On varauduttava massiivisiin väestönsiirtoihin

Tie­dän, että ei pitäi­si liet­soa tap­pio­mie­lia­laa, mut­ta vii­me­ai­kais­ten uutis­ten valos­sa olen tul­lut aiem­paa­kin vakuut­tu­neem­mak­si sii­tä, ettei ole rea­lis­tis­ta pysäyt­tää ilmas­ton läm­pe­ne­mis­tä kah­teen astee­seen, puo­les­ta­tois­ta astees­ta nyt puhumattakaan.

Kun näin on, on varau­dut­ta­va sopeu­tu­mi­seen, eikä se tule ole­maan help­poa. Edes­sä on mas­sii­vi­sia väes­tön­siir­to­ja, kun esi­mer­kik­si sadat mil­joo­nat intia­lai­set jää­vät ilman vet­tä Tii­be­tin jää­ti­köi­den sulaessa.

Myös suu­ri osa Afri­kas­ta on käy­mäs­sä elin­kel­vot­to­mak­si. Euroo­pas­sa­kin tulee ongel­mia veden saa­mi­sen kans­sa Espan­jas­sa ja Italiassa.

Tämä voi joh­taa myös mai­den väli­siin konflik­tei­hin. Ita­lia­lai­set saat­tai­si­vat esi­mer­kik­si aja­tel­la, että Po-joen laak­so pitäi­si voi­da pelas­taa teke­mäl­lä mas­sii­vi­nen vesi­va­ras­to Sveit­siin, jon­ne lii­an nopeas­ti tule­vat sula­mis­ve­det varas­toi­daan annos­tel­ta­vak­si pit­kin kesää. Tähän pitäi­si vara­ta koko­nai­nen kan­to­ni. Sveit­si­läi­sil­lä voi olla asias­ta toi­nen mielipide.

Minull­la on itse asias­sa aika utui­nen kuva sii­tä, mihin kaik­keen mie­dän pitää varau­tua. Pel­kään, että se joh­tuu sii­tä, ettei oikein kukaan tie­dä kun­nol­la. Sii­tä, mitä kol­men asteen läm­pe­ne­mi­nen tosia­sias­sa mer­kit­see, on liik­keel­lä yllät­tä­vän vähän tie­toa, vaik­ka tämän kata­stro­faa­li­sen kehi­tyk­sen toden­nä­köi­syys on suuri.

Sato­jen mil­joo­nien ihmis­ten asut­ta­mi­nen uudes­taan ei ole aivan kivu­ton asia. Min­ne he mene­vät? Kat­se kään­tyy tie­tys­ti har­vaan asut­tui­hin mai­hin kuten Austra­li­aan – ja esi­mer­kik­si Suo­meen. Suo­men osuus tulee ole­maan usei­ta mil­joo­nia, eikä sitä meil­tä kysytä.

Ilmas­ton­muu­tok­sen edis­tä­mis­tä kan­nat­ta­vat puo­lu­eet voi­si­vat Suo­mes­sa aja­tel­la myös tätä. Tosia­sias­sa hei­dän poli­tiik­kan­sa joh­taa juu­ri sii­hen ”väes­tön­vaih­toon”, jota he jul­kis­te­tuis­sa ohjel­mis­saan vastustavat.

Kii­rei­sin ongel­ma ilmas­ton muu­tok­seen sopeu­tu­mi­ses­sa ovat tämä elin­kel­vot­to­mik­si käy­vien mai­den väes­tön uudel­leen asut­ta­mi­nen. Seu­raa­va ongel­ma on meren pin­nan nousu jää­ti­köi­den sulaes­sa. Se tapah­tuu onnek­si vii­peel­lä, mut­ta jos meren pin­ta nousee vaik­ka­pa vain paril­la met­ril­lä, val­ta­va mää­rä ihmi­siä jou­tuu muut­ta­maan ran­ni­koil­ta sisä­maa­han. Ran­ni­kot kun ovat kaik­kial­la tiheäs­ti asuttuja.

Hel­sin­ki varau­tuu kaa­voi­tuk­ses­saan meren pin­nan nousuun met­ril­lä. Se on ehkä lii­an vähän.

Ilmas­ton­muu­tok­seen sopeu­tu­mi­nen on niin gigant­ti­nen haas­te, että sii­hen pitää alkaa varau­tua heti. Oli­si pitä­nyt alkaa jo vuo­sia sit­ten. Tar­vit­si­sim­me myös pal­jon lisää tut­ki­mus­ta läm­pe­ne­mi­sen pai­kal­li­ses­ta vaikutuksesta.

Jos siis uskon, että ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tä­mi­ses­sä eäon­nis­tu­taan, kan­nat­taa­ko siis luo­pua sen vas­tus­ta­mi­ses­ta. No ei todel­la­kaan. Vaik­ka läm­pe­ne­mi­nen kol­mel­la asteel­la on kata­stro­faa­lis­ta, läm­pe­ne­mi­nen nel­jäl­lä asteel­la on vie­lä monin­ker­tai­ses­ti kasastrofaalisempaa.

241 thoughts on “On varauduttava massiivisiin väestönsiirtoihin”

  1. Eikö­hän se ole hel­pom­paa lai­va­ta vesi ihmis­ten luo kuin ihmi­set veden luo.

    Ei vet­tä tar­vit­se kul­jet­taa hen­keä koh­ti yhtään enem­pää kuin mitä polt­toai­nei­ta lai­va­taan tänä päivänä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jon­ne. Olet­ko lain­kaan tie­toi­nen, kuin­ka pal­jon maan­vi­lej­ly edel­lyt­tää vet­tä? Nuo ihmi­set eivät voi elää siel­lä ilman ruokaa.

        Kyl­lä. Yhtä­lail­la tulee har­kit­ta­vak­si mis­sä päin pal­loa ruo­ka kan­nat­taa tuot­taa. Sen kul­jet­ta­mi­nen on jo nyt arki­päi­vää eikä kulut ruo­ka­ton­nia koh­den ole juu­ri mitään.

        Ruo­ka kan­nat­taa tuot­taa siel­lä mis­sä se on mah­dol­lis­ta, ympä­ris­töys­tä­vä­lis­tä ja teho­kas­ta mene­tel­mil­lä, jot­ka eivät tuh­laa luonnonvaroja.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Osmo. Olet­ko lain­kaan tie­toi­nen, että Suo­meen ei ole tul­lut yhtään kehi­tys­maa­lais­ta vil­je­le­mään maa­ta. Noil­le haa­vei­le­mil­le­si mil­joo­nil­le jou­dut­tai­siin siis ruo­ka kus­kaa­maan joka tapauk­ses­sa ulko­mail­ta, kun eivät voi­si tääl­lä­kään elää ilman ruo­kaa. Vaan hel­pom­paa ja hal­vem­paa sitä oli­si tuot­taa ja vie­dä vaik­ka­pa Kii­nas­ta Inti­aan kuin Suomeen.
        Tosin vie­lä hel­pom­paa ja hal­vem­paa oli­si vih­doin saa­da kehi­tys­mai­den syn­ty­vyy­den­sään­te­ly aikaan — mut­ta täs­tä­hän ette halua puhut­ta­van­kaan, toi­sin kuin puo­lu­ees­tan­ne ja äänes­tä­jä­kun­nas­tan­ne pois­tu­neet järkivihreät.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ilmas­ton­muu­tok­seen sopeu­tu­mi­nen on niin gigant­ti­nen haas­te, että sii­hen pitää alkaa varau­tua heti. Oli­si pitä­nyt alkaa jo vuo­sia sit­ten. Tar­vit­si­sim­me myös pal­jon lisää tut­ki­mus­ta läm­pe­ne­mi­sen pai­kal­li­ses­ta vaikutuksesta.

        Eivät tai­da När­piös­sä olla näi­tä tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta ja siel­lä­kin vain muu­ta­mia sato­ja. Eikä tai­da suo­ma­lai­nen hal­pa perus­ruo­ka kuten kau­ra­puu­ro­kaan näil­le kelvata.

        Suu­rin osa tuli­jois­ta halu­aa kau­pun­kei­hin, omien­sa luok­se ja kuten tie­dät, luku- ja kir­joi­tus­tai­dot­to­mia on pal­jon ja mitä enem­män mus­li­me­ja ote­taan tän­ne, sitä vähem­män löy­tyy työ­ja­luk­kuut­ta ja ihmi­set kaduil­la ovat pukeu­tu­nei­ta mustaan.

        Joko löy­tyy tut­ki­mus­ta sii­tä kun mm. kii­na­lai­set kip­paa­vat jät­teen­sä suo­raan mereen, täs­tä on videoi­ta­kin, jär­je­sät­ty­nyt ral­li meren äärel­le, jos­sa kip­paus­pai­kan alle on kehi­tet­ty huuh­teu­put­ket, jot­ka kus­kaa­vat ros­kat pidem­mäl­le. Luu­len, että merien ros­kaa­mi­nen on aika mer­kit­tä­vä saas­tut­ta­ja ja lämmittäjä.

        Maat, jois­sa jäte­huol­to toi­mii, kuten SUo­mi, ovat todel­la­kin teh­neet riit­tä­väs­ti. Meil­le sano­taan, lisää rahaa pitää mak­saa. Mihin se raha menee??? Uusien peu­ka­lon­pyö­rit­tä­jien palk­koi­hin ja hupi­mak­sui­hin EU:ssa ja saas­tut­ta­viin len­toi­hin, yksi­tyis­ko­nei­siin, no sitä Suo­men päät­tä­jät­kin har­ras­ta­vat. Yksi­tyis­len­not pitäi­si kiel­tää, Sipi­läl­tä­kin kone pois vaan ja/tai pan­na kovem­mat verot näil­le saas­tut­ta­jil­le, jol­loin saa­daan parem­min rahaa pois siel­tä, mis­sä sitä on, yhtei­seen hyvään.

        Jos jokai­nen maa jou­tui­si oikeas­ti huo­leh­ti­maan omis­taan ja ei muis­ta, tilan­ne oli­si parem­pi. Ihmi­set oli­si­vat vas­tuul­li­sem­pia, nyt ketään ei huvi­ta kukaan ei sitou­du, kun maa jakaa rahan­sa muu­al­le. Monel­le on tul­lut ajat­te­lu­maa­il­ma, häl­lä­vä­liä. Ahneet suo­ma­lai­set yri­tyk­set vie­vät jul­ki­sil­la varoil­la tuet­tu­na tuo­tan­non muu­al­le ja lisää­vät näin saas­tut­ta­mis­ta työ­paik­ko­jen katoa­mi­sen lisäk­si, ei siel­lä muu­al­la sitou­du­ta edes laa­tuun ja lap­si­työ­voi­ma ja orja­pal­kat kukoistavat.

        Näkee sel­väs­ti kai­kis­ta näis­tä blo­geis­ta, että ihmi­set ovat vää­räs­sä mikä on ongl­man suu­rin ydin. Glo­ba­li­saa­tio ja väestöräjähdys.

        Lap­si­li­sää­kään ei ulko­mai­sil­le pidä mak­saa kah­ta las­ta enem­pää, vain suo­ma­lai­sil­le, joil­la edes vähän on halua enem­män teh­dä työ­tä ja sitou­tua OMAN koti­maan­sa arvoi­hin. Sil­loin rahan takia lisään­ty­mi­nen lop­pui­si nopeam­min, kun tuli­si arki vas­taan, että onkin teh­tä­vä työtä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Mari: Eivät tai­da När­piös­sä olla näi­tä tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta ja siel­lä­kin vain muu­ta­mia sato­ja. Eikä tai­da suo­ma­lai­nen hal­pa perus­ruo­ka kuten kau­ra­puu­ro­kaan näil­le kelvata.

        Suu­rin osa tuli­jois­ta halu­aa kau­pun­kei­hin, omien­sa luok­se ja kuten tie­dät, luku- ja kir­joi­tus­tai­dot­to­mia on pal­jon ja mitä enem­män mus­li­me­ja ote­taan tän­ne, sitä vähem­män löy­tyy työ­ja­luk­kuut­ta ja ihmi­set kaduil­la ovat pukeu­tu­nei­ta mustaan.

        Joko löy­tyy tut­ki­mus­ta sii­tä kun mm. kii­na­lai­set kip­paa­vat jät­teen­sä suo­raan mereen, täs­tä on videoi­ta­kin, jär­je­sät­ty­nyt ral­li meren äärel­le, jos­sa kip­paus­pai­kan alle on kehi­tet­ty huuh­teu­put­ket, jot­ka kus­kaa­vat ros­kat pidem­mäl­le. Luu­len, että merien ros­kaa­mi­nen on aika mer­kit­tä­vä saas­tut­ta­ja ja lämmittäjä.

        Maat, jois­sa jäte­huol­to toi­mii, kuten SUo­mi, ovat todel­la­kin teh­neet riit­tä­väs­ti. Meil­le sano­taan, lisää rahaa pitää mak­saa. Mihin se raha menee??? Uusien peu­ka­lon­pyö­rit­tä­jien palk­koi­hin ja hupi­mak­sui­hin EU:ssa ja saas­tut­ta­viin len­toi­hin, yksi­tyis­ko­nei­siin, no sitä Suo­men päät­tä­jät­kin har­ras­ta­vat. Yksi­tyis­len­not pitäi­si kiel­tää, Sipi­läl­tä­kin kone pois vaan ja/tai pan­na kovem­mat verot näil­le saas­tut­ta­jil­le, jol­loin saa­daan parem­min rahaa pois siel­tä, mis­sä sitä on, yhtei­seen hyvään.

        Jos jokai­nen maa jou­tui­si oikeas­ti huo­leh­ti­maan omis­taan ja ei muis­ta, tilan­ne oli­si parem­pi. Ihmi­set oli­si­vat vas­tuul­li­sem­pia, nyt ketään ei huvi­ta kukaan ei sitou­du, kun maa jakaa rahan­sa muu­al­le. Monel­le on tul­lut ajat­te­lu­maa­il­ma, häl­lä­vä­liä. Ahneet suo­ma­lai­set yri­tyk­set vie­vät jul­ki­sil­la varoil­la tuet­tu­na tuo­tan­non muu­al­le ja lisää­vät näin saas­tut­ta­mis­ta työ­paik­ko­jen katoa­mi­sen lisäk­si, ei siel­lä muu­al­la sitou­du­ta edes laa­tuun ja lap­si­työ­voi­ma ja orja­pal­kat kukoistavat.

        Näkee sel­väs­ti kai­kis­ta näis­tä blo­geis­ta, että ihmi­set ovat vää­räs­sä mikä on ongl­man suu­rin ydin. Glo­ba­li­saa­tio ja väestöräjähdys.

        Lap­si­li­sää­kään ei ulko­mai­sil­le pidä mak­saa kah­ta las­ta enem­pää, vain suo­ma­lai­sil­le, joil­la edes vähän on halua enem­män teh­dä työ­tä ja sitou­tua OMAN koti­maan­sa arvoi­hin. Sil­loin rahan takia lisään­ty­mi­nen lop­pui­si nopeam­min, kun tuli­si arki vas­taan, että onkin teh­tä­vä työtä.

        Tar­koi­tin näi­tä nykyi­siä tur­va­pai­kan haki­joi­ta ei tai­da När­piös­tä löytyä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Merien ros­kaan­tu­mi­nen on ikä­vä asia, mut­ta se ei läm­mi­tä ilmastoa.

        Perus­te­lut, joku tut­ki­mus asias­ta kel­paa. Tuo vas­tauk­se­si oli vain väit­tä­mä vail­la perus­te­lui­ta. Muo­vin kerään­ty­mi­nen meriin, eikö läm­mi­tä? Lan­nan kip­paa­mi­nen meriin, hule­ve­det eikö läm­mi­tä? Jos väi­tät jotain, perus­te­le, kii­tos. Lai­naus: Laji voi sin­ni­tel­lä pit­kään­kin yhden ympä­ris­tö­stres­sin kans­sa, mut­ta muo­vion­gel­ma yhdis­tet­ty­nä ilmas­ton läm­pe­ne­mi­seen ja lisään­ty­nee­seen turis­miin voi mer­ki­tä lajin loppua.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Merien ros­kaan­tu­mi­nen on ikä­vä asia, mut­ta se ei läm­mi­tä ilmastoa.

        No pois­tit sit­ten vas­tauk­se­ni, jos­sa vaa­din sinua perus­te­le­maan väit­tee­si. Viit­taa nyt ihmees­sä johon­kin tut­ki­muk­seen, jos­sa väi­te­tään ettei­vät hule­ve­det, lan­nat, muo­vit, alus­ten jät­teet, yhtään läm­mi­tä vesiä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Merien ros­kaan­tu­mi­nen on ikä­vä asia, mut­ta se ei läm­mi­tä ilmastoa.

        Kyl­lä se vai­kut­taa myös ilmas­toon aina­kin sitä kaut­ta, että nämä mil­joo­nat mereen kipa­tut muo­vi­ton­nit ovat pois kier­rä­tyk­ses­tä, jol­loin ne jou­du­taan kor­vaa­maan uudis­tuo­tan­nol­la tai nii­tä ei voi­da hyö­dyn­tää energiaksi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. Mari: Eivät tai­da När­piös­sä olla näi­tä tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta ja siel­lä­kin vain muu­ta­mia sato­ja. Eikä tai­da suo­ma­lai­nen hal­pa perus­ruo­ka kuten kau­ra­puu­ro­kaan näil­le kel­va­ta.

        Suu­rin osa tuli­jois­ta halu­aa kau­pun­kei­hin, omien­sa luok­se ja kuten tie­dät, luku- ja kir­joi­tus­tai­dot­to­mia on pal­jon ja mitä enem­män mus­li­me­ja ote­taan tän­ne, sitä vähem­män löy­tyy työ­ja­luk­kuut­ta ja ihmi­set kaduil­la ovat pukeu­tu­nei­ta mustaan.

        Maat, jois­sa jäte­huol­to toi­mii, kuten SUo­mi, ovat todel­la­kin teh­neet riit­tä­väs­ti. Meil­le sano­taan, lisää rahaa pitää mak­saa. Mihin se raha menee??? Uusien peu­ka­lon­pyö­rit­tä­jien palk­koi­hin ja hupi­mak­sui­hin EU:ssa ja saas­tut­ta­viin len­toi­hin, yksi­tyis­ko­nei­siin, no sitä Suo­men päät­tä­jät­kin har­ras­ta­vat. Yksi­tyis­len­not pitäi­si kiel­tää, Sipi­läl­tä­kin kone pois vaan ja/tai pan­na kovem­mat verot näil­le saas­tut­ta­jil­le, jol­loin saa­daan parem­min rahaa pois siel­tä, mis­sä sitä on, yhtei­seen hyvään.

        Jos jokai­nen maa jou­tui­si oikeas­ti huo­leh­ti­maan omis­taan ja ei muis­ta, tilan­ne oli­si parem­pi. Ihmi­set oli­si­vat vas­tuul­li­sem­pia, nyt ketään ei huvi­ta kukaan ei sitou­du, kun maa jakaa rahan­sa muu­al­le. Monel­le on tul­lut ajat­te­lu­maa­il­ma, häl­lä­vä­liä. Ahneet suo­ma­lai­set yri­tyk­set vie­vät jul­ki­sil­la varoil­la tuet­tu­na tuo­tan­non muu­al­le ja lisää­vät näin saas­tut­ta­mis­ta työ­paik­ko­jen katoa­mi­sen lisäk­si, ei siel­lä muu­al­la sitou­du­ta edes laa­tuun ja lap­si­työ­voi­ma ja orja­pal­kat kukoistavat.

        Lap­si­li­sää­kään ei ulko­mai­sil­le pidä mak­saa kah­ta las­ta enem­pää, vain suo­ma­lai­sil­le, joil­la edes vähän on halua enem­män teh­dä työ­tä ja sitou­tua OMAN koti­maan­sa arvoi­hin. Sil­loin rahan takia lisään­ty­mi­nen lop­pui­si nopeam­min, kun tuli­si arki vas­taan, että onkin teh­tä­vä työ­tä.

        Täs­sä­pä on yllä lis­ta koh­tia, pak­sum­mal­la teks­til­lä mer­kit­ty­nä, joi­ta jokai­sen glo­baa­le­ja vih­rei­tä rat­kai­su­ja julis­ta­van edis­tyk­sel­li­sen polii­ti­kon pitäi­si ensin miet­tiä ja yrit­tää sisäis­tää ennen ker­too, että kuin­ka tämän kyl­män, poh­joi­sen maan, joka on jo teh­nyt pal­jon, pitäi­si teh­dä vie­lä vaan lisää. Voi olla mah­dol­lis­ta, että koros­ta­ma­ni peri­aat­teet eivät toi­mi ja vain pahen­ta­vat kult­tuu­ri­sia ja ilmas­tol­li­sia ongel­mia, mut­ta ne ovat nii­tä, mis­sä on taval­li­sen kan­san mie­les­tä jär­keä ja nii­den mukaan vii­me kädes­sä mää­räy­tyy myös vaa­lien tulos.

        En kan­na­ta per­su­ja, mut­ta he ovat jyväl­lä näis­tä sig­naa­leis­ta ja aina, kun he onnis­tu­vat kom­mu­ni­koi­maan näi­tä äänes­tä­jä­kun­nal­leen, hei­dän kan­na­tuk­sen­sa nousee.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Itse asias­sa Suo­meen on tul­lut koh­ta­lai­sen pal­jon väkeä työs­kenr­te­le­mään maa­ta­lou­des­sa. När­piös­sä näi­tä esi­mer­kik­si on runsaasti. 

        Tot­ta. Tar­koi­tin maan­vil­je­li­jöi­tä, en maa­ta­lou­den pal­kol­li­sia työn­te­ki­jöi­tä, mut­ta ilmai­sin asian epäselvästi.
        Vie­lä tuos­ta maan­vil­je­lys­tä: Suo­mi 60. levey­sas­teen poh­jois­puo­lel­la sijait­se­va­na on yhdes­sä Islan­nin kans­sa vähi­ten aurin­gon­va­loa saa­va maa maa­il­mas­sa, joten tääl­lä maan­vil­je­ly on ja tulee ole­maan kal­lein­ta, ja sato­kau­det lyhim­mät. Läm­mi­tys taas on kaik­kein kal­lein­ta, kos­ka Islan­nis­sa on pait­si läm­pi­mäm­mät tal­vet, myös geo­ter­mis­tä ener­gi­aa — ja hie­man ete­läi­sem­mis­sä Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa on rei­lus­ti vesivoimaa.
        Suo­mi on siis sekä ympä­ris­tö- että kus­tan­nus­syis­tä viho­vii­mei­nen maa, jon­ne kehi­tys­maa­lai­sia kan­nat­taa asut­taa. Me tar­vit­si­sim­me ainoas­taan väes­töä, joka kyke­nee suo­riu­tu­maan vaa­ti­vis­ta luon­non­tie­det­tä sovel­ta­vaa kor­kea­kou­lu­tus­ta edel­lyt­tä­vis­tä teh­tä­vis­tä. Kaik­kiin avus­ta­viin teh­tä­viin on työ­tön­tä väkeä omas­ta takaa tar­peek­si, kun­han palk­ka­ta­so on riit­tä­vä. Kie­li­su­ku­lais­ten vähäi­syy­den ja muil­le han­ka­las­ti opit­ta­van kie­len vuok­si riit­tä­vän päte­vää väkeä tek­no­lo­gia-aloil­le ei ole pal­joa ulko­mail­ta saa­ta­vil­la, joten toi­sin kuin kehi­tys­maa­lai­set, me hyö­tyi­sim­me syn­ty­vyy­den lisää­mi­ses­tä — sikä­li kuin se lisään­ty­vä väki on sel­lais­ta, joi­den jäl­ke­läi­set pää­osin kyke­ne­vät em. kal­tai­sis­ta opin­nois­ta suoriutumaan.
        Itse­näi­se­nä maa­na myös­kin val­ta­vien väes­tö­siir­to­jen osoit­ta­mi­nen meil­le kehi­tys­mais­ta tuo­tu­na vaa­ti­si sota­toi­mia, enkä oikein näe toden­nä­köi­si­nä näi­tä aina­kaan tuos­ta syys­tä edes Venä­jän toi­mes­ta. Intial­la on man­ner­ten­vä­li­siä ydin­oh­juk­sia, mut­ta haluai­si­vat­ko he ensin tuho­ta suu­rim­mat kau­pun­kim­me ja sit­ten siir­tyä mil­joo­nit­tain tän­ne, ja uskoi­si­vat­ko kes­ke­nään sel­viy­ty­vän­sä edes napa­pii­rin ete­lä­puo­lei­ses­sa osas­sa ydin­tu­hon jäl­kei­ses­sä maas­sam­me. Vaik­ka emme vie­lä tois­tai­sek­si kuu­lu­kaan Natoon, niin Nato-mai­den vas­tais­ku oli­si sil­ti todennäköinen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      10. Bro­man: Tot­ta. Tar­koi­tin maan­vil­je­li­jöi­tä, en maa­ta­lou­den pal­kol­li­sia työn­te­ki­jöi­tä, mut­ta ilmai­sin asian epäselvästi.
        Vie­lä tuos­ta maan­vil­je­lys­tä: Suo­mi 60. levey­sas­teen poh­jois­puo­lel­la sijait­se­va­na on yhdes­sä Islan­nin kans­sa vähi­ten aurin­gon­va­loa saa­va maa maa­il­mas­sa, joten tääl­lä maan­vil­je­ly on ja tulee ole­maan kal­lein­ta, ja sato­kau­det lyhim­mät. Läm­mi­tys taas on kaik­kein kal­lein­ta, kos­ka Islan­nis­sa on pait­si läm­pi­mäm­mät tal­vet, myös geo­ter­mis­tä ener­gi­aa – ja hie­man ete­läi­sem­mis­sä Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa on rei­lus­ti vesivoimaa.
        Suo­mi on siis sekä ympä­ris­tö- että kus­tan­nus­syis­tä viho­vii­mei­nen maa, jon­ne kehi­tys­maa­lai­sia kan­nat­taa asut­taa. Me tar­vit­si­sim­me ainoas­taan väes­töä, joka kyke­nee suo­riu­tu­maan vaa­ti­vis­ta luon­non­tie­det­tä sovel­ta­vaa kor­kea­kou­lu­tus­ta edel­lyt­tä­vis­tä teh­tä­vis­tä. Kaik­kiin avus­ta­viin teh­tä­viin on työ­tön­tä väkeä omas­ta takaa tar­peek­si, kun­han palk­ka­ta­so on riit­tä­vä. Kie­li­su­ku­lais­ten vähäi­syy­den ja muil­le han­ka­las­ti opit­ta­van kie­len vuok­si riit­tä­vän päte­vää väkeä tek­no­lo­gia-aloil­le ei ole pal­joa ulko­mail­ta saa­ta­vil­la, joten toi­sin kuin kehi­tys­maa­lai­set, me hyö­tyi­sim­me syn­ty­vyy­den lisää­mi­ses­tä – sikä­li kuin se lisään­ty­vä väki on sel­lais­ta, joi­den jäl­ke­läi­set pää­osin kyke­ne­vät em. kal­tai­sis­ta opin­nois­ta suoriutumaan.
        Itse­näi­se­nä maa­na myös­kin val­ta­vien väes­tö­siir­to­jen osoit­ta­mi­nen meil­le kehi­tys­mais­ta tuo­tu­na vaa­ti­si sota­toi­mia, enkä oikein näe toden­nä­köi­si­nä näi­tä aina­kaan tuos­ta syys­tä edes Venä­jän toi­mes­ta. Intial­la on man­ner­ten­vä­li­siä ydin­oh­juk­sia, mut­ta haluai­si­vat­ko he ensin tuho­ta suu­rim­mat kau­pun­kim­me ja sit­ten siir­tyä mil­joo­nit­tain tän­ne, ja uskoi­si­vat­ko kes­ke­nään sel­viy­ty­vän­sä edes napa­pii­rin ete­lä­puo­lei­ses­sa osas­sa ydin­tu­hon jäl­kei­ses­sä maas­sam­me. Vaik­ka emme vie­lä tois­tai­sek­si kuu­lu­kaan Natoon, niin Nato-mai­den vas­tais­ku oli­si sil­ti todennäköinen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Itse asias­sa Suo­meen on tul­lut koh­ta­lai­sen pal­jon väkeä työs­kenr­te­le­mään maa­ta­lou­des­sa. När­piös­sä näi­tä esi­mer­kik­si on runsaasti.

        on

        När­piön vil­je­ly on vähä-älyis­tä hom­maa eko­lo­gian ja talou­den näkö­kul­mas­ta. Se perus­tuu hir­mui­siin tukiaisiin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Itse asias­sa Suo­meen on tul­lut koh­ta­lai­sen pal­jon väkeä työs­kenr­te­le­mään maa­ta­lou­des­sa. När­piös­sä näi­tä esi­mer­kik­si on runsaasti.

        När­piön 9500 asuk­kaas­ta muun kuin suo­men- tai ruot­sin­kie­li­siä on 1400 hen­keä. Näis­tä 60 pro­sent­tia puhuu äidin­kie­le­nään Viet­na­mia tai ent. Jugos­la­vian kie­liä. Se ryh­mä, jos­sa edes mar­gi­naa­li­ses­ti voi­daan aja­tel­la ole­van kysy­mys ilmas­to­te­ki­jöis­tä, ei ole mai­nit­ta­vas­ti mukana.

        När­piön maa­han­muut­to­po­li­tii­kan taka­na on vah­vas­ti se, että kun suo­men­kie­li­siä on När­piös­sä luul­ta­vas­ti vähem­män kuin ser­be­jä, pitä­jä pitää ank­ka­lam­mik­kon­sa etni­ses­ti riit­tä­vän puh­taa­na suo­men­kie­li­sis­tä. När­piön menes­tyk­sen taus­tal­la on suo­ma­lais­ten naii­vi halu ostaa koti­mai­sia kurk­ku­ja, tomaat­te­ja ja ome­noi­ta. Tämä tuo rahaa Suo­men lauh­keim­piin osiin — vai pitäi­si­kö muo­dik­kaas­ti sanoa Suo­men ilmas­ton­muu­tok­sen myö­tä “kuu­mim­mak­si kuu­men­tu­nei­siin” osiin.

        Maa­han­muu­tos­ta puhut­taes­sa puhu­taan todel­la moni­muo­toi­ses­ta ilmiös­tä. Ilmas­to­pa­ko­lai­sia tääl­lä ei kui­ten­kaan ole, var­sin­kaan När­piös­sä. Sen sijaan on huo­mat­ta­vaa, miten vähän Ira­kin, Syy­rian ja Soma­lian alu­een siir­to­lai­set ovat edus­tet­tu­na, kun taas Viet­nam, Thai­maa ja Jugos­la­via näkyvät.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Itse asias­sa Suo­meen on tul­lut koh­ta­lai­sen pal­jon väkeä työs­kenr­te­le­mään maa­ta­lou­des­sa. När­piös­sä näi­tä esi­mer­kik­si on runsaasti.

        Puhu­taan­ko kuin­ka isois­ta mää­ris­tä työn­te­ki­jöi­tä ? Tuhan­sis­ta vai jopa isom­mis­ta luvuista?
        Mikä­li luvut ovat pie­nem­piä on aivan tur­ha kir­joi­tel­la maa­han­tu­li­joi­den työl­lis­ty­mi­ses­tä. Suo­mes­sa vapau­tuu lähi­tu­le­vai­suu­des­sa 400 000 työ­paik­kaa auto­maa­tion myö­tä. Sii­nä suh­tees­sa ollaan asian yti­mes­sä, että jotain pitäi­si teh­dä. Vah­vis­taa armei­jaa ja Rajavartiolaitosta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      14. Bro­man:
        Osmo. Olet­ko lain­kaan tie­toi­nen, että Suo­meen ei ole tul­lut yhtään kehi­tys­maa­lais­ta vil­je­le­mään maa­ta. Noil­le haa­vei­le­mil­le­si mil­joo­nil­le jou­dut­tai­siin siis ruo­ka kus­kaa­maan joka tapauk­ses­sa ulko­mail­ta, kun eivät voi­si tääl­lä­kään elää ilman ruo­kaa. Vaan hel­pom­paa ja hal­vem­paa sitä oli­si tuot­taa ja vie­dä vaik­ka­pa Kii­nas­ta Inti­aan kuin Suomeen.
        Tosin vie­lä hel­pom­paa ja hal­vem­paa oli­si vih­doin saa­da kehi­tys­mai­den syn­ty­vyy­den­sään­te­ly aikaan – mut­ta täs­tä­hän ette halua puhut­ta­van­kaan, toi­sin kuin puo­lu­ees­tan­ne ja äänes­tä­jä­kun­nas­tan­ne pois­tu­neet järkivihreät.

        Tuo­hon syntyvyyteen:

        https://yle.fi/uutiset/3–11029399

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      15. Väes­tön­kas­vu on syy näi­hin ongel­miin. On absur­dia kuvi­tel­la ettei­kö ongel­ma pahe­ne enti­ses­tään jos siir­re­tään väes­töä kas­va­maan Suo­meen, mis­sä ihmi­sen kes­ki­ver­toe­ner­gian­tar­ve on suuri.

        Monin­ker­tais­ta­mal­la Suo­men väes­tö mil­joo­nil­la intia­lai­sil­la­ko pysäy­te­tään ilmas­ton­muu­tos? Ne intia­lai­set­ko eivät Suo­mes­sa syö ruo­kaa, aja autol­la töi­hin, elä läm­mi­te­tyis­sä kodeissa? 

        Logiik­ka on niin täyn­nä auk­ko­ja kuin sopii­kin odot­taa ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä väes­tön kas­vat­ta­mis­ta kan­nat­ta­val­ta sopii­kin odot­taa. Maa­il­ma ei pelas­tu sil­lä että Suo­men väes­tö moninkertaistetaan.
        Asia on täs­mäl­leen päinvastoin. 

        Osmon logiik­ka on ris­ti­rii­tai­nen jopa sen omas­sa kontekstissaan. 

        Meil­lä on puo­lus­tus­voi­mat nime­no­maan sitä var­ten että tän­ne tun­get­tai­siin meil­tä kysymättä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      16. En ole samaa mieltä, enkä eri mieltä, pikemminkin päin vastoin =) says:

        Paha tul­la vaa­ti­maan:

        Meil­lä on puo­lus­tus­voi­mat nime­no­maan sitä var­ten että tän­ne tun­get­tai­siin meil­tä kysymättä.

        Jos meil­le tulee mil­joo­na ihmis­tä rajal­le, joi­den maa on ilmas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä joh­tuen pää­ty­nyt veden alle tai muu­toin asuin­kel­vot­to­mak­si, niin mil­joo­na ihmis­tä pysäh­tyy vain jos tapam­me heis­tä osan. Jos suo­men puo­lus­tus­voi­mat tap­paa kym­me­niä tai sato­ja tuhan­sia hädäs­sä ole­via rajal­le, niin mei­dän arvom­me pitää aja­tel­la uudestaan. 

        He tule­vat tän­ne kos­ka hei­dän on pak­ko, kos­ka heil­lä on hätä. Ja jos emme tapa hei­tä rajal­le, niin yhteis­kun­ta jär­jes­tel­mäm­me ei kes­tä sitä ja mm. väki­val­tai­set konflik­tit alka­vat vii­meis­tään kun muut­ta­jat val­taa­vat asun­tom­me kos­ka hei­dän on pak­ko pääs­tä läm­pi­mään tai kuo­le­vat pakkaseen. 

        En haluai­si suo­ma­lais­ten soti­lai­den tap­pa­van isoa mää­rää hädäs­sä ole­via ihmi­siä. En myös­kään haluai­sin hei­tä tule­van Suo­meen iso­ja määriä. 

        Soi­nin­vaa­ran näke­myk­set ovat jol­lain toden­nä­köi­syy­del­lä tot­ta. Toden­nä­köi­syys ei ole 100% eikä 0%. Älyk­kääs­ti toi­mi­van yhteis­kun­nan tulee varau­tua sii­hen ris­kiin. Itse en näe muu­ta vaih­toeh­toa Suo­mel­le kuin toi­mia esi­merk­ki­nä ja hyväk­syä tosia­sia, että teem­me maa­il­man puo­les­ta enem­män kuin moni muu maa. Minus­ta ei ole huo­no asia teh­dä enem­män hyvää kuin muut. Voi­si jopa aja­tel­la, että on hie­noa olla parem­pi kuin muut =) 

        Itse aina­kin luo­vun mie­lel­lä­ni tie­tys­tä mää­räs­tä talou­del­lis­ta mam­mo­naa pie­nen­tääk­se­ni toden­nä­köi­syyt­tä olen­nai­sen isos­ta kriisistä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      17. Etio­pias­sa oli paha nälän­hä­tä 1980-luvul­la sisäl­lis­so­dan takia. Sil­loin Etio­pias­sa asui 35 mil­joo­naa etio­pia­lais­ta. Län­nen tai­tei­li­jat jär­jes­ti­vät Live Aid ‑kon­ser­tit Lon­toos­sa ja Phi­la­delp­hias­sa. Nyt Etio­pias­sa asuu YK:n ennus­teen mukaan 112 mil­joo­naa eli kol­me ker­taa enem­män. YK ennus­taa Etio­pian väki­lu­vun kas­va­van 190 mil­joo­naan vuo­teen 2050 men­nes­sä. Var­mas­ti täs­tä seu­raa kai­ken­lai­sia ongelmia.

        Afrik­ka sel­väs­ti­kin on elin­kel­poi­nen maan­osa, muu­ten vas­tuul­li­set afrik­ka­lai­set joh­ta­jat jo kil­van vaa­ti­si­vat yhden lap­sen poli­tiik­kaa Kii­nan mal­liin tai tutus­tui­si­vat Bangla­des­hin ja Ira­nin esi­merk­kei­hin. Ei kai se mei­dän syy ole, jos afrik­ka­lai­set eivät syys­tä tai toi­ses­ta väli­tä vas­tuul­li­ses­ta väestöpolitiikasta?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      18. Kau­ko:
        Etio­pias­sa oli paha nälän­hä­tä 1980-luvul­la sisäl­lis­so­dan takia. Sil­loin Etio­pias­sa asui 35 mil­joo­naa etio­pia­lais­ta. Län­nen tai­tei­li­jat jär­jes­ti­vät Live Aid ‑kon­ser­tit Lon­toos­sa ja Phi­la­delp­hias­sa. Nyt Etio­pias­sa asuu YK:n ennus­teen mukaan 112 mil­joo­naa eli kol­me ker­taa enem­män. YK ennus­taa Etio­pian väki­lu­vun kas­va­van 190 mil­joo­naan vuo­teen 2050 men­nes­sä. Var­mas­ti täs­tä seu­raa kai­ken­lai­sia ongelmia.

        Afrik­ka sel­väs­ti­kin on elin­kel­poi­nen maan­osa, muu­ten vas­tuul­li­set afrik­ka­lai­set joh­ta­jat jo kil­van vaa­ti­si­vat yhden lap­sen poli­tiik­kaa Kii­nan mal­liin tai tutus­tui­si­vat Bangla­des­hin ja Ira­nin esi­merk­kei­hin. Ei kai se mei­dän syy ole, jos afrik­ka­lai­set eivät syys­tä tai toi­ses­ta väli­tä vas­tuul­li­ses­ta väestöpolitiikasta?

        Tut­ki­kaa­pa TheT­rue­SizeOf — maa­il­man­kart­taa, ja huo­mat­kaa, että Afri­kan man­te­reel­le sopii USA, Kii­na, Intia, Suu­ri osa Euroop­paa. Syy­nä mei­kä­läi­seen suu­ruu­den har­haan on kou­luis­sa ym. käy­tet­ty kart­ta­pro­jek­tio, johon tuo­daan pal­lo­mai­sen maa­il­man maat, veny­tet­ty­nä suo­ral­le pape­ril­le. Lähel­lä napo­ja sijait­se­vat maa-alu­eet näyt­tä­vät val­ta­vil­ta, kuten Grön­lan­ti. Vaik­ka Kii­naan mah­tuu kol­me Grön­lan­tia vähintään.

        Mei­tä län­si­maa­lai­sia hii­len­tuprut­tei­joi­ta ei myös­kään kiin­nos­ta, että puo­let kai­kes­ta ilma­ke­häs­sä ole­vas­ta hii­li­diok­si­dis­ta on pääs­tet­ty ennen 1980-luvun lop­pua, jol­loin näis­sä ns. kehi­tys­mais­sa ei ollut tämän­kään ver­taa elintasoa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      19. -SS-
        Mei­tä län­si­maa­lai­sia hii­len­tuprut­tei­joi­ta ei myös­kään kiin­nos­ta, että puo­let kai­kes­ta ilma­ke­häs­sä ole­vas­ta hii­li­diok­si­dis­ta on pääs­tet­ty ennen 1980-luvun lop­pua, jol­loin näis­sä ns. kehi­tys­mais­sa ei ollut tämän­kään ver­taa elintasoa. 

        Mmm. Ei. Sanoi­sin, että mei­tä kiin­nos­taa mie­li­val­tai­sen semiet­ni­sen ryh­män ‘län­si­maa­lai­set’ tuprut­te­lu aivan koh­tuut­to­man pal­jon, vaik­ka kuvi­tel­tu ongel­ma on täy­sin globaali.

        Van­hat pääs­töt eivät ole enää ilma­ke­häs­sä, vaan ainoas­taan osa, eikä sekään hii­li ole edes samaa, kun kat­so­taan iso­toop­pi­ja­kau­maa. Ilma­ke­häs­sä ole­va on siis eri kuin ilma­ke­hään pääs­tet­ty, jos­ta siis halusit puhua.

        Ilma­ke­hään jää täl­lä het­kel­lä 2ppm/vuosi, pääs­töt oli­si­vat noin 4ppm, onko jol­lain tar­kem­paa lukua? Kii­nan osuus pääs­töis­tä on varo­vas­ti arvioi­den noin 1ppm/vuosi, jos­ta siis puo­let imey­tyy mereen ja kas­vil­li­suu­teen. Intian ener­gian­ku­lu­tus ja pääs­töt kas­va­vat vie­lä roimemmin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Asia on todel­la tär­keä. Mie­les­tä­ni ei Suo­ma­lais­ten kui­ten­kaan kan­na­ta sii­tä kovin pal­jon ‘vou­hot­taa’ Mik­si? Miten me voim­me vai­kut­taa Kii­nan, Intian , Poh­joi-Korean Afri­kan, lati­na­lai­sen Ame­ri­kan pääs­töi­hin, emme mitenkään.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. En ole samaa mieltä, enkä eri mieltä, pikemminkin päin vastoin =) says:

        Jon­kun pitää näy­tää tie­tä.… Vas­ta­pai­no­na voi väit­tää, että se on epä­rei­lua, joka sekin on tot­ta. Mut­ta haluam­me­ko Suo­men ole­van vähän parem­pi mui­ta vai vähän huo­nom­pi muita?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. En ole samaa miel­tä, enkä eri miel­tä, pikem­min­kin päin vas­toin =):
        Jon­kun pitää näy­tää tietä….Vastapainona voi väit­tää, että se on epä­rei­lua, joka sekin on tot­ta. Mut­ta haluam­me­ko Suo­men ole­van vähän parem­pi mui­ta vai vähän huo­nom­pi muita? 

        Suo­ma­lais­ten esi­merk­ki tus­kin aut­taa mitään, mut­ta CO2-tul­li niil­le mail­le jot­ka eivät tee mitään voi aut­taa aina­kin sen jäl­keen kun tiet­ty kriit­tii­nen mas­sa mai­ta on saa­tu CO2-tal­koi­siin. Jos USA alkaa pre­si­den­tin vaa­lien jäl­keen teh­dä jotain, se voi pakot­taa muut­kin mukaan.

        Mie­luum­min kep­piä kuin pork­ka­naa, kos­ka pork­ka­na ei auta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. En ole samaa mieltä, enkä eri mieltä, pikemminkin päin vastoin =) says:

        Juk­ka Aaku­la: Suo­ma­lais­ten esi­merk­ki tus­kin aut­taa mitään, mut­ta CO2-tul­li niil­le mail­le jot­ka eivät tee mitään voi aut­taa aina­kin sen jäl­keen kun tiet­ty kriit­tii­nen mas­sa mai­ta on saa­tu CO2-tal­koi­siin. Jos USA alkaa pre­si­den­tin vaa­lien jäl­keen teh­dä jotain, se voi pakot­taa muut­kin mukaan.

        Mie­luum­min kep­piä kuin pork­ka­naa, kos­ka pork­ka­na ei auta.

        Meil­lä on niin iso ongel­ma käsis­sä, että kaik­ki kei­not otet­ta­va käyt­töön. C02 tul­li on yksi näis­tä parhaista.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Juk­ka Aaku­la: Jos USA alkaa pre­si­den­tin vaa­lien jäl­keen teh­dä jotain, se voi pakot­taa muut­kin mukaan. 

        Tar­koi­tat sen jäl­keen, kun Trump on pan­tu viral­ta senaa­tis­sa, kun on osoit­tau­tu­nut että Muel­le­ril­la oli sel­vää näyt­töä maan­pe­tok­ses­ta? :-p

        EU on ulkois­ta­nut pääs­töt Kii­naan. Mun on vai­kea uskoa, että Trump oli­si muut­ta­nut kol­mes­sa vuo­des­sa yhtään mitään, mut­ta täs­sä on kehitys.

        https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/15/World_fossil_carbon_dioxide_emissions_six_top_countries_and_confederations.png

        Huom. noi nume­rot pitää tul­ki­ta myös talout­ta vas­ten, eli taan­tu­ma pudot­taa kulu­tus­ta, kun taas kaa­sun läy­tön lisään­ty­mi­nen on lisän­nyt päästötehokkuutta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Pääs­töi­hin voi­daan vai­kut­taa, tosin se tar­koit­taa koti­mai­ses­ta ulkois­te­tus­ta tuo­tan­nos­ta luo­pu­mis­ta tai tuot­tei­den mate­ri­aa­li­jäl­jen käyttöä.

        Jos käy­te­tään hai­tal­li­sia mate­ri­aa­le­ja, mene­tel­miä, tai ener­gi­aa kulut­ta­via rat­kai­sui­ta, eri­tyi­ses­ti uusiu­tu­mat­to­mia luon­non­va­ro­ja, koh­dis­te­taan hait­ta­ve­ro ko. tuot­teel­le, mut­ta sen koh­de on valmistaja/ tuot­ta­ja, ei loppukäyttäjä.

        Niin, se voi nos­taa tuot­tei­den hin­to­ja, mut­ta muut­taa myös nii­den ympä­ris­tö­tie­toi­suut­ta, eli­ni­kää, kor­jat­ta­vuut­ta sekä uusiutuvuutta.

        Tuot­tei­den hait­ta-arvot eivät ole sel­väs­ti luo­ki­tel­tu­ja nii­den hai­tal­li­suu­den kan­nal­ta. Ehkä EU alu­ee­na voi­si olla riit­tä­vän suu­ri voi­dak­seen mää­ri­tel­lä itsel­leen sopi­van käy­tän­nön tuo­te-tie­toi­suu­teen liittyen.

        Lopuk­si se kaik­ki­aan vähen­tää pääs­tö­jä, myös niis­sä suu­ris­sa pääs­tö­jä tuot­ta­vis­sa teol­li­suus tai tuotantomaissa.

        Ehkä vih­reys pitäi­si olla tie­dos­ta­vam­paa, syväl­li­sim­piin teki­jöi­hin puut­tu­vaa ja tar­kas­te­le­van val­mis­te­ket­ju­ja ja pro­ses­se­ja jot­ka ovat haitallisia.

        Mie­les­tä­ni on jär­je­tön­tä Suo­men kokoi­sen 0.06% maa­il­man väes­tön kur­jis­taa lii­al­li­sel­la ilmas­to­hys­te­rial­la, kor­kei­den asu­mis­ku­lu­jen alu­ee­na, itsen­sä lopul­ta hengiltä.
        Kulu­tuk­sen on olta­va tie­tois­ta, mut­ta myös niin että teol­li­nen tuo­tan­to on vel­voi­tet­tu eli­ni­kää lisää­viin rat­kai­sui­hin nykyi­sen ker­ta­käyt­tö­kult­tuu­rin sijaan.
        Suo­mi on näh­däk­se­ni erään­lai­nen siir­to­maa-alue myös omien met­sien­sä käy­tös­sä ja kaivosasioissa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Veden kul­jet­ta­mi­nen lai­val­la on kyl­lä aika höl­mö aja­tus. Jos ran­ni­kol­la ollaan niin sil­loin kai vesi­huol­to hoi­de­taan suo­lan­pois­to­lai­tok­sil­la. Kuten Lähi-idäs­sä jo suu­res­sa mit­ta­kaa­vas­sa tehdään.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Muu­ten ymmär­rän kir­joi­tuk­sen, mut­ta se koh­ta, että väs­tön­siir­to­jen osal­ta Suo­men osuus tulee ole­maan mil­joo­nia ihmi­siä, ja sitä ei Suo­mel­ta kysy­tä. Miten niin ei kysy­tä? Jos Suo­men osal­ta Mil­joo­nia niin Venä­jän osuus sil­loin yli 50–100 mil­joo­naa. Mik­si Sveit­sil­tä tul­laan kysy­mään mie­li­pi­de Po-joen patoon? Täs­tä voi­si vetää Lin­ko­la­mais­mai­sen joh­to­pää­tök­sen, että kos­ka ilmas­to­muu­tos tulee autioit­ta­maan huo­mat­ta­van osan nyt tiheäs­ti asut­tu­ja aluei­ta ja polii­ti­sin kei­noin ei ilmas­to­muu­tos­ta näy­te­tä pys­ty­vän pysäyt­tä­mään, niin joh­don­mu­kai­sin ja pie­nen val­tion ainut vaih­toeh­to on lait­taa rajat kiin­ni ja kehit­tää uskot­ta­va puo­lus­tus kan­sain­vael­luk­sen pysäyt­tä­mi­sek­si. Näin olen ris­ti­rii­tai­sen tun­tui­ses­ti, mut­ta vali­tet­ta­van loo­gi­ses­ti, ilmas­to­muu­tok­seen usko­va prag­maa­tik­ko voi­si pää­tyä äänes­tä­mään perussuomalaisia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Las­se Sir­kiä:
      Muu­ten ymmär­rän kir­joi­tuk­sen, mut­ta se koh­ta, että väs­tön­siir­to­jen osal­ta Suo­men osuus tulee ole­maan mil­joo­nia ihmi­siä, ja sitä ei Suo­mel­ta kysy­tä. Miten niin ei kysy­tä? Jos Suo­men osal­ta Mil­joo­nia niin Venä­jän osuus sil­loin yli 50–100 mil­joo­naa. Mik­si Sveit­sil­tä tul­laan kysy­mään mie­li­pi­de Po-joen patoon? Täs­tä voi­si vetää Lin­ko­la­mais­mai­sen joh­to­pää­tök­sen, että kos­ka ilmas­to­muu­tos tulee autioit­ta­maan huo­mat­ta­van osan nyt tiheäs­ti asut­tu­ja aluei­ta ja polii­ti­sin kei­noin ei ilmas­to­muu­tos­ta näy­te­tä pys­ty­vän pysäyt­tä­mään, niin joh­don­mu­kai­sin ja pie­nen val­tion ainut vaih­toeh­to on lait­taa rajat kiin­ni ja kehit­tää uskot­ta­va puo­lus­tus kan­sain­vael­luk­sen pysäyt­tä­mi­sek­si. Näin olen ris­ti­rii­tai­sen tun­tui­ses­ti, mut­ta vali­tet­ta­van loo­gi­ses­ti, ilmas­to­muu­tok­seen usko­va prag­maa­tik­ko voi­si pää­tyä äänes­tä­mään perussuomalaisia. 

      Oikeas­taan Osmo läh­tee jo perus­a­se­tel­mas­saan tuke­maan perus­suo­ma­lais­ten “rajat kiin­ni” argu­ment­tia. Esi­mer­kik­si Boas et al. Äskei­ses­sä Natu­re Cli­ma­te artik­ke­lis­saan “Cli­ma­te migra­tion myths” aset­tuu tätä vas­taan. Ohes­sa link­ki, aina­kin minul­le avau­tui ilman maksua
      https://www.nature.com/articles/s41558-019‑0633‑3.epdf?shared_access_token=8ooGol7h3bNpHrByxmL7kNRgN0jAjWel9jnR3ZoTv0PNPn_Ss–HGN2F-QgapiWO3xfAuO28XkMvARpcJ5Vc70ui6ne-1gxyUtH0J7YUzfvDGj5uM-wpONdCZQFqo8FDymV-PR5c8WtWUCqOR4pFBg%3D%3D

      Perus­a­ja­tus on se että
      1. Ei ole vie­lä sel­vää tie­teel­lis­tä kan­taa sii­hen pal­jon­ko poruk­kaa muut­taa? Mis­tä muu­te­taan ja mihin muutetaan!
      2. Kun muut­ta­mi­nen on ollut aina taval­lis­ta (mm. Suo­ma­lai­set Ruot­siin) niin mik­si ilmas­to­muu­tok­sen aiheut­ta­mas­ta muut­ta­mi­ses­ta seu­rai­si jotain pahaa jos vaik­ka suo­ma­lais­ten muut­to Ruot­siin töi­hin oli hyvä asia?
      3. Onko “Rajat kiin­ni” edes mah­dol­li­nen asen­ne ja mikä muu voi­si olla tuo toimintamalli. 

      Meil­lä LUT-yli­opis­tos­sa opis­ke­lee esim. afrik­ka­lai­sia joi­den koti­paik­kaa kat­soes­sa Google map­sis­tä ei kyl­lä kau­pun­kia löy­dä. Joten eri­lai­sia syi­tä muu­tol­le Suo­meen on kyllä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Suo­mi on täy­sin muus­ta maas­ta riip­pu­vai­nen pie­ni “saa­ri”. En las­ki­si sen varaan, että Suo­mes­sa elä­mä jat­kuu kuin ennen­kin kun muu maa­il­ma mel­ko sanan­mu­kai­ses­ti palaa ympä­ril­lä. Sitä ei oikein tue his­to­ria­kaan. Ei meil­tä kysyt­ty halu­kuut­ta osal­lis­tua toi­seen maailmansotaan.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Miik­ka Lah­ti:
        Suo­mi on täy­sin muus­ta maas­ta riip­pu­vai­nen pie­ni ”saa­ri”. En las­ki­si sen varaan, että Suo­mes­sa elä­mä jat­kuu kuin ennen­kin kun muu maa­il­ma mel­ko sanan­mu­kai­ses­ti palaa ympä­ril­lä. Sitä ei oikein tue his­to­ria­kaan. Ei meil­tä kysyt­ty halu­kuut­ta osal­lis­tua toi­seen maailmansotaan.

        Darwi­nis­mi ja ydin­a­seet kuu­lu­vat samaan yhtä­löön kun vii­mei­siä elin­kel­poi­sia aluei­ta jae­taan. Sii­hen ei kuu­lu hil­lit­se­mä­tön kan­so­jen vaellus.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    3. Las­se Sir­kiä:
      Muu­ten ymmär­rän kir­joi­tuk­sen, mut­ta se koh­ta, että väs­tön­siir­to­jen osal­ta Suo­men osuus tulee ole­maan mil­joo­nia ihmi­siä, ja sitä ei Suo­mel­ta kysy­tä. Miten niin ei kysy­tä? Jos Suo­men osal­ta Mil­joo­nia niin Venä­jän osuus sil­loin yli 50–100 mil­joo­naa. Mik­si Sveit­sil­tä tul­laan kysy­mään mie­li­pi­de Po-joen patoon? Täs­tä voi­si vetää Lin­ko­la­mais­mai­sen joh­to­pää­tök­sen, että kos­ka ilmas­to­muu­tos tulee autioit­ta­maan huo­mat­ta­van osan nyt tiheäs­ti asut­tu­ja aluei­ta ja polii­ti­sin kei­noin ei ilmas­to­muu­tos­ta näy­te­tä pys­ty­vän pysäyt­tä­mään, niin joh­don­mu­kai­sin ja pie­nen val­tion ainut vaih­toeh­to on lait­taa rajat kiin­ni ja kehit­tää uskot­ta­va puo­lus­tus kan­sain­vael­luk­sen pysäyt­tä­mi­sek­si. Näin olen ris­ti­rii­tai­sen tun­tui­ses­ti, mut­ta vali­tet­ta­van loo­gi­ses­ti, ilmas­to­muu­tok­seen usko­va prag­maa­tik­ko voi­si pää­tyä äänes­tä­mään perussuomalaisia.

      Rajat kiin­ni” tar­koit­taa myös sitä että kukaan suo­ma­lai­nen ei läh­de Suo­mes­ta pois.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. ”Rajat kiin­ni” tar­koit­taa myös sitä että kukaan suo­ma­lai­nen ei läh­de Suo­mes­ta pois.”

        Ehdot­to­mas­ti käy! Siis jokai­nen kehi­tys­mais­sa ole­va avus­tus­työn­te­ki­jä kotiin heti.

        Rea­lis­mi täs­sä­kin koh­taa tar­koit­taa jotain muu­ta. Oli­ko Suo­mi esim. 70- tai 80-luvuil­la täy­sin sul­jet­tu yhteis­kun­ta? Ei, me kävim­me ulko­mail­la ja tän­ne tul­tiin ulko­mail­ta, mut­ta isla­mis­tis­ta invaa­sio­ta ei ollut.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    4. En ole samaa mieltä, enkä eri mieltä, pikemminkin päin vastoin =) says:

      En haluai­si tän­ne mil­joo­naa ihmis­tä, mut­ta se on mah­dol­lis­ta (mikä lie­nee­kään toden­nä­köi­syys, mut­ta jotain 0–100% välil­lä). Mut­ta en mil­lään haluai­si tap­paa hädäs­sä ole­via ihmi­siä rajal­le. Uskon, että ainut tapa pysäyt­tää iso mää­rä rajal­le on tap­paa joku pro­sent­ti­mää­rä tän­ne pyr­ki­vis­tä, jot­ta loput kuu­le­vat sii­tä ja eivät tule tänne. 

      Kos­ka pidän etti­ses­ti vää­rä­nä tap­paa kym­me­niä tai sato­ja tuhan­sia ihmi­siä ja en mis­sään nimes­sä halua isoa mää­rää hädäs­sä ole­vaa tän­ne. Mie­lum­min toi­min pie­ne­nä maa­na esi­merk­ki­nä miten sii­hen voi­si vai­kut­taa jo nyt. 

      Ei ole var­maa, että ilmas­ton muu­tos­ta ei pys­ty­tä pysäyt­tä­mään. Sii­hen­kin on joku toden­nä­köi­syys 0–100%. Samoin kuin myös ilmas­ton muu­tok­sen hidas­ta­mi­nen voi olla olen­nai­sen hyvä tavoi­te mat­kal­la isom­man rat­kai­sun löytymiseen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Ei sit­ten tule mie­leen se, että rajat sul­je­taan väki­val­loin? Aika help­poa ampua köy­hät kävel­len liik­ku­vat rajal­le ja hukut­taa vaik­ka Väli­me­reen. Tämä kehi­tys­hän on jo käynnissä.

    Niin kau­an kun USA tuot­taa hävi­tys­tä Lähi-Idäs­sä kaa­ta­mal­la hal­li­tuk­sia mie­lei­sek­seen, mut­ta tuot­taen kui­ten­kin romah­ta­via val­tioi­ta, kuten Libya, Afg­ha­nis­tan ja Irak, niin saam­me naut­tia jo nyt lisään­ty­vis­tä pako­lais­vir­rois­ta ja kai­ken­lai­sis­ta aseel­li­sis­ta poru­kois­ta. Ei täs­sä mitään ilmas­ton­muu­tos­ta tar­vi­ta, kun vih­rei­den nais­ten ihai­le­mat Hil­la­ryt ja Albraig­tit tap­pa­vat sato­ja tuhan­sia nai­sia ja lap­sia nois­sa mais­sa ja me saam­me ongel­mat. Al-holiin liit­tyen on masesn­ta­vaa kuin­ka vih­reät mene­vät iden­ti­teet­ti­po­li­tiik­kaan, jos­sa nai­nen on mah­ta­va ja hyvä, vaik­ka oikeas­ti nuo nai­set ovat osoit­ta­neet ole­van­sa hir­viöi­tä. Nyt muu­ta­man nai­sen ja lap­sen koh­ta­lo jär­kyt­tää, mut­ta seu­raa­vak­si tulee ihai­le­va twiit­ti jos­tain Albrigh­tis­ta joka piti 500 000 ira­ki­lai­sen lap­sen tap­pa­mis­ta pakot­teil­la ihan hyväk­syt­tä­vä­nä, kos­ka Sad­da­mi ei ollut kiva. Hil­la­ry teki Liby­as­ta avoi­men orja­mark­ki­nan Oba­man kans­sa ja on aina muka­na ensim­mäi­se­nä kun on pie­ni­kin mah­dol­li­suus sotaan. Noi­den uhrit las­ke­taan maa­il­man­laa­jui­ses­ti jo mil­joo­nis­sa ja nyt pari nais­ta jos­sain lei­ril­lä on kau­he­aa. Mut­ta ehkä vih­reät ovat­kin nyt aja­mas­sa toi­min­nan alas, niin tur­ha antaa kritiikkiä.

    Ilmas­ton­muu­tos­ta ei pysäy­te­tä, eikä edes yri­te­tä, ennen kuin nykyi­nen poliit­ti­nen ja talou­del­li­nen eliit­ti on hau­das­sa. Ainoa ison luo­kan posi­tii­vi­nen häi­rik­kö on Elon Musk kaik­ki­ne eri alo­jen fir­moi­neen, joka saat­taa ainoa­na sel­vi­tä läpi fos­sii­li­mies­ten rin­ta­mas­ta. Mut­ta onko Suo­mi muka­na täs­sä, vai panos­ta­mas­sa van­haan. Kun kat­soo mihin val­tio lait­taa rahat ja mitä For­tum tekee, niin ei. Ja vaik­ka Ohi­sa­lon on joku kon­sult­ti saa­nut usko­maan, että media on täyn­nä asial­lis­ta ilmas­ton­muu­to­suu­tis­ta, niin ei se nyt vaan ole, joten ei se ylei­nen mie­li­pi­de­kään ole tie­teen tasal­la. YK:n kon­fe­rens­sis­ta hei­te­tään akti­vis­tit pihal­le ja ne jot­ka jää­vät sisään ovat suu­rim­pia fos­sii­li­tuot­ta­jia. Suo­men­kin tilan­ne on yhtä synk­kä kuin muu­al­la. Mitään mer­kit­tä­vää ei tämä­kään hal­li­tus tee, kos­ka fos­sii­li­ra­ha­mie­het ovat supi­se­mas­sa aina­kin kepun kor­vaan. Taa­las tuot­taa suu­rim­pien fos­sii­li­tuot­ta­jien rahoi­tuk­sel­la YK:n tuu­tu­lau­lu­ja sii­tä, että ei täs­sä mikään kii­re ole. Ihan vit­si koko pul­ju, jos vain seu­raa rahaa. 

    Lop­pu­tu­lok­se­na on se, että ihan tur­ha seu­ra­ta polii­tis­ta kes­kus­te­lua ja medi­aa, kos­ka kum­paa­kin rahoit­taa nyt mark­ki­nao­suuk­si­aan suo­je­le­vat fos­sii­li­set. Jos jos­tain halu­aa löy­tää toi­voa, niin Musk tai­taa olla ainoa mer­kit­tä­väs­ti kas­va­va ja parem­paan maa­il­maan täh­tää­vä, mut­ta jou­tuu hän­kin sei­laa­maan pimeil­lä vesil­lä maa­il­maa joh­ta­vien idioot­tien ja rikol­lis­ten seassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Vaik­ka “hol­ti­ton väes­tön­kas­vu” oli­si ongel­ma, se on mel­ko epä­oleel­lis­ta, kun sil­le on hyvin vähän teh­tä­vis­sä. Jos edes pääs­töis­tä ei saa­da sovit­tua, on glo­baa­li yhden lap­sen poli­tiik­ka tai vas­taa­va on mel­ko kau­kaa haet­tu tavoite.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. En ole samaa mieltä, enkä eri mieltä, pikemminkin päin vastoin =) says:

        Yksi näkö­kul­ma väes­tön­kas­vun ongel­miin (kuten myös hyvin moniin mui­hin­kin ongel­miin) on tyt­tö­jen koulutus. 

        Me mie­het emme hel­pos­ti muu­ta kan­taam­me, ja niin kau­an kuin nais­ten ase­ma on alis­tet­tu, väes­tön kas­vu jat­kuu. Ja vii­saam­mat ihmi­set tuhoa­vat maa­pal­loa vähem­män. Joten tääl­lä oli­si vähem­män ihmi­siä ja sii­tä pie­nem­mäs­tä mää­räs­tä oli­si isom­pi osa älykkäämpiä. 

        Hitaam­pi, mut­ta vai­kut­ta­vam­pi tapa ilmas­ton läm­pe­ne­mi­seen, kuten moneen muu­hun­kin ongelmaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Jos +3C ei ole tasa­pai­no­ti­la, kuten IPCC:n rapor­teis­ta hyvin voi pää­tel­lä, on vain ajan kysy­mys — ehkä vain lyhyen­kin ajan, mil­loin posi­tii­vi­set takai­sin­kyt­ken­nät vie­vät seu­raa­vaan tasa­pai­no­ti­laan. Tämä joi­den­kin luke­mie­ni tut­ki­mus­ten mukaan on +6C. En tie­dä, mikä on luon­neh­din­ta sii­tä tilan­tees­ta — ehkä on edel­leen oikein puhua mas­sii­vi­sis­ta väes­tön­siir­rois­ta. Mut­ta sii­nä vai­hees­sa jo niin mas­sii­vi­sis­ta, etten tie­dä, kuin­ka nii­hin voi­si varau­tua. Itse suo­sit­te­len lait­ta­maan kaik­ki panok­set sel­lais­ten rat­kai­su­jen kehit­tä­mi­seen, jot­ka tuot­tai­si­vat sel­lai­sen ihmeen, jol­la pysym­me nii­den rajo­jen ala­puo­lel­la, jois­sa ris­kit takai­sin­kyt­ken­toi­hin kas­va­vat hal­lit­se­mat­to­mik­si. Ja tie­dän, ettei tämä ole ris­ki­tön­tä eikä edes toden­nä­köis­tä, että tämä onnis­tui­si. Takai­sin­kyt­ken­tö­jen alu­eel­le ajau­tu­mi­nen — varau­tu­mi­si­neen­kin — joh­tai­si kui­ten­kin vie­lä hei­kom­paan ennus­tee­seen yksilötasolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Kii­rei­sin ongel­ma ilmas­ton muu­tok­seen sopeu­tu­mi­ses­sa ovat tämä elin­kel­vot­to­mik­si käy­vien mai­den väes­tön uudel­leen asuttaminen.” 

    Nyt Osmo kyl­lä lähes­tyt asi­aa vää­räs­tä pääs­tä. Uudel­leen asut­ta­mi­sel­la ongel­mia voi­tai­siin ainoas­taan vii­vyt­tää, mut­ta se oli­si samal­la tie lopul­li­seen kata­stro­fiin. Ainoa toi­mi­va rat­kai­su oli­si väes­tön mää­rän sopeut­ta­mi­nen maa­pal­lon tar­joa­miin resurs­sei­hin. Se taas lie­nee mah­do­ton­ta, kos­ka ikui­sen kas­vun ideo­lo­gias­ta ei osa­ta irtau­tua ennen kuin se on lii­an myö­häis­tä. Esi­mer­kik­si meil­lä Suo­mes­sa hal­li­tus­ten oli­si jo aiko­ja sit­ten pitä­nyt aloit­taa sopeu­tu­mi­nen kas­vun hitaa­seen ja hal­lit­tuun las­kuun. Samal­la se tar­koit­tai­si yhteis­kun­nan toi­min­to­jen vihertymistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Miten saa­tai­siin kehi­tys­mai­den ja kehit­ty­vien mai­den väes­tö las­ke­maan ja lisään­ty­mään vähem­män? Oli­si huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­paa asut­taa 1 mil­joo­na tai 5 mil­joo­naa ilmas­to­pa­ko­lais­ta kuin 100 mil­joo­naa tai 500 miljoonaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Sep­po:
      Miten saa­tai­siin kehi­tys­mai­den ja kehit­ty­vien mai­den väes­tö las­ke­maan ja lisään­ty­mään vähem­män? Oli­si huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­paa asut­taa 1 mil­joo­na tai 5 mil­joo­naa ilmas­to­pa­ko­lais­ta kuin 100 mil­joo­naa tai 500 miljoonaa. 

      Syn­ty­vyys kehi­tys­mais­sa kyl­lä vähe­nee koko ajan, mut­ta nykyis­ten suur­ten nuor­ten ikä­luok­kien takia väes­tö kas­vaa vie­lä pit­kään. Tämä on asia, jol­le ei juu­ri mitään tehtävissä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Miik­ka Lah­ti: Syn­ty­vyys kehi­tys­mais­sa kyl­lä vähe­nee koko ajan, mut­ta nykyis­ten suur­ten nuor­ten ikä­luok­kien takia väes­tö kas­vaa vie­lä pit­kään. Tämä on asia, jol­le ei juu­ri mitään tehtävissä.

        On usi­ta mai­ta, jois­sa ei ole ollut juur­kaan vähen­ty­mis­tä 60 vuo­teen, vaan lap­si­lu­ku on edel­leen yli 6 las­ta per nainen. 

        Ongel­ma­mais­sa nuor­ten ikä­luok­kien kan­nat­tai­si — en sano pitäi­si — teh­dä vähem­män lap­sia, vaik­ka­pa kes­ki­mää­rin 1,5 las­ta per nai­nen. Tämä asia ei kui­ten­kaan ole Suo­men val­las­sa eikä sik­si vas­tuul­la­kaan; Suo­men vas­tuul­la on pitää huol­ta omas­ta tontistaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Vähe­nee, mut­ta hyvin eri tah­tia eri puo­lil­la maa­il­maa. Koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku on yhä lähel­lä viit­tä pää­osas­sa Saha­ran ete­lä­puo­lis­ta Afrik­kaa — enkä hyväk­sy luon­non­laik­si, että siel­tä pitäi­si sen takia asut­taa mil­joo­nia tänne.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Mik­si meil­tä ei muka kysy­tä? Mil­lä ne mil­joo­nat tääl­lä hii­li­neut­raa­lis­sa Suo­mes­sa elä­vät? Pelk­kä vesi ei rii­tä ja sitä­kin pas­ko­taan kiih­ty­vään tah­tiin. Onko se tule­va maa­il­man­hal­li­tus joka mää­rää, vai onko niin, että EU-pro­vis­si ei mis­tään pää­tä? YK:n laskelmissa(ko) Suo­meen mah­tuu yli 60 mil­joo­naa uudisasukasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Ilmas­ton­muu­tok­sen ehkäi­sy on van­gin dilem­man peri­aat­tein luuse­rei­den hom­maa: ensim­mäi­se­nä ilmas­ton­muu­tos­ta ehkäi­se­vät tahot kan­ta­vat kus­tan­nuk­set sii­nä mis­sä hyö­dyt jakaan­tu­vat kai­kil­le, mah­dol­lis­taen mui­den kulu­tuk­sen jat­ku­mis­ta. Nämä vapaa­eh­toi­set ehkäi­si­jät ovat tol­kun ihmis­ten sil­mis­sä täy­siä urpo­ja ja viher­pii­per­tä­jiä. Sen sijaan ilmas­ton­muu­tok­seen sopeu­tu­mi­seen kan­nat­taa inves­toi­da, kos­ka hyö­ty tulee koko­naan itselle. 

    On saman­te­ke­vää kum­pi kehi­tys­pol­ku on koko­nais­kus­tan­nuk­sil­taan isom­pi, kos­ka pää­tök­siä teke­vät toi­mi­jat opti­moi­vat joka kään­tees­sä omia hyö­ty­jä ja kus­tan­nuk­si­aan, vie­lä­pä pai­not­taen lyhyen jän­teen hyö­ty­jä rei­lus­ti enem­män kuin kau­kai­sia harmeja. 

    Lyy­rik­ko Pape­ri T:n sanoin “Jos haas­ka­taan, niin haas­ka­taan sit kun­nol­la / Mä oon val­mis tip­puu pal­lol­ta kun pal­lo on jo pullollaan!”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Vaik­ka ajat­te­li­si asi­aa koko maa­pal­lon väes­tön edun kan­nal­ta — eikä vain mei­dän — Von Daeh­nin sanois­sa on jär­keä, sillä:
      1) Vaik­ka mas­sii­vi­sen kal­liil­la hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen vähen­tä­mis­toi­mil­la kriit­ti­set olo­suh­teet kehi­tys­mais­sa _mahdollisesti_ lyk­kään­tyi­si­vät hie­man — mut­ta tuo­na lyk­kään­ty­mi­sen aika­na väes­tö ehtii nois­sa mais­sa lisään­tyä sitä­kin enemmän
      2) Lyk­kään­ty­mis­tä ei vält­tä­mät­tä edes tapah­du, sil­lä hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä aiheut­ta­vaa tuo­tan­toa siir­tyy kiih­ty­vään tah­tiin Kii­naan ja kehi­tys­mai­hin, jois­sa vas­taa­va tuo­tan­to aiheut­taa enem­män hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä kuin tääl­lä, ja pääl­le tule­vat vie­lä kul­je­tus­ten päästöt
      3) Mas­sii­vi­sen kal­liit hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen vähen­tä­mis­toi­met kur­jis­ta­vat län­si­mai­den talout­ta niin, että seu­rauk­se­na on tule­vai­suu­des­sa vähem­män varaa niin pääs­tö­jen kont­rol­loin­tiin kuin vaik­ka­pa kehi­tys­mai­den omien ilmas­to­toi­mien­kin tuke­mi­seen — perin­tei­ses­tä kehi­ty­sa­vus­ta puhumattakaan
      4) Län­si­mai­den talou­den supis­tues­sa län­nen mer­ki­tys maa­il­mas­sa pie­ne­nee — eli se väki joka tut­kii ja toteut­taa pääs­tö­vä­hen­nyk­siä, on yhä mer­ki­tyk­set­tö­mäm­pi kokonaisuudesta
      5) Talou­del­li­nen hege­mo­nia siir­tyy yhä nopeam­min Kii­naan — ja tätä seu­raa ydin­a­se­he­ge­mo­nia — maal­le, jos­sa on tota­li­ta­ris­ti­nen järjestelmä
      Vil­kais­kaa myös Wiki­pe­dian graa­fia suu­rim­pien hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen aiheut­ta­jis­ta. Läh­tee­nä on ilmei­ses­ti Euroo­pan Unio­nin jul­kai­su­toi­mis­to, kuten muul­le datal­le joka löy­tyy sivul­ta, jos­sa kuva on. Näem­me sii­tä, että EU:n kuten myös USA:n pääs­töt las­ke­vat koko ajan, mut­ta Kii­nan ja kehi­tys­mai­den (graa­fis­sa vain intia) pääs­töt ovat räjäh­tä­neet. Ilmas­to­so­pi­mus, jota USA aivan jär­ke­väs­ti ei hyväk­sy­nyt, antaa Kii­nal­le todel­la pal­jon aikaa jat­kaa nykyis­tä toimintaansa.
      https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/15/World_fossil_carbon_dioxide_emissions_six_top_countries_and_confederations.png

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Lyy­rik­ko Pape­ri T:n sanoin ”Jos haas­ka­taan, niin haas­ka­taan sit kun­nol­la / Mä oon val­mis tip­puu pal­lol­ta kun pal­lo on jo pullollaan!”

      Näin se tai­taa olla. En usko että ihmis­kun­ta on kol­lek­tii­vi­ses­ti vie­lä lähes­kään tar­peek­si älyl­li­nen tai toi­min­ta­ky­kyi­nen käsit­te­le­mään tämän mit­ta­luo­kan kata­stro­fe­ja. Aina osoi­tel­laan nii­tä mui­ta. Ihmi­sen eli­ni­kä­kin on niin lyhyt. Lap­set­to­ma­na kes­ki-ikäi­se­nä onkin hou­ku­tus aja­tel­la että vedän­pä put­ket punai­se­na vaan lop­puun asti, sit­ten minun jäl­kee­ni saa tul­la veden­pai­su­mus. Kuka­pa tie­tää mis­sä se takai­sin­kyt­ken­tö­jen tasa­pai­no­ti­la on, kun mitään merk­kiä ilmiön tasaan­tu­mi­ses­ta ei ole. Kes­ki­läm­pö­ti­la +50 C ja game over koko jen­gil­le? Onnek­si tosi­aan ei ole nii­tä lapsia.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Von Daehn, Bro­man ja Tee­muK vah­vas­ti asia­lin­jal­la. On myö­häs­tä tum­pa­ta savu­ke, jos huo­men­na kuo­let keuh­ko­syö­pään. ‑Täs­sä on vähän sama sävel. 

        Vedä Tee­muK put­ket puna­se­na vii­mei­siin valoi­hin, mut­ta joh­to­pää­tös tuos­ta lap­set­to­muu­teen ei pidä vet­tä. Mei­tä ennen on voi­nut olla tuhat suku­pol­vee samaa ihmis­tyyp­piä, samal­la taval­la ajat­te­le­via ja tun­te­via ihmi­siä. Jos seu­raa­va suku­pol­vi lai­te­taan alul­le vain sil­lon, kun tule­vai­suus näyt­tää iha­nan tur­val­li­sel­ta, niin moni­ko suku­pol­vi oli­si teh­nyt pää­tök­sen lisään­tyä? Ei yksi­kään, ei ensim­mäi­nen­kään ajat­te­le­va ihmi­nen. Tai edes ajat­te­le­va eläin. Oli­ko 1920, 1940, 1960, 1980 tai 2000 luku tämän parem­pia? Tai sitä edel­tä­vät vuo­si­sa­dat? Vuo­si­tu­han­net? Sodat, kul­ku­tau­dit, dik­ta­tuu­rit, nälän­hä­dät, sor­to, orjuus ja epä­ta­sa-arvo on lei­man­neet kaik­kia men­nei­tä yhteis­kun­tia, mut­ta ihmis­kun­ta on säi­ly­nyt. Ihmis­kun­nan ainoa teh­tä­vä on pysyä hen­gis­sä, samoin kun rot­ta­po­pu­laa­tion ainoa teh­tä­vä on säi­lyä hengissä.

        Haas­te on sii­nä että mei­dän elä­mä on nyt ääret­tö­män rikas­ta, help­poa ja tur­val­lis­ta, ver­rat­tu­na mihin tahan­sa koh­taan his­to­rias­sa tai maan­tie­teel­li­ses­ti. Eili­sen ylel­li­syys on tämän päi­vän vält­tä­mät­tö­myys, suku­pol­vi toi­sen­sa jäl­keen. Toi­seen suun­taan ihmis­par­ka ei näkö­jään voi men­nä, ei aina­kaan vapaa­eh­toi­ses­ti. Ei ilman katastrofeja.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Vedes­tä ja asu­mi­seen sovel­tu­vis­ta vii­leis­tä alueis­ta tul­laan käy­mään pal­jon iso­ja ja pie­niä sotia. Maat, jot­ka eivät jaa libe­raa­le­ja maa­il­man arvo­ja, estä­vät asein väes­tön siir­ty­mi­sen hei­dän alueil­leen. Humaa­ne­ja arvo­ja koros­ta­vat maat taas aja­vat kaaokseen.

    Osa maa­il­mas­ta muut­tuu suu­rek­si pako­lais­lei­rik­si. Maa­il­mas­sa on lii­kaa ihmi­siä, ja väes­tön­kas­vu selit­tää ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen. Kas­va­va väes­tö tar­vit­see ener­gi­aa ja ruokaa. 

    Usei­ta sato­ja mil­joo­nia ihmi­siä tulee kuo­le­maan veden puut­tee­seen ja likai­sen veden aiheut­ta­miin tau­tei­hin. Maa­pal­lon kan­to­ky­ky on yli­tet­ty, kos­ka rik­kaus ja vau­raus on jakau­tu­nut epätasaisesti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Maa­pal­lon kan­to­ky­ky on yli­tet­ty, kos­ka rik­kaus ja vau­raus on jakau­tu­nut epätasaisesti.”

      Näin­pä! Maa­il­man 100 rik­kain­ta ihmis­tä voi­si pois­taa kai­ken köy­hyy­den ja nälän 4 ker­taa. 4 KERTAA!

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Puh­taas­ti talou­del­li­sel­ta kan­nal­ta kat­sot­tu­na tämä voi olla Suo­mel­le pikem­min­kin mah­dol­li­suus kuin uhka. Eikä kyse ole pidem­mäs­tä kas­vu­kau­des­ta tai vähen­ty­neis­tä lämmityskuluista. 

    Ilmas­to, sijain­ti, vero­tus ja pie­ni kie­lia­lue ovat joh­ta­neet sii­hen että Suo­mi ei ole ollut hou­kut­ta­va maa­han­muut­to­koh­de kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen työ­tä­te­ke­vien kes­kuu­des­sa. Lähel­lä asu­vien viro­lais­ten lisäk­si tän­ne ovat tul­leet lähin­nä ne, jot­ka eivät ole muu­al­le­kaan pääs­seet. Kun muu­al­la ilmas­to muut­tuu sie­tä­mät­tö­mäk­si, niin tän­ne voi­si jat­kos­sa tul­la myös sitä nuor­ta, kou­lu­tet­tua ja työ­te­liäs­tä väes­töä jos­ta maa­il­mal­la kil­pail­laan. Kun­han pelaam­me kort­tim­me oikein ja annam­me työ­lu­vat nopeas­ti — ja kes­ki­tym­me pikem­min­kin hou­kut­te­le­maan kuin tor­ju­maan täl­lais­ta maahanmuuttoa.

    Mil­joo­nil­la väki­sin tule­vil­la maa­han­muut­ta­jil­la pelot­te­lu, joi­den tule­mi­seen emme itse voi vai­kut­taa, on minus­ta tur­haa. Eivät­kö­hän ne intia­lai­set rau­han­omai­ses­ti len­to­ko­neel­la oli­si tän­ne tulos­sa, jos tule­vat. Jos hei­dän tuloa halu­taan hil­li­tä (itse en halua), niin vii­su­mi­käy­tän­tö vain tiukaksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. - Kali­for­nias­sa tuo­te­taan meri­ve­des­tä juo­ma­kel­pois­ta vet­tä hal­vem­mal­la kuin mitä vesi mak­saa Suo­mes­sa kulut­ta­jil­le. Mene­tel­mä­nä kään­tei­sos­moo­si, jos­sa ener­gian­ku­lu­tus syn­tyy vain pump­paa­mi­ses­ta (vet­tä ei tar­vit­se keit­tää), ja sik­si kus­tan­nuk­set ovat las­ke­neet. Väit­teet vesi­pu­las­ta ovat näi­nol­len suu­res­ti liioiteltuja.

    - IPCC:n mukaan meren­pin­ta nousee kulu­val­la vuo­si­sa­dal­la alle met­ril­lä. Hel­sin­gis­sä ei nouse lain­kaan, sil­lä maa koho­aa tääl­lä samaa vauh­tia. Nykyi­nen glo­baa­li meren­pin­nan nousu­tah­ti on 30 cm/vuosisata ja se joh­tuu pää­asias­sa läm­pö­laa­je­ne­mi­ses­ta (ei jää­ti­köi­den sulamisesta).

    - Jää­ti­köt ovat katoa­mas­sa nopeas­ti vain jos uskoo The Guar­dia­nin vale­uu­ti­siin. Satel­liit­ti­mit­taus­ten mukaan vuo­si­kym­me­nes­sä oli Hima­la­jan jää­ti­köi­den ala supis­tu­nut vain 0.2 % https://www.researchgate.net/publication/261436319_Are_the_Himalayan_glaciers_retreating

    - Nykyi­sel­lä tah­dil­la tämän vuo­si­sa­dan aika­na läm­pe­nee noin 1.6 asteel­la. Mel­koi­nen nopeu­tu­mi­nen saa tapah­tua, jot­ta kol­men tai nel­jän asteen nousut oli­si­vat mah­dol­li­sia. Fos­sii­lis­ten käyt­tö tus­kin jat­kuu enää 2100-luvulle.

    - Ydin­voi­ma on täy­sin pääs­tö­tön vaih­toeh­to ja täl­lä het­kel­lä ainoa teho­kas kei­no pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen, vaik­ka­kin vuo­si­kym­men­ten vii­veel­lä. Ydin­voi­mas­ta luo­pu­mi­nen on tar­koit­ta­nut vain hii­li­voi­man lisää­mis­tä ja yhä suu­rem­pia pääs­tö­jä (Sak­sa). Ongel­ma­na on, että juu­ri kivi­hiil­tä riit­tää vie­lä pit­kään pol­tet­ta­vak­si, jos poliit­ti­nen pää­tök­sen­te­ko vie sii­hen suuntaan.

    - Yhtä­kään ilmas­to­pa­ko­lais­ta ei ole vie­lä toden­net­tu mis­sään­päin maailmaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei ole kal­lis­ta, jos on kyse juo­ma­ve­des­tä, mut­ta on aivan jär­kyt­tä­vän kal­lis­ta, joa on kyse pel­to­jen kastelista.

        Sel­lai­nen ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen jäl­kei­nen maa­il­ma jos­sa koti­ta­lous­vet­tä tuo­te­taan (meri­ve­des­tä) kai­kil­le riit­tä­väs­ti ja ruo­ka tuo­te­taan siel­lä mis­sä sen vil­je­ly jär­ke­vil­lä kus­tan­nuk­sil­la onnis­tuu ja vie­dään siel­tä kui­vu­neil­le alueil­le on tek­ni­ses­ti mah­dol­li­nen ja sekä poliit­ti­ses­ti että eet­ti­ses­ti kestävä.

        Väes­tön­siir­to ei ole poliit­ti­ses­ti mah­dol­li­nen. Väes­tön­siir­ron estä­mi­nen ilman ulkois­tet­tua ruo­an­tuo­tan­toa ei puo­les­taan ole eet­ti­ses­ti kes­tä­vä rat­kai­su, ja naker­tai­si pit­käl­lä täh­täi­mel­lä vää­jää­mät­tä län­si­mais­sa ne arvot joi­den varaan nykyi­set vah­vuu­det perus­tu­vat, eli oli­si oleel­li­ses­ti kult­tuu­ri­nen itsemurha.

        Joh­to­pää­tös: Ener­gi­aa ja suo­lan­pois­toa tar­vi­taan glo­baa­lis­ti lisää, ja pal­jon. Onnek­si nii­den kes­tä­vään tuot­ta­mi­seen alkaa olla tek­no­lo­gi­nen osaa­mi­nen ole­mas­sa. Kel­vol­li­sen ener­gia- ja vesi­huol­lon raken­ta­mi­sen yhtey­des­sä on kau­pan pääl­le mah­dol­lis­ta rat­kais­ta jouk­ko hygie­ni­aan ja ter­vey­teen liit­ty­viä ongel­ma ja kat­kais­ta köy­him­piä aluei­ta rii­vaa­va fata­lis­min kier­re. Jos his­to­ria tois­taa itse­ään, samal­la rat­ke­ai­si (Afri­kan) väes­tön­kas­vuon­gel­ma­kin ilman eet­ti­ses­ti arve­lut­ta­via keinoja.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Ilmas­ton­muu­tok­seen sopeu­tu­mi­seen pitää ehdot­to­mas­ti panos­taa enem­män, ehkä jopa osin muu­tok­sen tor­jun­nan kus­tan­nuk­sel­la. Kei­no­te­koi­nen makean veden tuo­tan­to on avain­sa­na asu­mi­sen ja ruu­an­tuo­tan­non mah­dol­lis­ta­mi­sek­si kui­vu­vil­la alueil­la sekä laa­jen­ta­mi­sek­si jo kui­vil­la alueil­la (kt. Saha­ra). Yksi kei­no voi­si olla raken­taa suu­ria kel­lu­via laut­to­ja, jot­ka tuot­tai­si­vat meri­ve­des­tä suo­la­ton­ta vet­tä, eri­lai­sia mine­raa­le­ja, jopa metal­le­ja ja samal­la pois­taa vedes­tä mik­ro­muo­via käyt­täen aurinko‑, aal­to- ja/tai tuulienergiaa.
    Kas­vien kas­vat­ta­mi­nen kas­vi­huo­neis­sa ja toi­saal­ta led-valon tur­vin pii­los­sa luon­non­va­lol­ta mah­dol­lis­ta­vat veden ja maa­pin­ta­lan tar­peen ja käy­tön mini­moin­nin sekä ruu­an­tuo­tan­non lähel­lä kuluttajia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. 1. Ole­te­taan, että Euroop­paan siir­re­tään sato­ja mil­joo­nit­tia ihmi­siä, niin min­kä­lai­sia vai­ku­tuk­sia sil­lä haet­tai­siin? Ei sil­lä aina­kaan ihmi­siä pelas­tet­tai­si, sil­lä läh­tö­mai­hin syn­tyi­si kui­ten­kin sadat mil­joo­nat hyvin pian takai­sin, min­kä pääl­le syn­ty­vyys Euroo­pas­sa räjäh­täi­si käsiin. Oli­sim­me jo muu­ta­mas­sa vuo­si­kym­me­nes­sä takai­sin samas­sa tilan­tees­sa, pait­si Euroop­pa oli­si ääri­ään myö­ten täyn­nä ihmi­siä, eikä apua voi­tai­si tar­jo­ta. Popu­laa­tio on kas­va­nut vuo­si­kym­me­niä aika tasai­ses­ti noin 80 mil­joo­nan ihmi­sen ver­ran vuo­sit­tain. Mitä täl­lä mas­sii­vi­sel­la väes­tön­sii­rol­la siis saavutettaisiin?

    2. Mis­tä saam­me resurs­sit tähän asut­ta­mi­seen? Edes hyvin­voin­tiin liit­ty­viä meno­ja vähen­tä­mäl­lä emme pys­tyi­si raken­ta­maan ja yllä­pi­tä­mään asun­to­ja mil­joo­nil­le. Miten jär­jes­täi­sim­me elä­mi­sen perus­tar­peet kai­kil­le? Ulko­puo­lel­ta tus­kin sai­sim­me apua, kos­ka kai­kil­la muil­la oli­si aivan samat ongel­mat. Raken­ta­jia­kaan ei oli­si riit­tä­väs­ti. Tar­vit­si­sim­me noin sata vuot­ta mil­joo­nien ihmis­ten asut­ta­mi­seen täs­sä epä­nor­maa­lis­sa talous­ti­lan­tees­sa, huo­mioi­den, että samal­la oli­si raken­net­ta­va asun­to­ja kom­pen­soi­maan syn­ty­vyyt­tä. Resurs­sien puut­teen vuok­si elin­aja­no­do­te las­ki­si huo­mat­ta­vas­ti, mut­ta kuol­lei­suu­den nouse­mi­nen­kaan ei kom­pen­soi­si tätä epä­suh­taa. Hyvin­voin­nin las­ke­mi­nen tun­ne­tus­ti nos­taa syn­ty­vyyt­tä ja päin vas­toin. Hyvin­voin­nin yllä­pi­tä­mi­seen resurs­sit eivät riittäisi.

    3. Väes­tö­mää­rän huo­mat­ta­va lisään­ty­mi­nen väis­tä­mät­tä pilai­si pai­kal­lis­ta ympä­ris­töä, eli myös puh­taan veden mää­rä vähe­ni­si tur­mel­tu­mi­sen ja lisään­ty­neen käy­tön myö­tä. Puh­taas­ta vedes­tä tuli­si ylel­li­syyt­tä kaik­kial­la Euroo­pas­sa. Puh­das vesi puo­les­taan on suo­raan yhtey­des­sä kul­ku­tau­tien mää­rään. Resurs­sien puut­tues­sa ter­vey­den­huol­to ei pys­tyi­si toi­mi­maan näi­tä vas­taan, eikä puh­das­ta vet­tä tuot­taa riittävästi.

    4. Erit­täin toden­nä­köi­ses­ti täl­lai­nen muu­tos ei sai­si riit­tä­väs­ti tukea yhteis­kun­nal­ta, mikä demo­kraat­ti­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä joh­tai­si ennen pit­kää väes­tön­siir­to­jen lop­pu­mi­seen. Tota­li­ta­ris­ti­nen hal­lin­to­jär­jes­tel­mä oli­si pakol­li­nen täl­lai­sen mah­dol­lis­ta­mi­sek­si, mut­ta sen­kin voi­ma kes­tää vain niin pit­kään epä­suo­siol­li­sia toi­mia, mikä joh­tai­si väis­tä­mät­tä kan­san­nousui­hin, eli äärim­mäi­sis­sä tapauk­sis­sa sisällissotiin.

    Miten nämä ongel­mat on aja­tel­tu hoi­taa väes­tön­siir­to­jen myö­tä ja mihin näil­lä väes­tön­siir­roil­la halu­taan vaikuttaa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Kun poh­di­taan väes­tön siir­ty­mi­siä ja maa­pal­lon elin­kel­poi­suut­ta, on myös poh­dit­ta­va väes­tön siir­ty­mis­ten vaih­toeh­toa: ei pääs­te­tä ketään elin­kel­poi­sil­le alueil­le ja anne­taan hei­dän kuol­la. Mit­kä ovat tämän rat­kai­sun seuraukset?

    Sel­vää on, että sato­jen mil­joo­nien tai mil­jar­dien ihmis­ten nään­nyt­tä­mi­nen näl­kään ja janoon on epä­mo­raa­lis­ta. Se ei ole kui­ten­kaan todel­li­suu­des­sa mikään este teh­dä näin, sil­lä ihmis­kun­nan his­to­rias­sa kan­sat ovat ker­ta toi­sen­sa jäl­keen ryh­ty­neet mitä suu­rim­piin hir­veyk­siin oman etun­sa vuok­si. Olen­nai­sem­paa on poh­tia, onko täl­lai­nen rat­kai­su edes mei­dän etumme.

    Suur­ten väes­tö­mas­so­jen siir­ty­mi­sen estä­mi­nen on tek­ni­ses­ti täy­sin mah­dol­lis­ta, jos käy­te­tään radi­kaa­lin kovaa väki­val­taa ja nyky­ai­kai­sen tek­no­lo­gian suo­mia mah­dol­li­suuk­sia. Esi­mer­kik­si Suo­men rajan yli­tys voi­daan estää, jos perus­te­taan 50 kilo­met­rin raja­vyö­hy­ke, jol­la kaik­ki ylit­tä­jät ammu­taan kyse­le­mät­tä. Väli­me­ren yli­tys voi­daan estää, jos tuho­taan kaik­ki ete­lä­ran­ni­kol­la ole­vat veneet ja lai­vat, ja upo­te­taan yli sil­ti yrit­tä­vät. Me voim­me luo­da Euroop­pa-lin­noi­tuk­sen, joka eris­täy­tyy muun maa­il­man hädäs­tä, jos haluam­me. Se ei ole hal­paa, mut­ta meil­lä on sii­hen kyl­lä varaa.

    Tulos on kui­ten­kin hir­veä, sil­lä se edel­lyt­täi­si luo­pu­mis­ta perus­in­hi­mil­li­syy­des­tä. Käy­tän­nös­sä yhteis­kun­ta, joka ryh­tyi­si tuol­lai­siin toi­miin, ei voi­si rajoit­taa epäin­hi­mil­lis­tä luon­net­taan Euroo­pan rajoil­le, vaan oli­si yhtä epä­oi­keu­den­mu­kai­nen myös koti­maas­sa. Jos me hyväk­sym­me ihmis­ten tap­pa­mi­sen Väli­me­rel­lä ja Schen­gen-rajoil­la, me tulem­me ole­maan yhtä epäin­hi­mil­li­siä myös toi­siam­me koh­taan. Tämän näki hyvin Ete­lä-Afri­kas­sa. Siel­lä syr­jit­tiin mus­tia ja väril­li­siä, mut­ta lopul­ta jou­dut­tiin rajoit­ta­maan vaka­vas­ti myös val­kois­ten poliit­ti­sia oikeuk­sia, kos­ka muu­ten epä­oi­keu­den­mu­kai­nen jär­jes­tel­mä ei voi­nut pysyä pys­tys­sä. Vaik­ka meil­le kävi­si talou­del­li­ses­ti hyvin, me menet­täi­sim­me yhteis­kun­ta­na sielumme.

    Eli on tiet­ty­jä rajo­ja, joi­ta mei­dän ei pidä ylit­tää, vaik­ka se oli­si tek­ni­ses­ti mah­dol­lis­ta ja lyhyel­lä täh­täi­mel­lä jopa houkuttelevaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Epäi­len vain ettei Soi­nin­vaa­ral­ta kysel­lä, kun väki­sin Suo­meen tun­ke­vat tor­ju­taan taval­la tai toi­sel­la tai tuhou­du­taan yri­tyk­ses­sä. Niin se kehi­tys toden­nä­köi­sem­min tapah­tuu (epäi­len että Soi­nin­vaa­ra on kuplau­tu­nut lii­kaa taju­tak­seen että noin se meni­si). Sor­ry nyt sii­tä, mut­ta on tur­ha olla lii­an naiivi. 

    En edes itse oli­si muka­na tuol­lai­ses­sa, mut­ta kai tajuat­te, että jos ja kun 30 000 pako­lais­ta­kin aiheut­taa osal­taan Suo­meen poliit­ti­sen uudis­tuk­sen (per­su­jen kan­na­tus ei ole edes pea­ked yet), niin lähes mil­joo­na tai enem­män aiheut­taa jotain aivan jär­jet­tö­män pal­jon enem­män.…. Se oli­si mit­ta­kaa­vas­sa jotain apoca­lyp­tis­tä eikä lain­kaan rauhallista.

    Jos Soi­nin­vaa­ra kuvit­te­lee että ilman vas­tus­tus­ta rajo­jen yli vain kävel­lään noin suu­ril­la jou­koil­la, niin hän ei tie­dä ihmis­luon­tees­ta mitään (kuplas­sa kaik­kea voi kuvi­tel­la). Sii­nä vai­hees­sa kun oman per­heen ja/tai läheis­ten sel­viy­ty­mi­nen on kysee­na­lais­ta, niin tapah­tuu kai­ken­lais­ta hei­mou­tu­mis­ta.…. eivät­kä väki­sin maa­han pyr­ki­vät ole monil­le­kaan sil­loin samaa hei­moa. Mie­luus­ti etsi­kää parem­pia kei­no­ja, kos­ka rau­han­omai­ses­ti mitään mil­joo­nia tän­ne ei tule ja tei­dän täy­tyy yrit­tää taju­ta se.
    Soi­nin­vaa­ra voi­si hil­jai­sen aste­lu­ku­jen tajua­mi­sen suh­teen lisäk­si hil­jal­leen taju­ta mui­ta­kin asioi­ta tuo­hon liit­tyen.…. jotain kar­me­aa vää­rin­kä­si­tys­tä voi olla muu­toin seu­rauk­se­na ja vää­riä johtopäätöksiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Väit­täi­sin kyl­lä hyvin epä­to­den­nä­köi­sek­si sel­lai­sen kuvi­tel­man, että län­si­mais­sa ale­taan rei­lus­ti omaa elin­ta­soa las­kea ja uudel­leen sijoi­te­taan sato­ja mil­joo­nia ihmi­siä näi­hin mai­hin. Sii­nä vai­hees­sa kyl­lä ne ihmi­soi­keu­det unoh­tuu ja ihmi­set vaik­ka ammu­taan rajalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Niin var­maan­kin kävi­si. Elin­ta­son vapaa­eh­toi­nen las­ke­mi­nen ei alkuun­kaan onnis­tui­si, sil­lä se tuli­si tapah­tu­maan epä­ta­sai­ses­ti. Vai­ku­tus­val­tai­set väes­tö­ryh­mät onnis­tui­si­vat vält­ty­mään sil­tä ja kes­ki­luo­kal­ta sekä vähä­osai­sil­ta otet­tai­siin sitä­kin enemmän.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Eero Palo­hei­mo on kan­sain­vä­li­sen nimen­ke­ruu­kam­pan­jan, joka levi­ää . Kam­pan­jas­sa pyri­tään nos­ta­maan tie­toi­suut­ta ympä­ris­tö­krii­sim­me syvyy­des­tä ja toi­saal­ta esi­te­tään mah­dol­li­nen rat­kai­su ongel­maan: Maa­pal­lon armei­jat ja nii­den bud­je­tit. Palo­hei­mo sanoo, että maa­pal­lon armei­joi­den bud­jet­tien yhteen­las­ket­tu sum­ma on 1.500.000.000.000 euroa vuo­des­sa. Täs­sä oli­si Palo­hei­mon mukaan resep­ti ympä­ris­tö­krii­siin: raho­ja pitäi­si sijoit­taa kaik­kiin pro­ses­sei­hin, mit­kä vähen­täi­si­vät ihmis­ten kuor­maa maal­le: syn­ty­vyys las­kuun ja eräi­den las­ku­jen mukaan 20% armei­joi­den bud­je­tis­ta riit­täi­si Saha­ran aavi­kon muut­ta­mi­sek­si met­säk­si. PAlo­hei­mon on tar­koi­tus esit­tää vetoo­mus YK:lle kam­pan­jas­ta nimen­ke­ruun jälkeen.

    Palo­hei­mo ei pidä rea­lis­ti­se­na, että armei­joi­den bud­jet­te­ja saa­tai­siin lyhyel­lä täh­täi­mel­lä ympä­ris­tö­pro­jek­tei­hin, vaan hänen tavoit­tee­naan on saa­da kam­pan­jal­leen näky­vyyt­tä, joka joh­tai­si kes­kus­te­lui­hin päät­tä­jien välil­lä. USA, Venä­jä tai Kii­na eivät ala yksin tin­ki­mään armei­jois­taan, vaan kaik­kien oli­si teh­tä­vä se saman­ai­kai­ses­ti yhtei­sil­lä sopi­muk­sil­la neu­vot­te­lu­jen jälkeen.

    täs­sä tie­toa kampanjasta: 

    http://www.eeropaloheimo.fi/asiallinen-tiedote‑2/

    http://www.eeropaloheimo.fi/oljenkorsi/

    http://unite-the-armies.org/en/votes/new#sign

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Miten me voim­me pitää 140 mil­joo­nan asuk­kaan venä­jää suu­rem­pa­na uhka­na kuin ympä­ris­tö­krii­siä? Jos suo­mi kui­ten­kin aiot­tai­siin kolo­nia­soi­da ilmas­to­pa­ko­lai­sil­la, niin mik­si me edes haas­kai­sim­me resurs­se­ja hor­net­tien seu­raa­jiin? Jos Suo­mi kui­ten­ki mie­hi­tet­täi­siin, niin mitä hyö­tyä hor­ne­teis­ta edes on?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Voi­si­han tuon Venä­jän näh­dä myös suu­re­na mah­dol­li­suu­te­na noi­den sato­jen mil­joo­nien ihmis­ten asut­ta­mi­seen. Venä­jä on pin­ta-alal­taan maa­il­man yli­voi­mai­ses­ti suu­rin val­tio ja asu­kas­ti­heys on pie­ni. Muu­ta­man asteen läm­pe­ne­mi­nen saat­tai­si ehkä paran­taa asu­mi­so­lo­suh­tei­ta Siperiassa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Enpä osan­nut odot­taa Soi­nin­vaa­ran valk­kaa­van kom­ment­te­ja esi­te­tyn kan­nan mukaan, mut­ta ilmei­ses­ti sit­ten täl­lai­nen mode­roin­ti­käy­tän­tö, kun edel­li­nen vies­ti­ni jäi julkaisematta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Afri­kal­la on kosol­ti ongel­mia hol­tit­to­mas­ta väes­tön­kas­vus­ta sotiin ja kui­vuu­teen, mut­ta Afri­kan ongel­mia ei kui­ten­kaan voi­da rat­kais­ta siir­tä­mäl­lä väes­tö Suo­meen. Afri­kan ongel­mat pitäi­si pys­tyä rat­kai­se­maan Afrikassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kyl­lä­hän tän­ne mah­tuu, vaik­ka tuli­si vii­si mil­joo­naa uut­ta asu­kas­ta oli­sim­me edel­leen yksi maa­il­man har­vim­paan asu­tuis­ta valtioista.”

      Enpä ole vähään aikaan itse­tu­hoi­sem­paa kom­ment­tia näh­nyt. Sinul­le näkö­hään Suo­men kan­sal­lis­val­tio ja val­koi­nen kan­ta­väes­tö ei mer­kit­se yhtään mitään.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Kyl­lä tule­vai­suu­des­sa tulee väes­tön­siir­to­ja halusi tai ei. Maa­pal­lon väki­lu­ku lisään­tyy seu­raa­van 10vuoden aika­na noin 1miljardilla. Tähän­kin menee vain 10 vuotta.Siihen lisät­ty­nä veden puu­te, kui­vuus ja lisäk­si ihmi­set kulut­ta­vat maa­pal­lon luon­non varan­not ennen­nä­ke­mät­tö­mäl­lä vauh­dil­la lop­puun. Tämän on mah­do­ton yhtälö.…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Suo­mi täy­tyy jakaa kah­teen osaan, PKS- ja osa Uut­ta­maa­ta vih­reil­le ja vasem­mis­tol­le ja muu maa meil­le suomalaisille.
    Nämä mie­li­pi­de-erot alka­vat kär­jis­tyä niin voi­mak­kaas­ti, ettei yhtei­nen maa ole enää mah­dol­lis­ta. Me muut suo­ma­lai­set haluam­me raken­taa maa­ta ja te voit­te puhua p..aa ja tuho­ta alu­een­ne niin hyvin kuin tei­tä huvit­taa. Mut­ta te ette voi pakot­taa mei­tä mukaan tuhon kult­tuu­riin­ne. Nämä vih­rei­den puheet ja aikeet ovat todel­la jär­kyt­tä­viä. Alkaa todel­la kyl­läs­tyt­tää ja ahdistaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ket­kä muut? Ja mil­lä taval­la kehit­täi­sit­te? Täs­sä­hän ei ole kyse sii­tä että joku toi­voi­si väes­tö­vyö­ryä Suo­meen, vaan että tilan­teen pahen­tues­sa tuli­joi­ta esim Euroop­paan on niin pal­jon että käy­tän­nös­sä Suo­men­kin on otet­ta­va mil­joo­nia. EU Väli­me­ren alu­eel­la­kaan tus­kin säi­lyy kovin asu­mis­kel­poi­se­na pit­kään jos täl­lä 3 asteen polul­la jatketaan.

      mais­te­ri:
      Suo­mi täy­tyy jakaa kah­teen osaan, PKS- ja osa Uut­ta­maa­ta vih­reil­le ja vasem­mis­tol­le ja muu maa meil­le suomalaisille.
      Nämä mie­li­pi­de-erot alka­vat kär­jis­tyä niin voi­mak­kaas­ti, ettei yhtei­nen maa ole enää mah­dol­lis­ta. Me muut suo­ma­lai­set haluam­me raken­taa maa­ta ja te voit­te puhua p..aa ja tuho­ta alu­een­ne niin hyvin kuin tei­tä huvit­taa. Mut­ta te ette voi pakot­taa mei­tä mukaan tuhon kult­tuu­riin­ne. Nämä vih­rei­den puheet ja aikeet ovat todel­la jär­kyt­tä­viä. Alkaa todel­la kyl­läs­tyt­tää ja ahdistaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. vaan että tilan­teen pahen­tues­sa tuli­joi­ta esim Euroop­paan on niin pal­jon että käy­tän­nös­sä Suo­men­kin on otet­ta­va miljoonia.

        Nope. Et ymmär­rä että noin se todel­la­kaan ei mene. Suuri/n osa ihmi­siä Suo­mes­sa tai mones­sa muus­sa­kaan maas­sa ei hyväk­sy sitä, ja sen jäl­keen tilan­ne menee­kin mie­len­kiin­toi­sek­si. Parem­pi todel­la­kin ettei men­nä hal­lit­se­mat­to­mas­ti tuo­hon suun­taan kos­kaan.…. Ihmi­set jot­ka ehdot­ta­vat pakol­la (tai että se on väis­tä­mä­tön­tä) mil­joo­nien otta­mis­ta mm. Suo­meen toi­mi­vat edes­vas­tuut­to­mas­ti, mut­ta sanan­va­paus heil­lä­kin on.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Haluan huo­maut­taa, että tätä kehi­tys­tä­hän Suoes­sa aja­vat voi­mak­kaim­min perus­suo­ma­lai­set, joi­den mie­les­tä ilmas­ton­muu­tos­ta saa edeis­tää voi­mien­sa mukaan.

        Olen ollut eri käsi­tyk­ses­sä, nimit­täin sii­nä, että Perus­suo­ma­lai­set kan­nat­ta­vat ilmas­ton­mu­tok­sen tor­jun­taa, kei­no­na mm. hiilitullit.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Haluan huo­maut­taa, että tätä kehi­tys­tä­hän Suoes­sa aja­vat voi­mak­kaim­min perus­suo­ma­lai­set, joi­den mie­les­tä ilmas­ton­muu­tos­ta saa edeis­tää voi­mien­sa mukaan.

        Olet ereh­ty­nyt. Ja kai­ken lisäk­si hei­tät yleis­tä­vän väit­teen, joka ei vas­taa todel­li­suut­ta. Huo­mau­ta toki jat­kos­sa­kin mis­tä haluat. 

        Huo­mau­tan että mikä­li eten­kin köy­him­pien ja alem­man kes­ki­luo­kan jäse­nil­le “ilmas­ton­muu­tos­tor­jun­ta” lisää vain sel­vää tus­kaa itsel­leen ja lähei­sil­leen, he siir­ty­vät­kin äänes­tä­mään mui­ta vaih­toeh­to­ja (per­sut täs­sä var­mas­ti sel­vä­nä esi­merk­ki­nä). Eten­kin kun kaik­ki näke­vät että ilman Kii­naa, Inti­aa, jne. hom­ma ei toi­mi vaik­ka vetäi­si itsa­rin ja kehoit­tai­si sii­hen mui­ta­kin. Itsen­sä ja läheis­ten­sä tapattaminen/kurjistaminen ilman mitään kun­non hyö­ty­jä ei ole Soi­nin­vaa­ra mones­ta kama­lan hou­kut­te­le­va idea — ideois­sa kun soi­si ole­van jotain jär­keä­kin. Ymmär­ret­tä­väs­ti mikä­li menee kivas­ti vaik­ka­pa talou­del­li­ses­ti, niin voi ajaa vaik­ka mitä ihqun kuu­loi­sia pro­jek­te­ja välit­tä­mät­tä nii­den järkevyydestä/toimivuudesta ihan lop­pu­pe­leis­sä — maa­il­man­ku­va ei koe suu­ria ongel­mia. Tör­mäy­son­gel­mia voi tul­la, kun kaik­ki eivät todel­la­kaan jaa samaa kuvaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Eikö Hel­sin­gin ener­gian käyt­tä­mä kivi­hii­li edis­tä ilmas­ton­muu­tos­ta? Sinä ja puo­lu­ee­si vih­reät on jo vuo­sia käyt­tä­nyt ylin­tä pää­tän­tä val­taa Hele­nis­sä. Oli­sit­te jo vuo­sia voi­neet päät­tää kivi­hii­len käy­tön lopet­ta­mi­ses­ta, mut­ta ette ole nöin teh­neet. Sinä ja puo­lu­ee­si on jo vuo­si edis­tä­nyt ilmas­ton muu­tos­ta. Eikö? Kivi­hii­len kiel­tä­vän lain sai aikaan hal­li­tus jos­sa vih­reät eivät olleet muka­na. Laki tuli vaik­ka taus­tal­la eräs Hel­sin­ki­läi­nen ener­gia yhtiö yrit­ti vai­kut­taa ettei tulisi.…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Helen lopet­taa Hana­saa­ren voi­ma­lai­tok­sen 2024 ja Sal­mi­saa­ren 2029. Pahem­min saa­tut­ta­vat tur­ve­lai­tok­set sen kun pors­kut­ta­vat. Niil­lä ei ole mitään sul­ke­mis­päi­vä­mää­rää tiedossa.

        Eikä ole hyvä ja jär­ke­vää, että ensin luo­vu­taan ulko­mai­sen fos­sii­li­sen käy­tös­tä ja vas­ta sit­ten koti­mai­sen “puo­li­fos­sii­li­sen” käytöstä?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Aika aja­tel­la: Eikä ole hyvä ja jär­ke­vää, että ensin luo­vu­taan ulko­mai­sen fos­sii­li­sen käy­tös­tä ja vas­ta sit­ten koti­mai­sen ”puo­li­fos­sii­li­sen” käytöstä?

        Ihan samaa hii­li­diok­si­dia niis­tä vapau­tuu, tur­pees­ta jopa enem­män, eikä maa­pal­lon hii­li­va­ras­tot osaa tun­nis­taa mis­tä kysei­nen hii­li­diok­si­di on kotoi­sin joten samal­la voi­mal­la ne vai­kut­ta­vat ilmastonmuutokseen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jär­kei­li­jä:
      Eikö Hel­sin­gin ener­gian käyt­tä­mä kivi­hii­li edis­tä ilmas­ton­muu­tos­ta? Sinä ja puo­lu­ee­si vih­reät on jo vuo­sia käyt­tä­nyt ylin­tä pää­tän­tä val­taa Hele­nis­sä. Oli­sit­te jo vuo­sia voi­neet päät­tää kivi­hii­len käy­tön lopet­ta­mi­ses­ta, mut­ta ette ole nöin teh­neet. Sinä ja puo­lu­ee­si on jo vuo­si edis­tä­nyt ilmas­ton muu­tos­ta. Eikö? Kivi­hii­len kiel­tä­vän lain sai aikaan hal­li­tus jos­sa vih­reät eivät olleet muka­na. Laki tuli vaik­ka taus­tal­la eräs Hel­sin­ki­läi­nen ener­gia yhtiö yrit­ti vai­kut­taa ettei tulisi….

      Itse asias­sa Hel­sin­gin voi­ma­lai­tos­ten ennen­ai­kai­nen sul­ke­mi­nen aluk­si hie­man lisää kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jä. Suu­res­sa kuvas­sa tuo lisäys kui­ten­kin on niin pie­ni, että sitä ei pys­ty mit­taa­maan. Peri­aat­tees­sa on kui­ten­kin hyvä, että totut­te­lem­me tule­maan toi­meen ilman kivihiiltä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Aika­naan, vuo­si­kausia sit­ten “fai­la­sin” PRH:lle run­saas­ti patent­ti­ha­ke­muk­sia, joi­ta sit­ten esit­te­lin “vää­ril­le edus­ta­jil­le” yli­opis­tol­la ja yri­tyk­sis­sä. Eräs patent­ti­ha­ke­muk­sis­ta oli erään­lai­nen meri­ve­si­tor­ni, jos­sa hanan puo­lel­la on osmoo­si­suo­da­tin. Osmo ei mitään nimen­muun­nok­sia täs­sä, vaan siis tähän ide­aan perus­tu­val­la lait­teis­tol­la saa peri­aat­tees­sa ener­gi­aa tuh­laa­mat­ta make­aa vet­tä hanasta. 

    Sain muis­taak­se­ni jo sama­na vuon­na kurs­si­ka­ve­ril­ta käsii­ni esit­tei­tä, että muis­taak­se­ni KoneC­ra­ne­sil­ta spi­noff oli jo läh­te­nyt tuot­teis­ta­maan kyseis­tä ide­aa, “kesä­mök­ki­käyt­töön”. Joku muu kää­ri sii­tä rahat. Imma­te­ri­aa­lioi­keu­det ovat täl­lai­sia, erit­täin vai­keas­ti säi­ly­tet­tä­vis­sä ilman omaa pal­kat­tua juris­tia. Oman koke­muk­se­ni mukaan täl­lais­ten kek­sin­tö­jen teh­tai­le­mi­nen on ajan tuh­laa­mis­ta, mut­ta toi­saal­ta on hen­kis­ten resurs­sien sekä yhteis­kun­nan tuh­laa­mis­ta olla kek­si­mät­tä rat­kai­su­ja. Tär­kein­tä oli­si ymmär­tää kes­kit­tyä tär­keim­pien asioiden/ongelmien rat­kai­se­mi­seen. Jot­ka eivät minun mie­les­tä­ni ole täl­lai­sia teknisiä/maallisia ongelmia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Kii­rei­sin ongel­ma ilmas­ton muu­tok­seen sopeu­tu­mi­ses­sa ovat tämä elin­kel­vot­to­mik­si käy­vien mai­den väes­tön uudel­leen asuttaminen.”

    Oli­sin kuvi­tel­lut, että täs­sä kon­teks­tis­sa kii­rei­sin ongel­ma on elin­kel­vot­to­mik­si käy­vien mai­den väes­tön pie­nen­tä­mi­nen mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti tule­van kata­stro­fin mini­moi­mi­sek­si. Siis ei muu­ta kuin talou­del­li­sia kan­nus­ti­mia lap­si­lu­vun pie­nen­tä­mi­sek­si, kan­sa­lais­jär­jes­tö­jä saar­naa­maan sink­kue­lä­män iha­nuut­ta, kon­do­me­ja ja ilmai­sia ste­ri­li­saa­tioi­ta joka nie­meen ja not­kel­maan, rahaa sel­lai­sil­la uskon­nol­li­sil­le joh­ta­jil­le, jot­ka edis­tä­vät vähä­lap­si­suut­ta jne.

    Jos­tain kum­man syys­tä mei­tä ei kiin­nos­ta ehkäis­tä ja mini­moi­da ongel­mia ennen kuin ne räjäh­tä­vät sil­mil­le. Sen sijaan oikein innol­la odo­te­taan että pääs­tään kär­si­mään mak­si­maa­li­ses­ta kata­stro­fis­ta, joka tulee tuo­mio­päi­vän pasuu­no­jen soidessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Suu­rin ongel­ma täl­lä het­kel­lä on kehi­tys­mai­den kas­va­va väes­tö. Sil­le pitäi­si aivan ensim­mäi­sek­si teh­dä jotain. Lap­si­lu­vun pitäi­si pie­nen­tyä radi­kaa­lis­ti var­sin­kin Afri­kas­sa. Sato­jen mil­joo­nien ihmis­ten siir­ty­mi­nen kehi­tys­mais­ta pakol­la aiheut­tai­si nyky­muo­toi­sen yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­män tuhon. Mikään län­si­maa ei tuli­si kes­tä­mään tuol­lais­ta talou­del­li­ses­ti, sosi­aa­li­ses­ti tai muu­ten­kaan. Pako­tet­tu­na tuol­lai­nen tuli­si joh­ta­maan vaka­viin yhteis­kun­nal­li­siin häi­riöi­hin. Se näh­tiin jo miten kävi 2015 siir­to­lais­krii­sin kans­sa. Suu­rin osa EU:n mai­den asuk­kais­ta ei halua mas­sii­vi­sia mää­riä ihmi­siä aivan toi­sen­lai­sis­ta kult­tuu­reis­ta ja val­tiot alkai­si­vat taas vetää omia joh­to­pää­tök­si­ään. Suo­mel­la ei ole mah­dol­li­suuk­sia tai infraa ottaa mil­joo­nia ihmi­siä lyhyes­sä ajas­sa tai edes pidem­mäl­lä mit­ta­kaa­val­la, Pitäi­si pikem­min­kin antaa rahal­lis­ta ja muu­ta tukea näi­hin kui­vuu­des­ta kär­si­viin maihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Make:
      Suu­rin ongel­ma täl­lä het­kel­lä on kehi­tys­mai­den kas­va­va väes­tö. Sil­le pitäi­si aivan ensim­mäi­sek­si teh­dä jotain.

      Mitä ajat­te­lit kon­kreet­ti­ses­ti teh­dä, pak­kos­te­ri­loin­nin vai jotain muuta?

      On help­po huu­del­la, että “väes­tön­kas­vu Afri­kas­sa” on iso ongel­ma. Yhtä­lail­la esi­mer­kik­si lihan­syön­ti Euroo­pas­sa on iso ongel­ma, tai yli­pään­sä län­si­mai­nen elin­ta­pa, jon­ka sovel­ta­mi­nen jokai­ses­sa sitä nou­dat­ta­vas­sa val­tios­sa aikaan­saa maa­pal­lon resus­sit ylit­tä­vän kulu­tuk­sen tason.

      Jos Suo­meen muut­tai­si 100 mil­joo­naa asu­kas­ta lisää, oli­si väes­tön­ti­heys vas­ta sil­loin samaa luok­kaa kuin Hol­lan­nis­sa, eli tilaa kyl­lä on. Ja jos kat­soo satel­liit­ti­kar­tas­ta mil­le Hol­lan­nis­sa näyt­tää, niin vih­re­ää on ja pel­to­ja riit­tää, kau­pun­git ovat yksit­täi­siä pie­niä läik­kiä. Puu­pel­to­ja toki on vähem­män kuin Suomessa.

      Ihmi­nen on sopeu­tu­vai­nen eläin, mut­ta toki saa­vu­te­tuis­ta eduis­ta, tyy­liin yksi­tyi­sau­toi­lu tai sisä­fi­le, ottaa joil­la­kin kovil­le luo­pua. Ne eivät kui­ten­kaan kuu­lu ihmi­sen perus­tar­pei­siin ja itse asias­sa niis­tä­kin luo­pu­mi­nen lopul­ta vain paran­taa elämänlaatua.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Koti-isä: Mitä ajat­te­lit kon­kreet­ti­ses­ti teh­dä, pak­kos­te­ri­loin­nin vai jotain muuta?

        On help­po huu­del­la, että ”väes­tön­kas­vu Afri­kas­sa” on iso ongel­ma. Yhtä­lail­la esi­mer­kik­si lihan­syön­ti Euroo­pas­sa on iso ongel­ma, tai yli­pään­sä län­si­mai­nen elin­ta­pa, jon­ka sovel­ta­mi­nen jokai­ses­sa sitä nou­dat­ta­vas­sa val­tios­sa aikaan­saa maa­pal­lon resus­sit ylit­tä­vän kulu­tuk­sen tason.

        Jos Suo­meen muut­tai­si 100 mil­joo­naa asu­kas­ta lisää, oli­si väes­tön­ti­heys vas­ta sil­loin samaa luok­kaa kuin Hol­lan­nis­sa, eli tilaa kyl­lä on. Ja jos kat­soo satel­liit­ti­kar­tas­ta mil­le Hol­lan­nis­sa näyt­tää, niin vih­re­ää on ja pel­to­ja riit­tää, kau­pun­git ovat yksit­täi­siä pie­niä läik­kiä. Puu­pel­to­ja toki on vähem­män kuin Suomessa.

        Ihmi­nen on sopeu­tu­vai­nen eläin, mut­ta toki saa­vu­te­tuis­ta eduis­ta, tyy­liin yksi­tyi­sau­toi­lu tai sisä­fi­le, ottaa joil­la­kin kovil­le luo­pua. Ne eivät kui­ten­kaan kuu­lu ihmi­sen perus­tar­pei­siin ja itse asias­sa niis­tä­kin luo­pu­mi­nen lopul­ta vain paran­taa elämänlaatua.

        Läh­ti­sin pur­ka­maan Afri­kan väes­tö­on­gel­maa esi­mer­kik­si nais­ten kou­lu­tus­ta paran­ta­mal­la kou­lu­tuk­sen avul­la. Lisäk­si Man­ner­ta pitäi­si aut­taa rahal­li­ses­ti kv-yhtei­sön tasol­la tais­te­le­maan kui­vu­mis­ta vas­taan. Man­te­reen sisään­ra­ken­net­tu kor­rup­tio ja eri­lais­ten klaa­ni- ja hei­mo­jär­jes­tel­mien epä­koh­tien pur­ku onkin sit­ten isom­pi ongel­ma. En tie­dä riit­tää­kö aika. 

        Ihan yhtä help­po on huu­del­la että sata mil­joo­naa ihmis­tä täy­sin eri kult­tuu­reis­ta mah­tui­si tän­ne ihan kivut­to­mas­ti. Todel­li­suu­des­sa tämä maa, eikä Euroop­pa sel­lais­ta kes­täi­si miten­kään. Se on fak­ta. Suu­rin osa ihmi­sis­tä ei tuol­lais­ta hyväksyisi. 

        Maa­han­muu­ton lie­veil­miöt ovat hyvin näky­vis­sä jo nyt mones­sa Euroo­pan maas­sa. Mitä luu­let että tapah­tui­si jos tän­ne tuli­si ker­ral­la miljoonia? 

        Lisäk­si moni tun­tuu unoh­ta­van että kun kehi­tys­mais­ta siir­re­tään ihmi­siä län­si­mai­hin, hei­dän ilmas­to­ja­lan­jäl­ken­sä monin­ker­tais­tuu samalla.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Suo­men maa­pe­rä ei kyke­ne elät­tä­mään sitä jouk­koa jon­ka Suo­meen tule­mi­ses­ta Soi­nin­vaa­ra haa­vei­lee! Eikä Intias­ta tul­la Suo­meen noin vain, var­sin­kaan jos ei ole varaa len­to­lip­puun! Kan­nat­tai­si kat­soa kart­taa! Ja kävel­len tule­vien oli­si kan­net­ta­va mukaan pal­jon ruo­kaa ja vet­tä, mat­kal­la tus­kin kukaan jär­jes­täi­si ruokahuoltoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen aiheut­ta­maa maa­il­man­laa­juis­ta krii­siä vas­ten on hyvin vai­kea ymmär­tää mik­si Vih­rei­den mepit Hau­ta­la ja Nii­nis­tö äänes­ti­vät ydin­voi­maa vas­taan euro­par­la­men­tin istun­nos­sa 28.11 2019. 

    Sama­ten on vai­kea ymmär­tää mik­si Vih­reät sys­te­maat­ti­ses­ti tor­ju­vat moder­nit kas­vin­ja­los­tus­me­ne­tel­mät (gee­ni­muun­te­lun). Toi­mi­va kas­vin­ja­los­tus on aivan olen­nai­nen teki­jä ruo­an­tuo­tan­non sopeut­ta­mi­ses­sa haas­teel­li­sem­mik­si muut­tu­viin olosuhteisiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Mik­si sveit­si­läis­ten mie­li­pi­de vesien varas­toin­nis­ta on mer­kit­tä­vä, mut­ta ”Suo­men osuus tulee ole­maan usei­ta mil­joo­nia, eikä sitä meil­tä kysytä.”

    Niin kau­an, kuin Suo­mi on itse­näi­nen maa, se val­voo omia rajo­jaan ja päät­tää maa­han­tu­lon edellytyksistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Niin kau­an, kuin Suo­mi on itse­näi­nen maa, se val­voo omia rajo­jaan ja päät­tää maa­han­tu­lon edellytyksistä.”

      Suo­mi ei EU-jäse­nyy­den tul­tua voi­maa 1995 ole ollut enää itse­näi­nen maa ja niin­pä tän­ne tuli 2015 yli 35 000 “pako­lais­ta” Ruot­sis­ta, tur­val­li­ses­ta maasta!

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Eero Til­la­nen:
        ”Niin kau­an, kuin Suo­mi on itse­näi­nen maa, se val­voo omia rajo­jaan ja päät­tää maa­han­tu­lon edellytyksistä.”

        Suo­mi ei EU-jäse­nyy­den tul­tua voi­maa 1995 ole ollut enää itse­näi­nen maa ja niin­pä tän­ne tuli 2015 yli 35 000 ”pako­lais­ta” Ruot­sis­ta, tur­val­li­ses­ta maasta!

        Suo­men ja Ruot­sin raja on ollut avoin kym­me­niä vuo­sia ennen Suo­men EU-jäse­nyyt­tä. Että, se sii­tä EU:sta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Tapio: Suo­men ja Ruot­sin raja on ollut avoin kym­me­niä vuo­sia ennen Suo­men EU-jäse­nyyt­tä. Että, se sii­tä EU:sta.

        Ker­ro­pa mil­loin ennen EU-aikaa Ruot­sis­ta on lamp­si­nut tän­ne edes joi­ta­kin tuhan­sia ihmi­siä ilman mitään papereita.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Eero Til­la­nen: Ker­ro­pa mil­loin ennen EU-aikaa Ruot­sis­ta on lamp­si­nut tän­ne edes joi­ta­kin tuhan­sia ihmi­siä ilman mitään papereita.

        No jaa, raja­kau­pan ja Suo­men puo­len parem­man ties­tön ansios­ta näin on tapah­tu­nut 60-luvul­ta läh­tien. Jo 70-luvul­la Tor­nio­jo­ki­laak­sos­sa oli use­ta rajan­yli­tys­paik­ko­ja, jois­sa ei ollut jat­kvaa mie­hi­tys­tä. Tämän lisäk­si Ruot­sin-lai­vat ovat kus­kan­neet vuo­si­kym­me­niä Suo­meen tuhan­sia ihmi­siä päi­väs­sä. Peri­aat­tees­sa pape­rit piti olla muka­na, mut­ta nii­tä tar­vit­tiin vas­ta sen jäl­keen, kun lai­va- ja len­to- yms yhtiöil­le säly­tet­tiin vas­tuu pape­rit­to­mien takai­sin kuskauksesta. 

        Pidät var­maan yllä ole­vaa sai­var­te­lu­na. Oma käsi­tyk­se­ni kui­ten­kin on, ettei p.o. ihmis­vir­ta joh­tu­nut niin­kään EU:sta, vaan Shen­gen-mai­den itsek­kyy­de­des­tä: Sisään tul­leet halut­tiin kus­ta­kin maas­ta mah­dol­li­sim­man äkkiä ulos, jot­tei­vät ehti­si asy­lu­mia hakea. Ruot­sa­lai­set esi­mer­kik­si orga­ni­soi­vat pako­lais­ten bus­si- ja juna­kul­je­tuk­sia ete­läs­tä Haa­pa­ran­taan, jopa Tor­nioon, ja viran­omai­set pysyi­vät noi­na päi­vi­nä visus­ti pii­los­sa, jot­tei heil­le tuo­ta tai­ka­sa­naa voi­nut lausua. Suo­mi vain sat­tui vain ole­maan se viho­vii­mei­nen pus­sin­pe­rä, joten emme voi­neet tätä kei­noa käyttää.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Tapio: Tämän lisäk­si Ruot­sin-lai­vat ovat kus­kan­neet vuo­si­kym­me­niä Suo­meen tuhan­sia ihmi­siä päi­väs­sä. Peri­aat­tees­sa pape­rit piti olla muka­na, mut­ta nii­tä tar­vit­tiin vas­ta sen jäl­keen, kun lai­va- ja len­to- yms yhtiöil­le säly­tet­tiin vas­tuu pape­rit­to­mien takai­sin kuskauksesta.

        Vai niin. Var­maan­kin sit­ten Tuk­hol­maan lai­val­la men­neet suo­ma­lai­set ovat olleet pois­muut­ta­jia tuol­la logii­kal­la. Muus­sa tapauk­ses­sa toi­voi­sin saa­va­ni link­kiä mis­tä voi­sin tar­kis­taa väit­tee­si toden­pe­räiyy­den. Siis luo­tet­ta­vaa linkkiä…

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Tapion kom­ment­ti ei tain­nut liit­tyä mai­den väli­seen muut­toon vaan rajo­jen avoi­muu­teen. Kir­joit­ta­ja oli sano­nut, että ilman EU:ta mei­dän rajo­jam­me ei yli­tert­täi­si ilman pape­rei­ta. Poh­jois­mai­nen pas­si­va­paus tuli kui­ten­kin pal­jon ennen EU:ta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Poh­jois­mai­nen pas­si­va­paus tuli kui­ten­kin pal­jon ennen EU:ta.

        Eikös se vain tar­koi­ta, että hen­ki­lö­to­dis­tus käy mat­kus­tus­asia­kir­jak­si? Henk­ka­ri on kui­ten­kin aina pitä­nyt olla. Todel­li­suus voi toki olla ollut toi­nen ja tun­tu­rien kaut­ta­han lie­nee aina pääs­syt papereitta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Ode, kir­joi­tat
    “Hel­sin­ki varau­tuu kaa­voi­tuk­ses­saan meren pin­nan nousuun met­ril­lä. Se on ehkä lii­an vähän.”

    1. Arvioit­ko todel­la että vain “ehkä”? Eli eikö ole liki var­maa ettei 1 met­rin nousuun varau­tu­mi­nen rii­tä 100 v. täh­täi­mel­lä, vaik­ka ehkä riit­täi­si­kin 50 vuodeksi?

    2. Pyrit­kö Hgin luot­ta­mus­hen­ki­lö­nä vai­kut­ta­maan yhden met­rin nousuo­le­tuk­sen korot­ta­mi­seen esim. 2 metriin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Mie­tin vie­lä tuo­ta ”ei kysy­tä” argu­ment­tia. Kuten edel­lä kir­joi­tin, Suo­mi itse­näi­se­nä maa­na val­voo rajo­jaan. Tän­ne­hän on toki pyrit­ty tule­maan kysy­mät­tä esim. vuon­na ‑39, mut­ta suo­ma­lai­set oli­vat eri mieltä.

    Eli ilmei­ses­ti Soi­nin­vaa­ra arvioi, että jon­kin­lai­nen yli­kan­sal­li­nen sota­jouk­ko mie­hit­täi­si Suo­men ja sijoit­tai­si tän­ne ilmas­to­pa­ko­lai­sia par­haak­si kat­so­man­sa mää­rän? Mie­les­tä­ni eo. aja­tus­kul­ku on hyvin epärealistinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Joko taa­kan­jaos­ta sovi­taan kan­sain­vä­li­ses­ti ja nis­koit­te­le­vat maat pako­tye­taan mukaan totaa­li­sel­la kaup­pa­saar­rol­la tai sit­ten koko maal­ma ajau­tuu sotiin ja kaaokseen.

        tuos­sa ske­naa­rios­sa venä­jä oli­si var­maan aika hou­kut­te­le­va liit­to­lai­nen monel­le maalle

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Joko taa­kan­jaos­ta sovi­taan kan­sain­vä­li­ses­ti ja nis­koit­te­le­vat maat pako­tye­taan mukaan totaa­li­sel­la kaup­pa­saar­rol­la tai sit­ten koko maal­ma ajau­tuu sotiin ja kaaokseen.

        Kan­sain­vä­li­nen taa­kan­ja­ko tun­tuu epä­rea­lis­ti­sel­ta aja­tuk­sel­ta. Mitä merk­ke­jä on sii­tä että kv-yhtei­sö oli­si pakot­ta­mas­sa hii­li­diok­sii­di­pääs­tä­jiä­kään kuriin? Väes­tö­siir­rot, jot­ka sen­tään hel­pom­pi tor­jua rajoil­le kuin ilmas­to­muu­tos, oli­si vie­lä poliit­ti­ses­ti monin­ker­tai­ses­ti vai­keam­pi ope­raa­tio saa­da kan­sain­vä­li­ses­ti koordinoitua. 

        Eikö­hän ilmas­to­pa­ko­lai­siin tule päte­mään sama kuin mui­hin­kin pako­lai­siin: pai­ne koh­dis­tuu ensi­si­jas­sa naa­pu­ri­mai­hin. Näil­le raja­seu­duil­le voi konflik­te­ja var­maan­kin odottaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Entä­pä jos nis­koit­te­le­via mai­ta on pal­jon ja ne alka­vat teke­mään yhteis­työ­tä ja käy­mään kaup­paa keskenään?

        Veik­kai­sin että lopul­ta kui­ten­kin pää­dy­tään sotien ja kaa­ok­sen vaihtoehtoon.
        Kos­ka Suo­mi on sijain­nil­taan mel­ko syr­jäi­nen, meil­lä voi­si olla mah­dol­li­suus sel­vi­tä suh­teel­li­sen vähin vau­rioin tule­vis­ta mullistuksista. 

        Pent­ti Lin­ko­lan esit­tä­mä pelas­tus­ve­ne ‑ver­taus lie­nee tut­tu? Ehkä voi­sim­me yrit­tää teh­dä Suo­mes­ta pelastusveneen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Joko taa­kan­jaos­ta sovi­taan kan­sain­vä­li­ses­ti ja nis­koit­te­le­vat maat pako­tye­taan mukaan totaa­li­sel­la kaup­pa­saar­rol­la tai sit­ten koko maal­ma ajau­tuu sotiin ja kaaokseen.

        Vaih­toeh­dot eivät ole noin mustavalkoiset. 

        Ja jos ovat, niin sinun täy­tyy tie­tää, että nois­ta vaih­toeh­dois­ta ainoas­taan sota ja kaa­os tule­vat vali­tuik­si. Paras siis käyt­tää mie­li­ku­vi­tus­ta, ja löy­tää boxin ulko­puo­lel­ta vaihtoehtoja.….

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Joko taa­kan­jaos­ta sovi­taan kan­sain­vä­li­ses­ti ja nis­koit­te­le­vat maat pako­tye­taan mukaan totaa­li­sel­la kaup­pa­saar­rol­la tai sit­ten koko maal­ma ajau­tuu sotiin ja kaaokseen. 

        ’15-’16 pako­lais­krii­sis­tä­hän voi­daan yrit­tää ekstra­po­loi­da, kuin­ka tuos­sa kävi­si. Sil­loin Suo­meen saa­pui kym­me­niä­tu­han­sia tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta, ja täs­sä siir­to oli­si kol­me ker­ta­luok­kaa isom­pi. Voi­si vei­ka­ta, että seu­rauk­set­kin oli­si­vat saman­ta­pai­sia mut­ta mit­ta­kaa­val­taan suurempia.

        Euroo­pan päät­tä­jil­tä tuli alkuk­si reak­tio­na myö­tä­tun­toa ja ter­ve­tu­lo­toi­vo­tuk­sia. Äkkiä kui­ten­kin Euroo­pan maa­ra­joil­le ilmes­tyi tien­tuk­kei­ta ja raja­tar­kas­tuk­sia. Tur­va­pai­kan­ha­ki­jat juut­tui­vat Ete­lä-Euroop­paan hal­vim­man mukaan jär­jes­te­tyil­le lei­reil­le. Mitään taa­kan­jaos­ta teh­tyä pää­tös­tä ei saa­tu pidet­tyä. Rajat kiin­ni-oikeis­to sai ympä­ri Euroop­paa suu­ret vaa­li­voi­tot ja kas­voi pie­nes­tä hyl­kiö­po­ru­kas­ta var­tee­no­tet­ta­vak­si poliit­ti­sek­si voi­mak­si. Unio­nis­sa oltiin äkkiä val­mii­ta neu­vot­te­le­maan isois­ta­kin myön­ny­tyk­sis­tä ja kor­vauk­sis­ta naa­pu­ri­val­tioil­le kuten Tur­kil­le, kun­han nämä jar­rut­tai­si­vat siir­to­lais­pai­net­ta EU:n rajoilla.

        Jos täs­tä ekstra­po­loi­daan, ei tai­de­ta näh­dä valis­tu­nut­ta yli­kan­sal­lis­ta aut­ta­ja­koa­li­tio­ta, joka jär­jes­täi­si kai­kil­le tuli­joil­le elin­ti­laa län­si­mais­ta ja jyräi­si pai­kal­li­sen vas­ta­rin­nan. Ennem­min käy niin, että pit­kin Euroop­paa lie­huu haka­ris­ti­lip­pu­ja, nykyis­ten Perussuomalaiset&Sverigedemokraterna&AFD peh­mo­ja ja ihmi­sys­tä­väl­li­siä kat­san­to­kan­to­ja tulee ikä­vä, suh­tees­ta Venä­jään tulee sama­no­loi­nen kuin YYA-aikaan, ja rajan­val­von­taan hae­taan oppia elo­ku­vas­ta Cone­heads (https://www.youtube.com/watch?v=XaaWd1G8M9A).

        Ehkä junat kul­ke­vat sen­tään ajallaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Joko taa­kan­jaos­ta sovi­taan kan­sain­vä­li­ses­ti ja nis­koit­te­le­vat maat pako­tye­taan mukaan totaa­li­sel­la kaup­pa­saar­rol­la tai sit­ten koko maal­ma ajau­tuu sotiin ja kaaokseen.

        mik­si sinun mie­les­tä­si tuo­ta kaup­pa­saar­toa ei lai­te­ta nyt? Jos afri­kan syn­ty­vyys ei las­ke alle kah­den, niin kaup­pa poikki?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. OS: “Sato­jen mil­joo­nien ihmis­ten asut­ta­mi­nen uudes­taan ei ole aivan kivu­ton asia. Min­ne he mene­vät? Kat­se kään­tyy tie­tys­ti har­vaan asut­tui­hin mai­hin kuten Austra­li­aan – ja esi­mer­kik­si Suo­meen. Suo­men osuus tulee ole­maan usei­ta mil­joo­nia, eikä sitä meil­tä kysytä.”

    Muut­ta­jia tus­kin oli­si sato­ja mil­joo­nia, eikä muut­to oli­si ker­ta­ry­säys vaan jakau­tui­si hyvin pit­käl­le ajal­le käy­tän­nös­sä vain nykyis­tä muut­to­lii­ket­tä kasvattaen.

    Muut­ta­jien pyr­ki­myk­se­nä ei oli­si men­nä har­vaan asut­tui­hin mai­hin. Vaan pyr­ki­myk­se­nä oli­si men­nä sin­ne, mis­sä on tar­jol­la parem­pi toi­meen­tu­lo väki­ti­hey­des­tä riip­pu­mat­ta. Vaik­ka Lon­too­seen, joka on tihe­ään asut­tu, tai Suo­mes­sa pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Näin­hän se menee jo nyky­ään, eikä ilmas­ton köyh­dyt­tä­mä toi­mi­si yhtään täs­tä poik­kea­val­la tavalla.

    Ja tot­ta kai meil­tä kysyt­täi­siin, ja koko Euroo­pal­ta. Nato pys­tyi­si tor­ju­maan luvat­to­man maa­han­tu­lon, vaik­ka koko Poh­jois-Afrik­ka hyök­käi­si kai­kil­la ase­voi­mil­laan. Kyse on poliit­ti­sis­ta pää­tök­sis­tä Euroo­pas­sa ja Suo­mes­sa eli polii­ti­koil­ta kysyt­täi­siin. Kan­sa valit­see polii­ti­kot, jot­ka kan­san tah­don mukai­ses­ti pääs­tä­vät tai ovat pääs­tä­mät­tä nii­tä miljoonia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. vih­reä lan­ta: Nato

      vih­reä lan­ta:
      Ja tot­ta kai meil­tä kysyt­täi­siin, ja koko Euroo­pal­ta. Nato pys­tyi­si tor­ju­maan luvat­to­man maa­han­tu­lon, vaik­ka koko Poh­jois-Afrik­ka hyök­käi­si kai­kil­la ase­voi­mil­laan. Kyse on poliit­ti­sis­ta pää­tök­sis­tä Euroo­pas­sa ja Suo­mes­sa eli polii­ti­koil­ta kysyt­täi­siin. Kan­sa valit­see polii­ti­kot, jot­ka kan­san tah­don mukai­ses­ti pääs­tä­vät tai ovat pääs­tä­mät­tä nii­tä miljoonia. 

      Oli­si­ko täs­sä yksi syy liit­tyä Natoon? Sil­loin oli­sim­me muka­na päät­tä­mäs­sä mah­dol­li­sis­ta siirtolaisvirroista.
      Puo­lu­eet­to­mat maat vetä­vät pako­lai­sia kuin mag­neet­ti kuten tapah­tui 2015.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Ilmas­ton­muu­tos on iso haas­te, mut­ta mie­les­tä­ni aja­tus että “mei­dän pitäi­si kii­ruus­ti teh­dä enem­män” vain pahen­taa itse toi­min­nal­lam­me aiheut­ta­maam­me ongelmaa.

    Jos ter­vey­son­gel­mien kans­sa pai­ni­va ihmi­nen saa lää­kä­ril­tä tie­tää että vai­vat joh­tu­vat elä­män­ta­vois­ta, on toi­pu­mi­seen joh­ta­va toi­min­ta­ta­pa tämä: Vähen­ne­tään radi­kaa­lis­ti ongel­mal­li­sia tapo­ja (esim. tupa­koin­ti tai juo­pot­te­lu) tai hank­kiu­du­taan niis­tä eroon koko­naan. Samal­la toki syn­tyy tar­ve kor­va­ta van­hat tavat uusil­la, jot­ka ovat kes­tä­väm­piä ter­vey­den kan­nal­ta. Olen­nai­sin­ta toi­pu­mi­sen kan­nal­ta kui­ten­kin on van­has­ta ja hai­tal­li­ses­ta LUOPUMINEN.

    Äiti Maa ei siis suin­kaan toi­vo meil­tä lisää “ympä­ris­tö­te­ko­ja” vaan sitä että teki­sim­me VÄHEMMÄN hai­tal­li­sia teko­ja tai luo­pui­sim­me niis­tä koko­naan. Nyt tar­vit­tai­siin lää­kä­rin totuu­den­mu­kai­nen ana­lyy­si sii­tä mil­lai­nen “kehi­tys” ja mil­lai­set teot ovat aiheut­ta­nut krii­sin, poh­tien esim. sitä mil­loin tur­miol­li­nen kehi­tys alkoi ja mitä tuol­la het­kel­lä teh­tiin vää­rin. Tämän jäl­keen hank­kiu­du­taan vää­ris­tä tavois­ta eroon ja vas­ta sit­ten hil­jal­leen on aika miet­tiä mil­lai­nen pol­ku oli­si kestävämpi.

    Täs­tä syys­tä kan­na­tan perus­tu­loa mut­ta suh­tau­dun vähin­tään­kin huvit­tu­nees­ti kau­ra­mai­toi­hin ja kasvisruokapäiviin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Mik­si Osmo kuvit­te­let, että loput­to­maan lii­al­li­seen lisään­ty­mi­seen kehi­tys­mais­sa voi­daan vai­kut­taa tuo­mal­la yli­jää­mä­väes­töä Euroop­paan euroop­pa­lai­sil­ta asias­ta kysy­mät­tä? Ongel­ma on lii­al­li­nen lisään­ty­mi­nen mai­den tar­joa­miin resurs­sei­hin näh­den, ihmis­ten siir­tä­mi­nen tuot­ta­maan ongel­mia muil­le alueil­le on samaa luok­kaa kuin tul­pa­ta uppoa­vaa venet­tä heit­tä­mäl­lä vet­tä lai­dan yli.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Aasias­sa syn­ty­vyys on kyl­lä las­ke­nut aika alas. Afri­kas­sa tilan­ne on toi­nen. Jos Ban­ga­des­hin alu­ees­ta puo­let jää meren alle, sii­nä ei ole kyse lii­al­li­ses­ta väesd­tön­kas­vus­ta vaan meren pin­nan noususta.

        Bangla­des­hin väki­lu­ku on kol­min­ker­tais­tu­nut (nyt noin 170 milj.) 50 vuo­des­sa. Aikaa sopeu­tu­mi­seen on ollut ja oli­si vie­lä­kin. Mut­ta valit­tu suun­ta, eli nopea väes­tön kas­vat­ta­mi­nen, on ollut huo­no. Itse­näi­sen val­tion on otet­ta­va vas­tuu itsestään.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Aika aja­tel­la: Bangla­des­hin väki­lu­ku on kol­min­ker­tais­tu­nut (nyt noin 170 milj.) 50 vuo­des­sa. Aikaa sopeu­tu­mi­seen on ollut ja oli­si vie­lä­kin. Mut­ta valit­tu suun­ta, eli nopea väes­tön kas­vat­ta­mi­nen, on ollut huo­no. Itse­näi­sen val­tion on otet­ta­va vas­tuu itsestään.

        Jos Bangla­desh oli­si kol­min­ker­tais­ta­mi­sen sijaan har­ras­ta­nut yhden lap­sen poli­tiik­kaa ja onnis­tu­nut vaik­ka pudot­ta­maan kol­man­nek­sen väes­tös­tään, siel­lä voi­si olla nyky­ään vain 37 mil­joo­naa ihmis­tä. Jat­ket­tai­siin samaa kehi­tys­tä, niin sadan vuo­den pääs­tä kun maa-alaa oli­si vain puo­let käy­tet­tä­vis­sä, siel­lä tar­vit­si­si­kin asut­taa vain 10 mil­joo­naa ihmis­tä. Ongel­ma ei yhtäk­kiä oli­si­kaan ihan niin paha. 

        Vaik­ka tähän asti on nou­da­tet­tu kata­stro­faa­lis­ta lisään­ty­mis­po­li­tiik­kaa ja län­si­mai­den pyr­ki­myk­se­nä on ollut pön­kit­tää sitä, ei sil­ti­kään ole myö­häis­tä muut­taa suun­taa. Kaik­ki kehi­tys­a­pu ja kaik­ki rahoi­tus pitäi­si täs­tä eteen­päin kyt­keä väes­tön­kas­vun leik­kaa­mi­seen. Sii­nä on teho­kas, help­po ja hal­pa kons­ti paran­taa koko ihmis­kun­nan tulevaisuutta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Aika aja­tel­la: Bangla­des­hin väki­lu­ku on kol­min­ker­tais­tu­nut (nyt noin 170 milj.) 50 vuo­des­sa. Aikaa sopeu­tu­mi­seen on ollut ja oli­si vie­lä­kin. Mut­ta valit­tu suun­ta, eli nopea väes­tön kas­vat­ta­mi­nen, on ollut huo­no. Itse­näi­sen val­tion on otet­ta­va vas­tuu itsestään. 

        Bangla­des­his­sa on toteu­tet­tu mit­ta­vat kam­pan­jat väes­tön­kas­vun hil­lit­se­mi­sek­si 70-luvun puo­li­vä­lis­tä alkaen. Siel­lä on esi­mer­kik­si media­nä­ky­vyy­del­lä pyrit­ty saa­maan mata­lam­pi syn­ty­vyys hou­kut­te­le­vam­mak­si ja lisät­ty ehkäi­syn saa­ta­vuut­ta. Pro­jek­tin (n. 100 mil­joo­naa dol­la­ria / vuo­si) aikana
        — ehkäi­sy­me­ne­tel­miä käyt­tä­vien nais­ten osuus on nous­sut noin noin 8 %:sta 62%:iin
        — syn­ty­vyys on las­ke­nut 6 lap­ses­ta noin 2 lapseen.

        Ottaen huo­mioon että kysees­sä on maa jos­sa 80% väes­tös­tä on köy­hiä, ja hin­du­lai­suus ja islam ovat mer­kit­tä­väs­sä ase­mas­sa — ja suu­ret per­heet näi­den myö­tä suo­sios­sa — voi­daan puhua lois­ta­vas­ta onnistumisesta.

        Täs­sä kan­nat­taa ver­ra­ta toi­seen köy­hään ja väki­rik­kaa­seen maa­han Nige­ri­aan, niin Bangla­des­hin onnis­tu­mi­nen väes­tön­kas­vun hil­lit­se­mi­ses­sä kir­kas­tuu. Nige­rian lap­si­lu­ku on edel­leen yli 5 las­ta / nai­nen. Ennus­tei­den mukaan vuon­na 2050 Nige­rias­sa on jo 400 mil­joo­naa kun Bangla­des­his­sa 250 mil­joo­naa ihmis­tä. Molem­mis­sa oli vuon­na 2007 noin 150 mil­joo­naa ihmistä.

        Gap­min­der-link­ki Bangla­des­hin ja Nige­rian syntyvyystilastoihin:

        https://www.gapminder.org/tools/#$state$time$value=2018&delay:274;&entities$show$country$/$in@=nga&=bgd;;;;&marker$axis_y$which=children_per_woman_total_fertility&scaleType=linear&spaceRef:null;;;&chart-type=linechart

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Mik­ko Rau­tiai­nen: Bangla­des­his­sa on toteu­tet­tu mit­ta­vat kam­pan­jat väes­tön­kas­vun hil­lit­se­mi­sek­si 70-luvun puo­li­vä­lis­tä alkaen. Siel­lä on esi­mer­kik­si media­nä­ky­vyy­del­lä pyrit­ty saa­maan mata­lam­pi syn­ty­vyys hou­kut­te­le­vam­mak­si ja lisät­ty ehkäi­syn saa­ta­vuut­ta. Pro­jek­tin (n. 100 mil­joo­naa dol­la­ria / vuo­si) aika­na– ehkäi­sy­me­ne­tel­miä käyt­tä­vien nais­ten osuus on nous­sut noin noin 8 %:sta 62%:iin– syn­ty­vyys on las­ke­nut 6 lap­ses­ta noin 2 lapseen.
        Ottaen huo­mioon että kysees­sä on maa jos­sa 80% väes­tös­tä on köy­hiä, ja hin­du­lai­suus ja islam ovat mer­kit­tä­väs­sä ase­mas­sa – ja suu­ret per­heet näi­den myö­tä suo­sios­sa – voi­daan puhua lois­ta­vas­ta onnistumisesta. 

        Tot­ta. Jos Bangla­des­hin 2018 fer­ti­li­ty rate 2,1 pitää paik­kan­sa, niin juu­ri­kin Bangla­des­hin koke­muk­sis­ta pitäi­si hakea oppia, kun Intias­sa­kin se on 2,4. Kysy­myk­ses­sä on vie­lä­pä 90% mus­li­mi­maa, ja väes­tö­rä­jäh­dys­maat ovat mus­li­mi­mai­ta ja Afri­kan maita.

        Tosin kun Bangla­des­hin onnis­tu­mi­nen ja mene­tel­mät ovat hyvin tie­dos­sa, voi­ta­neen pää­tel­lä, että samat mene­tel­mät eivät muu­al­la mus­li­mi­mais­sa ja Afri­kas­sa ole riit­tä­viä, ja kehi­ty­sa­vun, kaup­pae­tu­jen ym. sito­mi­nen tiuk­kaan syn­ty­vyy­den sään­te­lyyn ehkäi­si­si ja hil­lit­si­si tule­vaa kata­stro­fia niin kehi­tys­mais­sa kuin län­si­mais­sa­kin. Kos­ka voim­me näh­dä var­mak­si sen, että ne tiu­kat pää­tök­set tule­vat ennem­min tai myö­hem­min (Lin­ko­lan pelastusvenevertaus).

        Ja se pää­tös tulee siis ole­maan, että koi­tat­te nyt vain sel­viy­tyä siel­lä kes­ke­nän­ne miten par­haak­si kat­sot­te, kos­ka teol­li­suus­mai­den resurs­sit yllä­pi­tää aiem­man kal­tais­ta sys­tee­miä eivät yksin­ker­tai­ses­ti vain enää rii­tä. Mut­ta on jär­je­tön­tä, että ne tiu­kat pää­tök­set teh­dään vas­ta tilan­tees­sa, joka on muut­tu­nut kata­stro­faa­li­ses­ta entis­tä­kin huonommaksi.
        Kaik­kein jär­jet­tö­min­tä­hän on kui­ten­kin se, että siir­re­tään väes­töä kehi­tys­mais­ta teol­li­suus­mai­hin, koska:
        1) Siir­ret­ty­jen ja hei­dän jäl­ke­läis­ten­sä tuot­ta­ma ympä­ris­tön kuor­mi­tus moni­kym­men- ja jopa yli satakertaistuu
        2) Teol­li­suus­mai­den väes­tö kor­vau­tuu kehi­tys­maa­lais­väes­töl­lä, joka ei kyke­ne kehit­tä­mään tai edes yllä­pi­tä­mään nykyis­tä tie­teel­lis­tek­no­lo­gis­ta tasoa, mm. ympä­ris­tö­tek­no­lo­gian kehi­tys­tä ja ylläpitoa
        3) Siir­ty­vä väki on mones­ti kyke­ne­vin­tä osaa kehi­tys­mai­den väes­tös­tä, mikä hei­ken­tää kotiin­sa jää­neen väes­tön mah­dol­li­suut­ta rat­kais­ta omia väes­tö- ja ympäristöongelmiaan
        4) Siir­to­lais­krii­sis­sä kamp­pai­le­vat teol­li­suus­maat jou­tu­vat kes­kit­ty­mään olen­nai­siin perus­tar­pei­siin­sa, lyö­den lapun luu­kul­le kehi­tys­mai­den ongel­mien tuke­mi­sen suh­teen, ja teol­li­suus­mai­den muut­tues­sa epäs­ta­bii­leik­si näis­sä jou­du­taan otta­maan käyt­töön epäin­hi­mil­li­sil­tä tun­tu­via kont­rol­li­toi­mia, ja myös sotien ris­ki kas­vaa. Län­si­mais­sa luvas­sa on Ete­lä-Afri­kan kal­tai­sia yhteis­kun­tia, jois­sa sisäi­nen kata­stro­fi on vain ajan kysy­mys. Ero­na kui­ten­kin se, että kun täl­lai­sia on usei­ta, ei muil­la län­si­mail­la ole enää nokan koput­ta­mis­ta samaan tapaan kuin aikoi­naan Ete­lä-Afri­kan suhteen.
        5) Kehi­tys­mai­den väes­tö­pai­neen pur­ka­mi­nen anta­mal­la väes­tön siir­tyä teol­li­suus­mai­hin on vie­lä huo­nom­pi idea kuin pei­ton jat­ka­mi­nen toi­ses­ta pääs­tä leik­kaa­mal­la, sil­lä väliai­kai­nen hel­po­tus kehi­tys­mais­sa kos­tau­tuu vie­lä pahem­pa­na kata­stro­fi­na, kun teol­li­suus­mail­ta ei enää omien väes­tö­on­gel­mien takia ole min­kään­lais­ta tukea odotettavissa

        Sum­ma sum­ma­rum: sai­raus pitää hoi­taa niin pian kuin mah­dol­lis­ta, eikä sin­ni­tel­lä sär­ky­lääk­keen varas­sa sii­hen asti, että sär­ky­lääk­keen lie­vi­tys ei enää rii­tä. Nyt on men­ty ibu­pro­fee­nil­la jo vuosikymmenet.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Siir­rät maa­lia. Kun kir­joi­tuk­ses­sa aihee­na oli hal­lit­se­mat­to­man ilmas­ton­muu­tok­sen tutot­ta­mat val­ta­vat kan­sain­vael­luk­set, aloit puhua aivan toi­ses­ta asias­ta, eli Afri­kan väes­tö­rä­jäh­dyk­ses­tä, jon­ka tuhois­ta minä­kin olen kir­joit­ta­nut monia ker­toa. Se on kui­ten­kin aivan eri asia.
        Todet­ta­koon, ettei Bangla Desh ole ainoa väes­tön kas­vun kuriin saa­nut isla­mi­lai­nen maa. Ira­nis­sa syn­ty­vyys romah­ti kym­me­nes­sä vuo­des­sa isla­mi­lai­sen val­lan­ku­mouk­sen jälkeen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Aasias­sa?
        Mit­kä alu­eet luet Aasiaan?
        Intia, Pakis­tan, Iran, Indo­ne­sia, Male­sia, Thaimaa?
        Ja näis­sä mais­sa­ko on alhai­nen syntyvyys?

        Odo­tel­laan nyt kun se meren pin­ta ensin nousee?
        On aika jän­nää tai tyh­mää että joi­den­kin perua­teet­to­mien ole­tus­ten mukaan eletään.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Kun Soi­ni­vaa­ra esit­tää sel­keäs­ti, että tämä hänen tule­vai­suu­den näky­män­sä on pes­si­mis­ti­nen ja tap­pio­mie­lia­laa hei­jas­te­le­va, niin a vot! — kom­men­teis­sa tämä pes­si­mis­mi, joka käsit­tää “masii­vi­set väes­tö­siir­rot”, muun­tau­tuu kivut­to­mas­ti ja takuu­var­mas­ti “Soi­nin­vaa­ran haa­vei­le­mak­si” mil­joo­nien ihmis­ten maahanmuutoksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Jos ilmas­to asiat täs­sä maas­sa kiin­nos­tai­si oikeas­ti, niin oli­si luul­lut että jouk­ko­lii­ken­ne kehit­tä­mi­sel­lä oli­si halut­tu vähen­tää yksi­tyi­sau­toi­lua. Ei vaan teh­tiin met­ro ole­mas­sa ole­van hyvän bus­si lii­ken­teen tilal­le ja edel­leen ne ket­kä ajaa autoil­la ajaa edel­leen kos­ka me kaik­ki emme käy ruo­ho­lah­des­sa töisssä.

    Mik­si met­roa tai juna­ra­taa ole teh­ty iso­jen pää­väy­lien varteen/tai pääl­le, län­si­väy­lä, kehä II, kehä I joil­la on suu­rin osa pk-seu­dun työ­mat­ka­lii­ken­tees­tä aje­taan omil­la autoil­laan. Kai­ken lisäk­si tuo met­ron kapa­si­teet­ti joka on teh­ty ei rii­tä edes tule­vai­suu­des­sa, ei mei­naa riit­tää edes nyt­kään. Met­ro on sii­tä huo­no että sen resurs­se­ja ei voi käyt­tää mis­sään muu­al­la, bus­se­ja voi käyt­tää muuallakin.

    Esi­mer­kik­si itä suun­nal­la pk-seu­tua on sama tilan­ne, hoi­toa­lan ihmi­set ker­too että työ­mat­kaan mene­vä aika on tosi pit­kä kos­ka jouk­ko­lii­ken­ne on suju­vaa kor­kein­taan vain sin­ne kes­kus­ta alu­eel­le. Moni ajaa­kin sit­ten autol­laan kos­ka ei halua käyt­tää yli tun­tia työ­mat­kaan pk-seu­dul­la. Minul­la työ­mat­ka espoos­ta hel­sin­kiin kes­tää yli tun­nin mikä on se pelk­kä matkustusaika.

    Oikeas­ti tah­to teh­dä oikeas­ti ilmas­toa suo­je­le­via rat­kai­su­ja ei ole, toi­sek­si ei ole osaa­mis­ta. Tun­tuu vähän että bis­nes sane­lee sen mitä teh­dään, muul­la ei ole mitään mer­ki­tys­tä. Ajam­me autoil­la töi­hin ja se on pirun kal­lis­ta ja eikun lisää vaan lai­te­taan kus­tan­nuk­sia autol­la aja­vien iloksi.

    Entäs jos autoi­li­jat siir­tyi­si 1.1.2020 jouk­ko­lii­ken­ne käyt­tä­jik­si, olet­taen että jouk­ko­lii­ken­ne kapa­si­teet­ti edes riit­täi­si sii­hen mut­ta lei­ki­tään nyt vaik­ka että siir­ty­mä­ai­ka oli­si 5 vuot­ta. Kaik­ki ket­kä tie­tää pal­jon­ko lii­ken­ne tuot­taa vero­tu­lo­ja, toi­sek­si pal­jon­ko lii­ken­ne työl­lis­tää niin taju­aa mit­kä seu­raa­muk­set täs­tä olisi. 

    Jos emme käyt­täi­si vel­kaa auto­jen han­kin­taan niin kuin­ka­han van­ha auto­kan­ta suo­mes­sa mah­tai­si olla.
    Onko se autoi­li­ja, joka käy töis­sä, ottaa vel­kaa, kan­taa ison taa­kan yksin sii­tä että pää­see suju­vas­ti niin paha täs­sä yhteis­kun­nas­sa että sitä pitää koko ajan olla pot­ki­mas­sa lisään­ty­vil­lä kustannuksilla?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. On hyvä, että Soi­nin­vaa­ra on “uskal­ta­nut” ottaa tämän asian esil­le. En ole ollut kovin opti­mis­ti­nen noi­den ilmas­to­toi­mien suh­teen. Kan­nat­ta kat­soa esi­mer­kik­si https://yle.fi/uutiset/3–11082187. Minus­ta on alka­nut myös tun­tu­maan kovin kum­mal­li­sel­ta, että ydin­voi­ma on sul­jet­tu pois säh­kön­tuo­tan­nos­sa. Kär­jes­sä ydin­voi­man vas­tus­ta­mi­ses­sa ovat olleet vih­reät puo­lu­eet ja ympä­ris­tö­jär­jes­töt. Kovin oudol­ta tun­tuu myös se, ettei sota­va­rus­te­lun vähen­tä­mis­tä ei näh­dä ilmastotoimena.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Eihän tuo Suo­mel­la ole niin­kään ongel­ma. Säh­köä saa­daan Ruot­sis­ta ja Nor­jas­ta. Jos mui­den mai­den asioi­hin voi sekaan­tua, niin kyl­lä tuo Sak­san tilan­ne kum­mas­tut­taa. Suo­mes­sa­kin jot­kut hen­ki­löt ehdot­ta­neet, että Sak­san Ener­giewen­de pitäi­si muka kopioi­da Suo­meen. Mie­les­tä­ni aika naivia.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Mik­ko Vuo­ri­nen:
        Eihän tuo Suo­mel­la ole niin­kään ongel­ma. Säh­köä saa­daan Ruot­sis­ta ja Nor­jas­ta. Jos mui­den mai­den asioi­hin voi sekaan­tua, niin kyl­lä tuo Sak­san tilan­ne kum­mas­tut­taa. Suo­mes­sa­kin jot­kut hen­ki­löt ehdot­ta­neet, että Sak­san Ener­giewen­de pitäi­si muka kopioi­da Suo­meen. Mie­les­tä­ni aika naivia.

        Sak­san mal­li on täy­sin epä­on­nis­tu­nut. Käsit­tääk­se­ni ei sitä kukaan halua kopioi­da min­ne­kään EUssa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Rea­lis­ti: Sak­san mal­li on täy­sin epä­on­nis­tu­nut. Käsit­tääk­se­ni ei sitä kukaan halua kopioi­da min­ne­kään EUssa.

        Näin kyl­lä jos­sain ehdo­tuk­sen, että Ener­giewen­de kopioi­tai­siin Suo­meen. Luu­lo­han on, että Sak­sa oli­si onnis­tu­nut joten­kin hyvin hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen vähentämisessä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. On todel­la eri­kois­ta tode­ta kuin ohi­men­nen, että mil­joo­nia tulee eikä meil­tä kysy­tä. Ter­ve reak­tio mas­sain­vaa­sion uhkaan on maan raja­val­von­nan tehos­ta­mi­nen ja maan aseis­ta­mi­nen siten, että täl­lai­nen uhkaa­va invaa­sio saa­daan tor­jut­tua. Onhan noi­ta rajo­jen yli mars­si­maan pyr­ki­nei­tä mas­so­ja ennen­kin torjuttu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Ilmas­to­yh­tä­lö on monen asian sum­ma ja ero­tus eikä ker­ran­nais­vai­ku­tuk­sia­kaan tie­de­tä ennakolta.
    Tie­to­ko­ne­mal­lin­nuk­sel­la ja Empii­ri­sin mit­tauk­sin saa­daan eri­lai­sia tulok­sia Hii­li­diok­sii­din määränkasvusta .
    Kas­vu on siis tosia­sia mut­ta dra­ma­tiik­ka saa­dan enim­mil­tään aikaan Mallinnuksilla.
    Edes glo­baa­li­ve­ro­tus hii­li­diok­sii­di­hai­tois­ta ei pois­ta seik­kaa että “elo­ke­hä” muut­tuu jat­ku­vas­ti ja kas­vi­huo­ne­kaa­su­ja on muitakin.
    Aurin­gon aktii­vi­suu­den­muu­tok­set , mag­neet­ti­sen­poh­jois­na­van siir­ty­mi­nen idem­mäk­si , sekä golf vir­ta ovat seik­ko­ja jot­ka vai­kut­ta­vat ihmis­ten toiminnanlisänä.
    Vedes­sä lel­lu­va muo­vi jota aurin­gon­läm­pö pilk­koo ja siir­tää sen ainek­sia nor­maa­liin veden­kier­toon on iso ongel­ma kuten myös ilma­ke­hän kei­no­te­koi­nen ioni­saa­tio jota teh­dään eri armei­joi­den ja ilmas­to­tie­teen tar­koi­tuk­sia palvelemaan.
    Pal­joa­kaan hul­lum­mak­si meno ei enää voi muut­tua kun aja­tel­laan vie­lä Maa­pal­lol­la val­lit­se­via omis­tus-suh­tei­ta jot­ka kui­ten­kaan eivät saa aikaan kuin sijoi­tuk­sia Mar­sin­ret­ki­kun­taan siis aivan Elä­mäl­le vie­raa­seen ympä­ris­töön ja robot­tei­hin jot­ka siel­lä vain voi­vat asua.Sitten kui­ten­kin aja­tel­laan että taval­li­set ihmi­set ja eläi­met ovat ikään­kuin lii­kaa maapallolla.
    Her­ra Armah­da meitä !

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. YK:n mukaan Afri­kas­sa on vuo­si­sa­dan lop­puun men­nes­sä yli 4 mil­jar­dia ihmis­tä. Väi­tät­kö, että ilmas­ton­muu­tos on pää­syy sel­lai­sen ihmis­mää­rän liik­kei­siin, kun jo nyt siel­tä on kova siir­to­lais­pai­ne euroop­paan? Suu­rin ongel­ma on, että täl­lä pal­lol­la on jo nyt lii­kaa ihmi­siä ja lisää tulee. Se nyt ei vaan sovi vih­re­ään maa­il­man­kat­so­muk­seen sanoa tuo­ta asi­aa ääneen, vaik­ka sen hyvin tiedätkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Ei tämä meren­pin­nan nousu niin dra­maat­ti­sel­ta näy­tä Hel­sin­gis­sä vie­lä val­lit­sen lie­vän maan­pin­nan nousun vuok­si. Vie­lä 2050 olta­neen liki­pi­täen nyky­ta­sol­la (Ilmas­to-oppaan kuvan mukaan). Vaa­sas­sa meren­pin­ta on las­ke­nut 100 vuo­des­sa 90 cm, mik­si sitä ei pide­tä suu­re­na ongelmana ?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Täs­sä isla­mis­ti­ses­sa invaa­sios­sa ei ole kyse mis­tään ilmas­ton­muu­tok­ses­ta vaan kaler­gi­suun­ni­tel­mas­ta, mikä täh­tää val­koi­sen rodun tuhoa­mi­seen. Ric­hard Nico­laus von Cou­den­ho­ve-Kaler­gi oli yksi EU:n perus­ta­jai­sis­tä ja idea löy­tyy suo­raan hänen kir­jas­taan Prak­tischer Idea­lis­mus. Luke­kaa asias­ta suo­mek­si täältä:

    http://kalergisuunnitelma.blogspot.com/2009/11/kreivi-kalergin-suunnitelma.html

    Ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­ma meren­pin­nan nousu tapah­tuu tuhan­sien vuo­sien aika­na, eikä ihmi­sel­lä ole sii­hen osaa eikä arpaa. Täs­sä video suo­mek­si: https://www.youtube.com/watch?v=Rq4XEaGsXu4

    Vih­reät ja vasem­mis­to­lai­set teke­vät ansio­kas­ta työ­tä glo­ba­lis­ti­pank­kii­rien hyväk­si, tuho­ten kan­sal­lis­val­tio Suo­men ja sen val­koi­sen kan­ta­väes­tön — ja sii­nä samas­sa omat lap­sen­sa ja lap­sen­lap­sen­sa. Lisäk­si voi­daan kysyä mitä jär­keä on rah­da­ta tän­ne väkeä Lähi-idäs­tä ja Afri­kas­ta, kun tuli­joi­den pääs­töt pahim­mil­laan 165-ker­tais­tu­vat? Lähde:

    https://cotap.org/per-capita-carbon-co2-emissions-by-country/

    Mikä­li Soi­nin­vaa­ra sen­su­roi tämän vies­tin, niin hän pal­jas­taa epä­re­hel­li­syy­ten­sä. Eikä se auta mitään, sil­lä lai­tan tämän teks­tin näky­viin myös muualle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Hans Ros­ling kri­ti­soi kir­jas­saan “Fak­to­jen maa­il­ma” täl­lais­ta hätävaisto/mukava pel­ko ajat­te­lua eri­tyi­ses­ti ns. ilmas­to­pa­ko­lai­suusuu­ti­soin­nis­sa. Lii­an mones­ti maahanmuuttoa/siirtolaisuutta seli­te­tää medias­sa näin, vaik­ka näyt­töä on vähän. Kan­nat­taa lukea kir­jan luku Hätä­vais­to. Mik­si aina valit­sem­me pahim­man vaih­toeh­don, emmä­kä sitä toden­nä­köi­sin­tä Lii­ot­te­lu syö uskot­ta­vuut­ta hyvin perus­tel­lul­ta datalta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. OS: “Helen lopet­taa Hana­saa­ren voi­ma­lai­tok­sen 2024 ja Sal­mi­saa­ren 2029. Pahem­min saa­tut­ta­vat tur­ve­lai­tok­set sen kun pors­kut­ta­vat. Niil­lä ei ole mitään sul­ke­mis­päi­vä­mää­rää tiedossa.”

    Niin lopet­taa Helen kivi­hii­len­käy­tön 2029 kun on edel­li­sen hal­li­tuk­sen sää­tä­män lain mukaan pak­ko. Monet Euroo­pan maat ovat kiel­tä­neet kivi­hii­len käy­tön jo tätä aiem­min (tie­tääk­se­ni mm. Eglan­ti, Rans­ka, Hol­lan­ti, Tans­ka jne). Helen ja BIOS keh­ta­si­vat vie­lä teet­tää Hele­nin enti­sel­lä joh­ta­jal­la kon­sult­ti­mie­li­pi­teen, että pitäi­si lykä­tä tätä vuot­ta 2029 Hele­nin kohdalla.

    Suo­men suu­rim­mat hii­li­diok­si­di­pääs­tä­jät oli­vat vii­me vuon­na: SSAB 4 milj CO2 ton­ni, Helen noin 3 milj, Nes­te noin 3 milj, Fin­nair noin 3 milj (vain osin Suo­mes­sa). Yhteen­sä nämä yri­tyk­set tuot­ta­vat yli 20% Suo­men CO2-pääs­töis­tä. Mik­si täs­tä ei puhu­ta enem­pää. Pääs­tö­kaup­pa ei toi­mi riit­tä­vän hyvin, kos­ka pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta on lii­an alhai­nen vie­lä­kin ja nii­tä jaet­tiin alun­pe­rin liikaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Helen toi­voo pääs­tö­oi­ke­ruk­sien hin­nan nouse­van pal­jon, kos­ka se nousee myös kil­pai­li­joil­la ja Helen on tehok­kaam­pi. Mut­ta jos pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta nousee vaik­ka­pa vain sataa euroon/tonni, saat­te olla var­mo­ja, että tur­peen polt­ta­jat tule­vat vaa­ti­maan tukiaisia.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Mikä­li tur­vet­ta nos­tet­tai­siin soi­ta kui­vaa­mat­ta, nos­ta­mal­la ensin kas­vu­ker­ros syr­jään ja nos­ton jäl­keen takai­sin, suot uudis­tui­si­vat 10 cm kol­mes­sa vuo­des­sa. Tämän ker­toi tele­vi­sio-ohjel­mas­sa suo­ma­lai­nen suo­tut­ki­ja. Tur­ve on uusiu­tu­va luon­non­va­ra, ei mikään fos­sii­li­nen polttoaine.

        Vih­reät halua­vat täs­sä­kin tuho­ta suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan. Eikä mikään ihme, koko vih­reä aate on Sta­sin luo­ma ja sen tar­koi­tus ei ollut ympä­ris­tön­suo­je­lu, vaan län­si­mais­ten demo­kra­tioi­den tuhoaminen:

        https://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitinen/2014/09/22/stasin-luomus/comment-page‑1/

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        NOs­te­taan­ko tur­vet­ta noin?

        Luku­har­joi­tuk­sia, kir­joi­tin: “Mikä­li tur­vet­ta nos­tet­tai­siin soi­ta kui­vaa­mat­ta, nos­ta­mal­la ensin kas­vu­ker­ros syr­jään ja nos­ton jäl­keen takai­sin, suot uudis­tui­si­vat 10 cm kol­mes­sa vuodessa.”

        Näin PITÄISI nos­taa tur­vet­ta, ei kui­vaa­mal­la suo mis­tä syn­tyy ravin­ne­pääs­tö­jä ja suo ei uusiudu.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        NOs­te­taan­ko tur­vet­ta noin?

        Ris­to Iso­mä­ki visioi uusim­mas­sa kir­jas­saan soi­den ohuen pin­ta­ker­rok­sen “nopea­kier­tois­ta” hyö­dyn­tä­mis­tä. Rah­ka­sam­mal kas­vaa mel­ko nopeas­ti, ver­rat­tu­na mitä sii­tä muun­tuu pysy­väk­si tur­peek­si luon­nol­li­ses­ti. Kerä­tään pin­ta­tur­vet­ta nykyi­sin­kin, mut­ta ei energia‑, vaan kas­vua­lus­ta käyttöön.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Eero Til­la­nen:
        Tur­ve on uusiu­tu­va luon­non­va­ra, ei mikään fos­sii­li­nen polttoaine. 

        Tur­ve on Suo­mes­sa mää­ri­tel­ty hitaas­ti uusiu­tu­vak­si ener­gia­raa­ka-aineek­si mut­ta muu­al­la maa­il­mas­sa se on joko fos­sii­li­nen polt­toai­ne tai hitaas­ti uusiu­tu­va. Tie­teel­li­nen tut­ki­mus ei ole yksi­mie­li­nen sii­tä onko tur­ve fos­sii­li­nen polt­toai­ne vai uudis­tu­va. Kui­ten­kin tur­peen pääs­töt ovat fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den luok­kaa. Maa­il­mas­sa on vain kol­me val­tio­ta jot­ka käyt­tä­vät tur­vet­ta ener­gian tuo­tan­toon. Suo­mi, Venä­jä ja Irlan­ti. Ei kovin­kaan laa­ja­mit­tai­ses­ti käy­tös­sä ole­va ener­gia muo­to. Irlan­nis­sa luo­vut­taa tur­peen käy­tös­tä . Suo­meen tur­peen käyt­tö ener­gia­na otet­tiin käyt­töön kau­pal­li­se­na vas­ta 1970-luvun öljy­krii­sin aika­na ener­gia muo­to­na jol­la oli tar­koi­tus siir­ty­mä­kau­den yli kor­va­ta ydin­voi­ma öljyn sijas­ta. Mut­ta kui­ten­kin tur­vet­ta ener­gian tuo­tan­toon jat­ket­tiin alue­po­li­tii­kan nimis­sä. Vään­tö onko tur­ve fos­sii­li­nen polt­toai­ne vai uusiu­tu­va jat­kuu Suo­mes­sa edel­leen vaik­ka muu­al­la se on mää­ri­tel­ty fos­sii­li­sek­si. Osmo Soi­nin­vaa­ra on muis­taak­se­ni väi­tel­lyt asias­ta ker­ran Porin Suo­miA­ree­nal­la erään kes­kus­ta­puo­lu­een kan­san­edus­ta­jan Juha Sipi­län kans­sa. Toi­voi­sin että olim­me mitä miel­tä tur­pees­ta niin pää­asias­sa pitäi­si olla tie­teel­li­nen tut­ki­mus käy­tös­sä onko tur­ve fos­sii­li­nen polt­toai­ne vai uusiu­tu­va. Kes­kus­te­lu ei mene eteen­päin mikä­li asi­aan sot­ke­taan puoluepolitiikka .

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Eero Til­la­nen:
        Tur­ve on uusiu­tu­va luon­non­va­ra, ei mikään fos­sii­li­nen polttoaine.

        Kes­kus­te­lu onko tur­ve fos­sii­li­nen polt­toai­ne vai uusiu­tu­va joh­tuu sii­tä että tie­teel­li­nen tut­ki­mus tur­pees­ta ei ole yksi­mie­li­nen. Tur­ve on mää­ri­tel­ty hitaas­ti uusiu­tu­vak­si polt­toai­neek­si. Kui­ten­kin tur­peen käyt­tö on maa­il­man laa­jui­ses­ti erit­täin pien­tä kos­ka maa­il­mas­sa on kol­me val­tio­ta jot­ka käyt­tä­vät tur­vet­ta ener­gian tuo­tan­toon. Suo­mi, Venä­jä ja Irlan­ti. Irlan­ti on ilmoit­ta­nut että siel­lä tur­ve joka on mää­ri­tel­ty fos­sii­li­sek­si niin sii­tä luo­vu­taan koko­naan. Toi­voi­sin että tur­pees­ta käy­ty kes­kus­te­lu ei poli­ti­soi­tui­si. Tie­teel­li­nen tut­ki­mus pitäi­si olla läh­tö­koh­ta­na. Tur­peen käyt­tö ener­gia­na otet­tiin käyt­töön kau­pal­li­ses­ti vuo­den 1973 öljy­krii­sin jäl­keen kun yli­me­no kau­te­na ydin­voi­ma­lan tuo­tan­nol­le ennen kuin Lovii­san ydin­voi­ma­la val­mis­tui 1977. Kui­ten­kin tur­peen käyt­tö ener­gia muo­to­na on erit­täin kiis­ta­na­lai­nen. Tur­pees­ta pitäi­si kui­ten­kin kes­kus­tel­la. Asial­li­ses­ti ja tie­teel­li­sen tut­ki­muk­sen poh­jal­ta. Myös mui­den mai­den koke­muk­set tur­pees­ta voi­si olla hyvä poh­ja keskustelulle

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Aika aja­tel­la: Eikä ole hyvä ja jär­ke­vää, että ensin luo­vu­taan ulko­mai­sen fos­sii­li­sen käy­tös­tä ja vas­ta sit­ten koti­mai­sen ”puo­li­fos­sii­li­sen” käytöstä?

        Ihan samaa hii­li­diok­si­dia niis­tä vapau­tuu, tur­pees­ta jopa enem­män, eikä maa­pal­lon hii­li­va­ras­tot osaa tun­nis­taa mis­tä kysei­nen hii­li­diok­si­di on kotoi­sin joten samal­la voi­mal­la ne vai­kut­ta­vat ilmastonmuutokseen. 

        Eero Til­la­nen:
        Mikä­li tur­vet­ta nos­tet­tai­siin soi­ta kui­vaa­mat­ta, nos­ta­mal­la ensin kas­vu­ker­ros syr­jään ja nos­ton jäl­keen takai­sin, suot uudis­tui­si­vat 10 cm kol­mes­sa vuo­des­sa. Tämän ker­toi tele­vi­sio-ohjel­mas­sa suo­ma­lai­nen suo­tut­ki­ja. Tur­ve on uusiu­tu­va luon­non­va­ra, ei mikään fos­sii­li­nen polttoaine.

        Vih­reät halua­vat täs­sä­kin tuho­ta suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan. Eikä mikään ihme, koko vih­reä aate on Sta­sin luo­ma ja sen tar­koi­tus ei ollut ympä­ris­tön­suo­je­lu, vaan län­si­mais­ten demo­kra­tioi­den tuhoaminen:

        https://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitinen/2014/09/22/stasin-luomus/comment-page‑1/

        Tai­si tul­la pilk­ku­vir­he, soi­den bio­mas­san kas­vu­no­peus on ete­lä-Suo­mes­sa GTK:n tut­ki­muk­sen mukaan 1,5mm — 2,9mm. Uudis­tet­tu­jen soi­den bio­mas­sa kas­vaa kes­ki­mää­rin vie­lä tätä­kin hitaammin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Eero Til­la­nen:
        Mikä­li tur­vet­ta nos­tet­tai­siin soi­ta kui­vaa­mat­ta, nos­ta­mal­la ensin kas­vu­ker­ros syr­jään ja nos­ton jäl­keen takai­sin, suot uudis­tui­si­vat 10 cm kol­mes­sa vuo­des­sa. Tämän ker­toi tele­vi­sio-ohjel­mas­sa suo­ma­lai­nen suo­tut­ki­ja. Tur­ve on uusiu­tu­va luon­non­va­ra, ei mikään fos­sii­li­nen polttoaine.

        https://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitinen/2014/09/22/stasin-luomus/comment-page‑1/

        Yri­tän itse pitää ilmas­to­kes­kus­te­lun omas­sa pääs­sä­ni yksin­ker­tai­se­na seu­raa­vin kysymyksin:
        1) Tuo­ko puhee­na ole­va toi­mi ilma­ke­hään CO2:a, jota siel­lä ei ole aikoi­hin ( 100 v, 1000v, 10000v …500 mv jne) ollut?
        2) Miten puhee­na ole­va toi­mi vai­kut­taa ilma­ke­häs­sä ole­van CO2:n sitomiseen?
        3) Miten puhee­na ole­va toi­mi vai­kut­taa hii­li­va­ras­toon lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä, vuo­si­sa­toi­na? ‑Eli akuut­tiin ongelmaan.

        Tuo sinun ker­to­ma­si mene­tel­mä saa plus­saa kysy­myk­sis­tä 2 ja 3. Vali­tet­ta­vas­ti vain kysy­myk­sen 1 vas­taus tuo esiin sen, että vaik­ka näin teh­täi­siin­kin, ilmoil­le tulee usei­ta tuhan­sia vuo­sia ilma­ke­häs­tä pois­sa ollut­ta hiiltä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. Tapio: Yri­tän itse pitää­il­mas­to­kes­kus­te­lun omas­sa pääs­sä­niyk­sin­ker­tai­se­na seu­raa­vin kysymyksin:
        1) Tuo­ko puhee­na ole­va toi­miil­ma­ke­hään CO2:a, jota siel­lä ei ole aikoi­hin (100 v, 1000v, 10000v …500 mv jne) ollut?
        2) Miten puhee­na ole­va toi­mi vai­kut­taa ilma­ke­häs­sä ole­van CO2:n sitomiseen?
        3) Miten puhee­na ole­va toi­mi vai­kut­taa hii­li­va­ras­toon lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä, vuo­si­sa­toi­na? ‑Eli akuut­tiin ongelmaan.

        Tuo sinun ker­to­ma­si mene­tel­mä saa plus­saa kysy­myk­sis­tä 2 ja 3.Valitettavasti vain kysy­myk­sen 1 vas­taus tuo esiin sen, että vaik­ka näin teh­täi­siin­kin, ilmoil­le tulee usei­ta tuhan­sia vuo­sia ilma­ke­häs­tä pois­sa ollut­ta hiiltä.

        Ei muu­ten saa plus­saa kol­mo­ses­ta­kaan, sil­lä nuo­res­sa 10 cm:n tur­ve­ker­rok­ses­sa on vain mur­to-osa sii­tä hii­li­mää­räs­tä, joka oli pois kor­ja­tus­sa 10 cm:n polttoturvekerroksessa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Count­ry­boy: Fin­nair

      Count­ry­boy:
      Suo­men suu­rim­mat hii­li­diok­si­di­pääs­tä­jät oli­vat vii­me vuon­na: SSAB4 milj CO2 ton­ni, Helen noin 3 milj, Nes­te noin 3 milj, Fin­nair noin 3 milj (vain osin Suo­mes­sa). Yhteen­sä nämä yri­tyk­set tuot­ta­vat yli 20% Suo­men CO2-pääs­töis­tä. Mik­si täs­tä ei puhu­ta enem­pää. Pääs­tö­kaup­pa ei toi­mi riit­tä­vän hyvin, kos­ka pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta on lii­an alhai­nen vie­lä­kin ja nii­tä jaet­tiin alun­pe­rin liikaa. 

      Tuo Fin­nai­rin osuus on aika­moi­nen. Miten suu­ri osa len­to­mat­kois­ta on todel­la tarpeellisia?
      Asun­to­ja jou­tuu joka tapauk­ses­sa läm­mit­tä­mään taval­la tai toi­sel­la, ja ilman teol­li­suut­ta Suo­mi oli­si vara­ri­kos­sa ja ilman moot­to­roi­tua tie‑, rai­de ja vesi­lii­ken­net­tä palat­tai­siin keskiajalle.

      Mut­ta se len­tä­mi­nen, jos esim puo­let Fins­kin len­to­mat­kois­ta on suo­ma­lais­ten teke­miä ja lisää sii­hen suo­ma­lais­ten len­to­mat­kat mui­den yhtiöi­den koneil­la, niin puhu­taan mel­kein 10% Suo­men pääs­töis­tä. Ja hyvin moni ei len­nä edes ker­ran vuo­des­sa, joten voi kysyä että mikä ihmeen tar­ve joil­la­kin on len­tää niin pal­jon että puto­aa poh­jat pois koko kes­kus­te­lus­ta? Kos­ka minä len­nän, muut kärsikööt!

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Kai­ken kaik­ki­aan tule­vai­suu­des­sa pitäi­si pys­tyä noi­hin väes­tö­siir­toi­hin noin pitem­mäl­lä täh­täi­mel­lä. Jos noin 50–100000 vuo­den pääs­tä tulee taas jää­kausi, niin onko esi­mer­kik­si Suo­mi sil­loin asu­mis­kel­poi­nen. Eikös sitä edel­li­sel­lä­kin jää­kau­del­la mah­dol­li­nen Suo­men asu­tus jou­tu­nut väis­ty­mään johon­kin Espan­jan tienoille,

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. En ole samaa mieltä, enkä eri mieltä, pikemminkin päin vastoin =) says:

      Kovias­ti toi­von, että mei­dän täy­tyi­si poh­tia väes­tön­siir­to­ja noin pit­käl­lä aikajänteellä. 

      Täl­lä menol­la täs­tä pal­los­ta voi tul­la asuin­kel­vo­ton. En tie­dä mil­lä toden­nä­köi­syy­del­lä täl­le pal­lol­la elää vie­lä 5 tai 15 suku­pol­vea, mut­ta se on jotain 0–100% välil­lä. Vali­tet­ta­vas­ti var­maa ei ole että pal­lom­me pysyy asuinkelpoisena. 

      Useam­pi mil­jar­döö­ri on rahoil­laan lyö­nyt vetoa sen puo­les­ta, että mei­dän on pak­ko teh­dä Mar­sis­ta tai muu­toin ava­ruu­des­ta asu­mis­kel­poi­nen. Toi­vot­ta­vas­ti ovat väärässä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Lap­set ovat ainoa (epä)varma tur­va van­huu­den varal­le. Näin on aina ollut ja on edel­leen­kin — vali­tet­ta­vas­ti. Kii­nas­sa yhden lap­sen poli­tiik­ka ja van­hus­ten eli­niän piden­ty­mi­nen on joh­ta­nut sii­hen, että paris­kun­nal­la saat­taa olla nel­jä van­hus­ta hoi­det­ta­va­na ja huol­let­ta­va­naan. Japa­nis­sa väes­tön­kas­vun vähe­ne­mi­nen ja van­hus­ten ikään­ty­mi­nen ja kie­li­tai­toi­sen hoi­va­hen­ki­lö­kun­nan puu­te on suu­ri ongle­ma. Tämä lyhyt kom­ment­ti liit­tyen väes­tön­kas­vun syihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Hyvä Osmo!

    Tätä ulos­tu­loa olen odot­ta­nut, vaik­ka­kin pak­ko sanoa että en vih­reil­tä. Minun maa­il­mas­sa­ni vih­reä lii­ke edus­taa vah­vaa idea­lis­mia ja heik­koa rea­lis­mia. Täs­sä taas oli vah­vas­ti rea­lis­mi muka­na, suo­ras­taan inho­rea­lis­mi. Osmol­la on kui­ten­kin kyky aja­tel­la isos­ti, niin ajal­li­ses­ta kuin maan­tie­teel­li­ses­tä­kin näkökulmasta.

    Hei­tit ilmoil­le pal­jon hata­ria kysy­myk­siä, ja joi­tain puo­lik­kai­ta vas­tauk­sia; Miten­kö tule­viin muu­tok­siin tulee varau­tua? Kysy sitä isoil­ta pojil­ta, niis­tä jokai­nen kes­kit­tyy enem­män varau­tu­mi­seen, kuin toi­vot­to­maan ilmas­ton­muu­tok­sen torjuntaan. 

    Kii­na val­taa (lausu­taan “vuo­kraa”) vil­je­lys­mai­ta kaik­kial­ta, eri­tyi­ses­ti Itä-Euroo­pas­ta ja kes­ki­sen Afri­kan vil­ja­vis­ta mais­ta. Tekee 50-vuo­den vuo­kra­so­pi­muk­sia suo­raan val­tion­pää­mies­ten kans­sa ja pitää huo­len oikeuk­sis­taan kai­kis­sa olo­suh­teis­sa. Venä­jä var­mis­te­lee tie­to­verk­ko­aan, maa­ta­lout­taan ja elin­tar­vi­ke­teol­li­suut­taan tule­viin olo­suh­tei­siin. Venä­jäl­lä on hyvin tie­dos­sa että tapah­tui mitä tahan­sa, Venä­jä kyke­nee ruok­ki­maan väes­tön­sä aina. Toi­saal­ta on tie­dos­sa sekin, että krii­si­ti­lan­teis­sa jae­taan kor­tit uudes­taan ja Venä­jä voi olla suu­rin voit­ta­ja täs­sä krii­sis­sä, val­ta­vien vil­je­ly­kel­pois­ten aluei­den­sa vuok­si. Yhdys­val­lat taas on riit­tä­vän vah­va, oma­va­rai­nen ja maan­tie­teel­li­ses­ti iso maa sel­vi­täk­seen tule­vis­ta haas­teis­ta. Yhdys­val­loil­la oli akil­leen kan­ta­pää, riip­pu­vuus mui­den öljy­va­rois­ta, joka sekin on vii­meis­ten vuo­sien aika­na saa­tu kor­jat­tua uusien tek­nii­koi­den ja val­ta­van rahal­li­sen panos­tuk­sen vuoksi.

    Ja mitä tekee pis­kui­nen Suo­mi? Heris­te­lee sor­me­aan muil­le, ajaa maa­ta­lou­den kyyk­kyyn, teol­li­suu­den Kii­naan ja lopet­taa jopa lisään­ty­mi­sen ja lopul­ta myös syö­mi­sen. Kuo­lee ja kuih­tuu pois.

    Jos tule­viin haas­tei­siin halu­taan varau­tua, niin tär­kein on aina ruo­ka­huol­to, toi­se­na vakaus ja lain­sää­dän­tö ja kol­man­te­na rajo­jen var­mis­ta­mi­nen. Eli ensin pitäi­si var­mis­taa ja vah­vis­taa maa­ta­lou­den toi­min­tae­del­ly­tyk­set, mut­ta myös poro­ta­lou­den, kala­ta­lou­den ja ruo­an varas­toin­nin tilan­ne. Nykyi­sel­lä ruo­an­tuo­tan­nol­laan Suo­mi pys­tyy elät­tä­mään noin mil­joo­na ihmis­tä. Kuvit­te­le, jos rajat lai­te­taan kiin­ni ja vil­jan­tuon­ti lop­puu niin ruo­kaa riit­tää mil­joo­nal­le suo­ma­lai­sel­le, ja loput 4,5 mil­joo­naa pures­ke­lee kyn­si­ään? Tai ehkä sit­ten­kin näl­käi­sem­pi väes­tö aloit­taa mel­la­kat, ryös­tää kau­pat, maa­ti­lat, lei­po­mot ja armei­jan varastot?

    Kun kui­vuus, nälän­hä­dät, pako­lai­suus, ja kul­ku­tau­dit saa­vut­ta­vat seu­raa­vat asteen­sa, niin mis­tä me ostam­me ruo­kaa lopuil­le 4,5 mil­joo­nal­le suo­ma­lai­sel­le? Entä mis­tä me saam­me ruo­an mil­joo­nil­le lisä­suil­le, tule­vil­le pako­lai­sil­le? Ruo­an tuo­tan­to on tär­kein varau­tu­mis­kei­no, ääret­tö­män tärkeä. 

    Toi­se­na koh­ta­na on lain­sää­dän­tö, ja se edel­lyt­tää niin raju­ja lake­ja ettei sii­hen pys­ty yksi­kään län­si­mai­nen demo­kra­tia, kaik­kein vähi­ten Suo­mi. Suo­mi on peh­mey­den peri­ku­va, puo­lus­tus­ky­vy­tön ja toi­min­ta­ky­vy­tön, eri­tyi­ses­ti nykyi­sel­lä hal­li­tus­ko­koon­pa­nol­la. Lain­sää­dän­nöl­lä pitäi­si var­mis­taa, että kata­stro­fien ja mil­joo­nien pako­lais­ten vyö­ryes­sä rajo­jen yli, tuli­jat voi­daan pysäyt­tää rajal­le voi­ma­toi­min ja tämä on ääret­tö­män han­ka­laa, jopa mah­do­ton­ta. Aseel­li­nen tun­keu­tu­ja voi­daan pysäyt­tää ampu­mal­la, mut­ta mil­lä pysäy­tät tuhat asee­ton­ta tuli­jaa, lap­sia, nai­sia ja van­huk­sia? Ampu­mal­la­ko? Entä mil­lä pysäy­tät jos tuli­joi­ta on päi­vit­täin usei­ta tuhan­sia? Ei mil­lään, aseet­to­mien tuli­joi­den edes­sä olem­me täy­sin voimattomia. 

    Pak­ko vie­lä sanoa, ettei mitään uut­ta aurin­gon alla. Vie­tin tal­ven 2010 maa­il­man poh­joi­sim­mas­sa asu­tus­sa kyläs­sä, kan­sain­vä­li­ses­sä tut­ki­jayh­tei­sös­sä ilmas­ton- ja jään­tut­ki­joi­den kans­sa. Hei­dän mie­li­pi­teen­sä oli poik­keuk­set­ta sama, jokai­sel­la tut­ki­jal­la kan­sal­li­suu­des­ta riip­pu­mat­ta. Vies­ti kuu­lui suun­nil­leen näin; “ihmi­sen aiheut­ta­ma ilmas­ton­muu­tos on tosia­sia, mut­ta sen tor­ju­mi­seen olem­me aut­ta­mat­ta myö­häs­sä” tai “vaik­ka ihmis­kun­ta tuhou­tui­si tänään, ilmas­ton­muu­tos ei pydäh­dy sii­hen vaan jat­kuu vähin­tään sato­ja vuo­sia”. Nämä oli­vat tut­ki­joi­den mie­li­pi­tei­tä, ‑ilmas­ton­tut­ki­joi­den.

    Vih­rei­tä en ole kos­kaan äänes­tä­nyt, mut­ta Osmon koh­dal­la voi­sin teh­dä poik­keuk­sen. Osmol­le esi­tän­kin vie­lä kysy­myk­sen; Onko muu­tok­seen varau­tu­mi­nen sit­ten­kin jopa tär­keäm­pää kuin muu­tok­sen torjunta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Olli:
      Nykyi­sel­lä ruo­an­tuo­tan­nol­laan Suo­mi pys­tyy elät­tä­mään noin mil­joo­na ihmis­tä. Kuvit­te­le, jos rajat lai­te­taan kiin­ni ja vil­jan­tuon­ti lop­puu niin ruo­kaa riit­tää mil­joo­nal­le suo­ma­lai­sel­le, ja loput 4,5 mil­joo­naa pures­ke­lee kyn­si­ään? Tai ehkä sit­ten­kin näl­käi­sem­pi väes­tö aloit­taa mel­la­kat, ryös­tää kau­pat, maa­ti­lat, lei­po­mot ja armei­jan varastot? 

      Onko näin? Itse olen ymmär­tä­nyt että meil­lä on yli­tuo­tan­toa aina­kin mei­je­ri- ja liha­tuot­teis­ta, tai aina­kin oli­si mah­dol­li­suus enem­pään vien­tiin kuin mitä nyt vie­dään, kun Venä­jä-pakot­teet ovat lei­kan­neet sitä.
      Vil­jas­ta voi tul­la pulaa kato­vuo­si­na mut­ta muu­ten mah­dol­li­suu­det oma­va­rai­suu­teen pitäi­si olla koh­dal­laan. Krii­si­ti­lan­teis­sa ei voi tie­ten­kään olla niin nir­so sen suh­teen mitä syö. Sila­kat ja sär­jet alka­vat kelvata.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Olet oikeas­sa mei­je­ri­tuot­tei­den osal­ta, itse asias­sa myös joi­den­kin vil­ja­la­jien ja jopa (kas­vi­huo­ne) kas­vis­ten osal­ta olem­me oma­va­rai­sia. — Aina­kin periaatteessa.

        Peri­aat­tees­sa” sik­si, että yleen­sä las­kel­mat oma­va­rai­suu­des­ta läh­tee nykyi­ses­tä kulu­tuk­ses­ta, eli esim. pal­jon­ko nykyi­sin syö­dys­tä rukiis­ta on tuo­tet­tu suo­mes­sa. Sitä ske­naa­rio­ta las­kel­mat ei huo­mioi miten­kään että kun ruo­an tuon­ti lop­puu koko­naan, mil­lä kor­va­taan nykyi­seen ruo­ka­va­lioon kuu­lu­vat tuon­ti­he­del­mät, — päh­ki­nät, — kas­vik­set, — kah­vit, ‑kaa­kaot, tuon­ti­lo­hen, nau­dan­li­han, broi­le­rit, keba­bit tai vaik­ka ton­ni­ka­lan. Artik­ke­lei­ta on tuhan­sia, ehkä kymmeniätuhansia.

        Jos kaik­ki tuon­ti­ruo­ka jou­du­taan kor­vaa­maan koti­mai­sel­la tuo­tan­nol­la, kaik­ki kas­vi­kun­nan tuot­teet kor­va­taan vil­ja­tuot­teil­la ja eläin­tuot­teet vas­taa­vil­la. Jos nykyi­sel­lään rukiis­ta (ruis) 65–75% on koti­mais­ta tuo­tan­toa, mihin se riit­tää jos sil­lä kor­va­taan myös kaik­ki tuon­ti­he­del­mät ja kas­vik­set? Kat­taa­ko se 30% kulu­tuk­ses­ta, vai 20% vai pel­käs­tään 10%? Mene ja tiedä. 

        Tai pal­jon­ko maa­ta­lou­den vaa­ti­mas­ta polt­toai­neis­ta, lan­noit­teis­ta, säh­kös­tä tai rehuista(usein soi­ja) on koti­mais­ta? Ja miten maa­ta vil­jel­lään jos tuon­ti on seis, rajat kiin­ni, öljyä ei saa­da ja Nes­teen jalos­ta­mo Por­voos­sa posau­te­taan tai­vaan tuuliin. 

        Täs­tä on teh­ty pal­jon las­kel­mia ja vakuut­ta­vim­mat pää­tyy ruo­kao­ma­va­rai­suu­den osal­ta jon­ne­kin mil­joo­nan ihmi­sen koh­dal­le. — nämä­kin sil­lä ole­tuk­sel­la että öljyä, säh­köä ja lan­noit­tei­ta joku myy meil­le edel­leen. Venä­jä­kö sitä krii­si­ti­lan­tees­sa edel­leen myy, se on jo toi­nen tarina. 

        Hir­ven­li­haan, mus­ti­koi­hin tai ahve­niin taas ei kan­na­ta pal­joa nojau­tua las­kel­mis­sa. Mui­nais-suo­ma­lai­sia met­säs­tä­jä-keräi­li­jöi­tä tut­ki­vat ovat pää­ty­neet sii­hen, että luon­non­ti­lai­nen Suo­mi on voi­nut elät­tää noin 10 000–20 000 ihmis­tä ennen maa­ta­lou­den ensias­ke­lia, eikä tilan­ne ole nois­ta ajois­ta aina­kaan paran­tu­nut. Nykyi­nen väes­tö met­säs­tää met­sät tyh­jik­si paris­sa vii­kos­sa. Tai kalas­taa jär­vet ja joet.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Eero Til­la­nen:
        ”Niin kau­an, kuin Suo­mi on itse­näi­nen maa, se val­voo omia rajo­jaan ja päät­tää maa­han­tu­lon edellytyksistä.”

        Suo­mi ei EU-jäse­nyy­den tul­tua voi­maa 1995 ole ollut enää itse­näi­nen maa ja niin­pä tän­ne tuli 2015 yli 35 000 ”pako­lais­ta” Ruot­sis­ta, tur­val­li­ses­ta maasta!

        Suo­men ja Ruot­sin raja on ollut avoin kym­me­niä vuo­sia ennen Suo­men EU-jäse­nyyt­tä. Että, se sii­tä EU:sta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Olli: Hir­ven­li­haan, mus­ti­koi­hin tai ahve­niin taas ei kan­na­ta pal­joa nojau­tua las­kel­mis­sa. Mui­nais-suo­ma­lai­sia met­säs­tä­jä-keräi­li­jöi­tä tut­ki­vat ovat pää­ty­neet sii­hen, että luon­non­ti­lai­nen Suo­mi on voi­nut elät­tää noin 10 000–20 000 ihmis­tä ennen maa­ta­lou­den ensias­ke­lia, eikä tilan­ne ole nois­ta ajois­ta aina­kaan parantunut. 

        Olli: Mui­nais-suo­ma­lai­sia met­säs­tä­jä-keräi­li­jöi­tä tut­ki­vat ovat pää­ty­neet sii­hen, että luon­non­ti­lai­nen Suo­mi on voi­nut elät­tää noin 10 000–20 000 ihmis­tä ennen maa­ta­lou­den ensias­ke­lia, eikä tilan­ne ole nois­ta ajois­ta aina­kaan parantunut

        On se tilan­ne oleel­li­ses­ti muut­tu­nut. Vil­jan, peru­nan, juu­rek­sien, kaal­ten, salaat­tien jne. saa­ta­vuut­ta ja satoi­suut­ta on kehi­tet­ty nois­ta ajois­ta todel­la pal­jon. Ete­län hedel­mät jäi­si­vät var­maan pois, mut­ta jol­lei teol­li­nen struk­tuu­ri täy­sin romah­tai­si, ne voi­tai­siin kom­pen­soi­da piha­kas­vi­huo­neis­sa (siis ilman läm­mi­tys­tä) kas­va­te­tuil­la tomaa­teil­la ja kur­kuil­la ja mar­ja­pen­sai­den ja ome­na­pui­den kas­va­tuk­sel­la sekä ahke­ral­la marjanpoiminnalla. 

        Olen itse elä­nyt tuol­lai­ses­sa maa­il­mas­sa 70 vuot­ta sit­ten. Pai­kal­li­nen saha tar­jo­si sikä­läi­seen tapaan 2 hen­gen talou­tem­me käyt­töön vajaan heh­taa­rin maa­ta, jos­sa juu­ri noin teh­tiin. Jau­hot ja mai­to­tuot­teet piti ostaa, mut­ta myim­me mar­jo­ja, tuos­sa maas­sa kas­va­tet­tu­ja juu­rek­sia, peru­noi­ta, kaa­le­ja jne. Kalo­ja sai joes­ta katis­kal­la ja tal­vel­la isku­kou­kuil­la. Lihaa­kin syö­tiin muu­ta­man kar­ran vuo­des­sa. Siat, kanat ja lam­paat oli­vat jo sil­loin hyvin ekotehokkaita.

        En tar­koi­ta, että elim­me luon­tais­ta­lou­des­sa, mut­ta ellei­vät olo­suh­teet tääl­lä romah­da, tiu­kan pai­kan tul­len hehtaari/ihminen tuot­taa Suo­mes­sa­kin tar­vit­ta­van ruu­an. Töi­tä pitää kyl­lä ahke­ras­ti teh­dä, eivät­kä tar­vit­ta­vat pel­lot syn­ny muu­ta­mas­sa vuodessa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Tapio:
        On se tilan­ne oleel­li­ses­ti muuttunut.Viljan, peru­nan, juureksien,kaalten, salaat­tien jne. saa­ta­vuut­ta ja satoi­suut­ta on kehi­tet­ty nois­ta ajois­ta todel­la paljon.Etelän hedel­mät jäi­si­vät var­maan pois, mut­ta jol­lei teol­li­nen struk­tuu­ri täy­sin romah­tai­si, ne voi­tai­siin kom­pen­soi­da piha­kas­vi­huo­neis­sa (siis ilman läm­mi­tys­tä) kas­va­te­tuil­la tomaa­teil­la ja kur­kuil­la ja mar­ja­pen­sai­den ja ome­na­pui­den kas­va­tuk­sel­la sekä­ah­ke­ral­la marjanpoiminnalla. 

        Olen itse elä­nyt tuol­lai­ses­sa maa­il­mas­sa 70 vuot­ta sitten.Paikallinen saha tar­jo­si sikä­läi­seen tapaan 2 hen­gen talou­tem­me käyt­töön vajaan heh­taa­rin maa­ta, jos­sa juu­ri noin teh­tiin. Jau­hot ja mai­to­tuot­teet piti ostaa, mut­ta myim­me mar­jo­ja, tuos­sa maas­sa kas­va­tet­tu­ja juu­rek­sia, peru­noi­ta, kaa­le­ja jne. Kalo­ja sai joes­ta katis­kal­la ja tal­vel­la iskukoukuilla.Lihaakin syö­tiin muu­ta­man kar­ran vuo­des­sa. Siat, kanat ja lam­paat oli­vat jo sil­loin hyvin ekotehokkaita.

        En tar­koi­ta, että elim­me luon­tais­ta­lou­des­sa, mut­ta ellei­vät olo­suh­teet tääl­lä romahda,tiukan pai­kan tul­len hehtaari/ihminen tuot­taa Suo­mes­sa­kin tar­vit­ta­van ruu­an. Töi­tä pitää kyl­lä ahke­ras­ti teh­dä, eivät­kä tar­vit­ta­vat pel­lot syn­ny muu­ta­mas­sa vuodessa.

        Hei Tapio, mie­len­kiin­toi­sia koke­muk­sia men­neil­tä ajoilta. 

        Tuo 10000- 20000 ihmi­sen kan­to­ky­ky on las­ket­tu kivi­kau­tis­ta met­säs­tys-kalas­tus-keräi­ly elä­män­ta­paa, ennen kotie­läi­miä ja maanviljelyä.

        Nykyi­nen maa­ta­lous taas kyke­nee arvioi­den mukaan elät­tä­mään noin mil­joo­nan ihmi­sen popu­laa­tion, jos öljyä riit­tää traktoreihin.

        Jos kata­stro­fit läh­te­vät laa­je­ne­maan jos­sain vai­hees­sa esi­mer­kik­si seu­raa­vas­ti: Ensin tulee tie­to­ja, että kala­kan­nat romah­ta­vat Atlan­til­la hur­jas­ti, eikä saa­lis­ta enää saa­da. Sit­ten mene­te­tään Euroo­pan ja Venä­jän vil­ja­sa­dot paril­ta vuo­del­ta, jota seu­raa vil­jan hin­nan raket­ti­mai­nen nousu. Kun Euroop­pa alkaa osta­maan vil­jaa isol­la rahal­la, Afri­kan maat, E‑Amerikka ja osa Aasi­aa tur­vaa­vat oma väes­tön­sä ruo­an saan­nin ja sul­ke­vat rajan­sa. Tämä aiheut­taa panii­kin­omai­sen ket­ju­reak­tion, ja jokai­nen maa vuo­rol­laan kiel­tää ruo­an vien­nin. Täl­löin Suo­mes­sa ollaan tilan­tees­sa, että omat vil­ja­va­ras­tot on syö­ty, tal­vi tulos­sa eikä yksi­kään maa myy mitään ravintoa.

        Aut­taa­ko em. tilan­tees­sa mitään, vaik­ka meil­lä oli­si­kin vil­je­lys­maa­ta käy­tös­sä, jos ei ole tai­toa vil­jel­lä, ei sie­men­vil­jaa, ei sie­men­pe­ru­naa, eikä ainut­ta­kaan hyö­tye­läin­tä? Ja tal­vi tuloil­laan. Ainoa mil­lä tal­ven yli pääs­tään, on val­tion var­muus­va­ras­tot ja maa­lai­sil­la omat ruo­ka­va­ras­tot, kel­la­rit ja pakastimet. 

        Tapio pidän arvok­kai­na tie­to­ja­si ja tai­to­ja­si “alku­kan­tai­ses­ta” maa­ta­lou­des­ta, mut­ta meil­lä nuo­rem­mil­la pol­vil­la nii­tä ei ole. Eikä kata­stro­fin sat­tues­sa ole aikaa ope­tel­la, saa­ti tyh­jäs­tä pol­kais­ta pys­tyyn pientilaa.

        Mie­les­tä­ni yksi­löi­den sopeu­tu­mi­nen ja varau­tu­mi­nen vai­kei­siin aikoi­hin on jopa tär­keäm­pää kuin ilmas­ton­muu­tok­sen vas­tai­nen tais­te­lu, joka näyt­tää tais­te­lul­ta tuu­li­myl­ly­jä vastaan. 

        Varau­tu­mi­nen voi olla juu­ri­kin tuo­ta, pie­ni juu­res­maa, ome­na­pui­ta ja iso pakas­tin aluksi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Olli: Hei Tapio, mie­len­kiin­toi­sia koke­muk­sia men­neil­tä ajoilta. 

        Tuo 10000- 20000 ihmi­sen kan­to­ky­ky on las­ket­tu kivi­kau­tis­ta met­säs­tys-kalas­tus-keräi­ly elä­män­ta­paa, ennen kotie­läi­miä ja maanviljelyä.

        Mie­les­tä­ni yksi­löi­den sopeu­tu­mi­nen ja varau­tu­mi­nen vai­kei­siin aikoi­hin on jopa tär­keäm­pää kuin ilmas­ton­muu­tok­sen vas­tai­nen tais­te­lu, joka näyt­tää tais­te­lul­ta tuu­li­myl­ly­jä vastaan. 

        Varau­tu­mi­nen voi olla juu­ri­kin tuo­ta, pie­ni juu­res­maa, ome­na­pui­ta ja iso pakas­tin aluksi.

        Kas­vik­sil­la ei ole koko vas­tuu ravit­se­muk­ses­ta ilmas­ton muututtua.
        Kut­tu vii­mas­sa on ilmas­toon sopeu­tu­van suo­ma­lai­sen paras ystä­vä ja mau­kas­ta lihaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Homo sapiens on tuhoi­sin eläin­la­ji pla­nee­tal­lam­me his­to­rias­sa. Popu­laa­tiom­me on kas­va­nut räjäh­dys­mäi­ses­ti jo yli 70 vuo­den ajan, ja kas­vu­tah­ti vain kiih­tyy. Ilmas­ton­muu­tos on tämän tämän popu­laa­tion kas­vun seu­raus­ta. Sik­si on surul­lis­ta, että kaik­ki voi­ma­va­rat lai­te­taan ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taan, puut­tu­mat­ta lain­kaan juu­ri­syy­hyn. Eli hoi­de­taan oirei­ta, mut­tei sai­raut­ta, ja ollaan ihmeis­sään kun mikään ei muu­tu, ja tah­ti koh­ti tuhoa sen kun kiihtyy. 

    Ja kun tämän sai­rau­den anne­taan vie­lä ede­tä seu­raa­vat­kin 70 vuot­ta kuten tähän­kin asti, käsis­sä on Soi­nin­vaa­ran kuvai­le­ma ske­naa­rio, 15 mil­jar­dia ihmis­tä ja ilmas­to­ka­ta­stro­fi yhtä aikaa. Ja sil­loin ongel­man aiheut­ta­neen eläin­la­jin popu­laa­tio toden­nä­köi­ses­ti romah­taa kuten luon­nos­sa aina tapah­tuu, ja pää­dym­me tasa­pai­noon. Pal­jon­ko­han mei­tä sil­loin on jäljellä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Eins­tei­nia lainaten;

      I know not with what wea­pons WWIII will be fought but WWIV will be fought with sticks and stones.”

      En tie­dä mil­lä aseil­la kol­mas maa­il­man­so­ta käy­dään, mut­ta nel­jän­nen tie­dän: Se käy­dään kivil­lä ja kepeillä.”

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. 100000 huma­ni­tää­ri­sel­lä maa­han­muut­ta­jal­la Suo­mes­sa on Per­suil­la yli 50% kan­na­tus ja menee kovat piip­puun ja liik­ku­vat taak­se. Sen jäl­keen Suo­mea niin ei mää­räi­le yksi­kään ulko­puo­li­nen. Tar­vit­taes­sa vali­taan uudet liittolaiset.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jos me tapam­me ison mää­rän ihmi­siä, niin emme pidä itses­täm­me sen jäl­keen. Tai toi­sis­tam­me. Vas­tak­kain aset­te­lus­ta tulee todel­la suur­ta kun osa suo­ma­lai­sis­ta panee kovat piip­puun ja liik­ku­vat taak­se. Ja osa pyr­kii löy­tä­mään mui­ta kei­no­ja lop­puun asti. Ja kun mil­joo­nal­la tai sadal­la tuhan­nel­la maa­han­tun­keu­tu­jal­la koko yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mäm­me sor­tuu ja olem­me joka tapauk­ses­sa vai­keu­del­taan krii­sis­sä joka on yhtä vai­kea kuin, jos oli­sim­me sodassa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Toki tämä blo­gi­kir­joi­tus lie­nee jaet­tu kai­kil­le maa­li­tus­pals­toil­le, mut­ta vää­ri­nym­mär­tä­vien kom­men­tien vyö­ry on sil­ti käsittämätön.

    Sape­lin­ka­lis­te­li­joil­le rau­ta­lan­gas­ta: oli­si huo­mat­ta­vas­ti jär­ke­väm­pää ja posi­tii­vi­sem­paa tor­jua ilmas­ton­muu­tos­ta kuin sen seu­rauk­se­na liik­keel­le läh­te­viä joukkoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Anki:
      Toki tämä blo­gi­kir­joi­tus lie­nee jaet­tu kai­kil­le maa­li­tus­pals­toil­le, mut­ta vää­ri­nym­mär­tä­vien kom­men­tien vyö­ry on sil­ti käsittämätön.

      Sape­lin­ka­lis­te­li­joil­le rau­ta­lan­gas­ta: oli­si huo­mat­ta­vas­ti jär­ke­väm­pää ja posi­tii­vi­sem­paa tor­jua ilmas­ton­muu­tos­ta kuin sen seu­rauk­se­na liik­keel­le läh­te­viä joukkoja.

      Toki oli­si jos se oli­si tor­jut­ta­vis­sa mei­dän toi­mil­lam­me. Vaik­ka kaik­ki suo­ma­lai­set tapet­tai­siin ensi yönä ja Suo­men jokai­nen valo pime­ni­si ikui­sik­si ajoik­si niin ilmas­ton­muu­tok­sen tah­tiin se ei vai­ku­ta miten­kään. Emme pys­ty ilmas­ton­muu­tok­seen vai­kut­ta­maan, mut­ta tuli­joi­den mää­rään voim­me ihan uskottavasti.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Jos suo­ma­lai­set toi­mi­vat esi­merk­ki­nä maa­il­mal­la, niin sil­lä on joku vai­ku­tus. Reto­rik­ka sii­tä, että emme tee, kos­ka muut­kaan eivät tee, tai me emme tee, kos­ka vai­ku­tus on niin pie­ni, ei joh­da mei­tä oike­aan suun­taan. Mie­lum­min oli­sim­me vähän parem­pia ilmas­to­po­li­tii­kas­sa kuin muut.

        Emme pys­ty sano­maan kuin­ka pal­jon Suo­men teke­mi­set esi­merk­ki­nä vai­kut­ta­vat ilmas­ton läm­pe­ne­mi­seen. Sen vai­ku­tus on enem­män kuin ei mitään ja vähem­män kuin 100%

        Aika pal­jon kan­nat­taa teh­dä sik­si­kin, että mei­dän soti­lai­dem­me ei tar­vit­si­si tap­paa ihmi­siä rajalle.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Jos suo­ma­lai­set toi­mi­vat esi­merk­ki­nä maa­il­mal­la, niin sil­lä on joku vaikutus

        Jos suo­ma­lai­set toi­mi­vat yltiö­mäi­ses­ti lii­an “esi­merk­ki­nä”, niin sil­lä on aivan jär­kyt­tä­vän suu­ri kur­jis­ta­va vai­ku­tus suo­ma­lai­siin — eten­kin nii­hin, joil­la jo val­miik­si menee ei-niin-hyvin. Eihän se näy tie­ten­kään par­hai­ten toi­meen­tu­le­vis­sa suo­ma­lai­sis­sa, joten jak­sa­vat jau­haa sitä että Suo­men tulee olla ykkös­vai­kut­ta­ja — help­po olla, kun pas­ka ei osu kun­nol­la omaan nis­kaan. Tur­ha ihme­tel­lä mik­sei “ykkös­vai­kut­ta­jan” roo­li saa kama­laa kan­na­tus­ta Suo­mes­sa ihan kai­kil­ta.….. tie­tyl­tä pii­ril­tä toki odotetusti.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Suo­ma­lais­ten tulee vähen­tää kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jän­sä etu­jou­kois­sa mut­ta pitäi­sin kv-tason toi­mia tär­keäm­pi­nä kuin omia. Suo­men pitäi­si­kin pyr­kiä vai­kut­ta­maan enem­män EU:hun ja EU.n muu­hun maa­il­maan. Hii­li­tul­lit yms. ovat ihan vali­de­ja kei­no­ja, kun EU:n kokoi­nen alue nii­tä ryh­tyy lät­ki­mäön, koh­teis­sa alkaa kuhina.

        Jos mie­ti­tään ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan bud­jet­tia, niin vaik­ka­pa 100 mil­joo­naa sijoi­tet­tu­na kan­sain­vä­li­seen lob­baus­toi­min­taan tuot­taa var­mas­ti suu­rem­mat pääs­töt kuin sama mää­rä käy­tet­ty­nä mihin tahan­sa suo­ma­lai­seen ohjaus­kei­noon. Vas­taa­vas­ti 100 mil­joo­nan kerää­mi­nen hii­li­tul­leil­la ja tuot­to­jen sijoit­ta­mi­nen vas­ta­tul­lien vai­ku­tus­ten neut­ra­loin­tiin toimii,aivan varmasti.

        Eli rahaa lisää tor­jun­taan ja tor­jun­nas­sa pain­opis­te epä­suo­riin toi­miin eli muu­hun maa­il­maan vaikuttamiseen.

        EUn pitää alkaa köyt­tä­mään mus­ke­lei­taan saa­dak­seen muun maa­il­man tai­pu­maan pääs­tö­jen vähen­nyk­siin. Myön­nän kyl­lä että täs­sä ei voi­da ottaa huo­mioon joh­don­mu­kai­suut­ta, esim. USA var­maan kan­nat­taa jät­tää rau­haan aina­kin toistaiseksi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Euroop­pa­lai­set vih­reät liik­keet tai­ta­vat olla isom­pia syyl­li­siä ilmas­ton­muu­tok­seen kuin pou­lis­ti­set liik­keet. Ydin­voi­ma­vas­tai­suu­ten­sa seu­rauk­set ja hai­tat voi jopa suo­raan laskea.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Joko­han se hele­nin­kin pitäi­si jotain teh­dä. Suo­men fos­sii­lien polt­to enää hele­nin ja espoon har­teil­la muu­al­ta liki lop­pu. Luu­li­si että vih­reät kau­pun­git osal­lis­tuu tal­koi­siin. 20 vuot­ta asias­ta puhut­tu mut mitään ei teh­ty. Hele­nin pääs­töt 3,3 milj tonnia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Oulu polt­taa tur­vet­ta, itse asias­sa mel­kein koko kepu­lan­dia polt­taa tur­vet­ta, joka on siis nuor­ta rus­ko­hiil­tä ja kivi­hiil­tä pahem­pi fos­sii­li­nen polttoaine. 

        Kiel­tä­mät­tä tur­ve ei ole vaih­toeh­to. Tur­peen luo­kit­te­lu fos­sii­li­sek­si on myös kiis­ta­na­lai­nen kysy­mys. Muis­tan hyvin kun väit­te­lit 2014 Porin Suo­miA­ree­nal­la Juha Sipi­län kans­sa sii­tä onko ture tai puu fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den luo­kas­sa. Ymmär­sin että tur­peen ase­ma sii­tä onko se fos­sii­li­nen polt­toai­ne vai hitaas­ti uusiu­tu­va on jopa tie­teel­li­ses­ti kiis­tel­ty aihe. Tur­pees­ta kan­nat­taa kes­kus­tel­la lisää. Täs­sä koh­taa oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la oma kan­ta­si sii­hen mikä on mie­li­pi­tee­si tähän tur­peen kiis­tel­tyyn ase­maan fos­sii­li­sen polt­toai­nei­den jouk­koon. Ymmär­sin että ympä­ris­tö­va­lio­kun­ta on mää­ri­tel­ty sen hitaas­ti uusiu­tu­vak­si polt­toai­neek­si. Mut­ta Euroo­pan komis­sio taas fos­sii­li­sek­si. Kuu­li­sin mie­lel­lä­ni sinun kan­taa­si asiaan

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Rahul Soma­ni: Kiel­tä­mät­tä tur­ve ei ole vaih­toeh­to. Tur­peen luo­kit­te­lu fos­sii­li­sek­si on myös kiis­ta­na­lai­nen kysy­mys. Muis­tan hyvin kun väit­te­lit 2014 Porin Suo­miA­ree­nal­la Juha Sipi­län kans­sa sii­tä onko ture tai puu fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den luo­kas­sa. Ymmär­sin että tur­peen ase­ma sii­tä onko se fos­sii­li­nen polt­toai­ne vai hitaas­ti uusiu­tu­va on jopa tie­teel­li­ses­ti kiis­tel­ty aihe. Tur­pees­ta kan­nat­taa kes­kus­tel­la lisää. Täs­sä koh­taa oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la oma kan­ta­si sii­hen mikä on mie­li­pi­tee­si tähän tur­peen kiis­tel­tyyn ase­maan fos­sii­li­sen polt­toai­nei­den jouk­koon. Ymmär­sin että ympä­ris­tö­va­lio­kun­ta on mää­ri­tel­ty sen hitaas­ti uusiu­tu­vak­si polt­toai­neek­si. Mut­ta Euroo­pan komis­sio taas fos­sii­li­sek­si. Kuu­li­sin mie­lel­lä­ni sinun kan­taa­si asiaan

        Kiis­te­ly mää­ri­tel­mis­tä on tur­peen osal­ta tarpeetonta. 

        Tänä vuon­na kas­va­neen suo­sam­mal­ker­rok­sen muut­tu­mi­nen riit­tä­vän ener­gia­ti­hey­den omaa­vak­si polt­to­tur­peek­si kes­tää Suo­men olo­suh­teis­sa joka tapauk­ses­sa tuhan­sia vuo­sia. Esim. suu­rin osa polt­to­tur­peen kor­juu­alois­ta on alueil­la, jot­ka ovat olleet yli 5000 v kui­vil­la. Mitä van­hem­pi, sitä parem­pi. Nykyis­ten ran­nik­ko­jen ala­vil­ta mail­ta nii­tä et löydä.

        Ymmär­tääk­se­ni täs­sä ilmast­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa tär­keim­piä ovat lähim­mät vuo­si­kym­me­net, eivät vuo­si­tu­han­net. Mää­ri­tel­mis­tä viis.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Tapio: Kiis­te­ly mää­ri­tel­mis­tä on tur­peen osal­ta tarpeetonta.
        Ymmär­tääk­se­ni täs­sä ilmast­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa tär­keim­piä ovat lähim­mät vuo­si­kym­me­net, eivät vuo­si­tu­han­net. Mää­ri­tel­mis­tä viis. 

        Irlan­nis­sa jos­sa on myös suu­ret tur­ve varan­not ja siel­lä tur­ve on myös ollut perin­teell­li­ses­ti ener­gia tuo­tan­non koti­mai­suusas­ten perus­teel­la käy­tös­sä on pää­tet­ty ilmas­ton­muu­tok­sen takia luo­pua koko­naan tur­pees­ta. Bord na Móna siis vapaas­ti suo­men­net­tu­na Tur­ve­lau­ta­kun­ta (engl. Peat Board,
        siis pai­kal­li­nen Vapo) teki pää­tök­sen jo 2015 että tur­ve tuo­tan­to lopet­taan vuo­teen 2030. Tur­ve oli Irlan­nis­sa perin­tei­ses­ti käy­tet­ty ener­gia muoto. 

        Venä­jän koko ener­gia tuo­tan­to vuon­na 1929 oli pää­asias­sa tur­peen polt­toa. Osuus oli 40% sil­loi­sen Neu­vos­to­lii­ton ener­gia tuo­tan­nos­ta. Tuo­tan­to las­ki vuo­teen 1980 niin että luku oli enää 1%. Vas­taa­va Suo­men luku nousi koko 1970-luvu ja 1980-luvun ajan.

        Tur­ve on ener­gia muo­to­na lähel­lä fos­sii­li­sia mut­ta se ei ole kui­ten­kaan käy­tet­ty muis­sa mais­sa jos­sa on tur­vet­ta maa­pe­räl­lä kui­ten­kaan ener­gia muotona.

        Esi­mer­kik­si Alan­ko­mais­sa tur­peen käyt­tö on pää­asias­sa lan­noi­te muo­dos­sa kas­vi­huo­neis­sa ja puu­tar­ha­ta­lou­des­sa. Alan­ko­mais­sa ei käy­te­tä tur­vet­ta ollen­kaan ener­gian tuo­tan­toon vaik­ka tur­peen tuon­ti Alan­ko­mai­hin on suu­rim­pia mut­ta kuten tote­sin pää­asias­sa lan­noi­te muo­dos­sa kas­vi­huo­neis­sa ja puutarhataloudessa. 

        Tur­ve ei ole miten­kään maa­il­man laa­jui­nen ener­gia muoto .

        Puu­tar­ha­ta­lou­des­sa tur­ve on parem­pi kuin ener­gian tuo­tan­nos­sa käytettynä

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Mitä sil­lä mitä muu­al­la pol­te­taan on teke­mis­tä sen kans­sa, ettei Helen ole saa­nut teh­tyä mitään vu9osikymmeniin? Vai onko saa­mat­to­muu­des­sa kyse vaan sii­tä, että Hele­nin hal­li­tus­ta joh­taa polii­tik­ko eikä ener­gia- tai yri­ty­sa­lan osaaja. 

        Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Oulu polt­taa tur­vet­ta, itse asias­sa mel­kein koko kepu­lan­dia polt­taa tur­vet­ta, joka on siis nuor­ta rus­ko­hiil­tä ja kivi­hiil­tä pahem­pi fos­sii­li­nen polttoaine.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Oulu polt­taa tur­vet­ta, itse asias­sa mel­kein koko kepu­lan­dia polt­taa tur­vet­ta, joka on siis nuor­ta rus­ko­hiil­tä ja kivi­hiil­tä pahem­pi fos­sii­li­nen polttoaine.

        Oulun Ener­gian säh­kös­tä tuo­te­taan kui­ten­kin 55% uusiu­tu­vil­la läh­teil­lä (vesi­voi­ma ja puu) sekä läm­mös­tä 45% uusiu­tu­vil­la. Hele­nil­lä tai­taa vas­taa­va pro­sent­ti olla 10–20 %.

        Tam­pe­re­kin tuot­taa uusiu­tu­vil­la säh­kös­tä vain noin 30%.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Helen tuot­taa säh­kös­tä maa­kaa­sul­la 49 % ja kivi­hii­lel­lä 21 %. Ydin­voi­mal­la 20 % ja uusiu­tu­vil­la 10 %. Me emme suun­nit­te­le sähän tuot­ta­mis­ta puul­la, kos­ka ole­tam­me, että sen pää­syöt­tö­myys tul­laan kyseenalaistamaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Me emme suun­nit­te­le sähän tuot­ta­mis­ta puul­la, kos­ka ole­tam­me, että sen pää­syöt­tö­myys tul­laan kyseenalaistamaan.

        Mie­len­kiin­toi­nen näkö­kul­ma. Asia on kui­ten­kin off-topics tämän kes­kus­te­lun kan­nal­ta, joten toi­von että avaat asi­aa jos­kus myöhemmin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Helen tuot­taa säh­kös­tä maa­kaa­sul­la 49 % ja kivi­hii­lel­lä 21 %. Ydin­voi­mal­la 20 % ja uusiu­tu­vil­la 10 %. Me emme suun­nit­te­le sähän tuot­ta­mis­ta puul­la, kos­ka ole­tam­me, että sen pää­syöt­tö­myys tul­laan kyseenalaistamaan.

        Hele­nin ei tuo­ta säh­kö ydin­voi­mal­la, vaan sil­lä on joi­ta­kin omis­tuso­suuk­sia ydin­voi­ma­las­sa. Kepu­lan­dias­ta löy­tyy hyviä esi­merk­ke­jä Hel­sin­gil­le. Esim KSS Ener­gia tuot­taa 90% uusiu­tu­vil­la ja Lah­ti nykyi­sin 100% uusiu­tu­vil­la. Men­kää kat­do­maan esi­merk­kiä Tuk­hol­mas­ta. Siel­lä val­tao­sa ener­gias­ta tuo­te­taan uusiu­tu­vil­la läh­teil­lä. Hel­sin­gil­le on esi­tet­ty usei­ta rat­kai­su­ja, mut­ta ne eivät tun­nu kel­paa­van (Smart Ener­gy Tran­si­tio, Wärt­si­län ehdo­tuk­set). Alhai­nen vero­äy­ri on tärkeämpi.
        Mitä puu­hun tulee, nyt­hän se las­ke­taan 100% pääs­tök­si jo hak­kuun yhtey­des­sä (lulucf), pitäi­si­kö se las­kea vie­lä toi­seen ker­taan pääs­tök­si ? Sitä­pait­si IPCC suo­sit­te­lee BECCS tek­nii­kan kehittämistä .

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Helen tuot­taa säh­kös­tä maa­kaa­sul­la 49 % ja kivi­hii­lel­lä 21 %. Ydin­voi­mal­la 20 % ja uusiu­tu­vil­la 10 %. Me emme suun­nit­te­le sähän tuot­ta­mis­ta puul­la, kos­ka ole­tam­me, että sen pää­syöt­tö­myys tul­laan kyseenalaistamaan.

        Maa­kaa­sua on mark­ki­noi­tu ympä­ris­tö- ja ilmas­to­ys­tä­väl­li­se­nä vaihtoehtona.
        Ris­to Iso­mä­ki vii­mei­ses­sä kir­jas­saan muis­tut­taa todel­li­suu­des­ta. Maa­kaa­su on fos­sii­li­nen polt­toai­ne ja lisäk­si sen tuo­tan­to ja jake­lu aiheut­taa mer­kit­tä­vää metaa­ni­hä­vik­kiä ilma­ke­hään. Metaa­nin ilmas­to­vai­ku­tuk­set ovat monin­ker­tai­set ver­rat­tu­na co2. Lisäk­si maa­kaa­sun tuo­tan­to­ken­til­tä pääs­te­tään suo­raan ilmaan tai soih­du­te­taan “tar­peet­to­mia” hiilivetyjakeita.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Aika kevyes­ti tääl­lä kom­men­toi­daan että maa­han­tun­keu­tu­jat (käy­tän nyt täs­sä vaik­ka tätä ter­miä) voi­daan tor­jua väki­val­loin puo­lus­tus­voi­mien ja tar­vit­taes­sa vaik­ka taval­lis­ten kan­sa­lais­ten­kin toi­mes­ta. Jos tän­ne todel­la tuli­si mas­sii­vi­nen pako­lai­saal­to — mikä on spe­ku­loin­tia, mut­ta peri­aat­tees­sa mah­dol­lis­ta — on aika epä­to­den­nä­köis­tä, että kysees­sä oli­si aseel­li­nen hyök­käys. Näin ollen väki­val­ta jou­dut­tai­siin koh­dis­ta­maan aseet­to­miin sivii­lei­hin, ml. nai­set ja lap­set. Sii­hen ei tie­tääk­se­ni armei­ja­kaan soti­lai­taan kou­lu­ta. Toki armei­jan kou­lu­tus voi­daan miet­tiä uudel­leen täl­lai­sen ske­naa­rion varal­ta, mut­ta minus­ta aina­kin on pelot­ta­va aja­tus että jokai­nen suo­ma­lai­nen mies oli­si vel­voi­tet­tu sel­lai­sen kou­lu­tuk­sen käy­mään ja sen jäl­keen pitä­mään sivii­li­työn­sä ohel­la mois­ta val­miut­ta yllä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Pelot­ta­vin­ta maa­han­tun­keu­tu­jis­sa on se, että toden­nä­köi­ses­ti tapam­me hei­tä joka tapauk­ses­sa. Jos emme tapa hei­tä rajal­le, niin tapam­me kun he pyr­ki­vät väki­val­loin otta­maan asun­tom­me tai ruo­kam­me. Kun hei­tä on pal­jon ja ris­ki kuol­la pak­ka­seen tai näl­kään, niin osa heis­tä käyt­tää väki­val­taa sel­vi­täk­seen hen­gis­sä. Ja vii­meis­tään sii­hen vas­taam­me väki­val­lal­la. Sota / väki­val­ta, mis­sä tahan­sa muo­dos­sa muut­taa myös mei­dät suomalaiset.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Puo­lus­tus­voi­mat =

      Jaak­ko:
      Aika kevyes­ti tääl­lä kom­men­toi­daan että maa­han­tun­keu­tu­jat (käy­tän nyt täs­sä vaik­ka tätä ter­miä) voi­daan tor­jua väki­val­loin puo­lus­tus­voi­mien ja tar­vit­taes­sa vaik­ka taval­lis­ten kan­sa­lais­ten­kin toi­mes­ta. Jos tän­ne todel­la tuli­si mas­sii­vi­nen pako­lai­saal­to – mikä on spe­ku­loin­tia, mut­ta peri­aat­tees­sa mah­dol­lis­ta – on aika epä­to­den­nä­köis­tä, että kysees­sä oli­si aseel­li­nen hyök­käys. Näin ollen väki­val­ta jou­dut­tai­siin koh­dis­ta­maan aseet­to­miin sivii­lei­hin, ml. nai­set ja lap­set. Sii­hen ei tie­tääk­se­ni armei­ja­kaan soti­lai­taan kou­lu­ta. Toki armei­jan kou­lu­tus voi­daan miet­tiä uudel­leen täl­lai­sen ske­naa­rion varal­ta, mut­ta minus­ta aina­kin on pelot­ta­va aja­tus että jokai­nen suo­ma­lai­nen mies oli­si vel­voi­tet­tu sel­lai­sen kou­lu­tuk­sen käy­mään ja sen jäl­keen pitä­mään sivii­li­työn­sä ohel­la mois­ta val­miut­ta yllä.

      Puolustusvoimat=tavalliset kan­sa­lai­set. Suo­mes­sa krii­sia­jan puo­lus­tus­voi­mat on val­tao­sin reser­vi­läi­siä, 95%. Rajo­jen sul­ku riit­tää pitä­mään mas­sa­vael­luk­set muu­al­la. Väki­sin tuli­jat ammu­taan rajal­la. Muu­ta­ma kym­me­nen kor­kein­taan koet­taa onneaan.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Rea­lis­ti:
        Puolustusvoimat =

        Puolustusvoimat=tavalliset kan­sa­lai­set. Suo­mes­sa krii­sia­jan puo­lus­tus­voi­mat on val­tao­sin reser­vi­läi­siä, 95%. Rajo­jen sul­ku riit­tää pitä­mään mas­sa­vael­luk­set muu­al­la. Väki­sin tuli­jat ammu­taan rajal­la. Muu­ta­ma kym­me­nen kor­kein­taan koet­taa onneaan.

        Edel­leen minua häm­mäs­tyt­tää kuin­ka huo­let­to­mas­ti ampu­mi­nen tar­jo­taan täs­sä rat­kai­suk­si. Jos se on niin help­poa ja yksin­ker­tais­ta, mik­si jät­tää tähän? Eikö sit­ten kan­nat­tai­si muut­kin ongel­mat rat­koa vain ampumalla?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Ilmas­to läm­pe­nee. Sateet lisään­ty­vät. Kun­ker­ran sateet vähe­ne­vät jois­sain pai­kois­sa, niin nii­den on lisään­nyt­tä­vä toi­saal­la run­saas­ti. IPCC:n kart­to­jen mukaan sateet lisään­ty­vät esim. Soma­lian, Etio­pian, Kenian seu­dul­la. Muut­taa­ko ilmas­ton­muu­tos enem­män maa-alaa kel­vot­to­maan suun­taan kuin kel­vol­li­seen suun­taan? Esim. Sipe­rias­sa ja Kana­das­sa on run­saas­ti maa-alaa, joka muut­tu­nee parem­paan suun­taan ilmas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­se­na. Oli­si hyvä pun­ta­roi­da myös tätä puol­ta. Muu­ten herää kysy­mys onko kom­men­taat­to­ri ilmas­ton asial­la vai onko hän val­jas­ta­nut ilmas­ton­muu­tok­sen jon­kun muun agen­dan ajamiseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Yhdys­val­to­jen viral­li­nen näke­mys oli muis­taak­se­ni nel­jän asteen nousu. Hyvä että tääl­lä­kin ale­taan ymmär­tää realiteetit.

    Kaup­pa­saar­to­han” oli­si toi­mi­va, mut­ta kum­ma kun kaup­pa­po­li­tiik­kaa ei halu­ta käyt­tää edes ilmas­ton­muu­tok­sen hil­lit­se­mi­seen, mikä oli­si pal­jon hel­pom­paa kuin sen pako­lais­taa­kan­ja­koon käyt­tä­mi­nen. Tul­li­mak­sut voi­si hyvin lät­kiä ener­giain­ten­sii­vi­syy­den mukaan, ja vai­ku­tus oli­si pal­jon suu­rem­pi kuin Suo­men rajo­jen sisäl­lä tapah­tu­va ener­gia­po­liit­ti­nen näper­te­ly. Ja tul­li­pro­sen­tit­han ei lopu sataan. 

    Mikään puo­lue ei toki­kaan ole pro-ilmas­ton­muu­tos. Mikään ei myös­kään ole ehdot­ta­mas­sa toi­mi­via kaup­pa­po­liit­ti­sia kei­no­ja ilmas­ton­muu­tos­ta vas­taan. EU:ssa kulu­tuk­sen pääs­töt tule­vat suu­rel­ta osal­ta “Kii­nas­sa” toteu­te­tus­ta tuo­tan­nos­ta. Edes tuo omi­nais­pääs­töil­tään paha tur­ve, ei ole maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa mikään ongel­ma, kos­ka sitä pol­te­taan niin vähän. Toki Suo­men rajo­jen sisäl­lä tapah­tu­vat toi­met aut­tai­si­vat, mut­ta ne on näper­te­lyä ja vas­tuun pakoi­lua isos­sa kuvas­sa. Ollaan ikään kuin teh­ty jotain, mut­ta CO2-pitoi­suu­det kyl­lä vaan kas­vaa. Madrid vii­meis­tään osoit­ti, että tar­vit­tai­siin tiu­kem­pia kaup­pa­po­liit­ti­sia ottei­ta, kos­ka puh­das vapaa­eh­toi­suus ei joh­da mihin­kään. Voi­si­vat­han nyt aina­kin muka­mas ilmas­ton­muu­tos­vas­tai­set puo­lu­eet edes yrit­tää teh­dä jota­kin maa­il­man CO2-pitoi­suuk­sien alen­ta­mi­sek­si. Meil­lä­hän on sanan­val­taa EU:ssa. Vai onko?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Dys­toop­pi­sen kes­kus­te­lun tasa­pai­not­ta­mi­sek­si voi esit­tää posi­tii­vi­sem­pia­kin näky­miä. Uhka­ku­va­na on täs­sä ket­jus­sa Afri­kan muut­tu­mi­nen asu­mis­kel­vot­to­mak­si ja sii­tä aiheu­tu­va val­ta­va muut­to­pai­ne. Afrik­ka on kui­ten­kin val­ta­van iso man­ner, jos­sa on erit­täin pal­jon resurs­se­ja ja tule­vai­suu­des­sa myös pal­jon ihmi­siä (jopa 4 mrd vuon­na 2100). Jos ja kun siel­lä saa­daan poliit­ti­set jär­jes­tel­mät ja talous vähi­tel­len toi­mi­maan tähä­nas­tis­ta parem­min, on seu­rauk­se­na mer­kit­tä­vä kehit­ty­mi­nen ja teol­lis­tu­mi­nen 2000-luvun aika­na. Näin­hän on käy­nyt jo esim. Etio­pias­sa. Afri­kas­sa on run­saas­ti hyö­dyn­tä­mä­tön­tä öljyä ja kaa­sua ja suu­ret mah­dol­li­suu­det aurin­koe­ner­gial­le. Autio­mai­ta voi met­sit­tää ja vil­je­lyä tehos­taa pal­jon­kin. Kun eli­no­lo­suh­teet para­ne­vat muut­to­ha­luk­kuus vähenee.
    Lisäk­si: ilmas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tuk­set satei­siin ja meren­pin­taan ovat epä­var­mo­ja ja ajoit­tu­vat luul­ta­vas­ti vas­ta 2100-luvul­le, min­kä vuok­si ihan lähiai­koi­na ei ole odo­tet­ta­vis­sa sivi­li­saa­tion romahdusta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. En ole samaa mieltä, enkä eri mieltä, pikemminkin päin vastoin =) says:

    Yksi näkö­kul­ma väes­tön­kas­vun ongel­miin (kuten myös hyvin moniin mui­hin­kin ongel­miin) on tyt­tö­jen koulutus. 

    Me mie­het emme hel­pos­ti muu­ta kan­taam­me, ja niin kau­an kuin nais­ten ase­ma on alis­tet­tu, väes­tön kas­vu jat­kuu. Ja vii­saam­mat ihmi­set tuhoa­vat maa­pal­loa vähem­män. Joten tääl­lä oli­si vähem­män ihmi­siä ja sii­tä pie­nem­mäs­tä mää­räs­tä oli­si isom­pi osa älykkäämpiä. 

    Hitaam­pi, mut­ta vai­kut­ta­vam­pi tapa ilmas­ton läm­pe­ne­mi­seen, kuten moneen muu­hun­kin ongelmaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Minä taas olen sel­lai­sel­la lin­jal­la että on käy­tän­nös­sä estet­tä­vä ihmis­ten muut­to esi­mer­kik­si suo­meen muu­al­ta. Maa­pal­lol­la kun on aivan lii­kaa ihmi­siä jo nyt, olem­me vain yksi nisäkäs.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Osmo Hyvä…
    Kii­tos täs­tä tämän­ker­tai­ses­ta blo­gi­kir­joi­tuk­ses­ta­si. Se kiin­nit­ti huo­mio­ni blo­gii­si ja luin­kin sit­ten ker­ral­la useam­pia kir­joi­tuk­sia­si, ne oli­vat hyvin valai­se­via (taval­laan).
    Pääl­lim­mäi­se­nä mie­les­sä­ni on, että aja­tus mil­joo­nien ihmis­ten asut­ta­mi­ses­ta Suo­meen on vain sta­tusa­jat­te­lun tuo­tos­ta ja sinäl­lään se ei juu­ri­kaan kos­ke­ta rea­lis­mia tai tuo sii­hen lisäarvoa.
    Ymmär­rän toki, että näi­tä tämän­kal­tai­sia ske­naa­rioi­ta on haus­kaa ja viih­dyt­tä­vää kehitellä.
    Mut­ta eikös kui­ten­kin oli­si ole­mas­sa myös oikei­ta­kin ongel­mia johon voi­sit tar­mo­si suunnata?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Mik­si ilmas­ton­muu­tok­sen vas­tai­sis­sa toi­mis­sa ei ote­ta todel­li­sia kei­no­ja kuten syn­ty­vyy­den sään­nös­te­ly eri­tyi­ses­ti Afri­kas­sa, met­sit­tä­mi­nen ja ydin­voi­ma käyt­töön, ilmei­ses­ti hätää ei pide­tä­kään kovin suurena?

    Nykyi­nen raken­nus­kan­ta ja infra on raken­net­tu rei­lus­sa vii­des­sä­kym­me­nes­sä vuo­des­sa ja se ennä­te­tään kyl­lä teh­dä uudes­taan ennen kuin pahim­mat läm­pö­ti­lan­nousuen­nus­teet voi­si­vat toteutua. 

    Pie­ni huo­mau­tus: Hima­la­jan vuo­ris­ton jää­ti­köi­den sula­mi­nen ei vähen­nä vaan lisää vet­tä sen vai­ku­tusa­lu­eel­la ole­vis­sa jois­sa. Sin­ne­kin voi raken­taa tar­vit­taes­sa vesivarastoja.

    Voi tie­tys­ti kysyä sitä­kin, että mik­si ihmis­kun­ta ei ole varau­tu­nut parem­min ilmas­ton vaih­te­lui­hin, joi­ta tapah­tuu ja on tapah­tu­nut luon­nos­taan­kin his­to­rial­li­se­na aika­na ja vie­lä voi­mak­kaam­min ennen sitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Kii­tos Osmo hyväs­tä kir­joi­tuk­ses­ta, olen itse­kin poh­ti­nut mit­kä ilmas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tuk­set saat­tai­si­vat olla ihmi­sil­le pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä. Lii­an usein ilmas­ton­muu­tok­sen yhtey­des­sä puhu­taan jää­kar­huis­ta ja eko­sys­tee­meis­tä, vaik­ka ne eivät arjes­sa kamp­pai­le­vaa ihmis­tä kovin pal­jon lii­ku­ta täs­sä ja nyt. Mut­ta kun esil­le nos­te­taan ihmi­siin itseen­sä koh­dis­tu­vat vai­ku­tuk­set, asi­aan alkaa löy­tyä mie­len­kiin­toa. Sen voi huo­ma­ta kom­ment­tien pal­jou­des­ta täs­sä viestiketjussa.

    Iso osa kom­men­toi­jis­ta pitää ongel­ma­na suur­ta väes­tön­kas­vua kehit­ty­vis­sä mais­sa, ja ehdot­ta­vat sen hil­lit­se­mis­tä rat­kai­su­na uhkaa­viin väes­tön muut­to­liik­kei­siin. Mie­les­tä­ni kyse on samas­ta, kun esi­mer­kik­si jot­kut tahot Suo­mes­sa halua­vat paran­taa suo­ma­lais­ten kes­ki­näis­tä tasa-arvoa lak­kaut­ta­mal­la kaik­ki vero­pa­ra­tii­sit maa­il­mas­ta. Kum­pi­kaan ei ole kovin hyvä rat­kai­sueh­do­tus, sil­lä suo­ma­lai­sil­la ei ole teho­kas­ta kei­noa vai­kut­taa mui­den mai­den pää­tök­sen­te­koon ja vaik­ka oli­si­kin, esi­tet­ty muu­tos ei rat­kai­si­si itse ongel­maa. Molem­mis­sa tapauk­ses­sa hait­ta­na on, että aikaa ja toi­me­liai­suut­ta huka­taan tois­si­jai­seen puu­has­te­luun, joka on pois var­si­nai­sen ongel­man ratkaisemisesta.

    Mie­les­tä­ni jokai­nen, joka on huo­lis­saan ilmas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­se­na uhkaa­vas­ta maa­han­muu­tos­ta teki­si itsel­leen ja muil­le saman­mie­li­sil­le pal­ve­luk­sen, jos alkai­si edis­tää ilmas­ton­muu­tos­ta hil­lit­se­vää poli­tiik­kaa. Kuten Osmo­kin tai­sit vii­ta­ta kir­joi­tuk­ses­sa­si, on nurin­ku­ris­ta, että maa­han­muut­toa vas­tus­ta­vat ihmi­set vas­tus­ta­vat samal­la ilmas­ton­muu­tos­ta hil­lit­se­viä toi­mia, ja jopa kiel­tä­vät ilmas­ton­muu­tok­sen ole­mas­sa olon.

    Ilmas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­se­na on odo­tet­ta­vis­sa lisään­ty­vää maa­han­muut­toa Suo­mes­sa, ja mie­les­tä­ni ensi­si­jai­nen tapa tor­jua sitä on hil­li­tä ilmas­ton­muu­tos­ta. Sii­nä samal­la tulee pidet­tyä oma eli­nym­pä­ris­tö parem­mas­sa kun­nos­sa, mitä lie­nee kenen­kään vai­kea vastustaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Ilmas­to­pa­ko­lai­suus on erit­täin epä­mää­räi­nen asia, jota media hypet­tää. UNHCR ei tie­tääk­se­ni ole myös­kään mää­ri­tel­lyt sitä. Suo­sit­te­len edel­leen­kin luke­maan prof Hans Ros­lin­gin kir­jan Fak­to­jen maa­il­ma luvun täs­tä asias­ta. Al Gore yrit­ti saa­da hän­tä maa­lai­le­maan kau­hu­ku­via asias­ta, mut­ta fak­ta­poh­jaa ei oikein löy­ty­nyt. Ovat­ko ilmas­to­pa­ko­lai­sia suo­ma­lai­set jot­ka muut­ta­vat tal­vek­si Espan­jaan tai Por­tu­ga­liin ? Ehkä ovat enem­män vero­po­ko­lai­sia. Syy­rian pako­lai­suut­ta on yri­tet­ty selit­tää myös ilmas­ton­muu­tok­sel­la, mut­ta on var­maan erit­täin pie­ni teki­jä. Suu­rem­pi lie­nee maan kaoot­ti­nen sota­ti­lan­ne ja näkö­alat­to­muus. Kui­vuut­ta voi olla enem­män, mut­ta peri­syy sii­hen on se, että Turk­ki on padon­nut Syy­ri­aan vir­taa­via iso­ja jokia.

    Ilmas­ton­muu­tok­sel­la on myös posi­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia. Stan­for­din yli­opis­ton tut­ki­muk­sen mukaan sii­tä ovat eni­ten hyö­ty­neet poh­joi­set maat kuten Suo­mi, Ruot­si, Nor­ja ja Kana­da. Myös Sahe­lin alue on alka­nut viher­tää enem­män (gree­ning of Saha­ra). Sateet vaih­ta­vat paikkaansa.

    Peri­syy pako­lai­suu­teen on mie­les­tä­ni lähin­nä räjäh­dys­mäi­nen väes­tön­kas­vu. Jos mei­tä oli­si 3,5 mrd ei oli­si hätää, nyt väes­tö kas­vaa mil­jar­dil­la 12 vuo­des­sa. Ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen kor­re­loi häm­mäs­tyt­tä­vän hyvin nykyi­sen väes­tön­kas­vun kans­sa. Tämä pitäi­si myös vih­rei­den tunnistaa.

    Ps. Aina kun puhu­taan Hele­nin 90% fos­sii­li­sis­ta ener­gia­läh­teis­tä Osmo kään­tää puheen tur­pee­seen. Mik­si Helen vit­kut­te­lee ja Hel­sin­ki alen­taa hal­van kivi­hii­len avul­la vero­äy­ri­ään. Myös­kin näi­tä tehok­kai­ta CHP-lai­tok­sia on kaik­kial­la ja ne on kek­sit­ty jo 1940-luvun lopul­la teollisuudessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Hyvä Osmo,

    Vih­reät ja vasem­mis­to yleen­sä ovat liki­pi­täen kaik­ki ateis­min, darwi­nis­min ja luon­non­va­lin­nan kan­nat­ta­jia. Oli­si­ko teil­le siis muka ongel­ma se, että luon­to hoi­tai­si ympä­ris­tön yllä­pi­to­ky­vyn suh­teen lii­an suu­rek­si kas­va­neen popu­laa­tion kes­tä­väl­le tasol­le näl­kä­kuo­le­mien, tau­tien ja sotien avul­la? Mis­tä läh­tien luon­non­va­lin­ta ja luon­non tapa hoi­taa popu­laa­tioi­ta on muut­tu­nut moraa­li­sek­si ongel­mak­si vih­reäs­sä vasem­mis­tos­sa? Vai onko se moraa­li­nen ongel­ma vain ihmis­ten koh­dal­la? Vai eikö ihmi­nen ole­kaan eläin mui­den joukossa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Eikö­hän pako­lai­suus joh­du pää­osin läh­tö­mait­ten yhteis­kun­tien toi­mi­mat­to­muu­des­ta: huo­nos­ta poli­tii­kas­ta (puhe­kie­lel­lä: kom­mu­nis­mis­ta). Itse olen vakuut­tu­nut että pla­neet­tam­me kyke­ni­si elät­tä­mään monin­ker­tai­sen väes­tö­mää­rän kun­han yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mät toi­mi­si­vat riit­tä­vän hyvin (vapaat mark­ki­nat ja sii­hen nojaa­va päätöksentekomekanismi).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. Hoe­taan, että tie­de­maa­il­ma on yksi­mie­li­nen ilmas­ton­muu­to­s­asiois­sa. Se oli­si jo sinän­sä hyvin epäilyttävää.

    Yksi­mie­li­syyt­tä ei ole sii­tä­kään, kuin­ka pal­jon CO2 kak­sin­ker­tais­tu­mi­nen nos­taa läm­pö­ti­laa. Luku on kai­ken aikaa alen­tu­nut ja ilmei­ses­ti on lähel­lä 1 C astet­ta. Jos siis läm­pö­ti­la kohoai­si 3 C vaa­ti­si se CO2 pitoi­suu­den kas­vua tasol­le johon­kin 1500 — 2000 ppm. Sin­ne on vie­lä matkaa.

    Ennus­teis­sa men­nään aina uhkat edel­lä. Läm­pö­ti­lan nousu väis­tä­mät­tä lisää jon­kin ver­ran satei­ta eivät­kä ne pel­käs­tään sade­met­siin koh­dis­tu. Kui­vuut­ta ennus­te­taan samoin rank­ka­sa­tei­ta. Huo­no yhdis­tel­mä ihmi­sel­le, mut­ta ennus­teet ovat hyvin epävarmoja.

    Aina­kin Suo­mes­sa on aina voi­tu hyvin kivi­kau­del­ta 1930-luvun lopul­le, kun ilmas­to on ollut läm­min ja huo­nos­ti kun se on ollut kyl­mä. Kes­kia­jan voi­ma­kas edis­ty­mi­nen tapah­tui läm­pi­mäs­sä ilmas­tos­sa. Sen jäl­keen tuli kyl­mem­pää ja oli vai­keuk­sia niin Suo­mes­sa kuin muu­al­la­kin Euroopassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. OS tai­taa olla oikeil­la jäl­jil­lä kun tote­aa, että ” …olen tul­lut aiem­paa­kin vakuut­tu­neem­mak­si sii­tä, ettei ole rea­lis­tis­ta pysäyt­tää ilmas­ton läm­pe­ne­mis­tä kah­teen astee­seen, puo­les­ta­tois­ta astees­ta nyt puhumattakaan.”

    Samaa miel­tä näyt­tää ole­van myös pro­fes­so­ri Roger A. Pielke. 

    Hän on las­ke­nut näin: “… alcu­la­tions pro­ve that in order to reduce the use of fos­sil ener­gy by 90 % by the year 2050, each day one 1 600 MWe nuclear power plant, or 750 pieces of 4 MWe wind power plants, or 14 mil­lion 295 We solar panels should be star­ted up.

    Ei pitäi­si olla vai­kea­ta ymmär­tää, että noin pal­jon voi­ma­lai­tok­sia joka päi­vä, 30 vuo­den ajan, ei ole mah­dol­lis­ta startata?

    Onko siis mitään toi­voa jäljellä?

    On kyl­lä: IPCCn poliit­ti­seen tie­tee­seen perus­tu­vat CO2-las­kel­mat voi­vat hyvin­kin osoit­tau­tua pää­osin vää­rik­si ja nerok­kaat insi­nöö­rit kek­si­vät taas yllät­tä­vän hie­no­ja rat­kai­su­ja, niin­kuin aina ennenkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. OS tai­taa olla oikeil­la jäl­jil­lä kun tote­aa, että ” …olen tul­lut aiem­paa­kin vakuut­tu­neem­mak­si sii­tä, ettei ole rea­lis­tis­ta pysäyt­tää ilmas­ton läm­pe­ne­mis­tä kah­teen astee­seen, puo­les­ta­tois­ta astees­ta nyt puhumattakaan.”

    Samaa miel­tä näyt­tää ole­van myös pro­fes­so­ri Roger A. Pielke. 

    Hän on las­ke­nut näin: “… alcu­la­tions pro­ve that in order to reduce the use of fos­sil ener­gy by 90 % by the year 2050, each day one 1 600 MWe nuclear power plant, or 750 pieces of 4 MWe wind power plants, or 14 mil­lion 295 We solar panels should be star­ted up.

    Ei pitäi­si olla vai­kea­ta ymmär­tää, että noin pal­jon voi­ma­lai­tok­sia joka päi­vä, 30 vuo­den ajan, ei ole mah­dol­lis­ta startata?

    Onko siis mitään toi­voa jäljellä?

    On kyl­lä: IPCCn poliit­ti­seen tie­tee­seen perus­tu­vat CO2-las­kel­mat voi­vat hyvin­kin osoit­tau­tua pää­osin vää­rik­si ja nerok­kaat insi­nöö­rit kek­si­vät taas yllät­tä­vän hie­no­ja ratkaisuja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Kun koment­te­ja lukee niin huo­maa kuin­ka kaik­ki maa­il­man ongel­mat ovat syväs­ti kyt­key­ty­neet toi­siin­sa. Ei rat­kais­ta yhtä jos ei rat­kais­ta kaik­ki. Epäi­len että mitään ei saa­da aikaan jos nämä kaik­ki ongel­mat ei rat­kais­ta saman aikai­ses­ti, joka tun­tuu mah­dot­to­mal­ta. Asia ei rat­kea jos jokai­nen maa hoi­taa omat asian­sa hyvin, vaan jos kaik­ki maat toim­ki­vat yhdes­sä, lopet­ta­vat kor­rup­tio, vero­pa­ra­tii­sit, tyh­mät natio­na­lis­mi-pat­rio­tis­mit, sodat (sota­toi­min­nat ja sota teol­li­suus tuot­ta­vat enem­män ilmas­to­muu­tos­kaa­sua­ja kuin mikään muu), epä­ta­saar­voi­suut­ta, met­sä­ka­dot, luon­non moni­puo­li­suu­den menet­tä­mi­nen, merem, muo­vin ongel­mat ja pit­kä jne. 

    Täs­sä näyt­tää että pyri­tään hyväk­sy­mään mitä tulos­sa on ja koris­te­taan ongel­maa kau­niil­la lisuk­keil­la ja muu­tök­sil­la niin että sanal­li­ses­ti näyt­täi­si hyväk­syt­tä­väm­mäl­tä ja intel­lek­tu­aal­li­ses­ti houk­jut­te­le­vam­mal­ta. Mut­ta Maa­il­ma on näl­käi­nen ja se tar­vit­see ruo­kaa täs­sä ja nyt, eikä teo­rioi­ta ja inte­lek­tu­aa­li­sia leik­ke­jä huo­mi­ses­ta ja tule­vas­ta. Teo­ria, ideat ja filo­so­fioin­ti eivät rat­kai­se mitään, vaan teot. Kun on näl­kä on syö­tä­vä heti, kun on jää­mäs­sä auton alle on hypät­tä­vä pois alta eikä jää­dä poh­dis­ke­le­maan vaih­toeh­to­ja jot­ka sovel­le­taan kun asiat ovat vie­lä huo­nom­min joten ne vaan edis­tä­vät kaaosta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Hei, mitä sanoi­sit­te tämän­kal­tai­ses­ta aloit­tees­ta (alla).

    Se ei läh­de sii­tä, että väes­tö­pai­net­ta pitäi­si niin­kään tor­jua vaan pikem­min­kin sii­tä, että Suo­mi voi­si toi­mia esi­merk­ki­nä maan­käy­tön kes­tä­viä perin­tei­tä vah­vis­ta­vil­le mut­ta glo­baa­lis­sa poli­tii­kas­sa uudel­le mah­dol­li­suu­del­le, tee­ma­na ns. “elä­män­suo­je­lu­vyö­hyk­keet” bio­di­ver­si­tee­tii­ka­don­kin estä­mi­sek­si ja kou­lu­lai­tok­siin­kin liit­tyen luo­den väy­liä kau­pun­ki­lai­sil­le­kin kou­lu- ja oppi­lai­to­syh­teis­työn yms. kaut­ta elon­ke­hän elvyttämiseen. 

    Tämän kal­tai­nen poliit­ti­nen pyrin­tö voi­si edis­tää myös maa­oi­keuk­sien mah­dol­li­suuk­sia ete­län mail­la vah­vis­tu­val­le ekstrak­ti­vis­mil­le vas­ta­pai­nok­si(?). (Tämä liit­tyy YK:n puit­teis­sa bio­di­ver­si­tet­ti­so­pi­muk­sien ja ns. bio­kult­tuu­ris­ten oikeuk­sien edistämiseen)

    OIKEUS ELONKEHÄN ELVYTTÄMISEEN eli HUMUSTA LUOVAAN KULTTUURIIN
    — aloi­te jon­kun­lai­seen mani­fes­tiin tai yhteis­kun­nal­li­seen lakia­loit­tee­seen iImas­ton ja Maan yhtei­söl­li­sis­tä elvyt­tä­mis­tal­koi­sis­ta tai ‑savo­tas­ta

    1) Ilmas­to­hä­tä ja bio­di­ver­si­teet­ti­ka­to ovat saman asian kak­si puol­ta liit­tyen ihmi­sen ja luon­non erot­ta­mi­seen, eikä nii­den yhtey­teen. Ihmi­set on irro­tet­tu ja irro­te­taan elä­vää eli­nym­pä­ris­töä kun­nioit­ta­vas­ta ja vah­vis­ta­vas­ta yhtei­söl­li­syy­des­tä ja oma­va­rai­suu­teen tukeu­tu­vis­ta kes­ki­näi­sis­tä elä(ttä)vistä koko­nai­suuk­sis­ta. Luon­nos­ta on teh­ty omis­tet­ta­vis­sa ole­va luon­non­va­ra, jota luon­non­tie­tei­den avul­la hyö­dyn­ne­tään mark­ki­noi­den kysyn­nän mukaan – pai­kal­lis­tie­don sel­viy­ty­mis­pe­rin­tei­den mer­ki­tyk­sis­tä piittaamatta.

    2) Kulu­tuk­sen ilmas­to­kom­pen­saa­tiot on suun­nat­ta­va met­sien moni­muo­toi­suu­den säi­lyt­tä­mi­seen ja luo­mi­seen ensi­si­jas­sa pai­kal­li­syh­tei­sö­jen omaan käyt­töön ja vas­ta toi­si­si­jai­ses­ti vil­je­lyyn ulko­mark­ki­noil­le. Pie­ni­muo­toi­nen vil­je­ly ja moni­la­ji­set ”met­sä­puu­tar­hat” ovat kes­tä­viä elä­viä hii­li­nie­lu­ja. Nii­den edis­tä­mi­nen tur­vai­si tule­vai­suu­den eli­neh­dot ja loi­si toi­meen­tu­loe­del­ly­tyk­siä, vähen­täi­si tur­haa kulut­ta­mis­ta ja riip­pu­vuut­ta kes­tä­mät­tö­mäs­tä talous­kas­vus­ta. Pai­kal­li­syh­tei­söil­le, niin maal­la kuin kau­pun­geis­sain, on joten­kin taat­ta­va mah­dol-lisuu­det itse­hal­lin­nol­li­ses­ti kehit­tää met­sä­puu­tar­ho­ja ja ruokaomavaraisuutta.

    3) Kai­kil­le on sal­lit­ta­va (ihmis)oikeus elon­ke­hää elvyt­tä­vään, humus­ta luo­vaan ja tur­haa kulu­tus­ta vähen­tä­vään kult­tuu­riin – elon­ke­hän pai­kal­li­seen jäl­leen­ra­ken­nuk­seen, sen yhtei­söl­li­seen luo­mi­seen ja sii­tä oppi­mi­seen. Val­lit­se­va kou­lu­tus suun­tau­tuu ammat­tio­saa­mi­sen edis­tä­mi­seen tuo­tan­to- ja kulu­tus­mark­ki­noil­le jät­täen sivuun pai­kal­li­syh­tei­söl­li­sen yhteis­työn kehit­tä­mi­sen ja yhtei­söl­li­set perin­ne­tai­dot uusiu­tu­vien luon­non­va­ro­jen käy­tös­sä. Kai­kil­le ihmi­sil­le on kui­ten­kin luo­ta­va käy­tän­nön edel­ly­tyk­set ja mah­dol­li­suu­det osal­lis­tua ”ilmas­ton ja eli­nym­pä­ris­tön elvyt­tä­mis­tal­koi­siin tai ‑savot­taan” omak­si ja yhtei­söl­li­sek­si ”elon­ke­hän jälleenrakennusopiksi”. 

    4) Ns. ”vih­reän infra­struk­tuu­rin” edis­tä­mi­sek­si tar­vi­taan viral­lis­ten ja pai­kal­li­syh­tei­sö­jen luon­non­suo­je­lua­luei­den ympä­ril­le pus­ku­ri­vyö­hyk­kei­tä ja nii­den välil­le käy­tä­viä, jois­sa bio­di­ver­si­teet­ti voi elpyä ja lajis­to siir­tyä alueil­ta toi­sil­le ilmas­ton­muu­tok­sen ede­tes­sä. Jul­ki­sel­la val­lal­la on vas­tuun­sa ns. infra­struk­tuu­rien kehit­tä­mi­ses­sä ja näin myös bio­di­ver­si­teet­tiä tur­vaa­van ns. ”vih­reän infra­struk­tuu­rin” suh­teen. Näil­lä alueil­la ihmi­sil­lä oli­si olta­va mah­dol­li­suus pääs­tä luo­vaan yhtey­teen kes­tä­vien elä­män­pe­rin­tö­jen kans­sa ja luo­maan ”inhi­mil­lis­tä” vih­re­ää infra­struk­tuu­ria tai pikem­min­kin ”elä­män­suo­je­lu­vyö­hyk­kei­tä”.

    5) Täl­lai­sil­la ”elä­män­suo­je­lu­vyö­hyk­keil­lä” ihmi­sen yhteys elä­vään eli­nym­pä­ris­töön voi­daan palaut­taa tuke­mal­la siirtymistä
    (a) maa­ta­lou­des­sa luo­mu- ja peltometsäviljelyyn
    (b) met­sän­hoi­dos­sa jat­ku­vaan kas­va­tuk­seen ja met­sien moninaiskäyttöön
    © met­sä­puu­tar­hoi­hin tai puu­tar­ha­met­siin, ihmis­ten mökit­tä­mään tai asut­ta­maan, eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­vään ja moni­muo­toi­ses­ti elä­vään ”inhi­mil­li­seen vih­re­ään infra­struk­tuu­riin”, jon­ka edis­tä­mi­seen maan- ja met­sä­no­mis­ta­jat, jul­ki­nen val­ta ja yksi­tyi­set tahot (yri­tyk­set, kou­lu­pii­rit, vapaa­eh­toi­set perin­ne­tai­ta­jat, kiin­nos­tu­neet yksi­löt ja yhtei­söt) voi­vat osallistua.

    6) Kou­lu­jen, oppi­lai­tos­ten ja vapaa­eh­tois­ten ym. tuel­la näil­le alueil­le voi­daan perus­taa met­sä­puu­tar­ho­ja ja puu­tar­ha­met­siä kehit­tä­mäl­lä koulutus‑, asu­tus- ja mök­ki­ky­lä­siir­to­loi­ta ja seu­tu­ja, joi­hin ihmi­set voi­vat halu­tes­san aset­tua pysy­väm­min­kin. Näil­lä alueil­la raken­ta­mi­nen poh­jau­tuu ensi­si­jas­sa pai­kal­lis­ten luon­non­ma­te­ri­aa­lien käyt­töön vail­la vält­tä­mä­tön­tä riip­pu­vai­suut­ta ns. kun­nal­lis­tek­nii­kas­ta. Kau­pun­ki­kou­lut voi­vat ver­kot­tua maa­seu­tu­kou­lu­jen kans­sa tai yksit­täi­set oppi­laat mök­kiyh­teyk­sien­sä kaut­ta perheineenkin.

    7) ”Elä­män­suo­je­lu­vyö­hyk­keet” tar­joa­vat luon­non­tie­tei­den, his­to­rian, tai­teen, käsi­työn, ter­vey­den­hoi­don, sosi­aa­li­työn, kotout­ta­mi­sen yms. integroi­via oppi-mis­mah­dol­li­suuk­sia ja eri­lai­sia toi­meen­tu­lo­pers­pek­tii­ve­jä, jot­ka eivät perus­tu niin­kään raha­ta­lou­teen kuin ”maal­le omis­tau­tu­mi­seen” ja oma­va­rais­tu­mi­seen. Yhteys pai­kal­lis­ten taho­jen kans­sa kar­tut­taa ymmär­rys­tä myös kes­tä­vän elä­män perin­ne­tai­to­jen ja näke­mys­ten suhteen.

    8) Täl­lai­sil­le ”vih­reän infra­struk­tuu­rin jäl­leen­ra­ken­nusa­lueil­le” voi­daan muo­dos­taa uusia maankäyttö‑, kaavoitus‑, raken­nus- ja sote-kokei­lu­ja ja ‑nor­mis­to­ja, jot­ka tukeu­tu­vat pai­kal­li­sen moni­muo­toi­suu­den vah­vis­ta­mi­seen sekä sen tun­te­mi­seen ja hyö­dyn­tä­mi­seen. – Näil­le ”vas­tak­kai­se­na” ver­tai­lu­koh­ta­na ovat raha­ta­lou­del­li­sen glo­baa­li­saa­tion myö­tä yleis­ty­vät ns. ”eri­tyis­ta­lous­vyö­hyk­keet” (Special Eco­no­mic Zones, SEZ), jois­sa työn­te­ki­jöi­den ja ympä­ris­tön oikeu­det on syrjäytetty.

    9) Kan­sain­vä­li­sis­sä sopi­muk­sis­sa ja oikeuk­sis­sa alku­pe­räis­kan­soil­la ja pai­kal­li­syh­tei­söil­lä on eri­tyi­soi­keuk­sia, joi­ta vas­taa­vil­la tavoin eli­nym­pä­ris­tön bio­di­ver-sitee­tin kans­sa tasa­pai­nos­sa elä­vät moder­nit eko­ky­lät voi­vat pyr­kiä sovel­ta­maan. Mikä­li pai­kal­li­syh­tei­sö­jä tuet­tai­siin met­sä­puu­tar­ho­jen perus­ta­mi­ses­sa bio­di­ver­si­tee­tin palaut­ta­mi­sek­si ja ruo­ka­su­ve­re­ni­tee­tin edis­tä­mi­sek­si, ne voi­si­vat ennen­pit­kää luo­da vas­taa­vat pai­kal­lis­tie­tä­myk­sel­le perus­tu­vat tapan­sa, joi­den avul­la bio­di­ver­si­teet­tiin tukeu­tu­vat toi­meen­tu­lo­muo­dot voi­tai­siin kan­sain­vä­li­sen lain ja kan­sain­vä­lis­ten sopi­mus­ten mukai­ses­ti turvata.

    10) Mikä­li Suo­mi (tai X maa) voi­si edis­tää täl­lai­sia ”ilmas­ton- ja elä­män­suo­je­lu-vyö­hyk­kei­tä”, voi­si se toi­mia kan­sain­vä­li­ses­ti mer­kit­tä­vä­nä esi­merk­ki­nä ilmas­ton-muu­tok­sen tor­jun­nas­sa ihmis- ja yhtei­sö­oi­keuk­sia edis­tä­väl­lä tavalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kait­su:
      Hei, mitä sanoi­sit­te tämän­kal­tai­ses­ta aloit­tees­ta (alla).

      Se ei läh­de sii­tä, että väes­tö­pai­net­ta pitäi­si niin­kään tor­jua vaan pikem­min­kin sii­tä, että Suo­mi voi­si toi­mia esi­merk­ki­nä maan­käy­tön kes­tä­viä perin­tei­tä vah­vis­ta­vil­le mut­ta glo­baa­lis­sa poli­tii­kas­sa uudel­le mah­dol­li­suu­del­le, tee­ma­na ns. ”elä­män­suo­je­lu­vyö­hyk­keet” bio­di­ver­si­tee­tii­ka­don­kin estä­mi­sek­si ja kou­lu­lai­tok­siin­kin liit­tyen luo­den väy­liä kau­pun­ki­lai­sil­le­kin kou­lu- ja oppi­lai­to­syh­teis­työn yms. kaut­ta elon­ke­hän elvyttämiseen. 

      Tämän kal­tai­nen poliit­ti­nen pyrin­tö voi­si edis­tää myös maa­oi­keuk­sien mah­dol­li­suuk­sia ete­län mail­la vah­vis­tu­val­le ekstrak­ti­vis­mil­le vas­ta­pai­nok­si(?). (Tämä liit­tyy YK:n puit­teis­sa bio­di­ver­si­tet­ti­so­pi­muk­sien ja ns. bio­kult­tuu­ris­ten oikeuk­sien edistämiseen)

      OIKEUS ELONKEHÄN ELVYTTÄMISEEN eli HUMUSTA LUOVAAN KULTTUURIIN
      –aloi­te jon­kun­lai­seen mani­fes­tiin tai yhteis­kun­nal­li­seen lakia­loit­tee­seen iImas­ton ja Maan yhtei­söl­li­sis­tä elvyt­tä­mis­tal­koi­sis­ta tai ‑savo­tas­ta

      1) Ilmas­to­hä­tä ja bio­di­ver­si­teet­ti­ka­to ovat saman asian kak­si puol­ta liit­tyen ihmi­sen ja luon­non erot­ta­mi­seen, eikä nii­den yhtey­teen. Ihmi­set on irro­tet­tu ja irro­te­taan elä­vää eli­nym­pä­ris­töä kun­nioit­ta­vas­ta ja vah­vis­ta­vas­ta yhtei­söl­li­syy­des­tä ja oma­va­rai­suu­teen tukeu­tu­vis­ta kes­ki­näi­sis­tä elä(ttä)vistä koko­nai­suuk­sis­ta. Luon­nos­ta on teh­ty omis­tet­ta­vis­sa ole­va luon­non­va­ra, jota luon­non­tie­tei­den avul­la hyö­dyn­ne­tään mark­ki­noi­den kysyn­nän mukaan – pai­kal­lis­tie­don sel­viy­ty­mis­pe­rin­tei­den mer­ki­tyk­sis­tä piittaamatta.

      2) Kulu­tuk­sen ilmas­to­kom­pen­saa­tiot on suun­nat­ta­va met­sien moni­muo­toi­suu­den säi­lyt­tä­mi­seen ja luo­mi­seen ensi­si­jas­sa pai­kal­li­syh­tei­sö­jen omaan käyt­töön ja vas­ta toi­si­si­jai­ses­ti vil­je­lyyn ulko­mark­ki­noil­le. Pie­ni­muo­toi­nen vil­je­ly ja moni­la­ji­set ”met­sä­puu­tar­hat” ovat kes­tä­viä elä­viä hii­li­nie­lu­ja. Nii­den edis­tä­mi­nen tur­vai­si tule­vai­suu­den eli­neh­dot ja loi­si toi­meen­tu­loe­del­ly­tyk­siä, vähen­täi­si tur­haa kulut­ta­mis­ta ja riip­pu­vuut­ta kes­tä­mät­tö­mäs­tä talous­kas­vus­ta. Pai­kal­li­syh­tei­söil­le, niin maal­la kuin kau­pun­geis­sain, on joten­kin taat­ta­va mah­dol-lisuu­det itse­hal­lin­nol­li­ses­ti kehit­tää met­sä­puu­tar­ho­ja ja ruokaomavaraisuutta.

      3) Kai­kil­le on sal­lit­ta­va (ihmis)oikeus elon­ke­hää elvyt­tä­vään, humus­ta luo­vaan ja tur­haa kulu­tus­ta vähen­tä­vään kult­tuu­riin – elon­ke­hän pai­kal­li­seen jäl­leen­ra­ken­nuk­seen, sen yhtei­söl­li­seen luo­mi­seen ja sii­tä oppi­mi­seen. Val­lit­se­va kou­lu­tus suun­tau­tuu ammat­tio­saa­mi­sen edis­tä­mi­seen tuo­tan­to- ja kulu­tus­mark­ki­noil­le jät­täen sivuun pai­kal­li­syh­tei­söl­li­sen yhteis­työn kehit­tä­mi­sen ja yhtei­söl­li­set perin­ne­tai­dot uusiu­tu­vien luon­non­va­ro­jen käy­tös­sä. Kai­kil­le ihmi­sil­le on kui­ten­kin luo­ta­va käy­tän­nön edel­ly­tyk­set ja mah­dol­li­suu­det osal­lis­tua ”ilmas­ton ja eli­nym­pä­ris­tön elvyt­tä­mis­tal­koi­siin tai ‑savot­taan” omak­si ja yhtei­söl­li­sek­si ”elon­ke­hän jälleenrakennusopiksi”. 

      4) Ns. ”vih­reän infra­struk­tuu­rin” edis­tä­mi­sek­si tar­vi­taan viral­lis­ten ja pai­kal­li­syh­tei­sö­jen luon­non­suo­je­lua­luei­den ympä­ril­le pus­ku­ri­vyö­hyk­kei­tä ja nii­den välil­le käy­tä­viä, jois­sa bio­di­ver­si­teet­ti voi elpyä ja lajis­to siir­tyä alueil­ta toi­sil­le ilmas­ton­muu­tok­sen ede­tes­sä. Jul­ki­sel­la val­lal­la on vas­tuun­sa ns. infra­struk­tuu­rien kehit­tä­mi­ses­sä ja näin myös bio­di­ver­si­teet­tiä tur­vaa­van ns. ”vih­reän infra­struk­tuu­rin” suh­teen. Näil­lä alueil­la ihmi­sil­lä oli­si olta­va mah­dol­li­suus pääs­tä luo­vaan yhtey­teen kes­tä­vien elä­män­pe­rin­tö­jen kans­sa jaluo­maan ”inhi­mil­lis­tä” vih­re­ää infra­struk­tuu­ria tai pikem­min­kin ”elä­män­suo­je­lu­vyö­hyk­kei­tä”.

      5) Täl­lai­sil­la ”elä­män­suo­je­lu­vyö­hyk­keil­lä” ihmi­sen yhteys elä­vään eli­nym­pä­ris­töön voi­daan palaut­taa tuke­mal­la siirtymistä
      (a) maa­ta­lou­des­sa luo­mu- ja peltometsäviljelyyn
      (b) met­sän­hoi­dos­sa jat­ku­vaan kas­va­tuk­seen ja met­sien moninaiskäyttöön
      © met­sä­puu­tar­hoi­hin tai puu­tar­ha­met­siin, ihmis­ten mökit­tä­mään tai asut­ta­maan, eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­vään ja moni­muo­toi­ses­ti elä­vään ”inhi­mil­li­seen vih­re­ään infra­struk­tuu­riin”, jon­ka edis­tä­mi­seen maan- ja met­sä­no­mis­ta­jat, jul­ki­nen val­ta ja yksi­tyi­set tahot (yri­tyk­set, kou­lu­pii­rit, vapaa­eh­toi­set perin­ne­tai­ta­jat, kiin­nos­tu­neet yksi­löt ja yhtei­söt) voi­vat osallistua.

      6) Kou­lu­jen, oppi­lai­tos­ten ja vapaa­eh­tois­ten ym. tuel­la näil­le alueil­le voi­daan perus­taa met­sä­puu­tar­ho­ja ja puu­tar­ha­met­siä kehit­tä­mäl­lä koulutus‑, asu­tus- ja mök­ki­ky­lä­siir­to­loi­ta ja seu­tu­ja, joi­hin ihmi­set voi­vat halu­tes­san aset­tua pysy­väm­min­kin. Näil­lä alueil­la raken­ta­mi­nen poh­jau­tuu ensi­si­jas­sa pai­kal­lis­ten luon­non­ma­te­ri­aa­lien käyt­töön vail­la vält­tä­mä­tön­tä riip­pu­vai­suut­ta ns. kun­nal­lis­tek­nii­kas­ta. Kau­pun­ki­kou­lut voi­vat ver­kot­tua maa­seu­tu­kou­lu­jen kans­sa tai yksit­täi­set oppi­laat mök­kiyh­teyk­sien­sä kaut­ta perheineenkin.

      7) ”Elä­män­suo­je­lu­vyö­hyk­keet” tar­joa­vat luon­non­tie­tei­den, his­to­rian, tai­teen, käsi­työn, ter­vey­den­hoi­don, sosi­aa­li­työn, kotout­ta­mi­sen yms. integroi­via oppi-mis­mah­dol­li­suuk­sia ja eri­lai­sia toi­meen­tu­lo­pers­pek­tii­ve­jä, jot­ka eivät perus­tu niin­kään raha­ta­lou­teen kuin ”maal­le omis­tau­tu­mi­seen” ja oma­va­rais­tu­mi­seen. Yhteys pai­kal­lis­ten taho­jen kans­sa kar­tut­taa ymmär­rys­tä myös kes­tä­vän elä­män perin­ne­tai­to­jen ja näke­mys­ten suhteen.

      8) Täl­lai­sil­le ”vih­reän infra­struk­tuu­rin jäl­leen­ra­ken­nusa­lueil­le” voi­daan muo­dos­taa uusia maankäyttö‑, kaavoitus‑, raken­nus- ja sote-kokei­lu­ja ja ‑nor­mis­to­ja, jot­ka tukeu­tu­vat pai­kal­li­sen moni­muo­toi­suu­den vah­vis­ta­mi­seen sekä sen tun­te­mi­seen ja hyö­dyn­tä­mi­seen. – Näil­le ”vas­tak­kai­se­na” ver­tai­lu­koh­ta­na ovat raha­ta­lou­del­li­sen glo­baa­li­saa­tion myö­tä yleis­ty­vät ns. ”eri­tyis­ta­lous­vyö­hyk­keet” (Special Eco­no­mic Zones, SEZ), jois­sa työn­te­ki­jöi­den ja ympä­ris­tön oikeu­det on syrjäytetty.

      9) Kan­sain­vä­li­sis­sä sopi­muk­sis­sa ja oikeuk­sis­sa alku­pe­räis­kan­soil­la ja pai­kal­li­syh­tei­söil­lä on eri­tyi­soi­keuk­sia, joi­ta vas­taa­vil­la tavoin eli­nym­pä­ris­tön bio­di­ver-sitee­tin kans­sa tasa­pai­nos­sa elä­vät moder­nit eko­ky­lät voi­vat pyr­kiä sovel­ta­maan. Mikä­li pai­kal­li­syh­tei­sö­jä tuet­tai­siin met­sä­puu­tar­ho­jen perus­ta­mi­ses­sa bio­di­ver­si­tee­tin palaut­ta­mi­sek­si ja ruo­ka­su­ve­re­ni­tee­tin edis­tä­mi­sek­si, ne voi­si­vat ennen­pit­kää luo­da vas­taa­vat pai­kal­lis­tie­tä­myk­sel­le perus­tu­vat tapan­sa, joi­den avul­la bio­di­ver­si­teet­tiin tukeu­tu­vat toi­meen­tu­lo­muo­dot voi­tai­siin kan­sain­vä­li­sen lain ja kan­sain­vä­lis­ten sopi­mus­ten mukai­ses­ti turvata.

      10) Mikä­li Suo­mi (tai X maa) voi­si edis­tää täl­lai­sia ”ilmas­ton- ja elä­män­suo­je­lu-vyö­hyk­kei­tä”, voi­si se toi­mia kan­sain­vä­li­ses­ti mer­kit­tä­vä­nä esi­merk­ki­nä ilmas­ton-muu­tok­sen tor­jun­nas­sa ihmis- ja yhtei­sö­oi­keuk­sia edis­tä­väl­lä tavalla.

      Jos tuo oli vaka­vas­ti teh­ty Suo­mea kos­ke­va esi­tys, niin pari huomiota:

      Ole­te­taan läm­pö­ti­lan nouse­van paril­la asteel­la. Kan­nat­taa­ko yrit­tää museoi­da luon­to sel­lai­sek­si kuin se on nyky­läm­pö­ti­las­sa. Kas­vis­to ja eläin­la­jis­to tulee muut­tu­maan ja sopeu­tu­maan uusiin olo­suh­tei­siin. (Kes­ki-Euroo­pan leh­ti­puut, vil­li­si­ka, hyön­tei­set joi­ta ei enää tal­vi tapa ym) Hir­veä työ yrit­tää säi­lyt­tää luon­to nykyi­sen­lai­se­na kun ilmas­to muuttuu.

      Jat­ku­va kas­va­tus ei ole bore­aa­li­sen havu­met­sä­vyö­hyk­keen luon­tai­nen met­sän bio­lo­gi­sen kehit­ty­mi­sen muoto.

      Pel­to­met­sä­vil­je­ly. Olet­ko yrit­tä­nyt kas­vat­taa peru­naa tai pork­ka­naa met­sän var­jos­tuk­ses­sa? Sopii sin­ne mis­sä on ylen­mää­rin aurin­koa ja kui­vaa. Suo­mes­sa aurin­ko on mata­lal­la ja vesi ei rajoi­ta. Jos puhu­taan yksit­täi­sis­tä hedel­mä­puis­ta niin se on eri asia (jos ei oli­si jäniksiä).

      Onhan tämän­ta­pai­sia Eko-kom­muu­ne­ja ollut­kin. Tyh­jiä kylä­kou­lu­ja riit­tää uusil­le­kin idealisteille.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Se ei läh­de sii­tä, että väes­tö­pai­net­ta pitäi­si niin­kään tor­jua vaan pikem­min­kin sii­tä, että Suo­mi voi­si toi­mia esimerkkinä … ”

      En ota kan­taa var­si­nai­seen ehdo­tuk­see­si, mut­ta lai­nat­tuun lausee­see­si otan. Nimit­täin sil­loin kun Suo­mea ehdo­te­taan toi­mi­maan sik­si, että anne­taan muil­le esi­merk­kiä, ollaan jo läh­tö­koh­tai­ses­ti pahas­ti vää­ril­lä jäljillä. 

      Meis­tä voi tun­tua, että muut maat seu­raa­vat ute­liai­na, mitä kaik­kea me tääl­lä Suo­mes­sa teem­me. Kun ottaa huo­mioon, että tyy­pil­li­ses­sä Kes­ki-Euroo­pan sano­ma­leh­des­sä meis­tä on pik­ku uuti­nen pari ker­taa vuo­des­sa, mit­ta­suh­de tulee realistisemmaksi.

      Suo­men omien toi­mien pitää olla kan­nat­ta­via Suo­mea itse­ään aja­tel­len. Sil­lä sei­kal­la, että sat­tui­si­ko jokin muu maa odo­tus­ten vas­tai­ses­ti otta­maan meis­tä esi­merk­kiä, ei ole pää­tök­siä teh­täes­sä mitään painoarvoa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Lisä­point­ti­na vie­lä ote Las­se Nord­lun­din teok­ses­ta ”Elä­mäm­me perusteista”:

    Talous­joh­ta­jat saat­ta­vat puhua maa­ta­lou­den yli­tuo­tan­nos­ta, mut­ta tämä kuvaa vain mark­ki­noil­la ole­vien hyö­dyk­kei­den suur­ta mää­rää kysyn­tään näh­den. Todel­li­sem­pi tilan­ne luon­non kan­nal­ta on se, että meil­lä val­lit­see alku­tuo­tan­nos­sa his­to­rian pahin ali­tuo­tan­to. Käy­täm­me yhden ruo­kayk­si­kön tuot­ta­mi­seen sato­ja ker­to­ja enem­män ener­gi­aa kuin kivi­kausi-ihmi­nen. Hin­ta­po­li­tii­kan puit­teis­sa saa­te­taan sää­del­lä hin­nat vakaik­si esi­mer­kik­si tuhoa­mal­la osa tode­tus­ta “yli­tuo­tan­nos­ta”, mikä huo­non­taa entuu­des­taan elä­mäm­me ener­gia­ta­set­ta. Maa­ta­lous, joka oli ennen uusiu­tu­van ener­gian tal­tee­not­ta­ja, on nyky­ään suu­ri uusiu­tu­mat­to­mien ener­gian käyttäjiä.

    Suo­mes­sa yksi ihmi­nen tar­vit­see yllät­tä­vän vähän vil­je­ly­maa­ta pysyäk­seen ruois­sa koko vuo­den ilman lisä­os­to­ja. Sii­hen riit­tää noin 5 aaria (500 neliö­met­riä), jos käy sie­nes­sä ja mar­jas­sa ja osaa olla vaatimaton. 

    http://omavaraopisto.fi/wp-content/uploads/2017/12/ElämämmePerusteista_3_2010.pdf

    Jos­pa maa­han­muut­ta­jat pää­si­si­vät mukaan elon­ke­hän elvy­tyk­sen käy­tän­töi­hin tääl­lä, halua­si­vat he arvat­ta­vas­ti välitt­tää humus­ta luo­vaa kult­tuu­ria (joka heil­tä on jo tuhot­tu) uudel­leen omil­le­kin koto­mail­leen jol­lain taval­la, johon koke­muk­set tääl­lä antai­si­vat osviittaa.

    Humuk­sel­taan kui­vu­neet tai mene­te­tyt maa­pe­rät vaa­ti­vat uudel­leen­he­del­möi­tys­tä ja sopi­vien var­jos­ta­vien pui­den kas­va­tus­ta muul­le kas­vul­li­suu­del­le. Näi­hin on luo­tu monen­lai­sia ns. ”per­maḱult­tuu­ri­sia” tai ”agroe­ko­lo­gi­sia” toi­min­ta­ta­po­ja, jot­ka eivät ole otta­neet tuul­ta pur­jei­siin­sa, kos­ka ovat enem­män­kin pai­kal­li­syh­tei­sö­jen ihmis­voi­mais­ta poh­ja­työ­tä vaa­ti­via teol­li­sen maa­ta­lou­den sijaan. 

    Maa­oi­keu­det ovat tie­ten­kin kaik­kien rau­han­neu­vot­te­lu­jen ydin­ky­sy­myk­siä – ja hel­pos­ti ohi pai­kal­lis­ten perin­ne­tai­to­jen ja ‑yhtei­sö­jen, joi­den pai­kal­lis­tie­toa ja osal­li­suut­ta juu­ri­kin tar­vit­tai­siin. Nyt tar­vi­taan talous­a­jat­te­lun muu­tos­ta jon­ki­nas­teis­ta oma­va­rai­suut­ta yllä­pi­tä­väk­si ja vaih­dan­ta­ta­lou­den muo­to­jen tms. oikeut­ta­mi­sek­si myös.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Mikä­li pyr­ki­myk­se­nä oli­si luon­neh­ti­ma­ni ”elon­ke­hän elvy­tys­sa­vot­ta”, aka­tee­mi­sia maa­han­muut­ta­jia ei pel­käs­tään tar­vit­tai­si. Hekin ja aina­kin hei­dän per­heen­jä­se­nen­sä voi­si­vat osal­lis­tua maan elin­voi­man elvyt­tä­mi­seen. Nyt on kysy­mys mah­dol­li­suu­des­ta val­ta­viin väes­tö­pai­nei­siin ete­läs­tä ja moni­su­ku­pol­vi­ses­ta pers­pek­tii­vis­tä. Eikä vain Suomeen. 

    Jos­pa maa­han­muut­ta­jat pää­si­si­vät mukaan elon­ke­hän elvy­tyk­sen käy­tän­töi­hin tääl­lä, halua­si­vat he arvat­ta­vas­ti välitt­tää humus­ta luo­vaa kult­tuu­ria (joka heil­tä on jo tuhot­tu) uudel­leen omil­le­kin koto­mail­leen eri tavoin, johon koke­muk­set tääl­lä antai­si­vat osviittaa.

    Humuk­sel­taan kui­vu­neet tai mene­te­tyt maa­pe­rät vaa­ti­vat uudel­leen­he­del­möi­tys­tä ja sopi­vien var­jos­ta­vien pui­den kas­va­tus­ta muul­le kas­vul­li­suu­del­le. Näi­hin on luo­tu monen­lai­sia ns. ”per­maḱult­tuu­ri­sia” tai ”agroe­ko­lo­gi­sia” toi­min­ta­ta­po­ja, jot­ka eivät ole otta­neet tuul­ta pur­jei­siin­sa, kos­ka ovat enem­män­kin pai­kal­li­syh­tei­sö­jen ihmis­voi­mais­ta poh­ja­työ­tä vaa­ti­via teol­li­sen maa- tai talou­den sijaan. 

    Suo­mes­sa yksi ihmi­nen tar­vit­see yllät­tä­vän vähän vil­je­ly­maa­ta pysyäk­seen ruois­sa koko vuo­den ilman lisä­os­to­ja. Sii­hen riit­tää noin 5 aaria (500 neliö­met­riä), jos käy sie­nes­sä ja mar­jas­sa ja osaa olla vaatimaton.
    http://omavaraopisto.fi/wp-content/uploads/2017/12/ElämämmePerusteista_3_2010.pdf

    Viit­taa­mi­nen sii­hen, että tapah­tu­mat Suo­mes­sa eivät juu­ri­kaan maa­il­mal­la ketään kiin­nos­ta, niin tämän­kal­tai­nen maa­pe­rän elvy­tyk­seen liit­ty­vä toi­meen­tu­lo­po­liit­ti­nen stra­te­gia voi­si kyl­lä herät­tää kiin­nos­tus­ta, aina­kin yhteis­kun­nal­li­sis­sa liik­keis­sä. Tar­vi­taan talous­a­jat­te­lun muu­tos­ta jon­ki­nas­teis­ta hiil­tä maa­pe­rään sito­vaa oma­va­rai­suut­ta yllä­pi­tä­väk­si ja vaih­dan­ta­ta­lou­den muo­to­jen tms. oikeut­ta­mi­sek­si myös.

    Vain tämän suun­tai­sel­la ihmi­siä asut­ta­val­la ja työl­lis­tä­väl­lä pers­pek­tii­vil­lä voi­daan myös pai­kal­li­ses­ti tut­kia sopeu­tu­mis­ta ilmas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tuk­siin myös moni­vuo­tis­ten kas­vien ja pui­den vil­je­lyn sekä eko­lo­gis­ten käy­tä­vien käy­tä­vien kehit­tä­mi­sen suh­teen. Suo­mi ei ole luon­nos­taan mil­lään perus­teel­la mono­kult­tuu­ri- ja pää­te­hak­kuu­met­sien maa — ja ilmas­ton­muu­tok­sen myö­tä toi­vot­ta­vas­ti vie­lä vähemmän!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Kun nyky­ään väes­tön­kas­vun rajoit­ta­mi­sel­la ei tun­nu ole yhtään mitään väliä, niin on oikeas­taan aivan tur­ha miet­tiä, pal­jon­ko meren pin­ta nousee tai oikeas­taan mitään muu­ta­kaan. Ollaan täs­sä niin kau­an kun­nes koko maa­pal­lo on tuhot­tu. Hybri­dit, fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käy­tön vähen­tä­mi­nen on höpö höpöä ja lil­lu­kan­var­sia. Pelk­kää somistusta. 

    Tie­dän, että näin ei sai­si sanoa. Ei saa vaa­tia afrik­ka­lai­sia rajoit­ta­maan lisään­ty­mis­tään (Afri­kan väki­lu­ku on liki nelin­ker­tais­tu­mas­sa vuo­teen 2100 men­nes­sä). WWF:n edus­ta­ja oli säh­kö­pos­tis­saan sitä miel­tä, että Afri­kan väes­tön­kas­vul­la ei ole kuin vähän mer­ki­tys­tä. Val­koi­nen hete­ro­mies on tähän kaik­keen syyllinen. 

    Sano­vat, että hybri­di­kin on hyvä jut­tu, mut­ta olet­te­ko istah­ta­neet kos­kaan vaik­ka­pa käy­te­tyn Toy­ota Aurik­sen kus­kin pen­kil­le ja tse­kan­neet ajo­tie­to­ko­neen ilmoit­ta­maan kes­ki­ku­lu­tus­ta? Mut­ta hybrid on nyt muo­tia ja maa­il­ma sil­lä poli­tik­ko­jen mie­les­tä pelas­tuu. Suo­men­kin kuu­lem­ma kuu­lui­si olla hii­li­neut­raa­li vuon­na 2035. Höpö höpöä; koko ajan pääs­töt on kas­vus­sa ja puhu­mal­la ne ei alas tule. Eikä Suo­men teke­mi­sil­lä muu­toin­kaan mitään mer­ki­tys­tä ole.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Olen ollut maa­han­muut­to­kriit­ti­sis­sä poru­kois­sa aika alus­ta asti muka­na, vaik­ka en mikään var­si­nai­nen tea­mi­pe­laa­ja olekaan.

    Ihmet­te­len mikä hin­ku suu­rel­la osal­la maa­han­muut­to­kriit­ti­sis­tä on nos­taa ilmas­ton läm­pö­ti­laa niin, että koko Afrik­ka tyh­je­nee Euroop­paan. Tie­dän toki, että olet­te onnis­tu­neet sug­ge­roi­maan itsen­ne usko­maan että ei mitään ilmas­ton läm­pe­ne­mis­tä tapah­du tai se ei aina­kaan joh­du ihmi­ses­tä. Mut­ta itse-sug­ges­tion (=jouk­ko­ty­pe­ryys) ei ole mikään tae tiedosta.

    Tun­tuu että teil­le ei yhtei­nen hyvä (huo­li hait­ta­maa­han­muu­tos­ta) mer­kit­se sen enem­pää kuin ydin­voi­maa vas­tus­ta­val­la vih­reäl­lä huo­li ilmas­ton lämpenemisestä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Onko type­räm­pää nähty.
    Ei ita­lia­lais­ten tar­vit­se “varas­toi­da” vet­tä Sveit­siin. Vesi ei ole peräi­sin jää­ti­köis­tä vaan se on peräi­sin sateis­ta Sveit­sis­sä. Se että vesi välil­lä jää­tyy ei muu­ta asi­aa. Jos vesi olsi peräi­sin jää­ti­köis­tä niin se oli­si lop­pu­nut jo kau­an kau­an sit­ten. Ja mis­tä­hän ne jää­ti­köt tulivatkaan?
    Sama kos­kee Tiibettiä.
    Siis ensin sataa vet­tä joka jää­tyy ja sit­ten vesi sulaa ja vir­taa alas vuorilta.
    Sveit­sis­sä sataa myös kesäi­sin, aivan riittävästi.
    Kuten Tiibetissäkin.

    Vain kau­pun­ki­lais­vir­he voi aja­tel­la noin typerästi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ei ita­lia­lais­ten tar­vit­se ”varas­toi­da” vet­tä Sveit­siin. Vesi ei ole peräi­sin jää­ti­köis­tä vaan se on peräi­sin sateis­ta Sveitsissä.

      Nyty tal­vel­la sata­nut vesi — siis lumi — sulaa hitaas­ti pit­kin kesää ja vet­tä riit­tää Po-joers­sa koko vuo­dek­si Jos jää­ti­köt sul­vat, kevät­tul­vat ovat iso­ja ja elo­kuus­sa Po-joe4s­sa ei ole vet­tä. Sama vika Tibe­tin alueella.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Vet­tä riit­tää Sveit­sis­tä Po-jokeen tasan sen ver­ran kuin Sveit­siin sataa lume­na tai vetenä.
        Jää­ti­köi­den sula­mi­sel­la ei ole asian kans­sa mitään tekemistä.

        Tilan­ne ei sii­tä muu­tu vaik­ka jää­ti­köi­tä ei edes olisi.
        Samal­la täy­tyy myös muis­taa että on hir­veäs­ti uhkail­tu sil­lä kuin­ka sateet lisään­ty­vät “ilmas­ton­muu­tok­sen” takia kos­ka meret lämpenevät.
        Jos Ilma­ke­hän läm­pö­ti­la nousee niin haih­tu­mi­nen lisään­tyy ja sii­tä seu­raa juu­ri tuo “uhat­tu” satei­den lisään­ty­mi­nen. Siis jos ilma­ke­hä lämpenee.
        Eli loo­gi­ses­ti myös Sveit­siin sataa enem­män ja vet­tä riit­tää. Ja kos­ka sade tulee edel­leen tal­vi­sin lume­na kun ollaan kor­keal­la niin se tar­koit­taa että se ei heti valu tul­vi­na alas.
        Sil­lä ei kai “ilmas­ton­läm­pe­ne­mi­nen” tar­koi­ta että 2–3000 m kor­keu­des­si­kin on niin läm­min­tä ympä­ri vuo­den että lumi sulaa pois?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Joc­ke Ran­ta­nen:
    Vet­tä riit­tää Sveit­sis­tä Po-jokeen tasan sen ver­ran kuin Sveit­siin sataa lume­na tai vetenä.
    Jää­ti­köi­den sula­mi­sel­la ei ole asian kans­sa mitään tekemistä.

    Tilan­ne ei sii­tä muu­tu vaik­ka jää­ti­köi­tä ei edes olisi.
    Samal­la täy­tyy myös muis­taa että on hir­veäs­ti uhkail­tu sil­lä kuin­ka sateet lisään­ty­vät ”ilmas­ton­muu­tok­sen” takia kos­ka meret lämpenevät.
    Jos Ilma­ke­hän läm­pö­ti­la nousee niin haih­tu­mi­nen lisään­tyy ja sii­tä seu­raa juu­ri tuo ”uhat­tu” satei­den lisään­ty­mi­nen. Siis jos ilma­ke­hä lämpenee.
    Eli loo­gi­ses­ti myös Sveit­siin sataa enem­män ja vet­tä riit­tää. Ja kos­ka sade tulee edel­leen tal­vi­sin lume­na kun ollaan kor­keal­la niin se tar­koit­taa että se ei heti valu tul­vi­na alas.
    Sil­lä ei kai ”ilmas­ton­läm­pe­ne­mi­nen” tar­koi­ta että 2–3000 m kor­keu­des­si­kin on niin läm­min­tä ympä­ri vuo­den että lumi sulaa pois?

    Tii­be­tin ylän­göl­tä ovat läh­töi­sin maa­il­man suu­rim­pien vil­je­ly­aluei­den elin­tär­keät kas­te­lu­ve­det ja jää­ti­köi­den kutis­tu­mi­nen uhkaa sekä vesi- että ruo­ka­tur­val­li­suut­ta. YLE rapor­toi vuon­na 2014, että jään sula­mi­nen Län­si-Kii­nan alu­eel­la, johon kuu­luu Kii­nan-puo­lei­nen Hima­la­ja, on ylty­nyt 1990-luvul­ta alkaen. Aikaa myö­ten jää­ti­köi­den sula­mi­nen vähen­tää tun­tu­vas­ti veden ver­taus­ta usei­siin Intian, Kii­nan ja Kaak­kois-Aasian suu­ris­ta jois­ta, jot­ka saa­vat alkun­sa Tii­be­tin ylän­göl­tä. Ylän­göl­lä ovat niin Gan­ge­sin, Mekon­gin kuin Jangtzen ja Kel­tai­sen­joen alkulähteet.
    Usei­den tut­ki­mus­ten mukaan yksi nopeas­ti sula­vis­ta jää­ti­köis­tä on suu­ri Gan­got­ri. Jos se hävi­ää, Gan­ges menet­tää 70 pro­sent­tia sii­hen kui­van kau­den aika­na vir­taa­vas­ta vedes­tä. Siten joes­ta, joka nyt on sato­jen mil­joo­nien ihmis­ten veden­läh­de, tuli­si osak­si vuot­ta pelk­kä kui­va uoma.
    Veden vähe­tes­sä vähe­nee myös ruo­ka­tur­val­li­suus. Kii­na ja Intia ovat maa­il­man suu­rim­mat veh­nän- ja rii­sin­tuot­ta­jat. Jokien anta­ma kas­te­lu­ve­si on kui­van kau­den aika­na vil­je­lyk­sil­le elintärkeää.
    https://yle.fi/uutiset/3–7254801

    Suo­men Kuva­leh­ti kir­joit­taa vii­me hei­nä­kuus­sa, että Hima­la­jan jää­ti­köt sula­vat yhä nopeam­min ja tah­ti tuplaan­tu­nut 2000-luvul­la. Hima­la­jan vuo­ris­toa­lueil­ta alka­vat joet ovat juo­ma- ja kas­te­lu­ve­den läh­de arviol­ta 1,3 mil­jar­dil­le ihmiselle.
    https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/vuosikymmenia-vanhat-vakoilukuvat-paljastivat-himalajan-jaatikot-sulavat-yha-nopeammin-tahti-tuplaantunut-2000-luvulla/

    Olen itse liik­ku­nut pal­jon Intias­sa, jos­sa pää­osa jois­ta vir­taa vapaas­ti enää vain osan vuot­ta. Kui­vuu­den lisään­ty­mi­nen ja myös poh­ja­ve­sien las­ku kyt­key­tyy ilmas­ton­muu­tok­seen, var­jos­ta­van kas­vil­li­suu­den vähe­ne­mi­seen sekä monil­la alueil­la teol­li­suus­lai­tos­ten rajuun vesi­va­ro­jen käyt­töön pora­kai­voil­la. Myös mon­suu­ni­sa­teet ovat aiem­pia rai­vok­kaam­pia ja tul­vat huuh­to­vat entis­tä useam­min vil­je­ly­maa­ta mennessään.
    Se miten sateet tule­vat ja miten maa­pe­rä ja kas­vil­li­suus sekä esim. teras­soin­ti pidät­tää vesien vir­taa­mis­ta on rat­kai­se­vaa ympä­ri­vuo­ti­sel­le vesihuollolle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Menet ohi asiasta.
      Veden jokiin tule­vat vain ja ainoas­taan sateista.
      Mis­tä muu­al­ta vet­tä tulisi?
      Meris­tä ( ja muu­al­ta) haih­tu­nut vesi kul­keu­tuu pil­vi­nä ja kun pil­vet nouse­vat tai läm­pö­ti­la ale­nee niin syn­tyy sadet­ta joka tulee joko vete­nä tai lume­na riip­puen olosuhteista.
      Jää­ti­köil­lä ei ole mitään teke­mis­tä veden mää­rän kanssa.
      Hima­la­jal­la niin kuin muu­al­la­kin sataa kaik­ki­na vuo­de­nai­koi­na, Hima­la­jal­la kai lähes aina lumena.
      Hima­la­jal­la sataa lun­ta ympä­ri vuoden.
      Mon­suu­ni­sa­teet joi­ta on kesäl­lä ja lop­pu­ke­säs­tä, kesä­mon­suu­ni sataa kesäl­lä ja tal­vi­mon­suu­ni alkusyksystä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jää­ti­köil­lä on teke­mis­tä veden vuo­den­ajan­vaih­te­lu­jen kanssa.

        Tot­ta, mut­ta ehkä täs­sä­kin oli­si jär­ke­vin­tä erot­taa pit­käs­sä juok­sus­sa varas­to ja varas­ton muu­tos, siis täs­sä tapauk­ses­sa sadann­nan ja pois virtaaman+haihtuman ero­tus. Vuo­ris­to­jää­ti­köil­lä on suu­ri varas­to­ka­pa­si­teet­ti, eikä meri nii­tä alta­päin syö, vain aurin­ko ja tuu­let. Mitään radi­kaa­le­ja kui­vuuson­gel­mia on tus­kin lyhyel­lä täh­täi­mel­lä odo­tet­ta­vis­sa, (ilmas­to­muu­tos itse asias­sa lisän­nee vir­taa­mia), mut­ta sit­ten kun vuo­ris­to­jää­tik­kö­jen varas­tot hii­pu­vat (toi­vot­ta­vas­ti vas­ta vuo­si­sa­to­jen pääs­tä), Kii­na ja ehkä myös Intia ovat mah­dot­to­mas­sa tilan­tees­sa, Ita­lia jo aiemmin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jää­ti­köil­lä on teke­mis­tä veden vuo­den­ajan­vaih­te­lu­jen kanssa.

        Kyl­lä. Myös pai­kal­li­sil­mas­toon on vai­ku­tuk­set. Sveit­sis­sä pie­ni etsii uut­ta elan­toa, kos­ka lähei­sen jää­ti­kön sula­mi­sen jäl­keen rin­ne­bis­nes käy­tän­nös­sä katosi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. J.Ahonen: Kyl­lä. Myös pai­kal­li­sil­mas­toon on vai­ku­tuk­set. Sveit­sis­sä pie­ni etsii uut­ta elan­toa, kos­ka lähei­sen jää­ti­kön sula­mi­sen jäl­keen rin­ne­bis­nes käy­tän­nös­sä katosi.

        Las­ket­te­lua har­ras­ta­va­na voin vas­ta­ta että rin­ne­bis­nes alpeil­la ei katoa mihin­kään vaik­ka jää­ti­köt sula­vat. Ainoas­taan hiih­to kesäi­sin lop­puu mut­ta tal­vel­la riit­tää kyl­lä lun­ta pai­kois­sa jot­ka ovat vähin­tään 1000 met­riä meren­pin­nan yläpuolella.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Kait­su: Vet­tä riit­tää Sveit­sis­tä Po-jokeen tasan sen ver­ran kuin Sveit­siin sataa lume­na tai vetenä.
      Jää­ti­köi­den sula­mi­sel­la ei ole asian kans­sa mitään tekemistä.

      Voit olla ihan oikeas­sa, mitä tosin epäi­len, kos­ka olen itse Sveit­sis­sä asu­nee­na näh­nyt kuvat, että Rho­ne­joen lat­voil­la ole­va Rho­nen jää­tik­kö on sadas­sa vuo­des­sa kutis­tu­nut oleel­li­ses­ti, ja että jää­ti­kön reu­nan nousu­vauh­ti on vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä kiih­ty­nyt. Jon­ne­kin nuo kuu­tio­ki­lo­met­rit jää­tä ovat hävin­neet, tus­kin kui­ten­kaan kaik­ki maa­pe­rään, vaan pikem­min­kin Rhone-jokeen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Suu­rin Sveit­sin jää­tik­kö on n. 40 km³.
        Po-joen ja Rei­nin yhtei­nen vir­taa­ma on n. 4000 m³/s. N. 126 km³ / vuosi.
        40 km³ riit­täi­si siis 1/3‑osa vuodeksi.
        Täs­sä on vain kak­si jokea jot­ka läh­te­vät jää­ti­köil­tä. Samoin tie­ten­kin vain suu­rin jäätikkö.
        Meri ei syö Alp­pien jää­ti­köi­tä alta­päin, se on tot­ta! Sitä­vas­toin ne sula­vat hitaas­ti joh­tuen maan läm­mös­tä. Muu­toin ei oli­si mah­dol­lis­ta että jää­ti­köil­tä vir­taa vet­tä myös talviaikaan.
        Kuin­ka oli­si muu­toin mah­dol­lis­ta että vesi­voi­ma­lai­tok­set tuot­ta­vat säh­köä ympä­ri vuoden?
        Tilan­ne on aivan sama Nor­jas­sa. Nor­ja­han saa kai kai­ken säh­kön­sä ympä­ri vuo­den vesivoimasta.
        Nois­ta jää­ti­köis­tä on tääl­lä­kin esi­tet­ty kuvia, van­hem­pia­kin kuin sata vuot­ta, jol­loin jää­ti­köt ovat olleet pie­nem­piä kuin nykyään.
        Väit­tee­ni on siis se että jää­ti­köil­lä ei ole mitään tai vain vähäi­nen vai­ku­tus­ta jokien vir­taa­miin sikä­li että ne siir­tä­vät vir­taa­maa tal­via­jas­ta kesä­ai­kaan jol­loin ilman läm­pö sulat­taa jäätä.
        Samat asiat kos­ke­vat Hima­la­jaa ja mui­ta vuoristoja.

        Mie­len­kiin­toi­sin­ta täs­sä on kui­ten­kin se että vir­hei­den “älyk­kö” Soi­nin­vaa­ra heit­te­lee tuol­lai­sia väit­tei­tä tai nii­tä kai pitäi­si sanoa pelotteiksi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. Hyvin vähäi­ses­sä mää­rin kun kysees­sä on läm­pi­mät alu­eet jois­sa sataa.
    Jokien vir­taa­ma vähe­nee sil­loin kun jää­tä ei sula muu­ta kuin se mikä sulaa “alta­päin”.
    Sil­loin jää­ti­köt vas­taa­vas­ti kas­va­vat kun sata­nut lumi pai­nuu jääksi.

    Mitä teke­mis­tä tuol­la “vuo­den­ajan­vaih­te­lui­den.…) on sen kans­sa mitä blo­gi­kir­joi­tuk­ses­sa on?

    Kui­via kausia, siis kui­vuut­ta on aina ollut, niin Ete­läi­ses­sä Aasias­sa, Ame­ri­kas­sa kuin Afri­kas­sa­kin. Niin vai­kei­ta aiko­ja että mil­joo­nia ihmi­siä on kuol­lut nälkään.
    Näil­lä­kään ei ole ollut mitään teke­mis­tä “ilmas­ton­muu­tok­sen” kans­sa. Vai oli­ko ihmi­sen aiheut­ta­ma ilmas­ton­muu­tos jo sato­ja vuo­sia sit­ten vai­kut­ta­mas­sa säätilaan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Joc­ke Ran­ta­nen:
      Mitä teke­mis­tä tuol­la ”vuo­den­ajan­vaih­te­lui­den….) on sen kans­sa mitä blo­gi­kir­joi­tuk­ses­sa on? 

      Maa­ta­lous poh­jau­tuu sään­nöl­li­ses­ti tois­tu­viin sää­il­miöi­hin. Ruo­an­tuo­tan­non vuo­si­sykli raken­ne­taan sen olet­ta­muk­sen ympä­ril­le että tiet­ty­nä aika­na on riit­tä­väs­ti vet­tä ja sopi­van läm­min­tä. Jos nämä syklit häi­riin­ty­vät niin ruo­kaa ei tule enti­siä määriä.
      Eli jos­sain joki­laak­sos­sa on vaik­ka rii­sin­vil­je­ly teh­ty sen varaan että vet­tä riit­tää joes­sa elo­kuus­sa­kin pel­loil­le ohjat­ta­vak­si. Joki kui­vuu­kin elo­kuus­sa norok­si -> auts. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä miten käy vesis­tön kalakannoille.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Ja mihin ihmee­seen se kaik­ki vesi jou­tuu joka sataa pit­kin kesää Alpeil­le tai Himalajalle?

        Tuon “ilmas­ton­muu­tok­sen” myö­tä kun satei­den pitäi­si lisään­tyä. Mikä on sinän­sä loo­gis­ta: Läm­pe­ne­vä ilma­ke­hä nos­taa meri­ve­den läm­pö­ti­laa ja lisää haih­tu­mis­ta joka sit­ten puo­les­taan sataa vete­nä alas sil­lä eihän se voi tai­vaal­le­kaan jäädä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. Nor­jan jää­ti­köt ovat olleet laa­jim­mil­laan pie­nen jää­kau­den aika­na noin v. 1750, min­kä jäl­keen ne ovat pää­osin supis­tu­neet. Vii­mek­si ne laa­je­ni­vat 1990-luvul­la kun oli hyvin sateis­ta. Peraat­tees­sa jää­tik­kö syn­tyy kun vuo­den kes­ki­läm­pö­ti­la on alle nol­lan. Län­si-Nor­jan jää­ti­köt eivät ole jään­nök­siä vii­me jää­kau­des­ta, vaan ne ovat syn­ty­neet sen jäl­keen kun ilmas­to kyl­me­ni uudel­leen jon­kin ver­ran. Jää­ti­kön syn­ty edel­lyt­tää satei­suut­ta. Esi­mer­kik­si Sipe­rias­sa ei ole ollut jää­kaut­ta vaik­ka kyl­mää on ollut riit­tä­väs­ti. Sama kos­kee Kana­dan preeriaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.