Mikä on olennaista 2020-luvulla

Ilmas­to

Kym­me­nen vuot­ta sit­ten kir­joi­tin, että 2010-luku on vii­mei­nen vuo­si­kym­men pelas­taa maa­pal­lo ilmas­to­ka­ta­stro­fil­ta. Vuo­si­kym­men meni, eikä oikeas­taan mitään teh­ty pait­si, että kysy­mys ilmas­tos­ta on jul­ki­suu­des­sa aivan eri taval­la kuin ennen. Vain teot puuttuvat.

Ilmas­ton­muu­tos­ta ei voi enää tor­jua, mut­ta sitä voi lieventää.

On eri­lais­ta vapaa­eh­tois­ta toi­min­taa pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sek­si. Ne ovat ihan sym­paat­ti­sia, mut­ta minä uskon vali­tet­ta­vas­ti vain anka­raan talous­oh­jauk­seen. Vas­tuut­to­mas­ta käyt­täy­ty­mi­ses­tä pitää teh­dä kan­nat­ta­ma­ton­ta ja vas­tuul­li­ses­ta kannattavaa.

On siis pys­tyt­tä­vä sopi­maan talou­del­li­sis­ta meka­nis­meis­ta. EU:ssa on valit­tu kei­nok­si pääs­tö­kaup­pa. Ehkä se ei ollut oikea valin­ta, mut­ta sen kans­sa men­nään. Pääs­tö­kaup­pa kui­ten­kin tekee tyh­jik­si nuo vapaa­eh­toi­set toi­met, kos­ka pääs­tö­oi­keu­det vain siir­ty­vät muu­al­le. Tätä kut­su­taan vesi­pat­jaon­gel­mak­si. Hii­li­ve­ros­sa ei oli­si tätä ongelmaa.

EU:n vähen­net­tä­vä liik­keel­le las­ket­ta­vien pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rää nopeas­ti ja on hyväk­syt­tä­vä se, että pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta nousee kor­keak­si, jon­ne­kin sataan euroon hii­li­diok­si­di­ton­nil­ta samal­la kun kaik­ki hii­li­diok­si­di­pääs­töt on saa­ta­va pääs­tö­kau­pan pii­riin. Lie­vem­mät toi­met eivät riitä.

Kii­na, Intia ja Yhdys­val­lat on saa­ta­va mukaan tal­koi­siin. Muut on pako­tet­ta­va kaup­pa­saar­to­jen uhal­la – tai siis kor­kei­den hii­li­tul­lien avul­la. Kii­nan ja EU:n pääs­tö­kaup­pa­me­ka­nis­mit pitäi­si yhdis­tää ja saa­da myös Yhdys­val­lat mukaan. Tämä kaik­ki tun­tuu aika utoop­pi­sel­ta, mut­ta yri­tet­tä­vä on.

Mut­ta on myös varau­dut­ta­va sopeu­tu­maan sii­hen, että ilmas­to muut­tuu. Suo­men tapauk­ses­sa tämä ei ole kovin dra­maat­tis­ta ellei­vät ete­läs­tä leviä­vät met­sä­tu­ho­lai­set ala tap­paa met­siäm­me. Mut­ta emme me osat­to­mik­si jää muun maa­il­man ahdingosta.

Sodan uhka kas­vaa, kun maa­pal­lo alkaa käy­dä ahtaaksi.

Sopeu­tu­mi­ses­ta on puhut­tu aivan lii­an vähän.

Afri­kan väestöräjähdys

Tie­dän, että Afri­kan väes­tö­rä­jäh­dyk­ses­tä kir­joit­ta­mi­nen on pahek­sut­ta­vaa, mut­ta se ei tie­to tyyn­ny­tä ahdistustani.

Vii­me vuo­si­kym­men oli ehkä myös vii­mei­nen mah­dol­li­suus pelas­taa Afrik­ka väes­tö­ka­ta­stro­fil­ta. Useis­sa Afri­kan mais­sa kehi­tys onkin ollut ilah­dut­ta­vaa, mut­ta ei sen väki­rik­kaim­mis­sa mais­sa. Kun syn­nyin kau­an sit­ten, Nige­rian asu­kas­lu­ku oli 38 mil­joo­naa, Nyt se on jo ylit­tä­nyt 200 mil­joo­naa, kym­me­nen vuo­den kulut­tua liki 300 mil­joo­naa ja vuo­teen 2100 sen pitäi­si nous­ta 900 mil­joo­naan. Nykyi­sel­lä alu­eel­laan Nige­ria ei mis­sään tapauk­ses­sa pys­ty elät­tä­mään 900 mil­joo­naa ihmis­tä, mut­ta väes­tön­kas­vua maan päät­tä­jät eivät pidä minään ongel­ma­na. SE vie maan malt­husia­lai­seen ansaan, jos­sa väes­tön­kas­vu aiheut­taa kur­juut­ta ja kur­juus yllä­pi­tää syntyvyyttä.

Euroop­pa sel­vi­si 1800-luvul­la ”malt­husia­lai­ses­ta ansas­ta” lähet­tä­mäl­lä lii­ka­väes­tön Ame­rik­kaan. Näin se sai aikaa demo­gra­fi­seen muu­tok­seen – sii­hen, että elin­ta­son nousu kään­tyi syn­ty­vyy­den alen­tu­mi­sek­si ja nopea väes­tön­kas­vu laan­tui. Afrik­ka ei voi tois­taa tätä temp­pua, kos­ka yhtään tyh­jää maan­osaa ei ole tarjolla.

Afri­kan mai­ta on autet­ta­va väes­tö­on­gel­man kans­sa, mut­ta aut­taa ei voi, jos ei halua tul­la aute­tuk­si eikä tun­nis­ta koko ongelmaa.

Olen kir­joit­ta­nut täs­tä blo­gil­la­ni vuon­na 2015. Vali­tet­ta­vas­ti sii­hen kir­joi­tuk­seen ei ole vii­den vuo­den kulut­tua muu­ta lisät­tä­vää kuin, että sen jäl­keen Suo­mes­sa syn­ty­vyys on romahtanut.

Kapi­ta­lis­mi on korjattava

Talou­den ja tek­no­lo­gian kehi­tyk­ses­sä on tapah­tu­nut muu­tos, jos­sa teol­li­suus­mai­den sisäl­lä onnek­kaat ja kyvyk­käät menes­ty­vät todel­la hyvin samal­la, kun suu­ren enem­mis­tön suh­teel­li­nen ase­ma heik­ke­nee, sil­lä taval­li­sen duu­na­rin työn kysyn­tä heik­ke­nee. Demo­kra­tian olois­sa ei ole mah­dol­lis­ta, että kan­san enem­mis­tö on kehi­tyk­ses­sä häviä­väl­lä puo­lel­la. Vaik­ka se ei joh­tai­si kapi­noin­tiin kaduil­la kuten Rans­kas­sa, se voi joh­taa häi­ri­köin­tiin vaa­li­uur­nil­la kuten Britanniassa.

Kapi­ta­lis­min kor­jaa­mi­sel­la on kii­re. Muu­toin vas­tas­sa on voi­ma­kas eriar­voi­suu­den kas­vu talou­den alal­la ja bar­ba­ri­aan vai­pu­mi­nen poli­tii­kan alalla.

Tämä ongel­ma kär­jis­tyy nopeasti.

Kuvit­te­len saa­va­ni täs­tä aihe­pii­ris­tä aikaan kir­jan vie­lä tänä vuon­na, joten ei täs­tä aihees­ta täl­lä ker­taa enempää.

Alu­eel­li­nen tasa­pai­no horjuu.

Vuo­si­kym­me­nen kulues­sa Hel­sin­gin seu­dun asu­kas­lu­ku kas­vaa 200 000 asuk­kaal­la, mui­den kas­vu­kes­kus­ten mal­til­li­sem­min. Kun maan väki­lu­ku ei kas­va, muun suo­men asu­kas­lu­ku las­kee nel­jän­nes­mil­joo­nal­la. Tätä­kin dra­maat­ti­sem­mal­ta tilan­ne näyt­tää, kun kat­so­taan alu­eel­li­sia ikä­ja­kau­mia. Nuo­ri, aktii­vi­nen ja hyvin kou­lu­tet­tu väki pak­kau­tuu kas­vu­kes­kuk­siin, eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin seu­dul­le. Se vai­keut­taa tai lopul­ta jopa estää toi­met kehi­tyk­sen suun­nan muut­ta­mi­sek­si muu­al­la maassa.

Jos­sain vai­hees­sa kan­nat­taa kysyä, vas­taa­ko alue­hal­lin­to kun­ti­neen ja maa­kun­ta­liit­toi­neen ja ELY-kes­kuk­si­neen taan­tu­vil­la alueil­la enää tätä päi­vää ja paran­ta­vat­ko maa­kun­nat asi­aa lainkaan.

Elä­mäs­tä tulee hel­pom­paa ja mielenkiintoisempaa

Yllä ole­vat koh­dat ovat aika pes­si­mis­ti­siä. Enti­se­nä polii­tik­ko­na olen tot­tu­nut etsi­mään kor­jaus­ta vaa­ti­via asioi­ta ja sik­si kar­toit­ta­maan asioi­ta, jot­ka ovat menos­sa vikaan. Opti­mis­miin­kin on aihetta.

Vaik­ka talou­den kehi­tys ei vai­ku­ta sosi­aa­li­ses­ti kovin tasa­pai­noi­sel­ta, ihmis­ten elä­mä tulee muut­tu­maan hel­pom­mak­si ja mie­len­kiin­toi­sem­mak­si kai­ken uuden ja kieh­to­van vuoksi.

Vaa­di­taan hyvää yhteis­kun­nal­lis­ta insi­nöö­ri­tai­toa saa­da kaik­ki toi­mi­maan niin, että vuo­si­kym­me­nes­tä tulee aiem­pia parempi.

 

 

122 vastausta artikkeliin “Mikä on olennaista 2020-luvulla”

  1. Väes­tö­rä­jäh­dysk­ses­tä puhee­nol­len. Onko miten­kään mah­do­ton aja­tus, että tuos­sa maa­il­mas­sa Venä­jä oli­si meil­le se parem­pi lii­to­lai­nen kuin EU? Onko väes­tö- ja ilmas­to­krii­sis­sä ole­vas­sa maa­il­mas­sa meil­lä täl­lä het­kel­lä vää­rä liittolainen?

    1. joak­kim:
      Väes­tö­rä­jäh­dysk­ses­tä puhee­nol­len. Onko miten­kään mah­do­ton aja­tus, että tuos­sa maa­il­mas­sa Venä­jä oli­si meil­le se parem­pi lii­to­lai­nen kuin EU? Onko väes­tö- ja ilmas­to­krii­sis­sä ole­vas­sa maa­il­mas­sa meil­lä täl­lä het­kel­lä vää­rä liittolainen? 

      Liit­to­lai­suus­suh­de” tar­koit­tai­si sitä että yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mäm­me oli­si muu­tet­ta­va saman­kal­tai­sek­si aina­kin osit­tain, kuin mitä Venä­jäl­lä on, että EU:n ja Suo­men väli­nen vapaa mat­kus­tusoi­keus ja työs­sä­käyn­tioi­keus lop­puu, ja kor­vau­tuu vas­taa­vil­la Venä­jän kans­sa. Suo­men valuu­tak­si ei enää kel­pai­si euro, vaan joko rupla tai oma mark­ka mut­ta sil­loin Suo­mi jou­tuu yllä­pi­tä­mään huo­mat­ta­vaa kul­ta tai dol­la­ri­re­ser­viä että mar­kan arvo ei syök­syi­si. Enti­si­tä ystä­vis­täm­me län­nes­sä tuli­si vihol­li­siam­me tur­val­li­suus­po­liit­ti­ses­sa mie­les­sä ja Suo­mea koh­taan koh­dis­tet­tai­siin kaup­pa­pa­kot­tei­ta län­nen suun­nal­ta. Venä­jän­kie­lis­ten kan­sa­lais­ten mää­rä ohit­tai­si aika pian ruot­sin­kie­lis­ten ja venä­jäs­tä tuli­si maan toi­nen viral­li­nen kie­li ruot­sin tilal­le ja jos­sain vai­hees­sa venä­jän­kie­lis­ten mää­rä ohit­tai­si myös suo­men­kie­lis­ten. Venä­jän kie­len osaa­mi­nen tuli­si myös tär­keäm­mäk­si kuin englan­nin kos­ka säh­köi­set vies­ti­met län­teen päin jäi­si­vät vain pie­nen etuoi­keu­te­tun jou­kon käyt­töön kuten myös oikeus mat­kus­taa länteen.

      1. R.Silfverberg: ”Liit­to­lai­suus­suh­de” tar­koit­tai­si sitä että yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mäm­me oli­si muu­tet­ta­va saman­kal­tai­sek­si aina­kin osit­tain, kuin mitä Venä­jäl­lä on, että EU:n ja Suo­men väli­nen vapaa mat­kus­tusoi­keus ja työs­sä­käyn­tioi­keus lop­puu, ja kor­vau­tuu vas­taa­vil­la Venä­jän kans­sa. Suo­men valuu­tak­si ei enää kel­pai­si euro, vaan joko rupla tai oma mark­ka mut­ta sil­loin Suo­mi jou­tuu yllä­pi­tä­mään huo­mat­ta­vaa kul­ta tai dol­la­ri­re­ser­viä että mar­kan arvo ei syök­syi­si. Enti­si­tä ystä­vis­täm­me län­nes­sä tuli­si vihol­li­siam­me tur­val­li­suus­po­liit­ti­ses­sa mie­les­sä ja Suo­mea koh­taan koh­dis­tet­tai­siin kaup­pa­pa­kot­tei­ta län­nen suun­nal­ta. Venä­jän­kie­lis­ten kan­sa­lais­ten mää­rä ohit­tai­si aika pian ruot­sin­kie­lis­ten ja venä­jäs­tä tuli­si maan toi­nen viral­li­nen kie­li ruot­sin tilal­le ja jos­sain vai­hees­sa venä­jän­kie­lis­ten mää­rä ohit­tai­si myös suo­men­kie­lis­ten. Venä­jän kie­len osaa­mi­nen tuli­si myös tär­keäm­mäk­si kuin englan­nin kos­ka säh­köi­set vies­ti­met län­teen päin jäi­si­vät vain pie­nen etuoi­keu­te­tun jou­kon käyt­töön kuten myös oikeus mat­kus­taa länteen.

        suo­ma­lai­set joka tapauk­ses­sa tule­vat katoa­maan vähemmistöksi

      2. astt: suo­ma­lai­set joka tapauk­ses­sa tule­vat katoa­maan vähemmistöksi 

        Se tulee kyl­lä tapah­tu­maan aika hitaas­ti kos­ka suo­ma­lai­set voi­vat itse päät­tää mil­lai­sil­la ehdoil­la pää­see Suo­me kansalaiseksi.

      3. astt: suo­ma­lai­set joka tapauk­ses­sa tule­vat katoa­maan vähemmistöksi 

        Ei kan­na­ta olla niin nega­tii­vi­nem. Kyl­lä pien­ten kan­so­jen häviä­mis­tä ylei­ses­ti ja Suo­men kan­san tuhoa eri­tyi­ses­ti on moni vuo­si­sa­to­jen mit­taan ennus­ta­nut, mut­ta sil­ti me olem­me itse­näi­siä. Tai­vaan Isä on pitä­nyt meis­tä tähän­kin asti ihmeel­li­sen hyvän huo­len, ja Hänen suo­jas­saan me sel­viäm­me tulevaisuudessakin.

    2. joak­kim:
      Väes­tö­rä­jäh­dysk­ses­tä puhee­nol­len. Onko miten­kään mah­do­ton aja­tus, että tuos­sa maa­il­mas­sa Venä­jä oli­si meil­le se parem­pi lii­to­lai­nen kuin EU? Onko väes­tö- ja ilmas­to­krii­sis­sä ole­vas­sa maa­il­mas­sa meil­lä täl­lä het­kel­lä vää­rä liittolainen?

      Kyl­lä. Väes­tö ja resurs­si­mie­les­sä Venä­jä oli­si parem­pi kuin EU. Venä­jän muut arvot vain ovat niin per­sees­tä, että aja­tus on mahdoton.

  2. On aika mie­len­kiin­tois­ta, että esi­tät lisä­so­sia­lis­mia, mitä nimi­tät kapi­ta­lis­min kor­jaa­mi­sek­si. Minun mie­les­tä­ni on aika kysee­na­lais­ta, tavoit­te­le­vat­ko nuo­rem­mat ikä­luo­kat enää kor­kea­palk­kai­sia töi­tä vai vapaa-aikaa. Haluai­sit vie­dä vie­lä enem­män moti­vaa­tio­ta kor­kei­siin töihin. 

    Ja samaan aikaan Euroop­pa sukel­taa sur­keas­ti tek­no­lo­gian kehit­tä­mi­ses­sä: https://www.uusisuomi.fi/uutiset/pankkijohtaja-eurooppa-on-haviamassa-vaarallisen-kilpailun-jarkyttavat-seuraukset-kilpailukykyymme/51d2d9ce-9abd-3518–86cc-7e450e068fa2

    Tuo sinun kapi­ta­lis­min kor­jaus voi tar­koit­taa sitä, että Euroo­pas­sa ei enää ole kor­ke­aa osaamista.

  3. OS: “On eri­lais­ta vapaa­eh­tois­ta toi­min­taa pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sek­si. Ne ovat ihan sym­paat­ti­sia, mut­ta minä uskon vali­tet­ta­vas­ti vain anka­raan talous­oh­jauk­seen. Vas­tuut­to­mas­ta käyt­täy­ty­mi­ses­tä pitää teh­dä kan­nat­ta­ma­ton­ta ja vas­tuul­li­ses­ta kannattavaa.”

    Tämä on rea­lis­ti­nen näkemys.

    OS: “Kii­na, Intia ja Yhdys­val­lat on saa­ta­va mukaan tal­koi­siin. Muut on pako­tet­ta­va kaup­pa­saar­to­jen uhal­la – tai siis kor­kei­den hii­li­tul­lien avul­la. Kii­nan ja EU:n pääs­tö­kaup­pa­me­ka­nis­mit pitäi­si yhdis­tää ja saa­da myös Yhdys­val­lat mukaan. Tämä kaik­ki tun­tuu aika utoop­pi­sel­ta, mut­ta yri­tet­tä­vä on.”

    Tähän yri­tyk­seen läh­ti­si­vät sit­ten mukaan myös per­sut. Täl­lais­ta­han ovat kai­van­neet Suo­men yksi­puo­lis­ten toi­mien sijaan. Ovat siis OS:n kans­sa samoil­la linjoilla.

  4. Kiin­nos­ta­va kir­joi­tus. Afri­kan väes­tön­kas­vuun liit­ty­vä ana­lyy­si jäi mie­les­tä­ni kui­ten­kin aika vaja­vai­sek­si. Ensin­nä­kin, Afri­kas­sa on mui­ta­kin mai­ta kuin Nige­ria, joka on äärie­si­merk­ki väes­tön­kas­vun suh­teen. Toi­sek­si, his­to­rian­kir­jat ker­to­vat, että malt­husi­lai­seen ansaan ei vie­lä yksi­kään maa tai väes­tö ole ajau­tu­nut (ks. esim. Trewa­vas, 2002, Natu­re). Toi­sin kuin Soi­nin­vaa­ra kir­joit­taa, Euroop­pa vält­ti Malt­husin ansan paran­ta­mal­la maan tuot­ta­vuut­ta. Väes­tön siir­rol­la Ame­rik­kaan ei täs­sä ollut mikään mer­kit­tä­vä roo­li. Intia käyt­ti samaa resep­tiä 1950–60 luvul­la (ks. Vih­reä Val­lan­ku­mous). Ruo­an­tuo­tan­non raju tehos­tu­mi­nen pelas­ti myös Kii­nan, jos­kin maas­sa oli käy­tös­sä myös toki se kuu­lui­sa yhden lap­sen poli­tiik­ka. — Mik­si Afri­kan maat eivät voi­si teh­dä samaa? Itse asias­sa, saa­ta­vis­sa ole­vien maa­ta­lous­ti­las­to­jen mukaan maan tuot­ta­vuus on kas­vus­sa useas­sa Afri­kan maas­sa. Samaan aikaan väes­tön­kas­vu on hidas­tu­mas­sa ja yhä useam­pi afrik­ka­lai­nen saa elan­ton­sa maa­ta­lou­den ulko­puo­lel­ta. Lopuk­si, jos täs­sä ollaan huo­lis­saan maa-alan lop­pu­mi­ses­ta, niin Afri­kal­la on vie­lä jon­kin ver­ran mat­kaa Euroo­pan ja Aasian väestötiheyslukuihin.

  5. Hyvää poh­dis­ke­lua taas ker­ran, kiitos.

    Olen kovas­ti ihme­tel­lyt, kun jul­ki­nen kes­kus­te­lu pyö­rii lähin­nä ilmas­ton­muu­tok­ses­sa (ja kova­kal­loi­sim­mat kiis­tä­vät jopa sen), kun todel­li­nen haas­teem­me ovat kaik­ki nämä mega­luo­kan ongel­mat yhdes­sä. Minun lähi­pii­ris­sä­ni ihmi­set kes­kus­te­le­vat yhä enem­män sii­tä, miten ihmis­kun­ta voi täs­tä tilan­tees­ta sel­vi­tä. Eivät­kä he ole mitään tuo­mio­päi­vän pro­feet­to­ja, vaan fik­su­ja ja poh­dis­ke­le­via kansalaisia.

    Tule­vaa kir­jaa kiin­nos­tu­nee­na odotellen.

  6. Mil­le­niu­mit eivät ole kiin­nos­tu­ne­ta työn­teos­ta tai työ­uras­ta samal­la tavoin kuin hei­dän van­hem­pan­sa ovat olleet.
    Lisää­mäl­lä sosia­lis­mia mil­le­niu­mit teke­vät vie­lä vähem­män töi­tä, kun hei­tä kiin­nos­taa enem­män koke­muk­set kuin varallisuus.
    Kuka sel­lai­sen olei­lut maksaa??

    Vih­reät ovat jo pit­kään teh­nyt myy­rän­työ­tä kau­pun­ki­lais­tu­mi­sen eteen. Luon­non­suo­je­lun nimis­sä on moni elin­kei­no lop­pu­nut maa­seu­dul­la. Kul­ke­mi­nen kal­lis­tuu koko ajan ja polt­toai­neis­ta saa­ta­vat vero­tu­lot koh­dis­te­taan kaik­keen muu­hun pait­si liikenteeseen.
    Ihmi­set ovat pako­tet­tu­ja muut­ta­maan kau­pun­kei­hin kun työt ja rahat lop­pu­vat maaseudulla.

    1. Kul­ler­vo Son­ni­nen:
      Mil­le­niu­mit eivät ole kiin­nos­tu­ne­ta työn­teos­ta tai työ­uras­ta samal­la tavoin kuin hei­dän van­hem­pan­sa ovat olleet.
      Lisää­mäl­lä sosia­lis­mia mil­le­niu­mit teke­vät vie­lä vähem­män töi­tä, kun hei­tä kiin­nos­taa enem­män koke­muk­set kuin varallisuus.
      Kuka sel­lai­sen olei­lut maksaa??

      Vih­reät ovat jo pit­kään teh­nyt myy­rän­työ­tä kau­pun­ki­lais­tu­mi­sen eteen. Luon­non­suo­je­lun nimis­sä on moni elin­kei­no lop­pu­nut maa­seu­dul­la. Kul­ke­mi­nen kal­lis­tuu koko ajan ja polt­toai­neis­ta saa­ta­vat vero­tu­lot koh­dis­te­taan kaik­keen muu­hun pait­si liikenteeseen.
      Ihmi­set ovat pako­tet­tu­ja muut­ta­maan kau­pun­kei­hin kun työt ja rahat lop­pu­vat maaseudulla.

      Kyl­lä ne mil­le­ni­aa­lit jou­tu­vat oppi­maan teke­mään töi­tä kans­sa kos­ka ei se asu­mi­nen kau­pun­gis­sa mitään hal­paa ole. Kaik­ki on mark­ki­na­hin­tais­ta kau­pungs­sa työi­käi­sil­le ter­veil­le ihmi­sil­le, asu­mi­nen, ruo­ka, kou­lu­tus­kin oppi­ma­te­ri­aa­lin osal­ta. En oikein tie­dä mitä elin­kei­no­ja on jou­dut­tu maa­seu­dul­la lopet­ta­maan, käsit­tääk­se­ni maa­lai­set teke­vät met­sä­kau­poil­la nyt sel­lai­sia tile­jä mitä ei ole ikiai­koihn näh­ty. Lii­ken­tees­tä kerä­tyil­lä veroil­la lei­ka­taan van­hus­ten lonk­kia ja mak­se­taan kansaneläkkeitä.

      1. MSL:
        Nimeä muutama.

        Minul­ta ei kysyt­ty, mut­ta esi­mer­kik­si asun­to­ra­ken­ta­mi­nen maa­ti­lo­jen yhtey­teen (niin sano­tut suku­pol­ven­vaih­do­sa­sun­not, joi­den myö­tä samal­la tilal­la saat­toi asua useam­pi suku­pol­vi, ja joi­ta aikoi­naan sai teh­dä), kaup­po­jen suu­ryk­si­köi­den perus­ta­mi­nen, jos­ta tun­ne­tuin esi­merk­ki kes­kel­lä maa­seu­tua lie­nee Suo­mes­sa Tuu­rin kylä­kaup­pa, jon­ka aikoi­naan sai raken­taa, oli­si nyky­ään ympä­ris­tön­suo­je­lun nimis­sä pää­sään­töi­ses­ti kiel­let­tyä toi­min­taa. Piek­sä­mäel­le suun­ni­tel­lun Idea­par­kin raken­ta­mi­nen kiel­let­tiin noin 10 vuot­ta sit­ten juu­ri ympä­ris­tö­lain­sää­dän­töön vedo­ten. Maa­seu­dun asu­kas­kun­nan tyh­je­ne­mi­nen on vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä Suo­mes­sa ollut nais­ve­tois­ta. Eten­kin nais­val­tais­ten alo­jen, kuten kaup­paan ja pal­ve­lui­hin liit­ty­vä elin­kei­no­toi­min­ta on maa­seu­duil­la hii­pu­nut. Aikoi­naan maa­seu­tu oli täyn­nä kylä­kaup­po­ja. Kaup­pa siir­tyi sit­tem­min suu­ryk­sik­kö­mäi­sem­piin paik­koi­hin. Kau­pan suu­ryk­si­köi­den raken­ta­mi­nen maa­seu­dul­le on nyky­ään käy­tän­nös­sä lail­la kielletty.

      2. Kau­pan suu­ryk­si­köi­den raken­ta­mi­nen maa­seu­dul­le on nyky­ään käy­tän­nös­sä lail­la kielletty.

        En tie­dä, onko lail­la kiel­let­ty, mut­ta tuo kile­to kyl­lä lisää työ­paik­ko­jen mää­rää. Kun 50 kylä­kaup­paa kor­va­taan yhdel­lä suu­ryk­si­köl­lä, kau­pan työn­te­ki­jöi­den mää­rä puto­aa alle puoleen.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: En tie­dä, onko lail­la kiel­let­ty, mut­ta tuo kile­to kyl­lä lisää työ­paik­ko­jen mää­rää. Kun 50 kylä­kaup­paa kor­va­taan yhdel­lä suu­ryk­si­köl­lä, kau­pan työn­te­ki­jöi­den mää­rä puto­aa alle puoleen.

        En tie­dä tämän päi­vän lais­ta, mut­ta nykyi­seen huo­noon tilan­tee­seen joh­ti aikoi­naan alko­ho­li­la­ki, joka sal­li kal­ja­kau­pan, kun sen teki pai­kas­sa, jos­sa kukaan ei asu. Samal­la vapau­tui aukio­loa­jat kau­pal­le. Lisäk­si oli vaa­ti­mus sii­tä, että piti myy­dä samal­la bensaa. 

        Nyt kun kaup­pa on vapau­tu­nut on näi­den lii­ke­kes­kus­ten aika tul­lut täy­teen. Vali­tet­ta­vas­ti osa taa­ja­mis­ta ja kun­nis­ta ehti kuol­la tämän has­sut­te­lun aikana.

      4. tuo­ta­vaan: Minul­ta ei kysyt­ty, mut­ta esi­mer­kik­si asun­to­ra­ken­ta­mi­nen maa­ti­lo­jen yhtey­teen (niin sano­tut suku­pol­ven­vaih­do­sa­sun­not, joi­den myö­tä samal­la tilal­la saat­toi asua useam­pi suku­pol­vi, ja joi­ta aikoi­naan sai teh­dä), kaup­po­jen suu­ryk­si­köi­den perus­ta­mi­nen, jos­ta tun­ne­tuin esi­merk­ki kes­kel­lä maa­seu­tua lie­nee Suo­mes­sa Tuu­rin kylä­kaup­pa, jon­ka aikoi­naan sai raken­taa, oli­si nyky­ään ympä­ris­tön­suo­je­lun nimis­sä pää­sään­töi­ses­ti kiel­let­tyä toi­min­taa. Piek­sä­mäel­le suun­ni­tel­lun Idea­par­kin raken­ta­mi­nen kiel­let­tiin noin 10 vuot­ta sit­ten juu­ri ympä­ris­tö­lain­sää­dän­töön vedo­ten. Maa­seu­dun asu­kas­kun­nan tyh­je­ne­mi­nen on vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä Suo­mes­sa ollut nais­ve­tois­ta. Eten­kin nais­val­tais­ten alo­jen, kuten kaup­paan ja pal­ve­lui­hin liit­ty­vä elin­kei­no­toi­min­ta on maa­seu­duil­la hii­pu­nut. Aikoi­naan maa­seu­tu oli täyn­nä kylä­kaup­po­ja. Kaup­pa siir­tyi sit­tem­min suu­ryk­sik­kö­mäi­sem­piin paik­koi­hin. Kau­pan suu­ryk­si­köi­den raken­ta­mi­nen maa­seu­dul­le on nyky­ään käy­tän­nös­sä lail­la kielletty. 

        Tuo väit­tee­si suku­pol­ven­vaih­do­sa­sun­nois­ta on pup­pua. Laki on kir­joi­tet­tu siten, että maa­ti­lan talous­kes­kuk­seen saa raken­taa talon­väen asun­to­ja vapaas­ti, jos kyse ei ole ran­ta­ton­tis­ta tai maa­ti­la sijait­se jos­sain suu­rem­man kau­pun­gin lie­vea­lu­eel­la. Ongel­mia on vain, jos yri­tät raken­taa uudel­le raken­nus­pai­kal­le kes­kel­le met­sää. Täl­löin vaa­di­taan suun­nit­te­lu­tar­ve­pää­tös tai poik­keus­lu­pa, ja 2010-luvun alus­sa ELY-kes­kuk­set valit­ti­vat näis­tä sys­te­maat­ti­ses­ti ja voit­ti­vat jut­tun­sa, sil­lä täl­lai­set asuin­ra­ken­nuk­set ovat val­ta­kun­nal­lis­ten aluei­den­käyt­tö­ta­voit­tei­den vastaisia. 

        Nyt­tem­min tämä ei kui­ten­kaan enää ole asian­ti­la, sil­lä Sipi­län hal­li­tus rajoit­ti ELY-kes­kuk­sien vali­tusoi­keut­ta kun­tien pää­tök­sis­tä. Lisäk­si muu­ta­ma kun­ta — aina­kin jot­kin Lapin kun­nat — ovat kir­joit­ta­neet raken­nus­mää­räyk­siin­sä eril­li­set pykä­lät, jot­ka sal­li­vat uusien raken­nus­paik­ko­jen perus­ta­mi­sen lähes mihin hyvän­sä ilman eril­lis­tä suun­nit­te­lu­tar­ve­pää­tös­tä. Näin ollen kun­nat, jot­ka halua­vat sal­lia asu­tuk­sen hajaan­tu­mi­sen, saa­vat teh­dä sen aivan vapaasti.

  7. Oli­si edes anka­raa hin­taoh­jaus­ta, mut­ta ei sekään rii­tä. Tar­vi­taan myös muu­ta sään­te­lyä, kiel­to­ja ja rajoi­tuk­sia. Aikaa on tosi vähän. EU:n pitää ottaa järeim­mät kaup­pa­po­li­tii­kan aseet käyt­töön nis­ku­ri­val­tioi­den ojen­ta­mi­sek­si. Ei näy­tä kyl­lä lupaa­val­ta, kun tähän asti EU on yrit­tä­nyt sit­keäs­ti tuho­ta oman­kin ympä­ris­tö­sään­te­lyn kaup­pa­so­pi­mus­ten avul­la. Talous­kas­vu pitää nol­la­ta ja kulu­tus­kult­tuu­ri ajaa alas, kos­ka todel­lis­ta irti­kyt­ken­tää ei ole. Kapi­ta­lis­min kor­jaus­sar­jaan kuu­luu mas­sii­vi­nen varain­siir­to yksi­tyi­sel­tä pää­omal­ta jul­ki­seen kas­saan, jot­ta val­ta­vat Green New Deal-inves­toin­nit voi­daan toteut­taa. Pla­nee­tan pelas­ta­mi­nen vaa­tii nyky­ka­pi­ta­lis­min uhraa­mis­ta. Väis­tä­mä­tön­tä on varal­li­suu­den tasai­sem­pi uus­ja­ko. Niuk­kuu­den maa­il­mas­sa ei voi edes yrit­tää ker­toa satu­ja trickle downista.

    Media, media ja media. Olen­nais­ta on ymmär­tää median kes­kei­nen roo­li täs­sä kai­kes­sa. Ilmas­to­uu­ti­soin­ti on kas­va­nut räjäh­dys­mäi­ses­ti ja monet toi­mit­ta­jat teke­vät upe­aa työ­tä. Mut­ta kata­stro­fin koko­luok­ka on niin val­ta­va, että median koko­nai­sar­vo­sa­nak­si täy­tyy antaa Irvo­kas Näy­tel­mä. Ilmas­to-ja eko­krii­si ei vie­lä­kään läpäi­se kaik­kea aineis­toa, se ei ole kai­ken perus­läh­tö­koh­ta, se ei ole agen­dan kär­jes­sä. Ilmas­ton­muu­tos­ta ei aina mai­ni­ta ilmas­ton­muu­tok­seen sel­väs­ti liit­ty­vien tapah­tu­mien yhtey­des­sä. Vetoo­muk­sis­ta ja ympä­ris­tö­ra­por­te­tis­ta ei aina ker­ro­ta. Hur­jia fak­to­ja khk-pitoi­suuk­sien nousus­ta, läm­pö­ti­la­käy­ris­tä, 3–6 astet­ta kuu­mem­mas­ta pal­los­ta, jäl­jel­lä ole­vas­ta hii­li­bud­je­tis­ta, meneil­lään ole­vas­ta suku­puut­to­aal­los­ta ja bio­di­ver­si­teet­ti­krii­sis­tä ei ole pol­tet­tu kan­sa­lais­ten verk­ko­kal­voil­le. Krii­si­tie­toi­suus ei ole lähel­lä­kään sitä mitä sen pitäi­si olla. Krii­siä ei sano­ta krii­sik­si eikä hätä­ti­laa hätä­ti­lak­si. On tuli­pa­lo­kii­re, mut­ta se ei väli­ty medias­sa. Yli­ku­lu­tuk­sen juh­lin­ta jat­kuu. Ikui­sen talous­kas­vun eetos on pyhä ja kos­ke­ma­ton. Pää­kir­joi­tuk­sis­sa meuh­ka­taan kai­kes­ta muus­ta kuin akuu­tis­ta pla­neet­ta­krii­sis­tä. Syy­nä täy­tyy olla halu tahal­laan vai­en­taa puhe koko ongelmavyyhdestä.

    Juu­ri nyt pitäi­si olla käyn­nis­sä iso liha­va kes­kus­te­lu post­ka­pi­ta­lis­min ajas­ta, talous­kas­vun nol­lauk­ses­ta, kulu­tus­kult­tuu­rin hyl­kää­mi­ses­tä, raha­vir­to­jen takai­sin­suun­taa­mi­ses­ta jul­ki­sel­le sek­to­ril­le, hyvin­voin­ti­mit­ta­rei­den ja koko talous­a­jat­te­lun uusi­mi­ses­ta. Debat­ti pitäi­si vie­lä läpi pika­ke­lauk­sel­la. On kii­re. Tätä debat­tia, krii­si­tie­toi­suut­ta ja kii­reen tun­tua ei ole, kos­ka median pup­pet mas­ter pää­oma halu­aa pela­ta aikaa ja jopa estää vält­tä­mät­tö­män muu­tok­sen. Pää­oma on paa­lut­ta­nut rajat. Ilmas­to-ja eko­ka­ta­stro­fia saa tor­jua vain, jos sii­tä ei aiheu­du yhtään mitään hait­taa kil­pai­lu­ky­vyl­le, vien­ti­tu­loil­le, talous­kas­vul­le, yri­tys­ten voi­ton­ta­voit­te­lul­le, osin­gon­jaol­le, rik­kai­den rikas­tu­mi­sel­le, nykyi­sel­le kapi­ta­lis­ti­sel­le jär­jes­tel­mäl­le ja loput­to­mal­le luon­non resurs­sien riis­tol­le. Joten sori sii­tä. Pää­oma ei sal­li pla­nee­tan pelas­ta­mis­ta. Seu­rauk­set lyhyt­nä­köi­sel­le ahneu­del­le oli­si­vat lii­an vakavat.

    Näin tämä menee, jos sokeas­ti alis­tu­taan manipuloitavaksi.

    Olen­nais­ta on myös ymmär­tää, mikä kryp­to­niit­ti meil­lä kai­kil­la pie­nil­lä ihmi­sil­lä on hal­lus­sam­me, nimit­täin jouk­ko­voi­ma (https://yle.fi/uutiset/3–10951733). Kaik­kien on alet­ta­va akti­vis­teik­si, kukin voi­mien­sa ja mah­dol­li­suuk­sien­sa mukaan. Nuo­ret, elä­ke­läi­set, työl­li­set, työt­tö­mät, tut­ki­jat, toi­mit­ta­jat, kult­tuu­ri­vä­ki. Käsit­tä­mät­tö­mim­piä ovat ne tut­ki­jat, jot­ka vie­lä vain kil­tis­ti toi­vo­vat että päät­tä­jät tuli­si­vat jär­kiin­sä. Näyt­tä­kää kun­nol­la, että kää­mi on käräh­tä­nyt. Tätä hel­vet­tiä ei “toi­vo­mal­la” enää ratkaista!

    Olen­nais­ta on myös nat­sil­lis­mie­lis­ten val­taan­nousun tor­ju­mi­nen. Ihmi­soi­keu­det, oikeus­val­tio, demo­kra­tia ja sanan­va­paus, näi­tä pitää kyn­sin ham­pain puo­lus­taa. Nii­den vähäi­sin­tä­kään muren­ta­mis­ta ei tule sal­lia. Tais­te­lu käy­dään nyt. 2020-luvul­la ollaan samas­sa tien­haa­ras­sa kuin Sak­sa 1920-luvul­la. Nykyi­sen hal­li­tuk­sen pitää varus­taa lain­sää­dän­tö nat­sin­kes­tä­väk­si. Tuli­koe voi tul­la pian.

    1. Oli­si­ko lii­kaa pyy­det­tyä rea­lis­mia tun­nus­taa, että jos Val­tio pak­ko-ottaa ilmas­ton­muu­tok­sen nimis­sä kaik­ki varat ja muut tuo­tan­to­vä­li­neet niin tulos on vain mas­sii­vi­nen kor­rup­tio? Tai että hyp­pää­mäl­lä degrowth-kelk­kaan täy­sil­lä ja aja­mal­la talou­den alas emme pys­ty pitä­mään yllä sitä tek­no­struk­tuu­ria joka tuot­taa inter­ne­tit, rokot­teet, syö­pä­lääk­keet, ilmai­sen kou­lu­tuk­sen ja mon­ta muu­ta talous­kas­vun ja tek­no­lo­gi­sen kehi­tyk­sen tuo­maa muka­vaa asi­aa jot­ka degrowth-intoi­li­jat otta­vat annet­tu­na? Kak­ku­aan ei edel­leen­kään voi samaan aikaan syö­dä ja sääs­tää, ja talous­kas­vu ja tek­no­lo­gi­nen kehi­tys ovat vain saman koli­kon eri puo­let. Jos on tois­ta, on myös tois­ta. Jos toi­nen halu­taan lopet­taa, lope­te­taan myös toinen.

      1. Elä­mäl­le elin­tär­keät jär­jes­tel­mät ovat romah­ta­mas­sa ympä­ril­täm­me. Ilma­ke­hän ja biosfää­rin “struk­tuu­rit” ovat ainoi­ta, jois­ta pitää olla huo­lis­saan. Kos­ka talous­kas­vua ei ole tosia­sial­li­ses­ti irti­kyt­ket­ty kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen tuo­tan­nos­sa, luon­non resurs­sien kulu­tuk­ses­ta ja eko­lo­gi­ses­ta tuhos­ta, sik­si talous­kas­vu pitää nol­la­ta. Ympä­ris­tö­tu­ho joh­taa sivi­li­saa­tion tuhoon. Sil­loin ei ole ketään yllä­pi­tä­mäs­sä inter­net­tiä, val­mis­ta­mas­sa syö­pä­lääk­kei­tä tai kou­lut­ta­mas­sa toi­sia. Jos olet tuho­polt­ta­mas­sa taloa­si, ei ole mitään jär­keä teh­dä suun­ni­tel­mia, min­kä väri­set ver­hot seu­raa­vak­si lait­tai­sit ikkunaan.

        Miten ihmees­sä ei voi­si olla tek­no­lo­gis­ta kehi­tys­tä ilman jat­ku­vaa talous­kas­vua? Voi tie­ten­kin olla. Miten se, että pys­ty­tään elä­mään maa­pal­lon kes­to­ky­vyn aset­ta­mis­sa rajois­sa, yhtäk­kiä estäi­si kai­ken luo­vuu­den ja inno­vaa­tiot? Aikaa on vähän. Tähän hätään hui­keat tek­no­lo­gi­set rat­kai­sut eivät ehdi. Nyt on pak­ko sään­nel­lä, rajoit­taa, kiel­tää, sam­mut­taa tuo­tan­to­yk­si­köi­tä, jät­tää len­to­ko­nei­ta maa­han ja lai­vo­ja sata­miin ym. ym. Kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töt pitäi­si pudot­taa jär­kyt­tä­vän jyr­käs­sä kul­mas­sa alas. Ei voi tuh­la­ta aikaa tek­no­haa­vei­luun ja tuhon eks­po­nen­ti­aa­li­seen pahen­ta­mi­seen jat­ku­val­la talouskasvulla.

        Kukaan ei väi­tä, että pitäi­si teh­dä jokin totaa­li­so­sia­li­soin­ti. Aut­tai­si jo pal­jon, jos EU:n val­tiot sai­si­vat käyt­töön­sä edes ne 1000 mil­jar­dia, jon­ka ne menet­tä­vät veron­kier­toon joka vuo­si. Kes­kus­pan­kit räis­ki­vät kym­me­niä mil­jar­de­ja kuu­kau­des­sa heh­taa­ri­pys­syl­lä finans­si­mark­ki­noil­le. Finans­si­sek­to­rin koko on äly­tön reaa­li­ta­lou­teen näh­den. Val­ta­via sum­mia liik­kuu iso­jen poi­kien raha­pe­leis­sä, kei­not­te­lus­sa. Isoil­la yhtiöil­lä ja kou­ral­li­sel­la ihmi­siä on enem­män varal­li­suut­ta kuin yksit­täi­sil­lä val­tioil­la. Lais­ka, pii­les­ke­le­vä ja pahan­teos­sa ole­va raha pitää val­jas­taa elin­tär­keän kii­reel­li­siin ilmas­to-ja biodiv.projekteihin. On aina parem­pi, että raha­vir­rat inves­toin­tei­hin kier­tä­vät par­la­men­taa­ri­sen pää­tök­sen­teon ja jul­kis­ten ins­ti­tuu­tioi­den kaut­ta. Mat­kan pimey­des­tä sivis­tyk­sen valoon voi aloit­taa vaik­ka luke­mal­la Maria­na Mazzuca­ton kirjoituksia.

      2. Pia-Pet­ri Pam­pu­la-Kut­ri: Nyt on pak­ko sään­nel­lä, rajoit­taa, kiel­tää, sam­mut­taa tuo­tan­to­yk­si­köi­tä, jät­tää len­to­ko­nei­ta maa­han ja lai­vo­ja sata­miin ym. ym.

        Ja kos­ka isot saas­tut­ta­jat eivät tee noin kui­ten­kaan, jää hom­ma suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan kur­jis­ta­mi­seen eräi­den taho­jen maa­il­man­tus­kan, moraa­li­po­see­rauk­sen ja hyve­sig­na­loin­nin tar­peen takia. No, jos tuo­ta yri­te­tään, on sitä myös sit­ten vas­tus­tet­ta­va samal­la mitalla.

      3. Pia-Pet­ri Pam­pu­la-Kut­ri:
        Elä­mäl­le elin­tär­keät jär­jes­tel­mät ovat romah­ta­mas­sa ympä­ril­täm­me. Ilma­ke­hän ja biosfää­rin ”struk­tuu­rit” ovat ainoi­ta, jois­ta pitää olla huo­lis­saan. Kos­ka talous­kas­vua ei ole tosia­sial­li­ses­ti irti­kyt­ket­ty kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen tuo­tan­nos­sa, luon­non resurs­sien kulu­tuk­ses­ta ja eko­lo­gi­ses­ta tuhos­ta, sik­si talous­kas­vu pitää nol­la­ta. Ympä­ris­tö­tu­ho joh­taa sivi­li­saa­tion tuhoon. Sil­loin ei ole ketään yllä­pi­tä­mäs­sä inter­net­tiä, val­mis­ta­mas­sa syö­pä­lääk­kei­tä tai kou­lut­ta­mas­sa toi­sia. Jos olet tuho­polt­ta­mas­sa taloa­si, ei ole mitään jär­keä teh­dä suun­ni­tel­mia, min­kä väri­set ver­hot seu­raa­vak­si lait­tai­sit ikkunaan.

        Miten ihmees­sä ei voi­si olla tek­no­lo­gis­ta kehi­tys­tä ilman jat­ku­vaa talous­kas­vua? Voi tie­ten­kin olla. Miten se, että pys­ty­tään elä­mään maa­pal­lon kes­to­ky­vyn aset­ta­mis­sa rajois­sa, yhtäk­kiä estäi­si kai­ken luo­vuu­den ja inno­vaa­tiot? Aikaa on vähän. Tähän hätään hui­keat tek­no­lo­gi­set rat­kai­sut eivät ehdi. Nyt on pak­ko sään­nel­lä, rajoit­taa, kiel­tää, sam­mut­taa tuo­tan­to­yk­si­köi­tä, jät­tää len­to­ko­nei­ta maa­han ja lai­vo­ja sata­miin ym. ym. Kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töt pitäi­si pudot­taa jär­kyt­tä­vän jyr­käs­sä kul­mas­sa alas. Ei voi tuh­la­ta aikaa tek­no­haa­vei­luun ja tuhon eks­po­nen­ti­aa­li­seen pahen­ta­mi­seen jat­ku­val­la talouskasvulla.

        Kukaan ei väi­tä, että pitäi­si teh­dä jokin totaa­li­so­sia­li­soin­ti. Aut­tai­si jo pal­jon, jos EU:n val­tiot sai­si­vat käyt­töön­sä edes ne 1000 mil­jar­dia, jon­ka ne menet­tä­vät veron­kier­toon joka vuo­si. Kes­kus­pan­kit räis­ki­vät kym­me­niä mil­jar­de­ja kuu­kau­des­sa heh­taa­ri­pys­syl­lä finans­si­mark­ki­noil­le. Finans­si­sek­to­rin koko on äly­tön reaa­li­ta­lou­teen näh­den. Val­ta­via sum­mia liik­kuu iso­jen poi­kien raha­pe­leis­sä, kei­not­te­lus­sa. Isoil­la yhtiöil­lä ja kou­ral­li­sel­la ihmi­siä on enem­män varal­li­suut­ta kuin yksit­täi­sil­lä val­tioil­la. Lais­ka, pii­les­ke­le­vä ja pahan­teos­sa ole­va raha pitää val­jas­taa elin­tär­keän kii­reel­li­siin ilmas­to-ja biodiv.projekteihin. On aina parem­pi, että raha­vir­rat inves­toin­tei­hin kier­tä­vät par­la­men­taa­ri­sen pää­tök­sen­teon ja jul­kis­ten ins­ti­tuu­tioi­den kaut­ta. Mat­kan pimey­des­tä sivis­tyk­sen valoon voi aloit­taa vaik­ka luke­mal­la Maria­na Mazzuca­ton kirjoituksia.

        No eivät ole romah­ta­mas­sa. Pel­ko pois. Muu­ta­man tuhan­nen vuo­dem kulut­tua on alka­mas­sa seu­raa­va jää­kausi, yksi kym­me­nis­tä jää­kausis­ta maa­pal­lon his­to­rias­sa. Kaup­pa­to­ril­la on sil­loin kilo­met­rin pak­sui­nen jää­ker­ros. Sii­hen mit­ta­kaa­vaan kun miet­tii sen min­kä­lai­nen romah­dus oli­si met­ri meri­vet­tä kaup­pa­to­ril­la. Taus­ta­tie­dok­si annet­ta­koon että IPCC ei kiis­tä jää­kausia, ei men­nei­tä eikä tulevia.

    2. Pia-Pet­ri Pam­pu­la-Kut­ri:
      Oli­si edes anka­raa hin­taoh­jaus­ta, mut­ta ei sekään rii­tä. Tar­vi­taan myös muu­ta sään­te­lyä, kiel­to­ja ja rajoi­tuk­sia. Aikaa on tosi vähän. EU:n pitää ottaa järeim­mät kaup­pa­po­li­tii­kan aseet käyt­töön nis­ku­ri­val­tioi­den ojen­ta­mi­sek­si. Ei näy­tä kyl­lä lupaa­val­ta, kun tähän asti EU on yrit­tä­nyt sit­keäs­ti tuho­ta oman­kin ympä­ris­tö­sään­te­lyn kaup­pa­so­pi­mus­ten avul­la. Talous­kas­vu pitää nol­la­ta ja kulu­tus­kult­tuu­ri ajaa alas, kos­ka todel­lis­ta irti­kyt­ken­tää ei ole. Kapi­ta­lis­min kor­jaus­sar­jaan kuu­luu mas­sii­vi­nen varain­siir­to yksi­tyi­sel­tä pää­omal­ta jul­ki­seen kas­saan, jot­ta val­ta­vat Green New Deal-inves­toin­nit voi­daan toteut­taa. Pla­nee­tan pelas­ta­mi­nen vaa­tii nyky­ka­pi­ta­lis­min uhraa­mis­ta. Väis­tä­mä­tön­tä on varal­li­suu­den tasai­sem­pi uus­ja­ko. Niuk­kuu­den maa­il­mas­sa ei voi edes yrit­tää ker­toa satu­ja trickle downista.

      Media, media ja media. Olen­nais­ta on ymmär­tää median kes­kei­nen roo­li täs­sä kai­kes­sa. Ilmas­to­uu­ti­soin­ti on kas­va­nut räjäh­dys­mäi­ses­ti ja monet toi­mit­ta­jat teke­vät upe­aa työ­tä. Mut­ta kata­stro­fin koko­luok­ka on niin val­ta­va, että median koko­nai­sar­vo­sa­nak­si täy­tyy antaa Irvo­kas Näy­tel­mä. Ilmas­to-ja eko­krii­si ei vie­lä­kään läpäi­se kaik­kea aineis­toa, se ei ole kai­ken perus­läh­tö­koh­ta, se ei ole agen­dan kär­jes­sä. Ilmas­ton­muu­tos­ta ei aina mai­ni­ta ilmas­ton­muu­tok­seen sel­väs­ti liit­ty­vien tapah­tu­mien yhtey­des­sä. Vetoo­muk­sis­ta ja ympä­ris­tö­ra­por­te­tis­ta ei aina ker­ro­ta. Hur­jia fak­to­ja khk-pitoi­suuk­sien nousus­ta, läm­pö­ti­la­käy­ris­tä, 3–6 astet­ta kuu­mem­mas­ta pal­los­ta, jäl­jel­lä ole­vas­ta hii­li­bud­je­tis­ta, meneil­lään ole­vas­ta suku­puut­to­aal­los­ta ja bio­di­ver­si­teet­ti­krii­sis­tä ei ole pol­tet­tu kan­sa­lais­ten verk­ko­kal­voil­le. Krii­si­tie­toi­suus ei ole lähel­lä­kään sitä mitä sen pitäi­si olla. Krii­siä ei sano­ta krii­sik­si eikä hätä­ti­laa hätä­ti­lak­si. On tuli­pa­lo­kii­re, mut­ta se ei väli­ty medias­sa. Yli­ku­lu­tuk­sen juh­lin­ta jat­kuu. Ikui­sen talous­kas­vun eetos on pyhä ja kos­ke­ma­ton. Pää­kir­joi­tuk­sis­sa meuh­ka­taan kai­kes­ta muus­ta kuin akuu­tis­ta pla­neet­ta­krii­sis­tä. Syy­nä täy­tyy olla halu tahal­laan vai­en­taa puhe koko ongelmavyyhdestä.

      Juu­ri nyt pitäi­si olla käyn­nis­sä iso liha­va kes­kus­te­lu post­ka­pi­ta­lis­min ajas­ta, talous­kas­vun nol­lauk­ses­ta, kulu­tus­kult­tuu­rin hyl­kää­mi­ses­tä, raha­vir­to­jen takai­sin­suun­taa­mi­ses­ta jul­ki­sel­le sek­to­ril­le, hyvin­voin­ti­mit­ta­rei­den ja koko talous­a­jat­te­lun uusi­mi­ses­ta. Debat­ti pitäi­si vie­lä läpi pika­ke­lauk­sel­la. On kii­re. Tätä debat­tia, krii­si­tie­toi­suut­ta ja kii­reen tun­tua ei ole, kos­ka median pup­pet mas­ter pää­oma halu­aa pela­ta aikaa ja jopa estää vält­tä­mät­tö­män muu­tok­sen. Pää­oma on paa­lut­ta­nut rajat. Ilmas­to-ja eko­ka­ta­stro­fia saa tor­jua vain, jos sii­tä ei aiheu­du yhtään mitään hait­taa kil­pai­lu­ky­vyl­le, vien­ti­tu­loil­le, talous­kas­vul­le, yri­tys­ten voi­ton­ta­voit­te­lul­le, osin­gon­jaol­le, rik­kai­den rikas­tu­mi­sel­le, nykyi­sel­le kapi­ta­lis­ti­sel­le jär­jes­tel­mäl­le ja loput­to­mal­le luon­non resurs­sien riis­tol­le. Joten sori sii­tä. Pää­oma ei sal­li pla­nee­tan pelas­ta­mis­ta. Seu­rauk­set lyhyt­nä­köi­sel­le ahneu­del­le oli­si­vat lii­an vakavat.

      Näin tämä menee, jos sokeas­ti alis­tu­taan manipuloitavaksi.

      Olen­nais­ta on myös ymmär­tää, mikä kryp­to­niit­ti meil­lä kai­kil­la pie­nil­lä ihmi­sil­lä on hal­lus­sam­me, nimit­täin jouk­ko­voi­ma (https://yle.fi/uutiset/3–10951733). Kaik­kien on alet­ta­va akti­vis­teik­si, kukin voi­mien­sa ja mah­dol­li­suuk­sien­sa mukaan. Nuo­ret, elä­ke­läi­set, työl­li­set, työt­tö­mät, tut­ki­jat, toi­mit­ta­jat, kult­tuu­ri­vä­ki. Käsit­tä­mät­tö­mim­piä ovat ne tut­ki­jat, jot­ka vie­lä vain kil­tis­ti toi­vo­vat että päät­tä­jät tuli­si­vat jär­kiin­sä. Näyt­tä­kää kun­nol­la, että kää­mi on käräh­tä­nyt. Tätä hel­vet­tiä ei ”toi­vo­mal­la” enää ratkaista!

      Olen­nais­ta on myös nat­sil­lis­mie­lis­ten val­taan­nousun tor­ju­mi­nen. Ihmi­soi­keu­det, oikeus­val­tio, demo­kra­tia ja sanan­va­paus, näi­tä pitää kyn­sin ham­pain puo­lus­taa. Nii­den vähäi­sin­tä­kään muren­ta­mis­ta ei tule sal­lia. Tais­te­lu käy­dään nyt. 2020-luvul­la ollaan samas­sa tien­haa­ras­sa kuin Sak­sa 1920-luvul­la. Nykyi­sen hal­li­tuk­sen pitää varus­taa lain­sää­dän­tö nat­sin­kes­tä­väk­si. Tuli­koe voi tul­la pian.

      Mitä­hän on nat­sin­kes­tä­vä lain­sää­dän­tö? Sak­sas­sa nat­sit nousi­vat val­taan ihan demo­kraat­ti­ses­ti ja ennen sotaa Hit­le­rin kan­na­tus yli 80%.

      1. Rea­lis­ti: Mitä­hän on nat­sin­kes­tä­vä lainsäädäntö? 

        No, esi­mer­kik­si Sak­san liit­to­ta­sa­val­lan perus­tus­lais­ta voi ottaa mallia.

        Sak­sas­sa nat­sit nousi­vat val­taan ihan demokraattisesti 

        Nat­sit hävi­si­vät ne vaa­lit, joi­den jäl­keen nousi­vat valtaan.

      2. Tom­mi Uscha­nov: No, esi­mer­kik­si Sak­san liit­to­ta­sa­val­lan perus­tus­lais­ta voi ottaa mallia.

        Nat­sit hävi­si­vät ne vaa­lit, joi­den jäl­keen nousi­vat valtaan.

        Nousi­vat kui­ten­kin ihan ilman aseel­lis­ta vallankaappausta.

      3. Rea­lis­ti: Nousi­vat kui­ten­kin ihan ilman aseel­lis­ta vallankaappausta. 

        Tämä on vähän niin ja näin. Tosia­sias­sa nat­sit kaap­pa­si­vat val­lan vähän samaan tapaan kuin Kus­taa III aikoi­naan. Sii­nä val­tio­päi­vien istun­nos­sa, jos­sa hyväk­syt­tiin kii­reel­li­se­nä Sak­san hal­li­tuk­sel­le lain­sää­dän­tö- ja perus­tus­lain­sää­dän­tö­val­lan siir­tä­nyt val­ta­la­ki, istun­to­sa­lin käy­tä­viä mie­hit­ti­vät SA-mie­het, ja eri­tyi­ses­ti por­va­ril­li­sil­le kes­ki­ryh­mil­le oli teh­ty sel­väk­si vää­rän äänes­tys­tu­lok­sen joh­ta­van väkivaltaisuuksiin. 

        Nat­sien ei tar­vin­nut teh­dä aseel­lis­ta val­lan­kaap­paus­ta, kos­ka heil­lä oli oikeus­lai­tok­sen, polii­sin ja armei­jan pas­sii­vi­nen tuki. Täs­sä suh­tees­sa meil­lä on nyt mer­kit­tä­väs­ti eri­lai­nen tilan­ne; äärioi­keis­to on polii­sil­le eri­tyi­sen kat­ke­ra juu­ri sik­si, että sil­lä ei ole tätä tukea.

      4. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Val­tio­päi­vien istun­nos­sa, jos­sa hyväk­syt­tiin kii­reel­li­se­nä Sak­san hal­li­tuk­sel­le lain­sää­dän­tö- ja perus­tus­lain­sää­dän­tö­val­lan siir­tä­nyt val­ta­la­ki, istun­to­sa­lin käy­tä­viä mie­hit­ti­vät SA-mie­het, ja eri­tyi­ses­ti por­va­ril­li­sil­le kes­ki­ryh­mil­le oli teh­ty sel­väk­si vää­rän äänes­tys­tu­lok­sen joh­ta­van väkivaltaisuuksiin. 

        Nat­sien ei tar­vin­nut teh­dä aseel­lis­ta val­lan­kaap­paus­ta, kos­ka heil­lä oli oikeus­lai­tok­sen, polii­sin ja armei­jan pas­sii­vi­nen tuki. 

        Tuo mal­li oli myös saman­lai­nen miten kom­mu­nis­tit nousi val­taan Tšek­kos­lo­va­kias­sa 1948. Sil­loin Suo­men ääri­va­sem­mis­to julis­ti Hert­ta Kuusi­sen äänel­lä että Tšek­kos­lo­va­kian tie on mei­dän tie. Vere­tön val­lan­kaap­paus oli myös Tšek­kos­lo­va­kian tie ja eräät tahot Suo­mes­sa sitä myös ajoi

      5. Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan lisäk­si voi­si olla perus­tus­la­ki­tuo­miois­tuin. Ei joko tai vaan sekä että, lain­sää­dän­nön tar­kas­te­lu etu­kä­teen ja jäl­ki­kä­teen. Perä­lau­ta, jos edus­kun­nas­ta alkaa pääs­tä läpi tosi arve­lut­ta­via lake­ja. Var­maan tuli­si perus­taa par­hais­ta asian­tun­ti­jois­ta koos­tu­va työ­ryh­mä poh­ti­maan, miten yhteis­kun­nan kal­li­sar­voi­sim­pia arvo­ja suo­jel­laan. Itä-Euroo­pas­ta voi hakea ins­pi­raa­tio­ta mitä teh­dä toi­sin, siel­lä ei til­kit­ty por­saan­rei­kiä ajois­sa. Tar­vi­taan backs­top­pe­ja ja monin­ker­tai­sia luk­ko­ja. Voi­ko teh­dä vie­lä jotain oikeus­lai­tok­sen riip­pu­mat­to­muu­den var­mis­ta­mi­sek­si? Miten huo­leh­di­taan ettei median omis­tus voi kes­kit­tyä lii­ak­si yksiin käsiin?

      6. Pia-Pet­ri Pam­pu­la-Kut­ri: Miten huo­leh­di­taan ettei median omis­tus voi kes­kit­tyä lii­ak­si yksiin käsiin? 

        Miten tämä voi­daan huo­leh­tia takau­tu­vas­ti? Suo­mes­sa on har­vi­nai­sen omis­tuk­sel­taan kes­kit­ty­nyt media jo nyt. Ei var­maan mis­sään muus­sa län­si­maas­sa ole näin kes­kit­ty­nyt­tä mediaa.

      7. Sta­dist: Miten tämä voi­daan huo­leh­tia takau­tu­vas­ti? Suo­mes­sa on har­vi­nai­sen omis­tuk­sel­taan kes­kit­ty­nyt media jo nyt. Ei var­maan mis­sään muus­sa län­si­maas­sa ole näin kes­kit­ty­nyt­tä mediaa.

        Kova väi­te, mut­ta näyt­tää EU:n alu­eel­la ole­van suu­rin piir­tein totta:
        https://cmpf.eui.eu/media-pluralism-monitor/mpm-2017–2/
        Koko­nai­suus ei näy­tä täl­lä het­kel­lä huo­nol­ta, mut­ta ris­ke­jä on. Lin­ka­tus­sa rapor­tis­sa on esi­tet­ty koko jouk­ko yksin­ker­tai­sia paran­nuk­sia lain­sää­dän­töön, mm. median omis­tuk­sen läpinäkyvyyteen.

      8. Sta­dist: iten tämä voi­daan huo­leh­tia takautu

        Sta­dist: Miten tämä voi­daan huo­leh­tia takau­tu­vas­ti? Suo­mes­sa on har­vi­nai­sen omis­tuk­sel­taan kes­kit­ty­nyt media jo nyt. Ei var­maan mis­sään muus­sa län­si­maas­sa ole näin kes­kit­ty­nyt­tä mediaa.

        Miten oli­si Bri­tan­nias­sa esi­merk­ki­nä Rupert Mur­doch? Brit­ti­me­dia on vie­lä kes­kit­ty­nyt kuin Suo­mi. Kie­lia­lu­eel­li­ses­ti englan­ti on laa­jem­pi kuin suo­mi mut­ta sil­ti yksi austra­lia­lai­nen voi omis­taa suu­rim­pia sano­ma­leh­teä kol­mes­sa maas­sa. The Sun
        The Times, The Sun­day Times, The Austra­lian ja Wall Street Jour­nal ovat Mur­doc­hin omistuksessa.

  8. On eri­lais­ta vapaa­eh­tois­ta toi­min­taa pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sek­si. Ne ovat ihan sym­paat­ti­sia, mut­ta minä uskon vali­tet­ta­vas­ti vain anka­raan talous­oh­jauk­seen. Vas­tuut­to­mas­ta käyt­täy­ty­mi­ses­tä pitää teh­dä kan­nat­ta­ma­ton­ta ja vas­tuul­li­ses­ta kannattavaa.”

    Minä olen poh­ti­nut että riit­tää­kö pelk­kä talous­oh­jaus, pitäi­si­kö vaa­tia jon­kin­lai­sia “anka­ram­pia” lupa­me­net­te­ly­jä? Jotain raken­nus­lu­van tai ampu­ma-aseen hal­lus­sa­pi­to­lu­van kal­tais­ta jär­jes­tel­mää joil­le­kin laitteille.

    Toi­nen asia on kiin­teis­tö­jen ja talo­tek­nii­kan kun­nos­sa­pi­to­vel­voit­teet. Nyt rak.määräykset edel­lyt­tää ener­gia­te­ho­kas­ta raken­ta­mis­ta, mut­ta kukaan ei vel­voi­ta nii­den jär­jes­tel­mien yllä­pi­toon. Ja sen huo­maa kun alal­la työs­ken­te­len. Monet LTO-lait­teet tai auto­ma­tii­kat on nii­den vikaan­tues­sa ohi­tet­tu, kun on kat­sot­tu että nii­den kor­jaa­mi­nen on lii­an kal­lis­ta. Ja minus­ta palo­tur­va­tek­nii­kois­ta tutut huol­to- ja tar­kas­tus­vel­voit­teet pitäi­si laa­jen­taa kos­ke­maan myös ener­gi­aa kulut­ta­via laitteita.

  9. Oli­si kiin­nos­ta­va tie­tää kor­ko­ta­son ilmas­to­vai­ku­tus. Eri matu­ri­teet­tien kor­ko­jen muok­kaa­mi­nen on nyky­ään kes­kus­pan­keil­le hel­pos­ti tehtävissä.
    Voi­si­ko pyr­kiä suo­si­maan kau­as kat­so­via inves­toin­te­ja tuo­tan­toon, joka on tuot­toi­saa myös jos/kun ilmas­to­muu­tok­set vai­ku­tuk­set toteutuvat?
    Lyhyi­den vel­ka­kir­jo­jen tuo­ton nousun luu­li­si nos­ta­van vaih­toeh­tois­kus­tan­nus­ta sijoit­taa tuo­tan­toon lyhyel­lä täh­täi­mel­lä. Näin inves­toin­nit ohjau­tui­si­vat vähem­män lyhyen täh­täi­men (kes­tä­mät­tö­mis­tä) sijoi­tuk­sis­ta pit­kä­jän­tei­siin (kes­tä­viin) sijoituksiin.

  10. EUn pai­noar­vo USAn, Kii­nan, Intian ja Venä­jän asioi­hin esim. hii­li­tul­leil­la on ole­ma­ton. EU on jo sisäi­ses­ti hyvin haja­nai­nen. Siel­lä on vah­va hii­li­rin­ta­ma Puo­las­sa ja Sak­sas­sa. Bri­tit­hän päät­ti­vät ottaa hat­kat EUs­ta. Epäi­len, että ilmas­to­vou­ho­tuk­ses­saan EU ampuu vähin­tään omaan polveensa.

    1. Rea­lis­ti:
      EUn pai­noar­vo USAn, Kii­nan, Intian ja Venä­jän asioi­hin esim. hii­li­tul­leil­la on ole­ma­ton. EU on jo sisäi­ses­ti hyvin haja­nai­nen. Siel­lä on vah­va hii­li­rin­ta­ma Puo­las­sa ja Sak­sas­sa. Bri­tit­hän päät­ti­vät ottaa hat­kat EUs­ta. Epäi­len, että ilmas­to­vou­ho­tuk­ses­saan EU ampuu vähin­tään omaan polveensa. 

      Bri­tan­nia oli tosin aika monel­la mit­ta­ril­la pal­jon edis­tyk­sel­li­sem­pi ilmas­to­asiois­sa kuin muut EU-maat. EU:n kun­nian­hi­moi­nen ilmas­to­po­li­tiik­ka kaa­tuu sii­hen ettei EU:lla ole oikeas­taan lain­sää­dän­nöl­lis­tä kykyä ajaa läpi mitään mer­kit­tä­viä muu­tok­sia. EU kun ei todel­la­kaan ole liit­to­val­tio miten­kään samal­la taval­la kuin Yhdys­val­lat on.
      EU:n ilmas­to­vou­ho­tus ampuu jo nyt itse­ään pol­veen kun sisäi­nen pääs­tö­kaup­pa (ETS) pakot­taa ras­kaan teol­li­suu­den kil­pai­le­maan pääs­tö­oi­keuk­sis­ta muun EU:n teol­li­suu­den ja kulut­ta­jien kans­sa, samal­la kun EU:n ulko­puo­li­nen ras­kas teol­li­suus on täy­sin jär­jes­tel­män ulkopuolella.

  11. Suo­men osal­ta on myös tämä aiem­min mai­nit­se­ma­si suu­nil­leen 30%:n las­ku syn­ty­nei­den mää­räs­sä per suku­pol­vi, mis­tä on kol­me mah­do­lis­ta seurausta:

    1. Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan kes­tä­vyys­va­je kas­vaa voi­mak­kaas­ti, vero­ja nos­te­taan ja maa vel­kaan­tuu. Puhu­taan että syn­ty­vys pitäi­si saa­da nousuun, mut­ta oikeas­ti mitään ei tapah­du. Seu­rauk­se­na saat­taa vie­lä olla kou­lu­te­tun väen maas­ta pako kor­kei­den vero­jen yms takia, jol­loin suku­pol­vien väli­nen koko kas­vaa edelleen.

    2. Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan koko suh­teu­te­taan mak­sa­jien mää­rän las­kuun. Eläk­kei­tä ja mui­ta tulon­siir­to­ja alen­ne­taan. Tähän on tus­kin poliit­tis­ta tahtoa. 

    3. Työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa kas­va­te­taan voi­mak­kaas­ti. Tähän­kään ei ole oikein poliit­tis­ta tah­toa, kun muut puo­lu­eet pel­kää­vät PS:ää.

    1. Juk­ka Aaku­la:
      3. Työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa kas­va­te­taan voi­mak­kaas­ti. Tähän­kään ei ole oikein poliit­tis­ta tah­toa, kun muut puo­lu­eet pel­kää­vät PS:ää.

      Olem­me EU:ssa ja työ­voi­man liik­ku­mi­nen on pit­käl­ti vapaa­ta EU:n sisäl­lä. Suo­mi kuu­luu EU:ssakin sel­väs­ti rik­kaim­paan pro­sent­tiin val­tiois­ta, aina­kin jos las­ke­taan elä­mi­sen kulu­ja. Mik­si tän­ne ei saa­da jär­jes­tet­tyä työ­voi­maa lähes koko EU:n kokoi­ses­ta työ­voi­ma­re­ser­vis­tä? Ongel­ma lie­nee ehkä sii­nä että tääl­lä on teh­ty kai­kes­ta niin jär­jet­tö­män kallista.
      Vie­lä jako­mie­li­sem­pää on sit­ten se, että tätä ongel­maa koi­te­taan hoi­taa las­ke­mal­la palk­ko­ja lisää, kukaan ei vaka­vas­ti ehdot­te­le asun­to­tuo­tan­non voi­ma­kas­ta kas­vat­ta­mis­ta että asu­mi­sen kulu­jen nousu saa­tai­siin pysäy­tet­tyä. Ei tie­ten­kään, kun asun­nois­ta ja asu­mi­ses­ta on teh­ty sijoi­tusin­stru­ment­ti eikä var­si­nai­nen vält­tä­mät­tön hyö­dy­ke, asun­to­ja ja asu­mis­ta käsi­tel­lään EU-tasol­la vapai­den mark­ki­noi­den näkö­kul­mas­ta, joka sit­ten tar­koit­taa että EU-jäsen­val­tioil­la on enää rajal­li­nen kyky edes ruve­ta asun­to­tuo­tan­toon muis­ta kuin sosi­aa­li­sis­ta syis­tä (eli hal­po­ja, alle mark­ki­na­hin­tai­sia, asun­to­ja sai­si tuot­taa ja tar­jo­ta vain sosi­aa­li­sis­ta syistä).
      Suo­men kiih­ty­vää kau­pun­gis­tu­mis­ta ja maa­seu­dun kuih­tu­mis­ta on rum­mu­tet­tu jo mon­ta vuot­ta nyt. Jos tämä myön­ne­tään tosi­asia­na niin asun­to­jen raken­ta­mi­sen pitäi­si lisään­tyä näil­lä kas­va­vil­la kau­pun­kia­lueil­la kiih­ty­vää tah­tia, tätä ei kui­ten­kaan tapah­du. Mut­ta ilmei­ses­ti Suo­mes­sa mark­ki­naeh­toi­nen asun­to­tuo­tan­to ei oikein toi­mi, raken­ta­jat näyt­tä­vät mie­lum­min kää­ri­vän kor­keam­man hin­nan kuin tuot­ta­van enem­män asuntoja.

      https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2017/asuntotuotanto-ei-vastaa-tulevaisuuden-tavoitteisiin/

      1. Sta­dist: Olem­me EU:ssa ja työ­voi­man liik­ku­mi­nen on pit­käl­ti vapaa­ta EU:n sisäl­lä. Suo­mi kuu­luu EU:ssakin sel­väs­ti rik­kaim­paan pro­sent­tiin val­tiois­ta, aina­kin jos las­ke­taan elä­mi­sen kulu­ja. Mik­si tän­ne ei saa­da jär­jes­tet­tyä työ­voi­maa lähes koko EU:n kokoi­ses­ta työ­voi­ma­re­ser­vis­tä? Ongel­ma lie­nee ehkä sii­nä että tääl­lä on teh­ty kai­kes­ta niin jär­jet­tö­män kallista.
        Vie­lä jako­mie­li­sem­pää on sit­ten se, että tätä ongel­maa koi­te­taan hoi­taa las­ke­mal­la palk­ko­ja lisää, kukaan ei vaka­vas­ti ehdot­te­le asun­to­tuo­tan­non voi­ma­kas­ta kas­vat­ta­mis­ta että asu­mi­sen kulu­jen nousu saa­tai­siin pysäy­tet­tyä. Ei tie­ten­kään, kun asun­nois­ta ja asu­mi­ses­ta on teh­ty sijoi­tusin­stru­ment­ti eikä var­si­nai­nen vält­tä­mät­tön hyö­dy­ke, asun­to­ja ja asu­mis­ta käsi­tel­lään EU-tasol­la vapai­den mark­ki­noi­den näkö­kul­mas­ta, joka sit­ten tar­koit­taa että EU-jäsen­val­tioil­la on enää rajal­li­nen kyky edes ruve­ta asun­to­tuo­tan­toon muis­ta kuin sosi­aa­li­sis­ta syis­tä (eli hal­po­ja, alle mark­ki­na­hin­tai­sia, asun­to­ja sai­si tuot­taa ja tar­jo­ta vain sosi­aa­li­sis­ta syistä).
        Suo­men kiih­ty­vää kau­pun­gis­tu­mis­ta ja maa­seu­dun kuih­tu­mis­ta on rum­mu­tet­tu jo mon­ta vuot­ta nyt. Jos tämä myön­ne­tään tosi­asia­na niin asun­to­jen raken­ta­mi­sen pitäi­si lisään­tyä näil­lä kas­va­vil­la kau­pun­kia­lueil­la kiih­ty­vää tah­tia, tätä ei kui­ten­kaan tapah­du. Mut­ta ilmei­ses­ti Suo­mes­sa mark­ki­naeh­toi­nen asun­to­tuo­tan­to ei oikein toi­mi, raken­ta­jat näyt­tä­vät mie­lum­min kää­ri­vän kor­keam­man hin­nan kuin tuot­ta­van enem­män asuntoja.

        https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2017/asuntotuotanto-ei-vastaa-tulevaisuuden-tavoitteisiin/

        Kes­kin­ker­tai­set pal­kat, kireä vero­tus, kor­kea hin­ta­ta­so, ankea ilmas­to ja vai­kea kie­li hou­kut­taa vain sosi­aa­li­tur­va­ma­mu­ja. Lisäk­si vie­lä sään­tö-Suo­mi. Pahas­ti pel­kään, että nyky­hal­li­tus pahen­taa noi­ta kaik­kia kohtia.

        Asu­mi­nen on kal­lis­ta lähin­nä Pk-seu­dun ydin­a­lu­eel­la. Muu­al­ta löy­tyy koh­tuu­hin­tais­ta­kin omis­tuk­seen ja vuokralle.

      2. Pää­osa maa­han­muut­ta­jis­ta on kyl­lä työ­pe­räi­siä. Eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin seu­dun raken­tam­nen on täy­sin­riip­pu­vais­ta maa­han­muutt­jais­ta. Moni valit­taa, että hel­sin­ki­läi­sis­sä ravin­to­lois­sa ei saa pal­ve­lua suo­mek­si. Maa­han­mut­ta­jia nekin.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Pää­osa maa­han­muut­ta­jis­ta on kyl­lä työ­pe­räi­siä. Eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin seu­dun raken­tam­nen on täy­sin­riip­pu­vais­ta maa­han­muutt­jais­ta. Moni valit­taa, että hel­sin­ki­läi­sis­sä ravin­to­lois­sa ei saa pal­ve­lua suo­mek­si. Maa­han­mut­ta­jia nekin.

        Rak­sa­vä­ki on siir­to­työ­voi­maa. Viro­lai­set esi­mer­kik­si ovat jo nyt hupe­ne­va luon­non­va­ra Suo­mes­sa. Viron pal­kat ovat nous­seet jne.

        Ravin­to­la­puo­lel­la itseä­ni on alka­nut pizza-kebab-muu etni­nen hom­ma ärsyt­tää. Klas­sik­ko­ra­vin­to­lat suo­mek­si on tul­lut tutuksi.

      4. Rea­lis­ti: Rak­sa­vä­ki on siir­to­työ­voi­maa. Viro­lai­set esi­mer­kik­si ovat jo nyt hupe­ne­va luon­non­va­ra Suo­mes­sa. Viron pal­kat ovat nous­seet jne.

        Itse asias­sa suu­rin ulko­maa­lais­ten raken­nus­työ mai­den väes­tö­ryh­mä ei ole viro­lai­set vaan ukrai­na­lai­set ja val­ko­ve­nä­läi­set. Myös muu­al­ta enti­ses­tä Neu­vos­to­lii­tos­ta on pal­jon rakennustyövoinaa

      5. Rea­lis­ti:
        Ravin­to­la­puo­lel­la itseä­ni on alka­nut pizza-kebab-muu etni­nen hom­ma ärsyt­tää. Klas­sik­ko­ra­vin­to­lat suo­mek­si on tul­lut tutuksi. 

        Voin­ko kysyä mikä on omas­sa mää­ri­te­lys­sä­si Klas­sik­ko­ra­vin­to­la? Kult­tuu­ri­ra­vin­to­la on tie­ten­kin oma lajin­sa ja nii­den hin­ta­ta­so on ihan jokin muu kuin etnis­ten ravin­to­loi­den. Mikä on sinul­le klas­sik­ko­ra­vin­to­la ja miten mää­rit­te­let sen? 

        Voit­ko ava­ta ter­miä klas­sik­ko­ra­vin­to­lat? Mää­ri­tel­mä on tie­ten­kin laa­ja ja ter­mi­nä myös joten­kin “eli­tis­ti­nen” tai “ylä­luok­kai­nen”.

        Esi­mer­kik­si hyviä moni­puo­li­sia kala­ra­vin­to­loi­ta ei ole vali­tet­ta­vas­ti pää­kau­pun­ki­seu­dul­la vaik­ka Suo­mes­sa syö­dään pal­jon kalaa. Tätä on ulko­maa­lai­set turis­tit ja pit­kään ulko­mail­la asu­vat suo­ma­lai­set ihmetelleet

        Kaik­ki ravin­to­lat eivät ole etni­siä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Pika­ruo­ka ravin­to­lat (muut kuin ket­jut ) ovat pää­asias­sa etni­siä. Ja nii­den vali­koi­ma ja hin­ta­ta­so vaih­te­lee myös eri puo­lil­la pääkaupunkiseutua

        On esi­mer­kik­si kii­na­lai­sia, pizze­rioi­ta, intia­lai­sia, lähi-idän , venä­läi­siä ravin­to­loi­ta jot­ka ovat olleet pääkaupunkiseudulla
        kau­em­min ja nii­den ruo­ka vali­koi­ma on myös ihan eri­lai­nen kuin pika­ruo­ka ravin­to­loi­den ja ne voi­daan luo­ki­tel­la perin­tei­sek­si klas­sik­ko­ra­vin­to­loik­si kuin pika­ruo­ka ravintoloiksi

        (En tie­dä saa­ko Osmo Soi­nin­vaa­ran blo­gis­sa mai­nos­taa nimiä mut­ta minul­la oli­si muu­ta­ma esi­merk­ki mut­ta en tie­dä saa­ko nimiä mai­ni­ta täällä)

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Pää­osa maa­han­muut­ta­jis­ta on kyl­lä työ­pe­räi­siä. Eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin seu­dun raken­tam­nen on täy­sin­riip­pu­vais­ta maa­han­muutt­jais­ta. Moni valit­taa, että hel­sin­ki­läi­sis­sä ravin­to­lois­sa ei saa pal­ve­lua suo­mek­si. Maa­han­mut­ta­jia nekin.

        Täs­sä on Osmol­la hyvä esi­merk­ki sii­tä että työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to on mones­sa suh­tees­sa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la riip­pu­vai­nen miten pal­ve­lut pyö­rit­tä­vät jat­kos­sa. Tuo raken­nus­työ mai­den ulko­maa­lai­nen työ­voi­ma on hyvä esi­merk­ki sii­tä että Espoos­sa Län­si­met­ron jat­ket­ta­va Kiven­lah­des­sa raken­ne­taan pää­asias­sa ulko­maa­lais­ten työ­voi­man lisä­pa­nok­sel­la. En usko että pel­käl­lä suo­ma­lais­ten raken­nus­mies­ten työ­voi­ma nime­no­maan pitäi­si työ­maa­ta ajantasalla. 

        Myös HSL:n bus­si­kus­keis­ta monet ovat ulko­maa­lai­sia. Voin tode­ta että par­haam­mat kus­kit asia­kas­pal­ve­lus­sa ovat aasia­lai­set, afrik­ka­lai­set, lähi-itä­läi­set ja filip­pii­ni­läi­set kus­kit kos­ka heil­lä on ihan eri­lai­nen asia­kas­pal­ve­lu luon­ne suh­de kuin esi­mer­kik­si suo­ma­lai­sil­la ja itäeu­roop­pa­lai­sil­la kus­kil­la joil­la on huo­no tapa ajaa pysä­kin ohi vaik­ka mat­kus­ta­ja on aivan sen lähel­lä. Myös itäeu­roop­pa­lai­sil­la on jos­kus vas­ten­mie­li­nen suh­de pal­ve­lu­työ­hön. Neuvostoliiton
        perin­töää var­maan. Eten­kin van­hen­mil­la kuskeilla. 

        Olin ker­ran Espoon asu­kas­ti­lai­suu­des­sa Sel­lon kir­jas­tos­sa ja siel­lä kau­pun­gin vir­kai­li­ja tote­si että HSL:n monet bus­sit Espoos­sa jäi­si aja­mat­ta mikä­li ulko­maa­lai­set kus­kit pois­te­taan yhdek­si päi­väk­si lii­ken­tees­tä. HSY:n ulko­maa­lais­ten työn­te­ki­jöi­den osuut­ta en tun­ne mut­ta HSL:n moni bus­si­kus­keis­ta Espoos­sa on ulko­maa­lai­sia. Hel­sin­gin ja Van­taan lii­ken­tees­sä hei­tä on enem­män tietääkseni. 

        Etni­sis­sis­sä ravin­to­lois­sa tie­ten­kin pää­asial­li­nen pal­ve­lu on jon­kin muu kuin kir­ja­kie­li suomi.

  12. Mit­kä­hän mah­ta­vat olla ne “minit­ren­dit”, joi­hin suo­ma­lai­set val­lan­pi­tä­jät voi­vat kuvi­tel­la jotain pys­ty­vän­sä vai­kut­ta­maan. Mie­les­tä­ni on aika tur­ha mie­ti­sekl­lä asioi­ta, joil­le ei voi edes teo­rias­sa mitään.

    Osmon lis­tauk­ses­sa nii­tä oli yksi eli väes­tön kes­kit­ty­mi­nen pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Eikös sen voi­si polii­ti­kot rat­kais­ta siir­tä­mäl­lä vaik­ka pää­kau­pun­gin ilmas­tol­li­ses­ti muka­vam­paan paik­kaan, sano­taan vaik­ka Maa­rian­ha­mi­naan. Lisäe­tu­na Suo­men pää­kau­pun­ki oli­si tul­li­va­paal­la alu­eel­la. Vai pitäi­si­kö perus­taa koko­naan uusi kau­pun­ki vaik­ka Korvatunturille?

    Yksi suo­ma­lai­nen minit­ren­di on tie­tys­ti huol­to­suh­teen heik­ke­ne­mi­nen, jon­ka lop­pu­mi­sa­jan­koh­taa ei nykyi­sel­lä syn­ty­vyy­del­lä enää osaa kukaan ennus­taa. Hyvin­voin­ti­val­tio on aja­mas­sa ojaan eikä kukaan tun­nu tie­tä­vän mis­sä on jarru.

    Toi­nen on tasa-arvo­kui­lun laa­je­ne­mi­nen. Nyky­ään­hän Suo­mi jo on tasa-arvon taka­pa­ju­la (BIGI-indek­sin mukaan sijal­la 72 kun mai­ta on muka­na 132). Ei kai ole mitään syy­tä olet­taa, että tah­ti hidas­tui­si. On jän­nit­tä­vää näh­dä, min­kä­lai­nen on maa, jos­sa aiem­min sel­väs­ti tuot­ta­vam­pi suku­puo­li jää yhä kau­em­mas parem­pio­sai­ses­ta suku­puo­les­ta. Mitä se tar­koit­taa talous­kas­vun kan­nal­ta, entä syn­ty­vyy­den, rikol­li­suu­den, jen­giy­ty­mi­sen …? Min­kä­lai­nen on maa, jos­sa yhä suu­rem­pi osa, ehkä kol­mi­sen­kym­men­tä pro­sent­tia nuo­ris­ta mie­his­tä on luku­tai­dot­to­mia ja vail­la toi­voa työs­tä saa­ti per­hees­tä — ja jos­sa kou­lu­lai­tos kuu­luu PISA:n mukaan tasa-arvon kan­nal­ta maa­il­man huo­noim­piin. Vas­taus­ta voi läh­teä etsi­mään USA:n suurkaupungeista.

    Onhan noi­ta muitakin. 

    Inves­toin­nit ovat olleet yli kym­me­nen vuot­ta sel­väs­ti pie­nem­piä kuin kil­pai­li­ja­mais­sa. Pitäi­si saa­da joku mark­ki­na­li­be­raa­li kan­san­suo­sik­ki­nai­nen pää­mi­nis­te­rik­si ker­to­maan, mitä kuu­luu peri­fe­ri­ses­sä maas­sa teh­dä, kun pal­jon ketään ei kiin­nos­ta enää inves­toi­da, kun rahak­kai­den luot­ta­mus maan talou­den kykyyn uudis­tua on men­nyt, kun mitään sel­vää kil­pai­lue­tua ei enää ole. sil­loin on nimit­tän pak­ko muut­taa talou­den raken­tei­ta niin, että Kikyt alka­vat näyt­tää kärpäsenpaskoilta.

    Entäs sit­ten se, että tus­kin Suo­mes­sa enää “kos­kaan” val­tion bud­jet­tia saa­da tasa­pai­noon, saa­ti kun­tien (vaik­ka niis­tä jot­kut pär­jää­vät­kin) pait­si että on saa­ta­va, jos lai­na­ra­han hin­ta nousee pil­viin tai lop­puu kokonaan. 

    Monet kyn­nel­le kyke­ne­vät muut­ta­vat pois maas­ta. Työ­voi­ma­pu­las­ta tulee iso ongel­ma, jos ei sit­ten fir­mat kil­tis­ti siir­rä toi­min­to­jaan muut­ta­jien perässä.

    Niin sano­tun hait­ta­maa­han­muu­ton ongel­mat pitää vie­lä mai­ni­ta. Ongel­maa on han­ka­la läh­teä rat­kai­se­maan toi­saal­ta per­su­hal­vauk­sen takia, toi­saal­ta monen vasem­mis­to­lai­sen lii­an ruusuis­ten kuvi­tel­mien takia.

    Nää tuli nopeas­ti mie­leen. Toi­vot­ta­vas­ti Osmo kir­joit­taa oman, vähem­män pes­si­mis­ti­sen listansa. 😀

  13. Syn­ty­vyy­den ale­ne­mi­nen vai­kut­taa työ­mark­ki­noil­la vas­ta 2040-luvul­la, sen ver­ran pit­kiä ovat suo­ma­lais­ten kou­lu­tusa­jat. Ilmei­ses­ti nyky­hal­li­tus piden­tää noi­ta aikoja.
    Ulko­mai­sel­le työ­voi­mal­le ei ole yksit­täi­siä eri­tyis­osaa­jia lukuu­not­ta­mat­ta tar­vet­ta, kun maas­sa laa­ja työt­tö­myys on n. 350000. Suo­mes­sa pitäi­si oppia hyö­dyn­tä­mään työ­voi­ma­re­ser­vi, ennen­kuin kil­ju­taan ulko­mail­ta väkeä.

    1. Rea­lis­ti:
      Syn­ty­vyy­den ale­ne­mi­nen vai­kut­taa työ­mark­ki­noil­la vas­ta 2040-luvul­la, sen ver­ran pit­kiä ovat suo­ma­lais­ten kou­lu­tusa­jat. Ilmei­ses­ti nyky­hal­li­tus piden­tää noi­ta aikoja.
      Ulko­mai­sel­le työ­voi­mal­le ei ole yksit­täi­siä eri­tyis­osaa­jia lukuu­not­ta­mat­ta tar­vet­ta, kun maas­sa laa­ja työt­tö­myys on n. 350000. Suo­mes­sa pitäi­si oppia hyö­dyn­tä­mään työ­voi­ma­re­ser­vi, ennen­kuin kil­ju­taan ulko­mail­ta väkeä.

      Tuos­sa 350000ssa
      on noin 50000 kor­kea­kou­lu­tet­tua Aka­van mukaan, joten luu­li­si ole­van osaa­jis­sa jopa valinnanvaraa.

      1. Kor­kea­kou­lu­tet­tu assy­ro­lo­gi siir­tyy vai­vat­ta ICT-huip­puo­saa­jak­si, kos­ka on korkeakoulutettu?

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kor­kea­kou­lu­tet­tu assy­ro­lo­gi siir­tyy vai­vat­ta ICT-huip­puo­saa­jak­si, kos­ka on korkeakoulutettu?

        Ihan yhtä hyvin kuin tilas­to­nik­ka­ri kau­pun­gin­suun­nit­te­li­jak­si tai lii­ken­teen asiantuntijaksi.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kor­kea­kou­lu­tet­tu assy­ro­lo­gi siir­tyy vai­vat­ta ICT-huip­puo­saa­jak­si, kos­ka on korkeakoulutettu?

        Aka­van tilas­tois­ta sel­vi­ää, että työt­tö­mi­nä on tuhan­sia IT-kou­lu­tet­tu­ja (Ekon/KTK,DI, FM, LuK, Ins, KTM,Trad), mut­ta kun pitäi­si saa­da maksuttomasti/halvalla, 30–40v, 30v työkokemuksella.

    2. Eri­tyis­osaa­jia? Esi­mer­kik­si raken­nuk­sil­le ei rii­tä väkeä omas­ta takaa. Eikä puu­tar­ha­töi­hin. När­piö on täy­sin ulko­mais­ten eri­tyis­osaa­jien armoilla.

    3. Rea­lis­ti:
      Ulko­mai­sel­le työ­voi­mal­le ei ole yksit­täi­siä eri­tyis­osaa­jia lukuu­not­ta­mat­ta tar­vet­ta, kun maas­sa laa­ja työt­tö­myys on n. 350000. Suo­mes­sa pitäi­si oppia hyö­dyn­tä­mään työ­voi­ma­re­ser­vi, ennen­kuin kil­ju­taan ulko­mail­ta väkeä. 

      Erään puo­lu­een puheen­joh­ta­ja tyy­lin­sä mukaan myös edel­tä­jää mat­kien koris­ti erääs­sä vaa­li­pa­nee­lis­sa että työ­voi­ma­re­ser­vi on Suo­mes­sa arki­käy­tös­sä mut­ta ei kui­ten­kaan pysäh­ty­nyt ker­to­maan miten esi­mer­kik­si työt­tö­mien Pape­ri­lii­ton työn­te­ki­jöis­tä saa­daan koo­da­rei­ta. Työ­voi­ma­re­ser­vi on myös jok­seen­kin van­hen­tu­nut ammat­ti­tai­dol­la ja osaamisella

      Osmo Soi­nin­vaa­ra:
      Eri­tyis­osaa­jia? Esi­mer­kik­si raken­nuk­sil­le ei rii­tä väkeä omas­ta takaa. Eikä puu­tar­ha­töi­hin. När­piö on täy­sin ulko­mais­ten eri­tyis­osaa­jien armoilla.

      Osmo Soi­nin­vaa­ra:
      Kor­kea­kou­lu­tet­tu assy­ro­lo­gi siir­tyy vai­vat­ta ICT-huip­puo­saa­jak­si, kos­ka on korkeakoulutettu?

      Aihees­ta ollaan jär­jes­tä­mäs­sä seminaarissa.

      Aal­to yli­opis­to jär­jes­tää aihees­ta 24.1.2020 klo 10–17 vapaa pää­sy semi­naa­rin aihee­na OSAAJAPULA, ALALTAPAKO JA TYÖLLISTYMISEN ESTEET. Suo­sit­te­len tutustumaan 

      Link­ki semi­naa­riin löy­tyy täältä 

      https://www.aalto.fi/fi/tapahtumat/osaajapula-alaltapako-ja-tyollistymisen-esteet

      Suo­sit­te­len tutustumaan

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kor­kea­kou­lu­tet­tu assy­ro­lo­gi siir­tyy vai­vat­ta ICT-huip­puo­saa­jak­si, kos­ka on korkeakoulutettu?

        Aka­van tilas­tois­ta sel­vi­ää, että työt­tö­mi­nä on tuhan­sia IT-kou­lu­tet­tu­ja (Ekon/KTK,DI, FM, LuK, Ins, KTM,Trad), mut­ta kun pitäi­si saa­da maksuttomasti/halvalla, 30–40v, 30v työkokemuksella.

        Rahul Soma­ni: Erään puo­lu­een puheen­joh­ta­ja tyy­lin­sä mukaan myös edel­tä­jää mat­kien koris­ti erääs­sä vaa­li­pa­nee­lis­sa että työ­voi­ma­re­ser­vi on Suo­mes­sa arki­käy­tös­sä mut­ta ei kui­ten­kaan pysäh­ty­nyt ker­to­maan miten esi­mer­kik­si työt­tö­mien Pape­ri­lii­ton työn­te­ki­jöis­tä saa­daan koo­da­rei­ta. Työ­voi­ma­re­ser­vi on myös jok­seen­kin van­hen­tu­nut ammat­ti­tai­dol­la ja osaamisella

        Työt­tö­mät pape­ri­mie­het ovat pää­osin elä­ke­put­ki­lai­sia. En tie­dä, tilas­toi­daan­ko hei­dät­kin työttömiin.

      2. Rea­lis­ti: Aka­van tilas­tois­ta sel­vi­ää, että työt­tö­mi­nä on tuhan­sia IT-kou­lu­tet­tu­ja (Ekon/KTK,DI, FM, LuK, Ins, KTM,Trad), mut­ta kun pitäi­si saa­da maksuttomasti/halvalla, 30–40v, 30v työkokemuksella.

        Noi­den työt­tö­mien Aka­van ICE työn­te­ki­jöi­den koh­dal­la syyt
        vai­keas­ti uudel­leen työl­lis­ty­mi­seen alal­le on myös se että ICE alan tek­no­lo­gi­nen kehi­tys on men­nyt näil­tä 30–40 vuot­ta alal­la ole­vil­ta ohi. Jos hen­ki­lö joka on aloit­ta­nut ICE alal­la 1970-luvul­la ei toden­nä­köi­ses­ti ole päte­vä mitä nyky tek­no­lo­gi­nen osaa­mi­nen vaa­tii. Intias­sa val­mis­tuu vuo­sit­tain yhtä pal­jon ICE insi­nöö­re­jä kuin Suo­mes­sa alal­ta jää eläk­keel­le vuo­des­sa. Intian ICE insi­nöö­rit ovat alan­sa huippuja.

      3. Rahul Soma­ni:
        Rea­lis­ti: Aka­van tilas­tois­ta sel­vi­ää, että työt­tö­mi­nä on tuhan­sia IT-kou­lu­tet­tu­ja (Ekon/KTK,DI, FM, LuK, Ins, KTM,Trad), mut­ta kun pitäi­si saa­da maksuttomasti/halvalla, 30–40v, 30v työkokemuksella.

        Noi­den työt­tö­mien Aka­van ICE työn­te­ki­jöi­den koh­dal­la syyt
        vai­keas­ti uudel­leen työl­lis­ty­mi­seen alal­leon myös se että ICE alan tek­no­lo­gi­nen kehi­tys on men­nyt näil­tä 30–40 vuot­ta alal­la ole­vil­ta ohi. Jos hen­ki­lö joka on aloit­ta­nut ICE alal­la 1970-luvul­la ei toden­nä­köi­ses­ti ole päte­vä mitä nyky tek­no­lo­gi­nen osaa­mi­nen vaa­tii. Intias­sa val­mis­tuu vuo­sit­tain yhtä pal­jon ICE insi­nöö­re­jä kuin Suo­mes­sa alal­ta jää eläk­keel­le vuo­des­sa. Intian ICE insi­nöö­rit ovat alan­sa huippuja.

        Intia­lai­set ovat sur­kei­ta. Täs­tä on useam­mas­ta suun­nas­ta tie­toa. Tek­ni­nen suunnittelu/ohjelmointi jou­du­taan teke­mään kol­meen ker­taan, kos­ka Suo­men olois­ta ei ole tie­toa. Esim. Olki­luo­to 3n perus­tus­suun­nit­te­lu meni uusik­si, kun intia­lai­set eivät tun­te­neet käsi­tet­tä rou­ta. Hin­ku inti­aa­nien käyt­töön onkin vähen­ty­nyt muu­ta­man vuo­den takai­seen, 10€ suu­ta­ri, 100€ vahinko.

      4. Rea­lis­ti: Olki­luo­to 3n 

        Rea­lis­ti: Intia­lai­set ovat sur­kei­ta. Täs­tä on useam­mas­ta suun­nas­ta tie­toa. Tek­ni­nen suunnittelu/ohjelmointi jou­du­taan teke­mään kol­meen ker­taan, kos­ka Suo­men olois­ta ei ole tie­toa. Esim. Olki­luo­to 3n perus­tus­suun­nit­te­lu meni uusik­si, kun intia­lai­set eivät tun­te­neet käsi­tet­tä rou­ta. Hin­ku inti­aa­nien käyt­töön onkin vähen­ty­nyt muu­ta­man vuo­den takai­seen, 10€ suu­ta­ri, 100€ vahinko. 

        Olki­luo­to 3n perus­tus­suun­nit­te­lu ei ole intia­lai­sen yhtiön pro­je­ti se on rans­ka­lai­sen Are­van ja luun että Are­va ei tun­ne uomen olo­su­hei­ta ja Are­va on sen myöntänyt. 

        Kyl­lä intia­lai­set ICE insi­nöö­rit ovat Pii­laa­kos­sa menes­ty­väm­piä kuin vas­taa­vat ame­rik­ka­lai­set pai­kal­li­set insi­nöö­rit sen on jopa Apple ja Mic­ro­soft toden­neet että ilman intia­lai­ten ICE insi­nöö­rien reko­ry­toin­tiä ei ame­rik­ka­lais­ten omas­ta väes­tös­tä löy­dy työ­voi­maa tai osaa­mis­ta ja rek­ry­toin­ti on käyn­nis­sä Pii­laak­soon koko ajan Intias­ta. Intia­lais­ten osaa­mi­nen monen kan­sain­vä­li­sen ICE yhtiön koh­dal­la huipputasoa.Kysy vaik­ka Mic­ro­sof­tin, Applen ja mui­den Yhdys­val­tain joh­ta­vien ICE fir­mo­jen toi­mi­tus­joh­ta­jil­ta muu­ten suu­rin­sa on intialaisia. 

        Mik­si Euroo­pas­sa ei ole Pii­laak­soa? Hyvä kysy­mys. Ennk­ko­luu­lot ulko­maa­lais­ten huip­puo­saa­jien panok­seen ker­too myös tämän nimi­mer­kin Rea­lis­tin ennak­ko­luu­loi­set näke­myk­set esim intia­lais­ten ICE insi­nöö­rien ammat­ti­tai­dos­ta ja hyvä esi­merk­ki oli sitaa­teis­sa ” Hin­ku inti­aa­nien käyt­töön onkin vähentynyt ” 

        Ensik­si hin­ku inti­aa­ne­ja ei ole ole­mas­sa­kaan. En tie­dä sen nimis­tä kan­saa mut­ta puo­lik­si intia­lai­se­na tuo ter­mi Hin­ku inti­aa­ni on minul­le hal­ven­ta­va. Se on saman­lai­nen ter­mi kuin 1930-luvun juu­ta­lai­sis­ta käyt­tä­mä ter­mi jutsku.Sitä en hyväk­sy että ter­miä hin­ku inti­aa­ni käy­te­tään intia­lai­sis­ta kos­ka en tun­ne ketään intia­lais­ta joka oli­si hin­ku inti­aa­ni ja kes­kus­te­lu sii­tä onko intia­lai­set ICE insi­nöö­rit alan­sa huip­pu­ja esim Pii­la­kos­sa ei ole edes mie­li­pi­de kysy­mys vaan tosia asia.

      5. Rahul Soma­ni:
        Kyl­lä tuot­ta tulu­kee INTIAANIEN KÄYTTÖÖN ja inti­aa­nit eivät ole intia­lai­sia. Ovat­ko suo­ma­lai­set mon­go­le­ja? Slaa­ve­ja? Maa­or­jia? En tie­dä mut­ta alku­pe­räi­nen sana oli INTIAANI. Kyl­lä se Sokea Reet­ta­kin näkee. Mut­ta en tie­dä mik­si kiis­tät sen kun tääl­lä on muut kom­men­toi­jat kyl­lä koros­ta­neet että sii­nä lukee INTIAANIEN. Ei sen pidä olla vai­kea­ta lue­tun ymmärtämiselle

        Oikein hyvä, että kopioit alku­pe­räi­sen väit­teen. Sii­nä on todel­la paha asia­vir­he, oli­pa se sit­ten rasis­ti­sek­si tar­koi­tet­tu vai ei. Lisä­sit toi­saal­ta itse vet­tä myl­lyyn otta­mal­la käyt­töön ter­min “hin­ku intiaani”.

        Rahul Soma­ni: Ensik­si hin­ku inti­aa­ne­ja ei ole ole­mas­sa­kaan. En tie­dä sen nimis­tä kan­saa mut­ta puo­lik­si intia­lai­se­na tuo ter­mi Hin­ku inti­aa­ni on minul­le hal­ven­ta­va. Se on saman­lai­nen ter­mi kuin 1930-luvun juu­ta­lai­sis­ta käyt­tä­mä ter­mi jutsku.

        Itse olen kom­men­toi­nut nime­no­maan ter­miä “hin­ku inti­aa­ni”, ja eikö­hän tämä asia ole minun osal­ta­ni taputeltu.

      6. Tapio:
        Itse olen kom­men­toi­nut nime­no­maan ter­miä ”hin­ku inti­aa­ni”, ja eikö­hän tämä asia ole minun osal­ta­ni taputeltu.

        Minul­la ter­mis­sä “hin­ku inti­aa­ni” ei ole hin­ku tai vin­ku niin­kään iso ongel­ma vaan ter­mi INTIAANI . Toki yhdis­tet­ty­nä hin­ku Inti­aa­ni tai vin­ku Inti­aa­ni se on minus­ta rasis­ti­nen ter­mi intialaisista.
        Se mik­si monet suo­ma­lai­set eivät ymmär­rä mik­si ter­mi inti­aa­ni on louk­kaa­va ter­mi niin voi­sin kysyä suo­ma­lai­sil­ta että ole­vat­ko he ulko­puo­lis­ten kan­so­jen näkö­kul­mas­ta RYSSIÄ? SLAAVEJA? Pitä­vät­kö suo­ma­lai­set sii­tä että hei­tä kut­su­taan RYSSIKSI tai SLAAVIKSI? Tähän kysy­myk­seen oli­si suo­ma­lais­ten jot­ka eivät ymmär­rä mik­si inti­aa­ni ter­mi on intia­lai­sil­le rasis­ti­nen on var­maan monel­le suo­ma­lai­sil­le hyvä kysyä itsel­tään mik­si suo­ma­lai­set eivät pidä sii­tä että hei­tä luul­laan ulko­mail­la tai ulko­maa­lais­ten näkö­kul­mas­ta RYSSINÄ tai SLAAVEIKSI.

      7. Rea­lis­ti: intia­lai

        Rea­lis­ti:

        Hin­ku inti­aa­nien käyt­töön onkin vähen­ty­nyt muu­ta­man vuo­den takai­seen, 10€ suu­ta­ri, 100€ vahinko.

        Blo­gin isän­näl­le (Osmo Soi­nin­vaa­ral­le) toi­vo­sin että ter­mit kuten hin­ku inti­aa­ni ei oli­si myös jat­kos­sa täs­sä blo­gis­sa suo­ta­vaa ja nii­den käyt­tö oli­si mer­kit­ty tämän blo­gin hyvin­kin perus­ta­viin sään­töi­hin kir­jat­ta­vak­si rasis­ti­se­na ilmai­su­na. Kes­kus­te­lu esim. ulko­maa­lais­ten työ­voi­mas­ta esim intia­lais­ten insi­nöö­rien panok­ses­ta ei edis­tä että hei­tä kut­su­taan hin­ku inti­aa­neik­si joten kes­kus­te­lu ei ole enää aka­tee­mi­nen kutn tote­sin että hin­ku inti­aa­ni on saman­lai­nen ter­mi kuin 1930-luvun juu­ta­lai­sis­ta käyt­tä­mä ter­mi juts­ku . En usko että Olki­luo­don 3 ongel­mat ovat pel­käs­tään Rea­lis­ti kes­kus­te­li­jan mukaan pel­käs­tään hänen käyt­tä­män ennak­ko­luu­loi­sen ter­min kuten hin­ku inti­aa­nien syy­tä kos­ka se on hal­ven­ta­va esi­merk­ki intialaisista

      8. Rahul Soma­ni:
        Blo­gin isän­näl­le (Osmo Soi­nin­vaa­ral­le) toi­vo­sin että ter­mit kuten hin­ku inti­aa­ni ei oli­si myös jat­kos­sa­täs­sä blo­gis­sa suo­ta­vaa ja nii­den käyt­tö oli­si mer­kit­ty tämän blo­gin hyvin­kin perus­ta­viin sään­töi­hin kir­jat­ta­vak­si rasis­ti­se­na ilmai­su­na. Kes­kus­te­lu esim. ulko­maa­lais­ten työ­voi­mas­ta esim intia­lais­ten insi­nöö­rien panok­ses­ta ei edis­tä että hei­tä kut­su­taan hin­ku inti­aa­neik­si joten kes­kus­te­lu ei ole enää aka­tee­mi­nen­kutn tote­sin että­hin­ku inti­aa­ni on saman­lai­nen ter­mi kuin 1930-luvun juu­ta­lai­sis­ta käyt­tä­mä ter­mi juts­ku . En usko että Olki­luo­don 3 ongel­mat ovat pel­käs­tään­Rea­lis­ti kes­kus­te­li­jan mukaan pel­käs­tään hänen käyt­tä­män ennak­ko­luu­loi­sen ter­min kuten hin­ku inti­aa­nien syy­tä kos­ka se on hal­ven­ta­va esi­merk­ki intialaisista

        hin­ku inti­aa­nien käyttöön=desire to use indians
        sanon

      9. sep­po: hin­ku inti­aa­nien käyttöön=desire to use indians
        sanon

        Ter­mi hin­ku inti­aa­ni on minul­le joka olen puo­lik­si intia­lai­nen hal­ven­ta­va ja rasis­ti­nen termi
        Teh­dään tämä nyt tämä selväksi.

        Se on yhtä rasis­ti­nen ter­mi kuin juts­ku juu­ta­lai­sis­ta , man­ne roma­neis­ta, rys­sä venä­läis­tä, finn­jä­väl ruotsinsuomalaisista 

        Mis­sään muu­al­la kuin Suo­mes­sa ei ole ter­miä intia­lais­ta nimel­lä hin­ku inti­aa­ni. Ei edes englanninkielessä

        Voit miet­tiä mik­si. Jos et ymmär­rä niin voi sil­le mitään mikä­li et ymmärrä

        Ensik­si ter­mi inti­aa­ni ei viit­taa intia­lai­siin mitenkään. 

        Ovat suo­ma­lai­set mongoleja?

        1930-luvul­la mui­den euroop­pa­lais­ten näke­mys­ten mukaan suo­ma­lai­set oli­vat mon­go­le­ja kos­ka ylei­nen luu­lo joka perus­tui ennak­ko­luu­loi­hin sii­nä että suo­ma­lai­set oli­si­vat mon­go­lien jäl­ke­läi­siä kos­ka olem­me ei indoeu­roop­pa­lai­nen kie­len omak­su­va kansa

        Intia­lai­set eivät ole inti­aa­ne­ja tai hin­ku inti­aa­ne­ja sen parem­min kuin suo­ma­lai­set alko­ho­lis­te­ja mongoleja

        Ter­mi hin­ku inti­aa­ni on minul­le hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti rasis­ti­nen ja louk­kaa­va kun kuva­taan intialaisia

        Irlan­ti­lai­sia sano­taan­ko Bri­tan­nias­sa hal­ven­ta­vas­ti Pad­dy joka on monel­le irlan­ti­lai­sel­le rasis­ti­nen ter­mi kuten hin­ku intiaani

        Kysy jol­tain oikeal­ta intia­lais­ta olet­ko englan­nik­si esim hoo­king Indianer? 

        Ter­mi on yhtä hal­vek­su­va mitä englan­ti­lai­set käyt­tä­vät ter­mil­lä Paki (pakis­ta­ni­lai­nen tai eteläaasialainen) 

        Tie­dän että moni suo­ma­lai­nen ei pidä niis­tä ter­meis­tä mitä esi­mer­kik­si ulko­maa­lais­tet käyt­tä­vät suo­ma­lai­sis­ta eten­kin kun eräät suo­ma­lai­set ovat huma­las­sa anta­neet kuvan suo­ma­lais­ta nega­tii­vi­ses­ti niin että olem­me kaik­ki saman­lai­sia juoppoja

        Miel­tä tun­tuu lause että Kyl­lä ne teu­vo­hak­ka­rai­set (suo­ma­lai­set) ovat sur­kei­ta kuten hin­ku inti­aa­nit (intia­lai­set) ?

        Toi­von että ymmär­rät mitä tar­koi­tan että minul­le ter­mi ja muil­le intia­lais­taus­tai­sil­le hin­ku inti­aa­ni tar­koit­taa alen­ta­vas­ti ja rasis­ti­sen taus­tan takia esim hoo­king Indianer

        Myös Blo­gin isän­näl­le (Osmo Soi­nin­vaa­ral­le) toi­vo­sin että ter­mit kuten hin­ku inti­aa­ni ei oli­si myös jat­kos­sa­täs­sä blo­gis­sa suo­ta­vaa ja nii­den käyt­tö oli­si mer­kit­ty tämän blo­gin hyvin­kin perus­ta­viin sään­töi­hin kir­jat­ta­vak­si rasis­ti­se­na ilmai­su­na. Osmo Soi­nin­vaa­ra var­maan ymmär­tää ter­min hin­ku inti­aa­ni taus­tan nega­tii­vi­sen ilmai­sun parem­min kuin moni muu. Joten toi­von että täl­lai­set ter­mit kuten hin­ku inti­aa­ni jäi­si pois blo­gis­ta jat­kos­sa jot­ta asial­li­nen kes­kus­te­lu saa­tai­siin aihees­ta jat­kos­sa myös asial­li­seen lopputulokseen

      10. Rahul Som­ni: Ter­mi hin­ku inti­aa­ni on minul­le joka olen puo­lik­si intia­lai­nen hal­ven­ta­va ja rasis­ti­nen termi
        Teh­dään tämä nyt­tä­mä selväksi.

        Se on yhtä rasis­ti­nen ter­mi kuin juts­ku juu­ta­lai­sis­ta , man­ne roma­neis­ta, rys­sä venä­läis­tä, finn­jä­väl ruotsinsuomalaisista 

        Mis­sään muu­al­la kuin Suo­mes­sa ei ole ter­miä intia­lais­ta nimel­lä hin­ku inti­aa­ni. Ei edes englanninkielessä

        Voit miet­tiä mik­si. Jos et ymmär­rä niin voi­sil­le mitään mikä­li et ymmärrä

        Ensik­si ter­mi inti­aa­ni ei viit­taa intia­lai­siin mitenkään. 

        Ovat suo­ma­lai­set mongoleja?

        1930-luvul­la mui­den euroop­pa­lais­ten näke­mys­ten mukaan suo­ma­lai­set oli­vat mon­go­le­ja kos­ka ylei­nen luu­lo joka perus­tui ennak­ko­luu­loi­hin sii­nä että suo­ma­lai­set oli­si­vat mon­go­lien jäl­ke­läi­siä kos­ka olem­me ei indoeu­roop­pa­lai­nen kie­len omak­su­va kansa

        Intia­lai­set eivät ole inti­aa­ne­ja tai hin­ku inti­aa­ne­ja sen parem­min kuin suo­ma­lai­set alko­ho­lis­te­ja mongoleja

        Ter­mi hin­ku inti­aa­ni on minul­le hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti rasis­ti­nen ja louk­kaa­va kun kuva­taan intialaisia

        Irlan­ti­lai­sia sano­taan­ko Bri­tan­nias­sa hal­ven­ta­vas­ti Pad­dy joka on monel­le irlan­ti­lai­sel­le rasis­ti­nen ter­mi kuten hin­ku intiaani

        Kysy jol­tain oikeal­ta intia­lais­ta olet­ko englan­nik­si esim hoo­king Indianer? 

        Ter­mi on yhtä hal­vek­su­va mitä englan­ti­lai­set käyt­tä­vät ter­mil­lä Paki (pakis­ta­ni­lai­nen tai eteläaasialainen) 

        Tie­dän että moni suo­ma­lai­nen ei pidä niis­tä ter­meis­tä mitä esi­mer­kik­si ulko­maa­lais­tet käyt­tä­vät suo­ma­lai­sis­ta eten­kin kun eräät suo­ma­lai­set ovat huma­las­sa anta­neet kuvan suo­ma­lais­ta nega­tii­vi­ses­ti niin että olem­me kaik­ki saman­lai­sia juoppoja

        Miel­tä tun­tuu lause että Kyl­lä­ne teu­vo­hak­ka­rai­set (suo­ma­lai­set) ovat sur­kei­ta kuten hin­ku inti­aa­nit (intia­lai­set) ?

        Toi­von että ymmär­rät mitä tar­koi­tan että minul­le ter­mi ja muil­le intia­lais­taus­tai­sil­le hin­ku inti­aa­ni tar­koit­taa alen­ta­vas­ti ja rasis­ti­sen taus­tan takia esim hoo­king Indianer

        Myös Blo­gin isän­näl­le (Osmo Soi­nin­vaa­ral­le) toi­vo­sin että ter­mit kuten hin­ku inti­aa­ni ei oli­si myös jat­kos­sa­täs­sä blo­gis­sa suo­ta­vaa ja nii­den käyt­tö oli­si mer­kit­ty tämän blo­gin hyvin­kin perus­ta­viin sään­töi­hin kir­jat­ta­vak­si rasis­ti­se­na ilmaisuna.Osmo Soi­nin­vaa­ra var­maan ymmär­tää ter­min hin­ku inti­aa­ni taus­tan nega­tii­vi­sen ilmai­sun parem­min kuin moni muu. Joten toi­von että täl­lai­set ter­mit kuten hin­ku inti­aa­ni jäi­si pois blo­gis­ta jat­koss­ajot­ta asial­li­nen kes­kus­te­lu saa­tai­siin aihees­ta jat­kos­sa myös asial­li­seen lopputulokseen

        mut­ta sii­nä lai­naa­mas­sa­si vies­tis­sä ei edes puhut­tu hin­kuin­ti­aa­neis­ta. Sii­nä käy­tet­tiin ver­biä “hin­ku” kuvaa­maan halua pal­ka­ta intialaisia.

        hin­ku intia­lais­ten palk­kaa­mi­seen on sama asia kuin halu intia­lai­syen palkkkaamiseen.

        sinä käsi­si­tit, että sana hin­ku ei oli­si ver­bi, vaan intia­lais­ta mää­rit­te­le­vä sana.

        kukaan muu ei ole käyt­tä­nyt tuo­ta ter­miä­si kuin sinä

      11. gas­fa­fad: hin­ku in

        gas­fa­fad: mut­ta sii­nä lai­naa­mas­sa­si vies­tis­sä ei edes puhut­tu hin­kuin­ti­aa­neis­ta. Sii­nä käy­tet­tiin ver­biä ”hin­ku” kuvaa­maan halua pal­ka­ta intialaisia.

        hin­ku intia­lais­ten palk­kaa­mi­seen on sama asia kuin halu intia­lai­syen palkkkaamiseen.

        sinä käsi­si­tit, että sana hin­ku ei oli­si ver­bi, vaan intia­lais­ta mää­rit­te­le­vä sana.

        kukaan muu ei ole käyt­tä­nyt tuo­ta ter­miä­si kuin sinä

        Kyl­lä alku­pe­rä­ses­sä lausee oli käy­tet­ty ter­miä hin­kuin­ti­aa­ni. Se löy­tyy täs­tä blo­gis­ta haul­la. hel­pos­ti . Ter­mi hin­ku inti­aa­nis­sa ei ole kyse rasis­ti­ses­ta ilmai­sus­ta ter­mis­tä HINKU vaan INTIAANI joka on hal­vek­si­va kolo­nia­lis­ti­nen rasis­ti­nen ter­mi jota edel­leen kuu­lee esim Bri­tan­nias­sa jopa ihan maan kunin­kaal­lis­ten suusta.

      12. Rahul Soma­ni:
        Kyl­lä alku­pe­rä­ses­sä lausee oli käy­tet­ty ter­miä hin­kuin­ti­aa­ni. Se löy­tyy täs­tä blo­gis­ta haul­la. hel­pos­ti . Ter­mi hin­ku inti­aa­nis­sa ei ole kyse rasis­ti­ses­ta ilmai­sus­ta ter­mis­tä HINKU vaan INTIAANI joka on hal­vek­si­va kolo­nia­lis­ti­nen rasis­ti­nen ter­mi jota edel­leen kuu­lee esim Bri­tan­nias­sa jopa ihan maan kunin­kaal­lis­ten suusta.

        Ei pidä paik­kaan­sa. Tuos­sa on se alku­pe­räi­nen vies­ti. Sinä itse vään­sit tuos­sa hin­kuin­tia­lai­sen, vaik­ka alku­pe­räi­ses­sä vies­tis­sä ei puhut­tu tuol­lai­sis­ta, vaan halus­ta intia­lai­sen työ­voi­man käyttöön.

        Täs­sä se viesti:

        Intia­lai­set ovat sur­kei­ta. Täs­tä on useam­mas­ta suun­nas­ta tie­toa. Tek­ni­nen suunnittelu/ohjelmointi jou­du­taan teke­mään kol­meen ker­taan, kos­ka Suo­men olois­ta ei ole tie­toa. Esim. Olki­luo­to 3n perus­tus­suun­nit­te­lu meni uusik­si, kun intia­lai­set eivät tun­te­neet käsi­tet­tä rou­ta. Hin­ku inti­aa­nien käyt­töön onkin vähen­ty­nyt muu­ta­man vuo­den takai­seen, 10€ suu­ta­ri, 100€ vahinko

        Hin­ku inti­aa­nien käyt­töön”= halu intia­lai­sen työ­voi­man käyt­töön= desi­re to use indian people as labour

      13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Intia­lais­ten kut­su­mi­nen inti­aa­neik­si on kyl­lä sel­vä asiavirhe.

        Yri­tin koros­taa sitä jo aiem­min mut­ta se ei asi­aa aut­ta­nut. Minu­le sana hin­ku tai vin­ki ei ole sisän­sä rasis­ti­nen vaan lause koko­nai­suu­des­san joka on seuraava 

        Hin­ku inti­aa­nien käyt­töön onkin vähen­ty­nyt muu­ta­man vuo­den takaisee”

        En voi ymmär­tää miten suo­ma­lai­set joil­la on kou­lu­tus­ta ei ero­ta INTIAANIA ja INTIALAISTA

        Ei tämä pitäi­si olla vai­kea­ta mut­ta Osmo tämän kes­kus­te­lun perus­teel­la pitäi­si kyl­lä sinun­kin kir­joit­taa rasis­mis­ta uusi blo­gi kos­ka aihe on mie­len­kiin­toi­nen ja valit­tet­ta­vas­ti hyvin vie­ras jok­see­kin suo­ma­lai­sil­le kos­ka rasis­mi ei ole vain rodul­lis­ta geneet­tis­tä koros­ta­mis­ta kuten oli vie­lä 1930-luvul­la. Ei ymmä­re­tä Suo­mes­sa kun ei ole his­to­riall­sia ikä­viä koke­muk­sia. Inti­aa­nit ja intia­lai­nen ei pitäi­si men­nä enään sekai­sin kuten roma­nit tai romaanit.

      14. Rahul Soma­ni: Yri­tin koros­taa sitä jo aiem­min mut­ta se ei asi­aa aut­ta­nut. Minu­le sana hin­ku tai vin­ki ei ole sisän­sä rasis­ti­nen vaan lause koko­nai­suu­des­san joka on seuraava 

        ”Hin­ku inti­aa­nien käyt­töön onkin vähen­ty­nyt muu­ta­man vuo­den takaisee”

        En voi ymmär­tää miten suo­ma­lai­set joil­la on kou­lu­tus­ta­ei ero­ta INTIAANIA ja INTIALAISTA

        Ei tämä pitäi­si olla vai­kea­ta mut­ta Osmo tämän kes­kus­te­lun perus­teel­la pitäi­si kyl­lä sinun­kin kir­joit­taa rasis­mis­ta uusi blo­gi kos­ka aihe on mie­len­kiin­toi­nen ja valit­tet­ta­vas­ti hyvin vie­ras jok­see­kin suo­ma­lai­sil­le kos­ka rasis­mi ei ole vain rodul­lis­ta geneet­tis­tä koros­ta­mis­ta kuten oli vie­lä 1930-luvul­la. Ei ymmä­re­tä Suo­mes­sa kun ei ole his­to­riall­sia ikä­viä koke­muk­sia. Inti­aa­nit ja intia­lai­nen ei pitäi­si men­nä enään sekai­sin kuten roma­nit tai romaanit.

        inti­aa­nis­sa ei ole mitään rasis­tis­ta. Jos joku syyt­täi­si minua rasis­mis­ta tuon sanan käy­tös­tä, heit­täi­si juo­mat naa­mal­le ja vetäi­sin avo­käm­me­nel­lä läp­syn poskelle

      15. rami: inti­aa­nis­sa ei ole mitään rasis­tis­ta. Jos joku syyt­täi­si minua rasis­mis­ta tuon sanan käy­tös­tä, heit­täi­si juo­mat naa­mal­le ja vetäi­sin avo­käm­me­nel­lä läp­syn poskelle 

        Tur­vau­dut väki­val­taan kos­ka muu­ta et tie­dä ja ymmär­rys rasis­miin on sinul­la mui­den suo­ma­lais­ten koke­mus poh­jan takia historiatonta.
        Et var­maan ymmär­ret­tä­nyt ollen­kaan mis­tä on kyse.

        Ensik­si intia­lai­set eivät ole inti­aa­ne­ja ja hei­dän rin­nas­ta­mi­nen inti­aa­nei­hin on nime­no­maan rasis­ti­nen kun kysees­sä on ihan toi­nen kan­sa ja pri­mi­tii­vi­nen näke­mys sii­tä intia­lai­set ovat sama kuin inti­aa­nit ovat kyl­lä ihan eri vuo­si­sa­dal­ta kuin 2020-luvult. 

        Eivät moni suo­ma­lai­set pidä sii­tä että hei­dät rin­nas­te­taan esi­mer­kik­si mon­go­le­hin? Tai venä­läi­siin? Olet­ko sinä Rami sit­ten muka joku rys­sä­läi­sen maa­or­jan slaa­vi­lai­nen hybri­di jälkeläinen?

        Nime­no­maan juu­ri täl­lais­ten ihmis­ten takia yleen­sä ennak­ko­luu­lot ovat rasis­ti­sia kuten sinun

        Osmo Soi­nin­vaa­ra itse tajusi heti mis­tä on kysees­sä kos­ka se ker­too Osmon sivis­tyk­ses­tä enne­män kuin Ramin ökkä­ri asenteesta

      16. sep­po: ”Hin­ku inti­aa­nien käyttöön”=

        sep­po:

        Täs­sä se viesti:

        Intia­lai­set ovat sur­kei­ta. Täs­tä on useam­mas­ta suun­nas­ta tie­toa. Tek­ni­nen suunnittelu/ohjelmointi jou­du­taan teke­mään kol­meen ker­taan, kos­ka Suo­men olois­ta ei ole tie­toa. Esim. Olki­luo­to 3n perus­tus­suun­nit­te­lu meni uusik­si, kun intia­lai­set eivät tun­te­neet käsi­tet­tä rou­ta. Hin­ku inti­aa­nien käyt­töön onkin vähen­ty­nyt muu­ta­man vuo­den takai­seen, 10€ suu­ta­ri, 100€ vahinko

        ”Hin­ku inti­aa­nien käyt­töön”= halu intia­lai­sen työ­voi­man käyt­töön= desi­re to use indian people as labour

        Kyl­lä tuot­ta tulu­kee INTIAANIEN KÄYTTÖÖN ja inti­aa­nit eivät ole intia­lai­sia. Ovat­ko suo­ma­lai­set mon­go­le­ja? Slaa­ve­ja? Maa­or­jia? En tie­dä mut­ta alku­pe­räi­nen sana oli INTIAANI. Kyl­lä se Sokea Reet­ta­kin näkee. Mut­ta en tie­dä mik­si kiis­tät sen kun tääl­lä on muut kom­men­toi­jat kyl­lä koros­ta­neet että sii­nä lukee INTIAANIEN. Ei sen pidä olla vai­kea­ta lue­tun ymmärtämiselle

      17. Rahul Som­ni: Ter­mi hin­ku inti­aa­ni on minul­le joka olen puo­lik­si intia­lai­nen hal­ven­ta­va ja rasis­ti­nen termi
        Teh­dään tämä nyt­tä­mä selväksi.

        Se on yhtä rasis­ti­nen ter­mi kuin juts­ku juu­ta­lai­sis­ta , man­ne roma­neis­ta, rys­sä venä­läis­tä, finn­jä­väl ruotsinsuomalaisista 

        Mis­sään muu­al­la kuin Suo­mes­sa ei ole ter­miä intia­lais­ta nimel­lä hin­ku inti­aa­ni. Ei edes englanninkielessä

        Voit miet­tiä mik­si. Jos et ymmär­rä niin voi­sil­le mitään mikä­li et ymmärrä

        Ensik­si ter­mi inti­aa­ni ei viit­taa intia­lai­siin mitenkään. 

        Ovat suo­ma­lai­set mongoleja?

        1930-luvul­la mui­den euroop­pa­lais­ten näke­mys­ten mukaan suo­ma­lai­set oli­vat mon­go­le­ja kos­ka ylei­nen luu­lo joka perus­tui ennak­ko­luu­loi­hin sii­nä että suo­ma­lai­set oli­si­vat mon­go­lien jäl­ke­läi­siä kos­ka olem­me ei indoeu­roop­pa­lai­nen kie­len omak­su­va kansa

        Intia­lai­set eivät ole inti­aa­ne­ja tai hin­ku inti­aa­ne­ja sen parem­min kuin suo­ma­lai­set alko­ho­lis­te­ja mongoleja

        Ter­mi hin­ku inti­aa­ni on minul­le hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti rasis­ti­nen ja louk­kaa­va kun kuva­taan intialaisia

        Irlan­ti­lai­sia sano­taan­ko Bri­tan­nias­sa hal­ven­ta­vas­ti Pad­dy joka on monel­le irlan­ti­lai­sel­le rasis­ti­nen ter­mi kuten hin­ku intiaani

        Kysy jol­tain oikeal­ta intia­lais­ta olet­ko englan­nik­si esim hoo­king Indianer? 

        Ter­mi on yhtä hal­vek­su­va mitä englan­ti­lai­set käyt­tä­vät ter­mil­lä Paki (pakis­ta­ni­lai­nen tai eteläaasialainen) 

        Tie­dän että moni suo­ma­lai­nen ei pidä niis­tä ter­meis­tä mitä esi­mer­kik­si ulko­maa­lais­tet käyt­tä­vät suo­ma­lai­sis­ta eten­kin kun eräät suo­ma­lai­set ovat huma­las­sa anta­neet kuvan suo­ma­lais­ta nega­tii­vi­ses­ti niin että olem­me kaik­ki saman­lai­sia juoppoja

        Miel­tä tun­tuu lause että Kyl­lä­ne teu­vo­hak­ka­rai­set (suo­ma­lai­set) ovat sur­kei­ta kuten hin­ku inti­aa­nit (intia­lai­set) ?

        Toi­von että ymmär­rät mitä tar­koi­tan että minul­le ter­mi ja muil­le intia­lais­taus­tai­sil­le hin­ku inti­aa­ni tar­koit­taa alen­ta­vas­ti ja rasis­ti­sen taus­tan takia esim hoo­king Indianer

        Myös Blo­gin isän­näl­le (Osmo Soi­nin­vaa­ral­le) toi­vo­sin että ter­mit kuten hin­ku inti­aa­ni ei oli­si myös jat­kos­sa­täs­sä blo­gis­sa suo­ta­vaa ja nii­den käyt­tö oli­si mer­kit­ty tämän blo­gin hyvin­kin perus­ta­viin sään­töi­hin kir­jat­ta­vak­si rasis­ti­se­na ilmaisuna.Osmo Soi­nin­vaa­ra var­maan ymmär­tää ter­min hin­ku inti­aa­ni taus­tan nega­tii­vi­sen ilmai­sun parem­min kuin moni muu. Joten toi­von että täl­lai­set ter­mit kuten hin­ku inti­aa­ni jäi­si pois blo­gis­ta jat­koss­ajot­ta asial­li­nen kes­kus­te­lu saa­tai­siin aihees­ta jat­kos­sa myös asial­li­seen lopputulokseen

        Ymmär­rän louk­kaan­tu­mi­se­si, mut­ta en jak­sa kai­vaa, mis­sä kom­men­tis­sa tätä sana­pa­ria käy­tet­tiin. Saat­taa olla, että kysy­mys väärinkäsityksestä.

        Itsel­le­ni sana­pa­ri hin­ku ja inti­aa­ni eivät vält­tä­mät­tä tar­koi­ta nega­tii­vis­ta. Ensin­nä­kin sana inti­aa­ni tar­koit­taa meil­lä Suo­mes­sa Poh­jois-Ame­ri­kan inti­aa­nia, joi­hin meil­lä on romant­ti­nen, ja ennen kaik­kea hyväk­sy­vä suh­tau­tu­mi­nen: Sekin Pie­ni Kan­sa yrit­ti pär­jä­tä vai­keis­sa olo­suh­teis­sa tai­dol­laan, ei voimallaan.

        Sanal­la hin­ku on meil­lä usei­ta mer­ki­tyk­siä, mut­ta yleen­sä se tar­koit­taa koet­tua vas­tus­ta­ma­ton­ta tar­vet­ta teh­dä jotain, pahim­mil­laan yskiä kuo­le­mak­si, tai vaik­ka­pa oma­ta hin­ku kerä­tä postimerkkejä.

        Itse asias­sa ”hin­ku intia­lai­nen” on minul­le suo­ma­lai­nen kään­nös busi­ness ter­mis­tä ”cham­pion of …”.

        Saat­tai­si­ko louk­kaan­tu­mi­se­si syy olla, että sekoi­tat sana­pa­rit ”hin­ku intia­lai­nen” ja ”vin­ku intia­lai­nen”? Jäl­kim­mäi­nen on ehdot­to­mas­ti rasis­ti­nen, mut­ta sekään ei koh­dis­tu intia­lai­siin, vaan on arkaii­vi­nen yleis­ni­mi itäis­ten kau­ko­mai­den ihmi­sil­le, luul­ta­vas­ti meri­mies­ten aiko­ja sit­ten meil­le tuo­ma, ja viit­taa kie­liin, jois­sa kes­kus­te­lu­jen ään­ten kor­keus oli­vat kor­keamm­mat kuin suo­ma­lai­ses­sa mie­hi­ses­sä bassossa.

        Mr. Rahul, tuot poik­kea­val­la koke­mus­taus­tal­la­si ja hyväl­lä suo­men­kie­lel­lä­si hyvää näkö­kul­maa tämän­kin blo­gin kes­kus­te­lui­hin, mut­ta ”elä hättäile”.😊

      18. Tapio: Ymmär­rän louk­kaan­tu­mi­se­si. Saat­taa olla, että kysy­mys väärinkäsityksestä.

        Itsel­le­ni sana­pa­ri hin­ku ja inti­aa­ni eivät vält­tä­mät­tä tar­koi­ta nega­tii­vis­ta. Ensin­nä­kin sana inti­aa­ni tar­koit­taa meil­lä Suo­mes­sa Poh­jois-Ame­ri­kan intiaania.

        Saat­tai­si­ko louk­kaan­tu­mi­se­si syy olla, että sekoi­tat sana­pa­rit ”hin­ku intia­lai­nen” ja ”vin­ku intialainen”?Jälkimmäinen on ehdot­to­mas­ti rasis­ti­nen, mut­ta sekään ei koh­dis­tu intia­lai­siin, vaan on arkaii­vi­nen yleis­ni­mi itäis­ten kau­ko­mai­den ihmi­sil­le, luul­ta­vas­ti meri­mies­ten aiko­ja sit­ten meilletuoma, 

        Et näkö­jään käsi­tä että ter­mi hin­ku tai vin­ku ei ole täs­sä ongel­ma vaan ter­mi INTIAANI. Intia­lai­set eivät ole inti­aa­ne­ja sii­nä mis­sä suo­ma­lai­set eivät ole mongoleja.

        Kui­ten­kin intia­lai­sia on pidet­ty alhai­se­sa ase­mas­sa jon­ka Ame­ri­kan inti­aa­nit (niin Poh­jois-ja Ete­lä-Ame­ri­kan) eten­kin mones­sa Kari­bian siir­to­mais­sa englan­ti­lais­ten siir­to­maa­her­ro­jen toi­mes­ta. Bri­tan­nias­sa vie­lä intia­lai­siin koh­dis­tu­va ennak­ko­luu­lo on yleis­tä jopa maan kunin­kaal­li­sis­sa pii­reis­sä on hen­ki­löi­tä jot­ka ovat ilmais­seet ennak­ko­luu­lon­sa niin intia­lai­siin kuin afrik­ka­lai­siin ihmi­siin kos­ka van­hat kolo­nia­lis­ti­set rasis­ti­set ennak­ko­luu­lot eivät vain katoa 50 vuo­den aika­na. Valitettavasti .

        Kuo­li­ko anti­se­mi­tis­mi toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen Euroo­pas­ta? Hyvä kysy­mys kun anti­se­mis­ti­mi on nous­sut 1990-luvul­la Län­si-Euroo­pas­sa huolestuttavasti.

        Sano­taan­ko juu­ta­lai­sia enään jutks­kuik­si julkisesti ?

        Rasis­min his­to­ria ei ole kehut­ta­vaa ja sii­hen intia­lai­set itse jou­tu­neet kär­si­mään vuosisatoja.

      19. Rahul Soma­ni: Et näkö­jään käsi­tä että ter­mi hin­ku tai vin­ku ei ole täs­sä ongel­ma vaan ter­mi INTIAANI. Intia­lai­set eivät ole inti­aa­ne­ja sii­nä mis­sä suo­ma­lai­set eivät ole mongoleja.

        Kui­ten­kin intia­lai­sia on pidet­ty­al­hai­se­sa ase­mas­sa jon­ka Ame­ri­kan inti­aa­nit (niin Poh­jois-ja Ete­lä-Ame­ri­kan) eten­kin mones­sa Kari­bian siir­to­mais­sa englan­ti­lais­ten siir­to­maa­her­ro­jen toi­mes­ta. Bri­tan­nias­sa vie­lä intia­lai­siin koh­dis­tu­va ennak­ko­luu­lo on yleis­tä jopa maan kunin­kaal­li­sis­sa pii­reis­sä on hen­ki­löi­tä jot­ka ovat ilmais­seet ennak­ko­luu­lon­sa niin intia­lai­siin kuin afrik­ka­lai­siin ihmi­siin kos­ka van­hat kolo­nia­lis­ti­set rasis­ti­set ennak­ko­luu­lot eivät vain katoa 50 vuo­den aika­na. Valitettavasti .

        Kuo­li­ko anti­se­mi­tis­mi­toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen Euroo­pas­ta? Hyvä kysy­mys kun anti­se­mis­ti­mi on nous­sut 1990-luvul­la Län­si-Euroo­pas­sa huolestuttavasti.

        Sano­taan­ko juu­ta­lai­sia enään jutks­kuik­si julkisesti ?

        Rasis­min his­to­ria ei ole kehut­ta­vaa ja sii­hen intia­lai­set itse jou­tu­neet kär­si­mään vuosisatoja.

        En voi kom­men­toi­da asi­aa mui­den puo­les­ta, mut­ta sanaan ”inti­aa­ni” ei ole minun aja­tus­maa­il­mass­sa­ni liit­ty­nyt kos­kaan mitään nega­tii­vis­ta, ei inti­aa­ni­ke­sään eikä muu­hun­kaan. Taka­vuo­si­na jois­sain työyh­tei­söis­sä kehut­tiin jota­ku­ta roh­ke­aa, aloit­tei­kas­ta ja ylei­ses­tä lin­jas­ta poik­kea­vaa hen­ki­löä mai­ne­sa­nal­la ”sii­nä vas­ta intiaaani”.

        Tois­tan väit­tee­ni, että ”hin­ku inti­aa­ni” voi tar­koit­taa myös jon­kun asian puo­les­ta kamp­pai­le­vaa, poik­keuk­sel­li­sen roh­ke­aa ihmistä.

        Rasis­mi­kes­kus­te­lu on yli­pää­tän­sä äly­tön­tä. Suo­ma­lai­set ovat olleet Saa­men­maas­sa aikoi­naan, mm. hei­tä tai­vaa­seen pää­syä aut­ta­nei­ta, sor­ta­jia, mut­ta län­ti­sil­lä, ja itäi­sil­lä lähia­lueil­laan, ja jopa Poh­jois-Nor­jas­sa kie­li­pe­rus­tei­ses­ti sorrettuja. 

        Tuo 70-luvun vää­ryyk­sis­tä ker­to­va doku­ment­ti pitää kat­soa, sil­lä olen sitä aikaa elä­nyt Poh­jois-Suo­mes­sa. Sil­loin tuol­la ylhääl­lä, ja myös Nor­jan puo­lel­la oli ihmeel­li­siä, kan­sal­lis­mie­li­siä liik­kei­tä. Lapin­ret­kei­li­jän autoon kan­nat­ti hank­kia L‑alkuiset rekkarit. 

        Todel­li­set vää­ryy­det Saa­men­maas­sa koet­tiin vuo­si­kym­me­niä, vuo­si­sa­to­ja sit­ten. Veik­kai­sin, että vii­mei­sen 70 vuo­den aika­na sin­ne on kan­net­tu enem­män rahaa kuin siel­tä saatu.

        Jos yhtään tutus­tuu gene­tii­kan, roduil­la (race) ei ole mitään mer­ki­tys­tä, val­lal­la on.

      20. Tapio:

        Rasis­mi­kes­kus­te­lu on yli­pää­tän­sä älytöntä. 

        Tuo 70-luvun vää­ryyk­sis­tä ker­to­va doku­ment­ti pitää kat­soa, sil­lä olen sitä aikaa elä­nyt Poh­jois-Suo­mes­sa. Sil­loin tuol­la ylhääl­lä, ja myös Nor­jan puo­lel­la oli ihmeel­li­siä, kan­sal­lis­mie­li­siä liikkeitä.

        Todel­li­set vää­ryy­det Saa­men­maas­sa koet­tiin vuo­si­kym­me­niä, vuo­si­sa­to­ja sit­ten. Veik­kai­sin, että vii­mei­sen 70 vuo­den aika­na sin­ne on kan­net­tu enem­män rahaa kuin siel­tä saatu.

        Rasis­mi­kes­kus­te­lu ei ole minus­ta äly­tön­tä ellei ymmär­rä sit­ten rasis­min ideaa.
        Voin suo­si­tel­la kir­jaa jot­ka aiheel­li­sia lukea Kal­lon­mit­taa­jia ja Ski­ne­jä rasis­min aate­his­to­ria (Pek­ka Isaks­son ja Jou­ko Jokisalo) 

        Nyky­päi­vän rasis­mi ei ole enää geneet­tis­tä rodul­lis­ta koros­ta­mis­ta mut­ta sil­ti ajankohtainen

        Tuo Kun Suo­mi tuli Saa­men­maa­han ker­too suo­ma­lai­sen perus­kou­lun pak­ko­suo­ma­lais­ta­mi­ses­ta on ollut osa rasis­tis­ta poliit­tiik­ka niin Suo­mes­sa var­maan myös Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa. Tans­kan kou­lu­tus­po­li­tiik­ka Grön­lan­nis­sa teki inuii­teil­le samo­ja peda­goo­gi­sia pak­ko­tans­ka­lais­ta­mis­ta kuten suo­ma­lai­nen perus­kou­lu 1970-luvula

        En sanoi­si että vii­mei­sen 70 vuo­den aika­na Lap­piiin oli­si kan­net­tu enem­män rahaa kuin siel­tä saa­tu mut­ta näin tapah­tui jo 1960-luvul­la kun vesi­voi­maa raken­net­tiin Lapin suu­riin jokiin ja nyt kai­vok­set jot­ka ovat olleet siel­lä jo 1930-luvul­ta asti vaik­ka pari­kym­men­tä vuot­ta tau­koa kun nii­tä ei hyö­dyn­net­ty olleen­kaan kaivannollisesti

      21. Tapio: Pie­ni Kan

        Tapio:

        Ensin­nä­kin sana inti­aa­ni tar­koit­taa meil­lä Suo­mes­sa Poh­jois-Ame­ri­kan inti­aa­nia, joi­hin meil­lä on romant­ti­nen, ja ennen kaik­kea hyväk­sy­vä suh­tau­tu­mi­nen: Sekin Pie­ni Kan­sa yrit­ti pär­jä­tä vai­keis­sa olo­suh­teis­sa tai­dol­laan, ei voimallaan.

        Kyl­lä minä tie­dän mitä inti­aa­ni tar­koit­ta suo­mek­si. Itse asias­sa se on myös Ete­lä-Ame­ri­kan inti­aa­nit mukaan lukien. 

        Tuo romant­ti­nen näke­mys inti­aa­neis­ta ei ole miten­kään yksi­no­maan suo­ma­lais­ta että asen­ne on niin että ” Sekin Pie­ni Kan­sa yrit­ti pär­jä­tä vai­keis­sa olo­suh­teis­sa tai­dol­laan, ei voimallaan”

        Voit kysyä suo­ma­lai­se­na saa­me­lai­sil­ta ovat saa­me­lais­ten ase­ma ollut Suo­mes­sa mikään romant­ti­nen elä­mys tai koke­mus? Miten­käs saa­me­lais­ten olo­suh­teet suo­ma­lai­ses­sa perus­kou­lus­sa 1970-luvul­la oli miten­kään edes mil­lään taval­la ihhi­mil­li­nen koh­te­lu saa­me­lai­sia koh­den ? Oli­ko saa­me­lais­ten pak­ko­suo­ma­lais­ta­mi­nen mikään romant­ti­nen toi­men­pi­de pie­nen kan­san pär­jää­mi­ses­tä vai­keis­sa olo­suh­teis­sa tai­dol­laan, ei voimallaan”?

        Kun Suo­mi tuli Saa­men­maa­han on doku­ment­ti jon­ka kaik­kien suo­ma­lais­ten on syy­tä kat­soa ennen kuin puhuu sii­tä pien­ten kan­so­jen sym­pa­tiat oli­si suo­ma­lai­sil­le mikään kovin­kaan romant­ti­nen näke­mys todel­li­suu­des­ta myös Saamenmaalla

      22. Rahul Som­ni: Ter­mi hin­ku inti­aa­ni on minul­le joka olen puo­lik­si intia­lai­nen hal­ven­ta­va ja rasis­ti­nen termi
        Teh­dään tämä nyt­tä­mä selväksi.

        Se on yhtä rasis­ti­nen ter­mi kuin juts­ku juu­ta­lai­sis­ta , man­ne roma­neis­ta, rys­sä venä­läis­tä, finn­jä­väl ruotsinsuomalaisista 

        Mis­sään muu­al­la kuin Suo­mes­sa ei ole ter­miä intia­lais­ta nimel­lä hin­ku inti­aa­ni. Ei edes englanninkielessä

        Voit miet­tiä mik­si. Jos et ymmär­rä niin voi­sil­le mitään mikä­li et ymmärrä

        Ensik­si ter­mi inti­aa­ni ei viit­taa intia­lai­siin mitenkään. 

        Ovat suo­ma­lai­set mongoleja?

        1930-luvul­la mui­den euroop­pa­lais­ten näke­mys­ten mukaan suo­ma­lai­set oli­vat mon­go­le­ja kos­ka ylei­nen luu­lo joka perus­tui ennak­ko­luu­loi­hin sii­nä että suo­ma­lai­set oli­si­vat mon­go­lien jäl­ke­läi­siä kos­ka olem­me ei indoeu­roop­pa­lai­nen kie­len omak­su­va kansa

        Intia­lai­set eivät ole inti­aa­ne­ja tai hin­ku inti­aa­ne­ja sen parem­min kuin suo­ma­lai­set alko­ho­lis­te­ja mongoleja

        Ter­mi hin­ku inti­aa­ni on minul­le hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti rasis­ti­nen ja louk­kaa­va kun kuva­taan intialaisia

        Irlan­ti­lai­sia sano­taan­ko Bri­tan­nias­sa hal­ven­ta­vas­ti Pad­dy joka on monel­le irlan­ti­lai­sel­le rasis­ti­nen ter­mi kuten hin­ku intiaani

        Kysy jol­tain oikeal­ta intia­lais­ta olet­ko englan­nik­si esim hoo­king Indianer? 

        Ter­mi on yhtä hal­vek­su­va mitä englan­ti­lai­set käyt­tä­vät ter­mil­lä Paki (pakis­ta­ni­lai­nen tai eteläaasialainen) 

        Tie­dän että moni suo­ma­lai­nen ei pidä niis­tä ter­meis­tä mitä esi­mer­kik­si ulko­maa­lais­tet käyt­tä­vät suo­ma­lai­sis­ta eten­kin kun eräät suo­ma­lai­set ovat huma­las­sa anta­neet kuvan suo­ma­lais­ta nega­tii­vi­ses­ti niin että olem­me kaik­ki saman­lai­sia juoppoja

        Miel­tä tun­tuu lause että Kyl­lä­ne teu­vo­hak­ka­rai­set (suo­ma­lai­set) ovat sur­kei­ta kuten hin­ku inti­aa­nit (intia­lai­set) ?

        Toi­von että ymmär­rät mitä tar­koi­tan että minul­le ter­mi ja muil­le intia­lais­taus­tai­sil­le hin­ku inti­aa­ni tar­koit­taa alen­ta­vas­ti ja rasis­ti­sen taus­tan takia esim hoo­king Indianer

        Myös Blo­gin isän­näl­le (Osmo Soi­nin­vaa­ral­le) toi­vo­sin että ter­mit kuten hin­ku inti­aa­ni ei oli­si myös jat­kos­sa­täs­sä blo­gis­sa suo­ta­vaa ja nii­den käyt­tö oli­si mer­kit­ty tämän blo­gin hyvin­kin perus­ta­viin sään­töi­hin kir­jat­ta­vak­si rasis­ti­se­na ilmaisuna.Osmo Soi­nin­vaa­ra var­maan ymmär­tää ter­min hin­ku inti­aa­ni taus­tan nega­tii­vi­sen ilmai­sun parem­min kuin moni muu. Joten toi­von että täl­lai­set ter­mit kuten hin­ku inti­aa­ni jäi­si pois blo­gis­ta jat­koss­ajot­ta asial­li­nen kes­kus­te­lu saa­tai­siin aihees­ta jat­kos­sa myös asial­li­seen lopputulokseen

        Hin­gu­ta-ver­bi on aivan kaik­kien suo­mea osaa­vien tie­dos­sa. Kuten tuos­sa jo sanot­tiin, hin­ku on toi­ve tai tar­ve — yleen­sä voi­ma­kas- saa­da jotain käyt­töön tai hal­tuun. Sanaa hin­kuin­ti­aa­ni en ole tavan­nut, mut­ta vin­kuin­ti­aa­ni on kyl­lä tut­tu. Sitä käy­tet­tiin jo vuo­si­kym­me­niä sit­ten. Mis­tä tuo “hin­ku inti­aa­nien” käyt­töön on tul­lut, en tie­dä mut­ta sana “inti­aa­ni” ei suo­men kie­les­sä ole kos­kaan tar­koit­ta­nut intia­lais­ta vaan aina ja eks­lusii­vi­ses­ti amerikanintiaania. 

        Noin yleen­sä intia­lai­sil­la ei oikein oli­si varaa arvos­tel­la ketään sor­ta­mi­ses­ta, kos­ka kas­ti­lai­tos. Viral­li­ses­ti kiel­let­ty­nä, mut­ta de fac­to päi­vit­täi­se­nä sor­to­na, se on ihmisoikeusrikos.

      23. medici­ne man: medici­ne man sanoo:

        medici­ne man:
        Noin yleen­sä intia­lai­sil­la ei oikein oli­si varaa arvos­tel­la ketään sor­ta­mi­ses­ta, kos­ka kas­ti­lai­tos. Viral­li­ses­ti kiel­let­ty­nä, mut­ta de fac­to päi­vit­täi­se­nä sor­to­na, se on ihmisoikeusrikos. 

        Tähän kom­men­tiin haluan eri­tyi­ses­ti sanoa nyt sen suo­raan on popu­lis­tis­tä ja jopa lei­mal­lis­ta syyt­tää aina intia­lai­sia kas­ti­lai­tok­sen syr­ji­väs­tä raken­tees­ta kos­ka se ei edes kos­ke kaik­kia intia­lai­sia vaan ainoas­taan hin­du­ja. Intias­sa asuu mui­ta uskon­nol­li­sia ryh­miä kuin pel­käs­tään hinduja. 

        Ovat­ko suo­ma­lai­set kris­ti­tyt syyl­li­siä kol­lek­tii­vi­ses­ti myös roo­ma­lais­ka­to­li­sen kir­kon pedoi­fii­li tapauk­sis­ta joi­den taka­na on 1100-luvul­ta peräi­sin ole­va ehdo­ton seli­baat­ti lupaus papeil­ta? Eivät ole mut­ta ei intia­li­sia voi myös syyt­tää kas­ti­lai­tok­ses­ta kol­lek­tii­vi­ses­ti kos­ka se on osa hin­du­lai­suut­ta ja kaik­ki inia­lai­set eivät ole hinduja. 

        Kas­ti­lai­tos on ihmi­soi­keus­ri­kos mut­ta se ei kos­ke kaik­kia intia­lai­sia vaan ainos­taan hinduja

      24. Kas­ti­lai­tos kos­kee vain hin­du­ja? Suo­men­kie­li­sen wiki­pe­dian mukaan kas­ti­lai­tos on levin­nyt laa­jal­le Intian ulko­puo­lel­le, jopa Afrik­kaan. Hin­du­ja ei tai­da olla Afri­kas­sa juu­ri­kaan. Oli­han meil­lä­kin nel­jä sää­tyä, joil­la oli eri­lai­set oikeudet. 

      25. Osmo Soi­nin­vaa­ra: hin­duj

        Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Vain hin­du­ja? Jon­kin artik­ke­lin mukaan kas­ti­lai­tos oli aika­naan levin­nyt laa­jal­le Intian ulko­puo­lel­le, jopa Afrik­kaan. Hin­du­ja ei tai­da olla Afri­kas­sa juurikaan. 

        Kyl­lä vain hin­du­ja. Kas­ti­lai­tos on hin­du­lai­suu­des­sa hyvin yleis­tä. Vas­taus tuo­hon kysy­myk­seen että Hin­du­ja ei tai­da olla Afri­kas­sa juu­ri­kaan ei pidä paik­kan­sa. Yksin omaan Kenias­sa on 53 393 hin­du­ja, Tan­sa­nias­sa 50 000 ja Ete­lä-Afri­kan väes­tös­tä 500 000 on hin­du­ja. Mau­ri­tiuk­sen saa­rel­la on 56.4% maan­väes­tös­tä hinduja. 

        Mis­tä tämä siis kaik­ki hin­dut tuli­vat Afrikkaan?

        Eten­kin 1800-luvul­la brit­ti­läi­set siir­to­maa­her­rat toi­vat intia­lai­sia työ­voi­maa Itä-Afrik­kaan. Pää­asias­sa jou­kos­sa oli myös intia­lai­sia hin­du­ja muut uskon­nol­li­set ryh­mät oli­vat mus­li­mit ja sikhit.

      26. Rahul Som­ni: Ter­mi hin­ku inti­aa­ni on minul­le joka olen puo­lik­si intia­lai­nen hal­ven­ta­va ja rasis­ti­nen termi
        Teh­dään tämä nyt­tä­mä selväksi.

        Subs­tan­tii­vi “hin­ku” tulee ver­bis­tä “hin­kua”. Tar­koit­taa halu­ta jotain kovas­ti. (desi­re)
        Edel­li­nen kir­joit­ta­ja saat­toi vahin­gos­sa kir­joit­taa “inti­aa­ni” kun tar­koit­ti intia­lai­nen. Aina­kin toi­von niin.

      27. R.Silfverberg:
        Edel­li­nen kir­joit­ta­ja saat­toi vahin­gos­sa kir­joit­taa ”inti­aa­ni” kun tar­koit­ti intia­lai­nen. Aina­kin toi­von niin.

        Sanan hin­ku inti­aa­ni koh­das­sa sana INTIAANI on minus­ta rasis­ti­nen ter­mi intia­lai­sis­ta kos­ka INTIAANIT ovat eri kan­sa kuin intia­lai­set. Kyl­lä alku­pe­räi­nen lause oli hin­ku-inti­aa­ni. Vahin­ko kyl­lä mut­ta jos vahin­ko ei ole ymmär­ret­ty koko­nai­suu­des­sa niin vahin­ko on edel­leen vahin­ko. Eei voi kiel­tää että rasis­mia on myös suo­ma­lais­ten kes­kuu­des­sa ja vedo­ta sii­hen että emme kolo­ni­soi­neet kansoja.

      28. En ole kos­kaan kuul­lut kenen­kään kut­su­van intia­lai­sia inti­aa­neik­si. Se on ihan saman­lai­nen vir­he kuin kut­sua ara­be­ja eski­moik­si. Olin aikeis­sa kor­ja­ta sanan vies­tis­tä, mut­ta kos­ka käy­tin puhe­lin­ta, en viit­si­nyt. Luu­len, että kir­joit­ta­jan oli tar­koi­tus kir­joit­taa hin­kuin­tia­lai­nen. (Jän­nää, sekin oli minul­le uusi. Olen kuul­lut puhut­ta­van vin­kuin­tia­lai­sis­ta, jol­la taas ei tar­koi­te­ta mitään tiet­tyä kan­saa, vaan kau­kais­ta aasia­lais­ta ihmis­tä, joka puhuu kor­keam­mal­la kuin suom­na­lai­set. Kuu­luu sar­jaan siel­lä mis­sä pip­pu­ri kasvaa.)

      29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        En ole kos­kaan kuul­lut kenen­kään kut­su­van intia­lai­sia inti­aa­neik­si. Se on ihan saman­lai­nen vir­he kuin kut­sua ara­be­ja eski­moik­si. Olin aikeis­sa kor­ja­ta sanan vies­tis­tä, mut­ta kos­ka käy­tin puhe­lin­ta, en viit­si­nyt. Luu­len, että kir­joit­ta­jan oli tar­koi­tus kir­joit­taa hin­kuin­tia­lai­nen. (Jän­nää, sekin oli minul­le uusi. Olen kuul­lut puhut­ta­van vin­kuin­tia­lai­sis­ta, jol­la taas ei tar­koi­te­ta mitään tiet­tyä kan­saa, vaan kau­kais­ta aasia­lais­ta ihmis­tä, joka puhuu kor­keam­mal­la kuin suom­na­lai­set. Kuu­luu sar­jaan siel­lä mis­sä pip­pu­ri kasvaa.)

        En ihmet­te­le että eräät suo­ma­lai­set eivät ero­ta hin­kuin­ti­aa­nia tai hin­kuin­tia­lais­ta kes­ke­nään. 1930-luvul­la Kes­ki-Euroo­pas­sa suo­ma­lai­sia luu­tiin ihan oikeas­ti mon­go­leik­si. Syy oli var­maan se että suo­men­kie­li ei ole indoeu­roop­pa­lai­nen joten sen on pak­ko olla mon­go­lien suku­lais­kie­li. Miss Suo­mi Ester Toi­va­nen vuon­na 1934 voi­tet­tu­aan Miss Euroop­pa kisat Englan­nis­sa suo­ma­lai­nen leh­dis­tö tote­si että se oli “suo­ma­lai­sen rodun pelas­tus” kos­ka yleen­sä luul­tiin että suo­ma­lai­set ovat mongoleja.

      30. Rahul Soma­ni: En ihmet­te­le että eräät suo­ma­lai­set eivät ero­ta hin­kuin­ti­aa­nia­tai hin­kuin­tia­lais­ta­kes­ke­nään. 1930-luvul­la Kes­ki-Euroo­pas­sa suo­ma­lai­sia luu­tiin ihan oikeas­ti mon­go­leik­si. Syy oli var­maan se että suo­men­kie­li ei ole indoeu­roop­pa­lai­nen joten sen on pak­ko olla mon­go­lien suku­lais­kie­li. Miss Suo­mi Ester Toi­va­nen vuon­na 1934 voi­tet­tu­aan­Miss Euroop­pa kisa­tEnglan­nis­sa suo­ma­lai­nen leh­dis­tö tote­si että se oli ”suo­ma­lai­sen rodun pelas­tus” kos­ka yleen­sä luul­tiin että suo­ma­lai­set ovat mongoleja. 

        Ei se Ester Toi­vo­sen kruu­naa­mi­nen hir­veän pal­jon aut­ta­nut kos­ka yhä tänä päi­vä­nä monet engels­man­nit luu­le­vat että suo­ma­lai­set ovat jotain pai­men­to­lais­kan­saa jot­ka elä­vät poro­jen kasvattamisesta.

      31. R.Silfverberg: Ei se Ester Toi­vo­sen kruu­naa­mi­nen hir­veän pal­jon aut­ta­nut kos­ka yhä tänä päi­vä­nä monet engels­man­nit luu­le­vat että suo­ma­lai­set ovat jotain pai­men­to­lais­kan­saa jot­ka elä­vät poro­jen kasvattamisesta.

        Tuo on mie­len­kiin­toi­nen kli­see kos­ka vie­lä 2000-luvun alus­sa olin perus­kou­lun ylä­as­teen kans­sa Come­nius mat­kal­la Itä­val­las­sa jos­sa monet kes­kieu­roop­pa­lai­set luu­li­vat ihan aidos­ti että Hel­sin­gis­sä liik­kui­si luon­nos­sa poro­ja jopa kantakaupungissa

        En tie­dä mil­loin vii­mek­si poro oli­si vapaa­na liik­ku­nut Hel­sin­gin keskustassa? 

        Mut­ta jos tuli­si sel­lai­nen uuti­nen että näin tapah­tuu niin poruk­kaa tuli­si Espoos­ta asti kat­so­maan sitä.

      32. Rahul Som­ni: Tuo on mie­len­kiin­toi­nen kli­see kos­ka vie­lä 2000-luvun alus­sa olin perus­kou­lun ylä­as­teen kans­sa Come­nius mat­kal­la Itä­val­las­sa jos­sa monet kes­kieu­roop­pa­lai­set luu­li­vat ihan aidos­ti että Hel­sin­gis­sä liik­kui­si luon­nos­sa poro­ja jopa kantakaupungissa

        En tie­dä mil­loin vii­mek­si poro oli­si vapaa­na liik­ku­nut Hel­sin­gin keskustassa? 

        Mut­ta jos tuli­si sel­lai­nen uuti­nen että näin tapah­tuu niin poruk­kaa tuli­si Espoos­ta asti kat­so­maan sitä. 

        Ehkä 2000 vuot­ta sit­ten mut­ta Hel­sin­kiä ei sil­loin ollut. Val­ko­hän­tä­peu­ro­ja on kyl­lä Espoos­sa ja Van­taal­la jopa kehä­kol­mo­sen sisä­puo­lel­la, mut­ta val­ko­hän­tä­peu­ra on vie­ras­la­ji joka on pääs­syt leviämään.

      33. Rea­lis­ti: Intia­lai­set ovat sur­kei­ta. Täs­tä on useam­mas­ta suun­nas­ta tie­toa. Tek­ni­nen suunnittelu/ohjelmointi jou­du­taan teke­mään kol­meen ker­taan, kos­ka Suo­men olois­ta ei ole tie­toa. Esim. Olki­luo­to 3n perus­tus­suun­nit­te­lu meni uusik­si, kun intia­lai­set eivät tun­te­neet käsi­tet­tä routa. 

        Olki­luo­to 3:n raken­taa rans­ka­lai­nen Are­va ja Sie­men­sin intia­lai­nen tytä­ryh­tiö Spel oli­vat sii­nä suun­nit­te­li­ja­na. Se että Suo­mes­sa on rou­taa ei vie­lä tee intia­lai­sis­ta sur­kei­ta kos­ka rou­taa kun ei ole Intias­sa tai edes Sak­sas­sa ja Rans­kas­sa ja se on Suo­men olo­suh­teis­sa suh­teel­li­sen haas­ta­va mut­ta ei se tee intia­lai­sis­ta osa syyl­li­siä Olku­luo­to 3:seen tai han­keen vii­väs­tyä­mi­sel­le heis­tä syntipukkia. 

        Esim Tal­vi­vaa­ra­kaan ei ollut, suo­ma­lai­set insi­nöö­ri­tie­don ja tai­don perus­teel­la olo­suh­teet huo­mioon mikään, menes­tys tari­na. Vai oli­ko? Tal­vio­lo­suh­teet ja muut sel­lai­set ei otet­tu Tal­vi­vaa­ras­sa huo­mioon ja se oli koti­mai­sel­la osaa­mi­sel­la teh­ty kaivos.

      34. Rahul Soma­ni:
        Rea­lis­ti: Aka­van tilas­tois­ta sel­vi­ää, että työt­tö­mi­nä on tuhan­sia IT-kou­lu­tet­tu­ja (Ekon/KTK,DI, FM, LuK, Ins, KTM,Trad), mut­ta kun pitäi­si saa­da maksuttomasti/halvalla, 30–40v, 30v työkokemuksella.

        Noi­den työt­tö­mien Aka­van ICE työn­te­ki­jöi­den koh­dal­la syyt
        vai­keas­ti uudel­leen työl­lis­ty­mi­seen alal­leon myös se että ICE alan tek­no­lo­gi­nen kehi­tys on men­nyt näil­tä 30–40 vuot­ta alal­la ole­vil­ta ohi. Jos hen­ki­lö joka on aloit­ta­nut ICE alal­la 1970-luvul­la ei toden­nä­köi­ses­ti ole päte­vä mitä nyky tek­no­lo­gi­nen osaa­mi­nen vaa­tii. Intias­sa val­mis­tuu vuo­sit­tain yhtä pal­jon ICE insi­nöö­re­jä kuin Suo­mes­sa alal­ta jää eläk­keel­le vuo­des­sa. Intian ICE insi­nöö­rit ovat alan­sa huippuja.

        Voin vakuut­taa että “alan­sa huip­pu­ja” kyl­lä pitää paik­kan­sa mut­ta vain erit­täin pie­nen pro­sen­tin osal­ta ja heis­tä jou­tuu mak­sa­maan saman luo­kan palk­kaa kuin suo­ma­lai­sel­le­kin huip­puo­saa­jil­le kos­ka kil­pai­li­ja­na on sil­loin, siis alan­sa huip­pu­jen tapauk­ses­sa, Kali­for­nia ja pii­laak­so. Hal­val­la ei saa huip­puo­saa­jia, ei intialaisiakaan.

      35. vaa­lit pian: Voin vakuut­taa että ”alan­sa huip­pu­ja” kyl­lä pitää paik­kan­sa mut­ta vain erit­täin pie­nen­pro­sen­tin osal­ta ja heis­tä jou­tuu mak­sa­maan saman luo­kan palk­kaa kuin suo­ma­lai­sel­le­kin huip­puo­saa­jil­le kos­ka kil­pai­li­ja­na on sil­loin, siis alan­sa huip­pu­jen tapauk­ses­sa, Kali­for­nia ja pii­laak­so. Hal­val­la ei saa huip­puo­saa­jia, ei intialaisiakaan.

        Syy mik­si esi­me­rikk­si huip­puo­saa­jia esim intia­lai­sia ICE insi­nöö­re­jä on tul­lut Kali­for­nian ICE yhtiöi­den pal­ve­luk­seen on yksin­ker­tai­ses­ti myös se että monet heis­tä opis­ke­li aikoi­naan par­hai­mis­sa Kali­for­nian yli­opis­tois­sa ja sai­vat siel­tä tut­kin­not ja Yhdys­val­tain oma kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä ei vali­tet­ta­vas­ti tue ICE insi­nöö­re­jen vaa­ta­vuut­ta niin että fir­mat sai­si nyt ja heti hyvää kou­lu­tet­tua työ­voi­maa . Intia­lais­ten osuus ei ole erit­täin pie­ni­pro­sent­ti päin­vas­toin ja palk­kaus ei ole myös­kään syy vaan kil­pai­lu ja se että oikeas­taan onko intia­lai­set byro­kra­tian (työ­vii­su­mien hitaan pro­ses­sin takia Suo­mes­sa) moti­voi­tu­nei­ta tul­la tän­ne kun palk­ka on jo sama kuin Suo­mes­sa ja Intias­sa. Ero­na on työ­tun­nit ja sosi­aa­li­set puo­let. Syy on myös byro­kra­tias­sa ennen muut­toa Suo­meen. USA tekee täs­sä vii­su­mi­po­li­tii­kas­sa parem­min ja jous­ta­vam­min kuin Suomi.

      36. Rahul Soma­ni:
        Noi­den työt­tö­mien Aka­van ICE työn­te­ki­jöi­den koh­dal­la syyt
        vai­keas­ti uudel­leen työl­lis­ty­mi­seen alal­leon myös se että ICE alan tek­no­lo­gi­nen kehi­tys on men­nyt näil­tä 30–40 vuot­ta alal­la ole­vil­ta ohi. Jos hen­ki­lö joka on aloit­ta­nut ICE alal­la 1970-luvul­la ei toden­nä­köi­ses­ti ole päte­vä mitä nyky tek­no­lo­gi­nen osaa­mi­nen vaa­tii. Intias­sa val­mis­tuu vuo­sit­tain yhtä pal­jon ICE insi­nöö­re­jä kuin Suo­mes­sa alal­ta jää eläk­keel­le vuo­des­sa. Intian ICE insi­nöö­rit ovat alan­sa huippuja. 

        70-luvul­la aloit­ta­neet ovat jo eläk­keeel­lä. Mut­ta myös 80–90-luvulla aloit­ta­neet, jos ovat olleet pois­sa työ­elä­mäs­tä tai sel­lai­si­sa töis­sä jos­sa uusin­ta tek­niik­kaa ei ole tar­vin­nut ope­tel­la kovin syväl­li­ses­ti on vai­kea työllistää.
        Koko ohjel­moin­ti on muut­tu­nut mon­ta ker­ta­lu­kua han­ka­lam­mak­si sik­si että kun ennen näy­töt oli­vat yksin­ker­tai­sia jon­ne syö­tet­tiin vain teks­tiä niin nyt vaa­di­taan eri­lai­sia graa­fi­sia omi­nai­suuk­sia ja mobi­li­teet­tia puhu­mat­ta­kaan infran ominaisuuksista.

        Intia­lais­ten hyö­dyn­tä­mi­nen on han­ka­laa eri­lais­ten kom­mu­ni­koin­ti-ongel­mien takia.

      37. R.Silfverberg: intia­lai

        R.Silfverberg:

        Intia­lais­ten hyö­dyn­tä­mi­nen on han­ka­laa eri­lais­ten kom­mu­ni­koin­ti-ongel­mien takia.

        Suu­rin osa intia­lai­sis­ta puhuu englan­tia ja ovat käyn­neet englan­nin­kie­li­sen yli­pis­to­ja muun muas­sa Yhdys­val­lois­sa ja Bri­ta­nias­sa. ICE alan kan­sain­vä­li­nen kie­li on englan­ti. Pii­laa­kos­sa työs­ken­te­lee jo nyt pal­jon intia­lai­sia ja suo­ma­lai­sia ja mil­lä kie­lel­lä he kom­mu­ni­koi­vat siel­lä? Tus­kin espan­jan­kie­lel­lä!? Englan­nin­kie­li on ICE alan kie­li halusi­me sitä tai emme ihan sen takia että maa­il­man joh­ta­vam­mat inter­net ja tie­to­ta­lou­den yhtiöt ovat amerikkalaisia.

      38. Rahul Soma­ni:
        Suu­rin osa intia­lai­sis­ta puhuu englan­tia ja ovat käyn­neet englan­nin­kie­li­sen yli­pis­to­ja muun muas­sa Yhdys­val­lois­sa ja Bri­ta­nias­sa. ICE alan kan­sain­vä­li­nen kie­li on englan­ti. Pii­laa­kos­sa työs­ken­te­lee jo nyt pal­jon intia­lai­sia ja suo­ma­lai­sia ja mil­lä kie­lel­lä he kom­mu­ni­koi­vat siel­lä? Tus­kin espan­jan­kie­lel­lä!? Englan­nin­kie­li on ICE alan kie­li halusi­me sitä tai emme ihan sen takia että maa­il­man joh­ta­vam­mat inter­net ja tie­to­ta­lou­den yhtiöt ovat amerikkalaisia. 

        Ne intia­lai­set jot­ka ovat töis­sä kan­sain­vä­lis­ten IT-fir­mo­jen yksi­köis­sä Intias­sa ja jot­ka eivät ole joh­ta­ja­ta­son hen­ki­löi­tä eivät­kä ole suo­rit­ta­nut yli­opis­to-opin­to­ja USA:sssa tai Bri­tan­nias­sa, puhu­vat englan­tia intia­lai­sit­tain, mikä aiheut­taa kom­mu­ni­koin­ti­vai­keuk­sia euroop­pa­lais­ten kans­sa jot­ka puhu­vat eri taval­la, var­sin­kin jos kes­kus­te­lu käy­dään puhe­li­mit­se tai videoneuvotteluna.

      39. Rea­lis­ti: Aka­van tilas­tois­ta sel­vi­ää, että työt­tö­mi­nä on tuhan­sia IT-kou­lu­tet­tu­ja (Ekon/KTK,DI, FM, LuK, Ins, KTM,Trad), mut­ta kun pitäi­si saa­da maksuttomasti/halvalla, 30–40v, 30v työkokemuksella.

        Ei kyl­lä pidä paik­kaan­sa, että kysy­mys oli­si pel­käs­tä halpuutuksesta.

        Oulus­sa on paha pula koo­daa­jis­ta yms., ja se näyt­tää jat­ku­van pit­käl­le tule­vai­suu­teen. Oulun Yli­opis­to ja työ­voi­ma­vi­ran­omai­set ovat yrit­tä­neet aina­kin kah­teen ottee­seen jär­jes­tää muun­to­kou­lu­tus­ta sel­lai­sil­le työt­tö­mil­le, jot­ka kou­lu­tus- tai koke­mus­taus­tan­sa ansios­ta voi olet­taa sii­hen pys­ty­vän. Kou­lu­tuk­sis­ta infor­moi­tiin hen­ki­lö­koh­tai­sil­la kir­jeil­lä. Kut­sut­tu­ja oli kum­mas­sa­kin tapauk­ses­sa tuhatkunta. 

        Ensim­mäi­nen kou­lu­tus jou­dut­tiin peru­maan lii­an pie­nen haki­ja­mää­rän takia. Toi­sel­la­kin yri­tyk­sel­lä haki­joi­ta löy­tyi vain muu­ta­ma kym­me­nen, enkä tie­dä onko a.o. muun­to­kou­lu­tus­ta aloitettu.

        Nuo mai­nit­se­ma­si tuhan­net IT-kou­lu­te­tut tai­ta­vat vain asua vää­räs­sä paikassa.

      40. Tapio: Ei kyl­lä pidä paik­kaan­sa, että kysy­mys oli­si pel­käs­tä halpuutuksesta.

        Oulus­sa on paha pula koo­daa­jis­ta yms., ja se näyt­tää jat­ku­van pit­käl­le tulevaisuuteen.OulunYliopisto ja työ­voi­ma­vi­ran­omai­set ovat yrit­tä­nee­tai­na­kin kah­teen ottee­seen jär­jes­tää­muun­to­kou­lu­tus­ta sel­lai­sil­le työt­tö­mil­le, jot­ka kou­lu­tus-tai koke­mus­taus­tan­sa ansios­ta voi olet­taa sii­hen pys­ty­vän. Kou­lu­tuk­sis­ta infor­moi­tiin hen­ki­lö­koh­tai­sil­la kir­jeil­lä. Kut­sut­tu­ja oli kum­mas­sa­kin tapauk­ses­sa tuhatkunta. 

        Ensim­mäi­nen kou­lu­tus jou­dut­tiin peru­maan lii­an pie­nen haki­ja­mää­rän takia. Toi­sel­la­kin yri­tyk­sel­lä haki­joi­ta löy­tyi vain muu­ta­ma kym­me­nen, enkä tie­dä onko a.o. muun­to­kou­lu­tus­ta aloitettu.

        Nuo mai­nit­se­ma­si tuhan­net IT-kou­lu­te­tut tai­ta­vat vain asua vää­räs­sä paikassa.

        Aiem­min fir­mat hoi­ti­vat pereh­dy­tyk­sen itse pal­kal­li­se­na. Nyky­ään yhteis­kun­nan pitäi­si kus­tan­taa se ja fir­man pitäi­si saa­da 6 kuu­kau­den pal­ka­ton “har­joit­te­lu”.

      41. Tapio:
        Ei kyl­lä pidä paik­kaan­sa, että kysy­mys oli­si pel­käs­tä halpuutuksesta.

        Oulus­sa on paha pula koo­daa­jis­ta yms., ja se näyt­tää jat­ku­van pit­käl­le tulevaisuuteen.OulunYliopisto ja työ­voi­ma­vi­ran­omai­set ovat yrit­tä­nee­tai­na­kin kah­teen ottee­seen jär­jes­tää­muun­to­kou­lu­tus­ta sel­lai­sil­le työt­tö­mil­le, jot­ka kou­lu­tus-tai koke­mus­taus­tan­sa ansios­ta voi olet­taa sii­hen pystyvän.

        Ensim­mäi­nen kou­lu­tus jou­dut­tiin peru­maan lii­an pie­nen haki­ja­mää­rän takia. Toi­sel­la­kin yri­tyk­sel­lä haki­joi­ta löy­tyi vain muu­ta­ma kymmenen.
        Nuo mai­nit­se­ma­si tuhan­net IT-kou­lu­te­tut tai­ta­vat vain asua vää­räs­sä paikassa.

        Taus­tal­la ei ole todel­la­kaan hal­puu­tus kos­ka koo­daa­jat ovat kova palk­kai­sia työn­te­ki­jöi­tä. Jos pie­nen koo­da­riyh­tiön läh­tö palk­ka on 8000 euroa /kk ja haki­joi­ta on vain 10 kun yri­tys hakee 100 hen­ki­lö niin se joh­tuu sii­tä että koo­da­reis­ta on pulaa. Van­hat 30–40 vuot­ta alal­la ole­vat työt­tö­mät IT-insi­nöö­rit eivät ole enää kou­lu­tuk­sen tai osaa­mi­sen kaut­ta nyky­päi­vän stan­dar­dei­den mukai­ses­ti päte­viä alalle

        Olet oikeas­sa että nuo tuhan­net IT-kou­lu­te­tut tai­ta­vat vain asua vää­räs­sä pai­kas­sa tai heil­lä on myös van­he­nu­neet vaa­ti­muk­set alla­la joka muut­tuu tosi nopeas­ti tek­no­lo­gian kehi­tyk­sen kautta. 

        Tie­dän erään IT-vas­taa­van joka oli töis­sä Ylel­lä 30 vuot­ta tek­ni­sel­lä puo­lel­la ja sai lop­pu­ti­lin kun Yle digi­taa­li­soi kaik­ki toi­min­ta ympä­ris­tön. Tämä IT-vas­taa­va tuli Yleen ana­loo­gi­sen tek­nii­kan aika­na ja läh­ti kun digi­taa­li­saa­tio kor­va­si ana­loo­gi­sen tek­nii­kan ääni­mit­ta­ria myötä

      42. Tapio: Ei kyl­lä pidä paik­kaan­sa, että kysy­mys oli­si pel­käs­tä halpuutuksesta.

        Oulus­sa on paha pula koo­daa­jis­ta yms., ja se näyt­tää jat­ku­van pit­käl­le tulevaisuuteen.OulunYliopisto ja työ­voi­ma­vi­ran­omai­set ovat yrit­tä­nee­tai­na­kin kah­teen ottee­seen jär­jes­tää­muun­to­kou­lu­tus­ta sel­lai­sil­le työt­tö­mil­le, jot­ka kou­lu­tus-tai koke­mus­taus­tan­sa ansios­ta voi olet­taa sii­hen pys­ty­vän. Kou­lu­tuk­sis­ta infor­moi­tiin hen­ki­lö­koh­tai­sil­la kir­jeil­lä. Kut­sut­tu­ja oli kum­mas­sa­kin tapauk­ses­sa tuhatkunta. 

        Ensim­mäi­nen kou­lu­tus jou­dut­tiin peru­maan lii­an pie­nen haki­ja­mää­rän takia. Toi­sel­la­kin yri­tyk­sel­lä haki­joi­ta löy­tyi vain muu­ta­ma kym­me­nen, enkä tie­dä onko a.o. muun­to­kou­lu­tus­ta aloitettu.

        Nuo mai­nit­se­ma­si tuhan­net IT-kou­lu­te­tut tai­ta­vat vain asua vää­räs­sä paikassa.

        Minä aloi­tin vii­me vuo­si­kym­men lopus­sa oulus­sa it-alan opin­not yli­opis­tos­sa, mut­ta lope­tin ne ikä­ra­sis­min takia. Kaik­kial­la puhu­taan it-alan ikä­ra­sis­mis­ta, sii­tä että esim 45v on jo van­ha tuol­la alal­la. Tek­nii­kan uudis­tu­vat vii­des­sä vuo­des­sa ja pitäi­si oppia uut­ta, mihin van­ha pää ei enää pys­ty. Lisäk­si jou­tuu kil­pai­le­maan töis­tä Aasian ja tule­vai­suu­des­sa myös Afri­kan väes­tö­mas­so­ja vastaan.

        IT-alal­la on sik­si pula töis­tä, kos­ka se on per­sees­tä. Sopi­va palk­ka­ta­so että tuo­ta kan­nat­tai­si teh­dä oli­si sel­lai­nen, että 45-vuo­ti­aa­na oli­si tilil­le sääs­ty­nyt elä­ke­ra­hat. Mut­ta tuo ei ole Suo­mes­sa mahdollista.

      43. Tapio:
        Nuo mai­nit­se­ma­si tuhan­net IT-kou­lu­te­tut tai­ta­vat vain asua vää­räs­sä paikassa. 

        Oulun IT-osaa­mi­nen pyö­ri lähes koko­naan Nokian ja sen ali­hank­ki­joi­den ympä­ril­lä. On mah­dol­lis­ta että ne jot­ka eivät enää Nokian romah­ta­mi­sen jäl­keen saa­neet töi­tä, läh­ti­vät koko­naan muu­an­ne, eivät­kä ole halun­neet palata.

      44. R.Silfverberg: Oulun IT-osaa­mi­nen pyö­ri lähes koko­naan Nokian ja sen alihankkijoidenympärillä.On mah­dol­lis­ta että ne jot­ka eivät enää Nokian romah­ta­mi­sen jäl­keen saa­neet töi­tä, läh­ti­vät koko­naan muu­an­ne, eivät­kä ole halun­neet palata.

        Oulun seu­dun ICT-ala toi­pui Nokian romah­duk­ses­ta ällis­tyt­tä­vän nopeas­ti. Ouluun tuli osaa­jien peräs­sä mm. usei­ta ulko­puo­li­sia toi­mi­joi­ta. Nyt siel­lä on alan töis­sä enem­män ihmi­siä kuin Nokian aikoina.

  14. Ilmas­ton­muu­tos, väes­tö­rä­jäh­dys, ongel­ma­ka­pi­ta­lis­mi, maas­sa­muut­to — nämä todel­la­kin kuu­lu­vat kes­kei­sim­piin kysy­myk­siin alka­val­la vuo­si­kym­me­nel­lä. Jaan myös pit­käl­ti blo­gis­tin näke­myk­sen sii­tä, kuin­ka näi­hin kysy­myk­siin tuli­si vas­ta­ta, pois lukien vii­mei­sin: Uskon monen nuo­ren halua­van jää­dä ja aikui­sen tah­to­van pala­ta koti­seu­dul­leen, kun­han siel­lä yllä­pi­de­tään ja kehi­te­tään muka­van elä­män edel­ly­tyk­siä. Nyt ei pidä opti­moi­da lyhyen täh­täi­men taloudellis–materiaalista etua vaan kan­nat­taa aja­tel­la aina­kin sadan vuo­den päähän. 

    Lis­tas­ta puut­tuu Suo­men ongel­mal­li­nen demo­gra­fi­nen eli väes­töl­li­nen muu­tos. Vii­me vuo­si­na Suo­meen on muut­ta­nut vuo­des­sa net­to­na noin 15 000 vie­ras­kie­lis­tä; mää­rä on kas­va­nut mel­ko tasai­ses­ti ja jo noin kol­min­ker­tais­tu­nut vuo­den 1995 jäl­keen. Toi­saal­ta net­to­na noin 3000 koti­kie­lis­tä muut­taa pois Suo­mes­ta vuo­sit­tain. Kun tähän lisä­tään saa­vu­tet­tu alhai­nen syn­ty­vyys, joka voi pie­nen­tyä edel­leen ja joka on eri­tyi­sen alhais­ta koti­kie­li­sil­lä, niin olem­me todis­ta­mas­sa dra­maat­tis­ta muu­tos­ta vie­lä alka­neen vuo­si­kym­me­nen aika­na. Jo nyt meil­lä on kou­lu­ja, jois­sa enem­mis­tö oppi­lais­ta on vie­ras­kie­li­siä. Kehi­tys on mie­les­tä­ni huo­les­tut­ta­vaa. Sii­hen oli­si pitä­nyt puut­tua jo aikaa sit­ten. Koti­kie­lis­ten alhais­ta syn­ty­vyyt­tä ei tule pai­ka­ta vie­ras­kie­lis­ten maa­han­muu­tol­la; päin­vas­toin, vie­ra­kie­lis­ten maa­han­muut­to tuli­si pitää sopi­van pie­ne­nä suh­tees­sa koti­kie­li­sen syn­ty­vyy­teen. Näin tuli­si toi­mia sil­lä­kin uhal­la, että nk. väes­töl­li­nen huol­to­suh­de jää hei­kok­si ja maan väki­lu­ku alkaa las­kea mel­ko nopeasti.

  15. täs­sä vie­lä hyvä kom­ment­ti jol­ta­kin redditistä:

    Oma koke­muk­se­ni on, että koo­daa­mi­nen on hel­ve­tin kulut­ta­vaa hom­maa ja vaa­tii pal­jon tai­to­ja joi­den hank­ki­mi­nen kes­tää aikaa. Jos vaih­toeh­to­na on saa­da suun­nil­leen sama elin­ta­so teke­mäl­lä jotain hel­pom­paa, niin en voi kyl­lä suo­si­tel­la kenel­le­kään koo­daa­mis­ta työ­nä. Sama pätee suu­rim­paan osaan tek­ni­siä alo­ja: ihmi­nen on raken­net­tu siten että kai­ken­lai­nen loo­gi­nen ajat­te­lu ja tek­ni­ne työ on hel­ve­tin ras­kas­ta ja han­ka­laa. Jos sii­tä ei saa juu­ri­kaan isom­paa palk­kio­ta kuin jos­tain hel­pom­mas­ta, nuo­ri joka valit­see pää­ai­neek­seen his­to­rian tie­to­jen­kä­sit­te­ly­tie­teen sijaan tekee aivan loo­gi­sen ja oman elä­män­sä onnel­li­suu­den kan­nal­ta hyvän valinnan.

    1. sep­po:
      täs­sä vie­lä hyvä kom­ment­ti jol­ta­kin redditistä:

      Oma koke­muk­se­ni on, että koo­daa­mi­nen on hel­ve­tin kulut­ta­vaa hom­maa ja vaa­tii pal­jon tai­to­ja joi­den hank­ki­mi­nen kes­tää aikaa. Jos vaih­toeh­to­na on saa­da suun­nil­leen sama elin­ta­so teke­mäl­lä jotain hel­pom­paa, niin en voi kyl­lä suo­si­tel­la kenel­le­kään koo­daa­mis­ta työ­nä. Sama pätee suu­rim­paan osaan tek­ni­siä alo­ja: ihmi­nen on raken­net­tu siten että kai­ken­lai­nen loo­gi­nen ajat­te­lu ja tek­ni­ne työ on hel­ve­tin ras­kas­ta ja han­ka­laa. Jos sii­tä ei saa juu­ri­kaan isom­paa palk­kio­ta kuin jos­tain hel­pom­mas­ta, nuo­ri joka valit­see pää­ai­neek­seen his­to­rian tie­to­jen­kä­sit­te­ly­tie­teen sijaan tekee aivan loo­gi­sen ja oman elä­män­sä onnel­li­suu­den kan­nal­ta hyvän valinnan. 

      Huma­nis­teil­le on kysyn­tä sur­ke­aa Suo­mes­sa mut­ta suo­sit­te­len min­kä tahan­sa amma­tin tek­ni­sel­tä tai ter­vey­den­hoi­to-alal­ta jota voi teh­dä ete­lä-suo­mes­sa jos ei koo­daa­mi­nen kiinnosta.

    2. sep­po:
      täs­sä vie­lä hyvä kom­ment­ti jol­ta­kin redditistä:

      Oma koke­muk­se­ni on, että koo­daa­mi­nen on hel­ve­tin kulut­ta­vaa hom­maa ja vaa­tii pal­jon tai­to­ja joi­den hank­ki­mi­nen kes­tää aikaa. Jos vaih­toeh­to­na on saa­da suun­nil­leen sama elin­ta­so teke­mäl­lä jotain hel­pom­paa, niin en voi kyl­lä suo­si­tel­la kenel­le­kään koo­daa­mis­ta työ­nä. Sama pätee suu­rim­paan osaan tek­ni­siä alo­ja: ihmi­nen on raken­net­tu siten että kai­ken­lai­nen loo­gi­nen ajat­te­lu ja tek­ni­ne työ on hel­ve­tin ras­kas­ta ja han­ka­laa. Jos sii­tä ei saa juu­ri­kaan isom­paa palk­kio­ta kuin jos­tain hel­pom­mas­ta, nuo­ri joka valit­see pää­ai­neek­seen his­to­rian tie­to­jen­kä­sit­te­ly­tie­teen sijaan tekee aivan loo­gi­sen ja oman elä­män­sä onnel­li­suu­den kan­nal­ta hyvän valinnan. 

      Älä yleis­tä. Ei koo­daa­mi­nen ole han­ka­laa, jos sitä osaa. Se on kuin mate­ma­tiik­ka: osaa­val­le nau­tin­to, lah­jat­to­mal­le tuskaa.

      Olen 61-vuo­tias DI ja elät­tä­nyt itse­ni koo­daa­mal­la vuo­des­ta 1982. Teh­tä­vät ovat pyö­ri­neet tie­to­lii­ken­teen ympä­ril­lä. Toki olen ollut myös pro­jek­ti­pääl­lik­kö, esi­mies, ark­ki­teh­tuu­ri­suun­nit­te­li­ja jne., mut­ta vaik­ka muu muut­tuu niin koo­daa­mi­nen pysyy. Koo­daan lisäk­si har­ras­tuk­sen vuok­si itsel­le­ni kaik­kea kivaa, sekä urhei­lu­ku­viois­sa maa­il­man­laa­jui­ses­ti käy­tet­ty­jä ohjelmistoja. 

      Var­maan­kin koo­da­ri voi jämäh­tää van­haan tek­niik­kaan. Itse olen aina halun­nut oppia uut­ta ja ehkä­pä sik­si­kin minul­la on ollut mah­dol­li­suus pysyä tek­nii­kan kär­jes­sä. Jos töis­sä hom­mat ovat välil­lä tur­han­kin rau­ta­lä­hei­siä niin viraa­be­li­hom­mis­sa voi teh­dä wep­pi­si­vu­ja nyky­ai­kai­sim­mal­la mah­dol­li­sel­la tekniikalla.

      Ja en ole har­vi­nai­suus. Vie­res­sä istu­va kol­le­ga­ni on vain vuo­den nuo­rem­pi. Vas­ta­val­mis­tu­nut DI on lähin­nä oppi­poi­ka. Koo­daa­mi­nen todel­la­kin vaa­tii pal­jon tai­to­ja. Lähin­nä nau­rat­taa, kun jois­ta­kin yri­te­tään pika­kou­lut­taa 12 vii­kos­sa koo­da­rei­ta! Joo, kyl­lä­hän sii­nä ajas­sa oppii teke­mään yksin­ker­tai­sen wep­pi­si­vun tai pät­kän Pyt­hon-koo­dia, jol­la voi las­kea kak­si lukua yhteen, mut­ta palk­kaa niil­lä tai­doil­la ei vie­lä saa. Eikä teh­dä muu­tok­sia Linuxin ker­ne­lin TCP-pinoon. Ohjel­moin­ti­kie­li on kuin rans­kan kie­len tai­to: vält­tä­mä­tön työ­ka­lu, mut­ta ei tee kenes­tä­kään Rans­kan menes­ty­vin­tä kirjailijaa.

      1. QTC: Älä yleis­tä. Ei koo­daa­mi­nen ole han­ka­laa, jos sitä osaa. Se on kuin mate­ma­tiik­ka: osaa­val­le nau­tin­to, lah­jat­to­mal­le tuskaa.

        Olen 61-vuo­tias DI ja elät­tä­nyt itse­ni koo­daa­mal­la vuo­des­ta 1982. Teh­tä­vät ovat pyö­ri­neet tie­to­lii­ken­teen ympä­ril­lä. Toki olen ollut myös pro­jek­ti­pääl­lik­kö, esi­mies, ark­ki­teh­tuu­ri­suun­nit­te­li­ja jne., mut­ta vaik­ka muu muut­tuu niin koo­daa­mi­nen pysyy. Koo­daan lisäk­si har­ras­tuk­sen vuok­si itsel­le­ni kaik­kea kivaa, sekä urhei­lu­ku­viois­sa maa­il­man­laa­jui­ses­ti käy­tet­ty­jä ohjelmistoja. 

        Var­maan­kin koo­da­ri voi jämäh­tää van­haan tek­niik­kaan. Itse olen aina halun­nut oppia uut­ta ja ehkä­pä sik­si­kin minul­la on ollut mah­dol­li­suus pysyä tek­nii­kan kär­jes­sä. Jos töis­sä hom­mat ovat välil­lä tur­han­kin rau­ta­lä­hei­siä niin viraa­be­li­hom­mis­sa voi teh­dä wep­pi­si­vu­ja nyky­ai­kai­sim­mal­la mah­dol­li­sel­la tekniikalla.

        Ja en ole har­vi­nai­suus. Vie­res­sä istu­va kol­le­ga­ni on vain vuo­den nuo­rem­pi. Vas­ta­val­mis­tu­nut DI on lähin­nä oppi­poi­ka. Koo­daa­mi­nen todel­la­kin vaa­tii pal­jon tai­to­ja. Lähin­nä nau­rat­taa, kun jois­ta­kin yri­te­tään pika­kou­lut­taa 12 vii­kos­sa koo­da­rei­ta! Joo, kyl­lä­hän sii­nä ajas­sa oppii teke­mään yksin­ker­tai­sen wep­pi­si­vun tai pät­kän Pyt­hon-koo­dia, jol­la voi las­kea kak­si lukua yhteen, mut­ta palk­kaa niil­lä tai­doil­la ei vie­lä saa. Eikä teh­dä muu­tok­sia Linuxin ker­ne­lin TCP-pinoon. Ohjel­moin­ti­kie­li on kuin rans­kan kie­len tai­to: vält­tä­mä­tön työ­ka­lu, mut­ta ei tee kenes­tä­kään Rans­kan menes­ty­vin­tä kirjailijaa.

        hyvä hom­ma. Lukio­lai­sil­le teki­si var­maan hyvä näh­dä sinun kal­tai­sia “ukko­met­so­ja” mark­ki­noi­mas­sa koo­daus­ta nuor­ten kol­lien sijaan. Nyt­hän koo­dauk­sel­la on ikä­ra­sis­ti­nen mai­ne. Jos ker­to­ma­si pitää paik­kan­sa, niin hyvä homma.

    3. sep­po:
      täs­sä vie­lä hyvä kom­ment­ti jol­ta­kin redditistä:

      Oma koke­muk­se­ni on, että koo­daa­mi­nen on hel­ve­tin kulut­ta­vaa hom­maa ja vaa­tii pal­jon tai­to­ja joi­den hank­ki­mi­nen kes­tää aikaa. Jos vaih­toeh­to­na on saa­da suun­nil­leen sama elin­ta­so teke­mäl­lä jotain hel­pom­paa, niin en voi kyl­lä suo­si­tel­la kenel­le­kään koo­daa­mis­ta työ­nä. Sama pätee suu­rim­paan osaan tek­ni­siä alo­ja: ihmi­nen on raken­net­tu siten että kai­ken­lai­nen loo­gi­nen ajat­te­lu ja tek­ni­ne työ on hel­ve­tin ras­kas­ta ja han­ka­laa. Jos sii­tä ei saa juu­ri­kaan isom­paa palk­kio­ta kuin jos­tain hel­pom­mas­ta, nuo­ri joka valit­see pää­ai­neek­seen his­to­rian tie­to­jen­kä­sit­te­ly­tie­teen sijaan tekee aivan loo­gi­sen ja oman elä­män­sä onnel­li­suu­den kan­nal­ta hyvän valinnan.

      Noin on. IT-ala kil­pai­lee samois­ta lah­jak­kuuk­sis­ta kuin eräät tun­ne­tut suo­si­tut tie­de­kun­nat. Nuo tun­ne­tut tie­de­kun­nat vie­vät lah­jak­kuu­det, kos­ka siel­lä odot­taa nousu­joh­tei­nen ura sul­je­tus­sa amma­tis­sa, jos­sa palk­kaus on hyvä.

      Sul­je­tus­sa amma­tis­sa toimen/viran päte­vyys­vaa­ti­mus on sanot­tu suo­raa sää­dök­ses­sä. Alo­jen medi­aa­ni­palk­ka ker­too kai­ken oleel­li­sen. IT-alaa ei voi suo­si­tel­la nuorille.

      1. Rea­lis­ti: IT-ala kilpailee

        Rea­lis­ti:
        IT-ala kil­pai­lee samois­ta lah­jak­kuuk­sis­ta kuin eräät tun­ne­tut suo­si­tut tie­de­kun­nat. IT-alaa ei voi suo­si­tel­la nuorille.

        Tuos­sa väit­tees­sä ei ole mitään todel­lis­ta sii­nä että IT-ala kil­pai­lee mui­den tie­de­kun­tien kans­sa. Min­kä tie­de­kun­tien kans­sa tar­kem­min? IT-ala on maa­il­man­laa­jui­ses­ti enem­män nuo­ria. Par­haim­mat It-alan työn­te­ki­jät tule­vat pää­asias­sa Aasias­ta eten­kin Intias­ta ja hei­dän kysyn­tä niin Pii­laak­sos­sa, Euroo­pas­sa, kuin Intias­sa on erit­täin kovaa ja kil­pai­lu on kovem­paa. IT-ala on eten­kin aasia­lais­ten nuor­ten osal­ta suu­rin työl­lis­tä­jä. Koh­ta näem­me englan­nin­kie­li­sen Afri­kan mai­den nuor­ten tulon IT-alal­le. Nige­ria, Gha­na ja englan­nin­kie­li­nen Kame­run on täs­sä joh­ta­via mai­ta. En tie­dä mis­tä muis­ta tie­de­kun­nis­ta puhut mut­ta ei tar­vit­se kun men­nä Pii­laak­soon niin näkee min­käi­käi­siä on siel­lä IT-alla­la töis­sä. Samoin käyn­ti Intian data­kes­kuk­sis­sa valai­see asi­aa paremmin.

      2. Rahul Soma­ni:
        […] Par­haim­mat It-alan työn­te­ki­jät tule­vat pää­asias­sa Aasias­ta eten­kin Intias­ta ja hei­dän kysyn­tä niin Pii­laak­sos­sa, Euroo­pas­sa, kuin Intias­sa one­rit­täin kovaa ja kil­pai­lu on kovempaa.IT-ala on eten­kin aasia­lais­ten nuor­ten osal­ta suu­rin työl­lis­tä­jä. Koh­ta näem­me englan­nin­kie­li­sen Afri­kan mai­den nuor­ten tulon IT-alal­le. Nige­ria, Gha­na ja englan­nin­kie­li­nen Kame­run on täs­sä joh­ta­via maita. […]

        Oman työ­paik­ka­ni kol­le­gat ovat ympä­ri maa­il­maa. Samoin muis­sa toi­mi­pis­teis­sä, jois­sa olen käy­nyt (USA, Euroop­pa, Aasia) on monia kan­sal­li­suuk­sia. Kii­na­lai­set ja intia­lai­set näyt­tä­vät ole­van ylie­dus­tet­tui­na. Ainut poik­keus ovat afrik­ka­lai­set. Hei­tä en ole kos­kaan näh­nyt mis­sään IT-teh­tä­vis­sä (Afri­kas­sa en ole käynyt).

        Miten Nige­rian, Gha­nan ja Kame­ru­nin IT-alan nousu näkyy? Pait­si nige­ria­lais­kir­jei­nä? Tämä onkin mie­len­kiin­toi­nen aihe. Voi­si­ko IT-tek­no­lo­gia toi­mia Afri­kan talous­kas­vun vetu­ri­na? Tai edes katalysaattorina?

      3. QTC: intia­lai

        QTC:

        Kii­na­lai­set ja intia­lai­set näyt­tä­vät ole­van ylie­dus­tet­tui­na. Ainut poik­keus ovat afrik­ka­lai­set. Hei­tä en ole kos­kaan näh­nyt mis­sään IT-teh­tä­vis­sä (Afri­kas­sa en ole käynyt).
        Miten Nige­rian, Gha­nan ja Kame­ru­nin IT-alan nousu näkyy? Tämä onkin mie­len­kiin­toi­nen aihe. Voi­si­ko IT-tek­no­lo­gia toi­mia Afri­kan talous­kas­vun vetu­ri­na? Tai edes katalysaattorina? 

        Englan­nin­kie­li­nen Afrik­ka on tulos­sa kil­pai­lus­sa IT-alal­la ja muis­sa finas­sia­loil­la. Län­si-Afrik­ka on täs­sä Ete­lä-Afri­kan kans­sa hyväs­sä kil­pai­lus­sa koko Afrikassa

        Nige­ria, Gha­na ja englan­nin­kie­li­nen Kame­run ovat jo Afri­kas­sa luo­neet menes­ty­viä IT-yhtiöi­tä ja laa­jen­tu­vat Afri­kas­sa. Ensin pitää laa­jen­tua Afri­kas­sa ja sit­ten val­loit­taa maa­il­ma Näin aasia­lai­set teki­vät japa­ni­lais­ten aloit­tees­ta 1970-luvul­la peräs­sä tuli ete­lä­ko­rea­lai­set, taiwa­ni­lai­set ja singaporelaiset. 

        Nyt laa­jo­jen tie­to­verk­ko­jen kaut­ta laa­ja­kais­ta­verk­ko tulee Afri­kaa­na ja se on ainoa maan­osa joka menee suo­raan laa­ja­kais­ta verk­koon ilman modee­mi väli­vai­het­ta ja englan­nin­kie­li­nen Afrik­ka on joh­dos­sa toi­sin kuin rans­kan­kie­li­nen Afrikka. 

        Sanoit ettet ole käy­nyt Afri­kas­sa. Suo­sit­te­len käy­mään Lago­sis­sa ja Acca­ras­sa ja siel­lä on afrik­ka­lai­sen IT-kes­kus­ten pääkonttoreita

      4. QTC: (Afri­kas­sa en ole käynyt).

        QTC:

        Miten Nige­rian, Gha­nan ja Kame­ru­nin IT-alan nousu näkyy? Pait­si nigerialaiskirjeinä? 

        Nige­ria­lais­kir­jeet eivät ker­ro afrik­ka­lai­sis­ta koko totuut­ta kuten ei kaik­kien suo­ma­lais­ten vii­kon­lop­pui­nen huur­tei­nen ja tok­si­nen mais­te­lu mie­lia­la eten­kin met­ros­sa ja HSL lähi­lii­ken­teen junissa

      5. Rahul Soma­ni:
        Tuos­sa väit­tees­sä ei ole mitään todel­lis­ta sii­nä ettäIT-ala kil­pai­lee mui­den tie­de­kun­tien kans­sa. Min­kä tie­de­kun­tien kans­sa tarkemmin?IT-alaon maa­il­man­laa­jui­ses­ti enem­män nuo­ria. Par­haim­mat It-alan työn­te­ki­jät tule­vat pää­asias­sa Aasias­ta eten­kin Intias­ta ja hei­dän kysyn­tä niin Pii­laak­sos­sa, Euroo­pas­sa, kuin Intias­sa one­rit­täin kovaa ja kil­pai­lu on kovempaa.IT-ala on eten­kin aasia­lais­ten nuor­ten osal­ta suu­rin työl­lis­tä­jä. Koh­ta näem­me englan­nin­kie­li­sen Afri­kan mai­den nuor­ten tulon IT-alal­le. Nige­ria, Gha­na ja englan­nin­kie­li­nen Kame­run on täs­sä joh­ta­via maita.En tie­dä mis­tä muis­ta tie­de­kun­nis­ta puhut mut­ta ei tar­vit­se kun men­nä Pii­laak­soon niin näkee min­käi­käi­siä on siel­lä IT-alla­la töis­sä. Samoin käyn­ti Intian data­kes­kuk­sis­sa valai­see asi­aa paremmin.

        tuos­sa puhut­tiin suo­mes­ta. Suo­mes­sa on ollut talou­del­li­ses­ti jär­ke­väm­pää alkaa vaik­ka lää­kä­rik­si tai ham­mas­lää­kä­rik­si tai juris­tik­si kuin it-alal­le, mikä on todel­la tyh­mää. Suo­mi kun tar­vit­si­si inno­voi­jia yksi­tyi­sen sek­to­rin aloille.

        Aivan jär­je­tön­tä on teh­dä sel­lai­nen yhteis­kun­ta, mis­sä kor­keim­man talou­del­li­sen sta­tuk­sen saa jul­ki­sen puo­len suo­ja­tuis­sa amma­teis­sa. Eten­kin kun suo­men pie­ne­nä maa­na pitäi­si olla dynaa­mi­nen ja mui­ta edellä.

        Itse­kin aika­naan näi­tä asioi­ta poh­din alaa vali­tes­sa. It-ala oli kiin­nos­ta­va, mut­ta se on teh­ty suo­mes­sa vali­tet­ta­vas­ti erit­täin epähoukuttelevaksi.

      6. asdas­das: lää­kä­rik­si tai ham­mas­lää­kä­rik­si tai juristiks

        asdas­das: tuos­sa puhut­tiin suo­mes­ta. Suo­mes­sa on ollut talou­del­li­ses­ti jär­ke­väm­pää alkaa vaik­ka lää­kä­rik­si tai ham­mas­lää­kä­rik­si tai juris­tik­si kuin it-alal­le, mikä on todel­la tyh­mää. Suo­mi kun tar­vit­si­si inno­voi­jia yksi­tyi­sen sek­to­rin aloille.

        Aivan jär­je­tön­tä on teh­dä sel­lai­nen yhteis­kun­ta, mis­sä kor­keim­man talou­del­li­sen sta­tuk­sen saa jul­ki­sen puo­len suo­ja­tuis­sa amma­teis­sa. Eten­kin kun suo­men pie­ne­nä maa­na pitäi­si olla dynaa­mi­nen ja mui­ta edellä.

        Itse­kin aika­naan näi­tä asioi­ta poh­din alaa vali­tes­sa. It-ala oli kiin­nos­ta­va, mut­ta se on teh­ty suo­mes­sa vali­tet­ta­vas­ti erit­täin epähoukuttelevaksi.

        Tuos­sa poin­tis­sa­si on perää ja näil­lä esi­mek­keil­lä Afri­kas­ta ja Aasias­ta halusin vain tuo­da sen tosi­asian esil­le että näi­den mai­den kou­lu­tet­tu väes­tön kans­sa jou­du­taan jo rek­ry­toi­maan Euroop­paan ja koh­ta var­maan Poh­jois-Ame­rik­ka tekee sen jo. Austra­lia ja Uusi-See­lan­ti tekee sitä koko ajan. Samoin Per­sian­lah­den maat ja muu­ta­ma Aasian maa etent­kin Sin­ga­po­re ja Taiwan. 

        lää­kä­rik­si tai ham­mas­lää­kä­rik­si tai juris­tik­si pää­se­mi­nen on sikä­li vai­keam­paa kos­ka pai­kal­li­set ammat­ti­lii­tot (ei var­si­nai­ses­ti Ay-lii­ke) vaan alo­jen edun­val­vo­jat jois­sa on myös työ­nan­ta­jia val­vo­vat näi­den mai­nit­se­mia­si alal­le pää­syä jopa niin että se on men­nyt tuo­hon jul­ki­sen puo­len suo­ja­tui­hin ammat­tei­hin niin että IT-ala esim ei ole suo­sit­tua. Far­ma­seut­ti­liit­to esim vas­tus­taa mones­ti uusien pro­vii­so­rien lisä­kou­lus­ta niin että heis­tä tuli­si jat­kos­sa uusien apteek­kien omis­ta­jia. Kauklah­teen on eräs far­ma­seut­ti suu­nit­te­le­mas­sa uuden aptee­kin avaa­mis­ta (lähin on Kiven­lah­des­sa) ja tätät Far­ma­seut­ti­liit­to vas­tus­taa tai on valit­ta­nut asias­ta Fime­aan. mikä on todel­la tyhmää.

      7. Ris­to ej pent­ti­lä­hän kir­joit­ti tuos­ta asias­ta ulti­maat­tu­mis­saan 90-luvul­la. Ris­kien­ot­to on ulkois­tet­tu yksi­tyis­se­kot­rin teki­jöil­le ja yrit­tä­jil­le, joi­den tar­koi­tus on olla dyna­mo­na tuot­ta­mas­sa rahaa jul­ki­sen sek­to­rin teki­jöil­le ja vir­ka­mie­hil­le ja maa­ta­lous­te­ki­jöil­le sekä suo­ja­tuis­sa amma­teis­sa oleville. 

        Jos tämä maa haluai­si menes­tyä, pitäi­si teh­dä toi­sin. Nos­taa yksi­löt jalus­tal­le ja myön­tää, että hei­dän panok­ses­taan on elin­ta­som­me nousu kiittäminen.

      8. Rea­lis­ti: Noin on. IT-ala kil­pai­lee samois­ta lah­jak­kuuk­sis­ta kuin eräät tun­ne­tut suo­si­tut tie­de­kun­nat. Nuo tun­ne­tut tie­de­kun­nat vie­vät lah­jak­kuu­det, kos­ka siel­lä odot­taa nousu­joh­tei­nen ura sul­je­tus­sa amma­tis­sa, jos­sa palk­kaus on hyvä.

        Sul­je­tus­sa amma­tis­sa toimen/viranpätevyysvaatimus on sanot­tu suo­raa­sää­dök­ses­sä. Alo­jen­me­di­aa­ni­palk­ka ker­too kai­ken oleel­li­sen. IT-alaa ei voi suo­si­tel­la nuorille.

        Näin on. IT-alal­le pää­see töi­hin vaik­ka ei oli­si mitään tut­kin­toa jos on itseop­pi­nut ja työ­koe­mus­ta. Eivät­kä kaik­ki kor­kea­kou­lu­te­tut­kaan saa sel­lai­sia palk­ko­ja kuin lää­kä­rit tai juris­tit. Osa saa huo­nom­paa kuin sai­raan­hoi­ta­jat. Alal­le ollaan jois­sa­kin tilan­teis­sa “jou­dut­tu” kun on ollut kor­kea­suh­dan­ne ja otet­tu kaik­ki mit­kä irto­aa. Onhan se kui­ten­kin siis­tiä sisä­työ­tä sään­nöl­li­sil­lä työ­ajoil­la ja pää­see ehkä näke­mään vähän suu­ren maa­il­man mei­nin­kiä. Nyt ei voi­da puhua kor­kea­suh­dan­tees­ta kos­ka Nokia-romah­duk­sen jäl­keen on yhä tuhan­sia jot­ka eivät ole saa­neet uut­ta töi­tä, tai aina­kaan yhtä hyvin pal­kat­tua kuin ennen. Alal­la oli vie­lä 30 vuot­ta sit­ten n 40% nai­sia mut­ta enää nip­pa nap­pa 20. Fik­sut nai­set ovat tajun­neet lukea lää­kä­rik­si tai juristiksi.

      9. R.Silfverberg: lää­kä­rit tai juristit. 

        R.Silfverberg: Eivät­kä kaik­ki kor­kea­kou­lu­te­tut­kaan saa sel­lai­sia palk­ko­ja kuin lää­kä­rit tai juris­tit. Nokia-romah­duk­sen jäl­keen on yhä tuhan­sia jot­ka eivät ole saa­neet uut­ta töi­tä, tai aina­kaan yhtä hyvin pal­kat­tua kuin ennen. Alal­la oli vie­lä 30 vuot­ta sit­ten n 40% nai­sia mut­ta enää nip­pa nap­pa 20. Fik­sut nai­set ovat tajun­neet lukea lää­kä­rik­si tai juristiksi.

        Mik­si lää­kä­reik­si tai juris­teik­si pää­see mones­sa maas­sa hyvään suo­jat­tuun työ­paik­kaan on yksin­ker­tai­nen vas­taus; Alan lii­tot kuten Lää­kä­ri­lii­to ja Laki­mies­liit­to ovat mones­sa maa­sa ei ainoas­taan Suo­mes­sa vaa­ti­neet pai­kal­lis­ta tut­kin­toa ennen kuin pää­set alal­le ja ovat saa­neet vuo­des­sa kiin­tiön lää­ke­tie­teel­li­seen joka kui­ten­kin tar­koit­taa esim lää­kä­ri­pu­laa. Suo­ja­työ­pai­kat kuten lää­kä­rit tai juris­tit ovat ovat sik­si suo­si­tuim­pia mut­ta sinän­sä itses­tään vää­ris­tä­vät alan tar­jon­taa ja kysyn­tää ja menekkiä .

      10. Rahul Soma­ni:
        Mik­si lää­kä­reik­si tai juris­teik­si pää­see mones­sa maas­sa hyvään suo­jat­tuun työ­paik­kaan on yksin­ker­tai­nen vas­taus; Alan lii­tot kuten Lää­kä­ri­lii­to ja Laki­mies­liit­to ovat mones­sa maa­sa ei ainoas­taan Suo­mes­sa vaa­ti­neet pai­kal­lis­ta tut­kin­toa ennen kuin pää­set alal­le ja ovat saa­neet vuo­des­sa kiin­tiön lää­ke­tie­teel­li­seen joka kui­ten­kin tar­koit­taa esim lää­kä­ri­pu­laa. Suo­ja­työ­pai­kat kuten lää­kä­rit tai juris­tit ovat ovat sik­si suo­si­tuim­pia mut­ta sinän­sä itses­tään vää­ris­tä­vät alan tar­jon­taa ja kysyn­tää ja menekkiä . 

        Tuo on tie­det­ty jo kau­an. Lää­kä­ri (tar­kem­min kirur­gi) on Suo­men arvos­te­tuin ammat­ti ollut monis­sa peräk­käi­sis­sä mielipidekyselyissä.
        Lää­kä­ri­lii­tol­la on sat­tu­neis­ta syis­tä mui­ta liit­to­ja parem­pi neu­vott­te­lua­se­ma ja moni kan­san­edus­ta­ja ja minis­te­ri on toi­mi­nut lää­kä­ri­nä. Ei korp­pi kor­pin sil­mää noki.

        Juris­te­ja taas voi­si kou­lut­taa enem­män kos­ka kou­lu­tus on hal­paa, vain kir­jo­jen pänt­tää­mis­tä, ja Suo­mes­sa juris­tien ei ole pak­ko olla sel­lai­sia sai­var­te­li­joi­ta kuin ame­rik­ka­lai­sis­sa TV-sar­jois­sa. Kai­vat­tai­siin nime­no­maan inhi­mil­li­sem­piä juris­te­ja. Mut­ta kuten lää­kä­riei­tä­kin, juris­ti­kou­lu­tuk­sen saa­nei­ta on pal­jon edus­kun­nas­sa, hal­li­tuk­ses­sa ja presidenttinäkin.

      11. R.Silfverberg: Tuo on tie­det­ty jo kau­an. Lää­kä­ri (tar­kem­min kirur­gi) on Suo­men arvos­te­tuin ammat­ti ollut monis­sa peräk­käi­sis­sä mielipidekyselyissä.
        Lää­kä­ri­lii­tol­la on sat­tu­neis­ta syis­tä mui­ta liit­to­ja parem­pi neu­vott­te­lua­se­ma ja moni kan­san­edus­ta­ja ja minis­te­ri on toi­mi­nut lää­kä­ri­nä. Ei korp­pi kor­pin sil­mää noki.

        Tuos­sa koko Lää­kä­ri­lii­ton aset­ta­mas­sa kiin­tiös­sä on se nur­ja puo­li että Suo­mes­sa ja myös mones­sa län­si­mais­sa lää­kä­reis­tä on aito pula ja lää­ke­tie­teel­li­ses­sä tie­de­kun­nas­sa on kei­no­te­koi­sen alhai­set kiin­tiöt. Yhdys­val­lois­sa esi­mer­kik­si AMA:n vai­ku­tuk­ses­ta lää­kä­rien kou­lu­tus kiin­tiö vuo­des­ta 1910 asti on ollut tähän päi­vään asti 100 000 lää­kä­riä vuo­des­sa. Nyky­ään monet tule­vat ulko­mail­ta. Itse asias­sa intia­lai­sia on lää­kä­rei­nä huo­mat­ta­van pal­jon uusis­ta maahanmuuttajista 

        Parem­pi oli­si nos­taa kiin­tiö­tä. Eikös Osmo Soi­nin­vaa­ra perus­pal­ve­lu­mi­nis­te­ri­nä tätä ehdot­ta­nut 2000-luvun alussa?

      12. R.Silfverberg:
        Juris­te­ja taas voi­si kou­lut­taa enem­män kos­ka kou­lu­tus on hal­paa, vain kir­jo­jen pänt­tää­mis­tä, ja Suo­mes­sa juris­tien ei ole pak­ko olla sel­lai­sia sai­var­te­li­joi­ta kuin ame­rik­ka­lai­sis­sa TV-sar­jois­sa. Kai­vat­tai­siin nime­no­maan inhi­mil­li­sem­piä juris­te­ja. Mut­ta kuten lää­kä­riei­tä­kin, juris­ti­kou­lu­tuk­sen saa­nei­ta on pal­jon edus­kun­nas­sa, hal­li­tuk­ses­sa ja presidenttinäkin. 

        Täs­sä­kin muu­ten Laki­mies­liit­to ja Asia­na­ja­ja­liit­to ovat Lää­kä­ri­lii­ton tavoin aset­ta­neet kiin­tiöt. Yhdys­val­lois­sa on eri­lai­nen oikeus­käy­tän­tö (jury) joten oikeu­den­käyn­ti on pal­jon hel­pom­paa ja halvempaa.

        Kulut­ta­ja asiois­sa suo­ma­lai­set ovat todel­la lais­ko­ja vie­mään asioi­ta eteen­päin vaik­ka koh­te­lu on ollut epäinhimillistä. 

        Itse asias­sa suo­ma­lais­ten pitäi­si sanoa kuten ame­rik­ka­lai­set tai yli­pää­tään anglo­sak­sit yleen­sä viran­omai­sil­le ” Me tie­däm­me oikeutemme” !

  16. Ilmas­to”. Monia hyviä kom­ment­te­ja — eri­tyi­ses­ti talous­oh­jaus vapaa­eh­toi­suu­den sijaan, ja hiilitullit.

    Afri­kan väes­tö­rä­jäh­dys”. Tär­keä aihe. Pitää muis­taa myös Hel­sin­gin väes­tö­rä­jäh­dys, jota jot­kut moraa­lit­to­mat pai­kal­lis­po­lii­ti­kot ilkeä­vät vie­lä ajaa. 🙂

    Kapi­ta­lis­mi on kor­jat­ta­va”. Vai että “häi­ri­köin­tiin vaaliuurnilla”. 🙂

    Alu­eel­li­nen tasa­pai­no hor­juu”. Pitäi­si pääs­tä mal­til­li­seen väes­tön mää­rän vähe­ne­mi­seen kaik­kial­la Suo­mes­sa. Hel­sin­ki luo­pu­koon hul­vat­to­mis­ta kas­vusuun­ni­tel­mis­taan. Tii­vis­tä­mis­kaa­voi­tuk­sen voi lopettaa.

    Elä­mäs­tä tulee hel­pom­paa ja mie­len­kiin­toi­sem­paa”. Ilmas­ton­suo­je­lu ja muu luon­non­suo­je­lu rei­laan, ja väes­tön­kas­vu kuriin niin Afri­kas­sa kuin kaik­kial­la muu­al­la­kin, kuten Hel­sin­gis­sä, niin ollaan jo pit­käl­lä. Jos noi­hin ei puu­tu­ta, ei hyvää seuraa.

    Tek­ni­set ongel­mat ovat rat­kais­ta­vis­sa. Suu­rin ongel­ma on poliit­ti­sen tah­don puu­te ja vas­tuun pakoi­lu, niin maa­il­mal­la kuin Suo­mes­sa ja Helsingissä.

  17. Hii­li­tul­lit oli­si­vat peri­aat­tees­sa erit­täin hyvä aja­tus jot­ta kaik­kea saas­tut­ta­vaa toi­min­taa ei vain yksin­ker­tai­ses­ti siir­ret­täi­si EU:n ulko­puo­lel­le mai­hin jois­sa ei tar­vit­se pii­ta­ta pääs­töis­tä. Ris­ki­nä on kui­ten­kin se että maa­il­mas­sa on vie­lä run­saas­ti mai­ta, iso­ja­kin, jois­sa ei halu­ta teh­dä juu­ri mitään pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sek­si jos se vaa­ran­taa talous­kas­vun. Nämä maat saat­tai­si­vat liit­tou­tua kes­ke­nään EU:ta vas­taan ja vaa­ra­na oli­si laa­ja­mit­tai­nen kauppasota.

    EU:n ongel­ma­na on sekin että se ei ole sisäi­ses­ti täy­sin yksi­mie­li­nen pääs­tö­jen vähen­tä­mi­ses­tä ja aika­tau­lus­ta. Esi­mer­kik­si Puo­lan talous on vie­lä hyvin riip­pu­vai­nen hiilestä. 

    Kuten Osmo luet­te­li, maa­pal­lol­la on edes­sään suu­ria haasteita.

    1. Maa­lais­vih­reä:
      Hii­li­tul­lit oli­si­vat peri­aat­tees­sa erit­täin hyvä aja­tus jot­ta kaik­kea saas­tut­ta­vaa toi­min­taa ei vain yksin­ker­tai­ses­ti siir­ret­täi­si EU:n ulko­puo­lel­le mai­hin jois­sa ei tar­vit­se pii­ta­ta pääs­töis­tä. Ris­ki­nä on kui­ten­kin se että maa­il­mas­sa on vie­lä run­saas­ti mai­ta, iso­ja­kin, jois­sa ei halu­ta teh­dä juu­ri mitään pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sek­si jos se vaa­ran­taa talous­kas­vun. Nämä maat saat­tai­si­vat liit­tou­tua kes­ke­nään EU:ta vas­taan ja vaa­ra­na oli­si laa­ja­mit­tai­nen kauppasota.

      EU:n ongel­ma­na on sekin että se ei ole sisäi­ses­ti täy­sin yksi­mie­li­nen pääs­tö­jen vähen­tä­mi­ses­tä ja aika­tau­lus­ta. Esi­mer­kik­si Puo­lan talous on vie­lä hyvin riip­pu­vai­nen hiilestä. 

      Kuten Osmo luet­te­li, maa­pal­lol­la on edes­sään suu­ria haasteita.

      Pitää esit­tää kysy­mys, kum­pi on hai­tal­li­sem­paa, ilmas­ton­muu­tos vai kuop­pa talous­kas­vus­sa? Vaik­ka Suo­mi ja muut maat kuin­ka van­no­vat talous­kas­vun ja kau­pan täy­den vapau­den nimiin, minus­ta hii­li­tul­lit ja nii­den vaa­ti­mat kau­pan uudel­leen­jär­jes­te­lyt ovat var­sin pie­ni hin­ta sii­tä, että ilmas­to­tal­kois­sa vih­doin saa­daan jotain aikaan, pelk­kien suur­ten lupaus­ten sijaan. Se että nyky­hal­li­tus lupaa jotain tapah­tu­van muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen pääs­tä, mut­ta kas­vat­taa samaan aikaan hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä, ei ole vie­lä mitään todel­lis­ta. Voi olet­taa, että hitaim­mat maat eivät lii­ku min­ne­kään vie­lä vuo­siin, joten joi­den­kin vas­tuul­li­sem­pien on syy­tä jo aloit­taa tal­koot, ja vähi­tel­len pakot­taa hii­li­tul­lein muut­kin mukaan (jos halua­vat käy­dä kaup­paa puh­taam­pien mai­den kans­sa). Jos jon­kin maan talous kär­sii lii­kaa, ann­tet­ta­koon sil­le kehi­tys­a­pua, mut­ta ei tue­ta saas­tut­ta­mi­sen jat­ku­mis­ta. Sanoi­sin että resep­ti on tek­ni­ses­ti yksin­ker­tai­nen, ja vai­keu­det ovat ensi­si­jas­sa polii­tik­ko­jen, lob­ba­rei­den ja kan­sa­lais­ten halut­to­muu­des­sa luo­pua vähää­kään saa­vu­te­tuis­ta kulutustottumuksista.

  18. Olen aidos­ti pahoil­la­ni sii­tä, että Rahul louk­kaan­tui. Mei­dän sota­vau­nuil­la aja­vien vaa­lei­den juma­lien on jos­kus han­ka­la aset­tua mui­den ase­maan. Ehkä se vain on osa mei­dän faus­tis­ta luon­toam­me, rik­koa ja satuttaa…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.