Ilmasto
Kymmenen vuotta sitten kirjoitin, että 2010-luku on viimeinen vuosikymmen pelastaa maapallo ilmastokatastrofilta. Vuosikymmen meni, eikä oikeastaan mitään tehty paitsi, että kysymys ilmastosta on julkisuudessa aivan eri tavalla kuin ennen. Vain teot puuttuvat.
Ilmastonmuutosta ei voi enää torjua, mutta sitä voi lieventää.
On erilaista vapaaehtoista toimintaa päästöjen vähentämiseksi. Ne ovat ihan sympaattisia, mutta minä uskon valitettavasti vain ankaraan talousohjaukseen. Vastuuttomasta käyttäytymisestä pitää tehdä kannattamatonta ja vastuullisesta kannattavaa.
On siis pystyttävä sopimaan taloudellisista mekanismeista. EU:ssa on valittu keinoksi päästökauppa. Ehkä se ei ollut oikea valinta, mutta sen kanssa mennään. Päästökauppa kuitenkin tekee tyhjiksi nuo vapaaehtoiset toimet, koska päästöoikeudet vain siirtyvät muualle. Tätä kutsutaan vesipatjaongelmaksi. Hiiliverossa ei olisi tätä ongelmaa.
EU:n vähennettävä liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien määrää nopeasti ja on hyväksyttävä se, että päästöoikeuksien hinta nousee korkeaksi, jonnekin sataan euroon hiilidioksiditonnilta samalla kun kaikki hiilidioksidipäästöt on saatava päästökaupan piiriin. Lievemmät toimet eivät riitä.
Kiina, Intia ja Yhdysvallat on saatava mukaan talkoisiin. Muut on pakotettava kauppasaartojen uhalla – tai siis korkeiden hiilitullien avulla. Kiinan ja EU:n päästökauppamekanismit pitäisi yhdistää ja saada myös Yhdysvallat mukaan. Tämä kaikki tuntuu aika utooppiselta, mutta yritettävä on.
Mutta on myös varauduttava sopeutumaan siihen, että ilmasto muuttuu. Suomen tapauksessa tämä ei ole kovin dramaattista elleivät etelästä leviävät metsätuholaiset ala tappaa metsiämme. Mutta emme me osattomiksi jää muun maailman ahdingosta.
Sodan uhka kasvaa, kun maapallo alkaa käydä ahtaaksi.
Sopeutumisesta on puhuttu aivan liian vähän.
Afrikan väestöräjähdys
Tiedän, että Afrikan väestöräjähdyksestä kirjoittaminen on paheksuttavaa, mutta se ei tieto tyynnytä ahdistustani.
Viime vuosikymmen oli ehkä myös viimeinen mahdollisuus pelastaa Afrikka väestökatastrofilta. Useissa Afrikan maissa kehitys onkin ollut ilahduttavaa, mutta ei sen väkirikkaimmissa maissa. Kun synnyin kauan sitten, Nigerian asukasluku oli 38 miljoonaa, Nyt se on jo ylittänyt 200 miljoonaa, kymmenen vuoden kuluttua liki 300 miljoonaa ja vuoteen 2100 sen pitäisi nousta 900 miljoonaan. Nykyisellä alueellaan Nigeria ei missään tapauksessa pysty elättämään 900 miljoonaa ihmistä, mutta väestönkasvua maan päättäjät eivät pidä minään ongelmana. SE vie maan malthusialaiseen ansaan, jossa väestönkasvu aiheuttaa kurjuutta ja kurjuus ylläpitää syntyvyyttä.
Eurooppa selvisi 1800-luvulla ”malthusialaisesta ansasta” lähettämällä liikaväestön Amerikkaan. Näin se sai aikaa demografiseen muutokseen – siihen, että elintason nousu kääntyi syntyvyyden alentumiseksi ja nopea väestönkasvu laantui. Afrikka ei voi toistaa tätä temppua, koska yhtään tyhjää maanosaa ei ole tarjolla.
Afrikan maita on autettava väestöongelman kanssa, mutta auttaa ei voi, jos ei halua tulla autetuksi eikä tunnista koko ongelmaa.
Olen kirjoittanut tästä blogillani vuonna 2015. Valitettavasti siihen kirjoitukseen ei ole viiden vuoden kuluttua muuta lisättävää kuin, että sen jälkeen Suomessa syntyvyys on romahtanut.
Kapitalismi on korjattava
Talouden ja teknologian kehityksessä on tapahtunut muutos, jossa teollisuusmaiden sisällä onnekkaat ja kyvykkäät menestyvät todella hyvin samalla, kun suuren enemmistön suhteellinen asema heikkenee, sillä tavallisen duunarin työn kysyntä heikkenee. Demokratian oloissa ei ole mahdollista, että kansan enemmistö on kehityksessä häviävällä puolella. Vaikka se ei johtaisi kapinointiin kaduilla kuten Ranskassa, se voi johtaa häiriköintiin vaaliuurnilla kuten Britanniassa.
Kapitalismin korjaamisella on kiire. Muutoin vastassa on voimakas eriarvoisuuden kasvu talouden alalla ja barbariaan vaipuminen politiikan alalla.
Tämä ongelma kärjistyy nopeasti.
Kuvittelen saavani tästä aihepiiristä aikaan kirjan vielä tänä vuonna, joten ei tästä aiheesta tällä kertaa enempää.
Alueellinen tasapaino horjuu.
Vuosikymmenen kuluessa Helsingin seudun asukasluku kasvaa 200 000 asukkaalla, muiden kasvukeskusten maltillisemmin. Kun maan väkiluku ei kasva, muun suomen asukasluku laskee neljännesmiljoonalla. Tätäkin dramaattisemmalta tilanne näyttää, kun katsotaan alueellisia ikäjakaumia. Nuori, aktiivinen ja hyvin koulutettu väki pakkautuu kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Se vaikeuttaa tai lopulta jopa estää toimet kehityksen suunnan muuttamiseksi muualla maassa.
Jossain vaiheessa kannattaa kysyä, vastaako aluehallinto kuntineen ja maakuntaliittoineen ja ELY-keskuksineen taantuvilla alueilla enää tätä päivää ja parantavatko maakunnat asiaa lainkaan.
Elämästä tulee helpompaa ja mielenkiintoisempaa
Yllä olevat kohdat ovat aika pessimistisiä. Entisenä poliitikkona olen tottunut etsimään korjausta vaativia asioita ja siksi kartoittamaan asioita, jotka ovat menossa vikaan. Optimismiinkin on aihetta.
Vaikka talouden kehitys ei vaikuta sosiaalisesti kovin tasapainoiselta, ihmisten elämä tulee muuttumaan helpommaksi ja mielenkiintoisemmaksi kaiken uuden ja kiehtovan vuoksi.
Vaaditaan hyvää yhteiskunnallista insinööritaitoa saada kaikki toimimaan niin, että vuosikymmenestä tulee aiempia parempi.
Väestöräjähdysksestä puheenollen. Onko mitenkään mahdoton ajatus, että tuossa maailmassa Venäjä olisi meille se parempi liitolainen kuin EU? Onko väestö- ja ilmastokriisissä olevassa maailmassa meillä tällä hetkellä väärä liittolainen?
”Liittolaisuussuhde” tarkoittaisi sitä että yhteiskuntajärjestelmämme olisi muutettava samankaltaiseksi ainakin osittain, kuin mitä Venäjällä on, että EU:n ja Suomen välinen vapaa matkustusoikeus ja työssäkäyntioikeus loppuu, ja korvautuu vastaavilla Venäjän kanssa. Suomen valuutaksi ei enää kelpaisi euro, vaan joko rupla tai oma markka mutta silloin Suomi joutuu ylläpitämään huomattavaa kulta tai dollarireserviä että markan arvo ei syöksyisi. Entisitä ystävistämme lännessä tulisi vihollisiamme turvallisuuspoliittisessa mielessä ja Suomea kohtaan kohdistettaisiin kauppapakotteita lännen suunnalta. Venäjänkielisten kansalaisten määrä ohittaisi aika pian ruotsinkielisten ja venäjästä tulisi maan toinen virallinen kieli ruotsin tilalle ja jossain vaiheessa venäjänkielisten määrä ohittaisi myös suomenkielisten. Venäjän kielen osaaminen tulisi myös tärkeämmäksi kuin englannin koska sähköiset viestimet länteen päin jäisivät vain pienen etuoikeutetun joukon käyttöön kuten myös oikeus matkustaa länteen.
suomalaiset joka tapauksessa tulevat katoamaan vähemmistöksi
Se tulee kyllä tapahtumaan aika hitaasti koska suomalaiset voivat itse päättää millaisilla ehdoilla pääsee Suome kansalaiseksi.
Ei kannata olla niin negatiivinem. Kyllä pienten kansojen häviämistä yleisesti ja Suomen kansan tuhoa erityisesti on moni vuosisatojen mittaan ennustanut, mutta silti me olemme itsenäisiä. Taivaan Isä on pitänyt meistä tähänkin asti ihmeellisen hyvän huolen, ja Hänen suojassaan me selviämme tulevaisuudessakin.
Kyllä. Väestö ja resurssimielessä Venäjä olisi parempi kuin EU. Venäjän muut arvot vain ovat niin perseestä, että ajatus on mahdoton.
On aika mielenkiintoista, että esität lisäsosialismia, mitä nimität kapitalismin korjaamiseksi. Minun mielestäni on aika kyseenalaista, tavoittelevatko nuoremmat ikäluokat enää korkeapalkkaisia töitä vai vapaa-aikaa. Haluaisit viedä vielä enemmän motivaatiota korkeisiin töihin.
Ja samaan aikaan Eurooppa sukeltaa surkeasti teknologian kehittämisessä: https://www.uusisuomi.fi/uutiset/pankkijohtaja-eurooppa-on-haviamassa-vaarallisen-kilpailun-jarkyttavat-seuraukset-kilpailukykyymme/51d2d9ce-9abd-3518-86cc-7e450e068fa2
Tuo sinun kapitalismin korjaus voi tarkoittaa sitä, että Euroopassa ei enää ole korkeaa osaamista.
OS: ”On erilaista vapaaehtoista toimintaa päästöjen vähentämiseksi. Ne ovat ihan sympaattisia, mutta minä uskon valitettavasti vain ankaraan talousohjaukseen. Vastuuttomasta käyttäytymisestä pitää tehdä kannattamatonta ja vastuullisesta kannattavaa.”
Tämä on realistinen näkemys.
OS: ”Kiina, Intia ja Yhdysvallat on saatava mukaan talkoisiin. Muut on pakotettava kauppasaartojen uhalla – tai siis korkeiden hiilitullien avulla. Kiinan ja EU:n päästökauppamekanismit pitäisi yhdistää ja saada myös Yhdysvallat mukaan. Tämä kaikki tuntuu aika utooppiselta, mutta yritettävä on.”
Tähän yritykseen lähtisivät sitten mukaan myös persut. Tällaistahan ovat kaivanneet Suomen yksipuolisten toimien sijaan. Ovat siis OS:n kanssa samoilla linjoilla.
Jos puhuvat totta. Rohkenen epäillä.
Kiinnostava kirjoitus. Afrikan väestönkasvuun liittyvä analyysi jäi mielestäni kuitenkin aika vajavaiseksi. Ensinnäkin, Afrikassa on muitakin maita kuin Nigeria, joka on ääriesimerkki väestönkasvun suhteen. Toiseksi, historiankirjat kertovat, että malthusilaiseen ansaan ei vielä yksikään maa tai väestö ole ajautunut (ks. esim. Trewavas, 2002, Nature). Toisin kuin Soininvaara kirjoittaa, Eurooppa vältti Malthusin ansan parantamalla maan tuottavuutta. Väestön siirrolla Amerikkaan ei tässä ollut mikään merkittävä rooli. Intia käytti samaa reseptiä 1950-60 luvulla (ks. Vihreä Vallankumous). Ruoantuotannon raju tehostuminen pelasti myös Kiinan, joskin maassa oli käytössä myös toki se kuuluisa yhden lapsen politiikka. – Miksi Afrikan maat eivät voisi tehdä samaa? Itse asiassa, saatavissa olevien maataloustilastojen mukaan maan tuottavuus on kasvussa useassa Afrikan maassa. Samaan aikaan väestönkasvu on hidastumassa ja yhä useampi afrikkalainen saa elantonsa maatalouden ulkopuolelta. Lopuksi, jos tässä ollaan huolissaan maa-alan loppumisesta, niin Afrikalla on vielä jonkin verran matkaa Euroopan ja Aasian väestötiheyslukuihin.
Hyvää pohdiskelua taas kerran, kiitos.
Olen kovasti ihmetellyt, kun julkinen keskustelu pyörii lähinnä ilmastonmuutoksessa (ja kovakalloisimmat kiistävät jopa sen), kun todellinen haasteemme ovat kaikki nämä megaluokan ongelmat yhdessä. Minun lähipiirissäni ihmiset keskustelevat yhä enemmän siitä, miten ihmiskunta voi tästä tilanteesta selvitä. Eivätkä he ole mitään tuomiopäivän profeettoja, vaan fiksuja ja pohdiskelevia kansalaisia.
Tulevaa kirjaa kiinnostuneena odotellen.
Milleniumit eivät ole kiinnostuneta työnteosta tai työurasta samalla tavoin kuin heidän vanhempansa ovat olleet.
Lisäämällä sosialismia milleniumit tekevät vielä vähemmän töitä, kun heitä kiinnostaa enemmän kokemukset kuin varallisuus.
Kuka sellaisen oleilut maksaa??
Vihreät ovat jo pitkään tehnyt myyräntyötä kaupunkilaistumisen eteen. Luonnonsuojelun nimissä on moni elinkeino loppunut maaseudulla. Kulkeminen kallistuu koko ajan ja polttoaineista saatavat verotulot kohdistetaan kaikkeen muuhun paitsi liikenteeseen.
Ihmiset ovat pakotettuja muuttamaan kaupunkeihin kun työt ja rahat loppuvat maaseudulla.
Kyllä ne milleniaalit joutuvat oppimaan tekemään töitä kanssa koska ei se asuminen kaupungissa mitään halpaa ole. Kaikki on markkinahintaista kaupungssa työikäisille terveille ihmisille, asuminen, ruoka, koulutuskin oppimateriaalin osalta. En oikein tiedä mitä elinkeinoja on jouduttu maaseudulla lopettamaan, käsittääkseni maalaiset tekevät metsäkaupoilla nyt sellaisia tilejä mitä ei ole ikiaikoihn nähty. Liikenteestä kerätyillä veroilla leikataan vanhusten lonkkia ja maksetaan kansaneläkkeitä.
Nimeä muutama.
Minulta ei kysytty, mutta esimerkiksi asuntorakentaminen maatilojen yhteyteen (niin sanotut sukupolvenvaihdosasunnot, joiden myötä samalla tilalla saattoi asua useampi sukupolvi, ja joita aikoinaan sai tehdä), kauppojen suuryksiköiden perustaminen, josta tunnetuin esimerkki keskellä maaseutua lienee Suomessa Tuurin kyläkauppa, jonka aikoinaan sai rakentaa, olisi nykyään ympäristönsuojelun nimissä pääsääntöisesti kiellettyä toimintaa. Pieksämäelle suunnitellun Ideaparkin rakentaminen kiellettiin noin 10 vuotta sitten juuri ympäristölainsäädäntöön vedoten. Maaseudun asukaskunnan tyhjeneminen on viime vuosikymmeninä Suomessa ollut naisvetoista. Etenkin naisvaltaisten alojen, kuten kauppaan ja palveluihin liittyvä elinkeinotoiminta on maaseuduilla hiipunut. Aikoinaan maaseutu oli täynnä kyläkauppoja. Kauppa siirtyi sittemmin suuryksikkömäisempiin paikkoihin. Kaupan suuryksiköiden rakentaminen maaseudulle on nykyään käytännössä lailla kielletty.
En tiedä, onko lailla kielletty, mutta tuo kileto kyllä lisää työpaikkojen määrää. Kun 50 kyläkauppaa korvataan yhdellä suuryksiköllä, kaupan työntekijöiden määrä putoaa alle puoleen.
En tiedä tämän päivän laista, mutta nykyiseen huonoon tilanteeseen johti aikoinaan alkoholilaki, joka salli kaljakaupan, kun sen teki paikassa, jossa kukaan ei asu. Samalla vapautui aukioloajat kaupalle. Lisäksi oli vaatimus siitä, että piti myydä samalla bensaa.
Nyt kun kauppa on vapautunut on näiden liikekeskusten aika tullut täyteen. Valitettavasti osa taajamista ja kunnista ehti kuolla tämän hassuttelun aikana.
Tuo väitteesi sukupolvenvaihdosasunnoista on puppua. Laki on kirjoitettu siten, että maatilan talouskeskukseen saa rakentaa talonväen asuntoja vapaasti, jos kyse ei ole rantatontista tai maatila sijaitse jossain suuremman kaupungin lievealueella. Ongelmia on vain, jos yrität rakentaa uudelle rakennuspaikalle keskelle metsää. Tällöin vaaditaan suunnittelutarvepäätös tai poikkeuslupa, ja 2010-luvun alussa ELY-keskukset valittivat näistä systemaattisesti ja voittivat juttunsa, sillä tällaiset asuinrakennukset ovat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisia.
Nyttemmin tämä ei kuitenkaan enää ole asiantila, sillä Sipilän hallitus rajoitti ELY-keskuksien valitusoikeutta kuntien päätöksistä. Lisäksi muutama kunta – ainakin jotkin Lapin kunnat – ovat kirjoittaneet rakennusmääräyksiinsä erilliset pykälät, jotka sallivat uusien rakennuspaikkojen perustamisen lähes mihin hyvänsä ilman erillistä suunnittelutarvepäätöstä. Näin ollen kunnat, jotka haluavat sallia asutuksen hajaantumisen, saavat tehdä sen aivan vapaasti.
Olisi edes ankaraa hintaohjausta, mutta ei sekään riitä. Tarvitaan myös muuta sääntelyä, kieltoja ja rajoituksia. Aikaa on tosi vähän. EU:n pitää ottaa järeimmät kauppapolitiikan aseet käyttöön niskurivaltioiden ojentamiseksi. Ei näytä kyllä lupaavalta, kun tähän asti EU on yrittänyt sitkeästi tuhota omankin ympäristösääntelyn kauppasopimusten avulla. Talouskasvu pitää nollata ja kulutuskulttuuri ajaa alas, koska todellista irtikytkentää ei ole. Kapitalismin korjaussarjaan kuuluu massiivinen varainsiirto yksityiseltä pääomalta julkiseen kassaan, jotta valtavat Green New Deal-investoinnit voidaan toteuttaa. Planeetan pelastaminen vaatii nykykapitalismin uhraamista. Väistämätöntä on varallisuuden tasaisempi uusjako. Niukkuuden maailmassa ei voi edes yrittää kertoa satuja trickle downista.
Media, media ja media. Olennaista on ymmärtää median keskeinen rooli tässä kaikessa. Ilmastouutisointi on kasvanut räjähdysmäisesti ja monet toimittajat tekevät upeaa työtä. Mutta katastrofin kokoluokka on niin valtava, että median kokonaisarvosanaksi täytyy antaa Irvokas Näytelmä. Ilmasto-ja ekokriisi ei vieläkään läpäise kaikkea aineistoa, se ei ole kaiken peruslähtökohta, se ei ole agendan kärjessä. Ilmastonmuutosta ei aina mainita ilmastonmuutokseen selvästi liittyvien tapahtumien yhteydessä. Vetoomuksista ja ympäristöraportetista ei aina kerrota. Hurjia faktoja khk-pitoisuuksien noususta, lämpötilakäyristä, 3-6 astetta kuumemmasta pallosta, jäljellä olevasta hiilibudjetista, meneillään olevasta sukupuuttoaallosta ja biodiversiteettikriisistä ei ole poltettu kansalaisten verkkokalvoille. Kriisitietoisuus ei ole lähelläkään sitä mitä sen pitäisi olla. Kriisiä ei sanota kriisiksi eikä hätätilaa hätätilaksi. On tulipalokiire, mutta se ei välity mediassa. Ylikulutuksen juhlinta jatkuu. Ikuisen talouskasvun eetos on pyhä ja koskematon. Pääkirjoituksissa meuhkataan kaikesta muusta kuin akuutista planeettakriisistä. Syynä täytyy olla halu tahallaan vaientaa puhe koko ongelmavyyhdestä.
Juuri nyt pitäisi olla käynnissä iso lihava keskustelu postkapitalismin ajasta, talouskasvun nollauksesta, kulutuskulttuurin hylkäämisestä, rahavirtojen takaisinsuuntaamisesta julkiselle sektorille, hyvinvointimittareiden ja koko talousajattelun uusimisesta. Debatti pitäisi vielä läpi pikakelauksella. On kiire. Tätä debattia, kriisitietoisuutta ja kiireen tuntua ei ole, koska median puppet master pääoma haluaa pelata aikaa ja jopa estää välttämättömän muutoksen. Pääoma on paaluttanut rajat. Ilmasto-ja ekokatastrofia saa torjua vain, jos siitä ei aiheudu yhtään mitään haittaa kilpailukyvylle, vientituloille, talouskasvulle, yritysten voitontavoittelulle, osingonjaolle, rikkaiden rikastumiselle, nykyiselle kapitalistiselle järjestelmälle ja loputtomalle luonnon resurssien riistolle. Joten sori siitä. Pääoma ei salli planeetan pelastamista. Seuraukset lyhytnäköiselle ahneudelle olisivat liian vakavat.
Näin tämä menee, jos sokeasti alistutaan manipuloitavaksi.
Olennaista on myös ymmärtää, mikä kryptoniitti meillä kaikilla pienillä ihmisillä on hallussamme, nimittäin joukkovoima (https://yle.fi/uutiset/3-10951733). Kaikkien on alettava aktivisteiksi, kukin voimiensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Nuoret, eläkeläiset, työlliset, työttömät, tutkijat, toimittajat, kulttuuriväki. Käsittämättömimpiä ovat ne tutkijat, jotka vielä vain kiltisti toivovat että päättäjät tulisivat järkiinsä. Näyttäkää kunnolla, että käämi on kärähtänyt. Tätä helvettiä ei ”toivomalla” enää ratkaista!
Olennaista on myös natsillismielisten valtaannousun torjuminen. Ihmisoikeudet, oikeusvaltio, demokratia ja sananvapaus, näitä pitää kynsin hampain puolustaa. Niiden vähäisintäkään murentamista ei tule sallia. Taistelu käydään nyt. 2020-luvulla ollaan samassa tienhaarassa kuin Saksa 1920-luvulla. Nykyisen hallituksen pitää varustaa lainsäädäntö natsinkestäväksi. Tulikoe voi tulla pian.
Olisiko liikaa pyydettyä realismia tunnustaa, että jos Valtio pakko-ottaa ilmastonmuutoksen nimissä kaikki varat ja muut tuotantovälineet niin tulos on vain massiivinen korruptio? Tai että hyppäämällä degrowth-kelkkaan täysillä ja ajamalla talouden alas emme pysty pitämään yllä sitä teknostruktuuria joka tuottaa internetit, rokotteet, syöpälääkkeet, ilmaisen koulutuksen ja monta muuta talouskasvun ja teknologisen kehityksen tuomaa mukavaa asiaa jotka degrowth-intoilijat ottavat annettuna? Kakkuaan ei edelleenkään voi samaan aikaan syödä ja säästää, ja talouskasvu ja teknologinen kehitys ovat vain saman kolikon eri puolet. Jos on toista, on myös toista. Jos toinen halutaan lopettaa, lopetetaan myös toinen.
Elämälle elintärkeät järjestelmät ovat romahtamassa ympäriltämme. Ilmakehän ja biosfäärin ”struktuurit” ovat ainoita, joista pitää olla huolissaan. Koska talouskasvua ei ole tosiasiallisesti irtikytketty kasvihuonekaasujen tuotannossa, luonnon resurssien kulutuksesta ja ekologisesta tuhosta, siksi talouskasvu pitää nollata. Ympäristötuho johtaa sivilisaation tuhoon. Silloin ei ole ketään ylläpitämässä internettiä, valmistamassa syöpälääkkeitä tai kouluttamassa toisia. Jos olet tuhopolttamassa taloasi, ei ole mitään järkeä tehdä suunnitelmia, minkä väriset verhot seuraavaksi laittaisit ikkunaan.
Miten ihmeessä ei voisi olla teknologista kehitystä ilman jatkuvaa talouskasvua? Voi tietenkin olla. Miten se, että pystytään elämään maapallon kestokyvyn asettamissa rajoissa, yhtäkkiä estäisi kaiken luovuuden ja innovaatiot? Aikaa on vähän. Tähän hätään huikeat teknologiset ratkaisut eivät ehdi. Nyt on pakko säännellä, rajoittaa, kieltää, sammuttaa tuotantoyksiköitä, jättää lentokoneita maahan ja laivoja satamiin ym. ym. Kasvihuonekaasupäästöt pitäisi pudottaa järkyttävän jyrkässä kulmassa alas. Ei voi tuhlata aikaa teknohaaveiluun ja tuhon eksponentiaaliseen pahentamiseen jatkuvalla talouskasvulla.
Kukaan ei väitä, että pitäisi tehdä jokin totaalisosialisointi. Auttaisi jo paljon, jos EU:n valtiot saisivat käyttöönsä edes ne 1000 miljardia, jonka ne menettävät veronkiertoon joka vuosi. Keskuspankit räiskivät kymmeniä miljardeja kuukaudessa hehtaaripyssyllä finanssimarkkinoille. Finanssisektorin koko on älytön reaalitalouteen nähden. Valtavia summia liikkuu isojen poikien rahapeleissä, keinottelussa. Isoilla yhtiöillä ja kourallisella ihmisiä on enemmän varallisuutta kuin yksittäisillä valtioilla. Laiska, piileskelevä ja pahanteossa oleva raha pitää valjastaa elintärkeän kiireellisiin ilmasto-ja biodiv.projekteihin. On aina parempi, että rahavirrat investointeihin kiertävät parlamentaarisen päätöksenteon ja julkisten instituutioiden kautta. Matkan pimeydestä sivistyksen valoon voi aloittaa vaikka lukemalla Mariana Mazzucaton kirjoituksia.
Ja koska isot saastuttajat eivät tee noin kuitenkaan, jää homma suomalaisen yhteiskunnan kurjistamiseen eräiden tahojen maailmantuskan, moraaliposeerauksen ja hyvesignaloinnin tarpeen takia. No, jos tuota yritetään, on sitä myös sitten vastustettava samalla mitalla.
No eivät ole romahtamassa. Pelko pois. Muutaman tuhannen vuodem kuluttua on alkamassa seuraava jääkausi, yksi kymmenistä jääkausista maapallon historiassa. Kauppatorilla on silloin kilometrin paksuinen jääkerros. Siihen mittakaavaan kun miettii sen minkälainen romahdus olisi metri merivettä kauppatorilla. Taustatiedoksi annettakoon että IPCC ei kiistä jääkausia, ei menneitä eikä tulevia.
Mitähän on natsinkestävä lainsäädäntö? Saksassa natsit nousivat valtaan ihan demokraattisesti ja ennen sotaa Hitlerin kannatus yli 80%.
No, esimerkiksi Saksan liittotasavallan perustuslaista voi ottaa mallia.
Natsit hävisivät ne vaalit, joiden jälkeen nousivat valtaan.
Nousivat kuitenkin ihan ilman aseellista vallankaappausta.
Tämä on vähän niin ja näin. Tosiasiassa natsit kaappasivat vallan vähän samaan tapaan kuin Kustaa III aikoinaan. Siinä valtiopäivien istunnossa, jossa hyväksyttiin kiireellisenä Saksan hallitukselle lainsäädäntö- ja perustuslainsäädäntövallan siirtänyt valtalaki, istuntosalin käytäviä miehittivät SA-miehet, ja erityisesti porvarillisille keskiryhmille oli tehty selväksi väärän äänestystuloksen johtavan väkivaltaisuuksiin.
Natsien ei tarvinnut tehdä aseellista vallankaappausta, koska heillä oli oikeuslaitoksen, poliisin ja armeijan passiivinen tuki. Tässä suhteessa meillä on nyt merkittävästi erilainen tilanne; äärioikeisto on poliisille erityisen katkera juuri siksi, että sillä ei ole tätä tukea.
Tuo malli oli myös samanlainen miten kommunistit nousi valtaan Tšekkoslovakiassa 1948. Silloin Suomen äärivasemmisto julisti Hertta Kuusisen äänellä että Tšekkoslovakian tie on meidän tie. Veretön vallankaappaus oli myös Tšekkoslovakian tie ja eräät tahot Suomessa sitä myös ajoi
Perustuslakivaliokunnan lisäksi voisi olla perustuslakituomioistuin. Ei joko tai vaan sekä että, lainsäädännön tarkastelu etukäteen ja jälkikäteen. Perälauta, jos eduskunnasta alkaa päästä läpi tosi arveluttavia lakeja. Varmaan tulisi perustaa parhaista asiantuntijoista koostuva työryhmä pohtimaan, miten yhteiskunnan kallisarvoisimpia arvoja suojellaan. Itä-Euroopasta voi hakea inspiraatiota mitä tehdä toisin, siellä ei tilkitty porsaanreikiä ajoissa. Tarvitaan backstoppeja ja moninkertaisia lukkoja. Voiko tehdä vielä jotain oikeuslaitoksen riippumattomuuden varmistamiseksi? Miten huolehditaan ettei median omistus voi keskittyä liiaksi yksiin käsiin?
Miten tämä voidaan huolehtia takautuvasti? Suomessa on harvinaisen omistukseltaan keskittynyt media jo nyt. Ei varmaan missään muussa länsimaassa ole näin keskittynyttä mediaa.
Kova väite, mutta näyttää EU:n alueella olevan suurin piirtein totta:
https://cmpf.eui.eu/media-pluralism-monitor/mpm-2017-2/
Kokonaisuus ei näytä tällä hetkellä huonolta, mutta riskejä on. Linkatussa raportissa on esitetty koko joukko yksinkertaisia parannuksia lainsäädäntöön, mm. median omistuksen läpinäkyvyyteen.
Miten olisi Britanniassa esimerkkinä Rupert Murdoch? Brittimedia on vielä keskittynyt kuin Suomi. Kielialueellisesti englanti on laajempi kuin suomi mutta silti yksi australialainen voi omistaa suurimpia sanomalehteä kolmessa maassa. The Sun
The Times, The Sunday Times, The Australian ja Wall Street Journal ovat Murdochin omistuksessa.
”On erilaista vapaaehtoista toimintaa päästöjen vähentämiseksi. Ne ovat ihan sympaattisia, mutta minä uskon valitettavasti vain ankaraan talousohjaukseen. Vastuuttomasta käyttäytymisestä pitää tehdä kannattamatonta ja vastuullisesta kannattavaa.”
Minä olen pohtinut että riittääkö pelkkä talousohjaus, pitäisikö vaatia jonkinlaisia ”ankarampia” lupamenettelyjä? Jotain rakennusluvan tai ampuma-aseen hallussapitoluvan kaltaista järjestelmää joillekin laitteille.
Toinen asia on kiinteistöjen ja talotekniikan kunnossapitovelvoitteet. Nyt rak.määräykset edellyttää energiatehokasta rakentamista, mutta kukaan ei velvoita niiden järjestelmien ylläpitoon. Ja sen huomaa kun alalla työskentelen. Monet LTO-laitteet tai automatiikat on niiden vikaantuessa ohitettu, kun on katsottu että niiden korjaaminen on liian kallista. Ja minusta paloturvatekniikoista tutut huolto- ja tarkastusvelvoitteet pitäisi laajentaa koskemaan myös energiaa kuluttavia laitteita.
Olisi kiinnostava tietää korkotason ilmastovaikutus. Eri maturiteettien korkojen muokkaaminen on nykyään keskuspankeille helposti tehtävissä.
Voisiko pyrkiä suosimaan kauas katsovia investointeja tuotantoon, joka on tuottoisaa myös jos/kun ilmastomuutokset vaikutukset toteutuvat?
Lyhyiden velkakirjojen tuoton nousun luulisi nostavan vaihtoehtoiskustannusta sijoittaa tuotantoon lyhyellä tähtäimellä. Näin investoinnit ohjautuisivat vähemmän lyhyen tähtäimen (kestämättömistä) sijoituksista pitkäjänteisiin (kestäviin) sijoituksiin.
EUn painoarvo USAn, Kiinan, Intian ja Venäjän asioihin esim. hiilitulleilla on olematon. EU on jo sisäisesti hyvin hajanainen. Siellä on vahva hiilirintama Puolassa ja Saksassa. Britithän päättivät ottaa hatkat EUsta. Epäilen, että ilmastovouhotuksessaan EU ampuu vähintään omaan polveensa.
Britannia oli tosin aika monella mittarilla paljon edistyksellisempi ilmastoasioissa kuin muut EU-maat. EU:n kunnianhimoinen ilmastopolitiikka kaatuu siihen ettei EU:lla ole oikeastaan lainsäädännöllistä kykyä ajaa läpi mitään merkittäviä muutoksia. EU kun ei todellakaan ole liittovaltio mitenkään samalla tavalla kuin Yhdysvallat on.
EU:n ilmastovouhotus ampuu jo nyt itseään polveen kun sisäinen päästökauppa (ETS) pakottaa raskaan teollisuuden kilpailemaan päästöoikeuksista muun EU:n teollisuuden ja kuluttajien kanssa, samalla kun EU:n ulkopuolinen raskas teollisuus on täysin järjestelmän ulkopuolella.
Suomen osalta on myös tämä aiemmin mainitsemasi suunilleen 30%:n lasku syntyneiden määrässä per sukupolvi, mistä on kolme mahdolista seurausta:
1. Hyvinvointiyhteiskunnan kestävyysvaje kasvaa voimakkaasti, veroja nostetaan ja maa velkaantuu. Puhutaan että syntyvys pitäisi saada nousuun, mutta oikeasti mitään ei tapahdu. Seurauksena saattaa vielä olla koulutetun väen maasta pako korkeiden verojen yms takia, jolloin sukupolvien välinen koko kasvaa edelleen.
2. Hyvinvointiyhteiskunnan koko suhteutetaan maksajien määrän laskuun. Eläkkeitä ja muita tulonsiirtoja alennetaan. Tähän on tuskin poliittista tahtoa.
3. Työperäistä maahanmuuttoa kasvatetaan voimakkaasti. Tähänkään ei ole oikein poliittista tahtoa, kun muut puolueet pelkäävät PS:ää.
Olemme EU:ssa ja työvoiman liikkuminen on pitkälti vapaata EU:n sisällä. Suomi kuuluu EU:ssakin selvästi rikkaimpaan prosenttiin valtioista, ainakin jos lasketaan elämisen kuluja. Miksi tänne ei saada järjestettyä työvoimaa lähes koko EU:n kokoisesta työvoimareservistä? Ongelma lienee ehkä siinä että täällä on tehty kaikesta niin järjettömän kallista.
Vielä jakomielisempää on sitten se, että tätä ongelmaa koitetaan hoitaa laskemalla palkkoja lisää, kukaan ei vakavasti ehdottele asuntotuotannon voimakasta kasvattamista että asumisen kulujen nousu saataisiin pysäytettyä. Ei tietenkään, kun asunnoista ja asumisesta on tehty sijoitusinstrumentti eikä varsinainen välttämättön hyödyke, asuntoja ja asumista käsitellään EU-tasolla vapaiden markkinoiden näkökulmasta, joka sitten tarkoittaa että EU-jäsenvaltioilla on enää rajallinen kyky edes ruveta asuntotuotantoon muista kuin sosiaalisista syistä (eli halpoja, alle markkinahintaisia, asuntoja saisi tuottaa ja tarjota vain sosiaalisista syistä).
Suomen kiihtyvää kaupungistumista ja maaseudun kuihtumista on rummutettu jo monta vuotta nyt. Jos tämä myönnetään tosiasiana niin asuntojen rakentamisen pitäisi lisääntyä näillä kasvavilla kaupunkialueilla kiihtyvää tahtia, tätä ei kuitenkaan tapahdu. Mutta ilmeisesti Suomessa markkinaehtoinen asuntotuotanto ei oikein toimi, rakentajat näyttävät mielummin käärivän korkeamman hinnan kuin tuottavan enemmän asuntoja.
https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2017/asuntotuotanto-ei-vastaa-tulevaisuuden-tavoitteisiin/
Keskinkertaiset palkat, kireä verotus, korkea hintataso, ankea ilmasto ja vaikea kieli houkuttaa vain sosiaaliturvamamuja. Lisäksi vielä sääntö-Suomi. Pahasti pelkään, että nykyhallitus pahentaa noita kaikkia kohtia.
Asuminen on kallista lähinnä Pk-seudun ydinalueella. Muualta löytyy kohtuuhintaistakin omistukseen ja vuokralle.
Pääosa maahanmuuttajista on kyllä työperäisiä. Erityisesti Helsingin seudun rakentamnen on täysinriippuvaista maahanmuuttjaista. Moni valittaa, että helsinkiläisissä ravintoloissa ei saa palvelua suomeksi. Maahanmuttajia nekin.
Raksaväki on siirtotyövoimaa. Virolaiset esimerkiksi ovat jo nyt hupeneva luonnonvara Suomessa. Viron palkat ovat nousseet jne.
Ravintolapuolella itseäni on alkanut pizza-kebab-muu etninen homma ärsyttää. Klassikkoravintolat suomeksi on tullut tutuksi.
Itse asiassa suurin ulkomaalaisten rakennustyö maiden väestöryhmä ei ole virolaiset vaan ukrainalaiset ja valkovenäläiset. Myös muualta entisestä Neuvostoliitosta on paljon rakennustyövoinaa
Voinko kysyä mikä on omassa määritelyssäsi Klassikkoravintola? Kulttuuriravintola on tietenkin oma lajinsa ja niiden hintataso on ihan jokin muu kuin etnisten ravintoloiden. Mikä on sinulle klassikkoravintola ja miten määrittelet sen?
Voitko avata termiä klassikkoravintolat? Määritelmä on tietenkin laaja ja terminä myös jotenkin ”elitistinen” tai ”yläluokkainen”.
Esimerkiksi hyviä monipuolisia kalaravintoloita ei ole valitettavasti pääkaupunkiseudulla vaikka Suomessa syödään paljon kalaa. Tätä on ulkomaalaiset turistit ja pitkään ulkomailla asuvat suomalaiset ihmetelleet
Kaikki ravintolat eivät ole etnisiä pääkaupunkiseudulla. Pikaruoka ravintolat (muut kuin ketjut ) ovat pääasiassa etnisiä. Ja niiden valikoima ja hintataso vaihtelee myös eri puolilla pääkaupunkiseutua
On esimerkiksi kiinalaisia, pizzerioita, intialaisia, lähi-idän , venäläisiä ravintoloita jotka ovat olleet pääkaupunkiseudulla
kauemmin ja niiden ruoka valikoima on myös ihan erilainen kuin pikaruoka ravintoloiden ja ne voidaan luokitella perinteiseksi klassikkoravintoloiksi kuin pikaruoka ravintoloiksi
(En tiedä saako Osmo Soininvaaran blogissa mainostaa nimiä mutta minulla olisi muutama esimerkki mutta en tiedä saako nimiä mainita täällä)
Saat mainita suosikkiravintoloitasi.
Tässä on Osmolla hyvä esimerkki siitä että työperäinen maahanmuutto on monessa suhteessa pääkaupunkiseudulla riippuvainen miten palvelut pyörittävät jatkossa. Tuo rakennustyö maiden ulkomaalainen työvoima on hyvä esimerkki siitä että Espoossa Länsimetron jatkettava Kivenlahdessa rakennetaan pääasiassa ulkomaalaisten työvoiman lisäpanoksella. En usko että pelkällä suomalaisten rakennusmiesten työvoima nimenomaan pitäisi työmaata ajantasalla.
Myös HSL:n bussikuskeista monet ovat ulkomaalaisia. Voin todeta että parhaammat kuskit asiakaspalvelussa ovat aasialaiset, afrikkalaiset, lähi-itäläiset ja filippiiniläiset kuskit koska heillä on ihan erilainen asiakaspalvelu luonne suhde kuin esimerkiksi suomalaisilla ja itäeurooppalaisilla kuskilla joilla on huono tapa ajaa pysäkin ohi vaikka matkustaja on aivan sen lähellä. Myös itäeurooppalaisilla on joskus vastenmielinen suhde palvelutyöhön. Neuvostoliiton
perintöää varmaan. Etenkin vanhenmilla kuskeilla.
Olin kerran Espoon asukastilaisuudessa Sellon kirjastossa ja siellä kaupungin virkailija totesi että HSL:n monet bussit Espoossa jäisi ajamatta mikäli ulkomaalaiset kuskit poistetaan yhdeksi päiväksi liikenteestä. HSY:n ulkomaalaisten työntekijöiden osuutta en tunne mutta HSL:n moni bussikuskeista Espoossa on ulkomaalaisia. Helsingin ja Vantaan liikenteessä heitä on enemmän tietääkseni.
Etnisississä ravintoloissa tietenkin pääasiallinen palvelu on jonkin muu kuin kirjakieli suomi.
Mitkähän mahtavat olla ne ”minitrendit”, joihin suomalaiset vallanpitäjät voivat kuvitella jotain pystyvänsä vaikuttamaan. Mielestäni on aika turha mietisekllä asioita, joille ei voi edes teoriassa mitään.
Osmon listauksessa niitä oli yksi eli väestön keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Eikös sen voisi poliitikot ratkaista siirtämällä vaikka pääkaupungin ilmastollisesti mukavampaan paikkaan, sanotaan vaikka Maarianhaminaan. Lisäetuna Suomen pääkaupunki olisi tullivapaalla alueella. Vai pitäisikö perustaa kokonaan uusi kaupunki vaikka Korvatunturille?
Yksi suomalainen minitrendi on tietysti huoltosuhteen heikkeneminen, jonka loppumisajankohtaa ei nykyisellä syntyvyydellä enää osaa kukaan ennustaa. Hyvinvointivaltio on ajamassa ojaan eikä kukaan tunnu tietävän missä on jarru.
Toinen on tasa-arvokuilun laajeneminen. Nykyäänhän Suomi jo on tasa-arvon takapajula (BIGI-indeksin mukaan sijalla 72 kun maita on mukana 132). Ei kai ole mitään syytä olettaa, että tahti hidastuisi. On jännittävää nähdä, minkälainen on maa, jossa aiemmin selvästi tuottavampi sukupuoli jää yhä kauemmas parempiosaisesta sukupuolesta. Mitä se tarkoittaa talouskasvun kannalta, entä syntyvyyden, rikollisuuden, jengiytymisen …? Minkälainen on maa, jossa yhä suurempi osa, ehkä kolmisenkymmentä prosenttia nuorista miehistä on lukutaidottomia ja vailla toivoa työstä saati perheestä – ja jossa koululaitos kuuluu PISA:n mukaan tasa-arvon kannalta maailman huonoimpiin. Vastausta voi lähteä etsimään USA:n suurkaupungeista.
Onhan noita muitakin.
Investoinnit ovat olleet yli kymmenen vuotta selvästi pienempiä kuin kilpailijamaissa. Pitäisi saada joku markkinaliberaali kansansuosikkinainen pääministeriksi kertomaan, mitä kuuluu periferisessä maassa tehdä, kun paljon ketään ei kiinnosta enää investoida, kun rahakkaiden luottamus maan talouden kykyyn uudistua on mennyt, kun mitään selvää kilpailuetua ei enää ole. silloin on nimittän pakko muuttaa talouden rakenteita niin, että Kikyt alkavat näyttää kärpäsenpaskoilta.
Entäs sitten se, että tuskin Suomessa enää ”koskaan” valtion budjettia saada tasapainoon, saati kuntien (vaikka niistä jotkut pärjäävätkin) paitsi että on saatava, jos lainarahan hinta nousee pilviin tai loppuu kokonaan.
Monet kynnelle kykenevät muuttavat pois maasta. Työvoimapulasta tulee iso ongelma, jos ei sitten firmat kiltisti siirrä toimintojaan muuttajien perässä.
Niin sanotun haittamaahanmuuton ongelmat pitää vielä mainita. Ongelmaa on hankala lähteä ratkaisemaan toisaalta persuhalvauksen takia, toisaalta monen vasemmistolaisen liian ruusuisten kuvitelmien takia.
Nää tuli nopeasti mieleen. Toivottavasti Osmo kirjoittaa oman, vähemmän pessimistisen listansa. 😀
Syntyvyyden aleneminen vaikuttaa työmarkkinoilla vasta 2040-luvulla, sen verran pitkiä ovat suomalaisten koulutusajat. Ilmeisesti nykyhallitus pidentää noita aikoja.
Ulkomaiselle työvoimalle ei ole yksittäisiä erityisosaajia lukuunottamatta tarvetta, kun maassa laaja työttömyys on n. 350000. Suomessa pitäisi oppia hyödyntämään työvoimareservi, ennenkuin kiljutaan ulkomailta väkeä.
Tuossa 350000ssa
on noin 50000 korkeakoulutettua Akavan mukaan, joten luulisi olevan osaajissa jopa valinnanvaraa.
Korkeakoulutettu assyrologi siirtyy vaivatta ICT-huippuosaajaksi, koska on korkeakoulutettu?
Ihan yhtä hyvin kuin tilastonikkari kaupunginsuunnittelijaksi tai liikenteen asiantuntijaksi.
Akavan tilastoista selviää, että työttöminä on tuhansia IT-koulutettuja (Ekon/KTK,DI, FM, LuK, Ins, KTM,Trad), mutta kun pitäisi saada maksuttomasti/halvalla, 30-40v, 30v työkokemuksella.
Erityisosaajia? Esimerkiksi rakennuksille ei riitä väkeä omasta takaa. Eikä puutarhatöihin. Närpiö on täysin ulkomaisten erityisosaajien armoilla.
Erään puolueen puheenjohtaja tyylinsä mukaan myös edeltäjää matkien koristi eräässä vaalipaneelissa että työvoimareservi on Suomessa arkikäytössä mutta ei kuitenkaan pysähtynyt kertomaan miten esimerkiksi työttömien Paperiliiton työntekijöistä saadaan koodareita. Työvoimareservi on myös jokseenkin vanhentunut ammattitaidolla ja osaamisella
Akavan tilastoista selviää, että työttöminä on tuhansia IT-koulutettuja (Ekon/KTK,DI, FM, LuK, Ins, KTM,Trad), mutta kun pitäisi saada maksuttomasti/halvalla, 30-40v, 30v työkokemuksella.
Työttömät paperimiehet ovat pääosin eläkeputkilaisia. En tiedä, tilastoidaanko heidätkin työttömiin.
Eläkeputkessa oleva on työtön, koska hän saa työttömyysturvaa.
Realisti: Akavan tilastoista selviää, että työttöminä on tuhansia IT-koulutettuja (Ekon/KTK,DI, FM, LuK, Ins, KTM,Trad), mutta kun pitäisi saada maksuttomasti/halvalla, 30-40v, 30v työkokemuksella.
Noiden työttömien Akavan ICE työntekijöiden kohdalla syyt
vaikeasti uudelleen työllistymiseen alalle on myös se että ICE alan teknologinen kehitys on mennyt näiltä 30-40 vuotta alalla olevilta ohi. Jos henkilö joka on aloittanut ICE alalla 1970-luvulla ei todennäköisesti ole pätevä mitä nyky teknologinen osaaminen vaatii. Intiassa valmistuu vuosittain yhtä paljon ICE insinöörejä kuin Suomessa alalta jää eläkkeelle vuodessa. Intian ICE insinöörit ovat alansa huippuja.
Intialaiset ovat surkeita. Tästä on useammasta suunnasta tietoa. Tekninen suunnittelu/ohjelmointi joudutaan tekemään kolmeen kertaan, koska Suomen oloista ei ole tietoa. Esim. Olkiluoto 3n perustussuunnittelu meni uusiksi, kun intialaiset eivät tunteneet käsitettä routa. Hinku intiaanien käyttöön onkin vähentynyt muutaman vuoden takaiseen, 10€ suutari, 100€ vahinko.
Olkiluoto 3n perustussuunnittelu ei ole intialaisen yhtiön projeti se on ranskalaisen Arevan ja luun että Areva ei tunne uomen olosuheita ja Areva on sen myöntänyt.
Kyllä intialaiset ICE insinöörit ovat Piilaakossa menestyvämpiä kuin vastaavat amerikkalaiset paikalliset insinöörit sen on jopa Apple ja Microsoft todenneet että ilman intialaiten ICE insinöörien rekorytointiä ei amerikkalaisten omasta väestöstä löydy työvoimaa tai osaamista ja rekrytointi on käynnissä Piilaaksoon koko ajan Intiasta. Intialaisten osaaminen monen kansainvälisen ICE yhtiön kohdalla huipputasoa.Kysy vaikka Microsoftin, Applen ja muiden Yhdysvaltain johtavien ICE firmojen toimitusjohtajilta muuten suurinsa on intialaisia.
Miksi Euroopassa ei ole Piilaaksoa? Hyvä kysymys. Ennkkoluulot ulkomaalaisten huippuosaajien panokseen kertoo myös tämän nimimerkin Realistin ennakkoluuloiset näkemykset esim intialaisten ICE insinöörien ammattitaidosta ja hyvä esimerkki oli sitaateissa ” Hinku intiaanien käyttöön onkin vähentynyt ”
Ensiksi hinku intiaaneja ei ole olemassakaan. En tiedä sen nimistä kansaa mutta puoliksi intialaisena tuo termi Hinku intiaani on minulle halventava. Se on samanlainen termi kuin 1930-luvun juutalaisista käyttämä termi jutsku.Sitä en hyväksy että termiä hinku intiaani käytetään intialaisista koska en tunne ketään intialaista joka olisi hinku intiaani ja keskustelu siitä onko intialaiset ICE insinöörit alansa huippuja esim Piilakossa ei ole edes mielipide kysymys vaan tosia asia.
Oikein hyvä, että kopioit alkuperäisen väitteen. Siinä on todella paha asiavirhe, olipa se sitten rasistiseksi tarkoitettu vai ei. Lisäsit toisaalta itse vettä myllyyn ottamalla käyttöön termin ”hinku intiaani”.
Itse olen kommentoinut nimenomaan termiä ”hinku intiaani”, ja eiköhän tämä asia ole minun osaltani taputeltu.
Tapio:
Itse olen kommentoinut nimenomaan termiä ”hinku intiaani”, ja eiköhän tämä asia ole minun osaltani taputeltu.
Minulla termissä ”hinku intiaani” ei ole hinku tai vinku niinkään iso ongelma vaan termi INTIAANI . Toki yhdistettynä hinku Intiaani tai vinku Intiaani se on minusta rasistinen termi intialaisista.
Se miksi monet suomalaiset eivät ymmärrä miksi termi intiaani on loukkaava termi niin voisin kysyä suomalaisilta että olevatko he ulkopuolisten kansojen näkökulmasta RYSSIÄ? SLAAVEJA? Pitävätkö suomalaiset siitä että heitä kutsutaan RYSSIKSI tai SLAAVIKSI? Tähän kysymykseen olisi suomalaisten jotka eivät ymmärrä miksi intiaani termi on intialaisille rasistinen on varmaan monelle suomalaisille hyvä kysyä itseltään miksi suomalaiset eivät pidä siitä että heitä luullaan ulkomailla tai ulkomaalaisten näkökulmasta RYSSINÄ tai SLAAVEIKSI.
Blogin isännälle (Osmo Soininvaaralle) toivosin että termit kuten hinku intiaani ei olisi myös jatkossa tässä blogissa suotavaa ja niiden käyttö olisi merkitty tämän blogin hyvinkin perustaviin sääntöihin kirjattavaksi rasistisena ilmaisuna. Keskustelu esim. ulkomaalaisten työvoimasta esim intialaisten insinöörien panoksesta ei edistä että heitä kutsutaan hinku intiaaneiksi joten keskustelu ei ole enää akateeminen kutn totesin että hinku intiaani on samanlainen termi kuin 1930-luvun juutalaisista käyttämä termi jutsku . En usko että Olkiluodon 3 ongelmat ovat pelkästään Realisti keskustelijan mukaan pelkästään hänen käyttämän ennakkoluuloisen termin kuten hinku intiaanien syytä koska se on halventava esimerkki intialaisista
hinku intiaanien käyttöön=desire to use indians
sanon
Termi hinku intiaani on minulle joka olen puoliksi intialainen halventava ja rasistinen termi
Tehdään tämä nyt tämä selväksi.
Se on yhtä rasistinen termi kuin jutsku juutalaisista , manne romaneista, ryssä venäläistä, finnjäväl ruotsinsuomalaisista
Missään muualla kuin Suomessa ei ole termiä intialaista nimellä hinku intiaani. Ei edes englanninkielessä
Voit miettiä miksi. Jos et ymmärrä niin voi sille mitään mikäli et ymmärrä
Ensiksi termi intiaani ei viittaa intialaisiin mitenkään.
Ovat suomalaiset mongoleja?
1930-luvulla muiden eurooppalaisten näkemysten mukaan suomalaiset olivat mongoleja koska yleinen luulo joka perustui ennakkoluuloihin siinä että suomalaiset olisivat mongolien jälkeläisiä koska olemme ei indoeurooppalainen kielen omaksuva kansa
Intialaiset eivät ole intiaaneja tai hinku intiaaneja sen paremmin kuin suomalaiset alkoholisteja mongoleja
Termi hinku intiaani on minulle henkilökohtaisesti rasistinen ja loukkaava kun kuvataan intialaisia
Irlantilaisia sanotaanko Britanniassa halventavasti Paddy joka on monelle irlantilaiselle rasistinen termi kuten hinku intiaani
Kysy joltain oikealta intialaista oletko englanniksi esim hooking Indianer?
Termi on yhtä halveksuva mitä englantilaiset käyttävät termillä Paki (pakistanilainen tai eteläaasialainen)
Tiedän että moni suomalainen ei pidä niistä termeistä mitä esimerkiksi ulkomaalaistet käyttävät suomalaisista etenkin kun eräät suomalaiset ovat humalassa antaneet kuvan suomalaista negatiivisesti niin että olemme kaikki samanlaisia juoppoja
Mieltä tuntuu lause että Kyllä ne teuvohakkaraiset (suomalaiset) ovat surkeita kuten hinku intiaanit (intialaiset) ?
Toivon että ymmärrät mitä tarkoitan että minulle termi ja muille intialaistaustaisille hinku intiaani tarkoittaa alentavasti ja rasistisen taustan takia esim hooking Indianer
Myös Blogin isännälle (Osmo Soininvaaralle) toivosin että termit kuten hinku intiaani ei olisi myös jatkossatässä blogissa suotavaa ja niiden käyttö olisi merkitty tämän blogin hyvinkin perustaviin sääntöihin kirjattavaksi rasistisena ilmaisuna. Osmo Soininvaara varmaan ymmärtää termin hinku intiaani taustan negatiivisen ilmaisun paremmin kuin moni muu. Joten toivon että tällaiset termit kuten hinku intiaani jäisi pois blogista jatkossa jotta asiallinen keskustelu saataisiin aiheesta jatkossa myös asialliseen lopputulokseen
mutta siinä lainaamassasi viestissä ei edes puhuttu hinkuintiaaneista. Siinä käytettiin verbiä ”hinku” kuvaamaan halua palkata intialaisia.
hinku intialaisten palkkaamiseen on sama asia kuin halu intialaisyen palkkkaamiseen.
sinä käsisitit, että sana hinku ei olisi verbi, vaan intialaista määrittelevä sana.
kukaan muu ei ole käyttänyt tuota termiäsi kuin sinä
Kyllä alkuperäsessä lausee oli käytetty termiä hinkuintiaani. Se löytyy tästä blogista haulla. helposti . Termi hinku intiaanissa ei ole kyse rasistisesta ilmaisusta termistä HINKU vaan INTIAANI joka on halveksiva kolonialistinen rasistinen termi jota edelleen kuulee esim Britanniassa jopa ihan maan kuninkaallisten suusta.
Ei pidä paikkaansa. Tuossa on se alkuperäinen viesti. Sinä itse väänsit tuossa hinkuintialaisen, vaikka alkuperäisessä viestissä ei puhuttu tuollaisista, vaan halusta intialaisen työvoiman käyttöön.
Tässä se viesti:
Intialaiset ovat surkeita. Tästä on useammasta suunnasta tietoa. Tekninen suunnittelu/ohjelmointi joudutaan tekemään kolmeen kertaan, koska Suomen oloista ei ole tietoa. Esim. Olkiluoto 3n perustussuunnittelu meni uusiksi, kun intialaiset eivät tunteneet käsitettä routa. Hinku intiaanien käyttöön onkin vähentynyt muutaman vuoden takaiseen, 10€ suutari, 100€ vahinko
”Hinku intiaanien käyttöön”= halu intialaisen työvoiman käyttöön= desire to use indian people as labour
Intialaisten kutsuminen intiaaneiksi on kyllä selvä asiavirhe.
Yritin korostaa sitä jo aiemmin mutta se ei asiaa auttanut. Minule sana hinku tai vinki ei ole sisänsä rasistinen vaan lause kokonaisuudessan joka on seuraava
”Hinku intiaanien käyttöön onkin vähentynyt muutaman vuoden takaisee”
En voi ymmärtää miten suomalaiset joilla on koulutusta ei erota INTIAANIA ja INTIALAISTA.
Ei tämä pitäisi olla vaikeata mutta Osmo tämän keskustelun perusteella pitäisi kyllä sinunkin kirjoittaa rasismista uusi blogi koska aihe on mielenkiintoinen ja valittettavasti hyvin vieras jokseekin suomalaisille koska rasismi ei ole vain rodullista geneettistä korostamista kuten oli vielä 1930-luvulla. Ei ymmäretä Suomessa kun ei ole historiallsia ikäviä kokemuksia. Intiaanit ja intialainen ei pitäisi mennä enään sekaisin kuten romanit tai romaanit.
intiaanissa ei ole mitään rasistista. Jos joku syyttäisi minua rasismista tuon sanan käytöstä, heittäisi juomat naamalle ja vetäisin avokämmenellä läpsyn poskelle
Turvaudut väkivaltaan koska muuta et tiedä ja ymmärrys rasismiin on sinulla muiden suomalaisten kokemus pohjan takia historiatonta.
Et varmaan ymmärrettänyt ollenkaan mistä on kyse.
Ensiksi intialaiset eivät ole intiaaneja ja heidän rinnastaminen intiaaneihin on nimenomaan rasistinen kun kyseessä on ihan toinen kansa ja primitiivinen näkemys siitä intialaiset ovat sama kuin intiaanit ovat kyllä ihan eri vuosisadalta kuin 2020-luvult.
Eivät moni suomalaiset pidä siitä että heidät rinnastetaan esimerkiksi mongolehin? Tai venäläisiin? Oletko sinä Rami sitten muka joku ryssäläisen maaorjan slaavilainen hybridi jälkeläinen?
Nimenomaan juuri tällaisten ihmisten takia yleensä ennakkoluulot ovat rasistisia kuten sinun
Osmo Soininvaara itse tajusi heti mistä on kyseessä koska se kertoo Osmon sivistyksestä ennemän kuin Ramin ökkäri asenteesta
Kyllä tuotta tulukee INTIAANIEN KÄYTTÖÖN ja intiaanit eivät ole intialaisia. Ovatko suomalaiset mongoleja? Slaaveja? Maaorjia? En tiedä mutta alkuperäinen sana oli INTIAANI. Kyllä se Sokea Reettakin näkee. Mutta en tiedä miksi kiistät sen kun täällä on muut kommentoijat kyllä korostaneet että siinä lukee INTIAANIEN. Ei sen pidä olla vaikeata luetun ymmärtämiselle
Ymmärrän loukkaantumisesi, mutta en jaksa kaivaa, missä kommentissa tätä sanaparia käytettiin. Saattaa olla, että kysymys väärinkäsityksestä.
Itselleni sanapari hinku ja intiaani eivät välttämättä tarkoita negatiivista. Ensinnäkin sana intiaani tarkoittaa meillä Suomessa Pohjois-Amerikan intiaania, joihin meillä on romanttinen, ja ennen kaikkea hyväksyvä suhtautuminen: Sekin Pieni Kansa yritti pärjätä vaikeissa olosuhteissa taidollaan, ei voimallaan.
Sanalla hinku on meillä useita merkityksiä, mutta yleensä se tarkoittaa koettua vastustamatonta tarvetta tehdä jotain, pahimmillaan yskiä kuolemaksi, tai vaikkapa omata hinku kerätä postimerkkejä.
Itse asiassa ”hinku intialainen” on minulle suomalainen käännös business termistä ”champion of …”.
Saattaisiko loukkaantumisesi syy olla, että sekoitat sanaparit ”hinku intialainen” ja ”vinku intialainen”? Jälkimmäinen on ehdottomasti rasistinen, mutta sekään ei kohdistu intialaisiin, vaan on arkaiivinen yleisnimi itäisten kaukomaiden ihmisille, luultavasti merimiesten aikoja sitten meille tuoma, ja viittaa kieliin, joissa keskustelujen äänten korkeus olivat korkeammmat kuin suomalaisessa miehisessä bassossa.
Mr. Rahul, tuot poikkeavalla kokemustaustallasi ja hyvällä suomenkielelläsi hyvää näkökulmaa tämänkin blogin keskusteluihin, mutta ”elä hättäile”.😊
Et näköjään käsitä että termi hinku tai vinku ei ole tässä ongelma vaan termi INTIAANI. Intialaiset eivät ole intiaaneja siinä missä suomalaiset eivät ole mongoleja.
Kuitenkin intialaisia on pidetty alhaisesa asemassa jonka Amerikan intiaanit (niin Pohjois-ja Etelä-Amerikan) etenkin monessa Karibian siirtomaissa englantilaisten siirtomaaherrojen toimesta. Britanniassa vielä intialaisiin kohdistuva ennakkoluulo on yleistä jopa maan kuninkaallisissa piireissä on henkilöitä jotka ovat ilmaisseet ennakkoluulonsa niin intialaisiin kuin afrikkalaisiin ihmisiin koska vanhat kolonialistiset rasistiset ennakkoluulot eivät vain katoa 50 vuoden aikana. Valitettavasti .
Kuoliko antisemitismi toisen maailmansodan jälkeen Euroopasta? Hyvä kysymys kun antisemistimi on noussut 1990-luvulla Länsi-Euroopassa huolestuttavasti.
Sanotaanko juutalaisia enään jutkskuiksi julkisesti ?
Rasismin historia ei ole kehuttavaa ja siihen intialaiset itse joutuneet kärsimään vuosisatoja.
En voi kommentoida asiaa muiden puolesta, mutta sanaan ”intiaani” ei ole minun ajatusmaailmasssani liittynyt koskaan mitään negatiivista, ei intiaanikesään eikä muuhunkaan. Takavuosina joissain työyhteisöissä kehuttiin jotakuta rohkeaa, aloitteikasta ja yleisestä linjasta poikkeavaa henkilöä mainesanalla ”siinä vasta intiaaani”.
Toistan väitteeni, että ”hinku intiaani” voi tarkoittaa myös jonkun asian puolesta kamppailevaa, poikkeuksellisen rohkeaa ihmistä.
Rasismikeskustelu on ylipäätänsä älytöntä. Suomalaiset ovat olleet Saamenmaassa aikoinaan, mm. heitä taivaaseen pääsyä auttaneita, sortajia, mutta läntisillä, ja itäisillä lähialueillaan, ja jopa Pohjois-Norjassa kieliperusteisesti sorrettuja.
Tuo 70-luvun vääryyksistä kertova dokumentti pitää katsoa, sillä olen sitä aikaa elänyt Pohjois-Suomessa. Silloin tuolla ylhäällä, ja myös Norjan puolella oli ihmeellisiä, kansallismielisiä liikkeitä. Lapinretkeilijän autoon kannatti hankkia L-alkuiset rekkarit.
Todelliset vääryydet Saamenmaassa koettiin vuosikymmeniä, vuosisatoja sitten. Veikkaisin, että viimeisen 70 vuoden aikana sinne on kannettu enemmän rahaa kuin sieltä saatu.
Jos yhtään tutustuu genetiikan, roduilla (race) ei ole mitään merkitystä, vallalla on.
Rasismikeskustelu ei ole minusta älytöntä ellei ymmärrä sitten rasismin ideaa.
Voin suositella kirjaa jotka aiheellisia lukea Kallonmittaajia ja Skinejä rasismin aatehistoria (Pekka Isaksson ja Jouko Jokisalo)
Nykypäivän rasismi ei ole enää geneettistä rodullista korostamista mutta silti ajankohtainen
Tuo Kun Suomi tuli Saamenmaahan kertoo suomalaisen peruskoulun pakkosuomalaistamisesta on ollut osa rasistista poliittiikka niin Suomessa varmaan myös Norjassa ja Ruotsissa. Tanskan koulutuspolitiikka Grönlannissa teki inuiiteille samoja pedagoogisia pakkotanskalaistamista kuten suomalainen peruskoulu 1970-luvula
En sanoisi että viimeisen 70 vuoden aikana Lappiiin olisi kannettu enemmän rahaa kuin sieltä saatu mutta näin tapahtui jo 1960-luvulla kun vesivoimaa rakennettiin Lapin suuriin jokiin ja nyt kaivokset jotka ovat olleet siellä jo 1930-luvulta asti vaikka parikymmentä vuotta taukoa kun niitä ei hyödynnetty olleenkaan kaivannollisesti
Kyllä minä tiedän mitä intiaani tarkoitta suomeksi. Itse asiassa se on myös Etelä-Amerikan intiaanit mukaan lukien.
Tuo romanttinen näkemys intiaaneista ei ole mitenkään yksinomaan suomalaista että asenne on niin että ” Sekin Pieni Kansa yritti pärjätä vaikeissa olosuhteissa taidollaan, ei voimallaan”
Voit kysyä suomalaisena saamelaisilta ovat saamelaisten asema ollut Suomessa mikään romanttinen elämys tai kokemus? Mitenkäs saamelaisten olosuhteet suomalaisessa peruskoulussa 1970-luvulla oli mitenkään edes millään tavalla ihhimillinen kohtelu saamelaisia kohden ? Oliko saamelaisten pakkosuomalaistaminen mikään romanttinen toimenpide pienen kansan pärjäämisestä vaikeissa olosuhteissa taidollaan, ei voimallaan”?
Kun Suomi tuli Saamenmaahan on dokumentti jonka kaikkien suomalaisten on syytä katsoa ennen kuin puhuu siitä pienten kansojen sympatiat olisi suomalaisille mikään kovinkaan romanttinen näkemys todellisuudesta myös Saamenmaalla
Hinguta-verbi on aivan kaikkien suomea osaavien tiedossa. Kuten tuossa jo sanottiin, hinku on toive tai tarve – yleensä voimakas- saada jotain käyttöön tai haltuun. Sanaa hinkuintiaani en ole tavannut, mutta vinkuintiaani on kyllä tuttu. Sitä käytettiin jo vuosikymmeniä sitten. Mistä tuo ”hinku intiaanien” käyttöön on tullut, en tiedä mutta sana ”intiaani” ei suomen kielessä ole koskaan tarkoittanut intialaista vaan aina ja ekslusiivisesti amerikanintiaania.
Noin yleensä intialaisilla ei oikein olisi varaa arvostella ketään sortamisesta, koska kastilaitos. Virallisesti kiellettynä, mutta de facto päivittäisenä sortona, se on ihmisoikeusrikos.
Tähän kommentiin haluan erityisesti sanoa nyt sen suoraan on populististä ja jopa leimallista syyttää aina intialaisia kastilaitoksen syrjivästä rakenteesta koska se ei edes koske kaikkia intialaisia vaan ainoastaan hinduja. Intiassa asuu muita uskonnollisia ryhmiä kuin pelkästään hinduja.
Ovatko suomalaiset kristityt syyllisiä kollektiivisesti myös roomalaiskatolisen kirkon pedoifiili tapauksista joiden takana on 1100-luvulta peräisin oleva ehdoton selibaatti lupaus papeilta? Eivät ole mutta ei intialisia voi myös syyttää kastilaitoksesta kollektiivisesti koska se on osa hindulaisuutta ja kaikki inialaiset eivät ole hinduja.
Kastilaitos on ihmisoikeusrikos mutta se ei koske kaikkia intialaisia vaan ainostaan hinduja
Kastilaitos koskee vain hinduja? Suomenkielisen wikipedian mukaan kastilaitos on levinnyt laajalle Intian ulkopuolelle, jopa Afrikkaan. Hinduja ei taida olla Afrikassa juurikaan. Olihan meilläkin neljä säätyä, joilla oli erilaiset oikeudet.
Kyllä vain hinduja. Kastilaitos on hindulaisuudessa hyvin yleistä. Vastaus tuohon kysymykseen että Hinduja ei taida olla Afrikassa juurikaan ei pidä paikkansa. Yksin omaan Keniassa on 53 393 hinduja, Tansaniassa 50 000 ja Etelä-Afrikan väestöstä 500 000 on hinduja. Mauritiuksen saarella on 56.4% maanväestöstä hinduja.
Mistä tämä siis kaikki hindut tulivat Afrikkaan?
Etenkin 1800-luvulla brittiläiset siirtomaaherrat toivat intialaisia työvoimaa Itä-Afrikkaan. Pääasiassa joukossa oli myös intialaisia hinduja muut uskonnolliset ryhmät olivat muslimit ja sikhit.
Substantiivi ”hinku” tulee verbistä ”hinkua”. Tarkoittaa haluta jotain kovasti. (desire)
Edellinen kirjoittaja saattoi vahingossa kirjoittaa ”intiaani” kun tarkoitti intialainen. Ainakin toivon niin.
R.Silfverberg:
Edellinen kirjoittaja saattoi vahingossa kirjoittaa ”intiaani” kun tarkoitti intialainen. Ainakin toivon niin.
Sanan hinku intiaani kohdassa sana INTIAANI on minusta rasistinen termi intialaisista koska INTIAANIT ovat eri kansa kuin intialaiset. Kyllä alkuperäinen lause oli hinku-intiaani. Vahinko kyllä mutta jos vahinko ei ole ymmärretty kokonaisuudessa niin vahinko on edelleen vahinko. Eei voi kieltää että rasismia on myös suomalaisten keskuudessa ja vedota siihen että emme kolonisoineet kansoja.
En ole koskaan kuullut kenenkään kutsuvan intialaisia intiaaneiksi. Se on ihan samanlainen virhe kuin kutsua arabeja eskimoiksi. Olin aikeissa korjata sanan viestistä, mutta koska käytin puhelinta, en viitsinyt. Luulen, että kirjoittajan oli tarkoitus kirjoittaa hinkuintialainen. (Jännää, sekin oli minulle uusi. Olen kuullut puhuttavan vinkuintialaisista, jolla taas ei tarkoiteta mitään tiettyä kansaa, vaan kaukaista aasialaista ihmistä, joka puhuu korkeammalla kuin suomnalaiset. Kuuluu sarjaan siellä missä pippuri kasvaa.)
En ihmettele että eräät suomalaiset eivät erota hinkuintiaania tai hinkuintialaista keskenään. 1930-luvulla Keski-Euroopassa suomalaisia luutiin ihan oikeasti mongoleiksi. Syy oli varmaan se että suomenkieli ei ole indoeurooppalainen joten sen on pakko olla mongolien sukulaiskieli. Miss Suomi Ester Toivanen vuonna 1934 voitettuaan Miss Eurooppa kisat Englannissa suomalainen lehdistö totesi että se oli ”suomalaisen rodun pelastus” koska yleensä luultiin että suomalaiset ovat mongoleja.
Ei se Ester Toivosen kruunaaminen hirveän paljon auttanut koska yhä tänä päivänä monet engelsmannit luulevat että suomalaiset ovat jotain paimentolaiskansaa jotka elävät porojen kasvattamisesta.
Tuo on mielenkiintoinen klisee koska vielä 2000-luvun alussa olin peruskoulun yläasteen kanssa Comenius matkalla Itävallassa jossa monet keskieurooppalaiset luulivat ihan aidosti että Helsingissä liikkuisi luonnossa poroja jopa kantakaupungissa
En tiedä milloin viimeksi poro olisi vapaana liikkunut Helsingin keskustassa?
Mutta jos tulisi sellainen uutinen että näin tapahtuu niin porukkaa tulisi Espoosta asti katsomaan sitä.
Ehkä 2000 vuotta sitten mutta Helsinkiä ei silloin ollut. Valkohäntäpeuroja on kyllä Espoossa ja Vantaalla jopa kehäkolmosen sisäpuolella, mutta valkohäntäpeura on vieraslaji joka on päässyt leviämään.
Realisti: Intialaiset ovat surkeita. Tästä on useammasta suunnasta tietoa. Tekninen suunnittelu/ohjelmointi joudutaan tekemään kolmeen kertaan, koska Suomen oloista ei ole tietoa. Esim. Olkiluoto 3n perustussuunnittelu meni uusiksi, kun intialaiset eivät tunteneet käsitettä routa.
Voin vakuuttaa että ”alansa huippuja” kyllä pitää paikkansa mutta vain erittäin pienen prosentin osalta ja heistä joutuu maksamaan saman luokan palkkaa kuin suomalaisellekin huippuosaajille koska kilpailijana on silloin, siis alansa huippujen tapauksessa, Kalifornia ja piilaakso. Halvalla ei saa huippuosaajia, ei intialaisiakaan.
Syy miksi esimerikksi huippuosaajia esim intialaisia ICE insinöörejä on tullut Kalifornian ICE yhtiöiden palvelukseen on yksinkertaisesti myös se että monet heistä opiskeli aikoinaan parhaimissa Kalifornian yliopistoissa ja saivat sieltä tutkinnot ja Yhdysvaltain oma koulutusjärjestelmä ei valitettavasti tue ICE insinöörejen vaatavuutta niin että firmat saisi nyt ja heti hyvää koulutettua työvoimaa . Intialaisten osuus ei ole erittäin pieniprosentti päinvastoin ja palkkaus ei ole myöskään syy vaan kilpailu ja se että oikeastaan onko intialaiset byrokratian (työviisumien hitaan prosessin takia Suomessa) motivoituneita tulla tänne kun palkka on jo sama kuin Suomessa ja Intiassa. Erona on työtunnit ja sosiaaliset puolet. Syy on myös byrokratiassa ennen muuttoa Suomeen. USA tekee tässä viisumipolitiikassa paremmin ja joustavammin kuin Suomi.
70-luvulla aloittaneet ovat jo eläkkeeellä. Mutta myös 80-90-luvulla aloittaneet, jos ovat olleet poissa työelämästä tai sellaisisa töissä jossa uusinta tekniikkaa ei ole tarvinnut opetella kovin syvällisesti on vaikea työllistää.
Koko ohjelmointi on muuttunut monta kertalukua hankalammaksi siksi että kun ennen näytöt olivat yksinkertaisia jonne syötettiin vain tekstiä niin nyt vaaditaan erilaisia graafisia ominaisuuksia ja mobiliteettia puhumattakaan infran ominaisuuksista.
Intialaisten hyödyntäminen on hankalaa erilaisten kommunikointi-ongelmien takia.
Suurin osa intialaisista puhuu englantia ja ovat käynneet englanninkielisen ylipistoja muun muassa Yhdysvalloissa ja Britaniassa. ICE alan kansainvälinen kieli on englanti. Piilaakossa työskentelee jo nyt paljon intialaisia ja suomalaisia ja millä kielellä he kommunikoivat siellä? Tuskin espanjankielellä!? Englanninkieli on ICE alan kieli halusime sitä tai emme ihan sen takia että maailman johtavammat internet ja tietotalouden yhtiöt ovat amerikkalaisia.
Ne intialaiset jotka ovat töissä kansainvälisten IT-firmojen yksiköissä Intiassa ja jotka eivät ole johtajatason henkilöitä eivätkä ole suorittanut yliopisto-opintoja USA:sssa tai Britanniassa, puhuvat englantia intialaisittain, mikä aiheuttaa kommunikointivaikeuksia eurooppalaisten kanssa jotka puhuvat eri tavalla, varsinkin jos keskustelu käydään puhelimitse tai videoneuvotteluna.
Ei kyllä pidä paikkaansa, että kysymys olisi pelkästä halpuutuksesta.
Oulussa on paha pula koodaajista yms., ja se näyttää jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen. Oulun Yliopisto ja työvoimaviranomaiset ovat yrittäneet ainakin kahteen otteeseen järjestää muuntokoulutusta sellaisille työttömille, jotka koulutus- tai kokemustaustansa ansiosta voi olettaa siihen pystyvän. Koulutuksista informoitiin henkilökohtaisilla kirjeillä. Kutsuttuja oli kummassakin tapauksessa tuhatkunta.
Ensimmäinen koulutus jouduttiin perumaan liian pienen hakijamäärän takia. Toisellakin yrityksellä hakijoita löytyi vain muutama kymmenen, enkä tiedä onko a.o. muuntokoulutusta aloitettu.
Nuo mainitsemasi tuhannet IT-koulutetut taitavat vain asua väärässä paikassa.
Aiemmin firmat hoitivat perehdytyksen itse palkallisena. Nykyään yhteiskunnan pitäisi kustantaa se ja firman pitäisi saada 6 kuukauden palkaton ”harjoittelu”.
Taustalla ei ole todellakaan halpuutus koska koodaajat ovat kova palkkaisia työntekijöitä. Jos pienen koodariyhtiön lähtö palkka on 8000 euroa /kk ja hakijoita on vain 10 kun yritys hakee 100 henkilö niin se johtuu siitä että koodareista on pulaa. Vanhat 30-40 vuotta alalla olevat työttömät IT-insinöörit eivät ole enää koulutuksen tai osaamisen kautta nykypäivän standardeiden mukaisesti päteviä alalle
Olet oikeassa että nuo tuhannet IT-koulutetut taitavat vain asua väärässä paikassa tai heillä on myös vanhenuneet vaatimukset allala joka muuttuu tosi nopeasti teknologian kehityksen kautta.
Tiedän erään IT-vastaavan joka oli töissä Ylellä 30 vuotta teknisellä puolella ja sai lopputilin kun Yle digitaalisoi kaikki toiminta ympäristön. Tämä IT-vastaava tuli Yleen analoogisen tekniikan aikana ja lähti kun digitaalisaatio korvasi analoogisen tekniikan äänimittaria myötä
Minä aloitin viime vuosikymmen lopussa oulussa it-alan opinnot yliopistossa, mutta lopetin ne ikärasismin takia. Kaikkialla puhutaan it-alan ikärasismista, siitä että esim 45v on jo vanha tuolla alalla. Tekniikan uudistuvat viidessä vuodessa ja pitäisi oppia uutta, mihin vanha pää ei enää pysty. Lisäksi joutuu kilpailemaan töistä Aasian ja tulevaisuudessa myös Afrikan väestömassoja vastaan.
IT-alalla on siksi pula töistä, koska se on perseestä. Sopiva palkkataso että tuota kannattaisi tehdä olisi sellainen, että 45-vuotiaana olisi tilille säästynyt eläkerahat. Mutta tuo ei ole Suomessa mahdollista.
Oulun IT-osaaminen pyöri lähes kokonaan Nokian ja sen alihankkijoiden ympärillä. On mahdollista että ne jotka eivät enää Nokian romahtamisen jälkeen saaneet töitä, lähtivät kokonaan muuanne, eivätkä ole halunneet palata.
Oulun seudun ICT-ala toipui Nokian romahduksesta ällistyttävän nopeasti. Ouluun tuli osaajien perässä mm. useita ulkopuolisia toimijoita. Nyt siellä on alan töissä enemmän ihmisiä kuin Nokian aikoina.
Ilmastonmuutos, väestöräjähdys, ongelmakapitalismi, maassamuutto — nämä todellakin kuuluvat keskeisimpiin kysymyksiin alkavalla vuosikymmenellä. Jaan myös pitkälti blogistin näkemyksen siitä, kuinka näihin kysymyksiin tulisi vastata, pois lukien viimeisin: Uskon monen nuoren haluavan jäädä ja aikuisen tahtovan palata kotiseudulleen, kunhan siellä ylläpidetään ja kehitetään mukavan elämän edellytyksiä. Nyt ei pidä optimoida lyhyen tähtäimen taloudellis–materiaalista etua vaan kannattaa ajatella ainakin sadan vuoden päähän.
Listasta puuttuu Suomen ongelmallinen demografinen eli väestöllinen muutos. Viime vuosina Suomeen on muuttanut vuodessa nettona noin 15 000 vieraskielistä; määrä on kasvanut melko tasaisesti ja jo noin kolminkertaistunut vuoden 1995 jälkeen. Toisaalta nettona noin 3000 kotikielistä muuttaa pois Suomesta vuosittain. Kun tähän lisätään saavutettu alhainen syntyvyys, joka voi pienentyä edelleen ja joka on erityisen alhaista kotikielisillä, niin olemme todistamassa dramaattista muutosta vielä alkaneen vuosikymmenen aikana. Jo nyt meillä on kouluja, joissa enemmistö oppilaista on vieraskielisiä. Kehitys on mielestäni huolestuttavaa. Siihen olisi pitänyt puuttua jo aikaa sitten. Kotikielisten alhaista syntyvyyttä ei tule paikata vieraskielisten maahanmuutolla; päinvastoin, vierakielisten maahanmuutto tulisi pitää sopivan pienenä suhteessa kotikielisen syntyvyyteen. Näin tulisi toimia silläkin uhalla, että nk. väestöllinen huoltosuhde jää heikoksi ja maan väkiluku alkaa laskea melko nopeasti.
tässä vielä hyvä kommentti joltakin redditistä:
Oma kokemukseni on, että koodaaminen on helvetin kuluttavaa hommaa ja vaatii paljon taitoja joiden hankkiminen kestää aikaa. Jos vaihtoehtona on saada suunnilleen sama elintaso tekemällä jotain helpompaa, niin en voi kyllä suositella kenellekään koodaamista työnä. Sama pätee suurimpaan osaan teknisiä aloja: ihminen on rakennettu siten että kaikenlainen looginen ajattelu ja teknine työ on helvetin raskasta ja hankalaa. Jos siitä ei saa juurikaan isompaa palkkiota kuin jostain helpommasta, nuori joka valitsee pääaineekseen historian tietojenkäsittelytieteen sijaan tekee aivan loogisen ja oman elämänsä onnellisuuden kannalta hyvän valinnan.
Humanisteille on kysyntä surkeaa Suomessa mutta suosittelen minkä tahansa ammatin tekniseltä tai terveydenhoito-alalta jota voi tehdä etelä-suomessa jos ei koodaaminen kiinnosta.
Älä yleistä. Ei koodaaminen ole hankalaa, jos sitä osaa. Se on kuin matematiikka: osaavalle nautinto, lahjattomalle tuskaa.
Olen 61-vuotias DI ja elättänyt itseni koodaamalla vuodesta 1982. Tehtävät ovat pyörineet tietoliikenteen ympärillä. Toki olen ollut myös projektipäällikkö, esimies, arkkitehtuurisuunnittelija jne., mutta vaikka muu muuttuu niin koodaaminen pysyy. Koodaan lisäksi harrastuksen vuoksi itselleni kaikkea kivaa, sekä urheilukuvioissa maailmanlaajuisesti käytettyjä ohjelmistoja.
Varmaankin koodari voi jämähtää vanhaan tekniikkaan. Itse olen aina halunnut oppia uutta ja ehkäpä siksikin minulla on ollut mahdollisuus pysyä tekniikan kärjessä. Jos töissä hommat ovat välillä turhankin rautaläheisiä niin viraabelihommissa voi tehdä weppisivuja nykyaikaisimmalla mahdollisella tekniikalla.
Ja en ole harvinaisuus. Vieressä istuva kollegani on vain vuoden nuorempi. Vastavalmistunut DI on lähinnä oppipoika. Koodaaminen todellakin vaatii paljon taitoja. Lähinnä naurattaa, kun joistakin yritetään pikakouluttaa 12 viikossa koodareita! Joo, kyllähän siinä ajassa oppii tekemään yksinkertaisen weppisivun tai pätkän Python-koodia, jolla voi laskea kaksi lukua yhteen, mutta palkkaa niillä taidoilla ei vielä saa. Eikä tehdä muutoksia Linuxin kernelin TCP-pinoon. Ohjelmointikieli on kuin ranskan kielen taito: välttämätön työkalu, mutta ei tee kenestäkään Ranskan menestyvintä kirjailijaa.
hyvä homma. Lukiolaisille tekisi varmaan hyvä nähdä sinun kaltaisia ”ukkometsoja” markkinoimassa koodausta nuorten kollien sijaan. Nythän koodauksella on ikärasistinen maine. Jos kertomasi pitää paikkansa, niin hyvä homma.
Noin on. IT-ala kilpailee samoista lahjakkuuksista kuin eräät tunnetut suositut tiedekunnat. Nuo tunnetut tiedekunnat vievät lahjakkuudet, koska siellä odottaa nousujohteinen ura suljetussa ammatissa, jossa palkkaus on hyvä.
Suljetussa ammatissa toimen/viran pätevyysvaatimus on sanottu suoraa säädöksessä. Alojen mediaanipalkka kertoo kaiken oleellisen. IT-alaa ei voi suositella nuorille.
Tuossa väitteessä ei ole mitään todellista siinä että IT-ala kilpailee muiden tiedekuntien kanssa. Minkä tiedekuntien kanssa tarkemmin? IT-ala on maailmanlaajuisesti enemmän nuoria. Parhaimmat It-alan työntekijät tulevat pääasiassa Aasiasta etenkin Intiasta ja heidän kysyntä niin Piilaaksossa, Euroopassa, kuin Intiassa on erittäin kovaa ja kilpailu on kovempaa. IT-ala on etenkin aasialaisten nuorten osalta suurin työllistäjä. Kohta näemme englanninkielisen Afrikan maiden nuorten tulon IT-alalle. Nigeria, Ghana ja englanninkielinen Kamerun on tässä johtavia maita. En tiedä mistä muista tiedekunnista puhut mutta ei tarvitse kun mennä Piilaaksoon niin näkee minkäikäisiä on siellä IT-allala töissä. Samoin käynti Intian datakeskuksissa valaisee asiaa paremmin.
Oman työpaikkani kollegat ovat ympäri maailmaa. Samoin muissa toimipisteissä, joissa olen käynyt (USA, Eurooppa, Aasia) on monia kansallisuuksia. Kiinalaiset ja intialaiset näyttävät olevan yliedustettuina. Ainut poikkeus ovat afrikkalaiset. Heitä en ole koskaan nähnyt missään IT-tehtävissä (Afrikassa en ole käynyt).
Miten Nigerian, Ghanan ja Kamerunin IT-alan nousu näkyy? Paitsi nigerialaiskirjeinä? Tämä onkin mielenkiintoinen aihe. Voisiko IT-teknologia toimia Afrikan talouskasvun veturina? Tai edes katalysaattorina?
Englanninkielinen Afrikka on tulossa kilpailussa IT-alalla ja muissa finassialoilla. Länsi-Afrikka on tässä Etelä-Afrikan kanssa hyvässä kilpailussa koko Afrikassa
Nigeria, Ghana ja englanninkielinen Kamerun ovat jo Afrikassa luoneet menestyviä IT-yhtiöitä ja laajentuvat Afrikassa. Ensin pitää laajentua Afrikassa ja sitten valloittaa maailma Näin aasialaiset tekivät japanilaisten aloitteesta 1970-luvulla perässä tuli eteläkorealaiset, taiwanilaiset ja singaporelaiset.
Nyt laajojen tietoverkkojen kautta laajakaistaverkko tulee Afrikaana ja se on ainoa maanosa joka menee suoraan laajakaista verkkoon ilman modeemi välivaihetta ja englanninkielinen Afrikka on johdossa toisin kuin ranskankielinen Afrikka.
Sanoit ettet ole käynyt Afrikassa. Suosittelen käymään Lagosissa ja Accarassa ja siellä on afrikkalaisen IT-keskusten pääkonttoreita
Nigerialaiskirjeet eivät kerro afrikkalaisista koko totuutta kuten ei kaikkien suomalaisten viikonloppuinen huurteinen ja toksinen maistelu mieliala etenkin metrossa ja HSL lähiliikenteen junissa
tuossa puhuttiin suomesta. Suomessa on ollut taloudellisesti järkevämpää alkaa vaikka lääkäriksi tai hammaslääkäriksi tai juristiksi kuin it-alalle, mikä on todella tyhmää. Suomi kun tarvitsisi innovoijia yksityisen sektorin aloille.
Aivan järjetöntä on tehdä sellainen yhteiskunta, missä korkeimman taloudellisen statuksen saa julkisen puolen suojatuissa ammateissa. Etenkin kun suomen pienenä maana pitäisi olla dynaaminen ja muita edellä.
Itsekin aikanaan näitä asioita pohdin alaa valitessa. It-ala oli kiinnostava, mutta se on tehty suomessa valitettavasti erittäin epähoukuttelevaksi.
Tuossa pointissasi on perää ja näillä esimekkeillä Afrikasta ja Aasiasta halusin vain tuoda sen tosiasian esille että näiden maiden koulutettu väestön kanssa joudutaan jo rekrytoimaan Eurooppaan ja kohta varmaan Pohjois-Amerikka tekee sen jo. Australia ja Uusi-Seelanti tekee sitä koko ajan. Samoin Persianlahden maat ja muutama Aasian maa etentkin Singapore ja Taiwan.
lääkäriksi tai hammaslääkäriksi tai juristiksi pääseminen on sikäli vaikeampaa koska paikalliset ammattiliitot (ei varsinaisesti Ay-liike) vaan alojen edunvalvojat joissa on myös työnantajia valvovat näiden mainitsemiasi alalle pääsyä jopa niin että se on mennyt tuohon julkisen puolen suojatuihin ammatteihin niin että IT-ala esim ei ole suosittua. Farmaseuttiliitto esim vastustaa monesti uusien proviisorien lisäkoulusta niin että heistä tulisi jatkossa uusien apteekkien omistajia. Kauklahteen on eräs farmaseutti suunittelemassa uuden apteekin avaamista (lähin on Kivenlahdessa) ja tätät Farmaseuttiliitto vastustaa tai on valittanut asiasta Fimeaan. mikä on todella tyhmää.
Risto ej penttilähän kirjoitti tuosta asiasta ultimaattumissaan 90-luvulla. Riskienotto on ulkoistettu yksityissekotrin tekijöille ja yrittäjille, joiden tarkoitus on olla dynamona tuottamassa rahaa julkisen sektorin tekijöille ja virkamiehille ja maataloustekijöille sekä suojatuissa ammateissa oleville.
Jos tämä maa haluaisi menestyä, pitäisi tehdä toisin. Nostaa yksilöt jalustalle ja myöntää, että heidän panoksestaan on elintasomme nousu kiittäminen.
Näin on. IT-alalle pääsee töihin vaikka ei olisi mitään tutkintoa jos on itseoppinut ja työkoemusta. Eivätkä kaikki korkeakoulutetutkaan saa sellaisia palkkoja kuin lääkärit tai juristit. Osa saa huonompaa kuin sairaanhoitajat. Alalle ollaan joissakin tilanteissa ”jouduttu” kun on ollut korkeasuhdanne ja otettu kaikki mitkä irtoaa. Onhan se kuitenkin siistiä sisätyötä säännöllisillä työajoilla ja pääsee ehkä näkemään vähän suuren maailman meininkiä. Nyt ei voida puhua korkeasuhdanteesta koska Nokia-romahduksen jälkeen on yhä tuhansia jotka eivät ole saaneet uutta töitä, tai ainakaan yhtä hyvin palkattua kuin ennen. Alalla oli vielä 30 vuotta sitten n 40% naisia mutta enää nippa nappa 20. Fiksut naiset ovat tajunneet lukea lääkäriksi tai juristiksi.
Miksi lääkäreiksi tai juristeiksi pääsee monessa maassa hyvään suojattuun työpaikkaan on yksinkertainen vastaus; Alan liitot kuten Lääkäriliito ja Lakimiesliitto ovat monessa maasa ei ainoastaan Suomessa vaatineet paikallista tutkintoa ennen kuin pääset alalle ja ovat saaneet vuodessa kiintiön lääketieteelliseen joka kuitenkin tarkoittaa esim lääkäripulaa. Suojatyöpaikat kuten lääkärit tai juristit ovat ovat siksi suosituimpia mutta sinänsä itsestään vääristävät alan tarjontaa ja kysyntää ja menekkiä .
Tuo on tiedetty jo kauan. Lääkäri (tarkemmin kirurgi) on Suomen arvostetuin ammatti ollut monissa peräkkäisissä mielipidekyselyissä.
Lääkäriliitolla on sattuneista syistä muita liittoja parempi neuvottteluasema ja moni kansanedustaja ja ministeri on toiminut lääkärinä. Ei korppi korpin silmää noki.
Juristeja taas voisi kouluttaa enemmän koska koulutus on halpaa, vain kirjojen pänttäämistä, ja Suomessa juristien ei ole pakko olla sellaisia saivartelijoita kuin amerikkalaisissa TV-sarjoissa. Kaivattaisiin nimenomaan inhimillisempiä juristeja. Mutta kuten lääkärieitäkin, juristikoulutuksen saaneita on paljon eduskunnassa, hallituksessa ja presidenttinäkin.
Tuossa koko Lääkäriliiton asettamassa kiintiössä on se nurja puoli että Suomessa ja myös monessa länsimaissa lääkäreistä on aito pula ja lääketieteellisessä tiedekunnassa on keinotekoisen alhaiset kiintiöt. Yhdysvalloissa esimerkiksi AMA:n vaikutuksesta lääkärien koulutus kiintiö vuodesta 1910 asti on ollut tähän päivään asti 100 000 lääkäriä vuodessa. Nykyään monet tulevat ulkomailta. Itse asiassa intialaisia on lääkäreinä huomattavan paljon uusista maahanmuuttajista
Parempi olisi nostaa kiintiötä. Eikös Osmo Soininvaara peruspalveluministerinä tätä ehdottanut 2000-luvun alussa?
Tässäkin muuten Lakimiesliitto ja Asianajajaliitto ovat Lääkäriliiton tavoin asettaneet kiintiöt. Yhdysvalloissa on erilainen oikeuskäytäntö (jury) joten oikeudenkäynti on paljon helpompaa ja halvempaa.
Kuluttaja asioissa suomalaiset ovat todella laiskoja viemään asioita eteenpäin vaikka kohtelu on ollut epäinhimillistä.
Itse asiassa suomalaisten pitäisi sanoa kuten amerikkalaiset tai ylipäätään anglosaksit yleensä viranomaisille ” Me tiedämme oikeutemme” !
”Ilmasto”. Monia hyviä kommentteja – erityisesti talousohjaus vapaaehtoisuuden sijaan, ja hiilitullit.
”Afrikan väestöräjähdys”. Tärkeä aihe. Pitää muistaa myös Helsingin väestöräjähdys, jota jotkut moraalittomat paikallispoliitikot ilkeävät vielä ajaa. 🙂
”Kapitalismi on korjattava”. Vai että ”häiriköintiin vaaliuurnilla”. 🙂
”Alueellinen tasapaino horjuu”. Pitäisi päästä maltilliseen väestön määrän vähenemiseen kaikkialla Suomessa. Helsinki luopukoon hulvattomista kasvusuunnitelmistaan. Tiivistämiskaavoituksen voi lopettaa.
”Elämästä tulee helpompaa ja mielenkiintoisempaa”. Ilmastonsuojelu ja muu luonnonsuojelu reilaan, ja väestönkasvu kuriin niin Afrikassa kuin kaikkialla muuallakin, kuten Helsingissä, niin ollaan jo pitkällä. Jos noihin ei puututa, ei hyvää seuraa.
Tekniset ongelmat ovat ratkaistavissa. Suurin ongelma on poliittisen tahdon puute ja vastuun pakoilu, niin maailmalla kuin Suomessa ja Helsingissä.
Hiilitullit olisivat periaatteessa erittäin hyvä ajatus jotta kaikkea saastuttavaa toimintaa ei vain yksinkertaisesti siirrettäisi EU:n ulkopuolelle maihin joissa ei tarvitse piitata päästöistä. Riskinä on kuitenkin se että maailmassa on vielä runsaasti maita, isojakin, joissa ei haluta tehdä juuri mitään päästöjen vähentämiseksi jos se vaarantaa talouskasvun. Nämä maat saattaisivat liittoutua keskenään EU:ta vastaan ja vaarana olisi laajamittainen kauppasota.
EU:n ongelmana on sekin että se ei ole sisäisesti täysin yksimielinen päästöjen vähentämisestä ja aikataulusta. Esimerkiksi Puolan talous on vielä hyvin riippuvainen hiilestä.
Kuten Osmo luetteli, maapallolla on edessään suuria haasteita.
Pitää esittää kysymys, kumpi on haitallisempaa, ilmastonmuutos vai kuoppa talouskasvussa? Vaikka Suomi ja muut maat kuinka vannovat talouskasvun ja kaupan täyden vapauden nimiin, minusta hiilitullit ja niiden vaatimat kaupan uudelleenjärjestelyt ovat varsin pieni hinta siitä, että ilmastotalkoissa vihdoin saadaan jotain aikaan, pelkkien suurten lupausten sijaan. Se että nykyhallitus lupaa jotain tapahtuvan muutaman vuosikymmenen päästä, mutta kasvattaa samaan aikaan hiilidioksidipäästöjä, ei ole vielä mitään todellista. Voi olettaa, että hitaimmat maat eivät liiku minnekään vielä vuosiin, joten joidenkin vastuullisempien on syytä jo aloittaa talkoot, ja vähitellen pakottaa hiilitullein muutkin mukaan (jos haluavat käydä kauppaa puhtaampien maiden kanssa). Jos jonkin maan talous kärsii liikaa, anntettakoon sille kehitysapua, mutta ei tueta saastuttamisen jatkumista. Sanoisin että resepti on teknisesti yksinkertainen, ja vaikeudet ovat ensisijassa poliitikkojen, lobbareiden ja kansalaisten haluttomuudessa luopua vähääkään saavutetuista kulutustottumuksista.
Olen aidosti pahoillani siitä, että Rahul loukkaantui. Meidän sotavaunuilla ajavien vaaleiden jumalien on joskus hankala asettua muiden asemaan. Ehkä se vain on osa meidän faustista luontoamme, rikkoa ja satuttaa…