On varauduttava massiivisiin väestönsiirtoihin

Tiedän, että ei pitäisi liet­soa tap­pi­omielialaa, mut­ta viimeaikaisten uutis­ten val­os­sa olen tul­lut aiem­paakin vaku­ut­tuneem­mak­si siitä, ettei ole real­is­tista pysäyt­tää ilmas­ton läm­pen­e­mistä kah­teen asteeseen, puolesta­toista asteesta nyt puhumattakaan.

Kun näin on, on varaudut­ta­va sopeu­tu­miseen, eikä se tule ole­maan help­poa. Edessä on mas­si­ivisia väestön­si­ir­to­ja, kun esimerkik­si sadat miljoonat intialaiset jäävät ilman vet­tä Tiibetin jäätiköi­den sulaessa.

Myös suuri osa Afrikas­ta on käymässä elinkelvot­tomak­si. Euroopas­sakin tulee ongelmia veden saamisen kanssa Espan­jas­sa ja Italiassa.

Tämä voi johtaa myös maid­en välisi­in kon­flik­tei­hin. Ital­ialaiset saat­taisi­vat esimerkik­si ajatel­la, että Po-joen laak­so pitäisi voi­da pelas­taa tekemäl­lä mas­si­ivi­nen vesi­varas­to Sveit­si­in, jonne liian nopeasti tule­vat sulamisvedet varas­toidaan annos­teltavak­si pitkin kesää. Tähän pitäisi vara­ta kokon­ainen kan­toni. Sveit­siläisil­lä voi olla asi­as­ta toinen mielipide.

Min­ul­l­la on itse asi­as­sa aika utu­inen kuva siitä, mihin kaik­keen miedän pitää varautua. Pelkään, että se johtuu siitä, ettei oikein kukaan tiedä kun­nol­la. Siitä, mitä kol­men asteen läm­pen­e­m­i­nen tosi­asi­as­sa merk­it­see, on liik­keel­lä yllät­tävän vähän tietoa, vaik­ka tämän katas­tro­faalisen kehi­tyk­sen toden­näköisyys on suuri.

Sato­jen miljoonien ihmis­ten asut­ta­mi­nen uud­estaan ei ole aivan kivu­ton asia. Minne he menevät? Katse kään­tyy tietysti har­vaan asut­tui­hin mai­hin kuten Aus­trali­aan – ja esimerkik­si Suomeen. Suomen osu­us tulee ole­maan usei­ta miljoo­nia, eikä sitä meiltä kysytä.

Ilmas­ton­muu­tok­sen edis­tämistä kan­nat­ta­vat puolueet voisi­vat Suomes­sa ajatel­la myös tätä. Tosi­asi­as­sa hei­dän poli­ti­ikkansa johtaa juuri siihen ”väestön­vai­h­toon”, jota he julk­iste­tuis­sa ohjelmis­saan vastustavat.

Kiireisin ongel­ma ilmas­ton muu­tok­seen sopeu­tu­mises­sa ovat tämä elinkelvot­tomik­si käyvien maid­en väestön uudelleen asut­ta­mi­nen. Seu­raa­va ongel­ma on meren pin­nan nousu jäätiköi­den sulaes­sa. Se tapah­tuu onnek­si viipeel­lä, mut­ta jos meren pin­ta nousee vaikka­pa vain par­il­la metril­lä, val­ta­va määrä ihmisiä joutuu muut­ta­maan ran­nikoil­ta sisä­maa­han. Ran­nikot kun ovat kaikkial­la tiheästi asuttuja.

Helsin­ki varautuu kaavoituk­ses­saan meren pin­nan nousu­un metril­lä. Se on ehkä liian vähän.

Ilmas­ton­muu­tok­seen sopeu­tu­mi­nen on niin gigant­ti­nen haaste, että siihen pitää alkaa varautua heti. Olisi pitänyt alkaa jo vuosia sit­ten. Tarvit­sisimme myös paljon lisää tutkimus­ta läm­pen­e­misen paikallis­es­ta vaikutuksesta.

Jos siis uskon, että ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tämisessä eäon­nis­tu­taan, kan­nat­taako siis luop­ua sen vas­tus­tamis­es­ta. No ei todel­lakaan. Vaik­ka läm­pen­e­m­i­nen kolmel­la asteel­la on katas­tro­faal­ista, läm­pen­e­m­i­nen neljäl­lä asteel­la on vielä moninker­tais­es­ti kasastrofaalisempaa.

241 vastausta artikkeliin “On varauduttava massiivisiin väestönsiirtoihin”

  1. Eiköhän se ole helpom­paa lai­va­ta vesi ihmis­ten luo kuin ihmiset veden luo.

    Ei vet­tä tarvitse kul­jet­taa henkeä kohti yhtään enem­pää kuin mitä polt­toainei­ta lai­vataan tänä päivänä.

    1. Jonne. Oletko lainkaan tietoinen, kuin­ka paljon maanvile­j­ly edel­lyt­tää vet­tä? Nuo ihmiset eivät voi elää siel­lä ilman ruokaa.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Jonne. Oletko lainkaan tietoinen, kuin­ka paljon maanvile­j­ly edel­lyt­tää vet­tä? Nuo ihmiset eivät voi elää siel­lä ilman ruokaa.

        Kyl­lä. Yhtälail­la tulee harkit­tavak­si mis­sä päin pal­loa ruo­ka kan­nat­taa tuot­taa. Sen kul­jet­ta­mi­nen on jo nyt arkipäivää eikä kulut ruoka­ton­nia kohden ole juuri mitään.

        Ruo­ka kan­nat­taa tuot­taa siel­lä mis­sä se on mah­dol­lista, ympäristöys­tävälistä ja tehokas­ta menetelmil­lä, jot­ka eivät tuh­laa luonnonvaroja.

      2. Osmo. Oletko lainkaan tietoinen, että Suomeen ei ole tul­lut yhtään kehi­tys­maalaista vil­jelemään maa­ta. Noille haaveilemille­si miljoonille joudut­taisi­in siis ruo­ka kuskaa­maan joka tapauk­ses­sa ulko­mail­ta, kun eivät voisi tääl­läkään elää ilman ruokaa. Vaan helpom­paa ja halvem­paa sitä olisi tuot­taa ja viedä vaikka­pa Kiinas­ta Inti­aan kuin Suomeen.
        Tosin vielä helpom­paa ja halvem­paa olisi vih­doin saa­da kehi­tys­maid­en syn­tyvyy­den­sään­te­ly aikaan — mut­ta tästähän ette halua puhut­ta­vankaan, toisin kuin puolueestanne ja äänestäjäkun­nas­tanne pois­tuneet järkivihreät.

      3. Itse asi­as­sa Suomeen on tul­lut kohta­laisen paljon väkeä työsken­rtelemään maat­aloudessa. När­piössä näitä esimerkik­si on runsaasti.

      4. Osmo Soin­in­vaara: Ilmas­ton­muu­tok­seen sopeu­tu­mi­nen on niin gigant­ti­nen haaste, että siihen pitää alkaa varautua heti. Olisi pitänyt alkaa jo vuosia sit­ten. Tarvit­sisimme myös paljon lisää tutkimus­ta läm­pen­e­misen paikallis­es­ta vaikutuksesta.

        Eivät tai­da När­piössä olla näitä tur­va­paikan­hak­i­joi­ta ja siel­läkin vain muu­tamia sato­ja. Eikä tai­da suo­ma­lainen hal­pa perus­ruo­ka kuten kau­ra­pu­urokaan näille kelvata.

        Suurin osa tuli­joista halu­aa kaupunkei­hin, omien­sa luokse ja kuten tiedät, luku- ja kir­joi­tus­taidot­to­mia on paljon ja mitä enem­män mus­lime­ja ote­taan tänne, sitä vähem­män löy­tyy työ­jalukku­ut­ta ja ihmiset kaduil­la ovat pukeu­tunei­ta mustaan.

        Joko löy­tyy tutkimus­ta siitä kun mm. kiinalaiset kip­paa­vat jät­teen­sä suo­raan mereen, tästä on videoitakin, jär­jesät­tynyt ral­li meren äärelle, jos­sa kip­pau­s­paikan alle on kehitet­ty huuh­te­uputket, jot­ka kuskaa­vat roskat pidem­mälle. Luulen, että merien roskaami­nen on aika merkit­tävä saas­tut­ta­ja ja lämmittäjä.

        Maat, jois­sa jäte­huolto toimii, kuten SUo­mi, ovat todel­lakin tehneet riit­tävästi. Meille san­o­taan, lisää rahaa pitää mak­saa. Mihin se raha menee??? Uusien peukalon­pyörit­täjien palkkoi­hin ja hupi­mak­sui­hin EU:ssa ja saas­tut­tavi­in lentoi­hin, yksi­tyiskoneisi­in, no sitä Suomen päät­täjätkin har­ras­ta­vat. Yksi­ty­islen­not pitäisi kieltää, Sip­ilältäkin kone pois vaan ja/tai pan­na kovem­mat verot näille saas­tut­ta­jille, jol­loin saadaan parem­min rahaa pois sieltä, mis­sä sitä on, yhteiseen hyvään.

        Jos jokainen maa jou­tu­isi oikeasti huole­hti­maan omis­taan ja ei muista, tilanne olisi parem­pi. Ihmiset oli­si­vat vas­tu­ullisem­pia, nyt ketään ei huvi­ta kukaan ei sitoudu, kun maa jakaa rahansa muualle. Mon­elle on tul­lut ajat­telumaail­ma, häl­läväliä. Ahneet suo­ma­laiset yri­tyk­set vievät julk­isil­la varoil­la tuet­tuna tuotan­non muualle ja lisäävät näin saas­tut­tamista työ­paikko­jen katoamisen lisäk­si, ei siel­lä muual­la sitoudu­ta edes laatu­un ja lap­si­työvoima ja orjapalkat kukoistavat.

        Näkee selvästi kaik­ista näistä blo­geista, että ihmiset ovat väärässä mikä on onglman suurin ydin. Glob­al­isaa­tio ja väestöräjähdys.

        Lap­sil­isääkään ei ulko­maisille pidä mak­saa kah­ta las­ta enem­pää, vain suo­ma­laisille, joil­la edes vähän on halua enem­män tehdä työtä ja sitoutua OMAN koti­maansa arvoihin. Sil­loin rahan takia lisään­tymi­nen lop­puisi nopeam­min, kun tulisi arki vas­taan, että onkin tehtävä työtä.

      5. Mari: Eivät tai­da När­piössä olla näitä tur­va­paikan­hak­i­joi­ta ja siel­läkin vain muu­tamia sato­ja. Eikä tai­da suo­ma­lainen hal­pa perus­ruo­ka kuten kau­ra­pu­urokaan näille kelvata.

        Suurin osa tuli­joista halu­aa kaupunkei­hin, omien­sa luokse ja kuten tiedät, luku- ja kir­joi­tus­taidot­to­mia on paljon ja mitä enem­män mus­lime­ja ote­taan tänne, sitä vähem­män löy­tyy työ­jalukku­ut­ta ja ihmiset kaduil­la ovat pukeu­tunei­ta mustaan.

        Joko löy­tyy tutkimus­ta siitä kun mm. kiinalaiset kip­paa­vat jät­teen­sä suo­raan mereen, tästä on videoitakin, jär­jesät­tynyt ral­li meren äärelle, jos­sa kip­pau­s­paikan alle on kehitet­ty huuh­te­uputket, jot­ka kuskaa­vat roskat pidem­mälle. Luulen, että merien roskaami­nen on aika merkit­tävä saas­tut­ta­ja ja lämmittäjä.

        Maat, jois­sa jäte­huolto toimii, kuten SUo­mi, ovat todel­lakin tehneet riit­tävästi. Meille san­o­taan, lisää rahaa pitää mak­saa. Mihin se raha menee??? Uusien peukalon­pyörit­täjien palkkoi­hin ja hupi­mak­sui­hin EU:ssa ja saas­tut­tavi­in lentoi­hin, yksi­tyiskoneisi­in, no sitä Suomen päät­täjätkin har­ras­ta­vat. Yksi­ty­islen­not pitäisi kieltää, Sip­ilältäkin kone pois vaan ja/tai pan­na kovem­mat verot näille saas­tut­ta­jille, jol­loin saadaan parem­min rahaa pois sieltä, mis­sä sitä on, yhteiseen hyvään.

        Jos jokainen maa jou­tu­isi oikeasti huole­hti­maan omis­taan ja ei muista, tilanne olisi parem­pi. Ihmiset oli­si­vat vas­tu­ullisem­pia, nyt ketään ei huvi­ta kukaan ei sitoudu, kun maa jakaa rahansa muualle. Mon­elle on tul­lut ajat­telumaail­ma, häl­läväliä. Ahneet suo­ma­laiset yri­tyk­set vievät julk­isil­la varoil­la tuet­tuna tuotan­non muualle ja lisäävät näin saas­tut­tamista työ­paikko­jen katoamisen lisäk­si, ei siel­lä muual­la sitoudu­ta edes laatu­un ja lap­si­työvoima ja orjapalkat kukoistavat.

        Näkee selvästi kaik­ista näistä blo­geista, että ihmiset ovat väärässä mikä on onglman suurin ydin. Glob­al­isaa­tio ja väestöräjähdys.

        Lap­sil­isääkään ei ulko­maisille pidä mak­saa kah­ta las­ta enem­pää, vain suo­ma­laisille, joil­la edes vähän on halua enem­män tehdä työtä ja sitoutua OMAN koti­maansa arvoihin. Sil­loin rahan takia lisään­tymi­nen lop­puisi nopeam­min, kun tulisi arki vas­taan, että onkin tehtävä työtä.

        Tarkoitin näitä nyky­isiä tur­va­paikan hak­i­joi­ta ei tai­da När­piöstä löytyä.

      6. Osmo Soin­in­vaara:
        Merien roskaan­tu­mi­nen on ikävä asia, mut­ta se ei läm­mitä ilmastoa.

        Peruste­lut, joku tutkimus asi­as­ta kel­paa. Tuo vas­tauk­sesi oli vain väit­tämä vail­la perustelui­ta. Muovin kerään­tymi­nen meri­in, eikö läm­mitä? Lan­nan kip­paami­nen meri­in, hulevedet eikö läm­mitä? Jos väität jotain, perustele, kiitos. Lain­aus: Laji voi sin­nitel­lä pitkäänkin yhden ympäristöstressin kanssa, mut­ta muovion­gel­ma yhdis­tet­tynä ilmas­ton läm­pen­e­miseen ja lisään­tyneeseen tur­is­mi­in voi merk­itä lajin loppua.

      7. Osmo Soin­in­vaara:
        Merien roskaan­tu­mi­nen on ikävä asia, mut­ta se ei läm­mitä ilmastoa.

        No pois­tit sit­ten vas­tauk­seni, jos­sa vaadin sin­ua perustele­maan väit­teesi. Viit­taa nyt ihmeessä johonkin tutkimuk­seen, jos­sa väitetään etteivät hulevedet, lan­nat, muovit, alus­ten jät­teet, yhtään läm­mitä vesiä.

      8. Jos sinä väität, että täl­läi­nen vaiku­tus on, eikö sin­un pitäisi esit­tää peruste­lut väit­teelle­si? Miten mer­essä ole­va muovi läm­mit­tää ilmastoa?

      9. Osmo Soin­in­vaara:
        Merien roskaan­tu­mi­nen on ikävä asia, mut­ta se ei läm­mitä ilmastoa.

        Kyl­lä se vaikut­taa myös ilmas­toon ainakin sitä kaut­ta, että nämä miljoonat mereen kipatut muovi­ton­nit ovat pois kier­rä­tyk­ses­tä, jol­loin ne joudu­taan kor­vaa­maan uud­is­tuotan­nol­la tai niitä ei voi­da hyö­dyn­tää energiaksi.

      10. Mari: Eivät tai­da När­piössä olla näitä tur­va­paikan­hak­i­joi­ta ja siel­läkin vain muu­tamia sato­ja. Eikä tai­da suo­ma­lainen hal­pa perus­ruo­ka kuten kau­ra­pu­urokaan näille kel­va­ta.

        Suurin osa tuli­joista halu­aa kaupunkei­hin, omien­sa luokse ja kuten tiedät, luku- ja kir­joi­tus­taidot­to­mia on paljon ja mitä enem­män mus­lime­ja ote­taan tänne, sitä vähem­män löy­tyy työ­jalukku­ut­ta ja ihmiset kaduil­la ovat pukeu­tunei­ta mustaan.

        Maat, jois­sa jäte­huolto toimii, kuten SUo­mi, ovat todel­lakin tehneet riit­tävästi. Meille san­o­taan, lisää rahaa pitää mak­saa. Mihin se raha menee??? Uusien peukalon­pyörit­täjien palkkoi­hin ja hupi­mak­sui­hin EU:ssa ja saas­tut­tavi­in lentoi­hin, yksi­tyiskoneisi­in, no sitä Suomen päät­täjätkin har­ras­ta­vat. Yksi­ty­islen­not pitäisi kieltää, Sip­ilältäkin kone pois vaan ja/tai pan­na kovem­mat verot näille saas­tut­ta­jille, jol­loin saadaan parem­min rahaa pois sieltä, mis­sä sitä on, yhteiseen hyvään.

        Jos jokainen maa jou­tu­isi oikeasti huole­hti­maan omis­taan ja ei muista, tilanne olisi parem­pi. Ihmiset oli­si­vat vas­tu­ullisem­pia, nyt ketään ei huvi­ta kukaan ei sitoudu, kun maa jakaa rahansa muualle. Mon­elle on tul­lut ajat­telumaail­ma, häl­läväliä. Ahneet suo­ma­laiset yri­tyk­set vievät julk­isil­la varoil­la tuet­tuna tuotan­non muualle ja lisäävät näin saas­tut­tamista työ­paikko­jen katoamisen lisäk­si, ei siel­lä muual­la sitoudu­ta edes laatu­un ja lap­si­työvoima ja orjapalkat kukoistavat.

        Lap­sil­isääkään ei ulko­maisille pidä mak­saa kah­ta las­ta enem­pää, vain suo­ma­laisille, joil­la edes vähän on halua enem­män tehdä työtä ja sitoutua OMAN koti­maansa arvoihin. Sil­loin rahan takia lisään­tymi­nen lop­puisi nopeam­min, kun tulisi arki vas­taan, että onkin tehtävä työtä.

        Tässäpä on yllä lista kohtia, pak­sum­mal­la tek­stil­lä merkit­tynä, joi­ta jokaisen globaale­ja vihre­itä ratkaisu­ja julis­ta­van edis­tyk­sel­lisen poli­itikon pitäisi ensin miet­tiä ja yrit­tää sisäistää ennen ker­too, että kuin­ka tämän kylmän, pohjoisen maan, joka on jo tehnyt paljon, pitäisi tehdä vielä vaan lisää. Voi olla mah­dol­lista, että korosta­mani peri­aat­teet eivät toi­mi ja vain pahen­ta­vat kult­tuurisia ja ilmas­tol­lisia ongelmia, mut­ta ne ovat niitä, mis­sä on taval­lisen kansan mielestä järkeä ja niiden mukaan viime kädessä määräy­tyy myös vaalien tulos.

        En kan­na­ta per­su­ja, mut­ta he ovat jyväl­lä näistä sig­naaleista ja aina, kun he onnis­tu­vat kom­mu­nikoimaan näitä äänestäjäkun­nalleen, hei­dän kan­natuk­sen­sa nousee.

      11. Osmo Soin­in­vaara:
        Itse asi­as­sa Suomeen on tul­lut kohta­laisen paljon väkeä työsken­rtelemään maat­aloudessa. När­piössä näitä esimerkik­si on runsaasti. 

        Tot­ta. Tarkoitin maanvil­jeli­jöitä, en maat­alouden palkol­lisia työn­tek­i­jöitä, mut­ta ilmaisin asian epäselvästi.
        Vielä tuos­ta maanvil­jelystä: Suo­mi 60. lev­eysas­teen pohjois­puolel­la sijait­se­vana on yhdessä Islannin kanssa vähiten auringonva­l­oa saa­va maa maail­mas­sa, joten tääl­lä maanvil­je­ly on ja tulee ole­maan kallein­ta, ja satokaudet lyhim­mät. Läm­mi­tys taas on kaikkein kallein­ta, kos­ka Islannis­sa on pait­si lämpimäm­mät tal­vet, myös geot­er­mistä ener­giaa — ja hie­man eteläisem­mis­sä Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa on reilusti vesivoimaa.
        Suo­mi on siis sekä ympäristö- että kus­tan­nussy­istä vihovi­imeinen maa, jonne kehi­tys­maalaisia kan­nat­taa asut­taa. Me tarvit­sisimme ain­oas­taan väestöä, joka kyke­nee suo­ri­u­tu­maan vaa­tivista luon­non­tiedet­tä soveltavaa korkeak­oulu­tus­ta edel­lyt­tävistä tehtävistä. Kaikki­in avus­tavi­in tehtävi­in on työtön­tä väkeä omas­ta takaa tarpeek­si, kun­han palkkata­so on riit­tävä. Kielisuku­lais­ten vähäisyy­den ja muille han­kalasti opit­ta­van kie­len vuok­si riit­tävän pätevää väkeä teknolo­gia-aloille ei ole paljoa ulko­mail­ta saatavil­la, joten toisin kuin kehi­tys­maalaiset, me hyö­ty­isimme syn­tyvyy­den lisäämis­es­tä — sikäli kuin se lisään­tyvä väki on sel­l­aista, joiden jälkeläiset pääosin kykenevät em. kaltai­sista opin­noista suoriutumaan.
        Itsenäisenä maana myöskin val­tavien väestösi­ir­to­jen osoit­ta­mi­nen meille kehi­tys­maista tuo­tu­na vaatisi sota­toimia, enkä oikein näe toden­näköis­inä näitä ainakaan tuos­ta syys­tä edes Venäjän toimes­ta. Intial­la on man­nerten­välisiä ydi­no­hjuk­sia, mut­ta halu­aisi­vatko he ensin tuho­ta suurim­mat kaupunkimme ja sit­ten siir­tyä miljoonit­tain tänne, ja uskoisi­vatko keskenään selviy­tyvän­sä edes napa­pi­irin eteläpuoleises­sa osas­sa ydin­tuhon jälkeisessä maas­samme. Vaik­ka emme vielä tois­taisek­si kuu­lukaan Natoon, niin Nato-maid­en vas­taisku olisi silti todennäköinen.

      12. Bro­man: Tot­ta. Tarkoitin maanvil­jeli­jöitä, en maat­alouden palkol­lisia työn­tek­i­jöitä, mut­ta ilmaisin asian epäselvästi.
        Vielä tuos­ta maanvil­jelystä: Suo­mi 60. lev­eysas­teen pohjois­puolel­la sijait­se­vana on yhdessä Islannin kanssa vähiten auringonva­l­oa saa­va maa maail­mas­sa, joten tääl­lä maanvil­je­ly on ja tulee ole­maan kallein­ta, ja satokaudet lyhim­mät. Läm­mi­tys taas on kaikkein kallein­ta, kos­ka Islannis­sa on pait­si lämpimäm­mät tal­vet, myös geot­er­mistä ener­giaa – ja hie­man eteläisem­mis­sä Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa on reilusti vesivoimaa.
        Suo­mi on siis sekä ympäristö- että kus­tan­nussy­istä vihovi­imeinen maa, jonne kehi­tys­maalaisia kan­nat­taa asut­taa. Me tarvit­sisimme ain­oas­taan väestöä, joka kyke­nee suo­ri­u­tu­maan vaa­tivista luon­non­tiedet­tä soveltavaa korkeak­oulu­tus­ta edel­lyt­tävistä tehtävistä. Kaikki­in avus­tavi­in tehtävi­in on työtön­tä väkeä omas­ta takaa tarpeek­si, kun­han palkkata­so on riit­tävä. Kielisuku­lais­ten vähäisyy­den ja muille han­kalasti opit­ta­van kie­len vuok­si riit­tävän pätevää väkeä teknolo­gia-aloille ei ole paljoa ulko­mail­ta saatavil­la, joten toisin kuin kehi­tys­maalaiset, me hyö­ty­isimme syn­tyvyy­den lisäämis­es­tä – sikäli kuin se lisään­tyvä väki on sel­l­aista, joiden jälkeläiset pääosin kykenevät em. kaltai­sista opin­noista suoriutumaan.
        Itsenäisenä maana myöskin val­tavien väestösi­ir­to­jen osoit­ta­mi­nen meille kehi­tys­maista tuo­tu­na vaatisi sota­toimia, enkä oikein näe toden­näköis­inä näitä ainakaan tuos­ta syys­tä edes Venäjän toimes­ta. Intial­la on man­nerten­välisiä ydi­no­hjuk­sia, mut­ta halu­aisi­vatko he ensin tuho­ta suurim­mat kaupunkimme ja sit­ten siir­tyä miljoonit­tain tänne, ja uskoisi­vatko keskenään selviy­tyvän­sä edes napa­pi­irin eteläpuoleises­sa osas­sa ydin­tuhon jälkeisessä maas­samme. Vaik­ka emme vielä tois­taisek­si kuu­lukaan Natoon, niin Nato-maid­en vas­taisku olisi silti todennäköinen.

      13. Osmo Soin­in­vaara:
        Itse asi­as­sa Suomeen on tul­lut kohta­laisen paljon väkeä työsken­rtelemään maat­aloudessa. När­piössä näitä esimerkik­si on runsaasti.

        Numerot ovat, millaiset?

      14. Osmo Soin­in­vaara:
        Itse asi­as­sa Suomeen on tul­lut kohta­laisen paljon väkeä työsken­rtelemään maat­aloudessa. När­piössä näitä esimerkik­si on runsaasti.

        on

        När­piön vil­je­ly on vähä-äly­istä hom­maa ekolo­gian ja talouden näkökul­mas­ta. Se perus­tuu hir­muisi­in tukiaisiin.

      15. Osmo Soin­in­vaara:
        Itse asi­as­sa Suomeen on tul­lut kohta­laisen paljon väkeä työsken­rtelemään maat­aloudessa. När­piössä näitä esimerkik­si on runsaasti.

        När­piön 9500 asukkaas­ta muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä on 1400 henkeä. Näistä 60 pros­ent­tia puhuu äidinkie­lenään Viet­namia tai ent. Jugosla­vian kieliä. Se ryh­mä, jos­sa edes mar­gin­aalis­es­ti voidaan ajatel­la ole­van kysymys ilmas­totek­i­jöistä, ei ole mainit­tavasti mukana.

        När­piön maa­han­muut­topoli­ti­ikan takana on vah­vasti se, että kun suomenkielisiä on När­piössä luul­tavasti vähem­män kuin ser­be­jä, pitäjä pitää ankkalam­mikkon­sa etnis­es­ti riit­tävän puh­taana suomenkieli­sistä. När­piön men­estyk­sen taustal­la on suo­ma­lais­ten nai­ivi halu ostaa koti­maisia kurkku­ja, tomaat­te­ja ja omenoi­ta. Tämä tuo rahaa Suomen lauhkeimpi­in osi­in — vai pitäisikö muodikkaasti sanoa Suomen ilmas­ton­muu­tok­sen myötä “kuumim­mak­si kuumen­tuneisi­in” osiin.

        Maa­han­muu­tos­ta puhut­taes­sa puhutaan todel­la mon­imuo­tois­es­ta ilmiöstä. Ilmastopako­laisia tääl­lä ei kuitenkaan ole, varsinkaan När­piössä. Sen sijaan on huo­mat­tavaa, miten vähän Irakin, Syyr­i­an ja Soma­lian alueen siir­to­laiset ovat edustet­tuna, kun taas Viet­nam, Thaimaa ja Jugoslavia näkyvät.

      16. Osmo Soin­in­vaara:
        Itse asi­as­sa Suomeen on tul­lut kohta­laisen paljon väkeä työsken­rtelemään maat­aloudessa. När­piössä näitä esimerkik­si on runsaasti.

        Puhutaanko kuin­ka isoista määristä työn­tek­i­jöitä ? Tuhan­sista vai jopa isom­mista luvuista?
        Mikäli luvut ovat pienem­piä on aivan turha kir­joitel­la maa­han­tuli­joiden työl­listymis­es­tä. Suomes­sa vapau­tuu lähi­t­ule­vaisu­udessa 400 000 työ­paikkaa automaa­tion myötä. Siinä suh­teessa ollaan asian ytimessä, että jotain pitäisi tehdä. Vahvis­taa armei­jaa ja Rajavartiolaitosta.

      17. Bro­man:
        Osmo. Oletko lainkaan tietoinen, että Suomeen ei ole tul­lut yhtään kehi­tys­maalaista vil­jelemään maa­ta. Noille haaveilemille­si miljoonille joudut­taisi­in siis ruo­ka kuskaa­maan joka tapauk­ses­sa ulko­mail­ta, kun eivät voisi tääl­läkään elää ilman ruokaa. Vaan helpom­paa ja halvem­paa sitä olisi tuot­taa ja viedä vaikka­pa Kiinas­ta Inti­aan kuin Suomeen.
        Tosin vielä helpom­paa ja halvem­paa olisi vih­doin saa­da kehi­tys­maid­en syn­tyvyy­den­sään­te­ly aikaan – mut­ta tästähän ette halua puhut­ta­vankaan, toisin kuin puolueestanne ja äänestäjäkun­nas­tanne pois­tuneet järkivihreät.

        Tuo­hon syntyvyyteen:

        https://yle.fi/uutiset/3–11029399

      18. Väestönkasvu on syy näi­hin ongelmi­in. On absur­dia kuvitel­la etteikö ongel­ma pahene entis­es­tään jos siir­retään väestöä kas­va­maan Suomeen, mis­sä ihmisen keskiver­toen­er­giantarve on suuri.

        Moninker­tais­ta­mal­la Suomen väestö miljoonil­la intialaisil­lako pysäytetään ilmas­ton­muu­tos? Ne intialaisetko eivät Suomes­sa syö ruokaa, aja autol­la töi­hin, elä läm­mite­tyis­sä kodeissa? 

        Logi­ik­ka on niin täyn­nä aukko­ja kuin sopi­ikin odot­taa ide­ol­o­gi­sista syistä väestön kas­vat­tamista kan­nat­taval­ta sopi­ikin odot­taa. Maail­ma ei pelas­tu sil­lä että Suomen väestö moninkertaistetaan.
        Asia on täs­mälleen päinvastoin. 

        Osmon logi­ik­ka on ris­tiri­itainen jopa sen omas­sa kontekstissaan. 

        Meil­lä on puo­lus­tusvoimat nimeno­maan sitä varten että tänne tunget­taisi­in meiltä kysymättä.

      19. En ole samaa mieltä, enkä eri mieltä, pikemminkin päin vastoin =) sanoo:

        Paha tul­la vaa­ti­maan:

        Meil­lä on puo­lus­tusvoimat nimeno­maan sitä varten että tänne tunget­taisi­in meiltä kysymättä.

        Jos meille tulee miljoona ihmistä rajalle, joiden maa on ilmas­ton läm­pen­e­mis­es­tä johtuen pää­tynyt veden alle tai muu­toin asuinkelvot­tomak­si, niin miljoona ihmistä pysähtyy vain jos tapamme heistä osan. Jos suomen puo­lus­tusvoimat tap­paa kym­meniä tai sato­ja tuhan­sia hädässä ole­via rajalle, niin mei­dän arvomme pitää ajatel­la uudestaan. 

        He tule­vat tänne kos­ka hei­dän on pakko, kos­ka heil­lä on hätä. Ja jos emme tapa heitä rajalle, niin yhteiskun­ta jär­jestelmämme ei kestä sitä ja mm. väki­val­taiset kon­flik­tit alka­vat viimeistään kun muut­ta­jat val­taa­vat asun­tomme kos­ka hei­dän on pakko päästä lämpimään tai kuol­e­vat pakkaseen. 

        En halu­aisi suo­ma­lais­ten soti­laiden tap­pa­van isoa määrää hädässä ole­via ihmisiä. En myöskään halu­aisin heitä tule­van Suomeen iso­ja määriä. 

        Soin­in­vaaran näke­myk­set ovat jol­lain toden­näköisyy­del­lä tot­ta. Toden­näköisyys ei ole 100% eikä 0%. Älykkäästi toimi­van yhteiskun­nan tulee varautua siihen riski­in. Itse en näe muu­ta vai­h­toe­htoa Suomelle kuin toimia esimerkkinä ja hyväksyä tosi­a­sia, että teemme maail­man puoles­ta enem­män kuin moni muu maa. Minus­ta ei ole huono asia tehdä enem­män hyvää kuin muut. Voisi jopa ajatel­la, että on hienoa olla parem­pi kuin muut =) 

        Itse ainakin luovun mielel­läni tietys­tä määrästä taloudel­lista mam­mon­aa pienen­tääk­seni toden­näköisyyt­tä olen­naisen isos­ta kriisistä.

      20. Esimerkik­si yhden man­telin kas­vatuk­seen tarvi­taan noin 4 litraa vet­tä. Pus­silli­nen man­telei­ta kulut­ti vil­je­ly­vai­heessa sato­ja litro­ja vettä.

      21. Etiopi­as­sa oli paha nälän­hätä 1980-luvul­la sisäl­lis­so­dan takia. Sil­loin Etiopi­as­sa asui 35 miljoon­aa etiopi­alaista. Län­nen taiteil­i­jat jär­jes­tivät Live Aid ‑kon­ser­tit Lon­toos­sa ja Philadel­phi­as­sa. Nyt Etiopi­as­sa asuu YK:n ennus­teen mukaan 112 miljoon­aa eli kolme ker­taa enem­män. YK ennus­taa Etiopi­an väk­ilu­vun kas­va­van 190 miljoon­aan vuo­teen 2050 men­nessä. Var­masti tästä seu­raa kaiken­laisia ongelmia.

        Afrik­ka selvästikin on elinkelpoinen maanosa, muuten vas­tu­ulliset afrikkalaiset johta­jat jo kil­van vaati­si­vat yhden lapsen poli­ti­ikkaa Kiinan malli­in tai tutus­tu­isi­vat Bangladeshin ja Iranin esimerkkei­hin. Ei kai se mei­dän syy ole, jos afrikkalaiset eivät syys­tä tai tois­es­ta väl­itä vas­tu­ullis­es­ta väestöpolitiikasta?

      22. Kauko:
        Etiopi­as­sa oli paha nälän­hätä 1980-luvul­la sisäl­lis­so­dan takia. Sil­loin Etiopi­as­sa asui 35 miljoon­aa etiopi­alaista. Län­nen taiteil­i­jat jär­jes­tivät Live Aid ‑kon­ser­tit Lon­toos­sa ja Philadel­phi­as­sa. Nyt Etiopi­as­sa asuu YK:n ennus­teen mukaan 112 miljoon­aa eli kolme ker­taa enem­män. YK ennus­taa Etiopi­an väk­ilu­vun kas­va­van 190 miljoon­aan vuo­teen 2050 men­nessä. Var­masti tästä seu­raa kaiken­laisia ongelmia.

        Afrik­ka selvästikin on elinkelpoinen maanosa, muuten vas­tu­ulliset afrikkalaiset johta­jat jo kil­van vaati­si­vat yhden lapsen poli­ti­ikkaa Kiinan malli­in tai tutus­tu­isi­vat Bangladeshin ja Iranin esimerkkei­hin. Ei kai se mei­dän syy ole, jos afrikkalaiset eivät syys­tä tai tois­es­ta väl­itä vas­tu­ullis­es­ta väestöpolitiikasta?

        Tutkikaa­pa TheTrue­Size­Of — maail­mankart­taa, ja huo­matkaa, että Afrikan man­tereelle sopii USA, Kiina, Intia, Suuri osa Euroop­paa. Syynä meikäläiseen suu­ru­u­den harhaan on kouluis­sa ym. käytet­ty kart­tapro­jek­tio, johon tuo­daan pal­lo­maisen maail­man maat, venytet­tynä suo­ralle paper­ille. Lähel­lä napo­ja sijait­se­vat maa-alueet näyt­tävät val­tavil­ta, kuten Grön­lan­ti. Vaik­ka Kiinaan mah­tuu kolme Grön­lan­tia vähintään.

        Meitä län­si­maalaisia hiilen­tuprut­tei­joi­ta ei myöskään kiin­nos­ta, että puo­let kaikesta ilmake­hässä olev­as­ta hiilid­iok­sidista on päästet­ty ennen 1980-luvun lop­pua, jol­loin näis­sä ns. kehi­tys­mais­sa ei ollut tämänkään ver­taa elintasoa.

      23. -SS-
        Meitä län­si­maalaisia hiilen­tuprut­tei­joi­ta ei myöskään kiin­nos­ta, että puo­let kaikesta ilmake­hässä olev­as­ta hiilid­iok­sidista on päästet­ty ennen 1980-luvun lop­pua, jol­loin näis­sä ns. kehi­tys­mais­sa ei ollut tämänkään ver­taa elintasoa. 

        Mmm. Ei. Sanois­in, että meitä kiin­nos­taa mieli­v­al­taisen semi­et­nisen ryh­män ‘län­si­maalaiset’ tuprut­telu aivan kohtu­ut­toman paljon, vaik­ka kuvitel­tu ongel­ma on täysin globaali.

        Van­hat päästöt eivät ole enää ilmake­hässä, vaan ain­oas­taan osa, eikä sekään hiili ole edes samaa, kun kat­so­taan iso­toop­pi­jakau­maa. Ilmake­hässä ole­va on siis eri kuin ilmake­hään päästet­ty, jos­ta siis halusit puhua.

        Ilmake­hään jää täl­lä het­kel­lä 2ppm/vuosi, päästöt oli­si­vat noin 4ppm, onko jol­lain tarkem­paa lukua? Kiinan osu­us päästöistä on varovasti arvioiden noin 1ppm/vuosi, jos­ta siis puo­let imey­tyy mereen ja kasvil­lisu­u­teen. Int­ian ener­gianku­lu­tus ja päästöt kas­va­vat vielä roimemmin.

    2. Asia on todel­la tärkeä. Mielestäni ei Suo­ma­lais­ten kuitenkaan kan­na­ta siitä kovin paljon ‘vouhot­taa’ Mik­si? Miten me voimme vaikut­taa Kiinan, Int­ian , Pohjoi-Kore­an Afrikan, lati­nalaisen Amerikan päästöi­hin, emme mitenkään.

      1. En ole samaa mieltä, enkä eri mieltä, pikemminkin päin vastoin =) sanoo:

        Jonkun pitää näytää tietä.… Vastapain­ona voi väit­tää, että se on epäreilua, joka sekin on tot­ta. Mut­ta halu­am­meko Suomen ole­van vähän parem­pi mui­ta vai vähän huonom­pi muita?

      2. En ole samaa mieltä, enkä eri mieltä, pikem­minkin päin vas­toin =):
        Jonkun pitää näytää tietä….Vastapainona voi väit­tää, että se on epäreilua, joka sekin on tot­ta. Mut­ta halu­am­meko Suomen ole­van vähän parem­pi mui­ta vai vähän huonom­pi muita? 

        Suo­ma­lais­ten esimerk­ki tuskin aut­taa mitään, mut­ta CO2-tul­li niille maille jot­ka eivät tee mitään voi aut­taa ainakin sen jäl­keen kun tiet­ty kri­it­ti­inen mas­sa mai­ta on saatu CO2-talkoisi­in. Jos USA alkaa pres­i­dentin vaalien jäl­keen tehdä jotain, se voi pakot­taa muutkin mukaan.

        Mielu­um­min kep­piä kuin porkkanaa, kos­ka porkkana ei auta.

      3. En ole samaa mieltä, enkä eri mieltä, pikemminkin päin vastoin =) sanoo:

        Juk­ka Aaku­la: Suo­ma­lais­ten esimerk­ki tuskin aut­taa mitään, mut­ta CO2-tul­li niille maille jot­ka eivät tee mitään voi aut­taa ainakin sen jäl­keen kun tiet­ty kri­it­ti­inen mas­sa mai­ta on saatu CO2-talkoisi­in. Jos USA alkaa pres­i­dentin vaalien jäl­keen tehdä jotain, se voi pakot­taa muutkin mukaan.

        Mielu­um­min kep­piä kuin porkkanaa, kos­ka porkkana ei auta.

        Meil­lä on niin iso ongel­ma käsis­sä, että kaik­ki keinot otet­ta­va käyt­töön. C02 tul­li on yksi näistä parhaista.

      4. Juk­ka Aaku­la: Jos USA alkaa pres­i­dentin vaalien jäl­keen tehdä jotain, se voi pakot­taa muutkin mukaan. 

        Tarkoi­tat sen jäl­keen, kun Trump on pan­tu viral­ta senaatis­sa, kun on osoit­tau­tunut että Muel­ler­il­la oli selvää näyt­töä maan­petok­ses­ta? :-p

        EU on ulkois­tanut päästöt Kiinaan. Mun on vaikea uskoa, että Trump olisi muut­tanut kolmes­sa vuodessa yhtään mitään, mut­ta tässä on kehitys.

        https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/15/World_fossil_carbon_dioxide_emissions_six_top_countries_and_confederations.png

        Huom. noi numerot pitää tulki­ta myös talout­ta vas­ten, eli taan­tu­ma pudot­taa kulu­tus­ta, kun taas kaa­sun läytön lisään­tymi­nen on lisän­nyt päästötehokkuutta.

      5. Päästöi­hin voidaan vaikut­taa, tosin se tarkoit­taa koti­mais­es­ta ulkois­te­tus­ta tuotan­nos­ta luop­umista tai tuot­tei­den mate­ri­aal­i­jäl­jen käyttöä.

        Jos käytetään haitallisia mate­ri­aale­ja, menetelmiä, tai ener­giaa kulut­tavia ratkaisui­ta, eri­tyis­es­ti uusi­u­tu­mat­to­mia luon­non­va­ro­ja, kohdis­te­taan hait­tavero ko. tuot­teelle, mut­ta sen kohde on valmistaja/ tuot­ta­ja, ei loppukäyttäjä.

        Niin, se voi nos­taa tuot­tei­den hin­to­ja, mut­ta muut­taa myös niiden ympäristöti­etoisu­ut­ta, elinikää, kor­jat­tavu­ut­ta sekä uusiutuvuutta.

        Tuot­tei­den hait­ta-arvot eivät ole selvästi luokitel­tu­ja niiden haitallisu­u­den kannal­ta. Ehkä EU alueena voisi olla riit­tävän suuri voidak­seen määritel­lä itselleen sopi­van käytän­nön tuote-tietoisu­u­teen liittyen.

        Lopuk­si se kaikki­aan vähen­tää päästöjä, myös niis­sä suuris­sa päästöjä tuot­tavis­sa teol­lisu­us tai tuotantomaissa.

        Ehkä vihreys pitäisi olla tiedostavam­paa, syväl­lisimpi­in tek­i­jöi­hin puut­tuvaa ja tarkastel­e­van valmis­teketju­ja ja pros­esse­ja jot­ka ovat haitallisia.

        Mielestäni on jär­jetön­tä Suomen kokoisen 0.06% maail­man väestön kur­jis­taa liial­lisel­la ilmas­to­hys­te­ri­al­la, korkei­den asumisku­lu­jen alueena, itsen­sä lop­ul­ta hengiltä.
        Kulu­tuk­sen on olta­va tietoista, mut­ta myös niin että teolli­nen tuotan­to on velvoitet­tu elinikää lisäävi­in ratkaisui­hin nykyisen ker­takäyt­tökult­tuurin sijaan.
        Suo­mi on nähdäk­seni erään­lainen siir­tomaa-alue myös omien met­sien­sä käytössä ja kaivosasioissa.

    3. Veden kul­jet­ta­mi­nen laival­la on kyl­lä aika hölmö aja­tus. Jos ran­nikol­la ollaan niin sil­loin kai vesi­huolto hoide­taan suolan­pois­to­laitok­sil­la. Kuten Lähi-idässä jo suures­sa mit­takaavas­sa tehdään.

  2. Muuten ymmär­rän kir­joituk­sen, mut­ta se koh­ta, että västön­si­ir­to­jen osalta Suomen osu­us tulee ole­maan miljoo­nia ihmisiä, ja sitä ei Suomelta kysytä. Miten niin ei kysytä? Jos Suomen osalta Miljoo­nia niin Venäjän osu­us sil­loin yli 50–100 miljoon­aa. Mik­si Sveit­siltä tul­laan kysymään mielipi­de Po-joen patoon? Tästä voisi vetää Linko­la­mais­maisen johtopäätök­sen, että kos­ka ilmas­to­muu­tos tulee autioit­ta­maan huo­mat­ta­van osan nyt tiheästi asut­tu­ja aluei­ta ja poli­itisin keinoin ei ilmas­to­muu­tos­ta näytetä pystyvän pysäyt­tämään, niin johdon­mukaisin ja pienen val­tion ain­ut vai­h­toe­hto on lait­taa rajat kiin­ni ja kehit­tää uskot­ta­va puo­lus­tus kan­sain­vael­luk­sen pysäyt­tämisek­si. Näin olen ris­tiri­itaisen tun­tuis­es­ti, mut­ta valitet­ta­van loogis­es­ti, ilmas­to­muu­tok­seen usko­va prag­maatikko voisi pää­tyä äänestämään perussuomalaisia.

    1. Lasse Sirk­iä:
      Muuten ymmär­rän kir­joituk­sen, mut­ta se koh­ta, että västön­si­ir­to­jen osalta Suomen osu­us tulee ole­maan miljoo­nia ihmisiä, ja sitä ei Suomelta kysytä. Miten niin ei kysytä? Jos Suomen osalta Miljoo­nia niin Venäjän osu­us sil­loin yli 50–100 miljoon­aa. Mik­si Sveit­siltä tul­laan kysymään mielipi­de Po-joen patoon? Tästä voisi vetää Linko­la­mais­maisen johtopäätök­sen, että kos­ka ilmas­to­muu­tos tulee autioit­ta­maan huo­mat­ta­van osan nyt tiheästi asut­tu­ja aluei­ta ja poli­itisin keinoin ei ilmas­to­muu­tos­ta näytetä pystyvän pysäyt­tämään, niin johdon­mukaisin ja pienen val­tion ain­ut vai­h­toe­hto on lait­taa rajat kiin­ni ja kehit­tää uskot­ta­va puo­lus­tus kan­sain­vael­luk­sen pysäyt­tämisek­si. Näin olen ris­tiri­itaisen tun­tuis­es­ti, mut­ta valitet­ta­van loogis­es­ti, ilmas­to­muu­tok­seen usko­va prag­maatikko voisi pää­tyä äänestämään perussuomalaisia. 

      Oikeas­t­aan Osmo läh­tee jo perusasetel­mas­saan tuke­maan perus­suo­ma­lais­ten “rajat kiin­ni” argu­ment­tia. Esimerkik­si Boas et al. Äskeisessä Nature Cli­mate artikke­lis­saan “Cli­mate migra­tion myths” aset­tuu tätä vas­taan. Ohes­sa link­ki, ainakin min­ulle avau­tui ilman maksua
      https://www.nature.com/articles/s41558-019‑0633‑3.epdf?shared_access_token=8ooGol7h3bNpHrByxmL7kNRgN0jAjWel9jnR3ZoTv0PNPn_Ss–HGN2F-QgapiWO3xfAuO28XkMvARpcJ5Vc70ui6ne-1gxyUtH0J7YUzfvDGj5uM-wpONdCZQFqo8FDymV-PR5c8WtWUCqOR4pFBg%3D%3D

      Perusa­ja­tus on se että
      1. Ei ole vielä selvää tieteel­listä kan­taa siihen paljonko porukkaa muut­taa? Mis­tä muute­taan ja mihin muutetaan!
      2. Kun muut­ta­mi­nen on ollut aina taval­lista (mm. Suo­ma­laiset Ruot­si­in) niin mik­si ilmas­to­muu­tok­sen aiheut­ta­mas­ta muut­tamis­es­ta seu­raisi jotain pahaa jos vaik­ka suo­ma­lais­ten muut­to Ruot­si­in töi­hin oli hyvä asia?
      3. Onko “Rajat kiin­ni” edes mah­dolli­nen asenne ja mikä muu voisi olla tuo toimintamalli. 

      Meil­lä LUT-yliopis­tossa opiskelee esim. afrikkalaisia joiden koti­paikkaa kat­soes­sa Google map­sistä ei kyl­lä kaupunkia löy­dä. Joten eri­laisia syitä muu­tolle Suomeen on kyllä.

    2. Suo­mi on täysin muus­ta maas­ta riip­pu­vainen pieni “saari”. En lask­isi sen varaan, että Suomes­sa elämä jatkuu kuin ennenkin kun muu maail­ma melko sanan­mukaises­ti palaa ympäril­lä. Sitä ei oikein tue his­to­ri­akaan. Ei meiltä kysyt­ty haluku­ut­ta osal­lis­tua toiseen maailmansotaan.

      1. Miik­ka Lahti:
        Suo­mi on täysin muus­ta maas­ta riip­pu­vainen pieni ”saari”. En lask­isi sen varaan, että Suomes­sa elämä jatkuu kuin ennenkin kun muu maail­ma melko sanan­mukaises­ti palaa ympäril­lä. Sitä ei oikein tue his­to­ri­akaan. Ei meiltä kysyt­ty haluku­ut­ta osal­lis­tua toiseen maailmansotaan.

        Dar­win­is­mi ja ydi­naseet kuu­lu­vat samaan yhtälöön kun viimeisiä elinkelpoisia aluei­ta jae­taan. Siihen ei kuu­lu hillit­semätön kan­so­jen vaellus.

    3. Lasse Sirk­iä:
      Muuten ymmär­rän kir­joituk­sen, mut­ta se koh­ta, että västön­si­ir­to­jen osalta Suomen osu­us tulee ole­maan miljoo­nia ihmisiä, ja sitä ei Suomelta kysytä. Miten niin ei kysytä? Jos Suomen osalta Miljoo­nia niin Venäjän osu­us sil­loin yli 50–100 miljoon­aa. Mik­si Sveit­siltä tul­laan kysymään mielipi­de Po-joen patoon? Tästä voisi vetää Linko­la­mais­maisen johtopäätök­sen, että kos­ka ilmas­to­muu­tos tulee autioit­ta­maan huo­mat­ta­van osan nyt tiheästi asut­tu­ja aluei­ta ja poli­itisin keinoin ei ilmas­to­muu­tos­ta näytetä pystyvän pysäyt­tämään, niin johdon­mukaisin ja pienen val­tion ain­ut vai­h­toe­hto on lait­taa rajat kiin­ni ja kehit­tää uskot­ta­va puo­lus­tus kan­sain­vael­luk­sen pysäyt­tämisek­si. Näin olen ris­tiri­itaisen tun­tuis­es­ti, mut­ta valitet­ta­van loogis­es­ti, ilmas­to­muu­tok­seen usko­va prag­maatikko voisi pää­tyä äänestämään perussuomalaisia.

      “Rajat kiin­ni” tarkoit­taa myös sitä että kukaan suo­ma­lainen ei lähde Suomes­ta pois.

      1. “”Rajat kiin­ni” tarkoit­taa myös sitä että kukaan suo­ma­lainen ei lähde Suomes­ta pois.”

        Ehdot­tomasti käy! Siis jokainen kehi­tys­mais­sa ole­va avus­tustyön­tek­i­jä koti­in heti.

        Real­is­mi tässäkin kohtaa tarkoit­taa jotain muu­ta. Oliko Suo­mi esim. 70- tai 80-luvuil­la täysin sul­jet­tu yhteiskun­ta? Ei, me kävimme ulko­mail­la ja tänne tul­ti­in ulko­mail­ta, mut­ta islamistista invaa­sio­ta ei ollut.

    4. En ole samaa mieltä, enkä eri mieltä, pikemminkin päin vastoin =) sanoo:

      En halu­aisi tänne miljoon­aa ihmistä, mut­ta se on mah­dol­lista (mikä lie­neekään toden­näköisyys, mut­ta jotain 0–100% välil­lä). Mut­ta en mil­lään halu­aisi tap­paa hädässä ole­via ihmisiä rajalle. Uskon, että ain­ut tapa pysäyt­tää iso määrä rajalle on tap­paa joku pros­ent­timäärä tänne pyrkivistä, jot­ta lop­ut kuule­vat siitä ja eivät tule tänne. 

      Kos­ka pidän ettis­es­ti vääränä tap­paa kym­meniä tai sato­ja tuhan­sia ihmisiä ja en mis­sään nimessä halua isoa määrää hädässä ole­vaa tänne. Mielum­min toimin pienenä maana esimerkkinä miten siihen voisi vaikut­taa jo nyt. 

      Ei ole var­maa, että ilmas­ton muu­tos­ta ei pystytä pysäyt­tämään. Siihenkin on joku toden­näköisyys 0–100%. Samoin kuin myös ilmas­ton muu­tok­sen hidas­t­a­mi­nen voi olla olen­naisen hyvä tavoite matkalla isom­man ratkaisun löytymiseen.

  3. Ei sit­ten tule mieleen se, että rajat sul­je­taan väki­val­loin? Aika help­poa ampua köy­hät kävellen liikku­vat rajalle ja hukut­taa vaik­ka Välimereen. Tämä kehi­tyshän on jo käynnissä.

    Niin kauan kun USA tuot­taa hävi­tys­tä Lähi-Idässä kaata­mal­la hal­li­tuk­sia mieleisek­seen, mut­ta tuot­taen kuitenkin rom­ah­tavia val­tioi­ta, kuten Libya, Afghanistan ja Irak, niin saamme naut­tia jo nyt lisään­tyvistä pako­laisvir­roista ja kaiken­lai­sista aseel­li­sista porukoista. Ei tässä mitään ilmas­ton­muu­tos­ta tarvi­ta, kun vihrei­den nais­ten ihailemat Hillaryt ja Albraigtit tap­pa­vat sato­ja tuhan­sia naisia ja lap­sia nois­sa mais­sa ja me saamme ongel­mat. Al-holi­in liit­tyen on mases­ntavaa kuin­ka vihreät menevät iden­ti­teet­tipoli­ti­ikkaan, jos­sa nainen on mah­ta­va ja hyvä, vaik­ka oikeasti nuo naiset ovat osoit­ta­neet ole­vansa hirviöitä. Nyt muu­ta­man naisen ja lapsen kohta­lo järkyt­tää, mut­ta seu­raavak­si tulee ihail­e­va twi­it­ti jostain Albright­ista joka piti 500 000 irak­i­laisen lapsen tap­pamista pakot­teil­la ihan hyväksyt­tävänä, kos­ka Sad­da­mi ei ollut kiva. Hillary teki Libyas­ta avoimen orja­markki­nan Oba­man kanssa ja on aina mukana ensim­mäisenä kun on pienikin mah­dol­lisu­us sotaan. Noiden uhrit las­ke­taan maail­man­laa­juis­es­ti jo miljoonis­sa ja nyt pari naista jos­sain leir­il­lä on kauheaa. Mut­ta ehkä vihreät ovatkin nyt aja­mas­sa toimin­nan alas, niin turha antaa kritiikkiä.

    Ilmas­ton­muu­tos­ta ei pysäytetä, eikä edes yritetä, ennen kuin nykyi­nen poli­it­ti­nen ja taloudelli­nen eli­it­ti on hau­das­sa. Ain­oa ison luokan posi­ti­ivi­nen häirikkö on Elon Musk kaikkine eri alo­jen fir­moi­neen, joka saat­taa ain­oana selvitä läpi fos­si­il­im­i­esten rin­ta­mas­ta. Mut­ta onko Suo­mi mukana tässä, vai panos­ta­mas­sa van­haan. Kun kat­soo mihin val­tio lait­taa rahat ja mitä For­tum tekee, niin ei. Ja vaik­ka Ohisa­lon on joku kon­sult­ti saanut usko­maan, että media on täyn­nä asial­lista ilmas­ton­muu­to­suutista, niin ei se nyt vaan ole, joten ei se yleinen mielipi­dekään ole tieteen tasal­la. YK:n kon­fer­enssista heit­etään aktivis­tit pihalle ja ne jot­ka jäävät sisään ovat suurimpia fos­si­il­i­tuot­ta­jia. Suomenkin tilanne on yhtä synkkä kuin muual­la. Mitään merkit­tävää ei tämäkään hal­li­tus tee, kos­ka fos­si­ili­ra­hamiehet ovat supise­mas­sa ainakin kepun kor­vaan. Taalas tuot­taa suurimpi­en fos­si­il­i­tuot­ta­jien rahoituk­sel­la YK:n tuu­tu­laulu­ja siitä, että ei tässä mikään kiire ole. Ihan vit­si koko pulju, jos vain seu­raa rahaa. 

    Lop­putu­lok­se­na on se, että ihan turha seu­ra­ta poli­itista keskustelua ja medi­aa, kos­ka kumpaakin rahoit­taa nyt markki­nao­suuk­si­aan suo­jel­e­vat fos­si­iliset. Jos jostain halu­aa löytää toivoa, niin Musk taitaa olla ain­oa merkit­tävästi kas­va­va ja parem­paan maail­maan tähtäävä, mut­ta joutuu hänkin seilaa­maan pimeil­lä vesil­lä maail­maa johtavien idioot­tien ja rikol­lis­ten seassa.

  4. Holti­ton väestönkasvu ja siitä aiheutu­vat hai­tat on suurin ongelma.

    1. Vaik­ka “holti­ton väestönkasvu” olisi ongel­ma, se on melko epäoleel­lista, kun sille on hyvin vähän tehtävis­sä. Jos edes päästöistä ei saa­da sovit­tua, on globaali yhden lapsen poli­ti­ik­ka tai vas­taa­va on melko kaukaa haet­tu tavoite.

      1. En ole samaa mieltä, enkä eri mieltä, pikemminkin päin vastoin =) sanoo:

        Yksi näkökul­ma väestönkasvun ongelmi­in (kuten myös hyvin moni­in mui­hinkin ongelmi­in) on tyt­tö­jen koulutus. 

        Me miehet emme hel­posti muu­ta kan­taamme, ja niin kauan kuin nais­ten ase­ma on alis­tet­tu, väestön kasvu jatkuu. Ja viisaam­mat ihmiset tuhoa­vat maa­pal­loa vähem­män. Joten tääl­lä olisi vähem­män ihmisiä ja siitä pienem­mästä määrästä olisi isom­pi osa älykkäämpiä. 

        Hitaampi, mut­ta vaikut­tavampi tapa ilmas­ton läm­pen­e­miseen, kuten mon­een muuhunkin ongelmaan.

  5. Jos +3C ei ole tas­apain­oti­la, kuten IPCC:n raporteista hyvin voi päätel­lä, on vain ajan kysymys — ehkä vain lyhyenkin ajan, mil­loin posi­ti­iviset takaisinkytken­nät vievät seu­raavaan tas­apain­oti­laan. Tämä joidenkin lukemieni tutkimusten mukaan on +6C. En tiedä, mikä on luon­nehd­in­ta siitä tilanteesta — ehkä on edelleen oikein puhua mas­si­ivi­sista väestön­si­ir­roista. Mut­ta siinä vai­heessa jo niin mas­si­ivi­sista, etten tiedä, kuin­ka niihin voisi varautua. Itse suosit­te­len lait­ta­maan kaik­ki panok­set sel­l­ais­ten ratkaisu­jen kehit­tämiseen, jot­ka tuot­taisi­vat sel­l­aisen ihmeen, jol­la pysymme niiden rajo­jen ala­puolel­la, jois­sa riskit takaisinkytken­toi­hin kas­va­vat hal­lit­se­mat­tomik­si. Ja tiedän, ettei tämä ole riskitön­tä eikä edes toden­näköistä, että tämä onnis­tu­isi. Takaisinkytken­tö­jen alueelle ajau­tu­mi­nen — varautu­misi­neenkin — johtaisi kuitenkin vielä heikom­paan ennus­teeseen yksilötasolla.

  6. “Kiireisin ongel­ma ilmas­ton muu­tok­seen sopeu­tu­mises­sa ovat tämä elinkelvot­tomik­si käyvien maid­en väestön uudelleen asuttaminen.” 

    Nyt Osmo kyl­lä läh­estyt asi­aa väärästä päästä. Uudelleen asut­tamisel­la ongelmia voitaisi­in ain­oas­taan viivyt­tää, mut­ta se olisi samal­la tie lop­ulliseen katas­trofi­in. Ain­oa toimi­va ratkaisu olisi väestön määrän sopeut­ta­mi­nen maa­pal­lon tar­joami­in resurs­sei­hin. Se taas lie­nee mah­do­ton­ta, kos­ka ikuisen kasvun ide­olo­gias­ta ei osa­ta irtau­tua ennen kuin se on liian myöhäistä. Esimerkik­si meil­lä Suomes­sa hal­li­tusten olisi jo aiko­ja sit­ten pitänyt aloit­taa sopeu­tu­mi­nen kasvun hitaaseen ja hal­lit­tuun lasku­un. Samal­la se tarkoit­taisi yhteiskun­nan toim­into­jen vihertymistä.

  7. Miten saataisi­in kehi­tys­maid­en ja kehit­tyvien maid­en väestö laske­maan ja lisään­tymään vähem­män? Olisi huo­mat­tavasti helpom­paa asut­taa 1 miljoona tai 5 miljoon­aa ilmastopako­laista kuin 100 miljoon­aa tai 500 miljoonaa.

    1. Sep­po:
      Miten saataisi­in kehi­tys­maid­en ja kehit­tyvien maid­en väestö laske­maan ja lisään­tymään vähem­män? Olisi huo­mat­tavasti helpom­paa asut­taa 1 miljoona tai 5 miljoon­aa ilmastopako­laista kuin 100 miljoon­aa tai 500 miljoonaa. 

      Syn­tyvyys kehi­tys­mais­sa kyl­lä vähe­nee koko ajan, mut­ta nyky­is­ten suurten nuorten ikälu­okkien takia väestö kas­vaa vielä pitkään. Tämä on asia, jolle ei juuri mitään tehtävissä.

      1. Miik­ka Lahti: Syn­tyvyys kehi­tys­mais­sa kyl­lä vähe­nee koko ajan, mut­ta nyky­is­ten suurten nuorten ikälu­okkien takia väestö kas­vaa vielä pitkään. Tämä on asia, jolle ei juuri mitään tehtävissä.

        On usi­ta mai­ta, jois­sa ei ole ollut juurkaan vähen­tymistä 60 vuo­teen, vaan lap­siluku on edelleen yli 6 las­ta per nainen. 

        Ongel­ma­mais­sa nuorten ikälu­okkien kan­nat­taisi — en sano pitäisi — tehdä vähem­män lap­sia, vaikka­pa keskimäärin 1,5 las­ta per nainen. Tämä asia ei kuitenkaan ole Suomen val­las­sa eikä sik­si vas­tu­ul­lakaan; Suomen vas­tu­ul­la on pitää huol­ta omas­ta tontistaan.

      2. Vähe­nee, mut­ta hyvin eri tah­tia eri puo­lil­la maail­maa. Kokon­aishedelmäl­lisyys­luku on yhä lähel­lä viit­tä pääosas­sa Saha­ran eteläpuolista Afrikkaa — enkä hyväksy luon­non­laik­si, että sieltä pitäisi sen takia asut­taa miljoo­nia tänne.

  8. Mik­si meiltä ei muka kysytä? Mil­lä ne miljoonat tääl­lä hiilineu­traalis­sa Suomes­sa elävät? Pelkkä vesi ei riitä ja sitäkin pasko­taan kiihtyvään tahti­in. Onko se tule­va maail­man­hal­li­tus joka määrää, vai onko niin, että EU-pro­vis­si ei mis­tään päätä? YK:n laskelmissa(ko) Suomeen mah­tuu yli 60 miljoon­aa uudisasukasta.

  9. Ilmas­ton­muu­tok­sen ehkäisy on van­gin dilem­man peri­aat­tein luuserei­den hom­maa: ensim­mäisenä ilmas­ton­muu­tos­ta ehkäi­sevät tahot kan­ta­vat kus­tan­nuk­set siinä mis­sä hyödyt jakaan­tu­vat kaikille, mah­dol­lis­taen muiden kulu­tuk­sen jatku­mista. Nämä vapaae­htoiset ehkäisi­jät ovat tolkun ihmis­ten silmis­sä täysiä urpo­ja ja viher­pi­ipertäjiä. Sen sijaan ilmas­ton­muu­tok­seen sopeu­tu­miseen kan­nat­taa investoi­da, kos­ka hyö­ty tulee kokon­aan itselle. 

    On saman­tekevää kumpi kehi­tyspolku on kokon­aiskus­tan­nuk­sil­taan isom­pi, kos­ka päätök­siä tekevät toim­i­jat opti­moi­vat joka kään­teessä omia hyö­tyjä ja kus­tan­nuk­si­aan, vieläpä pain­ot­taen lyhyen jän­teen hyö­tyjä reilusti enem­män kuin kaukaisia harmeja. 

    Lyyrikko Paperi T:n sanoin “Jos haaskataan, niin haaskataan sit kun­nol­la / Mä oon valmis tip­puu pal­lol­ta kun pal­lo on jo pullollaan!”

    1. Vaik­ka ajat­telisi asi­aa koko maa­pal­lon väestön edun kannal­ta — eikä vain mei­dän — Von Daehnin sanois­sa on järkeä, sillä:
      1) Vaik­ka mas­si­ivisen kalli­il­la hiilid­iok­sidipäästö­jen vähen­tämis­toimil­la kri­it­tiset olo­suh­teet kehi­tys­mais­sa _mahdollisesti_ lykkään­ty­i­sivät hie­man — mut­ta tuona lykkään­tymisen aikana väestö ehtii nois­sa mais­sa lisään­tyä sitäkin enemmän
      2) Lykkään­tymistä ei vält­tämät­tä edes tapah­du, sil­lä hiilid­iok­sidipäästöjä aiheut­tavaa tuotan­toa siir­tyy kiihtyvään tahti­in Kiinaan ja kehi­tys­mai­hin, jois­sa vas­taa­va tuotan­to aiheut­taa enem­män hiilid­iok­sidipäästöjä kuin tääl­lä, ja päälle tule­vat vielä kul­je­tusten päästöt
      3) Mas­si­ivisen kalli­it hiilid­iok­sidipäästö­jen vähen­tämis­toimet kur­jis­ta­vat län­si­maid­en talout­ta niin, että seu­rauk­se­na on tule­vaisu­udessa vähem­män varaa niin päästö­jen kon­trol­loin­ti­in kuin vaikka­pa kehi­tys­maid­en omien ilmas­to­toimienkin tukemiseen — per­in­teis­es­tä kehi­tysavus­ta puhumattakaan
      4) Län­si­maid­en talouden supistues­sa län­nen merk­i­tys maail­mas­sa piene­nee — eli se väki joka tutkii ja toteut­taa päästövähen­nyk­siä, on yhä merk­i­tyk­set­tömämpi kokonaisuudesta
      5) Taloudelli­nen hege­mo­nia siir­tyy yhä nopeam­min Kiinaan — ja tätä seu­raa ydi­nase­hege­mo­nia — maalle, jos­sa on total­i­taristi­nen järjestelmä
      Vilkaiskaa myös Wikipedi­an graafia suurimpi­en hiilid­iok­sidipäästö­jen aiheut­ta­jista. Läh­teenä on ilmeis­es­ti Euroopan Union­in julka­isu­toimis­to, kuten muulle datalle joka löy­tyy sivul­ta, jos­sa kuva on. Näemme siitä, että EU:n kuten myös USA:n päästöt laske­vat koko ajan, mut­ta Kiinan ja kehi­tys­maid­en (graafis­sa vain intia) päästöt ovat räjähtäneet. Ilmas­tosopimus, jota USA aivan järkevästi ei hyväksynyt, antaa Kiinalle todel­la paljon aikaa jatkaa nyky­istä toimintaansa.
      https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/15/World_fossil_carbon_dioxide_emissions_six_top_countries_and_confederations.png

    2. Lyyrikko Paperi T:n sanoin ”Jos haaskataan, niin haaskataan sit kun­nol­la / Mä oon valmis tip­puu pal­lol­ta kun pal­lo on jo pullollaan!”

      Näin se taitaa olla. En usko että ihmiskun­ta on kollek­ti­ivis­es­ti vielä läh­eskään tarpeek­si älylli­nen tai toim­intakykyi­nen käsit­telemään tämän mit­talu­okan katas­tro­fe­ja. Aina osoitel­laan niitä mui­ta. Ihmisen elinikäkin on niin lyhyt. Lapset­tomana kes­ki-ikäisenä onkin houku­tus ajatel­la että vedän­pä putket punaise­na vaan lop­pu­un asti, sit­ten min­un jäl­keeni saa tul­la veden­paisumus. Kuka­pa tietää mis­sä se takaisinkytken­tö­jen tas­apain­oti­la on, kun mitään merkkiä ilmiön tasaan­tu­mis­es­ta ei ole. Keskiläm­pöti­la +50 C ja game over koko jengille? Onnek­si tosi­aan ei ole niitä lapsia.

      1. Von Daehn, Bro­man ja TeemuK vah­vasti asial­in­jal­la. On myöhästä tumpa­ta savuke, jos huomen­na kuo­let keuhkosyöpään. ‑Tässä on vähän sama sävel. 

        Vedä TeemuK putket punase­na viimeisi­in val­oi­hin, mut­ta johtopäätös tuos­ta lapset­to­muu­teen ei pidä vet­tä. Meitä ennen on voin­ut olla tuhat sukupolvee samaa ihmistyyp­piä, samal­la taval­la ajat­tele­via ja tun­te­via ihmisiä. Jos seu­raa­va sukupolvi laite­taan alulle vain sil­lon, kun tule­vaisu­us näyt­tää ihanan tur­val­liselta, niin moniko sukupolvi olisi tehnyt päätök­sen lisään­tyä? Ei yksikään, ei ensim­mäi­nenkään ajat­tel­e­va ihmi­nen. Tai edes ajat­tel­e­va eläin. Oliko 1920, 1940, 1960, 1980 tai 2000 luku tämän parem­pia? Tai sitä edeltävät vuo­sisa­dat? Vuosi­tuhan­net? Sodat, kulku­tau­dit, dik­tatu­u­rit, nälän­hädät, sor­to, orju­us ja epä­tasa-arvo on leiman­neet kaikkia men­neitä yhteiskun­tia, mut­ta ihmiskun­ta on säi­lynyt. Ihmiskun­nan ain­oa tehtävä on pysyä hengis­sä, samoin kun rot­tapop­u­laa­tion ain­oa tehtävä on säi­lyä hengissä.

        Haaste on siinä että mei­dän elämä on nyt ääret­tömän rikas­ta, help­poa ja tur­val­lista, ver­rat­tuna mihin tahansa kohtaan his­to­ri­as­sa tai maanti­eteel­lis­es­ti. Eilisen ylel­lisyys on tämän päivän vält­tämät­tömyys, sukupolvi toisen­sa jäl­keen. Toiseen suun­taan ihmis­par­ka ei näköjään voi men­nä, ei ainakaan vapaae­htois­es­ti. Ei ilman katastrofeja.

  10. Vedestä ja asumiseen sovel­tuvista viileistä alueista tul­laan käymään paljon iso­ja ja pieniä sotia. Maat, jot­ka eivät jaa lib­er­aale­ja maail­man arvo­ja, estävät asein väestön siir­tymisen hei­dän alueilleen. Humaane­ja arvo­ja korosta­vat maat taas aja­vat kaaokseen.

    Osa maail­mas­ta muut­tuu suurek­si pako­laisleirik­si. Maail­mas­sa on liikaa ihmisiä, ja väestönkasvu selit­tää ilmas­ton läm­pen­e­misen. Kas­va­va väestö tarvit­see ener­giaa ja ruokaa. 

    Usei­ta sato­ja miljoo­nia ihmisiä tulee kuole­maan veden puut­teeseen ja likaisen veden aiheut­tami­in tautei­hin. Maa­pal­lon kan­tokyky on ylitet­ty, kos­ka rikkaus ja vau­raus on jakau­tunut epätasaisesti.

    1. “Maa­pal­lon kan­tokyky on ylitet­ty, kos­ka rikkaus ja vau­raus on jakau­tunut epätasaisesti.”

      Näin­pä! Maail­man 100 rikkain­ta ihmistä voisi pois­taa kaiken köy­hyy­den ja nälän 4 ker­taa. 4 KERTAA!

  11. Puh­taasti taloudel­liselta kannal­ta kat­sot­tuna tämä voi olla Suomelle pikem­minkin mah­dol­lisu­us kuin uhka. Eikä kyse ole pidem­mästä kasvukaud­es­ta tai vähen­tyneistä lämmityskuluista. 

    Ilmas­to, sijain­ti, vero­tus ja pieni kielialue ovat johta­neet siihen että Suo­mi ei ole ollut houkut­ta­va maa­han­muut­toko­hde korkeak­oulutet­tu­jen työtäteke­vien kesku­udessa. Lähel­lä asu­vien viro­lais­ten lisäk­si tänne ovat tulleet lähin­nä ne, jot­ka eivät ole muuallekaan päässeet. Kun muual­la ilmas­to muut­tuu sietämät­tömäk­si, niin tänne voisi jatkos­sa tul­la myös sitä nuor­ta, koulutet­tua ja työteliästä väestöä jos­ta maail­mal­la kil­pail­laan. Kun­han pelaamme kort­timme oikein ja annamme työlu­vat nopeasti — ja keski­tymme pikem­minkin houkut­tele­maan kuin tor­ju­maan täl­laista maahanmuuttoa.

    Miljoonil­la väk­isin tulevil­la maa­han­muut­ta­jil­la pelot­telu, joiden tulemiseen emme itse voi vaikut­taa, on minus­ta turhaa. Eivätköhän ne intialaiset rauhanomais­es­ti lentokoneel­la olisi tänne tulos­sa, jos tule­vat. Jos hei­dän tuloa halu­taan hillitä (itse en halua), niin viisumikäytän­tö vain tiukaksi.

  12. >eikä sitä meiltä kysytä

    No jollei kysytä, niin vas­taus tuleekin sit­ten ihan kysymät­tä pyssyn suusta.

  13. - Kali­for­ni­as­sa tuote­taan merivedestä juo­makelpoista vet­tä halvem­mal­la kuin mitä vesi mak­saa Suomes­sa kulut­ta­jille. Menetelmänä kään­teisos­moosi, jos­sa ener­gianku­lu­tus syn­tyy vain pump­paamis­es­ta (vet­tä ei tarvitse keit­tää), ja sik­si kus­tan­nuk­set ovat laske­neet. Väit­teet vesip­u­las­ta ovat näi­nollen suuresti liioiteltuja.

    - IPCC:n mukaan meren­pin­ta nousee kulu­val­la vuo­sisadal­la alle metril­lä. Helsingis­sä ei nouse lainkaan, sil­lä maa kohoaa tääl­lä samaa vauh­tia. Nykyi­nen globaali meren­pin­nan nousu­tahti on 30 cm/vuosisata ja se johtuu pääasi­as­sa läm­pölaa­jen­e­mis­es­ta (ei jäätiköi­den sulamisesta).

    - Jäätiköt ovat katoa­mas­sa nopeasti vain jos uskoo The Guardian­in valeuutisi­in. Satel­li­it­timit­tausten mukaan vuosikymme­nessä oli Himala­jan jäätiköi­den ala supis­tunut vain 0.2 % https://www.researchgate.net/publication/261436319_Are_the_Himalayan_glaciers_retreating

    - Nykyisel­lä tahdil­la tämän vuo­sisadan aikana läm­pe­nee noin 1.6 asteel­la. Melkoinen nopeu­tu­mi­nen saa tapah­tua, jot­ta kol­men tai neljän asteen nousut oli­si­vat mah­dol­lisia. Fos­si­ilis­ten käyt­tö tuskin jatkuu enää 2100-luvulle.

    - Ydin­voima on täysin päästötön vai­h­toe­hto ja täl­lä het­kel­lä ain­oa tehokas keino päästö­jen vähen­tämiseen, vaikkakin vuosikym­menten viiveel­lä. Ydin­voimas­ta luop­umi­nen on tarkoit­tanut vain hiilivoiman lisäämistä ja yhä suurem­pia päästöjä (Sak­sa). Ongel­mana on, että juuri kivi­hi­iltä riit­tää vielä pitkään poltet­tavak­si, jos poli­it­ti­nen päätök­sen­teko vie siihen suuntaan.

    - Yhtäkään ilmastopako­laista ei ole vielä toden­net­tu mis­sään­päin maailmaa.

  14. Merive­den käyt­töä on edis­tet­tävä, siitä on koke­mus­ta esim. Israelis­sa. Kallista se on nyt, hin­taa on saata­va alas.

    1. Olavi Arra:
      Merive­den käyt­töä on edis­tet­tävä, siitä on koke­mus­ta esim. Israelis­sa. Kallista se on nyt, hin­taa on saata­va alas.

      Se mak­saa Israelis­sa n 0,50€ / kuu­tio. En pitäisi kalliina.

      1. Se mak­saa Israelis­sa n 0,50€ / kuu­tio. En pitäisi kalliina.

        Ei ole kallista, jos on kyse juo­mavedestä, mut­ta on aivan järkyt­tävän kallista, joa on kyse pel­to­jen kastelista.

      2. Osmo Soin­in­vaara: Ei ole kallista, jos on kyse juo­mavedestä, mut­ta on aivan järkyt­tävän kallista, joa on kyse pel­to­jen kastelista.

        Sel­l­ainen ilmas­ton läm­pen­e­misen jälkeinen maail­ma jos­sa koti­talousvet­tä tuote­taan (merivedestä) kaikille riit­tävästi ja ruo­ka tuote­taan siel­lä mis­sä sen vil­je­ly järkevil­lä kus­tan­nuk­sil­la onnis­tuu ja viedään sieltä kuiv­uneille alueille on teknis­es­ti mah­dolli­nen ja sekä poli­it­tis­es­ti että eet­tis­es­ti kestävä.

        Väestön­si­ir­to ei ole poli­it­tis­es­ti mah­dolli­nen. Väestön­si­ir­ron estämi­nen ilman ulkois­tet­tua ruoan­tuotan­toa ei puolestaan ole eet­tis­es­ti kestävä ratkaisu, ja naker­taisi pitkäl­lä tähtäimel­lä vääjäämät­tä län­si­mais­sa ne arvot joiden varaan nykyiset vahvu­udet perus­tu­vat, eli olisi oleel­lis­es­ti kult­tuuri­nen itsemurha.

        Johtopäätös: Ener­giaa ja suolan­pois­toa tarvi­taan globaal­isti lisää, ja paljon. Onnek­si niiden kestävään tuot­tamiseen alkaa olla teknologi­nen osaami­nen ole­mas­sa. Kelvol­lisen ener­gia- ja vesi­huol­lon rak­en­tamisen yhtey­dessä on kau­pan päälle mah­dol­lista ratkaista joukko hygien­i­aan ja ter­vey­teen liit­tyviä ongel­ma ja katkaista köy­himpiä aluei­ta riivaa­va fatal­is­min kierre. Jos his­to­ria tois­taa itseään, samal­la ratkeaisi (Afrikan) väestönkasvuon­gel­makin ilman eet­tis­es­ti arve­lut­tavia keinoja.

  15. Ilmas­ton­muu­tok­seen sopeu­tu­miseen pitää ehdot­tomasti panos­taa enem­män, ehkä jopa osin muu­tok­sen tor­jun­nan kus­tan­nuk­sel­la. Keinotekoinen makean veden tuotan­to on avain­sana asumisen ja ruuan­tuotan­non mah­dol­lis­tamisek­si kuiv­uvil­la alueil­la sekä laa­jen­tamisek­si jo kuiv­il­la alueil­la (kt. Sahara). Yksi keino voisi olla rak­en­taa suuria kel­lu­via laut­to­ja, jot­ka tuot­taisi­vat merivedestä suo­la­ton­ta vet­tä, eri­laisia min­er­aale­ja, jopa met­alle­ja ja samal­la pois­taa vedestä mikro­muovia käyt­täen aurinko‑, aal­to- ja/tai tuulienergiaa.
    Kasvien kas­vat­ta­mi­nen kasvi­huoneis­sa ja toisaal­ta led-val­on turvin piilos­sa luon­non­va­l­ol­ta mah­dol­lis­ta­vat veden ja maap­in­ta­lan tarpeen ja käytön min­i­moin­nin sekä ruuan­tuotan­non lähel­lä kuluttajia.

  16. 1. Olete­taan, että Euroop­paan siir­retään sato­ja miljoonit­tia ihmisiä, niin minkälaisia vaiku­tuk­sia sil­lä haet­taisi­in? Ei sil­lä ainakaan ihmisiä pelastet­taisi, sil­lä lähtö­mai­hin syn­ty­isi kuitenkin sadat miljoonat hyvin pian takaisin, minkä päälle syn­tyvyys Euroopas­sa räjähtäisi käsi­in. Olisimme jo muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä takaisin samas­sa tilanteessa, pait­si Euroop­pa olisi ääriään myöten täyn­nä ihmisiä, eikä apua voitaisi tar­jo­ta. Pop­u­laa­tio on kas­vanut vuosikym­meniä aika tasais­es­ti noin 80 miljoo­nan ihmisen ver­ran vuosit­tain. Mitä täl­lä mas­si­ivisel­la väestön­si­irol­la siis saavutettaisiin?

    2. Mis­tä saamme resurssit tähän asut­tamiseen? Edes hyv­in­voin­ti­in liit­tyviä meno­ja vähen­tämäl­lä emme pysty­isi rak­en­ta­maan ja ylläpitämään asun­to­ja miljoonille. Miten jär­jestäisimme elämisen perus­tarpeet kaikille? Ulkop­uolelta tuskin saisimme apua, kos­ka kaikil­la muil­la olisi aivan samat ongel­mat. Rak­en­ta­ji­akaan ei olisi riit­tävästi. Tarvit­sisimme noin sata vuot­ta miljoonien ihmis­ten asut­tamiseen tässä epänor­maalis­sa talousti­lanteessa, huomioiden, että samal­la olisi raken­net­ta­va asun­to­ja kom­pen­soimaan syn­tyvyyt­tä. Resurssien puut­teen vuok­si eli­na­jan­odote lask­isi huo­mat­tavasti, mut­ta kuolleisu­u­den nousem­i­nenkaan ei kom­pen­soisi tätä epä­suh­taa. Hyv­in­voin­nin laskem­i­nen tun­netusti nos­taa syn­tyvyyt­tä ja päin vas­toin. Hyv­in­voin­nin ylläpitämiseen resurssit eivät riittäisi.

    3. Väestömäärän huo­mat­ta­va lisään­tymi­nen väistämät­tä pilaisi paikallista ympäristöä, eli myös puh­taan veden määrä vähenisi turmeltumisen ja lisään­tyneen käytön myötä. Puh­taas­ta vedestä tulisi ylel­lisyyt­tä kaikkial­la Euroopas­sa. Puh­das vesi puolestaan on suo­raan yhtey­dessä kulku­tau­tien määrään. Resurssien puuttues­sa ter­vey­den­huolto ei pysty­isi toim­i­maan näitä vas­taan, eikä puh­das­ta vet­tä tuot­taa riittävästi.

    4. Erit­täin toden­näköis­es­ti täl­lainen muu­tos ei saisi riit­tävästi tukea yhteiskunnal­ta, mikä demokraat­tises­sa jär­jestelmässä johtaisi ennen pitkää väestön­si­ir­to­jen lop­pumiseen. Total­i­taristi­nen hallinto­jär­jestelmä olisi pakolli­nen täl­laisen mah­dol­lis­tamisek­si, mut­ta senkin voima kestää vain niin pitkään epä­su­o­si­ol­lisia toimia, mikä johtaisi väistämät­tä kansan­nousui­hin, eli äärim­mäi­sis­sä tapauk­sis­sa sisällissotiin.

    Miten nämä ongel­mat on ajatel­tu hoitaa väestön­si­ir­to­jen myötä ja mihin näil­lä väestön­si­ir­roil­la halu­taan vaikuttaa?

  17. Kun pohdi­taan väestön siir­tymisiä ja maa­pal­lon elinkelpoisu­ut­ta, on myös pohdit­ta­va väestön siir­tymis­ten vai­h­toe­htoa: ei päästetä ketään elinkelpoisille alueille ja annetaan hei­dän kuol­la. Mitkä ovat tämän ratkaisun seuraukset?

    Selvää on, että sato­jen miljoonien tai mil­jar­di­en ihmis­ten nään­nyt­tämi­nen nälkään ja janoon on epä­moraal­ista. Se ei ole kuitenkaan todel­lisu­udessa mikään este tehdä näin, sil­lä ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa kansat ovat ker­ta toisen­sa jäl­keen ryhtyneet mitä suurimpi­in hir­veyk­si­in oman etun­sa vuok­si. Olen­naisem­paa on pohtia, onko täl­lainen ratkaisu edes mei­dän etumme.

    Suurten väestö­mas­so­jen siir­tymisen estämi­nen on teknis­es­ti täysin mah­dol­lista, jos käytetään radikaalin kovaa väki­val­taa ja nykyaikaisen teknolo­gian suo­mia mah­dol­lisuuk­sia. Esimerkik­si Suomen rajan yli­tys voidaan estää, jos peruste­taan 50 kilo­metrin rajavyöhyke, jol­la kaik­ki ylit­täjät ammu­taan kyse­lemät­tä. Välimeren yli­tys voidaan estää, jos tuho­taan kaik­ki eteläran­nikol­la ole­vat veneet ja lai­vat, ja upote­taan yli silti yrit­tävät. Me voimme luo­da Euroop­pa-lin­noituk­sen, joka eristäy­tyy muun maail­man hädästä, jos halu­amme. Se ei ole hal­paa, mut­ta meil­lä on siihen kyl­lä varaa.

    Tulos on kuitenkin hirveä, sil­lä se edel­lyt­täisi luop­umista perus­in­himil­lisyy­destä. Käytän­nössä yhteiskun­ta, joka ryhty­isi tuol­laisi­in toimi­in, ei voisi rajoit­taa epäin­himil­listä luon­net­taan Euroopan rajoille, vaan olisi yhtä epäoikeu­den­mukainen myös koti­maas­sa. Jos me hyväksymme ihmis­ten tap­pamisen Välimerel­lä ja Schen­gen-rajoil­la, me tulemme ole­maan yhtä epäin­himil­lisiä myös toisi­amme kohtaan. Tämän näki hyvin Etelä-Afrikas­sa. Siel­lä syr­jit­ti­in mus­tia ja väril­lisiä, mut­ta lop­ul­ta joudut­ti­in rajoit­ta­maan vakavasti myös valkois­t­en poli­it­tisia oikeuk­sia, kos­ka muuten epäoikeu­den­mukainen jär­jestelmä ei voin­ut pysyä pystyssä. Vaik­ka meille kävisi taloudel­lis­es­ti hyvin, me menet­täisimme yhteiskun­tana sielumme.

    Eli on tiet­tyjä rajo­ja, joi­ta mei­dän ei pidä ylit­tää, vaik­ka se olisi teknis­es­ti mah­dol­lista ja lyhyel­lä tähtäimel­lä jopa houkuttelevaa.

  18. Epäilen vain ettei Soin­in­vaar­al­ta kysel­lä, kun väk­isin Suomeen tunke­vat tor­ju­taan taval­la tai toisel­la tai tuhoudu­taan yri­tyk­sessä. Niin se kehi­tys toden­näköisem­min tapah­tuu (epäilen että Soin­in­vaara on kuplau­tunut liikaa taju­tak­seen että noin se menisi). Sor­ry nyt siitä, mut­ta on turha olla liian naiivi. 

    En edes itse olisi mukana tuol­laises­sa, mut­ta kai taju­at­te, että jos ja kun 30 000 pako­lais­takin aiheut­taa osaltaan Suomeen poli­it­tisen uud­is­tuk­sen (per­su­jen kan­na­tus ei ole edes peaked yet), niin läh­es miljoona tai enem­män aiheut­taa jotain aivan jär­jet­tömän paljon enem­män.…. Se olisi mit­takaavas­sa jotain apoc­a­lyp­tistä eikä lainkaan rauhallista.

    Jos Soin­in­vaara kuvit­telee että ilman vas­tus­tus­ta rajo­jen yli vain kävel­lään noin suuril­la joukoil­la, niin hän ei tiedä ihmis­lu­on­teesta mitään (kuplas­sa kaikkea voi kuvitel­la). Siinä vai­heessa kun oman per­heen ja/tai läheis­ten selviy­tymi­nen on kyseenalaista, niin tapah­tuu kaiken­laista heimou­tu­mista.…. eivätkä väk­isin maa­han pyrkivät ole monillekaan sil­loin samaa heimoa. Mielu­usti etsikää parem­pia keino­ja, kos­ka rauhanomais­es­ti mitään miljoo­nia tänne ei tule ja tei­dän täy­tyy yrit­tää taju­ta se.
    Soin­in­vaara voisi hil­jaisen asteluku­jen tajuamisen suh­teen lisäk­si hil­jalleen taju­ta muitakin asioi­ta tuo­hon liit­tyen.…. jotain karmeaa väärinkäsi­tys­tä voi olla muu­toin seu­rauk­se­na ja vääriä johtopäätöksiä.

  19. Väit­täisin kyl­lä hyvin epä­to­den­näköisek­si sel­l­aisen kuvitel­man, että län­si­mais­sa ale­taan reilusti omaa elin­ta­soa laskea ja uudelleen sijoite­taan sato­ja miljoo­nia ihmisiä näi­hin mai­hin. Siinä vai­heessa kyl­lä ne ihmisoikeudet uno­htuu ja ihmiset vaik­ka ammu­taan rajalle.

    1. Niin var­maankin kävisi. Elin­ta­son vapaae­htoinen laskem­i­nen ei alku­unkaan onnis­tu­isi, sil­lä se tulisi tapah­tu­maan epä­ta­sais­es­ti. Vaiku­tus­val­taiset väestöryh­mät onnis­tu­isi­vat vält­tymään siltä ja keskilu­okalta sekä vähäo­saisil­ta otet­taisi­in sitäkin enemmän.

  20. Eero Palo­heimo on kan­sain­välisen nimenkeruukam­pan­jan, joka lev­iää . Kam­pan­jas­sa pyritään nos­ta­maan tietoisu­ut­ta ympäristökri­isimme syvyy­destä ja toisaal­ta esitetään mah­dolli­nen ratkaisu ongel­maan: Maa­pal­lon armei­jat ja niiden bud­jetit. Palo­heimo sanoo, että maa­pal­lon armei­joiden bud­jet­tien yhteen­las­ket­tu sum­ma on 1.500.000.000.000 euroa vuodessa. Tässä olisi Palo­hei­mon mukaan resep­ti ympäristökri­isi­in: raho­ja pitäisi sijoit­taa kaikki­in pros­es­sei­hin, mitkä vähen­täi­sivät ihmis­ten kuor­maa maalle: syn­tyvyys lasku­un ja eräi­den lasku­jen mukaan 20% armei­joiden bud­jetista riit­täisi Saha­ran aavikon muut­tamisek­si met­säk­si. PAlo­hei­mon on tarkoi­tus esit­tää vetoomus YK:lle kam­pan­jas­ta nimenkeru­un jälkeen.

    Palo­heimo ei pidä real­is­tise­na, että armei­joiden bud­jet­te­ja saataisi­in lyhyel­lä tähtäimel­lä ympäristöpro­jek­tei­hin, vaan hänen tavoit­teenaan on saa­da kam­pan­jalleen näkyvyyt­tä, joka johtaisi keskustelui­hin päät­täjien välil­lä. USA, Venäjä tai Kiina eivät ala yksin tin­kimään armei­jois­taan, vaan kaikkien olisi tehtävä se samanaikaises­ti yhteisil­lä sopimuk­sil­la neu­vot­telu­jen jälkeen.

    tässä tietoa kampanjasta: 

    http://www.eeropaloheimo.fi/asiallinen-tiedote‑2/

    http://www.eeropaloheimo.fi/oljenkorsi/

    http://unite-the-armies.org/en/votes/new#sign

  21. Miten me voimme pitää 140 miljoo­nan asukkaan venäjää suurem­pana uhkana kuin ympäristökri­isiä? Jos suo­mi kuitenkin aiot­taisi­in kolo­ni­a­soi­da ilmastopako­laisil­la, niin mik­si me edes haaskaisimme resursse­ja hor­net­tien seu­raa­ji­in? Jos Suo­mi kuiten­ki miehitet­täisi­in, niin mitä hyö­tyä hor­neteista edes on?

    1. Voisi­han tuon Venäjän nähdä myös suure­na mah­dol­lisuute­na noiden sato­jen miljoonien ihmis­ten asut­tamiseen. Venäjä on pin­ta-alal­taan maail­man ylivoimais­es­ti suurin val­tio ja asukasti­heys on pieni. Muu­ta­man asteen läm­pen­e­m­i­nen saat­taisi ehkä paran­taa asum­isolo­suhtei­ta Siperiassa.

  22. Enpä osan­nut odot­taa Soin­in­vaaran valkkaa­van kom­ment­te­ja esite­tyn kan­nan mukaan, mut­ta ilmeis­es­ti sit­ten täl­lainen moderoin­tikäytän­tö, kun edelli­nen vies­ti­ni jäi julkaisematta.

  23. Afrikalla on kosolti ongelmia holtit­tomas­ta väestönkasvus­ta soti­in ja kuiv­u­u­teen, mut­ta Afrikan ongelmia ei kuitenkaan voi­da ratkaista siirtämäl­lä väestö Suomeen. Afrikan ongel­mat pitäisi pystyä ratkaise­maan Afrikassa.

  24. Kyl­lähän tänne mah­tuu, vaik­ka tulisi viisi miljoon­aa uut­ta asukas­ta olisimme edelleen yksi maail­man harvim­paan asu­tu­ista valtioista.

    1. Var­maan mah­tu­isi vieläkin enem­män, mut­ta nykyi­nen elin­ta­so ja yhteiskun­ta­rauha olisi har­vo­jen herkkua. Ruotsin tilanne anta­nee kalpean aav­is­tuk­sen siitä.

    2. “Kyl­lähän tänne mah­tuu, vaik­ka tulisi viisi miljoon­aa uut­ta asukas­ta olisimme edelleen yksi maail­man harvim­paan asu­tu­ista valtioista.”

      Enpä ole vähään aikaan itse­tuhoisem­paa kom­ment­tia näh­nyt. Sin­ulle näköhään Suomen kansal­lis­val­tio ja valkoinen kan­taväestö ei merk­itse yhtään mitään.

  25. Kyl­lä tule­vaisu­udessa tulee väestön­si­ir­to­ja halusi tai ei. Maa­pal­lon väk­iluku lisään­tyy seu­raa­van 10vuoden aikana noin 1miljardilla. Tähänkin menee vain 10 vuotta.Siihen lisät­tynä veden puute, kuiv­u­us ja lisäk­si ihmiset kulut­ta­vat maa­pal­lon luon­non varan­not ennen­näkemät­tömäl­lä vauhdil­la lop­pu­un. Tämän on mah­do­ton yhtälö.…

  26. Kyynikko minus­sa sanoo että aina­han voidaan ampua ne ihmiset rajalle. 

    Sitähän he ajat­tel­e­vat, nämä jot­ka eivät halua ilmas­ton­muu­tos­ta hidas­taa. Toivo­vat, jopa.

  27. Suo­mi täy­tyy jakaa kah­teen osaan, PKS- ja osa Uut­ta­maa­ta vihreille ja vasem­mis­tolle ja muu maa meille suomalaisille.
    Nämä mielipi­de-erot alka­vat kär­jistyä niin voimakkaasti, ettei yhteinen maa ole enää mah­dol­lista. Me muut suo­ma­laiset halu­amme rak­en­taa maa­ta ja te voitte puhua p..aa ja tuho­ta alueenne niin hyvin kuin teitä huvit­taa. Mut­ta te ette voi pakot­taa meitä mukaan tuhon kult­tuuri­inne. Nämä vihrei­den puheet ja aikeet ovat todel­la järkyt­täviä. Alkaa todel­la kyl­lästyt­tää ja ahdistaa.

    1. Ketkä muut? Ja mil­lä taval­la kehit­täisitte? Tässähän ei ole kyse siitä että joku toivoisi väestövyöryä Suomeen, vaan että tilanteen pahentues­sa tuli­joi­ta esim Euroop­paan on niin paljon että käytän­nössä Suomenkin on otet­ta­va miljoo­nia. EU Välimeren alueel­lakaan tuskin säi­lyy kovin asumiskelpoise­na pitkään jos täl­lä 3 asteen polul­la jatketaan.

      mais­teri:
      Suo­mi täy­tyy jakaa kah­teen osaan, PKS- ja osa Uut­ta­maa­ta vihreille ja vasem­mis­tolle ja muu maa meille suomalaisille.
      Nämä mielipi­de-erot alka­vat kär­jistyä niin voimakkaasti, ettei yhteinen maa ole enää mah­dol­lista. Me muut suo­ma­laiset halu­amme rak­en­taa maa­ta ja te voitte puhua p..aa ja tuho­ta alueenne niin hyvin kuin teitä huvit­taa. Mut­ta te ette voi pakot­taa meitä mukaan tuhon kult­tuuri­inne. Nämä vihrei­den puheet ja aikeet ovat todel­la järkyt­täviä. Alkaa todel­la kyl­lästyt­tää ja ahdistaa.

      1. “vaan että tilanteen pahentues­sa tuli­joi­ta esim Euroop­paan on niin paljon että käytän­nössä Suomenkin on otet­ta­va miljoonia.

        Nope. Et ymmär­rä että noin se todel­lakaan ei mene. Suuri/n osa ihmisiä Suomes­sa tai mon­es­sa muus­sakaan maas­sa ei hyväksy sitä, ja sen jäl­keen tilanne meneekin mie­lenki­in­toisek­si. Parem­pi todel­lakin ettei men­nä hal­lit­se­mat­tomasti tuo­hon suun­taan koskaan.…. Ihmiset jot­ka ehdot­ta­vat pakol­la (tai että se on väistämätön­tä) miljoonien ottamista mm. Suomeen toimi­vat edesvas­tu­ut­tomasti, mut­ta sanan­va­paus heil­läkin on.

      2. Halu­an huo­maut­taa, että tätä kehi­tys­tähän Suoes­sa aja­vat voimakkaim­min perus­suo­ma­laiset, joiden mielestä ilmas­ton­muu­tos­ta saa edeistää voimien­sa mukaan.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Halu­an huo­maut­taa, että tätä kehi­tys­tähän Suoes­sa aja­vat voimakkaim­min perus­suo­ma­laiset, joiden mielestä ilmas­ton­muu­tos­ta saa edeistää voimien­sa mukaan.

        Olen ollut eri käsi­tyk­sessä, nimit­täin siinä, että Perus­suo­ma­laiset kan­nat­ta­vat ilmas­ton­mu­tok­sen tor­jun­taa, keinona mm. hiilitullit.

      4. Osmo Soin­in­vaara: Halu­an huo­maut­taa, että tätä kehi­tys­tähän Suoes­sa aja­vat voimakkaim­min perus­suo­ma­laiset, joiden mielestä ilmas­ton­muu­tos­ta saa edeistää voimien­sa mukaan.

        Olet ere­htynyt. Ja kaiken lisäk­si heität yleistävän väit­teen, joka ei vas­taa todel­lisu­ut­ta. Huo­mau­ta toki jatkos­sakin mis­tä haluat. 

        Huo­mau­tan että mikäli etenkin köy­himpi­en ja alem­man keskilu­okan jäse­nille “ilmas­ton­muu­tostor­jun­ta” lisää vain selvää tuskaa itselleen ja läheisilleen, he siir­tyvätkin äänestämään mui­ta vai­h­toe­hto­ja (per­sut tässä var­masti selvänä esimerkkinä). Etenkin kun kaik­ki näkevät että ilman Kiinaa, Inti­aa, jne. hom­ma ei toi­mi vaik­ka vetäisi itsarin ja kehoit­taisi siihen muitakin. Itsen­sä ja läheis­ten­sä tapattaminen/kurjistaminen ilman mitään kun­non hyö­tyjä ei ole Soin­in­vaara mon­es­ta kamalan houkut­tel­e­va idea — ideois­sa kun soisi ole­van jotain järkeäkin. Ymmär­ret­tävästi mikäli menee kivasti vaikka­pa taloudel­lis­es­ti, niin voi ajaa vaik­ka mitä ihqun kuu­loisia pro­jek­te­ja välit­tämät­tä niiden järkevyydestä/toimivuudesta ihan lop­pu­peleis­sä — maail­manku­va ei koe suuria ongelmia. Tör­mäysongelmia voi tul­la, kun kaik­ki eivät todel­lakaan jaa samaa kuvaa.

  28. Tähän asi­aan on aivan yksinker­tainen ratkaisu. Tämä jär­jetön väestöräjähdys on lopetettava.
    Muu­ta vai­h­toe­htoa ei ole.

  29. Eikö Helsin­gin ener­gian käyt­tämä kivi­hi­ili edis­tä ilmas­ton­muu­tos­ta? Sinä ja puolueesi vihreät on jo vuosia käyt­tänyt ylin­tä päätän­tä val­taa Helenis­sä. Olisitte jo vuosia voineet päät­tää kivi­hi­ilen käytön lopet­tamis­es­ta, mut­ta ette ole nöin tehneet. Sinä ja puolueesi on jo vuosi edis­tänyt ilmas­ton muu­tos­ta. Eikö? Kivi­hi­ilen kieltävän lain sai aikaan hal­li­tus jos­sa vihreät eivät olleet mukana. Laki tuli vaik­ka taustal­la eräs Helsinkiläi­nen ener­gia yhtiö yrit­ti vaikut­taa ettei tulisi.…

    1. Helen lopet­taa Hanasaaren voimalaitok­sen 2024 ja Salmisaaren 2029. Pahem­min saatut­ta­vat turve­laitok­set sen kun porskut­ta­vat. Niil­lä ei ole mitään sulkemis­päivämäärää tiedossa.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Helen lopet­taa Hanasaaren voimalaitok­sen 2024 ja Salmisaaren 2029. Pahem­min saatut­ta­vat turve­laitok­set sen kun porskut­ta­vat. Niil­lä ei ole mitään sulkemis­päivämäärää tiedossa.

        Eikä ole hyvä ja järkevää, että ensin luovu­taan ulko­maisen fos­si­ilisen käytöstä ja vas­ta sit­ten koti­maisen “puo­lifos­si­ilisen” käytöstä?

      2. Aika ajatel­la: Eikä ole hyvä ja järkevää, että ensin luovu­taan ulko­maisen fos­si­ilisen käytöstä ja vas­ta sit­ten koti­maisen ”puo­lifos­si­ilisen” käytöstä?

        Ihan samaa hiilid­iok­sidia niistä vapau­tuu, turpeesta jopa enem­män, eikä maa­pal­lon hiili­varas­tot osaa tun­nistaa mis­tä kyseinen hiilid­iok­si­di on kotoisin joten samal­la voimal­la ne vaikut­ta­vat ilmastonmuutokseen.

    2. Järkeil­i­jä:
      Eikö Helsin­gin ener­gian käyt­tämä kivi­hi­ili edis­tä ilmas­ton­muu­tos­ta? Sinä ja puolueesi vihreät on jo vuosia käyt­tänyt ylin­tä päätän­tä val­taa Helenis­sä. Olisitte jo vuosia voineet päät­tää kivi­hi­ilen käytön lopet­tamis­es­ta, mut­ta ette ole nöin tehneet. Sinä ja puolueesi on jo vuosi edis­tänyt ilmas­ton muu­tos­ta. Eikö? Kivi­hi­ilen kieltävän lain sai aikaan hal­li­tus jos­sa vihreät eivät olleet mukana. Laki tuli vaik­ka taustal­la eräs Helsinkiläi­nen ener­gia yhtiö yrit­ti vaikut­taa ettei tulisi….

      Itse asi­as­sa Helsin­gin voimalaitosten ennenaikainen sulkem­i­nen aluk­si hie­man lisää kasvi­huonepäästöjä. Suures­sa kuvas­sa tuo lisäys kuitenkin on niin pieni, että sitä ei pysty mit­taa­maan. Peri­aat­teessa on kuitenkin hyvä, että totut­telemme tule­maan toimeen ilman kivihiiltä.

  30. Jos ja kun vesi­varan­noista käy­dään ja tul­laan käymään sotia, niin se on hyvä perustelu ase­bud­jeteille. Minus­ta tämä on ikävän toden­näköi­nen kehityskulku.

  31. No, tässäpä ihan real­isti­nen tule­vaisu­u­den­näkymä ja se vain har­mit­taa, että Vihreät ovat hylän­neet Pent­ti Linkolan ajatukset.

  32. Aikanaan, vuosikau­sia sit­ten “failasin” PRH:lle run­saasti patent­ti­hake­muk­sia, joi­ta sit­ten esit­telin “väärille edus­ta­jille” yliopis­tol­la ja yri­tyk­sis­sä. Eräs patent­ti­hake­muk­sista oli erään­lainen merivesi­torni, jos­sa hanan puolel­la on osmoosisuo­datin. Osmo ei mitään nimen­muun­nok­sia tässä, vaan siis tähän ideaan perus­tu­val­la lait­teis­tol­la saa peri­aat­teessa ener­giaa tuh­laa­mat­ta makeaa vet­tä hanasta. 

    Sain muis­taak­seni jo samana vuon­na kurssikaver­il­ta käsi­i­ni esit­teitä, että muis­taak­seni KoneCrane­sil­ta spin­off oli jo läht­enyt tuot­teis­ta­maan kyseistä ideaa, “kesämökkikäyt­töön”. Joku muu kääri siitä rahat. Imma­te­ri­aalioikeudet ovat täl­laisia, erit­täin vaikeasti säi­lytet­tävis­sä ilman omaa palkat­tua juris­tia. Oman koke­muk­seni mukaan täl­lais­ten keksin­tö­jen tehtailem­i­nen on ajan tuh­laamista, mut­ta toisaal­ta on henkisten resurssien sekä yhteiskun­nan tuh­laamista olla kek­simät­tä ratkaisu­ja. Tärkein­tä olisi ymmärtää keskit­tyä tärkeimpi­en asioiden/ongelmien ratkaisemiseen. Jot­ka eivät min­un mielestäni ole täl­laisia teknisiä/maallisia ongelmia.

  33. “Kiireisin ongel­ma ilmas­ton muu­tok­seen sopeu­tu­mises­sa ovat tämä elinkelvot­tomik­si käyvien maid­en väestön uudelleen asuttaminen.”

    Olisin kuvitel­lut, että tässä kon­tek­stis­sa kiireisin ongel­ma on elinkelvot­tomik­si käyvien maid­en väestön pienen­tämi­nen mah­dol­lisim­man tehokkaasti tule­van katas­trofin min­i­moimisek­si. Siis ei muu­ta kuin taloudel­lisia kan­nus­timia lap­silu­vun pienen­tämisek­si, kansalaisjär­jestöjä saar­naa­maan sinkkuelämän ihanu­ut­ta, kon­dome­ja ja ilmaisia ster­il­isaa­tioi­ta joka niemeen ja notkel­maan, rahaa sel­l­aisil­la uskon­nol­lisille johta­jille, jot­ka edis­tävät vähälap­sisu­ut­ta jne.

    Jostain kum­man syys­tä meitä ei kiin­nos­ta ehkäistä ja min­i­moi­da ongelmia ennen kuin ne räjähtävät silmille. Sen sijaan oikein innol­la odote­taan että päästään kär­simään mak­si­maalis­es­ta katas­trofista, joka tulee tuomiopäivän pasu­uno­jen soidessa.

  34. Suurin ongel­ma täl­lä het­kel­lä on kehi­tys­maid­en kas­va­va väestö. Sille pitäisi aivan ensim­mäisek­si tehdä jotain. Lap­silu­vun pitäisi pienen­tyä radikaal­isti varsinkin Afrikas­sa. Sato­jen miljoonien ihmis­ten siir­tymi­nen kehi­tys­maista pakol­la aiheut­taisi nyky­muo­toisen yhteiskun­ta­jär­jestelmän tuhon. Mikään län­si­maa ei tulisi kestämään tuol­laista taloudel­lis­es­ti, sosi­aalis­es­ti tai muutenkaan. Pakotet­tuna tuol­lainen tulisi johta­maan vakavi­in yhteiskun­nal­lisi­in häir­iöi­hin. Se nähti­in jo miten kävi 2015 siir­to­laiskri­isin kanssa. Suurin osa EU:n maid­en asukkaista ei halua mas­si­ivisia määriä ihmisiä aivan toisen­lai­sista kult­tuureista ja val­tiot alka­isi­vat taas vetää omia johtopäätök­siään. Suomel­la ei ole mah­dol­lisuuk­sia tai infraa ottaa miljoo­nia ihmisiä lyhyessä ajas­sa tai edes pidem­mäl­lä mit­takaaval­la, Pitäisi pikem­minkin antaa rahal­lista ja muu­ta tukea näi­hin kuiv­u­ud­es­ta kär­sivi­in maihin.

    1. Make:
      Suurin ongel­ma täl­lä het­kel­lä on kehi­tys­maid­en kas­va­va väestö. Sille pitäisi aivan ensim­mäisek­si tehdä jotain.

      Mitä ajat­telit konkreet­tis­es­ti tehdä, pakkos­ter­iloin­nin vai jotain muuta?

      On help­po huudel­la, että “väestönkasvu Afrikas­sa” on iso ongel­ma. Yhtälail­la esimerkik­si lihan­syön­ti Euroopas­sa on iso ongel­ma, tai ylipään­sä län­si­mainen elin­ta­pa, jon­ka sovelt­a­mi­nen jokaises­sa sitä nou­dat­tavas­sa val­tios­sa aikaansaa maa­pal­lon resus­sit ylit­tävän kulu­tuk­sen tason.

      Jos Suomeen muut­taisi 100 miljoon­aa asukas­ta lisää, olisi väestön­ti­heys vas­ta sil­loin samaa luokkaa kuin Hol­lan­nis­sa, eli tilaa kyl­lä on. Ja jos kat­soo satel­li­it­tikar­tas­ta mille Hol­lan­nis­sa näyt­tää, niin vihreää on ja pel­to­ja riit­tää, kaupun­git ovat yksit­täisiä pieniä läikkiä. Puu­pel­to­ja toki on vähem­män kuin Suomessa.

      Ihmi­nen on sopeu­tu­vainen eläin, mut­ta toki saavute­tu­ista eduista, tyyli­in yksi­ty­isautoilu tai sisä­file, ottaa joil­lakin koville luop­ua. Ne eivät kuitenkaan kuu­lu ihmisen perus­tarpeisi­in ja itse asi­as­sa niistäkin luop­umi­nen lop­ul­ta vain paran­taa elämänlaatua.

      1. Koti-isä: Mitä ajat­telit konkreet­tis­es­ti tehdä, pakkos­ter­iloin­nin vai jotain muuta?

        On help­po huudel­la, että ”väestönkasvu Afrikas­sa” on iso ongel­ma. Yhtälail­la esimerkik­si lihan­syön­ti Euroopas­sa on iso ongel­ma, tai ylipään­sä län­si­mainen elin­ta­pa, jon­ka sovelt­a­mi­nen jokaises­sa sitä nou­dat­tavas­sa val­tios­sa aikaansaa maa­pal­lon resus­sit ylit­tävän kulu­tuk­sen tason.

        Jos Suomeen muut­taisi 100 miljoon­aa asukas­ta lisää, olisi väestön­ti­heys vas­ta sil­loin samaa luokkaa kuin Hol­lan­nis­sa, eli tilaa kyl­lä on. Ja jos kat­soo satel­li­it­tikar­tas­ta mille Hol­lan­nis­sa näyt­tää, niin vihreää on ja pel­to­ja riit­tää, kaupun­git ovat yksit­täisiä pieniä läikkiä. Puu­pel­to­ja toki on vähem­män kuin Suomessa.

        Ihmi­nen on sopeu­tu­vainen eläin, mut­ta toki saavute­tu­ista eduista, tyyli­in yksi­ty­isautoilu tai sisä­file, ottaa joil­lakin koville luop­ua. Ne eivät kuitenkaan kuu­lu ihmisen perus­tarpeisi­in ja itse asi­as­sa niistäkin luop­umi­nen lop­ul­ta vain paran­taa elämänlaatua.

        Lähtisin purka­maan Afrikan väestöon­gel­maa esimerkik­si nais­ten koulu­tus­ta paran­ta­mal­la koulu­tuk­sen avul­la. Lisäk­si Man­ner­ta pitäisi aut­taa rahal­lis­es­ti kv-yhteisön tasol­la tais­tele­maan kuiv­u­mista vas­taan. Man­tereen sisään­raken­net­tu kor­rup­tio ja eri­lais­ten klaani- ja heimo­jär­jestelmien epäko­h­tien purku onkin sit­ten isom­pi ongel­ma. En tiedä riit­tääkö aika. 

        Ihan yhtä help­po on huudel­la että sata miljoon­aa ihmistä täysin eri kult­tuureista mah­tu­isi tänne ihan kivut­tomasti. Todel­lisu­udessa tämä maa, eikä Euroop­pa sel­l­aista kestäisi mitenkään. Se on fak­ta. Suurin osa ihmi­sistä ei tuol­laista hyväksyisi. 

        Maa­han­muu­ton lieveilmiöt ovat hyvin näkyvis­sä jo nyt mon­es­sa Euroopan maas­sa. Mitä luulet että tapah­tu­isi jos tänne tulisi ker­ral­la miljoonia? 

        Lisäk­si moni tun­tuu uno­hta­van että kun kehi­tys­maista siir­retään ihmisiä län­si­mai­hin, hei­dän ilmas­to­jalan­jälken­sä moninker­tais­tuu samalla.

  35. Jos joudu­taan tuo­hon tilanteeseen, niin eiköhän sota ole toden­näköisem­pi tie kuin ns. väestönvaihto ?

  36. Suomen maaperä ei kykene elät­tämään sitä joukkoa jon­ka Suomeen tulemis­es­ta Soin­in­vaara haaveilee! Eikä Inti­as­ta tul­la Suomeen noin vain, varsinkaan jos ei ole varaa lentolip­pu­un! Kan­nat­taisi kat­soa kart­taa! Ja kävellen tule­vien olisi kan­net­ta­va mukaan paljon ruokaa ja vet­tä, matkalla tuskin kukaan jär­jestäisi ruokahuoltoa.

  37. Ilmas­ton läm­pen­e­misen aiheut­ta­maa maail­man­laa­juista kri­isiä vas­ten on hyvin vaikea ymmärtää mik­si Vihrei­den mepit Hau­ta­la ja Niin­istö äänes­tivät ydin­voimaa vas­taan europar­la­mentin istun­nos­sa 28.11 2019. 

    Samat­en on vaikea ymmärtää mik­si Vihreät sys­temaat­tis­es­ti tor­ju­vat moder­nit kasv­in­jalostus­menetelmät (geen­imuun­telun). Toimi­va kasv­in­jalostus on aivan olen­nainen tek­i­jä ruoan­tuotan­non sopeut­tamises­sa haas­teel­lisem­mik­si muut­tuvi­in olosuhteisiin.

  38. Mik­si sveit­siläis­ten mielipi­de vesien varas­toin­nista on merkit­tävä, mut­ta ”Suomen osu­us tulee ole­maan usei­ta miljoo­nia, eikä sitä meiltä kysytä.”

    Niin kauan, kuin Suo­mi on itsenäi­nen maa, se valvoo omia rajo­jaan ja päät­tää maa­han­tu­lon edellytyksistä.

    1. “Niin kauan, kuin Suo­mi on itsenäi­nen maa, se valvoo omia rajo­jaan ja päät­tää maa­han­tu­lon edellytyksistä.”

      Suo­mi ei EU-jäsenyy­den tul­tua voimaa 1995 ole ollut enää itsenäi­nen maa ja niin­pä tänne tuli 2015 yli 35 000 “pako­laista” Ruot­sista, tur­val­lis­es­ta maasta!

      1. Eero Tilla­nen:
        ”Niin kauan, kuin Suo­mi on itsenäi­nen maa, se valvoo omia rajo­jaan ja päät­tää maa­han­tu­lon edellytyksistä.”

        Suo­mi ei EU-jäsenyy­den tul­tua voimaa 1995 ole ollut enää itsenäi­nen maa ja niin­pä tänne tuli 2015 yli 35 000 ”pako­laista” Ruot­sista, tur­val­lis­es­ta maasta!

        Suomen ja Ruotsin raja on ollut avoin kym­meniä vuosia ennen Suomen EU-jäsenyyt­tä. Että, se siitä EU:sta.

      2. Tapio: Suomen ja Ruotsin raja on ollut avoin kym­meniä vuosia ennen Suomen EU-jäsenyyt­tä. Että, se siitä EU:sta.

        Ker­ropa mil­loin ennen EU-aikaa Ruot­sista on lampsin­ut tänne edes joitakin tuhan­sia ihmisiä ilman mitään papereita.

      3. Eero Tilla­nen: Ker­ropa mil­loin ennen EU-aikaa Ruot­sista on lampsin­ut tänne edes joitakin tuhan­sia ihmisiä ilman mitään papereita.

        No jaa, rajakau­pan ja Suomen puolen parem­man tiestön ansios­ta näin on tapah­tunut 60-luvul­ta läh­tien. Jo 70-luvul­la Tornio­jok­i­laak­sos­sa oli use­ta rajanyl­i­ty­s­paikko­ja, jois­sa ei ollut jatk­vaa miehi­tys­tä. Tämän lisäk­si Ruotsin-lai­vat ovat kuskan­neet vuosikym­meniä Suomeen tuhan­sia ihmisiä päivässä. Peri­aat­teessa paper­it piti olla mukana, mut­ta niitä tarvit­ti­in vas­ta sen jäl­keen, kun lai­va- ja lento- yms yhtiöille sälytet­ti­in vas­tuu paperit­tomien takaisin kuskauksesta. 

        Pidät var­maan yllä ole­vaa saivartelu­na. Oma käsi­tyk­seni kuitenkin on, ettei p.o. ihmisvir­ta johtunut niinkään EU:sta, vaan Shen­gen-maid­en itsekkyyd­edestä: Sisään tulleet halut­ti­in kus­takin maas­ta mah­dol­lisim­man äkkiä ulos, jot­teivät ehtisi asy­lu­mia hakea. Ruot­salaiset esimerkik­si organ­isoi­vat pako­lais­ten bus­si- ja junakul­je­tuk­sia etelästä Haa­paran­taan, jopa Tornioon, ja vira­nomaiset pysyivät noina päiv­inä vis­usti piilos­sa, jot­tei heille tuo­ta taikasanaa voin­ut lausua. Suo­mi vain sat­tui vain ole­maan se vihovi­imeinen puss­in­perä, joten emme voineet tätä keinoa käyttää.

      4. Tapio: Tämän lisäk­si Ruotsin-lai­vat ovat kuskan­neet vuosikym­meniä Suomeen tuhan­sia ihmisiä päivässä. Peri­aat­teessa paper­it piti olla mukana, mut­ta niitä tarvit­ti­in vas­ta sen jäl­keen, kun lai­va- ja lento- yms yhtiöille sälytet­ti­in vas­tuu paperit­tomien takaisin kuskauksesta.

        Vai niin. Var­maankin sit­ten Tukhol­maan laival­la men­neet suo­ma­laiset ovat olleet pois­muut­ta­jia tuol­la logi­ikalla. Muus­sa tapauk­ses­sa toivoisin saa­vani linkkiä mis­tä voisin tark­istaa väit­teesi toden­peräiyy­den. Siis luotet­tavaa linkkiä…

      5. Tapi­on kom­ment­ti ei tain­nut liit­tyä maid­en väliseen muut­toon vaan rajo­jen avoimuu­teen. Kir­joit­ta­ja oli sanonut, että ilman EU:ta mei­dän rajo­jamme ei ylitert­täisi ilman papere­i­ta. Pohjo­is­mainen pas­si­va­paus tuli kuitenkin paljon ennen EU:ta.

      6. Osmo Soin­in­vaara: Pohjo­is­mainen pas­si­va­paus tuli kuitenkin paljon ennen EU:ta.

        Eikös se vain tarkoi­ta, että henkilö­todis­tus käy matkus­tusasi­akir­jak­si? Henkkari on kuitenkin aina pitänyt olla. Todel­lisu­us voi toki olla ollut toinen ja tun­turien kaut­ta­han lie­nee aina päässyt papereitta.

  39. Ode, kir­joi­tat
    “Helsin­ki varautuu kaavoituk­ses­saan meren pin­nan nousu­un metril­lä. Se on ehkä liian vähän.”

    1. Arvioitko todel­la että vain “ehkä”? Eli eikö ole liki var­maa ettei 1 metrin nousu­un varautu­mi­nen riitä 100 v. tähtäimel­lä, vaik­ka ehkä riit­täisikin 50 vuodeksi?

    2. Pyritkö Hgin luot­ta­mushenkilönä vaikut­ta­maan yhden metrin nousuo­le­tuk­sen korot­tamiseen esim. 2 metriin?

  40. Mietin vielä tuo­ta ”ei kysytä” argu­ment­tia. Kuten edel­lä kir­joitin, Suo­mi itsenäisenä maana valvoo rajo­jaan. Tän­nehän on toki pyrit­ty tule­maan kysymät­tä esim. vuon­na ‑39, mut­ta suo­ma­laiset oli­vat eri mieltä.

    Eli ilmeis­es­ti Soin­in­vaara arvioi, että jonkin­lainen ylikansalli­nen sota­joukko miehit­täisi Suomen ja sijoit­taisi tänne ilmastopako­laisia parhaak­si kat­so­mansa määrän? Mielestäni eo. aja­tuskulku on hyvin epärealistinen.

    1. Joko taakan­jaos­ta sovi­taan kan­sain­välis­es­ti ja niskoit­tel­e­vat maat pako­tyetaan mukaan totaalisel­la kaup­pasaar­rol­la tai sit­ten koko maal­ma ajau­tuu soti­in ja kaaokseen.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Joko taakan­jaos­ta sovi­taan kan­sain­välis­es­ti ja niskoit­tel­e­vat maat pako­tyetaan mukaan totaalisel­la kaup­pasaar­rol­la tai sit­ten koko maal­ma ajau­tuu soti­in ja kaaokseen.

        tuos­sa ske­naar­ios­sa venäjä olisi var­maan aika houkut­tel­e­va liit­to­lainen mon­elle maalle

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Joko taakan­jaos­ta sovi­taan kan­sain­välis­es­ti ja niskoit­tel­e­vat maat pako­tyetaan mukaan totaalisel­la kaup­pasaar­rol­la tai sit­ten koko maal­ma ajau­tuu soti­in ja kaaokseen.

        Kan­sain­vä­li­nen taakan­jako tun­tuu epäre­al­is­tiselta ajatuk­selta. Mitä merkke­jä on siitä että kv-yhteisö olisi pakot­ta­mas­sa hiilid­iok­si­idipäästäjiäkään kuri­in? Väestösi­ir­rot, jot­ka sen­tään helpom­pi tor­jua rajoille kuin ilmas­to­muu­tos, olisi vielä poli­it­tis­es­ti moninker­tais­es­ti vaikeampi oper­aa­tio saa­da kan­sain­välis­es­ti koordinoitua. 

        Eiköhän ilmastopako­laisi­in tule pätemään sama kuin mui­hinkin pako­laisi­in: paine kohdis­tuu ensisi­jas­sa naa­puri­mai­hin. Näille rajaseuduille voi kon­flik­te­ja var­maankin odottaa.

      3. Entäpä jos niskoit­tele­via mai­ta on paljon ja ne alka­vat tekemään yhteistyötä ja käymään kaup­paa keskenään?

        Veikkaisin että lop­ul­ta kuitenkin päädytään sotien ja kaaok­sen vaihtoehtoon.
        Kos­ka Suo­mi on sijain­nil­taan melko syr­jäi­nen, meil­lä voisi olla mah­dol­lisu­us selvitä suh­teel­lisen vähin vau­ri­oin tule­vista mullistuksista. 

        Pent­ti Linkolan esit­tämä pelas­tusvene ‑ver­taus lie­nee tut­tu? Ehkä voisimme yrit­tää tehdä Suomes­ta pelastusveneen.

      4. “Joko taakan­jaos­ta sovi­taan kan­sain­välis­es­ti ja niskoit­tel­e­vat maat pako­tyetaan mukaan totaalisel­la kaup­pasaar­rol­la tai sit­ten koko maal­ma ajau­tuu soti­in ja kaaokseen.

        Vai­h­toe­hdot eivät ole noin mustavalkoiset. 

        Ja jos ovat, niin sin­un täy­tyy tietää, että noista vai­h­toe­hdoista ain­oas­taan sota ja kaaos tule­vat val­i­tuik­si. Paras siis käyt­tää mieliku­vi­tus­ta, ja löytää box­in ulkop­uolelta vaihtoehtoja.….

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Joko taakan­jaos­ta sovi­taan kan­sain­välis­es­ti ja niskoit­tel­e­vat maat pako­tyetaan mukaan totaalisel­la kaup­pasaar­rol­la tai sit­ten koko maal­ma ajau­tuu soti­in ja kaaokseen. 

        ’15-’16 pako­laiskri­i­sistähän voidaan yrit­tää ekstrapoloi­da, kuin­ka tuos­sa kävisi. Sil­loin Suomeen saa­pui kym­meniä­tuhan­sia tur­va­paikan­hak­i­joi­ta, ja tässä siir­to olisi kolme ker­talu­okkaa isom­pi. Voisi veika­ta, että seu­rauk­setkin oli­si­vat saman­ta­paisia mut­ta mit­takaaval­taan suurempia.

        Euroopan päät­täjiltä tuli alkuk­si reak­tiona myötä­tun­toa ja ter­ve­tu­lo­toiv­o­tuk­sia. Äkkiä kuitenkin Euroopan maara­joille ilmestyi tien­tukkei­ta ja rajatarkas­tuk­sia. Tur­va­paikan­hak­i­jat juut­tui­v­at Etelä-Euroop­paan halvim­man mukaan jär­jeste­ty­ille leireille. Mitään taakan­jaos­ta tehtyä päätöstä ei saatu pidet­tyä. Rajat kiin­ni-oikeis­to sai ympäri Euroop­paa suuret vaalivoitot ja kasvoi pien­estä hylk­iö­porukas­ta var­teenotet­tavak­si poli­it­tisek­si voimak­si. Unionis­sa olti­in äkkiä valmi­ita neu­vot­tele­maan isois­takin myön­ny­tyk­sistä ja kor­vauk­sista naa­puri­val­tioille kuten Turkille, kun­han nämä jar­rut­taisi­vat siir­to­lai­s­painet­ta EU:n rajoilla.

        Jos tästä ekstrapoloidaan, ei taide­ta nähdä val­is­tunut­ta ylikansal­lista aut­ta­jakoali­tio­ta, joka jär­jestäisi kaikille tuli­joille elin­ti­laa län­si­maista ja jyräisi paikallisen vas­tarin­nan. Ennem­min käy niin, että pitkin Euroop­paa liehuu hakaris­tilip­pu­ja, nyky­is­ten Perussuomalaiset&Sverigedemokraterna&AFD pehmo­ja ja ihmisys­täväl­lisiä kat­san­tokan­to­ja tulee ikävä, suh­teesta Venäjään tulee samanoloinen kuin YYA-aikaan, ja rajan­valvon­taan haetaan oppia eloku­vas­ta Cone­heads (https://www.youtube.com/watch?v=XaaWd1G8M9A).

        Ehkä junat kulke­vat sen­tään ajallaan.

      6. Osmo Soin­in­vaara:
        Joko taakan­jaos­ta sovi­taan kan­sain­välis­es­ti ja niskoit­tel­e­vat maat pako­tyetaan mukaan totaalisel­la kaup­pasaar­rol­la tai sit­ten koko maal­ma ajau­tuu soti­in ja kaaokseen.

        mik­si sin­un mielestäsi tuo­ta kaup­pasaar­toa ei laite­ta nyt? Jos afrikan syn­tyvyys ei laske alle kah­den, niin kaup­pa poikki?

      7. Uhkaku­vak­si nou­se­vat sit­ten jonkin­laiset 2040-luvun “suuret vesiso­dat”. Ne pitäisi tietenkin estää ennakolta.

  41. OS: “Sato­jen miljoonien ihmis­ten asut­ta­mi­nen uud­estaan ei ole aivan kivu­ton asia. Minne he menevät? Katse kään­tyy tietysti har­vaan asut­tui­hin mai­hin kuten Aus­trali­aan – ja esimerkik­si Suomeen. Suomen osu­us tulee ole­maan usei­ta miljoo­nia, eikä sitä meiltä kysytä.”

    Muut­ta­jia tuskin olisi sato­ja miljoo­nia, eikä muut­to olisi ker­tarysäys vaan jakau­tu­isi hyvin pitkälle ajalle käytän­nössä vain nyky­istä muut­toli­iket­tä kasvattaen.

    Muut­ta­jien pyrkimyk­senä ei olisi men­nä har­vaan asut­tui­hin mai­hin. Vaan pyrkimyk­senä olisi men­nä sinne, mis­sä on tar­jol­la parem­pi toimeen­tu­lo väk­i­ti­hey­destä riip­pumat­ta. Vaik­ka Lon­tooseen, joka on tiheään asut­tu, tai Suomes­sa pääkaupunkiseudulle. Näin­hän se menee jo nykyään, eikä ilmas­ton köy­hdyt­tämä toimisi yhtään tästä poikkeaval­la tavalla.

    Ja tot­ta kai meiltä kysyt­täisi­in, ja koko Euroopal­ta. Nato pysty­isi tor­ju­maan luvat­toman maa­han­tu­lon, vaik­ka koko Pohjois-Afrik­ka hyökkäisi kaikil­la asevoimil­laan. Kyse on poli­it­ti­sista päätök­sistä Euroopas­sa ja Suomes­sa eli poli­itikoil­ta kysyt­täisi­in. Kansa val­it­see poli­itikot, jot­ka kansan tah­don mukaises­ti päästävät tai ovat päästämät­tä niitä miljoonia.

    1. vihreä lan­ta: Nato

      vihreä lan­ta:
      Ja tot­ta kai meiltä kysyt­täisi­in, ja koko Euroopal­ta. Nato pysty­isi tor­ju­maan luvat­toman maa­han­tu­lon, vaik­ka koko Pohjois-Afrik­ka hyökkäisi kaikil­la asevoimil­laan. Kyse on poli­it­ti­sista päätök­sistä Euroopas­sa ja Suomes­sa eli poli­itikoil­ta kysyt­täisi­in. Kansa val­it­see poli­itikot, jot­ka kansan tah­don mukaises­ti päästävät tai ovat päästämät­tä niitä miljoonia. 

      Olisiko tässä yksi syy liit­tyä Natoon? Sil­loin olisimme mukana päät­tämässä mah­dol­li­sista siirtolaisvirroista.
      Puolueet­tomat maat vetävät pako­laisia kuin mag­neet­ti kuten tapah­tui 2015.

  42. Ilmas­ton­muu­tos on iso haaste, mut­ta mielestäni aja­tus että “mei­dän pitäisi kiiru­usti tehdä enem­män” vain pahen­taa itse toimin­nal­lamme aiheut­ta­maamme ongelmaa.

    Jos ter­veysongelmien kanssa paini­va ihmi­nen saa lääkäriltä tietää että vai­vat johtu­vat elämän­tavoista, on toipumiseen johta­va toim­intat­a­pa tämä: Vähen­netään radikaal­isti ongel­mallisia tapo­ja (esim. tupakoin­ti tai juopot­telu) tai han­kki­udu­taan niistä eroon kokon­aan. Samal­la toki syn­tyy tarve kor­va­ta van­hat tavat uusil­la, jot­ka ovat kestävämpiä ter­vey­den kannal­ta. Olen­nais­in­ta toipumisen kannal­ta kuitenkin on van­has­ta ja haitallis­es­ta LUOPUMINEN.

    Äiti Maa ei siis suinkaan toi­vo meiltä lisää “ympäristöteko­ja” vaan sitä että tek­isimme VÄHEMMÄN haitallisia teko­ja tai luopuisimme niistä kokon­aan. Nyt tarvit­taisi­in lääkärin totu­u­den­mukainen ana­lyysi siitä mil­lainen “kehi­tys” ja mil­laiset teot ovat aiheut­tanut kri­isin, poh­tien esim. sitä mil­loin turmi­olli­nen kehi­tys alkoi ja mitä tuol­la het­kel­lä tehti­in väärin. Tämän jäl­keen han­kki­udu­taan vääristä tavoista eroon ja vas­ta sit­ten hil­jalleen on aika miet­tiä mil­lainen polku olisi kestävämpi.

    Tästä syys­tä kan­natan perus­tu­loa mut­ta suh­taudun vähin­täänkin huvit­tuneesti kau­ra­maitoi­hin ja kasvisruokapäiviin.

  43. Mik­si Osmo kuvit­telet, että lop­ut­tomaan liial­liseen lisään­tymiseen kehi­tys­mais­sa voidaan vaikut­taa tuo­ma­l­la yli­jäämäväestöä Euroop­paan euroop­palaisil­ta asi­as­ta kysymät­tä? Ongel­ma on liialli­nen lisään­tymi­nen maid­en tar­joami­in resurs­sei­hin näh­den, ihmis­ten siirtämi­nen tuot­ta­maan ongelmia muille alueille on samaa luokkaa kuin tul­pa­ta uppoavaa venet­tä heit­tämäl­lä vet­tä laidan yli.

    1. Aasi­as­sa syn­tyvyys on kyl­lä laskenut aika alas. Afrikas­sa tilanne on toinen. Jos Ban­gadeshin alueesta puo­let jää meren alle, siinä ei ole kyse liial­lis­es­ta väes­dtönkasvus­ta vaan meren pin­nan noususta.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Aasi­as­sa syn­tyvyys on kyl­lä laskenut aika alas. Afrikas­sa tilanne on toinen. Jos Ban­gadeshin alueesta puo­let jää meren alle, siinä ei ole kyse liial­lis­es­ta väes­dtönkasvus­ta vaan meren pin­nan noususta.

        Bangladeshin väk­iluku on kolminker­tais­tunut (nyt noin 170 milj.) 50 vuodessa. Aikaa sopeu­tu­miseen on ollut ja olisi vieläkin. Mut­ta valit­tu suun­ta, eli nopea väestön kas­vat­ta­mi­nen, on ollut huono. Itsenäisen val­tion on otet­ta­va vas­tuu itsestään.

      2. Aika ajatel­la: Bangladeshin väk­iluku on kolminker­tais­tunut (nyt noin 170 milj.) 50 vuodessa. Aikaa sopeu­tu­miseen on ollut ja olisi vieläkin. Mut­ta valit­tu suun­ta, eli nopea väestön kas­vat­ta­mi­nen, on ollut huono. Itsenäisen val­tion on otet­ta­va vas­tuu itsestään.

        Jos Bangladesh olisi kolminker­tais­tamisen sijaan har­ras­tanut yhden lapsen poli­ti­ikkaa ja onnis­tunut vaik­ka pudot­ta­maan kol­man­nek­sen väestöstään, siel­lä voisi olla nykyään vain 37 miljoon­aa ihmistä. Jatket­taisi­in samaa kehi­tys­tä, niin sadan vuo­den päästä kun maa-alaa olisi vain puo­let käytet­tävis­sä, siel­lä tarvit­sisikin asut­taa vain 10 miljoon­aa ihmistä. Ongel­ma ei yhtäkkiä olisikaan ihan niin paha. 

        Vaik­ka tähän asti on nou­datet­tu katas­tro­faal­ista lisään­tymis­poli­ti­ikkaa ja län­si­maid­en pyrkimyk­senä on ollut pönkit­tää sitä, ei siltikään ole myöhäistä muut­taa suun­taa. Kaik­ki kehi­tys­a­pu ja kaik­ki rahoi­tus pitäisi tästä eteen­päin kytkeä väestönkasvun leikkaamiseen. Siinä on tehokas, help­po ja hal­pa kon­sti paran­taa koko ihmiskun­nan tulevaisuutta.

      3. Aika ajatel­la: Bangladeshin väk­iluku on kolminker­tais­tunut (nyt noin 170 milj.) 50 vuodessa. Aikaa sopeu­tu­miseen on ollut ja olisi vieläkin. Mut­ta valit­tu suun­ta, eli nopea väestön kas­vat­ta­mi­nen, on ollut huono. Itsenäisen val­tion on otet­ta­va vas­tuu itsestään. 

        Bangladeshissa on toteutet­tu mit­ta­vat kam­pan­jat väestönkasvun hillit­semisek­si 70-luvun puo­livälistä alka­en. Siel­lä on esimerkik­si medi­anäkyvyy­del­lä pyrit­ty saa­maan mata­lampi syn­tyvyys houkut­tel­e­vam­mak­si ja lisät­ty ehkäisyn saatavu­ut­ta. Pro­jek­tin (n. 100 miljoon­aa dol­lar­ia / vuosi) aikana
        — ehkäisymenetelmiä käyt­tävien nais­ten osu­us on nous­sut noin noin 8 %:sta 62%:iin
        — syn­tyvyys on laskenut 6 laps­es­ta noin 2 lapseen.

        Ottaen huomioon että kyseessä on maa jos­sa 80% väestöstä on köy­hiä, ja hin­du­laisu­us ja islam ovat merkit­tävässä ase­mas­sa — ja suuret per­heet näi­den myötä suo­sios­sa — voidaan puhua lois­tavas­ta onnistumisesta.

        Tässä kan­nat­taa ver­ra­ta toiseen köy­hään ja väkirikkaaseen maa­han Nige­ri­aan, niin Bangladeshin onnis­tu­mi­nen väestönkasvun hillit­semisessä kirkas­tuu. Niger­ian lap­siluku on edelleen yli 5 las­ta / nainen. Ennustei­den mukaan vuon­na 2050 Nige­ri­as­sa on jo 400 miljoon­aa kun Bangladeshissa 250 miljoon­aa ihmistä. Molem­mis­sa oli vuon­na 2007 noin 150 miljoon­aa ihmistä.

        Gap­min­der-link­ki Bangladeshin ja Niger­ian syntyvyystilastoihin:

        https://www.gapminder.org/tools/#$state$time$value=2018&delay:274;&entities$show$country$/$in@=nga&=bgd;;;;&marker$axis_y$which=children_per_woman_total_fertility&scaleType=linear&spaceRef:null;;;&chart-type=linechart

      4. Mikko Rauti­ainen: Bangladeshissa on toteutet­tu mit­ta­vat kam­pan­jat väestönkasvun hillit­semisek­si 70-luvun puo­livälistä alka­en. Siel­lä on esimerkik­si medi­anäkyvyy­del­lä pyrit­ty saa­maan mata­lampi syn­tyvyys houkut­tel­e­vam­mak­si ja lisät­ty ehkäisyn saatavu­ut­ta. Pro­jek­tin (n. 100 miljoon­aa dol­lar­ia / vuosi) aikana– ehkäisymenetelmiä käyt­tävien nais­ten osu­us on nous­sut noin noin 8 %:sta 62%:iin– syn­tyvyys on laskenut 6 laps­es­ta noin 2 lapseen.
        Ottaen huomioon että kyseessä on maa jos­sa 80% väestöstä on köy­hiä, ja hin­du­laisu­us ja islam ovat merkit­tävässä ase­mas­sa – ja suuret per­heet näi­den myötä suo­sios­sa – voidaan puhua lois­tavas­ta onnistumisesta. 

        Tot­ta. Jos Bangladeshin 2018 fer­til­i­ty rate 2,1 pitää paikkansa, niin juurikin Bangladeshin koke­muk­sista pitäisi hakea oppia, kun Inti­as­sakin se on 2,4. Kysymyk­sessä on vieläpä 90% mus­lim­i­maa, ja väestöräjähdys­maat ovat mus­lim­i­mai­ta ja Afrikan maita.

        Tosin kun Bangladeshin onnis­tu­mi­nen ja menetelmät ovat hyvin tiedos­sa, voita­neen päätel­lä, että samat menetelmät eivät muual­la mus­lim­i­mais­sa ja Afrikas­sa ole riit­täviä, ja kehi­tysavun, kaup­pae­tu­jen ym. sit­o­mi­nen tiukkaan syn­tyvyy­den sään­te­lyyn ehkäi­sisi ja hillit­sisi tule­vaa katas­trofia niin kehi­tys­mais­sa kuin län­si­mais­sakin. Kos­ka voimme nähdä var­mak­si sen, että ne tiukat päätök­set tule­vat ennem­min tai myöhem­min (Linkolan pelastusvenevertaus).

        Ja se päätös tulee siis ole­maan, että koi­tat­te nyt vain selviy­tyä siel­lä keskenänne miten parhaak­si kat­sotte, kos­ka teol­lisu­us­maid­en resurssit ylläpitää aiem­man kaltaista sys­teemiä eivät yksinker­tais­es­ti vain enää riitä. Mut­ta on jär­jetön­tä, että ne tiukat päätök­set tehdään vas­ta tilanteessa, joka on muut­tunut katas­tro­faalis­es­ta entistäkin huonommaksi.
        Kaikkein jär­jet­tömintähän on kuitenkin se, että siir­retään väestöä kehi­tys­maista teol­lisu­us­mai­hin, koska:
        1) Siir­ret­ty­jen ja hei­dän jälkeläis­ten­sä tuot­ta­ma ympäristön kuor­mi­tus monikym­men- ja jopa yli satakertaistuu
        2) Teol­lisu­us­maid­en väestö kor­vau­tuu kehi­tys­maalaisväestöl­lä, joka ei kykene kehit­tämään tai edes ylläpitämään nyky­istä tieteel­lis­te­k­nol­o­gista tasoa, mm. ympäristöte­knolo­gian kehi­tys­tä ja ylläpitoa
        3) Siir­tyvä väki on mon­esti kykenev­in­tä osaa kehi­tys­maid­en väestöstä, mikä heiken­tää koti­in­sa jääneen väestön mah­dol­lisu­ut­ta ratkaista omia väestö- ja ympäristöongelmiaan
        4) Siir­to­laiskri­i­sis­sä kamp­pail­e­vat teol­lisu­us­maat joutu­vat keskit­tymään olen­naisi­in perus­tarpeisi­in­sa, lyö­den lapun luukulle kehi­tys­maid­en ongelmien tukemisen suh­teen, ja teol­lisu­us­maid­en muuttues­sa epästabi­ileik­si näis­sä joudu­taan otta­maan käyt­töön epäin­himil­lisiltä tun­tu­via kon­trol­li­toimia, ja myös sotien ris­ki kas­vaa. Län­si­mais­sa luvas­sa on Etelä-Afrikan kaltaisia yhteiskun­tia, jois­sa sisäi­nen katas­trofi on vain ajan kysymys. Erona kuitenkin se, että kun täl­laisia on usei­ta, ei muil­la län­si­mail­la ole enää nokan kop­ut­tamista samaan tapaan kuin aikoinaan Etelä-Afrikan suhteen.
        5) Kehi­tys­maid­en väestö­paineen purkami­nen anta­mal­la väestön siir­tyä teol­lisu­us­mai­hin on vielä huonom­pi idea kuin peiton jatkami­nen tois­es­ta päästä leikkaa­mal­la, sil­lä väli­aikainen helpo­tus kehi­tys­mais­sa kostau­tuu vielä pahempana katas­tro­fi­na, kun teol­lisu­us­mail­ta ei enää omien väestöon­gelmien takia ole minkään­laista tukea odotettavissa

        Sum­ma sum­marum: sairaus pitää hoitaa niin pian kuin mah­dol­lista, eikä sin­nitel­lä särkylääk­keen varas­sa siihen asti, että särkylääk­keen lievi­tys ei enää riitä. Nyt on men­ty ibupro­fee­nil­la jo vuosikymmenet.

      5. Siir­rät maalia. Kun kir­joituk­ses­sa aiheena oli hal­lit­se­mat­toman ilmas­ton­muu­tok­sen tutot­ta­mat val­ta­vat kan­sain­vael­luk­set, aloit puhua aivan tois­es­ta asi­as­ta, eli Afrikan väestöräjähdyk­ses­tä, jon­ka tuhoista minäkin olen kir­joit­tanut monia ker­toa. Se on kuitenkin aivan eri asia.
        Todet­takoon, ettei Bangla Desh ole ain­oa väestön kasvun kuri­in saanut islami­lainen maa. Iranis­sa syn­tyvyys rom­ahti kymme­nessä vuodessa islami­laisen val­lanku­mouk­sen jälkeen.

      6. Aasi­as­sa?
        Mitkä alueet luet Aasiaan?
        Intia, Pak­istan, Iran, Indone­sia, Male­sia, Thaimaa?
        Ja näis­sä mais­sako on alhainen syntyvyys?

        Odotel­laan nyt kun se meren pin­ta ensin nousee?
        On aika jän­nää tai tyh­mää että joidenkin peru­a­teet­tomien ole­tusten mukaan eletään.

  44. Kun Soini­vaara esit­tää selkeästi, että tämä hänen tule­vaisu­u­den näkymän­sä on pes­simisti­nen ja tap­pi­omielialaa hei­jastel­e­va, niin a vot! — kom­menteis­sa tämä pes­simis­mi, joka käsit­tää “masi­iviset väestösi­ir­rot”, muun­tau­tuu kivut­tomasti ja taku­u­var­masti “Soin­in­vaaran haaveile­mak­si” miljoonien ihmis­ten maahanmuutoksi.

  45. Jos ilmas­to asi­at tässä maas­sa kiin­nos­taisi oikeasti, niin olisi luul­lut että joukkoli­ikenne kehit­tämisel­lä olisi halut­tu vähen­tää yksi­ty­isautoilua. Ei vaan tehti­in metro ole­mas­sa ole­van hyvän bus­si liiken­teen tilalle ja edelleen ne ketkä ajaa autoil­la ajaa edelleen kos­ka me kaik­ki emme käy ruo­ho­lahdessa töisssä.

    Mik­si metroa tai junarataa ole tehty iso­jen pääväylien varteen/tai päälle, län­siväylä, kehä II, kehä I joil­la on suurin osa pk-seudun työ­matkali­iken­teestä aje­taan omil­la autoil­laan. Kaiken lisäk­si tuo metron kap­a­siteet­ti joka on tehty ei riitä edes tule­vaisu­udessa, ei meinaa riit­tää edes nytkään. Metro on siitä huono että sen resursse­ja ei voi käyt­tää mis­sään muual­la, busse­ja voi käyt­tää muuallakin.

    Esimerkik­si itä suun­nal­la pk-seu­tua on sama tilanne, hoitoalan ihmiset ker­too että työ­matkaan menevä aika on tosi pitkä kos­ka joukkoli­ikenne on suju­vaa korkein­taan vain sinne keskus­ta alueelle. Moni ajaakin sit­ten autol­laan kos­ka ei halua käyt­tää yli tun­tia työ­matkaan pk-seudul­la. Min­ul­la työ­mat­ka espoos­ta helsinki­in kestää yli tun­nin mikä on se pelkkä matkustusaika.

    Oikeasti tah­to tehdä oikeasti ilmas­toa suo­jele­via ratkaisu­ja ei ole, toisek­si ei ole osaamista. Tun­tuu vähän että bisnes sanelee sen mitä tehdään, muul­la ei ole mitään merk­i­tys­tä. Ajamme autoil­la töi­hin ja se on pirun kallista ja eikun lisää vaan laite­taan kus­tan­nuk­sia autol­la ajavien iloksi.

    Entäs jos autoil­i­jat siir­ty­isi 1.1.2020 joukkoli­ikenne käyt­täjik­si, olet­taen että joukkoli­ikenne kap­a­siteet­ti edes riit­täisi siihen mut­ta leik­itään nyt vaik­ka että siir­tymäai­ka olisi 5 vuot­ta. Kaik­ki ketkä tietää paljonko liikenne tuot­taa vero­tu­lo­ja, toisek­si paljonko liikenne työl­listää niin tajuaa mitkä seu­raa­muk­set tästä olisi. 

    Jos emme käyt­täisi velkaa auto­jen han­k­in­taan niin kuinka­han van­ha autokan­ta suomes­sa mah­taisi olla.
    Onko se autoil­i­ja, joka käy töis­sä, ottaa velkaa, kan­taa ison taakan yksin siitä että pääsee suju­vasti niin paha tässä yhteiskun­nas­sa että sitä pitää koko ajan olla potki­mas­sa lisään­tyvil­lä kustannuksilla?

  46. On hyvä, että Soin­in­vaara on “uskaltanut” ottaa tämän asian esille. En ole ollut kovin opti­misti­nen noiden ilmas­to­toimien suh­teen. Kan­nat­ta kat­soa esimerkik­si https://yle.fi/uutiset/3–11082187. Minus­ta on alka­nut myös tun­tu­maan kovin kum­malliselta, että ydin­voima on sul­jet­tu pois sähkön­tuotan­nos­sa. Kär­jessä ydin­voiman vas­tus­tamises­sa ovat olleet vihreät puolueet ja ympäristöjär­jestöt. Kovin oudol­ta tun­tuu myös se, ettei sotavarustelun vähen­tämistä ei nähdä ilmastotoimena.

      1. Eihän tuo Suomel­la ole niinkään ongel­ma. Sähköä saadaan Ruot­sista ja Nor­jas­ta. Jos muiden maid­en asioi­hin voi sekaan­tua, niin kyl­lä tuo Sak­san tilanne kum­mas­tut­taa. Suomes­sakin jotkut henkilöt ehdot­ta­neet, että Sak­san Energiewende pitäisi muka kopi­oi­da Suomeen. Mielestäni aika naivia.

      2. Mikko Vuori­nen:
        Eihän tuo Suomel­la ole niinkään ongel­ma. Sähköä saadaan Ruot­sista ja Nor­jas­ta. Jos muiden maid­en asioi­hin voi sekaan­tua, niin kyl­lä tuo Sak­san tilanne kum­mas­tut­taa. Suomes­sakin jotkut henkilöt ehdot­ta­neet, että Sak­san Energiewende pitäisi muka kopi­oi­da Suomeen. Mielestäni aika naivia.

        Sak­san malli on täysin epäon­nis­tunut. Käsit­tääk­seni ei sitä kukaan halua kopi­oi­da min­nekään EUssa.

      3. Real­isti: Sak­san malli on täysin epäon­nis­tunut. Käsit­tääk­seni ei sitä kukaan halua kopi­oi­da min­nekään EUssa.

        Näin kyl­lä jos­sain ehdo­tuk­sen, että Energiewende kopi­oitaisi­in Suomeen. Luu­lo­han on, että Sak­sa olisi onnis­tunut jotenkin hyvin hiilid­iok­sidipäästö­jen vähentämisessä.

  47. On todel­la erikoista tode­ta kuin ohi­men­nen, että miljoo­nia tulee eikä meiltä kysytä. Ter­ve reak­tio mas­sain­vaa­sion uhkaan on maan rajavalvon­nan tehost­a­mi­nen ja maan aseis­t­a­mi­nen siten, että täl­lainen uhkaa­va invaa­sio saadaan tor­jut­tua. Onhan noi­ta rajo­jen yli marssi­maan pyrkineitä mas­so­ja ennenkin torjuttu.

  48. Ilmas­toy­htälö on mon­en asian sum­ma ja ero­tus eikä ker­ran­nais­vaiku­tuk­si­akaan tiede­tä ennakolta.
    Tietokone­mallinnuk­sel­la ja Empi­irisin mit­tauksin saadaan eri­laisia tulok­sia Hiilid­iok­si­idin määränkasvusta .
    Kasvu on siis tosi­a­sia mut­ta dra­mati­ik­ka saadan enim­miltään aikaan Mallinnuksilla.
    Edes globaaliv­ero­tus hiilid­iok­si­idi­haitoista ei poista seikkaa että “eloke­hä” muut­tuu jatku­vasti ja kasvi­huonekaa­su­ja on muitakin.
    Auringon akti­ivi­su­u­den­muu­tok­set , mag­neet­tisen­po­hjois­na­van siir­tymi­nen idem­mäk­si , sekä golf vir­ta ovat seikko­ja jot­ka vaikut­ta­vat ihmis­ten toiminnanlisänä.
    Vedessä lel­lu­va muovi jota auringonläm­pö pilkkoo ja siirtää sen ainek­sia nor­maali­in vedenkier­toon on iso ongel­ma kuten myös ilmake­hän keinotekoinen ion­isaa­tio jota tehdään eri armei­joiden ja ilmas­toti­eteen tarkoituk­sia palvelemaan.
    Paljoakaan hul­lum­mak­si meno ei enää voi muut­tua kun ajatel­laan vielä Maa­pal­lol­la val­lit­se­via omis­tus-suhtei­ta jot­ka kuitenkaan eivät saa aikaan kuin sijoituk­sia Marsin­retkikun­taan siis aivan Elämälle vier­aaseen ympäristöön ja robot­tei­hin jot­ka siel­lä vain voivat asua.Sitten kuitenkin ajatel­laan että taval­liset ihmiset ja eläimet ovat ikäänkuin liikaa maapallolla.
    Her­ra Armah­da meitä !

  49. YK:n mukaan Afrikas­sa on vuo­sisadan lop­pu­un men­nessä yli 4 mil­jar­dia ihmistä. Väitätkö, että ilmas­ton­muu­tos on pääsyy sel­l­aisen ihmis­määrän liikkeisi­in, kun jo nyt sieltä on kova siir­to­lai­s­paine euroop­paan? Suurin ongel­ma on, että täl­lä pal­lol­la on jo nyt liikaa ihmisiä ja lisää tulee. Se nyt ei vaan sovi vihreään maail­mankat­so­muk­seen sanoa tuo­ta asi­aa ääneen, vaik­ka sen hyvin tiedätkin.

  50. Ei tämä meren­pin­nan nousu niin dra­maat­tiselta näytä Helsingis­sä vielä val­lit­sen lievän maan­pin­nan nousun vuok­si. Vielä 2050 olta­ne­en likip­itäen nyky­ta­sol­la (Ilmas­to-oppaan kuvan mukaan). Vaasas­sa meren­pin­ta on laskenut 100 vuodessa 90 cm, mik­si sitä ei pide­tä suure­na ongelmana ?

  51. Tässä islamistises­sa invaa­sios­sa ei ole kyse mis­tään ilmas­ton­muu­tok­ses­ta vaan kaler­gisu­un­nitel­mas­ta, mikä tähtää valkoisen rodun tuhoamiseen. Richard Nico­laus von Couden­hove-Kaler­gi oli yksi EU:n perus­ta­jai­sistä ja idea löy­tyy suo­raan hänen kir­jas­taan Prak­tis­ch­er Ide­al­is­mus. Lukekaa asi­as­ta suomek­si täältä:

    http://kalergisuunnitelma.blogspot.com/2009/11/kreivi-kalergin-suunnitelma.html

    Ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­ma meren­pin­nan nousu tapah­tuu tuhan­sien vuosien aikana, eikä ihmisel­lä ole siihen osaa eikä arpaa. Tässä video suomek­si: https://www.youtube.com/watch?v=Rq4XEaGsXu4

    Vihreät ja vasem­mis­to­laiset tekevät ansiokas­ta työtä glob­al­is­ti­pankki­irien hyväk­si, tuhoten kansal­lis­val­tio Suomen ja sen valkoisen kan­taväestön — ja siinä samas­sa omat lapsen­sa ja lapsen­lapsen­sa. Lisäk­si voidaan kysyä mitä järkeä on rah­da­ta tänne väkeä Lähi-idästä ja Afrikas­ta, kun tuli­joiden päästöt pahim­mil­laan 165-ker­tais­tu­vat? Lähde:

    https://cotap.org/per-capita-carbon-co2-emissions-by-country/

    Mikäli Soin­in­vaara sen­suroi tämän viestin, niin hän pal­jas­taa epäre­hellisyyten­sä. Eikä se auta mitään, sil­lä lai­tan tämän tek­stin näkyvi­in myös muualle.

  52. Hans Rosling kri­ti­soi kir­jas­saan “Fak­to­jen maail­ma” täl­laista hätävaisto/mukava pelko ajat­telua eri­tyis­es­ti ns. ilmastopako­laisu­usuuti­soin­nis­sa. Liian mon­esti maahanmuuttoa/siirtolaisuutta selitetää medi­as­sa näin, vaik­ka näyt­töä on vähän. Kan­nat­taa lukea kir­jan luku Hätä­vais­to. Mik­si aina val­it­semme pahim­man vai­h­toe­hdon, emmäkä sitä toden­näköis­in­tä Liiot­telu syö uskot­tavu­ut­ta hyvin perustel­lul­ta datalta.

  53. OS: “Helen lopet­taa Hanasaaren voimalaitok­sen 2024 ja Salmisaaren 2029. Pahem­min saatut­ta­vat turve­laitok­set sen kun porskut­ta­vat. Niil­lä ei ole mitään sulkemis­päivämäärää tiedossa.”

    Niin lopet­taa Helen kivi­hi­ilenkäytön 2029 kun on edel­lisen hal­li­tuk­sen säätämän lain mukaan pakko. Mon­et Euroopan maat ovat kieltäneet kivi­hi­ilen käytön jo tätä aiem­min (tietääk­seni mm. Eglan­ti, Ran­s­ka, Hol­lan­ti, Tan­s­ka jne). Helen ja BIOS kehta­si­vat vielä teet­tää Helenin entisel­lä johta­jal­la kon­sult­timielip­i­teen, että pitäisi lykätä tätä vuot­ta 2029 Helenin kohdalla.

    Suomen suurim­mat hiilid­iok­sidipäästäjät oli­vat viime vuon­na: SSAB 4 milj CO2 ton­ni, Helen noin 3 milj, Neste noin 3 milj, Finnair noin 3 milj (vain osin Suomes­sa). Yhteen­sä nämä yri­tyk­set tuot­ta­vat yli 20% Suomen CO2-päästöistä. Mik­si tästä ei puhuta enem­pää. Päästökaup­pa ei toi­mi riit­tävän hyvin, kos­ka päästöoikeuk­sien hin­ta on liian alhainen vieläkin ja niitä jaet­ti­in alun­perin liikaa.

    1. Helen toivoo päästöoikeruk­sien hin­nan nou­se­van paljon, kos­ka se nousee myös kil­pail­i­joil­la ja Helen on tehokkaampi. Mut­ta jos päästöoikeuk­sien hin­ta nousee vaikka­pa vain sataa euroon/tonni, saat­te olla var­mo­ja, että turpeen polt­ta­jat tule­vat vaa­ti­maan tukiaisia.

      1. Mikäli turvet­ta nos­tet­taisi­in soi­ta kuiv­aa­mat­ta, nos­ta­mal­la ensin kasvuk­er­ros syr­jään ja nos­ton jäl­keen takaisin, suot uud­is­tu­isi­vat 10 cm kolmes­sa vuodessa. Tämän ker­toi tele­vi­sio-ohjel­mas­sa suo­ma­lainen suo­tutk­i­ja. Turve on uusi­u­tu­va luon­non­va­ra, ei mikään fos­si­ili­nen polttoaine.

        Vihreät halu­a­vat tässäkin tuho­ta suo­ma­laisen yhteiskun­nan. Eikä mikään ihme, koko vihreä aate on Stasin luo­ma ja sen tarkoi­tus ei ollut ympäristön­suo­jelu, vaan län­si­mais­ten demokra­tioiden tuhoaminen:

        https://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitinen/2014/09/22/stasin-luomus/comment-page‑1/

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        NOs­te­taanko turvet­ta noin?

        Lukuhar­joituk­sia, kir­joitin: “Mikäli turvet­ta nos­tet­taisi­in soi­ta kuiv­aa­mat­ta, nos­ta­mal­la ensin kasvuk­er­ros syr­jään ja nos­ton jäl­keen takaisin, suot uud­is­tu­isi­vat 10 cm kolmes­sa vuodessa.”

        Näin PITÄISI nos­taa turvet­ta, ei kuiv­aa­mal­la suo mis­tä syn­tyy ravin­nepäästöjä ja suo ei uusiudu.

      3. Näin PITÄISI nos­taa turvet­ta, ei kuiv­aa­mal­la suo mis­tä syn­tyy ravin­nepäästöjä ja suo ei uusiudu.

        Jostain syys­tä tuo­ta menetelmää ei kuitenkaan ole otet­tu käyttöön

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        NOs­te­taanko turvet­ta noin?

        Ris­to Isomä­ki visioi uusim­mas­sa kir­jas­saan soiden ohuen pin­tak­er­roksen “nopeakier­toista” hyö­dyn­tämistä. Rahkasam­mal kas­vaa melko nopeasti, ver­rat­tuna mitä siitä muun­tuu pysyväk­si turpeek­si luon­nol­lis­es­ti. Kerätään pin­taturvet­ta nyky­isinkin, mut­ta ei energia‑, vaan kasvualus­ta käyttöön.

      5. Eero Tilla­nen:
        Turve on uusi­u­tu­va luon­non­va­ra, ei mikään fos­si­ili­nen polttoaine. 

        Turve on Suomes­sa määritel­ty hitaasti uusi­u­tu­vak­si ener­gia­raa­ka-aineek­si mut­ta muual­la maail­mas­sa se on joko fos­si­ili­nen polt­toaine tai hitaasti uusi­u­tu­va. Tieteelli­nen tutkimus ei ole yksimieli­nen siitä onko turve fos­si­ili­nen polt­toaine vai uud­is­tu­va. Kuitenkin turpeen päästöt ovat fos­si­ilis­ten polt­toainei­den luokkaa. Maail­mas­sa on vain kolme val­tio­ta jot­ka käyt­tävät turvet­ta ener­gian tuotan­toon. Suo­mi, Venäjä ja Irlan­ti. Ei kovinkaan laa­jamit­tais­es­ti käytössä ole­va ener­gia muo­to. Irlan­nis­sa luovut­taa turpeen käytöstä . Suomeen turpeen käyt­tö ener­giana otet­ti­in käyt­töön kau­pal­lise­na vas­ta 1970-luvun öljykri­isin aikana ener­gia muo­tona jol­la oli tarkoi­tus siir­tymäkau­den yli kor­va­ta ydin­voima öljyn sijas­ta. Mut­ta kuitenkin turvet­ta ener­gian tuotan­toon jatket­ti­in alue­poli­ti­ikan nimis­sä. Vään­tö onko turve fos­si­ili­nen polt­toaine vai uusi­u­tu­va jatkuu Suomes­sa edelleen vaik­ka muual­la se on määritel­ty fos­si­ilisek­si. Osmo Soin­in­vaara on muis­taak­seni väitel­lyt asi­as­ta ker­ran Porin Suo­mi­A­reenal­la erään keskustapuolueen kansane­dus­ta­jan Juha Sip­ilän kanssa. Toivoisin että olimme mitä mieltä turpeesta niin pääasi­as­sa pitäisi olla tieteelli­nen tutkimus käytössä onko turve fos­si­ili­nen polt­toaine vai uusi­u­tu­va. Keskustelu ei mene eteen­päin mikäli asi­aan sotke­taan puoluepolitiikka .

      6. Eero Tilla­nen:
        Turve on uusi­u­tu­va luon­non­va­ra, ei mikään fos­si­ili­nen polttoaine.

        Keskustelu onko turve fos­si­ili­nen polt­toaine vai uusi­u­tu­va johtuu siitä että tieteelli­nen tutkimus turpeesta ei ole yksimieli­nen. Turve on määritel­ty hitaasti uusi­u­tu­vak­si polt­toaineek­si. Kuitenkin turpeen käyt­tö on maail­man laa­juis­es­ti erit­täin pien­tä kos­ka maail­mas­sa on kolme val­tio­ta jot­ka käyt­tävät turvet­ta ener­gian tuotan­toon. Suo­mi, Venäjä ja Irlan­ti. Irlan­ti on ilmoit­tanut että siel­lä turve joka on määritel­ty fos­si­ilisek­si niin siitä luovu­taan kokon­aan. Toivoisin että turpeesta käy­ty keskustelu ei poli­ti­soi­tu­isi. Tieteelli­nen tutkimus pitäisi olla lähtöko­htana. Turpeen käyt­tö ener­giana otet­ti­in käyt­töön kau­pal­lis­es­ti vuo­den 1973 öljykri­isin jäl­keen kun yli­meno kaut­e­na ydin­voimalan tuotan­nolle ennen kuin Lovi­isan ydin­voimala valmis­tui 1977. Kuitenkin turpeen käyt­tö ener­gia muo­tona on erit­täin kiis­tanalainen. Turpeesta pitäisi kuitenkin keskustel­la. Asial­lis­es­ti ja tieteel­lisen tutkimuk­sen poh­jal­ta. Myös muiden maid­en koke­muk­set turpeesta voisi olla hyvä poh­ja keskustelulle

      7. Aika ajatel­la: Eikä ole hyvä ja järkevää, että ensin luovu­taan ulko­maisen fos­si­ilisen käytöstä ja vas­ta sit­ten koti­maisen ”puo­lifos­si­ilisen” käytöstä?

        Ihan samaa hiilid­iok­sidia niistä vapau­tuu, turpeesta jopa enem­män, eikä maa­pal­lon hiili­varas­tot osaa tun­nistaa mis­tä kyseinen hiilid­iok­si­di on kotoisin joten samal­la voimal­la ne vaikut­ta­vat ilmastonmuutokseen. 

        Eero Tilla­nen:
        Mikäli turvet­ta nos­tet­taisi­in soi­ta kuiv­aa­mat­ta, nos­ta­mal­la ensin kasvuk­er­ros syr­jään ja nos­ton jäl­keen takaisin, suot uud­is­tu­isi­vat 10 cm kolmes­sa vuodessa. Tämän ker­toi tele­vi­sio-ohjel­mas­sa suo­ma­lainen suo­tutk­i­ja. Turve on uusi­u­tu­va luon­non­va­ra, ei mikään fos­si­ili­nen polttoaine.

        Vihreät halu­a­vat tässäkin tuho­ta suo­ma­laisen yhteiskun­nan. Eikä mikään ihme, koko vihreä aate on Stasin luo­ma ja sen tarkoi­tus ei ollut ympäristön­suo­jelu, vaan län­si­mais­ten demokra­tioiden tuhoaminen:

        https://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitinen/2014/09/22/stasin-luomus/comment-page‑1/

        Taisi tul­la pilkku­virhe, soiden bio­mas­san kasvunopeus on etelä-Suomes­sa GTK:n tutkimuk­sen mukaan 1,5mm — 2,9mm. Uud­is­tet­tu­jen soiden bio­mas­sa kas­vaa keskimäärin vielä tätäkin hitaammin.

      8. Eero Tilla­nen:
        Mikäli turvet­ta nos­tet­taisi­in soi­ta kuiv­aa­mat­ta, nos­ta­mal­la ensin kasvuk­er­ros syr­jään ja nos­ton jäl­keen takaisin, suot uud­is­tu­isi­vat 10 cm kolmes­sa vuodessa. Tämän ker­toi tele­vi­sio-ohjel­mas­sa suo­ma­lainen suo­tutk­i­ja. Turve on uusi­u­tu­va luon­non­va­ra, ei mikään fos­si­ili­nen polttoaine.

        https://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitinen/2014/09/22/stasin-luomus/comment-page‑1/

        Yritän itse pitää ilmas­tokeskustelun omas­sa päässäni yksinker­taise­na seu­raavin kysymyksin:
        1) Tuoko puheena ole­va toi­mi ilmake­hään CO2:a, jota siel­lä ei ole aikoi­hin ( 100 v, 1000v, 10000v …500 mv jne) ollut?
        2) Miten puheena ole­va toi­mi vaikut­taa ilmake­hässä ole­van CO2:n sitomiseen?
        3) Miten puheena ole­va toi­mi vaikut­taa hiili­varas­toon lähivu­osikym­meninä, vuo­sisatoina? ‑Eli aku­ut­ti­in ongelmaan.

        Tuo sin­un ker­tomasi menetelmä saa plus­saa kysymyk­sistä 2 ja 3. Valitet­tavasti vain kysymyk­sen 1 vas­taus tuo esi­in sen, että vaik­ka näin tehtäisi­inkin, ilmoille tulee usei­ta tuhan­sia vuosia ilmake­hästä pois­sa ollut­ta hiiltä.

      9. Tapio: Yritän itse pitääil­mas­tokeskustelun omas­sa päässäniyksinker­taise­na seu­raavin kysymyksin:
        1) Tuoko puheena ole­va toimi­il­make­hään CO2:a, jota siel­lä ei ole aikoi­hin (100 v, 1000v, 10000v …500 mv jne) ollut?
        2) Miten puheena ole­va toi­mi vaikut­taa ilmake­hässä ole­van CO2:n sitomiseen?
        3) Miten puheena ole­va toi­mi vaikut­taa hiili­varas­toon lähivu­osikym­meninä, vuo­sisatoina? ‑Eli aku­ut­ti­in ongelmaan.

        Tuo sin­un ker­tomasi menetelmä saa plus­saa kysymyk­sistä 2 ja 3.Valitettavasti vain kysymyk­sen 1 vas­taus tuo esi­in sen, että vaik­ka näin tehtäisi­inkin, ilmoille tulee usei­ta tuhan­sia vuosia ilmake­hästä pois­sa ollut­ta hiiltä.

        Ei muuten saa plus­saa kol­moses­takaan, sil­lä nuores­sa 10 cm:n turvek­er­rokses­sa on vain mur­to-osa siitä hiil­imäärästä, joka oli pois kor­ja­tus­sa 10 cm:n polttoturvekerroksessa.

    2. Coun­try­boy: Finnair

      Coun­try­boy:
      Suomen suurim­mat hiilid­iok­sidipäästäjät oli­vat viime vuon­na: SSAB4 milj CO2 ton­ni, Helen noin 3 milj, Neste noin 3 milj, Finnair noin 3 milj (vain osin Suomes­sa). Yhteen­sä nämä yri­tyk­set tuot­ta­vat yli 20% Suomen CO2-päästöistä. Mik­si tästä ei puhuta enem­pää. Päästökaup­pa ei toi­mi riit­tävän hyvin, kos­ka päästöoikeuk­sien hin­ta on liian alhainen vieläkin ja niitä jaet­ti­in alun­perin liikaa. 

      Tuo Finnairin osu­us on aikamoinen. Miten suuri osa lentomatkoista on todel­la tarpeellisia?
      Asun­to­ja joutuu joka tapauk­ses­sa läm­mit­tämään taval­la tai toisel­la, ja ilman teol­lisu­ut­ta Suo­mi olisi vararikos­sa ja ilman moot­toroitua tie‑, raide ja vesili­iken­net­tä palat­taisi­in keskiajalle.

      Mut­ta se lentämi­nen, jos esim puo­let Fin­skin lentomatkoista on suo­ma­lais­ten tekemiä ja lisää siihen suo­ma­lais­ten lentomatkat muiden yhtiöi­den koneil­la, niin puhutaan melkein 10% Suomen päästöistä. Ja hyvin moni ei lennä edes ker­ran vuodessa, joten voi kysyä että mikä ihmeen tarve joil­lakin on lentää niin paljon että putoaa poh­jat pois koko keskustelus­ta? Kos­ka minä lennän, muut kärsikööt!

  54. Kaiken kaikki­aan tule­vaisu­udessa pitäisi pystyä noi­hin väestösi­ir­toi­hin noin pitem­mäl­lä tähtäimel­lä. Jos noin 50–100000 vuo­den päästä tulee taas jääkausi, niin onko esimerkik­si Suo­mi sil­loin asumiskelpoinen. Eikös sitä edel­lisel­läkin jääkaudel­la mah­dolli­nen Suomen asu­tus joutunut väistymään johonkin Espan­jan tienoille,

    1. En ole samaa mieltä, enkä eri mieltä, pikemminkin päin vastoin =) sanoo:

      Kovi­asti toivon, että mei­dän täy­ty­isi pohtia väestön­si­ir­to­ja noin pitkäl­lä aikajänteellä. 

      Täl­lä menol­la tästä pal­losta voi tul­la asuinkelvo­ton. En tiedä mil­lä toden­näköisyy­del­lä tälle pal­lol­la elää vielä 5 tai 15 sukupolvea, mut­ta se on jotain 0–100% välil­lä. Valitet­tavasti var­maa ei ole että pal­lomme pysyy asuinkelpoisena. 

      Use­ampi mil­jardööri on rahoil­laan lyönyt vetoa sen puoles­ta, että mei­dän on pakko tehdä Mar­sista tai muu­toin avaru­ud­es­ta asumiskelpoinen. Toiv­ot­tavasti ovat väärässä.

  55. Aasia selviää. Mut­ta Afrik­ka on menetet­ty man­ner. Ollut jo kolme vuosikymmentä. 

    Kiina on ostanut Afrikas­ta hur­jat­si viljelysmaata.

    Hir­muista, sanoisi Paasikvi

  56. Lapset ovat ain­oa (epä)varma tur­va van­hu­u­den var­alle. Näin on aina ollut ja on edelleenkin — valitet­tavasti. Kiinas­sa yhden lapsen poli­ti­ik­ka ja van­hus­ten elin­iän piden­tymi­nen on johtanut siihen, että pariskun­nal­la saat­taa olla neljä van­hus­ta hoidet­ta­vana ja huol­let­ta­vanaan. Japanis­sa väestönkasvun vähen­e­m­i­nen ja van­hus­ten ikään­tymi­nen ja kieli­taitoisen hoiva­henkilökun­nan puute on suuri ongle­ma. Tämä lyhyt kom­ment­ti liit­tyen väestönkasvun syihin.

  57. Hyvä Osmo!

    Tätä ulostu­loa olen odot­tanut, vaikkakin pakko sanoa että en vihreiltä. Min­un maail­mas­sani vihreä liike edus­taa vah­vaa ide­al­is­mia ja heikkoa real­is­mia. Tässä taas oli vah­vasti real­is­mi mukana, suo­ras­taan inho­re­al­is­mi. Osmol­la on kuitenkin kyky ajatel­la isosti, niin ajal­lis­es­ta kuin maanti­eteel­lis­es­täkin näkökulmasta.

    Heitit ilmoille paljon hataria kysymyk­siä, ja joitain puo­likkai­ta vas­tauk­sia; Mitenkö tule­vi­in muu­tok­si­in tulee varautua? Kysy sitä isoil­ta pojil­ta, niistä jokainen keskit­tyy enem­män varautu­miseen, kuin toiv­ot­tomaan ilmas­ton­muu­tok­sen torjuntaan. 

    Kiina val­taa (lausu­taan “vuokraa”) vil­jelysmai­ta kaikkial­ta, eri­tyis­es­ti Itä-Euroopas­ta ja keskisen Afrikan vil­jav­ista maista. Tekee 50-vuo­den vuokra­sopimuk­sia suo­raan val­tion­päämi­esten kanssa ja pitää huolen oikeuk­sis­taan kaikissa olo­suhteis­sa. Venäjä varmis­telee tietoverkkoaan, maat­alout­taan ja elin­tarvike­te­ol­lisu­ut­taan tule­vi­in olo­suhteisi­in. Venäjäl­lä on hyvin tiedos­sa että tapah­tui mitä tahansa, Venäjä kyke­nee ruokki­maan väestön­sä aina. Toisaal­ta on tiedos­sa sekin, että kri­isi­ti­lanteis­sa jae­taan kor­tit uud­estaan ja Venäjä voi olla suurin voit­ta­ja tässä kri­i­sis­sä, val­tavien vil­je­lykelpois­t­en aluei­den­sa vuok­si. Yhdys­val­lat taas on riit­tävän vah­va, omavarainen ja maanti­eteel­lis­es­ti iso maa selvitäk­seen tule­vista haasteista. Yhdys­val­loil­la oli akilleen kan­tapää, riip­pu­vu­us muiden öljy­varoista, joka sekin on viimeis­ten vuosien aikana saatu kor­jat­tua uusien tekni­ikoiden ja val­ta­van rahal­lisen panos­tuk­sen vuoksi.

    Ja mitä tekee piskuinen Suo­mi? Heris­telee sormeaan muille, ajaa maat­alouden kyykkyyn, teol­lisu­u­den Kiinaan ja lopet­taa jopa lisään­tymisen ja lop­ul­ta myös syömisen. Kuolee ja kui­h­tuu pois.

    Jos tule­vi­in haasteisi­in halu­taan varautua, niin tärkein on aina ruokahuolto, toise­na vakaus ja lain­säädän­tö ja kol­man­te­na rajo­jen varmis­t­a­mi­nen. Eli ensin pitäisi varmis­taa ja vahvis­taa maat­alouden toim­intaedel­ly­tyk­set, mut­ta myös poro­talouden, kalat­alouden ja ruoan varas­toin­nin tilanne. Nykyisel­lä ruoan­tuotan­nol­laan Suo­mi pystyy elät­tämään noin miljoona ihmistä. Kuvit­tele, jos rajat laite­taan kiin­ni ja vil­jan­tuon­ti lop­puu niin ruokaa riit­tää miljoon­alle suo­ma­laiselle, ja lop­ut 4,5 miljoon­aa pureskelee kyn­siään? Tai ehkä sit­tenkin nälkäisem­pi väestö aloit­taa mel­lakat, ryöstää kau­pat, maati­lat, leipo­mot ja armei­jan varastot?

    Kun kuiv­u­us, nälän­hädät, pako­laisu­us, ja kulku­tau­dit saavut­ta­vat seu­raa­vat asteen­sa, niin mis­tä me ostamme ruokaa lopuille 4,5 miljoon­alle suo­ma­laiselle? Entä mis­tä me saamme ruoan miljoonille lisä­suille, tuleville pako­laisille? Ruoan tuotan­to on tärkein varautu­miskeino, ääret­tömän tärkeä. 

    Toise­na kohtana on lain­säädän­tö, ja se edel­lyt­tää niin raju­ja lake­ja ettei siihen pysty yksikään län­si­mainen demokra­tia, kaikkein vähiten Suo­mi. Suo­mi on pehmey­den periku­va, puo­lus­tuskyvytön ja toim­intakyvytön, eri­tyis­es­ti nykyisel­lä hal­li­tuskokoon­panol­la. Lain­säädän­nöl­lä pitäisi varmis­taa, että katas­trofien ja miljoonien pako­lais­ten vyöryessä rajo­jen yli, tuli­jat voidaan pysäyt­tää rajalle voima­toimin ja tämä on ääret­tömän han­kalaa, jopa mah­do­ton­ta. Aseelli­nen tunkeu­tu­ja voidaan pysäyt­tää ampumal­la, mut­ta mil­lä pysäytät tuhat asee­ton­ta tuli­jaa, lap­sia, naisia ja van­huk­sia? Ampumal­lako? Entä mil­lä pysäytät jos tuli­joi­ta on päivit­täin usei­ta tuhan­sia? Ei mil­lään, aseet­tomien tuli­joiden edessä olemme täysin voimattomia. 

    Pakko vielä sanoa, ettei mitään uut­ta auringon alla. Vietin tal­ven 2010 maail­man pohjoisim­mas­sa asu­tus­sa kylässä, kan­sain­välisessä tutk­i­jay­hteisössä ilmas­ton- ja jään­tutk­i­joiden kanssa. Hei­dän mielip­i­teen­sä oli poikkeuk­set­ta sama, jokaisel­la tutk­i­jal­la kansal­lisu­ud­es­ta riip­pumat­ta. Viesti kuu­lui suun­nilleen näin; “ihmisen aiheut­ta­ma ilmas­ton­muu­tos on tosi­a­sia, mut­ta sen tor­ju­miseen olemme aut­ta­mat­ta myöhässä” tai “vaik­ka ihmiskun­ta tuhou­tu­isi tänään, ilmas­ton­muu­tos ei pydähdy siihen vaan jatkuu vähin­tään sato­ja vuosia”. Nämä oli­vat tutk­i­joiden mielip­iteitä, ‑ilmas­ton­tutk­i­joiden.

    Vihre­itä en ole koskaan äänestänyt, mut­ta Osmon kohdal­la voisin tehdä poikkeuk­sen. Osmolle esitänkin vielä kysymyk­sen; Onko muu­tok­seen varautu­mi­nen sit­tenkin jopa tärkeäm­pää kuin muu­tok­sen torjunta?

    1. Olli:
      Nykyisel­lä ruoan­tuotan­nol­laan Suo­mi pystyy elät­tämään noin miljoona ihmistä. Kuvit­tele, jos rajat laite­taan kiin­ni ja vil­jan­tuon­ti lop­puu niin ruokaa riit­tää miljoon­alle suo­ma­laiselle, ja lop­ut 4,5 miljoon­aa pureskelee kyn­siään? Tai ehkä sit­tenkin nälkäisem­pi väestö aloit­taa mel­lakat, ryöstää kau­pat, maati­lat, leipo­mot ja armei­jan varastot? 

      Onko näin? Itse olen ymmärtänyt että meil­lä on yli­tuotan­toa ainakin mei­jeri- ja lihatuot­teista, tai ainakin olisi mah­dol­lisu­us enem­pään vien­ti­in kuin mitä nyt viedään, kun Venäjä-pakot­teet ovat leikan­neet sitä.
      Vil­jas­ta voi tul­la pulaa katovu­osi­na mut­ta muuten mah­dol­lisu­udet omavaraisu­u­teen pitäisi olla kohdal­laan. Kri­isi­ti­lanteis­sa ei voi tietenkään olla niin nir­so sen suh­teen mitä syö. Silakat ja sär­jet alka­vat kelvata.

      1. Olet oike­as­sa mei­jer­ituot­tei­den osalta, itse asi­as­sa myös joidenkin vil­jala­jien ja jopa (kasvi­huone) kasvis­ten osalta olemme omavaraisia. — Ainakin periaatteessa.

        “Peri­aat­teessa” sik­si, että yleen­sä laskel­mat omavaraisu­ud­es­ta läh­tee nykyis­es­tä kulu­tuk­ses­ta, eli esim. paljonko nyky­isin syödys­tä ruki­ista on tuotet­tu suomes­sa. Sitä ske­naar­i­o­ta laskel­mat ei huomioi mitenkään että kun ruoan tuon­ti lop­puu kokon­aan, mil­lä kor­vataan nykyiseen ruokavalioon kuu­lu­vat tuon­ti­hedelmät, — pähk­inät, — kasvikset, — kahvit, ‑kaakaot, tuon­tilo­hen, nau­dan­li­han, broi­ler­it, kebabit tai vaik­ka ton­nikalan. Artikkelei­ta on tuhan­sia, ehkä kymmeniätuhansia.

        Jos kaik­ki tuon­tiruo­ka joudu­taan kor­vaa­maan koti­maisel­la tuotan­nol­la, kaik­ki kasvikun­nan tuot­teet kor­vataan vil­jatuot­teil­la ja eläin­tuot­teet vas­taav­il­la. Jos nykyisel­lään ruki­ista (ruis) 65–75% on koti­maista tuotan­toa, mihin se riit­tää jos sil­lä kor­vataan myös kaik­ki tuon­ti­hedelmät ja kasvikset? Kat­taako se 30% kulu­tuk­ses­ta, vai 20% vai pelkästään 10%? Mene ja tiedä. 

        Tai paljonko maat­alouden vaa­ti­mas­ta polt­toaineista, lan­noit­teista, sähköstä tai rehuista(usein soi­ja) on koti­maista? Ja miten maa­ta vil­jel­lään jos tuon­ti on seis, rajat kiin­ni, öljyä ei saa­da ja Nes­teen jalosta­mo Por­voos­sa posaute­taan taivaan tuuliin. 

        Tästä on tehty paljon laskelmia ja vaku­ut­tavim­mat pää­tyy ruokao­mavaraisu­u­den osalta jon­nekin miljoo­nan ihmisen kohdalle. — nämäkin sil­lä ole­tuk­sel­la että öljyä, sähköä ja lan­noit­tei­ta joku myy meille edelleen. Venäjäkö sitä kri­isi­ti­lanteessa edelleen myy, se on jo toinen tarina. 

        Hir­ven­li­haan, mustikoi­hin tai ahveni­in taas ei kan­na­ta paljoa nojau­tua laskelmis­sa. Muinais-suo­ma­laisia met­sästäjä-keräil­i­jöitä tutki­vat ovat pää­tyneet siihen, että luon­non­ti­lainen Suo­mi on voin­ut elät­tää noin 10 000–20 000 ihmistä ennen maat­alouden ensi­aske­lia, eikä tilanne ole noista ajoista ainakaan paran­tunut. Nykyi­nen väestö met­sästää met­sät tyhjik­si paris­sa viikos­sa. Tai kalas­taa järvet ja joet.

      2. Eero Tilla­nen:
        ”Niin kauan, kuin Suo­mi on itsenäi­nen maa, se valvoo omia rajo­jaan ja päät­tää maa­han­tu­lon edellytyksistä.”

        Suo­mi ei EU-jäsenyy­den tul­tua voimaa 1995 ole ollut enää itsenäi­nen maa ja niin­pä tänne tuli 2015 yli 35 000 ”pako­laista” Ruot­sista, tur­val­lis­es­ta maasta!

        Suomen ja Ruotsin raja on ollut avoin kym­meniä vuosia ennen Suomen EU-jäsenyyt­tä. Että, se siitä EU:sta.

      3. Olli: Hir­ven­li­haan, mustikoi­hin tai ahveni­in taas ei kan­na­ta paljoa nojau­tua laskelmis­sa. Muinais-suo­ma­laisia met­sästäjä-keräil­i­jöitä tutki­vat ovat pää­tyneet siihen, että luon­non­ti­lainen Suo­mi on voin­ut elät­tää noin 10 000–20 000 ihmistä ennen maat­alouden ensi­aske­lia, eikä tilanne ole noista ajoista ainakaan parantunut. 

        Olli: Muinais-suo­ma­laisia met­sästäjä-keräil­i­jöitä tutki­vat ovat pää­tyneet siihen, että luon­non­ti­lainen Suo­mi on voin­ut elät­tää noin 10 000–20 000 ihmistä ennen maat­alouden ensi­aske­lia, eikä tilanne ole noista ajoista ainakaan parantunut

        On se tilanne oleel­lis­es­ti muut­tunut. Vil­jan, perunan, juurek­sien, kaal­ten, salaat­tien jne. saatavu­ut­ta ja satoisu­ut­ta on kehitet­ty noista ajoista todel­la paljon. Etelän hedelmät jäi­sivät var­maan pois, mut­ta jollei teolli­nen struk­tu­uri täysin rom­ah­taisi, ne voitaisi­in kom­pen­soi­da pihakasvi­huoneis­sa (siis ilman läm­mi­tys­tä) kas­vate­tu­il­la tomaateil­la ja kurkuil­la ja mar­japen­saiden ja ome­na­puiden kas­vatuk­sel­la sekä ahk­er­al­la marjanpoiminnalla. 

        Olen itse elänyt tuol­laises­sa maail­mas­sa 70 vuot­ta sit­ten. Paikalli­nen saha tar­josi sikäläiseen tapaan 2 hen­gen taloutemme käyt­töön vajaan hehtaarin maa­ta, jos­sa juuri noin tehti­in. Jauhot ja maito­tuot­teet piti ostaa, mut­ta myimme mar­jo­ja, tuos­sa maas­sa kas­vatet­tu­ja juurek­sia, perunoi­ta, kaale­ja jne. Kalo­ja sai joes­ta katiskalla ja talvel­la iskuk­oukuil­la. Lihaakin syöti­in muu­ta­man kar­ran vuodessa. Siat, kanat ja lam­paat oli­vat jo sil­loin hyvin ekotehokkaita.

        En tarkoi­ta, että elimme luon­taistaloudessa, mut­ta elleivät olo­suh­teet tääl­lä rom­ah­da, tiukan paikan tullen hehtaari/ihminen tuot­taa Suomes­sakin tarvit­ta­van ruuan. Töitä pitää kyl­lä ahk­erasti tehdä, eivätkä tarvit­ta­vat pel­lot syn­ny muu­ta­mas­sa vuodessa.

      4. Tapio:
        On se tilanne oleel­lis­es­ti muuttunut.Viljan, perunan, juureksien,kaalten, salaat­tien jne. saatavu­ut­ta ja satoisu­ut­ta on kehitet­ty noista ajoista todel­la paljon.Etelän hedelmät jäi­sivät var­maan pois, mut­ta jollei teolli­nen struk­tu­uri täysin rom­ah­taisi, ne voitaisi­in kom­pen­soi­da pihakasvi­huoneis­sa (siis ilman läm­mi­tys­tä) kas­vate­tu­il­la tomaateil­la ja kurkuil­la ja mar­japen­saiden ja ome­na­puiden kas­vatuk­sel­la sekäahk­er­al­la marjanpoiminnalla. 

        Olen itse elänyt tuol­laises­sa maail­mas­sa 70 vuot­ta sitten.Paikallinen saha tar­josi sikäläiseen tapaan 2 hen­gen taloutemme käyt­töön vajaan hehtaarin maa­ta, jos­sa juuri noin tehti­in. Jauhot ja maito­tuot­teet piti ostaa, mut­ta myimme mar­jo­ja, tuos­sa maas­sa kas­vatet­tu­ja juurek­sia, perunoi­ta, kaale­ja jne. Kalo­ja sai joes­ta katiskalla ja talvel­la iskukoukuilla.Lihaakin syöti­in muu­ta­man kar­ran vuodessa. Siat, kanat ja lam­paat oli­vat jo sil­loin hyvin ekotehokkaita.

        En tarkoi­ta, että elimme luon­taistaloudessa, mut­ta elleivät olo­suh­teet tääl­lä romahda,tiukan paikan tullen hehtaari/ihminen tuot­taa Suomes­sakin tarvit­ta­van ruuan. Töitä pitää kyl­lä ahk­erasti tehdä, eivätkä tarvit­ta­vat pel­lot syn­ny muu­ta­mas­sa vuodessa.

        Hei Tapio, mie­lenki­in­toisia koke­muk­sia men­neiltä ajoilta. 

        Tuo 10000- 20000 ihmisen kan­tokyky on las­ket­tu kivikautista met­sästys-kalas­tus-keräi­ly elämän­ta­paa, ennen kotieläim­iä ja maanviljelyä.

        Nykyi­nen maat­alous taas kyke­nee arvioiden mukaan elät­tämään noin miljoo­nan ihmisen pop­u­laa­tion, jos öljyä riit­tää traktoreihin.

        Jos katas­tro­fit lähtevät laa­jen­e­maan jos­sain vai­heessa esimerkik­si seu­raavasti: Ensin tulee tieto­ja, että kalakan­nat rom­ah­ta­vat Atlantil­la hur­jasti, eikä saal­ista enää saa­da. Sit­ten menetetään Euroopan ja Venäjän vil­jasadot par­il­ta vuodelta, jota seu­raa vil­jan hin­nan raket­ti­mainen nousu. Kun Euroop­pa alkaa osta­maan vil­jaa isol­la rahal­la, Afrikan maat, E‑Amerikka ja osa Aasi­aa tur­vaa­vat oma väestön­sä ruoan saan­nin ja sulke­vat rajansa. Tämä aiheut­taa pani­iki­no­maisen ketjureak­tion, ja jokainen maa vuorol­laan kieltää ruoan vien­nin. Täl­löin Suomes­sa ollaan tilanteessa, että omat vil­javaras­tot on syö­ty, talvi tulos­sa eikä yksikään maa myy mitään ravintoa.

        Aut­taako em. tilanteessa mitään, vaik­ka meil­lä olisikin vil­jelysmaa­ta käytössä, jos ei ole taitoa vil­jel­lä, ei siemenvil­jaa, ei siemen­pe­runaa, eikä ain­ut­takaan hyö­tyeläin­tä? Ja talvi tuloil­laan. Ain­oa mil­lä tal­ven yli päästään, on val­tion var­muus­varas­tot ja maalaisil­la omat ruokavaras­tot, kel­lar­it ja pakastimet. 

        Tapio pidän arvokkaina tieto­jasi ja taito­jasi “alkukan­tais­es­ta” maat­aloud­es­ta, mut­ta meil­lä nuorem­mil­la polvil­la niitä ei ole. Eikä katas­trofin sattues­sa ole aikaa opetel­la, saati tyhjästä polka­ista pystyyn pientilaa.

        Mielestäni yksilöi­den sopeu­tu­mi­nen ja varautu­mi­nen vaikeisi­in aikoi­hin on jopa tärkeäm­pää kuin ilmas­ton­muu­tok­sen vas­tainen tais­telu, joka näyt­tää tais­telul­ta tuulimyl­lyjä vastaan. 

        Varautu­mi­nen voi olla juurikin tuo­ta, pieni juures­maa, ome­na­pui­ta ja iso pakastin aluksi.

      5. Olli: Hei Tapio, mie­lenki­in­toisia koke­muk­sia men­neiltä ajoilta. 

        Tuo 10000- 20000 ihmisen kan­tokyky on las­ket­tu kivikautista met­sästys-kalas­tus-keräi­ly elämän­ta­paa, ennen kotieläim­iä ja maanviljelyä.

        Mielestäni yksilöi­den sopeu­tu­mi­nen ja varautu­mi­nen vaikeisi­in aikoi­hin on jopa tärkeäm­pää kuin ilmas­ton­muu­tok­sen vas­tainen tais­telu, joka näyt­tää tais­telul­ta tuulimyl­lyjä vastaan. 

        Varautu­mi­nen voi olla juurikin tuo­ta, pieni juures­maa, ome­na­pui­ta ja iso pakastin aluksi.

        Kasviksil­la ei ole koko vas­tuu rav­it­se­muk­ses­ta ilmas­ton muututtua.
        Kut­tu viimas­sa on ilmas­toon sopeu­tu­van suo­ma­laisen paras ystävä ja maukas­ta lihaa.

  58. Homo sapi­ens on tuhoisin eläin­la­ji pla­nee­tal­lamme his­to­ri­as­sa. Pop­u­laa­tiomme on kas­vanut räjähdys­mäis­es­ti jo yli 70 vuo­den ajan, ja kasvu­tahti vain kiihtyy. Ilmas­ton­muu­tos on tämän tämän pop­u­laa­tion kasvun seu­raus­ta. Sik­si on surullista, että kaik­ki voimavarat laite­taan ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taan, puut­tumat­ta lainkaan juurisyy­hyn. Eli hoide­taan oire­i­ta, mut­tei sairaut­ta, ja ollaan ihmeis­sään kun mikään ei muu­tu, ja tahti kohti tuhoa sen kun kiihtyy. 

    Ja kun tämän sairau­den annetaan vielä ede­tä seu­raa­vatkin 70 vuot­ta kuten tähänkin asti, käsis­sä on Soin­in­vaaran kuvaile­ma ske­naario, 15 mil­jar­dia ihmistä ja ilmas­tokatas­trofi yhtä aikaa. Ja sil­loin ongel­man aiheut­ta­neen eläin­la­jin pop­u­laa­tio toden­näköis­es­ti rom­ah­taa kuten luon­nos­sa aina tapah­tuu, ja päädymme tas­apain­oon. Paljonko­han meitä sil­loin on jäljellä?

    1. Ein­steinia lainaten;

      “I know not with what weapons WWIII will be fought but WWIV will be fought with sticks and stones.”

      “En tiedä mil­lä aseil­la kol­mas maail­man­so­ta käy­dään, mut­ta neljän­nen tiedän: Se käy­dään kivil­lä ja kepeillä.”

  59. 100000 human­itäärisel­lä maa­han­muut­ta­jal­la Suomes­sa on Per­suil­la yli 50% kan­na­tus ja menee kovat piip­pu­un ja liikku­vat taakse. Sen jäl­keen Suomea niin ei määräile yksikään ulkop­uo­li­nen. Tarvit­taes­sa val­i­taan uudet liittolaiset.

    1. En ole samaa mieltä, enkä eri mieltä, pikemminkin päin vastoin sanoo:

      Jos me tapamme ison määrän ihmisiä, niin emme pidä itses­tämme sen jäl­keen. Tai toi­sis­tamme. Vas­takkain aset­telus­ta tulee todel­la suur­ta kun osa suo­ma­lai­sista panee kovat piip­pu­un ja liikku­vat taakse. Ja osa pyrkii löytämään mui­ta keino­ja lop­pu­un asti. Ja kun miljoon­al­la tai sadal­la tuhan­nel­la maa­han­tunkeu­tu­jal­la koko yhteiskun­ta­jär­jestelmämme sor­tuu ja olemme joka tapauk­ses­sa vaikeudeltaan kri­i­sis­sä joka on yhtä vaikea kuin, jos olisimme sodassa.

  60. Toki tämä blogikir­joi­tus lie­nee jaet­tu kaikille maal­i­tus­pal­stoille, mut­ta väärinymmärtävien kom­men­tien vyöry on silti käsittämätön.

    Sapelinkalis­telijoille rauta­lan­gas­ta: olisi huo­mat­tavasti järkeväm­pää ja posi­ti­ivisem­paa tor­jua ilmas­ton­muu­tos­ta kuin sen seu­rauk­se­na liik­keelle lähte­viä joukkoja.

    1. Anki:
      Toki tämä blogikir­joi­tus lie­nee jaet­tu kaikille maal­i­tus­pal­stoille, mut­ta väärinymmärtävien kom­men­tien vyöry on silti käsittämätön.

      Sapelinkalis­telijoille rauta­lan­gas­ta: olisi huo­mat­tavasti järkeväm­pää ja posi­ti­ivisem­paa tor­jua ilmas­ton­muu­tos­ta kuin sen seu­rauk­se­na liik­keelle lähte­viä joukkoja.

      Toki olisi jos se olisi tor­jut­tavis­sa mei­dän toimil­lamme. Vaik­ka kaik­ki suo­ma­laiset tapet­taisi­in ensi yönä ja Suomen jokainen valo pimenisi ikuisik­si ajoik­si niin ilmas­ton­muu­tok­sen tahti­in se ei vaiku­ta mitenkään. Emme pysty ilmas­ton­muu­tok­seen vaikut­ta­maan, mut­ta tuli­joiden määrään voimme ihan uskottavasti.

      1. En ole samaa mieltä, enkä eri mieltä, pikemminkin päin vastoin sanoo:

        Jos suo­ma­laiset toimi­vat esimerkkinä maail­mal­la, niin sil­lä on joku vaiku­tus. Retorik­ka siitä, että emme tee, kos­ka muutkaan eivät tee, tai me emme tee, kos­ka vaiku­tus on niin pieni, ei joh­da meitä oikeaan suun­taan. Mielum­min olisimme vähän parem­pia ilmastopoli­ti­ikas­sa kuin muut.

        Emme pysty sanomaan kuin­ka paljon Suomen tekemiset esimerkkinä vaikut­ta­vat ilmas­ton läm­pen­e­miseen. Sen vaiku­tus on enem­män kuin ei mitään ja vähem­män kuin 100%

        Aika paljon kan­nat­taa tehdä sik­sikin, että mei­dän soti­laidemme ei tarvit­sisi tap­paa ihmisiä rajalle.

      2. “Jos suo­ma­laiset toimi­vat esimerkkinä maail­mal­la, niin sil­lä on joku vaikutus

        Jos suo­ma­laiset toimi­vat yltiömäis­es­ti liian “esimerkkinä”, niin sil­lä on aivan järkyt­tävän suuri kur­jis­ta­va vaiku­tus suo­ma­laisi­in — etenkin niihin, joil­la jo valmi­ik­si menee ei-niin-hyvin. Eihän se näy tietenkään parhait­en toimeen­tule­vis­sa suo­ma­lai­sis­sa, joten jak­sa­vat jauhaa sitä että Suomen tulee olla ykkös­vaikut­ta­ja — help­po olla, kun pas­ka ei osu kun­nol­la omaan niskaan. Turha ihme­tel­lä mik­sei “ykkös­vaikut­ta­jan” rooli saa kamalaa kan­na­tus­ta Suomes­sa ihan kaik­il­ta.….. tietyltä piir­iltä toki odotetusti.

      3. Suo­ma­lais­ten tulee vähen­tää kasvi­huonepäästöjän­sä etu­joukois­sa mut­ta pitäisin kv-tason toimia tärkeämp­inä kuin omia. Suomen pitäisikin pyrk­iä vaikut­ta­maan enem­män EU:hun ja EU.n muuhun maail­maan. Hiil­i­t­ul­lit yms. ovat ihan valide­ja keino­ja, kun EU:n kokoinen alue niitä ryhtyy lätkimäön, kohteis­sa alkaa kuhina.

        Jos mietitään ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan bud­jet­tia, niin vaikka­pa 100 miljoon­aa sijoitet­tuna kan­sain­väliseen lob­baus­toim­intaan tuot­taa var­masti suurem­mat päästöt kuin sama määrä käytet­tynä mihin tahansa suo­ma­laiseen ohjauskeinoon. Vas­taavasti 100 miljoo­nan keräämi­nen hiil­i­t­ulleil­la ja tuot­to­jen sijoit­ta­mi­nen vas­tat­ul­lien vaiku­tusten neu­traloin­ti­in toimii,aivan varmasti.

        Eli rahaa lisää tor­jun­taan ja tor­jun­nas­sa pain­opiste epä­suori­in toimi­in eli muuhun maail­maan vaikuttamiseen.

        EUn pitää alkaa köyt­tämään muskeleitaan saadak­seen muun maail­man taipumaan päästö­jen vähen­nyk­si­in. Myön­nän kyl­lä että tässä ei voi­da ottaa huomioon johdon­mukaisu­ut­ta, esim. USA var­maan kan­nat­taa jät­tää rauhaan ainakin toistaiseksi.

  61. Euroop­palaiset vihreät liik­keet taita­vat olla isom­pia syyl­lisiä ilmas­ton­muu­tok­seen kuin poulis­tiset liik­keet. Ydin­voimavas­taisuuten­sa seu­rauk­set ja hai­tat voi jopa suo­raan laskea.

  62. Osmon kuvaile­maan ongel­maan on meil­lä työka­lut ole­mas­sa, viimek­si sitä tarvit­ti­in 1939–45.

  63. Joko­han se heleninkin pitäisi jotain tehdä. Suomen fos­si­ilien polt­to enää helenin ja espoon harteil­la muual­ta liki lop­pu. Luulisi että vihreät kaupun­git osal­lis­tuu talkoisi­in. 20 vuot­ta asi­as­ta puhut­tu mut mitään ei tehty. Helenin päästöt 3,3 milj tonnia.

    1. Oulu polt­taa turvet­ta, itse asi­as­sa melkein koko kepu­lan­dia polt­taa turvet­ta, joka on siis nuor­ta rusko­hi­iltä ja kivi­hi­iltä pahempi fos­si­ili­nen polttoaine.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Oulu polt­taa turvet­ta, itse asi­as­sa melkein koko kepu­lan­dia polt­taa turvet­ta, joka on siis nuor­ta rusko­hi­iltä ja kivi­hi­iltä pahempi fos­si­ili­nen polttoaine. 

        Kieltämät­tä turve ei ole vai­h­toe­hto. Turpeen luokit­telu fos­si­ilisek­si on myös kiis­tanalainen kysymys. Muis­tan hyvin kun väit­telit 2014 Porin Suo­mi­A­reenal­la Juha Sip­ilän kanssa siitä onko ture tai puu fos­si­ilis­ten polt­toainei­den luokas­sa. Ymmärsin että turpeen ase­ma siitä onko se fos­si­ili­nen polt­toaine vai hitaasti uusi­u­tu­va on jopa tieteel­lis­es­ti kiis­tel­ty aihe. Turpeesta kan­nat­taa keskustel­la lisää. Tässä kohtaa olisi mie­lenki­in­toista kuul­la oma kan­tasi siihen mikä on mielip­i­teesi tähän turpeen kiis­tel­tyyn ase­maan fos­si­ilisen polt­toainei­den joukkoon. Ymmärsin että ympäristö­valiokun­ta on määritel­ty sen hitaasti uusi­u­tu­vak­si polt­toaineek­si. Mut­ta Euroopan komis­sio taas fos­si­ilisek­si. Kuulisin mielel­läni sin­un kan­taasi asiaan

      2. Rahul Somani: Kieltämät­tä turve ei ole vai­h­toe­hto. Turpeen luokit­telu fos­si­ilisek­si on myös kiis­tanalainen kysymys. Muis­tan hyvin kun väit­telit 2014 Porin Suo­mi­A­reenal­la Juha Sip­ilän kanssa siitä onko ture tai puu fos­si­ilis­ten polt­toainei­den luokas­sa. Ymmärsin että turpeen ase­ma siitä onko se fos­si­ili­nen polt­toaine vai hitaasti uusi­u­tu­va on jopa tieteel­lis­es­ti kiis­tel­ty aihe. Turpeesta kan­nat­taa keskustel­la lisää. Tässä kohtaa olisi mie­lenki­in­toista kuul­la oma kan­tasi siihen mikä on mielip­i­teesi tähän turpeen kiis­tel­tyyn ase­maan fos­si­ilisen polt­toainei­den joukkoon. Ymmärsin että ympäristö­valiokun­ta on määritel­ty sen hitaasti uusi­u­tu­vak­si polt­toaineek­si. Mut­ta Euroopan komis­sio taas fos­si­ilisek­si. Kuulisin mielel­läni sin­un kan­taasi asiaan

        Kiis­te­ly määritelmistä on turpeen osalta tarpeetonta. 

        Tänä vuon­na kas­va­neen suosam­malk­er­roksen muut­tumi­nen riit­tävän ener­giati­hey­den omaavak­si polt­to­turpeek­si kestää Suomen olo­suhteis­sa joka tapauk­ses­sa tuhan­sia vuosia. Esim. suurin osa polt­to­turpeen kor­ju­ualoista on alueil­la, jot­ka ovat olleet yli 5000 v kuiv­il­la. Mitä van­hempi, sitä parem­pi. Nyky­is­ten ran­nikko­jen alav­il­ta mail­ta niitä et löydä.

        Ymmärtääk­seni tässä ilmast­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa tärkeimpiä ovat lähim­mät vuosikymmenet, eivät vuosi­tuhan­net. Määritelmistä viis.

      3. Tapio: Kiis­te­ly määritelmistä on turpeen osalta tarpeetonta.
        Ymmärtääk­seni tässä ilmast­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa tärkeimpiä ovat lähim­mät vuosikymmenet, eivät vuosi­tuhan­net. Määritelmistä viis. 

        Irlan­nis­sa jos­sa on myös suuret turve varan­not ja siel­lä turve on myös ollut per­in­teel­l­lis­es­ti ener­gia tuotan­non koti­maisu­usas­ten perus­teel­la käytössä on päätet­ty ilmas­ton­muu­tok­sen takia luop­ua kokon­aan turpeesta. Bord na Móna siis vapaasti suomen­net­tuna Turve­lau­takun­ta (engl. Peat Board,
        siis paikalli­nen Vapo) teki päätök­sen jo 2015 että turve tuotan­to lopet­taan vuo­teen 2030. Turve oli Irlan­nis­sa per­in­teis­es­ti käytet­ty ener­gia muoto. 

        Venäjän koko ener­gia tuotan­to vuon­na 1929 oli pääasi­as­sa turpeen polt­toa. Osu­us oli 40% sil­loisen Neu­vos­toli­iton ener­gia tuotan­nos­ta. Tuotan­to las­ki vuo­teen 1980 niin että luku oli enää 1%. Vas­taa­va Suomen luku nousi koko 1970-luvu ja 1980-luvun ajan.

        Turve on ener­gia muo­tona lähel­lä fos­si­il­isia mut­ta se ei ole kuitenkaan käytet­ty muis­sa mais­sa jos­sa on turvet­ta maaperäl­lä kuitenkaan ener­gia muotona.

        Esimerkik­si Alanko­mais­sa turpeen käyt­tö on pääasi­as­sa lan­noite muo­dos­sa kasvi­huoneis­sa ja puu­tarhat­aloudessa. Alanko­mais­sa ei käytetä turvet­ta ollenkaan ener­gian tuotan­toon vaik­ka turpeen tuon­ti Alanko­mai­hin on suurimpia mut­ta kuten totesin pääasi­as­sa lan­noite muo­dos­sa kasvi­huoneis­sa ja puutarhataloudessa. 

        Turve ei ole mitenkään maail­man laa­juinen ener­gia muoto .

        Puu­tarhat­aloudessa turve on parem­pi kuin ener­gian tuotan­nos­sa käytettynä

      4. Mitä sil­lä mitä muual­la polte­taan on tekemistä sen kanssa, ettei Helen ole saanut tehtyä mitään vu9osikymmeniin? Vai onko saa­mat­to­muudessa kyse vaan siitä, että Helenin hal­li­tus­ta johtaa poli­itikko eikä ener­gia- tai yri­tysalan osaaja. 

        Osmo Soin­in­vaara:
        Oulu polt­taa turvet­ta, itse asi­as­sa melkein koko kepu­lan­dia polt­taa turvet­ta, joka on siis nuor­ta rusko­hi­iltä ja kivi­hi­iltä pahempi fos­si­ili­nen polttoaine.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Oulu polt­taa turvet­ta, itse asi­as­sa melkein koko kepu­lan­dia polt­taa turvet­ta, joka on siis nuor­ta rusko­hi­iltä ja kivi­hi­iltä pahempi fos­si­ili­nen polttoaine.

        Oulun Ener­gian sähköstä tuote­taan kuitenkin 55% uusi­u­tuvil­la lähteil­lä (vesivoima ja puu) sekä läm­möstä 45% uusi­u­tuvil­la. Hele­nil­lä taitaa vas­taa­va pros­ent­ti olla 10–20 %.

        Tam­perekin tuot­taa uusi­u­tuvil­la sähköstä vain noin 30%.

      6. Helen tuot­taa sähköstä maakaa­sul­la 49 % ja kivi­hi­ilel­lä 21 %. Ydin­voimal­la 20 % ja uusi­u­tuvil­la 10 %. Me emme suun­nit­tele sähän tuot­tamista puul­la, kos­ka ole­tamme, että sen pääsyöt­tömyys tul­laan kyseenalaistamaan.

      7. Osmo Soin­in­vaara: Me emme suun­nit­tele sähän tuot­tamista puul­la, kos­ka ole­tamme, että sen pääsyöt­tömyys tul­laan kyseenalaistamaan.

        Mie­lenki­in­toinen näkökul­ma. Asia on kuitenkin off-top­ics tämän keskustelun kannal­ta, joten toivon että avaat asi­aa joskus myöhemmin.

      8. Osmo Soin­in­vaara:
        Helen tuot­taa sähköstä maakaa­sul­la 49 % ja kivi­hi­ilel­lä 21 %. Ydin­voimal­la 20 % ja uusi­u­tuvil­la 10 %. Me emme suun­nit­tele sähän tuot­tamista puul­la, kos­ka ole­tamme, että sen pääsyöt­tömyys tul­laan kyseenalaistamaan.

        Helenin ei tuo­ta sähkö ydin­voimal­la, vaan sil­lä on joitakin omis­tu­so­suuk­sia ydin­voimalas­sa. Kepu­lan­di­as­ta löy­tyy hyviä esimerkke­jä Helsingille. Esim KSS Ener­gia tuot­taa 90% uusi­u­tuvil­la ja Lahti nyky­isin 100% uusi­u­tuvil­la. Menkää kat­do­maan esimerkkiä Tukhol­mas­ta. Siel­lä val­taosa ener­gias­ta tuote­taan uusi­u­tuvil­la lähteil­lä. Helsingille on esitet­ty usei­ta ratkaisu­ja, mut­ta ne eivät tun­nu kel­paa­van (Smart Ener­gy Tran­si­tio, Wärt­silän ehdo­tuk­set). Alhainen veroäyri on tärkeämpi.
        Mitä puuhun tulee, nythän se las­ke­taan 100% päästök­si jo hakku­un yhtey­dessä (lulucf), pitäisikö se laskea vielä toiseen ker­taan päästök­si ? Sitä­pait­si IPCC suosit­telee BECCS tekni­ikan kehittämistä .

      9. Osmo Soin­in­vaara:
        Helen tuot­taa sähköstä maakaa­sul­la 49 % ja kivi­hi­ilel­lä 21 %. Ydin­voimal­la 20 % ja uusi­u­tuvil­la 10 %. Me emme suun­nit­tele sähän tuot­tamista puul­la, kos­ka ole­tamme, että sen pääsyöt­tömyys tul­laan kyseenalaistamaan.

        Maakaa­sua on markki­noitu ympäristö- ja ilmas­toys­täväl­lisenä vaihtoehtona.
        Ris­to Isomä­ki viimeisessä kir­jas­saan muis­tut­taa todel­lisu­ud­es­ta. Maakaa­su on fos­si­ili­nen polt­toaine ja lisäk­si sen tuotan­to ja jakelu aiheut­taa merkit­tävää metaani­hävikkiä ilmake­hään. Metaanin ilmas­to­vaiku­tuk­set ovat moninker­taiset ver­rat­tuna co2. Lisäk­si maakaa­sun tuotan­to­ken­tiltä päästetään suo­raan ilmaan tai soi­h­dute­taan “tarpeet­to­mia” hiilivetyjakeita.

      10. Osmo Soin­in­vaara: ETSI

        Oulu n. 50% ja top­pi­la 1 menee koh­ta kiin­ni jol­loin vähe­nee rajusti. Voisiko helenkin talkoisi­in osal­lis­tua eikä vain mui­ta mol­la­ta. Helen tuot­taa helsinkiläis­ten läm­mön ja sähkön kulu­tuk­ses­ta n. 90% fossiileilla.

      11. Hele­nil­lä on päätös lopet­taa pääosa kivi­hi­ilen käuytöstä vuon­na 2024 ja lop­tukin vuon­na 2029. Helenin sähkön­tuotan­nos­ta fos­si­il­isil­la 70% Luku ale­nee ensi vuon­na 64 prosenttiin.

  64. Aika kevyesti tääl­lä kom­men­toidaan että maa­han­tunkeu­tu­jat (käytän nyt tässä vaik­ka tätä ter­miä) voidaan tor­jua väki­val­loin puo­lus­tusvoimien ja tarvit­taes­sa vaik­ka taval­lis­ten kansalais­tenkin toimes­ta. Jos tänne todel­la tulisi mas­si­ivi­nen pako­laisaal­to — mikä on speku­loin­tia, mut­ta peri­aat­teessa mah­dol­lista — on aika epä­to­den­näköistä, että kyseessä olisi aseelli­nen hyökkäys. Näin ollen väki­val­ta joudut­taisi­in kohdis­ta­maan aseet­tomi­in sivi­ilei­hin, ml. naiset ja lapset. Siihen ei tietääk­seni armei­jakaan soti­laitaan koulu­ta. Toki armei­jan koulu­tus voidaan miet­tiä uudelleen täl­laisen ske­naar­i­on var­al­ta, mut­ta minus­ta ainakin on pelot­ta­va aja­tus että jokainen suo­ma­lainen mies olisi velvoitet­tu sel­l­aisen koulu­tuk­sen käymään ja sen jäl­keen pitämään sivi­il­i­työn­sä ohel­la moista valmi­ut­ta yllä.

    1. En ole samaa mieltä, enkä eri mieltä, pikemminkin päin vastoin sanoo:

      Pelot­tavin­ta maa­han­tunkeu­tu­jis­sa on se, että toden­näköis­es­ti tapamme heitä joka tapauk­ses­sa. Jos emme tapa heitä rajalle, niin tapamme kun he pyrkivät väki­val­loin otta­maan asun­tomme tai ruokamme. Kun heitä on paljon ja ris­ki kuol­la pakkaseen tai nälkään, niin osa heistä käyt­tää väki­val­taa selvitäk­seen hengis­sä. Ja viimeistään siihen vas­taamme väki­val­lal­la. Sota / väki­val­ta, mis­sä tahansa muo­dos­sa muut­taa myös mei­dät suomalaiset.

    2. Puo­lus­tusvoimat =

      Jaakko:
      Aika kevyesti tääl­lä kom­men­toidaan että maa­han­tunkeu­tu­jat (käytän nyt tässä vaik­ka tätä ter­miä) voidaan tor­jua väki­val­loin puo­lus­tusvoimien ja tarvit­taes­sa vaik­ka taval­lis­ten kansalais­tenkin toimes­ta. Jos tänne todel­la tulisi mas­si­ivi­nen pako­laisaal­to – mikä on speku­loin­tia, mut­ta peri­aat­teessa mah­dol­lista – on aika epä­to­den­näköistä, että kyseessä olisi aseelli­nen hyökkäys. Näin ollen väki­val­ta joudut­taisi­in kohdis­ta­maan aseet­tomi­in sivi­ilei­hin, ml. naiset ja lapset. Siihen ei tietääk­seni armei­jakaan soti­laitaan koulu­ta. Toki armei­jan koulu­tus voidaan miet­tiä uudelleen täl­laisen ske­naar­i­on var­al­ta, mut­ta minus­ta ainakin on pelot­ta­va aja­tus että jokainen suo­ma­lainen mies olisi velvoitet­tu sel­l­aisen koulu­tuk­sen käymään ja sen jäl­keen pitämään sivi­il­i­työn­sä ohel­la moista valmi­ut­ta yllä.

      Puolustusvoimat=tavalliset kansalaiset. Suomes­sa kri­isi­a­jan puo­lus­tusvoimat on val­taosin reserviläisiä, 95%. Rajo­jen sulku riit­tää pitämään mas­savael­luk­set muual­la. Väk­isin tuli­jat ammu­taan rajal­la. Muu­ta­ma kymme­nen korkein­taan koet­taa onneaan.

      1. Real­isti:
        Puolustusvoimat =

        Puolustusvoimat=tavalliset kansalaiset. Suomes­sa kri­isi­a­jan puo­lus­tusvoimat on val­taosin reserviläisiä, 95%. Rajo­jen sulku riit­tää pitämään mas­savael­luk­set muual­la. Väk­isin tuli­jat ammu­taan rajal­la. Muu­ta­ma kymme­nen korkein­taan koet­taa onneaan.

        Edelleen min­ua häm­mästyt­tää kuin­ka huo­let­tomasti ampumi­nen tar­jo­taan tässä ratkaisuk­si. Jos se on niin help­poa ja yksinker­taista, mik­si jät­tää tähän? Eikö sit­ten kan­nat­taisi muutkin ongel­mat ratkoa vain ampumalla?

  65. Ilmas­to läm­pe­nee. Sateet lisään­tyvät. Kunker­ran sateet vähenevät jois­sain paikois­sa, niin niiden on lisään­nyt­tävä toisaal­la run­saasti. IPCC:n kart­to­jen mukaan sateet lisään­tyvät esim. Soma­lian, Etiopi­an, Ken­ian seudul­la. Muut­taako ilmas­ton­muu­tos enem­män maa-alaa kelvot­tomaan suun­taan kuin kelvol­liseen suun­taan? Esim. Siperi­as­sa ja Kanadas­sa on run­saasti maa-alaa, joka muut­tunee parem­paan suun­taan ilmas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­se­na. Olisi hyvä pun­taroi­da myös tätä puol­ta. Muuten herää kysymys onko kom­men­taat­tori ilmas­ton asial­la vai onko hän val­jas­tanut ilmas­ton­muu­tok­sen jonkun muun agen­dan ajamiseen.

  66. Yhdys­val­to­jen viralli­nen näke­mys oli muis­taak­seni neljän asteen nousu. Hyvä että tääl­läkin ale­taan ymmärtää realiteetit.

    “Kaup­pasaar­to­han” olisi toimi­va, mut­ta kum­ma kun kaup­pa­poli­ti­ikkaa ei halu­ta käyt­tää edes ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­semiseen, mikä olisi paljon helpom­paa kuin sen pako­lais­taakan­jakoon käyt­tämi­nen. Tul­li­mak­sut voisi hyvin lätk­iä ener­giain­ten­si­ivisyy­den mukaan, ja vaiku­tus olisi paljon suurem­pi kuin Suomen rajo­jen sisäl­lä tapah­tu­va ener­giapoli­it­ti­nen näperte­ly. Ja tul­lipros­en­tithan ei lopu sataan. 

    Mikään puolue ei tokikaan ole pro-ilmas­ton­muu­tos. Mikään ei myöskään ole ehdot­ta­mas­sa toimivia kaup­pa­poli­it­tisia keino­ja ilmas­ton­muu­tos­ta vas­taan. EU:ssa kulu­tuk­sen päästöt tule­vat suurelta osalta “Kiinas­sa” toteutetus­ta tuotan­nos­ta. Edes tuo omi­nais­päästöiltään paha turve, ei ole maail­man mit­takaavas­sa mikään ongel­ma, kos­ka sitä polte­taan niin vähän. Toki Suomen rajo­jen sisäl­lä tapah­tu­vat toimet aut­taisi­vat, mut­ta ne on näperte­lyä ja vas­tu­un pakoilua isos­sa kuvas­sa. Ollaan ikään kuin tehty jotain, mut­ta CO2-pitoisu­udet kyl­lä vaan kas­vaa. Madrid viimeistään osoit­ti, että tarvit­taisi­in tiukem­pia kaup­pa­poli­it­tisia ottei­ta, kos­ka puh­das vapaae­htoisu­us ei joh­da mihinkään. Voisi­vathan nyt ainakin muka­mas ilmas­ton­muu­tosvas­taiset puolueet edes yrit­tää tehdä jotakin maail­man CO2-pitoisuuk­sien alen­tamisek­si. Meil­lähän on sanan­val­taa EU:ssa. Vai onko?

  67. Olen samaa mieltä, varautu­mi­nen on aloitet­ta­va, jot­ta ei olla yhtä huonos­ti varus­taudut­tu kuin vuon­na 1939, jol­loin väestön­si­ir­toa (ja ‑vai­h­toa) Suomeen yritet­ti­in viimeksi.

  68. Dys­toop­pisen keskustelun tas­apain­ot­tamisek­si voi esit­tää posi­ti­ivisem­piakin näkymiä. Uhkaku­vana on tässä ketjus­sa Afrikan muut­tumi­nen asumiskelvot­tomak­si ja siitä aiheutu­va val­ta­va muut­topaine. Afrik­ka on kuitenkin val­ta­van iso man­ner, jos­sa on erit­täin paljon resursse­ja ja tule­vaisu­udessa myös paljon ihmisiä (jopa 4 mrd vuon­na 2100). Jos ja kun siel­lä saadaan poli­it­tiset jär­jestelmät ja talous vähitellen toim­i­maan tähä­nas­tista parem­min, on seu­rauk­se­na merkit­tävä kehit­tymi­nen ja teol­lis­tu­mi­nen 2000-luvun aikana. Näin­hän on käynyt jo esim. Etiopi­as­sa. Afrikas­sa on run­saasti hyö­dyn­tämätön­tä öljyä ja kaa­sua ja suuret mah­dol­lisu­udet aurinkoen­er­gialle. Autiomai­ta voi met­sit­tää ja vil­je­lyä tehostaa paljonkin. Kun eli­nolo­suh­teet paranevat muut­to­halukku­us vähenee.
    Lisäk­si: ilmas­ton­muu­tok­sen vaiku­tuk­set sateisi­in ja meren­pin­taan ovat epä­var­mo­ja ja ajoit­tuvat luul­tavasti vas­ta 2100-luvulle, minkä vuok­si ihan lähi­aikoina ei ole odotet­tavis­sa sivil­isaa­tion romahdusta.

    1. Afrikan merkit­tävä kehit­tymi­nen ja teol­lis­tu­mi­nen, 4 mrd ihmistä.. anteek­si vain, mut­ta en löy­dä tuos­ta mitään positiivista.

  69. En ole samaa mieltä, enkä eri mieltä, pikemminkin päin vastoin =) sanoo:

    Yksi näkökul­ma väestönkasvun ongelmi­in (kuten myös hyvin moni­in mui­hinkin ongelmi­in) on tyt­tö­jen koulutus. 

    Me miehet emme hel­posti muu­ta kan­taamme, ja niin kauan kuin nais­ten ase­ma on alis­tet­tu, väestön kasvu jatkuu. Ja viisaam­mat ihmiset tuhoa­vat maa­pal­loa vähem­män. Joten tääl­lä olisi vähem­män ihmisiä ja siitä pienem­mästä määrästä olisi isom­pi osa älykkäämpiä. 

    Hitaampi, mut­ta vaikut­tavampi tapa ilmas­ton läm­pen­e­miseen, kuten mon­een muuhunkin ongelmaan.

  70. Minä taas olen sel­l­aisel­la lin­jal­la että on käytän­nössä estet­tävä ihmis­ten muut­to esimerkik­si suomeen muual­ta. Maa­pal­lol­la kun on aivan liikaa ihmisiä jo nyt, olemme vain yksi nisäkäs.

  71. Osmo Hyvä…
    Kiitos tästä tämänker­tais­es­ta blogikir­joituk­ses­tasi. Se kiin­nit­ti huomioni blogi­isi ja luinkin sit­ten ker­ral­la use­ampia kir­joituk­si­asi, ne oli­vat hyvin valai­se­via (taval­laan).
    Pääl­lim­mäisenä mielessäni on, että aja­tus miljoonien ihmis­ten asut­tamis­es­ta Suomeen on vain sta­tusa­jat­telun tuo­to­s­ta ja sinäl­lään se ei juurikaan kos­ke­ta real­is­mia tai tuo siihen lisäarvoa.
    Ymmär­rän toki, että näitä tämänkaltaisia ske­naar­i­oi­ta on hauskaa ja viihdyt­tävää kehitellä.
    Mut­ta eikös kuitenkin olisi ole­mas­sa myös oikeitakin ongelmia johon voisit tar­mosi suunnata?

  72. Mik­si ilmas­ton­muu­tok­sen vas­tai­sis­sa toimis­sa ei ote­ta todel­lisia keino­ja kuten syn­tyvyy­den sään­nöste­ly eri­tyis­es­ti Afrikas­sa, met­sit­tämi­nen ja ydin­voima käyt­töön, ilmeis­es­ti hätää ei pide­täkään kovin suurena?

    Nykyi­nen raken­nuskan­ta ja infra on raken­net­tu reilus­sa viidessäkymme­nessä vuodessa ja se ennätetään kyl­lä tehdä uud­estaan ennen kuin pahim­mat läm­pöti­lan­nousuen­nus­teet voisi­vat toteutua. 

    Pieni huo­mau­tus: Himala­jan vuoris­ton jäätiköi­den sulami­nen ei vähen­nä vaan lisää vet­tä sen vaiku­tusalueel­la ole­vis­sa jois­sa. Sin­nekin voi rak­en­taa tarvit­taes­sa vesivarastoja.

    Voi tietysti kysyä sitäkin, että mik­si ihmiskun­ta ei ole varautunut parem­min ilmas­ton vai­htelui­hin, joi­ta tapah­tuu ja on tapah­tunut luon­nos­taankin his­to­ri­al­lise­na aikana ja vielä voimakkaam­min ennen sitä.

  73. Kiitos Osmo hyvästä kir­joituk­ses­ta, olen itsekin poht­in­ut mitkä ilmas­ton­muu­tok­sen vaiku­tuk­set saat­taisi­vat olla ihmisille pidem­mäl­lä aikavälil­lä. Liian usein ilmas­ton­muu­tok­sen yhtey­dessä puhutaan jääkarhuista ja ekosys­teemeistä, vaik­ka ne eivät arjes­sa kamp­pail­e­vaa ihmistä kovin paljon liiku­ta tässä ja nyt. Mut­ta kun esille nos­te­taan ihmisi­in itseen­sä kohdis­tu­vat vaiku­tuk­set, asi­aan alkaa löy­tyä mie­lenki­in­toa. Sen voi huo­ma­ta kom­ment­tien paljoud­es­ta tässä viestiketjussa.

    Iso osa kom­men­toi­jista pitää ongel­mana suur­ta väestönkasvua kehit­tyvis­sä mais­sa, ja ehdot­ta­vat sen hillit­semistä ratkaisuna uhkaavi­in väestön muut­toli­ikkeisi­in. Mielestäni kyse on samas­ta, kun esimerkik­si jotkut tahot Suomes­sa halu­a­vat paran­taa suo­ma­lais­ten keskinäistä tasa-arvoa lakkaut­ta­mal­la kaik­ki veroparati­isit maail­mas­ta. Kumpikaan ei ole kovin hyvä ratkaisue­hdo­tus, sil­lä suo­ma­laisil­la ei ole tehokas­ta keinoa vaikut­taa muiden maid­en päätök­sen­tekoon ja vaik­ka olisikin, esitet­ty muu­tos ei ratkai­sisi itse ongel­maa. Molem­mis­sa tapauk­ses­sa hait­tana on, että aikaa ja toimeli­aisu­ut­ta hukataan tois­si­jaiseen puuhastelu­un, joka on pois varsi­naisen ongel­man ratkaisemisesta.

    Mielestäni jokainen, joka on huolis­saan ilmas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­se­na uhkaavas­ta maa­han­muu­tos­ta tek­isi itselleen ja muille saman­mielisille palveluk­sen, jos alka­isi edis­tää ilmas­ton­muu­tos­ta hillit­sevää poli­ti­ikkaa. Kuten Osmokin taisit viita­ta kir­joituk­ses­sasi, on nurinkurista, että maa­han­muut­toa vas­tus­ta­vat ihmiset vas­tus­ta­vat samal­la ilmas­ton­muu­tos­ta hillit­se­viä toimia, ja jopa kieltävät ilmas­ton­muu­tok­sen ole­mas­sa olon.

    Ilmas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­se­na on odotet­tavis­sa lisään­tyvää maa­han­muut­toa Suomes­sa, ja mielestäni ensisi­jainen tapa tor­jua sitä on hillitä ilmas­ton­muu­tos­ta. Siinä samal­la tulee pidet­tyä oma elinympäristö parem­mas­sa kun­nos­sa, mitä lie­nee kenenkään vaikea vastustaa.

  74. Mil­loin vihreät myön­tää että suurin ongel­ma on väestön­räjähdys siel­lä mis­sä ei pitäisi?? Ja miten tämän sivun pos­ti­tus­listal­ta pääsee pois???

  75. Ilmastopako­laisu­us on erit­täin epämääräi­nen asia, jota media hypet­tää. UNHCR ei tietääk­seni ole myöskään määritel­lyt sitä. Suosit­te­len edelleenkin luke­maan prof Hans Roslin­gin kir­jan Fak­to­jen maail­ma luvun tästä asi­as­ta. Al Gore yrit­ti saa­da hän­tä maalaile­maan kauhuku­via asi­as­ta, mut­ta fak­tapo­h­jaa ei oikein löy­tynyt. Ovatko ilmastopako­laisia suo­ma­laiset jot­ka muut­ta­vat talvek­si Espan­jaan tai Por­tu­gali­in ? Ehkä ovat enem­män veropoko­laisia. Syyr­i­an pako­laisu­ut­ta on yritet­ty selit­tää myös ilmas­ton­muu­tok­sel­la, mut­ta on var­maan erit­täin pieni tek­i­jä. Suurem­pi lie­nee maan kaoot­ti­nen sotati­lanne ja näköalat­to­muus. Kuiv­u­ut­ta voi olla enem­män, mut­ta perisyy siihen on se, että Turk­ki on padon­nut Syyr­i­aan vir­taavia iso­ja jokia.

    Ilmas­ton­muu­tok­sel­la on myös posi­ti­ivisia vaiku­tuk­sia. Stan­fordin yliopis­ton tutkimuk­sen mukaan siitä ovat eniten hyö­tyneet pohjoiset maat kuten Suo­mi, Ruot­si, Nor­ja ja Kana­da. Myös Sahe­lin alue on alka­nut vihertää enem­män (green­ing of Sahara). Sateet vai­h­ta­vat paikkaansa.

    Perisyy pako­laisu­u­teen on mielestäni lähin­nä räjähdys­mäi­nen väestönkasvu. Jos meitä olisi 3,5 mrd ei olisi hätää, nyt väestö kas­vaa mil­jardil­la 12 vuodessa. Ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen kor­reloi häm­mästyt­tävän hyvin nykyisen väestönkasvun kanssa. Tämä pitäisi myös vihrei­den tunnistaa.

    Ps. Aina kun puhutaan Helenin 90% fos­si­il­i­sista ener­gialähteistä Osmo kään­tää puheen turpeeseen. Mik­si Helen vitkut­telee ja Helsin­ki alen­taa hal­van kivi­hi­ilen avul­la veroäyriään. Myöskin näitä tehokkai­ta CHP-laitok­sia on kaikkial­la ja ne on kek­sit­ty jo 1940-luvun lop­ul­la teollisuudessa.

  76. Hyvä Osmo,

    Vihreät ja vasem­mis­to yleen­sä ovat likip­itäen kaik­ki ateis­min, dar­win­is­min ja luon­non­va­lin­nan kan­nat­ta­jia. Olisiko teille siis muka ongel­ma se, että luon­to hoitaisi ympäristön ylläpi­tokyvyn suh­teen liian suurek­si kas­va­neen pop­u­laa­tion kestävälle tasolle nälkäkuolemien, tau­tien ja sotien avul­la? Mis­tä läh­tien luon­non­va­l­in­ta ja luon­non tapa hoitaa pop­u­laa­tioi­ta on muut­tunut moraalisek­si ongel­mak­si vihreässä vasem­mis­tossa? Vai onko se moraa­li­nen ongel­ma vain ihmis­ten kohdal­la? Vai eikö ihmi­nen olekaan eläin muiden joukossa?

  77. Mik­sei tuo­ta kaup­pasaar­toa voisi tehdä nyt? EU kieltäy­ty­isi vaik­ka käymästä kaup­paa kaikkien maid­en kanssa, jol­la syn­tyvyys on tietyn tavoitetason

  78. Eiköhän pako­laisu­us johdu pääosin lähtö­mait­ten yhteiskun­tien toim­i­mat­to­muud­es­ta: huonos­ta poli­ti­ikas­ta (puhekielel­lä: kom­mu­nis­mista). Itse olen vaku­ut­tunut että pla­neet­tamme kykenisi elät­tämään moninker­taisen väestömäärän kun­han yhteiskun­ta­jär­jestelmät toimi­si­vat riit­tävän hyvin (vapaat markki­nat ja siihen nojaa­va päätöksentekomekanismi).

  79. Hoetaan, että tiede­maail­ma on yksimieli­nen ilmas­ton­muu­tosasiois­sa. Se olisi jo sinän­sä hyvin epäilyttävää.

    Yksimielisyyt­tä ei ole siitäkään, kuin­ka paljon CO2 kaksinker­tais­tu­mi­nen nos­taa läm­pöti­laa. Luku on kaiken aikaa alen­tunut ja ilmeis­es­ti on lähel­lä 1 C astet­ta. Jos siis läm­pöti­la kohoaisi 3 C vaatisi se CO2 pitoisu­u­den kasvua tasolle johonkin 1500 — 2000 ppm. Sinne on vielä matkaa.

    Ennusteis­sa men­nään aina uhkat edel­lä. Läm­pöti­lan nousu väistämät­tä lisää jonkin ver­ran satei­ta eivätkä ne pelkästään sademet­si­in kohdis­tu. Kuiv­u­ut­ta ennuste­taan samoin rankkasatei­ta. Huono yhdis­telmä ihmiselle, mut­ta ennus­teet ovat hyvin epävarmoja.

    Ainakin Suomes­sa on aina voitu hyvin kivikaudelta 1930-luvun lop­ulle, kun ilmas­to on ollut läm­min ja huonos­ti kun se on ollut kylmä. Keski­a­jan voimakas edis­tymi­nen tapah­tui lämpimässä ilmas­tossa. Sen jäl­keen tuli kylmem­pää ja oli vaikeuk­sia niin Suomes­sa kuin muual­lakin Euroopassa.

  80. OS taitaa olla oikeil­la jäljil­lä kun toteaa, että ” …olen tul­lut aiem­paakin vaku­ut­tuneem­mak­si siitä, ettei ole real­is­tista pysäyt­tää ilmas­ton läm­pen­e­mistä kah­teen asteeseen, puolesta­toista asteesta nyt puhumattakaan.”

    Samaa mieltä näyt­tää ole­van myös pro­fes­sori Roger A. Pielke. 

    Hän on laskenut näin: “… alcu­la­tions prove that in order to reduce the use of fos­sil ener­gy by 90 % by the year 2050, each day one 1 600 MWe nuclear pow­er plant, or 750 pieces of 4 MWe wind pow­er plants, or 14 mil­lion 295 We solar pan­els should be start­ed up.

    Ei pitäisi olla vaikea­ta ymmärtää, että noin paljon voimalaitok­sia joka päivä, 30 vuo­den ajan, ei ole mah­dol­lista startata?

    Onko siis mitään toivoa jäljellä?

    On kyl­lä: IPC­Cn poli­it­tiseen tieteeseen perus­tu­vat CO2-laskel­mat voivat hyvinkin osoit­tau­tua pääosin väärik­si ja nerokkaat insinöörit kek­sivät taas yllät­tävän hieno­ja ratkaisu­ja, niinkuin aina ennenkin.

  81. OS taitaa olla oikeil­la jäljil­lä kun toteaa, että ” …olen tul­lut aiem­paakin vaku­ut­tuneem­mak­si siitä, ettei ole real­is­tista pysäyt­tää ilmas­ton läm­pen­e­mistä kah­teen asteeseen, puolesta­toista asteesta nyt puhumattakaan.”

    Samaa mieltä näyt­tää ole­van myös pro­fes­sori Roger A. Pielke. 

    Hän on laskenut näin: “… alcu­la­tions prove that in order to reduce the use of fos­sil ener­gy by 90 % by the year 2050, each day one 1 600 MWe nuclear pow­er plant, or 750 pieces of 4 MWe wind pow­er plants, or 14 mil­lion 295 We solar pan­els should be start­ed up.

    Ei pitäisi olla vaikea­ta ymmärtää, että noin paljon voimalaitok­sia joka päivä, 30 vuo­den ajan, ei ole mah­dol­lista startata?

    Onko siis mitään toivoa jäljellä?

    On kyl­lä: IPC­Cn poli­it­tiseen tieteeseen perus­tu­vat CO2-laskel­mat voivat hyvinkin osoit­tau­tua pääosin väärik­si ja nerokkaat insinöörit kek­sivät taas yllät­tävän hieno­ja ratkaisuja.

  82. Kun koment­te­ja lukee niin huo­maa kuin­ka kaik­ki maail­man ongel­mat ovat syvästi kytkey­tyneet toisi­in­sa. Ei ratkaista yhtä jos ei ratkaista kaik­ki. Epäilen että mitään ei saa­da aikaan jos nämä kaik­ki ongel­mat ei ratkaista saman aikaises­ti, joka tun­tuu mah­dot­toma­l­ta. Asia ei ratkea jos jokainen maa hoitaa omat asiansa hyvin, vaan jos kaik­ki maat toimki­vat yhdessä, lopet­ta­vat kor­rup­tio, veroparati­isit, tyh­mät nation­al­is­mi-patri­o­tismit, sodat (sota­toimin­nat ja sota teol­lisu­us tuot­ta­vat enem­män ilmas­to­muu­toskaa­sua­ja kuin mikään muu), epä­tasaar­voisu­ut­ta, met­säkadot, luon­non monipuolisu­u­den menet­tämi­nen, merem, muovin ongel­mat ja pitkä jne. 

    Tässä näyt­tää että pyritään hyväksymään mitä tulos­sa on ja koris­te­taan ongel­maa kau­ni­il­la lisukkeil­la ja muutök­sil­la niin että sanal­lis­es­ti näyt­täisi hyväksyt­täväm­mältä ja intellek­tu­aal­lis­es­ti houkjut­tel­e­vam­mal­ta. Mut­ta Maail­ma on nälkäi­nen ja se tarvit­see ruokaa tässä ja nyt, eikä teo­ri­oi­ta ja intelek­tu­aal­isia leikke­jä huomis­es­ta ja tulev­as­ta. Teo­ria, ideat ja filosofioin­ti eivät ratkaise mitään, vaan teot. Kun on nälkä on syötävä heti, kun on jäämässä auton alle on hypät­tävä pois alta eikä jäädä pohdiskele­maan vai­h­toe­hto­ja jot­ka sovel­letaan kun asi­at ovat vielä huonom­min joten ne vaan edis­tävät kaaosta.

  83. Hei, mitä sanois­itte tämänkaltais­es­ta aloit­teesta (alla).

    Se ei lähde siitä, että väestö­painet­ta pitäisi niinkään tor­jua vaan pikem­minkin siitä, että Suo­mi voisi toimia esimerkkinä maankäytön kestäviä per­in­teitä vahvis­taville mut­ta globaalis­sa poli­ti­ikas­sa uudelle mah­dol­lisu­udelle, tee­m­ana ns. “elämän­suo­jelu­vyöhyk­keet” bio­di­ver­si­teeti­ikadonkin estämisek­si ja koul­u­laitok­si­inkin liit­tyen luo­den väyliä kaupunki­laisillekin koulu- ja oppi­laitosy­hteistyön yms. kaut­ta elonke­hän elvyttämiseen. 

    Tämän kaltainen poli­it­ti­nen pyrin­tö voisi edis­tää myös maaoikeuk­sien mah­dol­lisuuk­sia etelän mail­la vahvis­tu­valle ekstrak­tivis­mille vastapain­ok­si(?). (Tämä liit­tyy YK:n puit­teis­sa bio­di­ver­sitet­ti­sopimuk­sien ja ns. biokult­tuuris­ten oikeuk­sien edistämiseen)

    OIKEUS ELONKEHÄN ELVYTTÄMISEEN eli HUMUSTA LUOVAAN KULTTUURIIN
    — aloite jonkun­laiseen man­i­festi­in tai yhteiskun­nal­liseen lakialoit­teeseen iImas­ton ja Maan yhteisöl­li­sistä elvyt­tämistalkoi­sista tai ‑savotas­ta

    1) Ilmas­to­hätä ja bio­di­ver­si­teet­tika­to ovat saman asian kak­si puol­ta liit­tyen ihmisen ja luon­non erot­tamiseen, eikä niiden yhtey­teen. Ihmiset on irrotet­tu ja irrote­taan elävää elinympäristöä kun­nioit­tavas­ta ja vahvis­tavas­ta yhteisöl­lisyy­destä ja omavaraisu­u­teen tukeu­tu­vista keskinäi­sistä elä(ttä)vistä kokon­aisuuk­sista. Luon­nos­ta on tehty omis­tet­tavis­sa ole­va luon­non­va­ra, jota luon­non­ti­etei­den avul­la hyö­dyn­netään markki­noiden kysyn­nän mukaan – paikallistiedon selviy­tymis­per­in­tei­den merk­i­tyk­sistä piittaamatta.

    2) Kulu­tuk­sen ilmas­tokom­pen­saa­tiot on suun­nat­ta­va met­sien mon­imuo­toisu­u­den säi­lyt­tämiseen ja luomiseen ensisi­jas­sa paikallisy­hteisö­jen omaan käyt­töön ja vas­ta toi­sisi­jais­es­ti vil­je­lyyn ulko­markki­noille. Pien­imuo­toinen vil­je­ly ja moni­la­jiset ”met­säpu­u­tarhat” ovat kestäviä eläviä hiilin­ielu­ja. Niiden edis­tämi­nen tur­vaisi tule­vaisu­u­den eline­hdot ja loisi toimeen­tu­loedel­ly­tyk­siä, vähen­täisi turhaa kulut­tamista ja riip­pu­vu­ut­ta kestämät­tömästä talouskasvus­ta. Paikallisy­hteisöille, niin maal­la kuin kaupungeis­sain, on jotenkin taat­ta­va mah­dol-lisu­udet itse­hallinnol­lis­es­ti kehit­tää met­säpu­u­tarho­ja ja ruokaomavaraisuutta.

    3) Kaikille on sal­lit­ta­va (ihmis)oikeus elonke­hää elvyt­tävään, humus­ta luo­vaan ja turhaa kulu­tus­ta vähen­tävään kult­tuuri­in – elonke­hän paikalliseen jälleen­raken­nuk­seen, sen yhteisöl­liseen luomiseen ja siitä oppimiseen. Val­lit­se­va koulu­tus suun­tau­tuu ammat­tiosaamisen edis­tämiseen tuotan­to- ja kulu­tus­markki­noille jät­täen sivu­un paikallisy­hteisöl­lisen yhteistyön kehit­tämisen ja yhteisöl­liset perin­netaidot uusi­u­tu­vien luon­non­va­ro­jen käytössä. Kaikille ihmisille on kuitenkin luo­ta­va käytän­nön edel­ly­tyk­set ja mah­dol­lisu­udet osal­lis­tua ”ilmas­ton ja elinympäristön elvyt­tämistalkoisi­in tai ‑savot­taan” omak­si ja yhteisöl­lisek­si ”elonke­hän jälleenrakennusopiksi”. 

    4) Ns. ”vihreän infra­struk­tu­urin” edis­tämisek­si tarvi­taan viral­lis­ten ja paikallisy­hteisö­jen luon­non­suo­jelu­aluei­den ympärille puskurivyöhykkeitä ja niiden välille käytäviä, jois­sa bio­di­ver­si­teet­ti voi elpyä ja lajis­to siir­tyä alueil­ta toisille ilmas­ton­muu­tok­sen edetessä. Julkisel­la val­lal­la on vas­tu­un­sa ns. infra­struk­tu­urien kehit­tämisessä ja näin myös bio­di­ver­si­teet­tiä tur­vaa­van ns. ”vihreän infra­struk­tu­urin” suh­teen. Näil­lä alueil­la ihmisil­lä olisi olta­va mah­dol­lisu­us päästä luo­vaan yhtey­teen kestävien elämän­per­in­tö­jen kanssa ja luo­maan ”inhimil­listä” vihreää infra­struk­tu­uria tai pikem­minkin ”elämän­suo­jelu­vyöhykkeitä”.

    5) Täl­laisil­la ”elämän­suo­jelu­vyöhykkeil­lä” ihmisen yhteys elävään elinympäristöön voidaan palaut­taa tuke­mal­la siirtymistä
    (a) maat­aloudessa luo­mu- ja peltometsäviljelyyn
    (b) met­sän­hoi­dos­sa jatku­vaan kas­vatuk­seen ja met­sien moninaiskäyttöön
    © met­säpu­u­tarhoi­hin tai puu­tarhamet­si­in, ihmis­ten mökit­tämään tai asut­ta­maan, ekol­o­gis­es­ti kestävään ja mon­imuo­tois­es­ti elävään ”inhimil­liseen vihreään infra­struk­tu­uri­in”, jon­ka edis­tämiseen maan- ja met­sän­o­mis­ta­jat, julki­nen val­ta ja yksi­tyiset tahot (yri­tyk­set, koulupi­ir­it, vapaae­htoiset perin­netaita­jat, kiin­nos­tuneet yksilöt ja yhteisöt) voivat osallistua.

    6) Koulu­jen, oppi­laitosten ja vapaae­htois­t­en ym. tuel­la näille alueille voidaan perus­taa met­säpu­u­tarho­ja ja puu­tarhamet­siä kehit­tämäl­lä koulutus‑, asu­tus- ja mökkikyläsi­ir­toloi­ta ja seu­tu­ja, joi­hin ihmiset voivat halutes­san aset­tua pysyväm­minkin. Näil­lä alueil­la rak­en­t­a­mi­nen poh­jau­tuu ensisi­jas­sa paikallis­ten luon­non­ma­te­ri­aalien käyt­töön vail­la vält­tämätön­tä riip­pu­vaisu­ut­ta ns. kun­nal­lis­tekni­ikas­ta. Kaupunkik­oulut voivat verkot­tua maaseu­tuk­oulu­jen kanssa tai yksit­täiset oppi­laat mökkiy­hteyk­sien­sä kaut­ta perheineenkin.

    7) ”Elämän­suo­jelu­vyöhyk­keet” tar­joa­vat luon­non­ti­etei­den, his­to­ri­an, taiteen, käsi­työn, ter­vey­den­hoidon, sosi­aal­i­työn, kotout­tamisen yms. inte­groivia oppi-mis­mah­dol­lisuuk­sia ja eri­laisia toimeen­tu­lop­er­spek­ti­ive­jä, jot­ka eivät perus­tu niinkään rahat­alouteen kuin ”maalle omis­tau­tu­miseen” ja omavarais­tu­miseen. Yhteys paikallis­ten taho­jen kanssa kar­tut­taa ymmär­rystä myös kestävän elämän perin­netaito­jen ja näke­mys­ten suhteen.

    8) Täl­laisille ”vihreän infra­struk­tu­urin jälleen­raken­nusalueille” voidaan muo­dostaa uusia maankäyttö‑, kaavoitus‑, raken­nus- ja sote-kokeilu­ja ja ‑normis­to­ja, jot­ka tukeu­tu­vat paikallisen mon­imuo­toisu­u­den vahvis­tamiseen sekä sen tun­temiseen ja hyö­dyn­tämiseen. – Näille ”vas­takkaise­na” ver­tailuko­htana ovat rahat­aloudel­lisen globaal­isaa­tion myötä yleistyvät ns. ”eri­ty­istalousvyöhyk­keet” (Spe­cial Eco­nom­ic Zones, SEZ), jois­sa työn­tek­i­jöi­den ja ympäristön oikeudet on syrjäytetty.

    9) Kan­sain­väli­sis­sä sopimuk­sis­sa ja oikeuk­sis­sa alku­peräiskan­soil­la ja paikallisy­hteisöil­lä on eri­ty­isoikeuk­sia, joi­ta vas­taav­il­la tavoin elinympäristön bio­div­er-siteetin kanssa tas­apain­os­sa elävät moder­nit ekokylät voivat pyrk­iä sovelta­maan. Mikäli paikallisy­hteisöjä tuet­taisi­in met­säpu­u­tarho­jen perus­tamises­sa bio­di­ver­si­teetin palaut­tamisek­si ja ruoka­su­v­eren­i­teetin edis­tämisek­si, ne voisi­vat ennen­pitkää luo­da vas­taa­vat paikallisti­etämyk­selle perus­tu­vat tapansa, joiden avul­la bio­di­ver­si­teet­ti­in tukeu­tu­vat toimeen­tu­lo­muodot voitaisi­in kan­sain­välisen lain ja kan­sain­välis­ten sopimusten mukaises­ti turvata.

    10) Mikäli Suo­mi (tai X maa) voisi edis­tää täl­laisia ”ilmas­ton- ja elämän­suo­jelu-vyöhykkeitä”, voisi se toimia kan­sain­välis­es­ti merkit­tävänä esimerkkinä ilmas­ton-muu­tok­sen tor­jun­nas­sa ihmis- ja yhteisöoikeuk­sia edis­täväl­lä tavalla.

    1. Kait­su:
      Hei, mitä sanois­itte tämänkaltais­es­ta aloit­teesta (alla).

      Se ei lähde siitä, että väestö­painet­ta pitäisi niinkään tor­jua vaan pikem­minkin siitä, että Suo­mi voisi toimia esimerkkinä maankäytön kestäviä per­in­teitä vahvis­taville mut­ta globaalis­sa poli­ti­ikas­sa uudelle mah­dol­lisu­udelle, tee­m­ana ns. ”elämän­suo­jelu­vyöhyk­keet” bio­di­ver­si­teeti­ikadonkin estämisek­si ja koul­u­laitok­si­inkin liit­tyen luo­den väyliä kaupunki­laisillekin koulu- ja oppi­laitosy­hteistyön yms. kaut­ta elonke­hän elvyttämiseen. 

      Tämän kaltainen poli­it­ti­nen pyrin­tö voisi edis­tää myös maaoikeuk­sien mah­dol­lisuuk­sia etelän mail­la vahvis­tu­valle ekstrak­tivis­mille vastapain­ok­si(?). (Tämä liit­tyy YK:n puit­teis­sa bio­di­ver­sitet­ti­sopimuk­sien ja ns. biokult­tuuris­ten oikeuk­sien edistämiseen)

      OIKEUS ELONKEHÄN ELVYTTÄMISEEN eli HUMUSTA LUOVAAN KULTTUURIIN
      –aloite jonkun­laiseen man­i­festi­in tai yhteiskun­nal­liseen lakialoit­teeseen iImas­ton ja Maan yhteisöl­li­sistä elvyt­tämistalkoi­sista tai ‑savotas­ta

      1) Ilmas­to­hätä ja bio­di­ver­si­teet­tika­to ovat saman asian kak­si puol­ta liit­tyen ihmisen ja luon­non erot­tamiseen, eikä niiden yhtey­teen. Ihmiset on irrotet­tu ja irrote­taan elävää elinympäristöä kun­nioit­tavas­ta ja vahvis­tavas­ta yhteisöl­lisyy­destä ja omavaraisu­u­teen tukeu­tu­vista keskinäi­sistä elä(ttä)vistä kokon­aisuuk­sista. Luon­nos­ta on tehty omis­tet­tavis­sa ole­va luon­non­va­ra, jota luon­non­ti­etei­den avul­la hyö­dyn­netään markki­noiden kysyn­nän mukaan – paikallistiedon selviy­tymis­per­in­tei­den merk­i­tyk­sistä piittaamatta.

      2) Kulu­tuk­sen ilmas­tokom­pen­saa­tiot on suun­nat­ta­va met­sien mon­imuo­toisu­u­den säi­lyt­tämiseen ja luomiseen ensisi­jas­sa paikallisy­hteisö­jen omaan käyt­töön ja vas­ta toi­sisi­jais­es­ti vil­je­lyyn ulko­markki­noille. Pien­imuo­toinen vil­je­ly ja moni­la­jiset ”met­säpu­u­tarhat” ovat kestäviä eläviä hiilin­ielu­ja. Niiden edis­tämi­nen tur­vaisi tule­vaisu­u­den eline­hdot ja loisi toimeen­tu­loedel­ly­tyk­siä, vähen­täisi turhaa kulut­tamista ja riip­pu­vu­ut­ta kestämät­tömästä talouskasvus­ta. Paikallisy­hteisöille, niin maal­la kuin kaupungeis­sain, on jotenkin taat­ta­va mah­dol-lisu­udet itse­hallinnol­lis­es­ti kehit­tää met­säpu­u­tarho­ja ja ruokaomavaraisuutta.

      3) Kaikille on sal­lit­ta­va (ihmis)oikeus elonke­hää elvyt­tävään, humus­ta luo­vaan ja turhaa kulu­tus­ta vähen­tävään kult­tuuri­in – elonke­hän paikalliseen jälleen­raken­nuk­seen, sen yhteisöl­liseen luomiseen ja siitä oppimiseen. Val­lit­se­va koulu­tus suun­tau­tuu ammat­tiosaamisen edis­tämiseen tuotan­to- ja kulu­tus­markki­noille jät­täen sivu­un paikallisy­hteisöl­lisen yhteistyön kehit­tämisen ja yhteisöl­liset perin­netaidot uusi­u­tu­vien luon­non­va­ro­jen käytössä. Kaikille ihmisille on kuitenkin luo­ta­va käytän­nön edel­ly­tyk­set ja mah­dol­lisu­udet osal­lis­tua ”ilmas­ton ja elinympäristön elvyt­tämistalkoisi­in tai ‑savot­taan” omak­si ja yhteisöl­lisek­si ”elonke­hän jälleenrakennusopiksi”. 

      4) Ns. ”vihreän infra­struk­tu­urin” edis­tämisek­si tarvi­taan viral­lis­ten ja paikallisy­hteisö­jen luon­non­suo­jelu­aluei­den ympärille puskurivyöhykkeitä ja niiden välille käytäviä, jois­sa bio­di­ver­si­teet­ti voi elpyä ja lajis­to siir­tyä alueil­ta toisille ilmas­ton­muu­tok­sen edetessä. Julkisel­la val­lal­la on vas­tu­un­sa ns. infra­struk­tu­urien kehit­tämisessä ja näin myös bio­di­ver­si­teet­tiä tur­vaa­van ns. ”vihreän infra­struk­tu­urin” suh­teen. Näil­lä alueil­la ihmisil­lä olisi olta­va mah­dol­lisu­us päästä luo­vaan yhtey­teen kestävien elämän­per­in­tö­jen kanssa jalu­o­maan ”inhimil­listä” vihreää infra­struk­tu­uria tai pikem­minkin ”elämän­suo­jelu­vyöhykkeitä”.

      5) Täl­laisil­la ”elämän­suo­jelu­vyöhykkeil­lä” ihmisen yhteys elävään elinympäristöön voidaan palaut­taa tuke­mal­la siirtymistä
      (a) maat­aloudessa luo­mu- ja peltometsäviljelyyn
      (b) met­sän­hoi­dos­sa jatku­vaan kas­vatuk­seen ja met­sien moninaiskäyttöön
      © met­säpu­u­tarhoi­hin tai puu­tarhamet­si­in, ihmis­ten mökit­tämään tai asut­ta­maan, ekol­o­gis­es­ti kestävään ja mon­imuo­tois­es­ti elävään ”inhimil­liseen vihreään infra­struk­tu­uri­in”, jon­ka edis­tämiseen maan- ja met­sän­o­mis­ta­jat, julki­nen val­ta ja yksi­tyiset tahot (yri­tyk­set, koulupi­ir­it, vapaae­htoiset perin­netaita­jat, kiin­nos­tuneet yksilöt ja yhteisöt) voivat osallistua.

      6) Koulu­jen, oppi­laitosten ja vapaae­htois­t­en ym. tuel­la näille alueille voidaan perus­taa met­säpu­u­tarho­ja ja puu­tarhamet­siä kehit­tämäl­lä koulutus‑, asu­tus- ja mökkikyläsi­ir­toloi­ta ja seu­tu­ja, joi­hin ihmiset voivat halutes­san aset­tua pysyväm­minkin. Näil­lä alueil­la rak­en­t­a­mi­nen poh­jau­tuu ensisi­jas­sa paikallis­ten luon­non­ma­te­ri­aalien käyt­töön vail­la vält­tämätön­tä riip­pu­vaisu­ut­ta ns. kun­nal­lis­tekni­ikas­ta. Kaupunkik­oulut voivat verkot­tua maaseu­tuk­oulu­jen kanssa tai yksit­täiset oppi­laat mökkiy­hteyk­sien­sä kaut­ta perheineenkin.

      7) ”Elämän­suo­jelu­vyöhyk­keet” tar­joa­vat luon­non­ti­etei­den, his­to­ri­an, taiteen, käsi­työn, ter­vey­den­hoidon, sosi­aal­i­työn, kotout­tamisen yms. inte­groivia oppi-mis­mah­dol­lisuuk­sia ja eri­laisia toimeen­tu­lop­er­spek­ti­ive­jä, jot­ka eivät perus­tu niinkään rahat­alouteen kuin ”maalle omis­tau­tu­miseen” ja omavarais­tu­miseen. Yhteys paikallis­ten taho­jen kanssa kar­tut­taa ymmär­rystä myös kestävän elämän perin­netaito­jen ja näke­mys­ten suhteen.

      8) Täl­laisille ”vihreän infra­struk­tu­urin jälleen­raken­nusalueille” voidaan muo­dostaa uusia maankäyttö‑, kaavoitus‑, raken­nus- ja sote-kokeilu­ja ja ‑normis­to­ja, jot­ka tukeu­tu­vat paikallisen mon­imuo­toisu­u­den vahvis­tamiseen sekä sen tun­temiseen ja hyö­dyn­tämiseen. – Näille ”vas­takkaise­na” ver­tailuko­htana ovat rahat­aloudel­lisen globaal­isaa­tion myötä yleistyvät ns. ”eri­ty­istalousvyöhyk­keet” (Spe­cial Eco­nom­ic Zones, SEZ), jois­sa työn­tek­i­jöi­den ja ympäristön oikeudet on syrjäytetty.

      9) Kan­sain­väli­sis­sä sopimuk­sis­sa ja oikeuk­sis­sa alku­peräiskan­soil­la ja paikallisy­hteisöil­lä on eri­ty­isoikeuk­sia, joi­ta vas­taav­il­la tavoin elinympäristön bio­div­er-siteetin kanssa tas­apain­os­sa elävät moder­nit ekokylät voivat pyrk­iä sovelta­maan. Mikäli paikallisy­hteisöjä tuet­taisi­in met­säpu­u­tarho­jen perus­tamises­sa bio­di­ver­si­teetin palaut­tamisek­si ja ruoka­su­v­eren­i­teetin edis­tämisek­si, ne voisi­vat ennen­pitkää luo­da vas­taa­vat paikallisti­etämyk­selle perus­tu­vat tapansa, joiden avul­la bio­di­ver­si­teet­ti­in tukeu­tu­vat toimeen­tu­lo­muodot voitaisi­in kan­sain­välisen lain ja kan­sain­välis­ten sopimusten mukaises­ti turvata.

      10) Mikäli Suo­mi (tai X maa) voisi edis­tää täl­laisia ”ilmas­ton- ja elämän­suo­jelu-vyöhykkeitä”, voisi se toimia kan­sain­välis­es­ti merkit­tävänä esimerkkinä ilmas­ton-muu­tok­sen tor­jun­nas­sa ihmis- ja yhteisöoikeuk­sia edis­täväl­lä tavalla.

      Jos tuo oli vakavasti tehty Suomea koske­va esi­tys, niin pari huomiota:

      Olete­taan läm­pöti­lan nou­se­van par­il­la asteel­la. Kan­nat­taako yrit­tää museoi­da luon­to sel­l­aisek­si kuin se on nykyläm­pöti­las­sa. Kasvis­to ja eläin­la­jis­to tulee muut­tumaan ja sopeu­tu­maan uusi­in olo­suhteisi­in. (Kes­ki-Euroopan lehtipu­ut, vil­lisi­ka, hyön­teiset joi­ta ei enää talvi tapa ym) Hirveä työ yrit­tää säi­lyt­tää luon­to nykyisen­laise­na kun ilmas­to muuttuu.

      Jatku­va kas­va­tus ei ole bore­aalisen havumet­sävyöhyk­keen luon­tainen met­sän biol­o­gisen kehit­tymisen muoto.

      Pel­tomet­sävil­je­ly. Oletko yrit­tänyt kas­vat­taa perunaa tai porkkanaa met­sän var­jos­tuk­ses­sa? Sopii sinne mis­sä on ylen­määrin aurinkoa ja kuiv­aa. Suomes­sa aurinko on mata­lal­la ja vesi ei rajoi­ta. Jos puhutaan yksit­täi­sistä hedelmäpuista niin se on eri asia (jos ei olisi jäniksiä).

      Onhan tämän­ta­paisia Eko-kom­muune­ja ollutkin. Tyhjiä kyläk­oulu­ja riit­tää uusillekin idealisteille.

    2. “Se ei lähde siitä, että väestö­painet­ta pitäisi niinkään tor­jua vaan pikem­minkin siitä, että Suo­mi voisi toimia esimerkkinä … ”

      En ota kan­taa varsi­naiseen ehdo­tuk­seesi, mut­ta lainat­tuun lauseeseesi otan. Nimit­täin sil­loin kun Suomea ehdote­taan toim­i­maan sik­si, että annetaan muille esimerkkiä, ollaan jo lähtöko­htais­es­ti pahasti vääril­lä jäljillä. 

      Meistä voi tun­tua, että muut maat seu­raa­vat uteliaina, mitä kaikkea me tääl­lä Suomes­sa teemme. Kun ottaa huomioon, että tyyp­il­lisessä Kes­ki-Euroopan sanomale­hdessä meistä on pikku uuti­nen pari ker­taa vuodessa, mit­ta­suhde tulee realistisemmaksi.

      Suomen omien toimien pitää olla kan­nat­tavia Suomea itseään ajatellen. Sil­lä seikalla, että sat­tuisiko jokin muu maa odotusten vas­tais­es­ti otta­maan meistä esimerkkiä, ei ole päätök­siä tehtäessä mitään painoarvoa.

  84. Lisä­point­ti­na vielä ote Lasse Nord­lundin teok­ses­ta ”Elämämme perusteista”:

    Talousjo­hta­jat saat­ta­vat puhua maat­alouden yli­tuotan­nos­ta, mut­ta tämä kuvaa vain markki­noil­la ole­vien hyödykkei­den suur­ta määrää kysyn­tään näh­den. Todel­lisem­pi tilanne luon­non kannal­ta on se, että meil­lä val­lit­see alku­tuotan­nos­sa his­to­ri­an pahin ali­tuotan­to. Käytämme yhden ruokayk­sikön tuot­tamiseen sato­ja ker­to­ja enem­män ener­giaa kuin kivikausi-ihmi­nen. Hin­tapoli­ti­ikan puit­teis­sa saate­taan säädel­lä hin­nat vakaik­si esimerkik­si tuhoa­mal­la osa tode­tus­ta “yli­tuotan­nos­ta”, mikä huonon­taa entu­ud­estaan elämämme ener­giataset­ta. Maat­alous, joka oli ennen uusi­u­tu­van ener­gian tal­teenot­ta­ja, on nykyään suuri uusi­u­tu­mat­tomien ener­gian käyttäjiä.

    Suomes­sa yksi ihmi­nen tarvit­see yllät­tävän vähän vil­je­ly­maa­ta pysyäk­seen ruois­sa koko vuo­den ilman lisäos­to­ja. Siihen riit­tää noin 5 aaria (500 neliömetriä), jos käy sienessä ja mar­jas­sa ja osaa olla vaatimaton. 

    http://omavaraopisto.fi/wp-content/uploads/2017/12/ElämämmePerusteista_3_2010.pdf

    Jospa maa­han­muut­ta­jat pää­si­sivät mukaan elonke­hän elvy­tyk­sen käytän­töi­hin tääl­lä, halu­a­si­vat he arvat­tavasti välitt­tää humus­ta luo­vaa kult­tuuria (joka heiltä on jo tuhot­tu) uudelleen omillekin kotomailleen jol­lain taval­la, johon koke­muk­set tääl­lä antaisi­vat osviittaa.

    Humuk­seltaan kuiv­uneet tai menete­tyt maaperät vaa­ti­vat uudelleen­hedelmöi­tys­tä ja sopivien var­jostavien puiden kas­va­tus­ta muulle kasvullisu­udelle. Näi­hin on luo­tu mon­en­laisia ns. ”per­maḱult­tuurisia” tai ”agroekol­o­gisia” toim­intat­apo­ja, jot­ka eivät ole otta­neet tuul­ta pur­jeisi­in­sa, kos­ka ovat enem­mänkin paikallisy­hteisö­jen ihmisvoimaista poh­jatyötä vaa­tivia teol­lisen maat­alouden sijaan. 

    Maaoikeudet ovat tietenkin kaikkien rauhan­neu­vot­telu­jen ydinkysymyk­siä – ja hel­posti ohi paikallis­ten perin­netaito­jen ja ‑yhteisö­jen, joiden paikallisti­etoa ja osal­lisu­ut­ta juurikin tarvit­taisi­in. Nyt tarvi­taan talousa­jat­telun muu­tos­ta jonk­i­nasteista omavaraisu­ut­ta ylläpitäväk­si ja vai­h­dan­tat­alouden muo­to­jen tms. oikeut­tamisek­si myös.

  85. Mikäli pyrkimyk­senä olisi luon­nehti­mani ”elonke­hän elvy­tys­savot­ta”, aka­teemisia maa­han­muut­ta­jia ei pelkästään tarvit­taisi. Hekin ja ainakin hei­dän per­heen­jäse­nen­sä voisi­vat osal­lis­tua maan elin­voiman elvyt­tämiseen. Nyt on kysymys mah­dol­lisu­ud­es­ta val­tavi­in väestö­paineisi­in etelästä ja mon­isukupolvis­es­ta per­spek­ti­ivistä. Eikä vain Suomeen. 

    Jospa maa­han­muut­ta­jat pää­si­sivät mukaan elonke­hän elvy­tyk­sen käytän­töi­hin tääl­lä, halu­a­si­vat he arvat­tavasti välitt­tää humus­ta luo­vaa kult­tuuria (joka heiltä on jo tuhot­tu) uudelleen omillekin kotomailleen eri tavoin, johon koke­muk­set tääl­lä antaisi­vat osviittaa.

    Humuk­seltaan kuiv­uneet tai menete­tyt maaperät vaa­ti­vat uudelleen­hedelmöi­tys­tä ja sopivien var­jostavien puiden kas­va­tus­ta muulle kasvullisu­udelle. Näi­hin on luo­tu mon­en­laisia ns. ”per­maḱult­tuurisia” tai ”agroekol­o­gisia” toim­intat­apo­ja, jot­ka eivät ole otta­neet tuul­ta pur­jeisi­in­sa, kos­ka ovat enem­mänkin paikallisy­hteisö­jen ihmisvoimaista poh­jatyötä vaa­tivia teol­lisen maa- tai talouden sijaan. 

    Suomes­sa yksi ihmi­nen tarvit­see yllät­tävän vähän vil­je­ly­maa­ta pysyäk­seen ruois­sa koko vuo­den ilman lisäos­to­ja. Siihen riit­tää noin 5 aaria (500 neliömetriä), jos käy sienessä ja mar­jas­sa ja osaa olla vaatimaton.
    http://omavaraopisto.fi/wp-content/uploads/2017/12/ElämämmePerusteista_3_2010.pdf

    Viit­taami­nen siihen, että tapah­tu­mat Suomes­sa eivät juurikaan maail­mal­la ketään kiin­nos­ta, niin tämänkaltainen maaperän elvy­tyk­seen liit­tyvä toimeen­tu­lopoli­it­ti­nen strate­gia voisi kyl­lä herät­tää kiin­nos­tus­ta, ainakin yhteiskun­nal­li­sis­sa liikkeis­sä. Tarvi­taan talousa­jat­telun muu­tos­ta jonk­i­nasteista hiiltä maaperään sito­vaa omavaraisu­ut­ta ylläpitäväk­si ja vai­h­dan­tat­alouden muo­to­jen tms. oikeut­tamisek­si myös.

    Vain tämän suun­taisel­la ihmisiä asut­taval­la ja työl­listäväl­lä per­spek­ti­ivil­lä voidaan myös paikallis­es­ti tutkia sopeu­tu­mista ilmas­ton­muu­tok­sen vaiku­tuk­si­in myös monivuo­tis­ten kasvien ja puiden vil­je­lyn sekä ekol­o­gis­ten käytävien käytävien kehit­tämisen suh­teen. Suo­mi ei ole luon­nos­taan mil­lään perus­teel­la monokult­tuuri- ja pääte­hakku­umet­sien maa — ja ilmas­ton­muu­tok­sen myötä toiv­ot­tavasti vielä vähemmän!

  86. Kun nykyään väestönkasvun rajoit­tamisel­la ei tun­nu ole yhtään mitään väliä, niin on oikeas­t­aan aivan turha miet­tiä, paljonko meren pin­ta nousee tai oikeas­t­aan mitään muu­takaan. Ollaan tässä niin kauan kunnes koko maa­pal­lo on tuhot­tu. Hybrid­it, fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käytön vähen­tämi­nen on höpö höpöä ja lil­lukan­var­sia. Pelkkää somistusta. 

    Tiedän, että näin ei saisi sanoa. Ei saa vaa­tia afrikkalaisia rajoit­ta­maan lisään­tymistään (Afrikan väk­iluku on liki nelink­er­tais­tu­mas­sa vuo­teen 2100 men­nessä). WWF:n edus­ta­ja oli sähkö­postis­saan sitä mieltä, että Afrikan väestönkasvul­la ei ole kuin vähän merk­i­tys­tä. Valkoinen het­eromies on tähän kaik­keen syyllinen. 

    Sanovat, että hybridikin on hyvä jut­tu, mut­ta olet­teko istah­ta­neet koskaan vaikka­pa käyte­tyn Toy­ota Aurik­sen kuskin penkille ja tsekan­neet ajoti­etokoneen ilmoit­ta­maan keskiku­lu­tus­ta? Mut­ta hybrid on nyt muo­tia ja maail­ma sil­lä poli­tikko­jen mielestä pelas­tuu. Suomenkin kuulem­ma kuu­luisi olla hiilineu­traali vuon­na 2035. Höpö höpöä; koko ajan päästöt on kasvus­sa ja puhu­mal­la ne ei alas tule. Eikä Suomen tekemisil­lä muu­toinkaan mitään merk­i­tys­tä ole.

  87. Olen ollut maa­han­muut­tokri­it­ti­sis­sä porukois­sa aika alus­ta asti mukana, vaik­ka en mikään varsi­nainen teamipelaa­ja olekaan.

    Ihmette­len mikä hinku suurel­la osal­la maa­han­muut­tokri­it­ti­sistä on nos­taa ilmas­ton läm­pöti­laa niin, että koko Afrik­ka tyh­je­nee Euroop­paan. Tiedän toki, että olette onnis­tuneet sug­geroimaan itsenne usko­maan että ei mitään ilmas­ton läm­pen­e­mistä tapah­du tai se ei ainakaan johdu ihmis­es­tä. Mut­ta itse-sug­ges­tion (=joukko­type­r­yys) ei ole mikään tae tiedosta.

    Tun­tuu että teille ei yhteinen hyvä (huoli hait­ta­maa­han­muu­tos­ta) merk­itse sen enem­pää kuin ydin­voimaa vas­tus­taval­la vihreäl­lä huoli ilmas­ton lämpenemisestä.

  88. Onko type­r­äm­pää nähty.
    Ei ital­ialais­ten tarvitse “varas­toi­da” vet­tä Sveit­si­in. Vesi ei ole peräisin jäätiköistä vaan se on peräisin sateista Sveit­sis­sä. Se että vesi välil­lä jää­tyy ei muu­ta asi­aa. Jos vesi olsi peräisin jäätiköistä niin se olisi lop­punut jo kauan kauan sit­ten. Ja mis­tähän ne jäätiköt tulivatkaan?
    Sama kos­kee Tiibettiä.
    Siis ensin sataa vet­tä joka jää­tyy ja sit­ten vesi sulaa ja vir­taa alas vuorilta.
    Sveit­sis­sä sataa myös kesäisin, aivan riittävästi.
    Kuten Tiibetissäkin.

    Vain kaupunki­laisvirhe voi ajatel­la noin typerästi.

    1. Ei ital­ialais­ten tarvitse ”varas­toi­da” vet­tä Sveit­si­in. Vesi ei ole peräisin jäätiköistä vaan se on peräisin sateista Sveitsissä.

      Nyty talvel­la satanut vesi — siis lumi — sulaa hitaasti pitkin kesää ja vet­tä riit­tää Po-joerssa koko vuodek­si Jos jäätiköt sul­vat, kevät­tul­vat ovat iso­ja ja eloku­us­sa Po-joe4s­sa ei ole vet­tä. Sama vika Tibetin alueella.

      1. Vet­tä riit­tää Sveit­sistä Po-jokeen tasan sen ver­ran kuin Sveit­si­in sataa lume­na tai vetenä.
        Jäätiköi­den sulamisel­la ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

        Tilanne ei siitä muu­tu vaik­ka jäätiköitä ei edes olisi.
        Samal­la täy­tyy myös muis­taa että on hirveästi uhkail­tu sil­lä kuin­ka sateet lisään­tyvät “ilmas­ton­muu­tok­sen” takia kos­ka meret lämpenevät.
        Jos Ilmake­hän läm­pöti­la nousee niin hai­h­tu­mi­nen lisään­tyy ja siitä seu­raa juuri tuo “uhat­tu” satei­den lisään­tymi­nen. Siis jos ilmake­hä lämpenee.
        Eli loogis­es­ti myös Sveit­si­in sataa enem­män ja vet­tä riit­tää. Ja kos­ka sade tulee edelleen talvisin lume­na kun ollaan korkeal­la niin se tarkoit­taa että se ei heti valu tul­v­ina alas.
        Sil­lä ei kai “ilmas­ton­läm­pen­e­m­i­nen” tarkoi­ta että 2–3000 m korkeudessikin on niin läm­mintä ympäri vuo­den että lumi sulaa pois?

  89. Jocke Ranta­nen:
    Vet­tä riit­tää Sveit­sistä Po-jokeen tasan sen ver­ran kuin Sveit­si­in sataa lume­na tai vetenä.
    Jäätiköi­den sulamisel­la ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

    Tilanne ei siitä muu­tu vaik­ka jäätiköitä ei edes olisi.
    Samal­la täy­tyy myös muis­taa että on hirveästi uhkail­tu sil­lä kuin­ka sateet lisään­tyvät ”ilmas­ton­muu­tok­sen” takia kos­ka meret lämpenevät.
    Jos Ilmake­hän läm­pöti­la nousee niin hai­h­tu­mi­nen lisään­tyy ja siitä seu­raa juuri tuo ”uhat­tu” satei­den lisään­tymi­nen. Siis jos ilmake­hä lämpenee.
    Eli loogis­es­ti myös Sveit­si­in sataa enem­män ja vet­tä riit­tää. Ja kos­ka sade tulee edelleen talvisin lume­na kun ollaan korkeal­la niin se tarkoit­taa että se ei heti valu tul­v­ina alas.
    Sil­lä ei kai ”ilmas­ton­läm­pen­e­m­i­nen” tarkoi­ta että 2–3000 m korkeudessikin on niin läm­mintä ympäri vuo­den että lumi sulaa pois?

    Tiibetin ylängöltä ovat lähtöisin maail­man suurimpi­en vil­jelyaluei­den elin­tärkeät kasteluvedet ja jäätiköi­den kutis­tu­mi­nen uhkaa sekä vesi- että ruokatur­val­lisu­ut­ta. YLE rapor­toi vuon­na 2014, että jään sulami­nen Län­si-Kiinan alueel­la, johon kuu­luu Kiinan-puoleinen Himala­ja, on yltynyt 1990-luvul­ta alka­en. Aikaa myöten jäätiköi­den sulami­nen vähen­tää tun­tu­vasti veden ver­taus­ta useisi­in Int­ian, Kiinan ja Kaakkois-Aasian suurista joista, jot­ka saa­vat alkun­sa Tiibetin ylängöltä. Ylängöl­lä ovat niin Gan­gesin, Mekon­gin kuin Jangtzen ja Keltaisen­joen alkulähteet.
    Usei­den tutkimusten mukaan yksi nopeasti sulav­ista jäätiköistä on suuri Gan­gotri. Jos se häviää, Ganges menet­tää 70 pros­ent­tia siihen kuiv­an kau­den aikana vir­taavas­ta vedestä. Siten joes­ta, joka nyt on sato­jen miljoonien ihmis­ten veden­lähde, tulisi osak­si vuot­ta pelkkä kui­va uoma.
    Veden vähetessä vähe­nee myös ruokatur­val­lisu­us. Kiina ja Intia ovat maail­man suurim­mat vehnän- ja riis­in­tuot­ta­jat. Jok­ien anta­ma kastelu­vesi on kuiv­an kau­den aikana vil­je­lyk­sille elintärkeää.
    https://yle.fi/uutiset/3–7254801

    Suomen Kuvale­hti kir­joit­taa viime heinäku­us­sa, että Himala­jan jäätiköt sulavat yhä nopeam­min ja tahti tuplaan­tunut 2000-luvul­la. Himala­jan vuoris­toalueil­ta alka­vat joet ovat juo­ma- ja kasteluve­den lähde arvi­ol­ta 1,3 mil­jardille ihmiselle.
    https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/vuosikymmenia-vanhat-vakoilukuvat-paljastivat-himalajan-jaatikot-sulavat-yha-nopeammin-tahti-tuplaantunut-2000-luvulla/

    Olen itse liikkunut paljon Inti­as­sa, jos­sa pääosa joista vir­taa vapaasti enää vain osan vuot­ta. Kuiv­u­u­den lisään­tymi­nen ja myös poh­javesien lasku kytkey­tyy ilmas­ton­muu­tok­seen, var­josta­van kasvil­lisu­u­den vähen­e­miseen sekä monil­la alueil­la teol­lisu­us­laitosten raju­un vesi­varo­jen käyt­töön porakaivoil­la. Myös mon­suu­nisateet ovat aiem­pia rai­vokkaampia ja tul­vat huuh­to­vat entistä use­am­min vil­je­ly­maa­ta mennessään.
    Se miten sateet tule­vat ja miten maaperä ja kasvil­lisu­us sekä esim. teras­soin­ti pidät­tää vesien vir­taamista on ratkai­se­vaa ympärivuo­tiselle vesihuollolle.

    1. Menet ohi asiasta.
      Veden joki­in tule­vat vain ja ain­oas­taan sateista.
      Mis­tä muual­ta vet­tä tulisi?
      Meristä ( ja muual­ta) hai­h­tunut vesi kulkeu­tuu pil­v­inä ja kun pil­vet nou­se­vat tai läm­pöti­la ale­nee niin syn­tyy sadet­ta joka tulee joko vetenä tai lume­na riip­puen olosuhteista.
      Jäätiköil­lä ei ole mitään tekemistä veden määrän kanssa.
      Himala­jal­la niin kuin muual­lakin sataa kaikki­na vuo­de­naikoina, Himala­jal­la kai läh­es aina lumena.
      Himala­jal­la sataa lun­ta ympäri vuoden.
      Mon­suu­nisateet joi­ta on kesäl­lä ja lop­pukesästä, kesä­mon­suu­ni sataa kesäl­lä ja talvi­mon­suu­ni alkusyksystä.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Jäätiköil­lä on tekemistä veden vuo­de­na­jan­vai­htelu­jen kanssa.

        Tot­ta, mut­ta ehkä tässäkin olisi järkev­in­tä erot­taa pitkässä juok­sus­sa varas­to ja varas­ton muu­tos, siis tässä tapauk­ses­sa sadannnan ja pois virtaaman+haihtuman ero­tus. Vuoris­to­jäätiköil­lä on suuri varas­toka­p­a­siteet­ti, eikä meri niitä altapäin syö, vain aurinko ja tuulet. Mitään radikaale­ja kuiv­u­u­songelmia on tuskin lyhyel­lä tähtäimel­lä odotet­tavis­sa, (ilmas­to­muu­tos itse asi­as­sa lisän­nee vir­taamia), mut­ta sit­ten kun vuoris­to­jäätikkö­jen varas­tot hiipu­vat (toiv­ot­tavasti vas­ta vuo­sisato­jen päästä), Kiina ja ehkä myös Intia ovat mah­dot­tomas­sa tilanteessa, Italia jo aiemmin.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Jäätiköil­lä on tekemistä veden vuo­de­na­jan­vai­htelu­jen kanssa.

        Kyl­lä. Myös paikallisil­mas­toon on vaiku­tuk­set. Sveit­sis­sä pieni etsii uut­ta elan­toa, kos­ka läheisen jäätikön sulamisen jäl­keen rin­nebisnes käytän­nössä katosi.

      3. J.Ahonen: Kyl­lä. Myös paikallisil­mas­toon on vaiku­tuk­set. Sveit­sis­sä pieni etsii uut­ta elan­toa, kos­ka läheisen jäätikön sulamisen jäl­keen rin­nebisnes käytän­nössä katosi.

        Las­ket­telua har­ras­ta­vana voin vas­ta­ta että rin­nebisnes alpeil­la ei katoa mihinkään vaik­ka jäätiköt sulavat. Ain­oas­taan hiih­to kesäisin lop­puu mut­ta talvel­la riit­tää kyl­lä lun­ta paikois­sa jot­ka ovat vähin­tään 1000 metriä meren­pin­nan yläpuolella.

    2. Kait­su: Vet­tä riit­tää Sveit­sistä Po-jokeen tasan sen ver­ran kuin Sveit­si­in sataa lume­na tai vetenä.
      Jäätiköi­den sulamisel­la ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

      Voit olla ihan oike­as­sa, mitä tosin epäilen, kos­ka olen itse Sveit­sis­sä asuneena näh­nyt kuvat, että Rhone­joen latvoil­la ole­va Rho­nen jäätikkö on sadas­sa vuodessa kutis­tunut oleel­lis­es­ti, ja että jäätikön reunan nousu­vauhti on viime vuosikym­meninä kiihtynyt. Jon­nekin nuo kuu­tiok­ilo­metrit jäätä ovat hävin­neet, tuskin kuitenkaan kaik­ki maaperään, vaan pikem­minkin Rhone-jokeen.

      1. Suurin Sveitsin jäätikkö on n. 40 km³.
        Po-joen ja Reinin yhteinen vir­taa­ma on n. 4000 m³/s. N. 126 km³ / vuosi.
        40 km³ riit­täisi siis 1/3‑osa vuodeksi.
        Tässä on vain kak­si jokea jot­ka lähtevät jäätiköiltä. Samoin tietenkin vain suurin jäätikkö.
        Meri ei syö Alp­pi­en jäätiköitä altapäin, se on tot­ta! Sitä­vas­toin ne sulavat hitaasti johtuen maan läm­möstä. Muu­toin ei olisi mah­dol­lista että jäätiköiltä vir­taa vet­tä myös talviaikaan.
        Kuin­ka olisi muu­toin mah­dol­lista että vesivoimalaitok­set tuot­ta­vat sähköä ympäri vuoden?
        Tilanne on aivan sama Nor­jas­sa. Nor­ja­han saa kai kaiken sähkön­sä ympäri vuo­den vesivoimasta.
        Noista jäätiköistä on tääl­läkin esitet­ty kuvia, van­hempiakin kuin sata vuot­ta, jol­loin jäätiköt ovat olleet pienem­piä kuin nykyään.
        Väit­teeni on siis se että jäätiköil­lä ei ole mitään tai vain vähäi­nen vaiku­tus­ta jok­ien vir­taami­in sikäli että ne siirtävät vir­taa­maa talvi­a­jas­ta kesäaikaan jol­loin ilman läm­pö sulat­taa jäätä.
        Samat asi­at koske­vat Himala­jaa ja mui­ta vuoristoja.

        Mie­lenki­in­tois­in­ta tässä on kuitenkin se että virhei­den “älykkö” Soin­in­vaara heit­telee tuol­laisia väit­teitä tai niitä kai pitäisi sanoa pelotteiksi.

  90. Hyvin vähäisessä määrin kun kyseessä on lämpimät alueet jois­sa sataa.
    Jok­ien vir­taa­ma vähe­nee sil­loin kun jäätä ei sula muu­ta kuin se mikä sulaa “altapäin”.
    Sil­loin jäätiköt vas­taavasti kas­va­vat kun satanut lumi painuu jääksi.

    Mitä tekemistä tuol­la “vuo­de­na­jan­vai­htelu­iden.…) on sen kanssa mitä blogikir­joituk­ses­sa on?

    Kuiv­ia kau­sia, siis kuiv­u­ut­ta on aina ollut, niin Eteläisessä Aasi­as­sa, Amerikas­sa kuin Afrikas­sakin. Niin vaikei­ta aiko­ja että miljoo­nia ihmisiä on kuol­lut nälkään.
    Näil­läkään ei ole ollut mitään tekemistä “ilmas­ton­muu­tok­sen” kanssa. Vai oliko ihmisen aiheut­ta­ma ilmas­ton­muu­tos jo sato­ja vuosia sit­ten vaikut­ta­mas­sa säätilaan?

    1. Jocke Ranta­nen:
      Mitä tekemistä tuol­la ”vuo­de­na­jan­vai­htelu­iden….) on sen kanssa mitä blogikir­joituk­ses­sa on? 

      Maat­alous poh­jau­tuu sään­nöl­lis­es­ti tois­tu­vi­in sääilmiöi­hin. Ruoan­tuotan­non vuo­sisyk­li raken­netaan sen olet­ta­muk­sen ympärille että tiet­tynä aikana on riit­tävästi vet­tä ja sopi­van läm­mintä. Jos nämä syk­lit häiri­in­tyvät niin ruokaa ei tule entisiä määriä.
      Eli jos­sain jok­i­laak­sos­sa on vaik­ka riis­invil­je­ly tehty sen varaan että vet­tä riit­tää joes­sa eloku­us­sakin pel­loille ohjat­tavak­si. Joki kuiv­uukin eloku­us­sa noroksi -> auts. Puhu­mat­takaan siitä miten käy vesistön kalakannoille.

      1. Ja mihin ihmeeseen se kaik­ki vesi joutuu joka sataa pitkin kesää Alpeille tai Himalajalle?

        Tuon “ilmas­ton­muu­tok­sen” myötä kun satei­den pitäisi lisään­tyä. Mikä on sinän­sä loogista: Läm­penevä ilmake­hä nos­taa merive­den läm­pöti­laa ja lisää hai­h­tu­mista joka sit­ten puolestaan sataa vetenä alas sil­lä eihän se voi taivaallekaan jäädä.

  91. Nor­jan jäätiköt ovat olleet laa­jim­mil­laan pienen jääkau­den aikana noin v. 1750, minkä jäl­keen ne ovat pääosin supis­tuneet. Viimek­si ne laa­jeni­vat 1990-luvul­la kun oli hyvin sateista. Per­aat­teessa jäätikkö syn­tyy kun vuo­den keskiläm­pöti­la on alle nol­lan. Län­si-Nor­jan jäätiköt eivät ole jään­nök­siä viime jääkaud­es­ta, vaan ne ovat syn­tyneet sen jäl­keen kun ilmas­to kyl­meni uudelleen jonkin ver­ran. Jäätikön syn­ty edel­lyt­tää sateisu­ut­ta. Esimerkik­si Siperi­as­sa ei ole ollut jääkaut­ta vaik­ka kylmää on ollut riit­tävästi. Sama kos­kee Kanadan preeriaa.

  92. Suomes­sakin jäätiköt ovat sula­neet ja silti vet­tä sataa edelleen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.