Po-joen kuivuminen on tiedetty pitkään

21 vastausta artikkeliin “Po-joen kuivuminen on tiedetty pitkään”

1. Maail­mal­la on ruoka­pu­la. Suomes­sa mm. vihreä liit­to (vili) vaatii vil­jelyssä ole­via pel­to­ja ennal­lis­tet­taviksi. Turve­pel­lot kuulem­ma vas­taa­vat puo­let Suomen pel­tovil­je­lyn hiilid­iok­sidipäästöistä. EU ‑komis­sio panee vielä parem­mak­si ja ehdot­taa alueelle vesipuhvelien kas­va­tus­ta. Eivätkö ne tuo­takaan metaania ?

   Suomen päästöt ova promillen luokkaa globaal­isti, ja siitä promilles­ta vajaa 14 pros­ent­tia tulee maat­aloud­es­ta , siis ruokamme tuot­tamis­es­ta. Viimekesän kato osoit­ti sen, että juuri turve­po­h­jaisil­ta pel­loil­ta saati­in läh­es kun­non sato. 

   Kun ääri-ilmiöt ovat lisään­tymässä, niin Suomenkin tulisi varautua huolto­var­muu­teen pitämäl­lä vil­jelyssä mon­en­laista maaperää sisältävää pel­tokokon­aisu­ut­ta. Promillen osia edus­ta­va turve­po­h­jan pois­t­a­mi­nen ei pelas­ta globaalia ilmastokriisiä.

   Sak­sakin julisti maakaa­sun ole­van ei-fos­si­ili­nen polt­toaine, ja kivi­hi­ilen polt­to jatkuu. Olisiko vihreän liiton (vili) aika ottaa käteen käytän­nön jär­ki kiilusilmäisen ilmasto­fa­natismin sijaan ?

   Vastaa

   1. Sak­sa ei väit­tänyt maakaa­sun ole­van ei-fos­si­ili­nen polt­toaine vaan että sen päästöt ovat puo­let kivi­hi­ilen päästöistä ja siis alle puo­let turpeen päästöistä ener­giayk­sikköä kohden.

      Vastaa

      1. Saman­lainen keskustelu oli Bri­tan­ni­as­sa noin 10 vuot­ta sit­ten kun Bri­tann­ian län­sir­an­nikol­ta löy­tyi liuskeöljy esi­in­tymiä joi­ta suun­nitelti­in hyö­dyn­tämään ener­giantuotan­nos­sa vai­h­toe­htona sille että viimeisen toimin­nas­sa ole­vat hiilikai­vok­set ajet­taisi­in alas. Jopa Green­peace myön­si että liuskeöljy on parem­pi vai­h­toe­hto kuin kivi­hi­ili. Liuskeöljy ei kuitenkaan alet­tu hyö­dyn­tämään Bri­tan­ni­as­sa kos­ka se olisi ollut liian kallista kun maaöljyn hin­ta rom­ahti 2014 jälkeen.

      2. Maakaa­sun päästömäärät ovat han­kala kysymys. Hiilid­iok­sidipäästöiltään se on selvästi kivi­hi­iltä tai turvet­ta parem­pi. Mut­ta maakaa­su­un liit­tyy myös metaa­nipäästöjä. Metaa­nia näyt­tää vuo­ta­van ilmake­hään selvästi enem­män kuin mitä val­tiot ovat viral­li­sis­sa tilas­tois­saan tun­nus­ta­neet sitä ener­giantuotan­nos­sa vuo­ta­van. Kan­sain­vä­li­nen ener­gia­jär­jestö IEA julka­isi tänä vuon­na tiedot­teen , joka alkoi sanoin “Glob­al methane emis­sions from the ener­gy sec­tor are about 70% greater than the amount nation­al gov­ern­ments have offi­cial­ly report­ed” ja jos­sa todet­ti­in myös: “The ener­gy sec­tor accounts for around 40% of methane emis­sions from human activity”.

         Maakaa­sun metaanivuo­toi­hin pitäisi puut­tua huo­mat­tavasti akti­ivisem­min kuin on tähän men­nessä tehty. Viral­lis­ten tilas­to­jen maakaa­sun päästöt pitäisi alkaa laskea parhaal­la käytet­tävis­sä ole­val­la tiedol­la päästöistä eikä tarkoituk­sel­la alakant­ti­in, kuten nyt tehdään — kun muutkin ovat niin tehneet.

      3. Entä metaa­nipäästöt?

   2. Eemil, myös Keskustapuolue on nykyisessä hal­li­tuk­ses­sa Vihrei­den kanssa. Onko sin­un mielestäsi Keskustapuolue onnis­tunut hal­li­tuk­sen sisäl­lä puo­lus­ta­masm näitä tavoit­tei­ta riit­tävän hyvin? Olen itsekin sitä mieltä ettei Vihrei­den olisi ollut mitään syytä lähteä keskieu­roop­palais­ten Vihrei­den lin­jalle tuke­maan muun muas­sa Franz Tim­mer­mansin lin­jaa kun mies ei suos­tu hyväksymään sitä että hol­lan­ti­laiset tulp­paanivil­jelmät eivät ole kestäväl­lä poh­jal­la kun ver­taa niiden päästöjä Suomen met­si­in. Kuitenkin Keskustapuolue ei voi pae­ta vastuuta.

      Vastaa

   3. Onko­han tuo Eemil ihan trol­li. Arvostan kyl­lä keskustelua ja eriäviä mielip­iteitä, mut­ta tuom­moinen “kiilusilmäisen ilmasto­fa­natismin” ‑heit­te­ly kyl­lä lähin­nä häir­it­see järkevää aja­tusten vai­h­toa. Luulisin, että näis­sä on taus­ta lähin­nä se, että ei pide­tä ilmas­ton­muu­tos­ta mitenkään vaka­vana asiana ja sik­sipä kun sille poh­jalle perus­taa väit­teitään, on automaat­tis­es­ti melkein kaikessa väärässä (ilmas­ton­muu­tos tulee ottaa huomioon joka asi­as­sa). Tun­tuu, että olen näitä keskustelu­ja jo pari vuosikym­men­tä seu­ran­nut ja on aika kyl­lästyt­tävää kun aina on joku huutelee hyödyt­tömyyk­siä joka kommenttiin.

      Vastaa

      1. “Luulisin, että näis­sä on taus­ta lähin­nä se, että ei pide­tä ilmastonmuutosta”

         Ilmas­ton­muu­tok­sen vas­taises­sa tais­telus­sa on ehdot­tomasti otet­ta­va huomioon reaal­i­maail­ma. On tehtävä toimia, joil­la on oikeasti vaiku­tus­ta. Turve­pel­to­jen vesit­tämi­nen ei todel­lakaan vaiku­ta hyt­ty­sen pissin ver­taa ilmastonmuutoksessa.

         Se sen sijaan heiken­tää Suomen huolto­var­muut­ta. Vireän liiton (vili) Ohisa­lokin on tul­lut järkivihreälle lin­jalle julis­taes­saan , ettei turve­pel­to­jen vil­je­lyä tul­la kat­e­goris­es­ti kieltämään.

         Vihreän liiton (vili) kan­nat­ta­jil­la on kyl­lä ideoita pil­vin pimein kun­han mak­sa­jana on jokin muu taho. Tässä tapauk­ses­sa ruuan tuottajat.

   4. Eemil olet mon­ta ker­taa arvostel­lut Sak­san rusko­hi­ili poli­ti­ikkaa ja sanonut sen ole­van ilmas­tolle haitallisia mut­ta et kuitenkaan hyväksy tai halua hyväksyä yksinker­tais­es­ti sitä että turpeen päästöt ovat samal­la tasol­la toden­näköis­es­ti vielä suurim­mat kuin rusko­hi­ilen. Mik­si näin? Muis­tu­tat hiukan roko­tuk­sista kiel­teistä sanomaa julis­tavaa maal­likko saar­naa­ja joka toises­sa rivis­sä sanoo että roko­tuk­set eivät tehoa toises­sa rivis­sä sanoo että pan­demi­alle on tehtävä jotain ja arvostelee päät­täjiä ja alan ammat­ti­laisia siitä että hei­dän lin­jasa on väärä mut­ta ei ker­ro henkilöko­htais­es­ti mitä pitäisi tehdä toisin. Jos roko­tuk­sia ja rusko­hi­ilen käyt­töä arvostelee mut­ta ei halua edis­tää ilmas­ton­muu­tok­sen vas­taista työtä esimerkik­si vähen­tämäl­lä turpeen käyt­töä on valin­nut kumpiku­jan . Brex­it on hyvä esimerk­ki kumpiku­jas­ta. Suomen NATO jäsenyy­den vas­tus­ta­jil­la ei ole real­is­tista vai­h­toe­htoa tämän het­kisen tilanteen kohdal­la Suomen tur­val­lisu­us­poli­ti­ikalle. Jos Eemil­lä olisi vai­h­toe­hto ilmas­ton­muu­tok­selle niin olisin mielel­läni kuule­mas­sa mikä se on kun en ole saanut Eemiltä vai­h­toe­htoista näke­mys­tä asiaan.

      Vastaa

      1. R.S:” Jos Eemil­lä olisi vai­h­toe­hto ilmas­ton­muu­tok­selle niin olisin mielel­läni kuule­mas­sa mikä se”

         Min­ul­la on, turpeen väärin las­ket­tu päästök­er­roin on oikaista­va tieteen mukaisek­si. Suomen turvealat ja sen mukana päästöt ovat olemat­tomat ver­rat­tuna rusko­hi­ilen tuotan­toketjui­hin. Turpeen käytön lopet­ta­mi­nen heiken­tää ain­oas­taan Suomen huolto­var­muut­ta, työl­lisyyt­tä ja vai­h­to­taset­ta. Ilmas­ton­muu­tos ratkaistaan suurten val­tioiden ja talouk­sien toimilla.

         Suomen ei tule hakea kokoon­sa näh­den suurem­paa roo­lia. Me emme ratkaise ilmas­ton­muu­tos­ta, riit­tää kun hoidamme oman kokomme suu­ruisen ruudun.

   5. Eemil, olet use­asti kyseenalais­tanut rusko­hi­ilen ja turpeen päästö­jen ero­ja mut­ta tutkimus­ta on kyl­lä tehty turpeen päästöistä. Näitäkin tutkimuk­sia on käytet­ty kan­sain­välisessä tutkimus­ma­te­ri­aalis­sa sekä kansal­lises­sa tutkimuk­ses­sa. Turpeen työl­lisyysaste on nykyään erit­täin pieni osu­us työvoimas­ta. Tilanne olisi sama jos Suomes­sa olisi tupakanvil­je­lyä ja sil­lä yritet­täisi­in perustel­la työl­lisyyt­tä. Suomen asukasko­htaiset päästöt ovat erit­täin korkeat.

      Vastaa

2. Tästä oli itsel­lä täysin epäti­eteel­listä keskustelua paikallis­ten yrit­täjien kanssa Como-jär­ven ympäristössä joskus 15v sit­ten. Suurin osa van­hoista jäätikkövir­roista on val­jastet­tu maan sisään vesivoiman käyt­töön. Ennen vapaat vir­rat ohjataan tur­bi­ini­tun­nelei­hin joi­ta myös käytetään ala­juok­sul­la veden­pul­lo­tuk­seen. Edelleenkin, tämä on paikallis­ten mutupo­hd­in­taa, ja voi olla ihan hiirenkakko­ja, mut­ta Sak­san, Sveitsin ja Ital­ian 15snt/L pullovesi ei ole mitenkään kestävää. LIDL / Aldi jne pul­lot­ta­vat miljoo­nia litro­ja sisään­heit­tovet­tä jota rah­dataan ympäri euroop­paa. Tietyssä kohtaa ekosys­tee­mi kärsii.

   Vastaa

3. Meinaakko, jot­ta se riisin vil­je­lyyn käytet­ty vesi jotenkin mys­tis­es­ti katoaa riis­in­jyvi­in tai kor­te­en? Kyl­lä se meikäläisen käsi­tyk­sen mukaan joko hai­h­tuu kuten järvistä ja joista, ja kasvukau­den jäl­keen riisin kor­ju­us­sa vesi las­ke­taan pois pel­loil­ta takaisin jokeen ja kama­ra kuiv­uu, jol­loin riisi on tehokkaasti kor­jat­tavis­sa koneil­la. Ei Euroopas­sa, Japanis­sa tai Amerikois­sa ole enää käytössä ihmistyö­val­tainen riisin viljely.

   Vastaa

   1. Riisiä on eri­laisia laje­ja. Japanis­sa vil­jel­lään per­in­teis­es­ti erit­täin tah­meaa riisi lajia johon tarvi­taan vähem­män vet­tä. Tätä japani­laista riisi lajia käytetään per­in­teis­es­ti sushin valmis­tuk­ses­sa. Espan­jas­sa ja Ital­ias­sa kas­vate­taan risot­toon ja pael­laan tarkoitet­tua riisiä lajia. Muual­la Aasi­aa kas­vate­taan toisen­laista riisi laje­ja jot­ka poikkea­vat tah­measti rii­sistä. Eri riisi lajit tarvit­se­vat eri­laisen veden määrän. Koneel­is­tet­tu riisin vil­je­ly on pääasi­as­sa käytössä Japanis­sa, Etelä-Kore­as­sa jos­sa riisi laji on tah­meampi kuin Suomessa

      Vastaa

   2. Kyl­lähän se vesi sinne katoaa. Sivuhuomio tuos­ta riis­invil­jelystä, niin nykyään on GMO kehitel­ty lajike, jota voisi peri­aat­teessa kastel­la merivedel­lä. Tarkoituk­se­na ei kuitenkaan ole läträtä suo­laa pel­loille, vaan kor­ja­ta sali­noituneet maat takaisin tuotantokuntoon.

      Vastaa

      1. Käsit­tääk­seni yleisin riisi on “suori­isi”, jota kas­vate­taan aluk­si veden alla. Tästä johtuu sen suuri veden tarve.

4. O.S:n twit­ter­istä: “Jos sok­er­i­ju­urikkaan men­estys edel­lyt­tää lisäk­si mehiläis­ten myrkyt­tämistä, ei tässä ole enää jär­jen häivää.”

   Paino sanal­la jos , kos­ka ilmiötä ei ole todis­tet­tu aukot­tomasti, on ole­mas­sa vain arvioita.
   “Pölyt­täjät eivät altistu neonikoti­noideille, kos­ka sok­er­i­ju­urikas on kak­sivuoti­nen kasvi, joka ei ennen sadonko­r­ju­u­ta kuki eikä siis houkut­tele pölyt­täjiä. Lisäk­si sok­er­i­ju­urikas­ta seu­raa vil­je­lykier­rossa kasvi, joka ei ole pölyt­täjiä houkut­tel­e­va.” (TUKES)

   Mis­sä niitä sok­erin var­muus­varas­to­ja pide­tään ? Paljonko ne vaa­ti­vat tilaa , infraa, työvoimaa ja kustannuksia ?

   Vastaa

5. Riis­invil­je­ly on tun­netusti suuri metaa­nipäästö­jen aiheut­ta­ja maail­man­laa­juis­es­ti. Euroopas­sa riisin vil­je­ly on tietääk­seni vähen­tynyt jo työvoimakus­tan­nusten vuoksi.

   Vastaa

6. OS, kan­nat­taisi ehkä pere­htyä parem­min sok­er­i­ju­urikkaan vil­je­lyyn ennen kuin toimittaa.

   Vastaa

7. Suomes­sa ja EU:ssa sok­er­i­ju­urikkaan vil­je­ly on sopimusvil­je­lyä tehtaiden kanssa. Menek­ki taat­tu, mut­ta kiin­tiö­ty. Ei niin kan­nat­tam­a­ton­ta toim­intaa. Suomes­sa koti­mainen vil­je­ly kat­taa noin puo­let sok­erin tarpeesta, puo­let tuo­daan. Sok­er­i­ju­urikkaan naat­te­ja voidaan käyt­tää kar­jan rehuna.

   Vastaa

8. Juuri täl­lä het­kel­lä kun maail­maa uhkaa nälkäkatas­trofi, olisi edesvas­tu­u­ton­ta ottaa Suomen turve­pel­to­ja pois vil­jelystä. Pitem­mäl­lä aikavälil­läkin näyt­tää sama suun­ta jatku­van, eli mei­dän kaik­ki pel­lot tarvi­taan tuotan­toon kun kuiv­u­us eteläm­pänä pahenee.

   Mei­dän kan­nat­taa kyll siir­tyä enem­män kasvis­ruokaan, eli vähen­tää lihan kulu­tus­ta ja maid­on tuotan­toa. Näin pel­loil­lamme voidaan tuot­taa suo­raan ihmis­rav­in­toa eikä rehua nau­takar­jalle. Vil­jel­ly­istä turve­pel­lois­tamme tosin osa sovel­tuu parhait­en nur­mivil­je­lyyn, eli heinän tai aiv-rehun tuotan­toon ja lai­tu­mik­si. Tässä tuotan­to­muo­dos­sa niitä muokataan harvem­min, mikä vähen­tää turpeen hajoamisen päästöjä olennaisesti.

   Vastaa