Hyvästi hiihtämiselle?

Oulu­lai­nen Kaleva-.lehti pyy­si tämän vuo­den lumet­to­maan tal­veen liit­tyen, saam­me­ko sanoa hyväs­tit hiih­tä­mi­sel­le. Tilaa oli 600 merk­kiä. Minä vas­ta­sin näin:

Tämä tal­vi on poik­keuk­sel­li­nen. Poik­keuk­sel­li­sia tal­via tulee, kos­ka mata­la­pai­nei­den muut­tu­nut käyt­täy­ty­mi­nen voi luki­ta tuu­len pää­asial­li­sen suun­nan vii­koik­si. Tänä vuon­na län­si-lou­nai­set tuu­let ovat tuo­neet läm­min­tä, ensi vuon­na tuu­len suun­ta voi lukit­tua itään ja pohjoiseen.

Ete­läi­ses­sä Suo­mes­sa hiih­de­tään vie­lä 10 – 20 vuot­ta, mut­ta sen jäl­keen lumi­sia tal­via alkaa olla har­vak­sel­taan ja ne kes­tä­vät vain muu­ta­man vii­kon. En inves­toi­si Ete­lä-Suo­men hiihtokeskuksiin.

Lumi­set tal­vet voi­vat olla hyvin lumi­sia, kos­ka sateet lisään­ty­vät. Tämä­kin tal­vi on ollut hyvin satei­nen. Lapis­sa lun­ta riittää.

19 vastausta artikkeliin “Hyvästi hiihtämiselle?”

  1. Hiih­tä­jien lisäk­si katoa­vien tal­vien kär­si­jöi­nä ovat toi­mit­ta­jat. Perin­teis­tä otsik­koa “Tal­vi yllät­ti autoi­li­jat” ei enää voi käyttää. 

    Joka­tal­vi­nen pak­kas­kau­den kau­hu­jut­tu puun pol­ton vuok­si kuo­le­vis­ta sadois­ta ihmi­sis­tä on sekin men­nyt­tä kan­san­pe­rin­net­tä, Hesa­rin on kek­sit­tä­vä tuon vuo­si­kym­me­niä tois­te­tun jutun tilal­le uutta.

    1. Saa­tiin tal­ven ensim­mäi­nen pie­ni pak­ka­nen, ja heti Hesa­ri herä­si, saa­tiin tuo kyl­mien ilmo­jen vakiouutinen. 

      HS ei petä, ainoas­taan kuol­lei­den mää­räs­sä on tapah­tu­nut muu­tos, 2000 luvun alus­sa tuo sama uuti­nen piti sisäl­lään arvion 500 kuol­lees­ta, nyt enää 200. 

      https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006422446.html

  2. OS: “Poik­keuk­sel­li­sia tal­via tulee, kos­ka mata­la­pai­nei­den muut­tu­nut käyt­täy­ty­mi­nen voi luki­ta tuu­len pää­asial­li­sen suun­nan viikoiksi.”

    Voi­sit­ko vie­lä tar­ken­taa, että onko tuo mata­la­pai­nei­den muut­tu­nut käyt­täy­ty­mi­nen mutua vai tie­teel­li­nen havainto?

    1. vih­rea lan­ta: Voi­sit­ko vie­lä tar­ken­taa, että onko tuo mata­la­pai­nei­den muut­tu­nut käyt­täy­ty­mi­nen mutua vai tie­teel­li­nen havainto?

      Jaa..a. En nyt tie­dä, onko asias­ta jul­kais­tu kat­ta­vaa ver­tai­sar­vioi­tua tut­ki­mus­ta tilas­tol­lis­ta tut­ki­mus­ta, mut­ta mata­la­pai­nei­den käyt­täy­ty­mi­sen muut­tu­mi­sel­le on ilmei­set perusteet: 

      Sekä mata­la­pai­nei­den rei­tit että pai­kal­li­nen suur­sää­ti­la riip­pu­vat n.s. suih­ku­vir­tauk­ses­ta (tiet. havain­to). Suih­ku­vir­tauk­sen aja­va voi­ma on läm­pö­ti­lae­ro polaa­ria­luei­den ja kes­kias­tei­den välil­lä (tiet. havain­to). Kas­vi­huo­neil­miö on läm­mit­tä­nyt polaa­ria­luei­ta enem­män kuin kes­kias­tei­ta (tiet havain­to), joten suih­ku­vir­taus on muut­tu­nut. Ilmei­nen joh­to­pää­tös on, että myös mata­la­pai­nei­den käyt­täy­ty­mi­nen on muuttunut.

      Korol­laa­rio­na on, että läm­pö­ti­lae­ron pie­ne­mi­sen takia suih­ku­vir­taus on hidas­tu­nut. Tämä puo­les­taan on joh­ta­nut sihen, että suih­ku­vir­tauk­sen aal­toi­lun ampli­tu­di on kas­va­nut ja aal­to­jen ete­ne­mi­nen hidas­tu­nut. Välil­lä kuu­maa ilmaa tulee pal­jon kau­em­mas poh­joi­seen kuin ennen, välil­lä taas kyl­mää ilmaa menee pal­jon kau­em­mas ete­lään kuin ennen, ja nuo poik­keuk­sel­li­set tilan­teet kes­tä­vät entis­tä kau­em­min. En tie­dä, onko täs­tä­kään ver­tai­sar­vioi­tua tut­ki­mus­ta teh­ty, mut­ta omat arki­ha­vain­not aika pit­käl­tä ajal­ta tuke­vat tätä teoriaa.

      1. Kii­tos Tapio hyväs­tä selityksestä.
        Minä aloin ihme­tel­lä tätä saman­lai­se­na pai­kal­laan pysy­vää tuu­len­suun­taan jo kym­me­nen vuot­ta sit­ten. Sain sii­hen jon­kin meteo­ro­lo­gin vah­vis­tuk­sen, en muios­ta kenen ja mis­sä, mut­ta tämä ilmi­lö tuot­taa satei­sia kesiä ja sit­ten taas kuu­mia ja aurinkloi­sia. Ja sit­ten täl­lai­sia lumet­to­mia tal­via tai sit­ten hyvin­lu­mi­sia talvia.

      2. Tämän tal­ven säät ovat seu­raus­ta voi­mak­kaas­ta napa­pyör­tees­tä, joka ei ole suos­tu­nut hajoa­maan — siis päin­vas­toin kuin ilmas­ton­läm­me­tes­sä on ennusteltu.

        Atlan­tin läm­pö­tyk­ki iskee taas: kes­ki­viik­ko­na voi olla ennä­tyk­sel­li­sen läm­min­tä, ran­ni­koil­la tulvii

        Polaa­ri- eli napa­pyör­re syn­tyy nimen­sä mukai­ses­ti poh­joi­sen napa-alu­een ympä­ril­le tal­vi­kuu­kausien ajak­si. Sen syn­ty­me­ka­nis­mi liit­tyy poh­jois-ete­lä-suun­tai­siin läm­pö­ti­lae­roi­hin: kun napa-alu­een ja ete­läi­sem­pien levey­sas­tei­den väli­set läm­pö­ti­lae­rot kas­va­vat, pyör­re saa alkun­sa. Se syn­tyy aluk­si alem­piin ilma­ker­rok­siin, mut­ta nousee napa-alu­een yhä kyl­me­tes­sä tro­posfää­rin ylä­osaan ja stra­tosfää­riin. Mitä tii­viim­pi pyör­tees­tä muo­dos­tuu, sen voi­mak­kaam­mat län­si­tuu­let mei­dän levey­sas­teil­lam­me kes­ki­mää­rin val­lit­se­vat pyör­teen alla.

    2. vih­rea lan­ta:
      OS: ”Poik­keuk­sel­li­sia tal­via tulee, kos­ka mata­la­pai­nei­den muut­tu­nut käyt­täy­ty­mi­nen voi luki­ta tuu­len pää­asial­li­sen suun­nan viikoiksi.”

      Voi­sit­ko vie­lä tar­ken­taa, että onko tuo mata­la­pai­nei­den muut­tu­nut käyt­täy­ty­mi­nen mutua vai tie­teel­li­nen havainto? 

      OS:llä ensin mutua ja sit­ten meteo­ro­lo­gin vah­vis­tus (luk­kiu­tu­mi­ses­ta yleen­sä vai sii­nä tapah­tu­nees­ta muu­tok­ses­ta?). Tapiol­la teo­ri­aa, joka kyt­kee ilmiön ilmas­to­muu­tok­seen, ja Ksee:llä teo­ria, joka irrot­taa ilmastomuutoksesta. 

      Var­muu­den saa­mi­sek­si tar­vit­tai­siin tilas­toi­hin perus­tu­va tut­ki­mus, joka osoit­taa että ilmiös­sä on tapah­tu­nut muu­tos, eli ettei se ole ollut saman­lai­se­na koko mit­taus­his­to­rian aikaa. Ja toi­nen tut­ki­mus voi­si ker­toa, liit­tyy­kö se ilmas­to­muu­tok­seen. Nyt pitää jät­tää vähän puolitiehen.

      1. Se oli minul­la ensin mutua, enkä sii­tä sil­loin kir­joit­ta­nut, mut­ta sain ilmi­öön vah­vis­tuk­sen mete­reo­lo­gil­ta, mut­ta en enää muis­ta seli­tys­tä niin tark­kaan, että voi­sin sitä toistaa..

      2. vih­rea lan­ta: OS:llä ensin mutua ja sit­ten meteo­ro­lo­gin vah­vis­tus (luk­kiu­tu­mi­ses­ta yleen­sä vai sii­nä tapah­tu­nees­ta muu­tok­ses­ta?). Tapiol­la teo­ri­aa, joka kyt­kee ilmiön ilmas­to­muu­tok­seen, ja Ksee:llä teo­ria, joka irrot­taa ilmastomuutoksesta. 

        Var­muu­den saa­mi­sek­si tar­vit­tai­siin tilas­toi­hin perus­tu­va tut­ki­mus, joka osoit­taa että ilmiös­sä on tapah­tu­nut muu­tos, eli ettei se ole ollut saman­lai­se­na koko mit­taus­his­to­rian aikaa.Ja toi­nen tut­ki­mus voi­si ker­toa, liit­tyy­kö se ilmas­to­muu­tok­seen. Nyt pitää jät­tää vähän puolitiehen.

        Itse viit­ta­sin loo­gi­seen ja ylei­ses­ti (tie­teel­li­ses­ti, jos meteo­ro­lo­gia on tie­de) hyväk­syt­tyyn aja­tus­kul­kuun n.s. sui­ku­vir­tauk­sen syn­nys­tä ja sen vai­ku­tuk­ses­ta mata­la­pai­nei­den liik­kei­siin keskileveysasteilla. 

        Olen aivan samaa miel­tä, että tar­vi­taan tilas­toi­hin perus­tu­va tut­ki­mus, joka osoit­taa että ilmiös­sä on tapah­tu­nut muu­tos, eli ettei se ole ollut saman­lai­se­na koko mit­taus­his­to­rian aikaa. Esim fmin tilas­tois­ta asi­aan liit­ty­vää dataa löy­tyy riit­tä­miin, jos asi­aa halu­aa itse­näi­ses­ti tutkia. 

        Kseen tie­dot ja näkö­kul­mat ovat oikeat, mut­ta ei yksi tal­vi ilmas­to­muu­tos­teo­ri­aa kumoa, tal­vien (ja kesien) välis­tä poik­kea­vaa vaih­te­lua on luvas­sa myös jat­kos­sa, kii­tos ilmastomuutoksen.

      3. Tapio:

        Kseen tie­dot ja näkö­kul­mat ovat oikeat, mut­ta ei yksi tal­vi ilmas­to­muu­tos­teo­ri­aa kumoa, tal­vien (ja kesien) välis­tä poik­kea­vaa vaih­te­lua on luvas­sa myös jat­kos­sa, kii­tos ilmastomuutoksen.

        Ei tie­ten­kään kumoa eikä kom­men­tis­sa­ni sel­lais­ta pyrit­ty­kään esit­tä­mään (ehkä parem­pi muo­toi­lu oli­si ollut paikallaan).

        Point­ti oli enem­min sii­nä, että tätä(kin) tal­vea on ylei­ses­ti aina medi­aa myö­ten tavat­tu pitää sel­vä­nä todis­tee­na ilmas­ton­muu­tok­ses­ta (“täl­lai­sia ne tal­vet nyt jat­kos­sa sit­ten ovat” jne.) — sivuut­taen täy­sin sen, että tal­ven sää­tyyp­pi on joh­tu­nut ilmiös­tä, jon­ka oikeas­taan pitäi­si kado­ta ilmas­ton­muu­tok­sen myötä.

        Joku folio­hat­tu voi­si näh­dä tämän taus­tal­la jon­kun suu­ren sala­lii­ton, mut­ta itse uskoi­sin enem­min, että syy­nä on vain toi­mit­ta­jien yle­tön lais­kuus, lau­ma­hen­ki­syys ja halu olla oikean asian puo­lel­la. Jos joku ilmiö näyt­tää sopi­van ilmas­ton­muu­tok­sen nar­ra­tii­viin, niin tot­ta­kai sii­tä voi kir­joit­taa ihan mutul­la “uuti­sia” otta­mat­ta asias­ta pät­kää­kään selvää…

  3. Tääl­tä voi­si löy­tyä joku las­ku­tai­toi­nen luon­non­tie­tei­li­jä, joka osai­si ker­toa, min­kä­lai­nen vai­ku­tus Itä­me­ren jää­ty­mät­tö­myy­del­lä on itse meren tilaan ja toi­saal­ta Suo­men ran­ni­kon ilmastoon? 

    Näin asiois­ta rajal­li­ses­ti ymmär­tä­vä­nä voi­sin kuvi­tel­la, että Itä­me­ri varas­toi mer­kit­tä­väs­ti ener­gi­aa läm­pö­nä ja jos hei­jas­ta­vaa jää­pei­tet­tä ei enää ole tai se on mer­kit­tä­väs­ti entis­tä pie­nem­pi, myös meren kes­ki­läm­pö­ti­la nous­see nope­aan tah­tiin ja ehkä paljonkin?

    Nimim. Onko sini­le­vää jat­kos­sa jo juhan­nuk­se­na, myyn­kö mökkini?

    1. Kur­ja Koi­ra:
      Tääl­tä voi­si löy­tyä joku las­ku­tai­toi­nen luon­non­tie­tei­li­jä, joka osai­si ker­toa, min­kä­lai­nen vai­ku­tus Itä­me­ren jää­ty­mät­tö­myy­del­lä on itse meren tilaan ja toi­saal­ta Suo­men ran­ni­kon ilmastoon? 

      Las­ku­tai­toa ei ole niin­kään, mut­ta sel­lai­nen käsi­tys bio­lo­gias­ta kui­ten­kin, että sula­na ole­mi­nen voi vai­kut­taa meren lajis­toon, ja myös ete­lä-Suo­men jär­vien lajistoon.

      Sai­maan kana­va oli­si läm­pi­män tal­ven ansios­ta voi­nut täl­lä kau­del­la olla ensim­mäi­sen ker­ran his­to­rias­saan koko tal­ven auki. Mut­ta ei ollut, kun siel­lä teh­dään aiem­pi­na tal­vi­na teh­tyi­hin ala­port­tien uusi­mi­siin liit­ty­viä takuu­kor­jauk­sia. Jos­sain vai­hees­sa lähi­vuo­si­na var­maan alkaa ylä­port­ti­re­mont­ti, jon­ka joh­dos­ta Sai­maan kana­va on puo­les­taan sit­ten taas tal­via kiin­ni. Tänä vuon­na tal­vi­kat­kok­sen jäl­kei­nen lii­ken­ne­kausi saat­taa kui­ten­kin alkaa jo 31.3.2020, jos takuu­kor­jauk­set val­mis­tu­vat ajal­laan, ja jos jäi­tä ei jat­kos­sa­kaan tule ongel­mik­si asti. Lii­ken­teen siir­tä­mi­nen Sai­maan alu­eel­la mais­ta vesi­teil­le edel­lyt­täi­si käy­tän­nös­sä var­maan aika ympä­ri­vuo­tis­ta kul­je­tus­mah­dol­li­suut­ta. Ilmas­ton­muu­tok­sen myö­tä se saat­taa säi­den puo­les­ta olla jat­kos­sa mah­dol­lis­ta aina­kin osa­na talvista.

    2. Kur­ja Koi­ra:
      Tääl­tä voi­si löy­tyä joku las­ku­tai­toi­nen luon­non­tie­tei­li­jä, joka osai­si ker­toa, min­kä­lai­nen vai­ku­tus Itä­me­ren jää­ty­mät­tö­myy­del­lä on itse meren tilaan ja toi­saal­ta Suo­men ran­ni­kon ilmastoon? 

      Näin asiois­ta rajal­li­ses­ti ymmär­tä­vä­nä voi­sin kuvi­tel­la, että Itä­me­ri varas­toi mer­kit­tä­väs­ti ener­gi­aa läm­pö­nä ja jos hei­jas­ta­vaa jää­pei­tet­tä ei enää ole tai se on mer­kit­tä­väs­ti entis­tä pie­nem­pi, myös meren kes­ki­läm­pö­ti­la nous­see nope­aan tah­tiin ja ehkä paljonkin?

      Nimim. Onko sini­le­vää jat­kos­sa jo juhan­nuk­se­na, myyn­kö mökkini? 

      Tai sit­ten on ympä­ri vuo­den sama läm­pö­ti­la ja vett­tä tulee jat­ku­vas­ti kuin aisaa!
      Joka tapauk­ses­sa vuo­de­nai­ko­jen katoa­mi­nen on huo­no jut­tu niil­le­kin jot­ka eivät hiih­dä säännöllisesti.

  4. Olin juu­ri Syöt­teel­lä (lun­ta takuu­var­mas­ti, nyt­kin n. 1 m) hiih­te­le­mäs­sä, mat­ka Oulun kaut­ta juna-bus­si yhdis­tel­mäl­lä + kult­tuu­ri stop ove­ria Oulus­sa. Ei muu­ta kuin kehit­tä­mään vie­lä­kin suju­vam­pia yhteyk­siä + pal­ve­lu­ja noil­le seu­duil­le niin saa­daan kyl­lä ete­län ihmis­ten hiih­to­ha­lut hiih­to­lu­met­to­mi­na­kin tal­vi­na tyydytettyä.

  5. On koh­tuul­li­sen pii­naa­vaa kuun­nel­la ja lukea nykyi­siä meteo­ro­lo­ge­ja, jot­ka kipui­le­vat sii­tä, miten eivät voi mää­ri­tel­lä tal­vea yms. käris­te­ku­po­lit ja sen sel­lai­set. Tuol­lai­nen viih­de­teol­li­suus vain osoit­taa, että Suo­mes­sa on lii­kaa meteo­ro­lo­ge­ja. Mihin tar­vi­taan esi­mer­kik­si Forecaa? Kyl­lä kyl­lä ilma­tie­teen lai­tos tuli­si olla riit­tä­väs­ti näin pie­neen maa­han. Sitä­pait­si teko­ä­ly puhe­ko­nei­neeen koh­ta pois­taa puhu­vien päi­den tarpeen.

    1. tv-nik­ke:
      Mihin tar­vi­taan esi­mer­kik­si Forecaa? Kyl­lä kyl­lä ilma­tie­teen lai­tos tuli­si olla­riit­tä­väs­ti näin pie­neen maahan. 

      Foreca on kau­pal­li­sel­la poh­jal­la toi­mi­va yksi­tyi­nen yri­tys. Ken uskoo vapaa­seen mark­ki­na­ta­lou­teen, voi­nee luot­taa myös sii­hen, että Foreca kuo­lee pois, jos se on tur­ha, eli jos asiak­kai­ta ei ole.

      En usko, että meteo­ro­lo­ge­ja ter­mi­sen tal­ven mää­rit­te­ly pal­joa­kaan pai­naa. Ylei­sö saat­taa sem­mois­ta odot­taa, mut­ta meteo­ro­lo­geil­la on kyl­lä sen ver­ran tilas­to­tie­teen kou­lu­tus­ta, että tie­tä­vät, miten mer­ki­tyk­sel­li­nen tai mer­ki­tyk­se­tön asia se on.

  6. Tal­vi oli­kin ikäi­nen syk­sy. Nyt ei pak­ka­nen pau­ku mut­ta en ole hiih­tä­nyt sit­ten 90 luvun kun pak­ko ei ole.

  7. Ken elää se näkee. Tal­vi on ollut poik­keuk­sel­li­nen, syys­tä johon Osmo­kin viit­taa. Mata­la­pai­nei­den radat mää­rit­tä­vät Suo­men sään tal­vi­sin ja myös kesäi­sin. Kym­me­nen vuo­den ajal­ta muis­tuu mie­leen pari sade­ke­sää ja muu­ta­ma hellekesä.

    Kun sää­tä tar­kas­tel­laan, pitäi­si nojau­tua tilas­toi­hin. Saman­ta­pai­sia tal­via oli pari 1920- ja aina­kin yksi myös 1930-luvulla.

  8. 70-luvul­la oli usei­ta tal­via, kun ei pal­joa hiih­del­ty esim. Oulus­sa. Armei­jas­sa ei tar­vin­nut hiih­tää, kun ei ollut lun­ta tar­peek­si. Kun ilma­vir­rauk­set lou­naas­ta ja län­nes­tä, niin säät ovat tällaiset.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.