Kategoria: Ilmastopolitiikka

Mikä on olennaista 2020-luvulla

Ilmas­to

Kymme­nen vuot­ta sit­ten kir­joitin, että 2010-luku on viimeinen vuosikym­men pelas­taa maa­pal­lo ilmas­tokatas­tro­fil­ta. Vuosikym­men meni, eikä oikeas­t­aan mitään tehty pait­si, että kysymys ilmas­tos­ta on julk­isu­udessa aivan eri taval­la kuin ennen. Vain teot puuttuvat.

Ilmas­ton­muu­tos­ta ei voi enää tor­jua, mut­ta sitä voi lieventää.

On eri­laista vapaae­htoista toim­intaa päästö­jen vähen­tämisek­si. Ne ovat ihan sym­pa­at­tisia, mut­ta minä uskon valitet­tavasti vain ankaraan talouso­h­jauk­seen. Vas­tu­ut­tomas­ta käyt­täy­tymis­es­tä pitää tehdä kan­nat­tam­a­ton­ta ja vas­tu­ullis­es­ta kannattavaa.

On siis pystyt­tävä sopi­maan taloudel­li­sista mekanis­meista. EU:ssa on valit­tu keinok­si päästökaup­pa. Ehkä se ei ollut oikea val­in­ta, mut­ta sen kanssa men­nään. Päästökaup­pa kuitenkin tekee tyhjik­si nuo vapaae­htoiset toimet, kos­ka päästöoikeudet vain siir­tyvät muualle. Tätä kut­su­taan vesi­pat­jaon­gel­mak­si. Hiiliv­erossa ei olisi tätä ongelmaa.

EU:n vähen­net­tävä liik­keelle las­ket­tavien päästöoikeuk­sien määrää nopeasti ja on hyväksyt­tävä se, että päästöoikeuk­sien hin­ta nousee korkeak­si, jon­nekin sataan euroon hiilid­iok­sidi­ton­nil­ta samal­la kun kaik­ki hiilid­iok­sidipäästöt on saata­va päästökau­pan piiri­in. Lievem­mät toimet eivät riitä.

Kiina, Intia ja Yhdys­val­lat on saata­va mukaan talkoisi­in. Muut on pakotet­ta­va kaup­pasaar­to­jen uhal­la – tai siis korkei­den hiil­i­t­ul­lien avul­la. Kiinan ja EU:n päästökaup­pamekanis­mit pitäisi yhdis­tää ja saa­da myös Yhdys­val­lat mukaan. Tämä kaik­ki tun­tuu aika utoop­piselta, mut­ta yritet­tävä on.

Mut­ta on myös varaudut­ta­va sopeu­tu­maan siihen, että ilmas­to muut­tuu. Suomen tapauk­ses­sa tämä ei ole kovin dra­maat­tista elleivät etelästä lev­iävät met­sä­tuho­laiset ala tap­paa met­siämme. Mut­ta emme me osat­tomik­si jää muun maail­man ahdingosta.

Sodan uhka kas­vaa, kun maa­pal­lo alkaa käy­dä ahtaaksi.

Sopeu­tu­mis­es­ta on puhut­tu aivan liian vähän.

Afrikan väestöräjähdys

Tiedän, että Afrikan väestöräjähdyk­ses­tä kir­joit­ta­mi­nen on pahek­sut­tavaa, mut­ta se ei tieto tyyn­nytä ahdistustani.

Viime vuosikym­men oli ehkä myös viimeinen mah­dol­lisu­us pelas­taa Afrik­ka väestökatas­tro­fil­ta. Useis­sa Afrikan mais­sa kehi­tys onkin ollut ilah­dut­tavaa, mut­ta ei sen väkirikkaim­mis­sa mais­sa. Kun syn­nyin kauan sit­ten, Niger­ian asukasluku oli 38 miljoon­aa, Nyt se on jo ylit­tänyt 200 miljoon­aa, kymme­nen vuo­den kulut­tua liki 300 miljoon­aa ja vuo­teen 2100 sen pitäisi nous­ta 900 miljoon­aan. Nykyisel­lä alueel­laan Nige­ria ei mis­sään tapauk­ses­sa pysty elät­tämään 900 miljoon­aa ihmistä, mut­ta väestönkasvua maan päät­täjät eivät pidä minään ongel­mana. SE vie maan malthu­sialaiseen ansaan, jos­sa väestönkasvu aiheut­taa kur­ju­ut­ta ja kur­ju­us ylläpitää syntyvyyttä.

Euroop­pa selvisi 1800-luvul­la ”malthu­sialais­es­ta ansas­ta” lähet­tämäl­lä liikaväestön Amerikkaan. Näin se sai aikaa demografiseen muu­tok­seen – siihen, että elin­ta­son nousu kään­tyi syn­tyvyy­den alen­tu­misek­si ja nopea väestönkasvu laan­tui. Afrik­ka ei voi tois­taa tätä temp­pua, kos­ka yhtään tyhjää maanosaa ei ole tarjolla.

Afrikan mai­ta on autet­ta­va väestöon­gel­man kanssa, mut­ta aut­taa ei voi, jos ei halua tul­la aute­tuk­si eikä tun­nista koko ongelmaa.

Olen kir­joit­tanut tästä blogillani vuon­na 2015. Valitet­tavasti siihen kir­joituk­seen ei ole viiden vuo­den kulut­tua muu­ta lisät­tävää kuin, että sen jäl­keen Suomes­sa syn­tyvyys on romahtanut.

Kap­i­tal­is­mi on korjattava

Talouden ja teknolo­gian kehi­tyk­sessä on tapah­tunut muu­tos, jos­sa teol­lisu­us­maid­en sisäl­lä onnekkaat ja kyvykkäät men­estyvät todel­la hyvin samal­la, kun suuren enem­mistön suh­teelli­nen ase­ma heikke­nee, sil­lä taval­lisen duu­nar­in työn kysyn­tä heikke­nee. Demokra­t­ian olois­sa ei ole mah­dol­lista, että kansan enem­mistö on kehi­tyk­sessä häviäväl­lä puolel­la. Vaik­ka se ei johtaisi kapinoin­ti­in kaduil­la kuten Ran­skas­sa, se voi johtaa häiriköin­ti­in vaal­i­u­urnil­la kuten Britanniassa.

Kap­i­tal­is­min kor­jaamisel­la on kiire. Muu­toin vas­tas­sa on voimakas eri­ar­voisu­u­den kasvu talouden alal­la ja bar­bariaan vaipumi­nen poli­ti­ikan alalla.

Tämä ongel­ma kär­jistyy nopeasti.

Kuvit­te­len saa­vani tästä aihep­i­iristä aikaan kir­jan vielä tänä vuon­na, joten ei tästä aiheesta täl­lä ker­taa enempää.

Alueelli­nen tas­apaino horjuu.

Vuosikymme­nen kulues­sa Helsin­gin seudun asukasluku kas­vaa 200 000 asukkaal­la, muiden kasvukeskusten maltil­lisem­min. Kun maan väk­iluku ei kas­va, muun suomen asukasluku las­kee neljän­nesmiljoon­al­la. Tätäkin dra­maat­tisem­mal­ta tilanne näyt­tää, kun kat­so­taan alueel­lisia ikä­jakau­mia. Nuori, akti­ivi­nen ja hyvin koulutet­tu väki pakkau­tuu kasvukeskuk­si­in, eri­tyis­es­ti Helsin­gin seudulle. Se vaikeut­taa tai lop­ul­ta jopa estää toimet kehi­tyk­sen suun­nan muut­tamisek­si muual­la maassa.

Jos­sain vai­heessa kan­nat­taa kysyä, vas­taako alue­hallinto kun­ti­neen ja maakun­tali­it­toi­neen ja ELY-keskuksi­neen taan­tuvil­la alueil­la enää tätä päivää ja paran­ta­vatko maakun­nat asi­aa lainkaan.

Elämästä tulee helpom­paa ja mielenkiintoisempaa

Yllä ole­vat koh­dat ovat aika pes­simistisiä. Entisenä poli­itikkona olen tot­tunut etsimään kor­jaus­ta vaa­tivia asioi­ta ja sik­si kar­toit­ta­maan asioi­ta, jot­ka ovat menos­sa vikaan. Opti­mis­mi­inkin on aihetta.

Vaik­ka talouden kehi­tys ei vaiku­ta sosi­aalis­es­ti kovin tas­apain­oiselta, ihmis­ten elämä tulee muut­tumaan helpom­mak­si ja mie­lenki­in­toisem­mak­si kaiken uuden ja kiehto­van vuoksi.

Vaa­di­taan hyvää yhteiskun­nal­lista insinööri­taitoa saa­da kaik­ki toim­i­maan niin, että vuosikymmen­estä tulee aiem­pia parempi.

 

 

Saako suomalaisetkin ampua rajalle?

Opimme siis, että ilmastopako­laiset pitää ampua rajalle.

Var­teenotet­ta­va ske­naario ilmas­ton­muu­tok­ses­sa on Golf-vir­ran pysähtymi­nen. Suomelle luvat­tu läm­pen­e­m­i­nen muut­tuisikin kylmen­e­misek­si. Kat­sokaa kar­tas­ta, mitä Kanadas­sa on 60 lev­eyspi­irin pohjoispuolella.

Jos iki­jää alkaa peit­tää Suomea, tämä maa muut­tuu mah­dot­tomak­si paikak­si elää. Saako jäätä pak­enevat suo­ma­laiset ampua rajalle?

Provokaationi näyttää onnistuneen

Myön­nän, että kir­joituk­seni varus­tau­tu­mis­es­ta hal­lit­se­mat­tomaan ilmas­ton läm­pen­e­miseen oli tarkoituk­sel­lis­es­ti pro­voka­tori­nen. Halusin osoit­taa, kuin­ka isoista ongelmista oli kyse. Tiesin, että ennus­teeni siitä, että elinkelvot­tomik­si muut­tuvil­ta aluei­ta siir­tyvän väestön asut­tamis­es­ta myös pieni Suo­mi jou­tu­isi kan­ta­maan oman suh­teel­lisen osansa, herät­täisi huomio­ta. Se oli tarkoituskin.

Nyt voin tun­nus­taa, ettei esit­tämäni ske­naario ole kovin toden­näköi­nen. Toden­näköi­nen ske­naario on paljon huonom­pi. Sen sijaan, että maail­many­hteisö asut­taisi rauhanomais­es­ti 500 – 1 000 miljoon­aa ihmistä sol­i­daaris­es­ti eri puo­lille maail­maa, tämä pää­tyy toden­näköis­es­ti suurin soti­in ja yleiseen kaaok­seen. Jäl­keen päin moni – jos jää henki­in – toivoo, että olisi jaet­tu sol­i­daaris­es­ti ja rauhanomaisesti.

Panen tämän postauk­sen perään sik­er­män mielip­iteitä. Ne kan­nat­taa lukea ajatuksella.

Mie­lenki­in­toista oli, että min­ua syytet­ti­in siitä, että täl­lainen ongel­ma syn­tyy. Ikään kuin minä sitä Inti­aa kuiv­aisin. Sen sijaan perus­suo­ma­laiset kyl­lä kuiv­aa­vat, kos­ka ovat esit­täneet, ettei ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tämisek­si pidä tehdä yhtikäs mitään. Tämä tule­vaisu­us on se, mihin hei­dän poli­ti­ikkansa johtaa. Jotkut aja­vat sitä ymmärtämät­tään ja fik­sum­mat täysin tietäen mitä tekevät.

Huo­mat­ta­va osa kom­menteista sivu­ut­ti Int­ian väkirikkaiden osien kuiv­u­misen sil­lä, että Afrikas­sa pitäisi syn­tyvyyt­tä vähen­tää. Tässä taisi maali vähän siir­tyä. Sit­ten san­ot­tin, että tämä on vain tekosyy islami­laiseen invaa­sioon. Tiedok­si, ettei Intia ole islami­lainen maa.

Jotenkin väsyt­tävä oli argu­ment­ti, että se, mitä Suomes­sa tehdään, ei vaiku­ta juuri mitään, joten muun maail­man pitää ottaa vas­tuu ja me saamme elää kuin pel­los­sa. Maa­pal­lo voidaan jakaa 1 460 viiden miljoona ihmisen joukkoon ja tode­ta, ettei niistä yhdenkään kan­na­ta tehdä mitään. Tätä sanomaa tuo poruk­ka levit­tää ympäri maail­maa. Hyv­in­voin­ti­val­tion rahoi­tus ei ole kiin­ni siitä, että minä mak­san vero­ja. Ihan OK, jos lopetan vero­jen maksun?

Näi­den ”kansal­liskon­ser­vati­ivien” hen­gen­heimo­laiset Puo­las­sa, Unkaris­sa, Aus­tralias­sa ja Yhdys­val­lois­sa toimi­vat aivan samoin, Yhdessä tuo liike on vas­tu­ut­ta siitä, että maail­ma menee kohden tuhoa.

Mut­ta sit­ten näistä postauk­sista. Ilmeis­es­ti jostain ”kansal­liskon­ser­vati­ivien” sivus­toil­ta oli vähän maalitet­tu. Niin saman­laisia oli­vat kom­men­tit. Ne ker­to­vat tuon porukan ajat­te­lu­tavas­ta kaiken. En voi sille mitään, mut­ta en pysty pitämään heistä.

  • Meil­lä on puo­lus­tusvoimat nimeno­maan sitä varten, että tänne tunget­taisi­in meiltä kysymättä.
  • Dar­win­is­mi ja ydi­naseet kuu­lu­vat samaan yhtälöön kun viimeisiä elinkelpoisia aluei­ta jae­taan. Siihen ei kuu­lu hillit­semätön kan­so­jen vaellus.
  • Ei sit­ten tule mieleen se, että rajat sul­je­taan väki­val­loin? Aika help­poa ampua köy­hät kävellen liikku­vat rajalle ja hukut­taa vaik­ka Välimereen.
  • Kuten edel­lä kir­joitin, Suo­mi itsenäisenä maana valvoo rajo­jaan. Tän­nehän on toki pyrit­ty tule­maan kysymät­tä esim. vuon­na ‑39, mut­ta suo­ma­laiset oli­vat eri mieltä.
  • Tässä islamistises­sa invaa­sios­sa ei ole kyse mis­tään ilmas­ton­muu­tok­ses­ta vaan kaler­gisu­un­nitel­mas­ta, mikä tähtää valkoisen rodun tuhoamiseen. Richard Nico­laus von Couden­hove-Kaler­gi oli yksi EU:n perus­ta­jai­sistä ja idea löy­tyy suo­raan hänen kir­jas­taan Prak­tis­ch­er Idealismus.
  • Osmon kuvaile­maan ongel­maan on meil­lä työka­lut ole­mas­sa, viimek­si sitä tarvit­ti­in 1939–45.
  • Olen samaa mieltä, varautu­mi­nen on aloitet­ta­va, jot­ta ei olla yhtä huonos­ti varus­taudut­tu kuin vuon­na 1939, jol­loin väestön­si­ir­toa (ja ‑vai­h­toa) Suomeen yritet­ti­in viimeksi.
  • Meil­lä Suomes­sa vihreä sisämin­is­teri Ohisa­lo vain­oaa yhtä poli­it­tista aatet­ta eli kansal­lis­sosial­is­mia, mut­tei sen sijaan väki­val­taista vasem­mis­toa­nark­istista antifaa. Ohisa­lo on toden­nut, että ”kyse ei ole vain väki­val­las­ta”. Sisämin­is­teri lin­jasi, että jo pelkkä kansal­lis­sosial­is­tis­ten mielip­itei­den rauhanomainen ilmaisu syn­nyt­tää niin suur­ta yhteiskun­nal­lista kuo­huntaa, että aate täy­tyy kieltää.
  • Suvereeni val­tio saa ihan kuule Osmo itse määrätä mitä sen alueel­la tapah­tuu tai on tapah­tu­mat­ta. Tänne ei yksikään inti­lainen tule jos me päätetään, että ei tule. Viimeisenä keinona sit­ten on ottaa ne aseet kouraan. Ei tul­lut ryssäkään kauhean kauas rajan yli ja niil­lä sen­tään oli vähän enem­män mukanaan kuin rääsynsä.
  • Se ilmas­ton­muu­tos on ihan tutk­i­tusti Suomen etu.
  • Mail­la on sitä varten armei­jat, joil­la väestövyöry pysäytetään tarvit­taes­sa vaik­ka Itämeren poh­jaan. Siel­lä on tilaa.
  • Vapaa­muu­rari ja kryp­to­ju­u­ta­lainen Soin­in­vaara val­it­si juuri kohtalonsa.

On varauduttava massiivisiin väestönsiirtoihin

Tiedän, että ei pitäisi liet­soa tap­pi­omielialaa, mut­ta viimeaikaisten uutis­ten val­os­sa olen tul­lut aiem­paakin vaku­ut­tuneem­mak­si siitä, ettei ole real­is­tista pysäyt­tää ilmas­ton läm­pen­e­mistä kah­teen asteeseen, puolesta­toista asteesta nyt puhumattakaan.

Kun näin on, on varaudut­ta­va sopeu­tu­miseen, eikä se tule ole­maan help­poa. Edessä on mas­si­ivisia väestön­si­ir­to­ja, kun esimerkik­si sadat miljoonat intialaiset jäävät ilman vet­tä Tiibetin jäätiköi­den sulaessa.

Myös suuri osa Afrikas­ta on käymässä elinkelvot­tomak­si. Euroopas­sakin tulee ongelmia veden saamisen kanssa Espan­jas­sa ja Italiassa.

Tämä voi johtaa myös maid­en välisi­in kon­flik­tei­hin. Ital­ialaiset saat­taisi­vat esimerkik­si ajatel­la, että Po-joen laak­so pitäisi voi­da pelas­taa tekemäl­lä mas­si­ivi­nen vesi­varas­to Sveit­si­in, jonne liian nopeasti tule­vat sulamisvedet varas­toidaan annos­teltavak­si pitkin kesää. Tähän pitäisi vara­ta kokon­ainen kan­toni. Sveit­siläisil­lä voi olla asi­as­ta toinen mielipide.

Min­ul­l­la on itse asi­as­sa aika utu­inen kuva siitä, mihin kaik­keen miedän pitää varautua. Pelkään, että se johtuu siitä, ettei oikein kukaan tiedä kun­nol­la. Siitä, mitä kol­men asteen läm­pen­e­m­i­nen tosi­asi­as­sa merk­it­see, on liik­keel­lä yllät­tävän vähän tietoa, vaik­ka tämän katas­tro­faalisen kehi­tyk­sen toden­näköisyys on suuri.

Sato­jen miljoonien ihmis­ten asut­ta­mi­nen uud­estaan ei ole aivan kivu­ton asia. Minne he menevät? Katse kään­tyy tietysti har­vaan asut­tui­hin mai­hin kuten Aus­trali­aan – ja esimerkik­si Suomeen. Suomen osu­us tulee ole­maan usei­ta miljoo­nia, eikä sitä meiltä kysytä.

Ilmas­ton­muu­tok­sen edis­tämistä kan­nat­ta­vat puolueet voisi­vat Suomes­sa ajatel­la myös tätä. Tosi­asi­as­sa hei­dän poli­ti­ikkansa johtaa juuri siihen ”väestön­vai­h­toon”, jota he julk­iste­tuis­sa ohjelmis­saan vastustavat.

Kiireisin ongel­ma ilmas­ton muu­tok­seen sopeu­tu­mises­sa ovat tämä elinkelvot­tomik­si käyvien maid­en väestön uudelleen asut­ta­mi­nen. Seu­raa­va ongel­ma on meren pin­nan nousu jäätiköi­den sulaes­sa. Se tapah­tuu onnek­si viipeel­lä, mut­ta jos meren pin­ta nousee vaikka­pa vain par­il­la metril­lä, val­ta­va määrä ihmisiä joutuu muut­ta­maan ran­nikoil­ta sisä­maa­han. Ran­nikot kun ovat kaikkial­la tiheästi asuttuja.

Helsin­ki varautuu kaavoituk­ses­saan meren pin­nan nousu­un metril­lä. Se on ehkä liian vähän.

Ilmas­ton­muu­tok­seen sopeu­tu­mi­nen on niin gigant­ti­nen haaste, että siihen pitää alkaa varautua heti. Olisi pitänyt alkaa jo vuosia sit­ten. Tarvit­sisimme myös paljon lisää tutkimus­ta läm­pen­e­misen paikallis­es­ta vaikutuksesta.

Jos siis uskon, että ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tämisessä eäon­nis­tu­taan, kan­nat­taako siis luop­ua sen vas­tus­tamis­es­ta. No ei todel­lakaan. Vaik­ka läm­pen­e­m­i­nen kolmel­la asteel­la on katas­tro­faal­ista, läm­pen­e­m­i­nen neljäl­lä asteel­la on vielä moninker­tais­es­ti kasastrofaalisempaa.

Aallon tutkijoiden malli liikenteen päästöjen puolittamiseen: näin minä kompensoisin sen autoilijoille.

Kol­le­gat tääl­lä Aal­to-yliopis­tol­la ovat näköjään tehneet ehdo­tuk­sen siitä, miten liiken­teen päästö­jen puoli­tus vuo­teen 2030 men­nessä toteutetaan kansan­taloudel­lis­es­ti halvimmalla.

Tuskin kenellekään talousti­eteitä opiskelleelle tulee yllä­tyk­senä, että halvin tapa on kansalli­nen liiken­nesek­torin sisäi­nen päästökauppa.

Olen jok­seenkin var­ma, että ehdo­tus tuot­taa raivoisaa vas­tus­tus­ta. Kun tämä on kuitenkin halvin tapa, vas­tus­ta­jien täy­tyy tietysti ajatel­la, että

a)       Päästöjä ei pidä alentaa.

b)      Päästö­jen alen­tamiseen on löy­det­tävä jokin kalli­impi tapa.

Ongel­mana tässä tietysti ovat päästökau­pas­ta aiheutu­vat tulon­jako­vaiku­tuk­set. Kos­ka polt­toaineen hin­ta­jous­to lie­nee pieni, päästöoikeuk­sien hin­nan on olta­va suuri.

Tosin raportin tehneet tutk­i­jat oli­vat tuos­sa äsken sitä mieltä, että hin­ta­jous­toa ei oikein tun­neta. Se on lyhyel­lä aikavälil­lä pieni, mut­ta voi olla pitkäl­lä aikavälil­lä suuri. Hyvin pitkän aikavälin hin­ta­jous­ton näkee siitä, kuin­ka paljon enem­män hal­van ben­san Yhdys­val­lois­sa polt­toainet­ta kuluu kalli­in ben­san Euroop­paan näh­den. Se ero on iso.

Jos päästöoikeu­den hin­ta nousee korkeak­si, se tulee tietysti autoil­i­joille kalli­ik­si, mut­ta tuot­taa vas­taavasti suuria tulo­ja val­ti­olle. Niin­pä mak­sut pitää jotenkin palaut­taa kansalaisille. Raha­han ei tässä katoa mihinkään – tai siis katoaa tietysti siltä osin kuin käytetään rahaa päästö­jen vähen­tämiseen ja lisään­tyy siltä osin, kun öljys­tä mak­se­taan ulko­maille vähemmän.

Vel­jet oikeal­la var­maankin esit­tävät, että palaute­taan tulot alen­ta­mal­la tuloveroa. Tämä olisi kuitenkin epä­sosi­aal­ista, kos­ka se merk­it­sisi tulon­si­ir­toa köy­hiltä rikkaille.

Toinen ääri­vai­h­toe­hto olisi jakaa rahat tasan kaikkien suo­ma­lais­ten kesken. Se taas olisi tulon­si­ir­to rikkail­ta köy­hille, kos­ka rikkaat käyt­tävät polt­toainet­ta keskimäärin enem­män kuin köyhät.

Joku kuitenkin kysy­isi, mik­si auto­ton entisen kansane­dus­ta­ja, joka asuu Kru­u­nun­haas­sa ja käy metrol­la tai fil­lar­il­la töis­sä Aal­to-yliopis­tossa, saisi saman kom­pen­saa­tion kuin joku autoriippuvainen.

Kom­pen­saa­tioma­lli ei saa olla sel­l­ainen, että se palk­it­see päästöstä. Sil­loin­han se menet­täisi kaiken tehonsa.

Erään­lainen kohtu­ulli­nen sec­ond best-ratkaisu olisi vetää aikara­ja tähän het­keen ja mak­saa palau­tus­ta kaikille, jot­ka omis­ta­vat nyt auton. (Työ­suhdeau­tot on ratkaista­va erik­seen.)  Jos auto­ja on noin kolme miljoon­aa, mil­jardin euron päästöoikeustu­loista jaet­taisi­in 333 euroa vuodessa jokaiselle, joka omis­taa auton täl­lä het­kel­lä. Tuo­hon mil­jardi­in las­ket­taisi­in tietysti vain se osa päästöoikeuk­sista, joka kuluu henkilöau­to­jen polt­toaineeseen, kos­ka myös bus­sit ja tavar­ali­iken­nekin käyt­tävät polttoainetta.

Olen­naista on, että tämän jäl­keen oste­tu­ista autoista niille, joil­la ei autoa ollut H‑hetkellä, ei mak­set­taisi mitään eikä tukea menet­täisi, jos luop­uu autos­ta. Jos tehtäisi­in toisin, ohjaus­vaiku­tus heikkenisi merkittävästi.

Nuo­ria tässä tietysti vähän sor­ret­taisi­in, kos­ka nämä eivät ole vielä ehti­neet han­kkia autoa.

Tätä mallia voi vielä hioa mak­samal­la eri­laisen kom­pen­saa­tion eri aluil­la asuville. Kari­gas­niemessä ajo­matkat ovat ehkä pidem­piä kuin Töölössä.

Tässä jäi nyt kom­pen­soimat­ta joukkoli­iken­teen ja tavar­ali­iken­teen päästöt. Niihin tarvi­taan vähän mon­imutkaisem­pi malli tai sit­ten se raha vain jäisi val­ti­olle rahoit­ta­maan joko vap­pusa­ta­sia tai veronalennuksia.

 

Miksi potkurikoneita ei käytetä enempää?

Varoi­tus: julkaisen tämän kir­joituk­sen ilman fak­tan­ta­rk­istus­ta. Tarkoituk­se­nani on, että blo­gin kom­men­toi­jat kor­jaa­vat tek­stis­sä mah­dol­lis­es­ti ole­vat virheet ja väärinymmärrykset.

Moni miet­tii tänä ilmas­toahdis­tuk­sen aikana, mikä olisi oikea tapa matkus­taa Suomes­ta Kes­ki-Euroop­paan, kun Rail Balti­ca ei ole käytet­tävis­sä vuosiin.

Junal­la pääsee vain Tukhol­man kaut­ta ja jotenkin pitäisi päästä Tukhol­maan. Myös Mosko­van kaut­ta pääsee, mut­ta… Lento Tukhol­maan on tietysti parem­pi kuin lento Berli­ini­in ja pääsee Tukhol­maan toki laival­lakin, mut­ta se ei ole olen­nais­es­ti suihkukonet­ta parem­pi, ellei vääristä laskel­maa sälyt­tämäl­lä liian suur­ta osaa päästöistä autokan­nen rahtiliikenteelle.

(Oikea tapa laskea rahdin osu­us noiden uiv­ien hotel­lien päästöistä on laskea, mil­laisia päästöjä rahdin kul­jet­ta­mi­nen rah­tialuk­sel­la aiheuttaisi.)

Mie­lenki­in­toinen vai­h­toe­hto on potkurikone, joka on vähän hitaampi kuin suihkukone – mat­ka Tukhol­maan kestää 1:15 – mut­ta ilmas­ton kannal­ta aivan olen­nais­es­ti parem­pi. Koti­maan reit­eil­lä potkurikone on myös selvästi parem­pi kuin ajami­nen sama mat­ka yksin polttomoottoriautolla.

ATR-72 kone kulut­taa polt­toainet­ta matkus­ta­jak­ilo­metriä kohden merkit­tävästi vähem­män kuin suihkukone, mut­ta tämä ei ole asian ydin. Potkurikone ei nouse yläil­make­hään, mikä tarkoit­taa, etteivät sen päästöt ole pahempia kuin yhtä suuret päästöt maan pääl­lä. Näin olen ainakin asian ymmärtänyt. Tästä toivoisin asiantun­ti­joiden kommentteja.

Todet­takoon, että lento Turus­ta Gdan­ski­in kestää 1:25 ja mak­saa esimerkik­si ensi keskivi­ikkona 57 euroa.

Ilmas­tosy­istä lentämistä on hyvä rajoit­taa, mut­ta ei sitä voi kokon­aan lopet­taa. Lap­pi ja esimerkik­si Oulu kui­h­tu­isi­vat pahasti, jos mat­ka Oulu­un kestäisi Helsingistä kuusi tun­tia, niin ettei siel­lä voi käy­dä kok­ous­ta­mas­sa työpäivän aikana, ja Lap­pi­in puoli vuorokaut­ta. Potkurikoneel­la mat­ka kestäisi puoli tun­tia pidem­pään kuin suihkukoneella.

Suomes­sa käytet­ty ATR 72 kone on pieni, matkus­ta­japaikko­ja vain 76. Isom­pi potkurikone olisi taloudel­lisem­pi, mut­ta nykyisenä suihkukonekaut­e­na sel­l­aisia ei valmis­te­ta kuin armei­joiden käyttöön.

Jos lentämistä suit­sit­taisi­in järkeväl­lä hin­tao­h­jauk­sel­la, potkurikonei­den suh­teelli­nen kan­nat­tavu­us kohenisi olen­nais­es­ti. Hyvää hin­tao­h­jaus­ta oli esimerkik­si, jos suihkukone jou­tu­isi osta­maan kolminker­taisen määrä päästöoikeuk­sia yläil­make­hässä lentämis­es­tä johtuen ja potkurikone vain yksinker­taisen määrän. Markki­noille tulisi var­maankin myös isom­pia potkurikonei­ta, joiden lentosäde olisi myös suurempi.

 

Mahtuuko Kemin jättimäinen sellutehdas Suomeen?

Suomen met­sänielu­jen osu­us ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa on kovin kiis­tanalainen asia. Yhdet puhu­vat nieluista ja toiset hiilen varastoinnista.

Bios­fääris­sä olev­as­ta hiilestä noin ¼ ilmake­hässä ja 3/4 sitoutuneena kasvil­lisu­u­teen. Vaik­ka kasvien nielu kas­vaisikin polt­ta­mal­la puo­let kasvil­lisu­ud­es­ta ilmake­hään, ilmas­to ei kiit­täisi, kos­ka sil­loin ilmake­hän hiilid­iok­sidimäärä yli kaksinker­tais­tu­isi. Sik­si on ajatelta­va yhtä aikaa met­siä varan­tona ja nieluna.

Suomen met­sis­sä on todel­la vähän puu­ta. Päivän Hesarin mukaan sitä on hehtaaria kohden noin kol­mannes siitä mitä Sak­sas­sa, minkä seu­rauk­se­na Sak­san met­sis­sä on puu­ta selvästi enem­män kuin Suomen met­sis­sä, vaik­ka met­säpin­ta-alaa on on paljon vähemmän.

Osit­tain tämä johtuu tietysti pohjois­es­ta sijain­nista, mut­ta suurelta osin malt­ta­mat­tomas­ta ahneud­es­ta. Viiden pros­entin (!) tuot­to­vaa­timus saa kaata­maan met­sän keskenkasvuise­na. Siitä ilmas­to ei kiitä. Jos diskont­toko­rko olisi maltil­lisem­pi, toimit­taisi­in ilmas­ton kannal­ta vastuullisemmin.

Malt­tam­a­ton ja ilmas­to­vas­tu­ulli­nen met­sän­hoito. Molem­mis­sa nielu on yhtä suuri, mut­ta jälkim­mäisesstä met­sien keskimääräi­nen hiili­varan­to suurempi.

En ole met­sän­hoidon asiantun­ti­ja, mut­ta luulen, että jos yhtään ajateltaisi­in ilmas­toa, luovut­taisi­in tästä met­sänis­tu­tus — ala­har­ven­nus — aukko­hakkuu ‑ide­olo­gias­ta. Ala­har­ven­nuk­sen aikaan istutet­taisi­in uut­ta met­sää ja kun pääte­hakku­un aika koit­taisi, nuoret puut oli­si­vat valmi­ina odot­ta­mas­sa. Mut­tä tämä siis amatöörin mietteenä.

Vielä kymme­nen vuot­ta sit­ten olisi kir­joit­tanut, että met­sis­sä pitää kas­vat­taa ennen kaikkea tukkipu­u­ta, kos­ka se on arvokkaam­paa ja kos­ka se ei palaudu ilmake­hään yhtä nopeasti.  Nyt sel­lu alkaa olla paljon aiem­paa kiin­nos­tavam­paa, kos­ka siitä voi tehdä mitä vain. Oma ennus­teeni on, että 20 vuo­den kulut­tua met­sistä tehdään ennen kaikkea kankai­ta, kos­ka puuvil­lan vil­je­ly tyssää vesip­u­laan ja kos­ka öljy­po­h­jaiset mate­ri­aalit ovat öljypohjaisia.

Se ainakin on selvä, ettei met­siä kan­na­ta polt­taa. Eri­tyis­es­ti niitä ei kan­na­ta polt­taa auto­jen moot­tor­eis­sa, kos­ka sil­loin menetetään läm­pöar­vos­ta huo­mat­ta­va osa. Jos polte­taan, niin sit­ten edes CHP-laitok­ses­sa.  Mielu­um­min ei sielläkään.

Jos Kemin laitos toteu­tuu, niin kuin nyt näyt­täisi toteu­tu­van, eräitä mui­ta laitok­sia ei voi toteut­taa. Kiinalai­somis­teinen Kemi­jär­ven hake taitaa nyt jäädä. En jak­sa sur­ra sitä suuresti, kos­ka en halua Suomes­ta tytäry­htiö­talout­ta enkä puun haaskaamista liiken­teen polt­toaineik­si. Samal­la puun suun­nitel­tua käyt­töä kaupunkien läm­mit­tämiseen pitäisi alkaa jarrutella.

Jos alet­taisi­in tehdä laa­ja-alais­es­ti met­sistä biodieseliä (tai etano­lia), tehdas pitäisi rak­en­taa edes suureen kaupunki­in, joka läm­mitet­täisi­in laitok­sen hukkaläm­möl­lä. Muu on ener­gian haaskaus­ta. Siis mielu­um­min Oulu­un, joka nyt läm­mitetään ilmas­tovi­hamielisel­lä turpeella.

Tehtäköön siis se Kemin tehdas, mut­ta samal­la Suomes­sa pitäisi syn­nyt­tää mas­si­ivi­nen tutkimushanke sell­upo­h­jais­ten mate­ri­aalien kehittämiseksi.

Har­mi, että tehdas­ta suun­nitel­laan Kemi­in, kos­ka pros­essin hukkaläm­pö tulee men­emään suurelta osin harakoille. Kemis­sä on näköjään sup­pea kaukoläm­pöverkko, johon läm­pö tuote­taan suurelta osin turpeel­la. Se nyt onnek­si siis lop­puu, mut­ta kyse on niin pien­estä yksiköstä, ettei se pysty otta­maan vas­taan sel­l­ute­htaan hukkaläm­möstä kuin pienen siivun.

 

Vastaukseni Rinteen kysymyksiin

Huo­maan, että kaik­ki itseään kun­nioit­ta­vat tahot vas­tail­e­vat näinä päiv­inä Antti Rin­teen kysymyksiin.

Mik­si en siis minäkin.

1) Hiilineu­traali ja luon­non mon­imuo­toisu­u­den tur­vaa­va Suomi

a) Olet­teko sitoutuneet globaal­isti ilmas­ton läm­pen­e­misen pysäyt­tämiseen 1,5 asteeseen? Olet­teko sitoutuneet siihen, että Suo­mi on hiilineu­traali vuo­teen 2035 men­nessä ja sen jäl­keen nopeasti hiilinegatiivinen?

Toki. Ihan yksin Suo­mi ei sitä pysäytä, mut­ta Suomen on tehtävä oma osuuten­sa ja vähän enem­mänkin, kos­ka van­hat syn­timme ovat niin raskaat. Ilmake­hässä on paljon Suomen lip­ul­la varustet­tu­ja hiilidioksidimolekyylejä.

b) Mil­laisia toimen­piteitä ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen mielestänne edel­lyt­tää eri yhteiskun­nan osa-alueilla?

Hin­tao­h­jaus on tehokkain­ta, siis eri­laisia hiiliv­ero­ja ja päästöoikeusmak­su­ja. Paras­ta olisi, jos EU vähen­täisi päästöoikeuk­sien määrää niin, että päästöoikeu­den hin­ta nousisi nopeasti sataan euroon ton­nil­ta. Niitä joudut­taisi ehkä tuke­maan hiil­i­t­ulleil­la maista, jois­sa ei ole omaa päästöoikeusjär­jestelmää. Osa näin päästökau­pan tuloista tulee jakaa hiil­iosinkona kansalle takaisin, jot­ta tulon­jako­vaiku­tuk­set eivät olisi niin ikäviä.

On alet­ta­va kehit­tää hiilin­ielu­jen kytkemistä päästöoikeuskaup­paan Antero Vart­ian hengessä.

Puut pitää kas­vat­taa täy­teen mit­taan ennen kuin ne kaade­taan. Sil­loin met­sis­sä on keskimäärin enem­män hiiltä sitoutuneena samal­la, kun vähän malt­ta­mal­la saadaan parem­pi tuot­to. kos­ka tukkipuu on arvokkaampaa.

c) Mitkä näette keskeis­inä keinoina luon­non mon­imuo­toisu­u­den tur­vaamisek­si ja parantamiseksi?

On suo­jelta­va huo­mat­tavasti isom­pi osan Suomen metsistä.

2. Suo­mi on kokoaan suurem­pi maailmalla

a .Miten Euroopan unio­nia tulee kehit­tää? Mitkä ovat Suomen EU-puheen­jo­hta­ju­uskau­den keskeiset tavoitteet?

Kohti määräen­em­mistöpäätök­siä, että päätök­siä noin ylipään­sä saataisi­in aikaan. Suomen puheen­jo­hta­jakaudel­la päästökaup­pa on hiot­ta­va iskukuntoon.

b) Olet­teko valmi­it tuke­maan viimeisim­mis­sä selon­teois­sa vahvis­tet­tua Suomen ulkopoli­ti­ikan linjaa?

Tot­ta kai. Suos­tun ihan kaikkeen.

c) Mikä rooli Euroopan on otet­ta­va yhteistyössä Afrikan union­in ja sen jäsen­maid­en kanssa Afrikan kehittämisessä?

Ymmärtääkö kysyjä itsekään, kuin­ka tärkeä asia tämä on. Nyt on viimeinen het­ki – ellei se jo men­nyt – pelas­taa Afrik­ka väestökatas­tro­fil­ta. Se tapah­tuu vain nais­ten koulu­tuk­sen ja taloudel­lisen kehi­tyk­sen kaut­ta. Jotain voisi­vat kyl­lä Afrikan maat tehdä asi­as­sa itsekin. Mil­jar­di afrikkalaista nälkä­pako­laista olisi Euroopalle vähän liikaa.

Perus­suo­ma­laiset vas­tus­ta­vat tietysti tätäkin, kos­ka johdon­mukaisu­us olisi elitismiä.

3. Tur­valli­nen oikeusval­tio Suomi

a) Kuvatkaa käsi­tyk­senne Suomes­ta oikeusval­tiona ja ker­tokaa keinot sen vahvis­tamisek­si. Miten edis­täisitte ihmisoikeuk­sien toteu­tu­mista Suomes­sa? Mil­lä tavoin olette valmi­it kehit­tämään kansal­liskiel­ten ase­maa Suomessa?

Tuomiois­tu­in­ten pitäisi kehit­tää toim­intaansa, jot­ta ratkaisut eivät viipy­isi niin kohtu­ut­toman pitkään. Tuskin kansal­liskiel­ten ase­maan on tulos­sa muu­tok­sia. Itse en pidä pakol­lista toisen koti­maisen opiskelua vält­tämät­tömänä, kos­ka suurim­malle osalle ei ole sille taidolle mitään käyttöä.

b) Mikä on käsi­tyk­senne lain­valmis­telun laadus­ta ja olet­teko valmi­it hyväksymään komiteape­rusteisen lainvalmistelun?

Aika heikkoa on lain­valmis­telu ollut. Sata-komiteas­ta jäi niin vah­vat trau­mat, että toivon joidenkin muiden uhrautu­van komi­teoiden jäseniksi. Ehkä komi­teoiden työ kan­nat­taisi aloit­taa ensin asiantun­ti­javoimin ja vas­ta kun poh­jae­hdo­tus on valmis, päästää edun­valvo­jat irti.

c) Mitkä ovat sisäisen tur­val­lisu­u­den riskitek­i­jät ja kuin­ka vahvis­taisitte sisäistä turvallisuutta?

Autoil­i­jat tap­pa­vat 200 ihmistä vuodes­ta. Sen rin­nal­la muut uhkail­i­jat ovat aika kesyjä. Kort­ti pois, jos ei osaa ajaa sään­tö­jen mukaan.

d) Olet­teko valmi­it tuke­maan viimeisim­mis­sä selon­teois­sa vahvis­tet­tua Suomen puo­lus­tus­poli­ti­ikan linjaa?

Joo joo, tot­ta kai. Jokaiselle kansane­dus­ta­jalle nimikko­hävit­täjä oman valin­nan mukaan. Markus Mus­ta­järvi esimerkik­si val­it­sisi var­maankin tutun ja tur­val­lisen MIG-15:n. Jos Mikko Alat­a­lo olisi vielä eduskun­nas­sa, hän val­it­sisi Fouga Mag­is­terin, jos­ta Eero Rait­ti­nen laulaa niin tun­teikkaasti: “yöhön kesäiseen Fouga kau­ni­ina kul­kee. Hän kant­torik­si aikoo…”.

4. Elin­voimainen Suomi

a) Näet­tekö, että Suo­mi voi ilmas­ton­muu­tok­sen ja muiden mega­tren­di­en ratkaisu­jen kaut­ta rak­en­taa itselleen uut­ta, kestävää vien­tive­toista kasvua? Näet­tekö tarpeel­lise­na, että Suomeen laa­di­taan yhteinen strate­gia vahvis­tu­van elin­voiman ja kestävän kehi­tyk­sen talouskasvun tur­vaamisek­si? Mitkä oli­si­vat sen pääkohdat?

Estei­den raivaami­nen kaupunkien kasvun tieltä, kos­ka talouskasvu tapah­tuu kaupungeis­sa. Aikaa on vain neljä vuot­ta. Sit­ten Keskus­ta änkeää taas hal­li­tuk­seen sabotoimaan kaupunkien kehitystä.

Ilman ilmas­ton­muu­tok­sen ratkaisua ei ole kasvuakaan.

b) Mil­laisil­la toimen­piteil­lä kehitetään metropo­lialuet­ta, kas­vavia kaupunkiseu­tu­ja, seu­tukeskuk­sia ja har­vaan asut­tu­ja alueita?

Kun rahaa ei kuitenkaan ole, pitää metropo­lialueelle antaa toim­intava­pauk­sia. Val­tio voisi vetäy­tyä kokon­aan metropo­lialueen infrain­vestoin­neista ja kor­va­ta se seudun kun­nille kiin­teäl­lä vuosit­taisel­la raha­sum­mal­la, joka jae­taan kun­tien kesken asukaslu­vun kasvun suh­teessa. Yksi itsepäi­nen kok­ki vähem­män ja kun­nille oikea kan­nustin nykyisen manku­miskult­tuurin tilalle.

c) Miten varmis­taisitte Suomen liiken­nein­fra­struk­tu­urin ylläpitämisen ja kehit­tämisen? Mikä on mallinne rahoituk­sen kehittämiseksi?

Halv­in­ta olisi tietysti, että val­tio ottaisi nol­lako­rkoista lainaa ja rahoit­taisi infran, mut­ta jos itse tehty­jen sään­tö­jen kiertämi­nen edel­lyt­tää ulkop­uolisille mak­samista, niin mak­se­taan sit­ten. Voisi tehdä infray­htiöstä kansanosak­keen, jonne ihmiset voisi­vat siirtää rahansa nol­lako­rkoisil­ta tileiltä.

5. Luot­ta­muk­sen ja tasa-arvois­t­en työ­markki­noiden Suomi

a) Miten kehit­täisitte työelämää ja sen sään­te­lyä yhteistyössä työelämän osa­puolten kanssa? Hyväksyt­tekö työelämän vähim­mäise­hto­jen sään­te­lyn nykyiseltä pohjalta?

Vähim­mäise­hdoista voitaisi­in säätää lail­la, ettei työ­markki­na­jär­jestöjä tarvitse aina vai­va­ta asialla.

b) Miten uud­is­taisitte perhevapaita?

Me miehet vaadimme tas­a­puolis­es­ti vapai­ta myös miehille.

c) Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja nais­ten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?

Naisille lisää kun­ni­an­hi­moa ja teräväm­mät kyynärpäät.

6. Kestävän talouden Suomi

a) Mil­lä keinoil­la varmis­taisitte työl­lisyysas­teen kasvun selvästi yli 75 pros­ent­ti­in 2020-luvun aikana?

Jäl­jelle on jäänyt lähin­nä vain vaikeam­min työl­lis­tet­täviä. Muut ovat jo töis­sä. Nos­ta­mal­la palkkat­uen käyt­tö Ruotsin tasolle saadaan heti kak­si pros­ent­tiyk­sikköä lisää työllisyyttä.
Parem­pi oli­si­vat kuitenkin täy­den­tävät tulon­si­ir­rot, kos­ka palkkatu­ki sitoo tuet­ta­van henkilön yhteen työ­nan­ta­jaan, joka voi olla täysi ääliö. (Miten SAK voi puoltaa tätä vai­h­toe­htoa?) Veroast­eikko voitaisi­in vetää tulo­jen alapäässä parisa­taa euroa nol­lan ala­puolelle pieni­palkkaisen automaat­tise­na palkkatuke­na. Työ­markki­na­jär­jestöt taas voisi­vat sopia tämän turvin har­joit­teli­ja- ym alem­mista palkoista niille, jot­ka eivät nyt pääse töi­hin. Net­toan­siot eivät tästä laske, kun on se 200 euron negati­ivi­nen tulovero pohjalla.

Perus­tur­vana mak­set­ta­va työkyvyt­tömyy­seläke muutet­takoon vam­maistuek­si, joka ei pienene, vaik­ka ansait­see kuin­ka paljon hyvän­sä. Siis sama peri­aate kuin näkövammaisilla.

b) Kuvatkaa tek­i­jät, joil­la julkisen talouden kestävyys tur­vataan eri­tyis­es­ti väestöke­hi­tys huomioon ottaen.

Varo­taan nyt ainakin kat­teet­to­mia eläkelu­pauk­sia. Jos saadaan Suomen Yri­tys­tukipuolue oppo­si­tioon ja itse Pää-Pekkaroi­ja peräti Brys­seli­in, voidaan alkaa kar­sia yri­tys­tukia alka­en eniten vahinkoa tuot­tavista ja tehdä niil­läkin rahoil­la sen sijaan jotain hyödyllistä.

7. Oikeu­den­mukainen, yhden­ver­tainen ja mukaan otta­va Suomi

a) Miten vahvis­taisitte hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan palvelui­ta ja ihmis­ten toimeen­tu­lon tur­vaavia etuuk­sia? Kuvatkaa eri­tyis­es­ti keinonne, joil­la vahvis­tat­te ikään­tyvien ihmis­ten palvelui­ta ja toimeen­tu­loa. Mitkä ovat keinonne lap­siper­heköy­hyy­den vähentämiseksi?

Vaa­likam­pan­jan pani­ik­ista huoli­mat­ta ei men­nä mihinkään tasaiseen henkilöstömi­toituk­seen, vaan arvioidaan jokaisen hoidon tarve erik­seen ja näi­den sum­mana tehdään kunkin yksikön mitoi­tus. Muu­toin kun­nat pitävät henki­hiev­eris­sä ole­via van­huk­sia koti­hoi­dos­sa. Tehoste­taan työtä säästävän automaa­tio­ta hoi­vatyössä ja hyväksytään sen otta­mi­nen huomioon hoita­jami­toituk­ses­sa. Kun minä ja min­un kaver­it ollaan siinä iässä, meitä on paljon eikä henkilökun­taa riitä mitenkään.

c) Miten rahoit­taisitte edel­lisessä kohdas­sa kuvaa­manne toimen­piteet? Kuvatkaa keinonne konkreettisesti.

Kun puolueet ovat päässeet vas­tauk­sis­saan tähän asti, rahat on joka tapauk­ses­sa jo lop­pu. Kun lisää rahaa ei ole eikä tule, pitäisi olla rohkeut­ta alkaa kar­sia meno­ja van­hen­tuneista kohteista.

d) Mitkä eri­ar­voisu­ustek­i­jät suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa tun­nistat­te ja miten vähen­täisitte eriarvoisuutta?

Työelämä on muut­tunut eri­ar­voisem­mak­si, kos­ka lah­jakkaim­mat ja hyvin koulute­tut voivat pyytää mil­laista palkkaa tahansa ja perus­du­u­nar­it ovat markki­noiden armoil­la. Sik­si on hyväksyt­tävä suurem­mat palkkaerot ja tasat­ta­va niitä sit­ten vero­tuk­sel­la ja täy­den­tävil­lä tulonsiirroilla.

8. Osaamisen, sivistyk­sen ja inno­vaa­tioiden Suomi

a) Tun­nistat­teko, että kestävän talouskasvun perus­tan vahvis­tamisek­si on tehtävä investoin­te­ja koulu­tuk­seen, tutkimuk­seen, inno­vaa­tioi­hin sekä infra­struk­tu­uri­in? Kuvatkaa konkreet­tiset keinonne.

Ahon hal­li­tuk­ses­ta en kek­si mitään muu­ta hyvää san­ot­tavaa kuin sen, että ankaran laman olois­sa se panos­ti koulu­tuk­seen ja tutkimukseen.

b) Tun­nistat­teko tarpeen, että koko ikälu­okan tulisi suorit­taa vähin­tään toisen asteen tutk­in­to? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.

Aloite­taan siitä, että jokainen suorit­taisi perusk­oulun kun­nol­la. Alas armovi­toset. Jotkut kehit­tyvät hitaam­min kuin toiset, joten luokalle jäämi­nen ei ole aina mitenkään huono vai­h­toe­hto. Jos perusk­oulun saa valmi­ik­si ennen kuin täyt­tää 18 vuot­ta, niin sit­ten toisen asteen koulu­tuk­seen, jon­ka pitäisi olla kokon­aan ilmainen

c)  Miten varmis­taisitte sen, että jokaisen oppimi­nen ja osaamisen kehit­tämi­nen jatkuu läpi työuran?

Kaikille oikeus ja velvol­lisu­us viikon mit­taiseen koulu­tuk­seen vuosit­tain. Oppivelvol­lisu­usikä 65 vuoteen!

d) Miten edis­täisitte kult­tuurin ase­maa Suomessa?

Yritän rahoit­taa sitä parhaani mukaan käymäl­lä kon­serteis­sa ja teat­teris­sa ja uusia kesäku­us­sa taas Museoko­rt­ti­ni. Puhu­mat­takaan kir­jas­toista: Halu­an huo­maut­taa, että Helsin­gin keskus­takir­jas­ton ruotsinkieli­nen nimi on Ode.

9. Sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän kokon­aisu­ud­is­tus edel­lyt­tää use­ampia vaa­likau­sia. Olet­teko valmi­ita yhdis­tämään eri etuuk­sia ja hyväksymään yht­enäisen etu­us­ta­son eri syype­r­usteil­la siten, että uud­is­tus lisää työl­lisyyt­tä, nos­taa koulu­tus­ta­soa, vähen­tää köy­hyyt­tä ja eri­ar­voisu­ut­ta sekä paran­taa osallisuutta?

Minä rak­en­taisin perus­tur­van negati­ivisen tuloveron varaan. Kun työelämän käytet­tävis­sä olem­i­nen on joillekin vah­va uskona­sia, niin lisätään tämä vaa­timus siihen nyt sit­ten. Kun tähän ei mah­du pidem­pää vas­taus­ta, viit­taa blogillani ole­vaan jut­tusar­jaan sosi­aal­i­tur­van uudistamisesta.

10. Esit­täkää lähtöko­htanne sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon uudistamiseksi.

Tuhat ter­veyskeskus­lääkäriä peruster­vey­den­hoitoon ja se on siinä.

Viisi sote-aluet­ta olisi hyvä, kos­ka miljoon­api­ir­it ovat jo ole­mas­sa ja kos­ka ei le riskiä, että näistä tulisi maakun­tia, jot­ka sotkeu­tu­isi­vat esimerkik­si maankäyt­töön tai elinvoimapolitiikkaan.

11. Olet­teko valmi­ita osal­lis­tu­maan sosialidemokraat­tien johta­maan enem­mistöhal­li­tuk­seen, ja onko teil­lä osal­lis­tu­misel­lenne mah­dol­lisia kynnyskysymyksiä?

Ei liene pelkoa, että otettaisiin.

 

Wärtsilän malli Helsingin lämmittämiseen

Moni on tiedustel­lut kan­taani Wärt­silän esi­tyk­seen Helsin­gin kaukoläm­mön tuotan­nok­si. Wärt­silän esi­tys on, että Helen rak­en­taisi 200 MW tuulisähköä ja käyt­täisi tämän läm­pöpump­pui­hin, joil­la tuote­taan kaukoläm­pö. Edullis­in­ta olisi voit­taa kiivas kil­pailu datakeskuk­sista, joiden hukkaläm­pö pri­imat­taisi­in tuulisähköl­lä kaukoläm­mön läm­pötiloi­hin, siis 90 — 120 asteiseksi.

Kun ei tuule tai kun on liian kylmä, sähkö tehtäisi­in Wärt­slältä oste­tu­il­la maakaa­sukäyt­töisil­lä moot­tor­eil­la. Var­maankin niiden hukkaläm­möstä tehdään myös kaukolämpöä.

Wärt­silän esit­tämä malli sopii kehi­tys­mai­hin, jos­sa ei ole kun­non yhteyt­tä muuhun sähköverkkoon. Jos yhteys sähköverkkoon on, irtoaa myös kytken­tä itse omis­tet­tui­hin voimaloihin.

Helen myy kaiken tuot­ta­mansa sähkön pörssi­in ja ostaa kaiken myymän­sä sähkön pörssistä. Näin molem­mille tulee oikea hin­ta. Jos yhtiö rak­en­taisi 200 MW tuulivoimaa, sen olisi järkevää tehdä sille samoin.
Kan­nat­taako kaukoläm­pöä tehdä sähköl­lä, riip­puu tyystin siitä, mikä on kunkin het­ki­nen sähkön hin­ta. Jos sähköä tarvi­taan enem­män kor­vaa­maan pala­van kiv­en voimaloi­ta Virossa, se myy­dään Viroon. Siihen, onko kaukoläm­pöä järkevää tehdä sähköl­lä, ei ole pien­in­täkään vaiku­tus­ta sil­lä, kuka tuon tuotan­non tuot­taa. Sik­si Helenin mah­dol­lisel­la tuulivoimaomis­tuk­sel­la ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kan­nat­taako Helenin tehdä sähköl­lä kaukoläm­pöä eikä tuulivoiman rak­en­tamista ole mitenkään syytä sitoa tähän. Jos tuulivoima on hyvä tapa tuot­taa sähköä, joku sitä var­maankin tekee ja jos kaukoläm­pä on järkevää tehdä sähköl­lä läm­pöpump­pu­jen avul­la, sitä var­maankin tehdään. Tuo 200 MW olisi alle pros­ent­ti pohjo­is­mai­sista sähkö­markki­noista, joten noil­la tuulivoimaloil­la ei olisi mitään tekemistä sen kanssa, onko sähkön käyt­tämi­nen kaukoläm­mön tuotan­nos­sa järkevää.

Aika hyvin ovat asi­at Euroopas­sa sil­loin, kun pohjo­is­maiselle sähkölle ei riitä parem­paa käyt­töä kuin kaukoläm­mön tekem­i­nen CHP-laitok­sen sijasta.

Kaukoläm­pöä kan­nat­taa tehdä sähköl­lä sil­loin, kun sähkön hin­ta on riit­tävän alhaal­la ihan riip­pumat­ta siitä, omis­taako tuulivoimaa itse.

Hele­nil­lä on myös maakaa­su­voimaloi­ta, joiden hyö­ty­suhde tai ainakin raken­nusaste  (=sähkön tuotan­to) taitaa olla parem­pi kuin noiden Wärt­silän moot­tor­ei­den. Jos käyt­tää kaa­sua, sitäkin kan­nat­taa käyt­tää mielu­um­min hyväl­lä kuin huonol­la hyötysuhteella.

Olemme joka tapauk­ses­sa menos­sa aikaan, jol­loin sähkö on ajoit­tain hyvin hal­paa. Sil­loin pitäisi kaikkien kaukoläm­pöä tuot­tavien yri­tys­ten tehdä siitä läm­pöä. VM on näh­nyt järkeväk­si estää tämän sil­lä, että tuo toim­inta on korkeim­mas­sa sähköverolu­okas­sa. Tan­skas­sa sel­l­ai­sis­sa tilanteis­sa sähkö on vero­ton­ta. Jos sähkön verot­tamises­sa ylipään­sä on mitään järkeä, vero pitäisi muut­taa pros­en­tu­aalisek­si kunkin het­ken pörssisähkön hin­nas­ta. Ener­gia läm­pöpump­pui­hin kan­nat­taisi ottaa noista tuulivoimaloista hihnavedolla. 🙂

Datakeskuk­set kan­nat­taa tietysti sijoit­taa isoi­hin kaupunkei­hin, jot­ta niiden hukkaläm­pä saataisi­in hyödyk­si. Se, että päät­tää voit­taa niistä käytävän verisen kil­pailun, ei ole aivan yksinker­taista. Tässäkin sähkövero merk­it­see, että ne sijoitet­ta­neen Suomen rajo­jen ulkopuolelle.

Läm­mön lähteitä on kuitenkin käytet­tävis­sä muitakin läm­pöpump­pu­jen hyö­dyn­net­täväk­si. Helen tekee jo nyt noin 100 MW kaukoläm­möstä läm­pöpumpuil­la, kesäl­lä enemmänkin.

Nuo Wärt­silän moot­torit tun­tu­vat oudol­ta ajatuk­selta Pohjo­is­mais­sa. Jos Wärt­silän mielestä niil­lä on sijansa Itämeren alueen sähköjär­jestelmässä sil­loin kun ei tuule, mik­si Wärt­silä ei toteu­ta lois­tavaa liikei­deaansa itse? Eihän täl­lä sähkön­tuotan­non täy­den­tämisel­lä ole mitään tekemistä juuri Helenin tarvit­se­man sähkön kanssa. Se oste­taan pörssistä.

Oden vaaliohjelma (2) Hiilitullit

Yhdenkään maan ei kan­na­ta tehdä päästöilleen mitään, elleivät muutkin tee. Tämä ongel­ma voidaan ratkaista vain yhdessä. Tämä on vähän sama kuin ettei kenenkään kan­na­ta osal­lis­tus maan­puo­lus­tuk­seen, jos ajat­telee vain omaa vaiku­tus­taan omaan elämään­sä. Sik­si asevelvol­lisu­us ei ole vapaaehtoinen.

Sik­si on tähdät­tävä sitovi­in kan­sain­välisi­in sopimuk­si­in ja sank­tioita­va niiden ulkop­uolelle jääminen.

Koti­mais­ten päästö­jen vähen­tämi­nen päästökaup­pasek­to­ril­la ei hyödytä ilmas­toa gram­mankaan ver­taa, ellei päästöoikeuk­sien määrää alen­neta samaan tahti­in. Tämän lisäk­si päästöoikeuk­sille tulee aset­taa riit­tävän korkea lat­ti­ahin­ta, jot­ta parem­paan teknolo­giaan investoi­jat voivat luot­taa liikeideaansa.

Kan­sain­välis­es­ti on saata­va aikaan nyky­istä selvästi kun­ni­an­hi­moi­sem­pi ilmas­tosopimus ja nopeasti – sel­l­ainen, joka oikeasti johtaa asetet­tuun tavoit­teeseen 1,5 asteen lämpenemisestä.

Tätä sopimus­ta neu­voteltaes­sa ei pidä antaa myön­ny­tyk­siä vas­taan hang­oit­televille. Jos jokin maa jät­täy­tyy ulkop­uolelle, sen ei tule saa­da tästä etua ulko­maankau­pas­saan. Sik­si sopimuk­ses­sa mukana ole­vien tulee eristää ne hiil­i­t­ul­lien taakse. Hiil­i­t­ulleista tule­vat tulot kan­nat­taa käyt­tää päästöoikeuk­sien ostamiseen ja mitätöimiseen EU:n päästökaupassa.