Vuodesta 2006 tähän hetkeen bensalasku on autoilijoiden puheista huolimatta laskenut reaalisesti 6.6% ja suhteessa palkkoihin 18,2%
Autoalan järjestöt toitottavat niin kovalla äänellä, että bensan hinta on tehnyt autoilusta valtavan paljon kalliimpaa, että aloin itsekin uskoa asiaan, kunnes Oskari Nokso-Koivisto Aalto-yliopiston taloustieteen laitokselta vinkkasi minulle, että asia taitaa olla toisin.
Niinpä laskin, paljonko polttoaine maksoi sadan kilometrin matkalla vuonna 2006 ja nyt, ja korjasin tietysti hinnan kuluttajahintaindeksillä. Vuosi 2006 valikoitui vertailuvuodeksi, koska googlaamalla sen vuoden tieto tuli esille helpoiten. Tulos olisi ollut vielä vahvempi, jos olisin ottanut vertailuvuoden kauempaa.
95-bensan keskihinta oli Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan vuonna 2006 1,29 € ja tammikuussa 2022 1,89 €. Näyttää siis tulleen kalliimmaksi peräti 47 %.
Autojen keskikulutus oli vuonna 2006 8,7 litraa ja nyt (vuonna 2021) 6,9 litraa. Niinpä sadan kilometrin ajoon tarvittavasta polttoaineesta piti maksaa vuonna 2006 11,22 € ja nyt 13,04 €. Euroina hinta on siis yhä noussut, mutta vain 16,2%
Tämän jälkeen pitää tehdä vielä inflaatiotarkistus. Vuodesta 2006 vuoteen 2021 kuluttajahintaindeksi on noussut 24,4 % eli enemmän kuin bensalasku. Kun tämä otetaan huomioon, bensalasku sadan kilometrin ajosta on laskenut 6,6 % suhteessa yleiseen hintatasoon.
Suhteessa palkkoihin kehitys on vielä selvempää. Ansiotasoindeksi on noussut vuodesta 2006 41,9%, joten suhteessa palkkoihin bensalasku on pienentynyt 18,2 %.
Suhteessa aivan viime vuosiin bensalasku on noussut, koska se ensin laski voimakkaasti ja on nyt osittain palautunut, mutta vain osittain. Pitkällä aikavälillä bensalasku on alentunut, sanovat autoilijat mitä hyvänsä.
Tämä on vanha mm. Daniel Kahnemanin esittämä käyttäytymislogiikka, että pienikin menetys merkitsee paljon enemmän kuin suuri hyöty. Suomalaisen vanhan kauppiaan viisaus oli, että ei koskaan pidä panna vaa’alla olevaan pussiin liikaa jauhoja tai sokeria ja sitten ottaa pois, vaan aina pitää panna ensi liian vähän ja sitten lisätä. Muuten asiakas tulee epäluuloiseksi. Silti kannattaisi myös laskea vaikutus ilman autojen parantumista, koska köyhimmät ajavat vanhoilla paljon kuluttavilla autoilla (vaikka ei kannattaisi).
Soininvaaran vertailun periaate, jossa verrataan kulutusta per 100 km on ongelmallinen, koska ajokilometrit eivät ole olleet vakio, vaan muuttuneet (kasvaneet) ajan edetessä. Perustellumpaa olisi verrata liikennepolttoaineiden (bensa + diesel + E85) kokonaiskulutukseen liittyvän kustannustason inflaatiokorjattua kehitystä, koska siitä eurot oikeasti syntyvät. Polttoaineiden kokonaiskulutus Suomessa on pysynyt miltei vakiona samaan aikaan kun autojen laskennallinen kulutus/100 km on laskenut (koska energiatehokkuuden kasvun vastapainoksi on perhekokojen kutistuessa tullut enemmän yksin autoilevia jne., joka kehitys on suurin piirtein kumonnut energiatehokkuuden kasvun samaan aikaan tuoman hyödyn): https://www.aut.fi/tilastot/liikenteen_energiankulutus/liikennepolttonesteiden_myyntihttps://www.aut.fi/tilastot/liikenteen_energiankulutus/liikennepolttonesteiden_myynti
Kun katsotaan toteutunutta liikennepolttoaineiden kulutuskehitystä ja samalla eurojen kehitystä, niin kyllä polttoaineiden hintojen nousu on ollut vuoden 2006 jälkeen keskimääräistä inflaatiota nopeampaa.
Ilmastosyistä näen perusteltuna, että näin onkin, ja toivon, että laivaliikenne ja lentoliikenne saadaan myös jatkossa kunnollisen polttoaineverotuksen tai vähintään lakisääteisten päästömaksujen piiriin, jotta järjestelmä poistaisi päästöjä tehokkaasti verottaen öljytuotteiden käyttöä yhtäläisesti kaikissa liikennemuodoissa – toisin kuin nykyisin, jolloin on usein halvempaa kuskata Aasiasta tuotteita jopa lentäen Suomeen kuin Suomen laidalta rekalla toiselle laidalle, kun rekalla ajo on raskaasti polttoaineverotettua, toisin kuin lennot, jotka ovat verovapaita. Laivojen osalta EU:lla on periaatteessa aika hyvä hanke ollut menossa, jossa laivatkin tuotaisiin lopulta edes osin päästömaksujen piiriin, jolloin liikennemuodot tulisivat vähän tasa-arvoisempaan asemaan, mutta Suomi on vastustanut sitä uudistusta – lähinnä sillä perusteella, että Suomen jäävahvistetut kelluvat hotellit ovat olleet niin isopäästöisiä myös kesäaikaan. Kelluvat vuosikymmeniä vanhat Itämeren hotellit olisi jo vuosia sitten pitänyt vaihtaa energiatehokkaampiin, mutta kun laivojen polttoaine on ollut verotonta, varustamot eivät ole niin tehneet, vaikka öljyn kulutusta olisi voitu vähentää reilusti.
Autojen osalta verojärjestelmässä pitäisi olla joustoa kuitenkin pienituloisimpia varten, joihin autoihin liittyvä polttoaineverotus iskee erityisen raskaasti, koska pienituloiset ajavat useimmiten erityisen vanhoilla ja samalla paljon polttoainetta kuluttavilla autoilla, vaikka kilometrejä tuleekin keskimääräistä vähemmän. Jouston olisi hyvä olla sellaista, joka samalla kannustaa kuluttamaan vähemmän polttoainetta, tai vaikka ajamaan pyörällä, jos auto ei ole matkalle välttämätön vaihtoehto.
Nyt täytyy muistaa että vuonna 2006 oli ennennäkemätön piikki polttoaineiden hinnoissa. Tarkoituksenhakuisesti lienee verrattu juuri tuon vuoden hintoihin. Tämä syö ikävä kyllä uskottavuuden koko vertailusta. Vertailu vaikkapa vuoden 2005 keskihintoihin olisi reilumpi.
Osmo, sinähän puhut täyttä hevonkukkua. Pienituloisten palkat eivät ole nousseet, eivätkä pienituloisten autojen kulutukset laskeneet.
Hyväpalkkaisten palkat on nousseet ja samojen hyväpalkkaisten leasing autojen kulutukset on laskeneet.
Niin ja diesel maksoi tuolloin 0.8 euroa litralta, nyt sekin maksaa 1.8€/litra.
Mutta hei ei anneta todellisuuden pilata hyvää propagandaa.
Meillä ilmeisesti tilastokeskus sitten valehtelee, koska sen mukaan pienituloistan palkat ovat nousseet prosentuaalisesti yhtä paljon kuin muidenkin palkat. Sinulla on varmaan jokin lähdeviite väitteellesi
Ode: ”Meillä ilmeisesti tilastokeskus sitten valehtelee, koska sen mukaan pienituloistan palkat ovat nousseet prosentuaalisesti yhtä paljon kuin muidenkin palkat.” Vaan kun se bensalasku kasvaa euroina, ei % palkasta. Joko tilastonikkari ymmärtää ongelman? Vai eikö haittaa?
Tämä nyt kuullosti vähän kuin Tuntemattomasta Sotilaasta:
Sinulle isketään eteen sellaset rätinkit ja tilastot, että sinulla ei voi olla nälkä 🙂
Inflaatio+sähkö+bensa+ kunnallinen palkkataso= Rupee vähät säästöt ja puskurit hupenemaan….
Energiatehokkaammasta autosta on maksettu rahaa ja se tulee nähdä investointina. Sitä osuutta ei siis sovi laskea bensan hinnan muutokseen. Soininvaaran käyttämä laskentatapa vaikuttaa tarkoitushakuiselta.
Mutta eikös siihen vanhaankin autoon ole laitettu kiinni pääomaa samalla tavalla?
Ihan yhtälailla silloin 2006 käytössä olleista autoista on jossain vaiheessa maksettu rahaa. Olivatko autot vuonna 2006 halvempia?
Soininvaaran laskentatavalla vähän polttoainetta kuluttavan auton ostajalle ei anneta koko hyötyä investoinnistaan.
Hyviä laskelmia. Ongelma autoilijan kannalta on se, että asumiskustannukset ovat nousseet tuloja huomattavasti nopeammin, joten tuo inflaatiohyöty on mennyt muihin elinkustannuksiin moninkertaisesti.
No kiva. – Teepä nyt sama laskutoimitus duunariportaan TES-palkoilla ja dieselillä. Eipä silti, Osmolle polttoaine on aina liian halpaa ja tilastotieteilijä osaa sen kyllä todistaa..
Katsotaanko myös hieman kauemmas:
Syksyllä 1991 bensalitra maksoi Ristiinan Kesoililla 3,23 mk.
1 € = 5,94573 mk.
3,23/5,94573 = 0,54.
Bensahan maksaa nyt jo 2 €/l, mutta käytetään vertailussa tuota em. hintaa 1,89 €/l:
1,89/0,54 = 3,50.
Bensalitran nimellishinta on siis noussut 250 %.
Elinkustannusindeksin muutos vuodesta 1991 vuoteen 2021 oli +55 %.
Pitkällä aikavälillä bensalasku on kallistunut, sanoopa Osmo Soininvaara mitä hyvänsä.
Hei. Tosi hyvä kirjoitus. Jakaisin sen mielelläni, mutta niin paljon siinä on lyöntivirheitä, etten kehtaa. Kaikkea hyvää kuitenkin.
Muistuttaisin, että polttoaineen pitkälti keinotekoisista hinnankorotuksista kärsii eniten pienituloiset.
”Autojen keskikulutus oli vuonna 20056 8,7 litraa ja nyt (vuonna 2021) 6,9 litraa.”
Pienituloiset eivät aja vuonna 2021 valmistuneilla autoilla. Eivät edes vuonna 2011 valmistuneilla. Onnellisia ovat, jos heidän työmatka-autoina toimii 2001 valmistunut bensasyöppö.
Tämän luulisi olevan talousoikeistolaisen puolueen edustajalta ihan helmitaulumatematiikkaa.
Mulla on ”tuore” 2002 bensasyöppö perheautona, yleensä ajetaan 5-6 litraa satasella. Auto on tosin pieni, mutta tällaiselle 190 -senttiselle riittävä enkä tarvitse k…njatketta. . Maatilan avolava-työauto on vuodelta 1991 ja tankkauskirjanpidon mukaan se kuluttaa 8-9 litraa satasella ympäri vuoden. Ei ole kylläkään samanlainen raketti kuin nämä uudet, mutta kuluttaa jopa vähemmän kuin nämä nykyiset. JOS katson naapuruston kalustoa, niin noin oikeasti kulutus ei näytä olevan kovinkaan korkealla valintaprioriteeteissa. Ja onhan perheautomme varmaan kylän pienimpiä, mutta ei näytä normi valkoihoiselle sellainen riittävän. ELI: vanhalla autolla ajaminen ei välttämättä tarkoita suurta kulutusta.
Nuo 8,7 litraa ja 6,9 litraa kuvaavat tosiaan varsin uusien leasing-autojen kulutuksen kehitystä. Samat luvut löytyvät tästä: https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/bensiini-autojen-kulutus-pudonnut-20-prosenttia-tutki-iso-leasingautoyhtio/
Idea lienee ollut verrata suhteellisen kulutuksen kehitystä. Mutta se on ollut tuota vertailua hitaampaa, koska Suomen ajoneuvokannan keski-ikä on ikääntynyt jokseenkin joka vuosi 1990-luvun alusta eteenpäin, ja vertailukohdassa taas niin ei ole samalla tavoin käynyt. Suomessa on vielä aika paljon käytössä ennen vuotta 2006 valmistuneitakin autoja. Varsinkin maan köyhemmissä osissa, kuten Kainuussa jne.
Kyllä autojen keskikulutus on laskenut trendinomaisesti pitkän aikaa. Niinpä jos ajoit vuonna 2006 13 vuotta vanhalla autolla ja vuonna 2021 taas 13 vuotta vanhalla autolla, jälkimmäinen kuluttaa vähmemmän. Tietysti, jos erityisesti haluiat hankkia paljon kuluttavan auton, siihenkin on koko ajan mahdollisuus, mutta se on oma vika.
”Kyllä autojen keskikulutus on laskenut trendinomaisesti pitkän aikaa. Niinpä jos ajoit vuonna 2006 13 vuotta vanhalla autolla ja vuonna 2021 taas 13 vuotta vanhalla autolla, jälkimmäinen kuluttaa vähmemmän.”
Keskikulutus/100 km on laskenut. Se on totta. Mutta vuonna 2006 ja 2021 keskimääräinen auto ei ollut samanikäinen, sillä autokanta ikääntyi. Liikennepolttoaineiden kokonaiskulutuksen käyrä Suomessa taas on ollut miltei vaakasuora viiva, kuten yllä aiemmin linkittämästäni tilastosta näkyi. Vuonna 2006 henkilöautojen keski-ikä Suomessa oli 10,5 vuotta. Vuonna 2021 henkilöautojen keski-ikä oli 12,6 vuotta. 13 vuoden keski-ikä mennee rikki 2 vuoden sisällä. Tuo luku tarkoittaa sitä, että autoilla ajetaan keskimäärin yli 25 vuotta, ja kohta lähes 30 vuotta ennen kuin auto poistetaan käytöstä. Autojen keskimääräinen romutusikä on Suomessa nykyisin 22 vuotta. Se on nuorempi kuin autojen keskimääräinen käyttöikä, koska osaa autoista ei romuteta, vaan niitä jää myös museoautoiksi, autotalleihin jne. Jos autojen keski-iän piteneminen jatkuu, monilla nyt myytävillä autoilla ajettaneen 2050-luvullakin, ja osalla ehkä vielä 2060-luvullakin.
Tämä on itseasiassa vastaus tuohon alempana olevaan Osmon kommenttiin.
On hyvinkin mahdollista, ettei kulutus ole pudonnut yhtään tuolla aikavälillä. Katsoin ihan mielenkiinnosta yhden automallin, yhden moottorikoon kulultuksen kehitystä ja se nousi tuolla aikavälillä (noin 90-luvun puoliväli – 00-luvun alku) Kulutusta on kai yritetty hillitä tuomalla turbot pieniin mootoreihin, joten on saatu kuutuotilavuutta pudotettua. tämä koskee vasta noin 2015 eteenpäin?
Ainakin itse olen huomioinut, että 1999 vuosimallin ja 2011 mallin samankokoesen moottorin kulutus on aika sama.
Pienituloiset ajoivat vuonna 2005 todennäköisesti 80-90 luvun autoilla ja nehän vasta bensasyöppöjä olivatkin. Joten suhteessa heidänkin käyttämien autojen kulutus on pienentynyt.
Käsittääkseni tämä ei muuta asiaa mitenkään. Olettakaamme, että pienituloiset ajat 20% keskimmäistä enemmän kuluttavilla autoilla. Osuus lisätään sekä alku- että loppuvuoteen, muut luvut pysyvät samoina.
Entä jos ei katsota kaikkien autoilijoiden keskiarvoa, vaan pienituloisinta puolikasta tai neljännestä?
Autojen keskikulutus: Pienituloisimmat ajavat Suomessa varmaan yli 10 vuotta vanhoilla autoilla, eivätkä ole päässeet hyötymään viimeisen vuosikymmenen edistyksestä kohti pienempää kulutusta.
Inflaatio: Aasiassa valmistetut halvat kulutustavarat ovat halvenneet, mikä lieventänee muun inflaation näkymistä kuluttajahintaindeksin ostoskorissa. Samalla polttoaineiden hinta on saattanut muuttua eri tahtia kuin inflaation keskiarvo?
Palkkojen nousu: Ansiotasoindeksi kuvannee keskipalkkojen nousua? Mutta onko alimman puolikkaan tai neljänneksi palkat kehittyneet samaa tahtia?
Varmaan pienituloiset ajoivat yli 10 vuotta vanhoilla autoilla myös vuonna 2006. Edistys tulee myös pienituloisten autoihin, jollei pienituloisten ihmisten autojen ikä myös kasva ajan myötä (ja periaatteessa vieläpä samaa vauhtia kuin vuodet kuluvat).
Käytetyt 2007-2008 vuosimallin Toyota Priukset maksaa noin luokkaa 5000€. Vaikka hybridit tuli markkinoille 15 vuotta sitten, niin vielä ei olla tilanteessa että köyhällä ihan olisi varaa alentaa polttoaineenkulutustaan ostamalla halpa käytetty hybridi. Bensa- ja dieselkoneilla Yariksia ja Corolloja löytyy käytettynä 2000€-3000€ hintaluokasta vaikka kuinka.
Edistys alkaa sitten tulla pienituloisille, kun heidän käyttöönsä joskus aikanaan tulee näitä merkittävästi teoreettisia keskiarvoja laskevat arvokkaat pistokehybdridit, joiden teoreettinen kulutus on hyvin matala, tosin käytännön kulutus yleensä hyvin korkea.
Esim. dieselautojen kulutus ei ole merkittävästi laskenut muutamaan vuosikymmeneen. 80-luvulla ajettiin 5 litran nokivasaroilla, jotka saastutti ja savutti, mutta kulutus oli jotakuinkin saman kuin tänäkin päivänä. 90-luvulla isäpapan Passat vei sen 5 litraa todellista matka-ajossa. 2000-luvulla oma Skoda vei saman. Nykyinen -08 Diesel-Passattini on laiskempi kuin 90-lukulainen, mutta kuluttaa n. 5,5-6 litraa sadalle, eli enemmän kuin 90-luvun vastine, mutta on vähäpäästöisempi (paitsi hiilidioksidin osalta).
Tuota 26% kulutusleikkausta ei ole tapahtunut kuin hybridien sekä tiettyjen bensa-autojen kohdalla. Pitkälti niiden autoilijoiden kohdalla, jolle bensan hinnalla ei ole juurikaan edes merkitystä, vaikka se maksaisi 3 euroa.
Kysymyksenä taustamateriaalista: onko lasketussa keskikulutuksessa mukaan laskettu myös autot, jotka eivät polttonestettä kuluta? Ja mikäli näin, niin onko jollain tasolla huomioitu vaihtoehto-voimanlähteiden hintatason nousu? On toki mitä luultavammin paljon pienempi vaikutus loppuhintaan kuin polttonesteillä.
Bensan hinnalla ei ylipäätäänkään ole paljoa tekemistä autoilun hinnan kanssa. Vaikka bensa maksaisi vitosen litra niin silti auton muut kulut peittoaa sen.
Mutta sitä yleisesti esitettyä väitettä että öljyn hinnan nousu selittäisi bensan hinnan en osta.
200#, en nyt muista vuotta mutta 2006 on aika lähellä, öljyn barrelihinta piikkasi 140 taalaan. Bensan hinta tuolloin korkeimmillaan Suomessa oli 1.5# tienoilla.
Nyt bensa huitelee yli kahden euron vaikka öljy on alle satasen.
Muistat väärin. Vuonna 2006 bensan keskihinta oli 1,29, niin kuin artikkelissakin sanotaan. Nuo huippuhinnat tulivat myöhemmin
Huippuhinnat olivat 1:5# kun barrelihinta oli 140. Nyt barrelihinta on alle satasen ja bensalitra 2 euroa.
Vuoden 2004 auton kulut jos olisivat ylittäneet reilusti Polttoaine kulujen 3800:- ois kotero saanut paalaus tuomion. Vakuutus toiseksi isoin meno erä ton ikäisessä autossa.
Tähän 2008 korkeaan öljyn dollari hintaan viitataan useassa paikassa, mutta ei huomioida valuuttakurssia. 2008 öljyn hinta oli korkea dollareissa, mutta valuuttakurssi oli täysin eri. Kesäkuussa 2008 €/$ kurssi oli 1,56 ja nyt se on 1,135. Öljy on lyhyen hetken 9% korkeampi kuin nyt euroissa. 2011-2014 öljyn hinta oli pidempään euroissa korkealla ja se bensan hintahistoriassa näkyy.
Polttoaineveroja on nostettu matkan varrella eli silläkin on pitkällä aikavälillä ollut nostava vaikutus, mutta kyllä EUROmääräinen öljyn hinta näkyy suoraan bensan hinnassa ja selittää pääosin viime aikaisen nousun.
Ja mitähän tekemistä autojen keskikulutuksella on bensan hinnan kanssa? Vihreille tuntuu kelpaavan selittelyihin melkein mikä vain autoihin liittyvä, mutta todellinen syy bensan hintaan ei tunnu kuuluvan asiaan. Eli: kiskurimainen polttoainevero, verollisesta hinnasta laskettava ALV, ja jakeluvelvoite, joka pakottaa sekoittamaan bensaan kalliimpia (ja huonommin palavia) jakeita.
Osmo puhui bensalaskun alenemisesta. Sen suuruus riippuu sekä bensan hinnasta että kulutetun bensan määrästä.
Ode, sun laskuissa on käytetty kahden eri aikakauden autoja, mutta väärin. Ota kumpaankin tapaukseen 10-15 vuotta vanhemmat autot. Niillä Suomi ajaa. Ja nillä vanhemmilla ei kulutus olekaan laskenut samassa suhteessa, koska siinä välissä autot kasvoivat kokoa. Ja kasvoivat osin siksi, että Suomessa alettiin ajamaan merkittävässä määrin toisten maiden autoilijoiden vanhuuttaan hylkäämillä. Käytettyjä tuodessa autokanta tuppaa kasvamaan kokoa.
Eikä se ole yksin moottoribensiini. Sähkö ja lämmitys myös. Matikallasi 29,9% ”vähintään” korotus kaukolämmössä on mafiatyylinen suoritus. Siitä kaukolämmöstä ei noin vain lähdetä.
Kaikki tämä on po vihreiden hallitustaipaleen ”ansiota”. Yök.
Olen ihmetellyt niitä jotka ostavat autonsa ulkomailta käytettynä. Jos itse auto on muuten ok, ja koko prosessilla säästää ehkä tonnin, niin minne he saavat vanhan autonsa myytyä kun ei ole kauppaa jonne viedä sitä vaihtoautona? Yksityiselle jos myy vanhaa autoa niin saa korkeintaan tonnin. Kauppa saattaa kuitenkin kunnosta ja kilometreistä riippuen maksaa muutaman tonnin enemmän. Eli mitä järkeä on tuoda käytettyjä autoja ulkomailta kun niistä menee kuitenkin tuontivero, ja vanhasta autostasi et pääse eroon?
Käytettyjen autojen tuonnista ulkomailta pääosan tekevät nykyään ammattimaiset tomiijat. Joillan autoliikkeillä jopa pääosa käytetyistä autoista myynnissä on peräisin ulkomailta. Mutta jotkut yksityishenkilötkin sitä toki tekevät. Keskimääräinen säästö tuontiauton tuojalle oli ymmärtääkseni ainakin jossain kohtaa tuontiin liittyvät verot huomioidenkin usein noin 3000-5000 euroa per auto verrattuna siihen, mitä autosta olisi Suomessa pitänyt maksaa. Nykyisin käytettyjen autojen hinnat ovat ison uudehkojen autojen tuonnin myötä laskeneet myös Suomessa, kun autoliikkeet eivät maksa vaihtoautoista enää niin paljoa kun tietävät voivansa saada vastaavan halvemmalla Ruotsista itsekin, ja hintaero ei liene enää niin iso.
Jos puhutaan niistä autoista, joilla suomalaiset keskimäärin ajavat, niin ei niitä autoliikkeet edes huoli. Autoliikkeistä pääosa pyrkii ottamaan vain yli 5000 euron arvoisia vastaan. Vanhempia tai halvempia autojakin voivat toisinaan ottaa, mutta siitä voi joutua jopa maksamaan autoliikkeelle – jolloin halvemmaksi tulee myydä vanha ja halpa vaihtoauto itse. Jos vaihtoautoa ei anna, saa käteisalennuksen. Viimeksi kun (ja samalla ensimmäistä kertaa kun autoliikkeestä) autoa ostin, sai autoon 10 % käteisalennuksen, jos ei antanut vaihtoautoa. Jos olisi ollut tonnin arvoinen vaihtoauto, olisi sen alennuksen kokonaan menettänyt. Oli halvempaa ostaa autoliikkeestä käytetty auto ilman vaihtoauton antamista kuin antaa samalla vaihtoauto. Sama pätenee autojen tuontiin ulkomailtakin, eli jos tuojan nykyinen auto on kovin halpa, ei sitä muutenkaan autoliikkeen kautta enää laitettaisi vaihtoon.
Eikös riisikupit, kuten ny joku datsun 100 a tai vaikka Fiat 600, kuluttaneet jo -70 luvulla sen joku 5-6 litraa satasella täh?
eli en nyt puhuisi mistään suurista edistys askeleista bensan kulutuksen suhteen viimmesen 50 vuoden aikana
60-70 luvun autot jotka kuluttivat vähän olivat pikkuautoja joissa oli n 30 hevosvoiman moottori. Ei niitä voinut oikein perheautoina käyttää. Keskiluokan perheauto kuten Ford Taunus tai Saab 99 kulutti 9-10 litraa. Kekkonenkin vaihtoi virka-autokseen Saabin öljykriisin aikaan näyttääkseen esimerkkiä.
2000-luvun keskiluokan perheauto kuluttaa 4-7 litraa riippuen millä käyttövoimalla kulkee. Nyt en puhu maastureista jotka ovat täysin turhia.
Yleisesti ottaen se että hallitus nyt hyvittää enemmän työmatkavähennyksiä on oikeansuuntainen toimenpide koska se koskee nimenomaan työmatkoja, ei huviajoja. Huonoa on se että suurituloisia se suosii enemmän. On ilmeisesti vaikea laatia sellaien laskentakava joka kohdistaisi työmatkavähennykset pienituloisiin joilla on pitkät työmatkat ja jotka joutuvat kulkemaan autolla.
Jos öljyn ja muun energian maailmanmarkkinahinnat ovat pysyvästi tapissa pitäisi pienituloisia tukea asuntonsa energiaremontteihin tai mahdollistaa se että voi asua lähempänä työpaikkaansa. Kyllä siitä tietenkin tuullaan protestoimaan mutta minkä sille voi että Suomessa ei ole öljylähteitä.
Mutta kun köyhä kansa ajaa 2006 ja vanhemmillakin autoilla kun ei ole varaa ostaa uudempaa.
Mutta köyhä kansa ei 2006 ajanut 2006 tehdyillä autoilla. Edistys tulee keskimäärin köyhienkin autoihin, jollei niiden keskimääräinen ikä kasva.
Ajoin vuonna 2006 vuoden 1999 autolla. Samalla autolla ja kulutuksella ajan tänäkin päivänä. Vuosiansioni teollisuuden duunarina on tismaalleen sama kuin vuonna 2006. Uudempaan ei ole pystynyt vaihtamaan, kun kaikki kulut nousevat kokoajan. Töissä käynnin joudun lopettamaan syksyllä kannattamattomana.
Taidat unohtaa että Suomessa on keskimääräisen auton ikä n. 13 vuotta ja näinollen se että vertaat 2021 vuoden auton keskikulutusta ja 13 vuotta vanhan auton keskikulutusta on hieman tilastoa vääristävää.
Se että Teppo keskisuomesta ajaa 13 vuotta vanhalla autolla jossa keskikulutus on yhä sen 8-9l + talvikelit niin kyllä se bensanhinnan reaalinousu on ihan totta vaikka minkälaista aivojumppaa yrittäisit.
Mun 14 vuotta vanhan japanilaisen laatuauton keskikulutus (koko vuosi) on 6,9 l/100 km. Mutta mä ajankin Uudellamaalla. Ehkä tiet Keski-Suomessa ovat mäkisempiä joka selittää eron? Tai sitten ajetaan aina rallivaihde päällä?
Mäkisyys voi osassa maata vaikuttaa hiukan, mutta enemmän kai kulutukseen vaikuttavat mm. talven kylmyys ja pituus sekä teiden kunto. Jos ei ole valtion ylläpitämiä asfalttiteitä, vaan esim. sorateitä, voi kulutus kasvaa pari l/100 km jo sen takia niiden ajojen osalta. Hyvin auratulla ja suolatulla tiellä kulutus on alempaa kuin lumisella ja jäisellä. Lapissa kulutus on pari litraa 100 kilometriä kohti korkeampaa talviaikaan jo kylmyyden takia, joskin ruuhkattomuus ja pitkät ajomatkat ilman välipysähdyksiä sitten vastaavasti vähentääsiellä keskikulutusta. Moottori syö kylmässä selvästi enemmän bensaa kuin lämpimässä, ja hyvällä tiellä ajo on taloudellisempaa kuin huonolla. Kaikkein huonoimpien teiden varsilla asuvat eivät edes pysty käyttämään pienikulutuksisimpia kauppakasseja, jos ne eivät pysty tien kunnon vaatimaan maastoajoon kaikissa sääolosuhteissa, jolloin kulutus voi joissain (harvinaisissa tapauksissa) kasvaa senkin myötä.
Ja 2006 ajettiin kans 12v vanhoilla eli about 1994,keskikulutus jossain tuon ajan tusina toyota coronassa 6l luokkaa
Keskimääräinen auton ikä oli varmaan samaa luokkaa myös 2006. Autojen keski-ikä ei poista sitä, että autot kehittyvät. Esim välillä 2006-2021 keskimääräiseen autokantaan tapahtunut kehitys ei ole sitten se, miten uudet autot kehittyivät juuri tuolla välillä vaan miten ne kehittyivät 13 aiemmalla välillä. Varmaan löpön kulutus parani myös silloin.
Jos normalisoidaan vielä suhteessa ajosuoritteisiin, niin bensaan menee varmasti monissa tapauksissa enemmän rahaa suhteessa kuukausimenoihin kuin ennen. Mutta syynä on pääasiassa kulutustottumuksien muutokset ja niistä seurannut autoilun reipas lisääntyminen. Tämä taas on varmasti osittain johtunut juuri tuosta mainitsemastasi polttoaineen hinnan alenemisesta.
Ilmastonmuutoksen ja CO2-päästöjen yhteys on ollut tiedossa vuosikymmeniä, joten jokainen joka on rakentanut elämänsä jatkuvasti lisääntyvän yksityisautoilun varaan on kyllä minusta 100%:sesti syyllinen omaan tilanteeseensa.
Sähköautolla voi tietysti ostaa synninpäästön lähipäästöistä – markkinat tarjoavat taas kerran ratkaisua ongelmaan.
Onneksi VM:n ekonomistit saavat nyt bemareihinsa halvemmalla tankin täyteen. Vieläkö Soininvaara jaksaa jauhaa miksi rahvaan pitäisi kuunnella asiantuntijoita joilla aina paras tieto ja taito yleisen hyvän saavuttamiseksi? Iltalehtikin jatkaa naurettavaa linjaa jossa toimittaja ensin listaa satojen miljoonien synnit ja velat, mutta sitten seuraavaksi kertoo että kepu ja Saarikko ovat ainoita jotka tajuavat rahan päälle. Muuten hyvä, mutta kepu ja Saarikko tuhlaa rahaa miljardiluokassa täysin tehottomasti ja muut katselee kädet taskuissa, mutta silti media luo kuvaa jostain kepun vastuullisuudesta ja muiden tuhlailusta. Mikä helvetti tässä oikein on? Ekonomistit ovat tämän maan roskasakkia kun näkevät mitä kepu tekee, mutta silti valehtelevat oman uran ja edun nimissä. Median huonoutta ja kieroutta nyt on enää turha kommentoida.
Kiitos tästä täysin nolla-arvoisesta ajatelmasta. Tämä blogipostaus vaan vahvistaa käsitystä siitä miten ulapalla todellisuudesta Vihreiden väki oikeasti on kun kyse on yksityisautoilusta.
Lähteenä yo. kulutuseroväitteelle on leasing-yhtiöltä saatu data, ja koostuu pelkästään autoista joita työnantaja tarjoaa työtekijöilleen. Se kansanosa joka on nyt noussut ääneen polttoaineiden hinnoista ei ole ikipäivänä nähnytkään edes liisaussopimusta omalta työnantajaltaan, leasing-autot ovat aina olleet vain suurituloisimman väen etu, ja heidän liisaamansa autot ovat aina edustaneet vain ja ainoastaan tuota hyvin kapeaa käyttäjäkuntaa. Vuonna 2006 tuo autokanta oli hyvin pitkälti isoja C/D segmentin mersuja, bemareita, katumaastureita, isoilla tehokkailla bensasyöpöillä moottoreilla, ja vasta nyt ihan viime vuosina on työnantajilta annettu co2 rajat hankinnoille joka saanut tuon liisauspelienkin keskikulutuksen kääntymään alaspäin. Sillä välin tavallinen työssäkäyvä kansa on käyttänyt samoja hyväksi ja taloudelliseksi havaittuja 2 litran turbodieseleitään viimeisen 20 vuotta työmatka-ajeluihinsa, joiden reaalinen keskikulutus ei ole liikkunut 5L/100km lukemista yhtään mihinkään tuolla aikavälillä, mutta samaan aikaan dieselin litrahinta on kyllä lähes tuplaantunut, puhumattakaan sitten absurdeiksi kohonneista kiinteistä käyttövoimaveroista joita joudut maksamaan vaikka auto ei liikkuisi metriäkään koko vuoden aikana.
Kaiken lisäksi nämä tilastot oli vielä kerätty 30 eri maasta ja 1,9 miljoonan auton joukosta, mutta Suomen liisauspelien osuus näistä karkeloista oli vain pyöreät 1,3 prosenttia, 25 tuhatta autoa. Leaseplan toimii Suomen lisäksi muun muassa Amerikassa, Venäjällä, Intiassa, Brasiliassa ja monessa muussakin maassa jossa polttoaineiden hinta on ollut ja on edelleenkin selkeästi kotimaata halvempi, joten siellä myös on tavattu liisata paljon enemmän suurikulutteisempia autoja. Suora vertailu pelkkään Suomen tilanteeseen siis ontuu hyvin pahasti.
Mitenkä se vanha sananlasku menikään, vale – emävale – tilasto ?
Juha-Matti. Unohdat kokonaan, että jokaisesta autosta merkitään rekisteriin sen kulutustiedot, koska autovero perustuu siihen.
Rekisteriin merkityt kulutustiedot ovat kaukana realiteeteista. Niin myös Osmon logiikka.
Aivan sama,
Tuota noin. Sanot, että rekisteriin merkityt kulutustiedot ovat virheellisiä. Epäilet siis veropetosta?
Ja Osmo ei ilmeisesti tiedä kuinka paljon viralliset ja todelliset kulutuslukemat nykyisin poikkeavat toisistaan. 2000-luvun alun turbodieselit menevät käytännössä jopa alle virallisten lukemien (verot tietysti rek otteen mukaan) mutta uudemmat autot kaunistelevat totuutta räikeästi, varsinkin plugarit (ja taas verot rek otteen mukaan).
Osmo: Wikipediakin kirjoittaa että EU-standardien mukaan mitattu polttoaineen kulutus ei välttämättä vastaa todellisessa ajossa toteutuvaa kulutusta.
https://en.wikipedia.org/wiki/New_European_Driving_Cycle#Inability_to_represent_real-life_driving
Tuossa ylempänä annoin vähän lukujakin, mutta yksityistalouden + maatalouden automme ovat 20 ja 29 vuotta vanhoja, kumpikaan ei syö enempää kuin nykyiset. Mutta ne ovatkin työautoja, koko valittu tarpeen mukaan, ei egon kasvattamiseksi.
Itse olen 25 vuotta vanhalla 2,5 litraisella päässyt 5 litraan satasella, vieläpä mäkisessä maastossa ja puoliksi soratiellä, mutta siinä ei olekaan hiukkasloukkua tai kovin suurta EGRää.
Nykyisten dieselautojen viralliset kulutuslukemat ovat erittäin vaikeita saavuttaa missään muualla kuin pitkässä tasamaan ajossa. Erityisesti autojen keskipaino on noussut katumaasturibuumin takia, jolloin kaupunkiajon kulutus on paljon virallista suurempi. Useimmat ajajat eivät ole mitään mallikuskeja.
Kuinka suuri osa oikeasti käyttää dieseleitä? Eivätkö bensa-autot ole paljon yleisempiä?
Dieselautojen osuus on aika iso ja ajosuorite vielä isompi koska verohyödyn raja kulkee n 20.000 km /vuosi kohdalla eli mitä enemmän ajaa dieselillä sen enempi säästää bensaan verrattuna.
Niin tämä koskee vain niitä rikkaita joilla varaa ajaa uudella autolla joka kenties kuluttaa vähemmän. Mutta kun valta osa ajaa edelleen niillä 2006 vuoden autoilla mitkä kuluttaa sen 8l sadalla. Herätkää nyt saatana jo todellisuuteen. Laskin tuossa vertailun vuoden 2020 bensa kulut olivat 3800:- ja Nyky hinnoilla 4800:- eli liki 90:-/kk enemmän niin älkää nyt saatana selittääkö että on halventunut?
Vähän vajaat tiedot laitoit käyttämistäsi laskuperusteista. Otitko huomioon inflaation vuoden 2006 kokonaiskustannusten vertailussa vuoteen 2020?
Ehkä Osmo ostaa kaikille köyhille perus työssäkäyville uudet autot niin voidaan allekirjoittaa edes osittain tuo homma? Autojen keski-ikä nyt kuitenkin on reilusti yli 10 vuotta.. Ehkä siellä eduskunnassa tuntuu polttoaineet ym. halvoilta kun ajellaan sähköllä tai vähintään hybridillä.
Jos joku on ostanut haja-asutusalueelta talon, hän on säästänyt talon ostossa sen uuden auton hinnan vs. se, että olisi muuttanut vastaavaan taloon joukkoliikenneyhteyksien varrelle.
Rahallinen hyöty syrjässä asumisesta on jo saatu siinä kohtaa kun se asuinpaikka on valittu. Miksi pitäisi saada vielä extrahyötyä erikseen muiden kustantamana?
Voi olla, että Soininvaaran laskelmissa on joitakin heikkouksia. Siltikin ihmettelen tätä valtavaa tarvetta ajaa autolla ja todistella bensalaskujen suuruutta. Itse olen ollut 42 vuotta autoilija, pk-seudulla, nyt vajaan vuoden sähköautoilija. Koko autoilijan ”urani” on liittynyt vapaa-aikaan ja mukavuuden hakemiseen, töihin en sitä ole tarvinnut en Espoossa enkä Hgissä. Kuinkahan paljon oikeasti on kyse nimenomaan töihin menosta tai muuten välttämättömästä työhön menosta. En sano tätä ylimielisenä vaan en oikein usko tätä. Asiassa on samoja piirteitä kuin rokotekeskustelussa, se tarjoaa kanavan purkaa tyytymättömyyttä. Iltalehdessä oli tästä hyvä kolumni muutama päivä sitten.
Olen 25k vuodessa BRUTTONA tienaava duunari ja kehtaat sanoa, että minulla on varaa ajaa -21 vuosimallin autolla ja että rahaa ei mene yhtään sen enempää matkustamiseen kun ennen? Kyllä olet harvinaisen todellisuudesta irtaantunut rikas elitisti kun tuollaista väität. Häpeä.
Yrittäjän tienaan Sinua vähemmän, ajan 20 vuotta vanhalla autolla, jonka keskikulutus on alle tämänhetkisen keskiarvoisen polttomoottoriauton kulutuksen. Elämä on valintoja.
Jos on varaa ylipäätään ajaa autolla, kuuluu rikkaampaan puolikkaaseen. Itse olen pienituloinen, joten minulla on varaa vain Helsingin keskustassa asumiseen, johon minulla menee n. 300€/kk (korko ja vastike) eli saman verran kuin autoilijalla autoon. Täytyy olla aika rakastunut autoiluun jos haluaa asua maalla.
Harvalla on ylipäätänsä varaa ostaa asuntoa Helsingin keskustasta, joten kyllä sinä hemmetin rikas olet.
Keskustassa alle 20 neliöiset yksiöt maksavat jo satoja tuhansia niin kyllä sinä rikkaampi Krtek olet kun joku joka ajaa 20v vanhalla autolla ja asuu vuokralla. Taidat itsekkin olla todellisuudesta irtaantunut kun pidät itseäsi ”huono-osaisena”.
Se riippuu tietenkin maksaako ollenkaan lainanlyhennyksiä. Ei kyllä käy ilmi että mitä korkoja ja vastikkeita hän maksaa. Mahdollisesti yhtiölainaa jostain remontista, jolloin asuntolaina olisi jo aikoja sitten maksettu. Asunto on voinut ostaa jo 1990-luvun laman aikaan jolloin niitä sai pilkkahinnalla.
No jos väitetty laskennallinen BKTn kasvu olisi totta, niin eikö silloin minkä tahansa ”laskun” siis kulun pitäisikin alentua? Siis suhteessa kaikkeen?
Mutkun mä en usko tohon BKTn kasvuun, koska siittä on aina jätetty pois aineettomia arvoja, kuten turvallisuus..luonto arvot ja yleinen mukavuus
BKT sanoo sulle, että sä oot rikkaampi asuessa 30 neliön betoniluukussa. älyttömän kalliissa ”tiiviisti” rakennetussa (ympäristöystävällisesti) jossain turvattomalla alueella, kuin että -80 luvulla 2 kertaa isommassa kämpässä väljästi rakennetussa turvallisella alueella
Pistää ihmettelemään, ja syödäkkin pitäisi vain kuivattuja hyönteisiä tai hernekeittoooo ilman lihaa
Tätä me mittaamme ja tätä me saamme. Ekonomistin mielestä on aina hyvä kun ihminen saa haluamansa (pl. huumeet ym. ilmeiset absurditeetit). Mutta kuinka usein se on oikeasti hyvä asia? Miksi on sallittu mainosmiesten luoda meille uusia haluja?
Naisten kotityön ja uusien ihmisten tekemisen arvoa ei mitata. Pitäisikö?
”No jos väitetty laskennallinen BKTn kasvu olisi totta, niin eikö silloin minkä tahansa “laskun” siis kulun pitäisikin alentua? Siis suhteessa kaikkeen?”
Varmaan on alentunutkin, mutta niitä kulujahan tulee koko uusia.
Esimerkiksi kultaisella 80-luvulla useimmilla ei ollut sellaisia menoeriä kuin ”kännykät”, ”tietokoneet” tai ”internet-yhteydet” tai ”suoratoistopalvelut”.
Merkittävin argumentti Osmon kirjoitusta vastaan tuntuisi kommenttien perusteella olevan se, että hän on erehtynyt laskemaan autojen keskikulutuksia kahdelta eri aikakaudelta. Niinpä kaivoin Tilastokeskuksen taulukoista elinkustannusindeksit, polttoaineiden keskihinnat ja kaveriksi vielä ihmisten keskiansiot vuosien saatossa.
Laskin polttoaineen reaalihinnan joka vuodelle aina alkaen vuodesta 1990, mutta ikävä kyllä kuukausiansiot sai vain vuodesta 2000 alkaen ja tilastot päättyvät vuoteen 2021 koska indeksiä ei saa keskeneräisestä vuodesta. Eri aikakausien autojen kulutusta en ottanut huomioon vaan laskin kaikki vuodet samalla kulutuksella: 8 l / 100 km.
Onko polttoaine nyt kalleinta koskaan? Ei. Polttoaine on ollut monena vuonna kalliimpaa kuin nyt: 2006, 2008, 2010-2014, 2017, 2018 sekä 2020. Itse asiassa polttoaineen hinta on tullut näistä vuosista alaspäin.
Onko polttoaineen hinta noussut? On. Polttoaineen reaalihinta on nyt 34 % enemmän kuin mitä se oli vuonna 1990. Pitkän ajan trendi on siis nouseva vaikka siinä onkin vuosien välillä varsin suuria vaihteluita.
Onko polttoaine kallistunut suhteessa ihmisten kuukausiansioihin? Ei. Vuonna 2000 100 km matka maksoi 5,43 € joka oli 0,27 % ihmisten kuukausiansiosta. Vuonna 2021 sama matka maksaa 6,83 €, mutta tämä on vain 0,19 % ansioista. Kun polttoaineen hintaa vertaa ihmisten kuukausiansioihin, trendi on laskeva. Bensan hinta syö siis koko ajan vähemmän ihmisten tuloista siitäkin huolimatta, että bensan hinta on noussut koska yleinen palkkataso nousee nopeammin.
Mikäli juuri sinun henkilökohtaiset polttoainekustannukset ovat nousseet tai ne syövät isomman siivun tuloistasi niin se on tietysti ikävää. Ehkä kysymys on palkkakuopassa olemisesta tai vaihtoehtoisesti omista valinnoista. Ymmärrän myös, että jokainen kansalainen ei koe istuvansa näihin lukuihin koska keskiarvot ovat vain keskiarvoja ja osa voi olla köyhempiä ja osa varakkaampia. Myös Osmon pointin voi ottaa huomioon: mikäli sinulla on mahdollisuus ajella autolla jonka kulutus on pienempi niin polttoaineen osuus palkasta putoaa entisestään.
Kaikesta tästä huolimatta ajatus siitä, että polttoaineen hinta olisi juuri nyt jonkinlaisella riistotasolla ei yksinkertaisesti lukujen valossa näytä pitävän paikkaansa.
Jokainen voi itse tehdä samat laskelmat koska data löytyy Tilastokeskuksen sivuilta ja on ilmaiseksi saatavilla.
Vaihda keskiansiot mediaaniin niin huomaat missä ongelma on.
No realistisesti, polttoaineen hintoja pitäisi verrata vaikka näkkileivän tai hernekeiton tai perunan hintoihin 40 vuoden ajalta, jotta pääsisis lähellee totuutta
Ei välttämättä pidä paikkaansa tämä vertailu, koska perunan tai näkkileivän tuottamaninen voi olla nykyisellään kannattavampaa.
Millä lasket, että 100km matka maksaa alle 7€?
Itse olen pitänyt kirjaa kaikista huolloista, veroista ja tankkauksista. Tällä hetkellä 100km polttoaineet maksaa 22€ ja käytän polttoaineena pelkästään tuota ympäristöystävällistä E85:ttä, ainoa ylimääräinen kulu autoiluun viime vuonna tuli tuon muutossarjan hankkimisesta.
Vuonna 2019 100km matka maksoi keskimäärin alle 15€, 2020 se oli 15,55€, 2021 se maksoi 17,80€ ja tankkasin 98e5:sta.
Eihän nämä polttoainekulut tosiaan ole nousseet yhtään.
Tuntipalkka on toki noussut 1,5€ vuodesta 2014 mikä taas ei paljon nettopalkassa näy.
Kaikista autoiluun liittyvistä kuluistani 70% on polttoainekuluja(huollot/korjaukset, tankkaukset, verot, katsastus), tuohon on turha laskea auton hintaa, koska autot on eri hintaisia ja jotkut pitävät arvonsa paremmin. Työmatkaa tulee vuodessa vähintään 12tkm(kotoa tomistolle) + ne työajot mitä joutuu omalla autolla ajamaan(aina ei ole firman vm 2018 pakettiautoa käytössä, mikä sekin kuluttaa 12l/100km dieseliä, mutta yksityisautoiluhan se kaikkein paha on).
No miksi en sitten osta pienempikulutuksista autoa… kävin jo autoliikkeessä kyselemässä 10v uudempaa(2016 mallia), koska ihan uuteen ei ole varaa, eikä näillä tuloilla tule varmaan koskaan olemaankaan. Autoliikkeen tyly vastaus autonvaihtoon oli, että pitäisi löytyä 12000e välirahaa tuon oman autoni lisäksi.
Ei millään pysty ottamaan rahoitusta tuollaiselle summalle(näin sanoo pankki ja omat tulo-menoarviot). Joten jatketaan ajamista sillä vanhalla luotettavalla autolla, eipä tuota ole tarvinnut korjaamollakaan kuskata, vaikka ikää jo 18v(ja ei, ei ole mersu tai muu saksalainen premiumi, niistä pysyn kaukana).
Tämä on taas niitä asioita, joissa toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Sekä tulojen kehitys että bensakulut pitäisi laskea tuloluokittain. Ovatko myös syrjäseudun pienituloisten tulot nousseet yhtä paljon kuin keskiarvo? Autojen kulutus ainakaan ei ole laskenut. Syrjäseudulla ja varsinkin Pohjois-Suomessa ajetaan vanhoilla autoilla. Meidänkin vm. -02 automme kuluttaa luultavasti polttoainetta ihan yhtä paljon kuin vuonna 2006. Ei bensanhinta nytkään ole ongelma rikkaille vaan köyhille.
No jaa. Minulla ainakin oli ostovoimakorjattu reaalipalkka 2006 parempi kuin nyt. Silloin ajat olivat paremmat ja keskimääräisen uran mukainen palkan huippukohta osui siihen.
Samoin ajan tuon aikakauden autolla, koska ei ole taloudellisia mahdollisuuksia hankkia esimerkiksi 50k€:n sähköautoa.
Kyllä polttoaine on kalliimpaa nyt.
En ymmärrä lasku tekniikkaa.
Jos mulla kuluttaa saman verran auto nyt kun 2006 vuonna.
Miten se olis halvempaa ajella nyt?
Syrjäkylillä asustan. Et autoa pakko käyttää et töihin pääsen.
”Jos mulla kuluttaa saman verran auto nyt kun 2006 vuonna.”
…niin et ole kiinnittänyt kulutukseen huomiota autoa vaihtaessasi. Jos nyt vaihdat autoa, se on kyllä helpompi vaihtaa vähemmän kuluttavaan kuin oli vuonna 2006. Itse muistan kun vaihdoin autoa 2007. Vaihdoin silloin 90-lukulaisen auton 2000-lukulaiseen. Tehot nousi, moottorin koko kasvoi, mutta kulutus tipahti karvan verran.
Bensaulinassa on kyse jostain aivan muusta kuin todellisesta taloudellisesta hädästä. Suurimmalla osalla ulisijoista on hyvin varaa maksaa muutama sentti enemmän polttoaineesta. Voi jopa jättää yhden monista ulkomaanmatkoista tekemättä ja samalla jättää töräyttämättä taivaalle niitä tonneja hiilidioksideja. Bensaulisijat ovat valkoisia keskituloisia/varakkaita miehiä, joita kiukuttaa kun pitäisi ottaa ilmastokriisi ja sen torjumisen seuraukset ihan aikusten oikeasti tosissaan. Mutta kun ei haluuuuu! Ja lisäksi vielä intersektionaaliset feministit sun muut hyppivät nykyään näiden äijien silmille. Entinen asema horjuu, ollaan pettyneitä, fossiilikapitalismi yskii, pitäisi alkaa ajettelemaan muitakin ihmisiä, jopa muissa maissa ja herrajumala vielä muita eliöitäkin tällä maapallolla! Bensaulisjoilla ei ole mitään aikomustakaan tehdä ilmastokriisin kannalta viisaita valintoja eli miettiä a) tarvitseeko autoa ollenkaan, pääsisikö joukkoliikenteellä ja b) jos ihan välttämättä tarvitsee auton, onko sähkö-tai (bio)kaasuauto mahdollinen. Monelle bensaulisijalle sähköauto on helpostikin taloudellisesti mahdollinen ja se on todellinen vaihtoehto myös maaseudulla, kun sen lataaminen omakotitalossa on tosi kätevää.
Bensaulisijoiden kannattaa lukea Oskari Onnisen kolumni Iltalehdestä ja Tuija Siltamäen kolumni Ylen sivuilta ja laittaa suuta sordiinolle jos itsellä ei ole mitään oikeaa ongelmaa!
eikös 10 vuot tai olikos 20 vuot sitten…bensan ja maidon litra hinnant aika lähel toisiaan…
nyt..bensa on kirinyt ohi
mikä hulluutta olikin, niin jossain vaiheesssa jonkun viemärivesi colan hinnat oli maitoo litrahinnaltaan kaalliinpii lol….noh tuohon lienee tullut kait korjaus..vai onko..noh..en juo semmosiii kolloi..rikkaat juokooon, heil kait sitten on ostaa myös vähän vähäkulutuksenpisii autoi hahahah eli fo
Onko maitolitra joskus maksanut enemmän kuin bensa? Jos on niin maito on ollut liian kallista.
90-luvun alussa olin pikkuisessa kaupassa kesätöissä ja maitolitra maksoi 4,24 mk (kevyt/kulutus) ja ensimmäinen tankkaus omaan autoon 97-okt bensaa 1990 loppuvuodesta 3,89 mk/litra. Muistan elävästi kun bensan hinta ylitti ensimmäisen kerran 5 mk rajapyykin, se oli opiskelijalle todella kallista. Ajoinkin pitemmät matkat vanhempieni diesel-autolla, sillä dieselistä ei tarvinnut pulittaa kuin n. puolet siitä bensa maksoi.
Ensimmäisenä haluan pyytää anteeksi, kun en jaksanut lukea kaikkia kommentteja.
Eka kysymys mikä tuli mieleen että Osmo otitko huomioon eriarvoistumista? Ihan vain kiinnostaa, koska kuulun siihen kansan ryhmään, joka ajaa 20v autolla ja maaseudulla. Eli kulutukselle ja välimatkoille en voi mitään, ja liekkö palkkakaan kovin vertailukelpoinen. Ja rikkaat vaan rikastuu 🙂
Mutta odotan ihan mielenkiinnolla vastauksia ja kommentteja tähän asiaan. Haluan kehittää, en trollata.
Sama ittellä… auton ikä 18v ja pitäisi löytyä yli 10000 euroa lisää rahaa, jos haluaisi vaihtaa 10v uudempaa autoon, jossa pienempi kulutus. Mielelläni kyllä vaihtisin, mutta pankki ei suostu antamaan tuollaista summaa, kuulemma tulot vs menot ajaisi liian tiukalle, vaikka yritin saada kahdeksan vuoden maksuajan.
Työmatka päivässä 50km, ainoa julkinen on linja-auto mikä kulkee kerran päivässä suuntaansa, eli ei tietenkään silloin, kun minun pitäisi töihin/kotiin päästä. No junanratakin tuossa kyllä on, mutta sekin on suunnitteilla lakkauttaa kokonaan, koska on vain vähän tavaraliikennettä.
Aamen tälle, vaikken uskovainen olekaan!
Minkähän takia hallitus suunnittelee nyt verohelpotusta raskaan liikenteen käyttämälle polttoaineelle jos polttoainelasku on reaalisesti pienentynyt? Eikö myös raskasta liikennettä tulisi kannustaa siirtymään vähäpäästöisiin käyttövoimiin?
Raskaan liikenteen kohdalla vaikeampaa. Ne ovat painavia ja ajavat aina pitkiä matkoja kerralla. Itse asiassa kaikki biodiesel ja biokaasut kannattaisi keskittää ja jakaa vain raskaalle ammattiliikenteelle.
Henkilöautot pystytään kyllä saamaan liikkumaan sähköllä.
Kirjoittajan kulutuslukemat näyttävät pohjautuvan Moottori-lehden artikkeliin, jonka pohjalla puolestaan ovat LeasePlanin kulutuslukemat. Luvut johtavat harhaan, ja se todetaan artikkelissa. Tuolla aikavälillä on isoissa autoissa siirrytty enemmän dieseliin, eli se keskimääräisiä kulutuslukemia tarjoava bensa-auto ei enää ole samanlainen.
Paremman kuvan saa vaikkapa vanhoista Tekniikan Maailman koeajoraporteista. Vanhoista siksi, ettei se bensanhinnan noususta eniten kärsivä kansanosa aja uusilla autoilla.
Vuonna 1992 on 1,3-litrainen bensa-Corolla TM:n testissä vienyt keskimäärin 7,4 litraa sadalla. Vuonna 2009 vastaavanlainen auto, 1,6-litrainen Toyota Auris, vei keskimäärin 7,58 litraa sadalla. Hinnan nousun lisäksi on myös kulutus sekalaisessa ajossa kasvanut.
Nuo ovat sitä autotyyppiä, jolla keskivertokansalainen liikkuu. Samalla kun autojen teknologia on edistynyt, ovat autot myös muuttuneet painavammiksi, mikä tuntuu varsinkin kaupunkiajossa.
Täällä jokaien osaa kertoa anekdootteja jostain tuntemastaan ihmisestä, jonka osalta bensalasku on käyttäytynyt eri tavalla kuin ihmisillä keskimäärin. Tämä kirjoitukseni koski keskimääräistä, ei poikkeustapauksia. Parhaan kuvan keskimääräisestä muutoksesta saa siitä, että vuosisadan vaihteessa polttoainemenojen osuus yksityisestä kulutuksesta oli nelöjä prosenttia, nyt enää kolme prosenttia.
Ei ihmisellä keskimäärin ole mitään väliä tässä keskustelussa. Keskimääräisellä menee joka tapauksessa ihan hyvin. Pitää puhua ennen kaikkea niistä ihmisistä, joilla on pienet tulot ja vanhat autot. Heitä on eniten syrjäseuduilla ja Pohjois-Suomessa, missä myös välimatkat ovat pitkiä. Heihin tämä kehitys iskee, eikä siinä tilanteessa lohduta, että jollain parempiosaisella etelän ihmisellä menee paremmin.
Toki keskimääräistä ihmistäkin voi kiukuttaa, jolloin toki on kyse myös siitä, mitkä puolueet voittavat ensi vuoden eduskuntavaaleissa.
Noh, noh. Sinun esimerkkisi ei perustu tosiasiallisiin keskiarvoihin ja oma lähdeartikkelisikin sen sinulle kertoo. Et voi pelata anekdoottikorttia, kun ei omakaan laskelmasi perustu vertailukelpoiseen tilastotietoon.
Ajatus on ihan hyvä, mutta sinun laskelmasi väärin perustein johdettu, eikä välttämättä vastaa todellista tilannetta.
Aika hyvin perustuu keskiarvoihn se, että tällä vuosisadalla polttoaineen osuus yksityisestä kulutuksesta on laskenut neljästä prosentista kolmeen prosenttiin.
Tämä bensankulutus vähenee itsestään jo sillä että väestö vanhenee. Vanhukset eivät aja niin paljon kun eivät käy töissäkään ja ovat nuukia.
Nuorista kaikki eivät hanki omaa autoa ja jotkut eivät ajokorttiakaan.
Autoilun suurkuluttajia ovat hyvätuloiset 30-65-vuotiaat jotka asuvat kaupunkien keskustojen ulkopuolella. Heitä toki polttoaineen kallistuminen hillitsee ajamista, mutta halpeneminen räjäyttäisi.
Siinä tapauksessa olisi varmaan kannattanut rakentaa blogikirjoitus tuohon yksityisen kulutuksen keskiarvoon.
Sen sijaan kirjoitit selvästi virheelliseen käsitykseen perustuvan laskelman, etkä edes suostu myöntämään, että luit lähteesi huolimattomasti (tai käytit sitä tarkoituksella harhaanjohtavasti, mikä selittäisi sen, ettet maininnut lähdettä tekstissä).
Minä en ole purnaamassa polttoaineen hinnasta, mutta purnaan siitä, että keskustelua vedetään tarkoituksella männikköön.
”Vuonna 1992 on 1,3‑litrainen bensa-Corolla TM:n testissä vienyt keskimäärin 7,4 litraa sadalla. Vuonna 2009 vastaavanlainen auto, 1,6‑litrainen Toyota Auris, vei keskimäärin 7,58 litraa sadalla. ”
No ei ne kyllä ole vastaavia.
Auris 2010-luvulta
tehot 97kW
omamassa 1220-1510kg
Corolla 1992
tehot 55kW
omamassa 930-1160kg
Enemmän vastaava olisi pykälää pienempi malli, vaikkapa Yaris.
Yaris 2017
tehot 51kW
omamassa 1055kg
keskikulutus 4,3l (jos uskotaan virallisia lukemia, en jaksanut kaivaa testituloksia)
Erot saman mallissarjan painossa johtuvat siitä onko korimalli hachback, sedan vai farmari. Yarisia saa vain hatchbackina, sitä ei pienen tavaratilansa takia voi käyttää perheautona samalla tavalla kuin 1990-luvun Corolla-farmaria. Pientä perheautoa etsivä joutuu ostamaan muunmerkkisen auton kuin Toyotan. Suosituimmat siinä kokoluokassa taitaa olla Skoda Fabia tai Seat Ibiza farmarit. Mutta kuten moni on jo todennut niin tyypillinen autonvaihtaja pysyy tutussa merkissä ja mallisarjassa ja hyväksyyy että se on painavampi ja kuluttaa mahdollisesti enemmän. Naapurithan voivat muussa tapauksena pitää köyhänä.
Mutta tämähän on hyvä uutinen! Olen funtsinut että Ahvenanmaalle moottoriveneellä ajaminen on kovin kallista nykyään. Vene vie 1.3 litraa / mpk. Matkaa tulee helposti 600 mailia, joten kulutus olisi 780 litraa ja pyöreät 1500 EUR. Varmaan Ahvenanmaan reissut aloittaessani joskus -92 bensa oli halvempaa, ja veneen kulutuskin oli vaan noin litran per mpk, mutta niinpä palkkakin oli pienempi. Joten tämä Osmon juttu rohkaisee reippaasti investoimaan bensaan, voin päräyttää ensi kesänä saman tien Tukholmaan asti. Toki edellisellä veneelläni ajoin 5,5 litraisella dieselillä, joka kulutti saman 1,3 litraa/mpk – ja varsinkin silloin kun sai vielä löpöllä ajaa, niin halpaa oli, kun litrahinta oli siinä 50 sentin kieppeissä. Sittemmin valtiovalta tuhosi tämänkin huvin. Jos tätä ei olisi tapahtunut, investoisin kaksimoottoriseen noin 100.000 € maksavaan ysäri-Storebrohon joka hörppäise 4 litraa/mpk, ja eläisin herroiksi. Nyt täytyy tyytyä normiveneeseen, koska ei näillä bensan hinnoilla muuhun veny. Ehkä tämä on sitä luonnonsuojelua meikäläisen tapaan.
Nyt kun meillä on uudet hienot maakunnat (vaikka se virallinen termi taitaa olla hyvinvointialueet), niin niitä voisi hyödyntää tässä polttoaine-ongelmassa. Faktahan on, että korkeat polttoaineen hinnat sattuvat paljon enemmän syrjäseudulla asuviin, joiden on usein pakko ajaa pitkiä matkoja. Eli miksemme siirtyisi malliin, jossa polttoaineverotusta säädettäisiin maakuntakohtaisesti? Eli pitkien etäisyyksien ja huonon joukkoliikenteen maakunnissa polttoaineverotus voisi olla vähän alhaisempi. Kirjoitin aiheesta aiemminkin, mutta silloin en huomioinut uusien maakuntien tuomaa mahdollisuutta.
https://politiikkaajarjella.blogspot.com/2021/06/alueellinen-polttoainevero-olisi-fiksu.html
Kokeileppa käyttää laskuissasi ansiotasoindeksin sijasta todellisia palkkoja?
Nykyajan politiikka näyttää perustuvan vain vääristelyyn tilastojen kautta. Valitaan vaan itselle sopivat tilastoluvut ja saadaan omalle kannalle vääristetyt perustelut.
Ansiotasoinindeksi on pahasti vääristynyt sillä, että tuloerot vain jatkavat kasvuaan.
Suurin osa yrityksistä välittää enemmän osakkeenomistajista kuin omista työntekijöistään on nykyajan ongelma kaikkialla. Sama politiikassa, välitetään enemmän rahasta kuin kansasta.
Sinulla on varmaan jotain tutkimustietoa sen väitteen tueksi, ettei ansiotasoindeksi kuvaa todellistan palkkojen kehitystäl Tämä kannatytaisi esittää julkisuudessa, koska se on tietona todella merkittävä. Käytetäänhän ansiotasoindeksi paljon päätöksenteon tukena.
Lasketaanko ansiotasoindeksiin myös eläkkeet, työttömyyskorvaukset, opintotuet, muut Kelan tuet?
Jos työttömien määrä nousee niin kuvittelisin että se vaikuttaa ansiotasoindeksiin heikentävästi koska harvemmin työtön saa enemmän korvausta kuin töissä ollessan. Ja ei voi aina valita ollako työtön vai töissä.
Eläkkeet ovat nousseet kyllä selvästi enemmän kuin palkat, sitä mukaan kun työeläkejärjestelmä on tullut voimaan.
Olisit voinut kertoa lähteen väitteelle kulutuksen pienentymisestä. Noh, noheva netin käyttäjä haki googlesta ja selvitti syyn sille miksi bensiiniautojen kulutus näyttää tilastoissa pienentyneen. Olet ilmeisesti ottanut kulutustiedot tästä tilastosta
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/bensiini-autojen-kulutus-pudonnut-20-prosenttia-tutki-iso-leasingautoyhtio/
Mutta kun juttua lukee tarkemmin esim. mtv3:n uutista asiasta selviää syykin sille miksi bensiiniautojen kulutus on pienentynyt
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/oho-liisarifirmalle-palautuneista-bensa-autoista-paljastui-merkittava-muutos-johtuu-muun-muassa-siita-etta/8088066
”– Bensa-autojen keskikulutuksen pieneminen johtuu muun muassa siitä, että isoissa autoissa on siirrytty dieselkäyttöisiin, joissa kulutus, päästöt ja autovero ovat pienempiä, LeasePlanin kaupallinen data-analyytikko Anton Holmström sanoo yhtiön tiedotteessa.”
Onpas ”yllättävää” että pienet autot kuluttaa vähemmän. Tätä et tietenkään kertonut blogissasi.
Otetaan esimerkki käytännön elämästä. Vaimoni meni 2007 lapsen tullessa kolmivuotiaaksi ja päiväkoti-ikään töihin 30 km päähän suht pienipalkkaiseksi duunariksi. Työmatka 60 km päivässä, vaikka asumme maakuntakeskuksen naapurissa. Autona silloin 10 vuotias Fiat Punto kulutus 6,5-7,5 l/100 km. Bensan hinta suunnilleen Oden mainitsema. Nykyään hän ajaa 2007 vuoden Skoda Fabialla, kulutus sama. Bensan hinta 50% suurempi. Palkka ei varmasti ole 40% suurempi kuin silloin, olisiko 10-20%. Reaalimaailmassa ei eletä tilastokekuksen keskikulutuksissa ja -ansioissa. Täällä maksetaan bensa euroissa ja palkat eivät nouse jostain syystä keskiansioiden mukaan.
Ode, olen entinen äänestäjäsi. Tule takaisin reaalimaailmaan!
Kannattaisiko tarkistaa, paljonko vaimon palkka on noussut 14 vuodessa.
En ole Anima Vetus mutta ihan mielenkiinnosta tarkastin paljonko se palkka on noussut tuona aikana. Ei muuten ollut noussut 40% vaan noin 30%. Joskus se todellisuus on kummalisempi kuin tilasto?
Anoyymille kiitos,
vaimon kanssa jotain max 20% arvioitiin. Alan normi-tessit ja yksi n 50 euron vuosilisä.
Hei,
juttelin vaimon kanssa asiasta ja hän arvioi (ymmärrän epävarmuuden) palkan suurentuneen viimeisen 15 v aikana alle 20% En löytänyt kattavasti kemianteollisuuden Tessejä, mutta löysin nollakorotusvuosia, 0,6% korotuksia, 1,x% korotuksia. Jos noilla arvioi 15 vuoden palkan suurenemisen, niin ei siinä ainakaan hirmuisesti yli 20% mennä. Jos joku löytää kattavan kemianteollisuuden tessit ja paljankorotukset 2007-2021 niin arvostan suuresti.
Ja edelleen muistutan 1)hänen tulotasoillaan ei uusinta uutta ja vähempipäästöistä osteta (viimeksi 3 vuotta sitten max hinta oli 5000 euroa), 2) kulutus on ollut ko 15 v aikana likimain samassa haarukassa, joten tämä on huono laskuperuste.
Tällä lailla täällä periferiassa elellään ja kitkutellaan. Toki vaimo jo ehdotti 95 m2 rivitalokämpän myyntiä ja muuttoa kaupunkiin. Jäisi kuulemma jotain elämiseenkin.
On kyse siitä että palkkojen keskiarvot karkaavat työssä olevvan palkankehityksestä. Nimittäin palkkaa saa nostettua vain vaihtamalla työpaikkaa ja keskiarvo nouse siksi että uudet työntekijät saavat enemmän kuin vanhat, ainakin nousukautena.
Työttömät eivät saa palkkaa joten irtisanotut ja vanhempainvapaalla tms olevia ei huomioida palkkaindekseissä.
Se on se syy miksi eläkeläiset huutavat sen palkkaindeksin perään, että eläkkeiden pitäisi muka nousta yhtä paljon kuin koko maassa maksettavat palkat keskimäärin. Jos joku on eläkkeellä kauan, sanotaan nyt 30 vuotta, ja jos eläkkeet nousisi keskipalkan mukaan, niin lopulta hän saisi enemmän eläkettä kun vastaavassa työssä oleva palkkaa.
Kiitos R.Sifverbeg.
Nyt jos vielä saisin blogistin arvion ja kommentin vastaukseeni vaimoni ansiokehityksestä. Hänenlaisiaan muuten löytyy paljon täältä maakuntien Suomesta (en kannata enkä äänestä Keskustaa).
Ja jotta tärkein ei unohtuisi.
Koronarajoituksia on jatkettava, koska bensa maksaa Venäjällä noin 65 senttiä litra.
Logiikka?
En sano etteikö tuossa ole pointtia. Mutta, toisaalta tuolla vertailulla olisi mukava tietää paljonko palkat ovat nousseet suhteessa inflaatioon? Oikeastaan vastaus on ihan nenän edessä, ja tarkoittaa sitä, että oikeastaan kuluttajien olisi täytynyt nousta barrikaadeille aikoja sitten monesta eri asiasta. Typerältä tosin kuulostaisia se, että kahvin tai suklaan hinnan noususta uhottaisiin kuluttamalla kahvia ja suklaata kuten nyt ihmiset kuluttaa bensaa, samalla kun kritisoivat bensan hintaa. Oleellista bensan hinnassa on myö se, paljonko öljyn hinta on ja paljonko sitä on jäljellä maaperässä. Tätä ei tunnu kukaan ajattelevan.
No ei ajattele, ei. Tyypilliset autoilijat kuvittelevat että siirtymällä MyDieseliin ja alentamalla sen veroa ratkaistaisiin kaikki ongelmat.
Autojen keskikulutuksen lähteenä oli?
Tiedän kyllä vastauksen ja syynkin siihen miksi et tuo sitä esille.
R. Silfverbergille: aina voi valita kuitenkin ajaakko autolla vai ei. Itse jouduin tekemään sen valinnan jo 18 vuotta sitten, koska rahaa ei ollut tatpeeksi vaikka miten kävi töissä. Huvittavaa toisaalta, miten hitaasti autoilun kalleuteen on nyt reagoitu. Itselle se on ollut autottomanakin arkipäivää ja itsestäänselvyys aina, että autolla ajaminen on kallista.
Ylipäätään….kaikki mihin poliitikot ovat pystyneet vaikutamaan Suomessa viimmesen 20 vuoden aikana, on ainoastaan negatiiviseen suuntaan. Se, miksi elintaso ei ole rommannut, on tekniikan kehityksen tuotosta, ja jonkin Kiinan halpatuonnin ansiota, ainoastaan
Sit poliitikot on ylpeitä et täs viel ollaan olemassa ja kaupasta saa porakoneen tai television, ei suinkaan ole poliitikkojen ansiota
Kirjanpitoni mukaan bensalasku on tämän vuoden alussa noussut yli 600% kymmenen vuoden takaisesta, jolloin ajoin venäläisellä bensalla ja ruplan kurssi hyvä. Ajaisin nytkin jos pääsisi tankkaamaan, itäinen 92 vei vieläpä pitemmälle kuin törkyhintainen E10. Viimeiseen 92-tankkaukseen eroa ”vain” 330%. Auto on edelleen sama 90-luvun lopulta, eikä uudempaa sähkövikapommia tule koskaan. Ne vasta rahamiesten vehkeitä ovatkin, tähtitieteellisine korjauskuluineen ja mitään ei voi tehdä itse. Tavan kansalaisella ei ole varaa kertakäyttöromuihin, eikä enää pienintäkään aikomusta ympäristötekoihin. Etenkään sen jälkeen kun kaatikselta ei annettu pelastaa tavaraa. Pitäkää tunkkinne.
Voihan sitä nytkin lähteä Venäjälle tankkaamaan, jos haluaa tukea sikäläistä elinkeinoelämää ja yhteiskuntaa. En sitten tiedä onko niin helppoa tulla takaisin sieltä.
Moottorikäyttöisiin vehkeisiin liittyy monia kummallisia asioita. Ilmoitettujen kulutusten osalta häviäjä on varmaan keskimäärin verottaja, sillä keskimäärin kuluttaja ei edes oleta näiden olevan todellisia.
Joissakin asioissa todellisuus on sitten vielä erikoisempi. Kuten vaikka Yamaha ttr 600 kohdalla. Näitä on esim. autokouluilla länsisuomessa ja pääkaupunkiseudulla, mutta itäsuomessa näillä ei saa opettaa, mennä tutkintoon eikä ajaa a2 kortilla.
Lännessä tehopainosuhde nimittäin pyöristetään mutta idässä ei. Lännessä pyristämisen tekee sekä ajovarma että poliisi ja idässä sitä pyöristämistä ei tee kumpikaan. Tarkkaa rajaa ei silti ole tiedossa, että missä se suomen sisäinen raja kulkee sen suhteen, että tämä pyörä on laillinen tai laiton. Näitä pyöriä on suomessa jonkun verran, mutta tiedossa ei ole sitä, missä kaikissa kunnissa ne ovat laillisia ja missä laittomia.
Voisiko nyt uskaltaa sanoa jo tämän ääneen: jos ei ole varaa maksaa isoa bensalaskua, ei kannata pitää autoa joka kuluttaa paljon.
Näissäkin kommenteissa väitetään kahta asiaa. 1: jonkun auto kulutti jo 20 vuotta sitten sen 5-6l/100km ja saman edelleen eli kulutus ei ole vähentynyt
2: köyhät ajaa vanhoilla autoilla jotka kuluttaa enemmän
No, jos jo 20 vuotta sitten oli autoja jotka kulutti vain 5-6l/100km (eli suhteellisen vähän), miksi köyhä ei hankkisi nyt sellaista vähän kuluttavaa vanhaa autoa vaan paljon kuluttavan vanhan auton? Onko köyhä tyhmä vai käytetäänkö tätä ”köyhän auto kuluttaa paljon” väitettä vain huonona keppihevosena? Epäilen jälkimmäistä.
Kaksi asiaa tässä on voinut tapahtua, joilla on vaikutusta tähän ”bensa kallis” -kysymykseen. Toinen on palkkakuoppa-alojen muodostuminen, toinen on bussiliikenteen leikkauksista johtuva autoriippuvuuden lisääntyminen. Kumpikaan näistä ei ratkea polttoaineen hinnanalennuksilla.
”No, jos jo 20 vuotta sitten oli autoja jotka kulutti vain 5–6l/100km (eli suhteellisen vähän), miksi köyhä ei hankkisi nyt sellaista vähän kuluttavaa vanhaa autoa vaan paljon kuluttavan vanhan auton? Onko köyhä tyhmä vai käytetäänkö tätä ”köyhän auto kuluttaa paljon” väitettä vain huonona keppihevosena? Epäilen jälkimmäistä. ”
Selitys on niinkin yksinkertainen kuin että lähes kaikki viime vuosikymmeninä valmistuneet ehjät autot ovat Suomessa käytössä. Vanhojen autojen markkinat ovat pitkälti ns. nollasummapeliä, jossa jokseenkin kaikki ehjät ajoneuvot sopivalla hinnalla voivat vaihtaa omistajaa ja käyttäjää. Käytössä ovat niin ne 5-6 litraa kuluttavat vanhat autot kuin yli 10 litraa kuluttavatkin. Suomessa on noin 3,6 miljoonaa henkilöautoa, joista 2,8 miljoonaa on liikennekäytössä. Uusia autoja myydään vuosittain noin 100 000. Lisäksi ulkomailta tuodaan parikymmentä tuhatta käytettyä autoja ja joitain tuhansia käytettyjä autoja viedään ulkomaille.
Köyhä ei ole tyhmä. Mutta köyhä joutuu valitsemaan autonsa siitä joukosta, jonka hankintaan on varaa – vaikka kalliimpi uusi auto voisi olla paljon ajaville käyttökuluiltaan edullisempi, sitä ei voi ostaa, jos ei ole rahoitusta. Vähän ajavilla vähävaraisilla vaihtoehtoja on usein aika vähän.
Bussiliikenteen vaikeuksien yksi taustasyy on ollut dieselin hinnannousu, jonka taustalla on sekä verojen kohoaminen, jakeluvelvoite (voimassa muualla Suomessa paitsi Ahvenanmaalla) sekä raakaöljyn hinnannousu. Kohonneilla polttoainekuluilla ei ilman tukia ole kannattanut joukkoliikennettä enää tarjota. Junat ajavat verottomalla sähköllä tai matalammin verotetulla polttoöljyllä, mutta bussit maksavat normaalit verot dieselistä. Tai ajoivat. Nyt yhä harvempi bussi enää on käytössä tuetun paikallisliikenteen ulkopuolella. Lentokoneella pääsee nykyään usein verottomin polttoainein halvemmalla esim. Helsingistä Lappiin kuin korkeasti polttoaineverotetulla bussilla, vaikka lentokoneessa on isommat päästöt.
VR maksaa kyllä veroa junien käyttämästä sähköstä ja joutuu käyttämään verollista dieseliä.
Vain lentoliikenne on polttoaineveroista vapautettu.
”VR maksaa kyllä veroa junien käyttämästä sähköstä ja joutuu käyttämään verollista dieseliä.
Vain lentoliikenne on polttoaineveroista vapautettu.”
Ei maksa. Kuten ei ratikoiden käyttäjätkään Suomessa maksa. Laissa sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta lukee: ”Valmisteverotonta ja huoltovarmuusmaksutonta on sähkö:
9) joka toimitetaan sähköisen raideliikenteen välittömään käyttöön;”
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961260#V5
Verottomuuden perusteluna vuonna 1997 kun raideliikenteen sähköstä tehtiin verotonta, oli se, että verottomuudella kompensoitiin sitä, että arvonlisävero ja dieselin verotus oli noussut, mikä olisi muutoin johtanut raideliikenteen hintatason nousuun.
Dieselin osalta raideliikenne verotetaan polttoöljyn veroilla, ei diesel-veroilla.
”Vain lentoliikenne on polttoaineveroista vapautettu.”
Laivaliikenne on verovapaata polttoaineveroista myös. Se on keskeinen syy sille, minkä takia majoittuminen Itämeren poikki kulkevassa laivassa on halvempaa kuin mantereella olevassa hotellihuoneessa. Jos laivoilla olisi sama dieselverotaso kuin autoilla, laivahotellien hintataso olisi huomattavasti korkeampi – varsinkin talvisin, kun huonosti lämpöeristetyt laivat seilaavat tuulisilla merillä ja öljyä palaa valtavia määriä.
Aika monet ovat, ja se pitää ottaa huomioon. Kaikilla ei ole tietotekniikkataitoja laittaa sitä vanhaa vähäruokaista dieselautoa seisomaan ja ottaa uudelleen käyttöön. Tällöin vanhan auton tuomat säästöt menevät käyttövoimaveron maksamiseen koko vuoden päiviltä.
Bensiiniautoissa kulutus onkin ehkä vähentynyt enemmän, toisaalta vanhat bensiinimoottorit eivät ole niin pitkäikäisiä kuin dieselit.
Siinä kun Osmo tarkoitushakuisesti tuijottaa valikoiden (2006>) yhtä puuta, toivoisi huomaavan sen metsän siinä ympärillä. Eipä tässä mitään ongelmaa olisi jos bensakulu olisi ainoa menoerä elämässä.
Liitäpä kylkeen sähkön hintakehitys vaikkapa 20 vuoden ajalta. Niin, Osmo, sekin pitää maksaa. Kuten kaikki muukin enemmän ja vähemmän pakollinen elämässä.
Aina voi vaikka fillaroida, mutta olisi mukava jos koti olisi lämmin, ruoka kypsää ja pyykki puhdasta. Vai sotkeeko Osmo dynamolla virtaa näihin toimintoihin?
Hei, tehdään seuraavaksi tilasto lämmitysöljyn hinnasta. Maaliskuussa 2020 se maksoi 0,69/litra. Tänään 1,29€/litra. Ei ole ainakaan minun ansiot tuplaantuneet kahdessa vuodessa!!
Entäs ne henkilöt kuten minä? Ajan samaa autoa jota ajoin vuonna 2006.Autoni kulutus,jos mitä,on noussut.Ajatteletko Osmo että kaikki ajaa vuoden -21 autoilla? Olet ilmeisesti ottanut kulutustiedot autojen leasingfirman tutkimuksesta? Siinä ei taideta huomioida että suomalaisen auton keski-ikä on 12.8 vuotta.
Keskimäärin ihmiset ajavat nyt 15 vuotta myöhemmin valmisteilla autoilla kin 15 vuotta sitten. Kulutuksen pieneneminen on jatkunut lineaarisesti koko ajan. Monet ovat tuhonneet tämän hyödyb ostamalla painavampia autoja, mutta se on oma päätös.
Lineaarista vain paperilla. Lisäksi pikkuautotkin ovat nykyisin yllättävän painavia, ja esimerkiksi itselläni ei Yariksen kokoinen kinneri yksinkertaisesti vastaisi käyttötarkoitusta. – Voisitko jo myöntää artikkelin ankaksi tai edes yrittää vastata esitettyihin vasta-argumentteihin? Laitoin jo popparit mikroon..
” . Monet ovat tuhonneet tämän hyödyb ostamalla painavampia autoja, mutta se on oma päätös.”
Vuoden 2000 1.4 almerat on 90% romutettu. Saman vuoden isoista Volvosta on suurin osa liikenteessä.
Itse en harrasta autoja, joten hankin auton sillä perusteella, millä kuvittelen saavani pienimmän euroa/km hinnan. Tämä valinta ei ole helppo. Jos joku tietää, millä kannattaa ajaa, niin kannattaa vinkata. Arvoaan menestymätön, mutta korjausta vaatimaton vanha laatuauto on varmasti parempi kuin uusi pikkuhybridi. Näistä on ainakin omaa vertailua. Parempi on tässä vertailussa myös halvempi
Oma päätös? Jos ei ole varaa 5000 euroa kalliimpaan edes lainalla, niin mikä siinä on oma päätös? Pienituloiset kyllä saattavat kannattaa päästövähennyksiä, mutta jos ei kykene niin ei pysty.
Perheenä kyllä syömme omapyytämää kalaa min 2 kertaa viikossa, mutta sitähän ei nykyvihreiden kalliokuplassa huomioida. Vaikka on todellinen ympäristöteko.
Nämä painavat city-maasturit ovat kyllä muta kalliimpia, eivät halvempia autoja. Kevyempi auto on yleensä halvempi, koska siihebnmenee vähemmänmateriaalia.
Meinasin jo hankkia uudemman auton auton, budjetti 10000e(rahoitus minkä lyhennyksiin nippa nappa rahaa)… Suomesta ei saa järkevillä kilometreillä olevaa omaan käyttöön sopivaa tuohon hintaan(tarvii vetää kärryä välillä), joten tarkistus Japanin markkinoilta. Sieltä saisi hyvän hybridin tuohon hintaan, mutta koska se tulee EU:n ulkopuolelta sitä kohdellaan verotuksessa eri tavalla kuin vaikka Saksasta tuotua. Maksan siis käytetystä autosta autoveron ja vuosittaisen käyttömaksun painon, en päästöjen mukaan ja tuo akustohan nostaa auton painoa. Ja tuo on kysytty ihan verottajalta. Suomesta saa sähköauton tuolla hinnalla jolla toimintamatka kesällä noin 100km ja talvella 70km(omistajan itsensä kertomaa). Jos siis ajan 30km rautatieasemalle ja olen viikon työkomennuksella, niin talvella en pääse enää kotiin, koska auton akku on pakkasessa seistessä jo sen verran tyhjentynyt. Ja kyllä, se akku tyhjenee vaikka autolla ei ajaisi metriäkään.
En usko, että vanhat mummot hankkivat korkeita autoja pärstäilläkseen tai jyrätäkseen pienemmät kolareissa. Monella on kyse siitä, että isoon autoon ja sieltä pois on huomattavasti helpompi nousta. Tehtaiden pitäisi kehittää korotettuja pikkuautoja.
Jommentt : ”Tämä valinta ei ole helppo. Jos joku tietää, millä kannattaa ajaa, niin kannattaa vinkata. Arvoaan menestymätön, mutta korjausta vaatimaton vanha laatuauto on varmasti parempi kuin uusi pikkuhybridi.”
Japanilainen tai eurooppalainen perheauto 2010-luvulta. Siis ei mikään iso vaan keskikokoinen. On olemassa muitakin merkkejä kuin Toyota, Volkswagen, Volvo, Skoda, MB tai Audi joiden hintaa nostaa väitetty urheilullisuus ja taksimiesten ympäripyöreät kehut. Samojen konsernien kakkosmerkkejä kannattaa kokeilla kuten Suzuki tai Seat tai takavuosien suosikkimerkkejä kuten Rellu ja Opel.
Sitten se käyttövoima: Jos ajaa paljon ja maanteillä: diesel, jos paljon ja kaupungeissa: hybridi tai sähkö, jos vähän paikasta riippumatta: pelkkä bensa. Jos asuu suurkaupungissa tai niiden lähellä niin kaikilla merkeillä on huoltokorjaamoja, mutta maaseudulla kaukana kaupungeista on melkein pakko ajaa Toyotalla tai VW:llä tai Volvolla koska muiden merkkien huolto voi olla tosi kaukana.
Nyt ne polttoaineen hinnat vasta nousevatkin. Polttoaineiden maailmanmarkkinahinnat keulivat Venäjän sotatoimien takia. Näillä näkymin kohta voidaan nähdä Suomessa yli 2,3 €/litra olevia hintoja, ja Lapissa saatetaan nähdä tänä vuonna vielä yli 2,5 €/litra hintojakin. Toki inflaatiokin lähtenee nyt käsistä. Esim. vehnän tuotannosta kolmannes maailmassa tapahtuu Venäjällä ja Ukrainalla. Kaikkien viljojen hinnat ovat parhaillaan pomppaamassa ylös maailmanmarkkinoilla. Maatalouden talouskriisi saattaa saada jopa pientä apua siitä, että nyt ruoan maailmanmarkkinahinnat nousevat reilusti, tosin kustannustasokin nousee nyt vielä aiempaakin korkeammalle, kun polttoaineiden ja lannoitteiden hinnat kohoavat sodan takia. Tosin Suomen oligopolisessa markkina-asemassa olevat kauppaketjut saattavat siitä huolimatta pitää tuottajahinnat pohjalla. Palkat nousevat 2 %/vuosi nykyisillä työehtosopimuksilla tänä vuonna, ja elinkustannukset monelta osin näyttävät nyt nousevan tyyliin jopa yli 10 %/vuosi.
Nyt olis Euroopassa loistava mahdollisuus yhdistää CO2 päästöjen vähennys ja tukea Ukrainaa tekemällä Euroopan laajuinen vetoomus säästää energiaa Ukrainan tueksi. Nyt monella jolla ei ole ollut hinnan tai ilmaston muutoksen takia motivaatiota muuttaa käyttäytymistään, niin Venäjän toiminta voisi motivoida. Laaja julkinen vetoomus vaan esille.
Näin on. Tankkaamalla tuet Venäjää. Haluatko sitä?
Bensan hinta tulee muutenkin nousemaan niin että turha moottoriajoneuvoilla ajo pitäisi saada loppumaan.
Ne jotka elivät 1970-luvun öljykriisin aikaan muistavat että tieliikenteessä otettiin käyttöön enimmäisnopeus 80 km/h, maanteiden valaistus sammutettiin, asuinkerrostaloja ja julkisia rakennuksia sai pitää max 18 asteen lämpöisinä, uima-altaiden vettä ei saanut lämmittää, bensan ja kaikkien öljytuotteiden hinta pomppasi, lentomatkojen hinnat pomppasivat ja sen ajan ainoa suomalainen halpalentoyhtiö Spearair meni konkkaan. Ja kaikki tämä johtui siitä että Israel ja jotkut arabimaat sotivat keskenään ja koska Israel veti niitä turpiin olan takaa niin arabimaat kostivat vähentämällä öljyn myyntiä länsimaihin.
Suomessa oli pakko sopeutua tilanteeseen ja ihmiset noudattivat kuuliaasti määräyksiä. Kohonnut öljyn hinta johti laskusuhdanteeseen taloudessa koska öljystä riippuvaisen teollisuuden tuotantokustannykset kohosivat. Se ja kysynnän yleinen heikkeneminen johti työttömyyteen jonka takia Kekkonen nimesi ”hätätilahallituksen” joka toisalta ei voinut tehdä juuri mitään koska öljyn hintaan se ei voinut vaikuttaa. Venäläisetkin myivät öljyä yhtä kalliilla kuin arabimaat mutta sen saatavuus oli turvattu kiitos vastakauppojen. Vasta ydinvoimaloiden käyttöönotto 1970-luvun lopulla nosti Suomen ulos taloustaantumasta.
Sitä raakaöljyä tulee muualtakin kuin Venäjältä(huom. NEOT).
Itse vähensin ajamista 4000km viime vuonna edelliseen verrattuna. Pienenikö polttoainelasku? EI. Kaksi euroa vähemmän meni euroja polttoaineeseen(ja kolme kuukautta ajettiin pelkällä E85:llä muutossarjan asennuksen jälkeen), mutta harrastukset ym. turhat kotimaan matkailut karsittiin menoista. Töihin on pakko kulkea autolla ja siitä kertyy 12000km vuodessa. Firman autolla sitten ajellaan se 40tkm vuodessa ja poltetaan 12l/100km dieseliä uudehkolla vuoden 2018 pakulla, mutta se yksityisautoiluhan vain onkin pahasta.
On surullista, että bensakapinasta uutisointi takertui bensan hintaan. Eipä taaskaan nähty metsää puilta, eikä se tietenkään ihme ole maassa, jossa sekä valtiovalta että valtakunnallinen media on keskittynyt suurimpiin kaupunkeihin ja aivan erityisesti Helsinkiin.
Bensan hinnan nousu on vain se viimeisin korsi joka katkaisi kamelin selän. Maakuntien ihmisillä ei ole enää toivoa. Heidän äänensä ei kuulu valtakunnassa. Media jauhaa Helsinki, Helsinki, Helsinki, Helsinki, Tampere, Heslinki, Helsinki, Helsinki, Turku, Helsinki, Helsinki, Helsinki, Helsinki. Muu maa on onnistumisineen, iloineen, suruineen ja vaikeuksineen unohdettu ja sen asiat kuitataan keskustelemalla hetken bensan hinnasta ja toteamalla sitten, että joutavia puhuvat nuo tyhmät laskutaidottomat maakuntien asukkaat, sillä eihän bensan hinta ole edes noussut!
Mutta arkiautoilun hinta on noussut. Nimittäin maailma on muuttunut viimeisen parin vuosikymmenen aikana siitä, kun pikkukaupungeissa oli saha ja talotehdas, meijeri ja ompelimo ehkä paperitehdaskin. Työt olivat lähellä ja jatkuivat vuosikymmeniä samassa paikassa. Asunto ostettiin työpaikan läheltä ja töihin kuljettiin usein jalan, kun matka oli liian lyhyt jopa pyöräiltäväksi. Siinä lähellä oli kaupat, koulut, lääkärit, kirjastot, kaikki mitä hyvä arki tarvitsi. Oltiin iloisia siitä, että yhteiskuntana olimme saavuttaneet elämälle tasapainon. Oli työtä, toimeentuloa ja sopivasti vapaa-aikaakin. Menneen maailman köyhää ”työläisorjuutta” 12-tuntisine työpäivineen ei enää ollut. Molemmat vanhemmat kävivät töissä, lapset päiväkodissa ja koulussa ja yhteistä perheaikaakin riitti.
Sitten vakaat työpaikat alkoivat kaatumaan, asuntojen hinnat romahtivat, palveluja keskitettiin kauemmaksi, julkinen liikenne rapautettiin, toimeentulo heikkeni, lyhytainainen työ, ympärivuorokautinen työ, paljon kulkemista vaativa silpputyö lisääntyi. Viranomaiset alkoivat kiristämään työn vastaanottamisen vaatimuksia ja työssäkäyntialueet laajennettiin 80km päähän kotoa. Autosta tuli pakollinen hankinta, mutta muutoksia ei missään käsitelty ihmisten kannalta. Helsinki vain puhui ja vaati.
Vaikka elämä maakuntien maaseudulla ja pikkukaupungeissa vaikeutui, viranomaisten vaatimuksia ei siltikään tarkasteltu muutosten mukana. Päin vastoin kiristysvyötä ihmisten ympärillä vain tiukennettiin. Helsingissä ei edes huomattu, että työ pikkukaupungeissa saattoi muuttua takaisin 1900-luvun alun tilanteeseen eli 12-tuntisiin työpäiviin, kun työmatka-ajat muuttuivat kohtuuttomiksi rapautetun julkisen liikenteen olosuhteissa ja pätkätöiden puristuksissa. Verottaja esimerkiksi vaatii 2 tunnin odotusaikaa julkisessa liikenteessä ennen kuin oman auton käytön saa vähentää verotuksessa tulosta. Kun bussien vaihtoa pitää odottaa päivittäin 1 tunnin ja 48 minuutin verran päivässä, kävelyä kertyy 4 km edestakaisella matkalla ja lisäksi bussi kiertää kaikki kylät, päivittäinen työmatka-aika rapautetun julkisen liikenteen olosuhteissa saattaa hyvinkin venyä 4 tuntiin, mutta se surkea julkinen on kuitenkin olemassa, eikä verovähennystä oman auton käytöstä siksi tipu, koska kohtuullista matka-aikaa itsessään ei määritellä missään. Verovähennysoikeus riippuu pelkästään julkisen liikenteen olemassa olosta ja odotusajasta!
Helsingissä, jonne pääsee kaikkialta ja josta pääsee kaikkialle vaivattomasti ja nopeasti ei edes osata ajatella näitä tilanteita. Ihmisen, joka ei koskaan ennen ole autoa omistanut, on nyt siis auto hankittava, sillä miten muutoin työvoimaviranomaisen 62 km päähän karenssien uhalla patistama kirkon lapsityönohjaajayksinhuoltaja selviytyisi perhearjesta. Siihen toki helsinkiläisen vakiokehoitus on aina se sama, muuta uuden työpaikkasi lähelle, mutta lapsityönohjaajan vastinetta ei jakseta kuunnella loppuun asti. Paikka on vain 3 kk sijaisuus, seuraava työpaikka voi olla kotikaupungista vaikka 36 km ihan päinvastaiseen suuntaan. Maakunnissa työpaikat ovat paljon useammin pätkiä ja sijaisuuksia. Silloin työmatka-autoilun kilometrit lisääntyvät, ja niin bensakulutkin kasvavat. Kun kevyt liikenne pitää vaihtaa autoon, autoilun kulut kasvavat vielä paljon enemmän lisää. Miten sinä kaiken tämän rahoitat, kun käteen jäävä palkka autoilun kulujen jälkeen ei riitä edes perustoimeentulominimiin, työmatka-autoilua ei hyväksytä toimeentulotukeen, ei verotukseen ja elämää helpottava ruuan jakelukin jonoineen toimii jossakin 100km päässä isommassa kaupungissa. Silti omat lapsetkin pitäisi nähdä edes joskus. Autolla on kuljettava, muutoin lapset otettaisiin huostaan.
Miten sitten Helsinki on vastannut tähän hätään? Julkisen liikenteen suurinvestoinnit on suunnattu täysin 3 suurimmalle kaupunkiseudulle, muualta tukia on vain leikattu, mutta samalla yksityisautoilun tuetkin ovat kohdentuneet liki kokonaan samoille 3 suurelle kaupunkiseudulle! Sähköautotuet ja romutusrahat ovat varakkaiden kaupunkilaisten tukia. Moni maakuntalainen toivoi tukea biokaasujakelulle ja edullisiin polttomoottoriautojen muunnossarjoihin, mutta sähköautopuhe vyöryi vauraasta Helsingistä kuin hyökyaalto, tuhosi maan ja vei toivon. Kuinka täällä kukaan voi ikinä yltää sähköautoon ihmeteltiin ja sitten bensankin hinta alkoi nousemaan ja vihreät vielä vihjailivat liikenteen päästökaupasta. Pitääkö meidän nyt siis luopua työelämätoiveesta kokonaan ja ruveta pummeksi, jotta hengissä säilyisimme? Sekö on ainoa osa, mikä meille annetaan?
Jos keskusteluun nostetaan yhdistetty asumis- ja liikkumistuki tai Kela-leasing sähköautot, vastaus Helsingistä kaikuu kaikkialle heti. Emme missään nimessä kaipaa lisää byokratiaa! Helsinkiläisten asumistuki korkeisiin vuokriin on toki ok ja saa olla byrokraattinen, ilman muuta, jotta tuki kohdentuu tarvitseville ja on hyväksyttävä. Perheen koko, perheenjäsenten erityistarpeet, tulot, vuokra, sähkö, vesi, asunnon neliöt, talonyhtiön peruskorjaukset isännöitsijätodistuksineen lähetetään Kelaan ja tarkistetaan sekä määräajoin että aina kun jokin palapelin palikka muuttuu, mutta kun saman verran byrokratiaa tarvittaisiin maakuntien ihmisten liikkumiseen, se toive on ihan liikaa. Maakuntien ihmisten haasteita ei tarvitse nähdä.
Helsinkiläisten korkeista vuokrista toki uutisoidaan isoon ääneen vuodesta toiseen Pohjois-Karjalaan asti, ja helsinkiläisten asuntojen hinnoista myös, mutta samalla unohdetaan, kuinka helsinkiläinen asunnon omistaja on vaurastunut asuessaan. Asunto on ollut hyvä sijoitus, mutta tästä sijoitusnäkökulmasta vaietaan tyystin asumisen yhteydessä. Velkaa voidaan toki ottaa osakesalkkuihin, mutta omaan asuntoon sijoittamisesta puhutaan vain taakkana, jotta oman asunnon myyntivoitto saisi edelleen pysyä verottajan ulottumattomissa. Samaan aikaan maakuntien halpoja asuntoja esitellään lehdistössä, muistamatta, että nämä halvat asunnot pitää huoltaa ja lämmittää, korjata ja ylläpitää, ja se maksaa oikeasti, vaikkei näy hinnoissa, sillä jokainen euro on menetetty euro siinä vaiheessa, kun asuntoa ei enää tarvita itse. Maakuntien asunnot eivät tuota. Ne ovat vain kulu. Kalliit ja pakotetut lämmitys- ja jätevesiremontit menevät hukkaan. Pahimmillaan asunto muuttuu rangaistkseksi. Rivitalon vastikkeet on maksettava ajallaan vuosikymmenenkin päästä, vaikka huoneistossa ei asu enää kukaan, kukaan ei ole käynytkään vuosikausiin. Bonukseksi Helsinki määrää 90-vuotiaille pieneläkeläisosakkaille ja leskille lisää kuluja. Nyt ”kurtturuusujen kasvattajien” on kaivettava pihalta kurtturuusut sakon uhalla pois. Kaivuu maksaa 8000€, 1000€/osakas, vaikka nuo kasvit levisivät aikanaan tontin reunalle tielaitoksen risteysalueen istutuksista. Heitä kohdellaankin nyt kuin kannabiksen viljelijöitä! Lisäksi pieniä kuntia kehotetaan nostamaan kiinteistöveroja näistä arvottomista kodeista, jotta tuloveroja ei pitäisi nostaa. Näin puhui helsinkiläinen sisäministeri televisiossa ennen äitiyslomaansa. Vau!
On selvääkin selvempää, että maakuntien ihmiset laitetaan vihreän siirtymän maksumiehiksi. Helsinkiläiset taas on maksuista vapautettu. Suurten kaupunkien ihmisiin satastaan liikenneyhteyksin ja lähipalveluin. Porkkanat jaetaan sinne, missä porkkanoita ei enempää tarvittaisi. Katseet käännetään pois shoppailusta, kuormittavista risteilyistä ja lentomatkailusta, joka on suurten lentokenttien lähettyvillä asuvien ihmisten valtaisa ilmastopahe. Siitä ei pidä puhua, kun katseet käännetään köyhien maakuntalaisten kurittamiseen. Betonirakentamisen ympäristökuormasta vaietaan, vaikka maassa olisi riittämiin asuntoja asuttaviksi, jos vain ympäristöä kuormittavasta keskittävästä politiikasta luovuttaisiin ja siirryttäisiin ihmisten liikuttelusta työpaikkojen liikuttamiseen. Se mikä on ollut oikeasti todella vihreää, on haluttu helsinkiläisten vihreiden toimesta tuhota. Pikkukaupungit lähipalveluineen olivat aikanaan aidon vihreän elämäntavan kukkasia. Niissä ei ylikulutettu. Edes maaseutu matkoineen ei jää suurkaupunkeja huonommaksi ympäristöjalanjälkivertailussa, mutta helsinkiläiset eivät halua katsoa itseensä ja omiin äänestäjiinsä. Maa on jakautunut kahtia. Vihreä liike on muuttunut voimakkaimmaksi ja tuhoavimmaksi eturyhmäksi maassamme, Helsinki-eturyhmäksi.
Myönnän, että väestöään menettävillä alueilla ei mene hyvin, mutta ei se ole autoilunkustannuksista kiinni. Sinänsä olen sitä mieltä, että autoilu on yliverotettua haja-asutusalueilla ja aliverotettua kaupungeissa, mutta autoilijat eivät halua ratkaista asiaa tiemaksuilla. Vihreät muute kannattavat niitä.
Ongelmana on elinkeinopohjan romahtaminen. Maa- ja metsätalous olivat entiset pääelinkeinot ja niistä ei ole paljon jäljellä. Ei myöskään vanhanaikaisesta savupiipputeollisuudesta. Työpaikkoja syntyy yksityisiin palveluihin, mutta ne eivät menesty, ku asutaan niin kaukana toisista. Tähän ongelmaan ei kukaan ole keksinyt ratkaisua. Ongelma on maailmanlaajuinen ja se oli suurena syynä myös Trumpin menestykseen.
Tiemaksut ja ruuhkamaksut ovat minulle ok. Täyssähköautoilijana sanoisin, että oikeudenmukaisuussyistä ne ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan. Lisäksi sähköautojen hankintatuista pitäisi ehdottomasti luopua. Niiden jakaminen on suuri virhe, koska ne alleviivaavat vihreän siirtymän epäoikeudunmukaisuutta ja niin tehdessään syövät samalla vihreän siirtymän poliittista kannatusta. Itse olen maksanut saamani tuen järjestöille, jotka toimivat taloudellisessa ahdingossa olevien hyväksi kotimaassa.
Väittäisin, että iso osa pk-seudun ulkopuolella asuvista autoilijoista kannattaa tie- ja ruuhkamaksuja. Autoilijat eivät siis ole yksi ryhmä. Tässä se ongelma onkin. Haittamaksuja ei kohdenneta koskaan sinne, missä ne toimisivat parhaiten ja missä autoilulle olisi vaihtoehtoja, koska Helsinki pääkaupunkina ja median keskipisteenä voittaa aina. Helsingille annetaan aina myöten. Siksi kaikki sanktiot kohdistetaan aina syrjässä asuviin ja ihmisiin, jotka ovat heikoimmilla. Minäkään (kasvissyöjänä, kesä-talvi-arkipyöräilijänä, lentokonekieltäytyjänä ja muutenkin kohtuullisen vihreästi elävänä ihmisenä) en voi enää äänestää vihreitä. Nimittäin alueellista oikeudenmukaisuutta ei toteuteta sillä, mitä ohjelmapapereissa sanotaan, jos ohjelmapaperien asioita ei vaadita isoon ääneen jokapäiväisessä keskustelussa. Vihreää siirtymää ei voi missään nimessä toteuttaa tavoilla, joilla sitä viedään nyt eteenpäin. Järjestys on valittu väärin.
Myös Helsinki kannattaa ruuhkamaksuja Helsingin seudulle. Vastustajat löytyvät kehyskunnista.
Marja: ”Helsinki pääkaupunkina ja median keskipisteenä voittaa aina”
Ruuhkamaksujen puute ei ole voitto Helsingille. Ruuhkamaksut kilahtaisivat Helsingin kassaan ja ruuhkien haitat helsinkiläisille vähenisivät.
Ruuhkamaksuista on sellainen ongelma, ettei kannattajat saa vakuutettua niiden vastustajia siitä, että kyseessä olisi nimenomaisesti ruuhkaan liittyvä maksu.
Käytännössä se tulisi olemaan vero + yleinen autoilunvähentämismaksu.Joka ei usko näin käyvän voi käydä vilkaisemassa Jyväskylän parkkimaksuja, joita on perusteltu (aivan oikein) sillä, että parkkitilat pitäisi maksaa jotta niitä olisi käytettävissä. Mutta parkkimaksua peritään myös aikoina jolloin 90% parkkiruuduista on tyhjinä. Tässä parkkimaksujenmaikojen laajentamisessa primus motorina toimivat Vihreät
Teoria, puheet ja käytäntö eivät yksinkertaisesti kohtaisi.
Ihme höpinää.. Mitkä ihmeen ”maakuntien” alueet tai ihmiset, kun jokainen Suomen alue kuuluu johonkin maakuntaan. Miten risteilyt muka kuormittavat mitään? Jotkut Siljan ja Vikingin yli 30 vuot vanhat laivat vai? Sen minkä joku ihminen kuluttaa risteilyllä, on pois siittä kulutuksesta jos olisi maakrapuna kämpässään.
Kaikkeen tollaiseen ihme pähkäilyyn ja itsensä vaivaamiseen on yksi selkeä ratkaisu. Lopeta työt, ”linnoittaudu” taloosi ja siirry Kelan asiakkaaksi.
Se johtuu siitä että ”maakunnissa” kuvitellaan kaikenlaista Helsingistä ja helsinkiläisistä.
Esim kun Helsingin kaupunki päätti että kaupungin vierastilaisuuksissa ei enää tarjota lihaa, niin maakunnissa luultiin heti että esim kouluissa ei enää tarjota lihaa, eikä ravintoloissakaan, ja että kaikki helsinkiläiset pakotetaan soijapojiksi ja tytöiksi. Sitten joku ehdotti että Helsingin pitäisi edes tarjota riistaa jota on Helsingin metsissä kuulemma runsaasti. Siis kuvittelevat että keskuspuistossa saisi vapaasti metsästää! No kuka saa, kuka ei? Ei taida edes Nuuksiossa tai Sipoonkorvessa olla luvallista metsästää?
Sitten kun Helsinki ilmoittaa että Lönnrotinkadulla aloitetaan kokeilu ettei nastarenkailla saisi ajaa, niin maakunnissa aloitetaan heti mekkala koska kuvitellaan että se koskee kaikkia Helsingin katuja. Tai jos Helsinki suunnitttele tietulleja niin kuvitellaan että se tulli on 50 euroa/auto ja kerta, ja huudetaan ettei ikinä tulla enää Helsinkiin!
Tai jos joku missi matkustaa 20 kertaa vuodessa etelään ja postaa instagramiin, kuvitellaan että kaikki hesalaiset tekee samoin! Lienevätkö kaikki missit edes helsinkiläisiä alkuunkaan, eikö Porvoo ole paremmin edustettuna kuin Helsinki missien kotikaupunkina?
Risteily Helsingistä Tukholmaan ja takaisin aiheuttaa keskimäärin yli 100 kg hiilidioksidiekvivalentteja päästöjä per matkustaja, jos laiva on lähes täynnä (Varustamojen sivut näyttävät usein pienempiä lukuja, kun ovat tehneet päästölaskelmat olettaen laivat täysiksi ja olettaen, että vaikkapa matkustajien mukaan ottamien autojen massan suhteessa päästöjä kohdennetaan matkustajien sijaan niille, jotteivat päästöt henkeä kohti näyttäisi niin suurilta, ja muutenkin Varustamojen päästölaskelmat on tehty ilmeisesti varsin optimistisin oletuksin, verrattuna esim. VTT:n tietokantojen lukuihin) . Vajailla laivoilla päästöt per matkustaja ovat vielä isompia.
Yhden matkustajan osalta kyse ei ole isosta määrästä, mutta esimerkiksi miljoonaa matkustajaa kohti puhutaan jo yli 100 000 tonnista. Jos kyse olisi päästökaupan piirissä olevasta toiminnasta, tuollaisin luvuin miljoonaa matkustajaa kohti menisi esim. 50 euron tonnin päästömaksulla 5 miljoonan euron päästökauppamaksusanktio ympäristölle aiheutetusta vahingosta. Risteilymatkustajaa kohti tulisi lisämaksua 5 euroa per risteily, mikä karsisi jo matkustajiakin, kun hintaero mantereen ajanviettopaikkoihin kutistuisi. Mutta laivaliikenne on toistaiseksi vapautettu sekä polttoaineveroista että päästökaupasta vielä ainakin vuoteen 2026 asti.
Kämppä kuluttaa lämmitysenergiaa yleensä sen lisäksi, eli kyse ei ole vaihtoehtoisesta kulutuksesta, vaan päälle tulevasta kulutuslisästä. Harva risteilyn ajaksi lämpöjä asunnostaan kytkee pois päältä matkansa ajaksi.
Köyhä ostaa sen auton johon on varaa
Ei sitä minkä haluaa
Ja tottakai nyt eläköityneet suuret ikäluokat ajaa vähemmän kun ei töihin enää tarvitse mennä. Riittää kesämökille ajelu ja kerran viikossa kauppaan.
” Köyhä ostaa sen auton johon on varaa
Ei sitä minkä haluaa ”
Tämäkin on lähes nollan arvoinen toteamus, sillä käytetyissä autoissa löytyy vaihtoehtoja todella vähän kuluttavista kinnereistä hirveisiin bensarohmuihin. Kyse on siitä, millaisen menee hankkimaan. Jos on ostanut vanhan ison Bemari tai 90-luvun kartano-Volvon, niin kyllä ne syö polttoainetta.
Polttoaineiden hintojen kohoaminen ei voi tulla yllätyksenä. Itse vaihdoin jo pari autoa sitten bensarohmun pois juuri sen takia, kun arvelin polttoainekulujen tulevan jatkossa nousemaan.
Turhasta ajelemesesta… niin onko tullut tällainen mieleen. Lapselle pitäisi saada uusi pankkikortti, mutta pankki on 30km päässä samalla paikkakunnalla missä työskentelen. Ja ne julkiset ei kulje sellaiseen aikaan aikaan, että lapsi pääsisi koulun jälkeen pankkiin. Eikä hän omista mopoa/mopoautoa/traktoria/mönkijää yms, jolla pääsisi kulkemaan. Joudun siis työpäivän jälkeen ajamaan kotiin hakemaan lapsen ja sitten lapsen kanssa takaisin pankkiin. Yhden pankkikortin hakemisesta 60km ihan turhaa ajamista. Pankki ei suostu luovuttamaan korttia huoltajalle(kortin omistajan oltava mukana) ja postissa eivät lähetä. Suuri kiitos sille, että paikkakunnalta lähti pankkipalvelut toiseen pitäjään(kaksi pankkia jo siirtänyt konttorin pois).
Nyt bensan 95E hinta on tasoa 2,20 euroa/litra. Eikä varmaan lopu tähän. Pitäisikö laskelmat uusia.
Ja diesel 2,30 e. Huuhuuuu, Oosmooo.. vieläkö on liian halpaa?
Välittämättä siitä että Suomessa on melkein Euroopan vanhimmat autot, poliitikko laskee uusien autojen keskikulutuksia. Asun 8 kilometrin päässä Porin keskustasta, eli täältä on julkinen liikenne lopetettu jo vuosia sitten. Oma auto on pakollinen, ja monelle se on +10-litraa vievä vanha volvo/saab/muu ruosteämpäri.
” Oma auto on pakollinen, ja monelle se on +10-litraa vievä vanha volvo/saab/muu ruosteämpäri.”
Älä nyt viitsi. Vähemmän kuluttavia autoja on ollut olemassa jo vuosikymmenien ajan. Niitä löytyi loppuunajettuina käytettyinä jo 20v sitten, kun siirryin köyhänä opiskelijana autoilijaksi ostamalla melkein 20v vanhan ruosteisen ja halvan romukasan.
Bensarohmu 90-luvun iso laatikko-Volvo ei varmasti ole ainoa vaihtoehto, se on kyllä ihan oma valinta.