Uutisissa on kerrottu tällä viikolla Italian Po-joen laakson kuivuudesta. Tässä ei ole kyllä mitään uutista. On tiedetty pitkään, että alue tulee kuivumaan ilmaston muuttuessa ennen kaikkea Alppien jäätiköiden sulamisen seurauksena, koska lumi sulaa Alpeilla heti keväällä eikä ruoki Po-jokea syksyyn saakka. Osoituksena siitä, että tämä on tiedetty pitkään laitan tähän katkelman kirjastani Fillarilla Nizzaan. Näin mietin Pohjois-Italian maatalouden tulevaisuutta vuonna 2007 matkalla Nizzaan:
”Ennen matkalle lähtöä luin, että Pohjois-Italiaa koettelee vakava kuivuus. Italian hallitus on ryhtynyt määrätietoisiin toimiin veden säästämiseksi kotitalouksissa. Uima-altaat on määrätty pidettäviksi tyhjinä. Tämä on kyllä silkkaa näennäistoimintaa, jonka tarkoituksena on vain osoittaa hallituksen jämäkkyyttä vesipulan edessä. Alueen vedestä 90 % menee maataloudelle loput melkein kokonaan teollisuudelle. Tähän nähden kotitalouksien vedenkäyttö on mitätöntä. Uima-altaiden vedestä haihtuu ilmaan vain mitätön osa. Loppu päättyy takaisin jokeen. Olennaista olisi tietysti pitää huoli siitä, että maatalous käyttää vettä järkiperäisesti.
Täällä esimerkiksi viljellään paljon riisiä. Jos vesi käy niukaksi, runsaasti vettä vaativan riisin viljelystä kannattaisi varmaankin luopua, ei vielä tänä vuonna, mutta lähitulevaisuudessa, sillä edessä on lisää kuivia vuosia. Käytettyä vesikuutiota kohden riisinviljely on varsin epätaloudellista, samoja peltoja voi käyttää muuhun viljelyyn eikä maailmassa ole pulaa riisistä.
Italialaisten aikaperspektiiviä on vaikea ymmärtää. Kannattaa olla huolissaan tämän vuoden sadosta, mutta kai italialaiset tietävät, että ilmaston lämpeneminen tuhoaa Po-joen laakson vilja-aitan parissa vuosikymmenessä vääjäämättömästi? Po-joki saa vetensä pitkin kesää Alpeilla sulavasta lumesta. Jäätiköiden päälle satanut lumi sulaa hitaasti, joten vettä riittää koko kesäksi. Kun jäätiköt sulavat, Alppien lumi sulaa jo keväällä eikä vettä riitä loppukesäksi. Myönnetäänkö täällä vielä maatiloille kiinnelainoja? Tuleeko Italia vaatimaan Sveitsiä uhraamaan pari jokilaaksoa säännöstelyaltaiksi?”
Maailmalla on ruokapula. Suomessa mm. vihreä liitto (vili) vaatii viljelyssä olevia peltoja ennallistettaviksi. Turvepellot kuulemma vastaavat puolet Suomen peltoviljelyn hiilidioksidipäästöistä. EU -komissio panee vielä paremmaksi ja ehdottaa alueelle vesipuhvelien kasvatusta. Eivätkö ne tuotakaan metaania ?
Suomen päästöt ova promillen luokkaa globaalisti, ja siitä promillesta vajaa 14 prosenttia tulee maataloudesta , siis ruokamme tuottamisesta. Viimekesän kato osoitti sen, että juuri turvepohjaisilta pelloilta saatiin lähes kunnon sato.
Kun ääri-ilmiöt ovat lisääntymässä, niin Suomenkin tulisi varautua huoltovarmuuteen pitämällä viljelyssä monenlaista maaperää sisältävää peltokokonaisuutta. Promillen osia edustava turvepohjan poistaminen ei pelasta globaalia ilmastokriisiä.
Saksakin julisti maakaasun olevan ei-fossiilinen polttoaine, ja kivihiilen poltto jatkuu. Olisiko vihreän liiton (vili) aika ottaa käteen käytännön järki kiilusilmäisen ilmastofanatismin sijaan ?
Saksa ei väittänyt maakaasun olevan ei-fossiilinen polttoaine vaan että sen päästöt ovat puolet kivihiilen päästöistä ja siis alle puolet turpeen päästöistä energiayksikköä kohden.
Samanlainen keskustelu oli Britanniassa noin 10 vuotta sitten kun Britannian länsirannikolta löytyi liuskeöljy esiintymiä joita suunniteltiin hyödyntämään energiantuotannossa vaihtoehtona sille että viimeisen toiminnassa olevat hiilikaivokset ajettaisiin alas. Jopa Greenpeace myönsi että liuskeöljy on parempi vaihtoehto kuin kivihiili. Liuskeöljy ei kuitenkaan alettu hyödyntämään Britanniassa koska se olisi ollut liian kallista kun maaöljyn hinta romahti 2014 jälkeen.
Maakaasun päästömäärät ovat hankala kysymys. Hiilidioksidipäästöiltään se on selvästi kivihiiltä tai turvetta parempi. Mutta maakaasuun liittyy myös metaanipäästöjä. Metaania näyttää vuotavan ilmakehään selvästi enemmän kuin mitä valtiot ovat virallisissa tilastoissaan tunnustaneet sitä energiantuotannossa vuotavan. Kansainvälinen energiajärjestö IEA julkaisi tänä vuonna tiedotteen , joka alkoi sanoin ”Global methane emissions from the energy sector are about 70% greater than the amount national governments have officially reported” ja jossa todettiin myös: ”The energy sector accounts for around 40% of methane emissions from human activity”.
Maakaasun metaanivuotoihin pitäisi puuttua huomattavasti aktiivisemmin kuin on tähän mennessä tehty. Virallisten tilastojen maakaasun päästöt pitäisi alkaa laskea parhaalla käytettävissä olevalla tiedolla päästöistä eikä tarkoituksella alakanttiin, kuten nyt tehdään – kun muutkin ovat niin tehneet.
Entä metaanipäästöt?
Eemil, myös Keskustapuolue on nykyisessä hallituksessa Vihreiden kanssa. Onko sinun mielestäsi Keskustapuolue onnistunut hallituksen sisällä puolustamasm näitä tavoitteita riittävän hyvin? Olen itsekin sitä mieltä ettei Vihreiden olisi ollut mitään syytä lähteä keskieurooppalaisten Vihreiden linjalle tukemaan muun muassa Franz Timmermansin linjaa kun mies ei suostu hyväksymään sitä että hollantilaiset tulppaaniviljelmät eivät ole kestävällä pohjalla kun vertaa niiden päästöjä Suomen metsiin. Kuitenkin Keskustapuolue ei voi paeta vastuuta.
Onkohan tuo Eemil ihan trolli. Arvostan kyllä keskustelua ja eriäviä mielipiteitä, mutta tuommoinen ”kiilusilmäisen ilmastofanatismin” -heittely kyllä lähinnä häiritsee järkevää ajatusten vaihtoa. Luulisin, että näissä on tausta lähinnä se, että ei pidetä ilmastonmuutosta mitenkään vakavana asiana ja siksipä kun sille pohjalle perustaa väitteitään, on automaattisesti melkein kaikessa väärässä (ilmastonmuutos tulee ottaa huomioon joka asiassa). Tuntuu, että olen näitä keskusteluja jo pari vuosikymmentä seurannut ja on aika kyllästyttävää kun aina on joku huutelee hyödyttömyyksiä joka kommenttiin.
”Luulisin, että näissä on tausta lähinnä se, että ei pidetä ilmastonmuutosta”
Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa on ehdottomasti otettava huomioon reaalimaailma. On tehtävä toimia, joilla on oikeasti vaikutusta. Turvepeltojen vesittäminen ei todellakaan vaikuta hyttysen pissin vertaa ilmastonmuutoksessa.
Se sen sijaan heikentää Suomen huoltovarmuutta. Vireän liiton (vili) Ohisalokin on tullut järkivihreälle linjalle julistaessaan , ettei turvepeltojen viljelyä tulla kategorisesti kieltämään.
Vihreän liiton (vili) kannattajilla on kyllä ideoita pilvin pimein kunhan maksajana on jokin muu taho. Tässä tapauksessa ruuan tuottajat.
Eemil olet monta kertaa arvostellut Saksan ruskohiili politiikkaa ja sanonut sen olevan ilmastolle haitallisia mutta et kuitenkaan hyväksy tai halua hyväksyä yksinkertaisesti sitä että turpeen päästöt ovat samalla tasolla todennäköisesti vielä suurimmat kuin ruskohiilen. Miksi näin? Muistutat hiukan rokotuksista kielteistä sanomaa julistavaa maallikko saarnaaja joka toisessa rivissä sanoo että rokotukset eivät tehoa toisessa rivissä sanoo että pandemialle on tehtävä jotain ja arvostelee päättäjiä ja alan ammattilaisia siitä että heidän linjasa on väärä mutta ei kerro henkilökohtaisesti mitä pitäisi tehdä toisin. Jos rokotuksia ja ruskohiilen käyttöä arvostelee mutta ei halua edistää ilmastonmuutoksen vastaista työtä esimerkiksi vähentämällä turpeen käyttöä on valinnut kumpikujan . Brexit on hyvä esimerkki kumpikujasta. Suomen NATO jäsenyyden vastustajilla ei ole realistista vaihtoehtoa tämän hetkisen tilanteen kohdalla Suomen turvallisuuspolitiikalle. Jos Eemillä olisi vaihtoehto ilmastonmuutokselle niin olisin mielelläni kuulemassa mikä se on kun en ole saanut Eemiltä vaihtoehtoista näkemystä asiaan.
R.S:” Jos Eemillä olisi vaihtoehto ilmastonmuutokselle niin olisin mielelläni kuulemassa mikä se”
Minulla on, turpeen väärin laskettu päästökerroin on oikaistava tieteen mukaiseksi. Suomen turvealat ja sen mukana päästöt ovat olemattomat verrattuna ruskohiilen tuotantoketjuihin. Turpeen käytön lopettaminen heikentää ainoastaan Suomen huoltovarmuutta, työllisyyttä ja vaihtotasetta. Ilmastonmuutos ratkaistaan suurten valtioiden ja talouksien toimilla.
Suomen ei tule hakea kokoonsa nähden suurempaa roolia. Me emme ratkaise ilmastonmuutosta, riittää kun hoidamme oman kokomme suuruisen ruudun.
Eemil, olet useasti kyseenalaistanut ruskohiilen ja turpeen päästöjen eroja mutta tutkimusta on kyllä tehty turpeen päästöistä. Näitäkin tutkimuksia on käytetty kansainvälisessä tutkimusmateriaalissa sekä kansallisessa tutkimuksessa. Turpeen työllisyysaste on nykyään erittäin pieni osuus työvoimasta. Tilanne olisi sama jos Suomessa olisi tupakanviljelyä ja sillä yritettäisiin perustella työllisyyttä. Suomen asukaskohtaiset päästöt ovat erittäin korkeat.
Tästä oli itsellä täysin epätieteellistä keskustelua paikallisten yrittäjien kanssa Como-järven ympäristössä joskus 15v sitten. Suurin osa vanhoista jäätikkövirroista on valjastettu maan sisään vesivoiman käyttöön. Ennen vapaat virrat ohjataan turbiinitunneleihin joita myös käytetään alajuoksulla vedenpullotukseen. Edelleenkin, tämä on paikallisten mutupohdintaa, ja voi olla ihan hiirenkakkoja, mutta Saksan, Sveitsin ja Italian 15snt/L pullovesi ei ole mitenkään kestävää. LIDL / Aldi jne pullottavat miljoonia litroja sisäänheittovettä jota rahdataan ympäri eurooppaa. Tietyssä kohtaa ekosysteemi kärsii.
Meinaakko, jotta se riisin viljelyyn käytetty vesi jotenkin mystisesti katoaa riisinjyviin tai korteen? Kyllä se meikäläisen käsityksen mukaan joko haihtuu kuten järvistä ja joista, ja kasvukauden jälkeen riisin korjuussa vesi lasketaan pois pelloilta takaisin jokeen ja kamara kuivuu, jolloin riisi on tehokkaasti korjattavissa koneilla. Ei Euroopassa, Japanissa tai Amerikoissa ole enää käytössä ihmistyövaltainen riisin viljely.
Riisiä on erilaisia lajeja. Japanissa viljellään perinteisesti erittäin tahmeaa riisi lajia johon tarvitaan vähemmän vettä. Tätä japanilaista riisi lajia käytetään perinteisesti sushin valmistuksessa. Espanjassa ja Italiassa kasvatetaan risottoon ja paellaan tarkoitettua riisiä lajia. Muualla Aasiaa kasvatetaan toisenlaista riisi lajeja jotka poikkeavat tahmeasti riisistä. Eri riisi lajit tarvitsevat erilaisen veden määrän. Koneelistettu riisin viljely on pääasiassa käytössä Japanissa, Etelä-Koreassa jossa riisi laji on tahmeampi kuin Suomessa
Kyllähän se vesi sinne katoaa. Sivuhuomio tuosta riisinviljelystä, niin nykyään on GMO kehitelty lajike, jota voisi periaatteessa kastella merivedellä. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole läträtä suolaa pelloille, vaan korjata salinoituneet maat takaisin tuotantokuntoon.
Käsittääkseni yleisin riisi on ”suoriisi”, jota kasvatetaan aluksi veden alla. Tästä johtuu sen suuri veden tarve.
O.S:n twitteristä: ”Jos sokerijuurikkaan menestys edellyttää lisäksi mehiläisten myrkyttämistä, ei tässä ole enää järjen häivää.”
Paino sanalla jos , koska ilmiötä ei ole todistettu aukottomasti, on olemassa vain arvioita.
”Pölyttäjät eivät altistu neonikotinoideille, koska sokerijuurikas on kaksivuotinen kasvi, joka ei ennen sadonkorjuuta kuki eikä siis houkuttele pölyttäjiä. Lisäksi sokerijuurikasta seuraa viljelykierrossa kasvi, joka ei ole pölyttäjiä houkutteleva.” (TUKES)
Missä niitä sokerin varmuusvarastoja pidetään ? Paljonko ne vaativat tilaa , infraa, työvoimaa ja kustannuksia ?
Riisinviljely on tunnetusti suuri metaanipäästöjen aiheuttaja maailmanlaajuisesti. Euroopassa riisin viljely on tietääkseni vähentynyt jo työvoimakustannusten vuoksi.
OS, kannattaisi ehkä perehtyä paremmin sokerijuurikkaan viljelyyn ennen kuin toimittaa.
Suomessa ja EU:ssa sokerijuurikkaan viljely on sopimusviljelyä tehtaiden kanssa. Menekki taattu, mutta kiintiöty. Ei niin kannattamatonta toimintaa. Suomessa kotimainen viljely kattaa noin puolet sokerin tarpeesta, puolet tuodaan. Sokerijuurikkaan naatteja voidaan käyttää karjan rehuna.
Juuri tällä hetkellä kun maailmaa uhkaa nälkäkatastrofi, olisi edesvastuutonta ottaa Suomen turvepeltoja pois viljelystä. Pitemmällä aikavälilläkin näyttää sama suunta jatkuvan, eli meidän kaikki pellot tarvitaan tuotantoon kun kuivuus etelämpänä pahenee.
Meidän kannattaa kyll siirtyä enemmän kasvisruokaan, eli vähentää lihan kulutusta ja maidon tuotantoa. Näin pelloillamme voidaan tuottaa suoraan ihmisravintoa eikä rehua nautakarjalle. Viljellyistä turvepelloistamme tosin osa soveltuu parhaiten nurmiviljelyyn, eli heinän tai aiv-rehun tuotantoon ja laitumiksi. Tässä tuotantomuodossa niitä muokataan harvemmin, mikä vähentää turpeen hajoamisen päästöjä olennaisesti.