Ilmastopolitiikka

Suomen matkailuelinkeinon riskinä on riippuvuus lentoliikenteestä

Tulin eräässä kahvipöytäkeskustelussa sanoneeksi, että keskustalaisten halu lahjoittaa maamme mineraalivarat ilmaiseksi kenelle vain, johtuu siitä, että ovat niin epätoivoisia siitä, mistä muusta kaupunkien ulkopuolella voisi löytää työpaikkoja. Totesimme yhdessä, että matkailu on potentiaalisesti paljon parempi ja että se on lisäksi vahvasti ristiriidassa kaivostoiminnan kanssa. Suomen ongelma matkailumaana on kuitenkin sen täydellinen riippuvuus lentoliikenteestä tai sitäkin pahemmasta laivaliikenteestä. Lentämisestä ja laivamatkoista taas tulee ilmastopoliittisista syistä toivottavasti selvästi nykyistä kalliimpaa. Toivon,että…

Jatka lukemista

energia, Ilmastopolitiikka

Sähkö viedään nyt Suomesta Viroon, koska päästöoikeuksien kohonnut hinta rokottaa saasuttavia virolaisia voimaloita

Päästöoikeuksien hinnan nousu 20 euron tietämille on muuttanut sähkömarkkinoita merkittävästi. Virossa, jossa sähkön tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat järkyttävän suuria, päästöoikeudet rasittavat palavan kiven voimalaitoksia noin 30 €/MWh. Niinpä Suomesta viedään jokseenkin joka päivä sähköä Viroon niin paljon kuin siirtoyhteys kestää. Niin myös tätä kirjoitettaessa. Enemmänkin menisi, mutta ei pystytä siirtämään. Viron sähkön aluehinta on erkaantunut Suomen hinnasta, koska siirtoyhteys on liian pieni. Sähkön vieminen Suomesta Viroon lisää päästöjä Suomessa, mutta…

Jatka lukemista

energia, Ilmastopolitiikka, liikennepolitiikka, _

Sähköautot ja ilmastonmuutos (5) Päästökauppa

Yleisön pyynnöstä ylimääräinen lisäosa. Moni kommentoija on huomauttanut, että kirjoittamani on ihan lööperiä, koska päästökauppa tekee turhiksi välttää saastuttavia voimalaitoksia. Siirtyminen polttomoottoreista sähköautoihin säästää ilmastoa tehdään sähkö miten hyvänsä, koska sähkö on päästökaupan piirissä ja menovesi ei ole. Näinhän se on teoriassa. Ministeri Tiilikainen vetosi tähän sanoessaan, ettei turpeen polton kieltämisen kanssa pitäisi kiirehtiä. Samaa argumenttia hän ei soveltanut hiileen. Päästökauppa pitäisi ottaa paljon vahvempaan rooliin. Jos päästöoikeuksia ei…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka, liikennepolitiikka

Sähköautot ja ilmastonmuutos (4) Kapasiteetin sopeutuminen

Tuo viimeisen voimalaitoksen periaate koskee tilannetta lyhyehköllä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä tuotanto sopeutuu kysyntään ja tilanne muuttuu monimutkaisemmaksi. Pitkä aikaväli on lupineen ja toteutuksineen tuulivoiman osalta noin kolme vuotta ja ydinvoiman osalta 20 vuotta. Olen moneen kertaan kirjoittanut siitä, että koko sähköjärjestelmän kannalta olisi hyvä löytää järkevää käyttöä hyvin halvalle sähkölle silloin, kun sähköstä on ylituotantoa. Tämä on järkevää, koska Tuo sähkö on päästöjen kannalta ilmaishyödyke, joten sen säästämisessä ei…

Jatka lukemista

energia, Ilmastopolitiikka, Talouspolitiikka, _

Onko vihreä kasvu mahdollista?

Tyttäreni lähetti minulle linkin Foreign Policy:n artikkeliin ”Why growth can’t be green” . Tällä hän halusi haastaa minun ajatteluni, jonka mukaan taloutta ohjataan ympäristöveroilla tehokkaimmin ympäristön kannalta oikeaan suuntaan. Tässä artikkelissa sanotaan, että edes hiiliveron (tai päästöoikeuden hinnan) nostaminen 500 euroon tonnilta riitä alkuunkaan. En ole hankkinut käsiini tutkimuksia, joihin artikkelissa viitataan. Siksi lähden oletuksesta, että tässä on selostettu niitä oikein. Jos näin on, en vielä heittäisi pyyhettä kehään.…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka, _

Minä ja pienet ydinvoimalat

Sain tänne Ranskaan puhelun Iltalehdestä.Sen puhelun tuloksena lehti julkaisi uutisen, jonka mukaan kannatan kaupunkien lämmittämistä pienillä modulaarisilla ysinvoimaloilla. Koska uutisessa oli oikaistu vähän mutkia, kerron omin sanoin, mitä asiasta ajattelen. Olemme aika pian päätymässä siihen, että Suomessa tuotettu sähkö alkaa olla lähes päästötöntä. Tosin me käytämme tähän norjalaista ja ruotsalaista sähköä, mutta jos kävisi niin, että sekä Olkiluoto 3 ja Hanhikiven ydinvoimala joskus valmistuisivat, alkaisimme olla aika omavaraisia. Surutta…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka

Alkaisiko päästökauppa lopultakin toimia?

EU:n päästöoikeuksien hinta oli tänään keskiviikkona 17,50 euroa. Se on nelinkertainen parin vuoden takaiseen. Kivihiililauhdesähkön hintaan päästökappa vaikuttaa jo 15 €/MWh. Myös sen takia – ei vain Skandinavian vähäisten sateiden takia – sähkön hinta on Suomessa kesästä huolimatta pysyvästi yli 50 €:n tasolla, kun se edellisinä kesinä heilui 30 euron molemmilla puolilla. Tällä hintatasolla tuulivoima kannattaa ilman tukia. Tämä on perhanan hyvä asia. Päästöoikeuksien korkea hinta ohjaa globaaleja päästöjä…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka, Talouspolitiikka, _

Mietteitä EU:n maataloustuesta

Olen ajat sitten havainnut, että ihmisen on mahdoton ymmärtää maatalouspoltiikkaa ja erityisesti maataloustukea. Tästäkin huolimatta ajattelin kirjoittaa, mitä ajatuksia uutiset EU:n maataloustuesta aiheuttavat. Maataloustuotteiden maailmanmarkkinahinnat nousevat euroina laskettuina trendinomaisesti, kun maailman väkiluku nousee ja  peltoalaa menetetään kaupunkien, eroosion ja kuivuuden vuoksi, Aasian valtavat väestöt vaurastuvat ja alkavat syödä enemmän lihaa ja kun valuuttojen ostovoimat vapaakaupan myötä lähestyvät toisiaan. Niinpä voisi ajatella, että maatalous tarvitsisi Euroopassa pikkuhiljaa vähemmän tukea. Erityisesti,…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka

Lisääkö välilasku aina lentomatkan päästöjä

Kirjoitin twitterissä, että en ole lainkaan varma, että ohje suosia suoria lentoja välilaskullisten lentojen sijaan on ilmaston ja päästöjen kannalta oikea. Twiitti herätti valtavasti kommentteja. Eräs niitä lukenut sanoi minulle, että vain yksi kommentoijista oli ymmärtänyt mitä tarkoitin. Yritän uudestaan. Lentoliikenteen kokonaispäästöt riippuvat lähes kokonaan siitä, paljonko koneilla lennetään ja montako nousua niillä tehdään, eivät juuri lainkaan siitä, paljonko matkustajia koneessa on.  Jos kone lentää joka tapauksessa, sillä, että…

Jatka lukemista

energia, Ilmastopolitiikka

Mitä opin tänään Nordic Energy Forumissa

Energiatuotannon optimointiin ja säätämiseen on tarjolla valtava määrä mahdollisuuksia alkaen kotitalouksien pakastimien kulutuksen ohjaamisesta erilaisiin sähkö- ja lämpövarastoihin. Tämä toimii vain automaattisesti – ei niin, että jokainen tutkii silmä kovana sähkön tuntihintaa ja panee pakastinta päälle ja pois. Tämä ei toimi mitenkään, jos hinta ei ole oikein. Nyt hintamekanismia sotketaan monella tavalla, mikä johtaa vääriin päätöksiin. Syöttötariffi (tai tarkemmin valtion hintatakuu) on hintamekanismin kannalta aivan turmiollinen. Sähkön tuntihinnoittelusta on…

Jatka lukemista