Vaalikeskusteluissa on väitetty, että talojen lämmityksen saaminen päästöttömäksi tai vähäpäästöiseksi on kohtuuttoman kallista. Tähän on aivan yksinkertainen ja suhteellisen edullinen ratkaisu: maalämpö sekä investointina halvempi, mutta käyttökustannuksiltaan vähän kalliimpi ilmalämpöpumppu. Suomalainen sähkö on lähes päästötöntä, joten tällainen lämmityskin on lähes päästötöntä
Miten köyhällä on näihin varaa? Periaatteessa sen pitäisi hoitua lainalla. Lainan korot ja kuoletukset voi hoitaa rahoilla, jotka säästyvät nykyisestä fossiililämmityksestä. Ei siis tarvita valtion tukea, vaikka tietysti sellaisia tullaan vaatimaan.
Entä jos talolla on niin vähän käyttöaikaa jäljellä, ettei investointi kannata? Tällaiseen ei saa lainaa eikä pidäkään saada, koska talo ei riitä vakuudeksi.
Jos talolla on vähän vuosia jäljellä, siihen ei kannata kallista energiaremonttia laittaakaan. Silloin nykyinen lämmitys kannattaa jättää paikalleen ja ottaa sen rinnalle suora sähkölämmitys. Ei todellakaan iso investointi. Sähkön hinta tulee tulevaisuudessa vaihtelemaan suuresti. Korkeat piikit, joita on alkutalvesta, jäävät pois, mutta ajoittain sähkö on lähes ilmaista.
Rinnalle otettavaa sähkölämmitystä kannattaa käyttää, kun sähkö on halpaa, ja vanhaa lämmitysmuotoa, kun sähkö on kallista. Lopputulos ei ole päästötön, mutta paljon vähäpäästöisempi. Tähän on pian saatavissa hinnan tunnistava automatiikka edullisesti. Sanomattakin on selvää, että tämä edellyttää pörssisähköä, sillä kiinteähintainen sähkö ei ole halpaa koskaan.
Miksi korkeat hintapiikin jäävät pois?
Alkutalven korkeat hinnat johtuivat siitä, että Skandinavian säännöstelyaltaissa oli poikkeuksellisen vähän vettä. Siksi vesivoimaa pihdattiin. Kun joulukuu oli tuulista, sähkön hinta laski ja vesivoiman käyttö ajettiin minimiin. Vesitilanne palautui normaaliksi ja vesivoima tuli apuun aina, kun sähkön hinta olisi muuten noussut. Tämän vuoden puolella ei huippuhintoja enää ole tarvinnut maksaa
Ensi talvena tuulivoimaa on Suomessa ja Ruotsissa vielä paljon enemmän kuin tänä talvena. Se seurauksena vesivoimaa riittää paljon paremmin tyyniksi päiviksi , eikä huippuhintoja tule.
Käsitykseni mukaan energialuokituksella ei ole juuri mitään yhteyttä todellisuuteen. Hiili (kaukolämpö) on hyvä ja tuuli(sähkö) on paha. Toteutunut kulutus ei kiinnosta vaan se lasketaan teoreettisesti. Helen pystyisi varmasti mittaamaan talojen ominaisuudet paljon tarkemmin vertaamalla lämpötilan ja energian kulutuksen muutosta.
Onneksi sain myytyä omakotitalomme ilman energiatodistusta, olisi ollut raivostuttavaa maksaa moisesta.
Ei kyllä mikään takaa että Skandinavian säännöstelyaltaissa riittäisi vettä ensi talvena yhtään enempää kuin nyt. Jos sähkö on liian halpaa se myydään Saksaan jossa on pulaa kaikesta energiasta. Niin kauan kun ei Venäjältä tulevissa kaasuputkissa ei virta kaasua, määrää Saksa Pohjoismaiden sähkön hinnan.
Saksan ei ole rajattomasti siirtoyhteyksiä
Saksa on myös hankkinut/hankkimassa korvaavia kaasutoimittajia ja mm. LNG terminaaleja on pika-pikaa rakennettu kuten meilläkin. Tuulivoimaa on rutkasti enemmän saatavilla ensi talvena nordpool aluella ja ilmeisesti myös ol3 pelittää nyt vihdoinkin. Eli sähkön riittävyyden kannalta tilanne on kyllä oleellisesti erilainen ensi talvena meillä kuin nyt menneenä talvena. Hinta tietysti vaihtelee ja on välillä korkeallakin mutta pahimmat piikit tasoittuvat.
Paitsi, että fingrid vahvistaa siirtoyhteyksiä sattumalta tuonne etelän suuntaan niin kyllä sinne päin sitä jatkossa virtaa enemmän. Ja maalämpöä ei saa läheskään kaikkialle.
Jos kunnat ei olisi viime vuosituhannella lahjoittaneet energiayhtiötään ja fortumia ei olisi pörssiin viety niin tilanne olisi täysin toinen hinnan kannalta muutenkin ja jos sitä ydinvoimaa ei olisi vastustettu niin kauaa, että kaikki muut vetäytyivät ja vain venäläisten tarjous jäi, toki tehän olettte aina kanattaneet ydinvoimaa kuten ministeri kertoi.
Jos suomen väestömääränkin annettaisiin tippua <5miljoonaa niin päästöt vähenisi muutenkin nyt sitä keinotekoisesti lisätään.
Hassuahan tässä on se, että potkisitte Linkolankin pihalle tai pakottaisitte tekemään jostain rahaa(saastuttamaan) remontteihin jos vielä eläisi.. Hanasaari sitä paitsi pitäisi jättää konseptivoimalaksi jos kiina tekisi edes muutaman omista voimaloistaan samaan tyyliin niin säästyisi ilmastoa jo hyvin paljon, huoltovarmuus on aika nolla ilman polttolaitoksia, tästähän huoltovarmuuskeskus on varoitellut.
Minulla on kaksi ilmalämpöpumppua (yläkerta ja alakerta) sekä leivinuuni ja hella. Kumpi lämmitystapa on ympäristön kannalta parempi, puunpoltto vai ilmalämpöpumput?
Puu ilman muuta, jos se olisi muuten jäämässä lahoamaan (esim. ranka), ja käyttöpaikka on taajaman ulkopuolella tai ympäristössä ei ole paljoa ihmisiä kärsimässä hiukkaspäästöistä.
Puunpoltto lienee ilmastonmuutoksen kannalta neutraali, mutta tuottaa pienhiukkaspäästöjä (harvaan asutulla alueella nämä ovat tosin ongelma lähinnä polttajalle itselleen). Ilmalämpöpumpulla so. sähköllä lämmittäminen ei taida vielä olla ihan ilmastoneutraalia kun jonkin verran sähköä vielä tulee (lämmityksestä johtuvien) kulutushuippujen aikana fossiilisista; tosin aika marginaalinen merkitys, kun kulutushuippupäiviä on kumminkin vähän suhteessa vuoden muihin päiviin ja ilmalämpöpumppu on tehokas tapa lämmittää. Parasta lie painottaa puun polttoa kovemmille pakkasille, jolloin on myös tuo kulutushuippu ja ilmalämpöpumpun hyötysuhdekin huonompi.
Tällä vaan ei ole paljon mitään tekemistä uuden energiatehokkuusdirektiivin kanssa, joka määritellään suhteellisesti niin että energiatehokkuusmääritelmän mukaisesti huonoimmat 15% laitetaan G-luokkaan, riippumatta siitä mikä niiden energiatehokkuus oikeasti on. Vaihtaminen sähkölämmitykseen ei paljon lämmitä, jos sellainen jo on mutta talo ei silti täytä energiatehokkuusvaatimusta!
Juuri tämä ja suomessa nyt on varmasti euroopan parhaiten eristetyt talot, vähän sama kuin sveitsissä määriteltäisiin 30% ihmisistä köyhiksi joille pitää anttaa 50% lisää rahaa. Sitäpaitsi suomessa on euroopan pohjoisin asutus ja maailman pohjoisin pääkaupunki jossa ei ole valtamerta lämmittämässä ja geotermistä energiaa rajattomasti, ruosissakin ~2/3 asukkaista elää helsinkiä etelämpänä mercatorin projektion siivua tuijoteleet ei vaan tuota pysty sisäistämään.
En nyt tuota direktiiviluonnosta ole lukenut, mutta epäilenpä, ettei se ole symmetrinen. Se koskee luultavasti vain tilojen lämmitystä, vaikka samat lainalaisuudet toimivat myös tilojen jäähdytyksessä. Etelä- ja Keski Euroopassa tilojen jäähdytykseen kuluu vuosi vuodelta enemmän energiaa, kun taas täällä pohjoisessa niiden lämmitykseen vuosi vuodelta yhä vähemmän.
Energiakertoimet ovat järjettömiä. Fossiilisilla 1 ja sähköllä 1,2 (aiemmin jopa 1,7 ja 2,4). Johtunee alunperin keski-Euroopan lauhdesähköstä ? En myös ymmärrä miksi kaukolämmöllä 0.5 vaikka se tuotettaisiin valaanrasvalla. Jos kaukolämpö tuotetaan sähköllä kerroin on 0,5, jos sähköllä lämmitetään taloa talon sisältä kerroin on 1,2.
Sen takia että kaukolämpö on suurelta osin sähköntuotannon ylijäämälämpöä, joka muuten menisi mereen tai taivaalle.
Itse vaihdoin pientalossa maakaasun maalämpöön vuosi sitten.Koko projekti maksoi n.14000€ . Kaikki tehtiin itse paitsi lämpökaivon poraus.Avaimet käteen tarjoukset siinä 20000€. Enpä tiedä oliko tuo nyt niin halpaa? Nyt varmaan maksaa enemmän kun inflaatio porskuttaa.sähköenergiaa talonlämmitykseen meni helmikuussa n.400 kwh eli 0.05€/kwh hinnalla 20€. Halpaan on lämmitys jos sähkön hinta pysyy edullisena.
Minäkin olen joskus miettinyt järkevää lämmitystapaa.
Siihe tulokseen olen tullut, että sähkö olisi hyvä. Oli se maalämpö tai ilmalämpöpumppu.
Vanhoissa taloissa ei kuitenkaan ole radon in poistojörjestelmiä. Jos on kellarikerros, niin öljylämmitys on minusta paras radonin poistaja. Sehän toimii n kerran tunnissa kovalla teholla. Toistaiseksi olen pitäytynyt puulämmityksessä. Talvella aamuin – illoin vaikka ulkolämpötilan puolesta kertalämmitys riittäisi.
Minusta tuntuu, että siirryttäessä pois polttoon perustuvasta järjestelmästä pientaloissa niin radon in poisto pitää ottaa huomioon.
Radon on aiheellinen huomio. Toinen on CO2-pitoisuus sisällä. Moni öljylämmitystalo painovoimaisella ilmanvaihdolla toimii teknisesti kun piippu on kuuma, jolloin ilma vaihtuu piipun kautta asunnossakin. Kun kattila sammutetaan ja piippu ei ole lämmin, hormin vetolinja hiipuu ja sisäilman laatu samalla. Eli ei saisi vain vaihtaa lämmitysmuotoa, vaan samalla pitäisi myös investoida hiukan siihen, että sisäilman laatu ei ainakaan laske.
Haluaisin huomauttaa, että suurikaan altaallinen vettä ei auta, jos teho ei riitä. Suomen vesivoiman teho on vain luokkaa 2 GW, mikä ei ole kovin vaikuttava, kun tehontarve voi pakkasella pistäytyä 14 GW:ssa. Siksi tuuleton pakkasjakso tuo edelleen tullessaan ankarat hintapiikit.
Pohjoismaiden vesivoima on Ruotsissa ja Norjassa. Viime talvena Norjan vesivoimateho vaihteli hinnan mukaan välillä 7 – 25 GW
Jos hintasignaali on noin vahva, mihin tarvitaan mikromanageroivaa sääntelyä?
Ilmeisesti siihen että poliitikot voivat tuntea pelastavansa maailmaa, sitähän Ohisalokin kinusi haastatteluissaan, tarvitaan sääntelyä, sääntelyä, sääntelyä…
Muuten missä ne itseajavat autot ovat joita käytit perusteluina liikenteen hankaloittamiseen jo viitisen vuotta sitten. Niidenkin piti ihan just olla tulossa?
Niin, mikromanageroimalla saadaan kyllä Suomen vihreä siirtymä vielä jotenkin sivuraiteelle.
Miten tuossa energiatehokkuusdirektiivissä rajoitettu energian loppukäyttö muuten määritellään? Jos kerran Suomen energian loppukäyttö vuonna 2030 saa olla maksimissaan 241 TWh (50 TWh nykyistä vähemmän) niin kuin valtioneuvoston sivuilta on saanut lukea, pitääkö kiireesti kieltää vihreää tuulisähköä käyttävän teollisuuden investoinnit, esimerkiksi tuo Inkoon norjalainen terästehdas, että nykyisille sähkön käyttäjille ja kotitalouksille jää edes hitunen sähköä käytettäväksi?
Entä vihreän ammoniakin ja vihreän metaanin tuotanto? Vedyn elektrolyysi? Ovatko edes ne sallittuja, vai onko Suomelle EU:ssa kaavailtu rooli hyvin rajoitettu – saamme vain ja ainoastaan myydä uusien sähkönsiirtolinjojen kautta Saksaan matalan jalostusasteen energiaa, ettei maa vain saa teollisuusinvestointeihin energiakilpailuetua EU:n suuriin valtioihin nähden? Eli toisin sanoen, onko riskiä, että Suomi tuleekin kabineteissa sovittujen EU-teollisuuspolitiikkapelien takia tulevaisuudessa olemaan kuihtuva periferia joka kylläkin tuottaa valtavan määrän ylijäämäsähköä tärkeämpien maiden käyttöön?
EU:n mikromanagerointi alkaa yleisesti ottaen olla sitä tasoa että jonkinlainen kapinaliike olisi paikallaan, tai ainakin aktiivinen huomiotta jättäminen. Taannoisen Hesarin jutun mukaan Euroopan vihreän siirtymän edellyttämästä teknologiasta 0,5 prosenttia olisi EU-maissa valmistettu. Tämä siis sen jälkeen kun siihen on syydetty muutama vuosikymmen rahaa sillä ajatuksella että saadaan potkukäynnistettyä paikallinen teollisuus. Miten meni niinkuin omasta mielestä?
Energiansäästö itseisarvoisena tavoitteena on mennyttä maailmaa, hintasignaali on jo niin vahva (kiitos kiinalaisen teknologian). Haittaveroilla saa tehoa lisää jos siltä tuntuu. Esimerkiksi: viikon sisään kevätpäiväntasauksesta alkoi pohjoisessa Keski-Euroopassa näkyä taas negatiivisia sähkön hintoja keskellä päivää. Aurinkosähkön tuotantoa Eurooppaan tulee kolmen OL3:n verran lisää vuosittain, eli seuraavaksi loppuu siirtoverkko (johtaen hyvinvointitappioihin), mutta tämähän ei näytä EU:n päätöksentekokoneistoa suuremmalti kiinnostavan vaikka koko EU:n laajuudelle levittäytyvän luonnollisen monopolin nimenomaan kuvittelisi olevan keskeisimpiä EU:lle kuuluvia asioita kilowattituntien kyyläämisen sijaan.
EU:n harjoittama mikromanagerointi on osa yleisempää ongelmaa, joka on ollut tiedossa (elegantisti tiivistettynä) jo vuosikausia:
Mistäköhän nämä mikromanagerointi-säädösaloitteet oikein tulevat? Kuka määrittelee agendan jonka puitteissa parlamentaarisesti valitut EU-edustajat saavat onneksi edes vähän hienosäätää sikäli kuin lobbariarmeijalta jää tilaa. Sivumennen, eristeteollisuus kuulemma kannattaa pakkoremonttidirektiiviä. Mukava kuulla että edes joku.
Tämä on se virtahepo olohuoneessa jonka EU-Suomessa vain Perussuomalaiset suostuvat näkemään. Nyt kun liberaalit ovat olleet vuosikymmeniä kanveesissa, avautuu pelin paikka puolueelle joka imuroi kannatusta laajasta joukosta demografisia lokeroita ulottuen autoritääreistä ja kaikenvastustajista myöhempien aikojen fennomaaneihin ja kansalaisyhteiskuntaintoilijoihin. On paljon mahdollista että vaalien jälkeen mitataan syvän valtion kykyä ohjata kansan protesti tervehdyttämään demokratiaa ennen kuin EU-Suomesta tulee Weimarin tasavalta josta ei tykkää demareita lukuunottamatta enää kukaan.
Pumpputekniikat ovat nokkelia, mutta eivät välttämättä edes kannattavia tai tarpeen, jos sähköstä voi nipistää huipputunteina. Itsellä tuli harrastettua sähkön säästöharjoituksia viime vuoden lopulla, muutamia havaintoja:
-Vanhassa kuivassa ja hengittävässä puutalossa voi hyvin jättää tiettyjä tiloja kylmäksi tai puolilämpimäksi – elämä keskittyy lämmönlähteiden ympärille
-Hieman villapaitoja ja sängyn täkkiä kehittämällä huonelämpötilan voi laskea helposti viitisen astetta
-Sähkösaunat ja uunit eivät aiheuta kummempaa kulutuspiikkiä kun ”hukkalämpö” jää taloon
-Yhdelläkin varaavalla takalla voi tasata merkittävästi lämmityssähkön tarvetta, lisäksi takan lämmön kokee hyvin miellyttäväksi. Vaihtoehtona puun poltolle tulisivatko 60-70-luvuilla suositut sähkövastukset takaisin takkoihin?
-Ilman kummempaa kitinää lämmityssähkömme tarve tippui edellisesti vuodesta kolmasosaan, muu sähkökäyttö huomioiden kokonaiskulutus puoleen.
-Omakotiasujana hämmästyttää se muutoksenteon ja joustamattomuuden hitaus joka liittyy kerrostalojen ja kaupunkitason lämmitysjärjestelmiin. Onneksi ei tarvitse maksaa kenenkään haamusuihkuttelijan kulutusesta!
Lämpöpumput ovat kasvihuonekaasujen kannalta loistava asia. Niissäkin on silti ympäristöongelmansa, kuten tiettyjen haitallisten, lähes ikuisesti ympäristöä kuormittavien kemikaalien leviäminen luontoon. Kaasua vuotaa vähän per kohde. Mutta kun vuotopaikkoja on miljoonia, ja vielä sitäkin paljon enemmän, ympäristö ei yksinomaan enää kiitäkään. Kulutusta pitäisi leikatakin.
Suora sähkö on kiinteänä asennuksena yleensä kalliimpi investointi kuin ilmalämpöpumppu, jos sitä ei valmiiksi ole. Lämpöpumpun saa 1500-3000 eurolla asennustöineen. Halvimmat laitteet enempi kesäjäähdytyksiin, ja huonompia talvella. Ei-kiinteät irtosähköpatterit ovat toki halpoja. Mutta eivät yhtä turvallisia kuin kiinteät, koska käyttäjä.
Maalämpö ei ole rajaton energian lähde tyypillinen omakoti kato käyttää geodeettista lämpöä enemmän kuin sitä tontille siirtyy maan uumenista.
Toki se kestää 30-50 vuotta ennenkuin tontti kylmenee ja varmaan naapurinlkin tontti
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007837915.html