Mikä on olennaista 2020-luvulla

Ilmas­to

Kymme­nen vuot­ta sit­ten kir­joitin, että 2010-luku on viimeinen vuosikym­men pelas­taa maa­pal­lo ilmas­tokatas­tro­fil­ta. Vuosikym­men meni, eikä oikeas­t­aan mitään tehty pait­si, että kysymys ilmas­tos­ta on julk­isu­udessa aivan eri taval­la kuin ennen. Vain teot puuttuvat.

Ilmas­ton­muu­tos­ta ei voi enää tor­jua, mut­ta sitä voi lieventää.

On eri­laista vapaae­htoista toim­intaa päästö­jen vähen­tämisek­si. Ne ovat ihan sym­pa­at­tisia, mut­ta minä uskon valitet­tavasti vain ankaraan talouso­h­jauk­seen. Vas­tu­ut­tomas­ta käyt­täy­tymis­es­tä pitää tehdä kan­nat­tam­a­ton­ta ja vas­tu­ullis­es­ta kannattavaa.

On siis pystyt­tävä sopi­maan taloudel­li­sista mekanis­meista. EU:ssa on valit­tu keinok­si päästökaup­pa. Ehkä se ei ollut oikea val­in­ta, mut­ta sen kanssa men­nään. Päästökaup­pa kuitenkin tekee tyhjik­si nuo vapaae­htoiset toimet, kos­ka päästöoikeudet vain siir­tyvät muualle. Tätä kut­su­taan vesi­pat­jaon­gel­mak­si. Hiiliv­erossa ei olisi tätä ongelmaa.

EU:n vähen­net­tävä liik­keelle las­ket­tavien päästöoikeuk­sien määrää nopeasti ja on hyväksyt­tävä se, että päästöoikeuk­sien hin­ta nousee korkeak­si, jon­nekin sataan euroon hiilid­iok­sidi­ton­nil­ta samal­la kun kaik­ki hiilid­iok­sidipäästöt on saata­va päästökau­pan piiri­in. Lievem­mät toimet eivät riitä.

Kiina, Intia ja Yhdys­val­lat on saata­va mukaan talkoisi­in. Muut on pakotet­ta­va kaup­pasaar­to­jen uhal­la – tai siis korkei­den hiil­i­t­ul­lien avul­la. Kiinan ja EU:n päästökaup­pamekanis­mit pitäisi yhdis­tää ja saa­da myös Yhdys­val­lat mukaan. Tämä kaik­ki tun­tuu aika utoop­piselta, mut­ta yritet­tävä on.

Mut­ta on myös varaudut­ta­va sopeu­tu­maan siihen, että ilmas­to muut­tuu. Suomen tapauk­ses­sa tämä ei ole kovin dra­maat­tista elleivät etelästä lev­iävät met­sä­tuho­laiset ala tap­paa met­siämme. Mut­ta emme me osat­tomik­si jää muun maail­man ahdingosta.

Sodan uhka kas­vaa, kun maa­pal­lo alkaa käy­dä ahtaaksi.

Sopeu­tu­mis­es­ta on puhut­tu aivan liian vähän.

Afrikan väestöräjähdys

Tiedän, että Afrikan väestöräjähdyk­ses­tä kir­joit­ta­mi­nen on pahek­sut­tavaa, mut­ta se ei tieto tyyn­nytä ahdistustani.

Viime vuosikym­men oli ehkä myös viimeinen mah­dol­lisu­us pelas­taa Afrik­ka väestökatas­tro­fil­ta. Useis­sa Afrikan mais­sa kehi­tys onkin ollut ilah­dut­tavaa, mut­ta ei sen väkirikkaim­mis­sa mais­sa. Kun syn­nyin kauan sit­ten, Niger­ian asukasluku oli 38 miljoon­aa, Nyt se on jo ylit­tänyt 200 miljoon­aa, kymme­nen vuo­den kulut­tua liki 300 miljoon­aa ja vuo­teen 2100 sen pitäisi nous­ta 900 miljoon­aan. Nykyisel­lä alueel­laan Nige­ria ei mis­sään tapauk­ses­sa pysty elät­tämään 900 miljoon­aa ihmistä, mut­ta väestönkasvua maan päät­täjät eivät pidä minään ongel­mana. SE vie maan malthu­sialaiseen ansaan, jos­sa väestönkasvu aiheut­taa kur­ju­ut­ta ja kur­ju­us ylläpitää syntyvyyttä.

Euroop­pa selvisi 1800-luvul­la ”malthu­sialais­es­ta ansas­ta” lähet­tämäl­lä liikaväestön Amerikkaan. Näin se sai aikaa demografiseen muu­tok­seen – siihen, että elin­ta­son nousu kään­tyi syn­tyvyy­den alen­tu­misek­si ja nopea väestönkasvu laan­tui. Afrik­ka ei voi tois­taa tätä temp­pua, kos­ka yhtään tyhjää maanosaa ei ole tarjolla.

Afrikan mai­ta on autet­ta­va väestöon­gel­man kanssa, mut­ta aut­taa ei voi, jos ei halua tul­la aute­tuk­si eikä tun­nista koko ongelmaa.

Olen kir­joit­tanut tästä blogillani vuon­na 2015. Valitet­tavasti siihen kir­joituk­seen ei ole viiden vuo­den kulut­tua muu­ta lisät­tävää kuin, että sen jäl­keen Suomes­sa syn­tyvyys on romahtanut.

Kap­i­tal­is­mi on korjattava

Talouden ja teknolo­gian kehi­tyk­sessä on tapah­tunut muu­tos, jos­sa teol­lisu­us­maid­en sisäl­lä onnekkaat ja kyvykkäät men­estyvät todel­la hyvin samal­la, kun suuren enem­mistön suh­teelli­nen ase­ma heikke­nee, sil­lä taval­lisen duu­nar­in työn kysyn­tä heikke­nee. Demokra­t­ian olois­sa ei ole mah­dol­lista, että kansan enem­mistö on kehi­tyk­sessä häviäväl­lä puolel­la. Vaik­ka se ei johtaisi kapinoin­ti­in kaduil­la kuten Ran­skas­sa, se voi johtaa häiriköin­ti­in vaal­i­u­urnil­la kuten Britanniassa.

Kap­i­tal­is­min kor­jaamisel­la on kiire. Muu­toin vas­tas­sa on voimakas eri­ar­voisu­u­den kasvu talouden alal­la ja bar­bariaan vaipumi­nen poli­ti­ikan alalla.

Tämä ongel­ma kär­jistyy nopeasti.

Kuvit­te­len saa­vani tästä aihep­i­iristä aikaan kir­jan vielä tänä vuon­na, joten ei tästä aiheesta täl­lä ker­taa enempää.

Alueelli­nen tas­apaino horjuu.

Vuosikymme­nen kulues­sa Helsin­gin seudun asukasluku kas­vaa 200 000 asukkaal­la, muiden kasvukeskusten maltil­lisem­min. Kun maan väk­iluku ei kas­va, muun suomen asukasluku las­kee neljän­nesmiljoon­al­la. Tätäkin dra­maat­tisem­mal­ta tilanne näyt­tää, kun kat­so­taan alueel­lisia ikä­jakau­mia. Nuori, akti­ivi­nen ja hyvin koulutet­tu väki pakkau­tuu kasvukeskuk­si­in, eri­tyis­es­ti Helsin­gin seudulle. Se vaikeut­taa tai lop­ul­ta jopa estää toimet kehi­tyk­sen suun­nan muut­tamisek­si muual­la maassa.

Jos­sain vai­heessa kan­nat­taa kysyä, vas­taako alue­hallinto kun­ti­neen ja maakun­tali­it­toi­neen ja ELY-keskuksi­neen taan­tuvil­la alueil­la enää tätä päivää ja paran­ta­vatko maakun­nat asi­aa lainkaan.

Elämästä tulee helpom­paa ja mielenkiintoisempaa

Yllä ole­vat koh­dat ovat aika pes­simistisiä. Entisenä poli­itikkona olen tot­tunut etsimään kor­jaus­ta vaa­tivia asioi­ta ja sik­si kar­toit­ta­maan asioi­ta, jot­ka ovat menos­sa vikaan. Opti­mis­mi­inkin on aihetta.

Vaik­ka talouden kehi­tys ei vaiku­ta sosi­aalis­es­ti kovin tas­apain­oiselta, ihmis­ten elämä tulee muut­tumaan helpom­mak­si ja mie­lenki­in­toisem­mak­si kaiken uuden ja kiehto­van vuoksi.

Vaa­di­taan hyvää yhteiskun­nal­lista insinööri­taitoa saa­da kaik­ki toim­i­maan niin, että vuosikymmen­estä tulee aiem­pia parempi.

 

 

122 vastausta artikkeliin “Mikä on olennaista 2020-luvulla”

  1. Väestöräjähdyskses­tä puheenollen. Onko mitenkään mah­do­ton aja­tus, että tuos­sa maail­mas­sa Venäjä olisi meille se parem­pi liito­lainen kuin EU? Onko väestö- ja ilmas­tokri­i­sis­sä olevas­sa maail­mas­sa meil­lä täl­lä het­kel­lä väärä liittolainen?

    1. joakkim:
      Väestöräjähdyskses­tä puheenollen. Onko mitenkään mah­do­ton aja­tus, että tuos­sa maail­mas­sa Venäjä olisi meille se parem­pi liito­lainen kuin EU? Onko väestö- ja ilmas­tokri­i­sis­sä olevas­sa maail­mas­sa meil­lä täl­lä het­kel­lä väärä liittolainen? 

      “Liit­to­laisu­us­suhde” tarkoit­taisi sitä että yhteiskun­ta­jär­jestelmämme olisi muutet­ta­va samankaltaisek­si ainakin osit­tain, kuin mitä Venäjäl­lä on, että EU:n ja Suomen väli­nen vapaa matkus­tu­soikeus ja työssäkäyn­tioikeus lop­puu, ja kor­vau­tuu vas­taav­il­la Venäjän kanssa. Suomen val­u­u­tak­si ei enää kel­paisi euro, vaan joko rupla tai oma mark­ka mut­ta sil­loin Suo­mi joutuu ylläpitämään huo­mat­tavaa kul­ta tai dol­larire­serviä että markan arvo ei syöksy­isi. Entisitä ystävistämme län­nessä tulisi vihol­lisi­amme tur­val­lisu­us­poli­it­tises­sa mielessä ja Suomea kohtaan kohdis­tet­taisi­in kaup­pa­pakot­tei­ta län­nen suunnal­ta. Venäjänkielis­ten kansalais­ten määrä ohit­taisi aika pian ruotsinkielis­ten ja venäjästä tulisi maan toinen viralli­nen kieli ruotsin tilalle ja jos­sain vai­heessa venäjänkielis­ten määrä ohit­taisi myös suomenkielis­ten. Venäjän kie­len osaami­nen tulisi myös tärkeäm­mäk­si kuin englan­nin kos­ka sähköiset vies­timet län­teen päin jäi­sivät vain pienen etuoikeutetun joukon käyt­töön kuten myös oikeus matkus­taa länteen.

      1. R.Silfverberg: ”Liit­to­laisu­us­suhde” tarkoit­taisi sitä että yhteiskun­ta­jär­jestelmämme olisi muutet­ta­va samankaltaisek­si ainakin osit­tain, kuin mitä Venäjäl­lä on, että EU:n ja Suomen väli­nen vapaa matkus­tu­soikeus ja työssäkäyn­tioikeus lop­puu, ja kor­vau­tuu vas­taav­il­la Venäjän kanssa. Suomen val­u­u­tak­si ei enää kel­paisi euro, vaan joko rupla tai oma mark­ka mut­ta sil­loin Suo­mi joutuu ylläpitämään huo­mat­tavaa kul­ta tai dol­larire­serviä että markan arvo ei syöksy­isi. Entisitä ystävistämme län­nessä tulisi vihol­lisi­amme tur­val­lisu­us­poli­it­tises­sa mielessä ja Suomea kohtaan kohdis­tet­taisi­in kaup­pa­pakot­tei­ta län­nen suunnal­ta. Venäjänkielis­ten kansalais­ten määrä ohit­taisi aika pian ruotsinkielis­ten ja venäjästä tulisi maan toinen viralli­nen kieli ruotsin tilalle ja jos­sain vai­heessa venäjänkielis­ten määrä ohit­taisi myös suomenkielis­ten. Venäjän kie­len osaami­nen tulisi myös tärkeäm­mäk­si kuin englan­nin kos­ka sähköiset vies­timet län­teen päin jäi­sivät vain pienen etuoikeutetun joukon käyt­töön kuten myös oikeus matkus­taa länteen.

        suo­ma­laiset joka tapauk­ses­sa tule­vat katoa­maan vähemmistöksi

      2. astt: suo­ma­laiset joka tapauk­ses­sa tule­vat katoa­maan vähemmistöksi 

        Se tulee kyl­lä tapah­tu­maan aika hitaasti kos­ka suo­ma­laiset voivat itse päät­tää mil­laisil­la ehdoil­la pääsee Suome kansalaiseksi.

      3. astt: suo­ma­laiset joka tapauk­ses­sa tule­vat katoa­maan vähemmistöksi 

        Ei kan­na­ta olla niin negati­ivinem. Kyl­lä pien­ten kan­so­jen häviämistä yleis­es­ti ja Suomen kansan tuhoa eri­tyis­es­ti on moni vuo­sisato­jen mit­taan ennus­tanut, mut­ta silti me olemme itsenäisiä. Taivaan Isä on pitänyt meistä tähänkin asti ihmeel­lisen hyvän huolen, ja Hänen suo­jas­saan me selviämme tulevaisuudessakin.

    2. joakkim:
      Väestöräjähdyskses­tä puheenollen. Onko mitenkään mah­do­ton aja­tus, että tuos­sa maail­mas­sa Venäjä olisi meille se parem­pi liito­lainen kuin EU? Onko väestö- ja ilmas­tokri­i­sis­sä olevas­sa maail­mas­sa meil­lä täl­lä het­kel­lä väärä liittolainen?

      Kyl­lä. Väestö ja resurssimielessä Venäjä olisi parem­pi kuin EU. Venäjän muut arvot vain ovat niin perseestä, että aja­tus on mahdoton.

  2. On aika mie­lenki­in­toista, että esität lisä­sosial­is­mia, mitä nim­ität kap­i­tal­is­min kor­jaamisek­si. Min­un mielestäni on aika kyseenalaista, tavoit­tel­e­vatko nuorem­mat ikälu­okat enää korkea­palkkaisia töitä vai vapaa-aikaa. Halu­aisit viedä vielä enem­män moti­vaa­tio­ta korkeisi­in töihin. 

    Ja samaan aikaan Euroop­pa sukeltaa surkeasti teknolo­gian kehit­tämisessä: https://www.uusisuomi.fi/uutiset/pankkijohtaja-eurooppa-on-haviamassa-vaarallisen-kilpailun-jarkyttavat-seuraukset-kilpailukykyymme/51d2d9ce-9abd-3518–86cc-7e450e068fa2

    Tuo sin­un kap­i­tal­is­min kor­jaus voi tarkoit­taa sitä, että Euroopas­sa ei enää ole korkeaa osaamista.

  3. OS: “On eri­laista vapaae­htoista toim­intaa päästö­jen vähen­tämisek­si. Ne ovat ihan sym­pa­at­tisia, mut­ta minä uskon valitet­tavasti vain ankaraan talouso­h­jauk­seen. Vas­tu­ut­tomas­ta käyt­täy­tymis­es­tä pitää tehdä kan­nat­tam­a­ton­ta ja vas­tu­ullis­es­ta kannattavaa.”

    Tämä on real­isti­nen näkemys.

    OS: “Kiina, Intia ja Yhdys­val­lat on saata­va mukaan talkoisi­in. Muut on pakotet­ta­va kaup­pasaar­to­jen uhal­la – tai siis korkei­den hiil­i­t­ul­lien avul­la. Kiinan ja EU:n päästökaup­pamekanis­mit pitäisi yhdis­tää ja saa­da myös Yhdys­val­lat mukaan. Tämä kaik­ki tun­tuu aika utoop­piselta, mut­ta yritet­tävä on.”

    Tähän yri­tyk­seen lähti­sivät sit­ten mukaan myös per­sut. Täl­lais­ta­han ovat kaivan­neet Suomen yksipuolis­ten toimien sijaan. Ovat siis OS:n kanssa samoil­la linjoilla.

  4. Kiin­nos­ta­va kir­joi­tus. Afrikan väestönkasvu­un liit­tyvä ana­lyysi jäi mielestäni kuitenkin aika vajavaisek­si. Ensin­näkin, Afrikas­sa on muitakin mai­ta kuin Nige­ria, joka on ääries­imerk­ki väestönkasvun suh­teen. Toisek­si, his­to­ri­ankir­jat ker­to­vat, että malthusi­laiseen ansaan ei vielä yksikään maa tai väestö ole ajau­tunut (ks. esim. Tre­wavas, 2002, Nature). Toisin kuin Soin­in­vaara kir­joit­taa, Euroop­pa vält­ti Malthusin ansan paran­ta­mal­la maan tuot­tavu­ut­ta. Väestön siir­rol­la Amerikkaan ei tässä ollut mikään merkit­tävä rooli. Intia käyt­ti samaa resep­tiä 1950–60 luvul­la (ks. Vihreä Val­lanku­mous). Ruoan­tuotan­non raju tehos­tu­mi­nen pelasti myös Kiinan, joskin maas­sa oli käytössä myös toki se kuu­luisa yhden lapsen poli­ti­ik­ka. — Mik­si Afrikan maat eivät voisi tehdä samaa? Itse asi­as­sa, saatavis­sa ole­vien maat­alousti­las­to­jen mukaan maan tuot­tavu­us on kasvus­sa use­assa Afrikan maas­sa. Samaan aikaan väestönkasvu on hidas­tu­mas­sa ja yhä use­ampi afrikkalainen saa elan­ton­sa maat­alouden ulkop­uolelta. Lopuk­si, jos tässä ollaan huolis­saan maa-alan lop­pumis­es­ta, niin Afrikalla on vielä jonkin ver­ran matkaa Euroopan ja Aasian väestötiheyslukuihin.

  5. Hyvää pohdiskelua taas ker­ran, kiitos.

    Olen kovasti ihme­tel­lyt, kun julki­nen keskustelu pyörii lähin­nä ilmas­ton­muu­tok­ses­sa (ja kovakalloisim­mat kiistävät jopa sen), kun todel­li­nen haas­teemme ovat kaik­ki nämä mega­lu­okan ongel­mat yhdessä. Min­un lähipi­iris­säni ihmiset keskustel­e­vat yhä enem­män siitä, miten ihmiskun­ta voi tästä tilanteesta selvitä. Eivätkä he ole mitään tuomiopäivän pro­feet­to­ja, vaan fik­su­ja ja pohdiskele­via kansalaisia.

    Tule­vaa kir­jaa kiin­nos­tuneena odotellen.

  6. Mil­le­ni­u­mit eivät ole kiin­nos­tune­ta työn­teosta tai työuras­ta samal­la tavoin kuin hei­dän van­hempansa ovat olleet.
    Lisäämäl­lä sosial­is­mia mil­le­ni­u­mit tekevät vielä vähem­män töitä, kun heitä kiin­nos­taa enem­män koke­muk­set kuin varallisuus.
    Kuka sel­l­aisen oleilut maksaa??

    Vihreät ovat jo pitkään tehnyt myyrän­työtä kaupunki­lais­tu­misen eteen. Luon­non­suo­jelun nimis­sä on moni elinkeino lop­punut maaseudul­la. Kulkem­i­nen kallis­tuu koko ajan ja polt­toaineista saata­vat vero­tu­lot kohdis­te­taan kaik­keen muuhun pait­si liikenteeseen.
    Ihmiset ovat pakotet­tu­ja muut­ta­maan kaupunkei­hin kun työt ja rahat lop­pu­vat maaseudulla.

    1. Kuller­vo Son­ni­nen:
      Mil­le­ni­u­mit eivät ole kiin­nos­tune­ta työn­teosta tai työuras­ta samal­la tavoin kuin hei­dän van­hempansa ovat olleet.
      Lisäämäl­lä sosial­is­mia mil­le­ni­u­mit tekevät vielä vähem­män töitä, kun heitä kiin­nos­taa enem­män koke­muk­set kuin varallisuus.
      Kuka sel­l­aisen oleilut maksaa??

      Vihreät ovat jo pitkään tehnyt myyrän­työtä kaupunki­lais­tu­misen eteen. Luon­non­suo­jelun nimis­sä on moni elinkeino lop­punut maaseudul­la. Kulkem­i­nen kallis­tuu koko ajan ja polt­toaineista saata­vat vero­tu­lot kohdis­te­taan kaik­keen muuhun pait­si liikenteeseen.
      Ihmiset ovat pakotet­tu­ja muut­ta­maan kaupunkei­hin kun työt ja rahat lop­pu­vat maaseudulla.

      Kyl­lä ne mil­leni­aalit joutu­vat oppi­maan tekemään töitä kanssa kos­ka ei se asum­i­nen kaupungis­sa mitään hal­paa ole. Kaik­ki on markki­nahin­taista kaupungssa työikäisille ter­veille ihmisille, asum­i­nen, ruo­ka, koulu­tuskin oppi­ma­te­ri­aalin osalta. En oikein tiedä mitä elinkeino­ja on joudut­tu maaseudul­la lopet­ta­maan, käsit­tääk­seni maalaiset tekevät met­säkaupoil­la nyt sel­l­aisia tile­jä mitä ei ole iki­aikoi­hn nähty. Liiken­teestä kerä­ty­il­lä veroil­la leikataan van­hus­ten lonkkia ja mak­se­taan kansaneläkkeitä.

      1. MSL:
        Nimeä muutama.

        Min­ul­ta ei kysyt­ty, mut­ta esimerkik­si asun­torak­en­t­a­mi­nen maatilo­jen yhtey­teen (niin san­otut sukupol­ven­vai­h­dosasun­not, joiden myötä samal­la tilal­la saat­toi asua use­ampi sukupolvi, ja joi­ta aikoinaan sai tehdä), kaup­po­jen suuryk­siköi­den perus­t­a­mi­nen, jos­ta tun­ne­tu­in esimerk­ki keskel­lä maaseu­tua lie­nee Suomes­sa Tuurin kyläkaup­pa, jon­ka aikoinaan sai rak­en­taa, olisi nykyään ympäristön­suo­jelun nimis­sä pääsään­töis­es­ti kiel­let­tyä toim­intaa. Piek­sämäelle suun­nitel­lun Idea­parkin rak­en­t­a­mi­nen kiel­let­ti­in noin 10 vuot­ta sit­ten juuri ympäristölain­säädän­töön vedoten. Maaseudun asukaskun­nan tyh­jen­e­m­i­nen on viime vuosikym­meninä Suomes­sa ollut naisve­toista. Etenkin nais­val­tais­ten alo­jen, kuten kaup­paan ja palvelui­hin liit­tyvä elinkeino­toim­inta on maaseuduil­la hiipunut. Aikoinaan maaseu­tu oli täyn­nä kyläkaup­po­ja. Kaup­pa siir­tyi sit­tem­min suuryk­sikkömäisem­pi­in paikkoi­hin. Kau­pan suuryk­siköi­den rak­en­t­a­mi­nen maaseudulle on nykyään käytän­nössä lail­la kielletty.

      2. Kau­pan suuryk­siköi­den rak­en­t­a­mi­nen maaseudulle on nykyään käytän­nössä lail­la kielletty.

        En tiedä, onko lail­la kiel­let­ty, mut­ta tuo kile­to kyl­lä lisää työ­paikko­jen määrää. Kun 50 kyläkaup­paa kor­vataan yhdel­lä suuryk­siköl­lä, kau­pan työn­tek­i­jöi­den määrä putoaa alle puoleen.

      3. Osmo Soin­in­vaara: En tiedä, onko lail­la kiel­let­ty, mut­ta tuo kile­to kyl­lä lisää työ­paikko­jen määrää. Kun 50 kyläkaup­paa kor­vataan yhdel­lä suuryk­siköl­lä, kau­pan työn­tek­i­jöi­den määrä putoaa alle puoleen.

        En tiedä tämän päivän laista, mut­ta nykyiseen huonoon tilanteeseen johti aikoinaan alko­ho­lila­ki, joka sal­li kal­jakau­pan, kun sen teki paikas­sa, jos­sa kukaan ei asu. Samal­la vapau­tui auki­oloa­jat kau­palle. Lisäk­si oli vaa­timus siitä, että piti myy­dä samal­la bensaa. 

        Nyt kun kaup­pa on vapau­tunut on näi­den liikekeskusten aika tul­lut täy­teen. Valitet­tavasti osa taa­jamista ja kun­nista ehti kuol­la tämän has­sut­telun aikana.

      4. tuo­tavaan: Min­ul­ta ei kysyt­ty, mut­ta esimerkik­si asun­torak­en­t­a­mi­nen maatilo­jen yhtey­teen (niin san­otut sukupol­ven­vai­h­dosasun­not, joiden myötä samal­la tilal­la saat­toi asua use­ampi sukupolvi, ja joi­ta aikoinaan sai tehdä), kaup­po­jen suuryk­siköi­den perus­t­a­mi­nen, jos­ta tun­ne­tu­in esimerk­ki keskel­lä maaseu­tua lie­nee Suomes­sa Tuurin kyläkaup­pa, jon­ka aikoinaan sai rak­en­taa, olisi nykyään ympäristön­suo­jelun nimis­sä pääsään­töis­es­ti kiel­let­tyä toim­intaa. Piek­sämäelle suun­nitel­lun Idea­parkin rak­en­t­a­mi­nen kiel­let­ti­in noin 10 vuot­ta sit­ten juuri ympäristölain­säädän­töön vedoten. Maaseudun asukaskun­nan tyh­jen­e­m­i­nen on viime vuosikym­meninä Suomes­sa ollut naisve­toista. Etenkin nais­val­tais­ten alo­jen, kuten kaup­paan ja palvelui­hin liit­tyvä elinkeino­toim­inta on maaseuduil­la hiipunut. Aikoinaan maaseu­tu oli täyn­nä kyläkaup­po­ja. Kaup­pa siir­tyi sit­tem­min suuryk­sikkömäisem­pi­in paikkoi­hin. Kau­pan suuryk­siköi­den rak­en­t­a­mi­nen maaseudulle on nykyään käytän­nössä lail­la kielletty. 

        Tuo väit­teesi sukupol­ven­vai­h­dosasun­noista on pup­pua. Laki on kir­joitet­tu siten, että maati­lan talouskeskuk­seen saa rak­en­taa talon­väen asun­to­ja vapaasti, jos kyse ei ole ranta­ton­tista tai maati­la sijaitse jos­sain suurem­man kaupun­gin lie­vealueel­la. Ongelmia on vain, jos yrität rak­en­taa uudelle raken­nu­s­paikalle keskelle met­sää. Täl­löin vaa­di­taan suun­nit­te­lu­tarvepäätös tai poikkeuslu­pa, ja 2010-luvun alus­sa ELY-keskuk­set valit­ti­vat näistä sys­temaat­tis­es­ti ja voit­ti­vat jut­tun­sa, sil­lä täl­laiset asuin­raken­nuk­set ovat val­takun­nal­lis­ten aluei­denkäyt­tö­tavoit­tei­den vastaisia. 

        Nyt­tem­min tämä ei kuitenkaan enää ole asianti­la, sil­lä Sip­ilän hal­li­tus rajoit­ti ELY-keskuk­sien val­i­tu­soikeut­ta kun­tien päätök­sistä. Lisäk­si muu­ta­ma kun­ta — ainakin jotkin Lapin kun­nat — ovat kir­joit­ta­neet raken­nus­määräyk­si­in­sä eril­liset pykälät, jot­ka sal­li­vat uusien raken­nu­s­paikko­jen perus­tamisen läh­es mihin hyvän­sä ilman eril­listä suun­nit­te­lu­tarvepäätöstä. Näin ollen kun­nat, jot­ka halu­a­vat sal­lia asu­tuk­sen hajaan­tu­misen, saa­vat tehdä sen aivan vapaasti.

  7. Olisi edes ankaraa hin­tao­h­jaus­ta, mut­ta ei sekään riitä. Tarvi­taan myös muu­ta sään­te­lyä, kiel­to­ja ja rajoituk­sia. Aikaa on tosi vähän. EU:n pitää ottaa järeim­mät kaup­pa­poli­ti­ikan aseet käyt­töön niskuri­val­tioiden ojen­tamisek­si. Ei näytä kyl­lä lupaaval­ta, kun tähän asti EU on yrit­tänyt sitkeästi tuho­ta omankin ympäristösään­te­lyn kaup­pa­sopimusten avul­la. Talouskasvu pitää nol­la­ta ja kulu­tuskult­tuuri ajaa alas, kos­ka todel­lista irtikytken­tää ei ole. Kap­i­tal­is­min kor­jaus­sar­jaan kuu­luu mas­si­ivi­nen varain­si­ir­to yksi­tyiseltä pääo­ma­l­ta julkiseen kas­saan, jot­ta val­ta­vat Green New Deal-investoin­nit voidaan toteut­taa. Pla­nee­tan pelas­t­a­mi­nen vaatii nykykap­i­tal­is­min uhraamista. Väistämätön­tä on var­al­lisu­u­den tasaisem­pi uus­jako. Niukku­u­den maail­mas­sa ei voi edes yrit­tää ker­toa sat­u­ja trick­le downista.

    Media, media ja media. Olen­naista on ymmärtää medi­an keskeinen rooli tässä kaikessa. Ilmas­touuti­soin­ti on kas­vanut räjähdys­mäis­es­ti ja mon­et toimit­ta­jat tekevät upeaa työtä. Mut­ta katas­trofin kokolu­ok­ka on niin val­ta­va, että medi­an kokon­ais­ar­vosanaksi täy­tyy antaa Irvokas Näytelmä. Ilmas­to-ja ekokri­isi ei vieläkään läpäise kaikkea aineis­toa, se ei ole kaiken perus­lähtöko­h­ta, se ei ole agen­dan kär­jessä. Ilmas­ton­muu­tos­ta ei aina maini­ta ilmas­ton­muu­tok­seen selvästi liit­tyvien tapah­tu­mien yhtey­dessä. Vetoomuk­sista ja ympäristöra­portetista ei aina ker­ro­ta. Hur­jia fak­to­ja khk-pitoisuuk­sien nousus­ta, läm­pöti­lakäyristä, 3–6 astet­ta kuumem­mas­ta pal­losta, jäl­jel­lä olev­as­ta hiilibud­jetista, meneil­lään olev­as­ta sukupu­ut­toaal­losta ja bio­di­ver­si­teet­tikri­i­sistä ei ole poltet­tu kansalais­ten verkkokalvoille. Kri­isi­ti­etoisu­us ei ole lähel­läkään sitä mitä sen pitäisi olla. Kri­isiä ei san­o­ta kri­isik­si eikä hätäti­laa hätäti­lak­si. On tuli­paloki­ire, mut­ta se ei väl­i­ty medi­as­sa. Yliku­lu­tuk­sen juh­lin­ta jatkuu. Ikuisen talouskasvun eetos on pyhä ja koske­ma­ton. Pääkir­joituk­sis­sa meuhkataan kaikesta muus­ta kuin akuutista pla­neet­takri­i­sistä. Syynä täy­tyy olla halu tahal­laan vaien­taa puhe koko ongelmavyyhdestä.

    Juuri nyt pitäisi olla käyn­nis­sä iso liha­va keskustelu postkap­i­tal­is­min ajas­ta, talouskasvun nol­lauk­ses­ta, kulu­tuskult­tuurin hylkäämis­es­tä, rahavir­to­jen takaisin­su­un­taamis­es­ta julkiselle sek­to­rille, hyv­in­voin­timittarei­den ja koko talousa­jat­telun uusimis­es­ta. Debat­ti pitäisi vielä läpi pikake­lauk­sel­la. On kiire. Tätä debat­tia, kri­isi­ti­etoisu­ut­ta ja kiireen tun­tua ei ole, kos­ka medi­an pup­pet mas­ter pääo­ma halu­aa pela­ta aikaa ja jopa estää vält­tämät­tömän muu­tok­sen. Pääo­ma on paa­lut­tanut rajat. Ilmas­to-ja ekokatas­trofia saa tor­jua vain, jos siitä ei aiheudu yhtään mitään hait­taa kil­pailukyvylle, vien­ti­t­u­loille, talouskasvulle, yri­tys­ten voiton­tavoit­telulle, osin­gon­jaolle, rikkaiden rikas­tu­miselle, nykyiselle kap­i­tal­is­tiselle jär­jestelmälle ja lop­ut­toma­lle luon­non resurssien riis­tolle. Joten sori siitä. Pääo­ma ei sal­li pla­nee­tan pelas­tamista. Seu­rauk­set lyhyt­näköiselle ahneudelle oli­si­vat liian vakavat.

    Näin tämä menee, jos sokeasti alis­tu­taan manipuloitavaksi.

    Olen­naista on myös ymmärtää, mikä kryp­toni­it­ti meil­lä kaikil­la pie­nil­lä ihmisil­lä on hal­lus­samme, nimit­täin joukkovoima (https://yle.fi/uutiset/3–10951733). Kaikkien on alet­ta­va aktivis­teik­si, kukin voimien­sa ja mah­dol­lisuuk­sien­sa mukaan. Nuoret, eläkeläiset, työl­liset, työt­tömät, tutk­i­jat, toimit­ta­jat, kult­tuurivä­ki. Käsit­tämät­tömimpiä ovat ne tutk­i­jat, jot­ka vielä vain kiltisti toivo­vat että päät­täjät tuli­si­vat järki­in­sä. Näyt­täkää kun­nol­la, että kää­mi on kärähtänyt. Tätä hel­vettiä ei “toivo­ma­l­la” enää ratkaista!

    Olen­naista on myös nat­sil­lis­mielis­ten val­taan­nousun tor­ju­mi­nen. Ihmisoikeudet, oikeusval­tio, demokra­tia ja sanan­va­paus, näitä pitää kynsin ham­pain puo­lus­taa. Niiden vähäis­in­täkään murentamista ei tule sal­lia. Tais­telu käy­dään nyt. 2020-luvul­la ollaan samas­sa tien­haaras­sa kuin Sak­sa 1920-luvul­la. Nykyisen hal­li­tuk­sen pitää varus­taa lain­säädän­tö natsinkestäväk­si. Tulikoe voi tul­la pian.

    1. Olisiko liikaa pyy­det­tyä real­is­mia tun­nus­taa, että jos Val­tio pakko-ottaa ilmas­ton­muu­tok­sen nimis­sä kaik­ki varat ja muut tuotan­tovä­li­neet niin tulos on vain mas­si­ivi­nen kor­rup­tio? Tai että hyp­päämäl­lä degrowth-kelkkaan täysil­lä ja aja­mal­la talouden alas emme pysty pitämään yllä sitä teknos­truk­tu­uria joka tuot­taa inter­netit, rokot­teet, syöpälääk­keet, ilmaisen koulu­tuk­sen ja mon­ta muu­ta talouskasvun ja tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen tuo­maa mukavaa asi­aa jot­ka degrowth-intoil­i­jat otta­vat annet­tuna? Kakkuaan ei edelleenkään voi samaan aikaan syödä ja säästää, ja talouskasvu ja teknologi­nen kehi­tys ovat vain saman kolikon eri puo­let. Jos on toista, on myös toista. Jos toinen halu­taan lopet­taa, lopete­taan myös toinen.

      1. Elämälle elin­tärkeät jär­jestelmät ovat rom­ah­ta­mas­sa ympäriltämme. Ilmake­hän ja bios­fäärin “struk­tu­u­rit” ovat ain­oi­ta, joista pitää olla huolis­saan. Kos­ka talouskasvua ei ole tosi­asial­lis­es­ti irtikytket­ty kasvi­huonekaa­su­jen tuotan­nos­sa, luon­non resurssien kulu­tuk­ses­ta ja ekol­o­gis­es­ta tuhos­ta, sik­si talouskasvu pitää nol­la­ta. Ympäristö­tuho johtaa sivil­isaa­tion tuhoon. Sil­loin ei ole ketään ylläpitämässä inter­net­tiä, valmis­ta­mas­sa syöpälääkkeitä tai koulut­ta­mas­sa toisia. Jos olet tuhopolt­ta­mas­sa taloasi, ei ole mitään järkeä tehdä suun­nitelmia, minkä väriset ver­hot seu­raavak­si lait­taisit ikkunaan.

        Miten ihmeessä ei voisi olla tek­nol­o­gista kehi­tys­tä ilman jatku­vaa talouskasvua? Voi tietenkin olla. Miten se, että pystytään elämään maa­pal­lon kestokyvyn aset­tamis­sa rajois­sa, yhtäkkiä estäisi kaiken luovu­u­den ja inno­vaa­tiot? Aikaa on vähän. Tähän hätään huikeat tek­nol­o­giset ratkaisut eivät ehdi. Nyt on pakko sään­nel­lä, rajoit­taa, kieltää, sam­mut­taa tuotan­toyk­siköitä, jät­tää lentokonei­ta maa­han ja laivo­ja satami­in ym. ym. Kasvi­huonekaa­supäästöt pitäisi pudot­taa järkyt­tävän jyrkässä kul­mas­sa alas. Ei voi tuh­la­ta aikaa tekno­haaveilu­un ja tuhon ekspo­nen­ti­aaliseen pahen­tamiseen jatku­val­la talouskasvulla.

        Kukaan ei väitä, että pitäisi tehdä jokin totaal­isosial­isoin­ti. Aut­taisi jo paljon, jos EU:n val­tiot saisi­vat käyt­töön­sä edes ne 1000 mil­jar­dia, jon­ka ne menet­tävät veronkier­toon joka vuosi. Keskus­pankit räiskivät kym­meniä mil­jarde­ja kuukaudessa hehtaaripys­syl­lä finanssi­markki­noille. Finanssisek­torin koko on älytön reaal­i­talouteen näh­den. Val­tavia sum­mia liikkuu iso­jen poikien rahapeleis­sä, keinot­telus­sa. Isoil­la yhtiöil­lä ja koural­lisel­la ihmisiä on enem­män var­al­lisu­ut­ta kuin yksit­täisil­lä val­tioil­la. Laiska, piileskelevä ja pahanteossa ole­va raha pitää val­jas­taa elin­tärkeän kiireel­lisi­in ilmas­to-ja biodiv.projekteihin. On aina parem­pi, että rahavir­rat investoin­tei­hin kiertävät par­la­men­taarisen päätök­sen­teon ja julk­isten insti­tuu­tioiden kaut­ta. Matkan pimey­destä sivistyk­sen val­oon voi aloit­taa vaik­ka luke­mal­la Mar­i­ana Maz­zu­ca­ton kirjoituksia.

      2. Pia-Petri Pam­pu­la-Kutri: Nyt on pakko sään­nel­lä, rajoit­taa, kieltää, sam­mut­taa tuotan­toyk­siköitä, jät­tää lentokonei­ta maa­han ja laivo­ja satami­in ym. ym.

        Ja kos­ka isot saas­tut­ta­jat eivät tee noin kuitenkaan, jää hom­ma suo­ma­laisen yhteiskun­nan kur­jis­tamiseen eräi­den taho­jen maail­man­tuskan, moraali­poseer­auk­sen ja hyves­ig­naloin­nin tarpeen takia. No, jos tuo­ta yritetään, on sitä myös sit­ten vas­tustet­ta­va samal­la mitalla.

      3. Pia-Petri Pam­pu­la-Kutri:
        Elämälle elin­tärkeät jär­jestelmät ovat rom­ah­ta­mas­sa ympäriltämme. Ilmake­hän ja bios­fäärin ”struk­tu­u­rit” ovat ain­oi­ta, joista pitää olla huolis­saan. Kos­ka talouskasvua ei ole tosi­asial­lis­es­ti irtikytket­ty kasvi­huonekaa­su­jen tuotan­nos­sa, luon­non resurssien kulu­tuk­ses­ta ja ekol­o­gis­es­ta tuhos­ta, sik­si talouskasvu pitää nol­la­ta. Ympäristö­tuho johtaa sivil­isaa­tion tuhoon. Sil­loin ei ole ketään ylläpitämässä inter­net­tiä, valmis­ta­mas­sa syöpälääkkeitä tai koulut­ta­mas­sa toisia. Jos olet tuhopolt­ta­mas­sa taloasi, ei ole mitään järkeä tehdä suun­nitelmia, minkä väriset ver­hot seu­raavak­si lait­taisit ikkunaan.

        Miten ihmeessä ei voisi olla tek­nol­o­gista kehi­tys­tä ilman jatku­vaa talouskasvua? Voi tietenkin olla. Miten se, että pystytään elämään maa­pal­lon kestokyvyn aset­tamis­sa rajois­sa, yhtäkkiä estäisi kaiken luovu­u­den ja inno­vaa­tiot? Aikaa on vähän. Tähän hätään huikeat tek­nol­o­giset ratkaisut eivät ehdi. Nyt on pakko sään­nel­lä, rajoit­taa, kieltää, sam­mut­taa tuotan­toyk­siköitä, jät­tää lentokonei­ta maa­han ja laivo­ja satami­in ym. ym. Kasvi­huonekaa­supäästöt pitäisi pudot­taa järkyt­tävän jyrkässä kul­mas­sa alas. Ei voi tuh­la­ta aikaa tekno­haaveilu­un ja tuhon ekspo­nen­ti­aaliseen pahen­tamiseen jatku­val­la talouskasvulla.

        Kukaan ei väitä, että pitäisi tehdä jokin totaal­isosial­isoin­ti. Aut­taisi jo paljon, jos EU:n val­tiot saisi­vat käyt­töön­sä edes ne 1000 mil­jar­dia, jon­ka ne menet­tävät veronkier­toon joka vuosi. Keskus­pankit räiskivät kym­meniä mil­jarde­ja kuukaudessa hehtaaripys­syl­lä finanssi­markki­noille. Finanssisek­torin koko on älytön reaal­i­talouteen näh­den. Val­tavia sum­mia liikkuu iso­jen poikien rahapeleis­sä, keinot­telus­sa. Isoil­la yhtiöil­lä ja koural­lisel­la ihmisiä on enem­män var­al­lisu­ut­ta kuin yksit­täisil­lä val­tioil­la. Laiska, piileskelevä ja pahanteossa ole­va raha pitää val­jas­taa elin­tärkeän kiireel­lisi­in ilmas­to-ja biodiv.projekteihin. On aina parem­pi, että rahavir­rat investoin­tei­hin kiertävät par­la­men­taarisen päätök­sen­teon ja julk­isten insti­tuu­tioiden kaut­ta. Matkan pimey­destä sivistyk­sen val­oon voi aloit­taa vaik­ka luke­mal­la Mar­i­ana Maz­zu­ca­ton kirjoituksia.

        No eivät ole rom­ah­ta­mas­sa. Pelko pois. Muu­ta­man tuhan­nen vuo­dem kulut­tua on alka­mas­sa seu­raa­va jääkausi, yksi kym­menistä jääkau­sista maa­pal­lon his­to­ri­as­sa. Kaup­pa­to­ril­la on sil­loin kilo­metrin pak­suinen jääk­er­ros. Siihen mit­takaavaan kun miet­tii sen minkälainen rom­ah­dus olisi metri meriv­et­tä kaup­pa­to­ril­la. Taus­ta­tiedok­si annet­takoon että IPCC ei kiistä jääkau­sia, ei men­neitä eikä tulevia.

    2. Pia-Petri Pam­pu­la-Kutri:
      Olisi edes ankaraa hin­tao­h­jaus­ta, mut­ta ei sekään riitä. Tarvi­taan myös muu­ta sään­te­lyä, kiel­to­ja ja rajoituk­sia. Aikaa on tosi vähän. EU:n pitää ottaa järeim­mät kaup­pa­poli­ti­ikan aseet käyt­töön niskuri­val­tioiden ojen­tamisek­si. Ei näytä kyl­lä lupaaval­ta, kun tähän asti EU on yrit­tänyt sitkeästi tuho­ta omankin ympäristösään­te­lyn kaup­pa­sopimusten avul­la. Talouskasvu pitää nol­la­ta ja kulu­tuskult­tuuri ajaa alas, kos­ka todel­lista irtikytken­tää ei ole. Kap­i­tal­is­min kor­jaus­sar­jaan kuu­luu mas­si­ivi­nen varain­si­ir­to yksi­tyiseltä pääo­ma­l­ta julkiseen kas­saan, jot­ta val­ta­vat Green New Deal-investoin­nit voidaan toteut­taa. Pla­nee­tan pelas­t­a­mi­nen vaatii nykykap­i­tal­is­min uhraamista. Väistämätön­tä on var­al­lisu­u­den tasaisem­pi uus­jako. Niukku­u­den maail­mas­sa ei voi edes yrit­tää ker­toa sat­u­ja trick­le downista.

      Media, media ja media. Olen­naista on ymmärtää medi­an keskeinen rooli tässä kaikessa. Ilmas­touuti­soin­ti on kas­vanut räjähdys­mäis­es­ti ja mon­et toimit­ta­jat tekevät upeaa työtä. Mut­ta katas­trofin kokolu­ok­ka on niin val­ta­va, että medi­an kokon­ais­ar­vosanaksi täy­tyy antaa Irvokas Näytelmä. Ilmas­to-ja ekokri­isi ei vieläkään läpäise kaikkea aineis­toa, se ei ole kaiken perus­lähtöko­h­ta, se ei ole agen­dan kär­jessä. Ilmas­ton­muu­tos­ta ei aina maini­ta ilmas­ton­muu­tok­seen selvästi liit­tyvien tapah­tu­mien yhtey­dessä. Vetoomuk­sista ja ympäristöra­portetista ei aina ker­ro­ta. Hur­jia fak­to­ja khk-pitoisuuk­sien nousus­ta, läm­pöti­lakäyristä, 3–6 astet­ta kuumem­mas­ta pal­losta, jäl­jel­lä olev­as­ta hiilibud­jetista, meneil­lään olev­as­ta sukupu­ut­toaal­losta ja bio­di­ver­si­teet­tikri­i­sistä ei ole poltet­tu kansalais­ten verkkokalvoille. Kri­isi­ti­etoisu­us ei ole lähel­läkään sitä mitä sen pitäisi olla. Kri­isiä ei san­o­ta kri­isik­si eikä hätäti­laa hätäti­lak­si. On tuli­paloki­ire, mut­ta se ei väl­i­ty medi­as­sa. Yliku­lu­tuk­sen juh­lin­ta jatkuu. Ikuisen talouskasvun eetos on pyhä ja koske­ma­ton. Pääkir­joituk­sis­sa meuhkataan kaikesta muus­ta kuin akuutista pla­neet­takri­i­sistä. Syynä täy­tyy olla halu tahal­laan vaien­taa puhe koko ongelmavyyhdestä.

      Juuri nyt pitäisi olla käyn­nis­sä iso liha­va keskustelu postkap­i­tal­is­min ajas­ta, talouskasvun nol­lauk­ses­ta, kulu­tuskult­tuurin hylkäämis­es­tä, rahavir­to­jen takaisin­su­un­taamis­es­ta julkiselle sek­to­rille, hyv­in­voin­timittarei­den ja koko talousa­jat­telun uusimis­es­ta. Debat­ti pitäisi vielä läpi pikake­lauk­sel­la. On kiire. Tätä debat­tia, kri­isi­ti­etoisu­ut­ta ja kiireen tun­tua ei ole, kos­ka medi­an pup­pet mas­ter pääo­ma halu­aa pela­ta aikaa ja jopa estää vält­tämät­tömän muu­tok­sen. Pääo­ma on paa­lut­tanut rajat. Ilmas­to-ja ekokatas­trofia saa tor­jua vain, jos siitä ei aiheudu yhtään mitään hait­taa kil­pailukyvylle, vien­ti­t­u­loille, talouskasvulle, yri­tys­ten voiton­tavoit­telulle, osin­gon­jaolle, rikkaiden rikas­tu­miselle, nykyiselle kap­i­tal­is­tiselle jär­jestelmälle ja lop­ut­toma­lle luon­non resurssien riis­tolle. Joten sori siitä. Pääo­ma ei sal­li pla­nee­tan pelas­tamista. Seu­rauk­set lyhyt­näköiselle ahneudelle oli­si­vat liian vakavat.

      Näin tämä menee, jos sokeasti alis­tu­taan manipuloitavaksi.

      Olen­naista on myös ymmärtää, mikä kryp­toni­it­ti meil­lä kaikil­la pie­nil­lä ihmisil­lä on hal­lus­samme, nimit­täin joukkovoima (https://yle.fi/uutiset/3–10951733). Kaikkien on alet­ta­va aktivis­teik­si, kukin voimien­sa ja mah­dol­lisuuk­sien­sa mukaan. Nuoret, eläkeläiset, työl­liset, työt­tömät, tutk­i­jat, toimit­ta­jat, kult­tuurivä­ki. Käsit­tämät­tömimpiä ovat ne tutk­i­jat, jot­ka vielä vain kiltisti toivo­vat että päät­täjät tuli­si­vat järki­in­sä. Näyt­täkää kun­nol­la, että kää­mi on kärähtänyt. Tätä hel­vettiä ei ”toivo­ma­l­la” enää ratkaista!

      Olen­naista on myös nat­sil­lis­mielis­ten val­taan­nousun tor­ju­mi­nen. Ihmisoikeudet, oikeusval­tio, demokra­tia ja sanan­va­paus, näitä pitää kynsin ham­pain puo­lus­taa. Niiden vähäis­in­täkään murentamista ei tule sal­lia. Tais­telu käy­dään nyt. 2020-luvul­la ollaan samas­sa tien­haaras­sa kuin Sak­sa 1920-luvul­la. Nykyisen hal­li­tuk­sen pitää varus­taa lain­säädän­tö natsinkestäväk­si. Tulikoe voi tul­la pian.

      Mitähän on natsinkestävä lain­säädän­tö? Sak­sas­sa nat­sit nousi­vat val­taan ihan demokraat­tis­es­ti ja ennen sotaa Hit­lerin kan­na­tus yli 80%.

      1. Real­isti: Mitähän on natsinkestävä lainsäädäntö? 

        No, esimerkik­si Sak­san liit­to­tasaval­lan perus­tus­laista voi ottaa mallia.

        Sak­sas­sa nat­sit nousi­vat val­taan ihan demokraattisesti 

        Nat­sit hävi­sivät ne vaalit, joiden jäl­keen nousi­vat valtaan.

      2. Tom­mi Uschanov: No, esimerkik­si Sak­san liit­to­tasaval­lan perus­tus­laista voi ottaa mallia.

        Nat­sit hävi­sivät ne vaalit, joiden jäl­keen nousi­vat valtaan.

        Nousi­vat kuitenkin ihan ilman aseel­lista vallankaappausta.

      3. Real­isti: Nousi­vat kuitenkin ihan ilman aseel­lista vallankaappausta. 

        Tämä on vähän niin ja näin. Tosi­asi­as­sa nat­sit kaap­pa­si­vat val­lan vähän samaan tapaan kuin Kus­taa III aikoinaan. Siinä val­tiopäivien istun­nos­sa, jos­sa hyväksyt­ti­in kiireel­lisenä Sak­san hal­li­tuk­selle lain­säädän­tö- ja perus­tus­lain­säädän­tö­val­lan siirtänyt val­ta­la­ki, istun­tos­alin käytäviä miehit­tivät SA-miehet, ja eri­tyis­es­ti por­var­il­lisille keskiryh­mille oli tehty selväk­si väärän äänestys­tu­lok­sen johta­van väkivaltaisuuksiin. 

        Nat­sien ei tarvin­nut tehdä aseel­lista val­lankaap­paus­ta, kos­ka heil­lä oli oikeuslaitok­sen, poli­isin ja armei­jan pas­si­ivi­nen tuki. Tässä suh­teessa meil­lä on nyt merkit­tävästi eri­lainen tilanne; ääri­oikeis­to on poli­isille eri­tyisen katk­era juuri sik­si, että sil­lä ei ole tätä tukea.

      4. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Val­tiopäivien istun­nos­sa, jos­sa hyväksyt­ti­in kiireel­lisenä Sak­san hal­li­tuk­selle lain­säädän­tö- ja perus­tus­lain­säädän­tö­val­lan siirtänyt val­ta­la­ki, istun­tos­alin käytäviä miehit­tivät SA-miehet, ja eri­tyis­es­ti por­var­il­lisille keskiryh­mille oli tehty selväk­si väärän äänestys­tu­lok­sen johta­van väkivaltaisuuksiin. 

        Nat­sien ei tarvin­nut tehdä aseel­lista val­lankaap­paus­ta, kos­ka heil­lä oli oikeuslaitok­sen, poli­isin ja armei­jan pas­si­ivi­nen tuki. 

        Tuo malli oli myös saman­lainen miten kom­mu­nis­tit nousi val­taan Tšekko­slo­va­ki­as­sa 1948. Sil­loin Suomen ääri­vasem­mis­to julisti Hert­ta Kuu­sisen äänel­lä että Tšekko­slo­va­kian tie on mei­dän tie. Veretön val­lankaap­paus oli myös Tšekko­slo­va­kian tie ja eräät tahot Suomes­sa sitä myös ajoi

      5. Perus­tus­laki­valiokun­nan lisäk­si voisi olla perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­in. Ei joko tai vaan sekä että, lain­säädän­nön tarkastelu etukä­teen ja jälkikä­teen. Perälau­ta, jos eduskun­nas­ta alkaa päästä läpi tosi arve­lut­tavia lake­ja. Var­maan tulisi perus­taa parhaista asiantun­ti­joista koos­t­u­va työryh­mä pohti­maan, miten yhteiskun­nan kallis­ar­voisimpia arvo­ja suo­jel­laan. Itä-Euroopas­ta voi hakea inspi­raa­tio­ta mitä tehdä toisin, siel­lä ei tilkit­ty por­saan­reik­iä ajois­sa. Tarvi­taan back­stoppe­ja ja moninker­taisia lukko­ja. Voiko tehdä vielä jotain oikeuslaitok­sen riip­pumat­to­muu­den varmis­tamisek­si? Miten huole­hdi­taan ettei medi­an omis­tus voi keskit­tyä liiak­si yksi­in käsiin?

      6. Pia-Petri Pam­pu­la-Kutri: Miten huole­hdi­taan ettei medi­an omis­tus voi keskit­tyä liiak­si yksi­in käsiin? 

        Miten tämä voidaan huole­htia takau­tu­vasti? Suomes­sa on harv­inaisen omis­tuk­seltaan keskit­tynyt media jo nyt. Ei var­maan mis­sään muus­sa län­si­maas­sa ole näin keskit­tynyt­tä mediaa.

      7. Stadist: Miten tämä voidaan huole­htia takau­tu­vasti? Suomes­sa on harv­inaisen omis­tuk­seltaan keskit­tynyt media jo nyt. Ei var­maan mis­sään muus­sa län­si­maas­sa ole näin keskit­tynyt­tä mediaa.

        Kova väite, mut­ta näyt­tää EU:n alueel­la ole­van suurin piirtein totta:
        https://cmpf.eui.eu/media-pluralism-monitor/mpm-2017–2/
        Kokon­aisu­us ei näytä täl­lä het­kel­lä huonol­ta, mut­ta riske­jä on. Linka­tus­sa rapor­tis­sa on esitet­ty koko joukko yksinker­taisia paran­nuk­sia lain­säädän­töön, mm. medi­an omis­tuk­sen läpinäkyvyyteen.

      8. Stadist: iten tämä voidaan huole­htia takautu

        Stadist: Miten tämä voidaan huole­htia takau­tu­vasti? Suomes­sa on harv­inaisen omis­tuk­seltaan keskit­tynyt media jo nyt. Ei var­maan mis­sään muus­sa län­si­maas­sa ole näin keskit­tynyt­tä mediaa.

        Miten olisi Bri­tan­ni­as­sa esimerkkinä Rupert Mur­doch? Brit­ti­me­dia on vielä keskit­tynyt kuin Suo­mi. Kielialueel­lis­es­ti englan­ti on laa­jem­pi kuin suo­mi mut­ta silti yksi aus­tralialainen voi omis­taa suurimpia sanomale­hteä kolmes­sa maas­sa. The Sun
        The Times, The Sun­day Times, The Aus­tralian ja Wall Street Jour­nal ovat Mur­dochin omistuksessa.

  8. “On eri­laista vapaae­htoista toim­intaa päästö­jen vähen­tämisek­si. Ne ovat ihan sym­pa­at­tisia, mut­ta minä uskon valitet­tavasti vain ankaraan talouso­h­jauk­seen. Vas­tu­ut­tomas­ta käyt­täy­tymis­es­tä pitää tehdä kan­nat­tam­a­ton­ta ja vas­tu­ullis­es­ta kannattavaa.”

    Minä olen poht­in­ut että riit­tääkö pelkkä talouso­h­jaus, pitäisikö vaa­tia jonkin­laisia “ankarampia” lupamenet­te­lyjä? Jotain raken­nus­lu­van tai ampuma-aseen hal­lus­sapi­tolu­van kaltaista jär­jestelmää joillekin laitteille.

    Toinen asia on kiin­teistö­jen ja talotekni­ikan kun­nos­s­api­tovelvoit­teet. Nyt rak.määräykset edel­lyt­tää ener­giate­hokas­ta rak­en­tamista, mut­ta kukaan ei velvoita niiden jär­jestelmien ylläpi­toon. Ja sen huo­maa kun alal­la työsken­te­len. Mon­et LTO-lait­teet tai automati­ikat on niiden vikaantues­sa ohitet­tu, kun on kat­sot­tu että niiden kor­jaami­nen on liian kallista. Ja minus­ta palo­tur­vatekni­ikoista tutut huolto- ja tarkas­tusvelvoit­teet pitäisi laa­jen­taa koske­maan myös ener­giaa kulut­tavia laitteita.

  9. Olisi kiin­nos­ta­va tietää korko­ta­son ilmas­to­vaiku­tus. Eri matu­ri­teet­tien korko­jen muokkaami­nen on nykyään keskus­pankeille hel­posti tehtävissä.
    Voisiko pyrk­iä suosi­maan kauas katso­via investoin­te­ja tuotan­toon, joka on tuot­toisaa myös jos/kun ilmas­to­muu­tok­set vaiku­tuk­set toteutuvat?
    Lyhyi­den velka­kir­jo­jen tuo­ton nousun luulisi nos­ta­van vai­h­toe­htoiskus­tan­nus­ta sijoit­taa tuotan­toon lyhyel­lä tähtäimel­lä. Näin investoin­nit ohjau­tu­isi­vat vähem­män lyhyen tähtäi­men (kestämät­tömistä) sijoituk­sista pitkäjän­teisi­in (kestävi­in) sijoituksiin.

  10. EUn pain­oar­vo USAn, Kiinan, Int­ian ja Venäjän asioi­hin esim. hiil­i­t­ulleil­la on olema­ton. EU on jo sisäis­es­ti hyvin hajanainen. Siel­lä on vah­va hiilir­in­ta­ma Puo­las­sa ja Sak­sas­sa. Britithän päät­tivät ottaa hatkat EUsta. Epäilen, että ilmas­tovouho­tuk­ses­saan EU ampuu vähin­tään omaan polveensa.

    1. Real­isti:
      EUn pain­oar­vo USAn, Kiinan, Int­ian ja Venäjän asioi­hin esim. hiil­i­t­ulleil­la on olema­ton. EU on jo sisäis­es­ti hyvin hajanainen. Siel­lä on vah­va hiilir­in­ta­ma Puo­las­sa ja Sak­sas­sa. Britithän päät­tivät ottaa hatkat EUsta. Epäilen, että ilmas­tovouho­tuk­ses­saan EU ampuu vähin­tään omaan polveensa. 

      Bri­tan­nia oli tosin aika monel­la mit­tar­il­la paljon edis­tyk­sel­lisem­pi ilmas­toa­siois­sa kuin muut EU-maat. EU:n kun­ni­an­hi­moinen ilmastopoli­ti­ik­ka kaatuu siihen ettei EU:lla ole oikeas­t­aan lain­säädän­nöl­listä kykyä ajaa läpi mitään merkit­täviä muu­tok­sia. EU kun ei todel­lakaan ole liit­to­val­tio mitenkään samal­la taval­la kuin Yhdys­val­lat on.
      EU:n ilmas­tovouho­tus ampuu jo nyt itseään polveen kun sisäi­nen päästökaup­pa (ETS) pakot­taa raskaan teol­lisu­u­den kil­paile­maan päästöoikeuk­sista muun EU:n teol­lisu­u­den ja kulut­ta­jien kanssa, samal­la kun EU:n ulkop­uo­li­nen raskas teol­lisu­us on täysin jär­jestelmän ulkopuolella.

  11. Suomen osalta on myös tämä aiem­min mainit­se­masi suu­nilleen 30%:n lasku syn­tynei­den määrässä per sukupolvi, mis­tä on kolme mah­dolista seurausta:

    1. Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan kestävyys­va­je kas­vaa voimakkaasti, vero­ja nos­te­taan ja maa velka­an­tuu. Puhutaan että syn­tyvys pitäisi saa­da nousu­un, mut­ta oikeasti mitään ei tapah­du. Seu­rauk­se­na saat­taa vielä olla koulute­tun väen maas­ta pako korkei­den vero­jen yms takia, jol­loin sukupolvien väli­nen koko kas­vaa edelleen.

    2. Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan koko suh­teutetaan mak­sajien määrän lasku­un. Eläkkeitä ja mui­ta tulon­si­ir­to­ja alen­netaan. Tähän on tuskin poli­it­tista tahtoa. 

    3. Työperäistä maa­han­muut­toa kas­vate­taan voimakkaasti. Tähänkään ei ole oikein poli­it­tista tah­toa, kun muut puolueet pelkäävät PS:ää.

    1. Juk­ka Aaku­la:
      3. Työperäistä maa­han­muut­toa kas­vate­taan voimakkaasti. Tähänkään ei ole oikein poli­it­tista tah­toa, kun muut puolueet pelkäävät PS:ää.

      Olemme EU:ssa ja työvoiman liikku­mi­nen on pitkälti vapaa­ta EU:n sisäl­lä. Suo­mi kuu­luu EU:ssakin selvästi rikkaim­paan pros­ent­ti­in val­tioista, ainakin jos las­ke­taan elämisen kulu­ja. Mik­si tänne ei saa­da jär­jestet­tyä työvoimaa läh­es koko EU:n kokois­es­ta työvoimare­servistä? Ongel­ma lie­nee ehkä siinä että tääl­lä on tehty kaikesta niin jär­jet­tömän kallista.
      Vielä jakomielisem­pää on sit­ten se, että tätä ongel­maa koite­taan hoitaa laske­mal­la palkko­ja lisää, kukaan ei vakavasti ehdot­tele asun­to­tuotan­non voimakas­ta kas­vat­tamista että asumisen kulu­jen nousu saataisi­in pysäytet­tyä. Ei tietenkään, kun asun­noista ja asumis­es­ta on tehty sijoi­tusin­stru­ment­ti eikä varsi­nainen vält­tämät­tön hyödyke, asun­to­ja ja asum­ista käsitel­lään EU-tasol­la vapaiden markki­noiden näkökul­mas­ta, joka sit­ten tarkoit­taa että EU-jäsen­val­tioil­la on enää rajalli­nen kyky edes ruve­ta asun­to­tuotan­toon muista kuin sosi­aal­i­sista syistä (eli halpo­ja, alle markki­nahin­taisia, asun­to­ja saisi tuot­taa ja tar­jo­ta vain sosi­aal­i­sista syistä).
      Suomen kiihtyvää kaupungis­tu­mista ja maaseudun kui­h­tu­mista on rum­mutet­tu jo mon­ta vuot­ta nyt. Jos tämä myön­netään tosi­asiana niin asun­to­jen rak­en­tamisen pitäisi lisään­tyä näil­lä kas­vav­il­la kaupunkialueil­la kiihtyvää tah­tia, tätä ei kuitenkaan tapah­du. Mut­ta ilmeis­es­ti Suomes­sa markki­nae­htoinen asun­to­tuotan­to ei oikein toi­mi, rak­en­ta­jat näyt­tävät mielum­min käärivän korkeam­man hin­nan kuin tuot­ta­van enem­män asuntoja.

      https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2017/asuntotuotanto-ei-vastaa-tulevaisuuden-tavoitteisiin/

      1. Stadist: Olemme EU:ssa ja työvoiman liikku­mi­nen on pitkälti vapaa­ta EU:n sisäl­lä. Suo­mi kuu­luu EU:ssakin selvästi rikkaim­paan pros­ent­ti­in val­tioista, ainakin jos las­ke­taan elämisen kulu­ja. Mik­si tänne ei saa­da jär­jestet­tyä työvoimaa läh­es koko EU:n kokois­es­ta työvoimare­servistä? Ongel­ma lie­nee ehkä siinä että tääl­lä on tehty kaikesta niin jär­jet­tömän kallista.
        Vielä jakomielisem­pää on sit­ten se, että tätä ongel­maa koite­taan hoitaa laske­mal­la palkko­ja lisää, kukaan ei vakavasti ehdot­tele asun­to­tuotan­non voimakas­ta kas­vat­tamista että asumisen kulu­jen nousu saataisi­in pysäytet­tyä. Ei tietenkään, kun asun­noista ja asumis­es­ta on tehty sijoi­tusin­stru­ment­ti eikä varsi­nainen vält­tämät­tön hyödyke, asun­to­ja ja asum­ista käsitel­lään EU-tasol­la vapaiden markki­noiden näkökul­mas­ta, joka sit­ten tarkoit­taa että EU-jäsen­val­tioil­la on enää rajalli­nen kyky edes ruve­ta asun­to­tuotan­toon muista kuin sosi­aal­i­sista syistä (eli halpo­ja, alle markki­nahin­taisia, asun­to­ja saisi tuot­taa ja tar­jo­ta vain sosi­aal­i­sista syistä).
        Suomen kiihtyvää kaupungis­tu­mista ja maaseudun kui­h­tu­mista on rum­mutet­tu jo mon­ta vuot­ta nyt. Jos tämä myön­netään tosi­asiana niin asun­to­jen rak­en­tamisen pitäisi lisään­tyä näil­lä kas­vav­il­la kaupunkialueil­la kiihtyvää tah­tia, tätä ei kuitenkaan tapah­du. Mut­ta ilmeis­es­ti Suomes­sa markki­nae­htoinen asun­to­tuotan­to ei oikein toi­mi, rak­en­ta­jat näyt­tävät mielum­min käärivän korkeam­man hin­nan kuin tuot­ta­van enem­män asuntoja.

        https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2017/asuntotuotanto-ei-vastaa-tulevaisuuden-tavoitteisiin/

        Keskinker­taiset palkat, kireä vero­tus, korkea hin­tata­so, ankea ilmas­to ja vaikea kieli houkut­taa vain sosi­aal­i­tur­va­ma­mu­ja. Lisäk­si vielä sään­tö-Suo­mi. Pahasti pelkään, että nyky­hal­li­tus pahen­taa noi­ta kaikkia kohtia.

        Asum­i­nen on kallista lähin­nä Pk-seudun ydi­nalueel­la. Muual­ta löy­tyy kohtu­uhin­tais­takin omis­tuk­seen ja vuokralle.

      2. Pääosa maa­han­muut­ta­jista on kyl­lä työperäisiä. Eri­tyis­es­ti Helsin­gin seudun rak­en­tam­nen on täys­in­ri­ip­pu­vaista maa­han­muut­t­jaista. Moni valit­taa, että helsinkiläi­sis­sä rav­in­tolois­sa ei saa palvelua suomek­si. Maa­han­mut­ta­jia nekin.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Pääosa maa­han­muut­ta­jista on kyl­lä työperäisiä. Eri­tyis­es­ti Helsin­gin seudun rak­en­tam­nen on täys­in­ri­ip­pu­vaista maa­han­muut­t­jaista. Moni valit­taa, että helsinkiläi­sis­sä rav­in­tolois­sa ei saa palvelua suomek­si. Maa­han­mut­ta­jia nekin.

        Rak­savä­ki on siir­to­työvoimaa. Viro­laiset esimerkik­si ovat jo nyt hupene­va luon­non­va­ra Suomes­sa. Viron palkat ovat nousseet jne.

        Rav­in­to­la­puolel­la itseäni on alka­nut piz­za-kebab-muu etni­nen hom­ma ärsyt­tää. Klas­sikko­rav­in­to­lat suomek­si on tul­lut tutuksi.

      4. Real­isti: Rak­savä­ki on siir­to­työvoimaa. Viro­laiset esimerkik­si ovat jo nyt hupene­va luon­non­va­ra Suomes­sa. Viron palkat ovat nousseet jne.

        Itse asi­as­sa suurin ulko­maalais­ten raken­nustyö maid­en väestöryh­mä ei ole viro­laiset vaan ukrainalaiset ja valkovenäläiset. Myös muual­ta entis­es­tä Neu­vos­toli­itos­ta on paljon rakennustyövoinaa

      5. Real­isti:
        Rav­in­to­la­puolel­la itseäni on alka­nut piz­za-kebab-muu etni­nen hom­ma ärsyt­tää. Klas­sikko­rav­in­to­lat suomek­si on tul­lut tutuksi. 

        Voinko kysyä mikä on omas­sa määritelyssäsi Klas­sikko­rav­in­to­la? Kult­tuuri­rav­in­to­la on tietenkin oma lajin­sa ja niiden hin­tata­so on ihan jokin muu kuin etnis­ten rav­in­toloiden. Mikä on sin­ulle klas­sikko­rav­in­to­la ja miten määrit­telet sen? 

        Voitko ava­ta ter­miä klas­sikko­rav­in­to­lat? Määritelmä on tietenkin laa­ja ja ter­minä myös jotenkin “elit­isti­nen” tai “ylälu­okkainen”.

        Esimerkik­si hyviä monipuolisia kalar­avin­toloi­ta ei ole valitet­tavasti pääkaupunkiseudul­la vaik­ka Suomes­sa syödään paljon kalaa. Tätä on ulko­maalaiset tur­is­tit ja pitkään ulko­mail­la asu­vat suo­ma­laiset ihmetelleet

        Kaik­ki rav­in­to­lat eivät ole etnisiä pääkaupunkiseudul­la. Pikaruo­ka rav­in­to­lat (muut kuin ketjut ) ovat pääasi­as­sa etnisiä. Ja niiden valikoima ja hin­tata­so vai­htelee myös eri puo­lil­la pääkaupunkiseutua

        On esimerkik­si kiinalaisia, pizze­ri­oi­ta, intialaisia, lähi-idän , venäläisiä rav­in­toloi­ta jot­ka ovat olleet pääkaupunkiseudulla
        kauem­min ja niiden ruo­ka valikoima on myös ihan eri­lainen kuin pikaruo­ka rav­in­toloiden ja ne voidaan luokitel­la per­in­teisek­si klas­sikko­rav­in­toloik­si kuin pikaruo­ka ravintoloiksi

        (En tiedä saako Osmo Soin­in­vaaran blo­gis­sa main­os­taa nim­iä mut­ta min­ul­la olisi muu­ta­ma esimerk­ki mut­ta en tiedä saako nim­iä maini­ta täällä)

      6. Osmo Soin­in­vaara:
        Pääosa maa­han­muut­ta­jista on kyl­lä työperäisiä. Eri­tyis­es­ti Helsin­gin seudun rak­en­tam­nen on täys­in­ri­ip­pu­vaista maa­han­muut­t­jaista. Moni valit­taa, että helsinkiläi­sis­sä rav­in­tolois­sa ei saa palvelua suomek­si. Maa­han­mut­ta­jia nekin.

        Tässä on Osmol­la hyvä esimerk­ki siitä että työperäi­nen maa­han­muut­to on mon­es­sa suh­teessa pääkaupunkiseudul­la riip­pu­vainen miten palve­lut pyörit­tävät jatkos­sa. Tuo raken­nustyö maid­en ulko­maalainen työvoima on hyvä esimerk­ki siitä että Espoos­sa Län­simetron jatket­ta­va Kiven­lahdessa raken­netaan pääasi­as­sa ulko­maalais­ten työvoiman lisä­panok­sel­la. En usko että pelkäl­lä suo­ma­lais­ten raken­nus­mi­esten työvoima nimeno­maan pitäisi työ­maa­ta ajantasalla. 

        Myös HSL:n bus­sikuskeista mon­et ovat ulko­maalaisia. Voin tode­ta että parhaam­mat kuskit asi­akas­palvelus­sa ovat aasialaiset, afrikkalaiset, lähi-itäläiset ja fil­ip­pi­iniläiset kuskit kos­ka heil­lä on ihan eri­lainen asi­akas­palvelu luonne suhde kuin esimerkik­si suo­ma­laisil­la ja itäeu­roop­palaisil­la kuskil­la joil­la on huono tapa ajaa pysäkin ohi vaik­ka matkus­ta­ja on aivan sen lähel­lä. Myös itäeu­roop­palaisil­la on joskus vas­ten­mieli­nen suhde palve­lu­työhön. Neuvostoliiton
        per­in­töää var­maan. Etenkin van­hen­mil­la kuskeilla. 

        Olin ker­ran Espoon asukasti­laisu­udessa Sel­l­on kir­jas­tossa ja siel­lä kaupun­gin virkail­i­ja tote­si että HSL:n mon­et bus­sit Espoos­sa jäisi aja­mat­ta mikäli ulko­maalaiset kuskit pois­te­taan yhdek­si päiväk­si liiken­teestä. HSY:n ulko­maalais­ten työn­tek­i­jöi­den osu­ut­ta en tunne mut­ta HSL:n moni bus­sikuskeista Espoos­sa on ulko­maalaisia. Helsin­gin ja Van­taan liiken­teessä heitä on enem­män tietääkseni. 

        Etni­sis­sis­sä rav­in­tolois­sa tietenkin pääasialli­nen palvelu on jonkin muu kuin kir­jakieli suomi.

  12. Mitkähän mah­ta­vat olla ne “mini­tren­dit”, joi­hin suo­ma­laiset val­lan­pitäjät voivat kuvitel­la jotain pystyvän­sä vaikut­ta­maan. Mielestäni on aika turha mietisek­l­lä asioi­ta, joille ei voi edes teo­ri­as­sa mitään.

    Osmon lis­tauk­ses­sa niitä oli yksi eli väestön keskit­tymi­nen pääkaupunkiseudulle. Eikös sen voisi poli­itikot ratkaista siirtämäl­lä vaik­ka pääkaupun­gin ilmas­tol­lis­es­ti mukavam­paan paikkaan, san­o­taan vaik­ka Maar­i­an­ham­i­naan. Lisäe­tu­na Suomen pääkaupun­ki olisi tul­li­va­paal­la alueel­la. Vai pitäisikö perus­taa kokon­aan uusi kaupun­ki vaik­ka Korvatunturille?

    Yksi suo­ma­lainen mini­tren­di on tietysti huolto­suh­teen heikken­e­m­i­nen, jon­ka lop­pumisa­janko­htaa ei nykyisel­lä syn­tyvyy­del­lä enää osaa kukaan ennus­taa. Hyv­in­voin­ti­val­tio on aja­mas­sa ojaan eikä kukaan tun­nu tietävän mis­sä on jarru.

    Toinen on tasa-arvokuilun laa­jen­e­m­i­nen. Nykyään­hän Suo­mi jo on tasa-arvon taka­pa­ju­la (BIGI-indeksin mukaan sijal­la 72 kun mai­ta on mukana 132). Ei kai ole mitään syytä olet­taa, että tahti hidas­tu­isi. On jän­nit­tävää nähdä, minkälainen on maa, jos­sa aiem­min selvästi tuot­tavampi sukupuoli jää yhä kauem­mas parem­pio­sais­es­ta sukupuoles­ta. Mitä se tarkoit­taa talouskasvun kannal­ta, entä syn­tyvyy­den, rikol­lisu­u­den, jengiy­tymisen …? Minkälainen on maa, jos­sa yhä suurem­pi osa, ehkä kolmisenkym­men­tä pros­ent­tia nuorista miehistä on luku­taidot­to­mia ja vail­la toivoa työstä saati per­heestä — ja jos­sa koul­u­laitos kuu­luu PISA:n mukaan tasa-arvon kannal­ta maail­man huonoimpi­in. Vas­taus­ta voi lähteä etsimään USA:n suurkaupungeista.

    Onhan noi­ta muitakin. 

    Investoin­nit ovat olleet yli kymme­nen vuot­ta selvästi pienem­piä kuin kil­pail­i­ja­mais­sa. Pitäisi saa­da joku markki­nal­ib­er­aali kansan­su­osikki­nainen päämin­is­terik­si ker­tomaan, mitä kuu­luu per­iferisessä maas­sa tehdä, kun paljon ketään ei kiin­nos­ta enää investoi­da, kun rahakkaiden luot­ta­mus maan talouden kykyyn uud­is­tua on men­nyt, kun mitään selvää kil­pailue­t­ua ei enää ole. sil­loin on nimit­tän pakko muut­taa talouden rak­en­tei­ta niin, että Kikyt alka­vat näyt­tää kärpäsenpaskoilta.

    Entäs sit­ten se, että tuskin Suomes­sa enää “koskaan” val­tion bud­jet­tia saa­da tas­apain­oon, saati kun­tien (vaik­ka niistä jotkut pär­jäävätkin) pait­si että on saata­va, jos lainara­han hin­ta nousee pil­vi­in tai lop­puu kokonaan. 

    Mon­et kyn­nelle kykenevät muut­ta­vat pois maas­ta. Työvoima­pu­las­ta tulee iso ongel­ma, jos ei sit­ten fir­mat kiltisti siir­rä toim­into­jaan muut­ta­jien perässä.

    Niin san­otun hait­ta­maa­han­muu­ton ongel­mat pitää vielä maini­ta. Ongel­maa on han­kala lähteä ratkaise­maan toisaal­ta per­suhal­vauk­sen takia, toisaal­ta mon­en vasem­mis­to­laisen liian ruusu­is­ten kuvitelmien takia.

    Nää tuli nopeasti mieleen. Toiv­ot­tavasti Osmo kir­joit­taa oman, vähem­män pes­simistisen listansa. 😀

  13. Syn­tyvyy­den alen­e­m­i­nen vaikut­taa työ­markki­noil­la vas­ta 2040-luvul­la, sen ver­ran pitk­iä ovat suo­ma­lais­ten koulu­tusa­jat. Ilmeis­es­ti nyky­hal­li­tus piden­tää noi­ta aikoja.
    Ulko­maiselle työvoimalle ei ole yksit­täisiä eri­ty­isosaa­jia luku­unot­ta­mat­ta tarvet­ta, kun maas­sa laa­ja työt­tömyys on n. 350000. Suomes­sa pitäisi oppia hyö­dyn­tämään työvoimare­servi, ennenkuin kilju­taan ulko­mail­ta väkeä.

    1. Real­isti:
      Syn­tyvyy­den alen­e­m­i­nen vaikut­taa työ­markki­noil­la vas­ta 2040-luvul­la, sen ver­ran pitk­iä ovat suo­ma­lais­ten koulu­tusa­jat. Ilmeis­es­ti nyky­hal­li­tus piden­tää noi­ta aikoja.
      Ulko­maiselle työvoimalle ei ole yksit­täisiä eri­ty­isosaa­jia luku­unot­ta­mat­ta tarvet­ta, kun maas­sa laa­ja työt­tömyys on n. 350000. Suomes­sa pitäisi oppia hyö­dyn­tämään työvoimare­servi, ennenkuin kilju­taan ulko­mail­ta väkeä.

      Tuos­sa 350000ssa
      on noin 50000 korkeak­oulutet­tua Aka­van mukaan, joten luulisi ole­van osaa­jis­sa jopa valinnanvaraa.

      1. Korkeak­oulutet­tu assy­rolo­gi siir­tyy vai­vat­ta ICT-huip­pu­osaa­jak­si, kos­ka on korkeakoulutettu?

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Korkeak­oulutet­tu assy­rolo­gi siir­tyy vai­vat­ta ICT-huip­pu­osaa­jak­si, kos­ka on korkeakoulutettu?

        Ihan yhtä hyvin kuin tilas­tonikkari kaupun­gin­su­un­nit­teli­jak­si tai liiken­teen asiantuntijaksi.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Korkeak­oulutet­tu assy­rolo­gi siir­tyy vai­vat­ta ICT-huip­pu­osaa­jak­si, kos­ka on korkeakoulutettu?

        Aka­van tilas­toista selviää, että työt­töminä on tuhan­sia IT-koulutet­tu­ja (Ekon/KTK,DI, FM, LuK, Ins, KTM,Trad), mut­ta kun pitäisi saa­da maksuttomasti/halvalla, 30–40v, 30v työkokemuksella.

    2. Eri­ty­isosaa­jia? Esimerkik­si raken­nuk­sille ei riitä väkeä omas­ta takaa. Eikä puu­tarhatöi­hin. När­piö on täysin ulko­mais­ten eri­ty­isosaa­jien armoilla.

    3. Real­isti:
      Ulko­maiselle työvoimalle ei ole yksit­täisiä eri­ty­isosaa­jia luku­unot­ta­mat­ta tarvet­ta, kun maas­sa laa­ja työt­tömyys on n. 350000. Suomes­sa pitäisi oppia hyö­dyn­tämään työvoimare­servi, ennenkuin kilju­taan ulko­mail­ta väkeä. 

      Erään puolueen puheen­jo­hta­ja tyylin­sä mukaan myös edeltäjää matkien koristi eräässä vaali­pa­neelis­sa että työvoimare­servi on Suomes­sa arkikäytössä mut­ta ei kuitenkaan pysähtynyt ker­tomaan miten esimerkik­si työt­tömien Paper­ili­iton työn­tek­i­jöistä saadaan koodare­i­ta. Työvoimare­servi on myös jok­seenkin van­hen­tunut ammat­ti­taidol­la ja osaamisella

      Osmo Soin­in­vaara:
      Eri­ty­isosaa­jia? Esimerkik­si raken­nuk­sille ei riitä väkeä omas­ta takaa. Eikä puu­tarhatöi­hin. När­piö on täysin ulko­mais­ten eri­ty­isosaa­jien armoilla.

      Osmo Soin­in­vaara:
      Korkeak­oulutet­tu assy­rolo­gi siir­tyy vai­vat­ta ICT-huip­pu­osaa­jak­si, kos­ka on korkeakoulutettu?

      Aiheesta ollaan jär­jestämässä seminaarissa.

      Aal­to yliopis­to jär­jestää aiheesta 24.1.2020 klo 10–17 vapaa pääsy sem­i­naarin aiheena OSAAJAPULA, ALALTAPAKO JA TYÖLLISTYMISEN ESTEET. Suosit­te­len tutustumaan 

      Link­ki sem­i­naari­in löy­tyy täältä 

      https://www.aalto.fi/fi/tapahtumat/osaajapula-alaltapako-ja-tyollistymisen-esteet

      Suosit­te­len tutustumaan

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Korkeak­oulutet­tu assy­rolo­gi siir­tyy vai­vat­ta ICT-huip­pu­osaa­jak­si, kos­ka on korkeakoulutettu?

        Aka­van tilas­toista selviää, että työt­töminä on tuhan­sia IT-koulutet­tu­ja (Ekon/KTK,DI, FM, LuK, Ins, KTM,Trad), mut­ta kun pitäisi saa­da maksuttomasti/halvalla, 30–40v, 30v työkokemuksella.

        Rahul Somani: Erään puolueen puheen­jo­hta­ja tyylin­sä mukaan myös edeltäjää matkien koristi eräässä vaali­pa­neelis­sa että työvoimare­servi on Suomes­sa arkikäytössä mut­ta ei kuitenkaan pysähtynyt ker­tomaan miten esimerkik­si työt­tömien Paper­ili­iton työn­tek­i­jöistä saadaan koodare­i­ta. Työvoimare­servi on myös jok­seenkin van­hen­tunut ammat­ti­taidol­la ja osaamisella

        Työt­tömät paper­im­iehet ovat pääosin eläkeputk­i­laisia. En tiedä, tilas­toidaanko hei­dätkin työttömiin.

      2. Real­isti: Aka­van tilas­toista selviää, että työt­töminä on tuhan­sia IT-koulutet­tu­ja (Ekon/KTK,DI, FM, LuK, Ins, KTM,Trad), mut­ta kun pitäisi saa­da maksuttomasti/halvalla, 30–40v, 30v työkokemuksella.

        Noiden työt­tömien Aka­van ICE työn­tek­i­jöi­den kohdal­la syyt
        vaikeasti uudelleen työl­listymiseen alalle on myös se että ICE alan teknologi­nen kehi­tys on men­nyt näiltä 30–40 vuot­ta alal­la olevil­ta ohi. Jos henkilö joka on aloit­tanut ICE alal­la 1970-luvul­la ei toden­näköis­es­ti ole pätevä mitä nyky teknologi­nen osaami­nen vaatii. Inti­as­sa valmis­tuu vuosit­tain yhtä paljon ICE insinööre­jä kuin Suomes­sa alal­ta jää eläk­keelle vuodessa. Int­ian ICE insinöörit ovat alansa huippuja.

      3. Rahul Somani:
        Real­isti: Aka­van tilas­toista selviää, että työt­töminä on tuhan­sia IT-koulutet­tu­ja (Ekon/KTK,DI, FM, LuK, Ins, KTM,Trad), mut­ta kun pitäisi saa­da maksuttomasti/halvalla, 30–40v, 30v työkokemuksella.

        Noiden työt­tömien Aka­van ICE työn­tek­i­jöi­den kohdal­la syyt
        vaikeasti uudelleen työl­listymiseen alalleon myös se että ICE alan teknologi­nen kehi­tys on men­nyt näiltä 30–40 vuot­ta alal­la olevil­ta ohi. Jos henkilö joka on aloit­tanut ICE alal­la 1970-luvul­la ei toden­näköis­es­ti ole pätevä mitä nyky teknologi­nen osaami­nen vaatii. Inti­as­sa valmis­tuu vuosit­tain yhtä paljon ICE insinööre­jä kuin Suomes­sa alal­ta jää eläk­keelle vuodessa. Int­ian ICE insinöörit ovat alansa huippuja.

        Intialaiset ovat surkei­ta. Tästä on use­am­mas­ta suun­nas­ta tietoa. Tekni­nen suunnittelu/ohjelmointi joudu­taan tekemään kolmeen ker­taan, kos­ka Suomen oloista ei ole tietoa. Esim. Olk­ilu­o­to 3n perus­tus­su­un­nit­telu meni uusik­si, kun intialaiset eivät tun­te­neet käsitet­tä rou­ta. Hinku inti­aanien käyt­töön onkin vähen­tynyt muu­ta­man vuo­den takaiseen, 10€ suu­tari, 100€ vahinko.

      4. Real­isti: Olk­ilu­o­to 3n 

        Real­isti: Intialaiset ovat surkei­ta. Tästä on use­am­mas­ta suun­nas­ta tietoa. Tekni­nen suunnittelu/ohjelmointi joudu­taan tekemään kolmeen ker­taan, kos­ka Suomen oloista ei ole tietoa. Esim. Olk­ilu­o­to 3n perus­tus­su­un­nit­telu meni uusik­si, kun intialaiset eivät tun­te­neet käsitet­tä rou­ta. Hinku inti­aanien käyt­töön onkin vähen­tynyt muu­ta­man vuo­den takaiseen, 10€ suu­tari, 100€ vahinko. 

        Olk­ilu­o­to 3n perus­tus­su­un­nit­telu ei ole intialaisen yhtiön pro­jeti se on ran­skalaisen Are­van ja luun että Are­va ei tunne uomen olo­suhei­ta ja Are­va on sen myöntänyt. 

        Kyl­lä intialaiset ICE insinöörit ovat Piilaakos­sa men­estyvämpiä kuin vas­taa­vat amerikkalaiset paikalliset insinöörit sen on jopa Apple ja Microsoft toden­neet että ilman intialait­en ICE insinöörien reko­ry­toin­tiä ei amerikkalais­ten omas­ta väestöstä löy­dy työvoimaa tai osaamista ja rekry­toin­ti on käyn­nis­sä Piilaak­soon koko ajan Inti­as­ta. Intialais­ten osaami­nen mon­en kan­sain­välisen ICE yhtiön kohdal­la huipputasoa.Kysy vaik­ka Microsoft­in, Applen ja muiden Yhdys­val­tain johtavien ICE fir­mo­jen toim­i­tusjo­hta­jil­ta muuten suurin­sa on intialaisia. 

        Mik­si Euroopas­sa ei ole Piilaak­soa? Hyvä kysymys. Ennkkolu­u­lot ulko­maalais­ten huip­pu­osaa­jien panok­seen ker­too myös tämän nim­imerkin Real­istin ennakkolu­u­loiset näke­myk­set esim intialais­ten ICE insinöörien ammat­ti­tai­dos­ta ja hyvä esimerk­ki oli sitaateis­sa ” Hinku inti­aanien käyt­töön onkin vähentynyt ” 

        Ensik­si hinku inti­aane­ja ei ole ole­mas­sakaan. En tiedä sen nimistä kansaa mut­ta puo­lik­si intialaise­na tuo ter­mi Hinku inti­aani on min­ulle hal­ven­ta­va. Se on saman­lainen ter­mi kuin 1930-luvun juu­ta­lai­sista käyt­tämä ter­mi jutsku.Sitä en hyväksy että ter­miä hinku inti­aani käytetään intialai­sista kos­ka en tunne ketään intialaista joka olisi hinku inti­aani ja keskustelu siitä onko intialaiset ICE insinöörit alansa huip­pu­ja esim Piilakos­sa ei ole edes mielipi­de kysymys vaan tosia asia.

      5. Rahul Somani:
        Kyl­lä tuot­ta tulu­kee INTIAANIEN KÄYTTÖÖN ja inti­aan­it eivät ole intialaisia. Ovatko suo­ma­laiset mon­gole­ja? Slaave­ja? Maaor­jia? En tiedä mut­ta alku­peräi­nen sana oli INTIAANI. Kyl­lä se Sokea Reet­takin näkee. Mut­ta en tiedä mik­si kiistät sen kun tääl­lä on muut kom­men­toi­jat kyl­lä korosta­neet että siinä lukee INTIAANIEN. Ei sen pidä olla vaikea­ta lue­tun ymmärtämiselle

        Oikein hyvä, että kopi­oit alku­peräisen väit­teen. Siinä on todel­la paha asi­avirhe, oli­pa se sit­ten rasis­tisek­si tarkoitet­tu vai ei. Lisäsit toisaal­ta itse vet­tä myl­lyyn otta­mal­la käyt­töön ter­min “hinku intiaani”.

        Rahul Somani: Ensik­si hinku inti­aane­ja ei ole ole­mas­sakaan. En tiedä sen nimistä kansaa mut­ta puo­lik­si intialaise­na tuo ter­mi Hinku inti­aani on min­ulle hal­ven­ta­va. Se on saman­lainen ter­mi kuin 1930-luvun juu­ta­lai­sista käyt­tämä ter­mi jutsku.

        Itse olen kom­men­toin­ut nimeno­maan ter­miä “hinku inti­aani”, ja eiköhän tämä asia ole min­un osaltani taputeltu.

      6. Tapio:
        Itse olen kom­men­toin­ut nimeno­maan ter­miä ”hinku inti­aani”, ja eiköhän tämä asia ole min­un osaltani taputeltu.

        Min­ul­la ter­mis­sä “hinku inti­aani” ei ole hinku tai vinku niinkään iso ongel­ma vaan ter­mi INTIAANI . Toki yhdis­tet­tynä hinku Inti­aani tai vinku Inti­aani se on minus­ta rasisti­nen ter­mi intialaisista.
        Se mik­si mon­et suo­ma­laiset eivät ymmär­rä mik­si ter­mi inti­aani on loukkaa­va ter­mi niin voisin kysyä suo­ma­laisil­ta että ole­vatko he ulkop­uolis­ten kan­so­jen näkökul­mas­ta RYSSIÄ? SLAAVEJA? Pitävätkö suo­ma­laiset siitä että heitä kut­su­taan RYSSIKSI tai SLAAVIKSI? Tähän kysymyk­seen olisi suo­ma­lais­ten jot­ka eivät ymmär­rä mik­si inti­aani ter­mi on intialaisille rasisti­nen on var­maan mon­elle suo­ma­laisille hyvä kysyä itseltään mik­si suo­ma­laiset eivät pidä siitä että heitä luul­laan ulko­mail­la tai ulko­maalais­ten näkökul­mas­ta RYSSINÄ tai SLAAVEIKSI.

      7. Real­isti: intialai

        Real­isti:

        Hinku inti­aanien käyt­töön onkin vähen­tynyt muu­ta­man vuo­den takaiseen, 10€ suu­tari, 100€ vahinko.

        Blo­gin isän­nälle (Osmo Soin­in­vaar­alle) toivosin että ter­mit kuten hinku inti­aani ei olisi myös jatkos­sa tässä blo­gis­sa suo­tavaa ja niiden käyt­tö olisi merkit­ty tämän blo­gin hyvinkin perus­tavi­in sään­töi­hin kir­jat­tavak­si rasis­tise­na ilmaisuna. Keskustelu esim. ulko­maalais­ten työvoimas­ta esim intialais­ten insinöörien panok­ses­ta ei edis­tä että heitä kut­su­taan hinku inti­aaneik­si joten keskustelu ei ole enää aka­teem­i­nen kutn totesin että hinku inti­aani on saman­lainen ter­mi kuin 1930-luvun juu­ta­lai­sista käyt­tämä ter­mi jut­sku . En usko että Olk­ilu­odon 3 ongel­mat ovat pelkästään Real­isti keskusteli­jan mukaan pelkästään hänen käyt­tämän ennakkolu­u­loisen ter­min kuten hinku inti­aanien syytä kos­ka se on hal­ven­ta­va esimerk­ki intialaisista

      8. Rahul Somani:
        Blo­gin isän­nälle (Osmo Soin­in­vaar­alle) toivosin että ter­mit kuten hinku inti­aani ei olisi myös jatkos­satässä blo­gis­sa suo­tavaa ja niiden käyt­tö olisi merkit­ty tämän blo­gin hyvinkin perus­tavi­in sään­töi­hin kir­jat­tavak­si rasis­tise­na ilmaisuna. Keskustelu esim. ulko­maalais­ten työvoimas­ta esim intialais­ten insinöörien panok­ses­ta ei edis­tä että heitä kut­su­taan hinku inti­aaneik­si joten keskustelu ei ole enää aka­teem­i­nenkutn totesin ettähinku inti­aani on saman­lainen ter­mi kuin 1930-luvun juu­ta­lai­sista käyt­tämä ter­mi jut­sku . En usko että Olk­ilu­odon 3 ongel­mat ovat pelkästään­Re­al­isti keskusteli­jan mukaan pelkästään hänen käyt­tämän ennakkolu­u­loisen ter­min kuten hinku inti­aanien syytä kos­ka se on hal­ven­ta­va esimerk­ki intialaisista

        hinku inti­aanien käyttöön=desire to use indians
        sanon

      9. sep­po: hinku inti­aanien käyttöön=desire to use indians
        sanon

        Ter­mi hinku inti­aani on min­ulle joka olen puo­lik­si intialainen hal­ven­ta­va ja rasisti­nen termi
        Tehdään tämä nyt tämä selväksi.

        Se on yhtä rasisti­nen ter­mi kuin jut­sku juu­ta­lai­sista , manne romaneista, ryssä venäläistä, finnjäväl ruotsinsuomalaisista 

        Mis­sään muual­la kuin Suomes­sa ei ole ter­miä intialaista nimel­lä hinku inti­aani. Ei edes englanninkielessä

        Voit miet­tiä mik­si. Jos et ymmär­rä niin voi sille mitään mikäli et ymmärrä

        Ensik­si ter­mi inti­aani ei viit­taa intialaisi­in mitenkään. 

        Ovat suo­ma­laiset mongoleja?

        1930-luvul­la muiden euroop­palais­ten näke­mys­ten mukaan suo­ma­laiset oli­vat mon­gole­ja kos­ka yleinen luu­lo joka perus­tui ennakkolu­u­loi­hin siinä että suo­ma­laiset oli­si­vat mon­golien jälkeläisiä kos­ka olemme ei indoeu­roop­palainen kie­len omak­su­va kansa

        Intialaiset eivät ole inti­aane­ja tai hinku inti­aane­ja sen parem­min kuin suo­ma­laiset alko­holis­te­ja mongoleja

        Ter­mi hinku inti­aani on min­ulle henkilöko­htais­es­ti rasisti­nen ja loukkaa­va kun kuvataan intialaisia

        Irlan­ti­laisia san­o­taanko Bri­tan­ni­as­sa hal­ven­tavasti Pad­dy joka on mon­elle irlan­ti­laiselle rasisti­nen ter­mi kuten hinku intiaani

        Kysy joltain oikeal­ta intialaista oletko englan­niksi esim hook­ing Indianer? 

        Ter­mi on yhtä halvek­su­va mitä englan­ti­laiset käyt­tävät ter­mil­lä Paki (pak­istani­lainen tai eteläaasialainen) 

        Tiedän että moni suo­ma­lainen ei pidä niistä ter­meistä mitä esimerkik­si ulko­maalais­tet käyt­tävät suo­ma­lai­sista etenkin kun eräät suo­ma­laiset ovat humalas­sa anta­neet kuvan suo­ma­laista negati­ivis­es­ti niin että olemme kaik­ki saman­laisia juoppoja

        Mieltä tun­tuu lause että Kyl­lä ne teu­vo­hakkaraiset (suo­ma­laiset) ovat surkei­ta kuten hinku inti­aan­it (intialaiset) ?

        Toivon että ymmär­rät mitä tarkoi­tan että min­ulle ter­mi ja muille intialais­taus­taisille hinku inti­aani tarkoit­taa alen­tavasti ja rasis­tisen taus­tan takia esim hook­ing Indianer

        Myös Blo­gin isän­nälle (Osmo Soin­in­vaar­alle) toivosin että ter­mit kuten hinku inti­aani ei olisi myös jatkos­satässä blo­gis­sa suo­tavaa ja niiden käyt­tö olisi merkit­ty tämän blo­gin hyvinkin perus­tavi­in sään­töi­hin kir­jat­tavak­si rasis­tise­na ilmaisuna. Osmo Soin­in­vaara var­maan ymmärtää ter­min hinku inti­aani taus­tan negati­ivisen ilmaisun parem­min kuin moni muu. Joten toivon että täl­laiset ter­mit kuten hinku inti­aani jäisi pois blo­gista jatkos­sa jot­ta asialli­nen keskustelu saataisi­in aiheesta jatkos­sa myös asial­liseen lopputulokseen

      10. Rahul Som­ni: Ter­mi hinku inti­aani on min­ulle joka olen puo­lik­si intialainen hal­ven­ta­va ja rasisti­nen termi
        Tehdään tämä nyt­tämä selväksi.

        Se on yhtä rasisti­nen ter­mi kuin jut­sku juu­ta­lai­sista , manne romaneista, ryssä venäläistä, finnjäväl ruotsinsuomalaisista 

        Mis­sään muual­la kuin Suomes­sa ei ole ter­miä intialaista nimel­lä hinku inti­aani. Ei edes englanninkielessä

        Voit miet­tiä mik­si. Jos et ymmär­rä niin voisille mitään mikäli et ymmärrä

        Ensik­si ter­mi inti­aani ei viit­taa intialaisi­in mitenkään. 

        Ovat suo­ma­laiset mongoleja?

        1930-luvul­la muiden euroop­palais­ten näke­mys­ten mukaan suo­ma­laiset oli­vat mon­gole­ja kos­ka yleinen luu­lo joka perus­tui ennakkolu­u­loi­hin siinä että suo­ma­laiset oli­si­vat mon­golien jälkeläisiä kos­ka olemme ei indoeu­roop­palainen kie­len omak­su­va kansa

        Intialaiset eivät ole inti­aane­ja tai hinku inti­aane­ja sen parem­min kuin suo­ma­laiset alko­holis­te­ja mongoleja

        Ter­mi hinku inti­aani on min­ulle henkilöko­htais­es­ti rasisti­nen ja loukkaa­va kun kuvataan intialaisia

        Irlan­ti­laisia san­o­taanko Bri­tan­ni­as­sa hal­ven­tavasti Pad­dy joka on mon­elle irlan­ti­laiselle rasisti­nen ter­mi kuten hinku intiaani

        Kysy joltain oikeal­ta intialaista oletko englan­niksi esim hook­ing Indianer? 

        Ter­mi on yhtä halvek­su­va mitä englan­ti­laiset käyt­tävät ter­mil­lä Paki (pak­istani­lainen tai eteläaasialainen) 

        Tiedän että moni suo­ma­lainen ei pidä niistä ter­meistä mitä esimerkik­si ulko­maalais­tet käyt­tävät suo­ma­lai­sista etenkin kun eräät suo­ma­laiset ovat humalas­sa anta­neet kuvan suo­ma­laista negati­ivis­es­ti niin että olemme kaik­ki saman­laisia juoppoja

        Mieltä tun­tuu lause että Kyl­läne teu­vo­hakkaraiset (suo­ma­laiset) ovat surkei­ta kuten hinku inti­aan­it (intialaiset) ?

        Toivon että ymmär­rät mitä tarkoi­tan että min­ulle ter­mi ja muille intialais­taus­taisille hinku inti­aani tarkoit­taa alen­tavasti ja rasis­tisen taus­tan takia esim hook­ing Indianer

        Myös Blo­gin isän­nälle (Osmo Soin­in­vaar­alle) toivosin että ter­mit kuten hinku inti­aani ei olisi myös jatkos­satässä blo­gis­sa suo­tavaa ja niiden käyt­tö olisi merkit­ty tämän blo­gin hyvinkin perus­tavi­in sään­töi­hin kir­jat­tavak­si rasis­tise­na ilmaisuna.Osmo Soin­in­vaara var­maan ymmärtää ter­min hinku inti­aani taus­tan negati­ivisen ilmaisun parem­min kuin moni muu. Joten toivon että täl­laiset ter­mit kuten hinku inti­aani jäisi pois blo­gista jatkos­sajot­ta asialli­nen keskustelu saataisi­in aiheesta jatkos­sa myös asial­liseen lopputulokseen

        mut­ta siinä lainaa­mas­sasi viestis­sä ei edes puhut­tu hinkuin­ti­aaneista. Siinä käytet­ti­in ver­biä “hinku” kuvaa­maan halua palkata intialaisia.

        hinku intialais­ten palkkaamiseen on sama asia kuin halu intialaisyen palkkkaamiseen.

        sinä käsisi­tit, että sana hinku ei olisi ver­bi, vaan intialaista määrit­televä sana.

        kukaan muu ei ole käyt­tänyt tuo­ta ter­miäsi kuin sinä

      11. gas­fafad: hinku in

        gas­fafad: mut­ta siinä lainaa­mas­sasi viestis­sä ei edes puhut­tu hinkuin­ti­aaneista. Siinä käytet­ti­in ver­biä ”hinku” kuvaa­maan halua palkata intialaisia.

        hinku intialais­ten palkkaamiseen on sama asia kuin halu intialaisyen palkkkaamiseen.

        sinä käsisi­tit, että sana hinku ei olisi ver­bi, vaan intialaista määrit­televä sana.

        kukaan muu ei ole käyt­tänyt tuo­ta ter­miäsi kuin sinä

        Kyl­lä alku­peräsessä lausee oli käytet­ty ter­miä hinkuin­ti­aani. Se löy­tyy tästä blo­gista haulla. hel­posti . Ter­mi hinku inti­aanis­sa ei ole kyse rasis­tis­es­ta ilmais­us­ta ter­mistä HINKU vaan INTIAANI joka on halvek­si­va kolo­nial­isti­nen rasisti­nen ter­mi jota edelleen kuulee esim Bri­tan­ni­as­sa jopa ihan maan kuninkaal­lis­ten suusta.

      12. Rahul Somani:
        Kyl­lä alku­peräsessä lausee oli käytet­ty ter­miä hinkuin­ti­aani. Se löy­tyy tästä blo­gista haulla. hel­posti . Ter­mi hinku inti­aanis­sa ei ole kyse rasis­tis­es­ta ilmais­us­ta ter­mistä HINKU vaan INTIAANI joka on halvek­si­va kolo­nial­isti­nen rasisti­nen ter­mi jota edelleen kuulee esim Bri­tan­ni­as­sa jopa ihan maan kuninkaal­lis­ten suusta.

        Ei pidä paikkaansa. Tuos­sa on se alku­peräi­nen viesti. Sinä itse vään­sit tuos­sa hinkuin­tialaisen, vaik­ka alku­peräisessä viestis­sä ei puhut­tu tuol­lai­sista, vaan halus­ta intialaisen työvoiman käyttöön.

        Tässä se viesti:

        Intialaiset ovat surkei­ta. Tästä on use­am­mas­ta suun­nas­ta tietoa. Tekni­nen suunnittelu/ohjelmointi joudu­taan tekemään kolmeen ker­taan, kos­ka Suomen oloista ei ole tietoa. Esim. Olk­ilu­o­to 3n perus­tus­su­un­nit­telu meni uusik­si, kun intialaiset eivät tun­te­neet käsitet­tä rou­ta. Hinku inti­aanien käyt­töön onkin vähen­tynyt muu­ta­man vuo­den takaiseen, 10€ suu­tari, 100€ vahinko

        “Hinku inti­aanien käyt­töön”= halu intialaisen työvoiman käyt­töön= desire to use indi­an peo­ple as labour

      13. Osmo Soin­in­vaara:
        Intialais­ten kut­sum­i­nen inti­aaneik­si on kyl­lä selvä asiavirhe.

        Yritin korostaa sitä jo aiem­min mut­ta se ei asi­aa aut­tanut. Min­ule sana hinku tai vin­ki ei ole sisän­sä rasisti­nen vaan lause kokon­aisu­udessan joka on seuraava 

        “Hinku inti­aanien käyt­töön onkin vähen­tynyt muu­ta­man vuo­den takaisee”

        En voi ymmärtää miten suo­ma­laiset joil­la on koulu­tus­ta ei ero­ta INTIAANIA ja INTIALAISTA. 

        Ei tämä pitäisi olla vaikea­ta mut­ta Osmo tämän keskustelun perus­teel­la pitäisi kyl­lä sin­unkin kir­joit­taa rasis­mista uusi blo­gi kos­ka aihe on mie­lenki­in­toinen ja valit­tet­tavasti hyvin vieras jok­seekin suo­ma­laisille kos­ka rasis­mi ei ole vain rodullista geneet­tistä korostamista kuten oli vielä 1930-luvul­la. Ei ymmäretä Suomes­sa kun ei ole his­to­ri­all­sia ikäviä koke­muk­sia. Inti­aan­it ja intialainen ei pitäisi men­nä enään sekaisin kuten roman­it tai romaanit.

      14. Rahul Somani: Yritin korostaa sitä jo aiem­min mut­ta se ei asi­aa aut­tanut. Min­ule sana hinku tai vin­ki ei ole sisän­sä rasisti­nen vaan lause kokon­aisu­udessan joka on seuraava 

        ”Hinku inti­aanien käyt­töön onkin vähen­tynyt muu­ta­man vuo­den takaisee”

        En voi ymmärtää miten suo­ma­laiset joil­la on koulu­tus­taei ero­ta INTIAANIA ja INTIALAISTA. 

        Ei tämä pitäisi olla vaikea­ta mut­ta Osmo tämän keskustelun perus­teel­la pitäisi kyl­lä sin­unkin kir­joit­taa rasis­mista uusi blo­gi kos­ka aihe on mie­lenki­in­toinen ja valit­tet­tavasti hyvin vieras jok­seekin suo­ma­laisille kos­ka rasis­mi ei ole vain rodullista geneet­tistä korostamista kuten oli vielä 1930-luvul­la. Ei ymmäretä Suomes­sa kun ei ole his­to­ri­all­sia ikäviä koke­muk­sia. Inti­aan­it ja intialainen ei pitäisi men­nä enään sekaisin kuten roman­it tai romaanit.

        inti­aanis­sa ei ole mitään rasis­tista. Jos joku syyt­täisi min­ua rasis­mista tuon sanan käytöstä, heit­täisi juo­mat naa­malle ja vetäisin avokämmenel­lä läp­syn poskelle

      15. rami: inti­aanis­sa ei ole mitään rasis­tista. Jos joku syyt­täisi min­ua rasis­mista tuon sanan käytöstä, heit­täisi juo­mat naa­malle ja vetäisin avokämmenel­lä läp­syn poskelle 

        Tur­vaudut väki­val­taan kos­ka muu­ta et tiedä ja ymmär­rys rasis­mi­in on sin­ul­la muiden suo­ma­lais­ten koke­mus poh­jan takia historiatonta.
        Et var­maan ymmär­ret­tänyt ollenkaan mis­tä on kyse.

        Ensik­si intialaiset eivät ole inti­aane­ja ja hei­dän rin­nas­t­a­mi­nen inti­aanei­hin on nimeno­maan rasisti­nen kun kyseessä on ihan toinen kansa ja prim­i­ti­ivi­nen näke­mys siitä intialaiset ovat sama kuin inti­aan­it ovat kyl­lä ihan eri vuo­sisadal­ta kuin 2020-luvult. 

        Eivät moni suo­ma­laiset pidä siitä että hei­dät rin­naste­taan esimerkik­si mon­gole­hin? Tai venäläisi­in? Oletko sinä Rami sit­ten muka joku ryssäläisen maaor­jan slaav­i­lainen hybri­di jälkeläinen?

        Nimeno­maan juuri täl­lais­ten ihmis­ten takia yleen­sä ennakkolu­u­lot ovat rasis­tisia kuten sinun

        Osmo Soin­in­vaara itse tajusi heti mis­tä on kyseessä kos­ka se ker­too Osmon sivistyk­ses­tä ennemän kuin Ramin ökkäri asenteesta

      16. sep­po: ”Hinku inti­aanien käyttöön”=

        sep­po:

        Tässä se viesti:

        Intialaiset ovat surkei­ta. Tästä on use­am­mas­ta suun­nas­ta tietoa. Tekni­nen suunnittelu/ohjelmointi joudu­taan tekemään kolmeen ker­taan, kos­ka Suomen oloista ei ole tietoa. Esim. Olk­ilu­o­to 3n perus­tus­su­un­nit­telu meni uusik­si, kun intialaiset eivät tun­te­neet käsitet­tä rou­ta. Hinku inti­aanien käyt­töön onkin vähen­tynyt muu­ta­man vuo­den takaiseen, 10€ suu­tari, 100€ vahinko

        ”Hinku inti­aanien käyt­töön”= halu intialaisen työvoiman käyt­töön= desire to use indi­an peo­ple as labour

        Kyl­lä tuot­ta tulu­kee INTIAANIEN KÄYTTÖÖN ja inti­aan­it eivät ole intialaisia. Ovatko suo­ma­laiset mon­gole­ja? Slaave­ja? Maaor­jia? En tiedä mut­ta alku­peräi­nen sana oli INTIAANI. Kyl­lä se Sokea Reet­takin näkee. Mut­ta en tiedä mik­si kiistät sen kun tääl­lä on muut kom­men­toi­jat kyl­lä korosta­neet että siinä lukee INTIAANIEN. Ei sen pidä olla vaikea­ta lue­tun ymmärtämiselle

      17. Rahul Som­ni: Ter­mi hinku inti­aani on min­ulle joka olen puo­lik­si intialainen hal­ven­ta­va ja rasisti­nen termi
        Tehdään tämä nyt­tämä selväksi.

        Se on yhtä rasisti­nen ter­mi kuin jut­sku juu­ta­lai­sista , manne romaneista, ryssä venäläistä, finnjäväl ruotsinsuomalaisista 

        Mis­sään muual­la kuin Suomes­sa ei ole ter­miä intialaista nimel­lä hinku inti­aani. Ei edes englanninkielessä

        Voit miet­tiä mik­si. Jos et ymmär­rä niin voisille mitään mikäli et ymmärrä

        Ensik­si ter­mi inti­aani ei viit­taa intialaisi­in mitenkään. 

        Ovat suo­ma­laiset mongoleja?

        1930-luvul­la muiden euroop­palais­ten näke­mys­ten mukaan suo­ma­laiset oli­vat mon­gole­ja kos­ka yleinen luu­lo joka perus­tui ennakkolu­u­loi­hin siinä että suo­ma­laiset oli­si­vat mon­golien jälkeläisiä kos­ka olemme ei indoeu­roop­palainen kie­len omak­su­va kansa

        Intialaiset eivät ole inti­aane­ja tai hinku inti­aane­ja sen parem­min kuin suo­ma­laiset alko­holis­te­ja mongoleja

        Ter­mi hinku inti­aani on min­ulle henkilöko­htais­es­ti rasisti­nen ja loukkaa­va kun kuvataan intialaisia

        Irlan­ti­laisia san­o­taanko Bri­tan­ni­as­sa hal­ven­tavasti Pad­dy joka on mon­elle irlan­ti­laiselle rasisti­nen ter­mi kuten hinku intiaani

        Kysy joltain oikeal­ta intialaista oletko englan­niksi esim hook­ing Indianer? 

        Ter­mi on yhtä halvek­su­va mitä englan­ti­laiset käyt­tävät ter­mil­lä Paki (pak­istani­lainen tai eteläaasialainen) 

        Tiedän että moni suo­ma­lainen ei pidä niistä ter­meistä mitä esimerkik­si ulko­maalais­tet käyt­tävät suo­ma­lai­sista etenkin kun eräät suo­ma­laiset ovat humalas­sa anta­neet kuvan suo­ma­laista negati­ivis­es­ti niin että olemme kaik­ki saman­laisia juoppoja

        Mieltä tun­tuu lause että Kyl­läne teu­vo­hakkaraiset (suo­ma­laiset) ovat surkei­ta kuten hinku inti­aan­it (intialaiset) ?

        Toivon että ymmär­rät mitä tarkoi­tan että min­ulle ter­mi ja muille intialais­taus­taisille hinku inti­aani tarkoit­taa alen­tavasti ja rasis­tisen taus­tan takia esim hook­ing Indianer

        Myös Blo­gin isän­nälle (Osmo Soin­in­vaar­alle) toivosin että ter­mit kuten hinku inti­aani ei olisi myös jatkos­satässä blo­gis­sa suo­tavaa ja niiden käyt­tö olisi merkit­ty tämän blo­gin hyvinkin perus­tavi­in sään­töi­hin kir­jat­tavak­si rasis­tise­na ilmaisuna.Osmo Soin­in­vaara var­maan ymmärtää ter­min hinku inti­aani taus­tan negati­ivisen ilmaisun parem­min kuin moni muu. Joten toivon että täl­laiset ter­mit kuten hinku inti­aani jäisi pois blo­gista jatkos­sajot­ta asialli­nen keskustelu saataisi­in aiheesta jatkos­sa myös asial­liseen lopputulokseen

        Ymmär­rän loukkaan­tu­mis­esi, mut­ta en jak­sa kaivaa, mis­sä kom­men­tis­sa tätä sana­paria käytet­ti­in. Saat­taa olla, että kysymys väärinkäsityksestä.

        Itsel­leni sana­pari hinku ja inti­aani eivät vält­tämät­tä tarkoi­ta negati­ivista. Ensin­näkin sana inti­aani tarkoit­taa meil­lä Suomes­sa Pohjois-Amerikan inti­aa­nia, joi­hin meil­lä on romant­ti­nen, ja ennen kaikkea hyväksyvä suh­tau­tu­mi­nen: Sekin Pieni Kansa yrit­ti pär­jätä vaikeis­sa olo­suhteis­sa taidol­laan, ei voimallaan.

        Sanal­la hinku on meil­lä usei­ta merk­i­tyk­siä, mut­ta yleen­sä se tarkoit­taa koet­tua vas­tus­tam­a­ton­ta tarvet­ta tehdä jotain, pahim­mil­laan yskiä kuole­mak­si, tai vaikka­pa oma­ta hinku kerätä postimerkkejä.

        Itse asi­as­sa ”hinku intialainen” on min­ulle suo­ma­lainen kään­nös busi­ness ter­mistä ”cham­pi­on of …”.

        Saat­taisiko loukkaan­tu­mis­esi syy olla, että sekoi­tat sana­parit ”hinku intialainen” ja ”vinku intialainen”? Jälkim­mäi­nen on ehdot­tomasti rasisti­nen, mut­ta sekään ei kohdis­tu intialaisi­in, vaan on arkai­ivi­nen yleis­ni­mi itäis­ten kauko­maid­en ihmisille, luul­tavasti mer­im­i­esten aiko­ja sit­ten meille tuo­ma, ja viit­taa kieli­in, jois­sa keskustelu­jen ään­ten korkeus oli­vat korkeam­m­mat kuin suo­ma­laises­sa miehisessä bassossa.

        Mr. Rahul, tuot poikkeaval­la koke­mus­taustal­lasi ja hyväl­lä suomenkielel­läsi hyvää näkökul­maa tämänkin blo­gin keskustelui­hin, mut­ta ”elä hättäile”.😊

      18. Tapio: Ymmär­rän loukkaan­tu­mis­esi. Saat­taa olla, että kysymys väärinkäsityksestä.

        Itsel­leni sana­pari hinku ja inti­aani eivät vält­tämät­tä tarkoi­ta negati­ivista. Ensin­näkin sana inti­aani tarkoit­taa meil­lä Suomes­sa Pohjois-Amerikan intiaania.

        Saat­taisiko loukkaan­tu­mis­esi syy olla, että sekoi­tat sana­parit ”hinku intialainen” ja ”vinku intialainen”?Jälkimmäinen on ehdot­tomasti rasisti­nen, mut­ta sekään ei kohdis­tu intialaisi­in, vaan on arkai­ivi­nen yleis­ni­mi itäis­ten kauko­maid­en ihmisille, luul­tavasti mer­im­i­esten aiko­ja sit­ten meilletuoma, 

        Et näköjään käsitä että ter­mi hinku tai vinku ei ole tässä ongel­ma vaan ter­mi INTIAANI. Intialaiset eivät ole inti­aane­ja siinä mis­sä suo­ma­laiset eivät ole mongoleja.

        Kuitenkin intialaisia on pidet­ty alhais­esa ase­mas­sa jon­ka Amerikan inti­aan­it (niin Pohjois-ja Etelä-Amerikan) etenkin mon­es­sa Karib­ian siir­tomais­sa englan­ti­lais­ten siir­tomaa­her­ro­jen toimes­ta. Bri­tan­ni­as­sa vielä intialaisi­in kohdis­tu­va ennakkolu­u­lo on yleistä jopa maan kuninkaal­li­sis­sa piireis­sä on henkilöitä jot­ka ovat ilmais­seet ennakkolu­u­lon­sa niin intialaisi­in kuin afrikkalaisi­in ihmisi­in kos­ka van­hat kolo­nial­is­tiset rasis­tiset ennakkolu­u­lot eivät vain katoa 50 vuo­den aikana. Valitettavasti .

        Kuo­liko anti­semitis­mi toisen maail­man­so­dan jäl­keen Euroopas­ta? Hyvä kysymys kun anti­semisti­mi on nous­sut 1990-luvul­la Län­si-Euroopas­sa huolestuttavasti.

        San­o­taanko juu­ta­laisia enään jutk­skuik­si julkisesti ?

        Rasis­min his­to­ria ei ole kehut­tavaa ja siihen intialaiset itse joutuneet kär­simään vuosisatoja.

      19. Rahul Somani: Et näköjään käsitä että ter­mi hinku tai vinku ei ole tässä ongel­ma vaan ter­mi INTIAANI. Intialaiset eivät ole inti­aane­ja siinä mis­sä suo­ma­laiset eivät ole mongoleja.

        Kuitenkin intialaisia on pidettyal­hais­esa ase­mas­sa jon­ka Amerikan inti­aan­it (niin Pohjois-ja Etelä-Amerikan) etenkin mon­es­sa Karib­ian siir­tomais­sa englan­ti­lais­ten siir­tomaa­her­ro­jen toimes­ta. Bri­tan­ni­as­sa vielä intialaisi­in kohdis­tu­va ennakkolu­u­lo on yleistä jopa maan kuninkaal­li­sis­sa piireis­sä on henkilöitä jot­ka ovat ilmais­seet ennakkolu­u­lon­sa niin intialaisi­in kuin afrikkalaisi­in ihmisi­in kos­ka van­hat kolo­nial­is­tiset rasis­tiset ennakkolu­u­lot eivät vain katoa 50 vuo­den aikana. Valitettavasti .

        Kuo­liko anti­semitismi­toisen maail­man­so­dan jäl­keen Euroopas­ta? Hyvä kysymys kun anti­semisti­mi on nous­sut 1990-luvul­la Län­si-Euroopas­sa huolestuttavasti.

        San­o­taanko juu­ta­laisia enään jutk­skuik­si julkisesti ?

        Rasis­min his­to­ria ei ole kehut­tavaa ja siihen intialaiset itse joutuneet kär­simään vuosisatoja.

        En voi kom­men­toi­da asi­aa muiden puoles­ta, mut­ta sanaan ”inti­aani” ei ole min­un aja­tus­maail­mass­sani liit­tynyt koskaan mitään negati­ivista, ei inti­aanikesään eikä muuhunkaan. Takavu­osi­na jois­sain työy­hteisöis­sä kehut­ti­in jotaku­ta rohkeaa, aloit­teikas­ta ja yleis­es­tä lin­jas­ta poikkeavaa henkilöä maine­sanal­la ”siinä vas­ta intiaaani”.

        Tois­tan väit­teeni, että ”hinku inti­aani” voi tarkoit­taa myös jonkun asian puoles­ta kamp­pail­e­vaa, poikkeuk­sel­lisen rohkeaa ihmistä.

        Rasis­mikeskustelu on ylipäätän­sä älytön­tä. Suo­ma­laiset ovat olleet Saa­men­maas­sa aikoinaan, mm. heitä taivaaseen pääsyä aut­tanei­ta, sor­ta­jia, mut­ta län­tisil­lä, ja itäisil­lä lähialueil­laan, ja jopa Pohjois-Nor­jas­sa kielipe­rusteis­es­ti sorrettuja. 

        Tuo 70-luvun vääryyk­sistä ker­to­va doku­ment­ti pitää kat­soa, sil­lä olen sitä aikaa elänyt Pohjois-Suomes­sa. Sil­loin tuol­la ylhääl­lä, ja myös Nor­jan puolel­la oli ihmeel­lisiä, kansal­lis­mielisiä liikkeitä. Lap­in­retkeil­i­jän autoon kan­nat­ti han­kkia L‑alkuiset rekkarit. 

        Todel­liset vääryy­det Saa­men­maas­sa koet­ti­in vuosikym­meniä, vuo­sisato­ja sit­ten. Veikkaisin, että viimeisen 70 vuo­den aikana sinne on kan­net­tu enem­män rahaa kuin sieltä saatu.

        Jos yhtään tutus­tuu geneti­ikan, roduil­la (race) ei ole mitään merk­i­tys­tä, val­lal­la on.

      20. Tapio:

        Rasis­mikeskustelu on ylipäätän­sä älytöntä. 

        Tuo 70-luvun vääryyk­sistä ker­to­va doku­ment­ti pitää kat­soa, sil­lä olen sitä aikaa elänyt Pohjois-Suomes­sa. Sil­loin tuol­la ylhääl­lä, ja myös Nor­jan puolel­la oli ihmeel­lisiä, kansal­lis­mielisiä liikkeitä.

        Todel­liset vääryy­det Saa­men­maas­sa koet­ti­in vuosikym­meniä, vuo­sisato­ja sit­ten. Veikkaisin, että viimeisen 70 vuo­den aikana sinne on kan­net­tu enem­män rahaa kuin sieltä saatu.

        Rasis­mikeskustelu ei ole minus­ta älytön­tä ellei ymmär­rä sit­ten rasis­min ideaa.
        Voin suositel­la kir­jaa jot­ka aiheel­lisia lukea Kallon­mit­taa­jia ja Skine­jä rasis­min aate­his­to­ria (Pekka Isaks­son ja Jouko Jokisalo) 

        Nykypäivän rasis­mi ei ole enää geneet­tistä rodullista korostamista mut­ta silti ajankohtainen

        Tuo Kun Suo­mi tuli Saa­men­maa­han ker­too suo­ma­laisen perusk­oulun pakko­suo­ma­lais­tamis­es­ta on ollut osa rasis­tista poli­it­ti­ik­ka niin Suomes­sa var­maan myös Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa. Tan­skan koulu­tus­poli­ti­ik­ka Grön­lan­nis­sa teki inui­iteille samo­ja peda­go­ogisia pakkotan­skalais­tamista kuten suo­ma­lainen perusk­oulu 1970-luvula

        En sanoisi että viimeisen 70 vuo­den aikana Lap­pi­i­in olisi kan­net­tu enem­män rahaa kuin sieltä saatu mut­ta näin tapah­tui jo 1960-luvul­la kun vesivoimaa raken­net­ti­in Lapin suuri­in joki­in ja nyt kai­vok­set jot­ka ovat olleet siel­lä jo 1930-luvul­ta asti vaik­ka parikym­men­tä vuot­ta taukoa kun niitä ei hyö­dyn­net­ty olleenkaan kaivannollisesti

      21. Tapio: Pieni Kan

        Tapio:

        Ensin­näkin sana inti­aani tarkoit­taa meil­lä Suomes­sa Pohjois-Amerikan inti­aa­nia, joi­hin meil­lä on romant­ti­nen, ja ennen kaikkea hyväksyvä suh­tau­tu­mi­nen: Sekin Pieni Kansa yrit­ti pär­jätä vaikeis­sa olo­suhteis­sa taidol­laan, ei voimallaan.

        Kyl­lä minä tiedän mitä inti­aani tarkoit­ta suomek­si. Itse asi­as­sa se on myös Etelä-Amerikan inti­aan­it mukaan lukien. 

        Tuo romant­ti­nen näke­mys inti­aaneista ei ole mitenkään yksi­no­maan suo­ma­laista että asenne on niin että ” Sekin Pieni Kansa yrit­ti pär­jätä vaikeis­sa olo­suhteis­sa taidol­laan, ei voimallaan”

        Voit kysyä suo­ma­laise­na saame­laisil­ta ovat saame­lais­ten ase­ma ollut Suomes­sa mikään romant­ti­nen elämys tai koke­mus? Mitenkäs saame­lais­ten olo­suh­teet suo­ma­laises­sa perusk­oulus­sa 1970-luvul­la oli mitenkään edes mil­lään taval­la ihhimilli­nen kohtelu saame­laisia kohden ? Oliko saame­lais­ten pakko­suo­ma­lais­t­a­mi­nen mikään romant­ti­nen toimen­pide pienen kansan pär­jäämis­es­tä vaikeis­sa olo­suhteis­sa taidol­laan, ei voimallaan”?

        Kun Suo­mi tuli Saa­men­maa­han on doku­ment­ti jon­ka kaikkien suo­ma­lais­ten on syytä kat­soa ennen kuin puhuu siitä pien­ten kan­so­jen sym­pa­ti­at olisi suo­ma­laisille mikään kovinkaan romant­ti­nen näke­mys todel­lisu­ud­es­ta myös Saamenmaalla

      22. Rahul Som­ni: Ter­mi hinku inti­aani on min­ulle joka olen puo­lik­si intialainen hal­ven­ta­va ja rasisti­nen termi
        Tehdään tämä nyt­tämä selväksi.

        Se on yhtä rasisti­nen ter­mi kuin jut­sku juu­ta­lai­sista , manne romaneista, ryssä venäläistä, finnjäväl ruotsinsuomalaisista 

        Mis­sään muual­la kuin Suomes­sa ei ole ter­miä intialaista nimel­lä hinku inti­aani. Ei edes englanninkielessä

        Voit miet­tiä mik­si. Jos et ymmär­rä niin voisille mitään mikäli et ymmärrä

        Ensik­si ter­mi inti­aani ei viit­taa intialaisi­in mitenkään. 

        Ovat suo­ma­laiset mongoleja?

        1930-luvul­la muiden euroop­palais­ten näke­mys­ten mukaan suo­ma­laiset oli­vat mon­gole­ja kos­ka yleinen luu­lo joka perus­tui ennakkolu­u­loi­hin siinä että suo­ma­laiset oli­si­vat mon­golien jälkeläisiä kos­ka olemme ei indoeu­roop­palainen kie­len omak­su­va kansa

        Intialaiset eivät ole inti­aane­ja tai hinku inti­aane­ja sen parem­min kuin suo­ma­laiset alko­holis­te­ja mongoleja

        Ter­mi hinku inti­aani on min­ulle henkilöko­htais­es­ti rasisti­nen ja loukkaa­va kun kuvataan intialaisia

        Irlan­ti­laisia san­o­taanko Bri­tan­ni­as­sa hal­ven­tavasti Pad­dy joka on mon­elle irlan­ti­laiselle rasisti­nen ter­mi kuten hinku intiaani

        Kysy joltain oikeal­ta intialaista oletko englan­niksi esim hook­ing Indianer? 

        Ter­mi on yhtä halvek­su­va mitä englan­ti­laiset käyt­tävät ter­mil­lä Paki (pak­istani­lainen tai eteläaasialainen) 

        Tiedän että moni suo­ma­lainen ei pidä niistä ter­meistä mitä esimerkik­si ulko­maalais­tet käyt­tävät suo­ma­lai­sista etenkin kun eräät suo­ma­laiset ovat humalas­sa anta­neet kuvan suo­ma­laista negati­ivis­es­ti niin että olemme kaik­ki saman­laisia juoppoja

        Mieltä tun­tuu lause että Kyl­läne teu­vo­hakkaraiset (suo­ma­laiset) ovat surkei­ta kuten hinku inti­aan­it (intialaiset) ?

        Toivon että ymmär­rät mitä tarkoi­tan että min­ulle ter­mi ja muille intialais­taus­taisille hinku inti­aani tarkoit­taa alen­tavasti ja rasis­tisen taus­tan takia esim hook­ing Indianer

        Myös Blo­gin isän­nälle (Osmo Soin­in­vaar­alle) toivosin että ter­mit kuten hinku inti­aani ei olisi myös jatkos­satässä blo­gis­sa suo­tavaa ja niiden käyt­tö olisi merkit­ty tämän blo­gin hyvinkin perus­tavi­in sään­töi­hin kir­jat­tavak­si rasis­tise­na ilmaisuna.Osmo Soin­in­vaara var­maan ymmärtää ter­min hinku inti­aani taus­tan negati­ivisen ilmaisun parem­min kuin moni muu. Joten toivon että täl­laiset ter­mit kuten hinku inti­aani jäisi pois blo­gista jatkos­sajot­ta asialli­nen keskustelu saataisi­in aiheesta jatkos­sa myös asial­liseen lopputulokseen

        Hinguta-ver­bi on aivan kaikkien suomea osaavien tiedos­sa. Kuten tuos­sa jo san­ot­ti­in, hinku on toive tai tarve — yleen­sä voimakas- saa­da jotain käyt­töön tai hal­tu­un. Sanaa hinkuin­ti­aani en ole tavan­nut, mut­ta vinkuin­ti­aani on kyl­lä tut­tu. Sitä käytet­ti­in jo vuosikym­meniä sit­ten. Mis­tä tuo “hinku inti­aanien” käyt­töön on tul­lut, en tiedä mut­ta sana “inti­aani” ei suomen kielessä ole koskaan tarkoit­tanut intialaista vaan aina ja ekslusi­ivis­es­ti amerikanintiaania. 

        Noin yleen­sä intialaisil­la ei oikein olisi varaa arvostel­la ketään sor­tamis­es­ta, kos­ka kasti­laitos. Viral­lis­es­ti kiel­let­tynä, mut­ta de fac­to päivit­täisenä sor­tona, se on ihmisoikeusrikos.

      23. med­i­cine man: med­i­cine man sanoo:

        med­i­cine man:
        Noin yleen­sä intialaisil­la ei oikein olisi varaa arvostel­la ketään sor­tamis­es­ta, kos­ka kasti­laitos. Viral­lis­es­ti kiel­let­tynä, mut­ta de fac­to päivit­täisenä sor­tona, se on ihmisoikeusrikos. 

        Tähän kom­men­ti­in halu­an eri­tyis­es­ti sanoa nyt sen suo­raan on pop­ulis­tistä ja jopa leimallista syyt­tää aina intialaisia kasti­laitok­sen syr­jivästä rak­en­teesta kos­ka se ei edes koske kaikkia intialaisia vaan ain­oas­taan hin­du­ja. Inti­as­sa asuu mui­ta uskon­nol­lisia ryh­miä kuin pelkästään hinduja. 

        Ovatko suo­ma­laiset kris­ti­tyt syyl­lisiä kollek­ti­ivis­es­ti myös rooma­laiska­tolisen kirkon pedoifi­ili tapauk­sista joiden takana on 1100-luvul­ta peräisin ole­va ehdo­ton selibaat­ti lupaus papeil­ta? Eivät ole mut­ta ei intial­isia voi myös syyt­tää kasti­laitok­ses­ta kollek­ti­ivis­es­ti kos­ka se on osa hin­du­laisu­ut­ta ja kaik­ki inialaiset eivät ole hinduja. 

        Kasti­laitos on ihmisoikeusrikos mut­ta se ei koske kaikkia intialaisia vaan ain­os­taan hinduja

      24. Kasti­laitos kos­kee vain hin­du­ja? Suomenkielisen wikipedi­an mukaan kasti­laitos on levin­nyt laa­jalle Int­ian ulkop­uolelle, jopa Afrikkaan. Hin­du­ja ei tai­da olla Afrikas­sa juurikaan. Oli­han meil­läkin neljä sää­tyä, joil­la oli eri­laiset oikeudet. 

      25. Osmo Soin­in­vaara: hin­duj

        Osmo Soin­in­vaara:
        Vain hin­du­ja? Jonkin artikke­lin mukaan kasti­laitos oli aikanaan levin­nyt laa­jalle Int­ian ulkop­uolelle, jopa Afrikkaan. Hin­du­ja ei tai­da olla Afrikas­sa juurikaan. 

        Kyl­lä vain hin­du­ja. Kasti­laitos on hin­du­laisu­udessa hyvin yleistä. Vas­taus tuo­hon kysymyk­seen että Hin­du­ja ei tai­da olla Afrikas­sa juurikaan ei pidä paikkansa. Yksin omaan Keni­as­sa on 53 393 hin­du­ja, Tansa­ni­as­sa 50 000 ja Etelä-Afrikan väestöstä 500 000 on hin­du­ja. Mau­ri­tiuk­sen saarel­la on 56.4% maan­väestöstä hinduja. 

        Mis­tä tämä siis kaik­ki hin­dut tuli­vat Afrikkaan?

        Etenkin 1800-luvul­la brit­tiläiset siir­tomaa­her­rat toi­vat intialaisia työvoimaa Itä-Afrikkaan. Pääasi­as­sa joukos­sa oli myös intialaisia hin­du­ja muut uskon­nol­liset ryh­mät oli­vat mus­lim­it ja sikhit.

      26. Rahul Som­ni: Ter­mi hinku inti­aani on min­ulle joka olen puo­lik­si intialainen hal­ven­ta­va ja rasisti­nen termi
        Tehdään tämä nyt­tämä selväksi.

        Sub­stan­ti­ivi “hinku” tulee ver­bistä “hinkua”. Tarkoit­taa halu­ta jotain kovasti. (desire)
        Edelli­nen kir­joit­ta­ja saat­toi vahin­gos­sa kir­joit­taa “inti­aani” kun tarkoit­ti intialainen. Ainakin toivon niin.

      27. R.Silfverberg:
        Edelli­nen kir­joit­ta­ja saat­toi vahin­gos­sa kir­joit­taa ”inti­aani” kun tarkoit­ti intialainen. Ainakin toivon niin.

        Sanan hinku inti­aani kohdas­sa sana INTIAANI on minus­ta rasisti­nen ter­mi intialai­sista kos­ka INTIAANIT ovat eri kansa kuin intialaiset. Kyl­lä alku­peräi­nen lause oli hinku-inti­aani. Vahinko kyl­lä mut­ta jos vahinko ei ole ymmär­ret­ty kokon­aisu­udessa niin vahinko on edelleen vahinko. Eei voi kieltää että rasis­mia on myös suo­ma­lais­ten kesku­udessa ja vedo­ta siihen että emme kolonisoi­neet kansoja.

      28. En ole koskaan kuul­lut kenenkään kut­su­van intialaisia inti­aaneik­si. Se on ihan saman­lainen virhe kuin kut­sua arabe­ja eski­moik­si. Olin aikeis­sa kor­ja­ta sanan viestistä, mut­ta kos­ka käytin puhe­lin­ta, en viitsinyt. Luulen, että kir­joit­ta­jan oli tarkoi­tus kir­joit­taa hinkuin­tialainen. (Jän­nää, sekin oli min­ulle uusi. Olen kuul­lut puhut­ta­van vinkuin­tialai­sista, jol­la taas ei tarkoite­ta mitään tiet­tyä kansaa, vaan kaukaista aasialaista ihmistä, joka puhuu korkeam­mal­la kuin suom­nalaiset. Kuu­luu sar­jaan siel­lä mis­sä pip­puri kasvaa.)

      29. Osmo Soin­in­vaara:
        En ole koskaan kuul­lut kenenkään kut­su­van intialaisia inti­aaneik­si. Se on ihan saman­lainen virhe kuin kut­sua arabe­ja eski­moik­si. Olin aikeis­sa kor­ja­ta sanan viestistä, mut­ta kos­ka käytin puhe­lin­ta, en viitsinyt. Luulen, että kir­joit­ta­jan oli tarkoi­tus kir­joit­taa hinkuin­tialainen. (Jän­nää, sekin oli min­ulle uusi. Olen kuul­lut puhut­ta­van vinkuin­tialai­sista, jol­la taas ei tarkoite­ta mitään tiet­tyä kansaa, vaan kaukaista aasialaista ihmistä, joka puhuu korkeam­mal­la kuin suom­nalaiset. Kuu­luu sar­jaan siel­lä mis­sä pip­puri kasvaa.)

        En ihmettele että eräät suo­ma­laiset eivät ero­ta hinkuin­ti­aa­nia tai hinkuin­tialaista keskenään. 1930-luvul­la Kes­ki-Euroopas­sa suo­ma­laisia luu­ti­in ihan oikeasti mon­goleik­si. Syy oli var­maan se että suomenkieli ei ole indoeu­roop­palainen joten sen on pakko olla mon­golien suku­laiskieli. Miss Suo­mi Ester Toiva­nen vuon­na 1934 voitet­tuaan Miss Euroop­pa kisat Englan­nis­sa suo­ma­lainen lehdis­tö tote­si että se oli “suo­ma­laisen rodun pelas­tus” kos­ka yleen­sä luul­ti­in että suo­ma­laiset ovat mongoleja.

      30. Rahul Somani: En ihmettele että eräät suo­ma­laiset eivät ero­ta hinkuin­ti­aa­ni­atai hinkuin­tialais­takeskenään. 1930-luvul­la Kes­ki-Euroopas­sa suo­ma­laisia luu­ti­in ihan oikeasti mon­goleik­si. Syy oli var­maan se että suomenkieli ei ole indoeu­roop­palainen joten sen on pakko olla mon­golien suku­laiskieli. Miss Suo­mi Ester Toiva­nen vuon­na 1934 voitet­tuaan­Miss Euroop­pa kisatEnglan­nis­sa suo­ma­lainen lehdis­tö tote­si että se oli ”suo­ma­laisen rodun pelas­tus” kos­ka yleen­sä luul­ti­in että suo­ma­laiset ovat mongoleja. 

        Ei se Ester Toivosen kru­u­naami­nen hirveän paljon aut­tanut kos­ka yhä tänä päivänä mon­et engels­man­nit luule­vat että suo­ma­laiset ovat jotain pai­men­to­laiskansaa jot­ka elävät poro­jen kasvattamisesta.

      31. R.Silfverberg: Ei se Ester Toivosen kru­u­naami­nen hirveän paljon aut­tanut kos­ka yhä tänä päivänä mon­et engels­man­nit luule­vat että suo­ma­laiset ovat jotain pai­men­to­laiskansaa jot­ka elävät poro­jen kasvattamisesta.

        Tuo on mie­lenki­in­toinen klisee kos­ka vielä 2000-luvun alus­sa olin perusk­oulun yläas­teen kanssa Come­nius matkalla Itä­val­las­sa jos­sa mon­et keskieu­roop­palaiset luuli­vat ihan aidosti että Helsingis­sä liikkuisi luon­nos­sa poro­ja jopa kantakaupungissa

        En tiedä mil­loin viimek­si poro olisi vapaana liikkunut Helsin­gin keskustassa? 

        Mut­ta jos tulisi sel­l­ainen uuti­nen että näin tapah­tuu niin porukkaa tulisi Espoos­ta asti kat­so­maan sitä.

      32. Rahul Som­ni: Tuo on mie­lenki­in­toinen klisee kos­ka vielä 2000-luvun alus­sa olin perusk­oulun yläas­teen kanssa Come­nius matkalla Itä­val­las­sa jos­sa mon­et keskieu­roop­palaiset luuli­vat ihan aidosti että Helsingis­sä liikkuisi luon­nos­sa poro­ja jopa kantakaupungissa

        En tiedä mil­loin viimek­si poro olisi vapaana liikkunut Helsin­gin keskustassa? 

        Mut­ta jos tulisi sel­l­ainen uuti­nen että näin tapah­tuu niin porukkaa tulisi Espoos­ta asti kat­so­maan sitä. 

        Ehkä 2000 vuot­ta sit­ten mut­ta Helsinkiä ei sil­loin ollut. Valko­hän­täpeu­ro­ja on kyl­lä Espoos­sa ja Van­taal­la jopa kehäkol­mosen sisäpuolel­la, mut­ta valko­hän­täpeu­ra on vierasla­ji joka on päässyt leviämään.

      33. Real­isti: Intialaiset ovat surkei­ta. Tästä on use­am­mas­ta suun­nas­ta tietoa. Tekni­nen suunnittelu/ohjelmointi joudu­taan tekemään kolmeen ker­taan, kos­ka Suomen oloista ei ole tietoa. Esim. Olk­ilu­o­to 3n perus­tus­su­un­nit­telu meni uusik­si, kun intialaiset eivät tun­te­neet käsitet­tä routa. 

        Olk­ilu­o­to 3:n rak­en­taa ran­skalainen Are­va ja Siemensin intialainen tytäry­htiö Spel oli­vat siinä suun­nit­teli­jana. Se että Suomes­sa on routaa ei vielä tee intialai­sista surkei­ta kos­ka routaa kun ei ole Inti­as­sa tai edes Sak­sas­sa ja Ran­skas­sa ja se on Suomen olo­suhteis­sa suh­teel­lisen haas­ta­va mut­ta ei se tee intialai­sista osa syyl­lisiä Olku­lu­o­to 3:seen tai han­keen viivästyämiselle heistä syntipukkia. 

        Esim Tal­vi­vaarakaan ei ollut, suo­ma­laiset insinööri­tiedon ja taidon perus­teel­la olo­suh­teet huomioon mikään, men­estys tari­na. Vai oliko? Talvi­o­lo­suh­teet ja muut sel­l­aiset ei otet­tu Tal­vi­vaaras­sa huomioon ja se oli koti­maisel­la osaamisel­la tehty kaivos.

      34. Rahul Somani:
        Real­isti: Aka­van tilas­toista selviää, että työt­töminä on tuhan­sia IT-koulutet­tu­ja (Ekon/KTK,DI, FM, LuK, Ins, KTM,Trad), mut­ta kun pitäisi saa­da maksuttomasti/halvalla, 30–40v, 30v työkokemuksella.

        Noiden työt­tömien Aka­van ICE työn­tek­i­jöi­den kohdal­la syyt
        vaikeasti uudelleen työl­listymiseen alalleon myös se että ICE alan teknologi­nen kehi­tys on men­nyt näiltä 30–40 vuot­ta alal­la olevil­ta ohi. Jos henkilö joka on aloit­tanut ICE alal­la 1970-luvul­la ei toden­näköis­es­ti ole pätevä mitä nyky teknologi­nen osaami­nen vaatii. Inti­as­sa valmis­tuu vuosit­tain yhtä paljon ICE insinööre­jä kuin Suomes­sa alal­ta jää eläk­keelle vuodessa. Int­ian ICE insinöörit ovat alansa huippuja.

        Voin vaku­ut­taa että “alansa huip­pu­ja” kyl­lä pitää paikkansa mut­ta vain erit­täin pienen pros­entin osalta ja heistä joutuu mak­samaan saman luokan palkkaa kuin suo­ma­laisellekin huip­pu­osaa­jille kos­ka kil­pail­i­jana on sil­loin, siis alansa huip­pu­jen tapauk­ses­sa, Kali­for­nia ja piilaak­so. Hal­val­la ei saa huip­pu­osaa­jia, ei intialaisiakaan.

      35. vaalit pian: Voin vaku­ut­taa että ”alansa huip­pu­ja” kyl­lä pitää paikkansa mut­ta vain erit­täin pienen­pros­entin osalta ja heistä joutuu mak­samaan saman luokan palkkaa kuin suo­ma­laisellekin huip­pu­osaa­jille kos­ka kil­pail­i­jana on sil­loin, siis alansa huip­pu­jen tapauk­ses­sa, Kali­for­nia ja piilaak­so. Hal­val­la ei saa huip­pu­osaa­jia, ei intialaisiakaan.

        Syy mik­si esimerikksi huip­pu­osaa­jia esim intialaisia ICE insinööre­jä on tul­lut Kali­forn­ian ICE yhtiöi­den palveluk­seen on yksinker­tais­es­ti myös se että mon­et heistä opiske­li aikoinaan parhaimis­sa Kali­forn­ian yliopis­tois­sa ja sai­vat sieltä tutkin­not ja Yhdys­val­tain oma koulu­tusjär­jestelmä ei valitet­tavasti tue ICE insinööre­jen vaatavu­ut­ta niin että fir­mat saisi nyt ja heti hyvää koulutet­tua työvoimaa . Intialais­ten osu­us ei ole erit­täin pienipros­ent­ti päin­vas­toin ja palkkaus ei ole myöskään syy vaan kil­pailu ja se että oikeas­t­aan onko intialaiset byrokra­t­ian (työvi­isum­ien hitaan pros­essin takia Suomes­sa) motivoitunei­ta tul­la tänne kun palk­ka on jo sama kuin Suomes­sa ja Inti­as­sa. Erona on työ­tun­nit ja sosi­aaliset puo­let. Syy on myös byrokra­ti­as­sa ennen muut­toa Suomeen. USA tekee tässä viisum­ipoli­ti­ikas­sa parem­min ja jous­tavam­min kuin Suomi.

      36. Rahul Somani:
        Noiden työt­tömien Aka­van ICE työn­tek­i­jöi­den kohdal­la syyt
        vaikeasti uudelleen työl­listymiseen alalleon myös se että ICE alan teknologi­nen kehi­tys on men­nyt näiltä 30–40 vuot­ta alal­la olevil­ta ohi. Jos henkilö joka on aloit­tanut ICE alal­la 1970-luvul­la ei toden­näköis­es­ti ole pätevä mitä nyky teknologi­nen osaami­nen vaatii. Inti­as­sa valmis­tuu vuosit­tain yhtä paljon ICE insinööre­jä kuin Suomes­sa alal­ta jää eläk­keelle vuodessa. Int­ian ICE insinöörit ovat alansa huippuja. 

        70-luvul­la aloit­ta­neet ovat jo eläk­keeel­lä. Mut­ta myös 80–90-luvulla aloit­ta­neet, jos ovat olleet pois­sa työelämästä tai sel­l­ai­sisa töis­sä jos­sa uus­in­ta tekni­ikkaa ei ole tarvin­nut opetel­la kovin syväl­lis­es­ti on vaikea työllistää.
        Koko ohjel­moin­ti on muut­tunut mon­ta ker­talukua han­kalam­mak­si sik­si että kun ennen näytöt oli­vat yksinker­taisia jonne syötet­ti­in vain tek­stiä niin nyt vaa­di­taan eri­laisia graafisia omi­naisuuk­sia ja mobili­teet­tia puhu­mat­takaan infran ominaisuuksista.

        Intialais­ten hyö­dyn­tämi­nen on han­kalaa eri­lais­ten kom­mu­nikoin­ti-ongelmien takia.

      37. R.Silfverberg: intialai

        R.Silfverberg:

        Intialais­ten hyö­dyn­tämi­nen on han­kalaa eri­lais­ten kom­mu­nikoin­ti-ongelmien takia.

        Suurin osa intialai­sista puhuu englan­tia ja ovat käyn­neet englan­ninkielisen ylip­is­to­ja muun muas­sa Yhdys­val­lois­sa ja Bri­ta­ni­as­sa. ICE alan kan­sain­vä­li­nen kieli on englan­ti. Piilaakos­sa työsken­telee jo nyt paljon intialaisia ja suo­ma­laisia ja mil­lä kielel­lä he kom­mu­nikoi­vat siel­lä? Tuskin espan­jankielel­lä!? Englan­ninkieli on ICE alan kieli halusime sitä tai emme ihan sen takia että maail­man johtavam­mat inter­net ja tieto­talouden yhtiöt ovat amerikkalaisia.

      38. Rahul Somani:
        Suurin osa intialai­sista puhuu englan­tia ja ovat käyn­neet englan­ninkielisen ylip­is­to­ja muun muas­sa Yhdys­val­lois­sa ja Bri­ta­ni­as­sa. ICE alan kan­sain­vä­li­nen kieli on englan­ti. Piilaakos­sa työsken­telee jo nyt paljon intialaisia ja suo­ma­laisia ja mil­lä kielel­lä he kom­mu­nikoi­vat siel­lä? Tuskin espan­jankielel­lä!? Englan­ninkieli on ICE alan kieli halusime sitä tai emme ihan sen takia että maail­man johtavam­mat inter­net ja tieto­talouden yhtiöt ovat amerikkalaisia. 

        Ne intialaiset jot­ka ovat töis­sä kan­sain­välis­ten IT-fir­mo­jen yksiköis­sä Inti­as­sa ja jot­ka eivät ole johta­jata­son henkilöitä eivätkä ole suorit­tanut yliopis­to-opin­to­ja USA:sssa tai Bri­tan­ni­as­sa, puhu­vat englan­tia intialaisit­tain, mikä aiheut­taa kom­mu­nikoin­ti­vaikeuk­sia euroop­palais­ten kanssa jot­ka puhu­vat eri taval­la, varsinkin jos keskustelu käy­dään puhe­lim­itse tai videoneuvotteluna.

      39. Real­isti: Aka­van tilas­toista selviää, että työt­töminä on tuhan­sia IT-koulutet­tu­ja (Ekon/KTK,DI, FM, LuK, Ins, KTM,Trad), mut­ta kun pitäisi saa­da maksuttomasti/halvalla, 30–40v, 30v työkokemuksella.

        Ei kyl­lä pidä paikkaansa, että kysymys olisi pelkästä halpuutuksesta.

        Oulus­sa on paha pula koodaa­jista yms., ja se näyt­tää jatku­van pitkälle tule­vaisu­u­teen. Oulun Yliopis­to ja työvoimavi­ra­nomaiset ovat yrit­täneet ainakin kah­teen otteeseen jär­jestää muun­tok­oulu­tus­ta sel­l­aisille työt­tömille, jot­ka koulu­tus- tai koke­mus­taus­tansa ansios­ta voi olet­taa siihen pystyvän. Koulu­tuk­sista infor­moiti­in henkilöko­htaisil­la kir­jeil­lä. Kut­sut­tu­ja oli kum­mas­sakin tapauk­ses­sa tuhatkunta. 

        Ensim­mäi­nen koulu­tus joudut­ti­in peru­maan liian pienen hak­i­jamäärän takia. Toisel­lakin yri­tyk­sel­lä hak­i­joi­ta löy­tyi vain muu­ta­ma kymme­nen, enkä tiedä onko a.o. muun­tok­oulu­tus­ta aloitettu.

        Nuo mainit­se­masi tuhan­net IT-koulute­tut taita­vat vain asua väärässä paikassa.

      40. Tapio: Ei kyl­lä pidä paikkaansa, että kysymys olisi pelkästä halpuutuksesta.

        Oulus­sa on paha pula koodaa­jista yms., ja se näyt­tää jatku­van pitkälle tulevaisuuteen.OulunYliopisto ja työvoimavi­ra­nomaiset ovat yrit­tänee­tainakin kah­teen otteeseen jär­jestää­muun­tok­oulu­tus­ta sel­l­aisille työt­tömille, jot­ka koulu­tus-tai koke­mus­taus­tansa ansios­ta voi olet­taa siihen pystyvän. Koulu­tuk­sista infor­moiti­in henkilöko­htaisil­la kir­jeil­lä. Kut­sut­tu­ja oli kum­mas­sakin tapauk­ses­sa tuhatkunta. 

        Ensim­mäi­nen koulu­tus joudut­ti­in peru­maan liian pienen hak­i­jamäärän takia. Toisel­lakin yri­tyk­sel­lä hak­i­joi­ta löy­tyi vain muu­ta­ma kymme­nen, enkä tiedä onko a.o. muun­tok­oulu­tus­ta aloitettu.

        Nuo mainit­se­masi tuhan­net IT-koulute­tut taita­vat vain asua väärässä paikassa.

        Aiem­min fir­mat hoiti­vat pere­hdy­tyk­sen itse pal­ka­llise­na. Nykyään yhteiskun­nan pitäisi kus­tan­taa se ja fir­man pitäisi saa­da 6 kuukau­den palkaton “har­joit­telu”.

      41. Tapio:
        Ei kyl­lä pidä paikkaansa, että kysymys olisi pelkästä halpuutuksesta.

        Oulus­sa on paha pula koodaa­jista yms., ja se näyt­tää jatku­van pitkälle tulevaisuuteen.OulunYliopisto ja työvoimavi­ra­nomaiset ovat yrit­tänee­tainakin kah­teen otteeseen jär­jestää­muun­tok­oulu­tus­ta sel­l­aisille työt­tömille, jot­ka koulu­tus-tai koke­mus­taus­tansa ansios­ta voi olet­taa siihen pystyvän.

        Ensim­mäi­nen koulu­tus joudut­ti­in peru­maan liian pienen hak­i­jamäärän takia. Toisel­lakin yri­tyk­sel­lä hak­i­joi­ta löy­tyi vain muu­ta­ma kymmenen.
        Nuo mainit­se­masi tuhan­net IT-koulute­tut taita­vat vain asua väärässä paikassa.

        Taustal­la ei ole todel­lakaan halpu­u­tus kos­ka koodaa­jat ovat kova palkkaisia työn­tek­i­jöitä. Jos pienen koodariy­htiön lähtö palk­ka on 8000 euroa /kk ja hak­i­joi­ta on vain 10 kun yri­tys hakee 100 henkilö niin se johtuu siitä että koodareista on pulaa. Van­hat 30–40 vuot­ta alal­la ole­vat työt­tömät IT-insinöörit eivät ole enää koulu­tuk­sen tai osaamisen kaut­ta nykypäivän stan­dard­ei­den mukaises­ti päte­viä alalle

        Olet oike­as­sa että nuo tuhan­net IT-koulute­tut taita­vat vain asua väärässä paikas­sa tai heil­lä on myös van­henuneet vaa­timuk­set allala joka muut­tuu tosi nopeasti teknolo­gian kehi­tyk­sen kautta. 

        Tiedän erään IT-vas­taa­van joka oli töis­sä Ylel­lä 30 vuot­ta teknisel­lä puolel­la ja sai lop­putilin kun Yle dig­i­taal­isoi kaik­ki toim­inta ympäristön. Tämä IT-vas­taa­va tuli Yleen analo­ogisen tekni­ikan aikana ja lähti kun dig­i­taal­isaa­tio kor­vasi analo­ogisen tekni­ikan äänimit­taria myötä

      42. Tapio: Ei kyl­lä pidä paikkaansa, että kysymys olisi pelkästä halpuutuksesta.

        Oulus­sa on paha pula koodaa­jista yms., ja se näyt­tää jatku­van pitkälle tulevaisuuteen.OulunYliopisto ja työvoimavi­ra­nomaiset ovat yrit­tänee­tainakin kah­teen otteeseen jär­jestää­muun­tok­oulu­tus­ta sel­l­aisille työt­tömille, jot­ka koulu­tus-tai koke­mus­taus­tansa ansios­ta voi olet­taa siihen pystyvän. Koulu­tuk­sista infor­moiti­in henkilöko­htaisil­la kir­jeil­lä. Kut­sut­tu­ja oli kum­mas­sakin tapauk­ses­sa tuhatkunta. 

        Ensim­mäi­nen koulu­tus joudut­ti­in peru­maan liian pienen hak­i­jamäärän takia. Toisel­lakin yri­tyk­sel­lä hak­i­joi­ta löy­tyi vain muu­ta­ma kymme­nen, enkä tiedä onko a.o. muun­tok­oulu­tus­ta aloitettu.

        Nuo mainit­se­masi tuhan­net IT-koulute­tut taita­vat vain asua väärässä paikassa.

        Minä aloitin viime vuosikym­men lopus­sa oulus­sa it-alan opin­not yliopis­tossa, mut­ta lopetin ne ikära­sis­min takia. Kaikkial­la puhutaan it-alan ikära­sis­mista, siitä että esim 45v on jo van­ha tuol­la alal­la. Tekni­ikan uud­is­tu­vat viidessä vuodessa ja pitäisi oppia uut­ta, mihin van­ha pää ei enää pysty. Lisäk­si joutuu kil­paile­maan töistä Aasian ja tule­vaisu­udessa myös Afrikan väestö­mas­so­ja vastaan.

        IT-alal­la on sik­si pula töistä, kos­ka se on perseestä. Sopi­va palkkata­so että tuo­ta kan­nat­taisi tehdä olisi sel­l­ainen, että 45-vuo­ti­aana olisi tilille säästynyt eläk­er­a­hat. Mut­ta tuo ei ole Suomes­sa mahdollista.

      43. Tapio:
        Nuo mainit­se­masi tuhan­net IT-koulute­tut taita­vat vain asua väärässä paikassa. 

        Oulun IT-osaami­nen pyöri läh­es kokon­aan Nokian ja sen ali­hankki­joiden ympäril­lä. On mah­dol­lista että ne jot­ka eivät enää Nokian rom­ah­tamisen jäl­keen saa­neet töitä, läh­tivät kokon­aan muuanne, eivätkä ole halun­neet palata.

      44. R.Silfverberg: Oulun IT-osaami­nen pyöri läh­es kokon­aan Nokian ja sen alihankkijoidenympärillä.On mah­dol­lista että ne jot­ka eivät enää Nokian rom­ah­tamisen jäl­keen saa­neet töitä, läh­tivät kokon­aan muuanne, eivätkä ole halun­neet palata.

        Oulun seudun ICT-ala toipui Nokian rom­ah­duk­ses­ta ällistyt­tävän nopeasti. Oulu­un tuli osaa­jien perässä mm. usei­ta ulkop­uolisia toim­i­joi­ta. Nyt siel­lä on alan töis­sä enem­män ihmisiä kuin Nokian aikoina.

  14. Ilmas­ton­muu­tos, väestöräjähdys, ongel­makap­i­tal­is­mi, maas­samuut­to — nämä todel­lakin kuu­lu­vat keskeisimpi­in kysymyk­si­in alka­val­la vuosikymmenel­lä. Jaan myös pitkälti blo­gistin näke­myk­sen siitä, kuin­ka näi­hin kysymyk­si­in tulisi vas­ta­ta, pois lukien viimeisin: Uskon mon­en nuoren halu­a­van jäädä ja aikuisen tah­to­van pala­ta kotiseudulleen, kun­han siel­lä ylläpi­de­tään ja kehitetään muka­van elämän edel­ly­tyk­siä. Nyt ei pidä opti­moi­da lyhyen tähtäi­men taloudellis–materiaalista etua vaan kan­nat­taa ajatel­la ainakin sadan vuo­den päähän. 

    Lis­tas­ta puut­tuu Suomen ongel­malli­nen demografinen eli väestölli­nen muu­tos. Viime vuosi­na Suomeen on muut­tanut vuodessa net­tona noin 15 000 vierask­ielistä; määrä on kas­vanut melko tasais­es­ti ja jo noin kolminker­tais­tunut vuo­den 1995 jäl­keen. Toisaal­ta net­tona noin 3000 kotikielistä muut­taa pois Suomes­ta vuosit­tain. Kun tähän lisätään saavutet­tu alhainen syn­tyvyys, joka voi pienen­tyä edelleen ja joka on eri­tyisen alhaista kotikielisil­lä, niin olemme todis­ta­mas­sa dra­maat­tista muu­tos­ta vielä alka­neen vuosikymme­nen aikana. Jo nyt meil­lä on koulu­ja, jois­sa enem­mistö oppi­laista on vierask­ielisiä. Kehi­tys on mielestäni huolestut­tavaa. Siihen olisi pitänyt puut­tua jo aikaa sit­ten. Kotikielis­ten alhaista syn­tyvyyt­tä ei tule paika­ta vierask­ielis­ten maa­han­muu­tol­la; päin­vas­toin, vier­akielis­ten maa­han­muut­to tulisi pitää sopi­van pienenä suh­teessa kotikielisen syn­tyvyy­teen. Näin tulisi toimia sil­läkin uhal­la, että nk. väestölli­nen huolto­suhde jää heikok­si ja maan väk­iluku alkaa laskea melko nopeasti.

  15. tässä vielä hyvä kom­ment­ti joltakin redditistä:

    Oma koke­muk­seni on, että koodaami­nen on hel­vetin kulut­tavaa hom­maa ja vaatii paljon taito­ja joiden han­kkimi­nen kestää aikaa. Jos vai­h­toe­htona on saa­da suun­nilleen sama elin­ta­so tekemäl­lä jotain helpom­paa, niin en voi kyl­lä suositel­la kenellekään koodaamista työnä. Sama pätee suurim­paan osaan teknisiä alo­ja: ihmi­nen on raken­net­tu siten että kaiken­lainen loogi­nen ajat­telu ja tek­nine työ on hel­vetin raskas­ta ja han­kalaa. Jos siitä ei saa juurikaan isom­paa palkkio­ta kuin jostain helpom­mas­ta, nuori joka val­it­see pääaineek­seen his­to­ri­an tieto­jenkäsit­te­lyti­eteen sijaan tekee aivan loogisen ja oman elämän­sä onnel­lisu­u­den kannal­ta hyvän valinnan.

    1. sep­po:
      tässä vielä hyvä kom­ment­ti joltakin redditistä:

      Oma koke­muk­seni on, että koodaami­nen on hel­vetin kulut­tavaa hom­maa ja vaatii paljon taito­ja joiden han­kkimi­nen kestää aikaa. Jos vai­h­toe­htona on saa­da suun­nilleen sama elin­ta­so tekemäl­lä jotain helpom­paa, niin en voi kyl­lä suositel­la kenellekään koodaamista työnä. Sama pätee suurim­paan osaan teknisiä alo­ja: ihmi­nen on raken­net­tu siten että kaiken­lainen loogi­nen ajat­telu ja tek­nine työ on hel­vetin raskas­ta ja han­kalaa. Jos siitä ei saa juurikaan isom­paa palkkio­ta kuin jostain helpom­mas­ta, nuori joka val­it­see pääaineek­seen his­to­ri­an tieto­jenkäsit­te­lyti­eteen sijaan tekee aivan loogisen ja oman elämän­sä onnel­lisu­u­den kannal­ta hyvän valinnan. 

      Human­is­teille on kysyn­tä surkeaa Suomes­sa mut­ta suosit­te­len minkä tahansa ammatin tekniseltä tai ter­vey­den­hoito-alal­ta jota voi tehdä etelä-suomes­sa jos ei koodaami­nen kiinnosta.

    2. sep­po:
      tässä vielä hyvä kom­ment­ti joltakin redditistä:

      Oma koke­muk­seni on, että koodaami­nen on hel­vetin kulut­tavaa hom­maa ja vaatii paljon taito­ja joiden han­kkimi­nen kestää aikaa. Jos vai­h­toe­htona on saa­da suun­nilleen sama elin­ta­so tekemäl­lä jotain helpom­paa, niin en voi kyl­lä suositel­la kenellekään koodaamista työnä. Sama pätee suurim­paan osaan teknisiä alo­ja: ihmi­nen on raken­net­tu siten että kaiken­lainen loogi­nen ajat­telu ja tek­nine työ on hel­vetin raskas­ta ja han­kalaa. Jos siitä ei saa juurikaan isom­paa palkkio­ta kuin jostain helpom­mas­ta, nuori joka val­it­see pääaineek­seen his­to­ri­an tieto­jenkäsit­te­lyti­eteen sijaan tekee aivan loogisen ja oman elämän­sä onnel­lisu­u­den kannal­ta hyvän valinnan. 

      Älä yleistä. Ei koodaami­nen ole han­kalaa, jos sitä osaa. Se on kuin matem­ati­ik­ka: osaavalle nautin­to, lah­jat­toma­lle tuskaa.

      Olen 61-vuo­tias DI ja elät­tänyt itseni koodaa­mal­la vuodes­ta 1982. Tehtävät ovat pyöri­neet tietoli­iken­teen ympäril­lä. Toki olen ollut myös pro­jek­tipääl­likkö, esimies, arkkite­htu­urisu­un­nit­teli­ja jne., mut­ta vaik­ka muu muut­tuu niin koodaami­nen pysyy. Koodaan lisäk­si har­ras­tuk­sen vuok­si itsel­leni kaikkea kivaa, sekä urheiluku­viois­sa maail­man­laa­juis­es­ti käytet­tyjä ohjelmistoja. 

      Var­maankin koodari voi jämähtää van­haan tekni­ikkaan. Itse olen aina halun­nut oppia uut­ta ja ehkäpä sik­sikin min­ul­la on ollut mah­dol­lisu­us pysyä tekni­ikan kär­jessä. Jos töis­sä hom­mat ovat välil­lä turhankin rautaläheisiä niin viraa­beli­hom­mis­sa voi tehdä wep­pi­sivu­ja nykyaikaisim­mal­la mah­dol­lisel­la tekniikalla.

      Ja en ole harv­inaisu­us. Vier­essä istu­va kol­le­gani on vain vuo­den nuorem­pi. Vas­tavalmis­tunut DI on lähin­nä oppipoi­ka. Koodaami­nen todel­lakin vaatii paljon taito­ja. Lähin­nä nau­rat­taa, kun jois­takin yritetään pikak­oulut­taa 12 viikos­sa koodare­i­ta! Joo, kyl­lähän siinä ajas­sa oppii tekemään yksinker­taisen wep­pi­sivun tai pätkän Python-kood­ia, jol­la voi laskea kak­si lukua yhteen, mut­ta palkkaa niil­lä taidoil­la ei vielä saa. Eikä tehdä muu­tok­sia Lin­ux­in ker­nelin TCP-pinoon. Ohjel­moin­tikieli on kuin ran­skan kie­len taito: vält­tämätön työkalu, mut­ta ei tee ken­estäkään Ran­skan men­estyv­in­tä kirjailijaa.

      1. QTC: Älä yleistä. Ei koodaami­nen ole han­kalaa, jos sitä osaa. Se on kuin matem­ati­ik­ka: osaavalle nautin­to, lah­jat­toma­lle tuskaa.

        Olen 61-vuo­tias DI ja elät­tänyt itseni koodaa­mal­la vuodes­ta 1982. Tehtävät ovat pyöri­neet tietoli­iken­teen ympäril­lä. Toki olen ollut myös pro­jek­tipääl­likkö, esimies, arkkite­htu­urisu­un­nit­teli­ja jne., mut­ta vaik­ka muu muut­tuu niin koodaami­nen pysyy. Koodaan lisäk­si har­ras­tuk­sen vuok­si itsel­leni kaikkea kivaa, sekä urheiluku­viois­sa maail­man­laa­juis­es­ti käytet­tyjä ohjelmistoja. 

        Var­maankin koodari voi jämähtää van­haan tekni­ikkaan. Itse olen aina halun­nut oppia uut­ta ja ehkäpä sik­sikin min­ul­la on ollut mah­dol­lisu­us pysyä tekni­ikan kär­jessä. Jos töis­sä hom­mat ovat välil­lä turhankin rautaläheisiä niin viraa­beli­hom­mis­sa voi tehdä wep­pi­sivu­ja nykyaikaisim­mal­la mah­dol­lisel­la tekniikalla.

        Ja en ole harv­inaisu­us. Vier­essä istu­va kol­le­gani on vain vuo­den nuorem­pi. Vas­tavalmis­tunut DI on lähin­nä oppipoi­ka. Koodaami­nen todel­lakin vaatii paljon taito­ja. Lähin­nä nau­rat­taa, kun jois­takin yritetään pikak­oulut­taa 12 viikos­sa koodare­i­ta! Joo, kyl­lähän siinä ajas­sa oppii tekemään yksinker­taisen wep­pi­sivun tai pätkän Python-kood­ia, jol­la voi laskea kak­si lukua yhteen, mut­ta palkkaa niil­lä taidoil­la ei vielä saa. Eikä tehdä muu­tok­sia Lin­ux­in ker­nelin TCP-pinoon. Ohjel­moin­tikieli on kuin ran­skan kie­len taito: vält­tämätön työkalu, mut­ta ei tee ken­estäkään Ran­skan men­estyv­in­tä kirjailijaa.

        hyvä hom­ma. Luki­o­laisille tek­isi var­maan hyvä nähdä sin­un kaltaisia “ukkomet­so­ja” markki­noimas­sa koodaus­ta nuorten kol­lien sijaan. Nythän koodauk­sel­la on ikära­sisti­nen maine. Jos ker­tomasi pitää paikkansa, niin hyvä homma.

    3. sep­po:
      tässä vielä hyvä kom­ment­ti joltakin redditistä:

      Oma koke­muk­seni on, että koodaami­nen on hel­vetin kulut­tavaa hom­maa ja vaatii paljon taito­ja joiden han­kkimi­nen kestää aikaa. Jos vai­h­toe­htona on saa­da suun­nilleen sama elin­ta­so tekemäl­lä jotain helpom­paa, niin en voi kyl­lä suositel­la kenellekään koodaamista työnä. Sama pätee suurim­paan osaan teknisiä alo­ja: ihmi­nen on raken­net­tu siten että kaiken­lainen loogi­nen ajat­telu ja tek­nine työ on hel­vetin raskas­ta ja han­kalaa. Jos siitä ei saa juurikaan isom­paa palkkio­ta kuin jostain helpom­mas­ta, nuori joka val­it­see pääaineek­seen his­to­ri­an tieto­jenkäsit­te­lyti­eteen sijaan tekee aivan loogisen ja oman elämän­sä onnel­lisu­u­den kannal­ta hyvän valinnan.

      Noin on. IT-ala kil­pailee samoista lah­jakkuuk­sista kuin eräät tun­netut suosi­tut tiedekun­nat. Nuo tun­netut tiedekun­nat vievät lah­jakku­udet, kos­ka siel­lä odot­taa nousu­jo­hteinen ura sul­je­tus­sa amma­tis­sa, jos­sa palkkaus on hyvä.

      Sul­je­tus­sa amma­tis­sa toimen/viran pätevyys­vaa­timus on san­ot­tu suo­raa säädök­sessä. Alo­jen medi­aa­ni­palk­ka ker­too kaiken oleel­lisen. IT-alaa ei voi suositel­la nuorille.

      1. Real­isti: IT-ala kilpailee

        Real­isti:
        IT-ala kil­pailee samoista lah­jakkuuk­sista kuin eräät tun­netut suosi­tut tiedekun­nat. IT-alaa ei voi suositel­la nuorille.

        Tuos­sa väit­teessä ei ole mitään todel­lista siinä että IT-ala kil­pailee muiden tiedekun­tien kanssa. Minkä tiedekun­tien kanssa tarkem­min? IT-ala on maail­man­laa­juis­es­ti enem­män nuo­ria. Parhaim­mat It-alan työn­tek­i­jät tule­vat pääasi­as­sa Aasi­as­ta etenkin Inti­as­ta ja hei­dän kysyn­tä niin Piilaak­sos­sa, Euroopas­sa, kuin Inti­as­sa on erit­täin kovaa ja kil­pailu on kovem­paa. IT-ala on etenkin aasialais­ten nuorten osalta suurin työl­listäjä. Koh­ta näemme englan­ninkielisen Afrikan maid­en nuorten tulon IT-alalle. Nige­ria, Ghana ja englan­ninkieli­nen Kamerun on tässä johtavia mai­ta. En tiedä mis­tä muista tiedekun­nista puhut mut­ta ei tarvitse kun men­nä Piilaak­soon niin näkee minkäikäisiä on siel­lä IT-allala töis­sä. Samoin käyn­ti Int­ian datakeskuk­sis­sa valaisee asi­aa paremmin.

      2. Rahul Somani:
        […] Parhaim­mat It-alan työn­tek­i­jät tule­vat pääasi­as­sa Aasi­as­ta etenkin Inti­as­ta ja hei­dän kysyn­tä niin Piilaak­sos­sa, Euroopas­sa, kuin Inti­as­sa oner­it­täin kovaa ja kil­pailu on kovempaa.IT-ala on etenkin aasialais­ten nuorten osalta suurin työl­listäjä. Koh­ta näemme englan­ninkielisen Afrikan maid­en nuorten tulon IT-alalle. Nige­ria, Ghana ja englan­ninkieli­nen Kamerun on tässä johtavia maita. […]

        Oman työ­paikkani kol­le­gat ovat ympäri maail­maa. Samoin muis­sa toimip­is­teis­sä, jois­sa olen käynyt (USA, Euroop­pa, Aasia) on monia kansal­lisuuk­sia. Kiinalaiset ja intialaiset näyt­tävät ole­van yliedustet­tuina. Ain­ut poikkeus ovat afrikkalaiset. Heitä en ole koskaan näh­nyt mis­sään IT-tehtävis­sä (Afrikas­sa en ole käynyt).

        Miten Niger­ian, Ghanan ja Kamerunin IT-alan nousu näkyy? Pait­si nige­ri­alaiskir­jeinä? Tämä onkin mie­lenki­in­toinen aihe. Voisiko IT-teknolo­gia toimia Afrikan talouskasvun vetu­ri­na? Tai edes katalysaattorina?

      3. QTC: intialai

        QTC:

        Kiinalaiset ja intialaiset näyt­tävät ole­van yliedustet­tuina. Ain­ut poikkeus ovat afrikkalaiset. Heitä en ole koskaan näh­nyt mis­sään IT-tehtävis­sä (Afrikas­sa en ole käynyt).
        Miten Niger­ian, Ghanan ja Kamerunin IT-alan nousu näkyy? Tämä onkin mie­lenki­in­toinen aihe. Voisiko IT-teknolo­gia toimia Afrikan talouskasvun vetu­ri­na? Tai edes katalysaattorina? 

        Englan­ninkieli­nen Afrik­ka on tulos­sa kil­pailus­sa IT-alal­la ja muis­sa finas­sialoil­la. Län­si-Afrik­ka on tässä Etelä-Afrikan kanssa hyvässä kil­pailus­sa koko Afrikassa

        Nige­ria, Ghana ja englan­ninkieli­nen Kamerun ovat jo Afrikas­sa luoneet men­estyviä IT-yhtiöitä ja laa­jen­tu­vat Afrikas­sa. Ensin pitää laa­jen­tua Afrikas­sa ja sit­ten val­loit­taa maail­ma Näin aasialaiset tekivät japani­lais­ten aloit­teesta 1970-luvul­la perässä tuli eteläko­re­alaiset, tai­wani­laiset ja singaporelaiset. 

        Nyt laa­jo­jen tietoverkko­jen kaut­ta laa­jakaistaverkko tulee Afrikaana ja se on ain­oa maanosa joka menee suo­raan laa­jakaista verkkoon ilman mod­ee­mi väli­vai­het­ta ja englan­ninkieli­nen Afrik­ka on joh­dos­sa toisin kuin ran­skankieli­nen Afrikka. 

        Sanoit ettet ole käynyt Afrikas­sa. Suosit­te­len käymään Lago­sis­sa ja Accaras­sa ja siel­lä on afrikkalaisen IT-keskusten pääkonttoreita

      4. QTC: (Afrikas­sa en ole käynyt).

        QTC:

        Miten Niger­ian, Ghanan ja Kamerunin IT-alan nousu näkyy? Pait­si nigerialaiskirjeinä? 

        Nige­ri­alaiskir­jeet eivät ker­ro afrikkalai­sista koko totu­ut­ta kuten ei kaikkien suo­ma­lais­ten viikon­lop­puinen huurteinen ja toksi­nen mais­telu mieliala etenkin met­rossa ja HSL lähili­iken­teen junissa

      5. Rahul Somani:
        Tuos­sa väit­teessä ei ole mitään todel­lista siinä ettäIT-ala kil­pailee muiden tiedekun­tien kanssa. Minkä tiedekun­tien kanssa tarkemmin?IT-alaon maail­man­laa­juis­es­ti enem­män nuo­ria. Parhaim­mat It-alan työn­tek­i­jät tule­vat pääasi­as­sa Aasi­as­ta etenkin Inti­as­ta ja hei­dän kysyn­tä niin Piilaak­sos­sa, Euroopas­sa, kuin Inti­as­sa oner­it­täin kovaa ja kil­pailu on kovempaa.IT-ala on etenkin aasialais­ten nuorten osalta suurin työl­listäjä. Koh­ta näemme englan­ninkielisen Afrikan maid­en nuorten tulon IT-alalle. Nige­ria, Ghana ja englan­ninkieli­nen Kamerun on tässä johtavia maita.En tiedä mis­tä muista tiedekun­nista puhut mut­ta ei tarvitse kun men­nä Piilaak­soon niin näkee minkäikäisiä on siel­lä IT-allala töis­sä. Samoin käyn­ti Int­ian datakeskuk­sis­sa valaisee asi­aa paremmin.

        tuos­sa puhut­ti­in suomes­ta. Suomes­sa on ollut taloudel­lis­es­ti järkeväm­pää alkaa vaik­ka lääkärik­si tai ham­maslääkärik­si tai juris­tik­si kuin it-alalle, mikä on todel­la tyh­mää. Suo­mi kun tarvit­sisi innovoijia yksi­tyisen sek­torin aloille.

        Aivan jär­jetön­tä on tehdä sel­l­ainen yhteiskun­ta, mis­sä korkeim­man taloudel­lisen statuk­sen saa julkisen puolen suo­ja­tuis­sa ammateis­sa. Etenkin kun suomen pienenä maana pitäisi olla dynaami­nen ja mui­ta edellä.

        Itsekin aikanaan näitä asioi­ta pohdin alaa valites­sa. It-ala oli kiin­nos­ta­va, mut­ta se on tehty suomes­sa valitet­tavasti erit­täin epähoukuttelevaksi.

      6. asdas­das: lääkärik­si tai ham­maslääkärik­si tai juristiks

        asdas­das: tuos­sa puhut­ti­in suomes­ta. Suomes­sa on ollut taloudel­lis­es­ti järkeväm­pää alkaa vaik­ka lääkärik­si tai ham­maslääkärik­si tai juris­tik­si kuin it-alalle, mikä on todel­la tyh­mää. Suo­mi kun tarvit­sisi innovoijia yksi­tyisen sek­torin aloille.

        Aivan jär­jetön­tä on tehdä sel­l­ainen yhteiskun­ta, mis­sä korkeim­man taloudel­lisen statuk­sen saa julkisen puolen suo­ja­tuis­sa ammateis­sa. Etenkin kun suomen pienenä maana pitäisi olla dynaami­nen ja mui­ta edellä.

        Itsekin aikanaan näitä asioi­ta pohdin alaa valites­sa. It-ala oli kiin­nos­ta­va, mut­ta se on tehty suomes­sa valitet­tavasti erit­täin epähoukuttelevaksi.

        Tuos­sa pointis­sasi on perää ja näil­lä esimekkeil­lä Afrikas­ta ja Aasi­as­ta halusin vain tuo­da sen tosi­asian esille että näi­den maid­en koulutet­tu väestön kanssa joudu­taan jo rekry­toimaan Euroop­paan ja koh­ta var­maan Pohjois-Amerik­ka tekee sen jo. Aus­tralia ja Uusi-See­lan­ti tekee sitä koko ajan. Samoin Per­sian­lah­den maat ja muu­ta­ma Aasian maa eten­tkin Sin­ga­pore ja Taiwan. 

        lääkärik­si tai ham­maslääkärik­si tai juris­tik­si pääsem­i­nen on sikäli vaikeam­paa kos­ka paikalliset ammat­tili­itot (ei varsi­nais­es­ti Ay-liike) vaan alo­jen edun­valvo­jat jois­sa on myös työ­nan­ta­jia valvo­vat näi­den mainit­semi­asi alalle pääsyä jopa niin että se on men­nyt tuo­hon julkisen puolen suo­ja­tu­i­hin ammat­tei­hin niin että IT-ala esim ei ole suosit­tua. Far­maseut­tili­it­to esim vas­tus­taa mon­esti uusien provi­isorien lisäk­oulus­ta niin että heistä tulisi jatkos­sa uusien apteekkien omis­ta­jia. Kauk­lah­teen on eräs far­maseut­ti suu­nit­tele­mas­sa uuden apteekin avaamista (lähin on Kiven­lahdessa) ja tätät Far­maseut­tili­it­to vas­tus­taa tai on valit­tanut asi­as­ta Fimeaan. mikä on todel­la tyhmää.

      7. Ris­to ej pent­tilähän kir­joit­ti tuos­ta asi­as­ta ulti­maat­tumis­saan 90-luvul­la. Riskienot­to on ulkois­tet­tu yksi­tyis­sekotrin tek­i­jöille ja yrit­täjille, joiden tarkoi­tus on olla dyna­mona tuot­ta­mas­sa rahaa julkisen sek­torin tek­i­jöille ja virkamiehille ja maat­aloustek­i­jöille sekä suo­ja­tuis­sa ammateis­sa oleville. 

        Jos tämä maa halu­aisi men­estyä, pitäisi tehdä toisin. Nos­taa yksilöt jalustalle ja myön­tää, että hei­dän panok­ses­taan on elin­ta­somme nousu kiittäminen.

      8. Real­isti: Noin on. IT-ala kil­pailee samoista lah­jakkuuk­sista kuin eräät tun­netut suosi­tut tiedekun­nat. Nuo tun­netut tiedekun­nat vievät lah­jakku­udet, kos­ka siel­lä odot­taa nousu­jo­hteinen ura sul­je­tus­sa amma­tis­sa, jos­sa palkkaus on hyvä.

        Sul­je­tus­sa amma­tis­sa toimen/viranpätevyysvaatimus on san­ot­tu suo­raasäädök­sessä. Alo­jen­medi­aa­ni­palk­ka ker­too kaiken oleel­lisen. IT-alaa ei voi suositel­la nuorille.

        Näin on. IT-alalle pääsee töi­hin vaik­ka ei olisi mitään tutk­in­toa jos on itseop­pin­ut ja työkoe­mus­ta. Eivätkä kaik­ki korkeak­oulute­tutkaan saa sel­l­aisia palkko­ja kuin lääkärit tai juris­tit. Osa saa huonom­paa kuin sairaan­hoita­jat. Alalle ollaan jois­sakin tilanteis­sa “joudut­tu” kun on ollut korkea­suh­danne ja otet­tu kaik­ki mitkä irtoaa. Onhan se kuitenkin siis­tiä sisä­työtä sään­nöl­lisil­lä työa­joil­la ja pääsee ehkä näkemään vähän suuren maail­man meininkiä. Nyt ei voi­da puhua korkea­suh­dan­teesta kos­ka Nokia-rom­ah­duk­sen jäl­keen on yhä tuhan­sia jot­ka eivät ole saa­neet uut­ta töitä, tai ainakaan yhtä hyvin palkat­tua kuin ennen. Alal­la oli vielä 30 vuot­ta sit­ten n 40% naisia mut­ta enää nip­pa nap­pa 20. Fik­sut naiset ovat tajun­neet lukea lääkärik­si tai juristiksi.

      9. R.Silfverberg: lääkärit tai juristit. 

        R.Silfverberg: Eivätkä kaik­ki korkeak­oulute­tutkaan saa sel­l­aisia palkko­ja kuin lääkärit tai juris­tit. Nokia-rom­ah­duk­sen jäl­keen on yhä tuhan­sia jot­ka eivät ole saa­neet uut­ta töitä, tai ainakaan yhtä hyvin palkat­tua kuin ennen. Alal­la oli vielä 30 vuot­ta sit­ten n 40% naisia mut­ta enää nip­pa nap­pa 20. Fik­sut naiset ovat tajun­neet lukea lääkärik­si tai juristiksi.

        Mik­si lääkäreik­si tai juris­teik­si pääsee mon­es­sa maas­sa hyvään suo­jat­tuun työ­paikkaan on yksinker­tainen vas­taus; Alan liitot kuten Lääkärili­ito ja Lakimies­li­it­to ovat mon­es­sa maasa ei ain­oas­taan Suomes­sa vaati­neet paikallista tutk­in­toa ennen kuin pääset alalle ja ovat saa­neet vuodessa kiin­tiön lääketi­eteel­liseen joka kuitenkin tarkoit­taa esim lääkärip­u­laa. Suo­jatyö­paikat kuten lääkärit tai juris­tit ovat ovat sik­si suosi­tu­impia mut­ta sinän­sä itses­tään vääristävät alan tar­jon­taa ja kysyn­tää ja menekkiä .

      10. Rahul Somani:
        Mik­si lääkäreik­si tai juris­teik­si pääsee mon­es­sa maas­sa hyvään suo­jat­tuun työ­paikkaan on yksinker­tainen vas­taus; Alan liitot kuten Lääkärili­ito ja Lakimies­li­it­to ovat mon­es­sa maasa ei ain­oas­taan Suomes­sa vaati­neet paikallista tutk­in­toa ennen kuin pääset alalle ja ovat saa­neet vuodessa kiin­tiön lääketi­eteel­liseen joka kuitenkin tarkoit­taa esim lääkärip­u­laa. Suo­jatyö­paikat kuten lääkärit tai juris­tit ovat ovat sik­si suosi­tu­impia mut­ta sinän­sä itses­tään vääristävät alan tar­jon­taa ja kysyn­tää ja menekkiä . 

        Tuo on tiedet­ty jo kauan. Lääkäri (tarkem­min kirur­gi) on Suomen arvoste­tu­in ammat­ti ollut monis­sa peräkkäi­sis­sä mielipidekyselyissä.
        Lääkärili­itol­la on sat­tuneista syistä mui­ta liit­to­ja parem­pi neu­vott­telu­ase­ma ja moni kansane­dus­ta­ja ja min­is­teri on toimin­ut lääkärinä. Ei korp­pi kor­pin silmää noki.

        Juris­te­ja taas voisi koulut­taa enem­män kos­ka koulu­tus on hal­paa, vain kir­jo­jen pänt­täämistä, ja Suomes­sa juristien ei ole pakko olla sel­l­aisia saivartelijoi­ta kuin amerikkalai­sis­sa TV-sar­jois­sa. Kai­vat­taisi­in nimeno­maan inhimil­lisem­piä juris­te­ja. Mut­ta kuten lääkärieitäkin, juris­tik­oulu­tuk­sen saanei­ta on paljon eduskun­nas­sa, hal­li­tuk­ses­sa ja presidenttinäkin.

      11. R.Silfverberg: Tuo on tiedet­ty jo kauan. Lääkäri (tarkem­min kirur­gi) on Suomen arvoste­tu­in ammat­ti ollut monis­sa peräkkäi­sis­sä mielipidekyselyissä.
        Lääkärili­itol­la on sat­tuneista syistä mui­ta liit­to­ja parem­pi neu­vott­telu­ase­ma ja moni kansane­dus­ta­ja ja min­is­teri on toimin­ut lääkärinä. Ei korp­pi kor­pin silmää noki.

        Tuos­sa koko Lääkärili­iton aset­ta­mas­sa kiin­tiössä on se nur­ja puoli että Suomes­sa ja myös mon­es­sa län­si­mais­sa lääkäreistä on aito pula ja lääketi­eteel­lisessä tiedekun­nas­sa on keinotekoisen alhaiset kiin­tiöt. Yhdys­val­lois­sa esimerkik­si AMA:n vaiku­tuk­ses­ta lääkärien koulu­tus kiin­tiö vuodes­ta 1910 asti on ollut tähän päivään asti 100 000 lääkäriä vuodessa. Nykyään mon­et tule­vat ulko­mail­ta. Itse asi­as­sa intialaisia on lääkäreinä huo­mat­ta­van paljon uusista maahanmuuttajista 

        Parem­pi olisi nos­taa kiin­tiötä. Eikös Osmo Soin­in­vaara perus­palve­lu­min­is­ter­inä tätä ehdot­tanut 2000-luvun alussa?

      12. R.Silfverberg:
        Juris­te­ja taas voisi koulut­taa enem­män kos­ka koulu­tus on hal­paa, vain kir­jo­jen pänt­täämistä, ja Suomes­sa juristien ei ole pakko olla sel­l­aisia saivartelijoi­ta kuin amerikkalai­sis­sa TV-sar­jois­sa. Kai­vat­taisi­in nimeno­maan inhimil­lisem­piä juris­te­ja. Mut­ta kuten lääkärieitäkin, juris­tik­oulu­tuk­sen saanei­ta on paljon eduskun­nas­sa, hal­li­tuk­ses­sa ja presidenttinäkin. 

        Tässäkin muuten Lakimies­li­it­to ja Asiana­ja­jali­it­to ovat Lääkärili­iton tavoin aset­ta­neet kiin­tiöt. Yhdys­val­lois­sa on eri­lainen oikeuskäytän­tö (jury) joten oikeu­denkäyn­ti on paljon helpom­paa ja halvempaa.

        Kulut­ta­ja asiois­sa suo­ma­laiset ovat todel­la laisko­ja viemään asioi­ta eteen­päin vaik­ka kohtelu on ollut epäinhimillistä. 

        Itse asi­as­sa suo­ma­lais­ten pitäisi sanoa kuten amerikkalaiset tai ylipäätään anglosak­sit yleen­sä vira­nomaisille ” Me tiedämme oikeutemme” !

  16. “Ilmas­to”. Monia hyviä kom­ment­te­ja — eri­tyis­es­ti talouso­h­jaus vapaae­htoisu­u­den sijaan, ja hiilitullit.

    “Afrikan väestöräjähdys”. Tärkeä aihe. Pitää muis­taa myös Helsin­gin väestöräjähdys, jota jotkut moraalit­tomat paikallispoli­itikot ilkeävät vielä ajaa. 🙂

    “Kap­i­tal­is­mi on kor­jat­ta­va”. Vai että “häiriköin­ti­in vaaliuurnilla”. 🙂

    “Alueelli­nen tas­apaino hor­juu”. Pitäisi päästä maltil­liseen väestön määrän vähen­e­miseen kaikkial­la Suomes­sa. Helsin­ki luopukoon hul­vat­tomista kasvusu­un­nitelmis­taan. Tiivistämiskaavoituk­sen voi lopettaa.

    “Elämästä tulee helpom­paa ja mie­lenki­in­toisem­paa”. Ilmas­ton­suo­jelu ja muu luon­non­suo­jelu reilaan, ja väestönkasvu kuri­in niin Afrikas­sa kuin kaikkial­la muual­lakin, kuten Helsingis­sä, niin ollaan jo pitkäl­lä. Jos noi­hin ei puu­tu­ta, ei hyvää seuraa.

    Tekniset ongel­mat ovat ratkaistavis­sa. Suurin ongel­ma on poli­it­tisen tah­don puute ja vas­tu­un pakoilu, niin maail­mal­la kuin Suomes­sa ja Helsingissä.

  17. Hiil­i­t­ul­lit oli­si­vat peri­aat­teessa erit­täin hyvä aja­tus jot­ta kaikkea saas­tut­tavaa toim­intaa ei vain yksinker­tais­es­ti siir­ret­täisi EU:n ulkop­uolelle mai­hin jois­sa ei tarvitse piita­ta päästöistä. Riskinä on kuitenkin se että maail­mas­sa on vielä run­saasti mai­ta, iso­jakin, jois­sa ei halu­ta tehdä juuri mitään päästö­jen vähen­tämisek­si jos se vaaran­taa talouskasvun. Nämä maat saat­taisi­vat liit­toutua keskenään EU:ta vas­taan ja vaarana olisi laa­jamit­tainen kauppasota.

    EU:n ongel­mana on sekin että se ei ole sisäis­es­ti täysin yksimieli­nen päästö­jen vähen­tämis­es­tä ja aikataulus­ta. Esimerkik­si Puolan talous on vielä hyvin riip­pu­vainen hiilestä. 

    Kuten Osmo luet­teli, maa­pal­lol­la on edessään suuria haasteita.

    1. Maalaisvihreä:
      Hiil­i­t­ul­lit oli­si­vat peri­aat­teessa erit­täin hyvä aja­tus jot­ta kaikkea saas­tut­tavaa toim­intaa ei vain yksinker­tais­es­ti siir­ret­täisi EU:n ulkop­uolelle mai­hin jois­sa ei tarvitse piita­ta päästöistä. Riskinä on kuitenkin se että maail­mas­sa on vielä run­saasti mai­ta, iso­jakin, jois­sa ei halu­ta tehdä juuri mitään päästö­jen vähen­tämisek­si jos se vaaran­taa talouskasvun. Nämä maat saat­taisi­vat liit­toutua keskenään EU:ta vas­taan ja vaarana olisi laa­jamit­tainen kauppasota.

      EU:n ongel­mana on sekin että se ei ole sisäis­es­ti täysin yksimieli­nen päästö­jen vähen­tämis­es­tä ja aikataulus­ta. Esimerkik­si Puolan talous on vielä hyvin riip­pu­vainen hiilestä. 

      Kuten Osmo luet­teli, maa­pal­lol­la on edessään suuria haasteita.

      Pitää esit­tää kysymys, kumpi on haitallisem­paa, ilmas­ton­muu­tos vai kuop­pa talouskasvus­sa? Vaik­ka Suo­mi ja muut maat kuin­ka van­no­vat talouskasvun ja kau­pan täy­den vapau­den nimi­in, minus­ta hiil­i­t­ul­lit ja niiden vaa­ti­mat kau­pan uudelleen­jär­jeste­lyt ovat varsin pieni hin­ta siitä, että ilmas­totalkois­sa vih­doin saadaan jotain aikaan, pelkkien suurten lupausten sijaan. Se että nyky­hal­li­tus lupaa jotain tapah­tu­van muu­ta­man vuosikymme­nen päästä, mut­ta kas­vat­taa samaan aikaan hiilid­iok­sidipäästöjä, ei ole vielä mitään todel­lista. Voi olet­taa, että hitaim­mat maat eivät liiku min­nekään vielä vuosi­in, joten joidenkin vas­tu­ullisem­pi­en on syytä jo aloit­taa talkoot, ja vähitellen pakot­taa hiil­i­t­ullein muutkin mukaan (jos halu­a­vat käy­dä kaup­paa puh­taampi­en maid­en kanssa). Jos jonkin maan talous kär­sii liikaa, anntet­takoon sille kehi­tys­a­pua, mut­ta ei tue­ta saas­tut­tamisen jatku­mista. Sanois­in että resep­ti on teknis­es­ti yksinker­tainen, ja vaikeudet ovat ensisi­jas­sa poli­itikko­jen, lob­barei­den ja kansalais­ten halut­to­muudessa luop­ua vähääkään saavute­tu­ista kulutustottumuksista.

  18. Olen aidosti pahoil­lani siitä, että Rahul loukkaan­tui. Mei­dän sotavaunuil­la ajavien vaalei­den jumalien on joskus han­kala aset­tua muiden ase­maan. Ehkä se vain on osa mei­dän faustista luon­toamme, rikkoa ja satuttaa…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.