Kommentteja HBL:n pääkirjoitukseen Helenin hinnoista

Sähkön hinnasta johtuva energiaköyhyys on vakava ongelma, mutta ei olisi kovin fiksua ratkaista sitä niin, että ne energiayhtiöt, jotka pystyvät, myisivät sähköä alennuksella oman kuntansa asukkaille ja vain heille.

HBL:n pääkirjoituksessa Torsten Fagerholm morkkaa Heleniä ja erityisesti minua sähkön korkeasta hinnasta Helsingissä. Kirjoittajan mukaan Helen, joka hänen mukaansa on kultakaivos Helsingille, voisi alentaa sähkön hintaa helsinkiläisiltä niin kuin Seinäjoen, Keravan ja Porvoon energiayhtiöt ovat tehneet.

Helen ei ole mikään kultakaivos, vaikka sen voitto onkin kolminkertaistunut suhteessa surkeaan vuoteen 2021. Voittoa se tuottaa, mutta suhteessa sidottuun pääomaan voitto ei ole kummoinenkaan.

On pidetty vääränä sitä, että maakaasun korkea hinta vaikuttaa sähkön hintaan myös Suomessa, vaikka sähköä tuotetaan maakaasulla vain vähän. Helenin suurin voimalaitos kuitenkin sattuu olemaan Vuosaaren maakaasuvoimala. Sen seisottaminen käyttämättömänä maksaa. Helen omistaa 10 % Olkiluoto 3:sta, joka ei ole sekään tuottanut tähän mennessä kuin menoja.

Kaikkien mielestä olisi tietysti kivaa, jos heidän oma sähkölaskunsa halpenisi, mutta jos kaikkien muidenkin sähkölasku alenisi, se ei olisi lainkaan kivaa, koska se lisäisi sähkön kysyntää ja sitä kautta todennäköisyyttä sähkökatkoihin.

Suomessa on sähkön tuotantoa vähemmän kuin sitä tarvittaisiin. On luetettu sähkön tuontiin. Venäjän tuonti katkesi keväällä. Norja ja Ruotsi taas myyvät sähkönsä mieluummin kalliilla etelään kuin halvalla Suomeen.

Sähkömarkkinoiden rakenne johtaa Suomessa ali-investointeihin, mistä olen huomauttanut ennenkin. Pitäisi maksaa myös kapasiteetista eikä vain energiasta.

Helenin sähköstä vain 28 % menee helsinkiläisille asiakkaille. Aikamoista katkeruutta taitaisi tuottaa, jos Helen myisi sähköä paljon halvemmalla helsinkiläisille kuin vaikkapa espoolaisille tai kajaanilaisille.

Tämä olisi väärin myös muualla asuvia kohtaan myös siksi, että se nostaisi heidän sähkönsä hintaa entisestään. Kun helsinkiläisten ei tarvitsisi säästää sähköä, muiden pitäisi säästää heidänkin edestään, mikä tapahtuisi kohoavien hintojen kautta.  Pienet sähköyhtiöt voivat näin tehdä heiluttamatta sähkömarkkinoita, koska ne ovat pieniä.

Sähkön hinnan kallistumisesta johtuvaan energiaköyhyyteen on puututtava. Erityisesti sähkölämmitystä käyttävät ovat joutuneet kohtuuttomaan tilanteeseen. Helenin helsinkiläisistä asiakkaista valtaosa asuu kaukolämmitetyissä taloissa, joten alennuksen suuntaaminen heille ja vain heille ei puuttuisi ongelman ytimeen vaan siis jopa pahentaisi sitä.

Jotta välttyisimme sähkökatkoilta, sähköä on säästettävä, mutta ei aina. Ajoittain sähköstä on suorastaan ylitarjontaa. Silloin sähkö on käytännössä ilmaista niin, että pörssisähköä ostavan tarvitsee maksaa vain siirrosta ja sähkövero valtiolle.

Jos kaikki ostaisivat pörssisähköä, kaikkien tilanne paranisi, koska korkeat hintapiikit jäisivät pois. Pyysin selvittämään Helenissä, miten pörssisähkön ja kiinteähintaisen sähkön ostajien käyttäytyminen erosi toisistaan ja se erosi todella paljon.

Yleinen sähkön hinnan alentaminen kaikilta olisi tuhoisaa, koska se johtaisi sähkökatkoihin.  Jos energiaköyhyyttä halutaan lievittää sähkön hinnan alentamisella, sen pitäisi tapahtua alentamalla pörssisähkön hintaa alle markkinahinnan, koska se ei juuri lisäisi sähkökatkojen riskiä. Kuukauden sähkölasku alenisi, mutta huippukalliiden tuntien aikana kannattaisi silti säästää.

Yhtiökohtaiset ratkaisut, jollaista HBL esitti, johtaisivat suureen eriarvoisuuteen, koska osalla sähköyhtiöistä ei ole lainkaan omaa tuotantoa tai sitä on vain vähän. Ne eivät voisi myydä sähköä alle markkinahinnan. Ei hyvä olisi sekään, että oman kunnan yhtiöltä sähköä ostava saisi sähkön olennaisesti muita halvemmalla. Kaikki helsinkiläisetkään eivät osta sähköä Heleniltä, eikä sitä voi rikoksena pitää. Kaikilla kunnilla ei edes ole omaa energiayhtiötä.

Tarvittaisiin valtion vetämää ratkaisua, joka koskisi kaikki yhtiöitä ja kaikkia kuluttajia yhdenvertaisesti. Valtio ilmeisesti alkaa verottaa energiayhtiöiden voittoja ensi vuoden alussa, joskaan ei ole kertonut miten.

Tämän veron tuotolla valtion pitäisi torjua energiaköyhyyttä. Tammikuun alussa astuu voimaan onnettomasti muotoiltu sähkölaskun tuki kotitalousvähennyksen kautta. Se kohdistuu hyvätuloisiin omakotiasukkaisiin ja tekee vielä senkin tavalla, joka heikentää haluja säästää energiaa tai ajoittaa kulutusta halvan sähkön aikaan. Tukea saa vähemmän, jos säästää sähköä. Vähän parempaan pitäisi pystyä.

Minä kohdistaisin sähkön kulutuksen tuen niin, että alentaisin pörssisähkön hintaa jollain senttimäärällä kilowattituntia kohden. Se helpottaisi ahdingossa, mutta ei johtaisi sähkökatkoihin kuten muut vaihtoehdot. Oikeudenmukaisuuden nimissä tämän soisi koskevan kaikkia siitä riippumatta, missä he asuvat ja mistä sähkönsä ostavat.

Vaikka Helenin talous on nyt paremmassa kunnossa kuin viime vuonna, rahaa ei kerätä suureen rahasäiliöön. Helen investoi sähkön tuotantoon ja vihreään siirtymään enemmän kuin koko tuloksensa.

Perusongelma on sähkön tuotannon riittämättömyys. Ongelma pahenee, jos sähkön tuotantoon ei voi investoida.

135 vastausta artikkeliin “Kommentteja HBL:n pääkirjoitukseen Helenin hinnoista”

  1. Olen huomannut, että Turussakin yhdellä ja toisella on sopimus Helenin kanssa. Syytä en tiedä, mutta aloin arvella, kun naapuri kertoi tehneensä viime kesänä 2-vuotisen sopimuksen Helenin kanssa 11 sentin hinnalla. Onkohan teillä paljonkin näin onnekkaita ostajia? Vaikka emmehän tiedä, kenen onni se on, mutta nyt moni sellaisen ottaisi.

    1. Onko tuo mahdollista. Osmo puhuu kovasti pörssisähkön puolesta, mutta Helenin johto on pitäytynyt kiinteähintaisiin sopimuksiin. Osmon olisi pitänyt pistää Helenin johto kuriin ja nuhteeseen jo pari vuotta sitten. Vai OL3 n käynnistyminenkö siellä pelotti Helenin johtoa.

  2. Tarvittaisiin valtion vetämää ratkaisua, joka koskisi kaikki yhtiöitä ja kaikkia kuluttajia yhdenvertaisesti.

    Poikkeustila ja laki, jolla sopimukset laitetaan katkolle. Kaikille pörssisähkö.

    Windfall-vero tuotantomuodoille, joiden muuttuvat kustannukset eivät ole nousseet. Sopimusten katkaisusta tuleva hyöty sähkönmyyjille peritään myös pois.

    Em. verojen tuotot ohjataan energiainvestointeihin, sähkönsäästöbonuksiin (kulutusta EI tueta) ja pientulisijojen hankintaan. Jos Venäjä joskus hyökkää Suomeen, se jättää erikoisoperaatiovaiheen kokonaan väliin ja aloittaa pommittamisen kriittisestä infrasta, ehkä jopa ydinvoimaloista.

    Kansainvälistä sähkökauppaa rajoittavat valtiot potkitaan Euroopan talous- ja puolustusliitoista.

    Sähkömarkkinoiden rakenne johtaa Suomessa ali-investointeihin, mistä olen huomauttanut ennenkin. Pitäisi maksaa myös kapasiteetista eikä vain energiasta.

    Tuulivoimaloille noista kapasiteettimaksuista päätyisi luonnollisesti joitakin promillen murto-osia.

    1. Tuulivoimaloille noista kapasiteettimaksuista päätyisi luonnollisesti joitakin promillen murto-osia.

      Tuulivoiman rakentamista ei tueta enää lainkaan eikä pidä tukeakaan.

      1. Tuulivoimaa ei pidä rakentaa yhtään lisää. Siirtokapasiteetti ei riitä nykyisille tuulivoimaloille, jos sattuu tuulemaan.

      2. Näin pari vuotta sitten laskelman, jossa investointituet olivat noin 40% luokkaa ja tämä oli ihan virallinen kuponki. Eihän sitä toki tuulivoimaloille erikseen oltu kohdennettu, mutta sellaiset tuet saisi, jos myllyn päättäisi keskelle luontoa pystyttää.

    2. Itse vetäisin kyllä herneen nenään jos minulla olisi kiinteähintainen sopimus, ja sen kävisi kolmas osapuoli katkaisemassa.

      Kiinteähintaiset sopimukset ovat pörssisähköä kalliimpia, koska niissä sähköyhtiöt kantavat riskin sähkön hinnasta asiakkaan puolesta. Jos on vuosia maksanut tätä korkeampaa hintaa minimoidakseen riskiä, ei tuntuisi kovin reilulta että sen kerran kun riski oikeasti realisoituu, niin sopimus mitätöidään.

      1. Ei niitä ole kukaan katkaisemassa. Jotkut taloustieteilijät ovat esittäneet, että ne ostettaisiin pois, jotta kuluttajat alkaisivat paremmin noteeraamaan sähkön hintapiikkejä.

  3. Itse hoitaisin sähkölaskujen pehmentämisen valtion takaamalla ”energialainalla”. Eli tulevan talven sähkölaskun saisi maksaa vaikka viiden vuoden aikana kohtuuhintaisella kulutusluotolla.

    Siinä yhdistyisi sekä riittävä suuruus kurjimpaan asemaan joutuneiden kohdalla (se n. kymmenen prosentin veroalennus ei hirveästi lohduta jos rahat ei silti riitä), kohtuullinen kustannus julkiselle taloudelle (käytännössä nolla), kannustimien säilyminen sähkön säästämiselle, että kohdentuminen oikeasti tarvitseville (lainan korkotason voisi säätää sellaiseksi, että rikkaimmat saisivat halvemmalla markkinoilta).

    ”Energialainaan” voisi sitten vielä rakentaa erilaisia porkkanoita energiaa säästävien investointien tekemiseen, eli lainaa voisi saada jollain prosentilla anteeksi jos investoi tulevina vuosina aurinkopaneeleihin tai vaikka maalämpöön.

    Lainamuotoinen sosiaaliturva on käytössä jo opiskelijoiden kohdalla, eli ennakkotapauskin löytyy.

    1. Kuulostaa mielenkiintoiselta idealta. Toivottavasti tätä pohdintaan lisää.

  4. Sori vaan, mutta sähköyhtiöiden vetämä härski linja ylihinnoittelussa täyttää kaikki kartellin tunnusmerkit. Ilmeisesti valtiovalta on ainoa taho, joka voisi estää monien kotitalouksien ahdingon ja konkurssit talven jäljiltä. Kunnalliset sähköyhtiöt on perustettu tuottamaan asukkailleen järkevään hintaan perushyödykettä. Nyt on viimein tultu johonkin thatcherilaiseen narniaan, harvojen onneksi.

    Sähkö säästö on erinomainen tavoite, mutta nykyinen pörssisähkö ei käy ratkaisusta kaikille kuluttajille. Yhtäältä liian halvat tunnit eivät kannusta säästämään, toisaalta hinta voi teoriassa olla pörssissä mitä tahansa ja jatkuvana hankintana yksikin törkeän kallis tunti tai päivä voi romuttaa koko kuukauden budjetin. Pitää myös muistaa, että vain harvoilla on vielä taloissaan sellaisia järjestelmiä, joilla sähköä voitaisi käyttää älykkäästi pörssin hintojen ohjaamana.

      1. Pörssisähkön keskihinta alvin kanssa on ollut viimeisen kuukauden aikana 23 snt/kWh ja viikon aikana 33 snt/kwh. Yön halvimmat tunnit ovat viimeisen kymmenen päivän aikana olleet välillä 15-25 snt/kWh.

      2. Ei oikeastaan niin että ”ei halpojen tuntien aikana pidäkään säästää” vaan kuluttaa sähköä jota ei kulutettu kalliiden tuntien aikana. Pyykkikertymää syntyy, astianpesukonetta ei joka päivä tarvitse ajaa ja esim lämminvesivaraajan veden lämmitys, jos kokoa on, voi hyvinkin korkeaa lämpöä pitämällä ajastaa pesemään 2-3 kertaa viikossa, aamuyön kaikkein edullisimmilla hinnoilla. Samoin lattialämmitykset voi ajastaa aamuyöllä korkeammille lukemille kuin klo 7-22. Itse olen pystynyt pudottamaan pörssisähkön kuukauden keskihintani 35% alle kuukauden keskihinnan. Jos olisi sähköauto menisin 45-50% alle keskihinnan. Koska siirtohintani on myös kausisähkö, on määrätyn kulutuksen keskitys yöajalle entistä tärkeämpää.

        Kiinteähintaisten sopimusten pitäisi lähtökohtaisesti olla yhtä kallista per KWh kuin sillä pörssisähkön käyttäjällä joka ei pyri hyödyntämään edullisia tuntihintoja. Miten esim Omakotiasukkaiden Liitto on saanut neuvoteltua jäsenilleen 4,7 c/KWh pitkäaikaiset sopimukset, ulottuu ensi vuoden loppuun? Pörssisähkön ja ”toistaiseksi voimassa olevien” käyttäjätkö tuon maksavat? Todella hurjat erot kun toiset maksaa sähköstä 10, jopa 15 kertaa enemmän.

      3. ”Miten esim Omakotiasukkaiden Liitto on saanut neuvoteltua jäsenilleen 4,7 c/KWh pitkäaikaiset sopimukset, ulottuu ensi vuoden loppuun? Pörssisähkön ja “toistaiseksi voimassa olevien” käyttäjätkö tuon maksavat? Todella hurjat erot kun toiset maksaa sähköstä 10, jopa 15 kertaa enemmän.”

        Sopimukset on tehty kiinteähintaisina määräaikaisina sopimuksina silloin, kun sähkö ja sähkön futuurihinnat olivat vielä edullisia. En tiedä, minkä myyntiyhtiön kanssa Omakotiasukkaiden liitto on sopimuksensa tehnyt. Kyseinen yhtiö on kuitenkin heti sopimuksen varmistuttua suojannut oman myyntihintansa johdannaismarkkinoilla eli ostanut tarvittavan määrän sähköä sopimuskauden loppuun asti tuolla 4,7 snt/kWh hinnalla (oikeasti vähän pienemmällä, koska jotain katettakin pitää jäädä). Johdannaismarkkinalla on sitten ollut joku tuottajayhtiö, joka on myynyt tuohon hintaan. Molemmat osapuolet ovat tuona ajanhetkenä katsoneet, että kyseessä on käypä markkinahinta ja tuotto-odotus muutaman vuoden sopimuksesta. Tuona ajanhetkellä myös odotus pörssihintojen kehityksestä on ollut tuota luokkaa, koska johdannaismarkkinoiden hinnat ovat juuri sitä, odotusarvoja pörssihinnoista.

        Se kyseinen tuottajayhtiö on tässä se ”maksaja”, koska se on sitoutunut myymään Omakotiasukkaiden liiton tarvitseman sähkön tuohon 4,7 snt/kWh hintaan eikä voi enää myydä sitä toiseen kertaan nykyisillä korkeilla hinnoilla. Esim. Fortum kertoo julkisessa osavuosikatsauksessaan, että sen loppuvuoden tuotannosta Pohjoismaissa on myyty etukäteen 80 % hinnalla 4,9 snt/kWh. Vielä Q1/2022 osarissa puhuttiin 3,8 snt/kWh myyntihinnoista.

  5. ”Tarvittaisiin valtion vetämää ratkaisua, joka koskisi kaikki yhtiöitä ja kaikkia kuluttajia yhdenvertaisesti.”

    Liikuttavaa, että kansaa halutaan ryöstää tasapuolisesti. Siinä vaiheessa kuin tuo ratkaisu on saatu lienee jo lama tulilla..

  6. En tiedä. Tuntuu vain niin pahalta.
    Jos yhtiön tulos kolminkertaistuu ilman että siihen on omin toimin vaikutettu, niin kyllä se aiheuttaa mielipahaa.

    1. Edellisinä vuosina tulos oli karkeasti ottaen puolet normaalista tai allekin, koska koronan takia tulos romahti.

      Kolminkertaistuminen nostaa tuloksen vain hieman normaalia ylemmäs.

      Osmo voisi tietysti asian todellisena tuntijana linkata vaikka 10v ajalta helenin tuloslaskelmat, nopeasti etsimällä löysin vain 5v ajalta tuotot. Koronavuodet näkyivät selkeänä tuloksen romahduksena ja tämä nykyinen nousu nostaa tuloksen vain aavistuksen edellisiä vuosia ylemmäs.

  7. Mikä on Vuosaaren maakaasuvoimalan max teho?, entä Hanasaaren hiilivoimalan, entä Ruoholahden hiilivoimalan? Käsittääkseni Vuosaaren voimala ei ole Helsingin suurin voimala.

    1. Vuosaaren maakaasuvoimalan teho on 660 MW. Se on siis suurempi kuin Loviisan ydinvoimalat.
      Hanasaari ja Salmisaari tuottavat lähinnä kaukolämpöä, 220 MW ja 160 MW

      1. Loviisan voimaloilla on sähköntuotannon lisäksi 1500 MW lämpövoimakapasiteetti. Ydinvoiman osuus energian tuottamisesta Suomessa oli tilastokeskuksen mukaan viime vuonna noin 18%. Näin ollen ne tuottivat enemmän energiaa kuin vain minkä sähköntuotannon osuus (30%?) edellyttäisi. Suomessa sähkö on noin 1/4 koko energiasta. Saksassa sen osuus on vieläkin pienempi, reilu 1/6.

      2. ”Loviisan voimala lämmittää siis merta. En laskisi tuota hukkalämpöä osaksi Suomen energiapalettia.”

        Osmo ei ehkä laske, mutta Tilastokeskus, Eurostat ja muut tilastoijat ympäri maailmaa kyllä laskevat. Hassua, myönnetään, mutta yhteisillä sopimuksilla tällä mennään.

  8. Suomen ja Helenin energiapolitiikka on ollut sellaista haihattelua viimeiset 30 vuotta. Näin vielä maassa, joka sijaitsee 60 leveyspiirin pohjoispuolella ja jonka keskilämpötila on 5 astetta ksm.

    Ensin alkuun vastustettiin ydinvoiman rakentamista 20 vuotta. Purettiin käyttökelpoisia kivihiilivoimaloita, mm. Inkoon 1000 MW olisi pitänyt jättää reserviin jne. Viime vuosina on sitten keskitetty rakentelemaan tarpeettoman suurta tuulivoimaa, joka tällä hetkellä tuottaa runsas 200MW yli 4500MW kapasta.

    Kannatan kapasiteettitukea säästä ja vuodenajasta riippumattomalle sähköntuotannolle. Rahat otetaan verottamalla kaupallista säästä ja vuodenajoista riippuvaa tuotantoa. Tukea nostetaan ja veroa kiristetään, kunnes järkevä tasapaino investoinneissa saavutetaan.

    1. Inkoon pitäminen reservissä käyttämättömänä vuosikymmenen ajan olisi maksanut ihan reilusti, eikä sieltä mitään halpaa sähköä nytkään saataisi, koska kivihiili + päästöoikeudet ovat niin kalliita, että ihan samaa korkean hinnan valitusta laulettaisiin vaikka se olisi pystyssä.

      Jos Inkoota olisi ylläpidetty 10v ja nyt sitä käytettäisiin yksi talvi, niin laskennallinen hinta per MWh tälle talvelle olisi ihan minimissään 30snt/kWh, todennäköisesti reilusti ylikin mikä ei kyllä ”lämmittäisi” juurikaan.

    1. Tämä sama pääkirjoittelija jossain toisessa yhteydessä 100% varmuudella haukkuisi muita talouslukutaidottomiksoi, nurkkakuntaisiksi, itseensä käpertyviksi populisteiksi. Ehkä vielä päälle Putinin kätyreiksi.

  9. Sähkövero ja mahdollisesti siirtomaksukin pitäisi sitoa sähkön hintaan. Tällöin kasvatettaisiin kannustinta kuluttaa sähköä järkeviin aikoihin, ja kannustettaisiin pörssisähkön käyttämiseen ja sen hinnan seuraamiseen ylipäätään.

    1. Ja vielä lisäksi siten että siirtomaksu saisi olla enintään esim. maksimissaan 10% käytetyn sähkön hinnasta.

      Ei voi olla tilannetta, että mökin mummo maksaa 10€ sähköstä
      mutta saa 100€ siirtomaksun sen sopivan 1€ sijaan.

      Jos Helen on aiempina vuosina tulouttanut liikaa voittoja omistajilleen, se ei ole mikään
      syy valittaa, että verkkoa pitää rakentaa ja ylläpitää ja kuluttajahintoja nostaa, ei!

      Helen maksakoon itse töppäilynsä omista katteistaan eikä pidä maksattaa niitä meillä omistajilla eli asiakkailla! Ylikorkeina Kaukolämmön, Sähkön ja Siirtojen hintoina!

      Haluan muistuttaa, että energian tuotantokulut esim. Ydinvoimalle ovat sentin murto-osia samoin Tuulisähkön muutaman senttiluokkaa, eli ei Helenin tuotantokulut ole kovinkaan nousseet vaikkakin kaasun ja öljyn hinta on jonkin verran noussutkin. Kaasua käyttävä Vuosaaren voimala esim. pidettiin kiinni kun kaasu oli kallista, eli ei mitään kasvaneita kuluja siitäkään ainoastaan uhka sähkön ehkä loppumisesta, mikä ei sekään toteutunut, eli ei ollut edes tarvetta käynnistellä kalliimpaa tuotantokapasiteettia…, mutta hintoja kyllä hilattiin keinotekoisesti ylös, ja tarjottiin asiakkaille epäedullisia sopimuksia, joista ei edes pääse eroon…

      Ja toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen hintaa korotettiin yli tarpeen pakottaen asiakkaita määräaikaisiin epäedullisiin sopimuksiin kartellin tavoin….

      Tuottajayhtiöt ovatkin tehneet nyt miljardivoittoja asiakkaitten selkänahoista….

  10. Sähköyhtiöiden pienentäminen saattaisi tosiaan olla ratkaisu ongelmaan. Helenin ja varsinkin Fortumin suuruus pahentaa sähköpulaa. Niillä on kannuste ja mahdollisuus sähköpulan ylläpitämiseen. Helen ja Fortum pitäisi todeta määräävään markkina-asemaan ja aloittaa yhtiöiden pilkkominen.
    Sähkön ”eriarvoinen” myyminen kalliilla toiselle ja edullisesti toiselle on ihan ok. Sitä kutsutaan mankalaperiaatteeksi/osuuskunnaksi. Jos Helsinki haluaa asukkailleen edullisempaa sähköä niin voin (korvausta vastaan) kirjoittaa yhtiöjärjestyksen uusiksi ja muutokseen tarvittavan yhtiökokousagendan niin, että Helen jakaa uusia mankalaosakkeita asukkailleen, jotka saavat jatkossa edullista sähköä. Helsinki olisi tässä trendin edelläkävijä. Sähkötyöryhmäkin totesi, että sähkökauppa on jo paljolti siirtynyt pörssin ulkopuolelle.

      1. Näin on.
        Mutta Helenin ja Fortumin ja muiden isojen ”kartelli” pitäisi purkaa ja pakottaa laittamaan käyntiin kaikki mahdolliset voimalat silloin kun sähköpula uhkaa.

      2. Helen-Mankalaosuuksien jakaminen Helsinkiläisille tosiaan pahentaisi sähköpulaa Helsingin ulkopuolella. Sensijaan sähköyhtiöiden pilkkominen (ääritapauksessa sellaisiksi että kukin voimala olisi erillinen omaa tulostaan maksimoiva yritys) lievittäisi sähköpulaa, kun yhdelläkään niistä ei koskaan olisi kannustetta taktiseen huoltoseisokkiin. Sähköpulan poistamisessa ensimmäinen askel on täysi läpinäkyvyys siihen mitä voimaloita meillä on, mitkä ovat niiden tuntitarjoukset Nordpooliin. Emme pysty paljastamaan määräävän markkina-aseman hyväksikäyttötapauksia, kun Nordpool julkaisee pelkät aggregoidut kysyntä- ja tarjontakäyrät. Vesivoimaloiden tapauksessa myös veden ohijuoksuttamiset pitäisi raportoida meidän reposteltaviksi.

  11. Pörssisähkö olisi muuten hyvä, mutta siinä on aina se vaara, että hinta moninkertaistuu yhtäkkiä. Vaikkapa kovalla myrskyllä siirtolinjarikkona. Tai jonkun solmupisteen oikosulussa.
    Pörssisähkö voisi olla hyvä jos siinä olisi järkevä kattohinta. Valtiovalta voisi taata tuon kattohinnan huoltovarmuusvoimaloilla. Itseasiassa Vuosaaren kaasuvoimalaitos näyttäisi hyvältä tähän tarkoitukseen.
    Jos kattohinta olisi luokkaa 0,5 eur/kWh niin kyllä se kannustaisi myös sähkön säästöön.

    1. Suomi on yhtä hinta-aluetta eli pörssisähkö maksaa yhtä paljon koko maassa. Se ilmoitetaan sitovasti edellisen päivän iltapäivän tunteina. Niinpä puun kaatuminen sähkölinjan päälle ei nosta pörssisähkön hintaa mutta voi tietysti katkaista sähköt kokonaan. Vuosaaren voimala ajaa jo nyt kaupallisesti tasoittaen hintapiikkejä. Sen käyttö on niin kallista, että tarvitaan aika korkea sähkön hinta sen käynnistämiseksi.

      1. No miten korkea sitten, ja millä perustella?

      2. No ehkä Vuosaareen pitää rakentaa mini-ydivoimala jolla saavutetaan 1c/kwh
        hintataso ja nollataan hiilihöpötys…

  12. Uudenlaista rosvokapitalismia energiansäästämisen kaavussa tämä on.

    Jokainen oikeasti pienikukkaroinen sen tietää, jos sitä ei hyvätuloisten keskuudessa tiedetäkään.
    Samalla ujutetaan mukaan vihreää siirtymää ja tuulipuistofantasioita. Ehkä pienituloisten on jäätävä kotiin toimeentulotuella yöllä pyykkiä pesemään ja yöllä elämään. Sähkölasku taitaa olla kokonaan toimeentulotukikelpoinen? Pikkupalkalla, verotuksella ja isoilla Helen-laskuilla ei paljon muutenkaan käteen jää. Jos joku kysyy miksi, niin vastaus niin kuin hallitus, että katsos kun sota, siirtymä, fossiili ja korona.

  13. Malliesimerkki miten politiikkaa ei pidä tehdä. Pitää luvata kaikille kolmen tonnin vähimmäispalkka ja kaiken halventamista bensasta sähköön. Ei kukaan toimittaja tai kansalainen jaksa tällaista asioiden vääntämistä ja perustelemista. Ihan sama mitä tapahtuu ja miksi, mutta kunhan halpaa lupaa niin pärjää. Paitsi jos lupaa halpaa palkkaa, kuten Ohisalo meni tekemään. Jännästi vihreät menee jokaiseen ansaan. Nyt kallis bensa, sähkö ja huonot palkat menee jo vihreiden syyksi. Te ette ikinä opi että rehellisyydestä rangaistaan vaaleissa.

    1. Juuri tuon takia ei pidä äänestää ilmastovouhottajia ja ympäristösekoilijoita. Riittää ainakin köyhyystutkija Ohisalolla (vihr) tutkittavaa.

  14. Viimeisen 5 viikon periodilla Suomi on ohittanut (pörssi)sähkön kalleudessa Saksan ja samalla koko Keski-Euroopan. Suomessa ja Baltian maissa on nyt Euroopan kallein pörssisähkö. Toki siihen vaikuttaa aivan onneton marraskuun tuulituotanto, vain 19% kapasiteetista joka yleensä marraskuussa on 35-40%. Osmolta voisinkin kysyä että tehtiinkö täysi munaus kun tuulivoimatuotantoa riskejä kaihtamatta keskitettiin Pohjois-Pohjanmaalle, Perämerelle, Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjanmaan rannikolle? Vain muutama prosentti kapasiteetista Haminasta Turkuun/Turun saaristoon ulottuvalla vyöhykkeellä. Uudet voimalat pääsääntöisesti edelleen noille keskitysalueille. Uudenmaan vihreät ei näytä olevan innokkaita saamaan tuulivoimaloita omaan maakuntaansa. Kenraalien selän taakse on mukava piiloutua.

    1. Armeija on vastustanut tuulivoimaloita etelärannikolle, mutta onko poliitikkojen ja esimerkiksi Helenin toimesta laitettu oikeasti kova kovaa vasten tai tosissaan yritetty etsiä ratkaisuja? Tuulivoimaloiden aiheuttama tutkaongelma on varmasti todellinen, mutta kyllä siivet pyörivät myös esimerkiksi Kööpenhaminan ympärillä.

      Tälläkään hetkellä ei taida olla näköpiirissä muutosta, vaan kaikki tuulivoiman jätti-investoinnit suunnitellaan edelleen Ahvenanmaan pohjoispuolelle. Toki Perämellä ja Merenkurkussa on niin matalaa, että merelläkin olevien tuulipuistojen perustaminen tulee huomattavan edulliseksi.

      Viime päivien tuuli kaakosta ja idästä olisi pyörittänyt myllyjä Suomenlahdella aivan toisella tapaa kuin se nyt tekee Perämeren suunnalla.

    2. Etelä-Suomen tiheä asutus ei mahdollista tuulimyllyjen rakentamista armeijan ilmavalvonnan ohella. Vähintään 5 km pitää olla nykyisillä myllykoolla matkaa vakituiseen asutukseen ja 3 km vapaa-ajan asuntoihin.

      1. Pohjoisessa määriteltiin juuri ei-alueita: Taajamat etäisyys 2500 metriä, vapaa-ajan asunto 500 metriä, valta-, kanta- ja rautatiet 350 metriä. Hyvin löytyy myllyille paikkoja etelästäkin.

  15. ”Sähkömarkkinoiden rakenne johtaa Suomessa ali-investointeihin, mistä olen huomauttanut ennenkin. Pitäisi maksaa myös kapasiteetista eikä vain energiasta.”

    Jopa ideaalinen ”energy-only” sähkömarkkinakonsepti teoriassa pitäisi huolen siitä, että aina on riittävsti kapasiteetia ja kaiken lisäksi se takaisi juuri oikean sähkön hinnan, niin tuottajille kuin kuluttajillekin. Käytännössä näin ei tapahdu. Suomessa on jo pitkään sähkö ollut kalliimpaa kuin pitäisi. Sen jos minkä olisi pitänyt tuoda tänne tasapainottavia investointeja sähköntuotantoon. Näin ei ole käynyt. Tuulivoimaa on toki tullut lisää, mutta sen markkinoita tasapainottava vaikutus ei ole täysimääräistä. Yksi syy investoimattomuuteen on Olkiluoto 3-niminen mörkö, ala on uskonut tai pelännyt sen kuitenkin joskus valmistuvan, millä on sähkön hintaa laskeva vaikutus, eikä sähköntuontantoon investoiva sellaista halua.

    ”Pitäisi maksaa myös kapasiteetista eikä vain energiasta.” Olen täsmälleen samaa mieltä. Mutta siitä seuraa jatkokysymyksiä. Mikä se sellainen uusi kapasiteetti on ja kuinka paljon siitä pitäisi maksaa lisää nykyhintojen päälle?

  16. ”Jos kaikki ostaisivat pörssisähköä, kaikkien tilanne paranisi, koska korkeat hintapiikit jäisivät pois. Pyysin selvittämään Helenissä, miten pörssisähkön ja kiinteähintaisen sähkön ostajien käyttäytyminen erosi toisistaan ja se erosi todella paljon.”

    Ei kävisi noin. Kävisi niin, että ennakoimattomat sähkön kysynnän vaihtelut kasvaisivat reilusti – mistä seuraisi ihan uudenlainen ongelma sähkömarkkinoilla, johon ei ole varauduttu. Jos spot-hinnoittelun jälkeen jonkun tunnin kysyntä voisi tuplaantua ja toisen puolittua, koko markkinahinnoittelu menisi sekaisin. Systeemi toimii niin kauan kuin joustajia on joko riittävän vähän tai jos on riittävän luotettava tietojärjestelmä, josta joustot voi ennakoida. Mutta jos kaikki joustaisivat spotin halvimmalle tunnille ja edellisen päivän kaupankäynnin halvimmista tunneista tulisi joka päivä sitten toteumana vuorokauden huippukulutustunteja, niin järjestelmä olisi rikki.

    Kiinteän ja pörssisähkön käyttäjien kulutus poikkeaa tietysti toisistaan. Pörssisähköä ovat ostaneet erityisesti yritykset sekä entiset ns. yösähköasiakkaat. Koska asiakaskunnat ovat eri sähkötuotteilla erilaiset, ovat kulutuskäyrätkin jo senkin takia erilaiset. Kaikki ero ei ole kausaatiota pörssisähkötuotteesta, vaan osa johtuu myös asiakaskunnan eroista. Päiväsähkön käyttäjillä on useammin vakiohinta.

    1. ”Jos spot-hinnoittelun jälkeen jonkun tunnin kysyntä voisi tuplaantua ja toisen puolittua, koko markkinahinnoittelu menisi sekaisin. Systeemi toimii niin kauan kuin joustajia on joko riittävän vähän tai jos on riittävän luotettava tietojärjestelmä, josta joustot voi ennakoida.”

      Markkinat ennakoivat kulutusta jo nyt, siitä ne vuorokaudensisäiset hinnanvaihtelut syntyvät. Jos kulutus joustaisi merkittävästi nykyistä enemmän, ei vuorokausimarkkinoille syntyisi halpoja ja kalliita tunteja, vaan kaikki tunnit olisivat suunnilleen saman hintaisia.

      1. Toki markkinat ennakoivat kulutusta jo nyt. Mutta et ymmärtänyt pointtiani. Päivittäisen spot-markkinan lisäksi sähkömarkkinalla on jälkimarkkinoita. Siellä samoille tunneille tulee uudet hinnat. Jos spotissa halvaksi määritellyn tunnin kysyntä kasvaa reilusti, silloin jälkimarkkinalla sille tulee arvokkaampi hinta. Sähkömarkkinan keskeinen ero muihin kulutusmarkkinoihin nähden on siinä, että ostettu sähkö on pakko lunastaa – tai muuten pitää maksaa eräänlaista sakkomaksua tasevirheestä. Jolla on jäämässä sähköä käsiin, koittaa myydä sen pois. Ja jolla on spot-markkinan jälkeen sähköpula kun kysyntä nouseekin omaan ennusteeseen nähden, on kova sähkön ostotarve jälkimarkkinoilta. Loppuasiakkailla hinnat on usein sidottu spotiin, mutta sähköyhtiöitä kiinnostaa kovasti myös tasevirheeseen liittyvä kustannus tai tuotto, koska niiden parissa liikkuu paljon rahaa.

  17. Puhut oikeudenmukaisuudesta kuluttajille. Oikeudenmukaisuutta tarvittaisiin myös tuottajille.

    Esimerkiksi valtion lappilaisilta itselleen (ihmisoikeuksien vastaisesti) ottamille maille on rakennettu valtavat tekoaltaat. Näiden altaiden taloudellinen hyöty kuitenkin valuu etelään.

    1. Altaat on rakennettu valtaosin Valtion maille. Yksityiset saivat maistaan korvaukset. Paikallisille altaat ovat tuoneet uuden elinkeinon, ammattikalastuksen. Ihmisoikeuksia ei kannata vetää ihan kaikkeen.

      1. Kyllä maat historiankirjojen mukaan käytännössä otettiin lakeja säätäen paikallisilta kruunun maiksi ilman, että olisi edes selvitetty maan arvoa ja yritetty maksaa käypää korvausta. Paikallisilla ei edes ollut kauheasti sellaista ajattelua, että maat olisivat yksilön omia, kun niitä pidettiin ennemminkin yhteisön yhteisenä omaisuutena. Lapissa asuvien kohtelu ja valtion maiksi ottotoimet olivat hyvin toisenlaista kuin miten kohdeltiin vaikkapa saaristossa asuvia.

  18. ”Helenin suurin voimalaitos kuitenkin sattuu olemaan Vuosaaren maakaasuvoimala. Sen seisottaminen käyttämättömänä maksaa.”

    Suunnitteleeko Helen tosiaan tulevaisuuden sen varaan, että Vuosaaren jättivoimala käy taas venäläisellä putkimaakaasulla? Jos näin, ei ole kaukolämmön asiakkailla toivoa hintojen laskusta.

    Vantaan energian kaukolämmön hinta on puolet Helenistä. Se on siis onnistunut selvästi paremmin toteuttamaan ydintehtäväänsä: tuottaa kohtuuhintaista lämpöä kaupungin asukkaille. Olkoonkin, että se tapahtuu isolta osin polttamalla (seka)jätteet lämmöksi ja tuhkavuoriksi eli tuhoamalla kiertotalous.

    Helen on kyllä investoinut ydinvoimaan ja tuulivoimaloihin, mutta tekee kaukolämmön öljyllä eli tuntuu olettavan, että kaukolämpöasiakkaat muuttavat sähkön itse lämmöksi, ja sen sijaan se myy pörssihintaista sähköä. Sellaista Heleniä helsinkiläiset eivät oikeasti tarvitse.

    Kaukolämmön rinnalle kannattaa vähintään laittaa sähkövastukset ja hyödyntää edullisen sähkön jaksot, joita Olkiluoto 3:n valmistuttua tulee riittämään, kunhan tulevasta talvesta päästään jotenkin yli.

    1. Vihreiden vastustuksen takia jätevoimala tehtiin aikanaan Vantaalle, vaikka sille oli valmis paikka Kivikossa. Harvinaisen typerä päätös Helenin kannalta.

    2. Hukka-investointi. Tuota ei voida ajaa käytännössä muulla kuin kaasulla tai öljyllä. LNG on kallista, ryssän putkikaasuun ei enää kukaan luota. Öljy on sitten raakaa fossiilista, kuten kaasukin.

      Kiinteä polttoaine vaatisi massiivisen remontin polttotekniikan osalta. Onko yleensä tehtävissä järkevillä kustannuksilla??

  19. Kovasti ihmettelen, miksi yö- ja päiväsähkölle ei enää ole juurikaan hintaeroa vaikka käyttöä toivotaan hajautettavaksi? Joku kusettaa.

  20. Nyt on sekin nähty että pörssisähkön yön alin hinta on ensi yönä korkeampi kuin halvimman saatavilla olevan vakiohintaisen sopimuksen kilowattihinta. Merellä tuulee kuitenkin huomenna 6-9 m/s, eikä sääkään ole Suomessa kylmä (-4’C-+3’C). Kaasun hintakaan ei ole enää määrittävä tekijä. Joku käärii mittavat voitot.

  21. 28 % menee helsinkiläisille asiakkaille, kirjoitti OSu; OSu tarkoitti ilmeisesti: Helsingin kaupungin alueen jakeluverkkoon.
    Helen osavuosikatsaus 1-9/2022 mukaan jakeluverkkoon meni noin 4 % vähemmän sähköenergiaa (kWh) kuin mitä Helen myi kWh-lukemaa.
    650 MW on Vuosaaren maakaasuvoimalan teho, kirjoitti Osu.
    Helenin sivujen mukaan (28.11.2022) 675 MW sähkötehoa (A=165 B=510) plus 582 MW lämpöä (A=162 B=420)
    Helen oy:n ei ole mikään pakko osallistua pörssisähkön kartelliin, vaan Helen voi täysin omistautua jakelemaan sähköä omistajilleen = Helsingin kaupungin kuntalaisten kulutuskohteen Helsingin kaupungin alueella Mankala-periaatteen mukaan omakustannushintaan plus laitteistojen uusinnat.
    Helen on tuottanut voittoa ennen vuotta 2019 myös alle 10 snt/kWh sähköenergian hinnalla käyttäen sitä kaasuvoimalaa. Kaasun hinta oli 2022 tammikuussa tasolla noin 7 snt/kWh ja nyt (28.11.2022) tasolla noin 14 snt/kWh (lähde Euroopan kaasuhinta, julkinen tieto). Täten sähkön hinta nousisi 7 snt/kWh arvosta noin 14 snt/kWh, jos ainoa kulu olisi kaasu. Pääomakulut ovat osa joten hinta ei voi nousta niin korkealle vaan luokkaa 12 snt/kWh lienee kaasulla tuotetun pelkän sähkön hinta.
    Lehtitietojen mukaan Saksa on saanut varastoitua talven 2022-23 aikana tarvitsemansa kaasun Saksaan. Miksi Helen ei ole varastoinut kaasua? Jos tämä on poliittinen päätös, silloin nuo poliitikot pitää vaihtaa ja äkkiä. Jos tämä on tekninen päätös, niin silloin tarvitsemme tekniset ja taloudelliset perustelut, miksi Saksan on kannattanut rakentaa varastot mutta Helenin ei.
    Helenin omistama osuus Olkiluodon voimaloista (OL1+OL2) tuottaa sähköenergiaa hinnalla noin 4 snt/kWh (lähde TVO osavuosikatsaus 1-9/2022). Tämä hinta ei ole muuttunut moneen vuoteen minnekään.
    Helenin omistamat vesivoimalat tuottavat tasan samalla hinnalla sähköä kuin ennen vuotta 2019 (Mankala oy).
    Joten Helen voi täysin perustellusti myydä sähköenergiaa jakeluverkkonsa asiakkaille = kuntalaiset = omistajat hintaan vaikkapa 7+50%=12 snt/kWh. Silti Helen tuottaisi voittoa aivan kuten ennenkin.

    1. Olennaista ei ole maakaasun energiahinta jossain pörssissä vaan kuljetettuna Vuosaareen. Voimalan hyötysuhde ei ole sata prosenttia vaan jotain noin 57 % joten

      1. Kuljetettuna Vuosaareen … silloin hinta ei nouse edes tuplaksi tammikuuhun 2022 verrattuna mutta sähköenergian hinta on nostettu 7>39 snt/kWh eli noin 5x.
        Ja miksi sitä kaasua ei Helen varastoinut talven yli määrää kuten Saksa on tehnyt?

      2. Alkaisiko sähkön pörssihinta nyt olla niillä lukemilla että Vuosaaren voimala kannattaa käynnistää?

      3. Vuosaaren voimala toinen yksikkö on ymmärtääkseni käynnissä. Siinä poltetaan poikkeuksellisesti öljyä. Maakaasun osalta tilanne on yhä vaikea ja sitä käytetään vain hetkittäin.

      4. …ja voimalan hyötysuhde ei ole muuttunut aiemmasta, joten…

  22. Verotus lienee se lainosa jossa on palikat kaikkein valmiimpia nopeaan käsittelyyn Kaksi veroideaa tilannetta helpottamaan. 1. Sähkölämmittäjille ”sähköntuhlausvero” -edellisten vuosien ja kuukausien kulutukseen ko. kiinteistössä perustuva: Jos sähköä käyttää aikayksikössä (esim kk) yli 0.95 x vertailujakson käyttö, veroa napsahtaa. Pitäisi siis säästää vähintään 5%. Tiukemminkin voisi mennä, luku voisi olla 0.9 (10%) säästötavoite. Vero kasvaisi suht tylysti mitä enemmän käyttää, 1.2 kertoimen jälkeen esim 1€/kwh, veroa. Vastaavasti valtion avustusosuus nousisi sitämukaa mitä enemmän saisi tirsitettyä viimevuosien vertailukulutuksesta pois. Esims. niin että 0.8 kertoimen kohdalla valtio auttaa 20% 0.2 kohdalla 100% Alkaisi sähköä säästyä.
    2. Sähköyhtiöille, kannustava tilapäinen sähköntuottovero: Jos sähköntuottaja, esim Helsingin Energia, (vois siis olla TVO, Fortum, UPM… jne) tuottaa sähköä yli 97% sen teoreettisesta kapsiteetista yhteisö, yritys ym verot on tosi pienet, jos tuottaa yli 95% verot on pienet, jos yli 88% vero on normaali, yli 84%->vero koholla, 78%-> reilusti koholla, jne. Alle 65% tuotolla kyseessä on laiskajaska firma joka haluaa palelluttaa maan sähkölämmittäjät ja vero voi olla semmonen että firma häviää maanpäältä. Keino saada lisää sähköä markkinoille ja hintoja alas?

  23. Nimimerkki ”arkkitehdin” kommentti tuolla yllä oli erittäin mielenkiintoinen. Herätti ajatuksia ja ideoita heti itselleni.

    Siitä mieleeni nousi kysymys, joka on vähän ohi aiheen, mutta on mielestäni yleisellä tasolla tärkeä. Osoitan sen tietenkin Osmolle, koska hän nämä asiat tietää, pitkällä kokemuksellaan ja asioihin perin pohjin perehtyneenä.

    Kun joskus 1980-luvun alussa lueskelin huvikseni edellisellä vuosikymmenellä kirjoitettu kansantalouden oppikirjaa, siellä kerrottiin aivan oikeaoppisesti siitä, että verotuksella ja sen luonteisin keinoin tulevien sukupolvien riesaksi tulevat ympäristötuhot tulisi laskuttaa ne aiheuttavilta sukupolvilta. Ja että kehitystä pitäisi pyrkiä suuntamaan kohti parempaa ohjaavalla verotuksella.

    Siinä yhteydessä todettiin, että oikeaoppisesti haittaveroilla perityt rahat tulisi palauttaa kiertoon paitsi korjaamalla niillä haittaverotetun toiminnan aiheuttamia vaurioita, myös käyttämällä siitä ylijäävä raha muutosta tukeviin toimiin kuten vähemmän haitallisen teknologian hankkimisen tukemiseen tai toimintaa ympäristöystävällisemmäksi ohjaavaan koulutukseen jne.

    Perustelut yllämainitulle periaatteelle ovat selkeät. Jos haittaverolla rahoitetaan jotain yhteiskunnalle hyvin tärkeää perustoimintoa, kuten vaikkapa päivähoitoa, ollaan pian tilanteessa, jossa haitasta ei halutakaan päästä eroon, ettei siitä saatavat verotulot laske. Lisäksi kun haittaveroilla perityt rahat palautetaan kiertoon samalla sektorilla, ne nopeuttavat muutosta parempaan ja sotkevat mahdollisimman vähän talouden muiden sektorien toimintaa. Tilanteessa, jossa haitta alkaisi poistua ja haitasta saatavat verotulot laskea, se vaikuttaa vain muutosta tukeviin toimiin, joita niitäkään ei enää tarvita kun muutos on jo tapahtunut.

    Olen tätä joskus yrittänyt kysellä, ja saanut vastaukseksi, että Suomessa ei valtion budjetin tuloja ja menoja eritellä (kunnilla ei haittaverotuloja olekaan, liekö sitten ohjaavia tukia kuitenkin). Jos ohjaavia tukia maksetaan enemmän kuin haittamaksuja ja -veroja peritään, niin silloin mainittu periaate tavallaan toteutuu, jotenkin.

    Eikö kuitenkin, yllä mainituista syistä, olisi järkevää siirtyä siihen, että ympäristömaksuilla ja -veroilla saadut rahat korvamerkittäisiin kuvatulla tavalla? Haittaverojen yms määrittelyhän on jo nyt kai pitkälti YM:n hommaa. Sitten vain VM tilittäisi niistä tulevat tulevat tulot YM:lle, joka yhdessä TEM:n ja kenties muiden tahojen, kuten OKM:n kanssa päättäisi rahojen käytöstä ja ennen kaikkea jakamisen käytännön toteutuksesta.

    Tässä on tietenkin huomattava se, että esimerkiksi ympäristökoulutusta on jatkettava myös sitten kun haitta on poistunut, muuten se siltä osin palaa takaisin, jos koulutus lopetetaan. Samoin ympäristölakien valvontaa ei voi lopettaa, vaan sitä on jatkettava. Näihin voitaisiin rahaa ottaa haittaveroista toimintaa aloittaessa, esim ympäristopetusjärjestelmän suunnittelun tai ympäristölain laatimisen tai valvontajärjestelmän suunnittelun maksut. Jos niin tarkkaan jaotteluun ei haluta mennä, riittänee vain muutostukien ja suorien julkisten investointien, siis periaatteessa kertaluontoisten maksujen, rahoittaminen haittamaksuista, joskin niihinkin voitaisiin satunnaiseti muutoksen nopeuttamiseksi myöntää tarvittaessa muutakin rahaa, kuitenkin niin, että perustaso määräytyisi haittamaksutuloista.

    Mitä olet Osmo tuosta mieltä? Tavallaanhan tuollainen tapa lähenisi muinaisten säätyvaltiopäivien tapaa, jossa jokaista uutta menoa kohti säädettiin uusi vero sen kustantamiseksi, ajatuksena tietenkin se, että uuden toiminnon kustannukset määräytyisivät maksettavaksi tavalla, joka koettiin oikeudenmukaiseksi juuri sen toiminnon osalta. Niin monimutkaiseen kuvioonhan tuossa ei tarvitse mennä.

    Kulutuksen ohjaamisen ideakin olisi syytä selventää. Verojen ja maksujen lätkiminen ei nopeuta muutosta, jos vaihtoehtoon ei edelleenkään ole varaa. Silloin se voi itse asiassa hidastaa muutosta. Sen sijaan jos huonon vaihtoehdon hinta nousee samalla kun hyvän laskee niin, että hyvä tulee kannattavammaksi, ohjaava vaikutus alkaa toteutua välittömästi, ehkä jopa liiankin nopeasti.

    Hyvä esimerkki aika typerästä mukaohjaavasta verosta on autojen käyttövoimamaksu, joka määräytyy päästöjen perusteella. Ihmiset, joilla on rahaa ja jotka usein myös haluavat suoristuskykyisen auton piittaamatta kuluista, eivät sen perusteella tee hankintapäätöksiään. Köyhät, joillla on varaa vain vanhoihin käytettyihin autoihin, maksavat tuota veroa enemmän kuin varakkaat ja siten köyhien mahdollisuus vaihtaa vähemmän saastuttavampaan uudempaan autoon vaikeutuu entisestään, sillä uudemmat vähäpäästöiset autot ovat edelleen yhtä kallita, mutta rahaa on vähemmän niiden hankkimiseen.

    Minusta vaikuttaa, että käyttövoimavero on tehty vain paikkaamaan budjettia ja siksi se on tarkoituksella sellainen, että se ei todellisuudessa millään tavalla nopeuta muutosta vähemmän saastuttavampaan teknologiaan vaan hidastaa sitä. Hidastaa siksi, että veroa voitaisiin periä mahdollisimman pitkään. Mutta kun perusteeksi on asetettu päästöt, niin se on helppo markkinoida ympäristöverona, joka muka muuttaisi liikennettä päästöttömämäksi.

    Haluaisin tietää, kenen idea tuo käyttövoimamaksu alunperin oli ja ketkä sen toteuttivat?

    Nopein, ja lähes ainoa, keino nopeuttaa muutosta päästöttömämpiin autoihin, on määrätä autovero päästötasojen mukaan ja laskea vähäpäästöisten hintaa päästöverottomuuden lisäksi myös hankintatuella. Koska muutos kuitenkin tapahtuu ensin uusissa autoissa ja etenee tuloportaittain alemmaksi sitä mukaa kun käytettyjä vähäpäästöisiä tulee lisää, ei polttoaineverolla tehtävä ohjailu ole kovin tehokas eikä varsinkaan oikeudenmukainen keino. Se nimittäin voi nostaa köyhän, paljon autoa tarvitsevan ihmisen elämästä kohtuuttoman kallista ja siten vaikeuttaa hänen mahdollisuuttaan vaihtaa uudempaan saastuttamattomampaan. Niinpä polttoaineen haittaveron tulisi olla hyvin kohtuullinen.

    Sen sijaan tässä voitaisiin käyttää apuna nyt käyttövoimamaksun tyyppistä päästömaksua, jota painotettaisiin auton iän ja siten sen hankintahinnan mukaan niin, että hyvin vanhoilla autoilla se olisi käytännössä lähes nolla. Sitä voitaisiin korottaa myös halvoilla autoilla siinä vaiheessa kun saatavilla olisi riittävässä määrin suurin piirtein saman hintaluokan uudempia saastuttamattomampia autoja.

    Tuollaisen ohjaavan järjestelmän eri parametreja säätämällä sen nopeutta voitaisiin ohjata teknologian kehittymisen ja autontuotannon rakennemuutoksen mukaan, ja myös ajoittaa uusien ajoneuvojen hankintaa vientivetoisiin taloudellisiin nousukausiin, jolloin kauppatase muuten vahvistuu ja työllisyys (ja siten liikkumisen tarve ja päästöt) lisääntyy. Nimittäin Suomen oloissa autokannan kovin nopea uusiutuminen heikentää kauppatasettamme joksikin aikaa ehkä tuntuvammiminkin ja sekös aiheuttaisi pian uutisointia hurjista kulutusbailuista maanteillä…

    Vientivetoisuuden ongelma on nykyään kylläkin sen tuoman varauden jakautuminen, joka taas on toinen kysymys eikä sinänsä kuulu tähän. Me emme pärjää halpatuotannossa, joten vientiteollisuutemme on pakostakin pitkälle automatisoitua ja pääomavaltaista, joten se levittää saamiaan vientituloja heikosti yhteiskuntaan muuten kuin tulonsiirtojen tai verovaroin kustannettujen työvoimavaltaisten sektorien, kuten terveyenhuollon ja hoivan, kautta. Poikkeuksen tekee vain metsäsektori, jossa pienmetsänomistus on siunaus kaikille niille, jotka eivät halua siirtyä lähes täyteen sosialismiin. Rajoitettu sosialimi eli sekatalous sopii minullekin kyllä, vaikka se voisi ja sen pitäisi myös muilta osin perustua nykyistä enemmän kansankapitalismiin.

    1. Käyttövoimavero on peräisin halusta verottaa vähemmän raskasta liikennettä, joka käyttää dieseliä. Käyttövoimavero säädettiin patoamaan henkilöautoilijoiden siirtymistä dieseliin nauttimaan raskaalle liikenteelle suunnitellusta verotuesta.

      Raskaspäästöisten autojen verotuottojen käyttäminen vähän päästävien tukee unohtaa ne, jotka eivät osta autoa lainaan,. mikä on varmasti paras ratkaisu.
      Joissakin tapauksissa haittaverojen korvamerkitseminen haitan poistamiseen toimii, toisissa ei. Joskus on parempi vähentää haitalsen tuotteen (vaikka betoni) käyttöä ylipäänsä eikä vain siirtyä sen vähän vähemmän haitalliseen muotoon.

      1. Kiitos selventävästä vastauksesta, Osmo

        En tarkoittanut tuota niin kapeasti, etteikö autojen haittaveroista voisi suunnata rahaa myös joukkoliikenteen kehittämiseen tai vaikka tukea kävelykenkien tuotekehittelyyn.

        Kumpikaan toimi ei vain saa Jari Sarasvuota vaihtamaan takaisin Teslaan eikä ainakaan vähentämään ajamiaan kilometreja, saati muuttamaan yksilöön ja siirtymään joukkoliikenteeseen. Niin paljon kuin Vihreät puhuvat sosiaalisesta tasa-arvosta näissä yhteyksissä, kovin vähän käyttövoimaveron kaltaiset toimet sitä edistävät, eivätkä edistä juuri ympäristönkään asiaa.

        Toivon, ettet suutu, vaikka sanon nyt tämän. Minusta ympäristöliike pyrkii luomaan Homo Ecologicusta, ja kaiken sen valossa, mitä itse olen nähnyt aina 1970-luvulta saakka, arvelen, että siinä tulee käymään samalla tavalla kuin kävi Neuvostoliitossa, kun siellä yritettiin luoda Homo Sovieticusta. Siellä lopputulos oli se, mitä nyt näemme Venäjän johdossa. Lännessä, jossa ihmisten käyttäytymisen muokkaamisen sijaan keskityttiin etsimään keinoja muuttaa välineitä ja yhteiskuntaa, saavutettiin myös paljon enemmän niitä tavoitteita, joita Neuvostoliitossa ihmisiä muokkaamalla, ainakin muka, tavoiteltiin.

        Vihreiden ristiriitaisuus tavoitteiden ja tekojen välillä on monelle syy äänestää ex-vihreitä Jussi Halla-ahoa tai Riikka Purraa, jotka eivät edes lupaa mitään muuta kuin sen, etteivät päästä Vihreitä köyhdyttämään vähävaraisia enää lisää ja tiputtamaan heitä täysin yhteiskunnan tukien armoille.

        Käyttövoimavero on vain toinen pää siitä ristiriitaisten päätösten ja linjausten jatkumosta, jonka toisessa päässä on aivan äskettäisiin vuosiin saakka jatkunut ydinvoiman kiihkeä vastustaminen.

        Tässä olisi todella paljon kommentoitavaa, mutta koska tämä ei nyt varsinaisesti liity blogin aiheeseen, jätän sen toiseen kertaan. Jos tilaisuus tämän keskustelun jatkamiseen joskus tulevaisuudessa taas tulee, osallistun mielelläni, koska koen, että juuri näissä kysymyksissä lähestytään alueita, joissa olen aina ollut jyrkästi eri mieltä ympäristöliikkeen kanssa.

    2. Tuota sähköautojen hankintatukea mietin. Nyt kun on pulaa sähköstä niin taitavat tehdä sähköä verkkoon ihan öljyllä. Tällöin sähkön hinta määräytyy öljystä saatavan sähkön mukaan.
      Tulin siihen loppupäätelmään, että sähköautoilija lataa sähkönsä öljyllä tuotetulla sähköllä. Ja koko yhteiskunta maksaa melkoista ”päästömaksua” tuosta sähköautoilijan säästämästä polttomoottoriauton polttoaineesta.
      Miksi sähköautoilua pitikään tukea, kun on sähköpula?

  24. Sähkölämmitteisessä talossa kannattaa käyttää kaikkia kodinkoneita ja valoja, joita tarvitsee ennen kuin lämmittää patterilla. Koneiden käyttämä sähkö muuttuu melkein kokonaan lämmöksi loppujen lopuksi. Jos sattumalta mainaa bitcoineja, niin sähkölämmitteisessä talossa se on nyt ilmaista. Insinööri voi korjata ajatusvirheeni.

    1. Riippuu ilmanvaihdosta. Mikäli poistoilmasta saadaan lämpöpumpulla lähes kaikki talteen, niin kodinkoneiden, valaistuksen ja saunomisen merkitys kodin energiakulutukseen on vähäinen. Okt:ssani poistoilmalämpöpumppu ottaa poistoilmasta talteen 4000kWh vuodessa, joka käytetään käyttöveden ja tuloilman lämmitykseen. Toinen 3500 kWh saadaan sitten ilmalämpöpumpulla. Noilla tempuilla Helenin laskurin energiakulutus 21000kWh on rutistettu 12500kWh ksm. Nyt on toinen ILP asennettu. Oletan, että leikkaa kulutuksen noin 11000kWh. Päälämmitysmuoto on sähkö ja kuutioita lämpimänä 550m3. Lisäksi poltan puita ksm. 0,3 pinom3 kylmimpinä päivinä varaavassa takassa.

  25. Helenillä on taseessaan miljardi euroa jakokelpoista pääomaa. Se on kaupunkilaisten rahaa, jota voisi käyttää sähkön hinnan tasaamisene pitkällä aikavälillä eli käyttää sitä nyt alentamaan hintaa.

    1. Mitä jos vaan jaettaisiin ne rahat kaupunkilaisille osinkoina? Miksi hitossa ne pitäisi antaa juuri niille eniten sähköä kuluttaville kaupunkilaisille alennuksina, kun kyseessä on kuitenkin _kaikkien_ kaupunkilaisten rahat?

    2. Markus. Jos se on kaupunkilaisten rahaa, miksi sitä jaettaisiin lähinnä muille kuin helsinkiläisille sähkön kulutuksen subventointina eikå osinkona kaupungille.

    3. Jos nyt kuitenkin käytettäisiin Helenin rahat edullisen energiatuotantokapasiteetin rakentamiseen.

      Näin varmistaen Helsinkiläisten edullinen ( lue omakustannushintainen) sähkön ja lämmituseneenergian saanti jatkossa.

      Näin olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten, eikä jakaa meidän kaupunkilaisten rahaa osinkoina ja johdon bonuksina!

      On kunnan ja valtion yksi ydintehtävistä varmistaa edullinen energiansaanti koko yhteiskunnalle!

      Helen OYtä on nyt käytetty kansalaisten lisäverotukseen aiheetta.

  26. Pari outoa ajatusta on päässyt valloilleen.

    Ensimmäinen on se, että jostain syystä pörssisähkön hinnasta ollaan muodostamassa normia. Vaikka kaikki merkittävät sähkön käyttäjät ostavat sähkön muulla kuin hetkittäisellä spottihinnalla. Pörssisopimuksesta todettiin aikoinaan, että sähköyhtiöllä ei ole roolia, jos markkinat hoitaa ja sähköyhtiöltä pitäisi aina saada pörssihintaa paremmat diilit. Järjestelmässä kun pyöritetään yli ja alijäämää.

    Toinen asia on se, että ainoastaan maalla asuvien kuluttajien pitäisi joustaa. Helsinkiläiset puhuvat jostain kännykän lataamisesta ja oman sähkön tarve lähentelee nollaa. Yhteiskunta ei jousta, vaikka hinnat menisivät mihin. Teollisuus ei jousta ja niiden sähkö on edelleen halpaa vaikka pörssi olisi huipussaan.

    Pitäisi olla selkeät rajat valtion toimesta. Esim. 25 snt ylitystä ei hyväksytä ja julkinen tuottaa varavoimalla ja säästämällä se erotuksen, mikä hinnan alentamiseen vaaditaan

  27. Kiitos kun jaksat täällä perustella ja vastata kansalaisten kysymyksiin. Arvokasta työtä, johon vaivautuu perin harva päättäjä.

  28. Siis jos nyt yhden voimalan pumpun siipipyörässä sattuu olemaan häikkää ja samalla ei satu tuulemaan, niin monet perheet ovat heti hätää kärsimässä. Onkohan kaikki yhteiskunnassa mennyt ihan nappiin?

    1. Tarvolle:Hallituksemme ei hallitse vaan sensijaan saamme seurata arvotonta sisäistä riitelyä….

  29. Soininvaara: ”Loviisan voimala lämmittää siis merta. En laskisi tuota hukkalämpöä osaksi Suomen energiapalettia.” Minua ihmetyttää se, miksei tuota vettä voida käyttää hyödyksi. Eikö haaleastakin vedestä voi saada lämpöenergiaa lämpöpumppujen avulla? Vai onko tarkoitus lopettaa ydinvoiman tuotanto Loviisassa? Tulevaisuuden lämmöntuotantotapaa Helsingissä ei liene ratkaistu.

    1. Tätä on laskettu moneen kertaan. Pitkä lämpöputki on iso investointi ja siirron lämpöhäviöt merkittäviä. Tähän päälle se, että kaukolämpöverkoston veden lämpötila täytyy nostaa lähemmäs sataa astetta. Jos järkevän hintaista sähköä on saatavilla, ei ole riittävän isoa eroa siinä, tehdäänkö se lämpöpumpuilla merivedestä vai putkella johdetusta ydinvoimalan vedestä.

      Kestävät vaihtoehdot ovat lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden käyttäminen halvalla sähköllä ja siihen yhdistetyt lämpöakut kalliin sähkön eli tyynten päivien (tai viikkojen tai kuukausien! varalle) tai sitten synteettisten polttoaineiden polttamiseen tai ydinvoimaan perustuva lämpölaitos. Näistä ydinvoima ei ole ratkaisu tämänhetkiseen ongelmaan, koska sen rakentaminen kestää vähintään vuosikymmenen.

      Nyt on viimeinen hetki Helenin laittaa ”tase töihin”.

      1. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin ydinvoimalan tuottamasta energiasta tulee hyötykäyttöön 1/3 ja mereen menee 2/3. Helen käynnisti oikein ideakilpailun, lämpöenergian tuottamiseksi. Yksi oli lämpimän veden kuljettaminen laivalla.

  30. Suomen sähköenergian huoltovarmuus on rakennettu sellaisen aurinkoisen kesäpäivän varalle, jolloin ei maahan kohdistu myöskään minkäänlaista ulkoista uhkaa. Nyt sitten kun tähän tuli pieni muutos, niin sähköyhtiöt käärivät kansalaisilta hyvät voitot, eikä edes huoltovarmuuden osalta ole annattu mitään vastineeksi. Huoltovarmuus on sähkön osalta huono.

  31. OS: ”Sähkömarkkinoiden rakenne johtaa Suomessa ali-investointeihin, mistä olen huomauttanut ennenkin. Pitäisi maksaa myös kapasiteetista eikä vain energiasta.”

    Antaisitko linkin asiaa käsitelleeseen kirjoitukseesi tms. jotta ymmärtäisin asian. Luulisi, että jo pelkkä näköpiirissä oleva energian korkea hinta riittäisi aktivoimaan investointeja.

  32. ”Keski-Karhu laskee, että 500 megawatin tehon säästäminen vaatisi Suomen kaikilta 3,8 miljoonalta sähkösopimuksen haltijalta keskimäärin vain 130 watin sähkötehon säätöä. Se tarkoitta kahtaa kolmea vanhanaikaista hehkulamppua.”

    Just nyt ei ole wanhoja hehkulamppuja. Mutta kunta polttaa minun tontin vieressä kolmea elohopeahöyryä ja kadun reunalla on loimottanut jo pitkään luistelukentän 12x4x400w natikat, vaikka kentällä ei ole vielä edes aloitettu valmisteluja talvea varten.

    Kunnalle on turha sanoa, että sammuttakaa tämä turha kulutus, kun ei niitä kiinnosta. Miten kunta suhtautuu, jos ihan kaupunkilaisaktivismin nimissä toteaisi, että esim. 80 snt on se raja, jolloin voi katsoa oikeutetuksi ampua nuo sammuksiin haulikolla? Jos se vaikutus sähkölaskuun on oikeasti niin hurja, kuin hesari väittää, niin tuosta teosta pitäisi saada presidentin myöntämä palkinto sen aseen takavarikon ja sakon lisäksi

  33. Kiitoksia, asia tuli selväksi! – Olin 70-luvulla tekemisissä Loviisa I ja II-kankkeiden kanssa. Kyllä silloin oli vallitsevana käsityksenä, että nopeat tehomuutokset aiheuttavat ongelmia, sillä ne aiheuttavat lämpöjännityksiä primääripiirin paksuihin osiin. Pahinta olivat pikasulut, mutta rauhalliset tehomuutokset olivat toki OK. Uudet voimalat voivat olla tässä suhteessa erilaisia, esim lämpöjännityksiä voi pienentää käyttämällä lujempaa tai eri lämpölaajenemiskertoimen omaavaa materiaalia.

  34. >   Pyysin selvittämään Helenissä, miten
    >   pörssisähkön ja kiinteähintaisen sähkön
    >   ostajien käyttäytyminen erosi toisistaan
    >   ja se erosi todella paljon

    Tutkimuksesta ei ole mitään hyötyä käytännön toiminnalle, koska säästäväinen ja järkevä kuluttaja ei toimi rationaalisesti, sen takia, että hänellä on pörssisopimus vaan syy – seuraus -suhde on toisin päin: henkilö, joka on taloudessaan tarkka valitsee pörssisähkön.

    Määräämällä hallinnollisella päätöksellä ymmärtämättömälle kuluttajalle pörssisähkö, ei tee hänestä rationaalista kuluttajaa.

    Tämä ilmiö on laajempikin nykypolitiikassa: hallinnot kaikkialla maailmassa pyrkivät muuttamaan kansan mieleisekseen sen sijaan, että yrittäisivät muuttaa hallintoa sen mukaiseksi millainen kansa on.

    Jos äkillisesti pitäisi saada kulutuksen siirtymä aikaan, pitäisi kuluttaja palkita välittömällä edulla. — Ei siis siten, että kahden vuoden päästä tasauslaskun yhteydessä saatte laskussanne prosentteja.

    Välitön etu on sama asia kuin kuluttajan tekemän edullisen termiinikaupan (kiinteään hintaan) lunastaminen rahaa vastaan; näinhän pörssissäkin meneteltäisiin.

    Käytännössä välitön etu toteutettaisiin maksamalla kiinteän sopimuksen omistajalle silkkaa rahaa, siitä, että hän ostaa sähköä halvan hinnan aikaan: Kun ostat yöllä huippuhalpaa sähköä, seuraavana päivänä tilillesi kilahtaa ostamasi sähkön hinta [kaksin]kertaisena. — Näin kuluttajalta ostettiin takaisin hänen tekemänsä edullinen termiini.

    1. Jaa että nyt teille vanhojen kiinteähintaisten sopimuksen omaaville pitää jo alkaa maksamaan että siirtäisitte kulutustanne. Olet itsekkyydessä jo ihan omissa sfääreissä. Eli mielummin kaikilta sähköt kiinni jos sinä et saa lisää rahaa?

      Kiitos nopeasti se Valtio pakottamaan kaikki pörssisähköön, vaikea sietää lukea tällaisia kultapossu-minäminäminä-kommentteja.

      1. ”Kiitos nopeasti se Valtio pakottamaan kaikki pörssisähköön,”

        Meillä paperitehtaassa sähkö on hinnaltaan 0,5 snt/kWh samalla kun vanhalla kiinteähintaisella maksetaan 5 snt/kWh, uudella kiinteähintaisella 50 snt/kWh ja pörssisähköllä ihan mitä vaan.

        Tarkoitat varmaan tällä ”kaikki pörssisähköön” niitä yhteiskunnan köyhiä, joilla ei ole vaihtoehtoja?Itse ainakin siirryin jo sähköstä öljyyn,

      2. >   Eli mielummin kaikilta sähköt kiinni
        >   jos sinä et saa lisää rahaa?

        Olet oikeilla jäljillä. Loppupelissä jonkun on aina maksettava sähköyhtiön tekemät kiinteähintaiset sopimukset jotka ovat silkkaa keinottelua sähkön hinnalla.

        Pörssikeinottelu on nollasummapeliä: aina kun «jonkun on maksettava» tappio, niin jonkun toisen on kuitattava voitto. Jos tuo voiton kuittaaja ei ole kotimainen kuluttaja niin kuittaaja on ulkomainen «sijoittaja», joka ostaa koko sähköyhtiön konkurssihuutokaupassa sikahalvalla.

        Kuluttajan käteen jää «vastapuoliriski» ja uudet pakotetut pörssihinnat. Ainoa mikä muuttui on, että pörssisähkön hinta lasketaan dollareissa entisen eurojen sijaan.

  35. Olet alati painottanut uuden sähkösopimuksen ottajille, että pörssisähkö tulee määräsikaista sopimusta halvemmaksi mikäli on mahdollisuus ohjata sähkönkulutusta osin vuorokauden halvimmille tunneille. Laskepa nyt arvioiden kumpi tulee sähkölämmitteiselle talolle (ilmalämpöpumput) halvemmaksi. Halvin määräaikainen on nyt noin. 26sent/kWh 2vuotta. Lämmityskautena perinteiset kuukaudet ja kovimmat pakkaskaudet tuulineen kuten ilmatieteenlaitoksen keskiarvotilastoista löytyy. On selvät merkit että jo ensi talvena pörssisähkö häviää niin rankasti määräaikaiselle, ettei kesäkausi sitä mitenkään paikkaa.

    1. Muista kuitenkin, ettei määräaikaisesta pääse eroon vaikka sellainen ihme tapahtuisi, että Olkiluoto 3 ja kaksi Ruotsissa seisovaa ydinvoimalaa alkaisivat tuottaa sähköä.

      1. Miksi voi omistaa paritalon kahdella eri sähköliittymällä, muttei voi omistaa yhden asunnon taloa kahdella eri sähköliittymällä? Jos määräaikainen osoittautuisi kalliimmaksi, lopettaisi sen liittymän sähkönkäytön ja maksaisi siitä vain kuukausimaksun. Jos pörssisähkö olisi kalliimpaa, ottaisi sähköä määräaikaisesta. Näin käytön supistamisen nollaan voi sallitusti tehdä yhdellä liittymällä. Mikä on tälläisen keinottelun, jossa asiakkaan valtaa lisätään, pohjimmainen kieltoperuste?

      2. Kyllä pääsee. Helenin edustaja tietysti puhuu s—aa työnsä (ja arvojensa) puolesta..

      3. Miten ´määräaikaisesta sopimuksesta eroon pääsy liittyy Olkiluoto 3 sähköntuotantoon.
        Tuulivoiman tuotanto tänään oli minimissä 8MW, tarvitaan todellakin ihmeitä.

      4. ”Mikä on tälläisen keinottelun, jossa asiakkaan valtaa lisätään, pohjimmainen kieltoperuste?”

        Ei kai sitä tarvitse kieltää, kuulostaa ihan sopimuskysymykseltä. Sähköyhtiöt kun eivät tule pitkään sietämään sellaisia asiakkaita jotka pyrkivät ainoastaan kuorimaan kerman päältä, eikä sähköyhtiötä voi sellaisen toiminnan mahdollistavaan sopimukseen pakottaa. Tuo paritaloissa tehtävä kiinteähintaisen sähkön ”jälleenmyynti” naapurien kesken ristiin on luultavasti myös sopimusehtojen vastaista, tai jos ei ole vielä nykyisessä sopimuksessa, niin viimeistään seuraavassa.

        Kiinteähintainen sähkö on pohjimmiltaan vakuutuksenkaltainen sijoitustuote, ja sellaisina ne pitäisi hinnoitella ja valvoa.

      5. Mitenkä näiden määräaikaisten kanssa nytten käy kun hintakatto tulee? Eikö ollut järkevää ottaa joulukuuksi kallis, mutta hetkellisesti pörssisähköä halvempi, kahden vuoden määräaikainen, jonka saa joko vaihtaa tai halventaa kattohintaiseksi? Kattohinnan tulo oli kuitenkin melko varmaa.

  36. Pitkät, esim 5 vuoden vakiohintasopimukset johon tulevaisuuden edullinen hinta on laskettu mukaan olisi yksi ratkaisu. Jos, (iso jos), sähköyhtiöt luottaisivat omiin ennusteihinsa, että hinta tippuu reilusti n. 2024 alkaen. Sähköyhtiöt ei tarjoa pitkiä vakiohintadiilejä koska eivät itsekkään ole ihan 100-varmoja mikä on tilanne esim 3 vuoden päästä.
    Tässä korvaava tuoteidea: ”tilipörssisähkö” Pörssisähkösoppari, mutta yli/alijäämä saldolla eli maksimi ja minimihinta puskureilla. Maksat pörssihintaa muuten normaalisti mutta et koskaan yli, esim, 22 c/kwh -ja kalliin sähkön aikaan siitä kertyy miinussaldoa, siis velkaa sähköyhtiölle. Sitten tulee halvan sähkön jakso, mutta jatkatkin maksamista esim. 15 c/kwh, kunnes saldo = 0. Tai miksei vois kerryttääkin saldoa? Ehtoihin tietty että neg. saldo pitää maksaa pois ennenkun sopparin voi päättää.

  37. Joku mainitsi katkeruuden. Katkeraksi voi vetää sekin, että toinen ostaa sähköä vielä pitkään vaikkapa 7 sentin hinnalla, kun taas 8 metrin päässä asuva naapuri joutuu maksamaan noin viisinkertaisen summan samasta tuotteesta, samasta paikasta toimitettuna, samaan aikaan käytettynä.

    Ja miksi? Siksi, että sähkösopimus sattui katkeamaan huonoon aikaan. Onkin niin, että muiden halvat sähköt maksatetaan nyt sillä porukalla, jolla on arvassa käynyt huono tuuri. Tällä ei ole mitään tekemistä sähkön säästön kanssa, eikä myöskään älykkyys, ennakointi tai varautuminen olisi auttanut. Kyse on vain ja ainoastaan huonosta tuurista.

    Sähköön siirtymistä lämmityksessä on valtiovallan taholta suorastaan vaadittu viimeisten kymmenien vuosien aikana. Myös maalämpö on sähkölämmitystä, kuin myös erilaiset pumput. Tämä tulee vielä monille yllätyksenä, kun tähtitieteellisiä sähkölaskuja aletaan itse maksaa.

    Veikkaan tyytymättömyyden lisääntyvän, kunhan ensiapuun alkaa saapua lääkkeitä ottamattomia, nälkiintyneitä ja palelevia vanhuksia. Kuolemakin saattaa alkaa niittää satoa enemmän kuin korona koskaan teki. Eriarvoisuuden hyväksyminen markkinoihin vedoten on valtion taholta täydellistä ylimielisyyttä ja kädettömyyttä. Hintojen sääntely olisi saatava aikaan nyt heti eikä viidestoista päivä.

    Sen verran kommentoin tuota ”rikkaiden verohelpotusta”, että tässä maassa on 40% asunnoista erillisiä pientaloja eli omakotitaloja. Kaikki eivät suinkaan asu betonikasarmilla Helsingin keskustassa, eikä tämä silti tarkoita sitä että he olisivat rikkaita. Taitaa olla pikemminkin päinvastoin, rikkaat luukuttavat ullanlinnan kattohuoneistoissaan eivätkä energia-asiat kosketa heitä millään tavoin.

    1. Täsmälleen noin. Tilannetta voisi korjata kaikille käyttäjille asetettavalla sähköntuhlausverolla joka perustuisi ko kiinteistön per/kk kulutuskeskiarvoon aiemmilta vuosilta. Yksinkertaistetusti veroa tulisi jos kulutus suurempi kun ennen, eli tuhlaat. Ja hyviä säästäjiä voisi tukea. Nyt poikkeusaikana piiskakerroin voisi olla myös 0.9, eli 10% pitäis säästää tai verokarhu tulee kylään. Poikkeuksia tietty pitäisi olla niinkun lisää väkeä palkkaava teollisuus tai taloon talvet etelässä viettäneen pariskunnan tilalle muuttanut 5-lapsinen perhe.

      1. ”sähköntuhlausverolla joka perustuisi ko kiinteistön per/kk kulutuskeskiarvoon”

        Ei per/kk vaan per/hlö.

  38. Veikkaanpa eri alueille syntyvän pienimuotoisia ”osuuskuntia”, useamman pientalon sähkön osalta yhteishankintaa tekeviä, joilla on muutama sopiva-ampeerinen kaappi sähkökeskuksina eri liittymille. Ottavat sitten sähköä mistä milloinkin on halvinta. Perusmaksut tietenkin juoksevat kustakin liittymästä, mutta ne ovat kosmeettisia sähkön hintaan nähden.

  39. No, jos omasta määräaikaisesta 5sent/kWh sopimuksests ei saa myydä naapurille sähköä, niin saako sitten sähköä antaa ilman korvausta? (Kun liittymässa on kapasiteetissa varaa)

    1. No nyt kun kerran tuli puheeksi niin piti kaivaa sähkökaupan sopimusehtoja. Näyttäisi siltä, että alalla käytetään laajasti yhteisiä sähkön myyntiehtoja, SME 2014. Siellä on pykälä 1.12. jonka mukaan sopijapuoliksi määritelty sähkönkäyttäjä ostaa sähköä myyjältä ja verkkopalvelun verkonhaltijalta ”pääasiassa omaan käyttöönsä”; en tiedä onko tästä käyty oikeutta, mutta olen melko varma että kiinteän liittymän tekeminen naapurille tulkittaisiin joksikin muuksi kuin ”pääasiassa omaksi käytöksi”.

      Itse en lähtisi kokeilemaan.

      1. Niin. Sopimusehdoissa voi olla tuollainen pykälä. Mutta mikä on sen peruste? Onko se pelkästään sähkönmyyjän etua ajatellen laadittu? Siis varmistaa voitontavoittelu. Miksei yleisen perushyödykkeen ollessa kyseessä sähkökaupan yleisissä sopimusehdoissa ajeta asiakkaan, tavallisen kansalaisen etua? Se loisi sähköntarjoajille pienemmät mahdollisuudet kohtuuttomien voittojen tavoittelussa ja tervehdyttäisi ajan myötä koko sähkönmyyntihinnoittelua. Ajaisi tilanteen hyvin nopeasti siihen, että kaikille kotitalouksille myytäisiin sähköä jokseenkin samaan hintaan.

      2. ”Niin. Sopimusehdoissa voi olla tuollainen pykälä. Mutta mikä on sen peruste? Onko se pelkästään sähkönmyyjän etua ajatellen laadittu? Siis varmistaa voitontavoittelu. Miksei yleisen perushyödykkeen ollessa kyseessä sähkökaupan yleisissä sopimusehdoissa ajeta asiakkaan, tavallisen kansalaisen etua?”

        Kyse on siis yksityisten yritysten laatima yksityisoikeudellinen sopimus, ei mikään valtiovallan määräys. Totta helvetissä yritykset maksimoivat omaa etuaan. Kuluttaja voi sitten kilpailuttaa yrityksiä tai vaikka perustaa niiden naapureiden kanssa oman sähköyhtiön. Kilpailua sähkömarkkinoilla kyllä on, ainoastaan sähköverkot ovat paikallisia monopoleja (joita sitten säädellään lailla, tosin aika tyhmällä ja huonolla tavalla).

        Käytännössä kiinteähintainen sähkösopimus on vakuutus, jossa maksamalla toisinaan enemmän vakuutat itsesi kaikkein korkeimpia hintoja vastaan. Samalla tavalla palovakuutuksessa maksat ”turhaan” siltä varalta, että tulipalon sattuessa saat korvauksen. Olisihan se palovakuutuksessakin kätevää ja ”tavallisen kansalaisen edun mukaista” jos sopimuksen voisi jättää katkolle ja olla maksamatta vakuutusmaksua kun talo ei pala, ja aktivoida sopimus vasta kun palaa, mutta ei sellaistakaan sopimusta yhdeltäkään vakuutusyhtiöltä saa. Etkä myöskään saa naapurin vakuutusyhtiöltä korvausta kun sinun talosi palaa, vaikka sekin olisi kovin kätevää.

        Ajatus siitä, että asiakkaille pitäisi aina varmistaa muita asiakkaita halvempi myyntihinta on totaalisen absurdi, ja loogisesti mahdoton.

      3. Käytännössä kiinteähintainen sähkösopimus on vakuutus, jossa maksamalla toisinaan enemmän vakuutat itsesi kaikkein korkeimpia hintoja vastaan. Samalla tavalla palovakuutuksessa maksat ”turhaan” siltä varalta, että tulipalon sattuessa saat korvauksen.

        Tämä on hyvä rinnastus. Jos otat palovakuutuksen omalle asunnollesi ja naapurin talo palaa, vakuutusyhtiö ei korvaa naapurin taloa.

      1. Veikkaanpa kuitenkin, että tammikuun lopulla sydäntalvella kun Olkiluoto3 seisoo ja pakkaskupoli vahvistuu, peli vihelletään poikki ja sähkönmyyntiin astuvat kokonaan uudet säännöt, jossa hintoja tasapäistetään asiakkaiden eduksi mutta yritysten haitaksi, niin mahdottomalta kuin se kuulostaakin.

      2. Veikkaanpa kuitenkin, että tammikuun lopulla sydäntalvella kun Olkiluoto3 seisoo ja pakkaskupoli vahvistuu, peli vihelletään poikki ja sähkönmyyntiin astuvat kokonaan uudet säännöt, jossa hintoja tasapäistetään asiakkaiden eduksi mutta yritysten haitaksi, niin mahdottomalta kuin se kuulostaakin.

        Oletko aivan varma, että jos sähköstä alkaa tulla kunnolla pulaa ja sähkökatkot uhkaavat, ryhdytään vaatimaan sähkön kulutuksen tukemista alentamalla sähköln hintaa?

      3. Minäkään en ole juristi tai oikeusoppinut.

        Usein esitetty ajatus sähkön maksimihinnasta on maallikolle ihan järkeenkäypä. Sähköenergia on kuitenkin sellainen hyödyke, jonka hinnan ei pitäisi saattaa ketään vararikkoon.

        Kun tässä on esitetty erilaisia vertauksia mm. vakuutuksiin, niin lisään omani. Jos bensan hinta vaihtelisi kuten pörssisähkön hinta, niin talvisena yönä korpitaipaleella tankin tyhjetessä, seudun ainoalla asemalla bensa maksaisikin 20€ / litra. Autoilijan vaihtoehtoina olisi joko maksaa tai jäädä kylmään autoon odottelemaan hinnan halpenemista. Vastaavasti sähköautoilijalle lataus maksaisi 5€ / kWh.

        Sähkön maksimihinnan käyttö tulisi kyseeseen poikkeustilanteissa, kun sähköstä on pulaa ja ohjatut sähkökatkot todennäköisiä.

        Jos tällaisia tilanteita varten yleensä on lainsäädännöllisesti mahdollista toteuttaa maksimihinta, niin eikö silloin olisi myös mahdollista määrätä sähkölle minimihinta?
        Jos maksimihinta hieman vähentää pörssisähkön käyttäjien säästöhalukkuutta, niin minimihinta vastaavasti lisäisi kiinteähintaisen sähkön ostajien intoa säästämiseen.
        Ongelmahan lienee yhteinen kaikille sähkönkäyttäjille?

      4. Pörssihinta on se hinta, jolla kysyntä ja tarjonta tasapainottuvat. Sitä alemmilla hinnoilla ne eivät tasapainotu, joten kattohinnan käyttöönotto edellyttäisi paljon muutakin.

      5. ”Kun tässä on esitetty erilaisia vertauksia mm. vakuutuksiin, niin lisään omani. Jos bensan hinta vaihtelisi kuten pörssisähkön hinta, niin talvisena yönä korpitaipaleella tankin tyhjetessä, seudun ainoalla asemalla bensa maksaisikin 20€ / litra. Autoilijan vaihtoehtoina olisi joko maksaa tai jäädä kylmään autoon odottelemaan hinnan halpenemista. Vastaavasti sähköautoilijalle lataus maksaisi 5€ / kWh.”

        Paikallisten monopolien kohdalla (kuten seudun ainoa huoltoasema) voidaan puhua määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä, jota varten on olemassa Kilpailulaki. Eli ei huolta, tuollainen hyväksikäyttötilanne on huomioitu lainsäädännössä jo nyt.

        Sähkön kohdalla kyse ei ole määräävästä markkina-asemasta, sähkön kun voi ostaa miltä yhtiöltä tahansa, ja kilpailu on vähintäänkin riittävän ankaraa. Sähköverkko on toki luonnollinen monopoli, mutta sitä sitten tosiaan säädellään erikseen Sähkömarkkinalailla.

        Toki jos polttoaineen hinta kilpailluilla markkinoilla laajemmin nousisi jostain syystä tuohon 20 €/litra, niin sitten kuluttaja tosiaan joko ostaa sillä hinnalla tai on ilman.

      6. Kyllä hintaa lasketaan. Siihen määritellään hintakatto esimerkiksi joka kuun ensimmäiselle 300 kWh:lle, jotta perustarpeet tyydyttyvät aikaisemmin juuri ja juuri omillaan toimeentulevilla.

        Mitä tulee tuohon asiakkaan pörssisähkö/määräaikainen keinotteluun, niin itse toimimme seuraavasti: Talvella asumme kotona, jossa määräaikainen sähkösopimus ja kesäaikaan asumme mökillä, jossa pörssisähkö. Mökillä sähköt talvella kiinni, perinteinen hirsirakennus vedet laskettu putkista. Kotona kesällä vain ilmanvaihto jätetään päälle.

      7. Mies,

        ”Kyllä hintaa lasketaan. Siihen määritellään hintakatto esimerkiksi joka kuun ensimmäiselle 300 kWh:lle, jotta perustarpeet tyydyttyvät aikaisemmin juuri ja juuri omillaan toimeentulevilla. ”

        Asiaa voisi käsitellä myös säännöstelyn kannalta. Katsottaisiin maan kokonaistuotantokapasiteettia ja sitten tästä kokonaisuudesta vain osa jyvitettäisiin jokaiselle kansalaiselle sähkönkulutuskiintiö jonka saa tietyllä hinnalla. Ylimenevästä osuudesta sitten pitäisi maksaa korkeaa markkinahintaa. Kuluttamatomasta kiintiöstä ei saisi mitään muuta kuin se säästön sähkölaskussaan.

        Valitettavasti kukaan ei mitään säännöstelyä ehdottele kun se ei sovi nykypäivän liberaaliin anti-kollektivistiseen yltäkylläisyyden ideologiaan. Keinot ovat olemassa, mutta niitä ei poliittisista ja ideologisista syistä oteta käyttöön.

  40. Kuten Soininvaara korostaa, sähkön kulutusta pitäisi siirtää aikaan, jolloin se on halpaa, siis useimmiten yöhön. Erityisen hyvin tämä onnistuisi sähköautojen lataamisen kanssa. Helenin sähköautolatausasiakkaissa ei kuitenkaan ole yhtään taloyhtiötä, joka hyödyntäisi tätä mahdollisuutta, koska Helen myy heille kiinteähintaisia sopimuksia (ok, yösähkö on hieman halvempaa kuin päiväsähkö). Mitä järkeä tässä on? Ei mitään, mutta kun Helenin järjestelmässä latausta ei voi ajoittaa yöaikaan. Jotta voisi ladata yöllä, pitää laittaa herätyskello soimaan ja käynnistää lataus kännykällä tai kävellä autohalliin käynnistämään lataus paikan päällä. Lisäksi Helen veloittaa korkeaa tehomaksua sähkönsiirrosta päiväsaikaan. Tästä syystä kokonaislataustehoa on rajoitettava. Yöllä tehomaksua ei mene, ja olisi järkevää ladata maksimiteholla. Mutta kun se rajoitus on voimassa koko ajan… VMP!

  41. Onko pohdittu Hanasaaren sulkemisen siirtoa, vaikka 5 vuodella, kunnes korvaava lämpö ja sähköteho on oikeasti olemassa? Näillä enrgianhinnoilla se tuottaisi kymmeniä miljoonia vuodessa uusiin investointeihin? Entäpä mikä on arvio Vuosaaren uuden monipolttoainevoimalan raaka-aineen hinnasta 5-10 vuoden päästä? Se on outo investointi, jossa uusi polttolaitos korvaa vanhan polttolaitoksen ja CO2 päästöt nousevat?

    1. Hanasaaren ja Salmisaaren voimaloiden sulkeminen pitää peruuttaa ja niiden pitäisi ehdottomasti saada toimia joitakin vuosia vielä kunnes on saatu varmatoiminen korvaava energiatuotantokeino niille. Tuulivoimalla ei suurkaupunkia lämmitetä ja muutama vuosi voidaan kyllä huoletta polttaa fossiilista polttoainetta.

  42. Suomen energiapolitiikassa on tehty kalliita ja pahoja virheitä, joista kansa nyt maksaa todella kalliisti.

    Euron kilovattituntihinta on suorastaan hirveä. Vihreällä energiapolitiikalla on ajettu kansa pahaan tilanteeseen, kun Vihreät ovat pelänneet ydinvoimaa.

    Sähkön hintaa uhkaa taas roima korotus – huippuhinnat voivat kivuta ensi viikolla yli euroon kilowattitunnilta
    https://yle.fi/a/74-20008081

    Huoltovarmuuskeskus halusi jättää hiilivoimaa pahan päivän varalle, mutta piiput kaadettiin – tänä talvena niitä voi tulla ikävä
    https://yle.fi/a/3-12684225

    1. Mikä väite tuo nyt on? Onhan Suomeen rakennettu uutta ydinvoimaa. Hanke vain on osoittautunut tavattoman paljon hitaammaksi ja kalliimmaksi kuin kukaan osasi aavistaa. Tai no, ehkä joku, mutta ei siitä sen enempää. Vähän päätöntä minusta on syyttää yhtä puoluetta siitä, että Olkiluoto 3 ei toimi vieläkään. Mitä tekemistä Vihreillä esimerkiksi on sen kanssa, että syöttövesipumppujen siipirattaissa on säröjä? Kokemukset Olkiluodon projektista ovat semmoisia, että aika moni taho, joilla ei ole mitään ”Vihreitä rasitteita”- jos tällainen ilmaisu sallitaan – harkitsee varmasti useampaan kertaan ennen kuin lähtee rahoittamaan uutta ydinvoimalahanketta.

      1. Vielä 1992 olisi Ruotsista löytynyt ydinvoimalaitosten rakentamisen kokenut osaajataho, joka oli rakentanut voimaloita sarjana ja jolta jatko olisi varmasti onnistunut. Viidennen ydinvoimalan hakuprosessi kaatui kuitenkin eduskunnan ydinvoimavastaiseen ponteen, jossa Vihreät toki olivat vain pienessä osassa.

        2002 ei enää ruotsalaista ollut tarjolla. Parinkymmenen vuoden tauko Länsi-Euroopan ydinvoimarakentamisessa hävitti rakentamisprojekteihin tarvittavan osaamisen ja organisaatioinfrastruktuurin, mikä näkynyt muun muassa Arevan ongelmissa OL3:n kanssa. Tämä on suuressa määrin kansainvälisten ja kansallisten ympäristöjärjestöjen kampanjoinnin tulosta. Erilaisista syistä mukaan lähti poliitikkoja eri puolueista.

        Joka sukupolvesta pitäisi löytyä alaa opiskelevat insinöörit, jotka työskentelisivät jatkumona oppien kokeneemmilta.

  43. Aikaisemmin keskustelivat kommentaattori Mies ja Osmo sähkön hinnasta, hintakatosta ja sähkökatkoista.
    Minulle tulee mieleen jutut pula-ajoista, leipäkorteista ja hintasäännöstelystä. Silloin on ainakin yhdistetty ostomahdollisuus ja ostohinta. Luulisi, että jos alkaa tulla sähkökatkoja niin sähkön hintaa pitää alkaa säännöstelemään.

    1. Hyvä että tulee muillekin sama mieleen.

      Mielestäni tässä alkaa olla enää kaksi vaihtoehtoa:

      1. Kaikki pörssisähköön. Automaattisesti kaikille syntyy kannustin säästää sähköä ja todennäköisesti näkisimme hyvin voimakkaita kulutuksen laskuja ja samalla hintahuippujen lievenemistä.

      2. Sähkökortit eli tietty määrä takuusähköa ”halpaan” hintaan (joku ~20-30 c/kWh) ja ylimenevä osa sitten pörssihintaan. Takuusähkön hinta sitten tietenkin määräytyisi sen mukaan paljon sitä on jyvitetty jokaiselle. Jos kaikille luvataan paljon niin hinta korkeampi, jos kaikille luvataan vähän niin hinta matalampi. Joka tapauksessa hinnan ja takuusähkön määrän pitää olla sellainen että ihmisille syntyy kannustin säästää sähköä eikä kuluttaa menemään kuten aina ennenkin.

      Mutta tietenkin valitsemme kolmannen vaihtoehdon eli hallitus istuu käsiensä päällä vältellen päätösten tekemistä ja markkinoihin puuttumista. Ovathan vaalit tulossa ensi vuonna.

      1. Ehdotat stadist tässä ”korttiannoksia” sähköä takuuhintaan kansalaisille. Sopisi hyvin minulle, kaukolämpökerrostalossa sähkönkulutukseni on niin pieni, että varmasti mahtuisi ”korttiannoksen” piiriin. Ongelma tässä ovat kuitenkin sähkölämmitteisissä taloissa asuvat, heidän sähkönkulutuksensa on minuun verrattuna kymmenkertainen. Vai tarkoitatko, että eri ihmisille tarjottaisiin erikokoiset korttiannokset sähköä?

        Toinen ongelma on, että unohdat muut sähkönkuluttajat kuin kotitaloudet. Teollisuus kuluttaa vajaa puolet Suomen sähkönkulutuksesta, palvelut ja julkinen sektori neljänneksen, koti- ja maataloudet neljänneksen. Koskisivatko korttiannokset heitäkin ja miten?

  44. Suomi on tänään nettosähkönviejä. Silti sähkön hinta on 50-60c/kWh. Tilanne kumoaa sähköntuotannon ja kulutuksen epäsuhdan olevan Suomessa syy korkeisiin hintoihin.

    1. Itsekin tuota ihmettelin, mutta iltasanomien uutinen selvitti asian. Naapurimaat ja kylmä sää ovat syy kalliiseen sähköön.

      Siis, melkein aina kun rajojen yli ei tule sähköä, niin sähkö on kallista. Eiköhän se toimi noin muidenkin rajojen kuin itärajan suhteen.

  45. Nykyinen sähköpörssi ei toimi koska ostajat ja myyjät ovat samoja tahoja, eli esimerkiksi Helen sekä myy että ostaa sähköä, ja välittää sen edelleen kuluttajille ostamaansa hintaa + provikka. Tietenkin kokonaisuudessaan on sekä ostamista että myyntiä tekeville kannattavinta että sähkö on mahdollisimman kallista, loppukäyttäjähän kuitenkin korkean hinnan maksaa eikä tuotantokulut nouse vaikka sähkö olisi kuinka kallista. Tämän edellä mainitun takiahan koko pörssisähköjärjestelmä on sähköyhtiöiden toimesta luotu, siis varmistamaan suuret katteet. Asian korjaaminen on yksinkertaista, kielletään sähkön pörssiinmyyjiltä sähkön ostaminen pörssistä ja jälleenmyynti kuluttaja-asiakkaille. Kun sähkömarkkinoille tulee tällöin uusia sähkön välittäjiä (kuten vaikka kesko tai s-ketju), puristavat ne kyllä hintaa alas.

  46. Haluaisin kirjoittaa edes jonkin kommentin Helenin hallituksen jäsenelle, koska muita kanavia tieto ei mene perille.

    Olin Helenin asiakas 20 vuotta toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. Asun sähkölämmitteisessä vanhassa puutalossa Helsingissä. Kun talon perusremontti aikanaan tehtiin vaihtoehtina ei ollut maalämpöä, nyt ottaisin sellaisen ilomielin.

    Marraskuussa hinta meni niin korkeaksi, että kipukynnys ylittyi. Oli pakko tehdä jotakin, vaihdoin siis pörssisähköön. Käytännössä suosittelemasi vaihtoehto tarkoittaa, että futuurien ilmoittamalla hinnalla sähkölaskuni tulevat olemaan joulu-maalikuussa 1500-1800 euroa, eikä katto ole todennäköisesti vielä tässäkään. Samalla vaihdoin yhtiötä, koska suoraan sanoen korpesi.

    Tämä alkaa olla useamman lapsen kanssa yksin asuvalle ihmiselle melko paljon sähkölaskusta. Aiemmin sähkölaskut olivat keskimäärin alle 200€/kk. Eniten kuitenkin suoraan sanoen vituttaa (pardon my french), että toistaiseksi voimassa olleen sopimuksensa TÄYSIN SAMAAN AIKAAN päättänyt naapurini sai Heleniltä tarjouksen, jonka olisin ottanut riemusta kiljuen heti. Kuulin asiasta naapurilta, mutta kun kysyin Heleniltä sain 18 SENTTIÄ KORKEAMMAN TARJOUKSEN /kwh. Näin Helenillä palkitaan pitkäaikaisia asiakkaita.

    Minua ei ihan kauheasti juuri nyt lohduta se, että maksani rahat jaetaan verotuloina takaisin helsinkiläisille kirjastoille ja nuorisotaloille. Kysymys on nimittäin siitä, onko minulla edes varaa asua kodissani lasteni kanssa.

    1. Mä ymmärrän hyvin huolesi ja ei voi muuta kuin todeta että sähkö hinnoitellaan täysin mielivaltaisesti nyt. Aika törkeää että naapurisi sai 18 senttiä halvemman tarjouksen samaan aikaan! Samalla on käyttämätöntä kapasiteettia. Kohta esim ankkuroi LNG terminaalilaiva Inkooseen josta on liityntäputket maanlaajuiseen maakaasuverkkoon, mutta uutiset kertovat että ”sillä ei ole asiakkaita”. Kuinka paljon sähkön pitää maksaa että esim Helen käynnistäisi Vuosaaren maakaasulla toimivan laitoksen?

      Suomen pitäisi myös irtautua eurooppalaisesta sähkökaupasta jos meiltä viedään sähköt pois ja itse jäämme nuolemaan näppejämme. Saksa ja muut isot maat voivat selvitä sähköpulastaan polttamalla väliaikaisesti kivihiiltä kunnes maakaasua alkaa taas saada. EU:n päästökauppa voidaan lämmitys ja sähköntuotannon osalta pistää tauolle sodan ajaksi.

      1. Suomen pitäisi myös irtautua eurooppalaisesta sähkökaupasta

        Suomen irtautuminen kansainvälisestä sähkökaupasta johtaisi kyllä aika hankalaan tilanteeseen. Olemme jokseenkin täysin riippuvaisia tuonnista Norjasta ja Ruotsista. Hyvä esimerkki tästä on tämän päivän tilanne, jossa Suomi kerrankin tuottaa kuluttamansa määrän sähköä. Tuulivoima on ihan tapissa ja silti sähkön hinta pilvissä. Miten pärjäisimme ilman tuontia kylmänä talvipäivänä?

      2. Millaisia hintoja kotitaloudet maksavat tänään tai vastaavina päivinä noissa muissa maissa Baltiasssa ja Skandinaviassa jonne Suomi nyt myy sähköä?

  47. Ode,
    voisitko paljastaa Helenin tuloksesta sen, että onko se yli vai alle 5% ROE:sta?

    Entä onko ensi vuonna?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.