Pitääkö pahasta rangaista vai hyvää palkita?

Miten kulut­ta­jia ja yri­tyk­siä pitäi­si ohja­ta koh­den vas­tuul­li­sem­paa käyt­täy­ty­mis­tä? Pitää­kö vää­rää käyt­täy­ty­mis­tä ran­gais­ta hait­ta­ve­roin vai hyvää toi­min­taa pal­ki­ta subventoimalla?

Talous­teo­rian mukaan tämä on yksin­ker­tais­ta: ulkoi­sis­ta hai­tois­ta pitää mak­saa hait­ta­ve­roa ja ulkoi­sis­ta hyö­dyis­tä pal­ki­ta sub­ven­tioin. Ulkoi­se­na hyö­ty­nä ei voi­da pitää sitä, että kor­va­taan ulkois­ta hait­taa aiheut­ta­vaa toimintaa.

Ote­taan tämä vähän kon­kreet­ti­sem­min. Pitää­kö sub­ven­toi­da puh­taan ener­gian tuo­tan­toa vai ran­gais­ta ilmas­ton­muu­tos­ta pahen­ta­vaa energiaa?

Ulkois­ten kus­tan­nus­ten mak­sat­ta­mi­nen hait­ta­ve­roi­na ei oikeas­taan ole mikään ran­gais­tus, sil­lä ei kai kukaan pidä ran­gais­tuk­se­na sitä­kään, että ostaes­saan tava­ran kau­pas­ta sii­tä pitää mak­saa. Ulkoi­nen kus­tan­nus on ihan oikea kus­tan­nus ja on vir­heen oikai­se­mis­ta, että sii­tä jou­tuu myös maksamaan.

Jos emme peri hai­tas­ta hait­ta­ve­roa vaan sen sijaan sub­ven­toim­me pääs­tö­tön­tä ener­gi­aa, tulem­me sii­nä sivus­sa sub­ven­toi­neek­si ener­gian kulu­tus­ta ja lyö­mään siten rätil­lä päin naa­maa pyr­ki­myk­siä sääs­tää ener­gi­aa. Ener­gian haas­kaa­mi­nen ei ole mitään hyveel­lis­tä toi­min­taa, jos­ta pitäi­si pal­ki­ta. Pikem­min­kin päinvastoin.

Poliit­ti­ses­ti on kui­ten­kin pal­jon hel­pom­pi jakaa rahaa puh­taal­le ener­gial­le kuin ran­kais­ta saas­tut­ta­vas­ta toi­min­nas­ta. Sik­si sub­ven­tiois­ta on niin pal­jon hel­pom­paa päättää.

Nyt tie­tys­ti joku veto­aa vetoi­sas­sa talos­saan pale­le­vaan köy­hään van­huk­seen. On pal­jon tehok­kaam­paa tukea köy­hää van­hus­ta suo­raan kuin sub­ven­toi­da kaik­kien suo­ma­lais­ten koti­ta­louk­sien ja yri­tys­ten ener­gian käyt­töä yhteen­sä sadoil­la mil­joo­nil­la euroil­la, jot­ta täs­tä meni­si muu­ta­ma euro tämän van­huk­sen hyväksi.

Hait­ta­ve­rot tule­vat kulut­ta­jil­le kal­liik­si, kun taas sub­ven­tiot pie­nen­tä­vät kulut­ta­jan las­kua. Näin moni ajat­te­lee, mut­ta se ei ole tot­ta. Hait­ta­ve­rot tuo­vat rahaa val­tion kas­saan ja sub­ven­tiot vie­vät sitä. Samat kulut­ta­jat jou­tu­vat tämän las­kun mak­sa­maan joko kor­keam­pi­na veroi­na tai huo­nom­pi­na jul­ki­si­na palveluina.

Kun valit­sem­me mie­luum­min hait­ta­ve­rot kuin sub­ven­tio­po­li­tii­kan, meil­lä riit­tää rahaa kun­non kou­lu­tuk­seen ja sii­hen­kin, että pidäm­me huol­ta vanhuksistamme.

On toi­nen­kin argu­ment­ti hait­ta­ve­ro­jen puo­les­ta. Kun ne teke­vät fos­sii­lie­ner­gias­ta kal­liim­paa, ne vai­kut­ta­vat jokai­seen kulu­tus- ja inves­toin­ti­pää­tök­seen. Jos jätäm­me hin­nois­sa ole­van vir­heen kor­jaa­mat­ta hait­ta­ve­roil­la, kaik­ki pie­net pää­tök­set mene­vät vää­rään suun­taan. Pie­nis­tä purois­ta muo­dos­tuu lopul­ta iso virta.

Sub­ven­tio­pää­tök­set taas vai­kut­ta­vat vain nii­hin har­va­lu­kui­siin asioi­hin, joi­hin tukea myön­ne­tään. Se on pää­mää­rää aja­tel­len todel­la tehotonta.

59 vastausta artikkeliin “Pitääkö pahasta rangaista vai hyvää palkita?”

  1. Mie­len­kiin­tois­ta poh­din­taa. Tuos­sa on kyl­lä yksi mut­ta — eli se, että miten var­mis­te­taan, että hait­ta­ve­roil­la tue­taan nii­ta — mah­dol­li­ses­ti — rahoi­tus­lou­kus­sa ole­via van­huk­sia ja mui­ta avun tar­vit­si­joi­ta. Kun­ta­ta­lous on mones­sa paik­kaa niin pahas­sa jamas­sa, että jos se on kun­nan pää­tet­tä­vis­sä, voi olla, ettei tukiai­sia tule. Muu­ten tuo kyl­lä kuu­los­taa kiin­nos­ta­val­ta ajatukselta.

    1. Yks pap­pa­rai­nen: Kun­ta­ta­lous on mones­sa paik­kaa niin pahas­sa jamas­sa, että jos se on kun­nan pää­tet­tä­vis­sä, voi olla, ettei tukiai­sia tule.

      En kyl­lä toi­saal­ta näe, mik­si vähem­män hai­tal­lis­ten asioi­den sub­ven­tio oli­si täs­sä suh­tees­sa parem­pi. Jol­ta­kul­ta nekin rahat täy­tyy repiä ja sit­ten on vähem­män varaa aut­taa nii­tä vanhuksia.

  2. Lisä­ar­gu­men­tik­si voi vie­lä antaa sen, että hait­ta­ve­rot voi­vat syr­jäyt­tää vää­ris­tä­viä hyvin­voin­ti­tap­pio­ta aiheut­ta­via vero­ja kun taas tukiai­set lisää­vät nii­den tarvetta.

    1. Epäi­len myös sitä. Olen myös sitä miel­tä että hait­ta­ve­rot voi­vat syr­jäyt­tää vää­ris­tä­viä hyvin­voin­ti­tap­pio­ta aiheut­ta­via veroja..

  3. Hait­ta­ve­ro­jen suu­rin hait­ta näyt­tää ole­van se yhteis­kun­nal­li­nen hait­ta, joka koi­tuu sii­tä, että ihmi­set pako­te­taan muut­ta­maan käyt­täy­ty­mis­tään. Esim. Rans­kan kel­ta­lii­vi­liik­keen luu­li­si toi­mi­van varoi­tuk­se­na polii­ti­koil­le sii­tä mitä tapah­tuu, kun jo val­miik­si ahtaal­le jou­tu­neen kan­san­osan elä­mi­sen edel­ly­tyk­siä hei­ken­ne­tään. Tulon­siir­roil­la tätä ei oikein voi kor­ja­ta, kun sen vas­taa­not­ta­jat eivät halua tun­tea ole­van­sa loi­sia, eivät­kä mak­sa­jak­si itsen­sä koke­vat ole kovin iloi­sia tilan­tees­ta, eli tämä­kin lisää vas­tak­kai­na­set­te­lua, jota tun­tuu ole­van aivan riit­tä­miin jo muutenkin.
    Teol­li­nen val­lan­ku­mous nos­ti elin­ta­soa hui­keas­ti, mut­ta ne jot­ka jou­tui­vat luo­van tuhon vää­räl­le puo­lel­le eivät tilan­tees­ta hyö­ty­neet, vaan mon­ta työ­uraa, ammat­ti­kun­taa ja ihmi­se­lä­mää tuhou­tui ja muut­tui arvottomiksi.
    Toi­vot­ta­vas­ti poli­tii­kas­sa tapah­tuu oppi­mis­ta ja raken­ne­muu­tok­sen hait­ta­vai­ku­tuk­sia osat­tai­siin ohjail­la vähän vii­saam­min kuin ennen.

  4. Juu­ri näin. Ongel­ma on sit­ten sii­nä, miten saa­daan teh­tyä hait­ta­ve­ro­pää­tök­siä. Vaa­leis­sa on hel­pom­pi voit­taa lupaa­mal­la vero­hel­po­tuk­sia kuin esit­tää koro­tuk­sia. Tar­vit­tai­siin pal­jon lisää täl­lai­sia perus­te­lu­ja, joi­ta Osmo täs­sä esitti.

  5. O.S:“On toi­nen­kin argu­ment­ti hait­ta­ve­ro­jen puo­les­ta. Kun ne teke­vät fos­sii­lie­ner­gias­ta kal­liim­paa, ne vai­kut­ta­vat jokai­seen kulu­tus- ja investointipäätökseen. ”

    Mitä seu­rai­si sii­tä, että Hel­sin­gin kau­pun­gin kivi­hii­lel­lä tuo­tet­tua ener­gi­aa alet­tai­siin kurit­taa hait­ta­ve­roil­la ? Asu­mi­sen kus­tan­nuk­set nousi­si­vat mega­sie­tä­mät­tö­mik­si, nyt ne ovat vain sie­tä­mät­tö­miä. Val­tio sai­si kas­saan vero­tu­lo­ja, mut­ta jou­tui­si mak­sa­maan lisää elä­mi­seen tar­vit­ta­via tukia. Val­tion tuki­me­ka­nis­mil­la Hel­sin­ki voi­si mak­sat­taa inves­toin­tin­sa hii­li­neut­raa­li­suu­teen koko Suo­men veron­mak­sa­jien avulla .

    Vaih­ta­mal­la kivi­hii­len pol­ton bio­polt­toai­neik­si tar­vi­taan suu­ret inves­toin­nit. Jos nii­tä ei tue­ta, raha kerä­tään käyt­tä­jil­tä. Kulut­ta­jien kus­tan­nuk­set nouse­vat, ja val­tion asu­mi­sen tuen tar­ve pomp­paa pil­viin. Tämä sama ilmiö tois­tuu maan läpi eri­lai­sis­sa toi­min­taym­pä­ri­söis­sä , kun Suo­men kun­nian­hi­moi­nen hii­li­neut­raa­li­suus­ta­voi­te pan­naan toteutukseen.

    Miten käy Suo­men kan­san­ta­lou­den ja kil­pai­lu­ky­vyn ?Onnek­si on jota­kin mikä las­kee hii­li­diok­si­di­mää­rän mukana.

    1. Eemil. Helen mak­saa kivi­hii­lebn käy­tös­tä todel­la pal­jon veroa. Oli­si oikeu­den­mu­kais­ta, että tur­peen tuprut­ta­jia vero­tet­tai­siin samo­jen perus­tei­den mukaan.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Eemil. Helen mak­saa kivi­hii­lebn käy­tös­tä todel­la pal­jon veroa. Oli­si oikeu­den­mu­kais­ta, että tur­peen tuprut­ta­jia vero­tet­tai­siin samo­jen perus­tei­den mukaan.

        Kovin alhai­sia ovat yhä kivi­hii­len pääs­töön liit­ty­vät verot hii­li­diok­si­ton­nia koh­ti ver­rat­tu­na esi­mer­kik­si hen­ki­lö­au­to­jen vas­taa­van pääs­tö­mää­rän aiheut­ta­mi­seen lii­tet­tyi­hin veroi­hin. Näin on myös tur­peen koh­dal­la, jon­ka eril­lis­ve­ro­tus on jon­kin ver­ran kivi­hiil­tä­kin pie­nem­pää. Sii­tä olen samaa miel­tä, että tur­peen polt­toai­ne­käyt­töä oli­si syy­tä vähentää. 

        Täl­lä tur­peen tuo­tan­to­lai­tok­set ovat pit­käl­ti sekä pääs­tö­kau­pan että lisäk­si myös eril­lis­ve­ro­tuk­sen pii­ris­sä. Esim. maa­kaa­su­lai­tok­set puo­les­taan ovat vain pääs­tö­kau­pan pii­ris­sä. Vero- ja pääs­tö­kaup­pa­him­me­li on täl­lä het­kel­lä var­sin kum­mal­li­nen. Alun­pe­rin pääs­tö­kau­pan idea­na oli sen kaut­ta joh­taa pääs­tö­jä aiheut­ta­vaa kulu­tus­ta sin­ne, mis­sä se oli­si talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vin­ta, ja vas­taa­vas­ti saa­da lei­kat­tua muu­ta kulu­tus­ta pois.

      2. Kovin alhai­sia ovat yhä kivi­hii­len pääs­töön liit­ty­vät verot hii­li­diok­si­ton­nia koh­ti ver­rat­tu­na esi­mer­kik­si hen­ki­lö­au­to­jen vas­taa­van pääs­tö­mää­rän aiheut­ta­mi­seen lii­tet­tyi­hin veroi­hin. Näin on myös tur­peen koh­dal­la, jon­ka eril­lis­ve­ro­tus on jon­kin ver­ran kivi­hiil­tä­kin pienempää.

        Jon­kin ver­ran? Tur­peen ener­gia­ve­ro on kym­me­nes­osa kivi­hii­len ener­gia­ve­ros­ta, eikä sitä edes mak­se­ta pie­nis­tä tur­ve­kat­ti­lois­ta lain­kaan. Pie­net tur­ve­kat­ti­lat eivät mak­sa myös­kään päästöoikeuksista. 

        Täl­lä tur­peen tuo­tan­to­lai­tok­set ovat pit­käl­ti sekä pääs­tö­kau­pan että lisäk­si myös eril­lis­ve­ro­tuk­sen pii­ris­sä. Esim. maa­kaa­su­lai­tok­set puo­les­taan ovat vain pääs­tö­kau­pan piirissä. 

        Mitä ihmet­tä. Maa­kaa­sun eril­lis­ve­ro on 20 €/MWh ja tur­peen 3 €/MWh. Suh­teu­tet­tu­na hii­li­diok­si­di­pääs­töi­hin maa­ka­sun vero on yli kym­men­ker­tai­nen tur­peen pol­ty­toai­ne­ve­roon verrattuna.

  6. Hie­man hait­ta­ve­ro­kes­kus­te­lus­sa häm­men­tää se aja­tus, että “me” (kan­sa­lai­set) tai “te” (polii­ti­kot, vir­ka­mie­het, asian­tun­ti­jat) tiedämme/tietävät, mikä ihmi­sen ja yhteis­kun­nan elä­mäs­sä on hai­tal­lis­ta, ja sik­si hait­ta­ve­ro­tet­ta­vaa. Elä­mä tiet­tys­ti sinän­sä on “hai­tal­lis­ta”, vaik­ka sitä har­va keh­taa suo­raan sanoa. Eri­lai­sia elä­män­ta­po­ja sit­ten voi­daan ja halu­taan verottaa.

    Tie­ten­kin fos­sii­li­sen ener­gian käyt­töä pitää rajoit­taa ja lopet­taa jos­sa­kin välis­sä. Hait­ta­ve­rol­la­ko sit­ten jos ei muu­ten? Entä­pä sit­ten kun hait­ta on saa­tu mini­moi­tua, lope­tet­tua — mis­tä kek­si­tään uusi hait­ta vero­tet­ta­vak­si. Autoi­li­jat mak­sa­vat nyky­ään n 8 mrd eri­lai­sia “hait­ta­ve­ro­ja”. Tulee aika iso auk­ko val­tion bud­jet­tiin jos/kun tuo hait­ta eliminoidaan.

    Kes­kus­te­lus­sa ei oikean taju­ta, että meil­lä on eri­lai­sia arvo­ja, joi­den välis­tä parem­muut­ta ei ker­ta kaik­ki­aan voi ratio­naa­li­ses­ti päät­tää. On kysy­mys sub­jek­tii­vi­ses­ta valin­nas­ta. Onko mat­kai­lu hai­tal­lis­ta? Onko syö­mi­nen hai­tal­lis­ta? Monien mie­les­tä on, joten sii­tä vaan hait­ta­ve­ro­ja kehään.

    Minus­ta on tyh­mää esi­mer­kik­si perus­tel­la, että joil­le­kin auton käyt­tö on vält­tä­mä­tön­tä, ja sik­si joil­le­kin (mum­moill­le ja vaa­reil­le ja syr­jä­ky­län Tom­mil­le) pitää hait­ta­ve­ro täs­tä kor­va­ta joten­kin. Autoi­lu on saman­lais­ta hyvin­voin­tie­lä­mää, muka­vaa elä­män­ta­paa ja sen arvo­ja hen­ki­vää toi­min­taa kuin kir­jas­tot, kon­ser­tit, jalk­ka­pal­lon kat­so­mi­nen jne. — mikään ei ole vält­tä­mä­tön­tä (pait­si kuo­le­ma), mut­ta hem­me­tin muka­vaa ja sik­si ihmi­sen elä­män suo­la ja vapau­den mittari.

    Hait­ta­ve­ron laa­ti­ja aset­tau­tuu hyvää tah­to­van sat­raa­pin ase­maan: hän sanoo että kir­jas­toa pitää tukea ja oluel­la käy­mi­sel­le pitää aset­taa hait­ta­ve­ro. Kau­nis aja­tus mut­ta pelk­kää tyran­ni­aa yksi­lön­va­paut­ta koh­taan. Jos oluen hait­ta­ve­ro on abso­luut­ti­ses­ti oikea ja uni­ver­saa­li “arvo”, miten on mah­dol­lis­ta, että Sak­sas­sa tai Espan­jas­sa olut mak­saa puo­let vähem­män kuin Suo­mes­sa ja että Espan­jas­sa alko­ho­lil­la on vain 4 % alvi? Jos kysy­mys oli­si uni­ver­saa­lis­ta arvos­ta ja sen hai­tas­ta, eikö kai­kis­sa mais­sa pitäi­si olla saman­lai­set hait­ta­ve­rot kuin Suo­mes­sa? Vai ovat­ko suo­ma­lai­set sat­raa­pit joten­kin arvois­saan harhautuneita?

    Val­ta­van vähän puhu­taan sii­tä, mil­lais­ta arvo­va­lin­taa jokai­nen vero ilmen­tää. Vero­ja hyväk­syes­sään kan­sa­lai­nen antaa osit­tain pää­tös­val­lan omas­ta elä­mäs­tään ulko­puo­li­sel­le toi­mi­jal­le, vir­ka­mie­hel­le ja asian­tun­ti­jal­le ja polii­ti­kol­le. Kun Suo­mes­sa koko­nais­ve­roas­te on jotain 44 %, niin tar­koit­taa­ko se että minä ja sinä olem­me anta­neet noin puo­let elä­mäs­täm­me sat­raap­pien päätettäväksi?

    1. Autoi­li­jat mak­sa­vat nyky­ään n 8 mrd eri­lai­sia ”hait­ta­ve­ro­ja”.

      Kun vää­rää väi­tet­tä toi­to­te­taan ilman että sitä oikeis­taan, se alkaa muut­tua todek­si. Todet­ta­koon, että tuos­sa kah­dek­sas­sa mil­jar­dis­sa on muka­na 2 mil­jar­dia aivan neut­raa­lia arvonlisäveroa.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Kun vää­rää väi­tet­tä toi­to­te­taan ilman että sitä oikeis­taan, se alkaa muut­tua todek­si. Todet­ta­koon, että tuos­sa kah­dek­sas­sa mil­jar­dis­sa on muka­na 2 mil­jar­dia aivan neut­raa­lia arvonlisäveroa.

        En tie­dä, mitä tar­koit­taa veron “neut­raa­lius”? Muis­taak­se­ni aina­kin jos­kus tuos­sa 8 mil­jar­din las­kel­mas­sa ALVin osuus oli lähem­pä­nä 3 mil­jar­dia euroa kuin 2 mil­jar­dia euroa. Luku saat­toi olla noin 2,7 mil­jar­dia euroa. 

        Kysy­myk­sel­lä sii­tä, mitä ihmet­tä tar­koit­taa arvon­li­sä­ve­ron neut­raa­li­suus, viit­taan sii­hen, että vero­la­jis­ta riip­puen osas­sa koh­teis­ta ALV peri­tään verol­li­ses­ta hin­nas­ta ja osas­sa verot­to­mas­ta. Polt­toai­ne­ve­ro­jen ja auto­ve­ro­jen koh­dal­la vero peri­tään niin, että vero­jen­kin tuot­ta­mas­ta hin­ta­li­säs­tä mak­se­taan arvon­li­sä­ve­roa. Sen sijaan esi­mer­kik­si asun­to­kau­pas­sa ALVia ei peri­tä varain­siir­to­ve­ros­ta, eli sii­nä asias­sa arvon­li­sä­ve­roa ei peri­tä vero­jen tuot­ta­mas­ta hin­ta­li­säs­tä. Val­tion tulo­jen jär­jes­tä­mi­sen kan­nal­ta esi­mer­kik­si polt­toai­nei­den vero­tus oli­si voi­tu toteut­taa myös niin, että ALV peri­tään verot­to­mas­ta hin­nas­ta, ja että sit­ten sen pääl­le peri­tään vaik­ka­pa arvon­li­sä­ve­ro­ton­ta pääs­tö­mak­sua vajaa euro per lit­ra siten, että koko­nais­ve­ro­tu­lo­ker­ty­mä oli­si sama kuin nyt­kin. Tosin val­tion tulot oli­si­vat sil­loin aavis­tuk­sen isom­mat, kos­ka EU saa jäsen­mai­den­sa arvon­li­sä­ve­ro­tu­lo­ker­ty­mis­tä tie­tyn (pro­sent­tio­suu­del­taan suh­teel­li­sen pie­nen) sii­vun pro­vi­sio­na, toi­sin kuin pääs­tö­ve­ro­ker­ty­mäs­tä, jot­ka jää­vät val­tiol­le kokonaan.

    2. Kyös­ti Salo­vaa­ra:
      Autoi­li­jat mak­sa­vat nyky­ään n 8 mrd eri­lai­sia ”hait­ta­ve­ro­ja”.

      Kai­kes­ta kulu­tuk­ses­ta mak­se­taan eri­lai­sia välil­li­siä ja välit­tö­miä vero­ja. Joten myös ei-autoi­li­joi­den kulu­tus­ve­rot tuli­si las­kea “hait­ta­ve­roik­si” ja esi­mer­kik­si ravin­to­la­ruo­kai­lun yhtey­des­sä mak­set­ta­vat verot oli­si­vat siten nii­ni­kään “hait­ta­ve­ro­ja”.

  7. Minua on ihme­tyt­tä­nyt innos­tus kehi­tel­lä koko ajan kai­ken­lai­sia ran­gais­tuk­sia. Kyl­lä suo­ma­lai­sia ja hei­dän yri­tyk­si­ään on jo ran­gais­tu tar­peek­si ja tämä itsen­sä ruos­ki­mi­nen voi­si­kin jo loppua!

    Enne­kuin ale­taan paran­ta­maan maa­il­maa, pitää ensin pan­na Suo­men asiat kun­toon, sil­lä täl­lä menol­la meil­tä lop­pu­vat rahat kan­sa­lai­sis­tam­me huolehtimiseen.

    Ensi töik­si pitää palaut­taa kan­sa­lai­sil­le Perus­tus­lain 2 Luvun Perus­oi­keu­det. Perus­tus­lain 22§ Mukaan ”Jul­ki­sen val­lan on tur­vat­ta­va perus­oi­keuk­sien ja ihmi­soi­keuk­sien toteu­tu­mi­nen”. Suo­men jul­ki­nen val­ta on täs­sä sur­keas­ti epäonnistunut.

    Täs­tä esi­merk­ke­jä laeis­ta, joi­ta Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta on Perus­tus­lain vas­tai­ses­ti hyväksynyt:
    1) Pykä­lät 6 § ”Ihmi­set ovat yhden­ver­tai­sia lain edes­sä” ja 13 § ”Kokoon­tu­mis- ja yhdis­tys­va­paus” on mitä­töi­ty laeil­la, joi­den mukaan pitää kuu­lua joi­hin­kin pri­vaat­ti-yhdis­tyk­siin, jot­ta sai­si samat oikeu­det kuin yhdis­tyk­siin kuu­lu­vil­la on.
    2) Kil­pai­lu­lain 2 § sanoo, että ”Tätä lakia ei sovel­le­ta sopi­muk­siin eikä jär­jes­te­lyi­hin, jot­ka kos­ke­vat työ­mark­ki­noi­ta.” Täl­lä on mah­dol­lis­tet­tu Suo­men työ­voi­ma­kar­tel­lit ja tämä on ilmi­sel­väs­ti vas­toin Perus­tus­lain 6 § ”Ihmi­set ovat yhden­ver­tai­sia lain edessä”.
    3) 18 § ”Jokai­sel­la on oikeus lain mukaan hank­kia toi­meen­tu­lon­sa valit­se­mal­laan työl­lä, amma­til­la tai elin­kei­nol­la.” Suo­mes­sa on työ­voi­ma­kar­tel­lien lisäk­si käsi­var­ren mit­tai­nen lis­ta kiel­le­tyis­tä töis­tä, amma­teis­ta ja elin­kei­nois­ta. Tämä lis­ta pitää rajus­ti lyhen­tää ja kar­sia kai­ken­lais­ten tar­peet­to­mien ser­ti­fi­kaat­tien / lupien määrää.
    4) Lait­to­mien lak­ko­jen jäl­jes­tä­jiä pitää sakot­taa aiheu­tet­tu­jen vahin­ko­jen mukaan. Tämä on itses­tään sel­vää mis­sä tahan­sa oikeus­val­tios­sa. Lait­to­mat lakot aiheut­ta­vat omai­suus­va­hin­ko­ja, joi­ta 15 § ”Jokai­sen omai­suus on tur­vat­tu” pitäi­si suojata. 

    Näi­den asioi­den kun­toon­pa­no tapah­tuu siten, että lope­te­taan kor­rup­toi­tu­nut ja poli­ti­soi­tu­nut kum­ma­jai­nen, kaik­kea lain­sää­dän­töä jumit­ta­va Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta. Anne­taan sen teh­tä­vät Kor­keim­mal­le oikeu­del­le, oikeit­ten sivis­tys­mai­den mal­lin mukaan.

    Tämän jäl­keen Suo­men talous läh­tee rajuun nousuun ja rahat rupea­vat riit­tä­mään kan­sa­lai­sis­ta huo­leh­ti­mi­seen, ja vähän maailmanparantamiseenkin.

  8. Meil­lä on jo pääs­tö­kaup­pa. Mihin vie­lä tar­vi­taan vero­ja?? Hel­pos­ti käy niin, että lop­pu­kin teol­li­suus ulkois­te­taan Kii­nan tai jon­ne­kin muu­al­le. Rat­kai­su­ja on vai­kea teh­dä Suo­mes­sa tai EUssa.

    1. Pääs­tö­kau­pan pii­ris­sä on vain puo­let hii­li­diok­si­di­pääs­töis­tä eikä maan­käyt­tö­vai­ku­tuk­set lainkaan.

  9. Asia on juu­ri niin kuin blo­gis­ti sanoo. Mut­ta on kyl­lä eris­kum­mal­lis­ta, että täl­lais­ta itses­tään­sel­vyyt­tä jou­tuu edes ääneen sano­maan tai teks­tik­si kirjoittamaan. 

    Oli­si­ko kyse sii­tä, pää­omien vapaa liik­ku­vuus, pro­tek­tio­nis­min vas­tai­suus yms. ovat vie­neet Suo­mel­ta itse­näi­syy­den ja kyvyn teh­dä kan­sal­li­ses­ti jär­ke­viä pää­tök­siä. Hii­li­tul­lit ja kor­jauk­set pääs­tö­kaup­paan saa­daan vas­ta, kun jokin kom­pro­mis­si­rat­kai­su on saa­tu aikaan monien (EU-)valtioiden kesken.

    1. Aika aja­tel­la:
      Asia on juu­ri niin kuin blo­gis­ti sanoo. Mut­ta on kyl­lä eris­kum­mal­lis­ta, että täl­lais­ta itses­tään­sel­vyyt­tä jou­tuu edes ääneen sano­maan tai teks­tik­si kirjoittamaan. 

      Oli­si­ko kyse sii­tä, pää­omien vapaa liik­ku­vuus, pro­tek­tio­nis­min vas­tai­suus yms. ovat vie­neet Suo­mel­ta itse­näi­syy­den ja kyvyn teh­dä kan­sal­li­ses­ti jär­ke­viä pää­tök­siä. Hii­li­tul­lit ja kor­jauk­set pääs­tö­kaup­paan saa­daan vas­ta, kun jokin kom­pro­mis­si­rat­kai­su on saa­tu aikaan monien (EU-)valtioiden kesken. 

      On sii­nä kui­ten­kin sel­lai­nen vis­si fak­ta taus­tal­la, ettei hait­to­ja voi noin vain verot­taa loput­to­mas­ti ilman että tulee vas­ta­reak­tio jos­sain vai­hees­sa. Tämän takia hait­ta­ve­ro­ja pitäi­si ensi­si­jai­ses­ti tuo­da EU:n kaut­ta, Suo­mel­la on hir­veän vähän kykyä lyö­dä yhä suu­rem­pia hait­ta­ve­ro­ja joka asi­aan sil­lä kil­pai­lu tapah­tuu mui­den EU-jäsen­ten kans­sa. Sit­ten EU:n jäl­keen on vie­lä maa­il­ma. En aio sanoa ettei mitään pidä teh­dä sen takia että joku USA ilmas­to­rik­ku­roi, EU:n ulko­puo­lis­ten toi­mi­joi­den mah­dol­li­sen ilmas­to­rik­ku­roin­nin vuok­si EU:n pitää verot­taa hait­to­ja myös vapaa­kaup­pa-alu­een­sa ulkorajalla.

      Hie­no­ja tavoit­tei­ta, kat­so­taan nyt ensin tämä EU:n bud­jet­ti kun­toon. Tai sit­ten ei kat­so­ta, EU:n pää­tök­sen­te­ko­ky­ky ja sisäi­set ris­ti­rii­dat kun alka­vat ole­maan Tita­nicin kan­si­tuo­lien jär­jes­te­lyn tasol­la samal­la kun jää­vuo­ri on jo puh­ko­nut reiän kyl­keen. Sit­ten ihan toi­nen asia on EU:n kiih­ty­vä mark­ki­noi­den kes­kit­ty­mi­nen (ede­tään aika­lail­la USA:n mal­liin) ja ihan ylei­nen kes­kus­ta­oi­keis­to­lais­ten aja­ma neo­li­be­ra­lis­mi. EU:n rat­kai­su lähes kaik­kiin ongel­miin ovat sopeu­tus­toi­met, jot­ka sit­ten tar­koit­ta­vat käy­tän­nös­sä tukioh­jel­mien leik­kaa­mis­ta mata­lim­mil­ta tulo­ryh­mil­tä sekä hei­dän työ­mark­ki­na-ase­man­sa hei­ken­tä­mi­nen lain­sää­dän­nöl­li­sin toi­min. Lop­pu­tu­lok­se­na palk­ka­ke­hi­tyk­sen taan­tu­mi­nen samal­la kun asu­mi­sen hin­ta kas­vaa nopeam­min kuin inflaa­tio, eli lop­pu­tu­lok­se­na elin­kus­tan­nuk­set kas­va­vat nopeam­min kuin palk­ka nousee, lähin­nä sen vuok­si ettei suo­ma­lai­nen ja ylei­seu­roop­pa­lai­nen inflaa­tion mää­ri­tel­mä pai­no­ta asu­mis­ta lähes­kään sil­lä pai­noar­vol­la kuin­ka pal­jon pie­ni­tu­loi­set ylei­ses­ti mak­sa­vat asu­mi­ses­taan. Toi­sin sanoen nykyi­set inflaa­tio­lu­vut ovat ‘tot­ta’ vain jos köy­hät elä­vät maa­kuo­pis­sa, ja se lie­nee­kin pit­kän ajan päämäärä.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Nyt meil­lä pää­osa verois­ta peri­tään työn teke­mi­ses­tä. Se vas­ta hyvä hait­ta­ve­ron koh­de onkin. Mikä saa sinut pitä­mään ympä­ris­tö­hait­to­jen verot­ta­mis­ta hai­tal­li­sem­pa­na kuin työn verot­ta­mis­ta, kos­ka nämä­hän ovat vaih­toeh­to­ja toisilleen.

        Tuo ei pidä paik­kaan­sa. Pää­osaa verois­ta suo­mes­sa ei ole enää vuo­siin perit­ty suo­raan työn teke­mi­ses­tä, ellei sit­ten työn vero­tus­ta ajat­te­le kovin laveas­ti (voi­si­han toki väit­tää niin­kin, että sel­lais­ta veroa ei ole­kaan, joka ei joten­kin työ­hön liit­tyi­si; jopa perin­tö­ve­ro­tuk­sel­la voi­daan toki väit­tää ole­van työl­li­syy­syh­teyk­siä mm. laki­mie­hiä työl­lis­täes­sään sekä yri­tys­ten suku­pol­ven­vaih­dos­lii­tos­ten kautta).

        Kun­nal­lis­ve­ro- ja val­tion ansio­tu­lo­ve­ro­ker­ty­mä ovat kui­ten­kin tilas­to­jen mukaan nyky­ään jo pie­nem­mät kuin mitä on yhteen­sä tava­rois­ta ja pal­ve­luis­ta mak­se­tut verot (mukaan lukien Yle-vero), sekä omai­suu­des­ta ja pää­oma­tu­lois­ta peri­tyt verot sekä läh­de­ve­rot. Sosi­aa­li­va­kuu­tus­mak­su­jen suh­teen voi sit­ten vapaas­ti arpoa, että halu­aa­ko tul­ki­ta nii­den ole­van työn vero­tus­ta vai vaik­ka­pa joil­tain osin eläkesijoittamista.

        Vuo­den 2019 osal­ta ennus­te val­tion progres­sii­vi­sen tulo­ve­ro­ker­ty­mä mää­räk­si on val­tion talous­ar­vio­esi­tuk­sen mukaan 5,8 mil­jar­dia euroa, kun vero­tu­lo­jen ja vero­luon­teis­ten mak­su­jen yhteis­mää­räk­si on arvioi­tu 46 mil­jar­dia euroa. Pää­oma­tu­lo­ve­ro­ja arvioi­daan ker­ty­vän 3,3 mil­jar­dia euroa, val­mis­te­ve­ro­ja 7,5 mil­jar­dia euroa ja Yle-veroa 0,5 mil­jar­dia euroa. Isoin yksit­täi­nen vero­ker­ty­mäe­rä ovat lii­ke­vaih­toon perus­tu­vat verot (pää­osin ALV), jon­ka ker­ty­mäk­si on arvioi­tu 19,8 mil­jar­dia euroa.

      2. Asi­aan liit­tyen voi­si vie­lä tode­ta, että val­tio saa val­tion talous­ar­vion mukaan täl­lä het­kel­lä enem­män tuloa jo pel­käs­tään ener­gia­ve­ros­ta ja alko­ho­li­juo­ma­ve­ros­ta yhteen­sä kuin ansio­tu­lo­jen vero­tuk­ses­ta. Lisäk­si val­tiol­la on monia mui­ta­kin hait­ta­ve­ro­tuk­sen koh­tei­ta (esim. tupak­ka­ve­ron ker­ty­mä­ar­vio on 1,2 mil­jar­dia euroa, ja vir­voi­tus­juo­ma­ve­ron 0,2 mil­jar­dia euroa)

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Yri­tys mak­saa arvon­li­sä­ve­roa mak­sa­mien­sa palk­ko­jen, kor­ko­jen ja voi­ton summasta.

        Korot on vapau­tet­tu arvon­li­sä­ve­ro­tuk­ses­ta, eikä arvon­li­sä­ve­ron mää­rä rii­pu edes epä­suo­ras­ti yri­tyk­sen saa­mien tai mak­sa­mien kor­ko­jen mää­ris­tä. Arvon­li­sä­ve­ro perus­tuu ulos­myyn­ti­hin­toi­hin, ja sii­tä saa vas­taa­vas­ti vähen­tää sit­ten ostoi­hin liit­ty­vät arvon­li­sä­ve­rot, pait­si arvon­li­sä­ve­rot­to­man myyn­nin osal­ta. Ymmär­rän kui­ten­kin ehkä, mitä yri­tit sanoa, mut­ta asia ei ole ihan niin myös­kään sik­si, että myös ympä­ris­tö­hai­tois­ta menee taval­laan alve­ja (esim. polt­toai­neos­tok­sis­ta, jät­teis­tä jne.).

      4. Korot on vapau­tet­tu arvon­li­sä­ve­ro­tuk­ses­ta, eikä arvon­li­sä­ve­ron mää­rä rii­pu edes epä­suo­ras­ti yri­tyk­sen saa­mien tai mak­sa­mien kor­ko­jen määristä. 

        Et ymmär­tä­nyt, mitä tar­koi­tin. Esit­tä­mä­ni on iden­ti­teet­ti, jos­kin vain yhden vero­kan­nan tapauk­ses­sa, mut­ta mon­ta vero­kan­taa ei muu­ta asi­aa olen­nai­ses­ti. ALV mak­se­taan lii­ke­vaih­dos­ta, jos­ta on vähen­net­ty ostot. Yri­tyk­sen voit­to = lii­ke­vaih­to — pal­kat — korot — han­kin­nat. => Lii­ke­vaih­to — han­kin­nat = voit­to + korot + palkat.

      5. i: asia ei ole ihan niin myös­kään sik­si, että myös ympä­ris­tö­hai­tois­ta menee taval­laan alveja

        ALV on vain ylei­nen kulu­tus­ve­ro. Se, että se kos­kee myös hait­to­ja, ei ole mikään eri­tyi­nen hait­ta­ve­ro vaan edel­leen vain kulu­tuk­sen verot­ta­mis­ta yleen­sä. Hait­ta­ve­ro pitää tul­la vie­lä sen päälle.

    2. Aika aja­tel­la:
      Asia on juu­ri niin kuin blo­gis­ti sanoo. Mut­ta on kyl­lä eris­kum­mal­lis­ta, että täl­lais­ta itses­tään­sel­vyyt­tä jou­tuu edes ääneen sano­maan tai teks­tik­si kirjoittamaan. 

      Oli­si­ko kyse sii­tä, pää­omien vapaa liik­ku­vuus, pro­tek­tio­nis­min vas­tai­suus yms. ovat vie­neet Suo­mel­ta itse­näi­syy­den ja kyvyn teh­dä kan­sal­li­ses­ti jär­ke­viä pää­tök­siä. Hii­li­tul­lit ja kor­jauk­set pääs­tö­kaup­paan saa­daan vas­ta, kun jokin kom­pro­mis­si­rat­kai­su on saa­tu aikaan monien (EU-)valtioiden kesken.

      Hyvä kom­ment­ti. Näyt­tää tosi­aan sil­tä, että on ole­mas­sa monia “pyhiä leh­miä”, joi­hin ei voi kos­kea. Käy hel­pos­ti niin, että ilmas­ton­suo­je­lus­sa ei teh­dä kos­kaan mitään mer­kit­tä­vää, kun aina löy­tyy seli­tyk­siä, mik­si ei voi teh­dä. Asi­aa voi seli­tel­lä joko niin, että ulkoi­set sei­kat (kuten muut val­tiot) estä­vät ete­ne­mi­sen, tai niin, että prio­ri­tee­til­taan vie­lä ilmas­toa­kin tär­keäm­mät asiat estä­vät ete­ne­mi­sen. Tuo­hon jäl­kim­mäi­seen kate­go­ri­aan lue­taan kai sekin argu­ment­ti, että yhteis­kun­ta ei kes­tä jat­ku­vas­ta talous­kas­vus­ta, pal­kan­ko­ro­tuk­sis­ta, saa­vu­te­tuis­ta kulu­tus­tot­tu­muk­sis­ta, hal­vas­ta ener­gias­ta tms. luopumista.

      1. Juho Laa­tu: Hyvä kom­ment­ti. Näyt­tää tosi­aan sil­tä, että on ole­mas­sa monia ”pyhiä leh­miä”, joi­hin ei voi kos­kea. Käy hel­pos­ti niin, että ilmas­ton­suo­je­lus­sa ei teh­dä kos­kaan mitään mer­kit­tä­vää, kun aina löy­tyy seli­tyk­siä, mik­si ei voi teh­dä. Asi­aa voi seli­tel­lä joko niin, että ulkoi­set sei­kat (kuten muut val­tiot) estä­vät ete­ne­mi­sen, tai niin, että prio­ri­tee­til­taan vie­lä ilmas­toa­kin tär­keäm­mät asiat estä­vät ete­ne­mi­sen. Tuo­hon jäl­kim­mäi­seen kate­go­ri­aan lue­taan kai sekin argu­ment­ti, että yhteis­kun­ta ei kes­tä jat­ku­vas­ta talous­kas­vus­ta, pal­kan­ko­ro­tuk­sis­ta, saa­vu­te­tuis­ta kulu­tus­tot­tu­muk­sis­ta, hal­vas­ta ener­gias­ta tms. luopumista. 

        Kyl­lä asioi­den ete­ne­mi­nen on tehok­kaas­ti estet­ty jo aikai­sem­min. Ilmas­ton­muu­tos oli mel­ko päte­väs­ti todis­tet­tu 1980-luvul­la ja laa­jal­ti tie­dos­sa jul­ki­ses­ti 1990-luvul­la. Meil­lä Suo­mes­sa sekä maa­il­mal­la van­hem­mat suku­pol­vet päät­ti­vät pitää kes­tä­mät­tö­män pii­ri­leik­kin­sä vie­lä het­ken pyö­ri­mäs­sä ennen kuin koko hom­man hoi­to hei­te­tään jäl­ki­pol­vil­le. Toi­min­ta muis­tut­taa siis myös mei­dän kes­tä­vyys­va­jeen ‘hoi­toa’, joka on tilas­tol­li­ses­ti ollut näh­tä­vis­sä jo pit­kän aikaa, mut­ta ilmei­ses­ti val­tiol­le on saa­tu päte­viä tilas­to­tie­tei­li­jöi­tä töi­hin vas­ta aivan vii­me vuosina? 

        Täs­sä on aika sel­vä tren­di että sekä Suo­mes­sa että maa­il­mal­la on rel­les­tet­ty ja elet­ty velak­si tule­vien suku­pol­vien kus­tan­nuk­sel­la jo pidem­män aikaa.

      2. Minä olen kir­joit­ta­nut kou­luai­neen kas­vi­huo­neil­miös­tä. En muis­ta minä vuon­na, mut­ta tulin yli­op­pi­laak­si vuon­na 1970, joten ennen sitä. En vain minä vaan myös äidin­kie­len­opet­ta­ja­ni tie­si asiasta.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Minä olen kir­joit­ta­nut kou­luai­neen kas­vi­huo­neil­miös­tä. En muis­ta minä vuon­na, mut­ta tulin yli­op­pi­laak­si vuon­na 1970, joten ennen sitä. En vain minä vaan myös äidin­kie­len­opet­ta­ja­ni tie­si asiasta.

        En muis­ta tark­kaa vuo­si­lu­kua, mut­ta muis­tan kuin­ka pie­ne­nä poi­ka­na hah­mo­tin suo­ma­lai­set luon­non­lä­he­si­nä ihmi­si­nä, jois­ta val­tao­sa rakas­ti met­siä ja kaik­kea luon­toon liit­ty­vää, mut­ta kuin­ka sit­ten jou­duin totea­maan, että eri­näi­set muut int­res­sit näyt­tä­vät aja­van kovin hel­pos­ti ja kovin sys­te­maat­ti­ses­ti ohi nois­ta luon­toar­vois­ta. Tuos­sa vai­hees­sa ilmas­to ei ollut vie­lä kes­kei­sin huo­len aihe. Vas­ta myö­hem­min tajusin, että ihmi­sen tai­dot näyt­tä­vät riit­tä­vän myös ilma­ke­hän tuhoa­mi­seen. Alkoi tun­tua sil­tä, että ihmis­la­jil­la on vähän lii­kaa voi­maa ja kykyä suh­tees­sa hänen järkeensä.

      4. Sta­dist: Toi­min­ta muis­tut­taa siis myös mei­dän kes­tä­vyys­va­jeen ’hoi­toa’, joka on tilas­tol­li­ses­ti ollut näh­tä­vis­sä jo pit­kän aikaa, mut­ta ilmei­ses­ti val­tiol­le on saa­tu päte­viä tilas­to­tie­tei­li­jöi­tä töi­hin vas­ta aivan vii­me vuosina? 

        Jos ihmi­nen on jos­sain asias­sa eri­tyi­sen hyvä, niin aina­kin hyvien seli­tys­ten kek­si­mi­ses­sä. Tämän voi käte­väs­ti yhdis­tää hel­poim­pien reit­tien ja aidan mata­lim­pien koh­tien hakuun, jo teh­ty­jen vir­hei­den vähät­te­lyyn, ja ikä­vien vel­vol­li­suuk­sien välttelyyn.

      5. Ele­tään tosi­aan velak­si, sekä talou­des­sa että ilmas­ton ja muun luon­non osal­ta. Voi sanoa, että syö­dään myös pää­omaa, joka ei ole kor­vat­ta­vis­sa / takai­sin mak­set­ta­vis­sa myö­hem­min. Luon­non koko­nais­val­tai­nen tuhou­tu­mi­nen on ymmär­ret­ty jo aina­kin 1960-luvul­ta asti (ja pai­kal­li­sia tuho­ja on var­maan­kin ymmär­ret­ty jo pal­jon aiem­min­kin (kuka­tes sato­ja ja tuhan­sia­kin vuo­sia sit­ten)). Ihmi­nen ei oikein hal­lit­se omaa psy­ko­lo­gi­aan­sa, eikä kehit­tä­mi­ään yhteiskuntarakenteita.

  10. Ongel­ma hait­ta­ve­rois­sa ja sub­ven­tiois­sa tulee esiin suo­raan otsi­kos­sa — poliit­ti­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa hom­ma muut­tuu jär­ke­vän ja kyl­män ohjauk­sen sijaan sub­jek­tii­vi­sek­si hyvä ja pahan tais­te­luk­si. Vaik­ka useim­mil­la sopan keit­toon osal­lis­tu­neis­ta kokeis­ta on var­maan­kin ollut alus­sa vil­pit­tö­mät tavoit­teet, niin pro­ses­sin myö­tä lop­pu­tu­lok­se­na on jotain täy­sin jär­je­tön­tä, joka vähin­tään­kin hidas­taa tavoit­tei­siin pää­syä tai jois­sain tapauk­sis­sa tuot­ta aivan päin­vas­tai­sia tuloksia.

    Tämä näkyy päi­vän sel­väs­ti nykyi­ses­sä pää­tök­sen teos­sa — halu­taan vähen­tää CO2-pääs­tö­jä, mut­ta kos­ka ydi­voi­ma on tupla-plus-paha, niin ydin­voi­man lisä­ra­ken­ta­mi­nen pitää teh­dä käy­tän­nös­sä mah­dot­to­mak­si ja mie­lel­lää sul­kea vie­lä van­hat­kin lai­tok­set pikimmiten.

    Autoi­lus­sa hii­li­ton­nin hin­ta on mon­ta ker­ta­luok­kaa suu­rem­pi kuin pääs­tö­kau­pan pii­ris­sä — mut­ta hei — sehän on vain pois­sa itsek­kään yksi­tyi­sau­toi­li­jan kuk­ka­ros­ta ja tuot­taa vain enem­män vero­hil­loa jul­kean sek­to­rin haas­kat­ta­vak­si. (Bas­tiat lie­nee tun­te­ma­ton suu­ruus viher­va­sem­mis­tol­le… https://fi.wikipedia.org/wiki/Rikotun_ikkunan_virhep%C3%A4%C3%A4telm%C3%A4 )

    Suo­mes­sa­kin piti siir­tyä tek­no­lo­gia­neut­raa­liin pääs­töt­tö­män ener­gian tukeen, mut­ta — kap­pas vaan — ensin sul­jet­tiin “aivan vää­rät”, tupla-plus-pahat tuo­ta­to­muo­dot taa­tus­ti tuen ulko­puo­lel­le ja lopu­ta lob­ba­rei­den neu­vo­jen avul­la mokatt…muokattiin sään­nöt niin, ettei käy­tän­nös­sä mikään muu kuin tuu­li­voi­ma voi pääs­tä raha-auto­maa­tin euro­vir­ras­ta nauttimaan.

    Tätä voi­si jat­kaa loput­to­miin, mut­ta vaik­ka teo­rias­sa hyö­dyl­li­sen sub­ven­toi­mi­nen ja hait­tal­li­sen verot­ta­mi­nen voi­si­kin olla kan­na­tet­ta­va aja­tus, niin käy­tän­nös­sä poliit­ti­nen pää­tök­sen­te­ko­ko­neis­to on todis­te­tus­ti kyke­ne­mä­tön suh­tau­tu­maan asi­aan liit­ty­vään sää­dän­töön objek­tii­vi­ses­ti ja rationaalisesti.

    1. niin ydin­voi­man lisä­ra­ken­ta­mi­nen pitää teh­dä käy­tän­nös­sä mah­dot­to­mak­si ja mie­lel­lää sul­kea vie­lä van­hat­kin lai­tok­set pikimmiten.

      Mitä nyt? Onko Suo­mes­sa evät­ty lupa jol­ta­kin ydin­voi­ma­lal­ta. Yksi lupa on jätet­ty käyt­tä­mät­tä, olki­luo­to IV

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mitä nyt? Onko Suo­mes­sa evät­ty lupa jol­ta­kin ydin­voi­ma­lal­ta. Yksi lupa on jätet­ty käyt­tä­mät­tä, olki­luo­to IV

        Oli­si ilmei­ses­ti ollut syy­tä skoo­pa­ta kom­men­tit tar­kem­min — ydin­voi­man kam­pit­ta­mi­ses­ta löy­tyy vii­mea­joil­ta esi­merk­ke­jä EU-tasol­ta mm. rahoi­tus­lai­tok­sil­le viher­sää­te­ly, jos­sa EU-par­la­ment­ti piti huo­len, että ydin­voi­ma sijoi­te­taan “paha” koriin.

        Tie­tys­ti koti­mai­sel­la tasol­la­kin hait­taa­mis­ta löy­tyy — ei hank­kei­ta sinän­sä kiel­le­tä, mut­ta nii­den talou­del­li­suut­ta pyri­tään naker­ta­maan mm. estä­mäl­lä ydin­e­ner­gian pää­sy Viral­li­ses­ti Hyväk­syt­ty­jen pääst­tö­mien ener­gian­läh­tei­den joukkoon.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mitä nyt? Onko Suo­mes­sa evät­ty lupa jol­ta­kin ydin­voi­ma­lal­ta. Yksi lupa on jätet­ty käyt­tä­mät­tä, olki­luo­to IV

        Val­tio­neu­vos­to hyl­kä­si Lovii­sa 3:a kos­ke­van ydin­e­ner­gia­lain 11 §:ssä tar­koi­te­tun peri­aa­te­pää­tös­ha­ke­muk­sen 6.5.2010.

  11. Hait­ta­ve­ro vai sub­ven­tio? Ei pää­huo­mio kum­paan­kaan, vaan aina­kin ener­gioi­den osal­ta edis­te­tään kil­pai­lua. Täl­lä pääs­tään ilmas­ton­suo­je­lus­sa­kin pit­käl­le. Mark­ki­nat rat­kais­koon. Anne­taan tilaa talou­del­li­sim­mil­le ener­gia­rat­kai­suil­le. Poik­keuk­se­na tie­tys­ti pitää voi­da estää ihmi­sil­le aiheu­tu­via koh­tuutt­to­mia haittoja. 

    Todel­la isot rahat on sijoi­tet­tu Suo­mes­sa uuteen ydin­voi­maan (Olki­luo­to III ja Pyhä­jo­ki). Nyt näyt­tää sil­tä, että tuot­to jää las­ket­tua jopa pal­jon vähäi­sem­mäk­si. Näil­lä tap­pion kär­si­jöil­lä on kui­ten­kin pal­jon valtaa.

    Ener­gian edul­li­suu­den muu­tos joh­tuu var­sin­kin aurin­ko­pa­nee­lien ja tuu­li­myl­ly­jen onnis­tu­neis­ta inno­vaa­tiois­ta, mikä tekee niis­tä edul­li­sem­paa kuin ydin­voi­ma. Tar­vi­taan tie­tys­ti tavat­to­man mon­ta aurin­ko­ken­noa tai tuu­li­myl­lyä, jot­ta saa­daan yhtä pal­jon ener­gi­aa kuin uudes­ta ydin­voi­ma­las­ta, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta uusi ydin­voi­ma tuli­si kal­liim­mak­si. Sitä ei ole näky­väs­ti uuti­soi­tu, kos­ka median omis­ta­jat ( ja hei­dän ener­gia­kyt­kök­sen­sä?) estä­vät riip­pu­mat­to­man uutisoinnin. 

    Kar­si­taan sil­ta­rum­pu­po­li­tii­kan sub­ven­tiot, ne jot­ka ovat käy­tös­sä muis­ta kuin ener­gia­ta­lou­del­li­sis­ta syis­tä. Polt­to­tur­ve on hyvä esi­merk­ki. Aina­kin Sipi­län hal­li­tuk­sen aika­na tur­peen käy­tön jat­ka­mi­nen oli kei­no siir­tää talou­del­lis­ta tukea Poh­jan­maal­le, kes­kus­tan sydän­mail­le. Muu­al­le­kin toki myön­net­tiin tur­peen vero­tu­kea, mut­ta sen vaa­ti eri aluei­den tas­a­puo­li­nen koh­te­lu, ei energiasyyt.

    1. Hait­ta­ve­ro vai sub­ven­tio? Ei pää­huo­mio kum­paan­kaan, vaan aina­kin ener­gioi­den osal­ta edis­te­tään kil­pai­lua. Täl­lä pääs­tään ilmas­ton­suo­je­lus­sa­kin pitkälle.

      Tuol­la peri­aat­teel­la kivi­hii­li voit­tai­si yli­voi­mai­ses­ti. Sii­tä­kö ilmas­ton­suo­je­lu voittaisi?

    2. Säh­köä pitäi­si kui­ten­kin tuot­taa kokoa­jan ja jat­ku­vas­ti kulu­tuk­sen mukaan. Tuu­li- ja aurin­ko­voi­ma eivät tähän kyke­ne vaan säh­köä saa­daan sil­loin kuin sat­tuu tuu­le­maan tai aurin­ko pais­taa. Var­sin­kin Suo­mes­sa tämä on ongel­mal­lis­ta, kos­ka kulu­tus­hui­put osu­vat “vää­rään” aikaan nk. uusiu­tu­vien tuo­tan­to­muo­to­jen tuo­tan­to­huip­pu­jen kans­sa — lisäk­si vie­lä mm. aurin­koe­ner­gian suh­teen niin, että ero ei ole tun­neis­sa vaan vuo­den­ajois­sa eikä mikään varas­toin­ti­rat­kai­su tois­tai­sek­si kyke­ne rat­ko­maan ongelmia.

      Säh­kön­tuo­tan­non sää­töä var­ten on vuo­si­kym­me­nien saa­tos­sa luo­tu aivan toi­mi­va jär­jes­tel­mä, jos­sa tuot­ta­jat ilmoit­ta­vat kuin­ka pal­jon he pys­tyi­si­vät säh­köä tuot­ta­maan ja jos­sa kan­ta­verk­ko­yh­tiö aset­taa tuo­tan­to­ta­voit­teet. Jos säh­kön tuot­ta­ja ei kyke­ne täyt­tä­mään kiin­tiö­tään, seu­rauk­se­na on ran­kais­tus­mak­su, kos­ka tuo­ta­toa jou­du­taan kor­vaa­maan mah­dol­li­ses­ti vara­voi­mal­la. Vas­taa­vas­ti yli­tuo­tan­nos­ta jou­du­taan myös maksamaan.

      Uusiu­tu­vien on annet­tu sot­kea koko jär­jes­tel­mä anta­mal­la heil­le oikeus tuot­taa mitä mil­loin­kin nyt sat­tuu tule­maan ilman min­kään­lais­ta pel­koa sank­tiois­ta. Kus­tan­nuk­set jää­vät mui­den osa­puo­lien (ja lopul­ta kulut­tu­jien mak­set­ta­vik­si) — verk­ko­yh­tiöi­den on raken­net­ta­va lisää vara­voi­maa ja säh­kön hin­nan pai­nu­mi­nen pahim­mil­laan nega­tii­vi­sek­si syö var­sin­kin inves­toin­ti-inten­sii­vis­ten tuo­tan­to­muo­to­jen kannattavuutta.

      Uusiu­tu­vat” eivät myös­kään pys­ty vas­taa­maan säh­kö­ver­kon sta­bii­liu­des­ta vaan täs­sä­kin lisä­kus­tan­nuk­set jää­vät mui­den maksettaviksi.

      Säh­kö­mark­ki­noil­le on siis pääs­tet­ty vapaa­mat­kus­ta­jien luok­ka, joka naut­tii eri­lai­sis­ta pri­vi­lee­gois­ta eikä jou­du vas­taa­maan aiheut­ta­mis­taan tuo­ta­tofluk­tu­aa­tiois­ta samaan tapaan kuin muut toi­mi­jat. Ja sit­ten ihme­tel­lään, kun mikään perin­tei­nen ener­gian­tuo­tan­to­muo­to ei enää kan­na­ta­kaan talou­del­li­ses­ti ja kun kaik­ki ener­giain­ves­toin­nit alka­vat vaa­ti­maan jul­kean sek­to­rin tukia.

      Sinän­sä ihan oikeas­ti kan­nat­tai­si pysäh­tyä het­kek­si miet­ti­mään — meil­lä ja muu­al­la on vuo­si­kym­me­nien saa­tos­sa raken­tun­tu säh­kö­verk­ko- ja säh­kön­tuo­tan­to­jär­jes­tel­mä, joka on taan­nut lähes kat­kot­to­man kulu­tuk­sen tasoa vas­taa­van säh­kön­saan­nin mark­ki­na­ta­lou­den perus­tein. Halu­taan­ko tämä kaik­ki ihan oikeas­ti romut­taa ja siir­tyä tilan­tee­seen, jos­sa har­vat ja vali­tut kuo­ri­vat ker­man (suu­ret tuu­li­voi­mayh­tiöt) mark­ki­noil­ta, muu ener­gia­sek­to­ri elää vero­va­roil­la — ja net­to­ve­ron­mak­sa­jat voi­vat kat­soa sää­tie­do­tuk­ses­ta onko teh­das tänään pyö­ri­mäs­sä vai pitää­kö taas jää­dä kotiin pyö­rit­tä­mään peu­ka­loi­ta ja voi­ko illal­la pes­tä pyykkiä?

  12. Aja­tus on erit­täin hyvä, mut­ta perin­tei­nen poliit­ti­nen jär­jes­tel­mä ei ehkä tähän tai­vu. Hyvä veli ‑ver­kos­tol­la pitää olla jotain jaet­ta­vaa, että sen ole­mas­sao­lo on tur­vat­tu; ja jos jotain vero­ja kerä­tään lisää, mui­den vero­jen las­ke­mi­nen tai sub­ven­tioi­den anta­mi­nen “hyviin tar­koi­tuk­siin” ei ole miten­kään taattua.
    Koko asias­sa on peri­aat­teel­li­nen ongel­ma “ylei­sen hyvän” ja mark­ki­naeh­toi­suu­den välil­lä. Kuka saa mää­rit­tää, mikä on ylei­nen hyvä, ja miten mark­ki­noi­ta ohja­taan, että sii­hen päästään?

  13. Hel­sin­ki voi­si lait­taa rek­ka­ve­ron kes­kus­taan. Ai mik­si ei? Jät­kä­saa­ri on kuses­sa kun lii­ken­ne on siir­ret­ty sin­ne. Kym­pin lisä kun on rekoil­le vain kah­del­le läh­döl­lä päi­väs­sä ja klo 16–19 ei ollen­kaan, kaik­ki illat koko saa­ri ja ruo­ho­lah­ti­kin tukossa

  14. Joo hait­ta­ve­ro­te­taan

    Soke­ria
    Lihaa
    Juustoja
    Makkaroita
    Kaloja
    Msitotuotteita
    Lentoja
    Rekkoja
    Henkilöautoilua
    Teollisuutta
    Kotieläimiä
    Ja mitä vie­lä? Kun Suo­mi köyh­tyy pie­ne­nee hiilijalanjälkikin.

  15. Hait­to­jen hin­noit­te­lun etu­na sub­ven­tioi­hin on tyy­pil­li­ses­ti myös se, että kus­tan­nus voi­daan koh­dis­taa välit­tö­mäm­min sii­hen vai­ku­tuk­seen, jota halu­taan rajoit­taa. Esi­mer­kik­si aset­ta­mal­la CO2-pääs­töil­le hin­ta ei ote­ta kan­taa sii­hen, pää­tyy­kö kus­tan­nus asiak­kai­den mak­set­ta­vak­si (jos pääs­te­lyä jat­ke­taan edel­leen), kor­va­taan­ko pää­tö­jä tuot­ta­va mene­tel­mä vähem­män pääs­tö­jä tuot­ta­val­la (esim. siir­ty­mi­nen uusiu­tu­vaan tai ydin­voi­mal­la tuo­tet­tuun ener­gi­aan) vai kehi­te­tään­kö pro­ses­sia niin, että ener­gi­aa kulu­te­taan vähem­män. Toi­mi­jat, jot­ka voi­vat vält­tää kus­tan­nuk­sen, saa­vat kil­pai­lue­tua mark­ki­noil­la, mikä kan­nus­taa kaik­kia mini­moi­maan pääs­tö­kus­tan­nuk­sen­sa, mut­ta jokai­nen voi vapaas­ti vali­ta itsel­leen par­haan mene­tel­män ja täl­lä taval­la voi­daan löy­tää jopa uusia odot­ta­mat­to­mia tapo­ja pie­nen­tää hin­noi­tel­tua haittaa.

    Sub­ven­tioi­ta on pal­jon vai­keam­pi koh­den­taa lop­pu­tu­lok­seen vaan on pal­jon toden­nä­köi­sem­pää, että sub­ven­tion myön­tä­jä jou­tuu tai pää­tyy myön­tä­mään sub­ven­tion tie­tyl­le rat­kai­sul­le tai toi­min­ta­ta­val­le, jon­ka ole­te­taan pie­nen­tä­vän hait­taa, mut­ta vas­taa­van vai­ku­tuk­sen aikaan­saa­va toi­sen­lai­nen rat­kai­su voi jää­dä ilman hyö­tyä, jol­loin pää­dy­tään tahat­to­mas­ti suo­si­maan tiet­tyä rat­kai­sua tavoi­tel­ta­van lop­pu­tu­lok­sen sijasta.

  16. Hyvä kir­joi­tus Soi­nin­vaa­ral­ta ja erin­omai­sia kom­ment­te­ja nimi­mer­kil­tä ksee.

    Nega­tii­vis­ten ulkois­vai­ku­tus­ten vuok­si vapaa mark­ki­na­ta­lous ei kyke­ne ilman ohjaus­me­ka­nis­me­jä (sis. hait­ta­ve­rot) toi­mi­maan halu­tul­la tavalla. 

    Ksee kuvaa kir­joi­tuk­sis­saan hyvin sitä, miten vai­ke­aa on ran­gais­ta pahaa, kun hyväs­tä tar­koi­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta lop­pu­tu­los on usein mer­kil­li­nen seka­si­kiö tai jopa haitallinen.

    Koko euroo­pas­sa vih­rei­den vuo­si­kym­me­niä jat­ku­nut ydin­voi­man aktii­vi­nen ja pas­sii­vi­nen vas­tus­ta­mi­nen on hidas­tut­ta­nut mer­kit­tä­väs­ti tais­te­lua ilmas­ton­muu­tos­ta vas­taan, mah­dol­lis­ta­nut osal­taan fos­sii­lis­ten pol­ton elin­kaa­ren piden­tä­mi­sen sekä tähän liit­tyen aiheut­ta­nut tuhan­sien ennen­ai­kai­sen kuo­le­man ja vähen­tä­nyt sato­jen tuhan­sien tai mil­joo­nien ihmis­ten elin­aja­no­do­tet­ta. Tämä vain sik­si että vih­reät valit­si vää­rän vihollisen.

  17. O.S:“Helen mak­saa kivi­hii­lebn käy­tös­tä todel­la pal­jon veroa. Oli­si oikeu­den­mu­kais­ta, että tur­peen tuprut­ta­jia vero­tet­tai­siin samo­jen perus­tei­den mukaan.”

    Pro­fes­so­ri Esa Vakkilainen:“Hän myös muis­tut­taa, että Suo­men mer­ki­tys maa­il­man CO2-pääs­tö­jen läh­tee­nä on erit­täin pie­ni. Fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käy­tös­tä joh­tu­vat maa­il­man CO2-pääs­töt ovat noin 32 giga­ton­nia. Suo­men osuus sii­tä on 0,14 pro­sent­tia eli run­saan pro­mil­len luok­kaa. Vuon­na 2015 Suo­men hii­li­diok­si­di­pääs­töt oli­vat 44 mega­ton­nia. Sii­tä noin puo­let sitou­tui Suo­men hii­li­nie­luun eli metsiin.”

    Tuos­sa hie­man mit­ta­suh­tei­ta, jot­ta kes­kus­te­lu pysyi­si oikeis­sa raa­meis­sa. Tätä on alle­vii­van­nut Pet­te­ri Taa­las, Maa­il­man ilma­tie­teen lai­tok­sen pää­sih­tee­ri. Tur­ve on bio­polt­toai­ne ver­rat­tu­na kivi­hii­leen. Tur­ve kas­vaa 2 mm jokai­ki­nen vuo­si ja Suo­men ojit­ta­ma­ton suo­a­la sitoo hiil­tä mää­rän joka vas­taa autoi­lun pääs­tö­jä. Kivi­hii­li ei sido pät­kän ver­taa yhtään mitää vaan on raa­ka ympristörikos. 

    Las­kel­mia, jos­sa kivi­hii­len elin­kaa­ren kaik­ki pääs­töt on huo­mioi­tu, ei tuo­da Suo­men kor­rup­toi­tu­nees­sa medias­sa esil­le. Tur­ve , jon­ka koko­nais­mer­ki­tys ener­gian­tuo­tan­nos­sa on vain 4 %, on muka suu­rin saastuttaja.

    Hel­sin­gin met­sä­aluei­den pin­ta-ala on 14 000 heh­taa­ria. Luon­non­hoi­don tavoit­tee­na on viih­tyi­sä, toi­mi­va, kes­tä­vä, tur­val­li­nen ja ter­veel­li­nen ympä­ris­tö kai­kil­le hel­sin­ki­läi­sil­le ja muil­le vihe­ra­luei­den käyt­tä­jil­le. Tavoit­tee­na on myös pyr­ki­mys vihe­ra­luei­den luon­non rik­kau­den säi­lyt­tä­mi­seen ja kehit­tä­mi­seen. Luon­non­hoi­dol­la tue­taan eko­sys­tee­mi­pal­ve­lu­ja eli eko­sys­tee­mien tuot­ta­mia elin­tär­kei­tä aineel­li­sia tai aineet­to­mia hyö­ty­jä, tuot­tei­ta tai prosesseja.

    Hyviä ja kan­na­tet­ta­via peri­aat­tei­ta, samo­ja mitä met­sän­hoi­dos­sa toteu­te­taan läpi Suo­men. Yksi kuit­ne­kin puut­tuu, Hel­sin­gin met­siä ei hoi­de­ta hii­li­nie­lun lisää­mi­sen mak­si­moin­nil­la, ne ovat pää­osin hii­len varas­to. Laho­puut lisää­vät metaa­nia ja hii­len vuo­toa ilma­ke­hään. Puut­tuu aktii­vi­nen tai­mi­ko­nis­tu­tuk­sen ja hoi­don strategia.

    Heh­taa­ri suo­ma­lais­ta met­sää sitoo noin 4 700 kiloa hii­li­diok­si­dia vuo­des­sa. Yhte­nä kesä­päi­vä­nä heh­taa­rin kokoi­nen met­sä­alue sitoo itseen­sä 172 hen­ki­lö­au­tol­la aje­tun kilo­met­rin edes­tä hii­li­diok­si­dia. Vii­kos­sa heh­taa­rin kokoi­nen met­sä­alue sitoo itseen­sä 12 auton vuo­si­pääs­töt. Aktii­vi­sel­la met­sän­hoi­dol­la Hel­sin­ki sitoi­si n. 170 000 hen­ki­lö­au­ton vuo­si­pääs­töt, jos las­kin oikein.

    Hel­sin­gin kau­pun­gin puis­to­jen hoi­to ansait­see kau­niin kii­tok­sen, hie­no­ja luon­to­koh­tei­ta joka puo­lel­la kau­pun­kia. Nyt oli­si kehi­tys­loi­kan aika suun­nit­te­lu ja joh­to­por­taal­la, aktii­vi­nen hii­len­si­don­ta mukaan. Hesas­ta ei voi vain tylyt­tää ja ohja­ta muu­ta Suo­mea teke­mään ilmas­to­toi­mia, pitää lait­taa myös oma kor­si kekoon.

  18. Vas­tus­tin aikoi­naan ylei­sön­osas­tos­sa ruo­an arvon­li­sä­ve­ron alen­ta­mis­ta. Tämä oli pää­mi­nis­te­ri Van­ha­sen kär­ki­han­ke vaa­leis­sa, jois­sa hänen minis­te­riy­ten­sä tuli ensi ker­ran tes­tat­ta­vak­si. Mata­lal­la vakuut­ta­val­la äänel­lään Van­ha­nen ker­toi, että pie­ni­tu­loi­sil­la ruo­ka­me­not ovat suh­tees­sa suu­rem­mat kuin suu­ri­tu­loi­sil­la, ja sik­si ruo­an arvon­li­sä­ve­ron alen­ta­mi­nen oli­si köy­hän etu. No, eihän sen parem­paa han­ket­ta voi kes­kus­ta­po­lii­ti­kol­la olla, kaik­kien ruo­ka­las­ku alen­tui­si, se oli­si köy­hän etu, ja ehkä him­pun ver­ran enem­män kulu­tet­tai­siin koti­mais­ten tuot­ta­jien tuotteita.

    Kui­ten­kin köy­hän aut­ta­mi­sen motii­vi perus­tui vää­rään mate­ma­tiik­kaan. Kaik­kien vält­tä­mät­tö­myys­me­no­jen osuus on köy­häl­lä rikas­ta suu­rem­mat, kos­ka köy­häl­lä ei mui­ta meno­ja ole­kaan ja rikas voi käyt­tää rahaa tur­huu­teen, kuten han­hen­mak­saan (on muu­ten her­kul­lis­ta paah­to­lei­vän ja kuo­hu­vii­nin kera). Han­hen­mak­san hin­nan alen­ta­mi­nen ei auta köy­hää, vaan rikasta. 

    Kun pala hamp­pa­rin­mak­ka­raa mak­saa 2 euroa ja pala sisä­fi­let­tä 20 euroa, veron 5 %:n alen­ta­mi­nen aut­taa köy­hää 10 sent­tiä ja por­va­ria euron. Por­va­ril­le annet­tin siis euro jot­ta voim­me aut­taa köy­hää 10 sentillä. 

    Pää­ni on räjäh­tä­mäi­sil­lään, kun ihmi­set eivät tajua tuo­ta Van­ha­sen trik­kiä. Tie­tys­ti hän sai suu­rim­man ääni­saa­liin, kun lupa­si ruo­an hal­puut­ta­mis­ta ja kek­si sil­le sosi­aa­li­po­liit­ti­sen hyväksynnän.

    Kui­ten­kin alv:n alen­nus teki val­tion tuloi­hin vuo­sit­tai­sen 500 mil­joo­nan euron loven, joka tänä päi­vä­nä on var­mas­ti suu­rem­pi. On help­po las­kea, että jos puo­lel­le mil­joo­nal­le pie­ni­tu­loi­sim­mal­le anne­taan vajaa sata­nen kuus­sa, eli ton­ni vuo­des­sa, tähän kuluu 500 mil­joo­naa per annum. Sen ver­ran Van­ha­nen uudis­tuk­sel­laan tuho­si alkio­lai­sia mah­dol­li­suuk­sia aut­taa pie­ni­tu­loi­sia eikä tämä popu­lis­mi ole kos­kaan jou­tu­nut jul­ki­suu­des­sa tuo­miol­le, kos­ka perus­kou­lun mate­ma­tiik­ka ja jour­na­lis­tien käsityskyky.

    Suu­rin piir­tein saman­kal­tai­ses­ta mate­ma­tii­kas­ta on kyse kun kirjoitat:

    “Nyt tie­tys­ti joku veto­aa vetoi­sas­sa talos­saan pale­le­vaan köy­hään van­huk­seen. On pal­jon tehok­kaam­paa tukea köy­hää van­hus­ta suo­raan kuin sub­ven­toi­da kaik­kien suo­ma­lais­ten koti­ta­louk­sien ja yri­tys­ten ener­gian käyt­töä yhteen­sä sadoil­la mil­joo­nil­la euroil­la, jot­ta täs­tä meni­si muu­ta­ma euro tämän van­huk­sen hyväksi. ”

  19. > Jos emme peri hai­tas­ta hait­ta­ve­roa vaan sen sijaan sub­ven­toim­me pääs­tö­tön­tä ener­gi­aa, tulem­me sii­nä sivus­sa sub­ven­toi­neek­si ener­gian kulu­tus­ta ja lyö­mään siten rätil­lä päin naa­maa pyr­ki­myk­siä sääs­tää energiaa.

    Juu­ri näin. Vali­tet­ta­vas­ti vih­reät etu­ne­näs­sä, ja kaik­ki muut­kin puo­lu­eet peräs­sä, kes­kit­ty­vät uusiu­tu­vien tuke­mi­seen ja vas­taa­vaan. Ei fos­sii­lis­ten polt­to tuol­la taval­la lopu. Ne ovat edel­leen edul­li­sin ja käte­vin ener­gia­muo­to, ja nii­den tuot­ta­jil­la on kyl­lä varaa pudot­taa hin­to­ja, jos tuet­tu uusiu­tu­va alkaa vähen­tä­mään fos­sii­lis­ten kulu­tus­ta. Fos­sii­lis­ten käy­tön kon­kreet­ti­nen rajoit­ta­mi­nen (mak­suin, tul­lein, rajoi­tuk­sin) on ainoa tapa lopet­taa fos­sii­li­set kasvihuonekaasupäästöt.

    Polii­ti­kot voi­si­vat myös lopet­taa tule­vis­ta vuo­si­kym­me­nis­tä ja hal­li­tuk­sis­ta puhu­mi­sen (2035, 2050), ja sen sijaan vähen­tää fos­sii­lis­ten kulu­tus­ta mer­kit­tä­vil­lä pro­sen­teil­la jo tänä ja ensi vuonna.

  20. Ener­gia pitää tuot­taa ydin­voi­mal­la, met­sä­teol­li­suu­den pro­ses­si­voi­mal­la ja tur­peel­la. Aurin­ko ja tuu­li­voi­ma käy ilman tukiai­sia. Tur­ve on hyvä, sen mää­rä lisään­tyy nos­toa enem­män, se on koti­mais­ta ja työl­lis­tää kuih­tu­vaa maaseutua.

    1. Niko: Tur­ve on hyvä, sen mää­rä lisään­tyy nos­toa enemmän

      Tur­ve ei ole hyvä. Uusiu­tu­mi­nen ei tee sii­tä parem­paa, jos tur­peen nos­to ei lisää sen uusiu­tu­mis­ta. (Tai se kyl­lä aut­tai­si sii­hen, ettei tur­ve lopu. Ongel­ma tur­peen kans­sa ei kui­ten­kaan ole sen lop­pu­mi­nen vaan päästöt.)

      Niko: se on koti­mais­ta ja työl­lis­tää kuih­tu­vaa maaseutua

      Jos halu­taan tukea “kuih­tu­vaa maa­seu­tua”, niin anne­taan sil­le vaan mie­lum­min suo­raan rahaa kuin ali­ve­ro­te­taan täl­lais­ta saas­tut­ta­vaa energianlähdettä.

      1. Ossi Sare­so­ja: Tur­ve ei ole hyvä. Uusiu­tu­mi­nen ei tee sii­tä parem­paa, jos tur­peen nos­to ei lisää sen uusiu­tu­mis­ta. (Tai se kyl­lä aut­tai­si sii­hen, ettei tur­ve lopu. Ongel­ma tur­peen kans­sa ei kui­ten­kaan ole sen lop­pu­mi­nen vaan päästöt.)

        Jos halu­taan tukea ”kuih­tu­vaa maa­seu­tua”, niin anne­taan sil­le vaan mie­lum­min suo­raan rahaa kuin ali­ve­ro­te­taan täl­lais­ta saas­tut­ta­vaa energianlähdettä.

        Kysy­mys tur­peen nos­tos­ta­kin rat­kea­si sil­lä, että tur­ve­maat ja ‑talous tuli­si osak­si pääs­tö­kaup­paa. Täl­löin tur­ve­mai­den omis­ta­jat sai­si­vat täy­den kan­nus­teen hii­len sidon­taan ja tur­peen polt­ta­jat jou­tui­si­vat vas­taa­vas­ti mak­sa­maan. Toi­nen kysy­mys on se, että onhan koti­mai­nen tur­ve aina parem­pi kuin ulko­mai­nen fossiilinen.

      2. onhan koti­mai­nen tur­ve aina parem­pi kuin ulko­mai­nen fossiilinen.

        Ja Puo­las­sa koti­mai­nen kivi­hii­li aina parem­pi kuin ulo­mai­nen maakaasu.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ja Puo­las­sa koti­mai­nen kivi­hii­li aina parem­pi kuin ulo­mai­nen maakaasu.

        En ole aivan var­ma, mihin blo­gis­ti viit­taa. Puo­las­sa parem­muus riip­puu var­mas­ti­kin (a) sii­tä, miten hyvin tuot­ta­via mui­ta töi­tä oli­si tar­jol­la niil­le, jot­ka nyt saa­vat elan­ton­sa kivi­hii­les­tä, sekä (b) sii­tä, miten Puo­la aikoo pääs­tä hii­li­neut­raa­lik­si; täs­sä maa­kaa­su ei vält­tä­mät­tä ole pal­jon parempi:

        “Yhden arvion mukaan maa­kaa­sun ilmas­to­hyö­dyt ver­rat­tu­na kivi­hii­leen häviä­vät, jos vuo­dot ylit­tä­vät 2,8 % tuo­tan­nos­ta.” –Wiki­pe­dia

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ja Puo­las­sa koti­mai­nen kivi­hii­li aina parempi
        kuin ulo­mai­nen maakaasu. 

        Rin­nas­tus on väärä.

        Lop­pu­pe­lis­sä on kysy­mys sii­tä, onko kotimainen
        [tur­ve] parem­pi kuin ei [tur­vet­ta] ollen­kaan ja
        sii­tä mikä on se reaa­li­nen enim­mäis­hin­ta, jonka
        olem­me val­miit mak­sa­maan tuon riskin
        kat­ta­mi­ses­ta. Ja vie­lä­pä sii­tä kuin­ka tuo
        “reaa­li­nen hin­ta” mää­ri­tel­lään. Syn­tyy­kö se
        kan­san tah­don perus­teel­la mark­ki­noil­la vaiko
        hal­lin­nol­li­sel­la pää­tök­sel­lä sen mukaan mikä
        puo­lue kul­loin­kin sat­tuu ole­maan vallassa.

        Aina.

      5. K‑Veikko: tur­ve

        K‑Veikko: Rin­nas­tus on väärä.

        Lop­pu­pe­lis­sä on kysy­mys sii­tä, onko kotimainen
        [tur­ve] parem­pi kuin ei [tur­vet­ta] ollen­kaan ja
        sii­tä mikä on se reaa­li­nen enim­mäis­hin­ta, jonka
        olem­me val­miit mak­sa­maan tuon riskin
        kat­ta­mi­ses­ta. Ja vie­lä­pä sii­tä kuin­ka tuo
        ”reaa­li­nen hin­ta” mää­ri­tel­lään. Syn­tyy­kö se
        kan­san tah­don perus­teel­la mark­ki­noil­la vaiko
        hal­lin­nol­li­sel­la pää­tök­sel­lä sen mukaan mikä
        puo­lue kul­loin­kin sat­tuu ole­maan vallassa. 

        Suo­mi, Irlan­ti ja Venä­jä käyt­tä­vät tur­vet­ta eni­ten maa­il­mas­sa eni­ten ener­gia­na joten kovin kil­pai­lu­ky­kyi­nen ja kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti tur­ve ei ole.

    2. Niko:
      Tur­ve on hyvä, sen mää­rä lisään­tyy nos­toa enem­män, se on koti­mais­ta ja työl­lis­tää kuih­tu­vaa maaseutua. 

      Tur­ve otet­tiin käyt­töön Suo­mes­sa ensim­mäis­tä ker­taa ener­gia­na vas­ta 1974 kun öljy­krii­si oli nos­ta­nut raa­ka öljyn hin­taa. Tur­vet­ta käyt­tää ener­gia­na vain kol­me maa­ta. Suo­mi, Irlan­ti ja Venä­jä. Tur­ve ei ole työl­li­syy­den kan­nal­ta kes­tä­vää. Irlan­ti on jo ilmoit­ta­nut että se luo­puu tur­pees­ta. Maa­seu­dun työl­li­syys oli­si syy­tä luo­da esi­mer­kik­si mat­kai­lun ja luon­to turis­min pohjalle.

      1. Tur­ve on sur­ke­aa polt­toai­net­ta, kal­lis­ta­kin. Jos sitä ei tuet­tai­si, kukaan ei käyt­täi­si tur­vet­ta, ja jos se ei olis huo­noa, se ei tar­vi­si alem­pia vero­ja kuin vaik­ka­pa kivihiili.

        Tur­ve on siis kal­lis­ta, aiheut­taa enem­män pääs­tö­jä vaih­toeh­toi­hin näh­den ja pis­tee­nä iin pääl­le pas­koo mei­dän omat vetem­me. Siis­pä kepun ykkös­va­lin­ta polttoaineeksi 😎

        Mut­ta ei sii­tä tul­la pää­se­mään eroon kuin lah­jo­mal­la. Kan­nat­tai­si van lyö­dä tur­ve­tuot­ta­jil­le tRpeek­si iso säk­ki rahaa käteen ja sil­lä selvä.

      2. Sylt­ty:
        Tur­ve on sur­ke­aa polt­toai­net­ta, kal­lis­ta­kin. Jos sitä ei tuet­tai­si, kukaan ei käyt­täi­si tur­vet­ta, ja jos se ei olis huo­noa, se ei tar­vi­si alem­pia vero­ja kuin vaik­ka­pa kivihiili.

        Tur­ve on siis kal­lis­ta, aiheut­taa enem­män pääs­tö­jä vaih­toeh­toi­hin näh­den­ja pis­tee­nä iin pääl­le pas­koo mei­dän omat vetem­me. Siis­pä kepun ykkös­va­lin­ta polttoaineeksi 😎

        Mut­ta ei sii­tä tul­la pää­se­mään eroon kuin lah­jo­mal­la. Kan­nat­tai­si van lyö­dä tur­ve­tuot­ta­jil­le tRpeek­si iso säk­ki rahaa käteen ja sil­lä selvä. 

        Tur­peen ener­gia käyt­tö on Suo­mes­sa pää­asias­sa 1973 ener­gia krii­sin jäl­kei­nen siir­ty­mä­kau­den ener­gia muo­to. Jos täs­tä aihees­ta kiin­nos­taa lisää niin suo­sit­te­len tule­maan kah­teen semi­naa­riin jot­ka kos­ke­vat tur­peen käyttöä 

        https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/Default.aspx?tabid=959&q=#.XlzV5PfkseR

        https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/Kalenteri/Suomi?id=57989#.XlzV_vfkseQ

  21. Keväi­sin puun­tai­mia istu­te­taan arviol­ta 80 000 heh­taa­ril­le ja sie­me­niä kyl­ve­tään noin 25 000 heh­taa­rin alal­le. Hel­sin­gin kau­pun­gin puis­tois­sa ja raken­ta­mat­to­mil­la alueil­la haka­taan vuo­sit­tain mer­kit­tä­vä mää­rä pui­ta asun­to­ra­ken­ta­mi­sen tiel­tä. Luon­to­jär­jes­töt ovat kate­go­ri­ses­ti kaik­kia hak­kui­ta vastaan.

    Kom­pro­mis­sin haku on help­poa. Lisä­tään tai­mien istut­ta­mis­ta. Sii­hen löy­ty­viä aluei­ta löy­tyy kau­pun­geis­ta run­saas­ti. Nii­den ei tar­vit­se olla puis­to­ja . Kun jokai­sen kaa­de­tun puu tilal­le istu­te­taan nel­jä uut­ta tain­ta, niin hii­li­nie­lu vah­vis­tuu. Hel­sin­ki­kin voi­si pro­fo­loi­tua hii­li­neut­raa­li­na kau­pun­ki­na met­si­tys­tä ja tek­no­lo­gi­aa hyö­dyn­täen. Hesa voi­si hyvin­kin pär­jä­tä kil­pai­lus­sa Köö­pen­ha­mi­naa paremmin.

    https://www.theguardian.com/cities/2019/oct/11/inside-copenhagens-race-to-be-the-first-carbon-neutral-city

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.