Wärtsilän malli Helsingin lämmittämiseen

Moni on tiedustel­lut kan­taani Wärt­silän esi­tyk­seen Helsin­gin kaukoläm­mön tuotan­nok­si. Wärt­silän esi­tys on, että Helen rak­en­taisi 200 MW tuulisähköä ja käyt­täisi tämän läm­pöpump­pui­hin, joil­la tuote­taan kaukoläm­pö. Edullis­in­ta olisi voit­taa kiivas kil­pailu datakeskuk­sista, joiden hukkaläm­pö pri­imat­taisi­in tuulisähköl­lä kaukoläm­mön läm­pötiloi­hin, siis 90 — 120 asteiseksi.

Kun ei tuule tai kun on liian kylmä, sähkö tehtäisi­in Wärt­slältä oste­tu­il­la maakaa­sukäyt­töisil­lä moot­tor­eil­la. Var­maankin niiden hukkaläm­möstä tehdään myös kaukolämpöä.

Wärt­silän esit­tämä malli sopii kehi­tys­mai­hin, jos­sa ei ole kun­non yhteyt­tä muuhun sähköverkkoon. Jos yhteys sähköverkkoon on, irtoaa myös kytken­tä itse omis­tet­tui­hin voimaloihin.

Helen myy kaiken tuot­ta­mansa sähkön pörssi­in ja ostaa kaiken myymän­sä sähkön pörssistä. Näin molem­mille tulee oikea hin­ta. Jos yhtiö rak­en­taisi 200 MW tuulivoimaa, sen olisi järkevää tehdä sille samoin.
Kan­nat­taako kaukoläm­pöä tehdä sähköl­lä, riip­puu tyystin siitä, mikä on kunkin het­ki­nen sähkön hin­ta. Jos sähköä tarvi­taan enem­män kor­vaa­maan pala­van kiv­en voimaloi­ta Virossa, se myy­dään Viroon. Siihen, onko kaukoläm­pöä järkevää tehdä sähköl­lä, ei ole pien­in­täkään vaiku­tus­ta sil­lä, kuka tuon tuotan­non tuot­taa. Sik­si Helenin mah­dol­lisel­la tuulivoimaomis­tuk­sel­la ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kan­nat­taako Helenin tehdä sähköl­lä kaukoläm­pöä eikä tuulivoiman rak­en­tamista ole mitenkään syytä sitoa tähän. Jos tuulivoima on hyvä tapa tuot­taa sähköä, joku sitä var­maankin tekee ja jos kaukoläm­pä on järkevää tehdä sähköl­lä läm­pöpump­pu­jen avul­la, sitä var­maankin tehdään. Tuo 200 MW olisi alle pros­ent­ti pohjo­is­mai­sista sähkö­markki­noista, joten noil­la tuulivoimaloil­la ei olisi mitään tekemistä sen kanssa, onko sähkön käyt­tämi­nen kaukoläm­mön tuotan­nos­sa järkevää.

Aika hyvin ovat asi­at Euroopas­sa sil­loin, kun pohjo­is­maiselle sähkölle ei riitä parem­paa käyt­töä kuin kaukoläm­mön tekem­i­nen CHP-laitok­sen sijasta.

Kaukoläm­pöä kan­nat­taa tehdä sähköl­lä sil­loin, kun sähkön hin­ta on riit­tävän alhaal­la ihan riip­pumat­ta siitä, omis­taako tuulivoimaa itse.

Hele­nil­lä on myös maakaa­su­voimaloi­ta, joiden hyö­ty­suhde tai ainakin raken­nusaste  (=sähkön tuotan­to) taitaa olla parem­pi kuin noiden Wärt­silän moot­tor­ei­den. Jos käyt­tää kaa­sua, sitäkin kan­nat­taa käyt­tää mielu­um­min hyväl­lä kuin huonol­la hyötysuhteella.

Olemme joka tapauk­ses­sa menos­sa aikaan, jol­loin sähkö on ajoit­tain hyvin hal­paa. Sil­loin pitäisi kaikkien kaukoläm­pöä tuot­tavien yri­tys­ten tehdä siitä läm­pöä. VM on näh­nyt järkeväk­si estää tämän sil­lä, että tuo toim­inta on korkeim­mas­sa sähköverolu­okas­sa. Tan­skas­sa sel­l­ai­sis­sa tilanteis­sa sähkö on vero­ton­ta. Jos sähkön verot­tamises­sa ylipään­sä on mitään järkeä, vero pitäisi muut­taa pros­en­tu­aalisek­si kunkin het­ken pörssisähkön hin­nas­ta. Ener­gia läm­pöpump­pui­hin kan­nat­taisi ottaa noista tuulivoimaloista hihnavedolla. 🙂

Datakeskuk­set kan­nat­taa tietysti sijoit­taa isoi­hin kaupunkei­hin, jot­ta niiden hukkaläm­pä saataisi­in hyödyk­si. Se, että päät­tää voit­taa niistä käytävän verisen kil­pailun, ei ole aivan yksinker­taista. Tässäkin sähkövero merk­it­see, että ne sijoitet­ta­neen Suomen rajo­jen ulkopuolelle.

Läm­mön lähteitä on kuitenkin käytet­tävis­sä muitakin läm­pöpump­pu­jen hyö­dyn­net­täväk­si. Helen tekee jo nyt noin 100 MW kaukoläm­möstä läm­pöpumpuil­la, kesäl­lä enemmänkin.

Nuo Wärt­silän moot­torit tun­tu­vat oudol­ta ajatuk­selta Pohjo­is­mais­sa. Jos Wärt­silän mielestä niil­lä on sijansa Itämeren alueen sähköjär­jestelmässä sil­loin kun ei tuule, mik­si Wärt­silä ei toteu­ta lois­tavaa liikei­deaansa itse? Eihän täl­lä sähkön­tuotan­non täy­den­tämisel­lä ole mitään tekemistä juuri Helenin tarvit­se­man sähkön kanssa. Se oste­taan pörssistä.

20 vastausta artikkeliin “Wärtsilän malli Helsingin lämmittämiseen”

  1. ”Olemme joka tapauk­ses­sa menos­sa aikaan, jol­loin sähkö on ajoit­tain hyvin hal­paa. Sil­loin pitäisi kaikkien kaukoläm­pöä tuot­tavien yri­tys­ten tehdä siitä läm­pöä. VM on näh­nyt järkeväk­si estää tämän sil­lä, että tuo toim­inta on korkeim­mas­sa sähköveroluokassa”

    Eikö vero­tu­ista pitänytkään han­kki­u­tua eroon kun uusia ehdottelet?

    Niin­hän se on korkeim­mas­sa sähköverolu­okas­sa myös sil­loin, jos läm­mit­tää omaa taloansa lämpöpumpulla.

  2. VM on näh­nyt järkeväk­si estää tämän sil­lä, että tuo toim­inta on korkeim­mas­sa sähköveroluokassa. 

    Kun ilmas­to­vaaleista kohkataan, niin olen ajatel­lut että jonkun pitäisi tehdä “help­po ilmas­to­vaa­likone”, johon ei tarvi­ta kuin viisi kysymys­tä selvit­tämään suh­tau­tuuko ehdokas ilmas­ton­muu­tosasioi­hin real­is­tisen vakavasti vai ei:

    1. Kan­natatko läm­mön kau­si­varas­toin­nin mah­dol­lis­ten lain­säädän­nöl­lis­ten ja vero­tuk­sel­lis­ten estei­den tai hidastei­den pois­tamista tai jopa sen tukemista?
    2. Kan­natatko ydinkaukoläm­mön mah­dol­lis­ten lain­säädän­nöl­lis­ten ja vero­tuk­sel­lis­ten estei­den tai hidastei­den pois­tamista tai jopa sen tukemista?
    3. Kan­natatko tietulle­ja ja ruuhka­mak­su­ja niille (ja vain niille) yhteyk­sille ja alueille, joil­la on hyvin toimi­vat joukkoliikenneyhteydet?
    4. Kan­natatko sel­l­aista ohjaavaa vero­tus­ta jol­la tuot­tei­den ja palvelu­jen elinkaaripäästöille pyritään saa­maan min­imikus­tan­nus, kun­han veroratkaisu ei aiheuta hiilivuo­to­ja tai yleistä Suomen kil­pailukyvyn heikken­e­mistä, vaik­ka tämä voisi tarkoit­taa jopa liiken­teen polt­toain­evero­jen laskua ?
    5. Kan­natatko eri­ais­ten päästö­mak­su­jen mak­samista suo­raan takaisin ihmisille jonkin­laise­na kansalaisosinkona edel­lis­ten muu­tosten poli­it­tisen hyväksymisen helpottamiseksi? 

    Yksikin Ei-vas­taus osoit­taa, että ehdokas ei suh­taudu asi­aan vakavasti. (Min­un ääneni on kau­pan jollekin viisi Kyl­lä- vas­taus­ta antavalle.)

    1. blockquote>Kannatatko läm­mön kau­si­varas­toin­nin mah­dol­lis­ten lain­säädän­nöl­lis­ten ja vero­tuk­sel­lis­ten estei­den tai hidastei­den pois­tamista tai jopa sen tukemista?
      Mitä vero­tuk­sel­lisia esteitä tässä on? Helenis­sä emme ole törmänneet?

      1. Siitä jäi puut­tumaan se aja­tus, että (kesän) hal­van sähkön varas­toin­tia läm­pönä talvek­si kau­si­varas­toon verote­taan sähköverol­la kun muu­ta läm­mön­tuotan­toa sähkövero ei rasita.

      2. Ehkä min­un pitää vielä sel­ven­tää mik­si tämä on tärkeää. Sel­l­aises­sa maail­mas­sa mis­sä uusi­u­tu­vien, stokastis­ten sähkön­tuotan­to­muo­to­jen kus­tan­nus­ta­so jatkaa viimeis­ten vuosi(kymmeni)en trendiään [1], niiden lisään­tymisen pul­lonkaulak­si tulee säätövoiman tarpeen lisäk­si se, että ne syövät oman kan­nat­tavuuten­sa kun aurinkoise­na päivänä sähkön hin­ta painuu nol­laan. Sil­loin läm­mön kau­si­varas­tot voisi­vat toimia käytän­nössä rajat­tom­i­na säköen­er­gian osta­ji­na, jot­ka takaisi­vat sähkö­markki­noille kohtu­ullisen min­im­i­hin­nan myös sil­loin kuin nämä uusi­u­tu­vat tuot­ta­vat yli nor­maalin kulu­tuk­sen, mikä taas mah­dol­lis­taisi paljon suurem­man uusi­u­tu­van ener­gian kap­a­siteetin rakentamisen. 

        [1] Siltä var­al­ta että tuo tren­di ei jatku, tarvit­semme niitä ydinkaukolämpövoimaloita.

        Ja lop­pu­un ihan sivuhuomio, miten kaupunkivihreät oikein ovat mis­san­neet kokoomuk­sen syötön aivan suo­raan lapaan oman maalin edessä? “Autot kuu­lu­vat teille.” Niin­pä. (Maan)teille, ei kaupun­gin kaduille.

      3. Ja lop­pu­un ihan sivuhuomio, miten kaupunkivihreät oikein ovat mis­san­neet kokoomuk­sen syötön aivan suo­raan lapaan oman maalin edessä? ”Autot kuu­lu­vat teille.” Niin­pä. (Maan)teille, ei kaupun­gin kaduille.

        Helsin­gin kokoomus on tässäkin puolueen val­takun­nal­lista lin­jaa vas­taan. Autot kuu­lu­vat kuskustatunneliin.

  3. Mak­soin juuri 200 euroa siir­tomak­sua. Sähkö on hal­paa, mut­ta johdot ovat kalliita.

    Pitääkö paikkaansa se, että siir­rosta saa ottaa kohtu­ullisen voiton eli tämä määritel­lään jol­lain tapaa pros­en­teis­sa? Olisi­han se aika kum­mallista, jos mikä tahansa tapa tuho­ta euro­ja tarkot­taisi sitä, että liike­vai­h­to kas­vaa ja voit­to-osu­us kas­vaa. Ei kai tuh­laamiseen ole kannustimia?

    1. Verkon arvo las­ke­taan viit­teel­lis­ten, ei toteu­tunei­den, kus­tan­nusten mukaan. Kul­tai­sista tai pin­takul­la­tu­ista johdoista ei siis saa ylimääräistä tuottoa.

      Var­masti nykysys­tee­mis­sä on tilaa verkon arvon opti­moin­nille, mut­ta ainakin on yritet­ty sitä suitsia.

      Mikä min­ua tässä eniten huolestut­taa on se kuin­ka suuri kyky siir­toy­htiöil­lä on hai­ta­ta verkko­jen­sa toim­intaa sit­ten kun ne kansallistetaan.

  4. Wärt­silän aja­tus­raken­nel­ma selviää parem­min, kun lukee siitä laa­di­tun esittelykalvoston:

    https://mb.cision.com/Public/15003/2765377/9231c1c11eff46b0.pdf

    Ainakin ovat tehneet huo­mat­ta­van paljon töitä ideansa eteen. Käytet­ty opti­moin­ti­mallikin on ihan kelvolli­nen, kos­ka se osaa hyö­dyn­tää lämpövarastoja.

    Kaa­sumoot­tori­vai­h­toe­hto on saatu näyt­tämään edulliselta mm. siten, että olete­taan datakeskuk­sen mak­sa­van niistä puo­let. Mut­ta ei tarvitse men­nä yksi­tyisko­hti­in. Han­ke on mah­do­ton jo siitä johtuen, että ei kaupun­gin läm­pöhuoltoa voi rak­en­taa yksi­tyisen datakeskuk­sen jäteläm­mön varaan.

    Mut­ta keskustelua tarvi­taan. Helsin­gin yhteis­tuotan­tovoimaloiden kor­vaami­nen on yksi suurim­mista tule­vaisu­u­den haasteista. Kukaan ei ole vielä esit­tänyt käyt­tökelpoista ratkaisua, mut­ta voimalaitosten sulkem­i­nen läh­estyy uhkaavasti.

    1. Hele­nil­lä on kyl­lä mon­takin käyt­täkelpoista ratkaisua. hanasaari kor­vataan hakeläm­pökeskuk­sel­la Vuosaa­reen. Salmisaaren osalta on tarkastelus­sa monia vaihtoehtoja.

      1. Hakeläm­pökeskus: onko jos­sain nähtävil­lä laskelmia tämän ratkaisun hiil­i­taseesta? Mukana tietenkin bio­mas­san kor­jauk­sen ja kul­je­tuk­sen kulu­tus. Myös arvio vaiku­tuk­sista met­sälu­on­nolle kiinnostaa.

        Elän käsi­tyk­sessä, että nämä suuren mit­takaa­vat bioen­er­giavir­i­tyk­set ovat paina­jais­mainen yhdis­telmä alue­poli­ti­ikkaa, viher­pe­sua ja huonoa matem­ati­ikkaa. Toiv­ot­tavasti olen väärässä.

      2. Niitä pitäisi tuo­da myös esille, ihan keskustelu­akin varten. Toisaal­ta esim. Val­or esit­ti äsket­täin omia näke­myk­siään. En näh­nyt mis­sään keskustelua. Ei kai sopin­ut ruotuun.

        Paino on siis sanal­la “käyt­tökelpoisia”. Uto­pi­oista on help­po kir­joit­taa. Wärt­siläkin kirjoitti.

      3. Jos Helsin­gin kaupun­gin kas­sakaapis­sa on toimi­va suun­nitel­ma siitä, miten kaupun­ki läm­mitetään 2030-luvul­la, niin sitä pitäisi vilaut­taa pormes­tari Vapaavuorellekin, niin hänen ei turhaan tarvit­sisi haaska­ta kaupun­gin raho­ja huikeisi­in innovointipalkkioihin. 

        Min­ul­la on pelko, että se suun­nitel­ma on aika viit­teelli­nen. Pormes­tari Sin­nemä­ki lie­nee sen näh­nyt, mut­ta ei ole selvästikään sisäistänyt sen sanomaa.

  5. Amerikkalainen Silent Part­ner Group ker­toi lop­pu­vuodes­ta 2018 suun­nit­tel­e­vansa kolmea suur­ta, 250 megawatin datakeskus­ta Suomeen. (Tornio, Sotkamo, Hamina)

    Datakeskuk­sista tulisi yhtiön mukaan ener­giao­mavaraisia ja sähkön kan­taverkos­ta riippumattomia.

    Tämä han­kkeessa on erikoisia piirteitä.
    Yksi on se, että datakeskus tek­isi itselleen sähkön. Hukkaläm­pöä syn­ty­isi paljon.

  6. Osmo: Datakeskuk­set kan­nat­taa tietysti sijoit­taa isoi­hin kaupunkei­hin, jot­ta niiden hukkaläm­pä saataisi­in hyödyk­si. Se, että päät­tää voit­taa niistä käytävän verisen kil­pailun ei ole aivan yksinker­taista. Tässäkin sähkövero merk­it­see, että ne sijoitet­ta­neen Suomen rajo­jen ulkopuolelle.

    Eikös datakeskuk­sille ollut jokin oma vero­tuken­sa vai muis­tanko väärin?

    1. Datakeskusten vero on Suomes­sa 7 €/MWh ja Ruot­sis­sa 0,5 €/MWh. Jos keskuk­sen teho on 200 MW, tietää tämä 11 miljoo­nan euron etua vuodessa, jos ymmärtää vali­ta Ruotsin.

  7. Mä luin 3 ker­taa tämän enkä ymmärtänyt mitä huonoa on Wärt­silän ehdo­tuk­ses­sa? Hanasaari pitää joka tapauk­ses­sa kor­va­ta jol­lain. Lovi­isaan ja Olk­ilu­o­tooon liian pitkä mat­ka vetää putkia. Jos sähköveroa alen­net­taisi­in kaukoläm­pö­tuotan­nolle niin mik­sei? Kaa­su­tur­bi­init pyöri­sivät vain sil­loin kun tuuli jaau­rinkovoimala ei toimi.

    1. Mä luin 3 ker­taa tämän enkä ymmärtänyt mitä huonoa on Wärt­silän ehdotuksessa?
      Ongel­ma oli tässä kuvitel­mass­sa, että eletään sul­je­tus­sa sähköverkos­sa. Jos halu­taan alkaa läm­mit­tää Helsinkilä sähköl­lä, pohjo­is­maises­sa sähköverkos­sa on kyl­lä tar­jon­taa. Ei Helsin­gin tarvitse sitä varten rak­en­taa eril­lisiä voimalaitok­sia. Ja edelleen, jos joku, vaik­ka Wärt­silä itse, rak­en­taisi tätä varten lisää tuulivoimaa, en usko, että tästä koitu­van sää­vai­htelun vuok­si pohjo­is­maista sähköverkkoa pitäisi alkaa tukea­maan maakaa­sumoot­tor­eil­la. Ja jos pitää, sekään ei ole Helenin tehtävä vaan sitä saa tehdä kuka halu­aa. Wärt­silä voisi alkaa tuot­taa säätövoimaa itse, jos pitää sitä kan­nat­ta­vana. Tois­taisek­si ytk­sikän taho ei ole pitänyt näitä maakaa­sumoot­tor­e­itas kan­nat­tavina. Läm­pöpump­pu­jen merkit­tävä lisäys on yksi Helenin ener­giavai­h­toe­hto­ja. Yksi mah­dol­lisu­us jäähdytet­tävälle kohteele olisi Kil­palah­den jätelämpö.

      1. Osmo Soin­in­vaara: jos joku, vaik­ka Wärt­silä itse, rak­en­taisi tätä varten lisää tuulivoimaa, en usko, että tästä koitu­van sää­vai­htelun vuok­si pohjo­is­maista sähköverkkoa pitäisi alkaa tukea­maan maakaasumoottoreilla.

        Voinemme olet­taa Wärt­silän itsen­sä usko­van että pitäisi, kos­ka pro­mo­toi­vat tuulivoimaa vaik­ka eivät myy tuulivoimaloi­ta vaan kaasumoottoreita.

  8. Jos noi­ta kaa­sumoot­tor­eil­la tai tur­bi­ineil­la toimivia gen­er­aat­tor­e­i­ta kan­nat­taa ylipään­sä jos­sakin olla, niin saisi­vat sijai­ta siten, että niiden hukkaläm­pö saadaan kaukoläm­pöverkkoon (mah­dol­lis­es­ti läm­pöpumpuil­la nos­tet­tuna). Datakeskusten hukkaläm­pö sopisi tietenkin syöt­tää sinne (tai läm­pö­varas­toon) myös, mut­ta var­maan pitää vas­taa­va kap­a­siteet­ti olla kum­minkin var­al­la (kun — kuten ylem­pänä mainit­tu — nuo voivat syys­tä tai tois­es­ta jät­tää sen läm­mön tuottamattakin). 

    Sähköveros­ta sinän­sä vaikut­taisi ole­van viisas­ta luop­ua ja kerätä sen sijas­ta hiiliv­eroa (joka sit­ten tulisi sähkön hin­taan sil­loin, jos/kun sähköä joudu­taan fos­si­il­i­sista polt­toaineista tuot­ta­maan). Jos niin pitkälle päästään, että tästä tulee vero­ker­tymän kannal­ta ongel­ma, niin hyvin menee. 🙂

    Kaa­su­un (ja mui­hin hiil­i­tivety­polt­toaineisi­in) liit­tyy sel­l­ainen seik­ka, että niitä voidaan tuot­taa syn­teet­tis­es­ti niin, että tarvit­ta­va ener­gia tulee uusi­u­tu­vista lähteistä, vety veden elek­troly­y­sistä ja hiili ilmake­hästä erote­tus­ta hiilid­iok­sidista eli siis hiilineu­traal­isti. Jos tämä saadaan toim­i­maan kohtu­ullisel­la hyö­ty­suh­teel­la suures­sa mit­takaavas­sa (tutkimushankkei­ta on), olisi tässä käytän­nölli­nen varas­to yli­jäämäsähkölle: em. syn­teet­tis­es­ti tuotet­tu­ja polt­toainei­ta voitaisi­in käyt­tää liiken­nepolt­toaineina, sekä sähkön ja läm­mön tuotan­toon sil­loin kun uusi­u­tu­va sähkö ei riitä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.