Miksi puu on uusiutuvaa ja turve ei?

Lyhyesti: turve las­ke­taan uusi­u­tu­mat­tomak­si, kos­ka sen polt­to lisää hiilid­iok­sidia ilmake­hässä pysyvästi kun taas puun polt­to vain alle sadak­si vuodeksi

Sekä puun että turpeen polt­to tuot­ta­vat piipun päästä mitat­tuna enem­män hiilid­iok­sidipäästöjä ener­giayk­sikköä kohden kuin kivi­hi­ilen polt­to. Puu las­ke­taan uusi­u­tu­vak­si ener­giak­si ja turvet­ta ei, vaik­ka suot sito­vat hiiltä enem­män kuin sitä polte­taan. (Tämäkään väite ei ole kiis­ta­ton. Siitä lopuksi.)

Selvitetään turpeen osalta, mitä ilmake­hässä ole­valle hiilid­iok­sidille tapah­tuu, kun turvesuo joko polte­taan (A) tai jätetään polt­ta­mat­ta (B).

Olete­taan, että suon polt­to tuot­taa hiilid­iok­sidipäästön X samanaikaises­ti kun muut Suomen suot sito­vat samanaikaises­ti hiilid­iok­sidia määrän Y.

Vai­h­toe­hdos­sa A hiilen määrä ilmake­hässä on laskenut määräl­lä Y‑X, joka luku voi siis olla negati­ivi­nen, mut­ta turvevä­ki väit­tää sen ole­van positiivinen.

Vai­h­toe­hdos­sa B hiilen määrä on laskenut määräl­lä X, sil­lä muiden soiden sit­o­man hiilen määrä ei riipu mitenkään siitä, polte­taanko kyseinen suo vai ei.  On huo­mat­ta­va, että kyseinen suo olisi jatkanut hiilen sidon­taa häir­iöt­tä, jos sitä ei olisi poltet­tu, sil­lä turpeen määrälle suos­sa ei ole sel­l­aista ylära­jaa, että se olisi vas­tas­sa vielä tuhan­si­in vuosiin.

Niin­pä vai­h­toe­hdos­sa A hiilen määrä ilmake­hässä kas­vaa käytän­nössä pysyvästi määräl­lä Y, mikä on vähän enem­män kuin jos turpeen sijas­ta olisi poltet­tu kivi­hi­iltä, kos­ka turpeen poltos­ta aiheutu­vat hiilid­iok­sidipäästöt ovat suurem­pia kuin kivi­hi­ilen. Jos siis halu­amme, ettei ilmas­ton­muu­tos mei­dän toimiemme joh­dos­ta etene, emme pol­ta turvetta.

Tilanne tas­apain­ot­tuu vas­ta, kun kyseiselle suoalalle on saatu uute­na turpeena tai met­sänä sido­tuk­si hiiltä yhtä paljon kuin sitä poltet­ti­in lisät­tynä hiil­imääräl­lä, joka siihen olisi sitoutunut lisää, jos suo olisi jätet­ty rauhaan. Jos turvet­ta on vain ohut ker­ros, tilalle kas­vatet­tu met­sä voi aikanaan saavut­taa tämän määrän, mut­ta yleen­sä turvet­ta on suos­sa niin paljon, ettei se saavu­ta sitä koskaan met­sänä eikä uute­na turpeenakaan ainakaan tuhan­si­in vuosiin.

Sitä, kuin­ka paljon hiiltä sitoutuu tai jää sitou­tu­mat­tom­i­na mui­hin soi­hin, ei tarvitse ottaa laskel­mas­sa huomioon lainkaan, kos­ka se ei riipu siitä, polte­taanko tarkastelun piiris­sä ole­va suo.

Entä sit­ten puun polt­ta­mi­nen? Sekin tuot­taa piipun päästä mitat­tuna selvästi enem­män hiilid­iok­sidia kuin hiilen polttaminen.

Nyt voimme jät­tää tarkastelus­ta pois Suomen muut met­sät ja keskit­tyä vain tuo­hon par­tur­oitavaan metsäalaan.

Jos met­sä jätetään koske­mat­tomak­si, se jatkaa hiilen sit­o­mista, kunnes hiili­varas­to on täysi ja met­sä saavut­taa tas­apain­oti­lan ja nielu tyrehtyy.

Jos met­sä kaade­taan ja polte­taan (ehkä Kiinas­sa ves­s­apa­pe­ri­na) ilmake­hään siir­tyy hiilid­iok­sidia niin kuin suon poltostakin, mut­ta tässä on se ero, että tämän jäl­keen met­sä innos­tuu sit­o­maan hiiltä lisää, kos­ka met­sässä on taas tilaa. Niin­pä noin 70 – 100 vuo­den jäl­keen met­sään on sitoutunut hiiltä yhtä paljon kuin sitä olisi, jos met­sä olisi jätet­ty koske­mat­tomak­si. Aluk­si puun polt­to siis lisää hiilid­iok­sidia ilmake­hässä, mut­ta jos alle sadan vuo­den päästä ero­tus on pois­tunut. Tuo läh­es sata vuot­ta on aika pitkä aika. Sik­si on kyseenalaista, voidaanko järkeväl­lä aikavälil­lä edes suo­ma­laista hitaasti kas­vavaa puu­ta pitää täysin uusi­u­tu­vana nyky­histä ilmas­tokri­isiä ajatellen.

Asia, jota en kun­nol­la tunne, liit­tyy puiden juuri­in, jois­sa on sitoutunut­ta hiiltä melkois­es­ti. Kun met­sä kaade­taan noiden juurten lahoami­nen alkaa, vaik­ka syväau­rauk­sia ei enää har­joite­takaan. Tämä näköko­h­ta voi heiken­tää käsi­tys­tä met­säen­er­gian uusiutuvuudesta.

Ovatko suot nielu vai päästölähde

Turpeen polt­ta­jil­la on myös toinen argu­ment­ti, jon­ka mukaan rikos on tapah­tunut jo, kun suot aikanaan ojitet­ti­in. Niiden seu­rauk­se­na turve on joutunut tekemisi­in ilman kanssa ja alka­nut laho­ta eli palaa hitaasti ilmaan. Tämän argu­mentin mukaan turve kan­nat­taa polt­taa hyö­tyen­er­giak­si, kos­ka se pää­tyy ilmake­hään joka tapauksessa.

Turveväen kanssa olisi helpom­pi keskustel­la, jos he ensin val­it­si­si­vat, kumpaan näistä toisen­sa kumoamista argu­menteista he val­it­se­vat. Jälkim­mäi­nen voi nimit­täin olla tot­takin, mut­ta siihen turvevä­ki ei mielel­lään vetoa, kos­ka tar­jol­la on yksinker­tainen vas­taus: tuk­i­taan ojat.

Seu­raa­va kysymys on, onko ojite­tu­il­la soil­la kas­va­va puu uusi­tu­tu­vaa. Kun suot on ojitet­tu met­sän kas­vat­tamisek­si, on tuotet­tu myös val­ta­va päästö turpeen lahoamisen kanssa. Se päästö voi ylit­tää met­sän sit­o­man hiilid­iok­sidin määrän.

Päästökaupan ansiosta turvetta voi hyvin polttaa

Nyt seu­raa argu­ment­ti, jos­ta saan pyyhkeitä kiis­tan kaik­il­ta osapuolilta.

Minus­ta on aivan sama, polte­taanko Suomes­sa turvet­ta vai ei, kun­han se tapah­tuu niin, että sitä varten joudu­taan osta­maan päästöoikeuk­sia. Kun päästöoikeuk­sien  määrä ei toiv­ot­tavasti jous­ta, Suomes­sa polte­tun turve pakot­taa jotkut muut vähen­tämään päästöjään. Aika kalli­ik­si turpeen polt­to näin tulee, sil­lä nyky­hin­noil­la sen päästöoikeudet mak­sa­vat 32 €/MWH eli jo turpeen avul­la mielii tehdä sähköä, pelkät päästöoikeudet mak­sa­vat 80 €/MWh. Vaik­ka turpeen saisi ilmaisek­si, puun polt­tamien on halvempaa.

Ja kor­jataan nyt vielä ker­ran MTK:n välit­tämä valhe.(Valhe on väite, jon­ka sen esit­täjä tietää itse vääräk­si.)  Turpeesta pitää mak­saa päästöoikeusmak­sut kaikkial­la EU:n alueel­la, myös Ruot­sis­sa. Asi­as­ta ei voi­da päät­tää Suomes­sa kuten ei voi­da päät­tää Puo­las­sakaan siitä, että hei­dän koti­mainen ener­gialäh­teen­sä on päästökau­pan piirissä.

Niin­pä pidän turpeen polton osalta ongel­mana lähin­nä vain polt­tamista pienis­sä kat­tilois­sa, jot­ka jonkin EU on jos­sain hempeämielisyy­den puuskas­sa on jät­tänyt päästökau­pan ulkopuolelle.

87 vastausta artikkeliin “Miksi puu on uusiutuvaa ja turve ei?”

  1. Miten pitkä aika “pysyvästi” on.

    Kivi­hi­ileen ver­rat­tuna turpeen co2 päästö/ ener­giayk­sikkö on 10% korkeampi. Eikö näin ollen turve ole päässyt tasoi­hin kivi­hi­ilen kanssa siinä vai­heessa kun entiselle turve­tuotan­toalueelle on kas­vanut takaisin 10% pois­te­tus­ta hiilestä. Kivi­hi­ili ei ihmiskun­nan aika­ho­rison­tis­sa uusi­udu, toisin kuin turve.

    Jos turvet­ta ver­rataan maakaa­su­un (=metaani), tuotan­to- ja kul­je­tus- ja käyt­töpros­essin yhtey­dessä tapah­tu­va 2% hävik­ki tekee maakaa­sus­ta turvet­takin ilmas­to­haitallisem­man ener­gialäh­teen, kos­ka metaani on voimakkaampi kasvi­huonekaa­su kuin co2. Avaru­ud­es­ta mitat­tu­jen havain­to­jen mukaan maakaa­sun hävikkiä on vähätel­ty laskelmissa.

    1. Eikö näin ollen turve ole päässyt tasoi­hin kivi­hi­ilen kanssa siinä vai­heessa kun entiselle turve­tuotan­toalueelle on kas­vanut takaisin 10% pois­te­tus­ta hiilestä.

      No ei ole, sil­lä suo olisi imenyt hiilid­iok­sidia ilmake­hästä, vaik­ka sitä ei olisi poltettu.

    2. Avo­hakkuukiel­to ei ole kyl­lä mitään muotipuhet­ta kos­ka avo­hakku­u­ta vas­tus­ta­vat myös moni met­sän­o­mis­ta­ja. Se on met­säy­htiöt joka suosii mielel­lään avo­hakku­u­ta jopa lait­tomasti. Ongelmia tulee kun maan­omis­ta­ja tekee sopimuk­sen met­sä­te­ol­lisu­u­den kanssa joka kieltää avo­hakku­ut kyseisessä met­sässä vaik­ka sopimuk­ses­sa met­säy­htiöi­den kanssa luki ettei avo­hakku­u­ta suorite­ta kyseisel­lä met­säalueel­la. Käräjöin­ti met­sä­te­ol­lisu­u­den kanssa tulee erit­täin kalli­ik­si kos­ka met­sä­te­ol­lisu­udel­la on parhaat juris­tit näitä asioi­ta varten jot­ka osaa­vat tulki­ta oikeudessa sopimus­ta met­säy­htiöi­den edun mukaises­ti joten suurin osa avo­hakku­uista jätetään oman onnen­sa nojaan kos­ka met­sä­te­ol­lisu­u­den kanssa käräjöin­ti tulee liian kalliiksi.

      1. Nyt olet vähän heikoil­la jäil­lä asiantun­ti­ju­ute­si kanssa.

        Oletko koskaan kuul­lut met­sänkäyt­töil­moituk­ses­ta tai Met­säkeskuk­sen viranomaisroolista?

      2. Juu, ei tasan tee yksikään met­säy­htiö met­sän­o­mis­ta­jan tah­don ja sen mukaisen met­sänkäyt­töil­moituk­sen vas­taista hakku­u­ta. Anna toki esimerk­ki, jos täl­lainen on.

    3. En väitä ole­vani asiantun­ti­ja mut­ta kyl­lä hän se on ihan jokaisen yhteiskun­nan ongelmia ettei vira­nomais­ten käyt­töil­moituk­sia met­sistä tai Met­säkeskuk­sen valvon­nas­ta estä lait­tomien avo­hakkuiden toteut­tamista kos­ka aina valvon­ta ei toi­mi. Se on nähty Jät­tei­den hävit­tämisessä luon­toon kun valvon­ta ei aina toi­mi ja sitä laimin­löy­dään use­asti jopa paikallis­ten vira­nomais­ten toimesta

      1. Kyl­lä se on tasan tarkkaan met­sän­o­mis­ta­ja joka päät­tää mil­laisen hakku­un met­sään­sä halu­aa, har­ven­nushakku­un vai avo­hakku­un. Ei siinä met­säy­htiöi­den mielip­i­teet paina. Voivat tietysti jät­tää osta­mat­ta har­ven­nusleimikot jos ei työ kiin­nos­ta. Jos nyt joku yhtiö sys­temaat­tis­es­ti hakkaisi aukok­si kaik­ki har­ven­nusleimikot lop­puisi siltä työt saman tien. Oikeasti kiin­nos­taisi tietää mis­tä Rahulin “tiedot” ovat peräisin.

      2. antti: Val­tio tai EU voi kanssa määrätä miten met­sää pitää hoitaa ja miten paljon saa haka­ta ker­ral­la missäkin.

      3. Ihan met­sän­o­mis­ta­jan mieli­halu­jen mukaan met­sä­fir­ma ei hakku­u­ta tee. Ennen hakku­u­ta pitää tehdä met­sänkäyt­töil­moi­tus vira­nomaisille. Met­sän­hoito­su­osi­tuk­set ovat nykyään jous­tavampia kuin men­neinä vuosikym­meninä. Niitä nou­dat­taen ekolo­gia ja ekono­mia ovat sopusoinnussa.

        Met­sän­o­mis­ta­jan kannal­ta ongel­ma on met­säy­htiöi­den herkkähip­iäisyys ympäristöa­siois­sa. Ser­ti­fioin­nin ja met­sälain toteut­tamises­sa on aina tulk­in­taa. Met­sä­fir­mat otta­vat hakkuiden rajauk­ses­sa var­man­päälle, jot­ta ei tulisi kiis­to­ja ympäristö­fun­da­men­tal­istien kanssa. Samal­la met­sän­o­mis­ta­jien omaisu­ut­ta jää ilmaisek­si taloudel­lisen toimin­nan ulkop­uolelle. Käytän­nössä lakia valvo­van Met­säkeskuk­sen tulkin­nat ovat osoit­tau­tuneet vähem­män hakkui­ta rajoit­taviksi kuin metsäyhtiöiden.

  2. Onko tässä esitet­ty met­säes­imerk­ki rel­e­vant­ti? Jos met­sä kaade­taan ja polte­taan (sel­l­aise­naan tai sel­l­un kaut­ta kier­rätet­tynä) on yleen­sä kyse har­ven­nushakkuista, joista saadaan pääosin kuitupu­u­ta ja ener­gia­pu­u­ta. Mutua: näin tehdään met­sän kasvun lisäämisek­si ja saha­pu­un laadun paran­tamisek­si, ja sido­tun hiilen määrä palaa har­ven­netus­sa met­sässä ennalleen paljon nopeam­min kuin 70–100 vuo­den kuluttua.

    70–100 vuot­ta pätee var­maankin pääte­hakkuisi­in, mut­ta sil­loin merkit­tävä osa met­sästä pois­tuneesta puus­ta jää kiertämään paljon ves­s­apa­pe­ria pidem­mäk­si aikaa, parhaim­mas­sa tapauk­ses­sa sadoik­si vuosiksi.

    Ehkä kan­nat­taisi pikem­minkin tarkastel­la pääte­hakkun yhtey­dessä met­sästä pois­tuneen puun jakau­maa saha- kuitu- ja ener­gia­pu­un kesken, ja myös hiilid­iok­sidipäästöä joka jää (pysyvästi) toteu­tu­mat­ta käytet­täessä saha­pu­u­ta materiaalina.

      1. Olet­taisin 1600-luvul­la Suomes­ta Kes­ki-Euroop­paan viety­jen runk­opalkkien ole­van edelleen paikallaan jos talo on sodista selvin­nyt. Satavuo­tias lankku­lat­tia on vas­ta sisäänajettu.

        Puiset kan­ta­vat rak­en­teet sito­vat hiiltä pitkäk­si aikaa, mut­ta niitä Suomes­sa näkee syys­tä tai tois­es­ta isois­sa raken­nuk­sis­sa vähem­män. Nyt pure­taan 60–90 ‑luvuil­la beton­ista tehtyjä ker­takäyt­töraken­nuk­sia. Puu olisi ollut tähänkin mon­es­sa suh­teessa parem­pi materiaali.

      2. Kaupungis­tunei­ta aluei­ta luku­unot­ta­mat­ta kaksinu­meroinen pros­ent­ti yli 100-vuo­ti­aista puu­taloista lie­nee yhä pystyssä. Kesäl­lä tuli matkail­tua hiukan keskisen Suomen maaseudul­la. Siel­lä oli maaseudul­la lukuisia van­ho­ja puu­talo­ja asumat­tom­i­na lahoa­mas­sa, mut­ta pystyssä kuitenkin. Pel­loil­la oli paljon myös yli 100-vuo­ti­ai­ta lato­ja. Käyt­tämät­töminä, mut­ta jäl­jel­lä. Kaupungeista mon­et van­hat puu­talot on puret­tu. Maaseudul­la niistä osa on puret­tu, mut­ta etenkin van­ho­ja hir­si­talo­ja on vielä jäl­jel­läkin, joko alku­peräisel­lä paikallaan tai siir­ret­tynä. Nyky­isiä asuin­norme­ja ne eivät toki ole täyt­täneet ilman perus­paran­nuk­sia, kun 100 vuot­ta sit­ten talois­sa ei ollut sähköä eikä jouk­se­vaa vet­täkään, ja ener­giate­hokku­uskin oli nykymit­ta­pu­un mukaan heikkoa. Väitän, että nykyi­nen raken­nuskan­ta on kuitenkin isom­mal­ta osin käytössä vielä 100 vuo­den päästäkin.

      3. Tun­nen mon­ta kave­ria Helsingistä ketkä asu­vat 1920- tai 1930-luvul­la raken­netus­sa talos­sa Helsingis­sä ja ovat kaiva­neet alku­peräiset lau­ta- tai lankku­lat­ti­at esille muovi­mat­tok­er­rosten alta. Tun­nen toki myös paljon ihmisiä jot­ka asu­vat 1980- luvul­la ja sen jäl­keen raken­ne­tuis­sa HITAS asun­nois­sa jois­sa asu­taan oikeaop­pis­es­ti punav­ihrei­den normien mukaises­ti muovi­mat­to­jen päällä.

  3. “Lyhyesti: turve las­ke­taan uusi­u­tu­mat­tomak­si, kos­ka sen polt­to lisää hiilid­iok­sidia ilmake­hässä pysyvästi kun taas puun polt­to vain alle sadak­si vuodeksi.”

    Onko turpeen polton tuot­ta­ma hiilid­iok­si­di eri­ty­istä kun se lisää hiilid­iok­sidin määrää pysyvästi?

      1. Luin. En löytänyt perustelu­ja väit­teelle­si mik­si turpeen polt­to lisää hiilid­iok­sidin määrää pysyvästi. Päästöoikeuk­sista saivartelu on turhaa. Puu­ta ja turvet­ta ei kan­na­ta polt­taa mis­sään kehit­tyneis­sä mais­sa. Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­misek­si tuho­taan luon­to ja ympäristö. Suurin uhka maa­pal­lolle on hal­lit­se­ma­ton väestönkasvu.

  4. Mik­si puhut mieluim­min turpeesta kuin kivi­hi­ilestä. Entä palaako Helsingis­sä yhä venäläi­nen kivi­hi­ili. Tähän on vaikea saa­da vas­taus­ta. Turve on kuitenkin koti­maista, jota täl­laisen ener­giakri­isin aikana saadaan Suomes­ta. Muuten hyvää tutkimus­ta kivi­hi­ilestä ja turpeesta on tehnyt ruot­salainen IVL tutkimus­laitos. Lop­putu­lok­seen vaikut­taa olen­nais­es­ti met­sitetäänkö tuotan­toalue lopuk­si. Sinän­sä turpeen ja puun ver­tailuis­sa on suur­in­pi­irtein ok. Puus­ta tosi­aan jää yleen­sä juuret suurelta osin hiili­varas­tok­si maan alle. Myös karike pitäisi huomioi­da laskelmis­sa kuten­myös suon metaa­nipäästö­jen luonnontilassa.

    1. Koti­maisu­us on turpeen ain­oa hyvä puoli. Muut eivät sit­ten ole niin hyviä. Kivi­hi­iltä saa EU:n Itämeren rantaval­tioista kohtu­ulliseen hin­taan joten venäläine hiili on kor­vat­tavis­sa helposti.

  5. Otta­mat­ta kan­taa kysymyk­seen uusi­u­tu­via vai ei pari kom­ment­tia liit­tyen puun polttoon:
    Ensik­si puu­ta ei kas­vate­ta Suomes­sa polt­tamista varten, vaan läh­es kaik­ki puu on ollut teol­lisu­us­pu­un sivu­vir­to­ja (jätet­tä tai tähdet­tä). Tehtail­la se on kuor­ta, purua sel­l­ute­htaiden jätelien­tä (lig­ni­iniä). Met­sässä oksia, kan­to­ja (joiden käyt­tö on vähäistä) ja sel­l­aista karkeam­paa mikä ei kel­paa edes sel­l­u­un. Sitä mukaa kun näille löy­tyy ener­giaa suurem­man lisäar­von tuot­tavaa käyt­töä riit­tävässä mit­takaavas­sa käyt­tö vähenee/loppuu
    Toisek­si: Tuor­eil­la kiven­näis­mail­la “par­tur­oidun” met­sän paikalla 0n 50–60 vuo­den kulut­tua yhtä järeä vil­jel­ty kuusikko, jos­sa on seka­pu­u­na koivua ja män­tyä. Koivikko kehit­tyy reheväl­lä kasvu­paikalla nopeam­min n. 40 vuodessa.
    Jos kat­so­taan asi­aa puh­taasti hiil­i­talouden näkökul­mas­ta, kan­nat­taa puu kas­vat­taa tehokkaasti ja lait­taa vesi­varas­toon, jos­sa se on parem­mas­sa tal­lessa kuin met­sässä. Met­sä on huono hiili­varas­to. Täyn­nä ole­va varas­ton net­tonielu on nolla.

    1. Heik­ki Smolan­der: “Met­sässä […] kantoja”

      En kyl­lä tunne met­sän­hoitoa tai ekolo­giaa, mut­ta jotenkin tun­tu­isi kyl­lä parem­mal­ta jät­tää kan­not maas­toon lahoa­maan kaiken maail­man ötököi­den ilok­si kuin repiä ne ylös jät­täen maas­ton täy­teen rumia kuoppia.

      1. Käytän­nössä vain kuusen kan­to­ja nos­te­taan, ja osa jätetään niistäkin tarkoituk­sel­la koskematta.

        Kan­non ener­giakäyt­tö on yksi vas­taus turpeen demonisoinnille.

        Maan­nouse­masieni eli juurikääpä on eteläisessä Suomes­sa kir­jan­paina­ja­toukan ohel­la mas­si­ivi­nen uhka kuusimet­sille. Kan­non nos­ton pitäisi pienen­tää tau­ti­painet­ta. Nähtäväk­si jää miten jatku­van kas­vatuk­sen met­sät selviävät juurikäävän kanssa.

      2. Kuusen kan­non sahaus­pin­taan kun tip­puu sienen itiöitä, ne pää­sevät siitä kuusen juuris­toon ja lev­iävät juurten kaut­ta alueen mui­hin kuusi­in. Mon­es­sa kuusikos­sa on useim­mis­sa puis­sa lahoa pari-kolme alin­ta metriä ja puut myös kaatu­vat sen takia helposti.

  6. Yksinker­tais­tet­tua tarkastelua. Läh­es poikkeuk­set­ta pääte­hakku­uiässä olev­as­ta met­sästä kaade­tu­ista puumäärän merkit­tävästä osas­ta tehdään pitkäkestoisia tuot­tei­ta (sahatavaraa, vane­r­ia jne). Niis­sä hiili jatkaa sitoumis­taan. Lisäk­si ne usein kor­vaa­vat suuripäästöisiä tuot­tei­ta joiden tuotan­nos­sa syn­tyy suuria päästöjä kuten terästä ja betonia.

    Niin­pä hyvin hoide­tut met­sät (jois­sa har­ven­nuk­set ja muut hoito­toimet suorite­taan) tuot­ta­vat tuotan­tokoneis­tona pitkäkestoista hiili­varas­toa peri­aat­teessa ikuis­es­ti kun­han met­sät uud­is­te­taan pääte­hakku­un jäl­keen (Suomes­sa uud­is­te­taan aina, monis­sa muis­sa mais­sa ei). Näi­den pitkäkestois­t­en tuot­tei­den sivu­tuot­teina met­sät tuot­ta­vat kuitupu­u­ta sel­l­un raa­ka-aineek­si ja eri­laisia poltet­tavia jakei­ta (purua, kuor­ta jne). Eli jos halu­amme käyt­tää puu­ta rak­en­tamises­sa niin päädymme väistämät­tä tuot­ta­maan kuitupu­u­ta ja poltet­tavaa puuaines­ta. Kukaan ei tietääk­seni kas­va­ta met­siä ener­giakäyt­töön eikä ole näköpi­iris­sä että siitä taloudel­lis­es­ti tulisi mitenkään kannattavaa. 

    Toise­na kom­ment­ti­na tarkastelus­sa pitää olla raha mukana. Ener­gialäh­teen koti­maisu­udel­la on suuri merk­i­tys kansan­taloudellemme. Todel­la type­r­ää on polt­taa tuon­ti­hi­iltä kuten Helsin­ki edelleen laa­jasti tekee. Ja tätä helsinkiläisenä häpeän (en käytä kaukoläm­pöä enkä Helenin sähköä). Turpeen ja puunkas­vatuk­sen sivu­tuot­tei­den polt­tamises­sa raa­ka-aineen myyn­ti­hin­ta tuloutuu koti­maisille myyjille jää­den hyödyt­tämään kansan­talout­tamme kas­vat­taen eri­tyis­es­ti vero­tu­lo­ja, joil­la sit­ten voidaan rahoit­taa eri­laisia ilmas­to­toimia. Suomes­ta Puolan hiil­imyyjille lai­vatut rahakasat eivät hyödytä kuin puo­lalaisia, tai ketkä hiilikai­vok­set siel­lä omis­ta­vatkaan. Ja kaik­ki lienevät jo tajun­neet mil­lä Putin rahoit­taa sota­toimen­sa ja kaverei­den­sa veroparatiisiomaisuudet.

    Ja oliko kuitenkin niin, että Suomen suot sito­vat hiiltä paljon enem­män kuin mitä sitä polt­ta­mal­la vapautetaan? 

    Mis­tä Suomes­sa riit­tää säätövoimaa kun ei tuule eikä paista? Vetyte­knolo­gia ei tule ole­maan taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­va vas­taus tuulisähkön varas­toimiseen. Mil­loin aurinko- ja tuulivoimaloiden rak­en­ta­jille asete­taan pakko rak­en­taa samal­la vas­taa­va määrä säätövoimaa tuulet­tomien ja pakkaspäivien var­alle? Nythän tuulipuis­tot ovat sijoit­ta­jien omis­tuk­ses­sa ja korkean sähkön­hin­nan ollessa nyt tot­ta suuret voitot val­u­vat pääosin ulko­maisille sijoit­ta­jille eikä niil­lä raken­neta säätövoimaa. Poltet­ta­va puuaines, turve ja ehkä tule­vaisu­udessa jotkin nopeakasvuiset ener­giakasvit sopi­vat koti­maisi­na säätövoiman energialähteiksi.

    1. Toden­näköis­es­ti nopeakasvuisen koivun kas­va­tus rehevil­lä mail­la polt­top­uuk­si pilkkeinä käytet­täväk­si on ihan kan­nat­tavaa ja järkevää liike­toim­intaa. Hom­ma voidaan tehdä jatku­vana kas­vatuk­sen nap­paa­mal­la 15–20 sent­tiset puut pois. Kyse olisi tehokkaas­ta puu­pel­losta, jos­sa ajourat on mietit­ty tehokas­ta puiden kor­ju­u­ta varten.

      1. Jatku­va kas­va­tus ei ole mah­dol­lista koivikos­sa. Ei nouse koivun tai­mi ison met­sän varjosta.

        Män­nyn taimet­tumi­nen jatku­vas­sa kas­vatuk­ses­sa onnis­tuu jos puus­to on hyvin har­vaa. Vähärav­in­teisil­la soil­la ja kuiv­im­mil­la kankail­la näin voi olla, muual­la jatku­va kas­va­tus johtaa kuu­si­val­taisu­u­den lisään­tymiseen. Kuusi jo muutenkin val­taa Suomen hirvi vaaran vuoksi.

      2. Met­sien muut­ta­mi­nen kuusipel­loik­si on silkkaa type­r­yyt­tä, kos­ka kun tal­vet läm­penevät, eri­laiset kuu­sia uhkaa­vat ötökät selviävät tal­ven yli, ja niitä vas­taan kuusemme ovat suojattomia.

      3. “Met­sien muut­ta­mi­nen kuusipel­loik­si on silkkaa typeryyttä,”

        Niin kauan kun met­sästäjät saa­vat päät­tää itse miten suur­ta hirvikar­jaa he halu­a­vat kas­vat­taa tois­t­en met­sis­sä, kuusen osu­us kas­vaa met­sis­sä. Kuusen­latvo­ja hirvi ei syö.

        Muotipuhe jatku­vas­ta kas­vatuk­ses­ta voi johtaa type­r­ään lakipäätök­seen avo­hakkuukiel­losta. Suomen olo­suhteis­sa ja täkäläisil­lä puu­la­jeil­la kuusi on voit­ta­ja jatku­vapeit­teisen met­sänkas­vatuk­sen valo-olosuhteissa.

    2. Tuulivoima on koti­maista sekin. Sitä mah­tuu Suomeen moninker­tainen määrä ennen kuin täy­tyy rak­en­taa sitä varten säätövoimaa, kos­ka sitä on jo. Turpeen polt­to taas pilaa ilmas­ton ja ekosys­teemit. Sitä ei nyt mil­lään saa­da kan­nat­tavak­si päästöoikeuk­sien takia, joten sen perään on turha haikailla.

      1. Ker­rotko mis­sä päin Suomea tuulimyl­lyjä valmis­ta­vat tehtaat sijait­se­vat? Ei löy­dy yhtään ja ovat tuon­ti­tavaraa tyystin.

        Päästökaup­pa on onneton vir­i­tys kun hiil­i­t­ulle­ja ei saa­da voimaan. Päästö“kauppa” toimii joten kuten vain kos­ka teol­lisu­udelle ym. jae­taan hir­muinen määrä ilmaisia päästöoikeuk­sia joka vuosi. Eli val­taosas­taan päästöjä teol­lisu­us ei mak­sa mitään ja joillekin ne ovat aika ajoin vain hyvä kon­sti rahas­taa jär­jestelmästä oikeuk­sia myymällä.

        Ojit­ta­mat­tomien soiden metaa­nipäästöt huomioiden turpeen polt­ta­mi­nen on päästöiltään parem­pi vai­h­toe­hto kuin hiilen polt­ta­mi­nen. Ja lisäk­si raha jää kotimaahan.

    3. Syy mik­si tuulivoimaloiden tur­bi­init ja myös aurinkopa­neel­it ovat tuon­ti­tavaraa johtuu siitä että Kiina valmis­taa läh­es koko maail­man tuulivoimala tur­bi­i­ni ja aurinkopa­neeli kap­a­siteetistä pääasi­as­sa val­tion tuil­la. Muiden maid­en tuotan­to ei pysty kil­paile­maan hin­nal­la ja tuotan­to kapasiteetillä.

      1. Kyl­läpä tästä foo­ru­mista on tul­lut asiantun­tem­aton. Ei tuulivoimaloiden torne­ja mis­tään Kiinas­ta tuo­da. Niihin menee SSAB:n terästä. Siip­iäkään ei voi tehdä mis­sään halpatuotantona.

      2. Tuulivoimaloiden vaihteistoja(kallis osa) tekee mm. Moven­tas Suomes­sa. Ja aurinkopa­neelei­ta tekee mm. jokin tehdas Salos­sa. Pietarsaa­res­sa tehdään lapo­ja. Toki niihinkin var­maan jotakin osakom­po­nent­te­ja tulee var­maan Kiinas­takin. Nor­maalia kan­sain­välistä kauppaa.

  7. Pitää myös muis­taa asian hyvät puolet.

    San­o­taan, että opti­maa­li­nen pitoisu­us kasvi­huoneessa olisi n. 1 promille hiilid­iok­sidia. Suurem­matkaan määrät eivät heti ole vahin­gol­lisia. Ehkä jopa lasituk­ses­ta voisi säästää? Ainakin polt­toaineista tulee siis säästöä.

  8. Jos ei turve käy , niin mil­lä Suomen ene­giava­je pitäisi paika­ta pitem­mäl­lä tähtäimel­lä. Sak­sa imuroi kyl­lä Nor­jan ja Ruotsin yli­jäämän, ei tai­da meille riit­tää. Eikös tuulen rajoituk­set ole selvät vihreillekin. Onkos ydin­voimalle vaihtoehtoja.
    Oma suosikki­ni on väen vähen­tämi­nen ja lentomatkailun rajoit­ta­mi­nen jopa urheilujoukkueilta.
    Kiel­letään autot ja ilmainen potku­lau­ta kaikille.

    1. Olk­ilu­o­to 3 alkaa tuot­ta­maan sähköä syysku­us­sa joten se tulee huo­mat­ta­van helpo­tuk­sen tuo­hon enegiavajeeseen.

      1. Sen tuotan­to on jo syö­ty etukä­teen. Pitäisi olla toinen saman­lainen yksikkö tuloil­laan, jos sähkön kulu­tuk­sen kasvu­un ja saatavu­u­teen halu­taan vastata.

    2. CHP-voimalat kivi­hi­ilel­lä ran­nikol­la pitäisi ehdot­tomasti säi­lyt­tää. Perus­teenä polt­toaineen saatavu­us, hin­ta ja logis­ti­ik­ka sekä tehokku­us ener­gialäh­teenä. Asu­tuskeskusten läm­mön­tarve ajoit­tuu samaan aikaan sähkön­tarpeen kanssa. Stadin päätös sulkea Hanasaari ja muun­taa Salmisaari johonkin muuhun on virheellinen.

    3. Ydin­voima näyt­tää ole­van jär­jet­tömän kallista. OL3 ja Han­hikivi ovat jo mak­sa­neet 11 mil­jar­dia eivätkä ole tuot­ta­neet mitään. Samal­la hin­nal­la olisi jo tuotet­tu moninker­tais­es­ti Suomen vuosit­tainen sähkömäärä tuulel­la ja sähkölaskut olisi pieniä. Sak­sas­sa, joka on vain vähän Suomea suurem­pi tuote­taan tuulel­la saman ver­ran sähköä kuin Suomes­sa kulute­taan vuositasolla.

      1. Ydin­voiman kalleus johtuu aika suurelta osin siihen kohdis­tu­vista kohtu­ut­tomista tur­vamääräyk­sistä jot­ka eivät käy yhteen tämän ilmas­tokatas­trofin kanssa. On myös kokon­aisia poli­it­tisia liikkeitä jot­ka yrit­tävät joka välis­sä vaikeut­taa ydin­voiman käyt­töönot­toa kaikin mah­dol­lisin tavoin.

        Sak­sas­sa on laitet­tu jo tuhan­sia mil­jarde­ja uusi­tu­vaan, seu­rauk­se­na ener­gia on kallista ja päästöt suuria. Luulisi jo pahim­man luokan pro­pa­gan­dis­tin uno­hta­van Sak­san jonk­in­moi­se­na esimerkkinä. Tietysti voi olla että ei väl­itä tai ei oikeasti tunne koko asiaa.

      2. Jus­si: “OL3 ja Han­hikivi ovat jo mak­sa­neet 11 mil­jar­dia eivätkä ole tuot­ta­neet mitään.”

        OL3 on kyl­läkin jo tuot­tanut sähköä ja syöt­tänyt sitä verkkoon, vaikkakin kyse on ollut vielä koekäytöstä.

  9. Nyt on Osmo sor­tunut pop­ulis­mi­in metsäasioissa.
    Ei met­sien hiilen­si­d­on­taa saa analysoi­da metsikkötasolla.
    Vai pitäisikö esim kier­toa­jan piden­tämi­nen kieltää kokon­aan. Met­sikkö­ta­son lasken­nas­sa kier­toa­jan piden­tämi­nen on oikea ilmastopahis.
    Met­siä pitää analysoi­da met­sälö­ta­sol­la. Yksi syy on, että met­sä­talous­su­un­nitel­mat tehdää met­sälö­ta­sol­la. Tuos­sa suun­nitel­mas­sa hah­mote­taan tule­va met­sälön käsit­te­ly. Siinä ratkaistaan mm hiilen tule­va sidonta.
    Met­sälö­ta­sol­la talous­met­sää voidaan ja pitääkin hoitaa siten, että vuosit­tainen hiilen sidon­ta mak­si­moituu. Tämä tarkoit­taa, että met­sän ikä­jakau­ma pitää saa­da opti­maalisek­si. Tätä opti­maal­ista ikä­jakau­maa vas­taa tiet­ty puusto/ha. Jos tätä puus­tomäärää yrit­tää lisätä (nielu­vaa­timus) niin vuosikasvu met­sälössä pienenee.
    Tämän mak­si­maalisen vuosikasvun ja sitä vas­taa­van puusto/ha ylläpi­to vaatii, että vuosit­tain hakataan koko (netto)vuosikasvu. Se mihin puu käytetään on tois­ar­voinen asia, kos­ka se puumäärä on pois­tet­ta­va met­sästä joka tapauk­ses­sa. Ilmas­ton kannal­ta on tietysti hyvä, jos käytetään kor­vaa­maan fos­si­il­isia (esim polt­to) kuin että käytetään vessapaperiksi.

    Min­ul­la on muuten met­sä­talous­su­un­nitel­ma vuodelta 1989 (van­ha met­säla­ki voimas­sa). Siinä ilmoite­taan, että min­un met­sieni mak­si­maa­li­nen puu­varas­to on 14o m3/ha, vuosikasvu 6 m³/ha/vuosi. Lisäk­si ilmoite­taan, että suosi­tus on haka­ta koko vuosikasvu ainakin seu­raa­vat 10 vuotta.

  10. Yksi argu­ment­ti jota ei oikein ymmär­retä on se, että uusi­u­tu­vat kor­vaa­vat fos­si­il­isia polt­toainei­ta. Eli jos käytetään puu­ta se tarkoit­taa, että fos­si­il­isia ei käytetä. Ja ylipäätään ei ymmär­retä, hiilin­ielun ja hiili­varas­ton eroa.

    Karkeasti lask­ien. Olete­taan, että sadas­sa vuodessa tarvi­taan 100 ton­nia hiiltä ja met­sän uud­is­tu­miseen menee 100 vuot­ta*. Jos käytet­tään fos­si­il­isia, niin 100 ton­nia hiiltä ilmestyy ilmake­hään eikä se pois­tu. Jos tarvit­ta­va hiili ote­taan met­sän hiili­varas­tos­ta, niin 100 vuo­den päästä met­sän hiili­varas­to on taas täysi ja ollaan lähtöti­lanteessa ilman, että ilmake­hään olisi jäänyt yhtään ylimääräistä hiiltä.

    *Oikeas­t­aan 20–50v. met­sä toimii tehokkaim­pana hiilin­ielu­na. Toisaal­ta taas met­sän van­hetes­sa sen kyky ottaa hiiltä ilmake­hästä sat­ur­oituu ja met­sä muut­tuu ajan myötä päästölähteeksi.

  11. Olet oike­as­sa siinä, että puu on uusi­u­tu­va, mut­ta turve ei.
    San­ot: “Tuo läh­es sata vuot­ta on aika pitkä aika.”

    Inhimil­lis­es­ti kat­soen se on pitkä aika, mut­ta pros­es­seis­sa joista puhumme se ei ole edes merk­it­sevä. Olen lueskel­lut viime vuon­na ilmestynyt­tä kir­jaa “The physics of limate Change”, jon­ka on kir­joit­tanut maal­manku­u­lu fyysikko Lawrence M. Krauss . Sen sivul­la 37 on “veret seisauttava ”
    pelk­istet­ty kaavio hiilen kier­rosta globaalisti.
    Se ker­too, että ihmiskun­ta nos­taa 10 giga­ton­nia fos­si­ilista hiiltä lisää ilmake­hä-maa-meri-kier­toon, jos­ta sil­lä ei ole palu­u­ta takaisin. Tämä on se globaali ongel­ma! Pysyväis­es­ti tästä kier­rosta pois­tuu hiiltä lähin­nä rapau­tu­misen kaut­ta kar­bonaat­teina ja sit­ten hapet­tomaan tilaan joutu­vien orgaanis­ten ainesten mukana (suot).
    Met­si­in jäävän orgaanisen ainek­sen määrä soi­hin ver­rat­tuna on kovin vähäistä. Sen voi jokainen käy­dä tarkas­ta­masa otta­mal­la lapi­on käteen ja kaiva­mal­la kan­gas­met­sään kuopan. Hiekkak­er­ros tulee äkkiä vas­taan. Humus­ta sen päälle on ker­tynyt jääkau­den jäl­keen pieni ker­ros, ja hiiltä se sisältää kovin vähän. Jonkin ver­ran lig­ni­ini­jäämiä ja met­sä­palo­jen jäljiltä hiiltä, mut­ta kun sitä ver­taa kym­me­nien metrien turvek­er­tymi­in sois­sa, niin ero tulee ymmär­ret­täväk­si. Turve on fos­si­ilista , puu ei. Ja ongel­ma on tuo fos­si­ili hiili.
    Näi­den pros­essien aikavakiot ovat tuhan­sis­sa vuo­sis­sa. Jos yritämme säädel­lä niitä muu­tamien vuosien kulues­sa on se vain silmän­lumet­ta. Ain­oa todel­la vaikut­ta­va asia on sulkea fos­si­il­i­hi­ilisen hiilen polt­to. Hiilin­ielut toimi­vat vain niin kauan kuin pystymme lisäämään bio­mas­san määrää (tai vähen­tää poistumaa),mutta luon­to aset­taa moi­selle touhulle ankarat rajat.
    Tietenkin hiilin­ielu­ja kan­nat­taa lisätä. Ne toimi­vat kuin auton tur­vatyynyt — pienen­tävät vahinko­ja tör­mäyk­sessä. Mut­ta jar­rut­ta­mi­nen , eli fos­si­ilien polton vähen­tämi­nen on tehtävä mak­si­maalis­es­ti. Puu ei ole fos­si­ilista. Kuun­nelka­a­pa vaik­ka Taalasta!

    1. Hiilin­ielut ovat vähän sem­moista pelleilyä. Ei ole mitään ikimet­sää joka tästä päivästä ikuisu­u­teen sitoo hiilen. Fos­si­ili­nen hiili ja öljy, mitä maas­ta kaivamme ei ole syn­tynyt siitä että täl­lainen nykypäivän ikimet­sän annetaan olla.

      Ain­oa oikea keino pois­taa hiiltä kier­rosta on hau­da­ta orgaanista (=hiilip­i­toista mate­ri­aa) meren­po­h­jaan tai yleisem­min maan alle hapet­tomi­in olo­suhteisi­in. Nuo nyky­muo­toiset hiilin­ielu­viritelmät ovat enem­män sel­l­ainen hätä­jar­ru. Esimerkik­si täysikasvuisen puun jalost­a­mi­nen kestäviksi ja pitkäikäisik­si puu­tuot­teik­si on paljon parem­pi hiilin­ielu kun ikimet­säviritelmät. Mut­ta tämä on taas näitä asioi­ta mis­sä pop­ulis­tivihreil­lä menee puurot ja vel­lit sekaisin, ihan vas­taavaa per­seilyä on nähty vihrei­den ydin­voimakan­to­jen kanssa.

      Hiilin­ielu­jen määrän voimakas kas­vat­ta­mi­nen met­sit­tämisel­lä olisi taas ihan toimi­va ratkaisu, mut­ta tätä ei kukaan tosis­saan ehdo­ta, pait­si tietysti Suomelle. Huo­matkaa etteivät nykyiset hiilin­ielu­viritelmät esitä Sak­san tai Ran­skan met­sit­tämistä Suomen tasolle, vaan pyrkivät pikem­minkin suo­jele­maan nyky­isin ole­mas­saole­via hiilin­ielu­ja. Eli oikeasti hyviä ja toimivia ratkaisu­ja ei ote­ta käyt­töön (met­sit­tämi­nen ja täysikasvuisen puun jalostus + ydin­voima), sen sijaan meille tar­joil­laan kaiken maail­man tekno­hömp­pää siitä kuin­ka hiilen tal­teenot­totekni­ikat (kallista ja käytän­nössä käyt­tökelvo­ton­ta), sähköau­tot (valmis­t­a­mi­nen aiheut­taa päästöjä ja laa­jasti käytössä ole­vat henkilöau­tot ovat suo­ras­sa ris­tiri­idas­sa met­si­tyk­sen vaa­ti­man tiivim­män yhteiskun­tarak­en­teen kanssa) ja vihreä vety pelas­ta­vat meidät.

      Oikeasti poli­itikot myyvät meille vain vihreää tule­vaisu­ut­ta nykypäivän ja men­neisyy­den elin­ta­sol­la ja ‑tot­tumuk­sil­la, mut­ta nämä ovat valei­ta ja oikeasti tehokkai­ta toimia suo­ranais­es­ti väl­tel­lään. Län­si­mais­sa kun ei ymmär­retä mitään muu­ta kuin rahaa ja taloutta.

  12. Kyse on ter­min määrit­telemis­es­tä. Asioista keskustelemiselle ei ole hyväk­si, jos eri tahot määrit­televät saman ter­min eri tavoin. 

    Wikipedi­an mukaan: “Uusi­u­tu­vat luon­non­va­rat ovat mitä tahansa luon­non­va­ro­ja, joiden voidaan kat­soa uusi­u­tu­van […] Uusi­u­tu­vista luon­non­va­roista voi kuitenkin tul­la uusi­u­tu­mat­to­mia, jos niiden varas­to­ja kulute­taan nopeam­min kuin ne uusiutuvat.” 

    Siis­pä luon­non­va­ra on uusi­u­tu­va alueel­la A, jos sitä kulute­taan hitaam­min kuin se uusi­u­tuu alueel­la A. Esimerkke­jä: Suomes­sa turve on uusi­u­tu­va luon­non­va­ra. Nor­jas­sa öljy ei ole uusiutuva.

    1. Sopi­vasti määrit­telemäl­lä on help­po kikkail­la itse asial­la. Wikipedia on mainio alu­a­ta täl­laoselle. mutta…
      Hakatun met­sän TILALLE kavaa aikanaan uusi met­sä, eli se on aidosti uusiutuva.
      Polte­tun turpeen tilalle ei kas­va uut­ta turvet­ta . Jos sitä ei olisi poltet­tu sen hiili lep­äisi siel­lä ‚jos nyt ei ehkä maail­man tap­pi­in, niin ainakin seu­raavaan jääkau­teen asti.

    2. Turvesoista tehdään met­sää, kun ne on poltet­tu. Niin­pä niistä ei enää koskaan tule turvesoi­ta eli ne eivät uusi­udu mil­lään ajanjaksolla.

      1. Kun puhutaan luon­non­va­roista, uusi­u­tu­vu­udel­la viitataan samaan kuin kestäväl­lä käytöl­lä: luon­non­va­ra on uusi­u­tu­va, kun sitä ei käytetä nopeam­min kuin sitä syn­tyy lisää. 

        Uusi­u­tu­vu­ut­ta ja kestävää käyt­töä voidaan tarkastel­la myös rajat­tuna koko uni­ver­sum­ia pienem­mälle alueelle, kuten maa­pal­lolle, Suomeen tai met­sän tietylle neliömetrille, siten kuin on tarkoituk­sen­mukaista. Esimerkik­si, kun kaataa puun, samalle neliömetrille ei vält­tämät­tä kas­va uut­ta puu­ta ikinä, tai ainakaan mon­een sataan vuoteen. 

        On harmilli­nen, joskin ymmär­ret­tävä, virhe käyt­tää ter­miä “uusi­u­tu­va”, kun viitataan ener­gialäh­teeseen, jon­ka hyö­dyn­tämi­nen ei lisää hiilid­iok­sidia ilmake­hään (pitkäl­lä aikavälil­lä tarkastel­tuna). Virheestä joutuen joudumme muun muas­sa kiis­toi­hin siitä, onko ydin­voima uusi­u­tu­vaa – eihän se ole, kos­ka sen polt­toainet­ta käytetään nopeam­min kuin sitä syn­tyy lisää.

  13. Vaik­ka turve on “uusi­u­tu­vaa”, kun sitä kulute­taan hitaam­min kuin sitä syn­tyy lisää, sen polt­ta­mi­nen tuot­taa hiilid­iok­sidipäästöjä. Päästökaup­pa voisi hillitä polt­tamista. Jär­jestelmältä puut­tuu kuitenkin legit­imi­teet­ti, kos­ka se ei hyvitä nieluista. Jär­jestelmän pitäisi mak­saa nielun omis­ta­jalle vas­taavien päästö­jen hin­nan verran.

  14. Käsit­tääk­seni aina turvesu­os­ta tehdään polton jäl­keen met­sää, joten on aivan väärin sanoa, että se suo uusiutuisi.

    1. Tuo uusi­u­tu­va aika turve suolle on tuhan­sien vuosia joten eipä ole kovinkaan lyhyt aika odot­taa kos­ka sitä voi uudelleen hyö­dyn­tää. Kos­ka ihmiskun­nal­la kestää mon­ta sukupolvea jot­ta se näk­isi mitä tapah­tuu tuhan­sien vuosien päästä.

      1. Soi­ta kuten met­sääkin pitää tarkastel­la kokon­aisuute­na, pooli­na. Ei puukaan kas­va samaan paikkaan. Kos­ka ajan hiiltä sitoutuu suo­hon, arvi­ol­ta 4–5 milj co2 tn vuodessa. Toisaal­ta suot ovat myös metaani lähde, ei kuitenkaan kui­v­atut turvetuotantoalueet.
        Muuten IPCC on määritel­lyt turpeen välimuodok­si fos­si­ilisen ja uusi­u­tu­van välil­lä ei fos­si­ilisek­si kuten Suomes­sa. EUn päästökaup­paan tämä ei tietysti vaikuta.

      2. Ei met­sää kat­so­ta kokon­aisuute­na koko Suomen tasol­la. Järkevää on tarkastel­la sitä aluet­ta, joka on käytön kohteena. Jos met­sää kaade­taan hehtaari, tarkastel­laan, miten se hehtaari toimii seu­raavien sadan vuo­den aikana. Sama suolle. Mik­si pitäisi ottaa huomioon joku suo toisel­la puolel­la Suomea, jos­ta ei ikinä edes voi­da turvet­ta nos­taa. Suomen ener­giaturvesoi­ta alet­ti­in hyö­dyn­tää 70-luvul­la ja nyt jo niistä on 15% poltet­tu. Muu­ta­ma pros­ent­ti soista kel­paa energiaturvekäyttöön.

      3. Jus­si kir­joit­ti: “Mik­si pitäisi ottaa huomioon joku suo toisel­la puolel­la Suomea, jos­ta ei ikinä edes voi­da turvet­ta nostaa.”

        Pitäisi ottaa huomioon, jos tarkastel­laan sitä, käytetäänkö Suomes­sa turvet­ta nopeam­min kuin sitä syn­tyy lisää. Täl­lä on merk­i­tys­tä, kun laskemme, onko “turve­talous” Suomes­sa kokon­aisu­udessaan kestävää luon­non­va­ro­jen käyt­töä ja onko se itsessään kasvi­huonekaa­su­jen päästölähde vai nielu.

      4. Noinkin voi tietysti laskea, mut­ta se ei vas­taa kysymyk­seen, pahen­taako turpeen polt­to ilmas­ton muu­tos­ta ja kuten avauk­ses­sa esitin, kyl­lä pahen­taa. Mut­ta jos otat huomioon joidenkin soiden nielun, sin­un pitää ottaa huomioon myös ojitet­tu­jen soiden ja turve­pel­to­jen lahoamis­es­ta aiheutu­vat päästöt. On eäselvää, ovatko suot nielu liankaan, ku lahoami­nen ote­taan huomioon.

    2. Nykyään on alet­tu maise­moimaan turvesoi­ta sois­ta­mal­la ne uudelleen. Tämä on turpeen­tuot­ta­jan kannal­ta lyhyel­lä tähtäimel­lä halvem­paa kuin sul­je­tun turvesuon lisäo­jit­ta­mi­nen ja uud­is­t­a­mi­nen huono­tuot­toisek­si met­säk­si. Suokasvil­lisu­us palaa yllät­tävän nopeasti ja turpeen tuot­to alkaa uudelleen.

      Olisikin ehkä aihet­ta kysyä, pitäisikö Lapin vajaatuot­tois­t­en turvemet­sien sois­tamista tukea: avo­hakataan met­sä, pis­tetään ojat umpeen ja annetaan sen hil­jak­seen sois­tua, jol­loin suon kasvi­huonepäästö lakkaa.

  15. “Lyhyesti: turve las­ke­taan uusi­u­tu­mat­tomak­si, kos­ka sen polt­to lisää hiilid­iok­sidia ilmake­hässä pysyvästi kun taas puun polt­to vain alle sadak­si vuodeksi.”

    Onko turpeen polton tuot­ta­ma hiilid­iok­si­di eri­ty­istä kun se lisää hiilid­iok­sidin määrää pysyvästi?
    Pystyvätkö kasvit kas­vaes­saan erot­tele­maan turpeen polton ja puun polton tuot­ta­man hiilidioksidin?

  16. Kesä­paikkamme on Savon­lin­nas­sa entisessä Säämingis­sä Haukive­den ran­nal­la. Pariskun­ta, jol­ta van­hem­mat osti­vat ranta­ton­tin 60-luvun alus­sa, eli läh­es luon­taistaloudessa. Pienel­lä suomen­hevosel­la tehti­in pel­to­työt ja kar­ja, 3–4 lyp­sävää, laidun­si ikimet­sässä. Kun heistä aika jät­ti 80-luvun alus­sa, per­in­tö tuli per­il­lis­ten puuttues­sa ensin val­ti­olle ja sit­ten met­sät ostet­ti­in naa­puri­in. Met­sä on nyt pääte­hakat­tu ja sit­tem­min harvennettu/osittain kokon­aisu­ud­is­tet­tu. Alkuaikoina met­sä oli kauhea, aurat­tu ja kuu­si­val­tainen, mut­ta nykyään sekamet­sää, ja sil­lä on jälleen virk­istys- ja luon­toar­vo­jakin. Sen ikimet­sälu­onne on menetet­ty. Jos­sain vai­heessa sitä taas hakataan enem­män. Meille jäi omaan tont­ti­in tuo­ta ikimet­sää vajaa hehtaari ja se on oma luon­non­suo­jelu­alueemme. Sitä en maal­likkona osaa sanoa, kumpi on parem­pi hiilinielu.

    1. Talous­met­sä lie­nee tehokkaampi hiilin­ielu. Met­sästä pois­tet­tua puu­ta ei pidä laskea met­sän hiilipäästök­si, kos­ka hiilid­iok­sidia ei juurikaan vapaudu puu­ta kaadet­taes­sa ja pois vietäessä (jos uno­hde­taan kan­to­jen ja maaperän mah­dolli­nen päästöjä lisäävä käsit­te­ly). Hiilid­iok­si­di vapau­tuu vas­ta myöhem­min, esim. vas­ta Kiinas­sa pehmopa­perin käytön jäl­keen, jol­loin päästö olisi las­ket­ta­va Kiinalle, ei sille metsälle.

      Ikimet­säl­lä on silti mui­ta arvoja.

      1. “jos uno­hde­taan kan­to­jen ja maaperän mah­dolli­nen päästöjä lisäävä käsittely”

        Mut­ta mik­si uno­hdet­taisi­in? Van­hois­sa met­sis­sä juuri maaperä voi edelleen olla hiilin­ielu, vaik­ka puus­ton nielu on jo lähel­lä nol­laa. Hakkuis­sa, varsinkin avo­hakkuis­sa, maaperästä vapau­tuu merkit­tävä määrä hiiltä, mikä voi jatkua usei­ta vuosia hakkuiden jälkeen.

        Maan hiili­varas­to­jen muu­tos ja nielut / läh­teet ovat huo­mat­tavasti vaikeampia mita­ta kuin puus­ton, joten usein ne vain jätetään laskelmista pois. Ei pitäisi. Jopa kiven­näis­mail­la maan hiili­varas­tot ovat merkit­täviä, hiiltä on maaperässä enem­män kuin puustossa.

  17. Keven­netään nyt vähän! Kun seu­raa tätä keskustelua ei voi vält­tyä ajatuk­selta, että selvä asia halu­taan sotkea. Jos van­ha kun­non humoristi , met­sän­hoita­ja Veikko Huovi­nen, eläisi hän saat­taisi päivit­tää ”Havuk­ka-ahon ajat­teli­jan” tähän päivään istu­maan met­sään kan­non nokkaan ja pohti­maan jotenkin seuraavasti:

    ”On ihmiskun­ta sit­ten men­nyt sotke­maan luon­toa tosi pahasti. Hiiltä on työn­net­ty pari vuo­sisa­taa surut­ta ilma täy­teen, niin ettei sen saas­teen kanssa enää pär­jätä. No siiv­ota­han se täy­tyy, jot­ta elää voidaan, ja on tietenkin mei­dän suo­ma­lais­tenkin oma osu­utemme hoidet­ta­va. Tänne tuli Helsingistä pari lisen­si­aat­tia tutki­maan pitäisikö mei­dän pan­na ilman liika hiili met­sään vai sotkea suohon.
    On nuo oppi­neet niin vii­sai­ta, että yksinker­taisinkin asia muut­tuu ylivoimaisen monimutkaiseksesi.
    Jos min­ul­ta kysyt­täisi­in, niin sanoisi, että painukaa suolle! Ei tänne met­sään enem­pään­sä mah­du! Mihin sen hiilen tääl­lä panet, kun met­sä on jo täyn­nä. Paljonko her­rat luule­vat puus­ta jäävän jäl­jelle hiiltä, kun se on täysin lahon­nut. Perusk­oulus­sa min­ulle jo opetet­ti­in, että foto­syn­teesin syn­nyt­tämä orgaa­ni­nen yhdiste hajoaa mikro­bi­en toimes­ta, kun­han vain mikro­bit saa­vat vet­tä ja hap­pea. Tietysti läm­pöti­lan pitää olla plus­sal­la, mut­ta kyl­lä se yleen­sä tääl­lä kesäl­lä on. Ei siitä puus­ta paljon jää met­sässä mikrobeil­ta syömättä.
    Toista se on tuol­la suol­la. Siel­lä vesi kyl­lä estää sen hapen tulon, ja mikro­bit tuke­htu­vat. Anaer­o­biset sel­l­aiset mädät­tävät tietysti osan, joten osit­tain hiili sieltäkin palaa ilmaan, mut­ta huo­mat­ta­va osa jää suo­hon ja pysyy siellä.
    Minä noi­ta lisen­si­aat­te­ja neu­voin kaiva­maan kuopan tuo­hon kan­non vireen. Lahoa­van kun­tan alla oli sit­ten ohut ker­ros tiivistä humus­ta, jon­ka raken­net­ta eivät oikein osan­neet sanoa. Luu­len­pa, että on vähän samaa, mitä jää tuhkaa puu­ta poltet­taes­sa. On siel­lä var­maa hie­man hiiltäkin ainakin met­sä­palo­jen seu­rauk­se­na, ja mah­dol­lis­esi jotain muu­ta niin kovaa orgaanista, ettei mikrobin ham­mas pysty, mut­ta vähän sitä on, jos suo­hon vertaa.
    Se mitä siinä on , on ker­tynyt jääkau­den jäl­keen eli noin kymme­nen tuhan­nen vuo­den aikana. Hiiltä lie­nee muu­ta­man sentin ker­ros. Mut­ta kun neu­voin heitä kaiva­maan vas­taa­van kuopan viereiselle suolle, sut­tui­v­at. Ymmär­rän­hän minä. Kova urak­ka se olisi ollut. Samas­sa ajas­sa kun met­sän poh­jaan on ker­rtynyt muu­ta­man sentin ker­ros hiiltä on sitä suolle ker­tynyt metrikaupalla.
    Ja nuo lisen­si­aatit jak­sa­vat pohtia, kumpaan myl­lyyn tuo ilman saaste­hi­ili pitäisi piilot­taa, kun ei sil­lä saas­teel­la ole mitään reit­tiä takaisin sinne mis­tä se on tul­lut! Suo­han nielee sitä ainakin sata ker­taa nopeam­min pitkässä juok­sus­sa kuin met­sä. Että siinä mielessä asia on help­po ratkaista. Mut­ta tiedä hän­tä vaik­ka oli­si­vat ketun hän­tä kain­os­sa vain tekev­inään jotakin, kun eivät ole keksi­neet miten ongel­ma oikeasti ratkaista. Her­ro­jen metkut kyl­lä tiedetään!”

  18. Eilen 19.10 on nim­imerk­ki Jus­si ilmoit­tanut, että met­sää pitää tarkastel­la sil­lä alueel­la, mikä on käytön kohteena. Tieteel­lis­es­ti ilmais­tu­na met­sikkö­ta­sol­la. Niin näyt­tää myös ilmastopa­neeli tarkastel­e­van. Välil­lä kuitenkin tarkastel­e­vat asioi­ta koko Suomen tasol­la. Vai­h­ta­vat siis välil­lä alkuo­le­tuk­sia. Se ei ole tiedettä.
    Ote­taan esimerkik­si ilmastopa­neel­in suosit­tele­ma kier­toa­jan piden­nys. Ote­taan lisäkier­toa­jak­si 20 vuot­ta, johtuen, että tutk­i­jat sanovat, että avo­hakku­un jäl­keen alue muut­tuu nieluk­si vas­ta 20 vuot­ta hakku­us­ta. Meil­läpäin pyritään mak­si­moimaan met­sän vuosikasvu kier­toa­jan läpi. Minä tiedän met­sä­su­un­nitelmista 6 m³/ha/vuosi kasvun tietoja.
    Jos tarkastel­laan puun tuotan­toa heti hakat­ul­la alueel­la ja 20 vuot­ta myöhem­min hakat­ul­la niin saadaan että lisäkier­toa­jan met­sä on kas­vanut 120 m³/ha. 40 vuo­den kohdal­la sen hiil­i­tase on nollil­la mut­ta het­i­haka­tus­sa met­sässä on puu­ta jo 200 m³/ha. 40 vuodessa het­i­hakat­tu met­sä on siis tuot­tanut puu­ta 80 m³/ha enem­män. Tekee 2 m³/ha/vuosi enem­män. Vas­taa co2 sidon­tana 2 tn co2/ha/ vuosi enemmän.
    Pitääkö mei­dän tosi­aan alkaa tutki­maan met­sän kasvua metsikkötasolla?
    Huo­maut­taisin, että met­sälö­ta­son tarkastelus­sa kier­toa­jan piden­tämi­nen tuo ilmastohyötyä.

  19. Suot tuot­ta­vat myös metaa­nia, joka 20 v aika­jän­teel­lä 60 krt hiilid­iok­sidia pahempi kasvi­huonekaa­su. Toki puoli­in­tu­mi­sai­ka noin 12 vuot­ta, mut­ta se on tässä ker­toimes­sa mukana. Jos suon turpeen polton tuot­ta­ma hiilid­iok­si­di las­ke­taan päästök­si (aivan oikein), niin eikä pitäisi laskea myös saman alueen metaa­nipäästön vähen­e­m­i­nen miinukseksi ?

    Soiden tuot­ta­man metaanin vuok­si monien soiden ennal­lis­t­a­mi­nen ei ole ilmas­ton kannal­ta hyödyl­listä, vaik­ka SLL sitä suositteleekin. 

    Mik­si muuten Nor­jan tuot­ta­man öljyn hiilid­iok­si­di las­ke­taan päästök­si käyt­tö­maas­sa, mut­ta Suomen met­sien hakku­ut heti välit­tömäk­si päästök­si ? Tästä kyl­lä vähen­netään pitkäikäiset puu­tuot­teet, joiden elin­iäk­si las­ke­taan muis­taak­seni 37 vuot­ta (jol­loin ne lisätään päästönä taas).

    1. Tilas­toi­jat laske­vat päästöjä sen mukaan, mitä on poli­it­tis­es­ti sovit­tu eli kan­sain­välis­es­ti sanel­tu. Luon­non­ti­eteelli­nen totu­us ja johdon­mukaisu­us saa­vat täl­löin väistyä, valitettavasti. 

      Ymmärtääk­seni hakku­ut las­ke­taan paljolti Suomen päästöik­si, vaik­ka päästöistä suuri osa syn­ty­isi tosi­asial­lis­es­ti ulko­mail­la. Toisaal­ta puun poltos­ta aiheutu­via päästöjä ei las­ke­ta tuo­hon päälle toiseen ker­taan. Sik­si Suomen lasken­nal­liset päästöt eivät kas­vaisi, jos polt­top­u­ut ostet­taisi­in itä­naa­purista. Eihän tässä järkeä ole. Suosit­te­lenkin tekemään parem­pia laskelmia viral­lis­es­ti rapor­toitu­jen laskelmien oheen.

      1. Eiköhän tuos­sa luote­ta markki­noi­hin kun muu­takaan keinoa ei ole. Jos ne on koti­maas­sa päästöjä niin puun hin­ta on korkeampi ja lop­pukäyt­tö menee sit­ten sen mukaan.

        Kaikissa hyödykkeis­sä on sama ongel­ma, jos ne oste­taan päästökau­pan ulkop­uolelta. Esimerkik­si puun ost­a­mi­nen venäjältä tai elek­tron­i­ikan ost­a­mi­nen aasi­as­ta. Tietääk­seni siihen on ehdotet­tu ilmas­to­tulle­ja ja se vaikut­taisi ain­oal­ta toimi­val­ta vaihtoehdolta.

  20. O.S:“Sekä puun että turpeen polt­to tuot­ta­vat piipun päästä mitat­tuna enem­män hiilid­iok­sidipäästöjä ener­giayk­sikköä kohden kuin kivi­hi­ilen poltto.”

    On hyvä, että O.S. myön­tää turpeen päästö­jen ole­van kivi­hi­iltä suurem­mat piipun päästä mitat­tuna. Hän myön­tää myöskin seu­raa­van. Siis piipun päästä.
    Aikaa ajatella:“Pitäisi ottaa huomioon, jos tarkastel­laan sitä, käytetäänkö Suomes­sa turvet­ta nopeam­min kuin sitä syn­tyy lisää. Täl­lä on merk­i­tys­tä, kun laskemme, onko “turve­talous” Suomes­sa kokon­aisu­udessaan kestävää luon­non­va­ro­jen käyt­töä ja onko se itsessään kasvi­huonekaa­su­jen päästölähde vai nielu.”

    O.S:“Noinkin voi tietysti laskea, mut­ta se ei vas­taa kysymyk­seen, pahen­taako turpeen polt­to ilmas­ton muu­tos­ta ja kuten avauk­ses­sa esitin, kyl­lä pahentaa.”

    Jos usko­taan laskelmia, niin turve kuor­mit­taa ilmas­toa enem­män kuin kivi­hi­ili ener­giayk­sikköä kohti. Siis huomio, suh­teel­lis­es­ti enem­män , mut­ta ei absolu­ut­tis­es­ti. Kun huomioidaan kaupunkien kivi­hi­ilen polt­to , niin siitä seu­raa huo­mat­tavasti suurem­pi hiilivuo­to, kuin Suomen vähäis­es­tä turpeen poltosta.

    O.S. myön­tää turpeen uusi­u­tu­van täy­del­lis­es­ti 1000 vuo­den aikana ja puiden alle sadas­sa vuodessa. Siis todel­la lyhyessä ajas­sa. Maa­pal­lon ikä on 4.6 mrd. vuot­ta ja siihen ver­rat­tuna aikasyk­li on mitätön. Kivi­hi­ilen kohdal­la on toisin, se ei uusi­udu koskaan. Ja poli­it­tis­es­ti on päätet­ty läpi Euroopan, että kivi­hi­ilen polt­ta­mi­nen on parem­paa kuin turpeen polttaminen.

    Tosin EU myön­tää turpeen ole­van hitaasti uusi­u­tu­vaa, Suomen vihrei­den mielestä turve ei uusi­udu lainkaan. Eikä sen kasvun seu­rauk­se­na tule­vaa hiilin­ielua saa huomioi­da mitenkään.

    Ymmär­rän kyl­lä O.S:n selit­tämän turpeen polton aiheut­ta­man hiili­varas­ton laskemisen. Mut­ta en koe näkökul­maa rel­e­vant­ti­na. Mei­dän vähäisiä luon­non­va­ro­ja on hyö­dyn­net­tävä, niin­hän tekevät kaik­ki muutkin val­tiot omien luon­non­va­ro­jen­sa suhteen.

    Turpeen ja puun ener­giakäyt­tö on kuitenkin lyhyt ja ohimenevä vai­he. Tule­vat uudet teknolo­giat tekevät nykyiset ener­gialäh­teet tarpeet­tomik­si. Sit­ten on varaa tehdä ennal­lis­tamis­toimen­piteitä pois­tu­vien kohdalla.

    1. Ei polte­tut turvesuot uusi­udu koskaan, kos­ka niistä tehdään met­sää. Kaikkia luon­non­va­ro­ja ei kan­na­ta käyt­tää, kos­ka luon­non­va­ro­jen käyt­töön pitää laskea mukaan myös niiden polton piilokus­tan­nuk­set. Nyt on käynyt ilmi, että fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la on huo­mat­tavia piilokus­tan­nuk­sia, kos­ka ne aiheut­ta­vat ilmas­ton­muu­tok­sen. Näitä piilokus­tan­nuk­sia kom­pen­soimaan on laa­dit­tu päästökaup­pa­jär­jestelmä. Sen seu­rauk­se­na turpeen ja kivi­hi­ilen hin­ta on niin korkea, että niiden polt­to ei ole taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa. Kukaan ei estä nyt kaiva­mas­ta turvet­ta ylös ja polt­ta­mas­ta sitä. Se vain on päästökau­pan takia niin kallista, että käytetään mielu­um­min halvem­pia menetelmiä ener­gian tuot­tamiseen. Turvet­ta kan­nat­taa polt­taa vas­ta sit­ten, jos vaka­van polt­toainepu­lan takia sen hin­ta muo­dos­tuu jos­sain vai­heessa alem­mak­si kuin bio­mas­san hinta.

      1. Ei kaikkia entisiä turve­tuotan­toaluei­ta metsitetä.

        On otet­tu myös pel­tovil­je­lyyn, nor­maali­in tai ener­giakasveille kuten ruoko­helpi ja energiapaju.

        Soit­ta­mi­nen on varsin yksinker­taista. Jos aikanaan maja­van pato oli käyn­nistänyt pros­essin, voi kaivuri tukkia laskuojan.

        Alueen voi myös tehdä tarkoituk­sel­la märem­mäk­si kosteikkoalueeksi.

        Mit­ta­suhteista: käytöstä pois­tet­tu­ja turve­tuotan­toaluei­ta on 60 000 ha. Suomes­sa turve­mai­ta on 9 000 000 ha.

    2. Eemil, kun itsekin näköjään myön­sit että turpeen uusi­u­tu­va aikaväli on tuo 1000 vuo­den aikana ja ver­t­a­sit sitä maa­pal­lon ikään niin oletko todel­la sitä mieltä että ener­giapoli­it­tisia ratkaisu­ja tehdään poli­it­tis­ten päät­täjien ja ener­giay­htiöi­den investoin­te­jen päätösten mukaises­ti nimeno­maan maa­pal­lon kokon­aisikään ajatellen vai 50 vuo­den aikaväliä ajatellen? 

      Voitko Eemil antaa jonkin­laisen vihrei­den viral­lisen kan­nan siitä jos­sa san­o­taan suo­raan että turve ei ole uusi­u­tu­va ener­gian­läh­den kun annat ymmärtää että vihreät ovat muka näin linjanneet?

      Eemil mik­si aina otat esille tuon kaupunkien kivi­hi­ilen polton?! Voitko Eemil edes ker­ran myön­tää että moni kaupun­ki Euroopas­sa ei käytä enää kivi­hi­iltä ener­giantuotan­nos­sa. Jopa Helen on luop­unut kivi­hi­ilen käytöstä ener­giantuotan­nos­sa ja polt­taa pois vain Hanasaaren voimalan kivi­hi­ili kasan . Suosit­te­len men­emään kat­so­maan joskus Hanasaaren voimalan kivi­hi­ili kasaa kun käyt Helsingis­sä, se on huo­mat­tavasti pienen­tynyt. Tämän blo­gin ylläpitäjä on Helen hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja hän jos joku tietää mitä Helen on päät­tynyt kivi­hi­ilen polton kohdal­la. Osmo Soin­in­vaara voi kyl­lä ker­toa Eemille Helenin viral­liset päätök­set! Pyytäisin myös Eemiltä yhtä palvelus­ta sen jäl­keen kun Osmo Soin­in­vaara on antanut vas­tus­tuk­sen Helenin lin­jas­ta suh­teessa kivi­hi­ileen eli se on se että hyväksyt Osmo Soin­in­vaaran vas­tauk­sen ja etkä ota sitä enään esille seu­raa­van ker­ran kun asia tulee esi­in turpeen kaut­ta Ain­os­taan Itä-Euroopas­sa kohdal­la kivi­hi­ili on ongel­mana Puo­las­sa, Roma­ni­as­sa, Slo­va­ki­as­sa ja Bul­gar­i­as­sa Jos­sa kivi­hi­ilen polt­to on suur­in­ta koko ener­giantuotan­nos­ta kos­ka nämä maat eivät ole siir­tyneet vielä uusi­u­tu­vien ener­gialähtei­den käyt­töön johon kuu­luu myös ydin­voima ja neu­vos­toaikaisten ydin­voimaloiden kor­vaami­nen uusil­la ydinvoimaloilla.

      1. Min­ul­la on se mutu tun­tu­ma, että vihreät ovat päät­täneet, että turve ei ole uusi­u­tu­vaa. Samoin puu tun­tuu ole­van samas­sa kat­e­go­ri­as­sa. Väit­tävät tosin, että puu on parem­pi ilmas­ton kannal­ta, kun jätetään hakkaamatta.
        Se väite on taas help­po todis­taa vääräk­si vaikka­pa kat­so­ma­l­la Kan­ta hämeen vmi13 dataa. Sieltä löy­tyy, että tuol­la alueel­la nielu on nol­la ainakin vuo­teen 2045 asti, kun tehdään suosi­tusten mukaiset hakku­ut. Hakataan siis koko (net­to) vuosikasvu. Eli jos sen vuosikasvun käyt­täisi kokon­aan ener­giak­si kor­vaa­maan kivi­hi­iltä niin ilmas­to­tase olisi met­sän suh­teen vakio (mak­si­maa­li­nen puus­to), mut­ta kivi­hi­ilestä ei tulisi päästölisää. Eli kokon­ais­tase olisi suuri nielu. Mik­si se puus­to olisi pitänyt jät­tää hakkaamatta?

      2. Pent­ti Häkkiselle tiedok­si, että turpeen luok­i­tus fos­si­ilisek­si on kan­sain­välisen ilmastopa­neel­in päätös, ei Suomen. Mat­ti Van­hasen hal­li­tus 2003 liit­ti turpeen­polton päästökaup­paan fos­si­ilise­na polt­toaineena. Jos halu­at tätä muut­taa, ota yhteys näi­hin tahoihin.

      3. Turpeen liit­tämisek­si osak­si päästökaup­paa ei tehnyt Van­hasen hal­li­tus vaan EU ja se koskaa koko EU:n aluet­ta, myös Ruot­sia, toisin kuin turvelob­by val­heel­lis­es­ti väittää.

    3. Turve ei uusi­udu täy­del­lis­es­ti 1000 vuo­den aikana, alku­un pääsee kyl­lä. Alle kah­den metrin turvek­er­rostu­mia ei ole yleen­sä ryhdyt­ty nos­ta­maan, kan­nat­ta­mat­tom­i­na taloudel­lis­es­ti. Nos­toon otet­tu­jen turvekent­tien keskisyvyys on jos­sain kol­men metrin luokas­sa. Täm­möisen uusi­u­tu­mi­nen kestää jo use­am­man vuosituhannen.

  21. Kyl­lä nyt ollaan kivi­hi­ilen polt­toa lisäämässä Sak­sas­sakin jos­sa se on huo­mat­ta­va ener­gialähde. Varsinkin kun ydin­voimaa on ajet­tu alas ja kaa­su kallista. Mitä Helsinki­in tulee, eikö sinne juuri tul­lut kivi­hi­ililasti E‑Afrikasta asti. Nyt taitaa vielä palaa venäläi­nen hiili , mut­ta sehän on tarkkaan var­jel­tu salaisuus.

  22. Olen joskus käynyt turve­tuotan­toalueil­la. Ovathan ne aikamoinen kuun­maise­ma, tosin ei ver­rat­tavis­sa kaivokseen.

    Tämä turpeen lin­jaus fos­si­ilisek­si oli yhden äänen päässä EU:ssa. Mietin vain. että ole­mas­sa ole­vat turve­tuotan­toalueet kan­nat­taisi kuitenkin käyt­tää lop­pu­un ja sen jäl­keen ottaa johonkin fik­sumpaan käyttöön.

    Turve­han ei ole fos­si­ili­nen vaan hyvin hitaasti uusi­in­tu­va luon­non­va­ra. Mikä muuten on soiden bio­mas­san sidon­takyky? Olen joskus kuul­lut luvun, ja se oli yllät­tävän korkea, muis­taak­seni kuutiometrejä/ha vuodessa.

    Hol­lan­nis­sa muuten turvesuot oli käytet­ty lop­pu­un ener­giana jo kai yli kak­si vuo­sisa­taa sit­ten. Tieto, jota en nyt ryhdy tark­ista­maan, löy­tyi Vaclav Smilin kir­jas­ta Ener­gia ja sivil­isaa­tio – His­to­ria (Ter­ra Cog­ni­ta 2019) Olet­taisin tämän pal­stan seu­raa­jien luke­neen sen.

    1. “Tämä turpeen lin­jaus fos­si­ilisek­si oli yhden äänen päässä EU:ssa.”

      Taitaa olla niin, että tuo yhden äänen äänestys­tu­los tapah­tui vain Suomes­sa. EU määrit­telee turpeen hitaasti uusiutuvaksi. 

      Ei kyl­lä jär­keen mah­du, että turpeen päästöt las­ke­taan kivi­hi­iltä suurem­mak­si. Kivi­hi­ili ei uusi­udu, mut­ta turve uusi­u­tuu hitaasti. 

      O.S:“turpeen polt­to tuot­ta­vat piipun päästä mitat­tuna enem­män hiilid­iok­sidipäästöjä ener­giayk­sikköä kohden kuin kivi­hi­ilen poltto. ”

      Päästölasken­nas­sa ei siis ote­ta huomioon uusi­u­tu­vu­ut­ta. Päästö­ta­sot ovat kuitenkin kivi­hi­ilen ja palaturpeen kohdal­la lähel­lä toisi­aan. Jos Suomes­sa kehitet­täisi­in turpeen jalostus­ta esim. puris­tustekni­ikalla, saataisi­in palamisen hyö­ty­suhdet­ta nos­tet­tua. Näin hiilid­iok­sidin vapau­tu­mi­nen vähenisi poltet­tua ener­giayk­sikköä kohden. 

      Kivi­hi­ilen päästölaskelmis­sa ei ote­ta lainkaan huomioon louhin­taa , kul­je­tus­ta eikä kaivos­alueen ympäristöhait­to­ja. Niitä ei siis ole ole­mas­sa. Turpeen koti­maisu­ut­ta ei myöskään huomioi­da laske­mis­sa työl­listämisen eikä vero­tu­lo­jen muodossa.

      Kokon­ais­taseen tarkastelu ja arvot­ta­mi­nen puut­tuu. Se on poli­it­ti­nen ratkaisu.

      1. Koko EUssa on käytössä päästökaup­pa. Päästökau­pas­sa turve määritel­lään fos­si­ilisek­si, eli sen päästökaup­pahin­ta on sama kuin täysin fos­si­il­isil­la aineil­la, kuten öljyl­lä tai kivi­hi­ilel­lä. Enpä usko, että EUn muinaisel­la äänestys­tu­lok­sel­la olisi nyky­isin merk­i­tys­tä. EU nou­dat­taa näis­sä IPCC:n määrit­te­lyjä, ja siel­lä turve on fos­si­ilista. Turvet­ta ei ole käytet­ty merkit­tävässä mit­takaavas­sa muual­la kuin Suomes­sa ja Irlan­nis­sa. Molem­mis­sa se on nyt lop­punut. Koti­maisu­us on tietysti yksi point­ti, mut­ta myös uusi­u­tu­vat ener­gia­muodot on koti­maisia. Tässä suh­teessa ei siis tapah­du muu­tos­ta. Kun turpeen päästöt pois­tu­vat, saavute­taan sil­lä osa Suomen päästövähen­nyk­sistä. jos näin ei olisi tehty, pitäisi sit­ten muual­ta säästää enem­män. Turpeesta luop­umi­nen oli edulli­nen ja help­po ratkaisu ja säästää val­tion rahaa, kun turvealaa ei tarvitse enää teko­hen­git­tää sadoil­la miljoonil­la euroil­la vuodessa. Turveala sai lop­pu­vai­heessa tukia 400 000 euroa per työ­paik­ka per vuosi. Esim. uudet tuulivoimalat ei saa tukia lainkaan.

  23. En kyl­lä ymmär­rä, mik­si turve ei muka olisi uusiutuvaa.
    Kun val­oa ja vet­tä on, sam­mal kas­vaa; ja alapäästä var­si lahoaa. Lahon­neesta osas­ta osa hapet­tuu hiilid­iok­sidik­si (paha jut­tu), osa mätänee metaaniksi (vielä pahempi jut­tu). Jos luo­ja suo (tai oikeam­min kai Luo­jan luo­ma ihmi­nen) suo, jonkun sadan miljoo­nan vuo­den päästä tuo hajoam­a­ton osa turpeesta kai on sit­ten fossiilista.
    No, minus­ta suurin ongel­ma on ollut tuo soiden ja met­sien oji­tus. Päästöt vesistöi­hin ovat olleet ja ovat jatku­vasti kamalat.
    Ja eihän meil­lä met­siäkään enää ole; puuvil­jelmiä vaan

  24. Itse olen ajatel­lut, että kun yksi suo polte­taan niin muut suot, met­sät, vesistöt, … sito­vat hie­man enem­män juuri sik­si, että tämä yksi suo poltet­ti­in. Meil­lä on kasvukausi piden­tynyt sadas­sa vuodessa noin viikon eli aika paljon ja vain sik­si että on tul­lut päästettyä.
    Olen ajatel­lut että kaik­ki ovat oleel­lis­es­ti samal­la taval­la uusi­u­tu­via aika­jänne vain vai­htelee: ener­gia­pusikko 10v, met­sä 100v, turvesuo 10,000v ja varsi­naiset fos­si­iliset 1,000,000v+.

  25. Minä kom­men­toin mielu­usti vain met­sään liit­tyviä asioi­ta. Suolu­on­toon min­ul­la on onako­htainen koke­mus siten, että suol­la lumen alta tuli mädän haju. Se tarkoit­taa yleen­sä metaanipäästöä.
    Mitä tulee turpeen luok­i­tuk­si­in niin minus­ta ongel­ma on siinä, että turpeen polt­to on päästö, mut­ta turpeen kasvu ei ole nielu. Ja Suomes­sa turpeen kasvu (luonnon)soilla on suurem­pi kuin mitä poltetaan.

      1. Huo­m­a­sit­teko sanan­muodon ”mädän haju”. En puhunut mitään metaanin hajus­ta. Mädän­tymi­nen on hapeton­ta palamista. Ja siitä syn­tyy metaania.
        Suo ja metaani kuu­lu­vat yhteen.

  26. “Jos met­sä kaade­taan ja polte­taan (ehkä Kiinas­sa ves­s­apa­pe­ri­na) ilmake­hään siir­tyy hiilid­iok­sidia niin kuin suon poltostakin, mut­ta tässä on se ero, että tämän jäl­keen met­sä innos­tuu sit­o­maan hiiltä lisää.”

    Tuo polt­ta­mi­nen ei kai ole vält­tämätön­tä sille, että met­sä alkaa sit­o­maan lisää hiiltä. Jos met­sä kaadet­taisi­in ja näin syn­tynyt puu­tavara laite­taan johonkin lop­pusi­joi­tu­s­paikkaan, eikö näin hiiltä sitoudu vielä enemmän?

  27. No jos turve on uusi­u­tu­vaa ja uut­ta turvet­ta muo­dos­tuu kokoa­jan hur­jaa vauh­tia, kuin­ka paljon turpeeseen on nyt sitoutunut hiiltä ver­rat­tuna tilanteeseen jos­sa turvet­ta ei olisi lainkaan nos­tet­tu 80-luvun jälkeen?

    Kom­menoin­toin­nin perus­teel­la ole­tan, että hiiltä on sitoutunut vähin­tään yhtä paljon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.