Bensalasku on reaalisesti alentunut

Vuodes­ta 2006 tähän het­keen ben­salasku on autoil­i­joiden puheista huoli­mat­ta laskenut reaalis­es­ti 6.6% ja suh­teessa palkkoi­hin 18,2%

Autoalan jär­jestöt toitot­ta­vat niin koval­la äänel­lä, että ben­san hin­ta on tehnyt autoilus­ta val­ta­van paljon kalli­im­paa, että aloin itsekin uskoa asi­aan, kunnes Oskari Nok­so-Koivis­to Aal­to-yliopis­ton talousti­eteen laitok­selta vinkkasi min­ulle, että asia taitaa olla toisin.

Niin­pä laskin, paljonko polt­toaine mak­soi sadan kilo­metrin matkalla vuon­na 2006 ja nyt, ja kor­jasin tietysti hin­nan kulut­ta­jahin­tain­dek­sil­lä. Vuosi 2006 valikoi­tui ver­tailu­vuodek­si, kos­ka googlaa­mal­la sen vuo­den tieto tuli esille helpoiten. Tulos olisi ollut vielä vahvem­pi, jos olisin ottanut ver­tailu­vuo­den kauempaa.

95-ben­san keski­hin­ta oli Autoalan tiedo­tuskeskuk­sen mukaan vuon­na 2006 1,29 € ja tam­miku­us­sa 2022 1,89 €. Näyt­tää siis tulleen kalli­im­mak­si peräti 47 %.

Auto­jen keskiku­lu­tus oli vuon­na 2006 8,7 litraa ja nyt (vuon­na 2021) 6,9 litraa. Niin­pä sadan kilo­metrin ajoon tarvit­tavas­ta polt­toaineesta piti mak­saa vuon­na 2006 11,22 € ja nyt 13,04 €. Euroina hin­ta on siis yhä nous­sut, mut­ta vain 16,2%

Tämän jäl­keen pitää tehdä vielä inflaa­tio­tark­istus. Vuodes­ta 2006 vuo­teen 2021 kulut­ta­jahin­tain­dek­si on nous­sut 24,4 % eli enem­män kuin ben­salasku. Kun tämä ote­taan huomioon, ben­salasku sadan kilo­metrin ajos­ta on laskenut 6,6 % suh­teessa yleiseen hintatasoon.

Suh­teessa palkkoi­hin kehi­tys on vielä selvem­pää. Ansio­ta­soin­dek­si on nous­sut vuodes­ta 2006 41,9%, joten suh­teessa palkkoi­hin ben­salasku on pienen­tynyt 18,2 %.

Suh­teessa aivan viime vuosi­in ben­salasku on nous­sut, kos­ka se ensin las­ki voimakkaasti ja on nyt osit­tain palau­tunut, mut­ta vain osit­tain. Pitkäl­lä aikavälil­lä ben­salasku on alen­tunut, sanovat autoil­i­jat mitä hyvänsä.

160 vastausta artikkeliin “Bensalasku on reaalisesti alentunut”

  1. Tämä on van­ha mm. Daniel Kah­ne­manin esit­tämä käyt­täy­tymis­logi­ik­ka, että pienikin mene­tys merk­it­see paljon enem­män kuin suuri hyö­ty. Suo­ma­laisen van­han kaup­pi­aan viisaus oli, että ei koskaan pidä pan­na vaa’al­la ole­vaan pus­si­in liikaa jauho­ja tai sok­e­ria ja sit­ten ottaa pois, vaan aina pitää pan­na ensi liian vähän ja sit­ten lisätä. Muuten asi­akas tulee epälu­u­loisek­si. Silti kan­nat­taisi myös laskea vaiku­tus ilman auto­jen paran­tu­mista, kos­ka köy­him­mät aja­vat van­hoil­la paljon kulut­tavil­la autoil­la (vaik­ka ei kannattaisi).

    1. Soin­in­vaaran ver­tailun peri­aate, jos­sa ver­rataan kulu­tus­ta per 100 km on ongel­malli­nen, kos­ka ajok­ilo­metrit eivät ole olleet vakio, vaan muut­tuneet (kas­va­neet) ajan edetessä. Perustel­lumpaa olisi ver­ra­ta liiken­nepolt­toainei­den (ben­sa + diesel + E85) kokon­aisku­lu­tuk­seen liit­tyvän kus­tan­nus­ta­son inflaa­tioko­r­jat­tua kehi­tys­tä, kos­ka siitä eurot oikeasti syn­tyvät. Polt­toainei­den kokon­aisku­lu­tus Suomes­sa on pysynyt mil­tei vakiona samaan aikaan kun auto­jen lasken­nalli­nen kulutus/100 km on laskenut (kos­ka ener­giate­hokku­u­den kasvun vastapain­ok­si on per­hekoko­jen kutistues­sa tul­lut enem­män yksin autoile­via jne., joka kehi­tys on suurin piirtein kumon­nut ener­giate­hokku­u­den kasvun samaan aikaan tuo­man hyö­dyn): https://www.aut.fi/tilastot/liikenteen_energiankulutus/liikennepolttonesteiden_myyntihttps://www.aut.fi/tilastot/liikenteen_energiankulutus/liikennepolttonesteiden_myynti

      Kun kat­so­taan toteu­tunut­ta liiken­nepolt­toainei­den kulu­tuske­hi­tys­tä ja samal­la euro­jen kehi­tys­tä, niin kyl­lä polt­toainei­den hin­to­jen nousu on ollut vuo­den 2006 jäl­keen keskimääräistä inflaa­tio­ta nopeampaa.

      Ilmas­tosy­istä näen perustel­tuna, että näin onkin, ja toivon, että laivali­ikenne ja lentoli­ikenne saadaan myös jatkos­sa kun­nol­lisen polt­toain­evero­tuk­sen tai vähin­tään lak­isääteis­ten päästö­mak­su­jen piiri­in, jot­ta jär­jestelmä pois­taisi päästöjä tehokkaasti verot­taen öljy­tuot­tei­den käyt­töä yhtäläis­es­ti kaikissa liiken­nemuodois­sa — toisin kuin nyky­isin, jol­loin on usein halvem­paa kuska­ta Aasi­as­ta tuot­tei­ta jopa lentäen Suomeen kuin Suomen laidal­ta rekalla toiselle laidalle, kun rekalla ajo on raskaasti polt­toain­everotet­tua, toisin kuin lennot, jot­ka ovat verova­pai­ta. Laivo­jen osalta EU:lla on peri­aat­teessa aika hyvä han­ke ollut menos­sa, jos­sa lai­vatkin tuo­taisi­in lop­ul­ta edes osin päästö­mak­su­jen piiri­in, jol­loin liiken­nemuodot tuli­si­vat vähän tasa-arvoisem­paan ase­maan, mut­ta Suo­mi on vas­tus­tanut sitä uud­is­tus­ta — lähin­nä sil­lä perus­teel­la, että Suomen jää­vahvis­te­tut kel­lu­vat hotel­lit ovat olleet niin isopäästöisiä myös kesäaikaan. Kel­lu­vat vuosikym­meniä van­hat Itämeren hotel­lit olisi jo vuosia sit­ten pitänyt vai­h­taa ener­giate­hokkaampi­in, mut­ta kun laivo­jen polt­toaine on ollut vero­ton­ta, varus­ta­mot eivät ole niin tehneet, vaik­ka öljyn kulu­tus­ta olisi voitu vähen­tää reilusti.

      Auto­jen osalta vero­jär­jestelmässä pitäisi olla jous­toa kuitenkin pien­i­t­u­loisimpia varten, joi­hin autoi­hin liit­tyvä polt­toain­evero­tus iskee eri­tyisen raskaasti, kos­ka pien­i­t­u­loiset aja­vat useim­miten eri­tyisen van­hoil­la ja samal­la paljon polt­toainet­ta kulut­tavil­la autoil­la, vaik­ka kilo­me­tre­jä tuleekin keskimääräistä vähem­män. Jous­ton olisi hyvä olla sel­l­aista, joka samal­la kan­nus­taa kulut­ta­maan vähem­män polt­toainet­ta, tai vaik­ka aja­maan pyöräl­lä, jos auto ei ole matkalle vält­tämätön vaihtoehto.

      1. Nyt täy­tyy muis­taa että vuon­na 2006 oli ennen­näkemätön piik­ki polt­toainei­den hin­nois­sa. Tarkoituk­sen­hakuis­es­ti lie­nee ver­rat­tu juuri tuon vuo­den hin­toi­hin. Tämä syö ikävä kyl­lä uskot­tavu­u­den koko ver­tailus­ta. Ver­tailu vaikka­pa vuo­den 2005 keski­hin­toi­hin olisi reilumpi.

    2. Osmo, sinähän puhut täyt­tä hevonkukkua. Pien­i­t­u­lois­t­en palkat eivät ole nousseet, eivätkä pien­i­t­u­lois­t­en auto­jen kulu­tuk­set laskeneet.
      Hyvä­palkkaisten palkat on nousseet ja samo­jen hyvä­palkkaisten leas­ing auto­jen kulu­tuk­set on laskeneet.

      Niin ja diesel mak­soi tuol­loin 0.8 euroa litral­ta, nyt sekin mak­saa 1.8€/litra.

      Mut­ta hei ei anneta todel­lisu­u­den pila­ta hyvää propagandaa.

      1. Pien­i­t­u­lois­t­en palkat eivät ole nousseet, 

        Meil­lä ilmeis­es­ti tilas­tokeskus sit­ten vale­htelee, kos­ka sen mukaan pien­i­t­u­lois­tan palkat ovat nousseet pros­en­tu­aalis­es­ti yhtä paljon kuin muidenkin palkat. Sin­ul­la on var­maan jokin lähde­vi­ite väitteellesi

      2. Ode: “Meil­lä ilmeis­es­ti tilas­tokeskus sit­ten vale­htelee, kos­ka sen mukaan pien­i­t­u­lois­tan palkat ovat nousseet pros­en­tu­aalis­es­ti yhtä paljon kuin muidenkin palkat.” Vaan kun se ben­salasku kas­vaa euroina, ei % palka­s­ta. Joko tilas­tonikkari ymmärtää ongel­man? Vai eikö haittaa?

  2. Tämä nyt kuul­losti vähän kuin Tun­tem­at­tomas­ta Sotilaasta:
    Sin­ulle isketään eteen sel­l­aset rätinkit ja tilas­tot, että sin­ul­la ei voi olla nälkä 🙂 

    Inflaatio+sähkö+bensa+ kun­nalli­nen palkkata­so= Rupee vähät säästöt ja pusku­rit hupenemaan.…

  3. Ener­giate­hokkaam­mas­ta autos­ta on mak­set­tu rahaa ja se tulee nähdä investointi­na. Sitä osu­ut­ta ei siis sovi laskea ben­san hin­nan muu­tok­seen. Soin­in­vaaran käyt­tämä lasken­tat­a­pa vaikut­taa tarkoitushakuiselta.

    1. Mut­ta eikös siihen van­haankin autoon ole laitet­tu kiin­ni pääo­maa samal­la tavalla?

    2. Ener­giate­hokkaam­mas­ta autos­ta on mak­set­tu rahaa ja se tulee nähdä investointina.

      Ihan yhtälail­la sil­loin 2006 käytössä olleista autoista on jos­sain vai­heessa mak­set­tu rahaa. Oli­vatko autot vuon­na 2006 halvempia?

    3. Soin­in­vaaran lasken­tataval­la vähän polt­toainet­ta kulut­ta­van auton osta­jalle ei anneta koko hyö­tyä investoinnistaan.

  4. Hyviä laskelmia. Ongel­ma autoil­i­jan kannal­ta on se, että asumiskus­tan­nuk­set ovat nousseet tulo­ja huo­mat­tavasti nopeam­min, joten tuo inflaa­tio­hyö­ty on men­nyt mui­hin elinkus­tan­nuk­si­in moninkertaisesti.

  5. No kiva. — Teepä nyt sama lasku­toim­i­tus duu­nar­i­por­taan TES-palkoil­la ja dieselil­lä. Eipä silti, Osmolle polt­toaine on aina liian hal­paa ja tilas­toti­eteil­i­jä osaa sen kyl­lä todistaa..

  6. Kat­so­taanko myös hie­man kauemmas:
    Syksyl­lä 1991 ben­sal­i­tra mak­soi Ris­ti­inan Kesoilil­la 3,23 mk.
    1 € = 5,94573 mk.
    3,23/5,94573 = 0,54.
    Ben­sa­han mak­saa nyt jo 2 €/l, mut­ta käytetään ver­tailus­sa tuo­ta em. hin­taa 1,89 €/l:
    1,89/0,54 = 3,50.
    Ben­sal­i­tran nimell­ish­in­ta on siis nous­sut 250 %.
    Elinkus­tan­nusin­deksin muu­tos vuodes­ta 1991 vuo­teen 2021 oli +55 %.
    Pitkäl­lä aikavälil­lä ben­salasku on kallis­tunut, sanoopa Osmo Soin­in­vaara mitä hyvänsä.

  7. Hei. Tosi hyvä kir­joi­tus. Jakaisin sen mielel­läni, mut­ta niin paljon siinä on lyön­tivirheitä, etten kehtaa. Kaikkea hyvää kuitenkin.

  8. Muis­tut­taisin, että polt­toaineen pitkälti keinotekoi­sista hin­nanko­ro­tuk­sista kär­sii eniten pienituloiset.

    “Auto­jen keskiku­lu­tus oli vuon­na 20056 8,7 litraa ja nyt (vuon­na 2021) 6,9 litraa.”

    Pien­i­t­u­loiset eivät aja vuon­na 2021 valmis­tuneil­la autoil­la. Eivät edes vuon­na 2011 valmis­tuneil­la. Onnel­lisia ovat, jos hei­dän työ­mat­ka-autoina toimii 2001 valmis­tunut bensasyöppö.

    Tämän luulisi ole­van talousoikeis­to­laisen puolueen edus­ta­jal­ta ihan helmitaulumatematiikkaa.

    1. Mul­la on “tuore” 2002 ben­sasyöp­pö per­heau­tona, yleen­sä aje­taan 5–6 litraa satasel­la. Auto on tosin pieni, mut­ta täl­laiselle 190 ‑sent­tiselle riit­tävä enkä tarvitse k…njatketta. . Maati­lan avola­va-työau­to on vuodelta 1991 ja tankkauskir­jan­pidon mukaan se kulut­taa 8–9 litraa satasel­la ympäri vuo­den. Ei ole kyl­läkään saman­lainen raket­ti kuin nämä uudet, mut­ta kulut­taa jopa vähem­män kuin nämä nykyiset. JOS kat­son naa­pu­rus­ton kalus­toa, niin noin oikeasti kulu­tus ei näytä ole­van kovinkaan korkeal­la val­in­tapri­or­i­teeteis­sa. Ja onhan per­heau­tomme var­maan kylän pien­impiä, mut­ta ei näytä nor­mi valkoi­hoiselle sel­l­ainen riit­tävän. ELI: van­hal­la autol­la ajami­nen ei vält­tämät­tä tarkoi­ta suur­ta kulutusta.

    2. Nuo 8,7 litraa ja 6,9 litraa kuvaa­vat tosi­aan varsin uusien leas­ing-auto­jen kulu­tuk­sen kehi­tys­tä. Samat luvut löy­tyvät tästä: https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/bensiini-autojen-kulutus-pudonnut-20-prosenttia-tutki-iso-leasingautoyhtio/

      Idea lie­nee ollut ver­ra­ta suh­teel­lisen kulu­tuk­sen kehi­tys­tä. Mut­ta se on ollut tuo­ta ver­tailua hitaam­paa, kos­ka Suomen ajoneu­vokan­nan kes­ki-ikä on ikään­tynyt jok­seenkin joka vuosi 1990-luvun alus­ta eteen­päin, ja ver­tailuko­hdas­sa taas niin ei ole samal­la tavoin käynyt. Suomes­sa on vielä aika paljon käytössä ennen vuot­ta 2006 valmis­tuneitakin auto­ja. Varsinkin maan köy­hem­mis­sä osis­sa, kuten Kain­u­us­sa jne.

      1. Kyl­lä auto­jen keskiku­lu­tus on laskenut trendi­no­mais­es­ti pitkän aikaa. Niin­pä jos ajoit vuon­na 2006 13 vuot­ta van­hal­la autol­la ja vuon­na 2021 taas 13 vuot­ta van­hal­la autol­la, jälkim­mäi­nen kulut­taa väh­mem­män. Tietysti, jos eri­tyis­es­ti haluiat han­kkia paljon kulut­ta­van auton, siihenkin on koko ajan mah­dol­lisu­us, mut­ta se on oma vika.

      2. “Kyl­lä auto­jen keskiku­lu­tus on laskenut trendi­no­mais­es­ti pitkän aikaa. Niin­pä jos ajoit vuon­na 2006 13 vuot­ta van­hal­la autol­la ja vuon­na 2021 taas 13 vuot­ta van­hal­la autol­la, jälkim­mäi­nen kulut­taa vähmemmän.”

        Keskikulutus/100 km on laskenut. Se on tot­ta. Mut­ta vuon­na 2006 ja 2021 keskimääräi­nen auto ei ollut samanikäi­nen, sil­lä autokan­ta ikään­tyi. Liiken­nepolt­toainei­den kokon­aisku­lu­tuk­sen käyrä Suomes­sa taas on ollut mil­tei vaaka­suo­ra vii­va, kuten yllä aiem­min linkit­tämästäni tilas­tos­ta näkyi. Vuon­na 2006 henkilöau­to­jen kes­ki-ikä Suomes­sa oli 10,5 vuot­ta. Vuon­na 2021 henkilöau­to­jen kes­ki-ikä oli 12,6 vuot­ta. 13 vuo­den kes­ki-ikä men­nee rik­ki 2 vuo­den sisäl­lä. Tuo luku tarkoit­taa sitä, että autoil­la aje­taan keskimäärin yli 25 vuot­ta, ja koh­ta läh­es 30 vuot­ta ennen kuin auto pois­te­taan käytöstä. Auto­jen keskimääräi­nen romu­tusikä on Suomes­sa nyky­isin 22 vuot­ta. Se on nuorem­pi kuin auto­jen keskimääräi­nen käyt­töikä, kos­ka osaa autoista ei romute­ta, vaan niitä jää myös museoau­toik­si, auto­tallei­hin jne. Jos auto­jen kes­ki-iän piten­e­m­i­nen jatkuu, monil­la nyt myytävil­lä autoil­la ajet­ta­neen 2050-luvul­lakin, ja osal­la ehkä vielä 2060-luvullakin.

      3. Tämä on itseasi­as­sa vas­taus tuo­hon alem­pana ole­vaan Osmon kommenttiin.
        On hyvinkin mah­dol­lista, ettei kulu­tus ole pudon­nut yhtään tuol­la aikavälil­lä. Kat­soin ihan mie­lenki­in­nos­ta yhden automa­llin, yhden moot­torikoon kul­ul­tuk­sen kehi­tys­tä ja se nousi tuol­la aikavälil­lä (noin 90-luvun puo­liväli — 00-luvun alku) Kulu­tus­ta on kai yritet­ty hillitä tuo­ma­l­la tur­bot pieni­in mootor­ei­hin, joten on saatu kuu­tuotilavu­ut­ta pudotet­tua. tämä kos­kee vas­ta noin 2015 eteenpäin?
        Ainakin itse olen huomioin­ut, että 1999 vuosi­mallin ja 2011 mallin samankokoe­sen moot­torin kulu­tus on aika sama.

    3. Pien­i­t­u­loiset ajoi­vat vuon­na 2005 toden­näköis­es­ti 80–90 luvun autoil­la ja nehän vas­ta ben­sasyöp­pöjä oli­vatkin. Joten suh­teessa hei­dänkin käyt­tämien auto­jen kulu­tus on pienentynyt.

    4. Käsit­tääk­seni tämä ei muu­ta asi­aa mitenkään. Olet­takaamme, että pien­i­t­u­loiset ajat 20% keskim­mäistä enem­män kulut­tavil­la autoil­la. Osu­us lisätään sekä alku- että lop­pu­vuo­teen, muut luvut pysyvät samoina.

  9. Entä jos ei kat­so­ta kaikkien autoil­i­joiden keskiar­voa, vaan pien­i­t­u­lois­in­ta puo­likas­ta tai neljännestä?

    Auto­jen keskiku­lu­tus: Pien­i­t­u­loisim­mat aja­vat Suomes­sa var­maan yli 10 vuot­ta van­hoil­la autoil­la, eivätkä ole päässeet hyö­tymään viimeisen vuosikymme­nen edis­tyk­ses­tä kohti pienem­pää kulutusta.

    Inflaa­tio: Aasi­as­sa valmis­te­tut hal­vat kulu­tus­tavarat ovat hal­ven­neet, mikä lieven­tänee muun inflaa­tion näkymistä kulut­ta­jahin­tain­deksin ostosko­ris­sa. Samal­la polt­toainei­den hin­ta on saat­tanut muut­tua eri tah­tia kuin inflaa­tion keskiarvo?

    Palkko­jen nousu: Ansio­ta­soin­dek­si kuvan­nee keskipalkko­jen nousua? Mut­ta onko alim­man puo­likkaan tai neljän­nek­si palkat kehit­tyneet samaa tahtia?

    1. Pien­i­t­u­loisim­mat aja­vat Suomes­sa var­maan yli 10 vuot­ta van­hoil­la autoil­la, eivätkä ole päässeet hyö­tymään viimeisen vuosikymme­nen edis­tyk­ses­tä kohti pienem­pää kulutusta.

      Var­maan pien­i­t­u­loiset ajoi­vat yli 10 vuot­ta van­hoil­la autoil­la myös vuon­na 2006. Edis­tys tulee myös pien­i­t­u­lois­t­en autoi­hin, jollei pien­i­t­u­lois­t­en ihmis­ten auto­jen ikä myös kas­va ajan myötä (ja peri­aat­teessa vieläpä samaa vauh­tia kuin vuodet kuluvat).

      1. Käyte­tyt 2007–2008 vuosi­mallin Toy­ota Priuk­set mak­saa noin luokkaa 5000€. Vaik­ka hybrid­it tuli markki­noille 15 vuot­ta sit­ten, niin vielä ei olla tilanteessa että köy­häl­lä ihan olisi varaa alen­taa polt­toaineenku­lu­tus­taan osta­mal­la hal­pa käytet­ty hybri­di. Ben­sa- ja dieselkoneil­la Yarik­sia ja Corol­lo­ja löy­tyy käytet­tynä 2000€-3000€ hin­talu­okas­ta vaik­ka kuinka.

      2. Edis­tys alkaa sit­ten tul­la pien­i­t­u­loisille, kun hei­dän käyt­töön­sä joskus aikanaan tulee näitä merkit­tävästi teo­reet­tisia keskiar­vo­ja laske­vat arvokkaat pis­toke­hyb­drid­it, joiden teo­reet­ti­nen kulu­tus on hyvin mata­la, tosin käytän­nön kulu­tus yleen­sä hyvin korkea.

        Esim. diese­lau­to­jen kulu­tus ei ole merkit­tävästi laskenut muu­ta­maan vuosikymme­neen. 80-luvul­la ajet­ti­in 5 litran noki­vasaroil­la, jot­ka saas­tut­ti ja savut­ti, mut­ta kulu­tus oli jotakuinkin saman kuin tänäkin päivänä. 90-luvul­la isä­pa­pan Pas­sat vei sen 5 litraa todel­lista mat­ka-ajos­sa. 2000-luvul­la oma Sko­da vei saman. Nykyi­nen ‑08 Diesel-Pas­sat­ti­ni on laiskem­pi kuin 90-luku­lainen, mut­ta kulut­taa n. 5,5–6 litraa sadalle, eli enem­män kuin 90-luvun vas­tine, mut­ta on vähäpäästöisem­pi (pait­si hiilid­iok­sidin osalta).

        Tuo­ta 26% kulu­tusleikkaus­ta ei ole tapah­tunut kuin hybri­di­en sekä tiet­ty­jen ben­sa-auto­jen kohdal­la. Pitkälti niiden autoil­i­joiden kohdal­la, jolle ben­san hin­nal­la ei ole juurikaan edes merk­i­tys­tä, vaik­ka se mak­saisi 3 euroa.

  10. Kysymyk­senä taus­ta­ma­te­ri­aal­ista: onko las­ke­tus­sa keskiku­lu­tuk­ses­sa mukaan las­ket­tu myös autot, jot­ka eivät polt­ton­estet­tä kulu­ta? Ja mikäli näin, niin onko jol­lain tasol­la huomioitu vai­h­toe­hto-voiman­lähtei­den hin­tata­son nousu? On toki mitä luul­tavam­min paljon pienem­pi vaiku­tus lop­puhin­taan kuin polttonesteillä.

  11. Ben­san hin­nal­la ei ylipäätäänkään ole paljoa tekemistä autoilun hin­nan kanssa. Vaik­ka ben­sa mak­saisi vitosen litra niin silti auton muut kulut peit­toaa sen. 

    Mut­ta sitä yleis­es­ti esitet­tyä väitet­tä että öljyn hin­nan nousu selit­täisi ben­san hin­nan en osta.

    200#, en nyt muista vuot­ta mut­ta 2006 on aika lähel­lä, öljyn bar­reli­hin­ta piikkasi 140 taalaan. Ben­san hin­ta tuol­loin korkeim­mil­laan Suomes­sa oli 1.5# tienoilla.

    Nyt ben­sa huitelee yli kah­den euron vaik­ka öljy on alle satasen.

    1. Mui­s­tat väärin. Vuon­na 2006 ben­san keski­hin­ta oli 1,29, niin kuin artikke­lis­sakin san­o­taan. Nuo huip­puhin­nat tuli­vat myöhemmin

      1. Huip­puhin­nat oli­vat 1:5# kun bar­reli­hin­ta oli 140. Nyt bar­reli­hin­ta on alle satasen ja ben­sal­i­tra 2 euroa.

    2. Vuo­den 2004 auton kulut jos oli­si­vat ylit­täneet reilusti Polt­toaine kulu­jen 3800:- ois kotero saanut paalaus tuomion. Vaku­u­tus toisek­si isoin meno erä ton ikäisessä autossa.

    3. Tähän 2008 korkeaan öljyn dol­lari hin­taan viitataan use­assa paikas­sa, mut­ta ei huomioi­da val­u­ut­takurssia. 2008 öljyn hin­ta oli korkea dol­lareis­sa, mut­ta val­u­ut­takurssi oli täysin eri. Kesäku­us­sa 2008 €/$ kurssi oli 1,56 ja nyt se on 1,135. Öljy on lyhyen het­ken 9% korkeampi kuin nyt eurois­sa. 2011–2014 öljyn hin­ta oli pidem­pään eurois­sa korkeal­la ja se ben­san hin­tahis­to­ri­as­sa näkyy.

      Polt­toain­evero­ja on nos­tet­tu matkan var­rel­la eli sil­läkin on pitkäl­lä aikavälil­lä ollut nos­ta­va vaiku­tus, mut­ta kyl­lä EUROmääräi­nen öljyn hin­ta näkyy suo­raan ben­san hin­nas­sa ja selit­tää pääosin viime aikaisen nousun.

  12. Ja mitähän tekemistä auto­jen keskiku­lu­tuk­sel­la on ben­san hin­nan kanssa? Vihreille tun­tuu kel­paa­van selit­te­ly­i­hin melkein mikä vain autoi­hin liit­tyvä, mut­ta todel­li­nen syy ben­san hin­taan ei tun­nu kuu­lu­van asi­aan. Eli: kiskuri­mainen polt­toain­evero, verol­lis­es­ta hin­nas­ta las­ket­ta­va ALV, ja jakelu­velvoite, joka pakot­taa sekoit­ta­maan ben­saan kalli­impia (ja huonom­min palavia) jakeita.

    1. Ja mitähän tekemistä auto­jen keskiku­lu­tuk­sel­la on ben­san hin­nan kanssa?

      Osmo puhui ben­salaskun alen­e­mis­es­ta. Sen suu­ru­us riip­puu sekä ben­san hin­nas­ta että kulute­tun ben­san määrästä.

  13. Ode, sun laskuis­sa on käytet­ty kah­den eri aikakau­den auto­ja, mut­ta väärin. Ota kumpaankin tapauk­seen 10–15 vuot­ta van­hem­mat autot. Niil­lä Suo­mi ajaa. Ja nil­lä van­hem­mil­la ei kulu­tus olekaan laskenut samas­sa suh­teessa, kos­ka siinä välis­sä autot kasvoivat kokoa. Ja kasvoivat osin sik­si, että Suomes­sa alet­ti­in aja­maan merkit­tävässä määrin tois­t­en maid­en autoil­i­joiden van­hu­ut­taan hylkäämil­lä. Käytet­tyjä tuodessa autokan­ta tup­paa kas­va­maan kokoa.

    Eikä se ole yksin moot­toriben­si­i­ni. Sähkö ja läm­mi­tys myös. Matikallasi 29,9% ”vähin­tään” koro­tus kaukoläm­mössä on mafi­atyy­li­nen suori­tus. Siitä kaukoläm­möstä ei noin vain lähdetä.

    Kaik­ki tämä on po vihrei­den hal­li­tus­taipaleen ”ansio­ta”. Yök.

    1. Olen ihme­tel­lyt niitä jot­ka osta­vat auton­sa ulko­mail­ta käytet­tynä. Jos itse auto on muuten ok, ja koko pros­es­sil­la säästää ehkä ton­nin, niin minne he saa­vat van­han auton­sa myy­tyä kun ei ole kaup­paa jonne viedä sitä vai­h­toau­tona? Yksi­tyiselle jos myy van­haa autoa niin saa korkein­taan ton­nin. Kaup­pa saat­taa kuitenkin kun­nos­ta ja kilo­me­treistä riip­puen mak­saa muu­ta­man ton­nin enem­män. Eli mitä järkeä on tuo­da käytet­tyjä auto­ja ulko­mail­ta kun niistä menee kuitenkin tuon­tivero, ja van­has­ta autostasi et pääse eroon?

      1. Käytet­ty­jen auto­jen tuon­nista ulko­mail­ta pääosan tekevät nykyään ammat­ti­maiset tomi­i­jat. Joil­lan autoli­ikkeil­lä jopa pääosa käyte­ty­istä autoista myyn­nis­sä on peräisin ulko­mail­ta. Mut­ta jotkut yksi­ty­ishenkilötkin sitä toki tekevät. Keskimääräi­nen säästö tuon­ti­au­ton tuo­jalle oli ymmärtääk­seni ainakin jos­sain kohtaa tuon­ti­in liit­tyvät verot huomioidenkin usein noin 3000–5000 euroa per auto ver­rat­tuna siihen, mitä autos­ta olisi Suomes­sa pitänyt mak­saa. Nyky­isin käytet­ty­jen auto­jen hin­nat ovat ison uudehko­jen auto­jen tuon­nin myötä laske­neet myös Suomes­sa, kun autoli­ik­keet eivät mak­sa vai­h­toau­toista enää niin paljoa kun tietävät voivansa saa­da vas­taa­van halvem­mal­la Ruot­sista itsekin, ja hin­taero ei liene enää niin iso.

        Jos puhutaan niistä autoista, joil­la suo­ma­laiset keskimäärin aja­vat, niin ei niitä autoli­ik­keet edes huoli. Autoli­ikkeistä pääosa pyrkii otta­maan vain yli 5000 euron arvoisia vas­taan. Van­hempia tai halvem­pia auto­jakin voivat toisi­naan ottaa, mut­ta siitä voi joutua jopa mak­samaan autoli­ik­keelle — jol­loin halvem­mak­si tulee myy­dä van­ha ja hal­pa vai­h­toau­to itse. Jos vai­h­toau­toa ei anna, saa käteisalen­nuk­sen. Viimek­si kun (ja samal­la ensim­mäistä ker­taa kun autoli­ik­keestä) autoa ostin, sai autoon 10 % käteisalen­nuk­sen, jos ei antanut vai­h­toau­toa. Jos olisi ollut ton­nin arvoinen vai­h­toau­to, olisi sen alen­nuk­sen kokon­aan menet­tänyt. Oli halvem­paa ostaa autoli­ik­keestä käytet­ty auto ilman vai­h­toau­ton antamista kuin antaa samal­la vai­h­toau­to. Sama päte­nee auto­jen tuon­ti­in ulko­mail­takin, eli jos tuo­jan nykyi­nen auto on kovin hal­pa, ei sitä muutenkaan autoli­ik­keen kaut­ta enää laitet­taisi vaihtoon.

    2. Eikös riisikupit, kuten ny joku dat­sun 100 a tai vaik­ka Fiat 600, kulut­ta­neet jo ‑70 luvul­la sen joku 5–6 litraa satasel­la täh?

      eli en nyt puhuisi mis­tään suurista edis­tys askeleista ben­san kulu­tuk­sen suh­teen viimme­sen 50 vuo­den aikana

      1. 60–70 luvun autot jot­ka kulut­ti­vat vähän oli­vat pikkuau­to­ja jois­sa oli n 30 hevosvoiman moot­tori. Ei niitä voin­ut oikein per­heau­toina käyt­tää. Keskilu­okan per­heau­to kuten Ford Taunus tai Saab 99 kulut­ti 9–10 litraa. Kekko­nenkin vai­h­toi vir­ka-autok­seen Saabin öljykri­isin aikaan näyt­tääk­seen esimerkkiä.
        2000-luvun keskilu­okan per­heau­to kulut­taa 4–7 litraa riip­puen mil­lä käyt­tövoimal­la kul­kee. Nyt en puhu maas­tureista jot­ka ovat täysin turhia.

        Yleis­es­ti ottaen se että hal­li­tus nyt hyvit­tää enem­män työ­matkavähen­nyk­siä on oikean­su­un­tainen toimen­pide kos­ka se kos­kee nimeno­maan työ­matko­ja, ei huvi­a­jo­ja. Huonoa on se että suu­rit­u­loisia se suosii enem­män. On ilmeis­es­ti vaikea laa­tia sel­l­aien lasken­taka­va joka kohdis­taisi työ­matkavähen­nyk­set pien­i­t­u­loisi­in joil­la on pitkät työ­matkat ja jot­ka joutu­vat kulke­maan autolla. 

        Jos öljyn ja muun ener­gian maail­man­markki­nahin­nat ovat pysyvästi tapis­sa pitäisi pien­i­t­u­loisia tukea asun­ton­sa ener­gia­re­mont­tei­hin tai mah­dol­lis­taa se että voi asua lähempänä työ­paikkaansa. Kyl­lä siitä tietenkin tuul­laan protestoimaan mut­ta minkä sille voi että Suomes­sa ei ole öljylähteitä.

  14. Mut­ta kun köy­hä kansa ajaa 2006 ja van­hem­mil­lakin autoil­la kun ei ole varaa ostaa uudempaa.

    1. Mut­ta kun köy­hä kansa ajaa 2006 ja van­hem­mil­lakin autoil­la kun ei ole varaa ostaa uudempaa.

      Mut­ta köy­hä kansa ei 2006 ajanut 2006 tehdy­il­lä autoil­la. Edis­tys tulee keskimäärin köy­hienkin autoi­hin, jollei niiden keskimääräi­nen ikä kasva.

      1. Ajoin vuon­na 2006 vuo­den 1999 autol­la. Samal­la autol­la ja kulu­tuk­sel­la ajan tänäkin päivänä. Vuosian­sioni teol­lisu­u­den duu­na­r­i­na on tismaalleen sama kuin vuon­na 2006. Uudem­paan ei ole pystynyt vai­h­ta­maan, kun kaik­ki kulut nou­se­vat kokoa­jan. Töis­sä käyn­nin joudun lopet­ta­maan syksyl­lä kannattamattomana.

  15. Tai­dat uno­htaa että Suomes­sa on keskimääräisen auton ikä n. 13 vuot­ta ja näi­nollen se että ver­taat 2021 vuo­den auton keskiku­lu­tus­ta ja 13 vuot­ta van­han auton keskiku­lu­tus­ta on hie­man tilas­toa vääristävää.

    Se että Tep­po keskisuomes­ta ajaa 13 vuot­ta van­hal­la autol­la jos­sa keskiku­lu­tus on yhä sen 8–9l + talvike­lit niin kyl­lä se ben­san­hin­nan reaali­nousu on ihan tot­ta vaik­ka minkälaista aivo­jump­paa yrittäisit.

    1. Mun 14 vuot­ta van­han japani­laisen laat­u­au­ton keskiku­lu­tus (koko vuosi) on 6,9 l/100 km. Mut­ta mä ajankin Uudel­la­maal­la. Ehkä tiet Kes­ki-Suomes­sa ovat mäkisem­piä joka selit­tää eron? Tai sit­ten aje­taan aina ral­li­vai­hde päällä?

      1. Mäk­isyys voi osas­sa maa­ta vaikut­taa hiukan, mut­ta enem­män kai kulu­tuk­seen vaikut­ta­vat mm. tal­ven kylmyys ja pitu­us sekä tei­den kun­to. Jos ei ole val­tion ylläpitämiä asfalt­titeitä, vaan esim. sorateitä, voi kulu­tus kas­vaa pari l/100 km jo sen takia niiden ajo­jen osalta. Hyvin aurat­ul­la ja suo­lat­ul­la tiel­lä kulu­tus on alem­paa kuin lumisel­la ja jäisel­lä. Lapis­sa kulu­tus on pari litraa 100 kilo­metriä kohti korkeam­paa talvi­aikaan jo kylmyy­den takia, joskin ruuhkat­to­muus ja pitkät ajo­matkat ilman välipysähdyk­siä sit­ten vas­taavasti vähen­tääsiel­lä keskiku­lu­tus­ta. Moot­tori syö kylmässä selvästi enem­män ben­saa kuin lämpimässä, ja hyväl­lä tiel­lä ajo on taloudel­lisem­paa kuin huonol­la. Kaikkein huonoimpi­en tei­den var­sil­la asu­vat eivät edes pysty käyt­tämään pieniku­lu­tuk­sisimpia kaup­pakasse­ja, jos ne eivät pysty tien kun­non vaa­ti­maan maas­toa­joon kaikissa sääolo­suhteis­sa, jol­loin kulu­tus voi jois­sain (harv­inai­sis­sa tapauk­sis­sa) kas­vaa senkin myötä.

    2. Ja 2006 ajet­ti­in kans 12v van­hoil­la eli about 1994,keskikulutus jos­sain tuon ajan tusi­na toy­ota coro­nas­sa 6l luokkaa

    3. Tai­dat uno­htaa että Suomes­sa on keskimääräisen auton ikä n. 13 vuot­ta ja näi­nollen se että ver­taat 2021 vuo­den auton keskiku­lu­tus­ta ja 13 vuot­ta van­han auton keskiku­lu­tus­ta on hie­man tilas­toa vääristävää.

      Keskimääräi­nen auton ikä oli var­maan samaa luokkaa myös 2006. Auto­jen kes­ki-ikä ei poista sitä, että autot kehit­tyvät. Esim välil­lä 2006–2021 keskimääräiseen autokan­taan tapah­tunut kehi­tys ei ole sit­ten se, miten uudet autot kehit­tyivät juuri tuol­la välil­lä vaan miten ne kehit­tyivät 13 aiem­mal­la välil­lä. Var­maan löpön kulu­tus parani myös silloin.

  16. Jos nor­mal­isoidaan vielä suh­teessa ajo­suorit­teisi­in, niin ben­saan menee var­masti monis­sa tapauk­sis­sa enem­män rahaa suh­teessa kuukausi­menoi­hin kuin ennen. Mut­ta syynä on pääasi­as­sa kulu­tus­tot­tumuk­sien muu­tok­set ja niistä seu­ran­nut autoilun reipas lisään­tymi­nen. Tämä taas on var­masti osit­tain johtunut juuri tuos­ta mainit­se­mas­tasi polt­toaineen hin­nan alenemisesta.

    Ilmas­ton­muu­tok­sen ja CO2-päästö­jen yhteys on ollut tiedos­sa vuosikym­meniä, joten jokainen joka on rak­en­tanut elämän­sä jatku­vasti lisään­tyvän yksi­ty­isautoilun varaan on kyl­lä minus­ta 100%:sesti syylli­nen omaan tilanteeseensa.

    Sähköau­tol­la voi tietysti ostaa syn­nin­päästön lähipäästöistä — markki­nat tar­joa­vat taas ker­ran ratkaisua ongelmaan.

  17. Onnek­si VM:n ekon­o­mistit saa­vat nyt bemarei­hin­sa halvem­mal­la tankin täy­teen. Vieläkö Soin­in­vaara jak­saa jauhaa mik­si rah­vaan pitäisi kuun­nel­la asiantun­ti­joi­ta joil­la aina paras tieto ja taito yleisen hyvän saavut­tamisek­si? Iltale­htikin jatkaa nau­ret­tavaa lin­jaa jos­sa toimit­ta­ja ensin lis­taa sato­jen miljoonien syn­nit ja velat, mut­ta sit­ten seu­raavak­si ker­too että kepu ja Saarikko ovat ain­oi­ta jot­ka tajua­vat rahan päälle. Muuten hyvä, mut­ta kepu ja Saarikko tuh­laa rahaa mil­jardilu­okas­sa täysin tehot­tomasti ja muut kat­se­lee kädet taskuis­sa, mut­ta silti media luo kuvaa jostain kepun vas­tu­ullisu­ud­es­ta ja muiden tuh­lailus­ta. Mikä hel­vetti tässä oikein on? Ekon­o­mistit ovat tämän maan roskasakkia kun näkevät mitä kepu tekee, mut­ta silti vale­htel­e­vat oman uran ja edun nimis­sä. Medi­an huo­nout­ta ja kier­out­ta nyt on enää turha kommentoida.

  18. Kiitos tästä täysin nol­la-arvois­es­ta ajatel­mas­ta. Tämä blogi­postaus vaan vahvis­taa käsi­tys­tä siitä miten ula­pal­la todel­lisu­ud­es­ta Vihrei­den väki oikeasti on kun kyse on yksityisautoilusta.

    Läh­teenä yo. kulu­tuseroväit­teelle on leas­ing-yhtiöltä saatu data, ja koos­t­uu pelkästään autoista joi­ta työ­nan­ta­ja tar­joaa työtek­i­jöilleen. Se kansanosa joka on nyt nous­sut ääneen polt­toainei­den hin­noista ei ole ikipäivänä näh­nytkään edes liisaus­sopimus­ta oma­l­ta työ­nan­ta­jal­taan, leas­ing-autot ovat aina olleet vain suu­rit­u­loisim­man väen etu, ja hei­dän liisaa­mansa autot ovat aina edus­ta­neet vain ja ain­oas­taan tuo­ta hyvin kapeaa käyt­täjäkun­taa. Vuon­na 2006 tuo autokan­ta oli hyvin pitkälti iso­ja C/D seg­mentin mer­su­ja, bemare­i­ta, katu­maas­ture­i­ta, isoil­la tehokkail­la ben­sasyöpöil­lä moot­tor­eil­la, ja vas­ta nyt ihan viime vuosi­na on työ­nan­ta­jil­ta annet­tu co2 rajat han­k­in­noille joka saanut tuon liisaus­pelienkin keskiku­lu­tuk­sen kään­tymään alaspäin. Sil­lä välin tavalli­nen työssäkäyvä kansa on käyt­tänyt samo­ja hyväk­si ja taloudel­lisek­si havait­tu­ja 2 litran tur­bod­iese­leitään viimeisen 20 vuot­ta työ­mat­ka-ajelui­hin­sa, joiden reaa­li­nen keskiku­lu­tus ei ole liikkunut 5L/100km lukemista yhtään mihinkään tuol­la aikavälil­lä, mut­ta samaan aikaan dieselin litrahin­ta on kyl­lä läh­es tuplaan­tunut, puhu­mat­takaan sit­ten absur­deik­si kohon­neista kiin­teistä käyt­tövoimaveroista joi­ta joudut mak­samaan vaik­ka auto ei liikkuisi metriäkään koko vuo­den aikana.

    Kaiken lisäk­si nämä tilas­tot oli vielä kerät­ty 30 eri maas­ta ja 1,9 miljoo­nan auton joukos­ta, mut­ta Suomen liisaus­pelien osu­us näistä karkeloista oli vain pyöreät 1,3 pros­ent­tia, 25 tuhat­ta autoa. Lease­plan toimii Suomen lisäk­si muun muas­sa Amerikas­sa, Venäjäl­lä, Inti­as­sa, Brasil­ias­sa ja mon­es­sa muus­sakin maas­sa jos­sa polt­toainei­den hin­ta on ollut ja on edelleenkin selkeästi koti­maa­ta halvem­pi, joten siel­lä myös on tavat­tu liisa­ta paljon enem­män suuriku­lut­teisem­pia auto­ja. Suo­ra ver­tailu pelkkään Suomen tilanteeseen siis ontuu hyvin pahasti.

    Mitenkä se van­ha sanan­lasku menikään, vale — emä­vale — tilasto ?

    1. Juha-Mat­ti. Uno­h­dat kokon­aan, että jokaises­ta autos­ta merk­itään rek­isteri­in sen kulu­tustiedot, kos­ka autovero perus­tuu siihen.

      1. Rek­isteri­in merk­i­tyt kulu­tustiedot ovat kaukana reali­teeteista. Niin myös Osmon logiikka.

      2. Aivan sama,
        Tuo­ta noin. San­ot, että rek­isteri­in merk­i­tyt kulu­tustiedot ovat virheel­lisiä. Epäilet siis veropetosta?

      3. Ja Osmo ei ilmeis­es­ti tiedä kuin­ka paljon viral­liset ja todel­liset kulu­tus­luke­mat nyky­isin poikkea­vat toi­sis­taan. 2000-luvun alun tur­bod­ieselit menevät käytän­nössä jopa alle viral­lis­ten lukemien (verot tietysti rek otteen mukaan) mut­ta uudem­mat autot kau­nis­tel­e­vat totu­ut­ta räikeästi, varsinkin plu­gar­it (ja taas verot rek otteen mukaan).

    2. Tuos­sa ylem­pänä annoin vähän luku­jakin, mut­ta yksi­ty­istalouden + maat­alouden automme ovat 20 ja 29 vuot­ta van­ho­ja, kumpikaan ei syö enem­pää kuin nykyiset. Mut­ta ne ovatkin työau­to­ja, koko valit­tu tarpeen mukaan, ei egon kasvattamiseksi.

    3. Sil­lä välin tavalli­nen työssäkäyvä kansa on käyt­tänyt samo­ja hyväk­si ja taloudel­lisek­si havait­tu­ja 2 litran tur­bod­iese­leitään viimeisen 20 vuot­ta työ­mat­ka-ajelui­hin­sa, joiden reaa­li­nen keskiku­lu­tus ei ole liikkunut 5L/100km lukemista yhtään mihinkään tuol­la aikavälillä

      Itse olen 25 vuot­ta van­hal­la 2,5 litraisel­la päässyt 5 litraan satasel­la, vieläpä mäkisessä maas­tossa ja puo­lik­si soratiel­lä, mut­ta siinä ei olekaan hiukkasloukkua tai kovin suur­ta EGRää.

      Nyky­is­ten diese­lau­to­jen viral­liset kulu­tus­luke­mat ovat erit­täin vaikei­ta saavut­taa mis­sään muual­la kuin pitkässä tasamaan ajos­sa. Eri­tyis­es­ti auto­jen keskipaino on nous­sut katu­maas­turibu­umin takia, jol­loin kaupunki­a­jon kulu­tus on paljon viral­lista suurem­pi. Useim­mat aja­jat eivät ole mitään mallikuskeja.

    4. tavalli­nen työssäkäyvä kansa on käyt­tänyt samo­ja hyväk­si ja taloudel­lisek­si havait­tu­ja 2 litran tur­bod­iese­leitään viimeisen 20 vuot­ta työmatka-ajeluihinsa

      Kuin­ka suuri osa oikeasti käyt­tää diese­leitä? Eivätkö ben­sa-autot ole paljon yleisempiä?

      1. Diese­lau­to­jen osu­us on aika iso ja ajo­suorite vielä isom­pi kos­ka vero­hyö­dyn raja kul­kee n 20.000 km /vuosi kohdal­la eli mitä enem­män ajaa dieselil­lä sen enem­pi säästää ben­saan verrattuna.

  19. Niin tämä kos­kee vain niitä rikkai­ta joil­la varaa ajaa uudel­la autol­la joka ken­ties kulut­taa vähem­män. Mut­ta kun val­ta osa ajaa edelleen niil­lä 2006 vuo­den autoil­la mitkä kulut­taa sen 8l sadal­la. Herätkää nyt saatana jo todel­lisu­u­teen. Laskin tuos­sa ver­tailun vuo­den 2020 ben­sa kulut oli­vat 3800:- ja Nyky hin­noil­la 4800:- eli liki 90:-/kk enem­män niin älkää nyt saatana selit­tääkö että on halventunut?

    1. Vähän vajaat tiedot laitoit käyt­tämistäsi lasku­pe­rusteista. Otitko huomioon inflaa­tion vuo­den 2006 kokon­aiskus­tan­nusten ver­tailus­sa vuo­teen 2020?

  20. Ehkä Osmo ostaa kaikille köy­hille perus työssäkäyville uudet autot niin voidaan allekir­joit­taa edes osit­tain tuo hom­ma? Auto­jen kes­ki-ikä nyt kuitenkin on reilusti yli 10 vuot­ta.. Ehkä siel­lä eduskun­nas­sa tun­tuu polt­toaineet ym. halvoil­ta kun ajel­laan sähköl­lä tai vähin­tään hybridillä.

    1. Jos joku on ostanut haja-asu­tusalueelta talon, hän on säästänyt talon ostossa sen uuden auton hin­nan vs. se, että olisi muut­tanut vas­taavaan taloon joukkoli­iken­ney­hteyk­sien varrelle.

      Rahalli­nen hyö­ty syr­jässä asumis­es­ta on jo saatu siinä kohtaa kun se asuin­paik­ka on valit­tu. Mik­si pitäisi saa­da vielä extrahyö­tyä erik­seen muiden kustantamana?

  21. Voi olla, että Soin­in­vaaran laskelmis­sa on joitakin heikkouk­sia. Siltikin ihmette­len tätä val­tavaa tarvet­ta ajaa autol­la ja todis­tel­la ben­salasku­jen suu­ru­ut­ta. Itse olen ollut 42 vuot­ta autoil­i­ja, pk-seudul­la, nyt vajaan vuo­den sähköau­toil­i­ja. Koko autoil­i­jan ”urani” on liit­tynyt vapaa-aikaan ja mukavu­u­den hakemiseen, töi­hin en sitä ole tarvin­nut en Espoos­sa enkä Hgis­sä. Kuinka­han paljon oikeasti on kyse nimeno­maan töi­hin menos­ta tai muuten vält­tämät­tömästä työhön menos­ta. En sano tätä ylim­ielisenä vaan en oikein usko tätä. Asi­as­sa on samo­ja piirteitä kuin rokotekeskustelus­sa, se tar­joaa kana­van purkaa tyy­tymät­tömyyt­tä. Iltale­hdessä oli tästä hyvä kolum­ni muu­ta­ma päivä sitten.

  22. Olen 25k vuodessa BRUTTONA tien­aa­va duu­nari ja kehtaat sanoa, että min­ul­la on varaa ajaa ‑21 vuosi­mallin autol­la ja että rahaa ei mene yhtään sen enem­pää matkus­tamiseen kun ennen? Kyl­lä olet harv­inaisen todel­lisu­ud­es­ta irtaan­tunut rikas elit­isti kun tuol­laista väität. Häpeä.

    1. Yrit­täjän tien­aan Sin­ua vähem­män, ajan 20 vuot­ta van­hal­la autol­la, jon­ka keskiku­lu­tus on alle tämän­hetkisen keskiar­voisen polt­to­moot­to­ri­au­ton kulu­tuk­sen. Elämä on valintoja.

  23. Jos on varaa ylipäätään ajaa autol­la, kuu­luu rikkaam­paan puo­likkaaseen. Itse olen pien­i­t­u­loinen, joten min­ul­la on varaa vain Helsin­gin keskus­tas­sa asumiseen, johon min­ul­la menee n. 300€/kk (korko ja vastike) eli saman ver­ran kuin autoil­i­jal­la autoon. Täy­tyy olla aika rakas­tunut autoilu­un jos halu­aa asua maalla.

    1. Har­val­la on ylipäätän­sä varaa ostaa asun­toa Helsin­gin keskus­tas­ta, joten kyl­lä sinä hem­metin rikas olet.

    2. Keskus­tas­sa alle 20 neliöiset yksiöt mak­sa­vat jo sato­ja tuhan­sia niin kyl­lä sinä rikkaampi Krtek olet kun joku joka ajaa 20v van­hal­la autol­la ja asuu vuokral­la. Tai­dat itsekkin olla todel­lisu­ud­es­ta irtaan­tunut kun pidät itseäsi “huono-osaise­na”.

      1. Se riip­puu tietenkin mak­saako ollenkaan lainan­ly­hen­nyk­siä. Ei kyl­lä käy ilmi että mitä korko­ja ja vastikkei­ta hän mak­saa. Mah­dol­lis­es­ti yhtiölainaa jostain remon­tista, jol­loin asun­to­laina olisi jo aiko­ja sit­ten mak­set­tu. Asun­to on voin­ut ostaa jo 1990-luvun laman aikaan jol­loin niitä sai pilkkahinnalla.

  24. No jos väitet­ty lasken­nalli­nen BKTn kasvu olisi tot­ta, niin eikö sil­loin minkä tahansa “laskun” siis kulun pitäisikin alen­tua? Siis suh­teessa kaikkeen?

    Mutkun mä en usko tohon BKTn kasvu­un, kos­ka siit­tä on aina jätet­ty pois aineet­to­mia arvo­ja, kuten turvallisuus..luonto arvot ja yleinen mukavuus

    BKT sanoo sulle, että sä oot rikkaampi asues­sa 30 neliön betoniluukus­sa. älyt­tömän kalli­is­sa “tiivi­isti” raken­netus­sa (ympäristöys­täväl­lis­es­ti) jos­sain tur­vat­toma­l­la alueel­la, kuin että ‑80 luvul­la 2 ker­taa isom­mas­sa käm­pässä väljästi raken­netus­sa tur­val­lisel­la alueella

    Pistää ihmettelemään, ja syödäkkin pitäisi vain kui­v­at­tu­ja hyön­teisiä tai hernekeit­toooo ilman lihaa

    1. BKT sanoo sulle, että sä oot rikkaampi asues­sa 30 neliön betoniluukus­sa. älyt­tömän kalli­is­sa “tiivi­isti” raken­netus­sa (ympäristöys­täväl­lis­es­ti) jos­sain tur­vat­toma­l­la alueel­la, kuin että ‑80 luvul­la 2 ker­taa isom­mas­sa käm­pässä väljästi raken­netus­sa tur­val­lisel­la alueella

      Tätä me mit­taamme ja tätä me saamme. Ekon­o­mistin mielestä on aina hyvä kun ihmi­nen saa halu­a­mansa (pl. huumeet ym. ilmeiset absur­di­teetit). Mut­ta kuin­ka usein se on oikeasti hyvä asia? Mik­si on sal­lit­tu main­os­mi­esten luo­da meille uusia haluja?

      Nais­ten koti­työn ja uusien ihmis­ten tekemisen arvoa ei mita­ta. Pitäisikö?

    2. “No jos väitet­ty lasken­nalli­nen BKTn kasvu olisi tot­ta, niin eikö sil­loin minkä tahansa “laskun” siis kulun pitäisikin alen­tua? Siis suh­teessa kaikkeen?”

      Var­maan on alen­tunutkin, mut­ta niitä kulu­ja­han tulee koko uusia.

      Esimerkik­si kul­taisel­la 80-luvul­la useim­mil­la ei ollut sel­l­aisia meno­er­iä kuin “kän­nykät”, “tietokoneet” tai “inter­net-yhtey­det” tai “suo­ra­toistopalve­lut”.

  25. Merkit­tävin argu­ment­ti Osmon kir­joi­tus­ta vas­taan tun­tu­isi kom­ment­tien perus­teel­la ole­van se, että hän on ere­htynyt laske­maan auto­jen keskiku­lu­tuk­sia kahdelta eri aikakaudelta. Niin­pä kaivoin Tilas­tokeskuk­sen taulukoista elinkus­tan­nusin­dek­sit, polt­toainei­den keski­hin­nat ja kaverik­si vielä ihmis­ten keskian­siot vuosien saatossa.

    Laskin polt­toaineen reaal­i­hin­nan joka vuodelle aina alka­en vuodes­ta 1990, mut­ta ikävä kyl­lä kuukau­sian­siot sai vain vuodes­ta 2000 alka­en ja tilas­tot päät­tyvät vuo­teen 2021 kos­ka indek­siä ei saa kesken­eräis­es­tä vuodes­ta. Eri aikakausien auto­jen kulu­tus­ta en ottanut huomioon vaan laskin kaik­ki vuodet samal­la kulu­tuk­sel­la: 8 l / 100 km.

    Onko polt­toaine nyt kallein­ta koskaan? Ei. Polt­toaine on ollut mon­e­na vuon­na kalli­im­paa kuin nyt: 2006, 2008, 2010–2014, 2017, 2018 sekä 2020. Itse asi­as­sa polt­toaineen hin­ta on tul­lut näistä vuo­sista alaspäin.

    Onko polt­toaineen hin­ta nous­sut? On. Polt­toaineen reaal­i­hin­ta on nyt 34 % enem­män kuin mitä se oli vuon­na 1990. Pitkän ajan tren­di on siis nou­se­va vaik­ka siinä onkin vuosien välil­lä varsin suuria vaihteluita.

    Onko polt­toaine kallis­tunut suh­teessa ihmis­ten kuukau­sian­sioi­hin? Ei. Vuon­na 2000 100 km mat­ka mak­soi 5,43 € joka oli 0,27 % ihmis­ten kuukau­sian­sios­ta. Vuon­na 2021 sama mat­ka mak­saa 6,83 €, mut­ta tämä on vain 0,19 % ansioista. Kun polt­toaineen hin­taa ver­taa ihmis­ten kuukau­sian­sioi­hin, tren­di on laske­va. Ben­san hin­ta syö siis koko ajan vähem­män ihmis­ten tuloista siitäkin huoli­mat­ta, että ben­san hin­ta on nous­sut kos­ka yleinen palkkata­so nousee nopeammin.

    Mikäli juuri sin­un henkilöko­htaiset polt­toainekus­tan­nuk­set ovat nousseet tai ne syövät isom­man siivun tulois­tasi niin se on tietysti ikävää. Ehkä kysymys on palkkakuopas­sa olemis­es­ta tai vai­h­toe­htois­es­ti omista valin­noista. Ymmär­rän myös, että jokainen kansalainen ei koe istu­vansa näi­hin lukui­hin kos­ka keskiar­vot ovat vain keskiar­vo­ja ja osa voi olla köy­hempiä ja osa varakkaampia. Myös Osmon pointin voi ottaa huomioon: mikäli sin­ul­la on mah­dol­lisu­us ajel­la autol­la jon­ka kulu­tus on pienem­pi niin polt­toaineen osu­us palka­s­ta putoaa entisestään.

    Kaikesta tästä huoli­mat­ta aja­tus siitä, että polt­toaineen hin­ta olisi juuri nyt jonkin­laisel­la riis­to­ta­sol­la ei yksinker­tais­es­ti luku­jen val­os­sa näytä pitävän paikkaansa.

    Jokainen voi itse tehdä samat laskel­mat kos­ka data löy­tyy Tilas­tokeskuk­sen sivuil­ta ja on ilmaisek­si saatavilla.

    1. Vai­h­da keskian­siot medi­aani­in niin huo­maat mis­sä ongel­ma on.

    2. No real­is­tis­es­ti, polt­toaineen hin­to­ja pitäisi ver­ra­ta vaik­ka näkkileivän tai hernekeiton tai perunan hin­toi­hin 40 vuo­den ajal­ta, jot­ta pää­si­sis lähellee totuutta

      1. Ei vält­tämät­tä pidä paikkaansa tämä ver­tailu, kos­ka perunan tai näkkileivän tuot­ta­ma­ni­nen voi olla nykyisel­lään kannattavampaa.

    3. Mil­lä las­ket, että 100km mat­ka mak­saa alle 7€?

      Itse olen pitänyt kir­jaa kaik­ista huol­loista, veroista ja tankkauk­sista. Täl­lä het­kel­lä 100km polt­toaineet mak­saa 22€ ja käytän polt­toaineena pelkästään tuo­ta ympäristöys­täväl­listä E85:ttä, ain­oa ylimääräi­nen kulu autoilu­un viime vuon­na tuli tuon muu­tossar­jan hankkimisesta.

      Vuon­na 2019 100km mat­ka mak­soi keskimäärin alle 15€, 2020 se oli 15,55€, 2021 se mak­soi 17,80€ ja tankkasin 98e5:sta.
      Eihän nämä polt­toaineku­lut tosi­aan ole nousseet yhtään.
      Tun­tipalk­ka on toki nous­sut 1,5€ vuodes­ta 2014 mikä taas ei paljon net­topalka­s­sa näy.

      Kaik­ista autoilu­un liit­tyvistä kuluis­tani 70% on polttoainekuluja(huollot/korjaukset, tankkauk­set, verot, kat­sas­tus), tuo­hon on turha laskea auton hin­taa, kos­ka autot on eri hin­taisia ja jotkut pitävät arvon­sa parem­min. Työ­matkaa tulee vuodessa vähin­tään 12tkm(kotoa tomis­tolle) + ne työa­jot mitä joutuu oma­l­la autol­la ajamaan(aina ei ole fir­man vm 2018 paket­ti­au­toa käytössä, mikä sekin kulut­taa 12l/100km dieseliä, mut­ta yksi­ty­isautoiluhan se kaikkein paha on).

      No mik­si en sit­ten osta pienem­piku­lu­tuk­sista autoa… kävin jo autoli­ik­keessä kyse­lemässä 10v uudempaa(2016 mallia), kos­ka ihan uuteen ei ole varaa, eikä näil­lä tuloil­la tule var­maan koskaan ole­maankaan. Autoli­ik­keen tyly vas­taus auton­va­i­h­toon oli, että pitäisi löy­tyä 12000e väli­ra­haa tuon oman autoni lisäksi.
      Ei mil­lään pysty otta­maan rahoi­tus­ta tuol­laiselle summalle(näin sanoo pank­ki ja omat tulo-menoarviot). Joten jatke­taan ajamista sil­lä van­hal­la luotet­taval­la autol­la, eipä tuo­ta ole tarvin­nut kor­jaamol­lakaan kuska­ta, vaik­ka ikää jo 18v(ja ei, ei ole mer­su tai muu sak­salainen pre­mi­u­mi, niistä pysyn kaukana).

  26. Tämä on taas niitä asioi­ta, jois­sa toiset ovat tasa-arvoisem­pia kuin toiset. Sekä tulo­jen kehi­tys että ben­saku­lut pitäisi laskea tulolu­okit­tain. Ovatko myös syr­jäseudun pien­i­t­u­lois­t­en tulot nousseet yhtä paljon kuin keskiar­vo? Auto­jen kulu­tus ainakaan ei ole laskenut. Syr­jäseudul­la ja varsinkin Pohjois-Suomes­sa aje­taan van­hoil­la autoil­la. Mei­dänkin vm. ‑02 automme kulut­taa luul­tavasti polt­toainet­ta ihan yhtä paljon kuin vuon­na 2006. Ei ben­san­hin­ta nytkään ole ongel­ma rikkaille vaan köyhille.

  27. No jaa. Min­ul­la ainakin oli ostovoimako­r­jat­tu reaali­palk­ka 2006 parem­pi kuin nyt. Sil­loin ajat oli­vat parem­mat ja keskimääräisen uran mukainen palkan huip­puko­h­ta osui siihen.

    Samoin ajan tuon aikakau­den autol­la, kos­ka ei ole taloudel­lisia mah­dol­lisuuk­sia han­kkia esimerkik­si 50k€:n sähköautoa.

    Kyl­lä polt­toaine on kalli­im­paa nyt.

  28. En ymmär­rä lasku tekniikkaa.

    Jos mul­la kulut­taa saman ver­ran auto nyt kun 2006 vuonna.

    Miten se olis halvem­paa ajel­la nyt?

    Syr­jäkylil­lä asus­tan. Et autoa pakko käyt­tää et töi­hin pääsen.

    1. “Jos mul­la kulut­taa saman ver­ran auto nyt kun 2006 vuonna.”

      …niin et ole kiin­nit­tänyt kulu­tuk­seen huomio­ta autoa vai­h­taes­sasi. Jos nyt vai­h­dat autoa, se on kyl­lä helpom­pi vai­h­taa vähem­män kulut­tavaan kuin oli vuon­na 2006. Itse muis­tan kun vai­h­doin autoa 2007. Vai­h­doin sil­loin 90-luku­laisen auton 2000-luku­laiseen. Tehot nousi, moot­torin koko kasvoi, mut­ta kulu­tus tipahti kar­van verran.

  29. Ben­sauli­nas­sa on kyse jostain aivan muus­ta kuin todel­lis­es­ta taloudel­lis­es­ta hädästä. Suurim­mal­la osal­la ulisi­joista on hyvin varaa mak­saa muu­ta­ma sent­ti enem­män polt­toaineesta. Voi jopa jät­tää yhden monista ulko­maan­matkoista tekemät­tä ja samal­la jät­tää töräyt­tämät­tä taivaalle niitä ton­ne­ja hiilid­iok­side­ja. Ben­saulisi­jat ovat valkoisia keskituloisia/varakkaita miehiä, joi­ta kiukut­taa kun pitäisi ottaa ilmas­tokri­isi ja sen tor­ju­misen seu­rauk­set ihan aikusten oikeasti tosis­saan. Mut­ta kun ei halu­u­u­uu! Ja lisäk­si vielä inter­sek­tion­aaliset fem­i­nis­tit sun muut hyp­pivät nykyään näi­den äijien silmille. Enti­nen ase­ma hor­juu, ollaan pet­tyneitä, fos­si­ilikap­i­tal­is­mi yskii, pitäisi alkaa ajet­tele­maan muitakin ihmisiä, jopa muis­sa mais­sa ja her­ra­ju­mala vielä mui­ta eliöitäkin täl­lä maa­pal­lol­la! Ben­saulisjoil­la ei ole mitään aiko­mus­takaan tehdä ilmas­tokri­isin kannal­ta vii­sai­ta val­in­to­ja eli miet­tiä a) tarvit­seeko autoa ollenkaan, pää­sisikö joukkoli­iken­teel­lä ja b) jos ihan vält­tämät­tä tarvit­see auton, onko sähkö-tai (bio)kaasuauto mah­dolli­nen. Mon­elle ben­saulisi­jalle sähköau­to on hel­postikin taloudel­lis­es­ti mah­dolli­nen ja se on todel­li­nen vai­h­toe­hto myös maaseudul­la, kun sen lataami­nen omakoti­talos­sa on tosi kätevää.

    Ben­saulisi­joiden kan­nat­taa lukea Oskari Onnisen kolum­ni Iltale­hdestä ja Tui­ja Sil­tamäen kolum­ni Ylen sivuil­ta ja lait­taa suu­ta sor­di­inolle jos itsel­lä ei ole mitään oikeaa ongelmaa!

  30. eikös 10 vuot tai olikos 20 vuot sitten…bensan ja maid­on litra hin­nant aika lähel toisiaan…

    nyt..bensa on kirinyt ohi

    mikä hul­lu­ut­ta olikin, niin jos­sain vai­heess­sa jonkun viemärivesi colan hin­nat oli maitoo litrahinnal­taan kaal­li­in­pii lol.…noh tuo­hon lie­nee tul­lut kait korjaus..vai onko..noh..en juo sem­mosi­ii kolloi..rikkaat juokooon, heil kait sit­ten on ostaa myös vähän vähäku­lu­tuk­sen­pisii autoi haha­hah eli fo

    1. Onko maitoli­tra joskus mak­sanut enem­män kuin ben­sa? Jos on niin maito on ollut liian kallista.

      1. 90-luvun alus­sa olin pikkuises­sa kau­pas­sa kesätöis­sä ja maitoli­tra mak­soi 4,24 mk (kevyt/kulutus) ja ensim­mäi­nen tankkaus omaan autoon 97-okt ben­saa 1990 lop­pu­vuodes­ta 3,89 mk/litra. Muis­tan elävästi kun ben­san hin­ta ylit­ti ensim­mäisen ker­ran 5 mk rajapyykin, se oli opiske­li­jalle todel­la kallista. Ajoinkin pitem­mät matkat van­hempi­eni diesel-autol­la, sil­lä dieselistä ei tarvin­nut pulit­taa kuin n. puo­let siitä ben­sa maksoi.

  31. Ensim­mäisenä halu­an pyytää anteek­si, kun en jak­sanut lukea kaikkia kommentteja.

    Eka kysymys mikä tuli mieleen että Osmo otitko huomioon eri­ar­vois­tu­mista? Ihan vain kiin­nos­taa, kos­ka kuu­lun siihen kansan ryh­mään, joka ajaa 20v autol­la ja maaseudul­la. Eli kulu­tuk­selle ja väli­matkoille en voi mitään, ja liekkö palkkakaan kovin ver­tailukelpoinen. Ja rikkaat vaan rikastuu 🙂

    Mut­ta odotan ihan mie­lenki­in­nol­la vas­tauk­sia ja kom­ment­te­ja tähän asi­aan. Halu­an kehit­tää, en trollata.

    1. Sama ittel­lä… auton ikä 18v ja pitäisi löy­tyä yli 10000 euroa lisää rahaa, jos halu­aisi vai­h­taa 10v uudem­paa autoon, jos­sa pienem­pi kulu­tus. Mielel­läni kyl­lä vai­htisin, mut­ta pank­ki ei suos­tu anta­maan tuol­laista sum­maa, kuulem­ma tulot vs menot ajaisi liian tiukalle, vaik­ka yritin saa­da kahdek­san vuo­den maksuajan.

      Työ­mat­ka päivässä 50km, ain­oa julki­nen on lin­ja-auto mikä kul­kee ker­ran päivässä suun­taansa, eli ei tietenkään sil­loin, kun min­un pitäisi töihin/kotiin päästä. No junan­ratakin tuos­sa kyl­lä on, mut­ta sekin on suun­nit­teil­la lakkaut­taa kokon­aan, kos­ka on vain vähän tavaraliikennettä.

      1. Aamen tälle, vaikken usko­vainen olekaan!

  32. Minkähän takia hal­li­tus suun­nit­telee nyt vero­helpo­tus­ta raskaan liiken­teen käyt­tämälle polt­toaineelle jos polt­toainelasku on reaalis­es­ti pienen­tynyt? Eikö myös raskas­ta liiken­net­tä tulisi kan­nus­taa siir­tymään vähäpäästöisi­in käyttövoimiin?

    1. Raskaan liiken­teen kohdal­la vaikeam­paa. Ne ovat painavia ja aja­vat aina pitk­iä matko­ja ker­ral­la. Itse asi­as­sa kaik­ki biodiesel ja biokaa­sut kan­nat­taisi keskit­tää ja jakaa vain raskaalle ammattiliikenteelle.
      Henkilöau­tot pystytään kyl­lä saa­maan liikku­maan sähköllä.

  33. Kir­joit­ta­jan kulu­tus­luke­mat näyt­tävät poh­jau­tu­van Moot­tori-lehden artikke­li­in, jon­ka poh­jal­la puolestaan ovat Lease­Planin kulu­tus­luke­mat. Luvut johta­vat harhaan, ja se tode­taan artikke­lis­sa. Tuol­la aikavälil­lä on isois­sa autois­sa siir­ryt­ty enem­män dieseli­in, eli se keskimääräisiä kulu­tus­lukemia tar­joa­va ben­sa-auto ei enää ole samanlainen.

    Parem­man kuvan saa vaikka­pa van­hoista Tekni­ikan Maail­man koea­jo­ra­porteista. Van­hoista sik­si, ettei se ben­san­hin­nan nousus­ta eniten kär­sivä kansanosa aja uusil­la autoilla.

    Vuon­na 1992 on 1,3‑litrainen ben­sa-Corol­la TM:n testis­sä vienyt keskimäärin 7,4 litraa sadal­la. Vuon­na 2009 vas­taa­van­lainen auto, 1,6‑litrainen Toy­ota Auris, vei keskimäärin 7,58 litraa sadal­la. Hin­nan nousun lisäk­si on myös kulu­tus sekalaises­sa ajos­sa kasvanut.

    Nuo ovat sitä auto­tyyp­piä, jol­la keskiver­tokansalainen liikkuu. Samal­la kun auto­jen teknolo­gia on edis­tynyt, ovat autot myös muut­tuneet painavam­mik­si, mikä tun­tuu varsinkin kaupunkiajossa.

    1. Tääl­lä jokaien osaa ker­toa anek­doot­te­ja jostain tun­temas­taan ihmis­es­tä, jon­ka osalta ben­salasku on käyt­täy­tynyt eri taval­la kuin ihmisil­lä keskimäärin. Tämä kir­joituk­seni kos­ki keskimääräistä, ei poikkeustapauk­sia. Parhaan kuvan keskimääräis­es­tä muu­tok­ses­ta saa siitä, että vuo­sisadan vai­h­teessa polt­toaine­meno­jen osu­us yksi­tyis­es­tä kulu­tuk­ses­ta oli nelöjä pros­ent­tia, nyt enää kolme prosenttia.

      1. Ei ihmisel­lä keskimäärin ole mitään väliä tässä keskustelus­sa. Keskimääräisel­lä menee joka tapauk­ses­sa ihan hyvin. Pitää puhua ennen kaikkea niistä ihmi­sistä, joil­la on pienet tulot ja van­hat autot. Heitä on eniten syr­jäseuduil­la ja Pohjois-Suomes­sa, mis­sä myös väli­matkat ovat pitk­iä. Hei­hin tämä kehi­tys iskee, eikä siinä tilanteessa lohdu­ta, että jol­lain parem­pio­saisel­la etelän ihmisel­lä menee paremmin.

        Toki keskimääräistä ihmistäkin voi kiukut­taa, jol­loin toki on kyse myös siitä, mitkä puolueet voit­ta­vat ensi vuo­den eduskuntavaaleissa.

      2. Noh, noh. Sin­un esimerkkisi ei perus­tu tosi­asial­lisi­in keskiar­voihin ja oma lähdeartikke­lisikin sen sin­ulle ker­too. Et voi pela­ta anek­doot­tiko­rt­tia, kun ei omakaan laskel­masi perus­tu ver­tailukelpoiseen tilastotietoon.

        Aja­tus on ihan hyvä, mut­ta sin­un laskel­masi väärin perustein johdet­tu, eikä vält­tämät­tä vas­taa todel­lista tilannetta.

      3. Aika hyvin perus­tuu keskiar­voihn se, että täl­lä vuo­sisadal­la polt­toaineen osu­us yksi­tyis­es­tä kulu­tuk­ses­ta on laskenut neljästä pros­en­tista kolmeen prosenttiin.

      4. Tämä ben­sanku­lu­tus vähe­nee itses­tään jo sil­lä että väestö van­he­nee. Van­huk­set eivät aja niin paljon kun eivät käy töis­säkään ja ovat nuukia.
        Nuorista kaik­ki eivät han­ki omaa autoa ja jotkut eivät ajokorttiakaan.
        Autoilun suurku­lut­ta­jia ovat hyvä­tu­loiset 30–65-vuotiaat jot­ka asu­vat kaupunkien keskus­to­jen ulkop­uolel­la. Heitä toki polt­toaineen kallis­tu­mi­nen hillit­see ajamista, mut­ta halpen­e­m­i­nen räjäyttäisi.

      5. Siinä tapauk­ses­sa olisi var­maan kan­nat­tanut rak­en­taa blogikir­joi­tus tuo­hon yksi­tyisen kulu­tuk­sen keskiarvoon.
        Sen sijaan kir­joitit selvästi virheel­liseen käsi­tyk­seen perus­tu­van laskel­man, etkä edes suos­tu myön­tämään, että luit läh­teesi huoli­mat­tomasti (tai käytit sitä tarkoituk­sel­la harhaan­jo­htavasti, mikä selit­täisi sen, ettet main­in­nut lähdet­tä tekstissä).
        Minä en ole pur­naa­mas­sa polt­toaineen hin­nas­ta, mut­ta pur­naan siitä, että keskustelua vede­tään tarkoituk­sel­la männikköön.

    2. “Vuon­na 1992 on 1,3‑litrainen ben­sa-Corol­la TM:n testis­sä vienyt keskimäärin 7,4 litraa sadal­la. Vuon­na 2009 vas­taa­van­lainen auto, 1,6‑litrainen Toy­ota Auris, vei keskimäärin 7,58 litraa sadalla. ”

      No ei ne kyl­lä ole vastaavia. 

      Auris 2010-luvul­ta
      tehot 97kW
      oma­mas­sa 1220–1510kg

      Corol­la 1992
      tehot 55kW
      oma­mas­sa 930–1160kg

      Enem­män vas­taa­va olisi pykälää pienem­pi malli, vaikka­pa Yaris. 

      Yaris 2017
      tehot 51kW
      oma­mas­sa 1055kg
      keskiku­lu­tus 4,3l (jos usko­taan viral­lisia lukemia, en jak­sanut kaivaa testituloksia)

      1. Erot saman mallis­sar­jan pain­os­sa johtu­vat siitä onko kori­malli hachback, sedan vai far­mari. Yarisia saa vain hatch­back­i­na, sitä ei pienen tavarati­lansa takia voi käyt­tää per­heau­tona samal­la taval­la kuin 1990-luvun Corol­la-far­maria. Pien­tä per­heau­toa etsivä joutuu osta­maan muun­merkkisen auton kuin Toy­otan. Suosi­tu­im­mat siinä kokolu­okas­sa taitaa olla Sko­da Fabia tai Seat Ibiza far­mar­it. Mut­ta kuten moni on jo toden­nut niin tyyp­illi­nen auton­va­i­h­ta­ja pysyy tutus­sa merkissä ja mallis­ar­jas­sa ja hyväksyyy että se on painavampi ja kulut­taa mah­dol­lis­es­ti enem­män. Naa­pu­rithan voivat muus­sa tapauk­se­na pitää köyhänä.

  34. Mut­ta tämähän on hyvä uuti­nen! Olen funtsin­ut että Ahve­nan­maalle moot­torive­neel­lä ajami­nen on kovin kallista nykyään. Vene vie 1.3 litraa / mpk. Matkaa tulee hel­posti 600 mail­ia, joten kulu­tus olisi 780 litraa ja pyöreät 1500 EUR. Var­maan Ahve­nan­maan reis­sut aloit­taes­sani joskus ‑92 ben­sa oli halvem­paa, ja veneen kulu­tuskin oli vaan noin litran per mpk, mut­ta niin­pä palkkakin oli pienem­pi. Joten tämä Osmon jut­tu rohkaisee reip­paasti investoimaan ben­saan, voin päräyt­tää ensi kesänä saman tien Tukhol­maan asti. Toki edel­lisel­lä veneel­läni ajoin 5,5 litraisel­la dieselil­lä, joka kulut­ti saman 1,3 litraa/mpk — ja varsinkin sil­loin kun sai vielä löpöl­lä ajaa, niin hal­paa oli, kun litrahin­ta oli siinä 50 sentin kieppeis­sä. Sit­tem­min val­tio­val­ta tuhosi tämänkin huvin. Jos tätä ei olisi tapah­tunut, investoisin kak­si­moot­toriseen noin 100.000 € mak­savaan ysäri-Store­bro­hon joka hörp­päise 4 litraa/mpk, ja eläisin her­roik­si. Nyt täy­tyy tyy­tyä normive­neeseen, kos­ka ei näil­lä ben­san hin­noil­la muuhun veny. Ehkä tämä on sitä luon­non­suo­jelua meikäläisen tapaan.

  35. Nyt kun meil­lä on uudet hienot maakun­nat (vaik­ka se viralli­nen ter­mi taitaa olla hyv­in­voin­tialueet), niin niitä voisi hyö­dyn­tää tässä polt­toaine-ongel­mas­sa. Fak­ta­han on, että korkeat polt­toaineen hin­nat sat­tuvat paljon enem­män syr­jäseudul­la asu­vi­in, joiden on usein pakko ajaa pitk­iä matko­ja. Eli mik­semme siir­ty­isi malli­in, jos­sa polt­toain­evero­tus­ta säädet­täisi­in maakun­tako­htais­es­ti? Eli pitkien etäisyyk­sien ja huonon joukkoli­iken­teen maakun­nis­sa polt­toain­evero­tus voisi olla vähän alhaisem­pi. Kir­joitin aiheesta aiem­minkin, mut­ta sil­loin en huomioin­ut uusien maakun­tien tuo­maa mahdollisuutta.

    https://politiikkaajarjella.blogspot.com/2021/06/alueellinen-polttoainevero-olisi-fiksu.html

  36. Kokeilep­pa käyt­tää laskuis­sasi ansio­ta­soin­deksin sijas­ta todel­lisia palkkoja?
    Nykya­jan poli­ti­ik­ka näyt­tää perus­tu­van vain vääris­te­lyyn tilas­to­jen kaut­ta. Val­i­taan vaan itselle sopi­vat tilas­tolu­vut ja saadaan oma­lle kan­nalle vääris­te­tyt perustelut.
    Ansio­ta­soinin­dek­si on pahasti vääristynyt sil­lä, että tulo­erot vain jatka­vat kasvuaan.
    Suurin osa yri­tyk­sistä välit­tää enem­män osak­keen­o­mis­ta­jista kuin omista työn­tek­i­jöistään on nykya­jan ongel­ma kaikkial­la. Sama poli­ti­ikas­sa, välitetään enem­män rahas­ta kuin kansasta.

    1. Sin­ul­la on var­maan jotain tutkimusti­etoa sen väit­teen tuek­si, ettei ansio­ta­soin­dek­si kuvaa todel­lis­tan palkko­jen kehi­tys­täl Tämä kan­naty­taisi esit­tää julk­isu­udessa, kos­ka se on tiet­ona todel­la merkit­tävä. Käytetään­hän ansio­ta­soin­dek­si paljon päätök­sen­teon tukena.

      1. Las­ke­taanko ansio­ta­soin­dek­si­in myös eläk­keet, työt­tömyysko­r­vauk­set, opin­totuet, muut Kelan tuet?
        Jos työt­tömien määrä nousee niin kuvit­telisin että se vaikut­taa ansio­ta­soin­dek­si­in heiken­tävästi kos­ka harvem­min työtön saa enem­män kor­vaus­ta kuin töis­sä ollessan. Ja ei voi aina vali­ta ollako työtön vai töissä.

      2. Eläk­keet ovat nousseet kyl­lä selvästi enem­män kuin palkat, sitä mukaan kun työeläke­jär­jestelmä on tul­lut voimaan.

  37. Olisit voin­ut ker­toa läh­teen väit­teelle kulu­tuk­sen pienen­tymis­es­tä. Noh, nohe­va netin käyt­täjä haki googles­ta ja selvit­ti syyn sille mik­si ben­si­ini­au­to­jen kulu­tus näyt­tää tilas­tois­sa pienen­tyneen. Olet ilmeis­es­ti ottanut kulu­tustiedot tästä tilastosta 

    https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/bensiini-autojen-kulutus-pudonnut-20-prosenttia-tutki-iso-leasingautoyhtio/

    Mut­ta kun jut­tua lukee tarkem­min esim. mtv3:n uutista asi­as­ta selviää syykin sille mik­si ben­si­ini­au­to­jen kulu­tus on pienentynyt 

    https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/oho-liisarifirmalle-palautuneista-bensa-autoista-paljastui-merkittava-muutos-johtuu-muun-muassa-siita-etta/8088066

    “– Ben­sa-auto­jen keskiku­lu­tuk­sen piene­m­i­nen johtuu muun muas­sa siitä, että isois­sa autois­sa on siir­ryt­ty dieselkäyt­töisi­in, jois­sa kulu­tus, päästöt ja autovero ovat pienem­piä, Lease­Planin kau­palli­nen data-ana­lyytikko Anton Holm­ström sanoo yhtiön tiedotteessa.”

    Onpas “yllät­tävää” että pienet autot kulut­taa vähem­män. Tätä et tietenkään ker­tonut blogissasi.

  38. Ote­taan esimerk­ki käytän­nön elämästä. Vai­moni meni 2007 lapsen tul­lessa kolmivuo­ti­aak­si ja päiväkoti-ikään töi­hin 30 km päähän suht pieni­palkkaisek­si duu­narik­si. Työ­mat­ka 60 km päivässä, vaik­ka asumme maakun­takeskuk­sen naa­puris­sa. Autona sil­loin 10 vuo­tias Fiat Pun­to kulu­tus 6,5–7,5 l/100 km. Ben­san hin­ta suun­nilleen Oden mainit­se­ma. Nykyään hän ajaa 2007 vuo­den Sko­da Fabi­al­la, kulu­tus sama. Ben­san hin­ta 50% suurem­pi. Palk­ka ei var­masti ole 40% suurem­pi kuin sil­loin, olisiko 10–20%. Reaal­i­maail­mas­sa ei eletä tilas­tokekuk­sen keskiku­lu­tuk­sis­sa ja ‑ansiois­sa. Tääl­lä mak­se­taan ben­sa eurois­sa ja palkat eivät nouse jostain syys­tä keskian­sioiden mukaan.
    Ode, olen enti­nen äänestäjäsi. Tule takaisin reaalimaailmaan!

      1. En ole Ani­ma Vetus mut­ta ihan mie­lenki­in­nos­ta tarkastin paljonko se palk­ka on nous­sut tuona aikana. Ei muuten ollut nous­sut 40% vaan noin 30%. Joskus se todel­lisu­us on kum­malisem­pi kuin tilasto?

      2. Anoyymille kiitos,

        vai­mon kanssa jotain max 20% arvioiti­in. Alan nor­mi-tes­sit ja yksi n 50 euron vuosilisä.

    1. Hei,

      jut­telin vai­mon kanssa asi­as­ta ja hän arvioi (ymmär­rän epä­var­muu­den) palkan suuren­tuneen viimeisen 15 v aikana alle 20% En löytänyt kat­tavasti kemi­ante­ol­lisu­u­den Tesse­jä, mut­ta löysin nol­lako­ro­tusvu­osia, 0,6% koro­tuk­sia, 1,x% koro­tuk­sia. Jos noil­la arvioi 15 vuo­den palkan suuren­e­misen, niin ei siinä ainakaan hir­muis­es­ti yli 20% men­nä. Jos joku löytää kat­ta­van kemi­ante­ol­lisu­u­den tes­sit ja pal­janko­ro­tuk­set 2007–2021 niin arvostan suuresti.
      Ja edelleen muis­tu­tan 1)hänen tulota­soil­laan ei uus­in­ta uut­ta ja vähempipäästöistä oste­ta (viimek­si 3 vuot­ta sit­ten max hin­ta oli 5000 euroa), 2) kulu­tus on ollut ko 15 v aikana liki­main samas­sa haarukas­sa, joten tämä on huono laskuperuste.
      Täl­lä lail­la tääl­lä per­ife­ri­as­sa elel­lään ja kitkutel­laan. Toki vaimo jo ehdot­ti 95 m² riv­i­talokäm­pän myyn­tiä ja muut­toa kaupunki­in. Jäisi kuulem­ma jotain elämiseenkin.

      1. On kyse siitä että palkko­jen keskiar­vot karkaa­vat työssä olev­van palkanke­hi­tyk­ses­tä. Nimit­täin palkkaa saa nos­tet­tua vain vai­h­ta­mal­la työ­paikkaa ja keskiar­vo nouse sik­si että uudet työn­tek­i­jät saa­vat enem­män kuin van­hat, ainakin nousukautena.
        Työt­tömät eivät saa palkkaa joten irti­san­otut ja van­hempainva­paal­la tms ole­via ei huomioi­da palkkaindekseissä.
        Se on se syy mik­si eläkeläiset huu­ta­vat sen palkkain­deksin perään, että eläkkei­den pitäisi muka nous­ta yhtä paljon kuin koko maas­sa mak­set­ta­vat palkat keskimäärin. Jos joku on eläk­keel­lä kauan, san­o­taan nyt 30 vuot­ta, ja jos eläk­keet nousisi keskipalkan mukaan, niin lop­ul­ta hän saisi enem­män eläket­tä kun vas­taavas­sa työssä ole­va palkkaa.

      2. Kiitos R.Sifverbeg.

        Nyt jos vielä saisin blo­gistin arvion ja kom­mentin vas­tauk­seeni vai­moni ansioke­hi­tyk­ses­tä. Hänen­laisi­aan muuten löy­tyy paljon täältä maakun­tien Suomes­ta (en kan­na­ta enkä äänestä Keskustaa).

  39. Ja jot­ta tärkein ei unohtuisi.

    Koronara­joituk­sia on jatket­ta­va, kos­ka ben­sa mak­saa Venäjäl­lä noin 65 sent­tiä litra.

    Logi­ik­ka?

  40. En sano etteikö tuos­sa ole point­tia. Mut­ta, toisaal­ta tuol­la ver­tailul­la olisi muka­va tietää paljonko palkat ovat nousseet suh­teessa inflaa­tioon? Oikeas­t­aan vas­taus on ihan nenän edessä, ja tarkoit­taa sitä, että oikeas­t­aan kulut­ta­jien olisi täy­tynyt nous­ta bar­rikaadeille aiko­ja sit­ten mon­es­ta eri asi­as­ta. Type­r­ältä tosin kuu­lostaisia se, että kahvin tai suk­laan hin­nan nousus­ta uhot­taisi­in kulut­ta­mal­la kahvia ja suk­laa­ta kuten nyt ihmiset kulut­taa ben­saa, samal­la kun kri­ti­soi­vat ben­san hin­taa. Oleel­lista ben­san hin­nas­sa on myö se, paljonko öljyn hin­ta on ja paljonko sitä on jäl­jel­lä maaperässä. Tätä ei tun­nu kukaan ajattelevan.

    1. No ei ajat­tele, ei. Tyyp­il­liset autoil­i­jat kuvit­tel­e­vat että siir­tymäl­lä MyDieseli­in ja alen­ta­mal­la sen veroa ratkaistaisi­in kaik­ki ongelmat.

  41. Auto­jen keskiku­lu­tuk­sen läh­teenä oli?

    Tiedän kyl­lä vas­tauk­sen ja syynkin siihen mik­si et tuo sitä esille.

  42. R. Sil­fver­bergille: aina voi vali­ta kuitenkin ajaakko autol­la vai ei. Itse jouduin tekemään sen valin­nan jo 18 vuot­ta sit­ten, kos­ka rahaa ei ollut tat­peek­si vaik­ka miten kävi töis­sä. Huvit­tavaa toisaal­ta, miten hitaasti autoilun kalleu­teen on nyt reagoitu. Itselle se on ollut autot­tomanakin arkipäivää ja itses­tään­selvyys aina, että autol­la ajami­nen on kallista.

  43. Ylipäätään.…kaikki mihin poli­itikot ovat pystyneet vaiku­ta­maan Suomes­sa viimme­sen 20 vuo­den aikana, on ain­oas­taan negati­iviseen suun­taan. Se, mik­si elin­ta­so ei ole rom­man­nut, on tekni­ikan kehi­tyk­sen tuo­to­s­ta, ja jonkin Kiinan hal­patuon­nin ansio­ta, ainoastaan

    Sit poli­itikot on ylpeitä et täs viel ollaan ole­mas­sa ja kau­pas­ta saa porakoneen tai tele­vi­sion, ei suinkaan ole poli­itikko­jen ansiota

  44. Kir­jan­pitoni mukaan ben­salasku on tämän vuo­den alus­sa nous­sut yli 600% kymme­nen vuo­den takaises­ta, jol­loin ajoin venäläisel­lä ben­sal­la ja ruplan kurssi hyvä. Ajaisin nytkin jos pää­sisi tankkaa­maan, itäi­nen 92 vei vieläpä pitem­mälle kuin törky­hin­tainen E10. Viimeiseen 92-tankkauk­seen eroa “vain” 330%. Auto on edelleen sama 90-luvun lop­ul­ta, eikä uudem­paa sähkövikapom­mia tule koskaan. Ne vas­ta rahami­esten vehkeitä ovatkin, tähti­ti­eteel­li­sine kor­jausku­luineen ja mitään ei voi tehdä itse. Tavan kansalaisel­la ei ole varaa ker­takäyt­töro­mui­hin, eikä enää pien­in­täkään aiko­mus­ta ympäristötekoi­hin. Etenkään sen jäl­keen kun kaatik­selta ei annet­tu pelas­taa tavaraa. Pitäkää tunkkinne.

    1. Voihan sitä nytkin lähteä Venäjälle tankkaa­maan, jos halu­aa tukea sikäläistä elinkei­noelämää ja yhteiskun­taa. En sit­ten tiedä onko niin help­poa tul­la takaisin sieltä.

  45. Moot­torikäyt­töisi­in vehkeisi­in liit­tyy monia kum­mallisia asioi­ta. Ilmoitet­tu­jen kulu­tusten osalta häviäjä on var­maan keskimäärin verot­ta­ja, sil­lä keskimäärin kulut­ta­ja ei edes ole­ta näi­den ole­van todellisia.

    Jois­sakin asiois­sa todel­lisu­us on sit­ten vielä erikoisem­pi. Kuten vaik­ka Yama­ha ttr 600 kohdal­la. Näitä on esim. autok­ouluil­la län­sisuomes­sa ja pääkaupunkiseudul­la, mut­ta itä­suomes­sa näil­lä ei saa opet­taa, men­nä tutk­in­toon eikä ajaa a2 kortilla. 

    Län­nessä tehopain­osuhde nimit­täin pyöris­tetään mut­ta idässä ei. Län­nessä pyristämisen tekee sekä ajo­var­ma että poli­isi ja idässä sitä pyöristämistä ei tee kumpikaan. Tarkkaa rajaa ei silti ole tiedos­sa, että mis­sä se suomen sisäi­nen raja kul­kee sen suh­teen, että tämä pyörä on lailli­nen tai laiton. Näitä pyöriä on suomes­sa jonkun ver­ran, mut­ta tiedos­sa ei ole sitä, mis­sä kaikissa kun­nis­sa ne ovat lail­lisia ja mis­sä laittomia.

  46. Voisiko nyt uskaltaa sanoa jo tämän ääneen: jos ei ole varaa mak­saa isoa ben­salaskua, ei kan­na­ta pitää autoa joka kulut­taa paljon. 

    Näis­säkin kom­menteis­sa väitetään kah­ta asi­aa. 1: jonkun auto kulut­ti jo 20 vuot­ta sit­ten sen 5–6l/100km ja saman edelleen eli kulu­tus ei ole vähentynyt
    2: köy­hät ajaa van­hoil­la autoil­la jot­ka kulut­taa enemmän 

    No, jos jo 20 vuot­ta sit­ten oli auto­ja jot­ka kulut­ti vain 5–6l/100km (eli suh­teel­lisen vähän), mik­si köy­hä ei han­kkisi nyt sel­l­aista vähän kulut­tavaa van­haa autoa vaan paljon kulut­ta­van van­han auton? Onko köy­hä tyh­mä vai käytetäänkö tätä ”köy­hän auto kulut­taa paljon” väitet­tä vain huonona kep­pi­hevose­na? Epäilen jälkimmäistä. 

    Kak­si asi­aa tässä on voin­ut tapah­tua, joil­la on vaiku­tus­ta tähän ”ben­sa kallis” ‑kysymyk­seen. Toinen on palkkakuop­pa-alo­jen muo­dos­tu­mi­nen, toinen on bus­sili­iken­teen leikkauk­sista johtu­va autori­ip­pu­vu­u­den lisään­tymi­nen. Kumpikaan näistä ei ratkea polt­toaineen hinnanalennuksilla.

    1. “No, jos jo 20 vuot­ta sit­ten oli auto­ja jot­ka kulut­ti vain 5–6l/100km (eli suh­teel­lisen vähän), mik­si köy­hä ei han­kkisi nyt sel­l­aista vähän kulut­tavaa van­haa autoa vaan paljon kulut­ta­van van­han auton? Onko köy­hä tyh­mä vai käytetäänkö tätä ”köy­hän auto kulut­taa paljon” väitet­tä vain huonona kep­pi­hevose­na? Epäilen jälkimmäistä. ”

      Seli­tys on niinkin yksinker­tainen kuin että läh­es kaik­ki viime vuosikym­meninä valmis­tuneet ehjät autot ovat Suomes­sa käytössä. Van­ho­jen auto­jen markki­nat ovat pitkälti ns. nol­la­summapeliä, jos­sa jok­seenkin kaik­ki ehjät ajoneu­vot sopi­val­la hin­nal­la voivat vai­h­taa omis­ta­jaa ja käyt­täjää. Käytössä ovat niin ne 5–6 litraa kulut­ta­vat van­hat autot kuin yli 10 litraa kulut­ta­vatkin. Suomes­sa on noin 3,6 miljoon­aa henkilöau­toa, joista 2,8 miljoon­aa on liiken­nekäytössä. Uusia auto­ja myy­dään vuosit­tain noin 100 000. Lisäk­si ulko­mail­ta tuo­daan parikym­men­tä tuhat­ta käytet­tyä auto­ja ja joitain tuhan­sia käytet­tyjä auto­ja viedään ulkomaille.

      Köy­hä ei ole tyh­mä. Mut­ta köy­hä joutuu val­it­se­maan auton­sa siitä joukos­ta, jon­ka han­k­in­taan on varaa — vaik­ka kalli­impi uusi auto voisi olla paljon ajav­ille käyt­töku­luil­taan edullisem­pi, sitä ei voi ostaa, jos ei ole rahoi­tus­ta. Vähän ajav­il­la vähä­varaisil­la vai­h­toe­hto­ja on usein aika vähän.

      Bus­sili­iken­teen vaikeuk­sien yksi taus­ta­syy on ollut dieselin hin­nan­nousu, jon­ka taustal­la on sekä vero­jen kohoami­nen, jakelu­velvoite (voimas­sa muual­la Suomes­sa pait­si Ahve­nan­maal­la) sekä raakaöljyn hin­nan­nousu. Kohon­neil­la polt­toaineku­luil­la ei ilman tukia ole kan­nat­tanut joukkoli­iken­net­tä enää tar­jo­ta. Junat aja­vat verot­toma­l­la sähköl­lä tai mata­lam­min verote­tul­la polt­toöljyl­lä, mut­ta bus­sit mak­sa­vat nor­maalit verot dieselistä. Tai ajoi­vat. Nyt yhä harvem­pi bus­si enää on käytössä tue­tun paikallis­li­iken­teen ulkop­uolel­la. Lentokoneel­la pääsee nykyään usein verot­tomin polt­toainein halvem­mal­la esim. Helsingistä Lap­pi­in kuin korkeasti polt­toain­everote­tul­la bus­sil­la, vaik­ka lentokoneessa on isom­mat päästöt.

      1. VR mak­saa kyl­lä veroa junien käyt­tämästä sähköstä ja joutuu käyt­tämään verol­lista dieseliä.
        Vain lentoli­ikenne on polt­toain­everoista vapautettu.

      2. “VR mak­saa kyl­lä veroa junien käyt­tämästä sähköstä ja joutuu käyt­tämään verol­lista dieseliä.
        Vain lentoli­ikenne on polt­toain­everoista vapautettu.”

        Ei mak­sa. Kuten ei ratikoiden käyt­täjätkään Suomes­sa mak­sa. Lais­sa sähkön ja eräi­den polt­toainei­den valmis­teveros­ta lukee: “Valmis­tevero­ton­ta ja huolto­var­muus­mak­su­ton­ta on sähkö:
        9) joka toimite­taan sähköisen raideli­iken­teen välit­tömään käyttöön;”
        https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961260#V5

        Verot­to­muu­den perustelu­na vuon­na 1997 kun raideli­iken­teen sähköstä tehti­in vero­ton­ta, oli se, että verot­to­muudel­la kom­pen­soiti­in sitä, että arvon­lisävero ja dieselin vero­tus oli nous­sut, mikä olisi muu­toin johtanut raideli­iken­teen hin­tata­son nousuun.

        Dieselin osalta raideli­ikenne verote­taan polt­toöljyn veroil­la, ei diesel-veroilla.

      3. “Vain lentoli­ikenne on polt­toain­everoista vapautettu.”

        Laivali­ikenne on verova­paa­ta polt­toain­everoista myös. Se on keskeinen syy sille, minkä takia majoit­tumi­nen Itämeren poik­ki kulkevas­sa laivas­sa on halvem­paa kuin man­tereel­la olevas­sa hotel­li­huoneessa. Jos laivoil­la olisi sama die­selvero­ta­so kuin autoil­la, laiva­hotel­lien hin­tata­so olisi huo­mat­tavasti korkeampi — varsinkin talvisin, kun huonos­ti läm­pöeris­te­tyt lai­vat seilaa­vat tuulisil­la mer­il­lä ja öljyä palaa val­tavia määriä.

    2. No, jos jo 20 vuot­ta sit­ten oli auto­ja jot­ka kulut­ti vain 5–6l/100km (eli suh­teel­lisen vähän), mik­si köy­hä ei han­kkisi nyt sel­l­aista vähän kulut­tavaa van­haa autoa vaan paljon kulut­ta­van van­han auton? Onko köy­hä tyhmä

      Aika mon­et ovat, ja se pitää ottaa huomioon. Kaikil­la ei ole tietotekni­ikkataito­ja lait­taa sitä van­haa vähäruokaista diese­lau­toa sei­so­maan ja ottaa uudelleen käyt­töön. Täl­löin van­han auton tuo­mat säästöt menevät käyt­tövoimaveron mak­samiseen koko vuo­den päiviltä.

      Ben­si­ini­au­tois­sa kulu­tus onkin ehkä vähen­tynyt enem­män, toisaal­ta van­hat ben­si­in­i­moot­torit eivät ole niin pitkäikäisiä kuin dieselit.

  47. Siinä kun Osmo tarkoi­tushakuis­es­ti tui­jot­taa valikoiden (2006>) yhtä puu­ta, toivoisi huo­maa­van sen met­sän siinä ympäril­lä. Eipä tässä mitään ongel­maa olisi jos ben­saku­lu olisi ain­oa meno­erä elämässä.
    Liitäpä kyl­keen sähkön hin­take­hi­tys vaikka­pa 20 vuo­den ajal­ta. Niin, Osmo, sekin pitää mak­saa. Kuten kaik­ki muukin enem­män ja vähem­män pakolli­nen elämässä.
    Aina voi vaik­ka fil­laroi­da, mut­ta olisi muka­va jos koti olisi läm­min, ruo­ka kyp­sää ja pyyk­ki puh­das­ta. Vai sot­keeko Osmo dynamol­la vir­taa näi­hin toimintoihin?

    Hei, tehdään seu­raavak­si tilas­to läm­mi­tysöljyn hin­nas­ta. Maalisku­us­sa 2020 se mak­soi 0,69/litra. Tänään 1,29€/litra. Ei ole ainakaan min­un ansiot tuplaan­tuneet kahdessa vuodessa!!

  48. Entäs ne henkilöt kuten minä? Ajan samaa autoa jota ajoin vuon­na 2006.Autoni kulutus,jos mitä,on noussut.Ajatteletko Osmo että kaik­ki ajaa vuo­den ‑21 autoil­la? Olet ilmeis­es­ti ottanut kulu­tustiedot auto­jen leas­ing­fir­man tutkimuk­ses­ta? Siinä ei taide­ta huomioi­da että suo­ma­laisen auton kes­ki-ikä on 12.8 vuotta.

    1. Keskimäärin ihmiset aja­vat nyt 15 vuot­ta myöhem­min valmis­teil­la autoil­la kin 15 vuot­ta sit­ten. Kulu­tuk­sen pienen­e­m­i­nen on jatkunut lin­eaaris­es­ti koko ajan. Mon­et ovat tuhon­neet tämän hyödyb osta­mal­la painavampia auto­ja, mut­ta se on oma päätös.

      1. Lin­eaarista vain paper­il­la. Lisäk­si pikkuau­totkin ovat nyky­isin yllät­tävän painavia, ja esimerkik­si itsel­läni ei Yarik­sen kokoinen kin­neri yksinker­tais­es­ti vas­taisi käyt­tö­tarkoi­tus­ta. — Voisitko jo myön­tää artikke­lin ankak­si tai edes yrit­tää vas­ta­ta esitet­ty­i­hin vas­ta-argu­ment­tei­hin? Laitoin jo pop­par­it mikroon..

      2. ” . Mon­et ovat tuhon­neet tämän hyödyb osta­mal­la painavampia auto­ja, mut­ta se on oma päätös.”

        Vuo­den 2000 1.4 almer­at on 90% romutet­tu. Saman vuo­den isoista Volvos­ta on suurin osa liikenteessä.

        Itse en har­ras­ta auto­ja, joten han­kin auton sil­lä perus­teel­la, mil­lä kuvit­te­len saa­vani pien­im­män euroa/km hin­nan. Tämä val­in­ta ei ole help­po. Jos joku tietää, mil­lä kan­nat­taa ajaa, niin kan­nat­taa vinka­ta. Arvoaan men­estymätön, mut­ta kor­jaus­ta vaa­ti­ma­ton van­ha laat­u­au­to on var­masti parem­pi kuin uusi pikkuhy­bri­di. Näistä on ainakin omaa ver­tailua. Parem­pi on tässä ver­tailus­sa myös halvempi

      3. Oma päätös? Jos ei ole varaa 5000 euroa kalli­im­paan edes lainal­la, niin mikä siinä on oma päätös? Pien­i­t­u­loiset kyl­lä saat­ta­vat kan­nat­taa päästövähen­nyk­siä, mut­ta jos ei kykene niin ei pysty.
        Per­heenä kyl­lä syömme omapyytämää kalaa min 2 ker­taa viikos­sa, mut­ta sitähän ei nykyvihrei­den kallioku­plas­sa huomioi­da. Vaik­ka on todel­li­nen ympäristöteko.

      4. Oma päätös? Jos ei ole varaa 5000 euroa kalli­im­paan edes lainal­la, niin mikä siinä on oma päätös? Pien­i­t­u­loiset kyl­lä saat­ta­vat kan­nat­taa päästövähen­nyk­siä, mut­ta jos ei kykene niin ei pysty.

        Nämä paina­vat city-maas­tu­rit ovat kyl­lä muta kalli­impia, eivät halvem­pia auto­ja. Kevyem­pi auto on yleen­sä halvem­pi, kos­ka siiheb­n­me­nee vähemmänmateriaalia.

      5. Meinasin jo han­kkia uudem­man auton auton, bud­jet­ti 10000e(rahoitus minkä lyhen­nyk­si­in nip­pa nap­pa rahaa)… Suomes­ta ei saa järkevil­lä kilo­me­treil­lä ole­vaa omaan käyt­töön sopi­vaa tuo­hon hintaan(tarvii vetää kär­ryä välil­lä), joten tark­istus Japanin markki­noil­ta. Sieltä saisi hyvän hybridin tuo­hon hin­taan, mut­ta kos­ka se tulee EU:n ulkop­uolelta sitä kohdel­laan vero­tuk­ses­sa eri taval­la kuin vaik­ka Sak­sas­ta tuo­tua. Mak­san siis käyte­tys­tä autos­ta autoveron ja vuosit­taisen käyt­tö­mak­sun pain­on, en päästö­jen mukaan ja tuo akus­to­han nos­taa auton pain­oa. Ja tuo on kysyt­ty ihan verot­ta­jal­ta. Suomes­ta saa sähköau­ton tuol­la hin­nal­la jol­la toim­inta­mat­ka kesäl­lä noin 100km ja talvel­la 70km(omistajan itsen­sä ker­tomaa). Jos siis ajan 30km rautatiease­malle ja olen viikon työkomen­nuk­sel­la, niin talvel­la en pääse enää koti­in, kos­ka auton akku on pakkases­sa seistessä jo sen ver­ran tyh­jen­tynyt. Ja kyl­lä, se akku tyh­je­nee vaik­ka autol­la ei ajaisi metriäkään.

      6. Mon­et ovat tuhon­neet tämän hyödyb osta­mal­la painavampia auto­ja, mut­ta se on oma päätös.

        En usko, että van­hat mum­mot han­kki­vat korkei­ta auto­ja pärstäil­läk­seen tai jyrätäk­seen pienem­mät kolareis­sa. Monel­la on kyse siitä, että isoon autoon ja sieltä pois on huo­mat­tavasti helpom­pi nous­ta. Tehtaiden pitäisi kehit­tää korotet­tu­ja pikkuautoja.

  49. Jom­mentt : “Tämä val­in­ta ei ole help­po. Jos joku tietää, mil­lä kan­nat­taa ajaa, niin kan­nat­taa vinka­ta. Arvoaan men­estymätön, mut­ta kor­jaus­ta vaa­ti­ma­ton van­ha laat­u­au­to on var­masti parem­pi kuin uusi pikkuhybridi.”

    Japani­lainen tai euroop­palainen per­heau­to 2010-luvul­ta. Siis ei mikään iso vaan keskikokoinen. On ole­mas­sa muitakin merkke­jä kuin Toy­ota, Volk­swa­gen, Vol­vo, Sko­da, MB tai Audi joiden hin­taa nos­taa väitet­ty urheilullisu­us ja tak­simi­esten ympäripyöreät kehut. Samo­jen kon­sernien kakkos­merkke­jä kan­nat­taa kokeil­la kuten Suzu­ki tai Seat tai takavu­osien suosikkimerkke­jä kuten Rel­lu ja Opel.

    Sit­ten se käyt­tövoima: Jos ajaa paljon ja maan­teil­lä: diesel, jos paljon ja kaupungeis­sa: hybri­di tai sähkö, jos vähän paikas­ta riip­pumat­ta: pelkkä ben­sa. Jos asuu suurkaupungis­sa tai niiden lähel­lä niin kaikil­la merkeil­lä on huoltoko­r­jaamo­ja, mut­ta maaseudul­la kaukana kaupungeista on melkein pakko ajaa Toy­otal­la tai VW:llä tai Volvol­la kos­ka muiden merkkien huolto voi olla tosi kaukana.

  50. Nyt ne polt­toaineen hin­nat vas­ta nou­se­vatkin. Polt­toainei­den maail­man­markki­nahin­nat keuli­vat Venäjän sota­toimien takia. Näil­lä näkymin koh­ta voidaan nähdä Suomes­sa yli 2,3 €/litra ole­via hin­to­ja, ja Lapis­sa saate­taan nähdä tänä vuon­na vielä yli 2,5 €/litra hin­to­jakin. Toki inflaa­tiokin läht­e­nee nyt käsistä. Esim. vehnän tuotan­nos­ta kol­mannes maail­mas­sa tapah­tuu Venäjäl­lä ja Ukrainal­la. Kaikkien viljo­jen hin­nat ovat parhail­laan pomp­paa­mas­sa ylös maail­man­markki­noil­la. Maat­alouden talouskri­isi saat­taa saa­da jopa pien­tä apua siitä, että nyt ruoan maail­man­markki­nahin­nat nou­se­vat reilusti, tosin kus­tan­nus­ta­sokin nousee nyt vielä aiem­paakin korkeam­malle, kun polt­toainei­den ja lan­noit­tei­den hin­nat kohoa­vat sodan takia. Tosin Suomen oli­gop­o­lises­sa markki­na-ase­mas­sa ole­vat kaup­paketjut saat­ta­vat siitä huoli­mat­ta pitää tuot­ta­jahin­nat poh­jal­la. Palkat nou­se­vat 2 %/vuosi nyky­isil­lä työe­htosopimuk­sil­la tänä vuon­na, ja elinkus­tan­nuk­set mon­elta osin näyt­tävät nyt nou­se­van tyyli­in jopa yli 10 %/vuosi.

  51. Nyt olis Euroopas­sa lois­ta­va mah­dol­lisu­us yhdis­tää CO2 päästö­jen vähen­nys ja tukea Ukrainaa tekemäl­lä Euroopan laa­juinen vetoomus säästää ener­giaa Ukrainan tuek­si. Nyt monel­la jol­la ei ole ollut hin­nan tai ilmas­ton muu­tok­sen takia moti­vaa­tio­ta muut­taa käyt­täy­tymistään, niin Venäjän toim­inta voisi motivoi­da. Laa­ja julki­nen vetoomus vaan esille.

    1. Näin on. Tankkaa­mal­la tuet Venäjää. Halu­atko sitä?
      Ben­san hin­ta tulee muutenkin nouse­maan niin että turha moot­to­ri­a­joneu­voil­la ajo pitäisi saa­da loppumaan.
      Ne jot­ka eliv­ät 1970-luvun öljykri­isin aikaan muis­ta­vat että tieli­iken­teessä otet­ti­in käyt­töön enim­mäisnopeus 80 km/h, maan­tei­den valais­tus sam­mutet­ti­in, asuinker­rostalo­ja ja julk­isia raken­nuk­sia sai pitää max 18 asteen läm­pöis­inä, uima-altaiden vet­tä ei saanut läm­mit­tää, ben­san ja kaikkien öljy­tuot­tei­den hin­ta pomp­pasi, lentomatko­jen hin­nat pomp­pa­si­vat ja sen ajan ain­oa suo­ma­lainen hal­pa­len­toy­htiö Spear­air meni konkkaan. Ja kaik­ki tämä joh­tui siitä että Israel ja jotkut ara­bi­maat soti­vat keskenään ja kos­ka Israel veti niitä turpi­in olan takaa niin ara­bi­maat kos­ti­vat vähen­tämäl­lä öljyn myyn­tiä länsimaihin.
      Suomes­sa oli pakko sopeu­tua tilanteeseen ja ihmiset nou­dat­ti­vat kuu­li­aasti määräyk­siä. Kohon­nut öljyn hin­ta johti laskusuh­dan­teeseen taloudessa kos­ka öljys­tä riip­pu­vaisen teol­lisu­u­den tuotan­tokus­tan­nyk­set koho­si­vat. Se ja kysyn­nän yleinen heikken­e­m­i­nen johti työt­tömyy­teen jon­ka takia Kekko­nen nime­si “hätäti­la­hal­li­tuk­sen” joka toisalta ei voin­ut tehdä juuri mitään kos­ka öljyn hin­taan se ei voin­ut vaikut­taa. Venäläisetkin myivät öljyä yhtä kalli­il­la kuin ara­bi­maat mut­ta sen saatavu­us oli tur­vat­tu kiitos vas­takaup­po­jen. Vas­ta ydin­voimaloiden käyt­töönot­to 1970-luvun lop­ul­la nos­ti Suomen ulos taloustaantumasta.

      1. Sitä raakaöljyä tulee muual­takin kuin Venäjältä(huom. NEOT).
        Itse vähensin ajamista 4000km viime vuon­na edel­liseen ver­rat­tuna. Pienenikö polt­toainelasku? EI. Kak­si euroa vähem­män meni euro­ja polttoaineeseen(ja kolme kuukaut­ta ajet­ti­in pelkäl­lä E85:llä muu­tossar­jan asen­nuk­sen jäl­keen), mut­ta har­ras­tuk­set ym. turhat koti­maan matkailut kar­sit­ti­in menoista. Töi­hin on pakko kulkea autol­la ja siitä ker­tyy 12000km vuodessa. Fir­man autol­la sit­ten ajel­laan se 40tkm vuodessa ja polte­taan 12l/100km dieseliä uudehkol­la vuo­den 2018 pakul­la, mut­ta se yksi­ty­isautoiluhan vain onkin pahasta.

  52. On surullista, että ben­sakap­inas­ta uuti­soin­ti tak­er­tui ben­san hin­taan. Eipä taaskaan nähty met­sää puil­ta, eikä se tietenkään ihme ole maas­sa, jos­sa sekä val­tio­val­ta että val­takun­nalli­nen media on keskit­tynyt suurimpi­in kaupunkei­hin ja aivan eri­tyis­es­ti Helsinkiin.

    Ben­san hin­nan nousu on vain se viimeisin kor­si joka katkaisi kamelin selän. Maakun­tien ihmisil­lä ei ole enää toivoa. Hei­dän äänen­sä ei kuu­lu val­takun­nas­sa. Media jauhaa Helsin­ki, Helsin­ki, Helsin­ki, Helsin­ki, Tam­pere, Hes­lin­ki, Helsin­ki, Helsin­ki, Turku, Helsin­ki, Helsin­ki, Helsin­ki, Helsin­ki. Muu maa on onnis­tu­misi­neen, iloi­neen, suru­ineen ja vaikeuksi­neen uno­hdet­tu ja sen asi­at kui­tataan keskustele­mal­la het­ken ben­san hin­nas­ta ja totea­mal­la sit­ten, että joutavia puhu­vat nuo tyh­mät lasku­taidot­tomat maakun­tien asukkaat, sil­lä eihän ben­san hin­ta ole edes noussut! 

    Mut­ta arki­au­toilun hin­ta on nous­sut. Nimit­täin maail­ma on muut­tunut viimeisen parin vuosikymme­nen aikana siitä, kun pikkukaupungeis­sa oli saha ja talote­hdas, mei­jeri ja ompe­limo ehkä paperite­hdaskin. Työt oli­vat lähel­lä ja jatkui­v­at vuosikym­meniä samas­sa paikas­sa. Asun­to ostet­ti­in työ­paikan läheltä ja töi­hin kul­jet­ti­in usein jalan, kun mat­ka oli liian lyhyt jopa pyöräiltäväk­si. Siinä lähel­lä oli kau­pat, koulut, lääkärit, kir­jas­tot, kaik­ki mitä hyvä arki tarvit­si. Olti­in iloisia siitä, että yhteiskun­tana olimme saavut­ta­neet elämälle tas­apain­on. Oli työtä, toimeen­tu­loa ja sopi­vasti vapaa-aikaakin. Men­neen maail­man köy­hää “työläisor­ju­ut­ta” 12-tun­ti­sine työpäivi­neen ei enää ollut. Molem­mat van­hem­mat kävivät töis­sä, lapset päiväkodis­sa ja koulus­sa ja yhteistä per­heaikaakin riitti.

    Sit­ten vakaat työ­paikat alkoi­vat kaa­tu­maan, asun­to­jen hin­nat rom­ah­ti­vat, palvelu­ja keskitet­ti­in kauem­mak­si, julki­nen liikenne rapautet­ti­in, toimeen­tu­lo heikkeni, lyhy­tainainen työ, ympärivuorokau­ti­nen työ, paljon kulkemista vaa­ti­va silp­putyö lisään­tyi. Vira­nomaiset alkoi­vat kiristämään työn vas­taan­ot­tamisen vaa­timuk­sia ja työssäkäyn­tialueet laa­jen­net­ti­in 80km päähän kotoa. Autos­ta tuli pakolli­nen han­k­in­ta, mut­ta muu­tok­sia ei mis­sään käsitel­ty ihmis­ten kannal­ta. Helsin­ki vain puhui ja vaati.

    Vaik­ka elämä maakun­tien maaseudul­la ja pikkukaupungeis­sa vaikeu­tui, vira­nomais­ten vaa­timuk­sia ei siltikään tarkastel­tu muu­tosten mukana. Päin vas­toin kiristysvyötä ihmis­ten ympäril­lä vain tiuken­net­ti­in. Helsingis­sä ei edes huo­mat­tu, että työ pikkukaupungeis­sa saat­toi muut­tua takaisin 1900-luvun alun tilanteeseen eli 12-tun­tisi­in työpäivi­in, kun työ­mat­ka-ajat muut­tui­v­at kohtu­ut­tomik­si rapaute­tun julkisen liiken­teen olo­suhteis­sa ja pätkätöi­den puris­tuk­sis­sa. Verot­ta­ja esimerkik­si vaatii 2 tun­nin odotu­saikaa julkises­sa liiken­teessä ennen kuin oman auton käytön saa vähen­tää vero­tuk­ses­sa tulosta. Kun bussien vai­h­toa pitää odot­taa päivit­täin 1 tun­nin ja 48 min­uutin ver­ran päivässä, käve­lyä ker­tyy 4 km edestakaisel­la matkalla ja lisäk­si bus­si kiertää kaik­ki kylät, päivit­täi­nen työ­mat­ka-aika rapaute­tun julkisen liiken­teen olo­suhteis­sa saat­taa hyvinkin venyä 4 tun­ti­in, mut­ta se surkea julki­nen on kuitenkin ole­mas­sa, eikä verovähen­nys­tä oman auton käytöstä sik­si tipu, kos­ka kohtu­ullista mat­ka-aikaa itsessään ei määritel­lä mis­sään. Verovähen­nysoikeus riip­puu pelkästään julkisen liiken­teen ole­mas­sa olosta ja odotusajasta! 

    Helsingis­sä, jonne pääsee kaikkial­ta ja jos­ta pääsee kaikkialle vai­vat­tomasti ja nopeasti ei edes osa­ta ajatel­la näitä tilantei­ta. Ihmisen, joka ei koskaan ennen ole autoa omis­tanut, on nyt siis auto han­kit­ta­va, sil­lä miten muu­toin työvoimavi­ra­nomaisen 62 km päähän karenssien uhal­la patis­ta­ma kirkon lap­si­työno­h­jaa­jayksin­huolta­ja selviy­ty­isi per­hear­jes­ta. Siihen toki helsinkiläisen vakioke­hoi­tus on aina se sama, muu­ta uuden työ­paikkasi lähelle, mut­ta lap­si­työno­h­jaa­jan vastinet­ta ei jak­se­ta kuun­nel­la lop­pu­un asti. Paik­ka on vain 3 kk sijaisu­us, seu­raa­va työ­paik­ka voi olla kotikaupungista vaik­ka 36 km ihan päin­vas­taiseen suun­taan. Maakun­nis­sa työ­paikat ovat paljon use­am­min pätk­iä ja sijaisuuk­sia. Sil­loin työ­mat­ka-autoilun kilo­metrit lisään­tyvät, ja niin ben­saku­lutkin kas­va­vat. Kun kevyt liikenne pitää vai­h­taa autoon, autoilun kulut kas­va­vat vielä paljon enem­män lisää. Miten sinä kaiken tämän rahoi­tat, kun käteen jäävä palk­ka autoilun kulu­jen jäl­keen ei riitä edes perus­toimeen­tu­lo­min­imi­in, työ­mat­ka-autoilua ei hyväksytä toimeen­tu­lo­tu­keen, ei vero­tuk­seen ja elämää helpot­ta­va ruuan jakelukin jonoi­neen toimii jos­sakin 100km päässä isom­mas­sa kaupungis­sa. Silti omat lapsetkin pitäisi nähdä edes joskus. Autol­la on kul­jet­ta­va, muu­toin lapset otet­taisi­in huostaan.

    Miten sit­ten Helsin­ki on vas­tan­nut tähän hätään? Julkisen liiken­teen suur­in­vestoin­nit on suun­nat­tu täysin 3 suurim­malle kaupunkiseudulle, muual­ta tukia on vain leikat­tu, mut­ta samal­la yksi­ty­isautoilun tuetkin ovat kohden­tuneet liki kokon­aan samoille 3 suurelle kaupunkiseudulle! Sähköau­totuet ja romu­tus­ra­hat ovat varakkaiden kaupunki­lais­ten tukia. Moni maakun­ta­lainen toivoi tukea biokaa­su­jakelulle ja edullisi­in polt­to­moot­to­ri­au­to­jen muun­nos­sar­joi­hin, mut­ta sähköau­top­uhe vyöryi vau­raas­ta Helsingistä kuin hyökyaal­to, tuhosi maan ja vei toivon. Kuin­ka tääl­lä kukaan voi ikinä yltää sähköau­toon ihme­telti­in ja sit­ten ben­sankin hin­ta alkoi nouse­maan ja vihreät vielä vih­jaili­vat liiken­teen päästökau­pas­ta. Pitääkö mei­dän nyt siis luop­ua työelämä­toiveesta kokon­aan ja ruve­ta pum­mek­si, jot­ta hengis­sä säi­ly­isimme? Sekö on ain­oa osa, mikä meille annetaan?

    Jos keskustelu­un nos­te­taan yhdis­tet­ty asum­is- ja liikku­mis­tu­ki tai Kela-leas­ing sähköau­tot, vas­taus Helsingistä kaikuu kaikkialle heti. Emme mis­sään nimessä kaipaa lisää byokra­ti­aa! Helsinkiläis­ten asum­is­tu­ki korkeisi­in vuokri­in on toki ok ja saa olla byrokraat­ti­nen, ilman muu­ta, jot­ta tuki kohden­tuu tarvit­seville ja on hyväksyt­tävä. Per­heen koko, per­heen­jäsen­ten eri­ty­is­tarpeet, tulot, vuokra, sähkö, vesi, asun­non neliöt, talony­htiön perusko­r­jauk­set isän­nöit­si­jä­todis­tuksi­neen lähetetään Kelaan ja tark­iste­taan sekä määräa­join että aina kun jokin palapelin palik­ka muut­tuu, mut­ta kun saman ver­ran byrokra­ti­aa tarvit­taisi­in maakun­tien ihmis­ten liikku­miseen, se toive on ihan liikaa. Maakun­tien ihmis­ten haastei­ta ei tarvitse nähdä. 

    Helsinkiläis­ten korkeista vuokrista toki uuti­soidaan isoon ääneen vuodes­ta toiseen Pohjois-Kar­jalaan asti, ja helsinkiläis­ten asun­to­jen hin­noista myös, mut­ta samal­la uno­hde­taan, kuin­ka helsinkiläi­nen asun­non omis­ta­ja on vauras­tunut asues­saan. Asun­to on ollut hyvä sijoi­tus, mut­ta tästä sijoi­tus­näkökul­mas­ta vai­etaan tyystin asumisen yhtey­dessä. Velkaa voidaan toki ottaa osake­salkkui­hin, mut­ta omaan asun­toon sijoit­tamis­es­ta puhutaan vain taakkana, jot­ta oman asun­non myyn­tivoit­to saisi edelleen pysyä verot­ta­jan ulot­tumat­tomis­sa. Samaan aikaan maakun­tien halpo­ja asun­to­ja esitel­lään lehdis­tössä, muis­ta­mat­ta, että nämä hal­vat asun­not pitää huoltaa ja läm­mit­tää, kor­ja­ta ja ylläpitää, ja se mak­saa oikeasti, vaikkei näy hin­nois­sa, sil­lä jokainen euro on menetet­ty euro siinä vai­heessa, kun asun­toa ei enää tarvi­ta itse. Maakun­tien asun­not eivät tuo­ta. Ne ovat vain kulu. Kalli­it ja pakote­tut läm­mi­tys- ja jätevesire­mon­tit menevät hukkaan. Pahim­mil­laan asun­to muut­tuu ran­gaistk­sek­si. Riv­i­talon vastik­keet on mak­set­ta­va ajal­laan vuosikymme­nenkin päästä, vaik­ka huoneis­tossa ei asu enää kukaan, kukaan ei ole käynytkään vuosikausi­in. Bonuk­sek­si Helsin­ki määrää 90-vuo­ti­aille pieneläkeläisosakkaille ja leskille lisää kulu­ja. Nyt “kurt­turu­usu­jen kas­vat­ta­jien” on kaivet­ta­va pihal­ta kurt­turu­usut sakon uhal­la pois. Kaivuu mak­saa 8000€, 1000€/osakas, vaik­ka nuo kasvit lev­i­sivät aikanaan ton­tin reunalle tielaitok­sen risteysalueen istu­tuk­sista. Heitä kohdel­laankin nyt kuin kannabik­sen vil­jeli­jöitä! Lisäk­si pieniä kun­tia kehote­taan nos­ta­maan kiin­teistövero­ja näistä arvot­tomista kodeista, jot­ta tulovero­ja ei pitäisi nos­taa. Näin puhui helsinkiläi­nen sisämin­is­teri tele­vi­sios­sa ennen äitiys­lo­maansa. Vau!

    On selvääkin selvem­pää, että maakun­tien ihmiset laite­taan vihreän siir­tymän mak­sum­iehik­si. Helsinkiläiset taas on mak­su­ista vapautet­tu. Suurten kaupunkien ihmisi­in satas­taan liiken­ney­hteyksin ja lähipalveluin. Porkkanat jae­taan sinne, mis­sä porkkanoi­ta ei enem­pää tarvit­taisi. Kat­seet kään­netään pois shop­pailus­ta, kuor­mit­tavista ris­teily­istä ja lentomatkailus­ta, joka on suurten lento­kent­tien lähet­tyvil­lä asu­vien ihmis­ten val­taisa ilmastopa­he. Siitä ei pidä puhua, kun kat­seet kään­netään köy­hien maakun­ta­lais­ten kurit­tamiseen. Betoni­rak­en­tamisen ympäristökuor­mas­ta vai­etaan, vaik­ka maas­sa olisi riit­tämi­in asun­to­ja asut­taviksi, jos vain ympäristöä kuor­mit­tavas­ta keskit­tävästä poli­ti­ikas­ta luovut­taisi­in ja siir­ryt­täisi­in ihmis­ten liikut­telus­ta työ­paikko­jen liikut­tamiseen. Se mikä on ollut oikeasti todel­la vihreää, on halut­tu helsinkiläis­ten vihrei­den toimes­ta tuho­ta. Pikkukaupun­git lähipalveluineen oli­vat aikanaan aidon vihreän elämän­ta­van kukka­sia. Niis­sä ei yliku­lutet­tu. Edes maaseu­tu matkoi­neen ei jää suurkaupunke­ja huonom­mak­si ympäristö­jalan­jälkiver­tailus­sa, mut­ta helsinkiläiset eivät halua kat­soa itseen­sä ja omi­in äänestäji­in­sä. Maa on jakau­tunut kah­tia. Vihreä liike on muut­tunut voimakkaim­mak­si ja tuhoav­im­mak­si etu­ryh­mäk­si maas­samme, Helsinki-eturyhmäksi.

    1. Myön­nän, että väestöään menet­tävil­lä alueil­la ei mene hyvin, mut­ta ei se ole autoilunkus­tan­nuk­sista kiin­ni. Sinän­sä olen sitä mieltä, että autoilu on yliv­erotet­tua haja-asu­tusalueil­la ja aliv­erotet­tua kaupungeis­sa, mut­ta autoil­i­jat eivät halua ratkaista asi­aa tiemak­suil­la. Vihreät muute kan­nat­ta­vat niitä.
      Ongel­mana on elinkeinopo­h­jan rom­ah­t­a­mi­nen. Maa- ja met­sä­talous oli­vat entiset pääelinkeinot ja niistä ei ole paljon jäl­jel­lä. Ei myöskään van­hanaikaises­ta savupi­ip­pute­ol­lisu­ud­es­ta. Työ­paikko­ja syn­tyy yksi­ty­isi­in palvelui­hin, mut­ta ne eivät men­esty, ku asu­taan niin kaukana toi­sista. Tähän ongel­maan ei kukaan ole keksinyt ratkaisua. Ongel­ma on maail­man­laa­juinen ja se oli suure­na syynä myös Trumpin menestykseen.

      1. Tiemak­sut ja ruuhka­mak­sut ovat min­ulle ok. Täyssähköau­toil­i­jana sanois­in, että oikeu­den­mukaisu­ussy­istä ne ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan. Lisäk­si sähköau­to­jen han­k­in­ta­tu­ista pitäisi ehdot­tomasti luop­ua. Niiden jakami­nen on suuri virhe, kos­ka ne alle­vi­ivaa­vat vihreän siir­tymän epäoikeudun­mukaisu­ut­ta ja niin tehdessään syövät samal­la vihreän siir­tymän poli­it­tista kan­na­tus­ta. Itse olen mak­sanut saa­mani tuen jär­jestöille, jot­ka toimi­vat taloudel­lises­sa ahdin­gos­sa ole­vien hyväk­si kotimaassa.

        Väit­täisin, että iso osa pk-seudun ulkop­uolel­la asu­vista autoil­i­joista kan­nat­taa tie- ja ruuhka­mak­su­ja. Autoil­i­jat eivät siis ole yksi ryh­mä. Tässä se ongel­ma onkin. Hait­ta­mak­su­ja ei kohden­neta koskaan sinne, mis­sä ne toimi­si­vat parhait­en ja mis­sä autoilulle olisi vai­h­toe­hto­ja, kos­ka Helsin­ki pääkaupunk­i­na ja medi­an keskip­is­teenä voit­taa aina. Helsingille annetaan aina myöten. Sik­si kaik­ki sank­tiot kohdis­te­taan aina syr­jässä asu­vi­in ja ihmisi­in, jot­ka ovat heikoim­mil­la. Minäkään (kasvis­syöjänä, kesä-talvi-arkipyöräil­i­jänä, lentokonekieltäy­tyjänä ja muutenkin kohtu­ullisen vihreästi elävänä ihmisenä) en voi enää äänestää vihre­itä. Nimit­täin alueel­lista oikeu­den­mukaisu­ut­ta ei toteuteta sil­lä, mitä ohjelma­pa­pereis­sa san­o­taan, jos ohjelma­pa­pe­rien asioi­ta ei vaa­di­ta isoon ääneen jokapäiväisessä keskustelus­sa. Vihreää siir­tymää ei voi mis­sään nimessä toteut­taa tavoil­la, joil­la sitä viedään nyt eteen­päin. Järjestys on valit­tu väärin.

      2. Myös Helsin­ki kan­nat­taa ruuhka­mak­su­ja Helsin­gin seudulle. Vas­tus­ta­jat löy­tyvät kehyskunnista.

      3. Mar­ja: “Helsin­ki pääkaupunk­i­na ja medi­an keskip­is­teenä voit­taa aina”

        Ruuhka­mak­su­jen puute ei ole voit­to Helsingille. Ruuhka­mak­sut kilah­taisi­vat Helsin­gin kas­saan ja ruuhkien hai­tat helsinkiläisille vähenisivät.

      4. Ruuhka­mak­su­ista on sel­l­ainen ongel­ma, ettei kan­nat­ta­jat saa vaku­utet­tua niiden vas­tus­ta­jia siitä, että kyseessä olisi nimeno­mais­es­ti ruuhkaan liit­tyvä maksu.

        Käytän­nössä se tulisi ole­maan vero + yleinen autoilunvähentämismaksu.Joka ei usko näin käyvän voi käy­dä vilkaise­mas­sa Jyväskylän parkki­mak­su­ja, joi­ta on perustel­tu (aivan oikein) sil­lä, että parkki­ti­lat pitäisi mak­saa jot­ta niitä olisi käytet­tävis­sä. Mut­ta parkki­mak­sua per­itään myös aikoina jol­loin 90% parkkiru­uduista on tyhjinä. Tässä parkki­mak­su­jen­maiko­jen laa­jen­tamises­sa primus moto­ri­na toimi­vat Vihreät 

        Teo­ria, puheet ja käytän­tö eivät yksinker­tais­es­ti kohtaisi.

    2. Ihme höpinää.. Mitkä ihmeen “maakun­tien” alueet tai ihmiset, kun jokainen Suomen alue kuu­luu johonkin maakun­taan. Miten ris­teilyt muka kuor­mit­ta­vat mitään? Jotkut Sil­jan ja Vikingin yli 30 vuot van­hat lai­vat vai? Sen minkä joku ihmi­nen kulut­taa ris­teilyl­lä, on pois siit­tä kulu­tuk­ses­ta jos olisi maakra­puna kämpässään.

      Kaik­keen tol­laiseen ihme pähkäi­lyyn ja itsen­sä vaivaamiseen on yksi selkeä ratkaisu. Lope­ta työt, “lin­noit­taudu” taloosi ja siir­ry Kelan asiakkaaksi.

      1. Se johtuu siitä että “maakun­nis­sa” kuvitel­laan kaiken­laista Helsingistä ja helsinkiläisistä. 

        Esim kun Helsin­gin kaupun­ki päät­ti että kaupun­gin vierasti­laisuuk­sis­sa ei enää tar­jo­ta lihaa, niin maakun­nis­sa luul­ti­in heti että esim kouluis­sa ei enää tar­jo­ta lihaa, eikä rav­in­tolois­sakaan, ja että kaik­ki helsinkiläiset pakote­taan soi­japo­jik­si ja tytöik­si. Sit­ten joku ehdot­ti että Helsin­gin pitäisi edes tar­jo­ta riis­taa jota on Helsin­gin met­sis­sä kuulem­ma run­saasti. Siis kuvit­tel­e­vat että keskus­puis­tossa saisi vapaasti met­sästää! No kuka saa, kuka ei? Ei tai­da edes Nuuk­sios­sa tai Sipoonko­rves­sa olla luval­lista metsästää?

        Sit­ten kun Helsin­ki ilmoit­taa että Lön­nrotinkadul­la aloite­taan kokeilu ettei nastarenkail­la saisi ajaa, niin maakun­nis­sa aloite­taan heti mekkala kos­ka kuvitel­laan että se kos­kee kaikkia Helsin­gin katu­ja. Tai jos Helsin­ki suun­nitt­tele tietulle­ja niin kuvitel­laan että se tul­li on 50 euroa/auto ja ker­ta, ja huude­taan ettei ikinä tul­la enää Helsinkiin!

        Tai jos joku mis­si matkus­taa 20 ker­taa vuodessa etelään ja postaa insta­grami­in, kuvitel­laan että kaik­ki hesalaiset tekee samoin! Lienevätkö kaik­ki mis­sit edes helsinkiläisiä alku­unkaan, eikö Por­voo ole parem­min edustet­tuna kuin Helsin­ki missien kotikaupunkina?

      2. Ris­teily Helsingistä Tukhol­maan ja takaisin aiheut­taa keskimäärin yli 100 kg hiilid­iok­si­diek­vi­va­lent­te­ja päästöjä per matkus­ta­ja, jos lai­va on läh­es täyn­nä (Varus­ta­mo­jen sivut näyt­tävät usein pienem­piä luku­ja, kun ovat tehneet päästölaskel­mat olet­taen lai­vat täysik­si ja olet­taen, että vaikka­pa matkus­ta­jien mukaan ottamien auto­jen mas­san suh­teessa päästöjä kohden­netaan matkus­ta­jien sijaan niille, jot­tei­vat päästöt henkeä kohti näyt­täisi niin suuril­ta, ja muutenkin Varus­ta­mo­jen päästölaskel­mat on tehty ilmeis­es­ti varsin opti­mistisin ole­tuksin, ver­rat­tuna esim. VTT:n tietokan­to­jen lukui­hin) . Vajail­la laivoil­la päästöt per matkus­ta­ja ovat vielä isompia. 

        Yhden matkus­ta­jan osalta kyse ei ole isos­ta määrästä, mut­ta esimerkik­si miljoon­aa matkus­ta­jaa kohti puhutaan jo yli 100 000 ton­nista. Jos kyse olisi päästökau­pan piiris­sä olev­as­ta toimin­nas­ta, tuol­laisin luvuin miljoon­aa matkus­ta­jaa kohti menisi esim. 50 euron ton­nin päästö­mak­sul­la 5 miljoo­nan euron päästökaup­pa­mak­su­sank­tio ympäristölle aiheutetus­ta vahin­gos­ta. Ris­teily­matkus­ta­jaa kohti tulisi lisä­mak­sua 5 euroa per ris­teily, mikä kar­sisi jo matkus­ta­ji­akin, kun hin­taero man­tereen ajan­vi­et­topaikkoi­hin kutis­tu­isi. Mut­ta laivali­ikenne on tois­taisek­si vapautet­tu sekä polt­toain­everoista että päästökau­pas­ta vielä ainakin vuo­teen 2026 asti.

        Kämp­pä kulut­taa läm­mi­ty­sen­er­giaa yleen­sä sen lisäk­si, eli kyse ei ole vai­h­toe­htois­es­ta kulu­tuk­ses­ta, vaan päälle tulev­as­ta kulu­tus­lisästä. Har­va ris­teilyn ajak­si läm­pöjä asun­nos­taan kyt­kee pois päältä matkansa ajaksi.

  53. Köy­hä ostaa sen auton johon on varaa

    Ei sitä minkä haluaa 

    Ja tot­takai nyt eläköi­tyneet suuret ikälu­okat ajaa vähem­män kun ei töi­hin enää tarvitse men­nä. Riit­tää kesämökille ajelu ja ker­ran viikos­sa kauppaan.

    1. ” Köy­hä ostaa sen auton johon on varaa

      Ei sitä minkä haluaa ”

      Tämäkin on läh­es nol­lan arvoinen totea­mus, sil­lä käyte­tyis­sä autois­sa löy­tyy vai­h­toe­hto­ja todel­la vähän kulut­tavista kin­nereistä hirveisi­in ben­sarohmui­hin. Kyse on siitä, mil­laisen menee han­kki­maan. Jos on ostanut van­han ison Bemari tai 90-luvun kar­tano-Volvon, niin kyl­lä ne syö polttoainetta.

      Polt­toainei­den hin­to­jen kohoami­nen ei voi tul­la yllä­tyk­senä. Itse vai­h­doin jo pari autoa sit­ten ben­sarohmun pois juuri sen takia, kun arvelin polt­toaineku­lu­jen tule­van jatkos­sa nousemaan.

  54. Turhas­ta ajeleme­ses­ta… niin onko tul­lut täl­lainen mieleen. Lapselle pitäisi saa­da uusi pankkiko­rt­ti, mut­ta pank­ki on 30km päässä samal­la paikkakun­nal­la mis­sä työsken­te­len. Ja ne julkiset ei kul­je sel­l­aiseen aikaan aikaan, että lap­si pää­sisi koulun jäl­keen pankki­in. Eikä hän omista mopoa/mopoautoa/traktoria/mönkijää yms, jol­la pää­sisi kulke­maan. Joudun siis työpäivän jäl­keen aja­maan koti­in hake­maan lapsen ja sit­ten lapsen kanssa takaisin pankki­in. Yhden pankkiko­rtin hakemis­es­ta 60km ihan turhaa ajamista. Pank­ki ei suos­tu luovut­ta­maan kort­tia huoltajalle(kortin omis­ta­jan olta­va mukana) ja postis­sa eivät lähetä. Suuri kiitos sille, että paikkakunnal­ta lähti pankkipalve­lut toiseen pitäjään(kaksi pankkia jo siirtänyt kont­torin pois).

  55. Nyt ben­san 95E hin­ta on tasoa 2,20 euroa/litra. Eikä var­maan lopu tähän. Pitäisikö laskel­mat uusia.

    1. Ja diesel 2,30 e. Huuhu­u­uu, Oos­mooo.. vieläkö on liian halpaa?

  56. Välit­tämät­tä siitä että Suomes­sa on melkein Euroopan van­him­mat autot, poli­itikko las­kee uusien auto­jen keskiku­lu­tuk­sia. Asun 8 kilo­metrin päässä Porin keskus­tas­ta, eli täältä on julki­nen liikenne lopetet­tu jo vuosia sit­ten. Oma auto on pakolli­nen, ja mon­elle se on +10-litraa vievä van­ha volvo/saab/muu ruosteämpäri.

    1. ” Oma auto on pakolli­nen, ja mon­elle se on +10-litraa vievä van­ha volvo/saab/muu ruosteämpäri.”

      Älä nyt viit­si. Vähem­män kulut­tavia auto­ja on ollut ole­mas­sa jo vuosikym­me­nien ajan. Niitä löy­tyi lop­pu­u­na­jet­tuina käytet­ty­inä jo 20v sit­ten, kun siir­ryin köy­hänä opiske­li­jana autoil­i­jak­si osta­mal­la melkein 20v van­han ruosteisen ja hal­van romukasan.

      Ben­sarohmu 90-luvun iso laatikko-Vol­vo ei var­masti ole ain­oa vai­h­toe­hto, se on kyl­lä ihan oma valinta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.