Aallon tutkijoiden malli liikenteen päästöjen puolittamiseen: näin minä kompensoisin sen autoilijoille.

Kol­le­gat tääl­lä Aal­to-yli­opis­tol­la ovat näkö­jään teh­neet ehdo­tuk­sen sii­tä, miten lii­ken­teen pääs­tö­jen puo­li­tus vuo­teen 2030 men­nes­sä toteu­te­taan kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti halvimmalla.

Tus­kin kenel­le­kään talous­tie­tei­tä opis­kel­leel­le tulee yllä­tyk­se­nä, että hal­vin tapa on kan­sal­li­nen lii­ken­ne­sek­to­rin sisäi­nen päästökauppa.

Olen jok­seen­kin var­ma, että ehdo­tus tuot­taa rai­voi­saa vas­tus­tus­ta. Kun tämä on kui­ten­kin hal­vin tapa, vas­tus­ta­jien täy­tyy tie­tys­ti aja­tel­la, että

a)       Pääs­tö­jä ei pidä alentaa.

b)      Pääs­tö­jen alen­ta­mi­seen on löy­det­tä­vä jokin kal­liim­pi tapa.

Ongel­ma­na täs­sä tie­tys­ti ovat pääs­tö­kau­pas­ta aiheu­tu­vat tulon­ja­ko­vai­ku­tuk­set. Kos­ka polt­toai­neen hin­ta­jous­to lie­nee pie­ni, pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nan on olta­va suuri.

Tosin rapor­tin teh­neet tut­ki­jat oli­vat tuos­sa äsken sitä miel­tä, että hin­ta­jous­toa ei oikein tun­ne­ta. Se on lyhyel­lä aika­vä­lil­lä pie­ni, mut­ta voi olla pit­käl­lä aika­vä­lil­lä suu­ri. Hyvin pit­kän aika­vä­lin hin­ta­jous­ton näkee sii­tä, kuin­ka pal­jon enem­män hal­van ben­san Yhdys­val­lois­sa polt­toai­net­ta kuluu kal­liin ben­san Euroop­paan näh­den. Se ero on iso.

Jos pääs­tö­oi­keu­den hin­ta nousee kor­keak­si, se tulee tie­tys­ti autoi­li­joil­le kal­liik­si, mut­ta tuot­taa vas­taa­vas­ti suu­ria tulo­ja val­tiol­le. Niin­pä mak­sut pitää joten­kin palaut­taa kan­sa­lai­sil­le. Raha­han ei täs­sä katoa mihin­kään – tai siis kato­aa tie­tys­ti sil­tä osin kuin käy­te­tään rahaa pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen ja lisään­tyy sil­tä osin, kun öljys­tä mak­se­taan ulko­mail­le vähemmän.

Vel­jet oikeal­la var­maan­kin esit­tä­vät, että palau­te­taan tulot alen­ta­mal­la tulo­ve­roa. Tämä oli­si kui­ten­kin epä­so­si­aa­lis­ta, kos­ka se mer­kit­si­si tulon­siir­toa köy­hil­tä rikkaille.

Toi­nen ääri­vaih­toeh­to oli­si jakaa rahat tasan kaik­kien suo­ma­lais­ten kes­ken. Se taas oli­si tulon­siir­to rik­kail­ta köy­hil­le, kos­ka rik­kaat käyt­tä­vät polt­toai­net­ta kes­ki­mää­rin enem­män kuin köyhät.

Joku kui­ten­kin kysyi­si, mik­si auto­ton enti­sen kan­san­edus­ta­ja, joka asuu Kruu­nun­haas­sa ja käy met­rol­la tai fil­la­ril­la töis­sä Aal­to-yli­opis­tos­sa, sai­si saman kom­pen­saa­tion kuin joku autoriippuvainen.

Kom­pen­saa­tio­mal­li ei saa olla sel­lai­nen, että se pal­kit­see pääs­tös­tä. Sil­loin­han se menet­täi­si kai­ken tehonsa.

Erään­lai­nen koh­tuul­li­nen second best-rat­kai­su oli­si vetää aika­ra­ja tähän het­keen ja mak­saa palau­tus­ta kai­kil­le, jot­ka omis­ta­vat nyt auton. (Työ­suh­deau­tot on rat­kais­ta­va erik­seen.)  Jos auto­ja on noin kol­me mil­joo­naa, mil­jar­din euron pääs­tö­oi­keus­tu­lois­ta jaet­tai­siin 333 euroa vuo­des­sa jokai­sel­le, joka omis­taa auton täl­lä het­kel­lä. Tuo­hon mil­jar­diin las­ket­tai­siin tie­tys­ti vain se osa pääs­tö­oi­keuk­sis­ta, joka kuluu hen­ki­lö­au­to­jen polt­toai­nee­seen, kos­ka myös bus­sit ja tava­ra­lii­ken­ne­kin käyt­tä­vät polttoainetta.

Olen­nais­ta on, että tämän jäl­keen oste­tuis­ta autois­ta niil­le, joil­la ei autoa ollut H‑hetkellä, ei mak­set­tai­si mitään eikä tukea menet­täi­si, jos luo­puu autos­ta. Jos teh­täi­siin toi­sin, ohjaus­vai­ku­tus heik­ke­ni­si merkittävästi.

Nuo­ria täs­sä tie­tys­ti vähän sor­ret­tai­siin, kos­ka nämä eivät ole vie­lä ehti­neet hank­kia autoa.

Tätä mal­lia voi vie­lä hioa mak­sa­mal­la eri­lai­sen kom­pen­saa­tion eri aluil­la asu­vil­le. Kari­gas­nie­mes­sä ajo­mat­kat ovat ehkä pidem­piä kuin Töölössä.

Täs­sä jäi nyt kom­pen­soi­mat­ta jouk­ko­lii­ken­teen ja tava­ra­lii­ken­teen pääs­töt. Nii­hin tar­vi­taan vähän moni­mut­kai­sem­pi mal­li tai sit­ten se raha vain jäi­si val­tiol­le rahoit­ta­maan joko vap­pusa­ta­sia tai veronalennuksia.

 

111 vastausta artikkeliin “Aallon tutkijoiden malli liikenteen päästöjen puolittamiseen: näin minä kompensoisin sen autoilijoille.”

  1. Jos pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen on tavoit­tee­na, eikö sil­loin oli­si parem­pi kom­pen­soi­da pääs­töt­tö­myy­des­ta, eli juu­ri päin­vas­toin kuin esi­tät. Kom­pen­soi­daan autot­to­mil­le ja autois­ta luo­pu­vil­le elä­män muut­tu­mis­ta hitaam­mak­si ja vaikeammaksi.

    1. Se ei ole kom­pen­soi­mis­ta jos niil­le joil­ta ei ote­ta mitään anne­taan rahaa. Kom­pen­saa­tion mää­ri­tel­mä on, että ne joil­le syn­tyy uudis­tuk­ses­ta hait­ta, saa­vat hai­tas­ta osit­tai­sen kor­vauk­sen jol­lain lailla.

      Otta­mat­ta nyt kan­taa mitä pääs­töis­tä saa­duil­la rahoil­la pitäi­si teh­dä. Kun­han ei aina­kaan pak­sun­ne­ta val­tio­ta tai luo­da uusia tar­ve­har­kin­tai­sia tulimuotoja.

    2. Eikö se kom­pen­soi­da sil­lä taval­la, että näi­den ei tar­vit­se (enää) mak­saa ben­san hin­taan sisään­ra­ken­net­tu­ja päästömaksuja?

      Mikä muu­ten on glo­baa­li visio täs­sä suh­tees­sa? Jos ole­te­taan, että Suomi/länsimaat saa­vat alen­net­tua mer­kit­tä­väs­ti fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den kulu­tus­taan, tar­koit­taa­ko tämä sitä, että OPEC-maat dump­paa­vat tuot­teen­sa kol­man­teen maa­il­maan, jos­sa se pol­te­taan­kin sit­ten siel­lä, ei tääl­lä (ja vauh­dit­taa ehkä talous­kas­vua Afri­kas­sa)? Vai pitäi­si­kö mei­dän tilit­tää pääs­tö­mak­sut öljyn hin­nas­sa öljyn­tuot­ta­ja­mail­le ja ostaa öljy tur­vaan varas­toi­ta­vak­si vas­tuul­li­siin län­si­mai­hin? Vai miten täs­sä enna­koi­daan käyvän?

    3. Ola­vi:
      Jos pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen on tavoit­tee­na, eikö sil­loin oli­si parem­pi kom­pen­soi­da pääs­töt­tö­myy­des­ta, eli juu­ri päin­vas­toin kuin esi­tät. Kom­pen­soi­daan autot­to­mil­le ja autois­ta luo­pu­vil­le elä­män muut­tu­mis­ta hitaam­mak­si ja vaikeammaksi. 

      Ei se toi­mi niin.

  2. Hin­ta­jous­to pie­nil­le hin­nan­muu­tok­sil­le on pie­ni mut­ta on aina tiet­ty kyn­nys jon­ka ylit­tä­mi­sen jäl­keen hin­ta­jous­to voi olla hyvin­kin suu­ri. Kyn­nys on vaih­toeh­toi­sen hyö­dyk­keen hin­ta. Jos polt­toai­neen hin­ta nui­see 1% niin sen vai­ku­tus kysyn­tään on pie­ni, ehkä se 0.05%, jos hin­ta nousee 100% vai­ku­tus on suu­ri. Jos siis 20000km vuo­des­sa aja­va kulut­tai­si 100l kuu­kau­des­sa 3€/l ben­saa niin pel­kän ben­sa hin­nal­la mak­sai­si Tes­la model‑3:n lyhen­nyk­sen. Tie­ten­kään oikea ver­tai­lu­koh­ta ei ole uusi säh­kö­au­to vas­taan 0€ vaan sen säh­kö­au­ton ja polt­to­moot­to­ri­au­ton lyhen­nyk­sen ero­tus. Siis pal­jon­ko ben­san hin­nan tuli­si nous­ta että Audin sijas­ta kan­nat­taa mak­saa Tes­lan lyhen­nyk­siä ? Var­mas­ti pal­jon, pal­jon vähem­män kuin 3€/l

    1. Nyt kun kehi­tel­lään polt­toai­neen myyn­ti­lu­pia ja jon­kin­lai­sia kiin­tiöi­tä(???) niin eikö­hän tähän­kin nyky­päi­vä­nä saa­tai­si raken­net­tu joku rei­lu sään­te­ly­sys­tee­mi. Yksin­ker­tai­ses­ti jokai­sel­la täy­si-ikäi­sel­lä auto­ve­roa mak­sa­val­la on ben­sa­kort­ti (vähän kuin S‑etukortti) jol­la sit­ten tan­ka­taan ja jol­le kir­ja­taan kaik­ki tank­kauk­set. Lisäk­si ote­taan huo­mioon asuin­paik­ka, maa­kun­ta ja niin edel­leen ja tämä sit­ten vai­kut­taa kiin­ti­öön. Luon­nol­li­ses­ti kau­pun­geis­sa asu­vil­la ‘vero­ton’ kiin­tiö oli­si pie­nem­pi ja vas­taa­vas­ti maa­seu­dul­la asu­vil­la oli­si suu­rem­pi. Eli tie­tyn perus­osan sai­si mata­lal­la verol­la ja tämän jäl­keen veron mää­rä alkai­si kas­va­maan mel­ko jyr­käs­ti. Sit­ten progres­sio­ta ja kiin­tiöi­tä voi­si pik­ku­hil­jaa kiris­tel­lä että ihmi­set hakeu­tu­vat vähem­män autoin­ten­sii­vi­sil­le alueille.

      Todet­ta­koon että tämä minun­kin ehdo­tuk­se­ni osui­si ras­kaas­ti ihmi­siin joil­la on talo ei-halut­ta­val­la pai­kal­la, kuten Suo­mes­sa tun­tuu jo nyt ole­van. Kur­ja jut­tu kyl­lä kun jou­du­taan Val­tion puo­les­ta kur­muut­ta­maan ihmi­siä jot­ka ovat teh­neet kai­ken ‘oikein’, eli käy­neet töis­sä otta­neet asun­to­lai­nan ja hoi­ta­neet sen ja kas­vat­ta­neet lap­set. Toi­sin sanoen on sääs­tet­ty ja teh­ty oikein mut­ta nyt onkin teh­ty vää­rin ja oman kodin arvo on lähes mää­rit­te­le­mä­tön kun tar­jon­taa on monil­la alueil­la on enem­män kuin kysyn­tää. Tosin sama kur­muu­tus osuu kyl­lä kaik­kiin vää­ril­le pai­koil­le muut­ta­nei­siin ja töi­tä teh­nei­siin (onko oma vika teh­dä töi­tä vää­räs­sä pai­kas­sa?) vää­jää­mät­tä kun auto­ve­ro­tus­ta uudis­te­taan parem­min ympä­ris­tö­nä­kö­kul­mia huo­mioi­maan. Pääs­tö­tal­koi­den taak­kaa ei voi todel­la­kaan sysä­tä vain ihmi­sil­le jot­ka sat­tu­vat nyt asu­maan vää­räs­sä paikassa.

      1. Mitään kiin­tiöi­tä ei esi­tyk­seen sisäl­ly pait­si tie­tys­ti jo pää­tet­ty kat­to pääs­tö­jen mää­räl­lä (puo­li­te­taatn vuo­teen 2030 men­nes­sä) Älä usko Ylen uutisointia.

    2. Kate:
      Hin­ta­jous­to pie­nil­le hin­nan­muu­tok­sil­le on pie­ni mut­ta on aina tiet­ty kyn­nys jon­ka ylit­tä­mi­sen jäl­keen hin­ta­jous­to voi olla hyvin­kin suu­ri. Kyn­nys on vaih­toeh­toi­sen hyö­dyk­keen hin­ta. Jos polt­toai­neen hin­ta nui­see 1% niin sen vai­ku­tus kysyn­tään on pie­ni, ehkä se 0.05%, jos hin­ta nousee 100% vai­ku­tus on suu­ri. Jos siis 20000km vuo­des­sa aja­va kulut­tai­si 100l kuu­kau­des­sa 3€/l ben­saa niin pel­kän ben­sa hin­nal­la mak­sai­si Tes­la model‑3:n lyhen­nyk­sen. Tie­ten­kään oikea ver­tai­lu­koh­ta ei ole uusi säh­kö­au­to vas­taan 0€ vaan sen säh­kö­au­ton ja polt­to­moot­to­ri­au­ton lyhen­nyk­sen ero­tus. Siis pal­jon­ko ben­san hin­nan tuli­si nous­ta että Audin sijas­ta kan­nat­taa mak­saa Tes­lan lyhen­nyk­siä ? Var­mas­ti pal­jon, pal­jon vähem­män kuin 3€/l

      Nyt välil­lä tämä ben­sii­ni-säh­kö­au­to vas­tak­kai­suus näkyy tur­han ehkä idealistisena.
      On eräi­tä Nor­jas­sa teh­ty­jä tut­ki­muk­sia jot­ka eivät totea säh­kö­au­ton ole­van eri­tyi­sen ilmas­to­ys­tä­väl­li­nen juu­ri­kaan enem­pää kuin bensiinikään.
      Sii­nä todet­tu ver­tai­lun ben­sii­nin ja säh­kö­au­ton välil­lä CO2 pääs­töis­sä tasaan­tu­van vas­ta n. 130000km ajon jäl­keen, ben­sii­ni­au­to CO2 val­mis­tus­pääs­töt 6300kg ja säh­kö­au­to 13000kg, säh­kö­au­to muut­tuu ympä­ris­töys­tä­väl­li­sek­si vas­ta kun tämä ero on tasaan­tu­nut, joka on siis ben­sii­nin eduksi.
      Lopuk­si säh­kö­au­to on enem­män ongel­ma­jä­tet­tä kuin ben­sii­ni, nii­den akku­jen­sa takia. Tiet­tä­väs­ti nii­tä ei 100% voi­da kierrättää.
      Mut­ta mik­si nämä näke­myk­set hautautuvat ? 

      Vas­taa­vas­ti pääs­tö­kaup­pa on ongel­mal­li­nen, luo­daan jär­jes­tel­miä kom­pen­soi­maan hait­to­ja, kun mikään jär­jes­tel­mä ei ole täy­del­li­nen, mik­si lain­sää­dän­tö esim. suo­sii suu­ri­ku­lu­tuk­si­sia auto­ja tai vastaavaa ?
      Toi­saal­ta polt­toai­neen kulu­tuk­sen vero­tuk­ses­sa ( polt­toai­ne­ve­ro ) käyt­tö­ku­lut ovat suu­rem­mat, mut­ta onko sen­kään ole­mas­sao­lo ympäristötietoista ?

      Tiheäs­ti asu­te­tuil­la alueil­la pai­kal­li­set auton­käy­tön rajoit­teet voi­vat toi­mia, jois­sain suur­kau­pun­geis­sa käy­tös­sä­kin, jois­sa jouk­ko­lii­ken­net­tä on.
      Tois­tai­sek­si muut siir­ty­mä­ta­vat pidem­mil­lä haja-asu­tusa­luei­den mat­koil­la eivät jouk­ko­lii­ken­teen avul­la aina todeu­du, tai ovat oman auton käyt­töä hin­ta­vam­pia, joka sekin toi­mii ympä­ris­tö­tie­toi­suut­ta vastaan.

      Miten oli­si ben­sii­nin käy­tön seu­ran­ta­kort­ti, bensiini/diesel ostos mii­nus­ta, plus­saa jouk­ko­lii­ken­teen käyttö ?
      Se kom­pen­saa­tio sit­ten sen kor­tin sal­don kaut­ta ben­sii­nin polt­toai­ne­ve­ron hinnassa ?

      Nykyi­sil­lä tie­to­ko­neil­la simu­laa­tiot var­sin vai­vat­to­mia ja eri taus­ta­ti­lan­tei­ta ja läh­tö­koh­tia ajatellen

  3. Meil­lä­hän kerä­tään luke­mat­to­mia vero­la­je­ja ja nii­tä muu­tel­laan jat­ku­vas­ti ilman mitään kor­va­mer­kit­ty­jä kom­pen­soin­te­ja. Ei pääs­tö­jen hin­not­te­lu­kaan tar­vit­se mitään kom­pen­soin­tia. Jos val­tiol­le kasaan­tuu lii­kaa rahaa ja köy­hät ovat lii­an köy­hiä, niin sil­loin pitää kas­vat­taa tulon­siir­to­ja. Tämän sot­ke­mi­nen pääs­tö­asioi­hin tekee asiois­ta moni­mut­kai­sia ja tehottomia.

  4. Ehkä­pä rahat voi­tai­siin jakaa alueit­tain samas­sa suh­tees­sa kun nii­tä kerät­täi­siin­kin. Jul­ki­sen lii­ken­teen kat­ta­mil­la alueil­la raha voi­tai­siin käyt­tää jul­ki­sen lii­ken­teen paran­ta­mi­seen ja hin­nan alen­ta­mi­seen. Mitä huo­nom­pi jul­ki­sen lii­ken­teen kat­ta­vuus, sitä suu­rem­pi osuus rahois­ta voi­tai­siin mak­saa ihan suo­raan (vaik­ka­pa täy­si-ikäi­sil­le) asuk­kail­le kom­pen­soi­maan autoi­lun kohon­nei­ta kus­tan­nuk­sia. Esim. pää­kau­pun­ki­seu­dul­la 100% jul­ki­sel­le lii­ken­teel­le, Poh­jois-Suo­men har­vaan-asu­tuil­la alueil­la 90% raha­na asuk­kail­le. Eli kom­pen­soi­daan liik­ku­mis­ta (mut­tei vält­tä­mät­tä autoi­lua) kul­le­kin alu­eel­le sopi­val­la menetelmällä.

  5. Eli lisä­pal­kin­to sii­tä, että istut­taa kesä­au­ton raa­toa kata­ja­no­kan asukaspysäköintipaikalla?

    No, huo­nom­pia­kin tapo­ja var­mas­ti löy­tyy jos yrittää.

    Eikö puo­let työ­tu­lo­vä­hen­nyk­sen nos­toon ja toi­nen puo­li tulo­ve­ron mar­gi­naa­li­pro­sen­tin las­kuun kai­kis­sa tulo­luo­kis­sa oli­si ok?

    1. Eli lisä­pal­kin­to sii­tä, että istut­taa kesä­au­ton raa­toa kata­ja­no­kan asukaspysäköintipaikalla?

      Ymmär­sit kyl­lä täy­sin vää­rin. Kom­pen­saa­tio tulee kai­kil­le, joil­la on auto tiet­ty­nä ajan­koh­ta­na, jota ei ilmoi­te­tya etu­kä­teen. Auton saa sen jäl­keen myy­vä vaik­ka heti. Näin kom­pen­saa­tio koh­dis­tuu suun­nil­leen sin­ne, mis­sä menot kas­va­vat, mut­ta polt­toai­neen hinn­an­nousuun saa rea­goi­da myös autos­ta luopumalla.

      1. kesä­au­tot saa pois sil­lä, että kom­pen­saa­tioi­ta mak­se­taan vain lii­ken­ne­käy­tös­tä ole­vil­le autoil­le tai esim. sen suh­tees­sa, mon­ta­ko päi­vää auto on ollut lii­ken­ne­käy­tös­tä edel­li­sen 365 päi­vän ajal­ta. Kak­ko­sau­tois­ta pitäi­si tul­la jon­kin­lai­nen vähen­nys kom­pen­saa­tioon, kos­ka ne eivät tyy­pil­li­ses­ti ole niin tar­peel­li­sia kuin ykkö­sau­tot (ja kol­man­nes­ta vie­lä vähemmän). 

        Aika­tau­lul­li­ses­ti voi­si men­nä soten, että ensim­mäi­set vuo­det men­täi­siin täy­del­lä kom­pen­saa­tioi­ta ja sit­tem­min alkai­si las­ke­maan ja jos­sain vai­hees­sa lop­pui­si koko­naan. Näin ihmi­sil­lä on mah­dol­li­suus vai­kut­taa omiin asu­mis- työ- ja opis­ke­lu­va­lin­toi­hin sekä jouk­ko­lii­ken­ne vas­ta­ta muut­tu­vaan ympäristöön.

        Osmo on täy­sin oikeas­sa sii­nä, ettei täl­lais­ta muu­tos­ta kos­kaan voi­da teh­dä siten, että autoi­li­joi­ta vain vero­tet­tai­siin entis­tä enem­män. Se ei tuli­si mene­mään läpi eikä se kyl­lä oikein oli­si oikeudenmukaista.

        Jotain kan­nus­tin­vai­ku­tuk­sia tuol­la oli­si, veik­kaan että vää­rään suun­taan. Jos omis­tai­si pari autoa ja jou­tuu ansio­si­don­nai­sel­le, niin kyl­lä sii­nä vähän­kin pidem­män työ­mat­kan kans­sa jää kotia. Vie­lä päi­vä­hoi­to­mak­sut tuo­hon pääl­le, niin töi­hin läh­tö menee miinukselle.

  6. Täs­sä Aal­lon rapor­tis­sa on kyl­lä pyö­rä kek­sit­ty uudel­leen. Ben­sa­ve­roa­han voi korot­taa yksin­ker­tai­ses­ti bud­jet­ti­la­ki­na vaik­ka heti. Kom­pen­soi­mi­seen en usko alkuun­kaan. Kyl­lä se menee val­tion poh­jat­to­maan kas­saan kuten tähän­kin asti.

    1. Mut­ta mikä on se polt­toai­ne­ve­ron taso, jol­la pääs­tään tavoit­tee­seen, mut­ta jol­la vero ei ase­tu lii­an kor­keak­si? (Jäl­kim­mäi­nen kyl­lä voi­si olla ilmas­ton kan­nal­ta hyvä, mut­ta poliit­ti­ses­ti kal­lis­ta) Aal­lon tut­ki­joi­den mal­lis­sa mää­ri­te­tään vain pääs­tö­jen mää­rä, jol­la pääs­tään tavoit­tee­seen kun pääs­tö­lu­pien mää­rä ase­te­taan tavoit­teen tasol­le, ja hin­ta sel­vi­ää markkinoilla.

      1. Ei nois­sa lähes­ty­mis­ta­vois­sa ole peri­aat­tees­sa eroa. Toi­ses­sa pää­te­tään hin­ta, joka mää­rää mää­rän, toi­ses­sa mää­rä, joka mää­rää hinnan.

      2. Ossi Sare­so­ja:
        Ei nois­sa lähes­ty­mis­ta­vois­sa ole peri­aat­tees­sa eroa. Toi­ses­sa pää­te­tään hin­ta, joka mää­rää mää­rän, toi­ses­sa mää­rä, joka mää­rää hinnan.

        Kyl­lä. Hin­nan mää­rää­mi­ses­sä on haas­tee­na mää­rä­tä sopi­va hin­ta, joten mää­rän mää­rä­mi­nen on käy­tän­nös­sä helpompaa.

      3. Mik­ko Koi­vu­kan­gas: Kyl­lä. Hin­nan mää­rää­mi­ses­sä on haas­tee­na mää­rä­tä sopi­va hin­ta, joten mää­rän mää­rä­mi­nen on käy­tän­nös­sä helpompaa.

        Kyl­lä talous­tie­tei­li­jät pys­ty­vät las­ke­maan hin­nan, jol­la kulu­tus puo­li­te­taan. Ja päin­vas­toin, jos tar­jon­ta puo­li­te­taan. Vih­jee­nä voin sanoa, että se on todel­la korkea.

      4. TimoT: Kyl­lä talous­tie­tei­li­jät pys­ty­vät las­ke­maan hin­nan, jol­la kulu­tus puo­li­te­taan. Ja päin­vas­toin, jos tar­jon­ta puo­li­te­taan. Vih­jee­nä voin sanoa, että se on todel­la korkea.

        Pal­jon­ko­han se hin­ta tuli­si alas, jos veron­ko­ro­tuk­sis­ta sovit­tai­siin pidem­mäl­le tulevaisuuteen?

        Jos jo tänä syk­sy­nä saa­tai­siin ulos vies­ti ” olet­ko osta­mas­sa uut­ta autoa? Jos haluat, että polt­toai­ne kulut ovat kol­men vuo­den pääs­tä samal­la tasol­la kuin nyt, niin uuden tuli­si kulut­taa puo­let vähem­män kuin nykyisen”

        Ihmi­set kyl­lä muut­ta­vat käy­tös­tään, jos ker­ro­taan mikä tulee muuttumaan.

      5. TimoT: Kyl­lä talous­tie­tei­li­jät pys­ty­vät las­ke­maan hin­nan, jol­la kulu­tus puo­li­te­taan. Ja päin­vas­toin, jos tar­jon­ta puo­li­te­taan. Vih­jee­nä voin sanoa, että se on todel­la korkea.

        Rapor­tis­sa mai­nit­tiin hin­nan löy­tä­mi­sen ole­van vai­ke­aa, joten ihan tri­vi­aa­lis­ta tem­pus­ta ei tai­da olla kyse.

  7. Joi­ta­kin vuo­sia sit­ten ben­saa ei annet­tu autoi­li­joil­le kuin tilk­ka vaan, sen sijaan käy­tet­tiin lähes pääs­tö­tön­tä bio­ener­gi­aa, pilk­kei­tä ja puuhiiliä.
    Palat­kaam­me tähän niin hai­tal­li­set fos­sii­li­set pääs­töt muut­tu­vat hyvik­si bio­ener­gia­pääs­töik­si. Tar­vit­ta­vat sää­dös­py­kä­lät löy­ty­vät Edus­kun­nan arkistosta.

    Ei tar­vit­se kek­siä hin­ta­jous­to­ja, pääs­tö­kaup­paa ja muu­ta kiusantekoa.

  8. Osmo. Ottai­sit­ko kan­taa seu­raa­vaan asiaan:

    -Suo­ma­lais­ten autoi­lu aiheut­taa vuo­des­sa n. 4 mil­joo­nan ton­nin hiilidioksidipäästöt.
    ‑Autoi­lua vero­te­taan vuo­des­sa 8 mrd. euroa
    ‑Autol­la aja­mi­nen on Suo­mes­sa usein pakol­lis­ta monis­ta syistä.

    Toi­saal­ta

    -Suo­ma­lais­ten len­tä­mi­nen aiheut­taa vuo­des­sa n. 4 mil­joo­nan ton­nin hiilidioksidipäästöt.
    ‑Len­tä­mis­tä ei vero­te­ta käy­tän­nös­sä lainkaan.
    ‑Len­tä­mi­nen on pää­asias­sa huvin vuok­si len­tä­mis­tä, jon­ka voi­si hel­pos­ti kor­va­ta autoilulla/raideliikenteellä.

    Onko täs­sä mie­les­tän­ne ris­ti­rii­ta? Pitäi­si­kö mie­les­tän­ne asial­le teh­dä jotain. Oli­si­ko pai­kal­laan esi­mer­kik­si yhtä suu­ri vero­taak­ka len­tä­mi­sel­le, kuin autoi­lul­le, kos­ka myös pääs­töt ovat yhtä suu­ret? Tämä teki­si kes­ki­mää­rin 1480 euroa/lento.

    1. Suo­ma­lais­ten len­tä­mi­nen aiheut­taa vuo­des­sa n. 4 mil­joo­nan ton­nin hiilidioksidipäästöt.
      ‑Len­tä­mis­tä ei vero­te­ta käy­tän­nös­sä lainkaan.
      ‑Len­tä­mi­nen on pää­asias­sa huvin vuok­si len­tä­mis­tä, jon­ka voi­si hel­pos­ti kor­va­ta autoilulla/raideliikenteellä.
      Onko täs­sä mie­les­tän­ne ris­ti­rii­ta? Pitäi­si­kö mie­les­tän­ne asial­le teh­dä jotain. Oli­si­ko pai­kal­laan esi­mer­kik­si yhtä suu­ri vero­taak­ka len­tä­mi­sel­le, kuin autoi­lul­le, kos­ka myös pääs­töt ovat yhtä suu­ret? Tämä teki­si kes­ki­mää­rin 1480 euroa/lento.

      Sinul­la on nyt jotain vikaa nois­sa luvuis­sa. Olet las­ke­nut lii­ken­teen eri­tyis­ve­roi­hin myös arvon­li­sä­ve­ron. Mut­ta jos tuo 8 mil­jar­dia jaet­tai­siin len­to­mat­ko­jen mää­räl­lä, sii­tä ei tule 1400 euroa/matka, kos­ka olet las­ke­nut pääs­töis­sä mukaan myös ulko­maan­lii­ken­teen. Pel­käs­tään Van­taan ken­tän kaut­ta menee 20 mil­joo­naa mat­kus­ta­jaa, joten kor­kein­taan 400 €/matka. Mut­ta kuitenkin.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sinul­la on nyt jotain vikaa nois­sa luvuis­sa. Olet las­ke­nut lii­ken­teen eri­tyis­ve­roi­hin myös arvon­li­sä­ve­ron. Mut­ta jos tuo 8 mil­jar­dia jaet­tai­siin len­to­mat­ko­jen mää­räl­lä, sii­tä ei tule 1400 euroa/matka, kos­ka olet las­ke­nut pääs­töis­sä mukaan myös ulko­maan­lii­ken­teen. Pel­käs­tään Van­taan ken­tän kaut­ta menee 20 mil­joo­naa mat­kus­ta­jaa, joten kor­kein­taan 400 €/matka. Mut­ta kuitenkin.

        400 euroa­kin oli­si ihan kiva. Mut­ta ymmär­sin luvut niin, että suo­ma­lai­set aiheut­ta­vat len­tä­mäl­lä samat pääs­töt, kuin autoi­le­mal­la. Ja suo­ma­lai­set len­si­vät 5,4 mil­joo­naa len­toa aina­kin vuon­na 2017.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sinul­la on nyt jotain vikaa nois­sa luvuis­sa. Olet las­ke­nut lii­ken­teen eri­tyis­ve­roi­hin myös arvon­li­sä­ve­ron. Mut­ta jos tuo 8 mil­jar­dia jaet­tai­siin len­to­mat­ko­jen mää­räl­lä, sii­tä ei tule 1400 euroa/matka, kos­ka olet las­ke­nut pääs­töis­sä mukaan myös ulko­maan­lii­ken­teen. Pel­käs­tään Van­taan ken­tän kaut­ta menee 20 mil­joo­naa mat­kus­ta­jaa, joten kor­kein­taan 400 €/matka. Mut­ta kuitenkin.

        Mie­len­kiin­tois­ta kuin­ka kiih­keäs­ti Osmo puo­lus­taa lentämistä. 

        Perus­te­lu­ja tuol­le len­tä­mi­sen suo­si­mi­sel­le oli­si tie­tys­ti kiva kuulla

      3. En puo­lus­ta len­tä­mis­tä. Keho­tin juu­ri kaik­kia alle­kir­joitt­ga­maan len­to­ve­roa kos­ke­van kan­sa­lais­aloit­teen. Vas­tus­tan laskuivirheitä.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        En puo­lus­ta len­tä­mis­tä. Keho­tin juu­ri kaik­kia alle­kir­joitt­ga­maan len­to­ve­roa kos­ke­van kan­sa­lais­aloit­teen. Vas­tus­tan laskuivirheitä.

        Kan­sa­lais­aloit­teen alle­kir­joit­tam­ki­nen on lopul­ta aika mitä­tön toi­mi. Toi­vo­taan kui­ten­kin että aloi­te joh­taa lentoveroon. 

        Mitäs jos teki­sit val­tuus­toa­loit­teen, että Hel­sin­gin kau­pun­gin päät­tä­jät lopet­ta­vat tyys­tin kau­pun­gin kus­tan­ta­mat mat­kat ulko­mail­le, ja vir­ka­mie­het (ml. por­mes­ta­rit) puo­lit­ta­vat mat­kan­sa. Sii­nä oli­si joh­ta­juut­ta esi­mer­kin kaut­ta ilmas­to­asioi­hin. Tai­taa olla kui­ten­kin Osmol­le mah­do­ton­ta teh­dä tuol­lais­ta aloitetta. 

        Yri­tys­maa­il­mas­sa­han mat­kus­te­lua rajoi­te­taan jo pal­jon­kin, asiat kun hoi­tu­vat myös netin yli ja ihan face to face.

      5. En puo­lus­ta len­tä­mis­tä. Keho­tin juu­ri kaik­kia alle­kir­joitt­ga­maan len­to­ve­roa kos­ke­van kan­sa­lais­aloit­teen. Vas­tus­tan laskuivirheitä.

        Kos­kei­si­ko len­to­ve­ro­si myös sota­ko­nei­ta? Jos hävit­tä­jä saas­tu­taa enem­män kuin mat­kus­ta­ja­ko­ne, mik­si nii­tä ei vero­te­ta? Tai onko joku kuul­lut eko­hä­vit­tä­jis­ta tai eko­pom­mit­ta­ja­ko­nees­ta? Sota­ko­neet vas­ta saas­tut­ta­vat. Yksi len­to­tu­kia­lus saas­tut­taa enem­män kuin hel­sin­gin kokoi­nen kau­pun­ki vuo­des­sa. Yksi soti­las soti­mas­sa lähii­däs­sä vaa­tii ton­ne­ja tuki­ma­te­ri­aa­lia jota jat­ku­vas­ti vie­dään isoil­la koneil­la merit­se tai lentaen. 

        90 luvul­la CO2 pitoi­suus oli noin 360ppm, nyt lähes­tyy 500 ppm. Joku brit­ti tut­ki­ja väit­tää että lähes puo­let täs­tä nousus­ta on sota teol­li­suu­den, sota­toi­min­to­jen, sotien jäl­leen raken­ta­mi­sis­ta aiheut­ta­mia. Suo­ras­ti tai epä­suo­ras­ti sota­teol­li­suu­den ja sotien aiheut­ta­mia. Pitäi­si­kö sota­teol­li­suut­ta pan­na mak­sa­maan näis­tä ongel­mis­ta eikä mei­tä taval­li­sia kansalaisia.

        Sotien taka­na on hyvin usein uskon­not. Läh­de­tään verot­ta­maan kun­nol­la kirk­ko­ja ja uskon­to­ja maa­il­man ongel­mien aiheut­ta­ma­na. Poli­ti­kot, soti­laat, juris­tit, papit, finan­si­ta­hot päät­tä­vät kai­kis­ta, aiheut­ta­vat kai­ken ja taval­li­set kan­sa­lai­set pan­naan mak­sa­maan loput­to­mas­ti näis­tä. Ehkä sota­teol­li­suus on niin suu­ri tabu että sitä ei edes aja­tel­la, puhu­mat­ta­kaan mai­ni­ta siitä.

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        En puo­lus­ta len­tä­mis­tä. Keho­tin juu­ri kaik­kia alle­kir­joitt­ga­maan len­to­ve­roa kos­ke­van kan­sa­lais­aloit­teen. Vas­tus­tan laskuivirheitä.

        Jos nyt unoh­de­taan luvut, kun nii­hin on niin help­po taker­tua. Kan­na­tat­ko len­tä­mi­sel­le yhtä kovaa vero­tus­ta, kuin autoi­lul­le? Suh­teu­tet­tu­na pääs­töi­hin? Vai oli­si­ko kysees­sä vain joku nimel­li­nen “hii­li­ja­lan­jä­ki­hy­vi­tet­ty”, jol­la saa puh­taan hii­li­syn­nit anteeksi?

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Olet las­ke­nut lii­ken­teen eri­tyis­ve­roi­hin myös arvonlisäveron.

        Se voi olla perus­tel­tua las­kea mukaan aina­kin osit­tain, jos tar­koi­tus on ver­ra­ta len­to­lii­ken­tee­seen. Autois­ta mak­se­taan täyt­tä 24%:n ALVia kun taas (koti­maan) len­nois­ta menee hal­vem­pi 10%.

    2. Arto Pel­to­kan­gas:
      ‑Autol­la aja­mi­nen on Suo­mes­sa usein pakol­lis­ta monis­ta syistä.

      -Len­tä­mi­nen on pää­asias­sa huvin vuok­si len­tä­mis­tä, jon­ka voi­si hel­pos­ti kor­va­ta autoilulla/raideliikenteellä.

      Suu­rin osa autol­la teh­dyis­tä mat­kois­ta on alle 5 km pitui­sia, eli kevyt lii­ken­ne oli­si var­tee­no­tet­ta­va vaih­toeh­to. Lisäk­si kau­pun­kia­lueil­la ja nii­den välil­lä on toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne. Eli vaih­toeh­to­ja on. Toki myös Parii­siin pää­see junal­la tai bus­sil­la, mut­ta mat­ka kes­tää monin­ker­tai­ses­ti len­tä­mi­seen nähden.

      Hen­ki­lö­au­ton pääs­töt mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­riä koh­den ovat kes­ki­mää­rin kak­sin­ker­tai­set len­to­ko­nee­seen ver­rat­tu­na. Kes­tä­vä mää­rä liik­ku­mis­ta ei tar­koi­ta liik­ku­mi­sen lopet­ta­mis­ta, vaan mer­kit­tä­vää vähen­tä­mis­tä suh­tees­sa nyky­ti­lan­tee­seen. Toi­nen valit­see muka­vuusau­toi­lun, toi­nen muka­vuus­len­non, mut­ta tois­tai­sek­si molem­pia har­ras­te­taan kes­ki­mää­rin aivan liikaa.

      Aivan vas­taa­val­la taval­la kuin lihaa voi syö­dä vuo­des­sa 80 kg:n (kes­ki­ver­to­suo­ma­lai­nen) tai 0 kg:n (vegaa­ni) sijaan esi­mer­kik­si 10 kg, joka on jo kes­tä­väl­lä tasolla.

      On vää­ris­ty­nyt aja­tus, että luo­vut­taes­sa saa­vu­te­tuis­ta tai käy­tän­töön omak­su­tuis­ta eduis­ta, jot­ka ovat ympä­ris­tön kan­nal­ta hai­tal­li­sek­si todet­tu­ja ja joil­le on vaih­toeh­to­ja, tuli­si sitä joten­kin kom­pen­soi­da. Oikeas­ti­han autoi­lu on kal­lein liik­ku­mis­muo­to ja sen kor­vaa­mi­nen mil­lä tahan­sa muul­la mene­tel­mäl­lä tar­koit­taa aina sääs­töä. Siir­ty­mä­vai­hees­sa on toki perus­tel­tua tukea pie­ni­tu­loi­sia, jot­ka asu­vat kau­ka­na kai­kes­ta ja käyt­tä­vät siten usein asioin­tiin omaa autoa. Hei­tä on kui­ten­kin pro­sen­tu­aa­li­ses­ti vähän.

      1. Hen­ki­lö­au­ton pääs­töt mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­riä koh­den ovat kes­ki­mää­rin kak­sin­ker­tai­set len­to­ko­nee­seen verrattuna.

        Har­va kui­ten­kin ajaa hen­ki­lö­au­tol­la Thaimaahan.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Har­va kui­ten­kin ajaa hen­ki­lö­au­tol­la Thaimaahan.

        Kes­ki­mää­rin hen­ki­lö­au­tol­la aje­taan vuo­des­sa noin 14 000 km ja Bang­ko­kiin on lin­nun­tie­tä noin 8 000 km. Hen­ki­lö­au­ton pääs­töt mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­riä koh­den ovat kes­ki­mää­rin kak­sin­ker­tai­set len­to­ko­nee­seen ver­rat­tu­na. Joten ilmas­ton kan­nal­ta kak­si mat­kaa Thai­maa­han tai vuo­si autoi­lua ovat saman arvoi­sia vaih­toeh­to­ja. Toki monet har­ras­ta­vat molem­pia. Jos pääs­töt halu­taan vaik­ka puo­lit­taa, on saman arvois­ta jät­tää toi­nen Thai­maan mat­ka teke­mät­tä tai puo­lit­taa autoi­lu. (Ehkä myös tämän vuok­si teke­mät­tä jää­nyt­tä mat­kaa pitäi­si joten­kin kompensoida.)

      3. Koti-isä: Kes­ki­mää­rin hen­ki­lö­au­tol­la aje­taan vuo­des­sa noin 14 000 km ja Bang­ko­kiin on lin­nun­tie­tä noin 8 000 km. Hen­ki­lö­au­ton pääs­töt mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­riä koh­den ovat kes­ki­mää­rin kak­sin­ker­tai­set len­to­ko­nee­seen ver­rat­tu­na. Joten ilmas­ton kan­nal­ta kak­si mat­kaa Thai­maa­han tai vuo­si autoi­lua ovat saman arvoi­sia vaih­toeh­to­ja. Toki monet har­ras­ta­vat molem­pia. Jos pääs­töt halu­taan vaik­ka puo­lit­taa, on saman arvois­ta jät­tää toi­nen Thai­maan mat­ka teke­mät­tä tai puo­lit­taa autoi­lu. (Ehkä myös tämän vuok­si teke­mät­tä jää­nyt­tä mat­kaa pitäi­si joten­kin kompensoida.)

        Mon­ta­ko kilo­met­riä suo­ma­lai­set kes­ki­mää­rin len­tä­vät vuodessa?
        Jon­kun tilas­ton mukaan pal­jon, mut­ta mik­si pitäi­si teke­mät­tö­mis­tä mat­kois­ta kom­pen­soi­da ketään?
        Miten saan vaih­taa rahak­si sen että en ole koko elä­mä­ni aika­na len­tä­nyt Thai­maa­han, enkä tule lentämään? 

        Jus­si Hal­la-Aho esit­ti muu­ten jos­sain foo­ru­mis­sa men­neel­lä vii­kol­la että nime­no­maan lyhyis­tä Euroop­paan suun­tau­tu­vis­ta len­to­mat­kois­ta pitäi­si periä veroa, kau­ko­mat­kois­ta ei.
        Se oli tie­ten­kin vähän huu­mo­ri­mie­les­sä esi­tet­ti piik­ki “hips­te­reil­le” , jot­ka jon­kun käsi­tyk­sen mukaan len­tä­vät nime­no­maan Ber­li­niin, Ams­ter­da­miin, Pra­haan, jne pal­jon, mut­ta Thai­maan loma­ran­noil­le har­vem­min, kos­ka niil­le len­tä­vät enim­mäk­seen “taval­li­set duunarit”. 

        Jos asi­aa tar­kem­min ajat­te­lee niin ei se aja­tus niin tyh­mä ole, kos­ka Ber­lii­nin ja Ams­ter­da­miin pää­see aina­kin teo­rias­sa lai­val­la + junal­la tai dösäl­lä. Jos esim len­to­mat­kas­ta Euroo­pan Alp­pien poh­jois­puo­lei­seen osaan perit­täi­siin vaik­ka 100 euroa, niin alkai­si­ko len­tä­mi­nen vähen­tyä? Joil­la­kin ehkä ei, mut­ta rahois­taan tark­ka opis­ke­li­ja tai val­ko­kau­lus­köy­hä­lis­töön kuu­lu­va ehkä kyllä.

        Thai­maan tms kau­ko­koh­tei­den vero­tus­ta ym koh­te­lua pitäi­si miet­tiä eri taval­la. Eihän ihmi­siä voi kiel­tää mat­kus­ta­mas­ta sel­lai­siin koh­tei­siin mut­ta työ­nan­ta­jat tai kou­lut tms voi­si­vat ruve­ta vaa­ti­maan tark­ko­ja ter­veys­sel­vi­tyk­siä, sekä veri ja ulos­te­ko­kei­ta kai­kil­ta Thai­maas­sa ja vas­taa­vis­sa pai­kois­sa mat­kus­ta­neil­ta. Myös valuut­ta­sään­nös­te­lyn kei­not voi­si­vat tul­la kysee­seen, muis­tan että vie­lä 80-luvul­la piti olla Suo­men pan­kin lupa vie­dä pois sum­mia jot­ka vas­ta­si­vat n 4000 mk tai enemmän.

      4. R.Silfverberg
        Jus­si Hal­la-Aho esit­ti muu­ten jos­sain foo­ru­mis­sa men­neel­lä vii­kol­la että nime­no­maan lyhyis­tä Euroop­paan suun­tau­tu­vis­ta len­to­mat­kois­ta pitäi­si periä veroa, kau­ko­mat­kois­ta ei.
        Se oli tie­ten­kin vähän huu­mo­ri­mie­les­sä esi­tet­ti piik­ki ”hips­te­reil­le” , jot­ka jon­kun käsi­tyk­sen mukaan len­tä­vät nime­no­maan Ber­li­niin, Ams­ter­da­miin, Pra­haan, jne pal­jon, mut­ta Thai­maan loma­ran­noil­le har­vem­min, kos­ka niil­le len­tä­vät enim­mäk­seen ”taval­li­set duunarit”. 

        Jos asi­aa tar­kem­min ajat­te­lee niin ei se aja­tus niin tyh­mä ole, kos­ka Ber­lii­nin ja Ams­ter­da­miin pää­see aina­kin teo­rias­sa lai­val­la +junal­la tai dösäl­lä. Jos esim len­to­mat­kas­ta Euroo­pan Alp­pien poh­jois­puo­lei­seen osaan perit­täi­siin vaik­ka 100 euroa, niin alkai­si­ko len­tä­mi­nen vähen­tyä? Joil­la­kin ehkä ei, mut­ta rahois­taan tark­ka opis­ke­li­ja tai val­ko­kau­lus­köy­hä­lis­töön kuu­lu­va ehkä kyllä. 

        Kun muus­sa­kin vero­tuk­ses­sa yleen­sä huo­mioi­daan kai­ken­lai­sia aspek­te­ja niin itse­kin toi­voi­sin täs­tä syys­tä mah­dol­li­sen len­to­raip­pa­ve­ro­tuk­sen ole­van len­to­mat­kan suh­teen degres­sii­vi­nen vero. Toki minul­la on myös oma leh­mä ojas­sa, kos­ka hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta syis­tä minul­la on tar­ve mat­kus­taa sään­nöl­li­ses­ti kau­koi­tään juu­ri tiet­tyyn paik­kaan, eikä minul­le ole min­kään arvois­ta jos saan sen ase­mes­ta ajaa 10 000 km ympy­rää autol­la, jota en omista.

        Kos­ka kui­ten­kin on niin, että ihmi­set pyr­ki­vät ohjaa­maan ilmas­to­tais­te­lun toi­miin, jot­ka ovat heil­le itsel­leen mer­ki­tyk­set­tö­miä – siis vaik­ka val­miik­si kas­vis­syö­jät liha­teol­li­suu­teen – niin oli­si taas paras­ta että pääs­tö­jä vero­tet­tai­siin tasai­ses­ti, jol­loin voin itse vali­ta mis­tä sääs­tä­mäl­lä ostan oikeu­te­ni kulut­taa luon­non­va­ro­ja halua­maa­ni asi­aan, eikä niin, että joku klik­ki suun­taa epä­suh­tai­ses­ti raip­paa johon­kin medias­sa sek­sik­kääk­si nous­see­seen kohteeseen.

      5. Koti-isä: Suu­rin osa autol­la teh­dyis­tä mat­kois­ta on alle 5 km pitui­sia, eli kevyt lii­ken­ne oli­si var­tee­no­tet­ta­va vaih­toeh­to. Lisäk­si kau­pun­kia­lueil­la ja nii­den välil­lä on toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne. Eli vaih­toeh­to­ja on. Toki myös Parii­siin pää­see junal­la tai bus­sil­la, mut­ta mat­ka kes­tää monin­ker­tai­ses­ti len­tä­mi­seen nähden.

        Hen­ki­lö­au­ton pääs­töt mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­riä koh­den ovat kes­ki­mää­rin kak­sin­ker­tai­set len­to­ko­nee­seen ver­rat­tu­na. Kes­tä­vä mää­rä liik­ku­mis­ta ei tar­koi­ta liik­ku­mi­sen lopet­ta­mis­ta, vaan mer­kit­tä­vää vähen­tä­mis­tä suh­tees­sa nyky­ti­lan­tee­seen. Toi­nen valit­see muka­vuusau­toi­lun, toi­nen muka­vuus­len­non, mut­ta tois­tai­sek­si molem­pia har­ras­te­taan kes­ki­mää­rin aivan liikaa.

        Aivan vas­taa­val­la taval­la kuin lihaa voi syö­dä vuo­des­sa 80 kg:n (kes­ki­ver­to­suo­ma­lai­nen) tai 0 kg:n (vegaa­ni) sijaan esi­mer­kik­si 10 kg, joka on jo kes­tä­väl­lä tasolla.

        On vää­ris­ty­nyt aja­tus, että luo­vut­taes­sa saa­vu­te­tuis­ta tai käy­tän­töön omak­su­tuis­ta eduis­ta, jot­ka ovat ympä­ris­tön kan­nal­ta hai­tal­li­sek­si todet­tu­ja ja joil­le on vaih­toeh­to­ja, tuli­si sitä joten­kin kom­pen­soi­da. Oikeas­ti­han autoi­lu on kal­lein liik­ku­mis­muo­to ja sen kor­vaa­mi­nen mil­lä tahan­sa muul­la mene­tel­mäl­lä tar­koit­taa aina sääs­töä. Siir­ty­mä­vai­hees­sa on toki perus­tel­tua tukea pie­ni­tu­loi­sia, jot­ka asu­vat kau­ka­na kai­kes­ta ja käyt­tä­vät siten usein asioin­tiin omaa autoa. Hei­tä on kui­ten­kin pro­sen­tu­aa­li­ses­ti vähän.

        Lai­tat­ko läh­teen väi­teel­le­si len­to­lii­ken­teen päästöistä.

        VTT:n lipas­ton mukaan esi­mer­kik­si euroo­pan sisäi­sen lyhyen len­non pääs­tö on 269 g / hen­ki­lö­ki­lo­met­ri. Hen­ki­lö­au­to­kan­nan kes­ki­pääs­tö vuon­na 2018 oli 158 g /km (läh­de: liikennefakta.fi) joten vaik­ka yksin ajaen autoi­lu on mer­kit­tä­väs­ti len­tä­mis­tä eko­lo­gi­sem­paa. Kau­ko­len­noil­la pääs­tään auto­luo­kan pääs­tö­ta­soon mut­ta sit­ten se 3–4 hen­gen edes­ta­kai­nen 8000 km len­to vas­taa­kin noin nel­jän vuo­den ajo­ja hen­ki­lö­au­tol­la kes­ki­mää­räi­sen vuo­sia­jo­suo­rit­teen mukaan.

      6. Helsinki_hoi_älä_jätä: Lai­tat­ko läh­teen väi­teel­le­si len­to­lii­ken­teen päästöistä.

        VTT:n lipas­ton mukaan…

        Kat­ta­va lis­ta len­to­ko­ne­mal­lien polt­toai­neen kulu­tuk­ses­ta istu­ma­paik­kaa koh­den löy­tyy sivulta
        https://en.wikipedia.org/wiki/Fuel_economy_in_aircraft
        Kan­nat­taa poi­mia nykyi­sin käy­tös­sä ole­via kone­mal­le­ja, joil­le luke­ma on jär­jes­tään alle 3l/100km. Auto­jen kes­ki­mää­räi­nen kulu­tus on noin 6l/100km. Len­to­jen täyt­tö­as­te on tyy­pil­li­ses­ti noin 90%, autoil­le rei­lu 1 hlöä. VTT:n tie­to­ko­nan­nas­sa len­to­lii­ken­teen tie­dot on päi­vi­tet­ty 2008 ja myös autoi­lun osal­ta huo­mioi­daan vain välit­tö­mät päästöt.

        Oikeas­ti polt­toai­neen lisäk­si mui­ta las­kel­maan vai­kut­ta­via teki­jöi­tä, jot­ka tuli­si huo­mioi­da, on loput­to­mas­ti, tyy­liin liik­ku­mis­vä­li­nee­seen liit­ty­vä infra (len­to­ko­ne on jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­ne ja ilmas­sa lähes jat­ku­vas­ti ja auto on käyt­tä­mät­tä suu­rim­man osan ajas­ta jne), väli­neen käyt­töön liit­ty­vä infra (len­tä­mi­sel­le riit­tää kent­tä molem­mis­sa päis­sä ja autoil­le tar­vi­taan samal­le mat­kal­le kes­to­pääl­lys­tet­ty tie jne), pääs­tö­ker­roin joh­tuen pääs­tön luon­tees­ta (ilmas­sa vs maas­sa). Lisäk­si tuli­si huo­mioi­da vai­ku­tuk­set ilman­laa­tuun (auton pääs­töt suo­raan katu­ti­laan vs. len­to­ko­ne kor­keal­la ilmas­sa), melu­vai­ku­tuk­set jne.

        Oleel­lis­ta on, että kaik­kia liik­ku­mis­muo­to­ja tuli­si pys­tyä ver­taa­maan kes­ke­nään. Jol­loin pääs­täi­siin eteen­päin nyky­ti­las­ta, jos­sa vuo­ro­tel­len ver­ra­taan asioi­ta, joi­den mit­ta­kaa­vat ilmas­ton kan­nal­ta voi­vat ero­ta usei­ta kym­me­niä ker­to­ja, mut­ta jot­ka voi­vat ihmis­ten arjes­sa olla yhtä mer­ki­tyk­sel­li­siä. Nyt tikun nokas­sa on len­tä­mi­nen, vaik­ka oikeas­ti vaik­ka­pa sen lopet­ta­mi­nen koko­naan vähen­täi­si Suo­men pääs­tö­jä 2% kun autoi­lus­sa vai­ku­tus oli­si vähin­tään viisinkertainen.

        Aja­tus sii­tä, että auton käy­tön vähen­tä­mis­tä tuli­si kom­pen­soi­da (ellei kor­kein­taan asu kau­ka­na kai­kes­ta kuten muu­ta­ma pro­sent­ti suo­ma­lai­sis­ta) on aivan yhtä outo kuin että teke­mät­tö­mäs­tä len­to­mat­kas­ta tuli­si kom­pen­soi­da. Maa­pal­lon resurs­sit kes­tä­vät tie­tyn mää­rän kulut­ta­mis­ta eikä ole mer­ki­tys­tä, ker­tyy­kö jokai­sen osuus len­tä­mäl­lä, autoi­le­mal­la, käve­le­mäl­lä vai nau­dan lihaa syö­mäl­lä. Jo tänä­kin päi­vä­nä jokai­nen pys­tyi­si halu­tes­saan elä­mään onnel­lis­ta elä­mää myös kes­tä­väs­ti resurs­sien puitteissa.

      7. Koti-isä: Hen­ki­lö­au­ton pääs­töt mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­riä koh­den ovat kes­ki­mää­rin kak­sin­ker­tai­set len­to­ko­nee­seen verrattuna.

        Väit­tee­si “Hen­ki­lö­au­ton pääs­töt mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­riä koh­den ovat kes­ki­mää­rin kak­sin­ker­tai­set len­to­ko­nee­seen ver­rat­tu­na.” ei kui­ten­kaan pidä paik­kaan­sa edes tuon Wiki­pe­dian lis­tan perus­teel­la. Polt­toai­neen kulu­tus­ta ei kan­na­ta suo­raan ver­tail­la pääs­tö­mie­les­sä kos­ka eri polt­toai­neil­la on eri­lai­nen hiilidioksidisisältö. 

        Fin­nai­rin täyt­tö­as­te on pit­käl­lä aika­vä­lil­lä luok­kaa 85% ja hen­ki­lö­au­ton luok­kaa 1.4. Auto­kan­nan kes­ki­mää­räi­nen hii­li­diok­si­di­pääs­tö on noin 158g/km ja tuol­la kol­men lit­ran kero­sii­nin kulu­tuk­sel­la (noin 2.3kg/seat/100 km) suih­ku­ko­neen pääs­tö on noin 72g/km (kero­sii­ni tuot­taa palaes­saan hii­li­diok­si­dia noin 3.15g/gramma). Täyt­tö­as­teel­la 85% täs­tä tulee len­to­ko­neel­le 84g/km/seat. Auton kes­ki­mää­räi­sel­lä pääs­tö­ta­sol­la ja kes­ki­mää­räi­sel­lä täyt­tö­as­teel­la taas vas­taa­vat luvut 158/1.4 = 112g/km. Ero ei ole tuplat. 

        Ja tämä siis vain uusim­mil­la kone­tyy­peil­lä ja ver­ra­ten kes­ki­mää­räi­seen auto­kan­taa. Kun ote­taan ver­tai­luun uute­na vuol­la 2018 auto­jen kes­ki­pääs­tö 117.4 pääs­tään aika lail­la tasan samaan kuin uusim­mil­la lentokoneilla. 

        Mut­ta point­ti on että Thai­maan reis­su tuot­taa val­ta­van mää­rän pääs­tö­jä ja sitä ei voi perus­tel­la sil­lä että ei autoi­le. Eikä oikein mil­lään muul­la­kaan jos pitää pääs­tö­jä agendalla.

      8. Helsinki_hoi_älä_jätä:

        Mut­ta point­ti on että Thai­maan reis­su tuot­taa val­ta­van mää­rän pääs­tö­jä ja sitä ei voi perus­tel­la sil­lä että ei autoi­le. Eikä oikein mil­lään muul­la­kaan jos pitää pääs­tö­jä agendalla.

        Poin­ti on, että len­tä­mi­nen ja autoi­lu tuot­ta­vat suu­ruus­luok­kaa saman mää­rän pääs­tö­jä kul­jet­tua kilo­met­riä koh­den. Eli ilmas­ton kan­nal­ta ei ole mer­ki­tys­tä, käyt­kö vuo­den aika­na len­to­ko­neel­la ker­ran Thai­maas­sa tai nel­jä ker­taa Parii­sis­sa vai ajat­ko autol­la 15 000 kilometriä.

        Mil­lä perus­teel­la hen­ki­lö, joka ei käy­tä autoa, ei sai­si käy­dä len­to­ko­neel­la Thia­maas­sa, mut­ta naa­pu­rin on ok autoil­la vuo­den aika­na 15 000 kilometriä?

      9. Koti-isä: Poin­ti on, että len­tä­mi­nen ja autoi­lu tuot­ta­vat suu­ruus­luok­kaa saman mää­rän pääs­tö­jä kul­jet­tua kilo­met­riä koh­den. Eli ilmas­ton kan­nal­ta ei ole mer­ki­tys­tä, käyt­kö vuo­den aika­na len­to­ko­neel­la ker­ran Thai­maas­sa tai nel­jä ker­taa Parii­sis­sa vai ajat­ko autol­la 15 000 kilometriä.

        Mil­lä perus­teel­la hen­ki­lö, joka ei käy­tä autoa, ei sai­si käy­dä len­to­ko­neel­la Thia­maas­sa, mut­ta naa­pu­rin on ok autoil­la vuo­den aika­na 15 000 kilometriä? 

        Riip­puu kai min­kä takia autoi­lee tai len­tää. Työ­mat­ko­ja har­va tekee Thai­maa­han. Jos on pak­ko mat­kus­taa ete­lään, ne voi kor­va­ta Väli­me­rel­le suun­tau­tu­vil­la mat­koil­la joka vas­taa kol­mas­osaa Thai­maan matkasta.

      10. Koti-isä: Poin­ti on, että len­tä­mi­nen ja autoi­lu tuot­ta­vat suu­ruus­luok­kaa saman mää­rän pääs­tö­jä kul­jet­tua kilo­met­riä koh­den. Eli ilmas­ton kan­nal­ta ei ole mer­ki­tys­tä, käyt­kö vuo­den aika­na len­to­ko­neel­la ker­ran Thai­maas­sa tai nel­jä ker­taa Parii­sis­sa vai ajat­ko autol­la 15 000 kilometriä.

        Mil­lä perus­teel­la hen­ki­lö, joka ei käy­tä autoa, ei sai­si käy­dä len­to­ko­neel­la Thia­maas­sa, mut­ta naa­pu­rin on ok autoil­la vuo­den aika­na 15 000 kilometriä?

        No voi miet­tiä kum­pi on tur­hem­paa touhua.

      11. Koti-isä: Poin­ti on, että len­tä­mi­nen ja autoi­lu tuot­ta­vat suu­ruus­luok­kaa saman mää­rän pääs­tö­jä kul­jet­tua kilo­met­riä koh­den. Eli ilmas­ton kan­nal­ta ei ole mer­ki­tys­tä, käyt­kö vuo­den aika­na len­to­ko­neel­la ker­ran Thai­maas­sa tai nel­jä ker­taa Parii­sis­sa vai ajat­ko autol­la 15 000 kilometriä.

        Mil­lä perus­teel­la hen­ki­lö, joka ei käy­tä autoa, ei sai­si käy­dä len­to­ko­neel­la Thia­maas­sa, mut­ta naa­pu­rin on ok autoil­la vuo­den aika­na 15 000 kilometriä?

        Tämä on haus­kaa seu­rat­ta­vaa tämä vih­rei­den len­tä­mi­sen kiih­keä puo­lus­ta­mi­nen. Kuin­ka sat­tui­kaan, että Hal­la-aho kom­men­tis­saan taan­noin osui tar­kas­ti vih­rei­den kipe­ään koh­taan. (“…heil­lä on suu­ri tar­ve pääs­tä hal­val­la Ber­lii­niin koke­maan ja tie­dos­ta­maan…” jne)

  9. Sit­ten­pä viron rek­ka­ris­sa ole­via auto­ja viron ben­sal­la liik­kuu kovin pal­jon pk seudulla

  10. Suo­mi on Poh­jois-Korea täl­lä menol­la elin­ta­sol­taan ja oloil­taan näil­lä ehdo­tuk­sil­la. Suo­sit­te­len kai­kil­le nuo­ril­le muut­ta­mis­ta hyvän sään aika­na ulko­mail­le. Jyrk­kä EI.

    1. Rea­lis­ti: Suo­mi on Poh­jois-Korea täl­lä menol­la elin­ta­sol­taan ja oloil­taan näil­lä ehdo­tuk­sil­la. Suo­sit­te­len kai­kil­le nuo­ril­le muut­ta­mis­ta hyvän sään aika­na ulko­mail­le. Jyrk­kä EI

      Jyrk­kä ei siis sil­le, että mitään kom­pen­soi­tai­siin autoilijoille?

      1. Tom­mi Uscha­nov: Jyrk­kä ei siis sil­le, että mitään kom­pen­soi­tai­siin autoilijoille?

        Jyrk­kä EI koko ilmas­to­vou­ho­tuk­sel­le. Ympä­ris­tö­on­gel­mien perim­mäi­nen syy on hol­ti­ton väes­tön­kas­vu, ja sitä ei rat­kais­ta Suomessa.

  11. Täl­lä mal­lil­la ei ole tar­koi­tus vähen­tää autoi­lu vaan vähen­tää CO2-pääs­tö­jä. Nopein kei­no on muut­taa jo ole­mas­sa ole­va ajo­neu­vot käyt­tä­mään bio­polt­toai­nei­ta. Die­se­lau­tot voi­vat siir­tyä suo­raan käyt­tä­mään bio­die­se­liä. Van­hat ben­sii­ni­au­tot voi­daan muun­taa eta­no­li­au­toik­si. Nämä ovat hal­po­ja vaih­toeh­to­ja jot­ka sovel­tu­vat myös syr­jä­ky­lil­le. Näi­den polt­toai­nei­den jake­lu ja saa­ta­vuus sopeu­tuu tähän, kun­han on etu­kä­teen tie­dos­sa että kulu­tus kasvaa.
    Kaa­su- ja säh­kö­au­to­jen yleis­ty­mi­nen vaa­tii että näi­tä on saa­ta­va­na myös käy­tet­ty­nä. Sil­loin inves­toin­ti tar­ve on pie­nem­pi ja mah­dol­li­nen useam­mil­le. Suo­men mark­ki­nat ovat niin pie­net että näi­tä on saa­ta­va­na EU:n alu­eel­ta riit­tä­väs­ti. Vaih­tai­si­ko jokai­nen auton ker­ran vii­teen vuo­teen? Jos on tie­dos­sa että fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den hin­nat on nousus­sa niin sil­loin valin­to­ja teh­des­sä tämä ote­taan huomioon.
    Vii­mei­sen kah­den vuo­den aika­na lii­ken­teen CO2-pääs­töt ovat kas­va­neet. Ajo­mää­rät eivät ole kas­va­neet vaan öljy-yhtiöt lisää­vät vähem­män uusiu­tu­via aineo­sia polt­toai­neen jouk­koon. Tämä mal­li taval­laan pakot­tai­sin öljy-yhtiöt käyt­tä­mään bio­polt­toai­nei­ta enem­män seoksessa.
    Ihmi­set äänes­tä­vät mie­lel­lään kuk­ka­rol­laan. Kun monet otta­vat käyt­töön vaih­toeh­toi­sia ener­gian läh­tei­tä niin CO2-pääs­töt putoa­vat. Sil­loin fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den hin­to­jen nousu jää koh­tuul­li­sek­si. Kyse on vain ennakkoluuloista.

    1. Mut­ta mik­si pitäi­si kes­kit­tyä juu­ri lii­ken­teen päästöihin?

      Pääs­tö­taa­kan osu­mi­nen lii­ken­tee­seen joh­tuu sii­tä, että EU on jaka­nut pääs­töt pääs­tö­kaup­pa­sek­to­riin ja taa­kan­ja­ko­sek­to­riin. Taa­kan­ja­ko­sek­to­ril­la pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen on kal­liim­paa kuin pääs­tö­kaup­pa­sek­to­ril­la, mikä on höl­möä. Suo­mes­sa halu­taan tur­va­ta muu­ta taa­kan­ja­ko­sek­to­ria, esi­mer­kik­si talo­jen läm­mi­tys­tä ja maa­ta­lout­ta, jol­loin lii­ken­teen osuus koros­tuu. Kuten joko prof­fa sanoi, sel­väs­ti hal­vin­ta oli­si lopet­taa tur­peen polt­to taa­kan­ja­ko­sek­to­ril­la, siis pie­nis­sä läm­pö­kes­kuk­sis­sa. Minus­ta oli­si parem­pi, että lii­ken­teen polt­toai­neet vain siir­ret­täi­siin pääs­tö­kau­pan pii­riin, mikä tie­tys­ti pitää ottaa huo­mioon kau­pat­ta­vien pääs­tö­oi­keuk­sien mää­räs­sä ja nii­den vähentämisvauhdissa.

      1. EU:n toi­lai­lut pääs­tö­jen vähen­tä­mi­ses­sä ovat­kin saa­neet aina­kin minut vakuut­tu­neek­si sii­tä, että pai­kal­li­sen galak­si­haa­ran pimeä aine on pää­osin kes­kit­ty­nyt EU-komis­sioon ja ‑par­la­ment­tiin. Tämä tie­tys­ti sil­lä ole­tuk­sel­la, ettei taus­tal­la ole mitään pii­loa­gen­do­ja vaan vil­pi­tön pyr­ki­mys oli­si oikeas­ti vähen­tää CO2-päästöjä.

        Nyt kaik­ki teh­dään niin jär­jet­tö­män type­räs­ti, että toi­saal­ta pääs­tö­vä­hen­nyk­set jää­vät kus­tan­nuk­siin näh­den nau­ret­ta­vak­si ja toi­saal­ta kyp­sy­te­tään kan­sa­lai­set vähi­tel­len nouse­maan bar­ri­kaa­deil­le koko type­rän sir­kuk­sen pysäyt­tä­mi­sek­si. Kun taus­tal­la ei var­maan­kaan ole mitään sala­liit­toa, jos­sa “Koch:n vel­jek­set”, öljy-yhtiöt ja rep­ti­li­aa­nien hal­lit­se­ma Illu­mi­naat­ti (so. Bil­der­berg-seu­ra) ovat lah­jo­neet komis­saa­rit, vir­ka­mie­het ja MEPit kään­tä­mään kan­sa urhe­aa ilmas­ton­muu­tos­tais­te­lua vas­taan, niin seli­tyk­se­nä ei voi olla muu­ta kuin ääre­tön typeryys.

        No, näy­tää vali­tet­ta­vas­ti sil­tä, että jso komis­sio käs­kee suo­ma­lai­sia hyp­pää­mään kai­voon, niin mei­dän val­tiol­li­nen (sorto-)koneisto pitää huo­len sii­tä, että me “edel­lä­kä­vi­jöi­nä” hyp­pääm­me kai­voon ja vie­lä pää edellä…

      2. Rea­lis­ti: Ympä­ris­tö­on­gel­mien perim­mäi­nen syy

        …ei kyl­lä ole väes­tön­kas­vu. Se on osa ongel­maa, mut­ta kyl­lä juu­ri­syy on fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käyttö.

        ksee: EU:n toi­lai­lut pääs­tö­jen vähentämisessä 

        Onko se tosi­aan­kin EU:n vika, että Suo­mes­sa on pää­tet­ty itse että tur­ve­tuo­tan­to ja maa­ta­lous eivät vähen­nä pal­joa, eli lii­ken­ne sit­ten vähen­tää nii­den­kin edestä?

        Nyt kaik­ki teh­dään niin jär­jet­tö­män typerästi”

        Olen havain­nut että puo­lu­eet, joi­den mie­les­tä kaik­ki teh­dään niin jär­jet­tö­män type­räs­ti, puo­lus­ta­vat eni­ten tur­vet­ta ja maataloutta.

      3. Sylt­ty:

        Onko se tosi­aan­kin EU:n vika, että Suo­mes­sa on pää­tet­ty itse että tur­ve­tuo­tan­to ja maa­ta­lous eivät vähen­nä pal­joa, eli lii­ken­ne sit­ten vähen­tää nii­den­kin edestä?

        Mil­lä tur­pees­ta saa­ta­va ener­gia kor­vat­tai­siin? On eria asia vähen­tää ener­gian tuotannosta/tuonnista kuin ener­gian käytöstä/kulutuksesta.

      4. Sylt­ty:
        Onko se tosi­aan­kin EU:n vika, että Suo­mes­sa on pää­tet­ty itse että tur­ve­tuo­tan­to ja maa­ta­lous eivät vähen­nä pal­joa, eli lii­ken­ne sit­ten vähen­tää nii­den­kin edestä?

        Mitä maa­ta­lou­den pitäi­si vähen­tää, mitä se nyt ei vähen­nä? Ei kai maa­jus­sit käy­tä ener­gi­aa yhtään sen enem­pää kuin on pak­ko, kal­lis­ta­han se on. Tar­koi­tat var­maan, että pitäi­si lopet­taa tuo­tan­to koko­naan? Aina­kin mai­don ja lihan. On var­mas­ti jär­ke­vää met­sit­tää pel­lot, kun ruo­kaa saa ulkomailta.

        Mit­kä ne tur­peen vaih­toeh­dot nyt sit­ten on? Hake ei näil­lä hak­kuu­mää­ril­lä rii­tä kor­vaa­maan, kivi­hii­len käyt­tö­kin pitää lopet­taa, maa­kaa­su lie­nee rea­lis­ti­sin vaihtoehto?Sitähän saa Puti­nil­ta, Sak­sa­kin ostaa.

      5. Sylt­ty:

        Onko se tosi­aan­kin EU:n vika, että Suo­mes­sa on pää­tet­ty itse että tur­ve­tuo­tan­to ja maa­ta­lous eivät vähen­nä pal­joa, eli lii­ken­ne sit­ten vähen­tää nii­den­kin edestä?

        Pääs­tö­kau­pan ulko­puo­lis­ten sek­to­rei­den tavoit­teet tai­ta­vat kui­ten­kin tul­la EUs­ta — tie­tys­ti koti­mai­set höy­ry­päät halua­vat pan­na “parem­mak­si” ja tuplaa­vat tavoit­teet puo­li­te­tus­sa aikataulussa…

        Pää­point­ti on kui­ten­kin sii­nä, että jos CO2-pääs­tö­jä halu­taan vähen­tää, niin mik­si sitä ei teh­dä mah­dol­li­sim­man ratio­naa­li­ses­ti ja tehok­kaas­ti. Kyse­hän on poh­jim­mil­taan resurs­sien allo­koin­nin ongel­mas­ta — kun resurs­sit ovat rajal­li­set, niin miten ne kan­nat­tai­si koh­den­taa pääs­tö­vä­hen­nys­ten maksimoimiseksi.

        Täs­sä kat­ta­va pääs­tö­kaup­pa oli­si hyvin teho­kas — ei muu­ta kuin las­ke­taan pääs­tö­kiin­tiöi­tä vuo­sit­tain ennal­ta laa­di­tun ja jul­kais­tun suun­ni­tel­man mukaisesti.

        Vaan ei käy. Ensin­nä­kin jo pääs­tö­kaup­paa halu­taan sot­kea sor­mei­le­mal­la kiin­tiöi­tä vaik­ka­pa nii­den lii­an alhai­sen hin­ta­ta­son vuok­si (hei — pääs­tö­kaup­pa­han on toi­mi­nut). Täl­lä luo­daan vain epä­var­muut­ta mark­ki­noil­le ja vähen­ne­tään euroop­pa­lais­ten yri­tys­ten inves­toin­ti­ha­lu­ja entisestään.

        Suu­rem­pi ongel­ma on se, että riin­nal­la on jos jon­kin­lais­ta lisä­jär­jes­tel­mää ja ‑tavoi­tet­ta. On maa­koh­tai­sia kiin­tiöi­tä, “uusiu­tu­vien” tavoit­tei­ta ja em. ulko­puo­lis­ten sek­to­rei­den tavoit­tei­ta. Täl­lä ohja­taan resurs­se­ja toi­men­pi­tei­siin, joi­den kus­tan­nus voi kym­me­niä ker­to­ja suu­rem­pi kuin edul­lism­pien toi­mien — ja pahim­mil­laan toi­met voi­vat olla jopa pääs­tö­jä käy­tän­nös­sä kasvattavia.

        Uusiu­tu­vat­kin” ovat ilmei­sen liik­ku­va käsi­te — kun bio­polt­toai­nei­siin panos­tet­tiin ensin laa­jal­la rin­ta­mal­la suu­rien tukiais­ten sii­vit­tä­mä­nä, niin vaa­ka onkin kään­ty­nyt toi­seen suun­taan ja bio­polt­toai­neis­ta on tulos­sa suu­ri paha. Suo­mel­le­kin voi nap­sah­taa aika mes­se­vät rahal­li­set sank­tiot met­sien käy­tös­tä (mut­ta aina­han Helen voi rah­da­ta puu­pel­let­te­jä Poh­jois-Ame­ri­kas­ta tai Afrikasta…)

        Ei ihme, ettei mones­sa Euroo­pan maas­sa kukaan enää inves­toi ener­gia­sek­to­ril­le ilman mit­ta­via tukiai­sia ja takuuhintajärjestelmiä.

        Vai­kea ymmär­tää tilan­net­ta muul­la kuin sil­lä, että pääs­tö­jen vähen­nyk­ses­tä on tul­lut hyvin monel­le tahol­le kep­pi­he­vo­nen omien poliit­tis­ten into­hi­mo­jen aja­mi­seen (autot­to­muus, ydin­voi­man vas­tus­ta­mi­nen jne.) ja toi­sil­le ehty­mä­tön raha­sam­po ris­kit­tö­män “yrit­tä­mi­sen” muodossa.

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kuten joko prof­fa sanoi, sel­väs­ti hal­vin­ta oli­si lopet­taa tur­peen polt­to taa­kan­ja­ko­sek­to­ril­la, siis pie­nis­sä lämpökeskuksissa.

        Toi­vo­taan, että tähän pääs­tään mah­dol­li­sim­man pian.

  12. Kos­ka kom­pen­soin­nin koh­dis­ta­mi­nen on vai­ke­aa ja kui­ten­kin tär­ke­ää, kuten Rans­kan kel­ta­lii­vi­mel­la­kat ovat osoit­ta­neet, ehdo­tan että allo­koin­nis­sa käy­tet­täi­siin samaa meka­niik­kaa kuin mil­lä auton käyt­töä nyt­kin kom­pen­soi­daan, eli vero­tuk­sen työ­mat­ka­vä­hen­nyk­sen kaut­ta. Jae­taan siis kerä­tyt rahat sii­nä suh­tees­sa, miten pal­jon vero­tuk­ses­sa hyväk­syt­ty­jä autoi­lu­ku­lu­ja on ker­ty­nyt. Tämän heik­kous on toki se, että työ­elä­män ulko­puo­lel­la ole­vat jää­vät osat­to­mik­si, mut­ta eikö­hän tähän saa­da kepuil­tua joku syrjäseutulisä.

  13. Erään­lai­nen koh­tuul­li­nen second best-rat­kai­su oli­si vetää aika­ra­ja tähän het­keen ja mak­saa palau­tus­ta kai­kil­le, jot­ka omis­ta­vat nyt auton.

    Jos läh­de­tään second best ‑lin­jal­le, niin eikö oli­si yksin­ker­tai­sem­paa vain alen­taa ajo­neu­vo­ve­roa vas­taa­va määrä?

    1. Jos läh­de­tään second best ‑lin­jal­le, niin eikö oli­si yksin­ker­tai­sem­paa vain alen­taa ajo­neu­vo­ve­roa vas­taa­va määrä?

      Mah­dol­li­suuk­sia vähen­tää pääs­tö­jä on monia ja niis­tä yksi on luo­pua autos­ta. Sen roo­li on jopa aika iso. Jos luo­vum­me ajo­neu­vo­ve­ros­ta, tuem­me nyky­ti­laan näh­den sitä, että koti­ta­lou­des­sa on auto. Sanoi­sin, third best. Se joh­tai­si sii­hen, että samaan tulok­seen pääs­tään vas­taa­vas­ti vähän kor­keam­mal­la pääs­tö­oi­keu­den hinnalla.

      1. Eikö tuo sinun­kin ehdo­tuk­se­si ole third best?

        Aina­kin peri­aat­tees­sa juu­ri ben­saan koh­dis­tu­van veron pitäi­si olla ide­aa­li­nen ulkois­hait­ta­ve­ro CO₂-pääs­tö­jen osal­ta kun taas ajo­neu­vo­ve­ro on epä­op­ti­maa­li­nen (olet­taen homo economicus).

      2. Aina­kin peri­aat­tees­sa juu­ri ben­saan koh­dis­tu­van veron pitäi­si olla ide­aa­li­nen ulkois­hait­ta­ve­ro CO₂-pääs­tö­jen osal­ta kun taas ajo­neu­vo­ve­ro on epä­op­ti­maa­li­nen (olet­taen homo economicus).

        Tote­sim­me Aal­lon talous­tie­teen­lai­tok­sen rupat­te­lus­sa, että tätä asi­aa on tut­kit­tu huo­nos­ti. Kyl­lä kan­nus­tin olla omis­ta­mat­ta autoa on hyvinm teho­kas tapa vähen­tää autoi­lus­ta aiheu­tu­via pääs­tö­jä. Hin­ta­jous­to voi toteu­tua suu­rim­mal­ta osin sitä kaut­ta. Tus­kin tar­vit­see kerä­tä empii­ris­tä dataa havai­tak­seen, että auton omis­ta­jat käyt­tä­vät sel­väs­ti enem­män ben­saa kuin autoa omistamattomat.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kyl­lä kan­nus­tin olla omis­ta­mat­ta autoa on hyvinm teho­kas tapa vähen­tää autoi­lus­ta aiheu­tu­via päästöjä.

        Auton omis­ta­mi­nen lukit­see ihmi­sen liik­ku­mis­käyt­täy­ty­mis­tä. Jos on omis­tusau­to, läh­tö­koh­ta on, että kaik­ki mat­kat teh­dään autol­la. Jos taas ei omis­ta autoa, samal­la vii­val­la ovat kaik­ki liik­ku­mi­sen muo­dot, käve­lys­tä ja pyö­räi­lys­tä jouk­ko­lii­ken­tee­seen ja vuo­kra-autoi­luun ja nii­den mitä moni­nai­sem­paan yhdis­tä­mi­seen. Täs­sä koko­nai­suu­des­sa autoi­lun mää­rä jää yleen­sä vähäi­sek­si, kos­ka näin tar­kas­te­lu­tu­na se niin sel­keäs­ti ei ole kil­pai­lu­ky­kyi­nen suh­tees­sa mui­hin liikkumismuotoihin.

        Tämän­kin takia liik­ku­mi­ses­ta tuli­si kai­kis­sa tapauk­sis­sa pyr­kiä teke­mään palvelu.

      4. Koti-isä: Auton omis­ta­mi­nen lukit­see ihmi­sen liik­ku­mis­käyt­täy­ty­mis­tä. Jos on omis­tusau­to, läh­tö­koh­ta on, että kaik­ki mat­kat teh­dään autol­la. Jos taas ei omis­ta autoa, samal­la vii­val­la ovat kaik­ki liik­ku­mi­sen muo­dot, käve­lys­tä ja pyö­räi­lys­tä jouk­ko­lii­ken­tee­seen ja vuo­kra-autoi­luun ja nii­den mitä moni­nai­sem­paan yhdis­tä­mi­seen. Täs­sä koko­nai­suu­des­sa autoi­lun mää­rä jää yleen­sä vähäi­sek­si, kos­ka näin tar­kas­te­lu­tu­na se niin sel­keäs­ti ei ole kil­pai­lu­ky­kyi­nen suh­tees­sa mui­hin liikkumismuotoihin.

        Tämän­kin takia liik­ku­mi­ses­ta tuli­si kai­kis­sa tapauk­sis­sa pyr­kiä teke­mään palvelu. 

        Moni omis­taa auton muka­vuus­syis­tä vaik­ka ei lähes­kään kaik­kia mat­ko­ja sil­lä aje­ta. Monet auton omis­ta­vat kul­ke­vat työ­mat­ko­jaan pol­ku­pyö­räl­lä tai jul­ki­sil­la, jos ei koe autoi­lua mie­lek­kääk­si. Jos lap­set ovat jo iso­ja eikä tar­vit­se jat­ku­vaa kyy­dit­se­mis­tä niin sama jut­tu. Autol­la aje­taan sit­ten kaup­paan, har­ras­tuk­siin tai suku­lai­siin, tai jos tulee yllät­tä­vä lää­kä­ris­sä­käyn­ti tms.

        Auton vuo­sit­tai­nen ajo­neu­vo­ve­ro ran­kai­see sel­lai­sia joil­la on auto mut­ta aja­vat sil­lä vain vähän. Mut­ta kos­ka Suo­mi on köy­hä niin hyväk­syn mie­lum­min mal­til­li­set ajo­neu­vo- ja auto­ve­rot kuin että autoi­lun verot pois­tet­tai­siin koko­naan niin että autot­to­mat jou­tu­vat mak­su­mie­hik­si ja jul­ki­sen lii­ken­teen kil­pai­lu­ky­ky romuttuu. 

        Polt­toai­ne­sään­nös­te­ly jos­ta kir­joi­tin oli­si tar­peen tilan­tees­sa jos­sa alkaa näyt­tää sil­tä että öljyn saa­ta­vuus voi han­ka­loi­tua, ja kan­sa­lai­set eivät vähen­nä vapaa­eh­toi­ses­ti autoi­lu­aan tai vaih­da vähem­män kulut­ta­viin autoi­hin. On myös mui­ta kei­no­ja kuten moot­to­ri­koon ja auton pai­non rajoit­ta­mi­nen jne.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tote­sim­me Aal­lon talous­tie­teen­lai­tok­sen rupat­te­lus­sa, että tätä asi­aa on tut­kit­tu huo­nos­ti. Kyl­lä kan­nus­tin olla omis­ta­mat­ta autoa on hyvinm teho­kas tapa vähen­tää autoi­lus­ta aiheu­tu­via pääs­tö­jä. Hin­ta­jous­to voi toteu­tua suu­rim­mal­ta osin sitä kaut­ta. Tus­kin tar­vit­see kerä­tä empii­ris­tä dataa havai­tak­seen, että auton omis­ta­jat käyt­tä­vät sel­väs­ti enem­män ben­saa kuin autoa omistamattomat.

        Kos­ka tämä tut­ki­joi­den ehdo­tus oli myyn­ti­kiin­tiö, pakot­taa se ben­san (tai siis polt­toai­neen) käy­tön tie­tyl­le tasol­le riip­pu­mat­ta kom­pen­saa­tion muo­dos­ta; hin­ta vain voi olla eri. Mai­nit­sit, että ajo­neu­vo­ve­ron alen­ta­mis­vaih­toeh­dos­sa hin­ta tuli­si kal­liim­mak­si. Saat­taa pitää paik­kan­sa, mut­ta se ei miten­kään itses­tään­sel­väs­ti mul­le näyt­täi­si tar­koit­ta­van pie­nem­pää tehok­kuut­ta ja ehkä jopa päin­vas­toin. Kos­ka kulu­te­tun ben­san mää­rä on joka tapauk­ses­sa sama, vai­kut­taa se vain sii­hen, miten ben­san käyt­tö jakautuu.

        Alhai­sem­pi hin­ta tar­koit­taa, että jot­kut vähem­män hyö­dyl­li­set mat­kat ovat kan­nat­ta­vam­pia kuin kor­keam­mal­la hin­nal­la ja tule­vat ehkä teh­dyk­si ja sit­ten jot­kut hyö­dyl­li­sem­mät mat­kat jää­vät teke­mät­tä (kos­ka, vaik­ka itse mat­ka on hal­vem­pi, on nii­tä var­ten vähem­män kan­nat­ta­vaa pitää autoa). Vaik­ket uskoi­si­kaan tähän, niin en näe argu­ment­tia sil­le, mik­si sinun ehdo­tuk­ses­sa­si ben­san käyt­tö jakau­tui­si tehokkaammin.

        Lyhyem­män­kin argu­men­tin voi antaa. Eikö se ole sel­vää, että ben­sa­ve­ro osuu parem­min autoi­lun ulkois­hait­toi­hin (tai siis aina­kin ilmas­to­pääs­tö­kom­po­nent­tiin niis­tä) kuin ajoneuvovero?

        Ajo­neu­vo­ve­ron alen­ta­mi­nen on myös pal­jon yksin­ker­tai­sem­pi toteut­taa, min­kä luu­li­si ole­van ihan var­tee­no­tet­ta­va argu­ment­ti sen puo­les­ta (jos nyt jon­kin­lai­nen kom­pen­saa­tio yli­pää­tään näh­dään tarkoituksenmukaiseksi).

  14. Yksin­ker­tai­sin­ta ja oikeu­den­mu­kai­sin­ta oli­si ihan lit­ra­koh­tai­nen polt­toai­ne­sään­nös­te­ly yksi­tyis­hen­ki­lö­au­toil­le. Kiin­tiö oli­si auto­koh­tai­nen ja yksi ajo­kor­tin omis­ta­va saa rekis­te­röi­dä itsel­leen vain yhden auton. Ajo­kor­tit­to­mil­le ei ben­saa tai die­se­liä myy­täi­si. Jokai­nen saa itse päät­tää mil­lai­sel­la autol­la ajaa. Autoi­lun vero­tus­ta ei muu­tet­tai­si, uute­na ele­ment­ti­nä tuli­si ainoas­taan kiin­tiö kuin­ka pal­jon ben­saa tai die­se­liä saa kuu­kau­des­sa ostaa. Ammat­ti­lii­ken­ne oli­si vapau­tet­tu, mut­ta tak­si­toi­min­nal­le mää­rät­täi­siin tiu­kem­pia ehtoja.

    1. Entä jos jon­kun on tar­peen käyt­tää ben­saa kiin­tiö­tään enem­män mut­ta joku toi­nen sel­vi­ää vähem­mäl­lä. Miten kiin­tiön siir­to näi­den välillä?

      1. Ossi Sare­so­ja:
        Entä jos jon­kun on tar­peen käyt­tää ben­saa kiin­tiö­tään enem­män mut­ta joku toi­nen sel­vi­ää vähem­mäl­lä. Miten kiin­tiön siir­to näi­den välillä? 

        Käy­tän­nös­sä se joh­taa lait­to­maan koti­va­ras­toin­tiin mut­ta sään­nös­te­lyn tar­koi­tus oli­si saa­da ihmi­set suun­nit­te­le­maan asu­mis­taan ja meno­jaan niin että autol­la ajoa tuli­si vähemmän.

        Val­tio tai val­tion polt­toai­neyh­tiö voi­si ostaa öljyä maa­il­man­mark­ki­noil­ta niin pal­jon että sään­nös­tel­ty­nä se riit­täi­si esim 50 vuot­ta. Parem­pi että etu­pai­not­tei­ses­ti ryh­dy­tään varau­tu­maan sii­hen että öljyn saa­ta­vuus huo­no­nee kuin että se tapah­tuu hal­lit­se­ma­to­ma­na kertarysäyksenä.

      2. Ossi Sare­so­ja:
        Entä jos jon­kun on tar­peen käyt­tää ben­saa kiin­tiö­tään enem­män mut­ta joku toi­nen sel­vi­ää vähem­mäl­lä. Miten kiin­tiön siir­to näi­den välillä?

        En ymmär­rä mitä oikeu­den­mu­kais­ta on sii­nä, että kata­ja­nok­ka­lai­sel­la jää suu­rin osa kiin­tiös­tä käyt­tä­mät­tä, mut­ta kor­ves­sa asvua siir­tyy pol­ku­pyö­räi­le­mään maa­lis­kuun tienoilla?

      3. Sylt­ty: En ymmär­rä mitä oikeu­den­mu­kais­ta on sii­nä, että kata­ja­nok­ka­lai­sel­la jää suu­rin osa kiin­tiös­tä käyt­tä­mät­tä, mut­ta kor­ves­sa asvua siir­tyy pol­ku­pyö­räi­le­mään maa­lis­kuun tienoilla?

        Niin siis minä­hän olin juu­ri huo­lis­sa­ni sii­tä, että voi­ko kata­ja­nok­ka­lai­nen täs­sä R.Silfverbergin ehdo­tuk­ses­sa myy­dä käyt­tä­mät­tä jää­vän kiin­tiön­sä, kos­ka sen myyn­ti­mah­dol­li­suus vai­kut­tai­si hyväl­tä ideal­ta ja puh­taas­ti hen­ki­lö­koh­tai­nen kiin­tiö, jota ei voi siir­tää, huo­nol­ta. Olit­ko siis samaa vai eri miel­tä kanssani?

      4. Tämä kiin­tiöäi­den myy­mi­nen on aivan tar­pee­ton­ta. Jos haluai­sim­me jokai­sel­le yhtä suu­ren hen­ki­lö­koh­tai­sen kiin­tin, jon­ka saa myy­dä, pää­sem­me täs­mäl­leen samaan tulok­seen nos­ta­mal­la vain hin­taa ilman kiin­tiöi­tä ja palaut­ta­mal­la täs­tä saa­dut tulot jokai­sel­le yhtä suu­re­na raha­sum­ma­na. Jos haluam­me toi­sil­le suu­rem­man kiin­tiön kun toi­sil­le, nos­tam­me vain hin­taa kai­kil­le, mut­ta palau­tam­me sen toi­sil­le suu­rem­pa­na ja toi­sil­le pinem­pä­nä kor­vauk­se­na. Tämä on yksin­ker­tais­ta aritmetiikkaa.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Tämä kiin­tiöäi­den myy­mi­nen on aivan tar­pee­ton­ta. Jos haluai­sim­me jokai­sel­le yhtä suu­ren hen­ki­lö­koh­tai­sen kiin­tin, jon­ka saa myy­dä, pää­sem­me täs­mäl­leen samaan tulok­seen nos­ta­mal­la vain hin­taa ilman kiin­tiöi­tä ja palaut­ta­mal­la täs­tä saa­dut tulot jokai­sel­le yhtä suu­re­na rahasummana

        Tuo toi­mii ehkä jos­sain lyhyes­sä blo­gi­kir­joi­tuk­ses­sa, jos­sa ei tar­vit­se esit­tää kat­ta­via vai­ku­tusar­vioi­ta, mut­ta reaa­li­maa­il­mas­sa on asioi­ta, jot­ka estä­vät käy­tän­nön sovel­ta­mi­sen. Jos halu­taan JOKAISELLE yhtä suu­ri hen­ki­lö­koh­tai­nen kiin­tiö, ensim­mäi­nen kysy­mys on se, että ket­kä KAIKISTA kuu­lu­vat ryh­mään “JOKAINEN”?

        Blo­gi­kir­joi­tuk­ses­sa ryh­mä vai­kut­tai­si ole­van rajat­tu hen­ki­lö­au­to­no­mis­ta­jiin, mikä ryh­mä­nä kat­taa ehkä noin 40 % Suo­men lii­ken­teen pääs­töis­tä. Loput hen­ki­lö­au­tois­ta ovat sel­lai­sia, jot­ka eivät ole aja­jan­sa omis­sa tai tämän puo­li­son nimis­sä rekis­te­reis­sä, vaan joko jon­kun fir­man nimis­sä tai sit­ten yksi­tyi­ses­ti toi­sel­le hen­ki­löl­le lai­nat­tu­ja kuin mitä pape­reis­sa lukee. Yhteen­sä hen­ki­lö­au­to­jen osuus on 52 % Suo­men lii­ken­teen kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töis­tä, jos ulko­maan­lii­ken­net­tä ei huo­mioi­da. Mui­den omis­ta­mat hen­ki­lö­au­tot, mopot, moot­to­ri­pyö­rät, mön­ki­jät, die­sel-junat, bus­sit, rekat, len­to­lii­ken­ne edes Suo­meen tilas­toi­dul­ta osin, lai­va­lii­ken­ne, Ahve­nan­maa (jon­ne itse­hal­lin­to­lain mukaan edus­kun­nal­la ei ole pää­tös­val­taa ulot­taa mitään pääs­tö­kaup­pa­jär­jes­tel­mää) ja Suo­men armei­ja kul­je­tus­ka­lus­toi­neen pitäi­si myös saa­da pääs­tö­kaup­paan mukaan, jos sen halut­tai­siin kat­ta­van koko Suo­men sisäi­sen liikenteen.

        Jos kol­men lap­sen per­he omis­taa vaik­ka­pa 2 autoa (jois­ta toi­nen on rekis­te­röi­ty lii­ken­ne­käyt­töön ja toi­nen on sei­son­nas­sa), yhden kesät lii­ken­ne­käy­tös­sä ole­van moot­to­ri­pyö­rän (joka on tal­vet sei­son­nas­sa), yhden mopoau­ton, yhden mön­ki­jän ja yhden mopon sekä kuu­des­osan omis­tuso­suu­den moot­to­ri­ve­nees­tä, ja kiin­tiöt ovat hen­ki­lö­koh­tai­sia, niin min­kä kokoi­nen rahal­li­nen palau­tus kel­le­kin per­heen­jä­se­nel­le tuli­si? Yhtä suu­ri iäs­tä ja kul­ku­neu­vois­ta riip­pu­mat­ta? Entä sai­si­ko palau­tuk­sen myös ulko­mail­la työs­ken­te­le­mäs­sä ole­vat, Suo­men sosi­aa­li­tur­vaan yhä kuu­lu­vat, vai vain Suo­mes­sa asuvat?

        Omiin kor­vii­ni asia kuu­los­taa sil­tä, että esi­tys pääs­tö­kau­pas­ta on help­po esit­tää ennen kuin miet­tii yhtään, mitä sii­tä seu­rai­si, jos pääs­tö­kiin­tiöi­tä ase­tel­tai­siin suur­ten toi­mi­joi­den sijaan kulut­ta­ja­ta­sol­la: ihmi­sil­le, jois­ta monet eivät ymmär­rä pääs­tö­kau­pas­ta mitään, ja joil­la ei ole kykyä rapor­toi­da aiheu­tet­tu­ja pääs­tö­jä, ja jot­ka eivät kyke­ne käy­mään kaup­paa pääs­tö­kiin­tiöil­lä. Kui­ten­kin pääs­tö­jen ja pääs­tö­sääs­tö­jen rapor­toin­nin luo­tet­ta­vuus on yksi pääs­tö­kau­pan toi­mi­vuu­den edel­ly­tys. Vero­jen koro­tus, ja lisä­ve­roil­la kerät­ty­jen raho­jen tasa­pa­lau­tus ei ole pääs­tö­kaup­paa, vaan vero­tus­poh­jai­nen järjestelmä.

      6. Ossi Sare­so­ja: Olit­ko siis samaa vai eri miel­tä kanssani? 

        Samaa miel­tä, se oli jat­ko­ky­sy­mys Silfverbergille.

        Jajos kiin­tiö­tä ei saa myy­dä, niin sit­ten syn­tyy toi­set mark­ki­nat, jos­sa köy­hät lupau­tu­vat osta­maan käyt­tä­mät­tö­mäl­lä kiin­tiöl­län­sä tava­raa ja välit­tä­mään sen eteen­päin pien­tä mak­sua vas­taan ihan kuin kor­til­la ole­van vii­nan kans­sa aikoinaan.

    2. R.Silfverberg:
      Yksin­ker­tai­sin­ta ja oikeu­den­mu­kai­sin­ta oli­si ihan lit­ra­koh­tai­nen polt­toai­ne­sään­nös­te­ly yksityishenkilöautoille.
      […]
      Ammat­ti­lii­ken­ne oli­si vapau­tet­tu, mut­ta tak­si­toi­min­nal­le mää­rät­täi­siin tiu­kem­pia ehtoja. 

      Oli­si­ko sinus­ta oikeu­den­mu­kais­ta, että Kai­nuun kor­ves­sa asu­val­la oli­si sama kiin­tiö kuin Hel­sin­gin Puna­vuo­res­sa auto­aan säi­lyt­tä­väl­lä? Mel­ko eri­koi­nen käsi­tys oikeudenmukaisuudesta.

      Ammat­ti­lii­ken­teen eri­tyis­koh­te­lu loi­si pimeät mark­ki­nat. Ammat­ti­au­toi­li­ja ostai­si polt­toai­net­ta enem­män kuin tar­vit­see, vei­si koko osto­sum­man kir­jan­pi­toon­sa ja myi­si yli­jää­män mark­ki­noil­la. Niin, ja voi­si­han se Röö­pe­rin kun­di­kin myy­dä ben­san­sa mus­tas­sa pörs­sis­sä. Ja lisäk­si ostaa koko per­heel­le romuau­tot, joil­la myy­tä­vää saa­tai­siin enemmän.

      1. QTC: Oli­si­ko sinus­ta oikeu­den­mu­kais­ta, että Kai­nuun kor­ves­sa asu­val­la oli­si sama kiin­tiö kuin Hel­sin­gin Puna­vuo­res­sa auto­aan säi­lyt­tä­väl­lä? Mel­ko eri­koi­nen käsi­tys oikeudenmukaisuudesta.

        Ammat­ti­lii­ken­teen eri­tyis­koh­te­lu loi­si pimeät mark­ki­nat. Ammat­ti­au­toi­li­ja ostai­si polt­toai­net­ta enem­män kuin tar­vit­see, vei­si koko osto­sum­man kir­jan­pi­toon­sa ja myi­si yli­jää­män mark­ki­noil­la. Niin, ja voi­si­han se Röö­pe­rin kun­di­kin myy­dä ben­san­sa mus­tas­sa pörs­sis­sä. Ja lisäk­si ostaa koko per­heel­le romuau­tot, joil­la myy­tä­vää saa­tai­siin enemmän.

        On oikeu­den­mu­kais­ta. Ihmi­set nimit­täin eivät tar­vit­se ben­saa ruuaksi.
        Sota-aika­na kun oli elin­tar­vi­ke­sään­nös­te­ly, ei maal­la asu­vil­la ei ollut pulaa niis­tä samal­la taval­la kuin kaupunkilaisilla. 

        Nyky­ai­ka­na sään­nös­te­lyn val­vo­mi­nen oli­si tie­ten­kin tehok­kaam­paa, jon­kin ver­ran tapah­tui­si mus­tan pörs­sin kaup­paa mut­ta aikaa myö­ten se katoai­si kun ihmi­set kek­si­vät mui­ta tapo­ja liik­ku­mi­sen­sa jär­jes­tä­mi­seen kuin omal­la hen­ki­lö­au­tol­la ajaminen.
        Jo kimp­pa­kyy­dit oli­si­vat askel oike­aan suun­taan jos ei jul­kis­ta lii­ken­net­tä ole tar­jol­la, sopi­si maa­seu­dul­la asu­vien kokeilla!

  15. Mik­si ei yksin­ker­tai­ses­ti palau­te­ta jokai­sel­le autoi­li­jal­le X % täl­le ker­ty­neis­tä lisä­kus­tan­nuk­sis­ta? Kos­ka X oli­si esim. 90 eikä 100, niin autoi­li­jal­le syn­tyy kan­nus­te vähen­tää hii­len pääs­tä­mis­tä. Tämä vas­taa polt­toai­ne­ve­ron korot­ta­mis­ta, mut­ta sil­lä lisäyk­sel­lä, että pääs­tö­jä ei syn­ny ase­tet­tua ylä­ra­jaa enem­pää. Loput tuo­tois­ta, 100 — X %, val­tio voi­si käyt­tää johon­kin muu­hun kivaan, kuten “oikeu­tet­tu­ja pääs­tö­jä” vas­taa­van hii­li­nie­lun osta­mi­seen sel­lai­sia tarjoavalta.

    1. Mik­si ei yksin­ker­tai­ses­ti palau­te­ta jokai­sel­le autoi­li­jal­le X % täl­le ker­ty­neis­tä lisä­kus­tan­nuk­sis­ta? Kos­ka X oli­si esim. 90 eikä 100, niin autoi­li­jal­le syn­tyy kan­nus­te vähen­tää hii­len päästämistä. 

      Jos polt­toai­neen kysyn­nän hin­ta­jous­to on ‑1, pääs­tö­jebn puo­lit­ta­mi­nen edel­lyt­tää hin­nan kak­sin­ker­tais­ta­mis­ta. Jos hin­nan­ko­ro­tuk­ses­ta palau­te­taan 90 %, pääs­tö­jen puo­lit­ta­mi­nen edel­löyt­tää hin­nan kym­men­ker­tais­ta­mis­ta. Sik­si. Jos lisä­kus­tan­nus palau­te­taan, se on yksin­ker­tai­sin­ta palaut­taa bensapumpulla.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos polt­toai­neen kysyn­nän hin­ta­jous­to on ‑1, pääs­tö­jebn puo­lit­ta­mi­nen edel­lyt­tää hin­nan kak­sin­ker­tais­ta­mis­ta. Jos hin­nan­ko­ro­tuk­ses­ta palau­te­taan 90 %, pääs­tö­jen puo­lit­ta­mi­nen edel­löyt­tää hin­nan kym­men­ker­tais­ta­mis­ta. Sik­si. Jos lisä­kus­tan­nus palau­te­taan, se on yksin­ker­tai­sin­ta palaut­taa bensapumpulla.

        Mik­si tar­kas­te­li­sim­me kysyn­nän hin­ta­jous­toa, kun meka­nis­mi pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen toi­mii toi­seen suun­taan: kiin­teä mää­rä hyö­dy­ket­tä huu­to­kau­pa­taan? Ovat­ko talous­tie­tei­li­jät todis­ta­neet, että huu­to­kau­pal­la pää­dy­tään samaan hin­nan koro­tuk­sen ja hyö­dyk­keen kulu­tus­mää­rän vähen­nyk­sen suhteeseen?

        Var­mas­ti­kin kan­nat­taa palaut­taa jo pum­pul­la, jos se on tek­ni­ses­ti mah­dol­lis­ta. En kui­ten­kaan hok­saa, miten tämä toi­mi­si argu­ment­ti­na palau­tus­pro­sent­ti-ide­aa vastaan. 

        Voi­si­ko joku vään­tää vie­lä rau­ta­lan­gas­ta meil­le hitaammille?

  16. Jär­kyt­tä­vää kes­kus­te­lua. Min­kään­lai­nen sään­nös­te­ly ei kuu­lu rau­han­ajan Suo­meen. Suo­mi on näil­lä mal­leil­la Venezue­lan tiel­lä. Ben­san hin­nas­sa on jo nyt veroa jne. yli 1€ lit­ras­sa. Se menee Val­tiol­le mm. maailmanparannushankkeisiin.

  17. Lai­te­taan­han vähän rea­lis­mia tähän asi­aan. Kan­san­edus­ta­ja ajaa saas­tut­ta­van pas­kan­sa ilmai­sek­si park­ki­hal­li­pai­kal­le, kan­san­edus­ta­jan avus­ta­ja ajaa vähä­pääs­töi­sen mak­sul­li­seen ruu­tuun ja talon köy­hät duu­na­rit raa­hau­tuu töi­hin jol­lain muul­la taval­la, kun rahaa autoon ei ole. 

    Samoin Hus­sis­sa. Lää­kä­reil­lä on ilmai­set ruu­dut oven vie­res­sä, sai­raan­hoi­ta­jil­la kal­liit ruu­dut vähän kau­em­pa­na ja köy­hä raa­hau­tuu töi­hin jol­lain muul­la kei­nol­la, kun rahaa autoi­luun ei ole.

    Edel­leen rik­kaat aja­vat isoil­la ja saas­tut­ta­vil­la autoil­la ja köy­hät haa­vei­le­vat hel­po­tuk­ses­ta elä­mään. Joku rikas hip­pi koit­taa ekoil­la, mut­ta kär­siin oman­tun­non tus­kia, kun hii­li­ja­lan­jäl­ki on jo pel­kän len­tä­mi­sen vuok­si suo­men suurimpia.

  18. Eikö yksin­ker­tai­nen rat­kai­su oli­si vero­tuk­sen avul­la teh­dä bio­die­sel hal­vem­mak­si kuin fos­sii­li­die­sel? Ras­kaan lii­ken­teen CO2-pääs­töt pie­ne­ni­si­vät olen­nai­ses­ti eikä kenen­kään elä­mää tar­vit­si­si mul­lis­taa. Vai onko tavoit­tee­na edis­tää nime­no­maan elämäntapamuutoksia?

    1. Bio­die­sel ei ole kovin hyvää ilmas­to­po­li­tiik­kaa, kos­ka bio­mas­sa kan­nat­taa polt­taa bio­mas­sa­na eikä työs­tää die­se­lik­si. Lisk­si sen hii­li­ja­lan­jäl­ki kei­no­lan­noit­tei­neen on aika korkea.

      1. Anka­ria väit­tei­tä mut­ta ovat­ko ne tot­ta vai mie­li­pi­tei­tä? Mik­si sel­lai­nen bio­mas­sa, jos­ta ei teh­dä bio­die­se­liä, pitäi­si polt­taa? Eikö sii­tä yli­opis­to­lais­ten mie­les­tä kan­na­ta teh­dä jotain muu­ta kuin savua ja tuhkaa?
        Ei kaik­ki bio­mas­sa ole kei­no­lan­not­teil­la kasvatettua.

        Toi­vot­ta­vas­ti blo­gis­ti ker­too meil­le luki­joil­leen tar­kem­min mikä on hyvää ilmas­to­po­li­tiik­kaa, mikä huonoa.

      2. Asian­tun­ti­ja minä­kin:
        Anka­ria väit­tei­tä mut­ta ovat­ko ne tot­ta vai mie­li­pi­tei­tä? Mik­si sel­lai­nen bio­mas­sa, jos­ta ei teh­dä bio­die­se­liä, pitäi­si polt­taa? Eikö sii­tä yli­opis­to­lais­ten mie­les­tä kan­na­ta teh­dä jotain muu­ta kuin savua ja tuhkaa?
        Ei kaik­ki bio­mas­sa ole kei­no­lan­not­teil­la kasvatettua.

        Toi­vot­ta­vas­ti blo­gis­ti ker­too meil­le luki­joil­leen tar­kem­min mikä on hyvää ilmas­to­po­li­tiik­kaa, mikä huonoa.

        Asian­tun­ti­ja minä­kin:
        Anka­ria väit­tei­tä mut­ta ovat­ko ne tot­ta vai mielipiteitä? 

        Kai ne on vähän molem­pia. Kiin­te­ää polt­toai­net­ta jos pol­te­taan muu­ten­kin, niin monet bio­kom­po­nen­tit mene­vät suu­rem­mit­ta jat­ko­ja­los­ta­mat­ta täs­sä ja samal­la nes­teet voi jät­tää polt­to­moot­to­rei­hin. Näin kiin­tei­tä bio­mas­so­ja ja nes­tei­tä ylei­ses­ti ver­rat­taes­sa. Jois­sain pro­ses­seis­sa saat­taa tosin olla siten, että tulee hyvin­kin bio­polt­toai­neek­si jat­ko­ja­los­tus­kel­pois­ta ainet­ta, joka kan­nat­taa edel­leen jalos­taa vaik­ka die­se­lik­si. Tai vaik­ka jat­ko­ja­los­taa käy­tet­ty­jä elin­tar­vi­ke­ras­vo­ja tai vaik­ka käyt­tää vii­nak­si ja sii­tä polt­toai­neek­si lei­po­moi­den ja kark­ki­teh­tai­den jätteet.

        Tuo­ta vii­meis­tä suo­sit­te­len jokai­sen kokei­le­van koto­na. Ensin teet lait­to­mas­ti vii­naa ja sit­ten kier­rät polt­toai­ne­ve­ron lait­ta­mal­la sen tank­kiin. Tai­tai­si tul­la nyky­lail­la elin­kau­ti­nen kovennettuna.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Bio­die­sel ei ole kovin hyvää ilmas­to­po­li­tiik­kaa, kos­ka bio­mas­sa kan­nat­taa polt­taa bio­mas­sa­na eikä työs­tää die­se­lik­si. Lisk­si sen hii­li­ja­lan­jäl­ki kei­no­lan­noit­tei­neen on aika korkea.

        Sam­mak­ko Soi­nin­vaa­ral­ta. Esim. 85% Nes­teen bio­die­sel­tuo­tan­nos­ta perus­tuu jäte­ras­voi­hin. Sama on myös ST1llä. Mitä teke­mis­tä kei­no­lan­not­teil­la on jät­tei­den hyö­ty­käy­tön kanssa?

      4. Jäter­ras­vois­ta teh­tä­vä bio­die­sel on ilmas­ton kan­nal­ta ihan ok, mut­ta tämä ei skaa­lau­du. Ei nii­tä jäte­ras­vo­ja ihan loput­to­mas­ti ker­ry. Pel­ty­okas­vien vil­je­lys­sä bio­die­se­lik­si ei ole ilmas­ton kan­nal­ta mitään järkeä.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jäter­ras­vois­ta teh­tä­vä bio­die­sel on ilmas­ton kan­nal­ta ihan ok, mut­ta tämä ei skaa­lau­du. Ei nii­tä jäte­ras­vo­ja ihan loput­to­mas­ti ker­ry. Pel­ty­okas­vien vil­je­lys­sä bio­die­se­lik­si ei ole ilmas­ton kan­nal­ta mitään järkeä.

        Rat­kai­su on met­sä­teol­li­suu­den tuo­tan­non sivuvirrat.

      6. Jos met­sä­teol­li­suu­den tuo­tan­non sivu­vir­rois­ta teh­dään die­se­löl­jyä, ener­gia­si­säl­lös­tä mene­te­tään puo­let. Jos tämä teh­das on kes­kel­lä kau­pun­kia, huk­kae­ner­gias­ta voii teh­dä kau­ko­läm­pöä, mut­ta muu­ten esi­mer­kik­si puu­jä­te kan­nat­taa polt­taa voi­ma­lai­tok­ses­sa sellaisenaan.

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos met­sä­teol­li­suu­den tuo­tan­non sivu­vir­rois­ta teh­dään die­se­löl­jyä, ener­gia­si­säl­lös­tä mene­te­tään puo­let. Jos tämä teh­das on kes­kel­lä kau­pun­kia, huk­kae­ner­gias­ta voii teh­dä kau­ko­läm­pöä, mut­ta muu­ten esi­mer­kik­si puu­jä­te kan­nat­taa polt­taa voi­ma­lai­tok­ses­sa sellaisenaan.

        Voi­si­ko kysy­myk­sen aset­taa näin päin: Jos autoi­lu­ki­lo­met­rien mää­rä pide­tään ennal­laan, mil­lä tavoin mini­moi­daan aiheu­tu­vat net­to­pääs­töt? Tuot­taa­ko puu­jät­teen polt­ta­mi­nen voi­ma­lai­tok­ses­sa säh­köä säh­kö­au­toil­le parem­mal­la hyö­ty­suh­teel­la kuin bio­die­se­lin val­mis­tus polttomoottoriautoille?

      8. Aivan ehdot­to­mas­ti kan­nat­taa jalos­taa säh­kök­si ja käyt­tää söh­kö­au­tos­sa. Nio­die­se­lin kaut­ta 10 pro­sent­tia alku­pe­räi­ses­tä ener­gias­ta muut­tuu liike-liike-eksi.

      9. Rea­lis­ti: Sam­mak­ko Soi­nin­vaa­ral­ta. Esim. 85% Nes­teen bio­die­sel­tuo­tan­nos­ta perus­tuu jäte­ras­voi­hin. Sama on myös ST1llä. Mitä teke­mis­tä kei­no­lan­not­teil­la on jät­tei­den hyö­ty­käy­tön kanssa? 

        Suo­mi on mel­kein­pä ainoa maa, jos­sa PFAD:ia pide­tään jät­tee­nä. Ja tääl­lä­kin sitä pide­tään jät­tee­nä tasan sii­tä syys­tä, että Nes­te käyt­tää sitä.

        Ainoa puh­das asia PFAD-die­se­lis­sä on sen erin­omai­suu­teen usko­vien itsepetos.

  19. Tus­kin kenel­le­kään talous­tie­tei­tä opis­kel­leel­le tulee yllä­tyk­se­nä, että hal­vin tapa on kan­sal­li­nen lii­ken­ne­sek­to­rin sisäi­nen päästökauppa.”

    Kyl­lä se aika iso yllä­tys on, jos tuo todel­la oli­si hal­vin tapa. En tun­ne yhtään talous­tie­teen oppi­kir­jaa, jon­ka väit­tei­den poh­jal­ta asia oli­si väis­tä­mät­tä noin. Pääs­tö­kaup­pa on säh­kön ja läm­mön tuo­tan­non koh­dal­la rajat­tu talous­tie­teel­lis­ten tulos­ten joh­dos­ta suu­riin toi­mi­joi­hin. Pien­ten toi­mi­joi­den koh­dal­la tran­sak­tio­kus­tan­nus­ten arvioi­tiin pai­su­van lii­an isoik­si, jot­ta pääs­tö­kau­pas­sa oli­si mitään jär­keä. Miten suu­ret tran­sak­tio­kus­tan­nuk­set kan­sal­li­seen lii­ken­teen pääs­tö­kaup­paan mah­tai­si­vat liit­tyä? Ilman mitään arvio­ta sii­tä ei voi ottaa kan­taa sii­hen, onko tapa hal­pa tai perä­tin HALVIN.

    Jos pääs­tö­kaup­pa ulot­tui­si kulut­ta­jiin asti niin, että kul­la­kin kulut­ta­jal­la oli­si oma laki­sää­tei­nen pääs­tö­kiin­tiö, johon voi­si ostaa lisäys­tä tai myy­dä osan pois, sii­tä tuli­si kyl­lä mie­len­kiin­toi­nen jär­jes­tel­mä. Jos taas jär­jes­tel­mä ulot­tui­si vaik­ka­pa vain polt­toai­neen myy­jiin, sit­ten se oli­si ihan eri näköi­nen jär­jes­tel­mä. Jos jär­jes­tel­mä ulot­tui­si tran­sak­tio­kus­tan­nus­ten rajaa­mi­sek­si vain tie­tyn koko­luo­kan polt­toai­neen myy­jiin — vas­taa­vas­ti kuin tähän asti toteu­te­tuis­sa pääs­tö­kau­pois­sa, jär­jes­tel­mä vuo­tai­si heti. Sil­loin voi­si kier­tää pääs­tö­kau­pan perus­ta­mal­la mik­ro­ko­ko­luo­kan polt­toai­ney­ri­tyk­siä. Jos taas pie­net­kin toi­mi­jat oli­si­vat muka­na, pääs­tö­kaup­pa kos­ki­si äkkiä ties mitä kor­jaa­mo­y­ri­tyk­siä, jot­ka käsit­te­le­vät vähän­kin öljy­tuot­tei­ta, ja taas oltai­siin nopeas­ti tran­sak­tio­kus­tan­nuson­gel­mis­sa, joka hyö­dyt­täi­si juris­ti­kon­sult­te­ja, mut­ta aiheut­tai­si kus­tan­nuk­sia sivul­li­sil­le. Sii­nä sit­ten yhden hen­gen pie­ny­ri­tys sai­si käy­dä pääs­tö­kaup­pa­kou­lu­tuk­sis­sa ja miet­tiä vuo­sit­tain tun­ti­kausia, mitä pääs­tö­kaup­pa­lo­mak­kei­siin pitäi­si kuna­kin vuon­na täy­tel­lä, ellei sit­ten ulkois­ta asi­aa kos­ke­vaa kir­jan­pi­to- ja rapor­toin­ti­teh­tä­vää jol­le­kin kon­sul­til­le, mikä aiheut­tai­si yli­mää­räi­siä kus­tan­nuk­sia ja vähen­täi­si ken­ties työn kan­nat­ta­vuu­den alen­tues­sa työllisyyttä.

    En usko, että kan­sal­li­sen lii­ken­ne­sek­to­rin sisäi­nen pääs­tö­kaup­pa oli­si hal­vin tapa vähen­tää pääs­tö­jä — ellei joku ensin esi­tä tar­kem­pia tie­to­ja mah­dol­li­ses­ta pääs­tö­kaup­pa­jär­jes­tel­mäs­tä ja jotain arvio­ta sii­tä, mil­lai­set tran­sak­tio­kus­tan­nuk­set yhteis­kun­nal­le sii­hen liittyisivät.

  20. Vai onko tavoit­tee­na edis­tää nime­no­maan elä­män­ta­pa­muu­tok­sia?” kysyy Jaak­ko Kiander. 

    Kysy­mys on myös vastaus. 

    Ilmas­tos­ta (tai glo­ba­li­saa­tios­ta, esi­mer­kik­si) käy­tä­väs­sä kes­kus­te­lus­sa jat­ku­vas­ti pin­nan alta pal­jas­tuu motii­ve­ja, jot­ka oli­vat ole­mas­sa ja jois­ta myös kes­kus­tel­tiin kau­an ennen kuin tämä “totaa­li­nen” ilmas­to­kes­kus­te­lu alkoikaan.

    Kapi­ta­lis­min ja mark­ki­na­ta­lou­den vas­tus­ta­mi­nen on poi­ki­nut fanaat­tis­ta lii­keh­din­tää kau­an sit­ten (kai­pa jo 1930-luvul­la, esim. kan­sal­lis­so­sia­lis­mi). 1960-luvun “vasem­mis­to­lai­nen” vapau­tu­mi­sen lii­keh­din­tä syn­nyt­ti hen­ki­lö­au­to­jen vas­tus­ta­mi­sen perin­teen, kulu­tuk­sen vas­tus­ta­mi­sen ja ties mitä. Vapau­tu­mi­nen oli siis yhtääl­lä, kurin palaut­ta­mi­sen idea toi­saal­la. Lihan­syö­mi­sen vas­tus­ta­mi­ses­sa näkyy aivan mui­ta asioi­ta kuin ilmas­ton pelas­ta­mi­nen, mut­ta ilmas­ton pelas­ta­mi­nen käy hyväs­tä pintaselityksestä.

    Tie­ten­kin, voi olla, ken­ties, ihmis­ten pitäi­si muut­taa elä­män­ta­po­ja (juos­ta vaik­ka kie­li vyön alla Stub­bin tavoin mara­to­ne­ja eikä istua kup­pi­las­sa oluel­la jne), mut­ta kuka mää­rit­te­lee mikä elä­män­ta­pa on hyvä ja mikä huo­no? Jos sen tekee val­tio, emme enää elä vapaas­sa yhteis­kun­nas­sa vaan totalitaarisessa.

    Lin­ko­la sanoi (kyy­ni­ses­ti?) että maa­pal­lo kes­tää pie­nen feo­daa­li­po­ru­kan hyvin­voin­nin, mut­ta ei mas­so­jen hyvin­voin­tia. Ne joi­den poliit­ti­se­na tavoit­tee­na on luo­da tuol­lai­nen Lin­ko­lan kaa­vai­le­ma yhteis­kun­ta, pitäi­si ilmais­ta tar­koi­tuk­sen­sa sel­keäs­ti ja korut­to­mas­ti eikä pii­lo­tel­la sitä näen­näi­ses­ti hyväk­syt­tä­väm­pien motii­vien sisään.

    Ilmas­to­muu­tok­ses­ta pelas­tau­tu­mi­nen ei ole — vaik­ka monet näyt­tä­vät niin väit­tä­vän — ensi sijas­sa tie­teel­li­nen pro­jek­ti vaan poliit­ti­nen. Tie­tee­seen vetoa­mi­nen yhteis­kun­nal­li­sen muu­tok­sen edes­sä on erään­lais­ta pel­ku­ruut­ta ja ongel­man todel­li­sen rat­kai­sun väis­tä­mis­tä. Mitä nopeam­min muu­tos teh­dään, sitä kipeäm­pää se tekee, ja on poli­tiik­kaa kenen sat­tuu eniten.

    1. Kyös­ti Salo­vaa­ra:

      Kapi­ta­lis­min ja mark­ki­na­ta­lou­den vas­tus­ta­mi­nen on poi­ki­nut fanaat­tis­ta lii­keh­din­tää kau­an sit­ten (kai­pa jo 1930-luvul­la, esim. kan­sal­lis­so­sia­lis­mi). 1960-luvun ”vasemmistolainen”vapautumisen lii­keh­din­tä syn­nyt­ti hen­ki­lö­au­to­jen vas­tus­ta­mi­sen perin­teen, kulu­tuk­sen vas­tus­ta­mi­sen ja ties mitä. Vapau­tu­mi­nen oli siis yhtääl­lä, kurin palaut­ta­mi­sen idea toi­saal­la. Lihan­syö­mi­sen vas­tus­ta­mi­ses­sa näkyy aivan mui­ta asioi­ta kuin ilmas­ton pelas­ta­mi­nen, mut­ta ilmas­ton pelas­ta­mi­nen käy hyväs­tä pintaselityksestä.

      Ilmas­to­muu­tok­ses­ta pelas­tau­tu­mi­nen ei ole – vaik­ka monet näyt­tä­vät niin väit­tä­vän – ensi sijas­sa tie­teel­li­nen pro­jek­ti vaan poliit­ti­nen. Tie­tee­seen vetoa­mi­nen yhteis­kun­nal­li­sen muu­tok­sen edes­sä on erään­lais­ta pel­ku­ruut­ta ja ongel­man todel­li­sen rat­kai­sun väis­tä­mis­tä. Mitä nopeam­min muu­tos teh­dään, sitä kipeäm­pää se tekee, ja on poli­tiik­kaa kenen sat­tuu eniten.

      Monet tämän päi­vän kiel­lois­ta ja yri­tyk­sis­tä mää­rä­tä ihmis­ten elin­ta­vois­ta juon­ta­vat Venä­jän tai Ruot­sin val­lan aikoi­hin asti, eikä nat­seil­la tai kom­mu­nis­tieil­la ole ollut nii­den kans­sa mitään teke­mis­tä. Kiel­to­ja ajoi­vat lähin­nä papis­to ja aatelisto.

      Yhte­nä esi­merk­ki­nä alko­ho­li­juo­mien juon­ti, ja jot­kut uskon­nol­li­set yhtei­söt kiel­tä­vät sen nykään­kin jäse­nil­tään koko­naan, ja 1900-luvun alus­sa koko­nai­sis­sa val­tiois­sa se oli kiel­let­tyä. Mut­ta jo 1700-luvul­la kiel­let­tiin vuo­si­na jol­loin oli vil­ja­ka­toa, kiel­let­tiin vii­nan koti­polt­to. Poliit­ti­ses­ti ei alko­ho­lin­käy­tön rajoit­ta­mi­sen kan­na­tus nou­da­ta vasen-oikea jaot­te­lua vaan lähin­nä ikä, ammat­ti, yhteis­kun­nal­li­nen ase­ma ja suku­puo­li tun­tuu ole­van jon­kin­lai­nen selit­tä­jä. Saman­ta­pais­ta on suh­tau­tu­mi­nen ollut jois­sa­kin popu­laa­tiois­sa “hau­reu­del­le” eli avio­lii­ton ulko­puo­li­sel­le sek­sil­le, rää­vit­tö­mäl­le viih­teel­le ja huumausaineille.

      Rau­ta­tei­den, autoi­lun, len­tä­mi­sen ja mui­den kone­voi­mal­la kul­ke­vien liik­ku­mis­muo­to­jen vas­tus­tus on alun­pe­rin ollut aate­lis­ten ja mui­den ylem­pien sää­ty­jen asia, ollaan esim pelät­ty että työ­väen­luok­ka pää­see vapaas­ti liik­ku­maan par­hai­ten pal­kat­tu­jen töi­den peräs­sä, sekä että tava­raa voi­vat talon­po­jat kul­jet­taa sil­le joka mak­saa par­hai­ten. Sik­si aate­li­set Suo­mes­sa vas­tus­ti­vat rau­ta­tei­tä 1850-luvulla. 

      Ympä­ris­tö­tie­toi­suus tuli mukan 1950-luvul­la, ensin yli­mi­toi­tet­tui­na pidet­ty­jen moot­to­ri­väy­lien, suur­len­to­kent­tien, yli­ää­ni­len­to­ko­nei­den ja super­tank­ke­rei­den vas­tus­ta­mi­sen muo­dos­sa. Ongel­mi­na pidet­tiin sii­hen aikaan enem­män melua ja onnet­to­muus­ris­ke­jä kuin ilman­saas­tei­ta. Ja sil­loin­kin vas­tus­ta­ji­na esiin­tyi­vät enem­män huvi­la-aluei­den por­va­rit jot­ka pel­kä­si oman asui­nym­pä­ris­tön viih­ty­vyy­den kärsivän.

    2. Juu­ri noin. Viher­hö­pe­röt ovat tun­ke­mas­sa lau­ta­sel­le­ni ja sane­le­mas­sa liik­ku­mis­ta­ni, vaik­ka niis­tä mak­san jo nyt hel­ve­tis­ti vero­ja. Se on tota­li­ta­ris­mia. Var­maan koh­ta väkeä leiritetään .

      1. Neu­vos­to­lii­tos­sa ja Suo­mes­sa tais­to­lai­set puhui­vat mie­lel­lään “tie­tees­tä” ja “tie­teel­li­syy­des­tä”.

    3. Olen samaa miel­tä. Yli­pää­tään en pidä hir­veäs­ti vaih­toeh­dot­to­muu­den dis­kurs­sis­ta, jos­sa todel­li­suu­des­sa arvo­poh­jai­nen rat­kai­su / mie­li­pi­de esi­te­tään joko ”tie­teen” tai jon­kun muun näen­näi­sen louk­kaa­mat­to­man peri­aat­teen (uskon­to, ”ihmi­soi­keu­det”, ”tasa-arvo” tms. tms.) ainoa­na mah­dol­li­se­na vaih­toeh­to­na ja siten muka pää­tök­sen­teon ulko­puo­lel­la ole­va­na. Mie­les­tä­ni tämä on yleen­sä sekä epä­re­hel­lis­tä val­lan­käyt­töä että pää­tä­jän vas­tuun­pa­koi­lua. Mut­ta johan marxi­lai­suut­ta­kin kut­sut­tiin ”tie­teel­li­sek­si sosialismiksi”.

      Itse olen kyl­lä kor­kea­kou­lu­pii­reis­sä havain­nut, että siel­lä on pal­jon sinän­sä älyk­käi­tä ihmi­siä jot­ka tun­tu­vat usko­van ilmei­sen aidos­ti, että moraa­li­set toi­min­ta­ta­vat ovat poh­jim­mil­taan abso­luut­ti­sia ja joten­kin esim. luon­non­tie­tees­tä tie­teel­li­sel­lä meto­dil­la joh­det­ta­vis­sa (sekä yleen­sä saman­lai­sia kuin joi­hin hen­ki­lö uskoo muu­ten­kin). Täl­lai­nen ajat­te­lu­ta­pa voi saa­da ihmi­sen ihan kirk­kain sil­min kan­nat­ta­maan hyvin­kin tota­li­ta­ris­ti­sia yhteis­kun­nal­li­sia ratkaisuja.

      Tämä on saa­nut minut miet­ti­mään jos ei muu­ta niin aina­kin sitä, pitäi­si­kö lukiois­sa olla vähän enem­män pakol­lis­ta filo­so­fi­aa. LOP­Siin 2016 sitä tai­det­tiin lisä­tä­kin, mut­ta muu­tok­sen vai­ku­tuk­sia ei ihan vie­lä voi arvioida.

  21. On kai mui­ta­kin vero­ja kuin tulo­ve­ro? Sata­sen säh­kö­ve­ro kurit­taa köy­hää enem­män kuin hyvä­tu­lois­ta. Muut­to­ve­ros­ta aiheu­tuu enem­män hait­taa kuin hyö­tyä kun ihmi­set jumit­ta­vat vää­räs­sä pai­kas­sa, työ­pai­kat ja työn­te­ki­jät eivät koh­taa ja pääs­tö­jä syn­tyy kun pitää ajel­la siel­tä vää­räs­tä pai­kas­ta töihin.

  22. Vali­tet­ta­vas­ti en ole kovin­kaan yllät­ty­nyt, lähin­nä pet­ty­nyt, että blo­gis­ti tar­jo­aa rat­kai­suk­si tähän ongel­maan jäl­leen uut­ta tulon­siir­toa nuo­ril­ta van­hem­mil­le suku­pol­vil­le. Kuin­ka mon­ta ker­taa mei­dän nuor­ten pitää mak­saa tämä suku­pol­vi­vel­kam­me? Mak­sam­me sitä jo monin­ker­tai­si­na elä­ke­mak­sui­na, jois­ta saam­me vas­ti­neek­si pie­nem­pää elä­ket­tä. Mak­sam­me sitä tule­vai­suu­des­sa kas­va­vi­na hoi­to­mak­sui­na (ja toden­nä­köi­ses­ti myös kas­va­vi­na elä­ke­mak­sui­na, kos­ka nykyi­sel­lä väes­tön­ke­hi­tyk­sel­lä ei rahat rii­tä). Nyt tähän lis­taan lisät­täi­siin mak­sa­mi­nen sii­tä, että edel­li­set ehti­vät ostaa itsel­leen autot ja nuo­ret eivät? Kii­tos, mut­ta ei kiitos.

  23. En ole var­ma, mut­ta käsit­tääk­se­ni kat­sas­tuk­ses­sa kilo­met­ri­mää­rä kir­ja­taan ylös, ja ne voi tar­kis­taa netis­tä. Tämän perus­teel­la var­maan voi­si las­kea kes­ki­mää­räi­set vuo­sit­tai­set ajot paik­ka­kun­nit­tain tai vaik­ka maa­kun­nit­tain? Tie­to voi­si aut­taa sopi­van alu­eel­li­sen kom­pen­saa­tion haarukoinnissa.

  24. Ihmet­te­le kovas­ti taas tätä olkiuk­ko­ja vas­taan jänk­kää­mis­tä. Kukaan ei kai­ke­ti ole ehdot­ta­nut hen­ki­lö­koh­tai­sia kiin­tiöi­tä vaan pel­käs­tään nor­maa­lia pääs­tö­kaup­pa­me­ka­nis­mia. Kukaan ei siis jou­du omia kiin­tiöi­tään myy­mään suu­rel­la vai­val­la eikä ei syn­ny mus­tan pörs­sin kaup­paa eikä kal­lii­ta trasaktiokuluja.^

    Siis pääs­tö­kau­pas­sa myy­dään Suo­meen tiet­ty mää­rä pääs­tö­kiin­tiöi­tä ja se joka halu­aa tääl­lä fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta myy­dä jou­tuu kiin­tiön osta­maan. Käy­tän­nös­sä siis öljy-yhtiöt ostai­si­vat sitä myö­ten kiin­tiöi­tä kun ne polt­toaint­ta myyn­tiin hankkisivat.

    Jos hypo­teet­ti­ses­ti oli­si hen­ki­lö­koh­tai­sia kiin­tiöi­tä niin tie­ten­kin ne pitäi­si antaa jol­lek­kin mekla­ril­le myy­tä­väk­si ja tie­naa­ko vai hävi­ää­kö oli­si sit­ten pal­jon­ko saa myy­des­sä ja pal­jon­ko kiin­tiöi­tä ostaa bensana.

    Käy­tän­nös­sä tämä vas­tai­si siis sitä että pääs­tö­oi­keus­kau­pan tulot jaet­tai­siin jokai­sel­le suo­ma­lai­sel­le perus­tu­lo­na. Tie­ten­kin tuo mekla­ri­vai­he on täy­sin tur­ha joten siis se tar­koit­tai­si pel­käs­tään sitä että pääs­tö­kau­pan tulot jaet­tai­siin tasan perus­tu­lon tavoin. Työ­tyh­mä ei otta­nut kan­taa sii­hen jae­taan­ko rahat tasa­jaol­la vai jol­lain toi­sel­la taval­la vaik­ka­pa syr­jä­seu­duil­la autoa tar­vit­se­vien työmatkavähennyksinä.

    Olkoot jako­pe­rus­te ihan mikä tahan­sa niin kan­sa­lai­nen hyö­tyy sii­tä että vaih­taa vähä­pääs­töi­seen liik­ku­mis­ta­paan olkoot sit­ten säh­kö­au­to, fil­la­ri tai metro.

    1. Kate:
      Ihmet­te­le kovas­ti taas tätä olkiuk­ko­ja vas­taan jänk­kää­mis­tä. Kukaan ei kai­ke­ti ole ehdot­ta­nut hen­ki­lö­koh­tai­sia kiin­tiöi­tä vaan pel­käs­tään nor­maa­lia pääs­tö­kaup­pa­me­ka­nis­mia. Kukaan ei siis jou­du omia kiin­tiöi­tään myy­mään suu­rel­la vai­val­la eikäei syn­ny mus­tan pörs­sin kaup­paa eikä kal­lii­ta trasaktiokuluja.^ 

      No mikäs vika hen­ki­lö­koh­tai­sis­sa kiin­tiöis­sä oli­si? Vai pääs­tän­kö nyt kes­kus­te­lus­sa tasol­le että jos on tar­peek­si isot tulot niin syn­tyy abso­luut­ti­nen oikeus mäl­lä­tä pääs­tö­jä ulos niin pal­jon kuin lom­pak­ko sie­tää? Eihän ympä­ris­töä ylei­ses­tik­kään saa saas­tut­taa eikä yhteis­tä omai­suut­ta tuho­ta vain sen takia että on rahaa?
      Sitä pait­si kyl­lä­hän nopeas­ti pääs­tää kiin­tiöi­hin, vai onko pääs­tö­oi­keuk­sia myyn­nis­sä rajattomasti?

      Nois­sa hii­li­ve­roeh­do­tuk­sis­sa on (mie­les­tä­ni) se ongel­ma että ne jot­ka tuot­ta­vat vähän pääs­tö­jä, alle kes­kiar­von, mak­sa­vat sil­ti suh­teel­li­ses­ti yhtä pal­jon pääs­töis­tään vaik­ka eivät tar­kal­leen ottaen ole edes osa ongel­maa. Paras ohjaa­va ja myös rei­luin vai­ku­tus saa­tai­siin progres­sii­vi­sel­la hii­li­ve­rol­la, eli suh­teel­li­nen vero kas­vai­si omien pääs­tö­jen kans­sa. Eihän tätä ole help­po seu­ra­ta, mut­ta toi­saal­ta puu­hail­tiin tääl­lä vas­ti­kään kaik­kiin autoi­hin­kin GPS-seu­ran­taa, eli emme kes­kus­te­le mah­dot­to­mis­ta asioista.

      Toi­saal­ta voi­sin myös argu­men­toi­da että kulu­tus ~ pääs­tö­jä, jol­loin hyvä ohjaa­va vai­ku­tus saa­tai­siin ALV:ia nos­ta­mal­la vaik­ka­pa 40%:iin. Kerät­ty lisä­ve­ro voi­daan sit­ten kom­pen­soi­da mata­lim­mil­le tulo­luo­kil­le suo­raan veron tulois­ta. Se että mei­dän krää­sä on val­mis­tet­tu Kii­nas­sa ja pääs­töt ovat nykyi­sen pääs­tö­kir­jan­pi­don perus­teel­la Kii­nan vas­tuul­la ei pois­ta sitä tosia­si­aa että krää­sän tuot­ta­mi­ses­ta syn­ty­neet pääs­töt ovat kyl­lä ide­aa­li­ta­sol­la yhä mei­dän vas­tuul­la, eli kulu­tus ~ päästöjä.

      1. Sta­dist: No mikäs vika hen­ki­lö­koh­tai­sis­sa kiin­tiöis­sä oli­si? Vai pääs­tän­kö nyt kes­kus­te­lus­sa tasol­le että jos on tar­peek­si isot tulot niin syn­tyy abso­luut­ti­nen oikeus mäl­lä­tä pääs­tö­jä ulos niin pal­jon kuin lom­pak­ko sie­tää? Eihän ympä­ris­töä ylei­ses­tik­kään saa saas­tut­taa eikä yhteis­tä omai­suut­ta tuho­ta vain sen takia että on rahaa?
        Sitä pait­si kyl­lä­hän nopeas­ti pääs­tää kiin­tiöi­hin, vai onko pääs­tö­oi­keuk­sia myyn­nis­sä rajattomasti?

        Ei ympä­ris­töä saa ylei­ses­ti­kään tuho­ta edes hen­ki­lö­koh­tai­sis­sa kiin­tiöis­sä. Kes­tä­vä peri­aa­te onkin, että jokai­nen sii­vo­aa omat sot­kun­sa. Toi­sin sanoen jokai­nen, joka pääs­tää hiil­tä, huo­leh­ti­koon myös hii­li­pääs­tön­sä nie­le­mi­ses­tä. Täl­löin pääs­tö­oi­keuk­sia voi olla mark­ki­noil­la vain niin pal­jon kuin on vas­taa­via hii­li­nie­lu­ja. Pääs­tö­oi­keuk­sien hin­to­jen voi­daan antaa mää­räy­tyä mark­ki­noil­la. Kysyn­nän ja tar­jon­nan laki aset­taa pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nan lähel­le vas­taa­van hii­li­nie­lun kus­tan­nuk­sia. Jos nie­luis­ta on niuk­kuut­ta, hin­ta on kor­kea. (Köy­hien ja rik­kai­den ase­maa voi­daan tasoit­taa tut­tuun tapaan tulonsiirroilla.)

        Ongel­ma on se, että hii­li­nie­lu­ja ei ole vie­lä­kään tuo­tu osak­si päästökauppaa.

      2. Hen­ki­lö­koh­tai­set kiin­tiöt pää­tyi­si­vät sil­ti myyn­tiin- Tie­ten­kin köy­hä jol­la on kiin­tiöil­le vähem­män käyt­töä halu­aa muut­taa ne rahak­si ja toi­saal­ta joku jol­la on tar­ve kiin­tiöil­le halu­aa ne ostaa. Hel­poin ja oikeu­den­mu­kai­sin tapa oli­si lait­taa ne myy­tä­vät kiin­tiöt kiin­tiö­pörs­siin tai huu­to­kaup­paan myy­tä­väk­si. Se että kiin­tiöt pää­tyi­si­vät hämä­rä­mies­ten myy­tä­väk­si mus­tas­sa pörs­sis­sä ei oli­si hyö­dyk­si kenel­lek­kään. Kun ne kiin­tiöt sil­ti kan­nat­tai­si myy­dä pörs­sis­sä niin hel­pom­pi oli­si että ne oli­si­vat siel­lä myyn­nis­sä heti alus­sa ja jokai­sen kiin­tiön myy­jä sai­si rahat tilillensä. 

        Kiin­tiöi­den muut­ta­mi­nen rahak­si hel­pot­tai­si nii­den jyvit­tä­mis­tä hyö­dyk­kei­den hin­toi­hin. Jos jokai­nen hyö­dyk­kei­tä tuot­ta­va jou­tui­si osta­maan kiin­tiöt niin ne tuli­si auto­maat­ti­ses­ti jyvi­te­tyik­si tuot­teen hin­toi­hin. Miten muu­te esi­mer­kik­si jyvit­täi­sit kiin­tiön osuu­den vaik­ka­pa bus­si­mat­kaan. Vaik­ka­pa kk-lip­pu ja 50g/km kiin­tiö­tu­lil­tä ? Entä muo­vi­pus­siin ? Peru­noi­hin ? Aika han­ka­laa oli­si ver­tail­la jos jos­sa­kin 1Kg ja 50g ja toi­nen 90c ja 60g

      3. Haluan kui­ten­kin huo­mat­taa uudes­taan, että kau­pat­ta­vat hen­ki­lö­koh­tai­set pääs­tö­kiin­tiöt ovat täs­mäl­leen sama asia kuin kau­pat­ta­vat pääs­tö­oi­keu­det, joi­de tulot jae­taan tasan kaik­kien kesken.

      4. Sta­dist: No mikäs vika hen­ki­lö­koh­tai­sis­sa kiin­tiöis­sä oli­si? Vai pääs­tän­kö nyt kes­kus­te­lus­sa tasol­le että jos on tar­peek­si isot tulot niin syn­tyy abso­luut­ti­nen oikeus mäl­lä­tä pääs­tö­jä ulos niin pal­jon kuin lom­pak­ko sie­tää? Eihän ympä­ris­töä ylei­ses­tik­kään saa saas­tut­taa eikä yhteis­tä omai­suut­ta tuho­ta vain sen takia että on rahaa?
        Sitä pait­si kyl­lä­hän nopeas­ti pääs­tää kiin­tiöi­hin, vai onko pääs­tö­oi­keuk­sia myyn­nis­sä rajattomasti?

        Jos hen­ki­lö­koh­tai­sen kiin­tiön saa myy­dä, ei tule eroa pääs­tö­oi­keuk­siin, kuten Osmo­kin tote­si, mut­ta sys­tee­mi on köm­pe­löm­pi. Jos kiin­tiöi­tä ei saa myy­dä, on sys­tee­mi vain teho­ton. Joil­la­kin on suu­rem­pi tar­ve pääs­te­lyl­le ja on teho­kas­ta resurs­sien käyt­töä, jos sit­ten voi­vat niin myös teh­dä, jos kans­sa sii­tä mak­sa­vat. En näe mitään ongel­maa sii­nä, että hyvä­tu­loi­sem­mat pääs­te­le­vät enem­män, kun­han vain kans­sa mak­sa­vat sii­tä ja koko­nais­pääs­töt pide­tään tar­peek­si alhaal­la. Jos veron tuo­tot jae­taan vaik­ka perus­tu­lo­na, ei se edes ole epä­rei­lua köy­hiä koh­taan, kos­ka he jää­vät sii­nä voi­tol­le ver­rat­tu­na hen­ki­lö­koh­tai­siin (ei-myy­tä­viin) kiintiöihin.

        Sta­dist: Nois­sa hii­li­ve­roeh­do­tuk­sis­sa on (mie­les­tä­ni) se ongel­ma että ne jot­ka tuot­ta­vat vähän pääs­tö­jä, alle kes­kiar­von, mak­sa­vat sil­ti suh­teel­li­ses­ti yhtä pal­jon pääs­töis­tään vaik­ka eivät tar­kal­leen ottaen ole edes osa ongel­maa. Paras ohjaa­va ja myös rei­luin vai­ku­tus saa­tai­siin progres­sii­vi­sel­la hii­li­ve­rol­la, eli suh­teel­li­nen vero kas­vai­si omien pääs­tö­jen kanssa.

        Tämä ei ole paras ohjaa­va vai­ku­tus. Jokai­nen CO₂-ton­ni aiheut­taa yhtä pal­jon vahin­koa ja sik­si jokai­sen CO₂-ton­nin pitää olla yhtä kal­lis. Jos veron tuot­to jaet­tai­siin perus­tu­lo­na, jäi­si­vät alle kes­kiar­von pääs­tö­jä tuot­ta­vat voi­tol­le ja yli kes­kiar­von tuot­ta­vat tappiolle.

  25. Lii­ken­ne on epä­oleel­li­nen pik­ku­te­ki­jä koko­nai­suu­des­sa ja aiheut­taa ris­kin kipai­lu­ky­vyl­lem­me. Eli pelk­kää puu­has­te­lua. Ydin­voi­man lisää­mi­nen säh­kön­tuo­tan­nos­sa on iso teki­jä, jol­la saa­daan oikeas­ti asioi­ta muutettua.

    1. Kal­le:
      Lii­ken­ne on epä­oleel­li­nen pik­ku­te­ki­jä koko­nai­suu­des­sa ja aiheut­taa ris­kin kipailukyvyllemme.Eli pelk­kää puu­has­te­lua. Ydin­voi­man lisää­mi­nen säh­kön­tuo­tan­nos­sa on iso teki­jä, jol­la saa­daan oikeas­ti asioi­ta muutettua.

      Mon­ta­ko ydin­voi­ma­laa Suo­meen tuli­si raken­taa, mil­lä aika­tau­lul­la, kenen rahoil­la ja kenen toi­mes­ta? Entä miten suu­ri osa nykyi­sis­tä hii­li­diok­si­di­pääs­töis­tä saa­daan näin kor­vat­tua, vai ale­taan­ko esi­mer­kik­si tuo­tet­tua säh­köä käyt­täen kerää­mään ilmas­ta hii­li­diok­si­dia joka sin­ne pää­tyy esi­mer­kik­si lii­ken­ne­vä­li­neis­sä nes­te­mäi­siä fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta käy­tet­täes­sä? Ydin­voi­mal­la tuo­tet­tu säh­kö on kal­liim­paa kuin tuu­li­voi­mal­la tuo­tet­tu ja hii­li­diok­si­din kerää­mi­nen ilmas­ta vie huo­mat­ta­van pal­jon sähköä.

  26. Olen jok­seen­kin var­ma, että ehdo­tus tuot­taa rai­voi­saa vas­tus­tus­ta. Kun tämä on kui­ten­kin hal­vin tapa, vas­tus­ta­jien täy­tyy tie­tys­ti aja­tel­la, että
    a) Pääs­tö­jä ei pidä alentaa.
    b) Pääs­tö­jen alen­ta­mi­seen on löy­det­tä­vä jokin kal­liim­pi tapa.”

    Oli kol­mas­kin (ja ehkä mer­kit­tä­vin) kri­tii­kin aihe nimit­täin se, että Aal­to­y­li­opis­ton tut­ki­joil­le oli annet­tu vää­rä toi­mek­sian­to. Nuo tut­ki­jat itse­kin lie­ne­vät sitä miel­tä, että opti­mi on mah­dol­li­sim­man glo­baa­li ja pääs­tö­läh­de­riip­pu­ma­ton hii­li­kaup­pa. Nyt jos läh­de­tään teke­mään pie­nil­le alueil­le (kuten Suo­mi) omia sys­tee­me­jä ja vie­lä eri­lai­sil­le pääs­tö­läh­teil­le (kuten lii­ken­ne) spe­si­fi­siä rat­kai­su­ja niin niis­tä muo­dos­tuu pul­lon­kau­lo­ja kul­jet­taes­sa koh­ti glo­baa­lim­paa ja pääs­tö­läh­de­riip­pu­mat­to­mam­paa päästökauppaa.

    1. Oli kol­mas­kin (ja ehkä mer­kit­tä­vin) kri­tii­kin aihe nimit­täin se, että Aal­to­y­li­opis­ton tut­ki­joil­le oli annet­tu vää­rä toi­mek­sian­to. Nuo tut­ki­jat itse­kin lie­ne­vät sitä miel­tä, että opti­mi on mah­dol­li­sim­man glo­baa­li ja pääs­tö­läh­de­riip­pu­ma­ton hii­li­kaup­pa. Nyt jos läh­de­tään teke­mään pie­nil­le alueil­le (kuten Suo­mi) omia sys­tee­me­jä ja vie­lä eri­lai­sil­le pääs­tö­läh­teil­le (kuten lii­ken­ne) spe­si­fi­siä rat­kai­su­ja niin niis­tä muo­dos­tuu pul­lon­kau­lo­ja kul­jet­taes­sa koh­ti glo­baa­lim­paa ja pääs­tö­läh­de­riip­pu­mat­to­mam­paa päästökauppaa.

      Kyl­lä, mut­ta pääs­tö­jen ako pääs­tö­kaup­pa­sek­to­riin ja taa­kan­ja­ko­sek­to­riin pakot­taa opti­moi­maan koti­mai­sen taa­kan­ja­ko­sek­to­rin sisäl­lä. Se ei ole mei­dän käsis­säm­me. Voi­sim­me toki ottaa koko taa­kan­ja­ko­sek­to­rin mukaan opti­moin­tiin, mut­ta sil­loin vas­ta pyhien leh­mien kimp­puun käy­täi­siin, muun muas­sa siis lehmien.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Voi­sim­me toki ottaa koko taa­kan­ja­ko­sek­to­rin mukaan opti­moin­tiin, mut­ta sil­loin vas­ta pyhien leh­mien kimp­puun käy­täi­siin, muun muas­sa siis lehmien.

        Jos ben­sa alkaa mak­sa­maan sen 3+ euroa lit­ra, niin tur­pees­ta luo­pu­mi­nen saat­taa tapah­tua mel­ko nopeas­sa tah­dis­sa kun auto­puo­lue huo­maa tur­ve­nui­jien vii­lan­neen hei­tä linssiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.