Hyvästi hiihtämiselle?

Oululainen Kaleva-.lehti pyysi tämän vuoden lumettomaan talveen liittyen, saammeko sanoa hyvästit hiihtämiselle. Tilaa oli 600 merkkiä. Minä vastasin näin:

Tämä talvi on poikkeuksellinen. Poikkeuksellisia talvia tulee, koska matalapaineiden muuttunut käyttäytyminen voi lukita tuulen pääasiallisen suunnan viikoiksi. Tänä vuonna länsi-lounaiset tuulet ovat tuoneet lämmintä, ensi vuonna tuulen suunta voi lukittua itään ja pohjoiseen.

Eteläisessä Suomessa hiihdetään vielä 10 – 20 vuotta, mutta sen jälkeen lumisia talvia alkaa olla harvakseltaan ja ne kestävät vain muutaman viikon. En investoisi Etelä-Suomen hiihtokeskuksiin.

Lumiset talvet voivat olla hyvin lumisia, koska sateet lisääntyvät. Tämäkin talvi on ollut hyvin sateinen. Lapissa lunta riittää.

19 vastausta artikkeliin “Hyvästi hiihtämiselle?”

  1. Hiihtäjien lisäksi katoavien talvien kärsijöinä ovat toimittajat. Perinteistä otsikkoa ”Talvi yllätti autoilijat” ei enää voi käyttää.

    Jokatalvinen pakkaskauden kauhujuttu puun polton vuoksi kuolevista sadoista ihmisistä on sekin mennyttä kansanperinnettä, Hesarin on keksittävä tuon vuosikymmeniä toistetun jutun tilalle uutta.

    1. Saatiin talven ensimmäinen pieni pakkanen, ja heti Hesari heräsi, saatiin tuo kylmien ilmojen vakiouutinen.

      HS ei petä, ainoastaan kuolleiden määrässä on tapahtunut muutos, 2000 luvun alussa tuo sama uutinen piti sisällään arvion 500 kuolleesta, nyt enää 200.

      https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006422446.html

  2. OS: ”Poikkeuksellisia talvia tulee, koska matalapaineiden muuttunut käyttäytyminen voi lukita tuulen pääasiallisen suunnan viikoiksi.”

    Voisitko vielä tarkentaa, että onko tuo matalapaineiden muuttunut käyttäytyminen mutua vai tieteellinen havainto?

    1. vihrea lanta: Voisitko vielä tarkentaa, että onko tuo matalapaineiden muuttunut käyttäytyminen mutua vai tieteellinen havainto?

      Jaa..a. En nyt tiedä, onko asiasta julkaistu kattavaa vertaisarvioitua tutkimusta tilastollista tutkimusta, mutta matalapaineiden käyttäytymisen muuttumiselle on ilmeiset perusteet:

      Sekä matalapaineiden reitit että paikallinen suursäätila riippuvat n.s. suihkuvirtauksesta (tiet. havainto). Suihkuvirtauksen ajava voima on lämpötilaero polaarialueiden ja keskiasteiden välillä (tiet. havainto). Kasvihuoneilmiö on lämmittänyt polaarialueita enemmän kuin keskiasteita (tiet havainto), joten suihkuvirtaus on muuttunut. Ilmeinen johtopäätös on, että myös matalapaineiden käyttäytyminen on muuttunut.

      Korollaariona on, että lämpötilaeron pienemisen takia suihkuvirtaus on hidastunut. Tämä puolestaan on johtanut sihen, että suihkuvirtauksen aaltoilun amplitudi on kasvanut ja aaltojen eteneminen hidastunut. Välillä kuumaa ilmaa tulee paljon kauemmas pohjoiseen kuin ennen, välillä taas kylmää ilmaa menee paljon kauemmas etelään kuin ennen, ja nuo poikkeukselliset tilanteet kestävät entistä kauemmin. En tiedä, onko tästäkään vertaisarvioitua tutkimusta tehty, mutta omat arkihavainnot aika pitkältä ajalta tukevat tätä teoriaa.

      1. Kiitos Tapio hyvästä selityksestä.
        Minä aloin ihmetellä tätä samanlaisena paikallaan pysyvää tuulensuuntaan jo kymmenen vuotta sitten. Sain siihen jonkin meteorologin vahvistuksen, en muiosta kenen ja missä, mutta tämä ilmilö tuottaa sateisia kesiä ja sitten taas kuumia ja aurinkloisia. Ja sitten tällaisia lumettomia talvia tai sitten hyvinlumisia talvia.

      2. Tämän talven säät ovat seurausta voimakkaasta napapyörteestä, joka ei ole suostunut hajoamaan – siis päinvastoin kuin ilmastonlämmetessä on ennusteltu.

        Atlantin lämpötykki iskee taas: keskiviikkona voi olla ennätyksellisen lämmintä, rannikoilla tulvii

        Polaari- eli napapyörre syntyy nimensä mukaisesti pohjoisen napa-alueen ympärille talvikuukausien ajaksi. Sen syntymekanismi liittyy pohjois-etelä-suuntaisiin lämpötilaeroihin: kun napa-alueen ja eteläisempien leveysasteiden väliset lämpötilaerot kasvavat, pyörre saa alkunsa. Se syntyy aluksi alempiin ilmakerroksiin, mutta nousee napa-alueen yhä kylmetessä troposfäärin yläosaan ja stratosfääriin. Mitä tiiviimpi pyörteestä muodostuu, sen voimakkaammat länsituulet meidän leveysasteillamme keskimäärin vallitsevat pyörteen alla.

    2. vihrea lanta:
      OS: ”Poikkeuksellisia talvia tulee, koska matalapaineiden muuttunut käyttäytyminen voi lukita tuulen pääasiallisen suunnan viikoiksi.”

      Voisitko vielä tarkentaa, että onko tuo matalapaineiden muuttunut käyttäytyminen mutua vai tieteellinen havainto?

      OS:llä ensin mutua ja sitten meteorologin vahvistus (lukkiutumisesta yleensä vai siinä tapahtuneesta muutoksesta?). Tapiolla teoriaa, joka kytkee ilmiön ilmastomuutokseen, ja Ksee:llä teoria, joka irrottaa ilmastomuutoksesta.

      Varmuuden saamiseksi tarvittaisiin tilastoihin perustuva tutkimus, joka osoittaa että ilmiössä on tapahtunut muutos, eli ettei se ole ollut samanlaisena koko mittaushistorian aikaa. Ja toinen tutkimus voisi kertoa, liittyykö se ilmastomuutokseen. Nyt pitää jättää vähän puolitiehen.

      1. Se oli minulla ensin mutua, enkä siitä silloin kirjoittanut, mutta sain ilmiöön vahvistuksen metereologilta, mutta en enää muista selitystä niin tarkkaan, että voisin sitä toistaa..

      2. vihrea lanta: OS:llä ensin mutua ja sitten meteorologin vahvistus (lukkiutumisesta yleensä vai siinä tapahtuneesta muutoksesta?). Tapiolla teoriaa, joka kytkee ilmiön ilmastomuutokseen, ja Ksee:llä teoria, joka irrottaa ilmastomuutoksesta.

        Varmuuden saamiseksi tarvittaisiin tilastoihin perustuva tutkimus, joka osoittaa että ilmiössä on tapahtunut muutos, eli ettei se ole ollut samanlaisena koko mittaushistorian aikaa.Ja toinen tutkimus voisi kertoa, liittyykö se ilmastomuutokseen. Nyt pitää jättää vähän puolitiehen.

        Itse viittasin loogiseen ja yleisesti (tieteellisesti, jos meteorologia on tiede) hyväksyttyyn ajatuskulkuun n.s. suikuvirtauksen synnystä ja sen vaikutuksesta matalapaineiden liikkeisiin keskileveysasteilla.

        Olen aivan samaa mieltä, että tarvitaan tilastoihin perustuva tutkimus, joka osoittaa että ilmiössä on tapahtunut muutos, eli ettei se ole ollut samanlaisena koko mittaushistorian aikaa. Esim fmin tilastoista asiaan liittyvää dataa löytyy riittämiin, jos asiaa haluaa itsenäisesti tutkia.

        Kseen tiedot ja näkökulmat ovat oikeat, mutta ei yksi talvi ilmastomuutosteoriaa kumoa, talvien (ja kesien) välistä poikkeavaa vaihtelua on luvassa myös jatkossa, kiitos ilmastomuutoksen.

      3. Tapio:

        Kseen tiedot ja näkökulmat ovat oikeat, mutta ei yksi talvi ilmastomuutosteoriaa kumoa, talvien (ja kesien) välistä poikkeavaa vaihtelua on luvassa myös jatkossa, kiitos ilmastomuutoksen.

        Ei tietenkään kumoa eikä kommentissani sellaista pyrittykään esittämään (ehkä parempi muotoilu olisi ollut paikallaan).

        Pointti oli enemmin siinä, että tätä(kin) talvea on yleisesti aina mediaa myöten tavattu pitää selvänä todisteena ilmastonmuutoksesta (”tällaisia ne talvet nyt jatkossa sitten ovat” jne.) – sivuuttaen täysin sen, että talven säätyyppi on johtunut ilmiöstä, jonka oikeastaan pitäisi kadota ilmastonmuutoksen myötä.

        Joku foliohattu voisi nähdä tämän taustalla jonkun suuren salaliiton, mutta itse uskoisin enemmin, että syynä on vain toimittajien yletön laiskuus, laumahenkisyys ja halu olla oikean asian puolella. Jos joku ilmiö näyttää sopivan ilmastonmuutoksen narratiiviin, niin tottakai siitä voi kirjoittaa ihan mutulla ”uutisia” ottamatta asiasta pätkääkään selvää…

  3. Täältä voisi löytyä joku laskutaitoinen luonnontieteilijä, joka osaisi kertoa, minkälainen vaikutus Itämeren jäätymättömyydellä on itse meren tilaan ja toisaalta Suomen rannikon ilmastoon?

    Näin asioista rajallisesti ymmärtävänä voisin kuvitella, että Itämeri varastoi merkittävästi energiaa lämpönä ja jos heijastavaa jääpeitettä ei enää ole tai se on merkittävästi entistä pienempi, myös meren keskilämpötila noussee nopeaan tahtiin ja ehkä paljonkin?

    Nimim. Onko sinilevää jatkossa jo juhannuksena, myynkö mökkini?

    1. Kurja Koira:
      Täältä voisi löytyä joku laskutaitoinen luonnontieteilijä, joka osaisi kertoa, minkälainen vaikutus Itämeren jäätymättömyydellä on itse meren tilaan ja toisaalta Suomen rannikon ilmastoon?

      Laskutaitoa ei ole niinkään, mutta sellainen käsitys biologiasta kuitenkin, että sulana oleminen voi vaikuttaa meren lajistoon, ja myös etelä-Suomen järvien lajistoon.

      Saimaan kanava olisi lämpimän talven ansiosta voinut tällä kaudella olla ensimmäisen kerran historiassaan koko talven auki. Mutta ei ollut, kun siellä tehdään aiempina talvina tehtyihin alaporttien uusimisiin liittyviä takuukorjauksia. Jossain vaiheessa lähivuosina varmaan alkaa yläporttiremontti, jonka johdosta Saimaan kanava on puolestaan sitten taas talvia kiinni. Tänä vuonna talvikatkoksen jälkeinen liikennekausi saattaa kuitenkin alkaa jo 31.3.2020, jos takuukorjaukset valmistuvat ajallaan, ja jos jäitä ei jatkossakaan tule ongelmiksi asti. Liikenteen siirtäminen Saimaan alueella maista vesiteille edellyttäisi käytännössä varmaan aika ympärivuotista kuljetusmahdollisuutta. Ilmastonmuutoksen myötä se saattaa säiden puolesta olla jatkossa mahdollista ainakin osana talvista.

    2. Kurja Koira:
      Täältä voisi löytyä joku laskutaitoinen luonnontieteilijä, joka osaisi kertoa, minkälainen vaikutus Itämeren jäätymättömyydellä on itse meren tilaan ja toisaalta Suomen rannikon ilmastoon?

      Näin asioista rajallisesti ymmärtävänä voisin kuvitella, että Itämeri varastoi merkittävästi energiaa lämpönä ja jos heijastavaa jääpeitettä ei enää ole tai se on merkittävästi entistä pienempi, myös meren keskilämpötila noussee nopeaan tahtiin ja ehkä paljonkin?

      Nimim. Onko sinilevää jatkossa jo juhannuksena, myynkö mökkini?

      Tai sitten on ympäri vuoden sama lämpötila ja vetttä tulee jatkuvasti kuin aisaa!
      Joka tapauksessa vuodenaikojen katoaminen on huono juttu niillekin jotka eivät hiihdä säännöllisesti.

  4. Olin juuri Syötteellä (lunta takuuvarmasti, nytkin n. 1 m) hiihtelemässä, matka Oulun kautta juna-bussi yhdistelmällä + kulttuuri stop overia Oulussa. Ei muuta kuin kehittämään vieläkin sujuvampia yhteyksiä + palveluja noille seuduille niin saadaan kyllä etelän ihmisten hiihtohalut hiihtolumettominakin talvina tyydytettyä.

  5. On kohtuullisen piinaavaa kuunnella ja lukea nykyisiä meteorologeja, jotka kipuilevat siitä, miten eivät voi määritellä talvea yms. käristekupolit ja sen sellaiset. Tuollainen viihdeteollisuus vain osoittaa, että Suomessa on liikaa meteorologeja. Mihin tarvitaan esimerkiksi Forecaa? Kyllä kyllä ilmatieteen laitos tulisi olla riittävästi näin pieneen maahan. Sitäpaitsi tekoäly puhekoneineeen kohta poistaa puhuvien päiden tarpeen.

    1. tv-nikke:
      Mihin tarvitaan esimerkiksi Forecaa? Kyllä kyllä ilmatieteen laitos tulisi ollariittävästi näin pieneen maahan.

      Foreca on kaupallisella pohjalla toimiva yksityinen yritys. Ken uskoo vapaaseen markkinatalouteen, voinee luottaa myös siihen, että Foreca kuolee pois, jos se on turha, eli jos asiakkaita ei ole.

      En usko, että meteorologeja termisen talven määrittely paljoakaan painaa. Yleisö saattaa semmoista odottaa, mutta meteorologeilla on kyllä sen verran tilastotieteen koulutusta, että tietävät, miten merkityksellinen tai merkityksetön asia se on.

  6. Talvi olikin ikäinen syksy. Nyt ei pakkanen pauku mutta en ole hiihtänyt sitten 90 luvun kun pakko ei ole.

  7. Ken elää se näkee. Talvi on ollut poikkeuksellinen, syystä johon Osmokin viittaa. Matalapaineiden radat määrittävät Suomen sään talvisin ja myös kesäisin. Kymmenen vuoden ajalta muistuu mieleen pari sadekesää ja muutama hellekesä.

    Kun säätä tarkastellaan, pitäisi nojautua tilastoihin. Samantapaisia talvia oli pari 1920- ja ainakin yksi myös 1930-luvulla.

  8. 70-luvulla oli useita talvia, kun ei paljoa hiihdelty esim. Oulussa. Armeijassa ei tarvinnut hiihtää, kun ei ollut lunta tarpeeksi. Kun ilmavirraukset lounaasta ja lännestä, niin säät ovat tällaiset.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.