Miten pientalojen lämmityksestä saadaan liki päästötöntä halvalla

Vaa­likeskusteluis­sa on väitet­ty, että talo­jen läm­mi­tyk­sen saami­nen päästöt­tömäk­si tai vähäpäästöisek­si on kohtu­ut­toman kallista. Tähän on aivan yksinker­tainen ja suh­teel­lisen edulli­nen ratkaisu: maaläm­pö sekä investointi­na halvem­pi, mut­ta käyt­tökus­tan­nuk­sil­taan vähän kalli­impi ilmaläm­pöpump­pu. Suo­ma­lainen sähkö on läh­es päästötön­tä, joten täl­lainen läm­mi­tyskin on läh­es päästötöntä

Miten köy­häl­lä on näi­hin varaa? Peri­aat­teessa sen pitäisi hoitua lainal­la. Lainan korot ja kuo­le­tuk­set voi hoitaa rahoil­la, jot­ka säästyvät nykyis­es­tä fos­si­ililäm­mi­tyk­ses­tä. Ei siis tarvi­ta val­tion tukea, vaik­ka tietysti sel­l­aisia tul­laan vaatimaan.

Entä jos talol­la on niin vähän käyt­töaikaa jäl­jel­lä, ettei investoin­ti kan­na­ta? Täl­laiseen ei saa lainaa eikä pidäkään saa­da, kos­ka talo ei riitä vakuudeksi.

Jos talol­la on vähän vuosia jäl­jel­lä, siihen ei kan­na­ta kallista ener­gia­re­mont­tia lait­taakaan. Sil­loin nykyi­nen läm­mi­tys kan­nat­taa jät­tää paikalleen ja ottaa sen rin­nalle suo­ra sähköläm­mi­tys. Ei todel­lakaan iso investoin­ti. Sähkön hin­ta tulee tule­vaisu­udessa vai­htele­maan suuresti. Korkeat piik­it, joi­ta on alku­talves­ta, jäävät pois, mut­ta ajoit­tain sähkö on läh­es ilmaista.

Rin­nalle otet­tavaa sähköläm­mi­tys­tä kan­nat­taa käyt­tää, kun sähkö on hal­paa, ja van­haa läm­mi­tys­muo­toa, kun sähkö on kallista. Lop­putu­los ei ole päästötön, mut­ta paljon vähäpäästöisem­pi. Tähän on pian saatavis­sa hin­nan tun­nista­va automati­ik­ka edullis­es­ti. Sanomat­takin on selvää, että tämä edel­lyt­tää pörssisähköä, sil­lä kiin­teähin­tainen sähkö ei ole hal­paa koskaan.

Mik­si korkeat hin­tapi­ikin jäävät pois?

Alku­tal­ven korkeat hin­nat joh­tu­i­v­at siitä, että Skan­di­na­vian sään­nöstelyal­tais­sa oli poikkeuk­sel­lisen vähän vet­tä. Sik­si vesivoimaa pih­dat­ti­in. Kun joulukuu oli tuulista, sähkön hin­ta las­ki ja vesivoiman käyt­tö ajet­ti­in min­imi­in. Vesi­ti­lanne palau­tui nor­maa­lik­si ja vesivoima tuli apu­un aina, kun sähkön hin­ta olisi muuten nous­sut. Tämän vuo­den puolel­la ei huip­puhin­to­ja enää ole tarvin­nut maksaa

Ensi tal­ve­na tuulivoimaa on Suomes­sa ja Ruot­sis­sa vielä paljon enem­män kuin tänä tal­ve­na. Se seu­rauk­se­na vesivoimaa riit­tää paljon parem­min tyyniksi päiviksi , eikä huip­puhin­to­ja tule.

24 vastausta artikkeliin “Miten pientalojen lämmityksestä saadaan liki päästötöntä halvalla”

  1. Käsi­tyk­seni mukaan ener­gialu­ok­i­tuk­sel­la ei ole juuri mitään yhteyt­tä todel­lisu­u­teen. Hiili (kaukoläm­pö) on hyvä ja tuuli(sähkö) on paha. Toteu­tunut kulu­tus ei kiin­nos­ta vaan se las­ke­taan teo­reet­tis­es­ti. Helen pysty­isi var­masti mit­taa­maan talo­jen omi­naisu­udet paljon tarkem­min ver­taa­mal­la läm­pöti­lan ja ener­gian kulu­tuk­sen muutosta. 

    Onnek­si sain myy­tyä omakoti­talomme ilman ener­gia­todis­tus­ta, olisi ollut raivos­tut­tavaa mak­saa moisesta.

  2. Ei kyl­lä mikään takaa että Skan­di­na­vian sään­nöstelyal­tais­sa riit­täisi vet­tä ensi tal­ve­na yhtään enem­pää kuin nyt. Jos sähkö on liian hal­paa se myy­dään Sak­saan jos­sa on pulaa kaikesta ener­gias­ta. Niin kauan kun ei Venäjältä tule­vis­sa kaa­suputkissa ei vir­ta kaa­sua, määrää Sak­sa Pohjo­is­maid­en sähkön hinnan.

      1. Sak­sa on myös hankkinut/hankkimassa kor­vaavia kaa­su­toimit­ta­jia ja mm. LNG ter­mi­naale­ja on pika-pikaa raken­net­tu kuten meil­läkin. Tuulivoimaa on rutkasti enem­män saatavil­la ensi tal­ve­na nord­pool aluel­la ja ilmeis­es­ti myös ol3 pelit­tää nyt vih­doinkin. Eli sähkön riit­tävyy­den kannal­ta tilanne on kyl­lä oleel­lis­es­ti eri­lainen ensi tal­ve­na meil­lä kuin nyt men­neenä tal­ve­na. Hin­ta tietysti vai­htelee ja on välil­lä korkeal­lakin mut­ta pahim­mat piik­it tasoittuvat.

      2. Pait­si, että fin­grid vahvis­taa siir­toy­hteyk­siä sat­tumal­ta tuonne etelän suun­taan niin kyl­lä sinne päin sitä jatkos­sa vir­taa enem­män. Ja maaläm­pöä ei saa läh­eskään kaikkialle.

        Jos kun­nat ei olisi viime vuosi­tuhan­nel­la lahjoit­ta­neet ener­giay­htiötään ja for­tu­mia ei olisi pörssi­in viety niin tilanne olisi täysin toinen hin­nan kannal­ta muutenkin ja jos sitä ydin­voimaa ei olisi vas­tustet­tu niin kauaa, että kaik­ki muut vetäy­tyivät ja vain venäläis­ten tar­jous jäi, toki tehän olettte aina kanat­ta­neet ydin­voimaa kuten min­is­teri kertoi.
        Jos suomen väestömääränkin annet­taisi­in tip­pua <5miljoonaa niin päästöt vähenisi muutenkin nyt sitä keinotekois­es­ti lisätään. 

        Has­sua­han tässä on se, että potk­isitte Linkolankin pihalle tai pakot­taisitte tekemään jostain rahaa(saastuttamaan) remont­tei­hin jos vielä eläisi.. Hanasaari sitä pait­si pitäisi jät­tää kon­sep­tivoimalak­si jos kiina tek­isi edes muu­ta­man omista voimalois­taan samaan tyyli­in niin säästy­isi ilmas­toa jo hyvin paljon, huolto­var­muus on aika nol­la ilman polt­to­laitok­sia, tästähän huolto­var­muuskeskus on varoitellut.

  3. Min­ul­la on kak­si ilmaläm­pöpump­pua (yläk­er­ta ja alak­er­ta) sekä leiv­in­u­u­ni ja hel­la. Kumpi läm­mi­tystapa on ympäristön kannal­ta parem­pi, puun­polt­to vai ilmalämpöpumput?

    1. Puu ilman muu­ta, jos se olisi muuten jäämässä lahoa­maan (esim. ran­ka), ja käyt­tö­paik­ka on taa­ja­man ulkop­uolel­la tai ympäristössä ei ole paljoa ihmisiä kär­simässä hiukkaspäästöistä.

    2. Puun­polt­to lie­nee ilmas­ton­muu­tok­sen kannal­ta neu­traali, mut­ta tuot­taa pien­hiukkaspäästöjä (har­vaan asu­tul­la alueel­la nämä ovat tosin ongel­ma lähin­nä polt­ta­jalle itselleen). Ilmaläm­pöpumpul­la so. sähköl­lä läm­mit­tämi­nen ei tai­da vielä olla ihan ilma­s­toneu­traalia kun jonkin ver­ran sähköä vielä tulee (läm­mi­tyk­ses­tä johtu­vien) kulu­tushuip­pu­jen aikana fos­si­il­i­sista; tosin aika mar­gin­aa­li­nen merk­i­tys, kun kulu­tushuip­pupäiviä on kum­minkin vähän suh­teessa vuo­den mui­hin päivi­in ja ilmaläm­pöpump­pu on tehokas tapa läm­mit­tää. Paras­ta lie pain­ot­taa puun polt­toa kovem­mille pakkasille, jol­loin on myös tuo kulu­tushuip­pu ja ilmaläm­pöpumpun hyö­ty­suhdekin huonompi.

  4. Täl­lä vaan ei ole paljon mitään tekemistä uuden ener­giate­hokku­us­di­rek­ti­ivin kanssa, joka määritel­lään suh­teel­lis­es­ti niin että ener­giate­hokku­us­määritelmän mukaises­ti huonoim­mat 15% laite­taan G‑luokkaan, riip­pumat­ta siitä mikä niiden ener­giate­hokku­us oikeasti on. Vai­h­t­a­mi­nen sähköläm­mi­tyk­seen ei paljon läm­mitä, jos sel­l­ainen jo on mut­ta talo ei silti täytä energiatehokkuusvaatimusta!

    1. Juuri tämä ja suomes­sa nyt on var­masti euroopan parhait­en eris­te­tyt talot, vähän sama kuin sveit­sis­sä määriteltäisi­in 30% ihmi­sistä köy­hik­si joille pitää anttaa 50% lisää rahaa. Sitä­pait­si suomes­sa on euroopan pohjoisin asu­tus ja maail­man pohjoisin pääkaupun­ki jos­sa ei ole val­tamer­ta läm­mit­tämässä ja geot­er­mistä ener­giaa rajat­tomasti, ruo­sis­sakin ~2/3 asukkaista elää helsinkiä eteläm­pänä mer­ca­torin pro­jek­tion siivua tui­joteleet ei vaan tuo­ta pysty sisäistämään.

      1. En nyt tuo­ta direk­ti­ivilu­on­nos­ta ole lukenut, mut­ta epäilen­pä, ettei se ole sym­metri­nen. Se kos­kee luul­tavasti vain tilo­jen läm­mi­tys­tä, vaik­ka samat lainalaisu­udet toimi­vat myös tilo­jen jäähdy­tyk­sessä. Etelä- ja Kes­ki Euroopas­sa tilo­jen jäähdy­tyk­seen kuluu vuosi vuodelta enem­män ener­giaa, kun taas tääl­lä pohjoises­sa niiden läm­mi­tyk­seen vuosi vuodelta yhä vähemmän.

  5. Ener­giak­er­toimet ovat jär­jet­tömiä. Fos­si­il­isil­la 1 ja sähköl­lä 1,2 (aiem­min jopa 1,7 ja 2,4). Johtunee alun­perin kes­ki-Euroopan lauhdesähköstä ? En myös ymmär­rä mik­si kaukoläm­möl­lä 0.5 vaik­ka se tuotet­taisi­in valaan­ras­val­la. Jos kaukoläm­pö tuote­taan sähköl­lä ker­roin on 0,5, jos sähköl­lä läm­mitetään taloa talon sisältä ker­roin on 1,2.

    1. Sen takia että kaukoläm­pö on suurelta osin sähkön­tuotan­non yli­jäämäläm­pöä, joka muuten menisi mereen tai taivaalle.

  6. Itse vai­h­doin pien­talos­sa maakaa­sun maaläm­pöön vuosi sitten.Koko pro­jek­ti mak­soi n.14000€ . Kaik­ki tehti­in itse pait­si läm­pökaivon poraus.Avaimet käteen tar­jouk­set siinä 20000€. Enpä tiedä oliko tuo nyt niin hal­paa? Nyt var­maan mak­saa enem­män kun inflaa­tio porskuttaa.sähköenergiaa talon­läm­mi­tyk­seen meni helmiku­us­sa n.400 kwh eli 0.05€/kwh hin­nal­la 20€. Hal­paan on läm­mi­tys jos sähkön hin­ta pysyy edullisena.

  7. Minäkin olen joskus miet­tinyt järkevää lämmitystapaa.
    Siihe tulok­seen olen tul­lut, että sähkö olisi hyvä. Oli se maaläm­pö tai ilmalämpöpumppu.
    Van­hois­sa talois­sa ei kuitenkaan ole radon in pois­to­jör­jestelmiä. Jos on kel­larik­er­ros, niin öljyläm­mi­tys on minus­ta paras radonin pois­ta­ja. Sehän toimii n ker­ran tun­nis­sa koval­la tehol­la. Tois­taisek­si olen pitäy­tynyt puuläm­mi­tyk­sessä. Talvel­la aamuin — illoin vaik­ka ulkoläm­pöti­lan puoles­ta ker­taläm­mi­tys riittäisi.
    Minus­ta tun­tuu, että siir­ryt­täessä pois polt­toon perus­tu­vas­ta jär­jestelmästä pien­talois­sa niin radon in pois­to pitää ottaa huomioon.

    1. Radon on aiheelli­nen huomio. Toinen on CO2-pitoisu­us sisäl­lä. Moni öljyläm­mi­tys­ta­lo pain­ovoimaisel­la ilman­vai­h­dol­la toimii teknis­es­ti kun piip­pu on kuuma, jol­loin ilma vai­h­tuu piipun kaut­ta asun­nos­sakin. Kun kat­ti­la sam­mute­taan ja piip­pu ei ole läm­min, hormin vetolin­ja hiipuu ja sisäil­man laatu samal­la. Eli ei saisi vain vai­h­taa läm­mi­tys­muo­toa, vaan samal­la pitäisi myös investoi­da hiukan siihen, että sisäil­man laatu ei ainakaan laske.

  8. Halu­aisin huo­maut­taa, että suurikaan altaalli­nen vet­tä ei auta, jos teho ei riitä. Suomen vesivoiman teho on vain luokkaa 2 GW, mikä ei ole kovin vaikut­ta­va, kun tehon­tarve voi pakkasel­la pistäy­tyä 14 GW:ssa. Sik­si tuule­ton pakkas­jak­so tuo edelleen tul­lessaan ankarat hintapiikit.

    1. Pohjo­is­maid­en vesivoima on Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa. Viime tal­ve­na Nor­jan vesivoi­mate­ho vai­hteli hin­nan mukaan välil­lä 7 — 25 GW

  9. Jos hin­tasig­naali on noin vah­va, mihin tarvi­taan mikro­man­ageroivaa sääntelyä?

    Ilmeis­es­ti siihen että poli­itikot voivat tun­tea pelas­ta­vansa maail­maa, sitähän Ohisa­lokin kinusi haas­tat­teluis­saan, tarvi­taan sään­te­lyä, sään­te­lyä, sääntelyä…

    Muuten mis­sä ne itsea­ja­vat autot ovat joi­ta käytit perusteluina liiken­teen han­kaloit­tamiseen jo viitisen vuot­ta sit­ten. Niidenkin piti ihan just olla tulossa?

    1. Niin, mikro­man­ageroimal­la saadaan kyl­lä Suomen vihreä siir­tymä vielä jotenkin sivuraiteelle.

      Miten tuos­sa ener­giate­hokku­us­di­rek­ti­ivis­sä rajoitet­tu ener­gian lop­pukäyt­tö muuten määritel­lään? Jos ker­ran Suomen ener­gian lop­pukäyt­tö vuon­na 2030 saa olla mak­simis­saan 241 TWh (50 TWh nyky­istä vähem­män) niin kuin val­tioneu­vos­ton sivuil­ta on saanut lukea, pitääkö kiireesti kieltää vihreää tuulisähköä käyt­tävän teol­lisu­u­den investoin­nit, esimerkik­si tuo Inkoon nor­jalainen teräste­hdas, että nyky­isille sähkön käyt­täjille ja koti­talouk­sille jää edes hitunen sähköä käytettäväksi? 

      Entä vihreän ammo­ni­akin ja vihreän metaanin tuotan­to? Vedyn elek­trolyysi? Ovatko edes ne sal­lit­tu­ja, vai onko Suomelle EU:ssa kaavail­tu rooli hyvin rajoitet­tu — saamme vain ja ain­oas­taan myy­dä uusien sähkön­si­ir­tolin­jo­jen kaut­ta Sak­saan mata­lan jalostusas­teen ener­giaa, ettei maa vain saa teol­lisu­us­in­vestoin­tei­hin ener­giak­il­pailue­t­ua EU:n suuri­in val­tioi­hin näh­den? Eli toisin sanoen, onko riskiä, että Suo­mi tuleekin kabi­neteis­sa sovit­tu­jen EU-teol­lisu­us­poli­ti­ikkapelien takia tule­vaisu­udessa ole­maan kui­h­tu­va per­ife­ria joka kyl­läkin tuot­taa val­ta­van määrän yli­jäämäsähköä tärkeämpi­en maid­en käyttöön?

      1. EU:n mikro­man­ageroin­ti alkaa yleis­es­ti ottaen olla sitä tasoa että jonkin­lainen kap­inali­ike olisi paikallaan, tai ainakin akti­ivi­nen huomiotta jät­tämi­nen. Taan­noisen Hesarin jutun mukaan Euroopan vihreän siir­tymän edel­lyt­tämästä teknolo­gias­ta 0,5 pros­ent­tia olisi EU-mais­sa valmis­tet­tu. Tämä siis sen jäl­keen kun siihen on syy­det­ty muu­ta­ma vuosikym­men rahaa sil­lä ajatuk­sel­la että saadaan potkukäyn­nis­tet­tyä paikalli­nen teol­lisu­us. Miten meni niinkuin omas­ta mielestä?

        Ener­gian­säästö itseis­ar­voise­na tavoit­teena on men­nyt­tä maail­maa, hin­tasig­naali on jo niin vah­va (kiitos kiinalaisen teknolo­gian). Hait­taveroil­la saa tehoa lisää jos siltä tun­tuu. Esimerkik­si: viikon sisään kevät­päivän­tasauk­ses­ta alkoi pohjoises­sa Kes­ki-Euroopas­sa näkyä taas negati­ivisia sähkön hin­to­ja keskel­lä päivää. Aurinkosähkön tuotan­toa Euroop­paan tulee kol­men OL3:n ver­ran lisää vuosit­tain, eli seu­raavak­si lop­puu siir­toverkko (johtaen hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­hin), mut­ta tämähän ei näytä EU:n päätök­sen­tekokoneis­toa suurem­malti kiin­nos­ta­van vaik­ka koko EU:n laa­ju­udelle levit­täy­tyvän luon­nol­lisen monop­o­lin nimeno­maan kuvit­telisi ole­van keskeisimpiä EU:lle kuu­lu­via asioi­ta kilo­wat­ti­tun­tien kyyläämisen sijaan.

        EU:n har­joit­ta­ma mikro­man­ageroin­ti on osa yleisem­pää ongel­maa, joka on ollut tiedos­sa (ele­gan­tisti tiivis­tet­tynä) jo vuosikausia:

        In essence, the two pri­mor­dial fea­tures of any func­tion­ing democ­ra­cy are miss­ing – the grand prin­ci­ples of account­abil­i­ty and rep­re­sen­ta­tion. As regards account­abil­i­ty, even the basic con­di­tion of rep­re­sen­ta­tive democ­ra­cy that at elec­tion time, the cit­i­zens “can throw the scoundrels out’’ – that is replace the gov­ern­ment – does not oper­ate in Europe (Dehousse 1995).
        The form of Euro­pean gov­er­nance, gov­er­nance with­out gov­ern­ment, is, and will remain for con­sid­er­able time, per­haps for­ev­er such that there is no ‘gov­ern­ment’ to throw out. Dis­miss­ing the Com­mis­sion by Par­lia­ment (or approv­ing the appoint­ment of the Com­mis­sion Pres­i­dent) is not quite the same, not even remote­ly so.

        Mis­täköhän nämä mikro­man­ageroin­ti-säädösa­loit­teet oikein tule­vat? Kuka määrit­telee agen­dan jon­ka puit­teis­sa par­la­men­taaris­es­ti val­i­tut EU-edus­ta­jat saa­vat onnek­si edes vähän hienosäätää sikäli kuin lob­bariarmei­jal­ta jää tilaa. Sivu­men­nen, eris­te­te­ol­lisu­us kuulem­ma kan­nat­taa pakko­re­mont­tidi­rek­ti­iviä. Muka­va kuul­la että edes joku.

        Tämä on se vir­ta­he­po olo­huoneessa jon­ka EU-Suomes­sa vain Perus­suo­ma­laiset suos­tu­vat näkemään. Nyt kun lib­er­aalit ovat olleet vuosikym­meniä kan­veesis­sa, avau­tuu pelin paik­ka puolueelle joka imuroi kan­na­tus­ta laa­jas­ta joukos­ta demografisia lokeroi­ta ulottuen autoritääreistä ja kaiken­vas­tus­ta­jista myöhempi­en aiko­jen fen­no­maanei­hin ja kansalaisy­hteiskun­tain­toil­i­joi­hin. On paljon mah­dol­lista että vaalien jäl­keen mitataan syvän val­tion kykyä ohja­ta kansan protesti ter­ve­hdyt­tämään demokra­ti­aa ennen kuin EU-Suomes­ta tulee Weimarin tasaval­ta jos­ta ei tykkää demare­i­ta luku­unot­ta­mat­ta enää kukaan.

  10. Pump­putekni­ikat ovat nokke­lia, mut­ta eivät vält­tämät­tä edes kan­nat­tavia tai tarpeen, jos sähköstä voi nip­istää huip­putun­teina. Itsel­lä tuli har­rastet­tua sähkön säästöhar­joituk­sia viime vuo­den lop­ul­la, muu­tamia havaintoja:
    ‑Van­has­sa kuiv­as­sa ja hen­git­tävässä puu­talos­sa voi hyvin jät­tää tiet­tyjä tilo­ja kylmäk­si tai puo­lilämpimäk­si — elämä keskit­tyy läm­mön­lähtei­den ympärille
    ‑Hie­man vil­la­paito­ja ja säng­yn täkkiä kehit­tämäl­lä huoneläm­pöti­lan voi laskea hel­posti viitisen astetta
    ‑Sähkösaunat ja uunit eivät aiheuta kum­mem­paa kulu­tus­pi­ikkiä kun “hukkaläm­pö” jää taloon
    ‑Yhdel­läkin varaaval­la takalla voi tasa­ta merkit­tävästi läm­mi­tyssähkön tarvet­ta, lisäk­si takan läm­mön kokee hyvin miel­lyt­täväk­si. Vai­h­toe­htona puun poltolle tuli­si­vatko 60–70-luvuilla suosi­tut sähkö­vas­tuk­set takaisin takkoihin?
    ‑Ilman kum­mem­paa kit­inää läm­mi­tyssähkömme tarve tip­pui edel­lis­es­ti vuodes­ta kol­ma­sosaan, muu sähkökäyt­tö huomioiden kokon­aisku­lu­tus puoleen.
    ‑Omako­ti­a­su­jana häm­mästyt­tää se muu­tok­sen­teon ja jous­ta­mat­to­muu­den hitaus joka liit­tyy ker­rostalo­jen ja kaupunki­ta­son läm­mi­tysjär­jestelmi­in. Onnek­si ei tarvitse mak­saa kenenkään haa­musuihkut­teli­jan kulutusesta!

  11. Läm­pöpumput ovat kasvi­huonekaa­su­jen kannal­ta lois­ta­va asia. Niis­säkin on silti ympäristöon­gel­mansa, kuten tiet­ty­jen haitallis­ten, läh­es ikuis­es­ti ympäristöä kuor­mit­tavien kemikaalien lev­iämi­nen luon­toon. Kaa­sua vuo­taa vähän per kohde. Mut­ta kun vuo­topaikko­ja on miljoo­nia, ja vielä sitäkin paljon enem­män, ympäristö ei yksi­no­maan enää kiitäkään. Kulu­tus­ta pitäisi leikatakin.

    Suo­ra sähkö on kiin­teänä asen­nuk­se­na yleen­sä kalli­impi investoin­ti kuin ilmaläm­pöpump­pu, jos sitä ei valmi­ik­si ole. Läm­pöpumpun saa 1500–3000 eurol­la asen­nustöi­neen. Halvim­mat lait­teet enem­pi kesäjäähdy­tyk­si­in, ja huonom­pia talvel­la. Ei-kiin­teät irtosähkö­pat­ter­it ovat toki halpo­ja. Mut­ta eivät yhtä tur­val­lisia kuin kiin­teät, kos­ka käyttäjä.

  12. Maaläm­pö ei ole raja­ton ener­gian lähde tyyp­illi­nen omakoti kato käyt­tää geo­deet­tista läm­pöä enem­män kuin sitä ton­tille siir­tyy maan uumenista.
    Toki se kestää 30–50 vuot­ta ennenkuin tont­ti kylme­nee ja var­maan naa­purin­lkin tontti
    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007837915.html

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.