Lyhyesti: turve lasketaan uusiutumattomaksi, koska sen poltto lisää hiilidioksidia ilmakehässä pysyvästi kun taas puun poltto vain alle sadaksi vuodeksi
Sekä puun että turpeen poltto tuottavat piipun päästä mitattuna enemmän hiilidioksidipäästöjä energiayksikköä kohden kuin kivihiilen poltto. Puu lasketaan uusiutuvaksi energiaksi ja turvetta ei, vaikka suot sitovat hiiltä enemmän kuin sitä poltetaan. (Tämäkään väite ei ole kiistaton. Siitä lopuksi.)
Selvitetään turpeen osalta, mitä ilmakehässä olevalle hiilidioksidille tapahtuu, kun turvesuo joko poltetaan (A) tai jätetään polttamatta (B).
Oletetaan, että suon poltto tuottaa hiilidioksidipäästön X samanaikaisesti kun muut Suomen suot sitovat samanaikaisesti hiilidioksidia määrän Y.
Vaihtoehdossa A hiilen määrä ilmakehässä on laskenut määrällä Y‑X, joka luku voi siis olla negatiivinen, mutta turveväki väittää sen olevan positiivinen.
Vaihtoehdossa B hiilen määrä on laskenut määrällä X, sillä muiden soiden sitoman hiilen määrä ei riipu mitenkään siitä, poltetaanko kyseinen suo vai ei. On huomattava, että kyseinen suo olisi jatkanut hiilen sidontaa häiriöttä, jos sitä ei olisi poltettu, sillä turpeen määrälle suossa ei ole sellaista ylärajaa, että se olisi vastassa vielä tuhansiin vuosiin.
Niinpä vaihtoehdossa A hiilen määrä ilmakehässä kasvaa käytännössä pysyvästi määrällä Y, mikä on vähän enemmän kuin jos turpeen sijasta olisi poltettu kivihiiltä, koska turpeen poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ovat suurempia kuin kivihiilen. Jos siis haluamme, ettei ilmastonmuutos meidän toimiemme johdosta etene, emme polta turvetta.
Tilanne tasapainottuu vasta, kun kyseiselle suoalalle on saatu uutena turpeena tai metsänä sidotuksi hiiltä yhtä paljon kuin sitä poltettiin lisättynä hiilimäärällä, joka siihen olisi sitoutunut lisää, jos suo olisi jätetty rauhaan. Jos turvetta on vain ohut kerros, tilalle kasvatettu metsä voi aikanaan saavuttaa tämän määrän, mutta yleensä turvetta on suossa niin paljon, ettei se saavuta sitä koskaan metsänä eikä uutena turpeenakaan ainakaan tuhansiin vuosiin.
Sitä, kuinka paljon hiiltä sitoutuu tai jää sitoutumattomina muihin soihin, ei tarvitse ottaa laskelmassa huomioon lainkaan, koska se ei riipu siitä, poltetaanko tarkastelun piirissä oleva suo.
Entä sitten puun polttaminen? Sekin tuottaa piipun päästä mitattuna selvästi enemmän hiilidioksidia kuin hiilen polttaminen.
Nyt voimme jättää tarkastelusta pois Suomen muut metsät ja keskittyä vain tuohon parturoitavaan metsäalaan.
Jos metsä jätetään koskemattomaksi, se jatkaa hiilen sitomista, kunnes hiilivarasto on täysi ja metsä saavuttaa tasapainotilan ja nielu tyrehtyy.
Jos metsä kaadetaan ja poltetaan (ehkä Kiinassa vessapaperina) ilmakehään siirtyy hiilidioksidia niin kuin suon poltostakin, mutta tässä on se ero, että tämän jälkeen metsä innostuu sitomaan hiiltä lisää, koska metsässä on taas tilaa. Niinpä noin 70 – 100 vuoden jälkeen metsään on sitoutunut hiiltä yhtä paljon kuin sitä olisi, jos metsä olisi jätetty koskemattomaksi. Aluksi puun poltto siis lisää hiilidioksidia ilmakehässä, mutta jos alle sadan vuoden päästä erotus on poistunut. Tuo lähes sata vuotta on aika pitkä aika. Siksi on kyseenalaista, voidaanko järkevällä aikavälillä edes suomalaista hitaasti kasvavaa puuta pitää täysin uusiutuvana nykyhistä ilmastokriisiä ajatellen.
Asia, jota en kunnolla tunne, liittyy puiden juuriin, joissa on sitoutunutta hiiltä melkoisesti. Kun metsä kaadetaan noiden juurten lahoaminen alkaa, vaikka syväaurauksia ei enää harjoitetakaan. Tämä näkökohta voi heikentää käsitystä metsäenergian uusiutuvuudesta.
Ovatko suot nielu vai päästölähde
Turpeen polttajilla on myös toinen argumentti, jonka mukaan rikos on tapahtunut jo, kun suot aikanaan ojitettiin. Niiden seurauksena turve on joutunut tekemisiin ilman kanssa ja alkanut lahota eli palaa hitaasti ilmaan. Tämän argumentin mukaan turve kannattaa polttaa hyötyenergiaksi, koska se päätyy ilmakehään joka tapauksessa.
Turveväen kanssa olisi helpompi keskustella, jos he ensin valitsisivat, kumpaan näistä toisensa kumoamista argumenteista he valitsevat. Jälkimmäinen voi nimittäin olla tottakin, mutta siihen turveväki ei mielellään vetoa, koska tarjolla on yksinkertainen vastaus: tukitaan ojat.
Seuraava kysymys on, onko ojitetuilla soilla kasvava puu uusitutuvaa. Kun suot on ojitettu metsän kasvattamiseksi, on tuotettu myös valtava päästö turpeen lahoamisen kanssa. Se päästö voi ylittää metsän sitoman hiilidioksidin määrän.
Päästökaupan ansiosta turvetta voi hyvin polttaa
Nyt seuraa argumentti, josta saan pyyhkeitä kiistan kaikilta osapuolilta.
Minusta on aivan sama, poltetaanko Suomessa turvetta vai ei, kunhan se tapahtuu niin, että sitä varten joudutaan ostamaan päästöoikeuksia. Kun päästöoikeuksien määrä ei toivottavasti jousta, Suomessa poltetun turve pakottaa jotkut muut vähentämään päästöjään. Aika kalliiksi turpeen poltto näin tulee, sillä nykyhinnoilla sen päästöoikeudet maksavat 32 €/MWH eli jo turpeen avulla mielii tehdä sähköä, pelkät päästöoikeudet maksavat 80 €/MWh. Vaikka turpeen saisi ilmaiseksi, puun polttamien on halvempaa.
Ja korjataan nyt vielä kerran MTK:n välittämä valhe.(Valhe on väite, jonka sen esittäjä tietää itse vääräksi.) Turpeesta pitää maksaa päästöoikeusmaksut kaikkialla EU:n alueella, myös Ruotsissa. Asiasta ei voida päättää Suomessa kuten ei voida päättää Puolassakaan siitä, että heidän kotimainen energialähteensä on päästökaupan piirissä.
Niinpä pidän turpeen polton osalta ongelmana lähinnä vain polttamista pienissä kattiloissa, jotka jonkin EU on jossain hempeämielisyyden puuskassa on jättänyt päästökaupan ulkopuolelle.
Miten pitkä aika “pysyvästi” on.
Kivihiileen verrattuna turpeen co2 päästö/ energiayksikkö on 10% korkeampi. Eikö näin ollen turve ole päässyt tasoihin kivihiilen kanssa siinä vaiheessa kun entiselle turvetuotantoalueelle on kasvanut takaisin 10% poistetusta hiilestä. Kivihiili ei ihmiskunnan aikahorisontissa uusiudu, toisin kuin turve.
Jos turvetta verrataan maakaasuun (=metaani), tuotanto- ja kuljetus- ja käyttöprosessin yhteydessä tapahtuva 2% hävikki tekee maakaasusta turvettakin ilmastohaitallisemman energialähteen, koska metaani on voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin co2. Avaruudesta mitattujen havaintojen mukaan maakaasun hävikkiä on vähätelty laskelmissa.
No ei ole, sillä suo olisi imenyt hiilidioksidia ilmakehästä, vaikka sitä ei olisi poltettu.
“No ei ole, sillä suo olisi imenyt hiilidioksidia ilmakehästä, vaikka sitä ei olisi poltettu.”
Tässäkin Osmo sortuu Vihreille ominaiseen hihasta vedettyyn logiikkaan. Kun on kyse millimetrin pituuskasvun vuodessa tuottavasta suosammaleen kasvusta, on melkoista liioittelua puhua hiilen imemisestä. Mutta jos turve on kuorittu pois ja alue saatettu maa- tai metsätalouden käyttöön, tätä hiilen imemistä todella tapahtuu; eli lähes mikä tahansa maa- tai metsätalouden kasvi sitoo yhdessä kasvukaudessa enemmän hiiltä, kuin turvekerrostumia kasvattava suosammal sitoo vuosituhannen aikana.
Sitten puutun tähän toiseen karkeaan lähestymistapa virheeseen, jota Osmo harjoittaa puun ja turpeen polttoa vertaillessaan: Vihreät hyödyntävät omia tarkoitusperiään edistävää vertailua, jossa poltettu turve on (muka) peräisin luonnontilaiselta suolta, missä turvekerrostuma ei ojittamattomana ja koskemattomana pahemmin biohajoamisen päästöjä tuota. Toisaalta taas polttopuuta käsitellään, kuin se olisi vain kivennäismaalta peräisin, missä ei biomassan eli turpeen biohajomista tapahdu lainkaan.
Reilumpaa ja nykytodellisuutta paremmin vastaavaa olisi verrata sellaisen turpeen polttoa, joka on peräisin metsätalouden tarpeisiin ojitetulta suolta sellaisen puun polttoon, mikä myös on peräisin metsätalouden tarpeisiin ojitetulta suolta. Näinhän asiantila käytännössä nykyisin on eli turvetta nostetaan lähes yksinomaan jo aiemmin ojitetuilta soilta ja polttopuuksi käytettävä koivu eli puulajina hieskoivu on valtaosin peräisin turvemailta, sillä arvopuuksi luokiteltava rauduskoivu ei turvemailla menesty. Kivennäismailta kaikki, paljoudessa rikkaruohon veroiset, hieskoivut pyritään risusavotoissa poistamaan ja jättämään vain rauduskoivuja, sikäli kun niillä mailla koivua kasvaman jätetään.
Ja mitä tästä vihreiden vinoutuneesta lähestymistavasta seuraa: Turpeen polton kohdalla jätetään kokonaan laskematta hyväksi se, että ojitusalueen turvekerrostuman pahoja päästöjä tuottava biohajoaminen lakkaa turvekerrostuman poiston myötä lopullisesti ja alueesta tulee tehokas hiilinielu. Toisaalta taas puun polton rasitteeksi ei noteerata ollenkaan sitä, että se pääosin on kasvanut turvekerrostuman päällä, joka ympärivuotisesti biohajoaa ja tuottaa pahoja kasvihuonekaasupäästöjä. Jotta vertailu vastaisi todellisuutta, nämä metsätalousmaaksi ojitetun turvekerrostuman biohajoamispäästöt tulisi laskea sieltä korjatun puun poltosta koituvien päästöjen taseeseen.
Arvomies sekoittaa virran (nielun) ja varannon. Jos tuhansia vuosia kerrotunut suo poltetaan taivaan tuuliin, ilmakehään siirtyy hiiltä niin paljon, että tilalle istutettu metso ei sitä koskaan palauta.
Kirjoituksessani huomautin, että turvemiesten argumentit menevät ristiin: ensin sanotaan, että turve on uusiutuva, koska suot sitovat hiiltä enemän kuin sitä poltetaan ja sitten sanotaan, että rikos on jo tapahtunut kun suot on ojitettu ja suot palavat joka tapauksessa — ovat siis päästölähde eivätkä nielu. Pitäisi valita, kumpaan näistä toisensa kumoamista argumenteista nojaa.
Ensinnäkin turvesuon metaanipäästöt ovat loppuneet kuivatuksella, jotka ovat Paavo Ojasen mukaan +2…+12 ekv-tn/ha/v. Keskipäästö on n. 5 ejkv-tn/ha, kun huomioidaan turpeen CO2-sidonta ‑1 tn/ha/v. Kun 1,5 m turvesuo, joka on sitonut CO2:ta 1500 vuoden aikana 1mm paksuutta/v, polton jälkeen (CO2-päästö 2200 tn ilmaan) metsitetään 5 m³/ha/v kasvuun, niin tuo polton CO2-päästö korvautuu jo 125 vuodessa. Eli samasssa ajassa kuin metsänkin. Kaikki Suomen turvesuot voisi käyttää polttoaineena, sillä fossiiliset eivät korvaudu koskaan, joten niiden korvaaminen turpeella on ilmastoteko.
= 2220/ (2,5*5+5)= 125 v.
Suomen suurin metsäkadon aiheuttaja on Suomen luoto itse. Meillä oli miljoonia hehtaareja kivennäismaa metsäluontoa enemmän 1500 vuotta sitten.
Avohakkuukielto ei ole kyllä mitään muotipuhetta koska avohakkuuta vastustavat myös moni metsänomistaja. Se on metsäyhtiöt joka suosii mielellään avohakkuuta jopa laittomasti. Ongelmia tulee kun maanomistaja tekee sopimuksen metsäteollisuuden kanssa joka kieltää avohakkuut kyseisessä metsässä vaikka sopimuksessa metsäyhtiöiden kanssa luki ettei avohakkuuta suoriteta kyseisellä metsäalueella. Käräjöinti metsäteollisuuden kanssa tulee erittäin kalliiksi koska metsäteollisuudella on parhaat juristit näitä asioita varten jotka osaavat tulkita oikeudessa sopimusta metsäyhtiöiden edun mukaisesti joten suurin osa avohakkuuista jätetään oman onnensa nojaan koska metsäteollisuuden kanssa käräjöinti tulee liian kalliiksi.
Nyt olet vähän heikoilla jäillä asiantuntijuutesi kanssa.
Oletko koskaan kuullut metsänkäyttöilmoituksesta tai Metsäkeskuksen viranomaisroolista?
Juu, ei tasan tee yksikään metsäyhtiö metsänomistajan tahdon ja sen mukaisen metsänkäyttöilmoituksen vastaista hakkuuta. Anna toki esimerkki, jos tällainen on.
En väitä olevani asiantuntija mutta kyllä hän se on ihan jokaisen yhteiskunnan ongelmia ettei viranomaisten käyttöilmoituksia metsistä tai Metsäkeskuksen valvonnasta estä laittomien avohakkuiden toteuttamista koska aina valvonta ei toimi. Se on nähty Jätteiden hävittämisessä luontoon kun valvonta ei aina toimi ja sitä laiminlöydään useasti jopa paikallisten viranomaisten toimesta
Kyllä se on tasan tarkkaan metsänomistaja joka päättää millaisen hakkuun metsäänsä haluaa, harvennushakkuun vai avohakkuun. Ei siinä metsäyhtiöiden mielipiteet paina. Voivat tietysti jättää ostamatta harvennusleimikot jos ei työ kiinnosta. Jos nyt joku yhtiö systemaattisesti hakkaisi aukoksi kaikki harvennusleimikot loppuisi siltä työt saman tien. Oikeasti kiinnostaisi tietää mistä Rahulin “tiedot” ovat peräisin.
antti: Valtio tai EU voi kanssa määrätä miten metsää pitää hoitaa ja miten paljon saa hakata kerralla missäkin.
Ihan metsänomistajan mielihalujen mukaan metsäfirma ei hakkuuta tee. Ennen hakkuuta pitää tehdä metsänkäyttöilmoitus viranomaisille. Metsänhoitosuositukset ovat nykyään joustavampia kuin menneinä vuosikymmeninä. Niitä noudattaen ekologia ja ekonomia ovat sopusoinnussa.
Metsänomistajan kannalta ongelma on metsäyhtiöiden herkkähipiäisyys ympäristöasioissa. Sertifioinnin ja metsälain toteuttamisessa on aina tulkintaa. Metsäfirmat ottavat hakkuiden rajauksessa varmanpäälle, jotta ei tulisi kiistoja ympäristöfundamentalistien kanssa. Samalla metsänomistajien omaisuutta jää ilmaiseksi taloudellisen toiminnan ulkopuolelle. Käytännössä lakia valvovan Metsäkeskuksen tulkinnat ovat osoittautuneet vähemmän hakkuita rajoittaviksi kuin metsäyhtiöiden.
Onko tässä esitetty metsäesimerkki relevantti? Jos metsä kaadetaan ja poltetaan (sellaisenaan tai sellun kautta kierrätettynä) on yleensä kyse harvennushakkuista, joista saadaan pääosin kuitupuuta ja energiapuuta. Mutua: näin tehdään metsän kasvun lisäämiseksi ja sahapuun laadun parantamiseksi, ja sidotun hiilen määrä palaa harvennetussa metsässä ennalleen paljon nopeammin kuin 70–100 vuoden kuluttua.
70–100 vuotta pätee varmaankin päätehakkuisiin, mutta silloin merkittävä osa metsästä poistuneesta puusta jää kiertämään paljon vessapaperia pidemmäksi aikaa, parhaimmassa tapauksessa sadoiksi vuosiksi.
Ehkä kannattaisi pikemminkin tarkastella päätehakkun yhteydessä metsästä poistuneen puun jakaumaa saha- kuitu- ja energiapuun kesken, ja myös hiilidioksidipäästöä joka jää (pysyvästi) toteutumatta käytettäessä sahapuuta materiaalina.
Sadoiksi vuosiksi?
Kuinka suuri osa ennen vuotta 1922 rakennetuista puutaloista on yhä pystyssä?
Olettaisin 1600-luvulla Suomesta Keski-Eurooppaan vietyjen runkopalkkien olevan edelleen paikallaan jos talo on sodista selvinnyt. Satavuotias lankkulattia on vasta sisäänajettu.
Puiset kantavat rakenteet sitovat hiiltä pitkäksi aikaa, mutta niitä Suomessa näkee syystä tai toisesta isoissa rakennuksissa vähemmän. Nyt puretaan 60–90 ‑luvuilla betonista tehtyjä kertakäyttörakennuksia. Puu olisi ollut tähänkin monessa suhteessa parempi materiaali.
Kaupungistuneita alueita lukuunottamatta kaksinumeroinen prosentti yli 100-vuotiaista puutaloista lienee yhä pystyssä. Kesällä tuli matkailtua hiukan keskisen Suomen maaseudulla. Siellä oli maaseudulla lukuisia vanhoja puutaloja asumattomina lahoamassa, mutta pystyssä kuitenkin. Pelloilla oli paljon myös yli 100-vuotiaita latoja. Käyttämättöminä, mutta jäljellä. Kaupungeista monet vanhat puutalot on purettu. Maaseudulla niistä osa on purettu, mutta etenkin vanhoja hirsitaloja on vielä jäljelläkin, joko alkuperäisellä paikallaan tai siirrettynä. Nykyisiä asuinnormeja ne eivät toki ole täyttäneet ilman perusparannuksia, kun 100 vuotta sitten taloissa ei ollut sähköä eikä jouksevaa vettäkään, ja energiatehokkuuskin oli nykymittapuun mukaan heikkoa. Väitän, että nykyinen rakennuskanta on kuitenkin isommalta osin käytössä vielä 100 vuoden päästäkin.
Tunnen monta kaveria Helsingistä ketkä asuvat 1920- tai 1930-luvulla rakennetussa talossa Helsingissä ja ovat kaivaneet alkuperäiset lauta- tai lankkulattiat esille muovimattokerrosten alta. Tunnen toki myös paljon ihmisiä jotka asuvat 1980- luvulla ja sen jälkeen rakennetuissa HITAS asunnoissa joissa asutaan oikeaoppisesti punavihreiden normien mukaisesti muovimattojen päällä.
“Lyhyesti: turve lasketaan uusiutumattomaksi, koska sen poltto lisää hiilidioksidia ilmakehässä pysyvästi kun taas puun poltto vain alle sadaksi vuodeksi.”
Onko turpeen polton tuottama hiilidioksidi erityistä kun se lisää hiilidioksidin määrää pysyvästi?
Luitko lainkaan artikkelia?
Luin. En löytänyt perusteluja väitteellesi miksi turpeen poltto lisää hiilidioksidin määrää pysyvästi. Päästöoikeuksista saivartelu on turhaa. Puuta ja turvetta ei kannata polttaa missään kehittyneissä maissa. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tuhotaan luonto ja ympäristö. Suurin uhka maapallolle on hallitsematon väestönkasvu.
Kierrät kehää. Tässä ketjussa on pääpiirteissään jo esitetty miten viheellisistä asetelmista artikkeli on luotu. Totuuden voisi esittää kaaviokuvalla joka esittää prosessien nykytilan sekä turpeen, että puun poltton osalta sisältäen kokonaisuutena hiilen päästöt ja sitoutumisen. Avainasia tässä on nimenomaa analysoita todellinen nykyinen prosessi. Toki on hyödyllistä tehdä analyysejä myös vaihtoehtoisista lähtökohdista aina uusien soiden ojituksesta lähtien ja/tai irroittamalla täysin turpeen käytön puunkäytöstä tms.
Miksi puhut mieluimmin turpeesta kuin kivihiilestä. Entä palaako Helsingissä yhä venäläinen kivihiili. Tähän on vaikea saada vastausta. Turve on kuitenkin kotimaista, jota tällaisen energiakriisin aikana saadaan Suomesta. Muuten hyvää tutkimusta kivihiilestä ja turpeesta on tehnyt ruotsalainen IVL tutkimuslaitos. Lopputulokseen vaikuttaa olennaisesti metsitetäänkö tuotantoalue lopuksi. Sinänsä turpeen ja puun vertailuissa on suurinpiirtein ok. Puusta tosiaan jää yleensä juuret suurelta osin hiilivarastoksi maan alle. Myös karike pitäisi huomioida laskelmissa kutenmyös suon metaanipäästöjen luonnontilassa.
Kotimaisuus on turpeen ainoa hyvä puoli. Muut eivät sitten ole niin hyviä. Kivihiiltä saa EU:n Itämeren rantavaltioista kohtuulliseen hintaan joten venäläine hiili on korvattavissa helposti.
Ottamatta kantaa kysymykseen uusiutuvia vai ei pari kommenttia liittyen puun polttoon:
Ensiksi puuta ei kasvateta Suomessa polttamista varten, vaan lähes kaikki puu on ollut teollisuuspuun sivuvirtoja (jätettä tai tähdettä). Tehtailla se on kuorta, purua sellutehtaiden jätelientä (ligniiniä). Metsässä oksia, kantoja (joiden käyttö on vähäistä) ja sellaista karkeampaa mikä ei kelpaa edes selluun. Sitä mukaa kun näille löytyy energiaa suuremman lisäarvon tuottavaa käyttöä riittävässä mittakaavassa käyttö vähenee/loppuu
Toiseksi: Tuoreilla kivennäismailla “parturoidun” metsän paikalla 0n 50–60 vuoden kuluttua yhtä järeä viljelty kuusikko, jossa on sekapuuna koivua ja mäntyä. Koivikko kehittyy rehevällä kasvupaikalla nopeammin n. 40 vuodessa.
Jos katsotaan asiaa puhtaasti hiilitalouden näkökulmasta, kannattaa puu kasvattaa tehokkaasti ja laittaa vesivarastoon, jossa se on paremmassa tallessa kuin metsässä. Metsä on huono hiilivarasto. Täynnä oleva varaston nettonielu on nolla.
Heikki Smolander: “Metsässä […] kantoja”
En kyllä tunne metsänhoitoa tai ekologiaa, mutta jotenkin tuntuisi kyllä paremmalta jättää kannot maastoon lahoamaan kaiken maailman ötököiden iloksi kuin repiä ne ylös jättäen maaston täyteen rumia kuoppia.
Käytännössä vain kuusen kantoja nostetaan, ja osa jätetään niistäkin tarkoituksella koskematta.
Kannon energiakäyttö on yksi vastaus turpeen demonisoinnille.
Maannousemasieni eli juurikääpä on eteläisessä Suomessa kirjanpainajatoukan ohella massiivinen uhka kuusimetsille. Kannon noston pitäisi pienentää tautipainetta. Nähtäväksi jää miten jatkuvan kasvatuksen metsät selviävät juurikäävän kanssa.
Kuusen kannon sahauspintaan kun tippuu sienen itiöitä, ne pääsevät siitä kuusen juuristoon ja leviävät juurten kautta alueen muihin kuusiin. Monessa kuusikossa on useimmissa puissa lahoa pari-kolme alinta metriä ja puut myös kaatuvat sen takia helposti.
Yksinkertaistettua tarkastelua. Lähes poikkeuksetta päätehakkuuiässä olevasta metsästä kaadetuista puumäärän merkittävästä osasta tehdään pitkäkestoisia tuotteita (sahatavaraa, vaneria jne). Niissä hiili jatkaa sitoumistaan. Lisäksi ne usein korvaavat suuripäästöisiä tuotteita joiden tuotannossa syntyy suuria päästöjä kuten terästä ja betonia.
Niinpä hyvin hoidetut metsät (joissa harvennukset ja muut hoitotoimet suoritetaan) tuottavat tuotantokoneistona pitkäkestoista hiilivarastoa periaatteessa ikuisesti kunhan metsät uudistetaan päätehakkuun jälkeen (Suomessa uudistetaan aina, monissa muissa maissa ei). Näiden pitkäkestoisten tuotteiden sivutuotteina metsät tuottavat kuitupuuta sellun raaka-aineeksi ja erilaisia poltettavia jakeita (purua, kuorta jne). Eli jos haluamme käyttää puuta rakentamisessa niin päädymme väistämättä tuottamaan kuitupuuta ja poltettavaa puuainesta. Kukaan ei tietääkseni kasvata metsiä energiakäyttöön eikä ole näköpiirissä että siitä taloudellisesti tulisi mitenkään kannattavaa.
Toisena kommenttina tarkastelussa pitää olla raha mukana. Energialähteen kotimaisuudella on suuri merkitys kansantaloudellemme. Todella typerää on polttaa tuontihiiltä kuten Helsinki edelleen laajasti tekee. Ja tätä helsinkiläisenä häpeän (en käytä kaukolämpöä enkä Helenin sähköä). Turpeen ja puunkasvatuksen sivutuotteiden polttamisessa raaka-aineen myyntihinta tuloutuu kotimaisille myyjille jääden hyödyttämään kansantalouttamme kasvattaen erityisesti verotuloja, joilla sitten voidaan rahoittaa erilaisia ilmastotoimia. Suomesta Puolan hiilimyyjille laivatut rahakasat eivät hyödytä kuin puolalaisia, tai ketkä hiilikaivokset siellä omistavatkaan. Ja kaikki lienevät jo tajunneet millä Putin rahoittaa sotatoimensa ja kavereidensa veroparatiisiomaisuudet.
Ja oliko kuitenkin niin, että Suomen suot sitovat hiiltä paljon enemmän kuin mitä sitä polttamalla vapautetaan?
Mistä Suomessa riittää säätövoimaa kun ei tuule eikä paista? Vetyteknologia ei tule olemaan taloudellisesti kannattava vastaus tuulisähkön varastoimiseen. Milloin aurinko- ja tuulivoimaloiden rakentajille asetetaan pakko rakentaa samalla vastaava määrä säätövoimaa tuulettomien ja pakkaspäivien varalle? Nythän tuulipuistot ovat sijoittajien omistuksessa ja korkean sähkönhinnan ollessa nyt totta suuret voitot valuvat pääosin ulkomaisille sijoittajille eikä niillä rakenneta säätövoimaa. Poltettava puuaines, turve ja ehkä tulevaisuudessa jotkin nopeakasvuiset energiakasvit sopivat kotimaisina säätövoiman energialähteiksi.
Todennäköisesti nopeakasvuisen koivun kasvatus rehevillä mailla polttopuuksi pilkkeinä käytettäväksi on ihan kannattavaa ja järkevää liiketoimintaa. Homma voidaan tehdä jatkuvana kasvatuksen nappaamalla 15–20 senttiset puut pois. Kyse olisi tehokkaasta puupellosta, jossa ajourat on mietitty tehokasta puiden korjuuta varten.
Jatkuva kasvatus ei ole mahdollista koivikossa. Ei nouse koivun taimi ison metsän varjosta.
Männyn taimettuminen jatkuvassa kasvatuksessa onnistuu jos puusto on hyvin harvaa. Vähäravinteisilla soilla ja kuivimmilla kankailla näin voi olla, muualla jatkuva kasvatus johtaa kuusivaltaisuuden lisääntymiseen. Kuusi jo muutenkin valtaa Suomen hirvi vaaran vuoksi.
Metsien muuttaminen kuusipelloiksi on silkkaa typeryyttä, koska kun talvet lämpenevät, erilaiset kuusia uhkaavat ötökät selviävät talven yli, ja niitä vastaan kuusemme ovat suojattomia.
“Metsien muuttaminen kuusipelloiksi on silkkaa typeryyttä,”
Niin kauan kun metsästäjät saavat päättää itse miten suurta hirvikarjaa he haluavat kasvattaa toisten metsissä, kuusen osuus kasvaa metsissä. Kuusenlatvoja hirvi ei syö.
Muotipuhe jatkuvasta kasvatuksesta voi johtaa typerään lakipäätökseen avohakkuukiellosta. Suomen olosuhteissa ja täkäläisillä puulajeilla kuusi on voittaja jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen valo-olosuhteissa.
Tuulivoima on kotimaista sekin. Sitä mahtuu Suomeen moninkertainen määrä ennen kuin täytyy rakentaa sitä varten säätövoimaa, koska sitä on jo. Turpeen poltto taas pilaa ilmaston ja ekosysteemit. Sitä ei nyt millään saada kannattavaksi päästöoikeuksien takia, joten sen perään on turha haikailla.
Kerrotko missä päin Suomea tuulimyllyjä valmistavat tehtaat sijaitsevat? Ei löydy yhtään ja ovat tuontitavaraa tyystin.
Päästökauppa on onneton viritys kun hiilitulleja ei saada voimaan. Päästö“kauppa” toimii joten kuten vain koska teollisuudelle ym. jaetaan hirmuinen määrä ilmaisia päästöoikeuksia joka vuosi. Eli valtaosastaan päästöjä teollisuus ei maksa mitään ja joillekin ne ovat aika ajoin vain hyvä konsti rahastaa järjestelmästä oikeuksia myymällä.
Ojittamattomien soiden metaanipäästöt huomioiden turpeen polttaminen on päästöiltään parempi vaihtoehto kuin hiilen polttaminen. Ja lisäksi raha jää kotimaahan.
Syy miksi tuulivoimaloiden turbiinit ja myös aurinkopaneelit ovat tuontitavaraa johtuu siitä että Kiina valmistaa lähes koko maailman tuulivoimala turbiini ja aurinkopaneeli kapasiteetistä pääasiassa valtion tuilla. Muiden maiden tuotanto ei pysty kilpailemaan hinnalla ja tuotanto kapasiteetillä.
Kylläpä tästä foorumista on tullut asiantuntematon. Ei tuulivoimaloiden torneja mistään Kiinasta tuoda. Niihin menee SSAB:n terästä. Siipiäkään ei voi tehdä missään halpatuotantona.
Tuulivoimaloiden vaihteistoja(kallis osa) tekee mm. Moventas Suomessa. Ja aurinkopaneeleita tekee mm. jokin tehdas Salossa. Pietarsaaressa tehdään lapoja. Toki niihinkin varmaan jotakin osakomponentteja tulee varmaan Kiinastakin. Normaalia kansainvälistä kauppaa.
Pitää myös muistaa asian hyvät puolet.
Sanotaan, että optimaalinen pitoisuus kasvihuoneessa olisi n. 1 promille hiilidioksidia. Suuremmatkaan määrät eivät heti ole vahingollisia. Ehkä jopa lasituksesta voisi säästää? Ainakin polttoaineista tulee siis säästöä.
Jos ei turve käy , niin millä Suomen enegiavaje pitäisi paikata pitemmällä tähtäimellä. Saksa imuroi kyllä Norjan ja Ruotsin ylijäämän, ei taida meille riittää. Eikös tuulen rajoitukset ole selvät vihreillekin. Onkos ydinvoimalle vaihtoehtoja.
Oma suosikkini on väen vähentäminen ja lentomatkailun rajoittaminen jopa urheilujoukkueilta.
Kielletään autot ja ilmainen potkulauta kaikille.
Olkiluoto 3 alkaa tuottamaan sähköä syyskuussa joten se tulee huomattavan helpotuksen tuohon enegiavajeeseen.
Sen tuotanto on jo syöty etukäteen. Pitäisi olla toinen samanlainen yksikkö tuloillaan, jos sähkön kulutuksen kasvuun ja saatavuuteen halutaan vastata.
Jos alkaa. 16 vuotta.
CHP-voimalat kivihiilellä rannikolla pitäisi ehdottomasti säilyttää. Perusteenä polttoaineen saatavuus, hinta ja logistiikka sekä tehokkuus energialähteenä. Asutuskeskusten lämmöntarve ajoittuu samaan aikaan sähköntarpeen kanssa. Stadin päätös sulkea Hanasaari ja muuntaa Salmisaari johonkin muuhun on virheellinen.
Ydinvoima näyttää olevan järjettömän kallista. OL3 ja Hanhikivi ovat jo maksaneet 11 miljardia eivätkä ole tuottaneet mitään. Samalla hinnalla olisi jo tuotettu moninkertaisesti Suomen vuosittainen sähkömäärä tuulella ja sähkölaskut olisi pieniä. Saksassa, joka on vain vähän Suomea suurempi tuotetaan tuulella saman verran sähköä kuin Suomessa kulutetaan vuositasolla.
Ydinvoiman kalleus johtuu aika suurelta osin siihen kohdistuvista kohtuuttomista turvamääräyksistä jotka eivät käy yhteen tämän ilmastokatastrofin kanssa. On myös kokonaisia poliittisia liikkeitä jotka yrittävät joka välissä vaikeuttaa ydinvoiman käyttöönottoa kaikin mahdollisin tavoin.
Saksassa on laitettu jo tuhansia miljardeja uusituvaan, seurauksena energia on kallista ja päästöt suuria. Luulisi jo pahimman luokan propagandistin unohtavan Saksan jonkinmoisena esimerkkinä. Tietysti voi olla että ei välitä tai ei oikeasti tunne koko asiaa.
Jussi: “OL3 ja Hanhikivi ovat jo maksaneet 11 miljardia eivätkä ole tuottaneet mitään.”
OL3 on kylläkin jo tuottanut sähköä ja syöttänyt sitä verkkoon, vaikkakin kyse on ollut vielä koekäytöstä.
Nyt on Osmo sortunut populismiin metsäasioissa.
Ei metsien hiilensidontaa saa analysoida metsikkötasolla.
Vai pitäisikö esim kiertoajan pidentäminen kieltää kokonaan. Metsikkötason laskennassa kiertoajan pidentäminen on oikea ilmastopahis.
Metsiä pitää analysoida metsälötasolla. Yksi syy on, että metsätaloussuunnitelmat tehdää metsälötasolla. Tuossa suunnitelmassa hahmotetaan tuleva metsälön käsittely. Siinä ratkaistaan mm hiilen tuleva sidonta.
Metsälötasolla talousmetsää voidaan ja pitääkin hoitaa siten, että vuosittainen hiilen sidonta maksimoituu. Tämä tarkoittaa, että metsän ikäjakauma pitää saada optimaaliseksi. Tätä optimaalista ikäjakaumaa vastaa tietty puusto/ha. Jos tätä puustomäärää yrittää lisätä (nieluvaatimus) niin vuosikasvu metsälössä pienenee.
Tämän maksimaalisen vuosikasvun ja sitä vastaavan puusto/ha ylläpito vaatii, että vuosittain hakataan koko (netto)vuosikasvu. Se mihin puu käytetään on toisarvoinen asia, koska se puumäärä on poistettava metsästä joka tapauksessa. Ilmaston kannalta on tietysti hyvä, jos käytetään korvaamaan fossiilisia (esim poltto) kuin että käytetään vessapaperiksi.
Minulla on muuten metsätaloussuunnitelma vuodelta 1989 (vanha metsälaki voimassa). Siinä ilmoitetaan, että minun metsieni maksimaalinen puuvarasto on 14o m3/ha, vuosikasvu 6 m³/ha/vuosi. Lisäksi ilmoitetaan, että suositus on hakata koko vuosikasvu ainakin seuraavat 10 vuotta.
Yksi argumentti jota ei oikein ymmärretä on se, että uusiutuvat korvaavat fossiilisia polttoaineita. Eli jos käytetään puuta se tarkoittaa, että fossiilisia ei käytetä. Ja ylipäätään ei ymmärretä, hiilinielun ja hiilivaraston eroa.
Karkeasti laskien. Oletetaan, että sadassa vuodessa tarvitaan 100 tonnia hiiltä ja metsän uudistumiseen menee 100 vuotta*. Jos käytettään fossiilisia, niin 100 tonnia hiiltä ilmestyy ilmakehään eikä se poistu. Jos tarvittava hiili otetaan metsän hiilivarastosta, niin 100 vuoden päästä metsän hiilivarasto on taas täysi ja ollaan lähtötilanteessa ilman, että ilmakehään olisi jäänyt yhtään ylimääräistä hiiltä.
*Oikeastaan 20–50v. metsä toimii tehokkaimpana hiilinieluna. Toisaalta taas metsän vanhetessa sen kyky ottaa hiiltä ilmakehästä saturoituu ja metsä muuttuu ajan myötä päästölähteeksi.
Olet oikeassa siinä, että puu on uusiutuva, mutta turve ei.
Sanot: “Tuo lähes sata vuotta on aika pitkä aika.”
Inhimillisesti katsoen se on pitkä aika, mutta prosesseissa joista puhumme se ei ole edes merkitsevä. Olen lueskellut viime vuonna ilmestynyttä kirjaa “The physics of limate Change”, jonka on kirjoittanut maalmankuulu fyysikko Lawrence M. Krauss . Sen sivulla 37 on “veret seisauttava ”
pelkistetty kaavio hiilen kierrosta globaalisti.
Se kertoo, että ihmiskunta nostaa 10 gigatonnia fossiilista hiiltä lisää ilmakehä-maa-meri-kiertoon, josta sillä ei ole paluuta takaisin. Tämä on se globaali ongelma! Pysyväisesti tästä kierrosta poistuu hiiltä lähinnä rapautumisen kautta karbonaatteina ja sitten hapettomaan tilaan joutuvien orgaanisten ainesten mukana (suot).
Metsiin jäävän orgaanisen aineksen määrä soihin verrattuna on kovin vähäistä. Sen voi jokainen käydä tarkastamasa ottamalla lapion käteen ja kaivamalla kangasmetsään kuopan. Hiekkakerros tulee äkkiä vastaan. Humusta sen päälle on kertynyt jääkauden jälkeen pieni kerros, ja hiiltä se sisältää kovin vähän. Jonkin verran ligniinijäämiä ja metsäpalojen jäljiltä hiiltä, mutta kun sitä vertaa kymmenien metrien turvekertymiin soissa, niin ero tulee ymmärrettäväksi. Turve on fossiilista , puu ei. Ja ongelma on tuo fossiili hiili.
Näiden prosessien aikavakiot ovat tuhansissa vuosissa. Jos yritämme säädellä niitä muutamien vuosien kuluessa on se vain silmänlumetta. Ainoa todella vaikuttava asia on sulkea fossiilihiilisen hiilen poltto. Hiilinielut toimivat vain niin kauan kuin pystymme lisäämään biomassan määrää (tai vähentää poistumaa),mutta luonto asettaa moiselle touhulle ankarat rajat.
Tietenkin hiilinieluja kannattaa lisätä. Ne toimivat kuin auton turvatyynyt — pienentävät vahinkoja törmäyksessä. Mutta jarruttaminen , eli fossiilien polton vähentäminen on tehtävä maksimaalisesti. Puu ei ole fossiilista. Kuunnelkaapa vaikka Taalasta!
Hiilinielut ovat vähän semmoista pelleilyä. Ei ole mitään ikimetsää joka tästä päivästä ikuisuuteen sitoo hiilen. Fossiilinen hiili ja öljy, mitä maasta kaivamme ei ole syntynyt siitä että tällainen nykypäivän ikimetsän annetaan olla.
Ainoa oikea keino poistaa hiiltä kierrosta on haudata orgaanista (=hiilipitoista materiaa) merenpohjaan tai yleisemmin maan alle hapettomiin olosuhteisiin. Nuo nykymuotoiset hiilinieluviritelmät ovat enemmän sellainen hätäjarru. Esimerkiksi täysikasvuisen puun jalostaminen kestäviksi ja pitkäikäisiksi puutuotteiksi on paljon parempi hiilinielu kun ikimetsäviritelmät. Mutta tämä on taas näitä asioita missä populistivihreillä menee puurot ja vellit sekaisin, ihan vastaavaa perseilyä on nähty vihreiden ydinvoimakantojen kanssa.
Hiilinielujen määrän voimakas kasvattaminen metsittämisellä olisi taas ihan toimiva ratkaisu, mutta tätä ei kukaan tosissaan ehdota, paitsi tietysti Suomelle. Huomatkaa etteivät nykyiset hiilinieluviritelmät esitä Saksan tai Ranskan metsittämistä Suomen tasolle, vaan pyrkivät pikemminkin suojelemaan nykyisin olemassaolevia hiilinieluja. Eli oikeasti hyviä ja toimivia ratkaisuja ei oteta käyttöön (metsittäminen ja täysikasvuisen puun jalostus + ydinvoima), sen sijaan meille tarjoillaan kaiken maailman teknohömppää siitä kuinka hiilen talteenottotekniikat (kallista ja käytännössä käyttökelvotonta), sähköautot (valmistaminen aiheuttaa päästöjä ja laajasti käytössä olevat henkilöautot ovat suorassa ristiriidassa metsityksen vaatiman tiivimmän yhteiskuntarakenteen kanssa) ja vihreä vety pelastavat meidät.
Oikeasti poliitikot myyvät meille vain vihreää tulevaisuutta nykypäivän ja menneisyyden elintasolla ja ‑tottumuksilla, mutta nämä ovat valeita ja oikeasti tehokkaita toimia suoranaisesti vältellään. Länsimaissa kun ei ymmärretä mitään muuta kuin rahaa ja taloutta.
Kyse on termin määrittelemisestä. Asioista keskustelemiselle ei ole hyväksi, jos eri tahot määrittelevät saman termin eri tavoin.
Wikipedian mukaan: “Uusiutuvat luonnonvarat ovat mitä tahansa luonnonvaroja, joiden voidaan katsoa uusiutuvan […] Uusiutuvista luonnonvaroista voi kuitenkin tulla uusiutumattomia, jos niiden varastoja kulutetaan nopeammin kuin ne uusiutuvat.”
Siispä luonnonvara on uusiutuva alueella A, jos sitä kulutetaan hitaammin kuin se uusiutuu alueella A. Esimerkkejä: Suomessa turve on uusiutuva luonnonvara. Norjassa öljy ei ole uusiutuva.
Sopivasti määrittelemällä on helppo kikkailla itse asialla. Wikipedia on mainio aluata tällaoselle. mutta…
Hakatun metsän TILALLE kavaa aikanaan uusi metsä, eli se on aidosti uusiutuva.
Poltetun turpeen tilalle ei kasva uutta turvetta . Jos sitä ei olisi poltettu sen hiili lepäisi siellä ‚jos nyt ei ehkä maailman tappiin, niin ainakin seuraavaan jääkauteen asti.
Turvesoista tehdään metsää, kun ne on poltettu. Niinpä niistä ei enää koskaan tule turvesoita eli ne eivät uusiudu millään ajanjaksolla.
Kun puhutaan luonnonvaroista, uusiutuvuudella viitataan samaan kuin kestävällä käytöllä: luonnonvara on uusiutuva, kun sitä ei käytetä nopeammin kuin sitä syntyy lisää.
Uusiutuvuutta ja kestävää käyttöä voidaan tarkastella myös rajattuna koko universumia pienemmälle alueelle, kuten maapallolle, Suomeen tai metsän tietylle neliömetrille, siten kuin on tarkoituksenmukaista. Esimerkiksi, kun kaataa puun, samalle neliömetrille ei välttämättä kasva uutta puuta ikinä, tai ainakaan moneen sataan vuoteen.
On harmillinen, joskin ymmärrettävä, virhe käyttää termiä “uusiutuva”, kun viitataan energialähteeseen, jonka hyödyntäminen ei lisää hiilidioksidia ilmakehään (pitkällä aikavälillä tarkasteltuna). Virheestä joutuen joudumme muun muassa kiistoihin siitä, onko ydinvoima uusiutuvaa – eihän se ole, koska sen polttoainetta käytetään nopeammin kuin sitä syntyy lisää.
Vaikka turve on “uusiutuvaa”, kun sitä kulutetaan hitaammin kuin sitä syntyy lisää, sen polttaminen tuottaa hiilidioksidipäästöjä. Päästökauppa voisi hillitä polttamista. Järjestelmältä puuttuu kuitenkin legitimiteetti, koska se ei hyvitä nieluista. Järjestelmän pitäisi maksaa nielun omistajalle vastaavien päästöjen hinnan verran.
Käsittääkseni aina turvesuosta tehdään polton jälkeen metsää, joten on aivan väärin sanoa, että se suo uusiutuisi.
Tuo uusiutuva aika turve suolle on tuhansien vuosia joten eipä ole kovinkaan lyhyt aika odottaa koska sitä voi uudelleen hyödyntää. Koska ihmiskunnalla kestää monta sukupolvea jotta se näkisi mitä tapahtuu tuhansien vuosien päästä.
Soita kuten metsääkin pitää tarkastella kokonaisuutena, poolina. Ei puukaan kasva samaan paikkaan. Koska ajan hiiltä sitoutuu suohon, arviolta 4–5 milj co2 tn vuodessa. Toisaalta suot ovat myös metaani lähde, ei kuitenkaan kuivatut turvetuotantoalueet.
Muuten IPCC on määritellyt turpeen välimuodoksi fossiilisen ja uusiutuvan välillä ei fossiiliseksi kuten Suomessa. EUn päästökauppaan tämä ei tietysti vaikuta.
Ei metsää katsota kokonaisuutena koko Suomen tasolla. Järkevää on tarkastella sitä aluetta, joka on käytön kohteena. Jos metsää kaadetaan hehtaari, tarkastellaan, miten se hehtaari toimii seuraavien sadan vuoden aikana. Sama suolle. Miksi pitäisi ottaa huomioon joku suo toisella puolella Suomea, josta ei ikinä edes voida turvetta nostaa. Suomen energiaturvesoita alettiin hyödyntää 70-luvulla ja nyt jo niistä on 15% poltettu. Muutama prosentti soista kelpaa energiaturvekäyttöön.
Jussi kirjoitti: “Miksi pitäisi ottaa huomioon joku suo toisella puolella Suomea, josta ei ikinä edes voida turvetta nostaa.”
Pitäisi ottaa huomioon, jos tarkastellaan sitä, käytetäänkö Suomessa turvetta nopeammin kuin sitä syntyy lisää. Tällä on merkitystä, kun laskemme, onko “turvetalous” Suomessa kokonaisuudessaan kestävää luonnonvarojen käyttöä ja onko se itsessään kasvihuonekaasujen päästölähde vai nielu.
Noinkin voi tietysti laskea, mutta se ei vastaa kysymykseen, pahentaako turpeen poltto ilmaston muutosta ja kuten avauksessa esitin, kyllä pahentaa. Mutta jos otat huomioon joidenkin soiden nielun, sinun pitää ottaa huomioon myös ojitettujen soiden ja turvepeltojen lahoamisesta aiheutuvat päästöt. On eäselvää, ovatko suot nielu liankaan, ku lahoaminen otetaan huomioon.
Nykyään on alettu maisemoimaan turvesoita soistamalla ne uudelleen. Tämä on turpeentuottajan kannalta lyhyellä tähtäimellä halvempaa kuin suljetun turvesuon lisäojittaminen ja uudistaminen huonotuottoiseksi metsäksi. Suokasvillisuus palaa yllättävän nopeasti ja turpeen tuotto alkaa uudelleen.
Olisikin ehkä aihetta kysyä, pitäisikö Lapin vajaatuottoisten turvemetsien soistamista tukea: avohakataan metsä, pistetään ojat umpeen ja annetaan sen hiljakseen soistua, jolloin suon kasvihuonepäästö lakkaa.
“Lyhyesti: turve lasketaan uusiutumattomaksi, koska sen poltto lisää hiilidioksidia ilmakehässä pysyvästi kun taas puun poltto vain alle sadaksi vuodeksi.”
Onko turpeen polton tuottama hiilidioksidi erityistä kun se lisää hiilidioksidin määrää pysyvästi?
Pystyvätkö kasvit kasvaessaan erottelemaan turpeen polton ja puun polton tuottaman hiilidioksidin?
Kesäpaikkamme on Savonlinnassa entisessä Säämingissä Haukiveden rannalla. Pariskunta, jolta vanhemmat ostivat rantatontin 60-luvun alussa, eli lähes luontaistaloudessa. Pienellä suomenhevosella tehtiin peltotyöt ja karja, 3–4 lypsävää, laidunsi ikimetsässä. Kun heistä aika jätti 80-luvun alussa, perintö tuli perillisten puuttuessa ensin valtiolle ja sitten metsät ostettiin naapuriin. Metsä on nyt päätehakattu ja sittemmin harvennettu/osittain kokonaisuudistettu. Alkuaikoina metsä oli kauhea, aurattu ja kuusivaltainen, mutta nykyään sekametsää, ja sillä on jälleen virkistys- ja luontoarvojakin. Sen ikimetsäluonne on menetetty. Jossain vaiheessa sitä taas hakataan enemmän. Meille jäi omaan tonttiin tuota ikimetsää vajaa hehtaari ja se on oma luonnonsuojelualueemme. Sitä en maallikkona osaa sanoa, kumpi on parempi hiilinielu.
Talousmetsä lienee tehokkaampi hiilinielu. Metsästä poistettua puuta ei pidä laskea metsän hiilipäästöksi, koska hiilidioksidia ei juurikaan vapaudu puuta kaadettaessa ja pois vietäessä (jos unohdetaan kantojen ja maaperän mahdollinen päästöjä lisäävä käsittely). Hiilidioksidi vapautuu vasta myöhemmin, esim. vasta Kiinassa pehmopaperin käytön jälkeen, jolloin päästö olisi laskettava Kiinalle, ei sille metsälle.
Ikimetsällä on silti muita arvoja.
“jos unohdetaan kantojen ja maaperän mahdollinen päästöjä lisäävä käsittely”
Mutta miksi unohdettaisiin? Vanhoissa metsissä juuri maaperä voi edelleen olla hiilinielu, vaikka puuston nielu on jo lähellä nollaa. Hakkuissa, varsinkin avohakkuissa, maaperästä vapautuu merkittävä määrä hiiltä, mikä voi jatkua useita vuosia hakkuiden jälkeen.
Maan hiilivarastojen muutos ja nielut / lähteet ovat huomattavasti vaikeampia mitata kuin puuston, joten usein ne vain jätetään laskelmista pois. Ei pitäisi. Jopa kivennäismailla maan hiilivarastot ovat merkittäviä, hiiltä on maaperässä enemmän kuin puustossa.
Kevennetään nyt vähän! Kun seuraa tätä keskustelua ei voi välttyä ajatukselta, että selvä asia halutaan sotkea. Jos vanha kunnon humoristi , metsänhoitaja Veikko Huovinen, eläisi hän saattaisi päivittää ”Havukka-ahon ajattelijan” tähän päivään istumaan metsään kannon nokkaan ja pohtimaan jotenkin seuraavasti:
”On ihmiskunta sitten mennyt sotkemaan luontoa tosi pahasti. Hiiltä on työnnetty pari vuosisataa surutta ilma täyteen, niin ettei sen saasteen kanssa enää pärjätä. No siivotahan se täytyy, jotta elää voidaan, ja on tietenkin meidän suomalaistenkin oma osuutemme hoidettava. Tänne tuli Helsingistä pari lisensiaattia tutkimaan pitäisikö meidän panna ilman liika hiili metsään vai sotkea suohon.
On nuo oppineet niin viisaita, että yksinkertaisinkin asia muuttuu ylivoimaisen monimutkaiseksesi.
Jos minulta kysyttäisiin, niin sanoisi, että painukaa suolle! Ei tänne metsään enempäänsä mahdu! Mihin sen hiilen täällä panet, kun metsä on jo täynnä. Paljonko herrat luulevat puusta jäävän jäljelle hiiltä, kun se on täysin lahonnut. Peruskoulussa minulle jo opetettiin, että fotosynteesin synnyttämä orgaaninen yhdiste hajoaa mikrobien toimesta, kunhan vain mikrobit saavat vettä ja happea. Tietysti lämpötilan pitää olla plussalla, mutta kyllä se yleensä täällä kesällä on. Ei siitä puusta paljon jää metsässä mikrobeilta syömättä.
Toista se on tuolla suolla. Siellä vesi kyllä estää sen hapen tulon, ja mikrobit tukehtuvat. Anaerobiset sellaiset mädättävät tietysti osan, joten osittain hiili sieltäkin palaa ilmaan, mutta huomattava osa jää suohon ja pysyy siellä.
Minä noita lisensiaatteja neuvoin kaivamaan kuopan tuohon kannon vireen. Lahoavan kuntan alla oli sitten ohut kerros tiivistä humusta, jonka rakennetta eivät oikein osanneet sanoa. Luulenpa, että on vähän samaa, mitä jää tuhkaa puuta poltettaessa. On siellä varmaa hieman hiiltäkin ainakin metsäpalojen seurauksena, ja mahdollisesi jotain muuta niin kovaa orgaanista, ettei mikrobin hammas pysty, mutta vähän sitä on, jos suohon vertaa.
Se mitä siinä on , on kertynyt jääkauden jälkeen eli noin kymmenen tuhannen vuoden aikana. Hiiltä lienee muutaman sentin kerros. Mutta kun neuvoin heitä kaivamaan vastaavan kuopan viereiselle suolle, suttuivat. Ymmärränhän minä. Kova urakka se olisi ollut. Samassa ajassa kun metsän pohjaan on kerrtynyt muutaman sentin kerros hiiltä on sitä suolle kertynyt metrikaupalla.
Ja nuo lisensiaatit jaksavat pohtia, kumpaan myllyyn tuo ilman saastehiili pitäisi piilottaa, kun ei sillä saasteella ole mitään reittiä takaisin sinne mistä se on tullut! Suohan nielee sitä ainakin sata kertaa nopeammin pitkässä juoksussa kuin metsä. Että siinä mielessä asia on helppo ratkaista. Mutta tiedä häntä vaikka olisivat ketun häntä kainossa vain tekevinään jotakin, kun eivät ole keksineet miten ongelma oikeasti ratkaista. Herrojen metkut kyllä tiedetään!”
Eilen 19.10 on nimimerkki Jussi ilmoittanut, että metsää pitää tarkastella sillä alueella, mikä on käytön kohteena. Tieteellisesti ilmaistuna metsikkötasolla. Niin näyttää myös ilmastopaneeli tarkastelevan. Välillä kuitenkin tarkastelevat asioita koko Suomen tasolla. Vaihtavat siis välillä alkuoletuksia. Se ei ole tiedettä.
Otetaan esimerkiksi ilmastopaneelin suosittelema kiertoajan pidennys. Otetaan lisäkiertoajaksi 20 vuotta, johtuen, että tutkijat sanovat, että avohakkuun jälkeen alue muuttuu nieluksi vasta 20 vuotta hakkuusta. Meilläpäin pyritään maksimoimaan metsän vuosikasvu kiertoajan läpi. Minä tiedän metsäsuunnitelmista 6 m³/ha/vuosi kasvun tietoja.
Jos tarkastellaan puun tuotantoa heti hakatulla alueella ja 20 vuotta myöhemmin hakatulla niin saadaan että lisäkiertoajan metsä on kasvanut 120 m³/ha. 40 vuoden kohdalla sen hiilitase on nollilla mutta hetihakatussa metsässä on puuta jo 200 m³/ha. 40 vuodessa hetihakattu metsä on siis tuottanut puuta 80 m³/ha enemmän. Tekee 2 m³/ha/vuosi enemmän. Vastaa co2 sidontana 2 tn co2/ha/ vuosi enemmän.
Pitääkö meidän tosiaan alkaa tutkimaan metsän kasvua metsikkötasolla?
Huomauttaisin, että metsälötason tarkastelussa kiertoajan pidentäminen tuo ilmastohyötyä.
Suot tuottavat myös metaania, joka 20 v aikajänteellä 60 krt hiilidioksidia pahempi kasvihuonekaasu. Toki puoliintumisaika noin 12 vuotta, mutta se on tässä kertoimessa mukana. Jos suon turpeen polton tuottama hiilidioksidi lasketaan päästöksi (aivan oikein), niin eikä pitäisi laskea myös saman alueen metaanipäästön väheneminen miinukseksi ?
Soiden tuottaman metaanin vuoksi monien soiden ennallistaminen ei ole ilmaston kannalta hyödyllistä, vaikka SLL sitä suositteleekin.
Miksi muuten Norjan tuottaman öljyn hiilidioksidi lasketaan päästöksi käyttömaassa, mutta Suomen metsien hakkuut heti välittömäksi päästöksi ? Tästä kyllä vähennetään pitkäikäiset puutuotteet, joiden eliniäksi lasketaan muistaakseni 37 vuotta (jolloin ne lisätään päästönä taas).
Tilastoijat laskevat päästöjä sen mukaan, mitä on poliittisesti sovittu eli kansainvälisesti saneltu. Luonnontieteellinen totuus ja johdonmukaisuus saavat tällöin väistyä, valitettavasti.
Ymmärtääkseni hakkuut lasketaan paljolti Suomen päästöiksi, vaikka päästöistä suuri osa syntyisi tosiasiallisesti ulkomailla. Toisaalta puun poltosta aiheutuvia päästöjä ei lasketa tuohon päälle toiseen kertaan. Siksi Suomen laskennalliset päästöt eivät kasvaisi, jos polttopuut ostettaisiin itänaapurista. Eihän tässä järkeä ole. Suosittelenkin tekemään parempia laskelmia virallisesti raportoitujen laskelmien oheen.
Eiköhän tuossa luoteta markkinoihin kun muutakaan keinoa ei ole. Jos ne on kotimaassa päästöjä niin puun hinta on korkeampi ja loppukäyttö menee sitten sen mukaan.
Kaikissa hyödykkeissä on sama ongelma, jos ne ostetaan päästökaupan ulkopuolelta. Esimerkiksi puun ostaminen venäjältä tai elektroniikan ostaminen aasiasta. Tietääkseni siihen on ehdotettu ilmastotulleja ja se vaikuttaisi ainoalta toimivalta vaihtoehdolta.
O.S:“Sekä puun että turpeen poltto tuottavat piipun päästä mitattuna enemmän hiilidioksidipäästöjä energiayksikköä kohden kuin kivihiilen poltto.”
On hyvä, että O.S. myöntää turpeen päästöjen olevan kivihiiltä suuremmat piipun päästä mitattuna. Hän myöntää myöskin seuraavan. Siis piipun päästä.
Aikaa ajatella:“Pitäisi ottaa huomioon, jos tarkastellaan sitä, käytetäänkö Suomessa turvetta nopeammin kuin sitä syntyy lisää. Tällä on merkitystä, kun laskemme, onko “turvetalous” Suomessa kokonaisuudessaan kestävää luonnonvarojen käyttöä ja onko se itsessään kasvihuonekaasujen päästölähde vai nielu.”
O.S:“Noinkin voi tietysti laskea, mutta se ei vastaa kysymykseen, pahentaako turpeen poltto ilmaston muutosta ja kuten avauksessa esitin, kyllä pahentaa.”
Jos uskotaan laskelmia, niin turve kuormittaa ilmastoa enemmän kuin kivihiili energiayksikköä kohti. Siis huomio, suhteellisesti enemmän , mutta ei absoluuttisesti. Kun huomioidaan kaupunkien kivihiilen poltto , niin siitä seuraa huomattavasti suurempi hiilivuoto, kuin Suomen vähäisestä turpeen poltosta.
O.S. myöntää turpeen uusiutuvan täydellisesti 1000 vuoden aikana ja puiden alle sadassa vuodessa. Siis todella lyhyessä ajassa. Maapallon ikä on 4.6 mrd. vuotta ja siihen verrattuna aikasykli on mitätön. Kivihiilen kohdalla on toisin, se ei uusiudu koskaan. Ja poliittisesti on päätetty läpi Euroopan, että kivihiilen polttaminen on parempaa kuin turpeen polttaminen.
Tosin EU myöntää turpeen olevan hitaasti uusiutuvaa, Suomen vihreiden mielestä turve ei uusiudu lainkaan. Eikä sen kasvun seurauksena tulevaa hiilinielua saa huomioida mitenkään.
Ymmärrän kyllä O.S:n selittämän turpeen polton aiheuttaman hiilivaraston laskemisen. Mutta en koe näkökulmaa relevanttina. Meidän vähäisiä luonnonvaroja on hyödynnettävä, niinhän tekevät kaikki muutkin valtiot omien luonnonvarojensa suhteen.
Turpeen ja puun energiakäyttö on kuitenkin lyhyt ja ohimenevä vaihe. Tulevat uudet teknologiat tekevät nykyiset energialähteet tarpeettomiksi. Sitten on varaa tehdä ennallistamistoimenpiteitä poistuvien kohdalla.
Ei poltetut turvesuot uusiudu koskaan, koska niistä tehdään metsää. Kaikkia luonnonvaroja ei kannata käyttää, koska luonnonvarojen käyttöön pitää laskea mukaan myös niiden polton piilokustannukset. Nyt on käynyt ilmi, että fossiilisilla polttoaineilla on huomattavia piilokustannuksia, koska ne aiheuttavat ilmastonmuutoksen. Näitä piilokustannuksia kompensoimaan on laadittu päästökauppajärjestelmä. Sen seurauksena turpeen ja kivihiilen hinta on niin korkea, että niiden poltto ei ole taloudellisesti kannattavaa. Kukaan ei estä nyt kaivamasta turvetta ylös ja polttamasta sitä. Se vain on päästökaupan takia niin kallista, että käytetään mieluummin halvempia menetelmiä energian tuottamiseen. Turvetta kannattaa polttaa vasta sitten, jos vakavan polttoainepulan takia sen hinta muodostuu jossain vaiheessa alemmaksi kuin biomassan hinta.
Ei kaikkia entisiä turvetuotantoalueita metsitetä.
On otettu myös peltoviljelyyn, normaaliin tai energiakasveille kuten ruokohelpi ja energiapaju.
Soittaminen on varsin yksinkertaista. Jos aikanaan majavan pato oli käynnistänyt prosessin, voi kaivuri tukkia laskuojan.
Alueen voi myös tehdä tarkoituksella märemmäksi kosteikkoalueeksi.
Mittasuhteista: käytöstä poistettuja turvetuotantoalueita on 60 000 ha. Suomessa turvemaita on 9 000 000 ha.
Eemil, kun itsekin näköjään myönsit että turpeen uusiutuva aikaväli on tuo 1000 vuoden aikana ja vertasit sitä maapallon ikään niin oletko todella sitä mieltä että energiapoliittisia ratkaisuja tehdään poliittisten päättäjien ja energiayhtiöiden investointejen päätösten mukaisesti nimenomaan maapallon kokonaisikään ajatellen vai 50 vuoden aikaväliä ajatellen?
Voitko Eemil antaa jonkinlaisen vihreiden virallisen kannan siitä jossa sanotaan suoraan että turve ei ole uusiutuva energianlähden kun annat ymmärtää että vihreät ovat muka näin linjanneet?
Eemil miksi aina otat esille tuon kaupunkien kivihiilen polton?! Voitko Eemil edes kerran myöntää että moni kaupunki Euroopassa ei käytä enää kivihiiltä energiantuotannossa. Jopa Helen on luopunut kivihiilen käytöstä energiantuotannossa ja polttaa pois vain Hanasaaren voimalan kivihiili kasan . Suosittelen menemään katsomaan joskus Hanasaaren voimalan kivihiili kasaa kun käyt Helsingissä, se on huomattavasti pienentynyt. Tämän blogin ylläpitäjä on Helen hallituksen puheenjohtaja hän jos joku tietää mitä Helen on päättynyt kivihiilen polton kohdalla. Osmo Soininvaara voi kyllä kertoa Eemille Helenin viralliset päätökset! Pyytäisin myös Eemiltä yhtä palvelusta sen jälkeen kun Osmo Soininvaara on antanut vastustuksen Helenin linjasta suhteessa kivihiileen eli se on se että hyväksyt Osmo Soininvaaran vastauksen ja etkä ota sitä enään esille seuraavan kerran kun asia tulee esiin turpeen kautta Ainostaan Itä-Euroopassa kohdalla kivihiili on ongelmana Puolassa, Romaniassa, Slovakiassa ja Bulgariassa Jossa kivihiilen poltto on suurinta koko energiantuotannosta koska nämä maat eivät ole siirtyneet vielä uusiutuvien energialähteiden käyttöön johon kuuluu myös ydinvoima ja neuvostoaikaisten ydinvoimaloiden korvaaminen uusilla ydinvoimaloilla.
Minulla on se mutu tuntuma, että vihreät ovat päättäneet, että turve ei ole uusiutuvaa. Samoin puu tuntuu olevan samassa kategoriassa. Väittävät tosin, että puu on parempi ilmaston kannalta, kun jätetään hakkaamatta.
Se väite on taas helppo todistaa vääräksi vaikkapa katsomalla Kanta hämeen vmi13 dataa. Sieltä löytyy, että tuolla alueella nielu on nolla ainakin vuoteen 2045 asti, kun tehdään suositusten mukaiset hakkuut. Hakataan siis koko (netto) vuosikasvu. Eli jos sen vuosikasvun käyttäisi kokonaan energiaksi korvaamaan kivihiiltä niin ilmastotase olisi metsän suhteen vakio (maksimaalinen puusto), mutta kivihiilestä ei tulisi päästölisää. Eli kokonaistase olisi suuri nielu. Miksi se puusto olisi pitänyt jättää hakkaamatta?
Pentti Häkkiselle tiedoksi, että turpeen luokitus fossiiliseksi on kansainvälisen ilmastopaneelin päätös, ei Suomen. Matti Vanhasen hallitus 2003 liitti turpeenpolton päästökauppaan fossiilisena polttoaineena. Jos haluat tätä muuttaa, ota yhteys näihin tahoihin.
Turpeen liittämiseksi osaksi päästökauppaa ei tehnyt Vanhasen hallitus vaan EU ja se koskaa koko EU:n aluetta, myös Ruotsia, toisin kuin turvelobby valheellisesti väittää.
Turve ei uusiudu täydellisesti 1000 vuoden aikana, alkuun pääsee kyllä. Alle kahden metrin turvekerrostumia ei ole yleensä ryhdytty nostamaan, kannattamattomina taloudellisesti. Nostoon otettujen turvekenttien keskisyvyys on jossain kolmen metrin luokassa. Tämmöisen uusiutuminen kestää jo useamman vuosituhannen.
Kyllä nyt ollaan kivihiilen polttoa lisäämässä Saksassakin jossa se on huomattava energialähde. Varsinkin kun ydinvoimaa on ajettu alas ja kaasu kallista. Mitä Helsinkiin tulee, eikö sinne juuri tullut kivihiililasti E‑Afrikasta asti. Nyt taitaa vielä palaa venäläinen hiili , mutta sehän on tarkkaan varjeltu salaisuus.
Juuri näin Countryboy.
Olen joskus käynyt turvetuotantoalueilla. Ovathan ne aikamoinen kuunmaisema, tosin ei verrattavissa kaivokseen.
Tämä turpeen linjaus fossiiliseksi oli yhden äänen päässä EU:ssa. Mietin vain. että olemassa olevat turvetuotantoalueet kannattaisi kuitenkin käyttää loppuun ja sen jälkeen ottaa johonkin fiksumpaan käyttöön.
Turvehan ei ole fossiilinen vaan hyvin hitaasti uusiintuva luonnonvara. Mikä muuten on soiden biomassan sidontakyky? Olen joskus kuullut luvun, ja se oli yllättävän korkea, muistaakseni kuutiometrejä/ha vuodessa.
Hollannissa muuten turvesuot oli käytetty loppuun energiana jo kai yli kaksi vuosisataa sitten. Tieto, jota en nyt ryhdy tarkistamaan, löytyi Vaclav Smilin kirjasta Energia ja sivilisaatio – Historia (Terra Cognita 2019) Olettaisin tämän palstan seuraajien lukeneen sen.
“Tämä turpeen linjaus fossiiliseksi oli yhden äänen päässä EU:ssa.”
Taitaa olla niin, että tuo yhden äänen äänestystulos tapahtui vain Suomessa. EU määrittelee turpeen hitaasti uusiutuvaksi.
Ei kyllä järkeen mahdu, että turpeen päästöt lasketaan kivihiiltä suuremmaksi. Kivihiili ei uusiudu, mutta turve uusiutuu hitaasti.
O.S:“turpeen poltto tuottavat piipun päästä mitattuna enemmän hiilidioksidipäästöjä energiayksikköä kohden kuin kivihiilen poltto. ”
Päästölaskennassa ei siis oteta huomioon uusiutuvuutta. Päästötasot ovat kuitenkin kivihiilen ja palaturpeen kohdalla lähellä toisiaan. Jos Suomessa kehitettäisiin turpeen jalostusta esim. puristustekniikalla, saataisiin palamisen hyötysuhdetta nostettua. Näin hiilidioksidin vapautuminen vähenisi poltettua energiayksikköä kohden.
Kivihiilen päästölaskelmissa ei oteta lainkaan huomioon louhintaa , kuljetusta eikä kaivosalueen ympäristöhaittoja. Niitä ei siis ole olemassa. Turpeen kotimaisuutta ei myöskään huomioida laskemissa työllistämisen eikä verotulojen muodossa.
Kokonaistaseen tarkastelu ja arvottaminen puuttuu. Se on poliittinen ratkaisu.
Koko EUssa on käytössä päästökauppa. Päästökaupassa turve määritellään fossiiliseksi, eli sen päästökauppahinta on sama kuin täysin fossiilisilla aineilla, kuten öljyllä tai kivihiilellä. Enpä usko, että EUn muinaisella äänestystuloksella olisi nykyisin merkitystä. EU noudattaa näissä IPCC:n määrittelyjä, ja siellä turve on fossiilista. Turvetta ei ole käytetty merkittävässä mittakaavassa muualla kuin Suomessa ja Irlannissa. Molemmissa se on nyt loppunut. Kotimaisuus on tietysti yksi pointti, mutta myös uusiutuvat energiamuodot on kotimaisia. Tässä suhteessa ei siis tapahdu muutosta. Kun turpeen päästöt poistuvat, saavutetaan sillä osa Suomen päästövähennyksistä. jos näin ei olisi tehty, pitäisi sitten muualta säästää enemmän. Turpeesta luopuminen oli edullinen ja helppo ratkaisu ja säästää valtion rahaa, kun turvealaa ei tarvitse enää tekohengittää sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa. Turveala sai loppuvaiheessa tukia 400 000 euroa per työpaikka per vuosi. Esim. uudet tuulivoimalat ei saa tukia lainkaan.
En kyllä ymmärrä, miksi turve ei muka olisi uusiutuvaa.
Kun valoa ja vettä on, sammal kasvaa; ja alapäästä varsi lahoaa. Lahonneesta osasta osa hapettuu hiilidioksidiksi (paha juttu), osa mätänee metaaniksi (vielä pahempi juttu). Jos luoja suo (tai oikeammin kai Luojan luoma ihminen) suo, jonkun sadan miljoonan vuoden päästä tuo hajoamaton osa turpeesta kai on sitten fossiilista.
No, minusta suurin ongelma on ollut tuo soiden ja metsien ojitus. Päästöt vesistöihin ovat olleet ja ovat jatkuvasti kamalat.
Ja eihän meillä metsiäkään enää ole; puuviljelmiä vaan
Itse olen ajatellut, että kun yksi suo poltetaan niin muut suot, metsät, vesistöt, … sitovat hieman enemmän juuri siksi, että tämä yksi suo poltettiin. Meillä on kasvukausi pidentynyt sadassa vuodessa noin viikon eli aika paljon ja vain siksi että on tullut päästettyä.
Olen ajatellut että kaikki ovat oleellisesti samalla tavalla uusiutuvia aikajänne vain vaihtelee: energiapusikko 10v, metsä 100v, turvesuo 10,000v ja varsinaiset fossiiliset 1,000,000v+.
Minä kommentoin mieluusti vain metsään liittyviä asioita. Suoluontoon minulla on onakohtainen kokemus siten, että suolla lumen alta tuli mädän haju. Se tarkoittaa yleensä metaanipäästöä.
Mitä tulee turpeen luokituksiin niin minusta ongelma on siinä, että turpeen poltto on päästö, mutta turpeen kasvu ei ole nielu. Ja Suomessa turpeen kasvu (luonnon)soilla on suurempi kuin mitä poltetaan.
Metaani on kyllä hajuton kaasu.
Huomasitteko sananmuodon ”mädän haju”. En puhunut mitään metaanin hajusta. Mädäntyminen on hapetonta palamista. Ja siitä syntyy metaania.
Suo ja metaani kuuluvat yhteen.
“Jos metsä kaadetaan ja poltetaan (ehkä Kiinassa vessapaperina) ilmakehään siirtyy hiilidioksidia niin kuin suon poltostakin, mutta tässä on se ero, että tämän jälkeen metsä innostuu sitomaan hiiltä lisää.”
Tuo polttaminen ei kai ole välttämätöntä sille, että metsä alkaa sitomaan lisää hiiltä. Jos metsä kaadettaisiin ja näin syntynyt puutavara laitetaan johonkin loppusijoituspaikkaan, eikö näin hiiltä sitoudu vielä enemmän?
No jos turve on uusiutuvaa ja uutta turvetta muodostuu kokoajan hurjaa vauhtia, kuinka paljon turpeeseen on nyt sitoutunut hiiltä verrattuna tilanteeseen jossa turvetta ei olisi lainkaan nostettu 80-luvun jälkeen?
Kommenointoinnin perusteella oletan, että hiiltä on sitoutunut vähintään yhtä paljon.
“Turveväen kanssa olisi helpompi keskustella, jos he ensin valitsisivat, kumpaan näistä toisensa kumoamista argumenteista he valitsevat. Jälkimmäinen voi nimittäin olla tottakin, mutta siihen turveväki ei mielellään vetoa, koska tarjolla on yksinkertainen vastaus: tukitaan ojat.”
Kyllä turveväki on oikeassa: Ojitetut turvekerrostumat “palavat” biohajoamisen tuloksena joka tapauksessa ja tuottavat kattilassa polttamiseen verraten paljon pahemmat päästöt, sillä biohaojaminen tuottaa niitä pahimpia kasvihuonekaasupäästöjä eli typpioksiduulia ja metaania. (Tämän palamisen tuotto menee kokonaan harakoille.) Kattilassa polttaminen tuottaa vain hiilidioksidia.
Typpioksiduulin ilmakehää lämmittävä vaikutus on noin 300 kertaa voimakkaampi kuin hiilidioksidin. Typpioksiduulin elinikä ilmakehässä on noin 110 vuotta. Metaanin elinikä ilmakehässä on noin kymmenen vuotta, mutta sen ilmakehää lämmittävä vaikutus on 25 kertaa suurempi kuin hiilidioksidilla. (Wikipedia)
Tuosta ratkaisusta “tukitaan ojat” voitte te city-Vihreät käydä metsäteollisuuden ja sen työllistämien kaupunkilaisasaukkaiden kanssa, ei ns. turveväen kanssa. Näin siksi, että kaupungeista löytyy aivan verrattomasti turvetuottajia kovempaa vastustusta. Maamme metsäteollisuuden raaka-aineesta ojitetut suoalueet muodostavat maaperänä kolmanneksen, mutta näinä aikoina suoalueilta hakataan paljon tätä suhdetta paljon suurempi osuus, koska siellä on eniten hakkuusäästöjä ja harvennushakkuutarvetta.
Jos “ojat tukitaan” katoaa valtava määrä metsäteollisuuden työpaikkoja ja metsäteollisuuden tuotantolaitoksia Suomesta. Sen vaihtoehdon esittämisen surauksena te city-Vihreät saatte aivan toisen luokan vastustajia, kuin nämä nykyiset, olemassaolostaan kamppailevat maaseutuelinkeinojen harjoittajat.
City-Osmon aivoituksia: …”, mutta yleensä turvetta on suossa niin paljon, ettei se saavuta sitä koskaan metsänä eikä uutena turpeenakaan ainakaan tuhansiin vuosiin.”
Ja höpö höpö. Hiilinieluna alue, jolla kasvaa suosammalta, on se huonoin mahdollinen kuviteltavissa oleva vaihtoehto. Suosammal tuottaa vuodessa n. millimetrin verran kasvustoa. Tavallinen timotei-heinä kasvaa puolitoista metriä, ja vaikkapa energiapaju neljä metriä. Siis jo ensiksi mainittu, peitteisyydelläänkin sammalkentän päihittävä, heinäkasvusto sitoo kesässä enemmän hiiltä, kuin (luonnontilainen) suosammal vuosituhannessa.
Ei kukaan täysijärkinen hiilinielun perustaja muuta jotain maa-aluetta suosammalta kasvamaan. On vastuutonta nostaa näitä esimerkkejä, että kuinka kauan vie aikaa sitoa jokin hiilimäärä maaperään ojitusalueelle, josta turve on kuorittu pois venkasauttamalla lähestymistapa sellaiseksi, tai antamalla ymmärtää, että homma pitäisi tai pitää toteuttaa samalla tavoin, kuin miten turvekerrostuma siihen aiemmin muodostui eli suosammaleen kasvustona.
Voisitko älykkönä tunnettu Osmo viimeinkin kertoa, miksi Vihreät eivät millään ilveellä ota kantaa siihen ehdotukseen, että ojitusalueille perustetuilta peltoraivioilta ja päätehakkuun läpi käyneiltä suometsiltä kuorittaisiin turve pois ennen niiden uudelleen kasvuun saattamista? Silloin biohajoamisen tuottamat vakavat kasvihuonekaasupäästöt lakkaisivat lopullisesti ja niin maa- kuin metsätalouden kasvusto pääsisi ulottamaan juuristonsa raviteikkaaseen kivennäismaahan. Ja vaikka pois kuorittu turve poltettaisiin kattiloissa, olisi sen päästötase aivan murto-osan luokkaa siitä, minkä ojitusalue biohajotessaan tuottaa ja energiavarannon samalla “harakoille” levittää.
Osmon tiivistys: ”Lyhyesti: turve lasketaan uusiutumattomaksi, koska sen poltto lisää hiilidioksidia ilmakehässä pysyvästi kun taas puun poltto vain alle sadaksi vuodeksi.”
Osmon tiivistelmä sisältää Vihreiden lanseeraaman ja innokkaasti levittämän lähestymistapavirheen. Suomen soista yli puolet on ojitettu ja suurimmaksi osaksi metsätalousmaaksi. Turvetuotantoa harjoitetaan pääasiassa näillä, menneinä vuosikymmeninä metsätalousmaaksi ojitetuilla soilla. Nykyisellä (tai vahvimmalla entisellä) tuotantotahdilla ei Suomessa tarvitse satoihin vuosiin kajota luonnontilaisiin soihin.
Turpeen käyttöä vastustettaessa Vihreiden lanseeraama ajatusvirhe koskee siis sitä, että vastustajien käsityksissä vaihtoehto ojitusalueesta metsätalousmaana (puun poltto mukaan lukien) ei tuottaisikaan kasvihuonekaasupäästöjä tai niitä tulisi muita käyttötarkoituksia huomattavasti vähemmän. Ajatusvirheessä hypätään vaihtoehtoon, jossa ojitusalueiden metsätalousmaa olisikin päästölähteenä sama asia, kuin luonnontilainen suo.
Mutta tämä päästöttömyys ei pidä ojitusalueiden turvekerrostumien kohdalla paikkaansa! Ojitusalueiden metsäsaroilla turve “palaa” joka tapauksessa ja jatkuvasti (talvellakin) biohajoamisen kautta. Vähäraviteiseksi humukseksi mikrobitoiminnan tuloksena hajotessaan aiheuttaa prosessi hiilidioksidipäästöjä sekä kaikkein pahimpia eli typpioksiduuli- ja metaanipäästöjä. Ei siis ole olemassa vaihtoehtoa siitä, että pidättäytymällä ojitusalueilla tapahtuvasta turpeen hyödyntämisestä tai maanviljelystä, samalla vapauduttaisiin kasvihuonekaasupäästöistä tai niitä tulisi metsätalousmaata vähemmän.
Turvekerrostumat ovat muodostuneet suosammaleen kasvustosta. Koska suosammal kasvaa vain n. millimetrin vuodessa on sen takia huonoin mahdollinen hiilinielu pinta-alayksikköä kohti laskettuna. Suurin osa maamme ojitusaleista metsämaaksi muutettuna ovat turvekerrostumien paksuudella mitaten niin ohuita, ettei niitä nykyisten vaihtoehtojen puitteissa ole kelpuutettu turvetuotantoalueiksi. Mutta ne ovat silti hyviä metsänkasvualueita; sitä parempia, mitä ohuempi turvekerrostuma kivennäismaan päällä on.
Siis toisin kuin Vihreät antavat ymmärtää ja Osmo tiivistelmässään väittää, ojitusalueiden päästötase muuttuu huomattavasti edullisemmaksi, kun (luonnontilainen) suo otetaan maatalous tai metsätalouskäyttöön. Kaikkein paras vaihtoehto on tietenkin se, että turvekerrostuma kuoritaan kivennäismaan päältä pois, jolloin biohajoamisen tuottamat päästöt lakkaavat lopullisesti. Jos kuorittava ja kattilassa poltettava turvekerrostuma on ohut, on se ilmakehän kannalta edullisempi, jos taas kerrostuma on paksu, on se sitä kansantalouden kannalta. Mutta kaikkein huonoin ratkaisu ojitusalueiden turvekerrostumien kannalta on se, että ne jätetään biohaojamaan ja pahimpia kasvihuonekaasupäästöjä tuottamaan. Osmon tiivistyksessä on taselaskelmissa kokonaan jätetty huomioon ottamatta ne kasvihuonekaasupäästöt, mitä koskematta jätetty ojitusalueen turvekerrostuma biohajotessaan tuottaa. Onhan tämä tunnetun poliitikon ja entisen ministerin arvovallalla jo melko rankaa tosiasioiden sivuuttamista ja perättömän tiedon levittämiseen ryhtymistä.
Oma tiivistykseni: Ojitusalueiden turvekerrostumien pois kuoriminen ja poltto sekä alueen tehokkaaksi hiilinieluksi muuttaminen ei lisää ilmakehän kasvihuonekaasujen määrää pysyvästi (joita hiilidioksidimääriksi muutettuna taselaskelmissa käytetään), vaan sen biohajoamaan jättäminen kylläkin sitä tekee.
”Arvomies sekoittaa virran (nielun) ja varannon. Jos tuhansia vuosia kerrotunut suo poltetaan taivaan tuuliin, ilmakehään siirtyy hiiltä niin paljon, että tilalle istutettu metso ei sitä koskaan palauta.
Kirjoituksessani huomautin, että turvemiesten argumentit menevät ristiin: ensin sanotaan, että turve on uusiutuva, koska suot sitovat hiiltä enemän kuin sitä poltetaan ja sitten sanotaan, että rikos on jo tapahtunut kun suot on ojitettu ja suot palavat joka tapauksessa — ovat siis päästölähde eivätkä nielu. Pitäisi valita, kumpaan näistä toisensa kumoamista argumenteista nojaa. ”
Ei tämä toistuva vuosituhansiin vetoaminen merkitse mitään, jos hiilivarantoa kerryttää kasvi, siis suosammal, joka kasvaa vain millimetrin vuodessa, ja minkä hiilensidontakyvyn lähes mikä tahansa Suomen maa- ja metsätalouden yleisimmistä kasvustoista päihittää yhdessä kasvukaudessa. Osmolla näyttää olevan väärä käsitys Suomen turvekerrostumien paksuudesta. Jääkauden takia ne eivät erityisen paksuja ole, vaikka suoalueita maassamme hehtaareina valtavasti onkin. Suurimmat paksuudet edustavat n. viittä metriä, hyviksi turvetuotantoalueiksi luokitellaan jo puolet tästä paksuudesta yltäviä soita. Tuhannessa vuodessa kertyy turvetta n. metrin kerros.
Kasvihuonekaasupäästöjen ja ilmaston lämpenemisen takia maailmalla ylistetään hankkeita, joissa perustetaan hiilinieluja. Näitä hiilinieluja perustettiin Suomessa valtavat määrät menneinä vuosikymmeninä, kun nämä huonoimmat mahdolliset hiilinielut eli suoalueet ojitettiin ja saatettiin metsänkasvulle. Ainoa suurempi virhe tehtiin siinä, että päästöjä biohajotessaan tuottavia turvekerrostumia ei kuorittu pois, minkä virheen tosin vieläkin voi korjata. (Jälkiviisaana voi tietenkin todeta, että ne pehmeimmät kohdat olisi joka suolla pitänyt jättää riekkojen ja kahlaajien pesintäreviireiksi.) Oli siis merkittävä ympäristöteko, että nämä enimmäkseen matalaa turvekerrostumaa käsittävät turvesuot aikoinaan metsänkasvulle ojitettiin. (Tästä pitäisi jatkuvan syyllistämisen sijaan antaa tunnustusta.) Yhtä merkittävä ympäristöteko olisi kuoria näistä luonnontilaisuutensa menettäneiltä soilta turvekerrostumat pois, jotta ne lakkaavat biohajoamisen kautta päästöjä tuottamasta.
Toisin kuin väität, ainakaan tämän turvemiehen argumentit eivät mene ristiin. Vaikka turve on uusiutuva, sen hiilensidontakykyyn (eli suosammaleen kasvuun) ei Suomen oloissa kukaan täysijärkinen laske yhtään mitään. Toisin kuin puolta suoalueista käsittävät luonnontilaiset, ovat ojitetut, turvekerrostumia sisältävät suot niiden biohajoamisen takia päästölähde, minkä asiantilan voi turvetuotantoa tehostamalla korjata. Ei ole mitään järkeä antaa metsätalousmaaksi ojitettujen turvekerrostumien biohajota ja pahoja päästöjä tuottaen levittää niiden energiavarannon taivaan tuuliin. Se, että soihin (siis puolet suoaleista käsittävät luonnontilaiset suot mukaan lukien) sitoutuu hiiltä enemmän kuin sitä poltetaan, on turvetuotantoon ja hyödyntämiseen liittyvä kysymys. Se taas, että turvetuotannon ulkopuolisilla ojitusalueilla turve biohajoamisen takia ”palaa” on pääasiassa metsätalouden kysymys ja ongelma, joka pitäisi ilmastosyistä turvetuotannon keinoin sallia poistettavaksi; siis kuoria turve vaikkapa päätehakkuiden yhteydessä pois ja jolloin alue muuttuu kivennäismaaksi ja hiilinieluksi. Sekoitat tahallasi kaksi toisistaan riippumatonta tuotantoalaa eli turvetuotannon ja metsätalouden keskenään, jotta pääset Vihreiden tapaan turpeen hyödyntämistä syyllistämään ja mustamaalaamaan.
Verrannollinen esimerkki: Puulämmitystä toteuttavan pientilallisen maalla voi kasvaa ja liiteriin voi varastoida enemmän puuta, kuin sitä poltetaan. Rikkaamman, öjylämmitykseen siirtyneen naapurin metsiin ja taivasalle varastoituja käyttämättömiä polttopuita taas voi lahota enemmän, kuin köyhempi pientilallinen polttopuuta omista varannoistaan polttaa; ja varsinkin siellä kasvaa puuta enemmän, kuin pientilallinen polttaa. Silti rikkaamman tilan lahoava puu tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä valtavasti enemmän, kuin köyhemmän tilan puunpoltto. Päästöjen ja kansantalouden kannalta olisi siis edullisinta antaa ympäristön asukkaiden kullakin alueella kerätä tämän rikkaan tilan mailta lahoamisalttiit puut omiksi polttopuikseen.
Tässä ei ole minusta logiikan häivääkään. Koska turvekerros tuottaa päästön joka vuosisatojen — tai ehkä vuosikymmenten — kuluessa vapautuu ilmakehään, ongelmasta selvistään vapauttamalla se ilmakehään kertarysäyksellä. Miten tämä on ilmakehän kannalta parempi asia?
Indonesiassa kaavailtiin samalla aavoin turvesoiden polttamista ja korvaamista nopeasti kasvavilla öljypalmuilla, mutta tästä ympäristörikoksesta Indonesia saatiin luopumaan. Siinäkin he yrittivät vedota siihen, että öljypalmut sitovat hiilidioksidia nopeammin kuin turve, mutta totuus oli, että ne eivät olisi koskaan sitoneet yhtä paljon hiiltä kuin olisi vapautunut turvetta poltettaessa. Aika paljon tosin ehtivät soitaan polttaa.
Logiikka on hyvin yksinkertainen: turve vs kivihiili.
Turve on ilmaston kannalta parempi poltettaessa energiaksi kivennäismaahan asti.
Tuo kertarysäyksellä tuhottu turvealue alkaa kasvamaan metsää ja sitomaan hiiltä. Kivihiilen poltosta tuleva hiili jää ilmakehään.
Jos kukaan ei käytä kivihiiltä energiaksi niin sitten tilanne on toinen. Ja jos kukaan ei kuluta fossiilisia energiaksi, niin olisi loogista, että turpeen poltto kiellettäisiin vasta siinä vaiheessa täysin.
Ikään kui sitä metsää ei koskaan korjattaisi ja palautettaisi niin ilmakehään?
“Tässä ei ole minusta logiikan häivääkään. Koska turvekerros tuottaa päästön joka vuosisatojen — tai ehkä vuosikymmenten — kuluessa vapautuu ilmakehään, ongelmasta selvistään vapauttamalla se ilmakehään kertarysäyksellä. Miten tämä on ilmakehän kannalta parempi asia?”
Tässä Osmo osoittaa melkoista ymmärryskyvyn puutetta tai harjoittaa nykypoliitikoille ominaista tahallista väärinymmärtämistä. Ei turvetta kuorita eikä kuorittua turvetta polteta kertarysäyksellä, vaan sen kuorinta vie nykyisillä korjuumenetelmillä vuosia ja tulosta voidaan varastoida vuosikausia. Olen tosin esittänyt, että näissä tapauksissa turve nostettaisiin paljon nopeammassa tahdissa paaleina, jotka pinottaisiin varastoalueille kuivumaan. Saisivat kuivua siellä vaikka vuosikymmenen. ( Keskivertokokoa edustavat suometsien päätehakkuualueet tosin voisi yhdessäkin kesässä kuoria. Ovat niin pienialaisia)
Ja sitten et kommentoi ollenkaan sitä, mitä esitän turvekerroksesta kuoritun, kivennäismaaksi muuten alueen jatkokäytöstä. Ne muutettaan maa- tai metsätalouden kasvuston käyttöön, jotka sitovat lyhyessä ajassa sen määrän hiiltä, mitä millimetrin vuodessa kasvava suosammal sitoo vuosituhansissa. Näiden biomassakasvustojen energiaksi hyödyntämisessä ei turpeen tapaan uutta korjuusesonkia tarvitse vuosituhansia odottaa. Muutama vuosi tai vuosikymmen riittää.
Sitoo hiiltä, mutta se hiili taitaa vapautua aika pian ilmakehään. En myöskään oikein usko tuohon turpeen varastointiin.
“Indonesiassa kaavailtiin samalla aavoin turvesoiden polttamista ja korvaamista nopeasti kasvavilla öljypalmuilla, mutta tästä ympäristörikoksesta Indonesia saatiin luopumaan. Siinäkin he yrittivät vedota siihen, että öljypalmut sitovat hiilidioksidia nopeammin kuin turve, mutta totuus oli, että ne eivät olisi koskaan sitoneet yhtä paljon hiiltä kuin olisi vapautunut turvetta poltettaessa.”
Älä kehtaa…
Lähteä nyt älykököksi tituleeratun, tunnetun veteraanipoliitikon arvovallalla vertaamaan Suomen turvekerrostumia ja niiden kasvua Indonesian vastaaviin, missä jääkautta ei ole ollut ja suosammal kasvaa ympärivuotisesti. Indonesian turvekerrostumat ovat kymmeniä metriä paksuja, kun ne Suomessa ovat vain parhaimmissa kohdissa ja sielläkin muutaman hehtaarin aloina viiden metrin luokkaa ja suosammal kasvaa muutamana kesäkuukautena, millimetrin vuodessa.
Sama logiikkavirhe siinä oli, kun lähdettiin vertaamaan virtasuureita unohtamalla varastosuureet. Myönnettäkään, että vaikutuksiltaan virhe oli Indonesiassa suurempi, mutta virhe oli sama.
”Kirjoituksessani huomautin, että turvemiesten argumentit menevät ristiin: ensin sanotaan, että turve on uusiutuva, koska suot sitovat hiiltä enemän kuin sitä poltetaan ja sitten sanotaan, että rikos on jo tapahtunut kun suot on ojitettu ja suot palavat joka tapauksessa — ovat siis päästölähde eivätkä nielu. Pitäisi valita, kumpaan näistä toisensa kumoamista argumenteista nojaa. ”
Pitää vielä Osmolle ”rautalangasta” vääntää mitä turveihmiset argumenteillaan tarkoittavat: Silloin, kun turpeesta energianlähteenä puhutaan uusiutuvana luonnonvarana, on kyse kaikista Suomen suosammalta kasvavista soista; siis luonnontilaiset mukaan lukien, jotka käsittävät n. puolet Suomen suopinta-alasta. Sitähän ei ole pystytty kyseenalaistamaan, etteikö turvetta muodostuisi vuodessa ylen määrin enemmän, kuin mitä sitä poltetaan tai on enimmillään poltettu.
Silloin taas, kun turveihmiset puhuvat omia aikojaan ”palavista” eli biohajoavista turvekerrostumista, on kyse metsätalouden tarpeisiin ojitetuista soista. Nämä ovat siis niitä soita, joista enää lähes yksinomaan turvetuotantoa on mahdollista harjoittaa ja joita turvetuotantoon voidaan kaavailla tai ollaan kaavailtu. Niiden määrä soiden kokonaispinta-alasta on tulkinnanvarainen asia, mutta niiden kasvualustana olevat turvekerrostumat biohajoavat pahoja kasvihuonekaasuja tuottaen ympärivuotisesti. Biohajoavat turvekerrostumat ovat siis päästölähde, vaikka siitä ei alueen metsänkasvun hiilensidonnasta puhuttaessa mainita mitään. Myös alueen turvekerrostumassa säilynyt energiatuotto menee taivaan tuuliin. On siksi perusteltua väittää, että kotimaista energiavarantoa kartuttava turvetuotanto näillä alueilla on sekä luonnon että kansantalouden kannalta oikea ratkaisu, sillä turvekerrostuman poistamisen myötä biohajoamisen tuottamat päästöt lakkaavat lopullisesti ja alue muuttuu kivennäismaaksi ja samalla tehokkaaksi hiilinieluksi. (Luulisin, että nyt ei pitäisi olla enää Osmonkaan tasokkaalle järjenjuoksulle ristiriitaista argumentointia.)
Mitä taas tulee Osmon esittämään vaihtoehtoon turvemaiden päästöongelmaan eli ”tukitaan ojat”- ratkaisuun, on syytä todeta, että ratkaisu ei ole turveihmisten päätösvallassa. Suoalueet, joille turvetuotantoa kaavaillaan tai on kaavailtu, ovat metsätalouden tarpeisiin aikoinaan ojitettu. Tämä taho päättää siitä, tukitaanko ojat vai ei. Uskoisin, että ei tukita, mutta voihan jokainen kansalainen ostaa suometsää ja tukkia ojat omistamiltaan suoalueilta. Tätä vaihtoehtoa Osmollekin suosittelen; siis hänen toimintamalliksi esittämänsä vaihtoehdon konkretisoimistoimeksi.
Tuo Osmon perustelu, että soita ei kannata ottaa energiakäyttöön, koska hiilen sidonta niillä loppuu, on hyvä argumentti. Vaikkakin tilastokeskuksen taulukon kosteikot mukaan suot ovat ilmaston kannalta päästölähde.
Toisaalta Arvomiehen argumentti suon turvekerroksen polttamisesta kivennäismaahan asti, on vielä parempi. Suon vuosittainen hiilen sidonta on vain murto-osa kivennäismaan metsän vastaavasta. Mutta onko se mahdollista, että suon turve poltetaan kivennäismaahan asti?
Jos satavuotias puu kaadetaan, sen tilalle voi kasvaa uusi puu sadassa vuodessa. Jos taas turvetta poltetaan, sen uusiutuminen lasketaan tuhansissa vuosissa. Tässä on vissi ero, vaikka miten otettaisiin huomioon Suomen luonnontilaiset suot tai vaikkapa rajan takaisetkin. Jos ruvetaan räknäämään soiden merkitystä hiilinieluna puhutaan oikeastaan eri asiasta, voisi sanoa varmaan hiilitaseesta. Kyllä maankäyttö on tässä toki hyvinkin merkityksellinen asia, mutta laskennassa pitäisi silloin ottaa huomioon aika paljon muutakin kuin pelkät suot. Jotkut väittävät sitä paitsi täälläkin, että suot päästävät metaania, joka on kasvihuonekaasu. Siitä vain laskeskelemaan sitten. Turve on suomalaisille kansallinen intressi, joten siihen keskittyminen on tavallaan ymmärrettävää, mutta tämän ongelman luonne on kokonaisuutena sellainen jota ei turpeella ratkaista.
Mikä teitä siinä suon metaanissa oikein riepoo?
Sen verran tiedän luonnonsuon biologiasta, että kuivana aikana ovat co2 lähde, mutta märkänä aikana metaanilähde. Hiilen vuosittainen sidonta on kuitenkin pääosin aina nielun puolella. Ilmastotaseissa ovat kuitenkin useimmiten päästön puolella.
Voitte perehtyä asiaan esim laittamalla hakusanaksi ”uusi työkalu luonnon” niin pitäisi tulla SYKE n analyysi luonnon soiden, unditched peatland, co2 ekv päästöistä. Tosin vuodelta 2016.
“Jos satavuotias puu kaadetaan, sen tilalle voi kasvaa uusi puu sadassa vuodessa. Jos taas turvetta poltetaan, sen uusiutuminen lasketaan tuhansissa vuosissa. Tässä on vissi ero, vaikka miten otettaisiin huomioon Suomen luonnontilaiset suot tai vaikkapa rajan takaisetkin.”
Ei kukaan täysijärkinen uusiutuvaa biomassaa energiaksi hyödyntävä ala toteuttaa uusintaa kasvattamalla turpeesta kuoritulla maa-alueella millin vuodessa kasvavaa suosammalta, mistä turvekerrostumat muodostuvat. Tuossa ylempänä kerroin esimerkkejä siitä, kuinka se hiilensidonta, mitä suosammal kerryttää tuhannessa vuodessa, saadaan parhaimmissa tapauksissa maa- tai metsätalouden kasvustolla jo muutamassa vuodessa kerrytettyä.
Turpeen energiaksi hyödyntäminen ojitusalueilta on muihin uusiutuvan biomassan hyödyntäminen verrannollista toimintaa, mutta sillä erotuksella, että kyseisellä alueella biomassan uusiutumisprosessia ei toista kertaa tulla toteuttamaan äärimmäisen heikosti tuottavaa suosammalta kasvattamalla.
“Ikään kui sitä metsää ei koskaan korjattaisi ja palautettaisi niin ilmakehään?”
Kyllä turpeesta vapautuneilla kivennäismailla kasvatetuista raaka-aineista voi tehdä ja tehdään jalosteita, jotka jäävät kivikehän hiileksi.
Mutta merkittävin hyöty koituu siitä, että turpeen kuorimisen ja esim. kattilassa polton seurauksena ilmakehään ei sadoiksi vuosiksi vapaudu niitä pahimpia eli metaani- ja typpioksiduulipäästöjä, mitä tässä Vihreiden suosimassa mallissa, eli ojitusalueiden turvekerrosten koskematta jättämisessä tapahtuu.
Osmolta taitaa argumentit loppua, kun aletaan puhua puun energiakäytössä co2 päästöistä. Tieteentekijät puhuvat tällöin piipunpäämittaustuloksista.
Piipunpäämittauksissa, kun laitetaan vertailuun puu, turve, kivihiili ja maakaasu niin maakaasu voittaa aina. Siinähän on vetyä mukana, eikä pelkästään hiiltä.
Piipunpäämittaukset ovat päästömittauksia ja ovat siinä mielessä ongelmallisia, että miten rajataan päästöistä pois ihmisen hegitys. Pitäisikö ainakin fyysinen työ kieltää?
Todellisuus on kuitenkin, että ihmisen hengityksellä ei ole ilmastovaikutusta. Aivan kuin puun hyödyntämiselläkään, kun metsä pysyy metsänä ja puuvarasto ei pienene.
Artikkelin otsikko on oikein: puu on uusiutuvaa. Miksi kuitenkin Osmon kommenteista saa vaikutelman, että se puu ei olekaan uusiutuvaa?
Puuttumatta sen enempää argumentointiin, ihmettelen, Pentti, miksi aloitat aina viestisi jollain solvauksella? Onko se mielestäsi hyvää keskustelua? Mikset siirtyisi suoraan asiaan?
Miten keskustelu voi edetä, jos puhutaan esim puun ilmastovaikutuksista ja siirretäänkin keskustelu co2 päästökeskusteluksi?
Samoin, jos puhutaan Suomen metsien ilmastovaikutuksista niin siirretäänkin keskustelu yksittäisten metsiköiden ilmastovaikutuksiin?
Minusta metsäkommentoinnissa pitäisi nähdä metsä puilta.
Nuo piipunpäämittaukset ovat todellakin aineistoa vai poliittisen pelin pikkupelaajille, joiden ainoa tarkoitus on käyttää tuloksia todistellakseen milloin mitäkin teoriaa. Eikä niitä tarvitse edes mitata. Ne voi hyvin laskea. Kun polttoaine tiedetään, tiedetään , että sen jokaisen orgaanisen hiiliyhdisteen hiilimolekyyli muuttuu hiilidioksiksi kun polttolämpötila on yli 800 celsisusta.
Tuota poliittista peliään pelaavat ideologiset vihreät, joiden tavoite on poliittinen valta. En tosin pidä Osmoa tallaisena kyynikkona.
“Hiilinielut” käsitteenä on mielestäni kääntynyt itseään vastaan. Tosiasiassa ne toimivat vain jos biomassaa voitaisiin lisätä määrättömästi. Luonto valitettavasti toimii omien sääntöjensä mukaan ja ihmisen yritykset ohjata globaalia luontoa ovat kyllä tuomittu epäonnistumaan.
Ongelman ydin tässäkin keskustelussa on se, että iloisesti sekoitetaan fossiilisen hiilen hitaan kierron prosessit(aikavakio miljoonissa vuosissa) ja nopean kierron prosessit (aikavakio vuosissa) keskenään.
Totuus on, että ihmiskunta työntää 10 gigatonnia vuosittain fossiilista hiiltä maa-meri-ilmakehäsysteemiin, mutta ihminen ei voi mitenkään kiihdyttää sen poistumista tästä systeemistä. Tätä taustaa vasten keskustelu Suomen metsistä on yhtä tyhjän kanssa.
Ilmaston lämpenemistä voidaan estää vain patoamalla fossiilisen hiilen polttoa. Siihen auttaa uusiutuvaan energiaan siirtyminen.
Ehkä se ei ole kuitenkaan ihan totta, ettei ihminen voisi asialle mitään tehdä. Periaatteessa voisi olla esimerkiksi kaatamatta metsää ts. antaa metsäpinta-alan kasvaa. Tätä on tietenkin hankala sovittaa yhteen kaikenlaisten taloudellisten intressien ja kasvutavoitteiden kanssa.
Kommentoijalla Jaakko K on ns triviaaliratkaisu tähän metsien hiilensidontaan, etten sanoisi populistinen.
Talousmetsästä löytyy maksimaalista vuosikasvua vastaava puusto/ha. Sen voi laskea vaikkapa normaalimetsän teorialla. Minulla se on esitetty vanhassa metsäsuunnitelmassa. Tuolloin 1989 pyrittiin maksimaaliseen vuosikasvuun, siis maksimaaliseen hiilen sidontaan. Jos tuossa vaiheessa ei hakkaa vuosittain koko nettovuosikasvua (nielu nolla) niin vuosikasvu alkaa pienentyä. Onko tosiaan niin, että vuosikasvun pienentäminen on ilmastotaseiden kannalta parempi?
Noinko yksinkertaista sen laskeminen on? Talousmetsässä on vuosikasvu, se hakataan ja päätyy hiilivarastoksi. Jos ei hakata, se vain katoaa jonnekin? Tekisi muuten mieli sanoa pari valittua sanaa tässä yhteydessä suomalaisen talousmetsissä kasvatetun puutavaran laadusta, mutta jätetään nyt tällä kertaa se aihe.
Kyllä se aika yksinkertaista on tuo metsän kasvu.
Yllä esitin talousmetsän vuosikasvua vastaavaa maksimaalisen puuvaraston. Kuten kaikki tiedämme niin metsän nielu on puuvaraston derivaatta. Kun metsän maksimaalinen vuosikasvua vastaava puusto/ha halutaan säilyttää, niin koko nettovuosikasvu on hakattava. Nielu on nolla, joten maksimaalista vuosikasvua vastaava puuvarasto on maksimaalinen.
Jos jätetään hakkuut suorittamatta tässä vaiheessa niin vuosikasvu alkaa pienentyä, mutta puuvarasto kasvaa.
Hiljalleen kasvu ja lahoaminen saavuttavat tasapainotilan ja nielu on nolla. Saadaan luonnonmetsän maksimaalinen puuvarasto. Se on (mututuntuma) 1,5…2 x talousmetsän puuvarasto.
Luonnometsän puuvarastolla ei ilmastonmuutosta estetä. Talousmetsän vuosikasvun käyttäminen pitkäikäisiin tuotteisiin ja korvaamaan fossiilisia auttavat estämään ilmaston lämpenemistä. Ja vielä kun kehittävät co2 talteenoton bioenergialaitoksista niin mahdollisuudet ovat jopa co2 vähentämiseen ilmakehästä.
No hyvä on, jos asiat ovat yksinkertaisia niin sitten ovat ratkaisutkin. Jostain syystä tätä energia/ilmasto/talouskasvu-kokonaisuutta ei silti ole oikein pystytty ratkaisemaan. Ja jos luet aiemman kommenttini uudelleen, huomaat että puhuin myös metsäpinta-alan kasvusta. Globaalisti metsäpinta-alan on menetetty teollistumisen aikakaudella paljon. Mutta ei kai siinä, talousmetsistä vain vuosikasvu pois niin sitten on hyvä.
Tuo sana “uusiutuva” on harhaanjohtava. Huomio pitäisi kiinnittää hiilidioksidin tuottamiseen. Ilmastokriisin torjumiseksi tarvitaan hiilidioksidia tuottamattomia energiaantuotantomuotoja.
En ihan ymmärrä miksi “uusiutuva” on jotenkin harhaanjohtava. Emmehän me voi pysäyttää luonnon luonnollisia prosesseja. Kun metsä kasvatta puun ja sitoo hiilidioksidia. Se kuolee aikanaan , palaa lahoamisen kautta vapauttaen hiilidioksidin ja tilalle kasvaa uusi puu. Se on uusiutuva! Metsän humukseen siitä jää kovin, kovin vähän hiiltä, sillä pieneliöt popsivat suihinsa kaiki mahdolliset hiiliyhdisteet, joissa on vähänkään fotosynteesin tallentamaa energiaa, kunhan vai lämpöä, happea ja vettä on läsnä. (Aikoinaan fossiliset kerrostumat syntyivät siksi, että 200 miljoonaa vuotta sitten ei noita hajottajamaan pystyviä eliöitä ollut vielä kehittynyt).
Suossa ei ole happea, joten hiiliyhdisteitä popsiva eliö ei pysty hajottamaan sitä, vaan suossa tapahtuva anaerobinen hajoaminen vapautta vain osan hiilestä metaanina takaisin ilmakehään, jossa se edelleen hajoaa hiilidioksidiksi ja vedeksi. Mutta osa suokasvien hiiliyhdisteistä jää hajoamatta , ja pysyy siellä, jos ei nyt maailman tappiin, niin ainakin seuraavaan jääkauteen asti ! Siksi se ei ole uusiutuvaa!
“Uusiutuva” polttoaine on sellaista, joka ei tuo yhtään uutta molekyyliä luonnon luonnolliseen kietoon maa-vesi-ilma systeemissä. Ihmisen peukalointi taas tuossa systeemissä on arveluttavaa. Me kuvittelemme voivamme estää ilmastonmuutosta piilottamalla hiiltä ilmasta muualle ekosysteemiin. Mutta kun maa-meri-ilma-systeemi on AVOIN, ei ihminen voi määrätä sitä. Hiili siinä siirtyy luonnonlakien mukaan sen eri osiin .
Jos katsome asiaa globaalista näkökulmasta, voisimme surutta käyttää metsiä energian tuottamiseen, ellei se aiheuttaisi ongelmia biodiversiteetin kautta. Suomen metsät ovat uusiutuvia, mutta ongelma on tropiikissa. Siellä metsät vähenevät.
Nuo kaikki uusiutuvatkaan energialähteet eivät ole suotavia tässä vaiheessa, jos todella haluamme saavuttaa hiilineutraaliuden tämän vuosisadan alkupuoliskollam niinkuin monella taholla on tavoitteeksi asetettu. Esimerkkinä olkoon vaikka alustuksessa mainittu puu, jonka kasvaminen uudelleen vie mainitun sata vuotta.
Teollistumisen alkupuolella käytettiin puuta mm. puuhiilen valmistamiseen. Metsät olivat teollisuusmaissa uhattuina. Puu korvautui kivihiilellä ja öljyllä. Puun kasvu ei taitaisi riittää täyttämään nykyistä energiantarvetta. Jos puuta käytettäisiin polttoaineena, olisi se myös haitta tuolle mainitsemallesi biodiversiteetille.
Jos nähdään, että vain uusiutuva energia kelpaa, niin se sulkee pois ydinvoiman käytön. On aika lyhytnäköistä, jos ei myös ydinvoiman mahdollisuuksia hiilidioksidipäästöttömään energiantuotantoon käytetä hyväksi.
Näyttää Mikko Vuorinenkin epäilevän puun uusiutuvuutta.
Otetaan esimerkki vaikkapa minun metsästäni. Sieltä on minulla hallussani viimeisiltä 90 vuodelta hakkuudata. Otetaan lähtökohdaksi koko ajalle vuosikasvu 6 m³/ha (todellinen 5,1 m³/ha/vuosi) ja vastaava maksimaalinen puusto 140 m³/ha (toteutunut n 120 m³/ha). Hakkuudatan mukaan tuo maksimaalinen puusto on hakattu metsästä pois jo kolmeen ( 3 ) kertaan. Ja tällä hetkellä puusto on jo taas lähellä tuota 140 m³/ha. Eikö tuo hakattu puumäärä ole uusiutunut jo lähes kolmeen kertaan?
En ole toki väittänyt, että vain uusiutuva energia kelpaisi. Totesin , että puu energiakäytössä ei tuo yhtään hiiliatomia lisää biosfäärin nopeaan kiertoon. Ei sitä tuo ydinenergiakaan, joten se kyllä kelpaa ilmastonmuutoksen torjuntaan. “Hiilinielujen” hyödyllisuus on jo enemmä teoreettista laatua, mutta toimet jotka tähtäävät tuon 10 gigatonnin pienentämiseen ovat niitä todellisia ilmastonmuutosta hillitseviä toimia.Ilmastonmuutoksen syy on siinä, että ihmiskunta työntää 10 gigatonnia vuosittain uutta hiiltä maa-meri-ilmakehäsysteemiin. Tästä nopean hiilenkierron systeemistä poistuu hiiltä, lähinnä kahdella tavalla rapautumisen seurauksena karbonaatteina, ja hapettomaan tilaan joutuvana orgaanisena aineksina (esim suot). Näitä poistumisvirtoja ihminen ei voi kiihdyttää, joten tuo 10 gigatonnia jää pyötimään maa-meri-ilmakehäsysteemiin, ja nostaa vääjäämättä ilman CO2-pitoisuutta tasaisesti. Joten hiilinielut toimivat siihen saakka kun uutta biomassan volyymia voidaan nostaa. Sattuu vain olemaan niin, että luonto on asettunut luonnolliseen tasapainoonsa. Kun ihminen yrittää lisätä biomassan määrää, se tarkoittaa, että ihminen alkaa manipuloida luontoa. Jos joku uskoo , että moinen manipulaatio on menestyksellistä, niin uskoo sitten!
En ole tiedemies, joten en osaa selittää asiaa riittävän tieteellisesti, mutta netistä löytyy “kysy ilmastosta” palsta jossa tohtori Sihto-Nissilä selostaa asian niinkuin tiedemaailma sen nyt näkee.
https://kysymykset.kysyilmastosta.fi/t/voiko-hiilenkierron-pelkistaa-saatopiiriksi/1047?u=kaivarma
“En ole tiedemies, joten en osaa selittää asiaa riittävän tieteellisesti, mutta netistä löytyy “kysy ilmastosta” palsta jossa tohtori Sihto-Nissilä selostaa asian niinkuin tiedemaailma sen nyt näkee.”
Niin, nimenomaan kommenttinsa lopussa. Siis se peittoteoria. Muu onkin sitten lähinnä jotain keskustelijoiden keskinäistä väärinymmärrystä.
Hiilidioksidi on siis peitto, joka lämmittää. Kymmenen gigatonnia hiilidioksidipeittoa lämmittää varmaankin aika monen gigawatin teholla.
Siis hiilidioksidi lämmittää maanpintaa infrapunasäteilyllä. (Käyttäen energiaa jonka se saa maanpinnan säteilemästä infrapunasäteilystä)
Tai kun katsomme asiaa avaruudesta, niin maapallon päälle laitetaan peitto, maapallon avaruuteen säteilevä pinta viilenee ja säteilee vähemmän, peiton sisälle alkaa kertymään lämpöenergiaa, joka sitten taas jossain lämpötilassa palauttaa avaruuteen säteillyn lämpötehon normaaliksi.
Luin kommentit uudestaan. Jotenkin tuntuu, että ainakin kommentaattori Jaakko K lla on halu vääristellä minun väittämiäni. En ole väittänyt, että yleisohje metsien hakkuista olisi koko vuosikasvun määrän poishakkaaminen.
Asian selventämiseksi haluaisin ottaa lähdeviittaukseksi kirjan Tauno Järveläinen Metsänomistajan tietokirja vuodelta 1949. Siellä sivulla 453 puolivälissä on huomio ” Vasta sitten, kun puuston kuutiomäärä saadaan kohotetuksi paremmalle tasolle, voidaan suunnitella hakattavaksi sellaisia eriä, jotka alkavat lähestyä kasvun osoittamaa määrää”.
Tämä on ollut ohjeena jo yli 70 vuotta sitten. Mikä tässä on epäselvää?
Jos on epäselvyyttä tuosta ”paremmasta tasosta” niin se on minun metsätaloussuunnitelmassa v 1989 ilmoitettu puusto 140 m³/ha 6 m³/vuosi kasvulla. Etelä Suomessa aletaan olla aika lähellä tuota tasoa, ja on odotettavissa vuosikasvun pienentyminen, jos kaikkea nettovuosikasvua ei hakata nieluvaatimuksen takia.
Vääristelyä tai ei, mutta minun mielestäni meillä on aivan eri näkökulma asiaan. Sinä katsot tätä metsätaloussuunnitelman näkökulmasta. Sen suunnitelman tavoite on jotain ihan muuta kuin globaalin ympäristöongelman ratkaisu.
Ilmastonmuutoksen estämisen kannalta metsien maksimaalinen vuotuinen kasvu ja sen hyödyntäminen korvaamaan fossiilisia on oikea ratkaisu.
Monimuotoisuus on eri asia. Mutta senkin hoitamiseksi on löydettävissä järkeviä toimintatapoja. Metsien yltiöpäinen suojelu ja sitä myötä vuosittaisen fossiilisia korvaavan hiilensidonnan pienentäminen eivät ole oikea ratkaisu.
Puumäärän kasvua ja hiilinielua arvioitaessa on muistettava että taimien on kasvettava n 20 vuotta ennenkuin alkavat sitoa hiiltä, ja sitä ennen moni taimi joutuu hirvien tai peurojen syömäksi. Kasvua yleensä pienentää metsäpalot ja maankäyttö.
Kokonaisuudessa kai kasvu vs käyttö on aika tasapainossa nyt paitsi jos sellun tuotantoa halutaan nostaa vielä nykyisestä ja samalla aletaan polttaa puuta enemmän lämmityskattiloissa. Se ei ole vain haketta ja jätepuuta mikä niihin menee nimittäin. Jompaakumpaa täyytyy silloin rajoittaa tai maksaa sakkoja EU:lle. Se kuka maksaa on taas toinen riidan aihe.
Metsien hyödyntäminen korvaamaan fossiilisia, siis ilmeisesti polttoaineita? Ja miten tämä vähentäisi hiilidioksidin määrää ilmakehässä nykyisestä? Metsänkasvu sitoo hiiltä lähinnä sikäli kuin se päätyy muuhun käyttöön kuin polttoon. Puusta tehdystä käyttötavarastakin taidetaan polttaa loppujen lopuksi huomattava määrä, ainakin kaatopaikalla käymisestä syntyy tällainen käsitys. Mutta metsätaloussuunnitelma ei ota tähän mitään kantaa, tietenkään. Sen tarkoitus taitaa olla metsänomistajan edun ajaminen.
Minä olen tuolla jo aikaisemmin maininnut, että niin kauan kuin fossiilisia käytetään, niin metsien kasvun käyttäminen korvaajana, on ilmastolle eduksi.
Vasta sitten, kun bioenergialaitosten savukaasuista osataan edullisesti poistaa ja varastoida co2 niin voidaan vähentää hiilen määrää ilmakehässä.
Jos oikein tarkkoja ollaan niin tuulienergiakaan ei poista yhtään co2 a ilmakehästä.
Tuulisen päivän tuulienergian käyttäminen bioenergialaitoksen co2 poistoon olisi todella hyvä systeemi. Bioenergialaitoksen savukaasuissa on co2 pitoisuus yli 10 % eli hiukan enemmän kuin ilmassa oleva 0,4 %.
Onhan puun poltto pienempi paha kuin vaikkapa kivihiilen poltto. Mutta vaikea siitä on saada tässä ratkaisua varsinaiseen ongelmaan. Puulle löytynee parempaakin käyttöä kuin polttaminen, eikä sinunkaltaisesi metsänomistajan tarvitsisi näin ollen välttämättä olla tuotoistaan huolissaan. Metsän vuosikasvu voisi tosiaan toimia näin hiilidioksidin vähentämiseen ilmakehässä — mille muuten olisi jonkinmoinen kiire, eikä tässä varmaan oikein joutaisi odottelemaan jotain epämääräisessä tulevaisuudessa siintävää teknologista innovaatiota.
Äkkiseltään tuntuisi jokseenkin järjettömältä käyttää tuulienergiaa hiilidioksidin talteenottoon samanaikaisen polttoenergian tuotannossa. Biokaasussahan energia on jo varastoitunut, kun taas tuulienergian ylijäämän (oletettavasti kesäaikana) ongelma on nimenomaan varastointi. Mutta tietysti jos löytyy laskelma jolla positiivinen hyötysuhde voidaan todentaa niin täytyy muuttaa käsitystä.
Puun käyttö polttoaineena pitää hiilidioksidimäärän ilmakehässä entisellään. Fossiilisten käyttö lisää sitä.
Jos metsää kaadetaan kestää 20 vuotta ennenkuin hakkuualue alkaa sitoa hiiltä. Jos jatkuvalla syklillä otetaan puita metsistä ja istutetaan uutta ja jos olettaa että puu elää 100 vuotta niin 20% menee harakoille. Koska Suomi käyttää puuta muutenkin niin paljon kuin mahdollista teollisuuden tarkoituksiin niin puun käytön lisääminen voimalaitosten polttoaineeksi on sama kuin poltettaisiin metsää. Eli on ihan sama mitä poltetaan, oli se puuta, kaasua, öljyä, hiiltä tai turvetta. Liikakäyttö on aina liikakäyttöä. .Ensisijaisesti kannattaisi polttaa jätettä koska sitäkin on syntyy jatkuvasti. Sitten ehkä biokaasua, maakaasua, hiiltä, puuta, öljyö ja vasta viimeisenä turvetta. Kivihiiltä on kuitenkin moneksi sadaksi vuodeksi ja sen louhiminen ei ole rakettitiedettä eikä saastuta yhtä pahasti kuin muu kaivostoiminta. Ensisijaisesti sähköä pitää tuottaa ydinvoimalla, vesivoimalla ja tuuli ja aurinkovoimalla, siellä missä se onnistuu, sitten vasta polttamalla jotain.
R.Silfverberg
Ei Suomessa kaadeta aukkoja polttopuuta varten. Poltettava puuaines on aina sivutuote. Se jäisi ilman polttoa hyödyntämättä. Ja sitä jää nykyisin paljonkin lahoamaan metsiin. Tämä puu voitaisiin ottaa tarkemmin käyttöön. Toki määrä on aina rajallinen.
R.Silferberg ille huomauttaisin, että teidän kannattaisi opetella normaalimetsän teoria. Voisitte hiukan hahmottaa metsän kasvua ja keskimääräistä puustoa. Metsätaloussuunnitelmista löytyy alkutietoja.
Muutenkaan en ymmärrä tuota 20 % harakkateoriaa. Minulla on 90 vuotinen hakkuudata metsästäni. Sieltä on jo kolmeen kertaan hakattu pois maksimaalista vuosikasvua vastaava puusto. Ja puuta on edelleen enemmän kuin alkuhetkellä 1932. Jos oikein ymmärsin teidän väitteenne metsän polttamisesta niin sehän olisi tapahtunut minun metsissäni jo 1960 luvulla. Jokin ei täsmää.
En väittänyt että metsästä katoaa 20%, kasvaahan se uudestaan, vaan sitä että hiiltä puut ei sido kuin vasta 20 vuoden ikäisinä. Ei voida laskea että heti kun kaadetaan metsää se alkaa sitoa hiiltä ja että Suomen metsien olemassaolo jotenkin kompensoisi itsestään suomalaisten muita maita isommat päästöt.
Tähän edelliseen vielä, että jos teollisuus käyttää nyt puuta niin paljon kuin metsistä irti lähtee, selluun, paperiin ja sahatavaraan, niin jos sitä pitää vielä ruveta polttamaan saadakseen energiaa, niin hävikki sen suhteen mitä päästöjä syntyy puuta polttaessa ja miten kasvava metsä sitoo hiiltä on 20% luokkaa juuri siksi että vasta 20 vuoden iässä puu alkaa sitoa hiilidioksidia. Ennen sitä se on yhtä tyhjän kanssa. Se on sama vaikka poltettaisiin kaasua tai hiiltä kun avohakkuualueen taimenet vain ruokkii hirviä ja peuroja.
Sen takia EU parlamenttikin haluaa rajoittaa hyvälaatuisen puun (liika-) käyttöä energiatuotantoon ja vastaan hangoittelevat vain suurten metsämaiden Suomen ja Ruotsin keskustapuoluelaiset. Kysymys ei ole siitä että käyttö kiellettäisiin vaan että tukia ei maksettaisi sellaiselle toiminalle. En oikeastaan ymmärrä miksi metsäbisnestä ylipäänsä pitää tukea. Tukekoot itsensä.
Teillä taitaa argumentit loppua kun alatte vääntämään keskustelua Suomen metsien hiilen sidonnasta yksittäisten metsiköiden hiilen sidontaan. Minä sentään pitäydyn metsälötasolla. Silloin ollaan jo aika lähellä Suomen metsien käyttäytymistä, ainakin minun metsäni tapauksessa.
Pyytäisin, että ette käyttäisi sanaa metsä, kun tarkoitatte metsikköä.
Mitä tulee tuohon avohakkuisiin ja hakkaamattomuuteen niin pyytäisin teitä lukemaan kommenttini yllä 8.8.2022 8.00. Todistakaa se vääräksi. Ennakkotietona voin mainita, että laskin siinä kiertoajan 20 vuotta pidennyksen vaikutuksen metsikön hiilen sidontaan. Näytti, että metsikön kiertoaikaa ei saa ainakaan pidentää. Tehän esititte täysin päinvastaisen väitteen.
Anteeksi kovasti. En tarkoittanut että juuri te olisitte sellainen metsänomistaja joka ei halua huomioida hiilinielun kehytystä kun käyttää talousmetsää. Suomessa on nyt kuitenkin kova kysyntä puusta sekä teollisuuteen että energiatuotantoon ja on olemassa metsänomistajia ja metsäyhtiöitä jotka ajattelevat vain tuottojensa maksimointia, ja keskustelu muissakin foorumeissa on hyvin leimautunutta oman hyödyn vs valtakunnallisen hyödyn ja ekologisuuden tavoittelun osalta.
Me kaikki emme omista metsää joten emme tiedä mitä eroa on metsälöllä, verrattuna metsikköön ja metsään. Jotenkin vaikuttaa siltä että ne jotka eivät omista metsää eivät saisi keskustella asioista ollenkaan. On kuitenkin tärkeä muistaa että hiilinielu pienenee jos ei kokonaiskasvua vastaavasta korjuusta kompensoida sitä ensimmäistä 20 vuotta kun puut kasvaa. Se hiilinieluhan on on vain laskennallinen käsite. joka on ollut olemassa hyvin lyhyen ajan. On myös eroa puulajeilla ja miten nopeasti kasvavat joten sekin vaihtelee. Metsäalaa voi suurentaa mutta sitten törmätään muihin rajoihin. Voidaanko tästä vetää johtopäätös että metsät, tai ainakaan suomalaiset talousmetsät ovat hiilinieluja vain osittain.
Hiilinielusta on tiedettävä muutama asia:
Nielun tasapainotila on nolla. Eli se menee nollaksi aivan ihmisestä riippumatta. Muutenhan esim sademetsien pitäisi kasvaa tuhansien metrien korkuisen multakasan päällä.
Hiilinielu menee nollaksi oli se talousmetsä tai luonnon metsä. Ihminen ei voi siis esim hakkuita vähentämällä ylläpitää nielua.
Talousmetsistä on löydettävissä puusto/ha, jolla metsälö sitoo hiiltä vuosittain maksimimäärän. Tuon tilan ylläpito vaatii vuosittaiset nettokasvun suuruiset hakkuumäärät. Nielu on nolla. Elintärkeää olisi tunnistaa, että suuri osa Etelä Suomen metsälöistä on saavuttanut tuon puuston. Nielun vaatiminen rapauttaa vuosittaisen kasvun. Vieläpä siten, että kasvun pieneneminen on itseään ruokkiva prosessi, jos nieluvaatimus on vakio (nyt n 20 milj m3 seuraavat 30 vuotta).
Meneeköhän tämä keskustelu ”juupas eipäs”-keskusteluksi. Olen lueskellut Osmon blogeja vuosia, koska hän nostaa keskusteluun isoja asioita. Tämä nosto (turve/puu energialähteenä) on yksi parhaista, sillä ilmastonmuutos on tosi iso asia. Muistan ikuisesti, miten Osmo joulukuussa 2019 kirjoitti blogin ilmastonmuutoksen etenemisestä maapalolla. Nousi hirveä haloo! Osmo rauhan miehenä sitten hieman pakitti sanomisiaan, mutta asia takana oli vakava. Jos ei fossiilisten polttoa saada kuriin, maapallon väestön on siirryttävä 30-leveyspiirin pohjoispuolelle, koska täällä elinolosuhteet säilyvät siedettävinä ihmiskunnan kannalta katsottuna. Ja näitä alueitahan nyt asuttavat pääasiassa skandinaavit, venäläiset ja kanadalaiset.
En usko, että Osmo tuolloin kirjoitti tekstiään ”kieli poskessa”, vaan takana oli aito huoli siitä, ettemme ajoissa keskity olennaiseen, eli fossiilisten polton lopettamiseen.
Tuosta artikelista on kulunut jo kolme vuotta, ja nyt televisiossa Hjalliksen ohjelmassa Vapon( en muista uutta nimeä) johtaja sanoo, että ensi talvesta selvitään sähköä säännöstelemällä (koska tuulivoimaa on rakennettu hullun lailla ilman säätövoimaa), mutta seuraavana talvena me jäädymme, koska lämmön tuotanto tapahtuu 80-prosenttisesti polttamalla , ja poltettavan varastot ovat tyhjät, eikä niitä polttoaineita maasta noin vain polkaista!
Tässä tilanteessa Osmon nostama kysymys, poltetaanko turvetta vai puuta on enemmän kuin oleellinen. Tosiasiat tunnustavana vihreänä poliitikkona hän perustelee asian sillä, että huonoista vaihtoehdoista turve on se tosi huono, koska se nostaa luonnon hiilenkierrossa nopeasta kierrosta poistuneen hiilen takaisin kiertoon.
Laitoin tuohon edelliseen puheenvuoroni loppuun linkin ”kysy ilmastosta ”- palstalle, jossa on hiilenkiertoa kuvaava kaavio. Tämä kierto ja turpeen fossiilinen luonne (keskustelumme aihe )tulee helposti ymmärretyksi jos jaksaa hetken katsoa sen kuvan keskellä olevaa punaista nuolta. Asia on kuvassa esitetty säätöpiirinä, josta ko kuvaa kommentoiva tohtori Sihto-Nissilä sanoo:
”Perusajatus hiilen kierrosta säätöpiirinä mielestäni on aivan toimiva, eli asiaa voi kyllä havainnollistaa näin. Ja ongelma on juuri tuo, minkä kuva esittää: ilmakehään tulee koko ajan ylimääräinen vuo CO2:sta, joka on peräisin maankuoressa olevien fossiilisten polttoaineiden polttamisesta. Tämä vuo on se ongelma, joka pitää ratkaista, ja tähän Petteri Taalas myös viittaa: fossiiliset polttoaineet ovat ongelma. Ne tuovat uutta hiilidioksidia ilmakehään — hiilidioksidia joka ei kuulu ilmakehä-biosfääri-meret-systeemiin.”
“Tosiasiat tunnustavana vihreänä poliitikkona hän perustelee asian sillä, että huonoista vaihtoehdoista turve on se tosi huono, koska se nostaa luonnon hiilenkierrossa nopeasta kierrosta poistuneen hiilen takaisin kiertoon.”
Niin, mutta käsittelee turvetta energian lähteenä, kuin kyse olisi pelkästään luonnontilaisten soiden hyödyntämisestä, mikä on nykytilanteessa tosiasioiden vääristelyä ja jättää kertomatta, että ojitusalueiden turvekerrostumat aiheuttavat biohajotessaan pahemmat päästöt, kuin niiden kattilassa polttaminen. Lisäksi Osmokin antaa city-Vihreiden tapaan virheellisesti ymmärtää, että turpeesta kuorittu alue jätetään tuotannon jälkeen taas tuhansiksi vuosiksi sammalta kasvamaan.
Turve on uusiutuva polttoaine kahdestakin syystä:
1. Suomen soilla kasvaa vuodessa uutta turvetta tuottavaa sammalta moninkertaisesti enemmän, kuin sitä saman ajan kuluessa energiakäyttöön hyödynnetään tai on parhaimpina tuotantoaikoina koskaan hyödynnetty. (Myös ojitetut suot kasvavat sammalta .)
2. Ja jos puhutaan vain niistä tuotantoaloista, mistä turvekerrostumia poistetaan, on turve vieläkin selvemmin uusiutuva energian lähde. Nykyään turvetuotantoa harjoitetaan käytännössä pelkästään metsätalouden tarpeisiin ojitetuilta suoalueilta.
Biohajoamisen takia ei näitä ojitusalueiden turvekerrostumia voi ensinkään pitää esim. kivihiilen kaltaisina fossiilisina energialähteinä. Ne “palavat” joka tapauksessa koko ajan ympärivuotisesti, ja tuottavat hajotessaan pahempia päästöjä, kuin kattilassa polttaminen.
Turpeen pois kuoriminen ojitusalueilta on muihin uusiutuvan biomassan hyödyntäminen verrannollista toimintaa, mutta sillä erotuksella, että kyseisellä alueella biomassan uusiutumisprosessia ei toista kertaa tulla toteuttamaan äärimmäisen heikosti tuottavaa suosammalta kasvattamalla. Seuraavaa korjuusesonkia ei siis odotella tuhansia vuosia. (Luonnontilaisena suona alueen hiilivarantoa kerryttää kasvi, siis suosammal, joka kasvaa vain millimetrin vuodessa, minkä tuhatvuotisen hiilensidontakyvyn lähes mikä tahansa Suomen maa- ja metsätalouden yleisimmistä kasvustoista päihittää yhdessä kasvukaudessa.)
Turpeen polttamista voi pitää huonona vaihtoehtona, mutta metsätalouden tarpeisiin ojitetuilla suoalueilla, mistä turvetta nykyään käytännössä ainoastaan nostetaan, sen koskematta jättäminen on vielä paljon huonompi vaihtoehto. Tästä seikasta sen paremmin Osmo, kuin kukaan muukaan Suomen city-Vihreistä ei k0skaan mainitse mitään.
Tuo on mielenkiintoinen pointti, että turvetta nostetaan vain metsätalouden tarpeisiin ojitetuilta soilta. Jos tuo väittämä olisi totta niin te olisitte täysin oikeassa väittämässänne, että parempi polttaa suon turve ensin energiaksi ja vasta sitten maapohja metsälle.
Kaksi asiaa minua kuitenkin epäilyttää:
A Väittävät, että ensin otetaan suolta pintaturve päältä esim kuivikkeeksi ja sen jälkeen turvetta energiaksi.
Miten metsää kasvavalta suolta saa pintaturvetta, eikö ne ole päältä jotain varvikkoa.
B Voiko kaikilta soilta poistaa turpeen kivennäismaahan asti. Minulla on käsitys, että suo muodostuu johonkin ”monttuun”.
Tässä vaiheessa lienee jo aika todeta, että Osmon kysymyksen muotoon blogin otsikossa esittämä väite sisältää väärän todistuksen. Osmo pystyy kyllä lähes kaikissa yhteiskunnallisia asioita käsittelevissä kirjoituksissa tasokkaaseen objektiivisuuteen. Poikkeuksen muodostaa vain tämä turvekysymys; vaikka mitä tosiasioita esittäisi, ei Osmokaan kykene lipeämään Vihreiden lähestymistavasta, jossa turpeen koskemattomuuden varjelu on puolueen kannattajille uskonnonomainen kysymys.
Jotta lähestymistapa turpeen energiakäytölle olisi Suomessa ja maamme Vihreitä edustavien puolueen jäsenistön keskuudessa rehellistä, myös poltettavan turpeen alkuperälle tulisi luoda sertifiointijärjestelmä. Silloin turvevoimalan pääsisäänkäynnin vaiheilla voisi olla kyltti, jossa lukisi esim. seuraava teksti: ”Tässä laitoksessa poltetaan vain metsätalouden tarpeisiin ojitetuilta soilta nostettua turvetta, minkä ansiosta kyseisellä alueella biohajoamisen tuloksena ilmakehää lämmittävät kasvihuonekaasut lakkaavat lopullisesti. Turpeen poltto laitoksessamme aiheuttaa huomattavasti vähemmän päästöjä, kuin turvekerrostumien sisältämien hiilivetyjen ojitusalueille biohajoamaan jättäminen. Turvekerrostumien sisältämät hiilivedyt tulevat laitoksemme toiminnan ansiosta merkittävää kansantaloudellista hyötyä tuottavaan käyttöön ”
Nykytilanteessa tosin tämän kylttiin pystyttämiseen oikeutettuja olisivat käytännössä kaikki turpeen polttolaitokset Suomessa.
Miksi turpeen poltto ilmakehään kerralla tuottaa vähemmän päästöjä kuin sen hidas hajoaminen?
Nyt tuli Osmolta outo kysymys.
Turve tuottaa päästöjä n 15–20 % enemmän kuin kivihiili.
Jos ajatellaan, että se turvesuon hajoaminen tuottaisi n 15–20 % päästöjä niin olisiko tosiaan parempi ilmaston kannalta polttaa kivihiiltä.
Se kivennäismaahan asti poltettu suo alkaa metsänä imemään co2 a. Miten on kivihiilikaivoksen kanssa?
Kirjoitit, että suon polttaminen taivaan tuuliin vähentää päästöjä verrattuna siihen, että se lahoaa hitaasti.
“Miksi turpeen poltto ilmakehään kerralla tuottaa vähemmän päästöjä kuin sen hidas hajoaminen?”
Se hidas (bio)hajoaminen tuottaa näitä pahimpia kasvihuonekaasuja eli metaania ja typpioksiduulia. Tekeydytkö sinä tietämättömäksi, vai mistä tässä on kyse?
Ja mistä sinä olet saanut päähäsi, että näiltä ojitusalueilta kuorittava turve pitäisi kerralla polttaa? Eihän näin nykyäänkään tehdä, eikä se ole teknisestikään mahdollista. Ojitusalueilla sijaitsevien turvekerrostumien polttotahti vain olisi syytä pitää nopeampana, kuin on niiden biohajoamisen tahti, sillä biohajoaminen tuottaa valtavasti enemmän kasvihuonepäästöjä ja siinä turpeeseen sitoutuneiden hiilivetyjen taloudellinen arvo katoaa taivaan tuuliin. Tätä te city-Vihreät silti kannatatte ja olette toiminnallanne aiheuttaneet valtavia kansantaloudellisia menetyksiä. Presidentti Kekkosen sanontaa lievennetyssä muodossa siteeraten; “Te onnettomat tunarit”.
Ja miksi ihmeessä te Vihreät syyllistätte soiden ojittamisessa lähes pelkästään turpeen energiaksi hyödyntäjiä (ja maanviljelijöitä), ettekä metsätaloutta, jonka tarpeisiin ne on ojitettu? Tosiasiassahan turpeen energiaksi hyödyntäjät tekevät ilmastolle edullista työtä, kun poistavat pahimpia päästöjä biohajoamisen tuloksena tuottavia metsätalousmaiden turvekerrostumia.
Se ehkä riippuu miten kauan kestä suon kaivaminen pohjaan asti. Jollain se monttu pitää täyttää kanssa ennenkuin voi istutttaa metsää. Jos se kestää tolkuttoman kauan ja turpeen käsittely ja polttaminen on “likaisempaa” kuin muiden polttoaineiden niin kannattaa unohtaa koko juttu.
Turve on pula-ajan polttoaine. Ei sillä voi korvata muuta kuin korkeintaan hiiltä jos sen saatavuus on huono.
Käsite ”hiilinielu” lienee jonkin öljyteollisuuden lobbarin luoma ajatus. Ikään kuin öljynjalostuksen ( ja muiden fossiilisten polttoaineiden polton) aiheuttama hiilidioksidipäästö voitaisiin palauttaa sinne mistä se on tullut. Vaan kun ei voida. Hiili jää pyörimään ilma-biosfääri-meri-systeemiin (joka on AVOIN systeemi) ja siitä hiili poistuu vain rapautumisen seurauksena karbonaatteina, tai sitten hapettomaan tilaan joutuneena orgaanisena aineena (kuten suot) ja nänä virrat ovat pieniä tuohon hiilenpolttoon (10gigatonnia/vuosi) verrattuna
Kun 200 miljoonaa vuotta biosfäärin ulkopuolella ollut hiili nostetaan takaisin ilmaan hiilidioksidina, ei se enää palaa takaisin sinne mistä se on tullut. Se jää kiertämään ilma-biosfääri-meri systeemiin jakautuen siellä sitten luonnonlakien mukaan sen eri osiin. Ilmakehän osuus siitä on n. 40 %. Siksi ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee tasaisesti. Tähän ihminen voi vaikuttaa vain pienentämällä fossiilihiilen polttoa.
Fossiilinen hiili siis varastoituu eri muodoissaan tuohon ilma-biosfääri-meri systeemiin, ja hiilinielu toimii, jos biosfäärin biomassaa voitaisiin lisätä. Kuinkahan paljon uskomme ihmisen voivan sitä tehdä?
Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu on viimekädessä sitä, miten nopeasti saamme tuon fossiilisen hiilivirran ( tällä hetkellä 10 gigatonnia vuodessa) vähenemään maailmanlaajuisesti.
Kehottaisin avaamaan tuon linkin ”kysy ilmastosta” palstalta
https://kysymykset.kysyilmastosta.fi/t/voiko-hiilenkierron-pelkistaa-saatopiiriksi/1047?u=kaivarma , ja tuijottamaan hetken sieltä avautuvaa värikuvaa ja sen keskellä olevaa punaista nuolta, joka tuo 10 gigatonnia lisää hiiltä vuosittain tasapainossa olevaan systeemiin. Säätötekniikkaa ymmärtävä säikähtää todella.
Ko kuva on esitetty epätieteellisessä kontekstissa, joten sen voisi helposti ohittaa, ellei maailmankuulu fyysikko Lawrence Krauss olisi piirtänyt saman informaation sisältävää kuvaa kirjansa ” The physics of the climate change” sivulle 34. Merkillistä tässä asiassa on vain, että tuo suomalainen epätieteellinen teos on julkaistu VUOTTA AIKAISEMMIN kuin Kraussin teos!
————————————-
Tuolla pyrin sanomaan sitä, että jos toiminnan tarkoituksena on ilmastonmuutoksen ehkäisy, oleellista on vähentää hiilen virtaa ilma-biosfääri-meri systeemiin. Metsät, sen enempää kuin lehmän pierutkaan, eivät vaikuta tuohon vähenemiseen yhtään mitään, koska ne ovat systeemin sisäistä kiertoa. Sama voidaan periaatteessa sanoa myös soista, mutta ongelmana soiden kohdalla on se, että suohon hapettomaan tilaan jäänyt hiili pysyy siellä fossiilihiilen tapaan inerttinä hiilenä ainakin seuraavaan jääkauteen asti. siksi Osmo on oikeassa, kun hän sanoo, että turve on verrattavissa fossiiliseen.
Nyt tässä on käytetty pitkälti toista sataa puheenvuoroa, eikä yhteisymmärrystä synny, koska keskustellaan hiilinieluista, joka on tavallaan fiktiivinen käsite. Se on olemassa tai ei ole olemassa sen mukaan, mikä on tarkasteluaikaväli. Pitäisi keskustella erikseen hitaan kierron prosesseista ja nopean kierron prosesseista. Tällä nyt sotketaan autuaasti prosessit, joiden aikavakio lasketaan vuosissa, ja prosessit joiden aikavakio on miljoonia vuosia. Nyt ongelma on pelkistettynä siinä, että hitaan kierron prosessista vuotaa 10 gigatonnia vuodessa hiiltä nopean kierron prosessiin!
———————————–
Huolestuttavinta tässä asiassa on se, että median edustajatkin ovat pihalla kuin lumiukot. Kun viikko sitten valtakunnallisella kanavalla entisen Vapon asiantuntija sanoo, että ensi talvesta selvitään varastoja poltellen, mutta seuraavana talvena suomalaiset jäätyvät, koska poltettavaa ei enää ole, ei kukaan ole kiinnostunut. Yhtään lehtiartikkelia en ole nähnyt asiasta! Vaikka Vapo ei enää olekaan kiinnostunut turpeesta polttoaineena, niin kyllä siellä asiantuntemusta on niin paljon, että luulisi mediaa kiinnostavan, jos kansakuntaa uhkaa jäätyminen. Väite on vakava ja median tehtävä on tutkia, onko se totta vai ei. Jos se on totta, niin hallitus on jo auttamatta myöhässä. On vain tämä talvi aikaa kerryttää poltettavan puun varastoja, jotta ne kuivuisivat seuraavaksi talveksi. Jos tilanne on tämä alan ymmärtää mitä Putin tarkoittaa kun hän sanoo, ettei Venäjällä ole mikään kiire Ukrainassa. Vuoden päästä hän sanoo, että sen kun vaan väännätte Nordstream 2 putken hanat auki, niin vilu on poissa!Bailaaminen saisi kyllä jäädä vähemmälle!
Musta huumori sikseen, mutta median tulisi kyllä selvittää tuon Vapomiehen väite, ja jos siinä on perää, katkaista sähköt Kesärannasta, jotta bailaaminen loppuisi!
“.…että suohon hapettomaan tilaan jäänyt hiili pysyy siellä fossiilihiilen tapaan inerttinä hiilenä ainakin seuraavaan jääkauteen asti. siksi Osmo on oikeassa, kun hän sanoo, että turve on verrattavissa fossiiliseen.”
Pitäähän tämä joten kuten pitkälle paikkansa niin kauan, kuin kyse on luonnontilaisista soista.
Mutta kun turvetta ei nykyään juurikaan nosteta, eikä näillä tuotantomäärillä tarvitsekaan vuosisatoihin nostaa luonnontilaisilta soilta. Ojitusalueiden turpeeseen sitoutuneet hiilivedyt taas eivät biohajoamisen takia pysy fossiilisena hiilenä, minkä seikan Osmo jättää mainitsematta.
Ja hapettomassakin tilassa turpeen hiilivedyt hajoavat anaerobisesti, mikä tuottaa metaania; ja vielä tehokkaammin hajoavat, jos se soille ominainen hapan vesi on ojia myöten poistettu. Tätä tapahtuu ympärivuotisesti Suomen luonnontilaisillakin soilla, joten turvekerrostumia ei voi verrata kivihiilen kaltaisiin, oikeasti fossiilisiin energian raaka-aineisiin. Siksi Osmo on väärässä, ja varsinkin verratessaan ojitusalueiden turvekerrostumia fossiilisiin raaka-aineisiin.
Todellakin tuo viittaamani kaaviokuva kertoo hyvin pelkistetysti periaatetasolla hiilenkiertoa. Se ei tietenkään ota huomioon erikoistapauksia, jollainen ojitettu suo on.
Mitä tulee anaerobiseen hajoamiseen, niin on muistettava, että se ei pysty hajotamaan kaikkea orgaanista ainesta. Siksi turvetta muodostuu. Ligniini esimerkiksi ei hajoa suon anaerobisessa prosessissa.
Jos suo ojitetaan pääsee happi mukaan prosessiin ja aerobinen hajoaminen taas vauhtiin. Tämän takia metsään muodostuu hyvin hitaasti humuskerrosta, kun suohon sitä kertyy moninkertaisella nopeudella. Siksi metsä on nielu vain jos biomassaa voitaisiin lisätä, mutta suo on nielu, koska mätänemätön ligniini jää turpeeseen (siksihän se toimii polttoaineena ).
Ojitettujen soiden osalta vaihtoehtoina ovat siis ojien tukkiminen tai turpeen palaminen joko lahoamisen tai polton kautta.
Ilmastotavoitteiden kannalta parasta olisi kai tukkia ojat.
Mutta jos tuon Vapo-miehen puheissa on perää, on kaikki poltettava nyt haalittava kasaan. Turvekoneet on romutettu, joten parasta olisi vain tukkia ojat, ja ottaa puuta kuivamaan niin paljon kuin keritään. En sitten tiedä mitä ilmastosopimukset sanovat tästä.
Jos maailmaa haluamme pelastaa, niin näin kai järkevää olisi. Biodiversiteettihän siinä kärsii, mutta uskonpa, että aniharva vihreäkään haluaa palella talvella aatteensa puolesta. Linkolan kaltaisia suuruuksia on harvassa.
“Kaksi asiaa minua kuitenkin epäilyttää:
A Väittävät, että ensin otetaan suolta pintaturve päältä esim kuivikkeeksi ja sen jälkeen turvetta energiaksi.
Miten metsää kasvavalta suolta saa pintaturvetta, eikö ne ole päältä jotain varvikkoa.
B Voiko kaikilta soilta poistaa turpeen kivennäismaahan asti. Minulla on käsitys, että suo muodostuu johonkin ”monttuun”.”
Metsää kasvavalta suolta ei nosteta turvetta, vaan metsä hakataan ensin pois, alueen pinta varpuineen kantoineen ja juurakkopuineen haketetaan pieniksi jakeiksi ennen kuin turvetta aletaan nostaa. Varsinkin päätehakkuuvaiheessa olevat turvekerrostumat kannattaisi kuoria pois, sillä ne käsittävät enimmäkseen 1930- luvulla ojitettuja soita. Silloin ojitettiin etupäässä puustoisia soita. Tämä tarkoittaa sitä, että turvekerrostuma sisältää valtavia määriä ikivanhaa kanto- ja juurakkopuuta, jolla tiivissyisenä on poltettaessa suuri lämpöarvo. Jos tähän puuvarantoon ei kajota, se saa päästöjä tuottaen lahota niille sijoilleen, eikä siitä koidu kansantaloudelle mitään hyötyä.
Koska kaivinkoneet ja kallion louhintamenetelmät on jo keksitty, käytännössä kaikilta suoalueilta voidaan maan sekä veden pinta laskea halutulle tasolle ja niin alas, että mitään pehmeää monttua tai vesimonttua ei jää jäljelle.
“Kirjoitit, että suon polttaminen taivaan tuuliin vähentää päästöjä verrattuna siihen, että se lahoaa hitaasti.”
Jankutat jatkuvasti samaa, moneen kertaan käsiteltyä asiaa. Turpeen polttaminen tuottaa vain hiilidioksidipäästöjä, sen biohajoaminen tuottaa niitä pahimpia päästöjä eli metaania ja typpioksiduulia.
Mutta lisätään tähän taas sama, aiemminkin käytetty tieteellinen vahvistus: “Typpioksiduulin ilmakehää lämmittävä vaikutus on noin 300 kertaa voimakkaampi kuin hiilidioksidin. Typpioksiduulin elinikä ilmakehässä on noin 110 vuotta. Metaanin elinikä ilmakehässä on noin kymmenen vuotta, mutta sen ilmakehää lämmittävä vaikutus on 25 kertaa suurempi kuin hiilidioksidilla.” (Wikipedia)
Ja et taaskaan ota mihinkään kuuloon sitä argumenttia, että turvekerrostumien polttamisen seurauksena alueelta päästöt lakkaavat lopullisesti, ja kasvusto pääsee ulottamaan juurensa ravinteikkaaseen kivennäismaahan. Alue muuttuu tehokkaaksi hiilinieluksi.
Luonnontilaisena suo on sekä hiilinieluna että villieläinten talvehtimisympäristönä lähes yhtä heikkoa tasoa, kuin ovat Saharan hiekkaerämaat. Hiiltä sitoutuu minimaalisesti ja eläimiä niissä ei asusta parhainakaan vuodenaikoina juuri lainkaan. Käytännössä mikään eläin ei hyödynnä vähäravinteista suosammalta elääkseen.
Tämä on vaikeaa, kun yrittää muuttaa sellaista ihmisen käsitystä, jonka vaalimiseen ollaan uskonnon omaisesti antauduttu.
Onko tuota nyt sitten oikeasti tutkittu ja mitattu, eli löytyykö laskelma jolla voi osoittaa, että typpioksiduulin ja metaanin päästöt ovat (ojitetussa) turvesuossa niin korkeat, että kasvihuonevaikutus on isompi kuin siinä tapauksessa, että ko. suoturve poltetaan? Ja olisiko sittenkin parempi ratkaisu ennallistaa ne suot, jos näin todella on. Soita on kai ojitettu Suomessa huomattava määrä. Voi tulla kiire polttaakin sitä turvetta, jos sitä pitää typpioksiduulien kompensoimiseksi tehdä. Ja sitten joudutaan ehkä miettimään uudelleen sitä, miten uusiutuvaa se turve onkaan. Kun sitä nyt kerran perustellaan sillä, että koko Suomen mittakaavassa turvetta syntyy koko ajan enemmän kuin sitä käytetään.
Minä en noista suoasioista paljoa tiedä, mutta kyllä nyt näyttää vahvasti siltä, että turve olisi tai ainakin olisi ollut parempi energian tuottamiseen kuin kivihiili.
Vai oliko niin, että turve on paha kun se tuottaa energiasektorilla kaksinkertaiset päästöt verrattuna osuuteensa energian tuotannossa. Minuunkin upposi tuo väite aika pitkään, senhän voi nähdä tilastoista. Ja syy tuohon kaksinkertaiseen osuuteen oli, että uusiutuvat olivat noin puolet energian tuotannossa.
Minä muuten tarkoitan turpeen polttamisella, että se poltetaan energiaksi kivihiilen tilalla.
“Jollain se monttu pitää täyttää kanssa ennenkuin voi istutttaa metsää. Jos se kestää tolkuttoman kauan ja turpeen käsittely ja polttaminen on “likaisempaa” kuin muiden polttoaineiden niin kannattaa unohtaa koko juttu. ”
Mikä ihmeen monttu? Joillakin näyttää olevan varsin omaperäisiä käsityksiä Suomen soiden syntyhistoriasta. Suurin osa maamme suopinta-alasta on syntynyt siten, että tolkuttomia määriä vettä itseensä sitomaan kykenevä sammalkasvusto on pienestä kosteikosta levittäytynyt ympäristön kivennäismaille. Tätä on tapahtunut suuressa mittakaavassa varsinkin maastoltaan tasaisilla Etelä-Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, missä maanpinnan korkeuserot ovat pieniä. Monet turvekerrostumista kuoritut, ennen tuotannon alkamista tasaisilta näyttäneet suoalueet osoittautuvat tuotannon päätyttyä rinnemaiksi. Mitään täyttömaiden siirtämistä turpeesta kuorituille maapohjille ei todellakaan tarvita
Tämän soiden levittäytymiskyvyn takia maassamme on valtavia määriä matalille kankaille muodostuneita soita, joissa turvekerrostumat ovat ohuita, ja joihin menneiden vuosikymmenien ojitusbuumilla saatiin hyväkasvuisia metsiä luotua, Näin siksi, että ravinteikas kivennäismaa oli juuriston ulottuvilla ilman turpeen kuorimistakin. Näiden alueiden ojittaminen ja tehokkaiksi hiilinieluiksi muuttaminen oli Suomen metsätaloudelta merkittävä ympäristöteko, josta on syytä antaa tunnustusta.
Jäin ajattelemaan tuota metaania. Sen hajoamisaika on n 10 vuotta, mutta sen ilmastovaikutus lasketaan 100 lle vuodelle.
Tämähän on täysin oikein, jos metaanipäästöt pysyvät samoina vuodesta toiseen.
Nyt metaanipäästöt ovat lisääntyneet koko ajan. Silloinhan vaikutus pitää laskea integraalilaskulla eikä keskiarvolla. Täytyy ihmetellä mikä peruste on jakaa vaikutus 100 lle vuodelle, jos vaikutusaika on luokkaa 10 vuotta?
Siis puoliintumisaika on tuota luokkaa. Vaikutus vähenee ajan myötä. Se ei lopu kuin seinään 10 vuoden kohdalla. 100 vuotta on sopiva pyöreä aika ja sitä luokkaa, minkä mittaisesta ajasta on järkevää olla kiinnostunut. Jos laskettaisiin vain 10 vuodelle, niin metaani olisi vielä selvästi pahempi suhteessa hiilidioksidiin, mutta on järkevää olla kiinnostunut pidemmästä aikavälistä.
En nyt jaksa laskea, mutta käsitykseni on, että tuo metaanin kaksikymmentä kertaa suurempi kerroin kuin hiilidioksidilla on lähellä sadan vuoden integraalia. Sinämnsähän metaani on yli sata kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu uin hiilidioksidi, muta sen puoliintumisaika on 10–12 vuotta, joten 10 vuoden kuluttua se on yli 50 keertaa voimakkaampi ja 20 vuodenkuluttua yli 25 kertaa voimakkaampi ja niin edelleen.
Yksi kilo metaania ilmakehässä lämmittää samalla teholla kuin sata kiloa hiilidioksidia ilmakehässä. Siis metaani on sata kertaa tehokkaampaa ainetta.
Kilon annos ilmakehään päästettyä metaania lämmittää samalla sadan vuoden keskiteholla kuin 20 kilon annos hiilidioksidia.
Tietokoneella on helppo tehdä käyriä tuota ensimmäisen kappaleen tietoa käyttäen. Siis vaikka siitä miten eri kaasupäästöjen lämmitystehot muuttuvat ajan mukana.
Noinhan se taitaa olla kun käyrästöjä pyörittää. Suuri osa metaanista on kuitenkin jo valmiina ilmakehässä.
Tästä olen johtunut ajatukseen, että tuo lisääntymisen prosenttiosuus on se kriittinen. Ja tuo kerroin 20 siten liian pieni.
Minä en vielä täysin hyväksy tätä metaanilaskentaa. Kirjallisuudessa on melkeinpä kaikkea kertoimia 20…30 annettu tuolle metaani / co2 suhteelle. Kerroinhan riippuu siitä, mikä on otettu metaanin lisääntymisnopeudeksi.
Aika vaikea tuota on alkaa ”kylmiltään” laskemaan.
Pentti A K Häkkinen: “Kerroinhan riippuu siitä, mikä on otettu metaanin lisääntymisnopeudeksi.”
Ei se kyllä siitä riipu.
Niin taitaa olla, mutta minkä takia vain co2 laskennassa käytetään aikakerrointa.
Osmokin on korostanut, että puu on parempi lahottaa metsään kuin polttaa energiaksi. Tässä ajatuksessa on ”sisäänleivottuna” aikakerroin.
Pentti A K Häkkinen: “minkä takia vain co2 laskennassa käytetään aikakerrointa”
Jos halutaan vertailla hiilidioksidin ja metaanin lämmittävää vaikutusta, niin pitää valita jokin aikaväli, jolla sitä tarkastellaan. Se johtuu siitä, että ilmakehässä metaani hajoaa vedeksi ja hiilidioksidiksi. Puoliintumisaika on karkeasti noin vuosikymmenen luokkaa. Jos katsotaan lyhyttä aikaväliä, niin metaanin lämmittävä vaikutus on hyvin paljon hiilidioksidia suurempi. Jos katsotaan pidempää aikaväliä, niin ero on pienempi (joskin silti suurehko).
Minä olen hiljalleen ymmärtänyt tämän 100 v periodin laskentaperusteen metaanille.
Huomauttaisin kuitenkin, että tämä asia mitä minä aloin pohtia, on myös muualla pohdinnassa. Netistä löysin MIT Climate Portal ista tietoa. Hakusanalla ”why we compare, mit” löytyy artikkeli pohdinnasta. Jos oikein tuota tulkitsin, niin tutkija oli sitä mieltä, että 100 v periodi ei välttämättä ole relevantti, kun ilmasto lämpenee nopeasti ja metaanin määrä lisääntyy koko ajan.
Kyllä, tarkasteluaikaa pitäisi lyhentää. Jos se lyhennetään 50 :een, metaanin kerroin noussee jonnekin 40 kieppeille.
Tuolla “kysy ilmastosta. fi” sivustolla on esitetty jokin aika sitten kysymys “Onko olemassa hyvää ja pahaa metaania”?
Kukaan ei ole uskaltautunut vastaamaan, koska kysymys lienee paha. Hiilidioksidin suhteen fossiilisesta hiilestä muodostuva hiilidioksidi on paha ja elonkehässä pyörivä hiilidioksidi on osa elämää.
Tekstissä siellä todetaan että ‚“olisi siis olemassa kahdenlaista metaania. Se mikä on ollut 200miljoonaa vuotta tuolla maan uumenissa savikenttien alla, eli fossiilinen metaani, ja se mitä lehmät piereskelevät ja suot tupruttavat, eli eloperäinen metaani !
Miksi näitä ei käsitellä erillisinä syntyperänsä perusteella, vaan puhutaan kuin se olisi sama asia? Tietenkin metaani kemialisesti on samaa, mutta vaikutus systeemiin aivan erilainen. Tuon kuvan perusteella sanoisin, että maakaasu on fossiilista, suokaasu on eloperäistä, ja suokaasu siinä missä lehmän pierukin kuuluvat oleellisena osana luonnonkiertoon. Metaani ilmakehässä sitten hajoaa hiljalleen hiilidioksidiksi ja vedeksi.”
Minusta soiden kautta tuleva metaani on hyväksi, koska anaerobinen hajoaminen jättää osan hiilestä “ikuisiksi ajoiksi” soiden uumeniin, sillä anaerobisten bakteerien hammas ei pysty ligniiniin. Suot siis ovat oikeita hiilinieluja, mitä metsät eivät ole kuin vain silloin, kun metsän biomassaa voidaan kasvattaa. Ja sillehän luonto asettaa luonnolliset rajansa.
Juu, onhan se metaani kumma peikko, jolla meitä pelotellaan — “jos ei CO2 vielä tapa, niin sitten tulee arktinen CH4-armagedon ja taatusti tappaa kaikki!”
Asia vain ei ilmeisesti ole niin yksinkertainen — vastaavaa ilmiötä kun ei ole löydetty maapallon ilmastohistoriasta vaikka aiempien interglasiaalien aikana Pohjoinen-Jäämeri on ollut jäätön ja metsät ovat kasvaneet pohjoisimpia rantoja myöden. Arviot kai liikkuvat jossain 5 °C lämpimimmissä oloissa arktisella alueella.
No, joitakin selityksiä on löydetty ja vaikuttaa yhä vahvemmin siltä, että arktisen mega-metaani-armagedon-pommin koko on vähintäänkin liioiteltu.
Esim.
Arctic Ocean methane does not reach the atmosphere
Methane hydrate is not a smoking gun in the Arctic Ocean
Reduced net methane emissions due to microbial methane oxidation in a warmer Arctic
Study: As Alaska warms, methane emissions appear stable
Purdue study downgrades Arctic methane emissions thanks to soil microbes
On warmer Earth, most of Arctic may remove, not add, methane
Niinpä. Hiilidioksidi pitoisuus ilmassa on parisataa kertaa suurempi kuin metaanin. Metaanin viipymäaika ilmassa on reilut kymmenen vuotta (lopputulos hiilidioksidia). Joten ongelma on tuo hiilidioksidi, jonka pitoisuus ei laske ennenkuin fossiilihiilen tuprutus saadaan loppumaan. Hiilinieluilla voidaan kovin vähän asiaan vaikuttaa, koska eihän se hiili siellä nielussa pysy, kun systeemi on avoin.
Puhutaankohan me samasta asiasta. Ilmastodatan mukaan metaanin pitoisuus ilmakehässä on noussut nopeasti. Se, että arktiset alueet olisivat metaaninielu, ei liene mitään tekemistä tämän asiantilan kanssa.
Vilkaisin NOAA raporttia v 2021 metaanista / 7 April 2022. Siellä oli tieto, että v 2006 jälkeen metaani ilmakehässä on lisääntynyt lähes täysin ihmisistä riippumattomista syistä. Epäilys oli, että johtuu lisääntyneistä sateista tropiikin soilla.
Me emme mahda mitään ihmisestä riippumattomalle metaanin lisääntymiselle. Mutta kiinnittäisin huomiota soiden ennallistamiseen. Metaanipäästöjä tulee aluksi. Tuolloin tämä kerroin metaani/co2 on oleellinen, kun lasketaan mielekkyyttä. Mitenkähän ne kompensaatiofirmat laskevat ennallistamisen ilmastohyödyn?
Juhani Virtanen: “Hiilinieluilla voidaan kovin vähän asiaan vaikuttaa, koska eihän se hiili siellä nielussa pysy, kun systeemi on avoin.”
Turpeeseen sitoutuva hiili kyllä pysyy siellä, kunhan sitä ei vapauteta esim polttamalla sitä.
Hiilinielun käsite taitaa olla ongelmallinen. Sen on tarkoitus kuvata todellista luonnonilmiötä, mutta samalla se on puhtaasti laskennallinen ja liittyy kansallisilla intresseillä terästettyyn talouspolitiikkaan. Puu sitoo kasvaessaan hiiltä ilmakehästä, se tiedetään. Vaikka lahoamisprosessi on palamisreaktio, ymmärtääkseni kaikki puun sitoma hiili ei suinkaan päädy luonnontilaisessa metsässä puun kuoltua takaisin ilmakehään hiilidioksidina, vaan osa siitä jää myös maaperään. Luonnontilainen metsä voisi siis minun käsitykseni mukaan toimia ihan todellisena hiilinieluna ja ‑varastona. Kivihiili on tietääkseni kasviperäistä, joten voi jopa olettaa että vuosimiljoonien kuluessa suotuisissa olosuhteissa osa metsänkasvusta varastoituu maaperään kivihiilenä. Metsäpinta-alan kasvattaminen globaalisti voisi siis näin ollen olla aito ratkaisu. Mutta sitten palataan niihin kansallisiin intresseihin, koska luonnontilainen metsähän on käyttämätön resurssi, jonka käyttämättä jättäminen on kasvupotentiaalin haaskaamista. On vaikea maksaa kenellekään siitä, ettei tee metsälle mitään. Koska kaikilla on tarve saada fyrkkaa, käytetään hiilinielun käsitettä siinä tarkoituksessa surutta oman edun ajamiseen.
Hiilinielu on täysin yksiselitteisesti määritetty. Se on puuvaraston vuosittainen suureneminen. Mittayksikkö tn co2 ekv/ vuosi. Matemaattisesti ilmaistuna se on puuvaraston derivaatta. Useat sotkevat tämän vuosittaisen kasvun sitomaan hiilidioksidiin.
Luonnonmetsä on suuri hiilivarasto, mutta nieluksi sitä ei voi sanoa. Se mitä se nielu on, on samaa luokkaa kuin vastaava talouskäytössä olevan kangasmetsän maaperänielu. Luke lta löytyy tutkimuksia. Tosin luonnonmetsistä vähänlaisesti ja nekin hakkaamatta jätetyistä metsistä. Tieteellinen arvo on niin ja näin. Hakkaamatta jätetyssä metsässä voi olla puuta ja nieluakin ihan mukavasti ennen luhistumista.
Jaakko K: “Kivihiili on tietääkseni kasviperäistä, joten voi jopa olettaa että vuosimiljoonien kuluessa suotuisissa olosuhteissa osa metsänkasvusta varastoituu maaperään kivihiilenä.”
Käsittääkseni nykyisten teorioiden mukaan kivihiili muodostui muinoin, kun sienet ja mikrobit eivät olleet vielä oppineet hajottamaan puun ligniiniä, joten kuolleet puut eivät lahonneet. Nykyään kivihiiltä ei siis luultavasti enää muodostu.
Turve säilyy aika hyvin hapettomissa ja happamissa oloissa. Mutta niin paljon kivihiiltä ei enää muodostu kuin hiilikaudella.
“…Vaikka lahoamisprosessi on palamisreaktio, ymmärtääkseni kaikki puun sitoma hiili ei suinkaan päädy luonnontilaisessa metsässä puun kuoltua takaisin ilmakehään hiilidioksidina, vaan osa siitä jää myös maaperään. Luonnontilainen metsä voisi siis minun käsitykseni mukaan toimia ihan todellisena hiilinieluna ja ‑varastona…”
Tuo lause on tietenkin teoreettisesti katsottuna totta, mutta antaa väärän kuvan todellisuudesta. Oleellista on tarkentaa, mitä tarkoitetaan sanoilla “osa siitä jää maaperään”, Kuinka suuri osa? Sitä olen yrittänyt netistä kaivella, koska eihän tuota kai ole vaikea selvittää.
Periaatteessahan kasvi varastoi auringon energian fotosynteesissä ja varastoi sen kasviin erilaisina hiilihydraatteina. Kun kasvi kuolee sen kimppuun käyvat erilaiset mikrobit, jotka himoitsevat tuota fotosynteesissä syntynyttä energiaa elääkseen itse. Kun mikrobin on energiaa saadakseen hajotettava tuo hiiltä sisältävä yhdiste , jatkavat mikrobit työtään niin kauan kuin tällaisia energiaa sisältäviä sidoksia on olemassa, kunhan vain vettä ja happea on läsnä ja lämpötila plussalla. Suomessa metsän kuntassa kaikkialla vallitsee kesällä nuo olosuhteet. Eli teoriassa lopputulos on, että kaikki hiili on palanut hiilidioksidiksi ajan myötä.
Käytännössä lahoamisen kautta syntynyt jäännös sisältää normaalien kivennäisaineiden lisäksi jäänteitä ligniinistä, vaikka periaatteessa ligniinikin hajoaa aerobisessa lahoamisessa. Anaerobiset bakteerit evät pysty ligniiniiin ja siksi turve on poltoainetta ihan kuten mustalipeä sellutehtaissa.
Kuntta on siis lahoamisprosessin alaista maa-ainesta, ja sen alapuolella kangasmetsässä ennen hiekkapatjaa on lahoamisesta jääviä hivenaineita. Nuo hivenaineet kiertävät kyllä suurelta osin juurien kautta veden mukana takaisin puihiden rakenteisiin,mutta hiili ei ole vesiliukoinen, joten se kokonaisuudessaan palaa hiilidioksidiksi ja ilmaan. Hiiltä tuhansissa vuosissa (jääkauden jälkeen) on sinne jäänyt häviävän vähän. Se on sinne päätynyt lähinnä ligniinijäämien ja metsäpalojen synnyttämästä hiilestä. Käytännölliseti katsoen lahoamisesta ei siis jää metsään juuri lainkaan hiiltä. Joten metsän hiilinielu perustuu vain ja ainoastaan metsän biomassan kokonaimäärän kasvattamiseen (siis kuntta mukaanlukien). Anaerobiset olosuhteet suossa tekevät sen, että ligniinin sisältämä hiili jää suohon.
Näin inhorealistisesti asian olen ymmärtänyt, ja jos joku tieteilijä voi asia toiseksi todistaa, olisin toki iloinen.
Toinen väärinkäsitys on, että kivihiiltä merkittävässä määrin syntyisi enää. Noin 200 miljoonaa vuotta sitten ligniinin hajottamiseen pystyviä mikrobeja ei ollut, joten kasvien orgaaniset jätteet hautautuivat lahoamatta ja hiiliyhdisteet hautautuivat. Paineen ja lämpötilan nousun seurauksena kasvit läpikävivät pyrolyysiprosessin muodostaen nykyiset fossiiliset kerrostumat.
Kannatta lukea tohtori Sihto-Nissilän kansantajuinen selonteko näistä asioista “kysy ilmastosta.fi” palstalta, jossa hän vastaa yleisön kysymykseen “kuinka kansantajuistaa ilmastomuutosta “.
Minäpä taas luulen, että ei ole helppo ja yksinkertainen asia. Hiilen kiertokulku tunnetaan pääpiirteissään, mutta yksityiskohdissahan se piru asuu niin kuin sanotaan, eikä siis nähtävästi tunneta juurikaan sitä mekanismia millä hiiltä kertyy maaperään tai on kertymättä ja kuinka paljon. Hiili ei ehkä ole vesiliukoinen, mutta ilmeisesti sitä kuitenkin meriinkin kulkeutuu veden mukana, luultavimmin toki osana maa-ainesta. Kasvien näkyvä osa on se mikä mielletään kasvavaksi, mutta onpa kasveilla juuretkin. Sitten ovat vielä sienet, jotka minun muistikuvani mukaan eivät ole ihan kunnolla kasveja eivätkä eläimiä, ja kasvavat nimenomaan maan alla. Ylipäätään veikkaan, että metsissä tapahtuu lahoamisen ohella myös mätänemistä, maatumista ja kompostoitumista, mikä tarkoittaa edelleen sitä, ettei hiiltä vain ja ainoastaan haihdu metsistä ilmakehään. Maaperän kova hyötykäyttö johtaa maaperän köyhtymiseen, mikä on vasta melko hiljattain alettu tiedostaa.
Ainakin Wikipedian mukaan kivihiilen esiasteeksi mielletään turve, mikä taas tarkoittaa nähdäkseni sitä, että turvesoiden arvo hiilinieluna ja ‑varastona on hyvinkin oleellinen. Suon anaerobisissa olosuhteissa elävät bakteerit kun eivät siis pysty hajottamaan ligniiniä, näinhän minua valistetaan.
Mutta tämä kaikki on siis jaarittelua, se mikä ratkaisee on metsätalous, siinä liikkuvat niin isot rahat ja intressit, että tämänkaltainen teoreettinen pohdiskelu on oikeastaan vähän turhaa.
Mielestäni tämänkaltainen pohdiskelu on kaikkea muuta kuin turhaa. Minusta asian todistaa juuri parhaillaan käytävä keskustelu EU:n ennallistamisasetuksesta eduskunnassa.
Pentti A K Häkkinen määritteli mainiosti hiilinielun ; “Matemaattisesti ilmaistuna se on puuvaraston derivaatta.”,
Niin minustakin se on juuri tuota ja tarkentaisin vielä , että puuvarastolla metsässä tarkoitetaan kaikkea fotosynteesin kautta syntynyttä biomassaa.
Olen ymmärtänyt, että sääntelyä tehdään ensisijaisesti ilmastonmuutoksen torjumiseksi, eli hiilidioksidipitoisuuden nousua ilmassa tulisi rajoittaa (biodiversiteetti on sitten toinen syy).
Nythän tilanne on se, että 50-luvulta lähtien vuotuinen kasvu on kaksinkertaistunut tähän päivään mennessä. Derivaatta on ollut plusmerkkinen ja hiilivarasto siis kasvanut roimasti. Syynä on olleet mm metsänhoidolliset toimenpiteet, metsäpinta-alan kasvattaminen (soiden kuivaaminen) , ja ilmaston lämpeneminen.
Nyt poliitikot olettavat, että tuo kasvu voisi jatkua. Mutta millä perustein se jatkuisi, ja mikä on se maksimi, mihin voidaan päästä? Itse uskon , että olemme jo lähellä maksimia, ja mm soiden ennallistaminen vähentää metsän pinta-alaa.
Sanot, ettei ilmastonmuutos ole yksinkertainen asia. Ei olekaan, mutta ihmisen osuus asiassa on yksinkertainen. Ihmiskunta nostaa hitaasta kierrosta (aikavakio miljoonissa vuosissa) nopeaan kiertoon (aikavakio vuosissa) 10 gigatonnia hiiltä vuodessa. Eli nopeassa kierrossa hiilimäärä lisääntyy joka vuosi tuon 10 gigatonnia, koska takaisinvirtaus ei kasva. Maa-meri-ilmakehäsysteemi on avoin systeemi, joten sinne se jakautuu luonnonlakien mukaan, eikä ihminen juurikaan voi sitä ohjailla.
Eli ainoa toimiva lääke on hillitä fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
P.S. Meriin kulkeutuva hiili poistuu pääsääntöiseti nopeasta kierrosta rapautumisen seurauksena karbonaatteina. Toinen poistumistie on juuri tuo hapettomaan tilaan joutunut orgaaninen aines (mm suot).
Hiilinielu on siis puuvaraston derivaatta. Se ei ole hiilen kiertokulun koko kuvaus. Pitäisi aina muistaa se, että mallinnukset ovat mallinnuksia eivätkä koko totuus. Hiilinielun käsitettä käytetään — minusta aika tarkoitushakuisesti — ikään kuin asia olisi aivan yksiselitteinen.
Maaperähiilestä olen lukenut joitakin tutkimuksia. Vähiten ristiriitainen minun ajatuksieni kanssa on tutkimus Luke tutkimus 25/2021 Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet. Siinä on paljon sellaista tutkimusta mihin minun tietoni eivät riitä analysoimaan. Oikeastaan ainoa asia mitä olen ihmetellyt on lahopuiden ja jättöpuiden määrän lisäämisellä saatava lisä nielu 1,26 milj tn co2/vuosi. Sehän tarkoittaisi n 10 m³/ha jätettävää puustoa avohakkuualoille. Vuoteen 2035 asti saattaisi onnistua, mutta siitä eteenpäin epäilen.
Jaakko K epäili, että maaperän kova käyttö vähentää maaperähiiltä. Yllä mainitsemani tutkimuksen mukaan näin ei ole kangasmailla. Yksi syy lienee, että juurakoista on vielä n kolmannes maassa hajoamatta, kun tulee seuraava päätehakkuu (ks YASSO07 data).
Juhani Virtaselle huomauttaisin, että maaperässä on myös talousmetsissä suorastaan valtava hiilimäärä koko ajan hajoamassa. Eikä sen määrä mihinkään muutu jos syöte (karike, hakkuutähteet, juurakot) pysyy muuttumattomana. Avohakkuiden aiheuttama hiilipäästö on kangasmailla lyhytaikainen ja mitätön verrattuna kokonaishiilimäärään.
Suomaat ovat eri asia, mutta kaikki matalaturpeiset suot olisi pitänyt polttaa energiaksi kivihiilen tilalla. Olisi päästy eroon niidenkin co2 päästöistä. Kommentaattori Arvomies on asiaa käsitellyt ansiokkaasti.
“…että maaperässä on myös talousmetsissä suorastaan valtava hiilimäärä koko ajan hajoamassa. Eikä sen määrä mihinkään muutu jos syöte (karike, hakkuutähteet, juurakot) pysyy muuttumattomana. Avohakkuiden aiheuttama hiilipäästö on kangasmailla lyhytaikainen ja mitätön verrattuna kokonaishiilimäärään…”
Tuo on totta. Olen muotoillut sanomani huolimattomasti, jos tekstistäni sai toisenlaisen käsityksen. Maaperässä oleva hiili on todellakin sitoutuneena lahoamisprosessin alaisena olevaan orgaaniseen ainekseen josta lähes kaikki hiili aikanaan poistuu ilmaan. Ellei näin olisi sademetsien kuntta kasvaisi koko ajan mitä se ei tee.
Hiilen kierrossa tapahtuu valtavia määriä erilaisia pienkiertoja, ja niiden pyörittelyllä tavallisen ihmisen (ja poliitikon )konseptit kyllä sekoavat, kun ne näyttävät akateemisessakin maailmassa menevän sekaisin. Olen mielenkiinolla seurannut eduskunnan ennallistamiskeskusteluja. Poliitikot kiemurtelevat ja yrittäessään peitellä ymmärtämättömyyttään. Tärkeimmäksi asiaksi nousee omien kasvojen pelastaminen. Suomen kansallinen etu on kadoksissa tykkänään!
Minusta Petteri Taalas on kertonut jo kauan sitten, että fossiilinen hiili nostettuna ilmakehään, ei poistu maa-meri- ilmakehäsysteemistä vuosituhansiin. Ilmastotieteen tohtori Sanna Sihto-Nissilä väänsi tuolla “Kysy ilmastosta.fi” palstalla rautalangasta mallia siitä mikä on oleellista hiilenkierrossa, kun jätetään kaikki pienet sisäisen kierron luupit pois.
Sihto-Nissilä kommentoi siellä myös esitettyä kysymystä “Voiko hiilenkieron pelkistää “säätöpiiriksi”” seuraavalla tavalla:
“Syy siihen, miksi tämä säätöpiiriajattelu toimii hiilidioksidin kanssa erityisen hyvin, on se että hiilidioksidi ei reagoi ilmakehässä minkään kaasun kanssa eli se ei muutu toisiksi aineiksi (poislukien hidas poistuminen kiviaineksen rapautumisen kautta, mutta sen merkitys kokonaisuudessa varsin pieni). Näin CO2 virtaa maapallosysteemissä eri varastojen (meret, kasvillisuus) välillä eikä häviä mihinkään. Maapallo on suljettu systeemi ja hiilidioksidi ei voi täältä karata minnekään.”
Kun hiilenkiertoa katsoi tuosta horisontista ja katseli asiaan liittyvän kuvan keskellä olevaa punaista nuolta, oli tuo Sihto-Nissilän lause tajunnan räjäyttävää luettavaa. Muutamme fossiilihiilen lisäyksellä maapallon termostaatin asetusarvoa! Ja sitten ideologioidensa sokaisemat poliitikot kiistelevät siitä, kuinka paljon voisimme ottaa metsiimme varastoitavaksi tuota hiiltä. Otettaisiin vain se mikä sovinnolla mahtuu.
”Maapallo on suljettu systeemi ja hiilidioksidi ei voi karata täältä minnekään”.
Sanoisin, että on outo väite. Ilmaston muutoksessa on kyse ilmakehän co2 pitoisuudesta. Olen lukenut jostain, että fossiilisien poltosta tuleva hiili ”häipyy” jonnekin, eikä päädy täysimääräisenä ilmakehään. Oliko niin, että meriveteen co2 sitoutuu sellaisenaan Henryn lain mukaan. Mutta kasvillisuus (ja levät) pilkkovat co2 n hiileksi ja vedeksi. Ne katkaisevat ”suljetun” kierron niin pitkäksi aikaa kun kykenevät fotosynteesiin. Tähän nähdäkseni perustuu vanhojen metsien suojeluvaatimus.
Arvomies perusti oman argumentointinsa typpioksiduulille eikä hiilidioksidille. Kysyttäessä hänellä ei kuitenkaan ollut minkään valtakunnan käsitystä siitä missä määrin sitä typpioksiduulia muodostuu. Ei minusta kovin ansiokasta. Jos taas ajattelee turpeeseen sitoutunutta hiiltä, muuttaa turpeen polttaminen sen vain nopeammin hiilidioksidiksi. Sikäli kun kyse on ojitetusta suosta, joka katsotaan hiilen lähteeksi eikä nieluksi.
Hiukan kiinnostuin tuosta typpioksiduulista. Vilkaisin tutkimusta Biogeosciencis, volume 16, issue 19 Mika Korkiakoski et al 30 september 2019.
Siellä oli tutkittu suota, jossa oli arvioitu 2m pintakerroksessa hiiltä 156 kgC/m2 ja typpeä 6,4 kgN/m2. Tuohan tarkoittaisi hehtaarille 1560 tn C ja 64 tn N. Nämähän ovat täysin käsittämättömiä lukuja verrattuna kivennäismaan metsien hiileen. Hiilen osalta 10 kertaisia. Kyllä tuollaisista typpimääristä luulisi myös typpioksiduulia tulevan. Tosin hiukan epäilen, että minulla on ajatusvirhe.
Tuli mieleen, että tuollaista suota ei kannattaisi laittaa suoraan ainakaan polttoon. Tonni typpeä maksaa nyt luokkaa 1000 eur/tn, 64000 eur/ ha . 10 cm kuorinta olisi jo 3400 eur / ha lopputuotteena.
Epäilet aivan oikein ajatusvirhettä. Typpioksiduuli, eli ilokaasu on yksi typen oksideista, jotka ovat kyllä pahoja ilmastokaasuja. Mutta niitä muodostuu melko vähän ja suunnilleen saman verran riippumattta polttoaineesta, sillä poltettaessa typen oksidit muodostuvat ilmassa olevan typen reaktiotuloksena. Syntyvää määrää voidaan minimoida polttotekniikalla.
Ongelmallisempaa on se typpioksiduuli, joka muodostuu kun kuivatussa turvesuossa lahoava eloperäinen aines vapauttaa typpioksiduulia. Typpioksiduulin viipymäaika ilmassa on kymmenissä vuosissa.
.…“Maapallo on suljettu systeemi ja hiilidioksidi ei voi karata täältä minnekään”. Sanoisin, että on outo väite. .…
Väite ei ole minun, vaan tohtori Sihto-Nissilän, mutta outoa en tuossa asiassa kyllä löydä. Menepä sivulle https://kysymykset.kysyilmastosta.fi/t/voiko-hiilenkierron-pelkistaa-saatopiiriksi/1047?u=kaivarma
Siellä on tuo kuva , josta puhun ja Sihto-Nissilän kommentit asiassa.
Fossiilisen hiilen poltosta vapautuva hiili (palamisen jälkeen hiilidioksodi)ei häivy minnekään aineen häviämättömyyden laista johtuen. Se jää pyörimään maa-meri-ilmakehäsysteemiin, koskapa paluuuta takaisin ei ole, eikä systeemissä ole ylivuotoputkea. Tuo maa- meri-ilma- systeemi on AVOIN systeemi. Meren ja ilman välillä on jatkuva kierto , samoin kuin biomassan ja ilman välillä (levät kuuluvat biomassaan). Fossiilinen hiili jakautuu noiden kolmen elementin kesken melko tasan, kuitenkin niin , että ilman osuus on yli 40%. Tuota tasapainotilaa sitten yritämme järkyttää ilmastotoimin hiilinieluilla, lisäämällä biomassaa. Kauanko luonto sitten sietää ihmisen ohjailua.
Yleensä luonto lopulta vetää pitemmän korren!
Lisäksi on huomattava, että merien lämmittäminen vapauttaa hiilidioksidia meristä lmaan. Vrt lämmin shampanjapullo.
Hyvä huomio. Henryn laki säätelee tuota tasapainotilaa, mutta hiilidioksidikaasun liukoisuus veteen on lämpötilan funktio, siten että se heikenee lämpötilan noustessa.
Luonto on niin suuri prosessi, ettei ihmiskunalla koskaan tule olemaan mahdollisuutta säädellä sen toimintaa. Kun yhtä muuttujaa muuttaa niin se vaikuttaa sataan muuhun muuttujaan kuin oli tarkoitus. Siksi hiilinielujenkin rakentelu pitäisi estää, ellei .…. olisi jo housuissa. Niiden rakentelu on perusteltua vain sitä kautta, että ne saattavat antaa armonaikaa ihmiskunnalle löytää ei-fossiilisia ratkaisuja energiantuotantoon. Yllä mainitun kirjan anonyymittekijät liputtavat voimakkaasti vetytalouden puolesta.
Ymmärrän hyvin, ettei tuossa kirjassa esitettyä kuvaa ole haluttu käyttää ilmastonmuutoksen kansantajuistamiseen, koskapa se ei ole tieteellinen teos. Jo alkulauseessa siellä sanotaan, että kyse on tekijöidensä mielipiteistä. Mutta minä ainakin hätkähdin kun saman sisältöinen kuva vuotta MYÖHEMMIN ilmestyi maailmankuulun fyysíkon Lawrence M. Kraussin kirjassa “The Physics of the Climate Change” sivulla 34. Tuo kuva kelpaisi “sivistyneemmänkin” lukjan tietolähteeksi. Merkittävin ero noissa kuvissa on se, että suomalaisessa versiossa fossiilihiilen virtaa (10 gigatonnia vuodessa) kuvaa kirkuvanpunainen nuoli, kun taas Krauss näkee tuo saman virran uhkaavan harmaana yli kuvan menevänä nuolena.
Oli pakko lukea tuo suomalaisten kirja uusin silmin, ja ymmärsin muutamien nettikeskustelujen jälkeen, ettei kirjan pääaihe ollut varsinaisesti ilmastonmuutos. Siihen ihmiskunan olemassaolo ei pääty, vaan ihmiskunta kyllä löytää keinot sopeutua vaikka viiden asteen lämpötilan mousuun(sen inhimillinen hinta on vain kohtuuton).Mutta ydinsodasta ihmiskunta ei selviä, ja se on minusta tuon kirjan viesti. Minulle tuli tunne, että kirja on tehty samassa tarkoituksessa kuin viime vuonna aivosyöpään kuollut tekoälytutkijan Timo Honkelan kirja “Rauhankone, aivotutkijan testamentti”. Siinä jo kuolemastaan tietoinen Honkela hahmottelee tekoälyyn perustuvaa “rauhankonetta”. Jospa sellainen kone olisikin ollut jo käytössä Naton huippukokouksesssa Bukarestissa vuonna 2008. Buss ja Putin siellä keskustelivat, ja siinä keskustelussa olisi “rauhankone”, joka olisi kertonut neuvotelun osapuolille mitä toinen oikeasti tarkoittaa, olisi ollut kyllä tarpeen. Olisi tuo hullu Ukrainan sotakin voinut jäädä sotimatta!
Mutta ei niin synkkää pilveä.ettei.…
Kirjassa (joka ilmeisesti väärinkäsitysten välttämiseksi on otsikoitu “satu aikuisille”) ihmiskunta selviääkin, sillä syvälle kaivoskuiluun paennut pieni joukko ei kanna lainkaan väkivaltageenejä, ja niin evoluutio loi uljaan uuden ihmisen.
Tämä tulevaisuudenkuva on varmastikin luotu kieli poskessa mustan huumorin saattelemana. Jollekin voi tehdä tiukkaa lukea tarinaa, jossa käytetään feminismiä fasismin metaforana. Kirjan ilmestymisestä on jo vuosia ja maailma menee ihan kuin tuo kirja olisi käsikirjoitus tälle kaikelle (woke-ilmiö, maailman jakautuminen liberaaliin feministiseen länteen ja patriarkaatin hallitsemaan totalitaariseen itään). Joutuukin miettimään, mistä tekijät tietonsa oikein ovat kaivaneet.
Siksi tuo kirjan johdannossa oleva kansantajuinen kuvaus ilmastonmuutoksesta on minusta hyvin vakavasti otettava kymmenen sivun lyhyt kuvaus.
Kun sen on huolella lukenut, ymmärtää miksi tämän keskustelun otsikko on hyvin tärkeä asia tämän päivän suomalaisille. Meidän ei pitäisi sortua lillukan varsiin, vaan on katsottava tuota glogaalia ongelmaa. Siis miten vähentää fossiilisten polttoa ja miten saada hiiltä pois kierrosta pysyvästi. Suot ottavat hiiltä ilmasta ja osa siitä jää pysyvästi suohon. Metsiin sitä ei pysyvästi jää juuri ollenkaan. Ja luonnon luonnollisen kierron pakottaminen epätasapainoon on kyllä tuomittu epäonnistumaan..
Eli summa summarum.
Osmon aloitaman keskustelun otsikkoväite on totta!
M.O.T.
Katsoin uudestaan tuon Henryn lain periaatteen. Se näyttää olevan täysin riippumaton fossiilisesta poltosta. Minä tulin siihen tulokseen, että laki ei ole voimassa kuin yhteen suuntaan. Tarkoittaa, että valtamerien pintalämpötila määrittää ilmakehän co2 pitoisuuden. Tämä taas johtuu siitä, että maapallon pinta-alasta suurin osa on valtamerta.
Valtamerien pintalämpö ilmeisesti riippuu hyvinkin voimakkaasti ilmakehän co2 pitoisuudesta (ja auringon säteilytehosta).
Minun tietämykseni ei riitä enempään analyysiin.
Toisaalta Osmon väite, että merien lämmittäminen vapauttaa hiilidioksidia ilmaan, ei välttämättä ole oikea sananmuodoltaan. Paitsi, jos lämmitys on yksinomaan auringon säteilytehon lisääntymisestä johtuva.
Kyllä sen hiilenkierron jotenkin voi säätöpiiriksikin mieltää.
Metsien tapauksessa sitä säätöpiiriä voi säädellä tietyissä rajoissa. Talousmetsissä on löydettävissä maksimaalista vuosikasvua vastaava hiilivarasto, joka pysyy vakiona vaikka polttaisi joka vuosi tuon vuosikasvun määrän. Tuota vuosikasvua voi säädellä lannoituksella. Johtuen, että maapohjassa saattaa olla välttämättömistä kasvun mahdollistavista alkuaineista pulaa.
Tuolla säätöpiiri teorialla puun poltto on täysin suositeltavaa kun sillä korvataan fossiilisia. Kovasti tuota puun polttoa kuitenkin jotkut vastustavat ilmastosyistä johtuen.
Olen samaa mieltä. Emme me näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa voi elää ilman metsäteollisuutta. Tuo säätöpiiriajattelu saisi olla kyllä laajemminkin käytössä, sillä sen avulla on helppo ymmärtää takaisinkytkentöjen merkitys ja optimoida oikea hiilivaraston suuruus metsille. Lannoittaminen on sinänsä hyvä keino kasvattaa tuota hiilivarastoa.
Ja johtopäätöksesi on oikea. Puun poltto on todella oikea ratkaisu Suomessa. Meillä Suomessa biomassaa on paljon asukasta kohden, joten liikenteeseekin sitä riittäsi, mutta kun polttomoottorit ollaan kieltämässä.
Se, että puun polttoa vastustetaan Suomessakin, perustuu siihen ikävään tosiasiaan, että poliittiset päättäjätkin ovat ihmisiä. Kun on sitouduttu ideologiaan, pelätään tulla omien joukossa tuomituksi, joten mennään sitten ideologian mukana. Talousmetsän optimointi tuo tietenkin ongelmia biodiversiteettiin ja sen avulla on helppo lytätä asioita.
Mutta jos asetamme päämääräksi fossiilisen hiilenpolton vähentämisen globaalissa maailmassa, on suomalainen puunpoltto kyllä tosi hyvä ratkaisu.
…Tuolla säätöpiiri teorialla puun poltto on täysin suositeltavaa kun sillä korvataan fossiilisia. Kovasti tuota puun polttoa kuitenkin jotkut vastustavat ilmastosyistä johtuen…
Vsastasin tuohon ihmettelyysi eilen pikaisesti, enkä tullut ajatelleeksi, sen sisältämää syvällisempää ulottuvuutta. Asia tuli mieleeni, kun kuuntelin tämän päivän ykkösaamussa Petteri Orpoa aiheesta ”ennallistamisasetus”. Orpon mielestä hallitus on pihalla kuin lumiukko, ja kyllähän se ontolta tietysti kuulostaa, kun pääministeri moittii oppositiota hallituksen nukahtamisesta. Ellei asia olisi hyvin vakava, voisin vääntää huumoria malliin ”Kun joku joskús jotain, mutta kun ei kukaan koskaan mitään, ja kaikki aina vaan.…”
Mutta asia on vakava. Puun polttoa vastustetaan Suomessa siksi, että poliittisessa päätöksenteossa populismi on nostanut politiikan huipulle päättäjät, joiden päällimmäinen huoli on oma julkisuuskuva.
Tässä ilmastoasiassa se näkyy siten, että halutaan täyttää ”isojen poikien” tekemä Pariisin ilmastosopimus. Tässähän ei ole moittimista. Mutta kun sopimuksen vaatimia toimenpiteitä aletaan etsiä, ei toimeenpanijoilla(poliitikoilla) olekaan ymmärrystä siitä, mitkä toimenpiteet vaikuttavat tehokkaasti. Kokonaisnäkemys puuttuu, joten toteutetaan sopimuksen kirjainta, ei sen tarkoitusta.
Ei ole kysymys pahasta tahdosta, vaan siinä nähdään tilaisuus oman ideologia edistämiseen ”hinnalla millä hyvänsä”.
Tässä tapauksessa tulisi olla ymmärrys siitä, mikä on metsän hiilinielun olemus. Tuo olemus näkyy selvästi tuossa säätöpiiritulkinnassa. Jospa poliitikkokin pystyisi näkemään, että vain sillä, millä voimme vähentää fossilisten polttoa, on pitkässä juoksussa merkitystä. Hiilen palaamiseen takaisin hitaaseen kiertoon ei ihminen voi vaikuttaa (no ehkä vähän soiden suojelun kautta). Polttoöljyn korvaaminen puulla on tietysti yksi parhaista keinoista, niin kuin totesit.
Tämä asia oli minullekin ensimmäisiä oivalluksia, kun katsoin pari vuotta sitten tuota kuvaa, jossa hiilenkierto on kuvattu dynaamisena säätöpiirinä.
Se että sitä kuvataan dynaamisena säätöpiirinä, on minusta suorastaan neronleimaus. Tuollainen syvällinen näkemys, vaatii minusta syvällistä perehtyneisyyttä asiaan. Kun Lawrence M Krauss myöhemmin esittää saman asian lohkokaaviona, on se huonompi tapa, sillä säätöpiirissä aikakäsite on olennainen.
Dynaamisia säätöpiirejä ymmärtävä näkee tuosta suomalaisesta kuvasta, että ongelman ydin on siinä, että hitaan kierron prosessista (aikavakio miljoonissa vuosissa) vuotaa suuri määrä kiertoainetta nopean kierron (aikavakio vuosissa) prosessiin. Tämä vuoto tulisi tukkia, eikä askarrella sen kimpussa mihin tuo vuotava aine pitäisi varastoida.
Ongelman ydin on siis siinä, että poliitikkoja valvova vapaa lehdistökin on joutunut amatöörien käsiin. Kun poliitikko Sipilä selostaa jotain asiaa ”prosessikaaviona”, mutta piirtää samanaikaisesti paperille lohkokaavion, ei perustavanlaatuista virhettä kukaan huomaa.
Minun on vielä palattava tuohon Pentti A K Häkkisen kommenttiin ”Tuolla säätöpiiri teorialla puun poltto on täysin suositeltavaa kun sillä korvataan fossiilisia. Kovasti tuota puun polttoa kuitenkin jotkut vastustavat ilmastosyistä johtuen.”
Olet ilmeisesti yksi niistä harvoista, jotka ovat oivaltaneet tuon kuvan syväviestin. Kyseessä ei ole uusi teoria, vaan ilmiön tarkastelu uudesta näkökulmasta. Faktat ovat samat kuin muillakin, mutta asiaa on tarkasteltu vallankumouksellisesti dynaamisena prosessina, mitä se tietenkin mitä suurimmassa määrin on.
Saman asian Krauss esittää lohkokaaviona, joka vie katsojan katsomaan ”still kuvaa”, mutta prosessikaavio vie ajatukset takaisinkytkentöihin, aikavakioihin ja siirtofunktioihin. Tämä taas edellyttää säätöpiirien teknistä ymmärtämistä, joten nyt oivallan, miksi kirjaa ei ole luultavasti lainkaan markkinoitu – sitä ei ole edes tarkoitetu súurelle yleisölle.
Se on tarkoitettu ilmeisesti asiantuntijoille , mutta valitettavasti sellaisia on poliittisissa päättäjissä kovin vähän.
Myytäväksi tuota kirjaa ei ole kai ajateltukaan, koskapa koko johdanto-osa on julkaistu kustantajan lukunäytteessä, https://www.bod.fi/booksample?json=http%3A%2F%2Fwww.bod.fi%2Fgetjson.php%3Fobjk_id%3D2931399%26hash%3D66036cc95236cc98e6cc2f9f825e106d
eikä sitä ole klikkijournalismin tavoin keskeytetty jännään paikkaan myynnin edistämiseksi. Miksi tuo teos on jätetty kuin” lapsi kirkon portaille”, on minulle mysteeri
Mutta yhtä kaikki! Kun sitä kuvaa katsoo säätöpiirinä, oivaltaa nopeasti, että puu kuuluu nopeaan kiertoon turve hitaaseen. Puun poltto ei tuo yhtään hiiliatomia lisää nopeaan kiertoon. Pariisin sopimusta neuvoteltaessa tuo näkökulma on jäänyt syystä tai tai toisesta sivuun, joten nyt sopimusta toteutettaessa syntyy kohtuuton tilanne suomalaisittain katsottuna. Emme saisikaan käyttää luonnon meille suomaa erikoiasemaa hyväksemme. Tämä on kohtuuton sopimusehto, jonka ruotsalaiset oivalsivat nostaa tikun nenään ennallistamiskeskusteluissa. Jos tuo kaaviokuva olisi ollut jonkun meidän ministerin tajunnassa olisivat he kiljuen menneet ruotsalaisten rintamaan.
Ja voisihan joku nopeaälyinen virkamies vieläkin tuolla kaaviolla jopa saada Suomelle ja Ruotsille erikoisehdon sopimukseen, ennen kuin asiat lyödään siellä lukkoon. Uskon, että kovat faktat purevat kulissien takana EU:ssakin. Tuosta suomalaisesta prosessikaaviosta on asia helppo ymmärtää, mutta se tuskin kelpaa todisteeksi mihinkään, koska tekijöitä ei tunneta, mutta Lawrence M. Krauss on jo vaikeampi sivuutettava.
Minun on vielä palattava tuohon kommenttiisi ”Tuolla säätöpiiri teorialla puun poltto on täysin suositeltavaa kun sillä korvataan fossiilisia. Kovasti tuota puun polttoa kuitenkin jotkut vastustavat ilmastosyistä johtuen.”
Olet ilmeisesti yksi niistä harvoista, jotka ovat oivaltaneet tuon kuvan syväviestin. Kyseessä ei ole uusi teoria, vaan ilmiön tarkastelu uudesta näkökulmasta. Faktat ovat samat kuin muillakin, mutta asiaa on tarkasteltu vallankumouksellisesti dynaamisena prosessina, mitä se tietenkin mitä suurimmassa määrin on.
Saman asian Krauss esittää lohkokaaviona, joka vie katsojan katsomaan ”still kuvaa”, mutta prosessikaavio vie ajatukset takaisinkytkentöihin, aikavakioihin ja siirtofunktioihin. Tämä taas edellyttää säätöpiirien teknistä ymmärtämistä, joten nyt oivallan, miksi kirjaa ei ole luultavasti lainkaan markkinoitu – sitä ei ole edes tarkoitetu súurelle yleisölle.
Se on tarkoitettu ilmeisesti asiantuntijoille , mutta valitettavasti sellaisia on poliittisissa päättäjissä kovin vähän.
Myytäväksi tuota kirjaa ei ole kai ajateltukaan, koskapa koko johdanto-osa on julkaistu kustantajan lukunäytteessä, https://www.bod.fi/booksample?json=http%3A%2F%2Fwww.bod.fi%2Fgetjson.php%3Fobjk_id%3D2931399%26hash%3D66036cc95236cc98e6cc2f9f825e106d
eikä sitä ole klikkijournalismin tavoin keskeytetty jännään paikkaan myynnin edistämiseksi. Miksi tuo teos on jätetty kuin” lapsi kirkon portaille”, on minulle mysteeri
Mutta yhtä kaikki! Kun sitä kuvaa katsoo säätöpiirinä, oivaltaa nopeasti, että puu kuuluu nopeaan kiertoon turve hitaaseen. Puun poltto ei tuo yhtään hiiliatomia lisää nopeaan kiertoon. Pariisin sopimusta neuvoteltaessa tuo näkökulma on jäänyt syystä tai tai toisesta sivuun, joten nyt sopimusta toteutettaessa syntyy kohtuuton tilanne suomalaisittain katsottuna. Emme saisikaan käyttää luonnon meille suomaa erikoiasemaa hyväksemme. Tämä on kohtuuton sopimusehto, jonka ruotsalaiset oivalsivat nostaa tikun nenään ennallistamiskeskusteluissa. Jos tuo kaaviokuva olisi ollut jonkun meidän ministerin tajunnassa olisivat he kiljuen menneet ruotsalaisten rintamaan.
Ja voisihan joku nopeaälyinen virkamies vieläkin tuolla kaaviolla jopa saada Suomelle ja Ruotsille erikoisehdon sopimukseen, ennen kuin asiat lyödään siellä lukkoon. Uskon, että kovat faktat purevat kulissien takana EU:ssakin. Tuosta suomalaisesta prosessikaaviosta on asia helppo ymmärtää, mutta se tuskin kelpaa todisteeksi mihinkään, koska tekijöitä ei tunneta, mutta Lawrence M. Krauss on jo vaikeampi sivuutettava.
Puun käyttö ja polttaminen tuntuvat olevan Suomen medialle herkkiä asioita.
Tulee mieleen ylen ilmastochat vuosi sitten. Siellä puhuttiin puun poltosta. Jos oikein muistan niin asiantuntijana oli meteorologi Kerttu Kotakorpi.
Minä esitin heille pohdittavaksi seuraavan kaavan (ei julkaisseet, eivätkä vastanneet): Alkutiedot: metsälön vuotuista maksimikasvua vastaava maksimipuusto A (m3/ha), kiertoajan läpi laskettu maksimaalinen vuosikasvu a (m3/ha/vuosi). Ilmastotase ylivuotisen puun poltolle 2. vuoden syksyllä polttopuiden hakkuun jälkeen: A‑a(edellinen kesä, hakattu) + a(ylivuotinen varastossa) + a(edellinen kesä siirretty varastoon). Jos poltetaan tuo ylivuotinen vuosikaavun määrä niin tase on edelleen A . Metsälötasolla vuosikasvun määrän tuhoaminen ei vaikuta metsälön varastoimaan hiilimäärään.
Hyvin yksinkertainen kaava ratkaista, mutta jostain syystä ei ylen ympäristötoimitus pystynyt asiaan ottamaan kantaa. Minulla saattoi olla joku pieni kirjoitusvirhe tuolloin, mutta kaavan ajatus oli oikein esitettynä.
Enpä kiistä kaavaa sinänsä. Mutta kysytään nyt kuitenkin tämmöinen kysymys: jos hiilivarasto on alussa A ja lopussa sama eli A, missä se nk. nielu on? Vai onko sitä itse asiassa ollenkaan?
Nk. nielu muodostuu vain jos biomassan määrä metsässä kasvaa, ja määräänsä enempää ei neliömetrille tietenkään mahdu. Luonnolla kun on omat lakinsa. Siksi olisi viisasta puhua metsästä hiilivarastona, ei nieluna.
Nielu on puuvaraston derivaatta. Tuossa kaavassa nielu on nolla. Kun derivaatta on nolla niin funktio on minimi tai maksimi. Tässä tapauksessa puuvarasto on kiertoajan läpi laskettua maksimaalista vuosikasvua vastaava maksimaalinen puuvarasto. Sitä voi siis ylläpitää loputtomiin tuossa määrässä. Metsässä voi olla puuta paljon enemmänkin kuin tuo mitä minä sanon ”vuosikasvua vastaava maksimaalinen”. Siihen liittyy kuitenkin ominaisuus, että vuosikasvu on pienempi jos nielu nolla.
Sitten on vielä yksi todellinen anomalia. Minulla esim on puuta ollut metsässä n 1,3 x maksimaalinen ennen kuin nielu kääntyi päästöksi. Kyseessä oli paikallinen maksimi, mutta sitä puumäärää ei pystynyt ylläpitämään. Suomen metsistä emme tällä hetkellä tiedä, onko nykyinen puumäärä tämän anomalian mukainen. Olen ollut huomaavinani, että jotkut Luke n tutkijat ovat jo varoitelleet.
Puun polttaminen on herkkä asia, koska se on hyvin ideologisesti latautunut. Me suomalaiset olemme lähellä luontoa, ja haluamme suojella sitä. Vuoden takainen laskelmasi johtaa lopputulemaan, että Suomen luonnossa on käyttämätön reservi. Tällainen ajatus puistatta kunnon cityvihreää, koska silloin ainoaksi vasta-argumentiksi jää heillä biodiversiteetin heikkeneminen (se on toki vahva argumentti). Niinpä kätevintä on olla antamatta palstatilaa asialle. Eli olemme törmänneet tabuun!
Mielestäni asia on laajempi kokonaisuus. Jos joku antautuu pohtimaan tuota asiaa syvällisesti, hän joutuu vastaamaan tuon edellämainitsemani kirjan pääkysymykseen: Miten hiilinieluilla voidaan pelastaa maailma, kun fossiilinen hiili tulee elonkehän ulkopuolelta, mutta hiilinielut ovat elonkehässä?
Tuohon kysymykseen tavallinen ihminenkin tietää automaattisesti vastauksen, joten sitä kysymystä ei saa esittää!
Tuo kirja on pirullinen, koska se hyväksyy IPCC:n esittämät faktat, mutta ottaa uuden näkökulman, dynaamisen tarlastelun säätöpiirinä, jolloin puu asettuu luonnolliseen kontekstiin. Ongelmana on se, että “hiilinielu” on jo sanana harhanjohtava. Parempi nimi olisi “hiilivarasto”, jolloin joudutaisiin pohtimaan , milloin varasto on täynnä!
Hiilinielun käsite on tosiaan varmasti ongelmallinen. Se antaa ymmärtää, että hiiltä sitoutuu enemmän kuin vapautuu (tässä hiilidioksidina, koska kasvihuonekaasujen lisääntyminen on ongelma). Sana varasto taas antaa ymmärtää, että sitoutunut määrä pysyy vakiona. Elävässä puussa vakio ei liene ihan tarkkaan ottaen mahdollinen ja jossain vaiheessa puun elämä joka tapauksessa päättyy, jolloin ainakaan nieluna se ei enää toimi — varmaankin päinvastoin. Pentti Häkkinen tarkastelee asiaa minusta lähinnä oman metsänsä näkökulmasta, Juhani Virtanen ehkä vähän laajemmin eli Suomen metsiä. Globaalisti metsäpinta-ala on kuitenkin vähentynyt, ja paljon, sinä aikana kun ihmiskunta on kokenut teollisen vallankumouksen ja ottanut fossiiliset polttoaineet laajamittaisesti käyttöön. Todennäköisin syy tälle on samanaikainen väestönkasvu, joka toisaalta on varmastikin yhteydessä myös voimakkaaseen talouskasvuun. Jos ilmakehään kertynyttä hiilidioksidin määrä halutaan vähentää, pitäisi metsäpinta-alaa kasvattaa, jolloin se voisi toimia hiilinieluna. Suomessa metsäpinta-alan merkittävä kasvattaminen voi olla käytännössä vaikea tehtävä, mutta ehkäpä muualla maailmassa voisi olla sille enemmän mahdollisuuksia. Tai sitten maankäytölle on muita suunnitelmia, vaikkapa viljely tai laidunmaa kasvavan väestön tarpeisiin. Mutta periaatteessa siis metsäpinta-alaa kasvattamalla voisi hiilidioksidia saada ilmakehästä vähennettyä. Tätä voi toki olla vaikea sovittaa yhteen erinäisten muiden tavoitteiden kanssa. Ainakin tästä tuntuu olevan kovin vaikea saada aikaan kansainvälisiä sopimuksia.
Jaakko K havainto on oikea, että tässä keskustelussa olen tarkastellut asiaa Suomen metien kautta kahdesta syystä. Esinnäkin Pentti A K Häkkinen tarkastelee omaa metsänsä, joka ilmeisestikin on Suomessa, ja toiseksi siksi, että parhailaan käydään keskustelua ennallistamisasetuksesta, jossa Suomen poliitikot ovat pelanneet Suomelle hanttikortit käteen.
Sen sijaan perustelen näkemyksiäni globaalin tason teorioilla, joita edustavat edellä mainitut kaksi samansisältöistä kuvaa — suomalainen “tulevaisuuden lyhyt histoia” , ja amerikkalainen “the physics of the climate change”.
Noiden molempien takana on selvästikin kovan tason asiantuntemusta, sillä toistaiseksi en ole havainnut kenenkään kyseenalaistavan niiden perusajatusta. Tuo suomalainen teos ei ole tieteellinen, vaan siinä on oiottu mutkia, jotta perusasia tulisi esiin. Lawrence Krauss taas on sen tason fyysikko, että otan lakin pois päästä, kun kirjoitan hänen teoksistaan (vaikka woke-maailma hänet ihmisenä siaksi arvioikin).
Noissa molemmissa ilmastonmuutosta käsitellään nimenomaan vain globaalina ilmiönä. Tuo suomalainen on helpompi meille suomalaisille jo kielenkin ansiosta, mutta samaa asiaa ne vatvovat samaan lopputulokseen päätyen.
Miä olen ymmärtänyt noiden kahden esityksen perusteella, että ongelma Suomessa ei ole hakkuiden määrässä vaan biodiveriteetissa. Ongelma maailmanlaajuiseti on tropiikissa, jossa metsät vähenevät siten, että niistä vapautuu vuosittain 1,6 gigatonnia hiiltä (vertailun vuoksi ihminen tuon lisäksi vapauttaa ilmaan 10 gigatonnia fossiilista hiiltä vuosittain).
Suomessa biomassa on kasvanut, mutta kukaan ei halua tai osaa sanoa, mikä on se maksimi, eli derivaatta on nolla. Loputtomastihan deivaatta ei voi olla positiivinen.
En ymmärrä että sana varasto tarkoittaisi sitä , että varaston sisältö on vakio. Kyse on varaston kapasiteetista ja täyttöasteesta. Eli kun nostamme systeemin ulkopuolelta 10 gigatonnia vuosittain lisää hiiltä ilmakehään, ei ilmakehässä ole varastokapasiteettia, joten se lähtee mukaan kiertoon. Vuosittain kiertoon ilmakehästä lähtee 150 gigatonnia joten ilmakehän kokonaishiilimäärästä (800 gigatonnia) se on lähes viidennes, ja tuon kierron mukana lisähiili sitten jakautuu eri osiin ilma-maa meri- systeemistä (tästä systeemistä poistuvan hiilen määrään ei ihminen juuri voi lainkaan vaikuttaa).
Se, että ihminen voisi hiilinieluilla oleellisesti vaikuttaaa siihen, miten tuo hiili tuolla systeemissä jakautuu on minusta absurdi ajatus. Systeemi on AVOIN systeemi ja luonnonlait määräävät sen tasapainotilan. Ei kannettu vesi kaivossa pysy.
Kannattaa lukea tuo muutaman sivun johdanto-osa tuolta antamastani linkistä.
Tuo on hyvä huomio, että kukaan ei suostu sanomaan mikä tuo maksimi on. Luke lla on Kari T Korhosen et al blogikirjoitus 8.7.2022 Puuston kasvun vaihtelusta. Minä kysyin tuosta maksimista ja Korhonen antoi tiedot: Vuosikasvu 104–105 milj m3 niin puusto asettuisi tasoon 2,7 miljardia m3. Sehän tarkoittaisi, että 10 vuoden päästä nykyisellä nieluvaatimuksella olisi varasto täysi. Kysyin vielä, että mitä sitten jos nielua ylläpidetään. Ei ole tullut vastausta.
Minun käsittääkseni jos nielua ylläpidetään tuon maksimin jälkeen niin kasvu taittuu ja hiljalleen kasvu ja puun käyttö ovat tasoissa. Nielu on nolla. Mutta varasto on suurempi.
Umpikuja siitä tulee, jos nieluvaatimus toteutetaan puunkäytön rajoittamisella. Se johtaa puuvaraston hallitsemattomaan pienenemiseen yli-ikäisissä metsissä.
Summa summarum. Minusta tieteen tekijöiden tulisi ilmoittaa mihin puuvaraston suuruuteen pyritään ja mikä on vastaava vuosikasvu. Vuosikasvu mielellään ilman jalostus‑, lannoitus- tai kasvukauden pidentymishyötyä. Tällöin me tietäisimme kokonaisnielun suuruuden ja vuosinielu tulisi jakolaskulla (tavoiteltava puuvarasto- nykyinen varasto)/ tavoiteen täyttymisen aika.
Tällä hetkellä kaikki on ilmassa, aivankuin ilmastopaneeli olisi käsittänyt tehtävänsä väärin: nielu on lyöty lukkoon, mutta minkäänlaista tietoa vaikutuksista puun vuosikasvuun ei ole, eikä siitä miten nielu jatkuisi vuoden 2050 jälkeen.
Pointti on siinä, että ihminenhän voi vaikuttaa — ja vaikuttaa koko ajan. Vai mitä se fossiilisten polttaminen sitten oikein on, epävaikuttamistako? Peukalointi sisältää ilman muuta riskejä, korjausyritykset saattavat tuottaa ei-toivottuja sivuvaikutuksia. Hiilidioksidin määrä on ilmakehässä kasvanut. Vaikka öljyn ja kivihiilen käyttö lopetettaisiin tänään, kestää kauan ennenkuin ilmakehään käytön myötä päätynyt hiilidioksidi ilmakehästä poistuu. Jos omia tekosiaan haluaa yrittää korjata, näkisin että metsäpinta-alan kasvattiminen olisi melko yksinkertainen ja turvallinen keino. Luonnontilainen metsä on varsin vaaraton asia maapallon kannalta. Maankäyttöön ja metsiin liittyy kuitenkin isoja taloudellisia intressejä, joiden vuoksi tästä ei päästä sopimukseen. Suomi ei ole mikään pulmunen tässä asiassa.
Ihminen vaikuttaa tietenkin nostamalla hiiltä kiertoon, se mihin ihminen EI VOI VAIKUTTAA on hiilen POISTUMINEN kierrosta, joten nostettu hiili jää pyörimään maa-ilmakehä-meri systeemiin. Näin minä ymmärrän nuo kuvat noissa kahdessa kirjassa.
Outoa tekstiä luonnontilaisesta metsästä.
Kangasmaiden talousmetsät ja luonnontilaiset metsät ovat ilmaston kannalta yhdenvertaisia lopputulemaltaan. Molemmissa nielu on luokkaa nolla.
Talousmetsästä voi kuitenkin ottaa koko vuosikasvun yhteiskunnan käyttöön. Luonnontilaisesta ei mitään.
Jotkut vetoavat luonnontilaisen metsän suureen hiilivarastoon. Varasto on todellakin vähän yli kaksinkertainen verrattuna talousmetsään. Mutta n 30 vuodessa talousmetsästä saadaan yhteiskunnan käyttöön tuo hiilivarastojen erotus. Esim Suomessa puun poltolla on jo ajat sitten kuitattu pois tuo hiilivaraston ero säästyneenä kivihiilenä.
“…vaikka öljyn ja kivihiilen käyttö lopetettaisiin tänään, kestää kauan ennenkuin ilmakehään käytön myötä päätynyt hiilidioksidi ilmakehästä poistuu…”
Tämä on se lause, jolla ongelman ydin aina ohitetaan!
Mitä tarkoittaa “kauan”? Kymmenen vuotta vai miljoona vuotta? Olen tutkiskellut asiaa noiden kuvien kautta. Ne on todettu paikkansapitäviksi. Kun näin on, tuntuu merkilliseltä, ettei uskalleta sanoa ääneen mitä asia tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä että uusi tasapainotila vakiintuu sille tasolle, mikä on saavutettu silloin kun fossiilisten poltto loppuu.
Jotta näin ei olisi, tulisi jonkun viisaan sanoa, mitä kautta tuo hiili poistuu?
Ellei tuota viisasta ala ilmestyä, on meidän tyytyminen siihe tosiasiaan, että hiiliieluilla on kovin vähän merkitystä itse ongelman ratkaisuussa, ja talousmetsän ja luonnontilaisen metsän erolla ei asiallisesti ottaen ole merkitystä (muutoin kuin biodiversiteetin kautta).
Lainaan tähän lystikseni katkelman tuolta “tulevaisuuden historiasta”, jossa katsotaan tämän päivän maailmaa tulevaisuudesta käsin:
“Uskottiin, että lämpötila saataisiin jäämään alle kahden asteen, jos vain kaikki ihmiset ryhtyisivät kasvissyöjiksi ja alkaisivat kierrättää
tavaroitaan. Sinänsä hyviä asioita, mutta näin itse ongelma karnevalisoitiin. Ihmiset kierrättivät ja neuvoivat toisiaan.
Kirjoittivat toisilleen opaskirjoja ja järjestivät seminaareja siitä,
kuinka hiilidioksidi saadaan siirtymään paikasta toiseen. Päätettiin
kieltää polttomoottorit tieliikenteessä, vaikka olisi pitänyt kieltää vain fossiilinen polttoaine. Siinä menivät pesuveden mukana biopolttoaineilla käyvät moottorit, joita olisi kipeästi kaivattu haja-asutusalueiden tarpeisiin. Suomessa kiellettiin metsähakkuut, vaikka ongelmana oli metsien häviäminen tropiikissa. Kaikkialla nähtiin hiilinieluja, ja koko ajan kaiken tämän hälinän takana virtasi lisää fossiilista hiiltä biosfääriin, josta sillä ei ollut ulospääsyä. Silti kaikki uskoivat, että hiilineutraalius olisi saavutettavissa.”
En tietenkään halua minäkään uskoa, että asia noin olisi, mutta miksi kukaan ei uskalla alkaa kunota tuota “säätöpiiriteoriaa”?
Polttomoottorit haluttiin kieltää myös siksi, että ne tappavat ihmisiä kaupungeissa pakokaasuihin liittyvillä myrkyllisillä aineilla.
Juhani, ei se ole mikään luonnonlaki että hiiltä ei poistu kierrosta (tai siirry hitaaseen kiertoon). Maaperän paksuus ei kasva ihmisten toimien seurauksena ja metsää otetaan viljelykäyttöön. Viljely on nykyään sellaista, että se siirtää hiiltä maaperästä ilmakehään.
Se on systeemitason ongelma ja ratkaisu vaatii muutoksia melkein kaikessa toiminnassa. Yksilöiden viisas toiminta (kasvissyönti, kierrätys, kulutuksen vähentäminen jne) pitäisi tulla luonnostaa eikä pakottamatta. Se taas vaatii sitä, että ihmisten toimintaa ei yritetä vääristää voittojen toivossa.
Yhä useampi ilmastotieteilijä on alkanut ymmärtää, että juurisyy on kapitalismi. Toivottavasti muutkin ymmärtää sen ennen kuin on liian myöhäistä.
Juusolle sanoisin, että kannattaa katsoa tuolta linkistä löytyvän tekstin lopussa olevaa kuvaa. Siitä nähdään, että kyllä hiiltä poistuu. Sitä poistuu kaksi gigatonnia vuodessa merien kautta rapautumisen seurauksena, ja toiset kaksi hapettomaan tilaan joutuneiden orgaanisten aineiden kautta (mm suot).
Kirjan tekstissä sanotaan, etä koskapa ilman hiilipitoisuus on viimeiset miljoona vuotta pysynyt vakiona (alle 300 ppm), on fossiileista vapautunut suunnilleen samanlainen (4 gigatonnia) vuo ilmaan, jota kuvaa tuo kolmisakarainen nuoli, ja jota asiaa kirjan tekijät usutavat tiedemaailmaa tutkimaan.
Sen minkä totesin, että ihminen on lisännyt vuotoa fossiilisita 10 gigatonnia vuosittain, mutta ei pysty vaikuttamaan tuohon poistumisNOPEUTEEN (4 gigatonnia) millään tavoin, siitä seuraa että tuo 10 gigatonnia jää maa-ilmakehä-meri-systeemiin. Vai minne se sitten menee?
Polttomoottorikielto on Euroopan suurkaupunkien näkövinkkelistä tehty valinta.
Suurten etäisyyksien harvaanasutussa maassa polttomoottoreille olisi tarvetta myöhemminkin.
Metanolitalous on yksi tapa säilöä uusiutuvaa energiaa bioraaka-aineista, tuulesta tai auringosta. Metanoli sopii niin polttomoottoreihin kuin polttokennoihinkin. Lisäksi sen käsittely on turvallisempaa kuin vedyn.
Kuten Markku Ollikainen on kiteyttänyt, tärkeintä olisi siirtyä nopeasti pois fossiilisista energialähteistä.
Juhani Virtanen kyseli ilmakehän co2 häviämisestä.
Minulla on tiedossani Syke yksi puunpolton ilmastovaikutuksia käsittelevä ”raamattu”:
Cheribini et al. GCB Bioenergy Volume 3 issue 5, CO2 emissions from biomass combustion…
Sieltä löytyy co2 häviämisen kaavoja ja lähdeviitteitä.
Puun polton co2 häviäminen kestää jopa vuosisatoja, kuten todetaan uuden ilmastolain selitysten kodassa 4.2.3 Muut ympäristövaikutukset 6. momentti ”..nielun pieneneminen, jonka kompensointi biopolttoaineilla kestää … jopa vuosisatoja”.
Minä aikoinaan huomautin syke n tutkijoille, että tuota tutkimusta voi käyttää mökkiläisen pihakoivusavotan analysointiin, mutta ei muuhun. Väittäisin, että tuo Ilmastolain selitysten maininta ”jopa vuosisatoja” perustuu nimenomaan yllä mainittuun tutkimukseen.
Täytyy sanoa, että on hataralla pohjalla meidän Ilmastolaki. Minähän tein siihen lausunnon, mutta ei kai sitä kukaan edes lukenut. Taisi minullakin olla pari virhekäsitystä.
Minulla on tiedossani Syke yksi puunpolton ilmastovaikutuksia käsittelevä ”raamattu”:
Cheribini et al. GCB Bioenergy Volume 3 issue 5, CO2 emissions from biomass combustion…
Sieltä löytyy co2 häviämisen kaavoja ja lähdeviitteitä.
Puun polton co2 häviäminen kestää jopa vuosisatoja, kuten todetaan uuden ilmastolain selitysten kodassa 4.2.3 Muut ympäristövaikutukset 6. momentti ”..nielun pieneneminen, jonka kompensointi biopolttoaineilla kestää … jopa vuosisatoja”.
Kiitos Pentille tuosta lähteestä.
“Tuolla Tulevaisuuden historia”-kirjasta, jota kukaan ei jaksa lukea, löytyy loputtomasti viisauksia. Yksi sellainen on: “Internetistä saa kyllä minkä tiedon tahansa, mutta ymmärrystä tulisi olla omasta takaa.”
——–
Kyllä Pentillä on ymmärrystä, mutta tuota “raamattua” lukevilla poliitikoilla ei ( tai sitten sitä ei ole minulla). Yritän perustella näkemystäni.
Eivät tuon “raamatun” tekijät mitään idiootteja ole, vaan varmasti päteviä tieteilijoitä. En löydä sieltä virheitä. Biomassan poltto käsitellään aivan oikein.
Mutta ongelma muodostuu, kun luettua yritetään soveltaa ilmastonmuutoskeskusteluun poliittisella tasolla. Puun poltolla (varsinkin täällä subtrooppisella alueella) on kovin vähän tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa. Biomassan polttosta syntyvä hiilidioksidi on on luonnollinen osa biosfäärin nopeaa hiilenkiertoa.
Väite “Puun polton co2 häviäminen kestää jopa vuosisatoja” on absurdi. Ei puun poltosta syntyvä hiilidioksidi minnekkään häviä, eikä sen pidäkään hävitä. Se kiertää ikiaikaista kiertoaan ilmakehä-maa-meri systeemissään maailman tappiin asti. Tästä systeemistä poistuva hiilidioksidi poistuu pääsääntöisesti rapautumisen seurauksena karbonaatteina ja hapettomiin olosuhteisiin joutuneina orgaanisina yhdisteinä (esim suot).
Tämä on se tosiasia, jonka tuo “kirottu kirja” tuo yksinkertaisella suomenkielellä näkyviin, ja jonka Lawrence M Krauss tieteellisesti myöhemmin vahvistaa.
Poliitikot vain eivät uskalla tunnustaa tuota tosiasiaa, koska he joutuisivat tunnustamaan , että Petteri Taalas on ollut koko ajan oikeassa! Hiilinielujen avulla kun on niin mukava myydä kaikenlaista poliittista rihkamaa.
Tuo Cheribinin et al tutkimus on tieteellisesti täyttä tavaraa. Siitä ei ole kyse. Tutkimuskohde on siinä karrikoidusti sanottuna yksi puu. Vaikka siinä metsiköstä puhutaan. Suomalaisessa metsänhoidossa metsikkö harvennushakataan 2–3 kertaa kierron aikana. Jossain Venäjällä ja Kanadassa metsiköt kasvatetaan kerralla päätehakkuuseen.
Tuolla tutkimuksella ei ole mitään tekemistä puun polton ilmastovaikutusten analysoinnissa johtuen siitä, että tutkitaan polton co2 kulkua. Silloin kun metsässä on nielu nolla tai enemmän niin co2 on jo imeytynyt uuteen kasvustoon, jos poltto tapahtuu ylivuotisena.
Tuossa tutkimuksessa on täysin huomiotta, että hakatun metsikön vieressä on muita metsiköitä. Mökkiläisellä ei yleensä ole muuta puustoa kuin pihakoivunsa. Sen kun ottaa polttoon, istuttaa yhden tilalle ja alkaa ihailla kasvun ihmettä niin tuo tutkimus analysoi kyseistä tilannetta oivallisesti.
Pentti, kysymys on niin yksinkertaisesta asiasta, että sitä on selvästikin vaikea ymmärtää.
TUO TUTKIMUS ON ILMASTOVAIKUTUKSEN YTIMESSÄ!
Se kertoo co2 kulkua poltettaessa puuta, niinkuin sanot.
Puun kaikki hiili palaessa muuttuu hiilen oksideiksi, eikä se sitten muuksi muutukaan. Jäljelle jää pivo pieni tuhkaa, pääsääntoisesti erilaisia mineraaleja. Jos puu ei pala polttaen se palaa lahoten ja lopputulos on sama.
Kaikki metsän biomassa noudattaa samaa kiertoa.
Sillä ei ole väliä, oliko kyseessä mummon mökin pihakoivu, nalle Puhin puolenhehtaarin metsä, tai maailman kaikki metsät ja biomassa yhteensä.
Systeemi toimii siten, että kasvit ottavat hiilen ilmasta ja veden juurillaan (veden mukana mineraaleja) maasta ja rakentavat niistä hiiliyhdisteitä. Hiiliyhdisteet hajoavat poltossa tai eliöiden ravintona entsyymien vaikutuksesta ja hiili vapautuu taas hiilidioksidiksi. Näin maapallon biomassa pyörittää hiiltä. Tämä kierto noudattaa aineen häviämättömyyden ajatusta ja termodynamiikan peruslakeja ja viimeiset miljoona vuotta se on ollut tasapainossa siten, että ilman hiilidioksidipitoisuus on pysyhyt alle 300ppm.
Tällä hetkellä ihmiskunta työntää tuohon kiertoon 10 gigatonnia vuosittain lisää hiiltä. Koskapa tuolla lisähiilellä ei ole paikka mihin mennä, se kumuloituu tuohon maa-meri-ilmakehä-kiertoon siten , että se nostaa ilman hiilidioksidi pitoisuutta noin 2 ppm vuosittain. Mitä tästä sitten seuraa, on jo eri messun aihe.
Kun ihmiskunta ei halua luopua elintasostaan, se on keksinyt, että lisätään maapallon biomassan määrää, jotta hiili vatastoituisi sinne!
Ongelma on siis globaali ja todellinen, mutta sen sijaan , että tuota 10gigatonnin hiilivirtaa biosfääriin radikaalisti rajoitettaisiin, on keksitty, että rakennetaan tuolle hiilelle oikein suuri varasto lisäämällä maapallon biomassaa. Tuolle varastolle on annettu harhaanjohtava nimi “hiilinielu “. Kaikille valtioille on annettu omat tavoitteet kasvattaa tuota varsatoa, niin paljon, että saavutetaan “hiilineutraalius”, vaikka yhtään hiiliatomia ei pystytä noilla toimilla palauttamaan sinne mistä ne atomit ovat tulleet!
Eu:lla ei muuten olisikaan oikeutta puuttua Suomen metsiin, mutta kun ilmakehä on yhteinen, siihen työnnetty hiilisaaste on tietenkin yleismaailmallinen, joten EU määrää, että hiilivaraston (metsät) Suomessa tulee olla koko ajan kasvava. No arkijärjellä on helppo ymmärtää, että ennenpitkää “pää on vetävän kädessä”.
Sillä asialla, että biomassa on vuosihakkuun verran pienempi sitten kun dervaatta on nollaa, ei itse ongelman kannalta ole merkitystä, mutta meneppä sanomaan, että “ilmastokeisareilla ei ole vaatteita” , sinut joko kivitetään, tai vaietaan kuoliaaksi.
J Virtanen: “Puun kaikki hiili palaessa muuttuu hiilen oksideiksi, eikä se sitten muuksi muutukaan. Jäljelle jää pivo pieni tuhkaa, pääsääntoisesti erilaisia mineraaleja. Jos puu ei pala polttaen se palaa lahoten ja lopputulos on sama.
Kaikki metsän biomassa noudattaa samaa kiertoa.”
Jaa näin yksinkertaista kaikki onkin? Koko hiilen kiertokulun voi siis kuvata kolmella virkkeellä, ja siinä kaikki. Ja jotkut vielä viitsivät kirjoittaa asiasta kokonaisia kirjoja. Millaista ajan haaskausta…
Niin. Näin yksinkertainen asia todellakin on. Hartain toiveeni on ettei asia olisi noin. Siksi täällä kirjoittelen, jotta joku kertoisi, mihin tuo fossiilinen hiili päätyy. Se mitä tapahtuu tuon kierron sisällä on sitten äärimmäisen monimutkainen kokonaisuus., mutta lämpötilan nousun suhteen ne ovat nollasummapeliä.
Näin pari vuotta sitten “kysy ilmastosta.fi” palstalla tuota kiertoa kuvaavan kaavion
(https://kysymykset.kysyilmastosta.fi/t/voiko-hiilenkierron-pelkistaa-saatopiiriksi/1047?u=kaivarma)
Jäin tuijottamaa tuota punaista nuolta , joka kysyy mihin fossiilinen hiili päätyy päästyään ilmakehään hiilidioksidina? Koska kirja, josta tuo kuva on peräisin, ei ole tieteellinen ( vaikka sen tekijät lienevätkin tiedemaailmasta), ajattelin aluksi, että sitä on käytetty fiktiivisen tarinan johdantona, ja jätetty jokin oleellinen hiilivirta pois huumorimielessä.
Mutta eipä ollutkaan! Kuvaa kommentoinut tohtori Sihto-Nissilä totesi
loppuyhteenvedossaan käsitellessään kysysymystä “kuinka kansantajuistaa ilmastokysymystä” että :
“Ylläolevat kuvat antavat oikean kuvan kokonaisuudesta. Englanninkielinen kuva on IPCC-raportista (AR5, 2013). Vastasin tähän (aika pitkästi) toisen kysymyksen alla (Voiko hiilenkierron pelkistää “säätöpiiriksi”?) ”
Kun sitten maailmankulu fyysikko julkaisee kirjan The Physics of the Climate Change”, jonka sivulla 34 on saman asian kertova kaaviokuva, on minun uskottava. Varsinkaan kun en ole havainnut kenenkään kyseenalaistavan ko näkemystä esittämällä perusteluja. Kukaan ei yksinkertaisesti uskalla kysyä , mihin tuo lisätty fossiilinen hiili päätyy, kun tasapainossa olevaan systeemiin yhtäkkiä lisättään sisäänvirtausta moninkertaiseksi, mutta ulosvirtaus pysyy vakiona. Missä on se ylivuotoputki?
Puhumme nyt siis koko maapallon mittakaavassa ns. nopeasta suljetusta kierrosta. Fossiilinen hiili poistui tästä kierrosta noin 200 miljoonaa vuotta sitten, kun puuta lahottavat mikrobit, eivät olleet vielä kehittyneet, ja kasvillisuuden biomassaa hautautui valtavia määriä ja muodostuivat fossiiliset kerrostumat. Silloin hiilidioksidipitoisuus ilmassa luonnollisesti laski, mutta nyt me pumppaamme sitä takaisin 10 gigatonnia vuodessa, ja piilottelemme sitä “hiilinieluihin”.
Tarkennan vielä.
Tuo on siis se ISO kuva. Tietenkin pieni määrä hiiltä vapautuu pelkkänä hiilenä( musta noki ) ja metsäpaloissa palamislämpotilan ollessa alhainen jää hiiltä pysyvästi maahankin. Samoin vaikeasti hajoavasta ligniinistä jää jäämiä maahan, jotka sekoittuessaan hienoon maa-ainekseen mineralisoituvat, eivätkä palaa hiilidioksidiksi. Suohon ligniiniä jää paljon, koska anaerobiset mikrobit eivät niistä saa ravintoa.
Tuolla mainitsemieni kirjojen tekijät ovat minua paljon viisaampia, joten kannattaa lukea sieltä, mutta ymmärrän noista kaavioissa, että hiiltä poistuu nopeasta kierrosta 2 gigatonnia vuodessa. Toiset 2 gigatonnia poistuu rapautumisen kautta karbonaatteina. Eikä sitten muuta poistukaan.
Koskapa viiimeiset miljoona vuota on CO2 pitoisuus ollut lähes vakio (alle 300 ppm ) on saman verran vuotanut vuositasolla hitaasta kierrosta hiiltä nopeaan kietoon . Nyt sitten ihminen työntää tuohon tasapainotilaan 10 gigatonnia LISÄÄ vuosittain . Eikä mitään takaisin!
Tuo lisä nostaa CO2-pitoisuuden maa-meri-ilmakehä-systeemissä. Ilmakehän osuus siitä on noin 40%.
Tämä siis tarkoittaa, etä hiilidiokssidipitoisuus ilmassa jatkaa nousuaan hiilinieluista juurikaan piittaamatta, kunnes tuo virta sisään saadaan tukittua.
Koskapa keskustelu koskee ilmastonmuutosta, joka johtuu kasvihuonevaikutuksesta, on CO2-pitoisuuden kasvu ratkaisevaa, koska se on se komponentti joka muuttaa termodynaamista tasapainoa. Siksi asia on puettavissa kolmeen lauseeseen isossa kuvassa. Vähän niinkuin, että maapallo on pyöreä. Mutta silti siitä on tehty valtavasti kirjoja, ja joku matemaatikko teteaa, että se on kyllä pyörähdysellipsoidi jne.
Ahaa, nyt luulen mitä haluat tällä sanoa. Eli sitä, että nk. hiilinielut ovat täysin merkityksettömiä. Näin ei kuitenkaan siteeraamasi tri Sihto-Nissiläkään sano. Tietenkään hiilinieluilla ei voi kompensoida fossiilisten polttoa loputtomiin eli kokonaisratkaisu edellyttää irtautumista niistä. Sillä, että fossiilisista kertyy niin paljon hiilidioksidia, ettei sen hyvittämiseen mikään järkevä hiilinielu riitä, ei voi kuitenkaan perustella puun tai turpeen polttoa. Molemmat käytännössä pahentavat tilannetta entisestään. Sinun ajattelussasi ilmeisesti ollaan jo konkurssissa, eikä millään ole enää mitään väliä. Olisit muutenkin uskottavampi, jos et esittäisi väitteinä osatotuuksia, kuten esimerksi sitä, että ilmakehän hiilidioksidimäärä olisi pysynyt “lähes” vakiona, kun se on ollut alle 300 ppm. Ainakin Vostokin jäädatan mukaan se on vaihdellut ilmakehässä useita kertoja välillä n. 190–300 viimeisen 400 000 vuoden aikana. Prosentuaalisesti laskettuna muutokset ovat olleet siis aika huomattavia ja niillä näyttäisi olevan myös melko selvä korrelaatio lämpötilanmuutosten kanssa. Totta siis, että alle 300 ppm, mutta noin muuten en itse kehtaisi käyttää sanaa “vakio”. Tekee vähän mieli kiusata, että pystytkö selittämään tämän ilmiön kolmella virkkeellä.
Alamme puhua samasta asiasta.
Mutta ei, en pidä hiilinieluja merkityksettöminä. Mutta tehottomina niitä pidän. Vertaisin niitä auton turvatyynyihin. Ne pienentävät vahinkoja törmäyksen tapahtuessa, mutta kyllä voimakas jarrun käyttö on parasta ( eli hiilivirtaa sisään on jarrutettava koskapa sillä ei ole ulospääsyä). En pysty ymmärtämään, miten ihmiskunnalla olisi jumalallisia voimia muuttaa sitä tasapainoa, jonka luonnonlait määrittelevät, kun luonto jakaa tuon ylimääräisen 10 gigatonnia vuosittain maapallon maa-meri ilmakehäsysteemin. Tuo systeemi on AVOIN.
En ole mikään asiantuntija tässä asiassa ja siksi perustan näkemykseni edellämainitsemaani anonyymien tekijöiden laatimaan kansantajuiseen kirjaan, jonka kautta pääsin sisälle tähän kysymykseen. Kun kirja alkaa toteamalla, että kirjan tekijöillä ei ole totuutta hallussaan, ja se loppuu standpoinfilosofiseen analyysiin totuudesta, antaa se tilaa lukijalle ajatella asiota itse.
Minusta puun poltto on kansallisena ratkaisuna Suomessa hyvin perusteltu, koskapa se ei tuo biosfääriin lisää hiiltä. Turpeeseen sitoutunut hiili on fossiiliseen hiileen vertautuva, joten sitä ei tulisi polttaa.
Pystyn kyllä selittämään tuon 300 ppm:n vakion ihan yhdellä lauseella -” ilmaisu oli virheellinen”.
Virhe syntyy, siitä etten ole tiedemies, ja käytän helposti epätarkkoja ilmaisuja. Olin unohtanut missä kontekstissa tuo oli esitetty tuossa kirjassa. Tarkistin asian. Tuossa kirjassa se sanotaan seuraavasti: “Viimeiset lähes miljoona vuotta hiilidioksidipitoisuus on ollut LIKIPITÄEN vakio eli alle 300 ppm. Sellaisena se varmaan olisi pysynyt seuraavatkin miljoona vuotta, ellei ihminen olisi keksinyt kaivaa öljyä ja kivihiiltä ylös ja polttaa niitä. Näin hiilidioksidia vapautettiin takaisin biosfääriin.”
Voidaan keskustella siitä, mitä tarkoittaa likipitäen , mutta ymmärrän sen tuossa yhteydessä tarkoittavan sitä, että miljoona vuotta on pysytty tasolla 200–300 ppm. Jos taso on ollut miljoona vuotta välillä 200–300, niin voidaanko sanoa, että se on likiptäen vakio kokonaisprosessi huomioon ottaen. Minusta voidaan. Nyt yhtäkkiä olemmekin jo reilusti yli 400 ppm tason. Eikä nousu taitu ennenkuin fossiilipoltto vähenee.
En myöskään näe, että mitään ei ole tehtävissä. Tuon samaisen kirjan tekijät liputtavat voimakkaasti vetytalouden puolesta, ja uskon heidän tietävän mistä puhuvat.
Puun poltto ei tuo biosfääriin lisää hiiltä, mutta lisää hiilidioksidia ilmakehään kyllä. Voidaan tietenkin ajatella, että poltetun puun tilalle kasvava puu poistaa ilmakehästä tuon saman määrän hiilidioksidia kasvaessaan. En tosin olisi ihan varma siitä, että nuo menevät täysin yksi yhteen. Joka tapauksessa tämä on mahdollista vain sikäli kuin sen puun annetaan kasvaa. Jos puiden annetaan kasvaa enemmän kuin niitä poltetaan, tarkoittaa se sitä että puunkasvu vaikuttaa hiilidioksidin määrään vähentävästi. Käytännössä tämä tarkoittaisi tietenkin myös metsäpinta-alan kasvua (maapallon metsäpinta-ala taitaa kuitenkin olla laskevalla trendillä). Tällä tavoin olisi mahdollista jopa poistaa fossiilisten polttoaineiden käytöstä ilmakehään päätynyttä ns. ylimääräistä hiilidioksidia. Puunpolttoa on tästä näkökulmasta katsottuna vähän vaikea perustella vaikka fossiilisten polttamisesta onnistuttaisiin luopumaankin. Taikasanat ovat mainitsemasi “kansallinen ratkaisu”, mikä itse asiassa on koko globaalin ongelman taustalla. Kaikki maathan perustelevat omia päästöjään kansallisilla eduilla. Paradoksaalisesti oman edun tavoittelulla on onnistuttu luomaan massiivinen ylikansallinen ongelma, josta kukaan ei halua ottaa vastuuta.
“Puun poltto ei tuo biosfääriin lisää hiiltä, mutta lisää hiilidioksidia ilmakehään kyllä.”
Jos meillä on tavoite vähentää tuota 10 gigatonnin fossiilivirtaa, joka on se meidän ongelma, niin en ymmärrä, mitä tekemistä asian kanssa on biosfäärin sisäisillä kierroilla. Ja jos on, niin ne on jo lillukanvarsia.
Ei minusta voida sanoa, että emme voi hoitaa kansallista osuuttamme niillä resursseilla, jotka meille ovat luontaisia. Meillä on paljon biomassaa, ja vähän väkeä, joten puun poltto on ok, koska se ei lisää hiiltä kokonaiskiertoon. Hoidamme globaalit velvoitteemme luopumalla turpeesta, koska se lisää hiiltä kiertoon. Sitten vain rajusti investointia päästöttömiin energialähteisiin, Metsiä hyödynnämme maksimaalisesti biodiversiteettiä kunnioittaen.
Näin olemme varmasti ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun etujoukoissa maailmanlaajuisesti, mutta metsiä meidän ei tule uhrata marginaalisen hyödyn takia.
Eikö tuo marginaalisuusargumentti nyt ole kuitenkin lopulta sama kuin muidenkin päästöjen kohdalla? Eli “ei sillä ole mitään merkitystä, mitä Suomi tekee, koska Kiina päästää kuitenkin eniten”. Pointti on siinä, että ei tuollaisella argumentoinnilla voi lähteä neuvottelemaan yhtään mistään. Jos haluaa päästä kansainvälisesti sopimukseen, pitäisi olla valmis tulemaan vastaan. Jos haluamme pidättää itsellämme oikeuden hyödyntää metsiä kaupallisesti miten haluamme, millä perusteella voisimme vaatia muita poikkeamaan tästä? Kun sanot, että meidän ei pidä uhrata metsiä, taidatkin oikeasti tarkoittaa metsäomaisuutta ja metsätuloja. Se kuinka marginaalisesta asiasta on lopulta kyse, riippunee myös näkökulmasta. Kun katsotaan globaalisti metsäkadon aiheuttaman hiilivaraston pienenemistä puhutaan myös gigatonneista.
Osmo on oikeassa kommentissaan siinä, että polttomoottori tuottaa myös typen oksiksideja , nokea yms (niinkuin aina, kun poltossa käytetään hapenlähteenä ilmaa), jotka ovat ongelma kaupungeissa. Luulenpa, että juuri siksi tuolla tekstissä todetaan, että “Siinä menivät pesuveden mukana BIOpolttoaineilla käyvät moottorit, joita olisi kipeästi kaivattu HAJA-ASUTUSALUEIDEN tarpeisiin.”
Minusta biopolttoainella käyvä polttomoottori on lähes välttämätön ja fiksu tapa Suomen olosuhteissa, koska Suomessa biopolttoaineen raaka-ainetta on yllin kylin haja-asutuksen liikenteen tarpeisiin.
Maailmanlaajuinen ratkaisu se ei tietenkään voi olla, koska raaka-aine ei yksinkertaisesti riitä, joten vedyn käyttö on se lopullinen ratkaisu asiassa.
Mutta siihen saakka kunnes vedyn logistiikka saadaan järjestykseen on keskityttävä fossiilisen enegian alsajoon. Puun poltto ei tuo yhtään hiiliatomia lisää tuohon nopeaan hiilenkiertoon.
Lähes kaikki autonvalmistajat lopettavat polttomoottorihenkilöautojen valmistuksen ja suomalaisten kansansuosikin, dieselillä kulkevien, vielä aikaisemmin.
Keski-Eurooopan tyyppisiä ajokieltoja vanhoille dieselautoillle pitäisi laittaa voimaan myös Suomen isommissa kaupungeissa. Ne todella pilaavat ilmaa. Ajakoot maalaiset millä tahansa saastuttavilla autoilla mutta kaupunkeihin niillä ei tarvitse sitten tulla.
Suomen biopolttoaine-raaka-ainevarannolla saadaan vain neljäsosa tieliikenteestä suoritettua, joten lienee selvää että biopolttoaineet tullaan käyttämään ammattiliikenteessä ja henkilöautot jotka ovat kevyempiä kulkevat sähköllä.
No, voitte kaikki rauhoittua tämän asian tienoilta: polttomoottoreita ei todellisuudessa tulla kieltämään, eikä niitä voidakaan kieltää. Emme kuitenkaan todellisuudessa pysty pärjäämään kokonaan ilman bensiiniä ja dieseliä.
Pyydän anteeksi, että eksyin vakavaa asiaa käsiteltäessä tuonne fiktiiviseen tulevaisuuuden maailmaan.
Syy virheeseeni on se, että pääsin itse sisään tähän ilmastonmuutosasiaan tuon kirjan ”Tulevaisuuden lyhyt historia” kautta, kun sitä käsiteltiin tuolla ”kysy ilmastosta.fi” palstalla. Kun tohtori Sihto-Nissilä kertoi, miten säätötekninen malli on hyvä työkalu ymmärtää perusongelma, niin sitä se toden totta oli. Hän kirjoitti:
”Syy siihen, miksi tämä säätöpiiriajattelu toimii hiilidioksidin kanssa erityisen hyvin, on se että hiilidioksidi ei reagoi ilmakehässä minkään kaasun kanssa eli se ei muutu toisiksi aineiksi (poislukien hidas poistuminen kiviaineksen rapautumisen kautta, mutta sen merkitys kokonaisuudessa varsin pieni). Näin CO2 virtaa maapallosysteemissä eri varastojen (meret, kasvillisuus) välillä eikä häviä mihinkään. Maapallo on suljettu systeemi ja hiilidioksidi ei voi täältä karata minnekään.”
Eli kun astiaan lisätään vuosittain muutama prosentti lisää ainetta eikä ulosvirtaus kasva niin astia täyttyy.
Tuosta näkökulmasta asiat muuttuvat arkijärjellä ymmärrettäviksi. Olen pahoillani, että lainasin tekstiä kirjan fiktiivisestä osasta, joka käsittelee asioita mustan huumorin keinoin, koska tulevaisuutta ei kukaan tiedä. Tekijät kirjoittavat siirrryttäessä reallimaailmasta tulevaisuuteen:
” Toivomme lukijan suhtautuvan tuohon kaaviokuvaan äärimmäisellä vakavuudella, mutta seuraavassa tarinassa ovat muutamat tieteelliset faktat saaneet taipua tarinan vaatimuksiin.”
Sitten seuraakin mustan huumorin ilottelua, kun ihmiskunta ei saa tuota CO2 virtaa kuriin. Syntyvässä kaaoksessa fasistit valtaavat Capitol-kukkulan (kirjoitettu ennen Trumppia). Telaketjufeministit saavat kunnian toimia kirjassa fasismin metaforana. Maailma jakautuu totalitaristiseen itään ja liberaaliin länteen. Aseita kalistellaan ydinsotaan asti, kunnes sitten luontoäiti luo evoluution keinoin uuden ihmisen , jolta puuttuu väkivaltageeni!
Minuun musta huumori upposi, mutta ymmärrän, ettei tuollaiset teemat kuulu tämän aiheen piiriin, paitsi siltä osin, että voidaan kysyä saadaanko uudet innovaatiot ajoissa käyttöön. Ettei käy niin uin kirjassa revitellään, että akkuteknolgian innovaatiot eivät toiminetkaan ja sähköistetty liikenne joutui turvautumaan teiden päälle rakennettuihin voimajohtoihin jne…
Puolustukseksi tuolle fiktioiden sotkemiselle tähän keskusteluun haluan todeta, että aloitin lainaukseni tuolta fiktiiviseltä puolelta:
“Lainaan tähän LYSTIKSENI katkelman tuolta “tulevaisuuden historiasta””
Jaakko K kirjoitti tuolla ajan haaskauksesta. Puun polton ilmastovaikutusten teoretisointi on ajan haaskausta. Juhani Virtanen kiteytti asian aivan oikein. Asiaan liittyvä aika/lämpövaste voidaan hoitaa helposti pois.
Helpoin tapa hoitaa koko asia pois päiväjärjestyksestä on palauttaa vanha metsälaki voimaan. Siellä oli hakkuille puutiheys ja järeysvaatimuksia. Tarkoituksena oli kasvattaa metsät vuosikasvuaan vastaavaan maksimipuustoon. Jos hakkuut tehdään metsän ehdoilla niin ei tarvita lulucf regulaatiota eikä paljon muutakaan. Metsäasioista tietämättömiä voisi opastaa ymmärtämään, että metsän terveen kasvun takaavissa hakkuissa on aikaikkuna. Luokkaa 5–12 vuotta etelä suomessa.
Jaakko K kirjoittaa tuolla ylhäällä, että pidättäytymällä puun hakkuista niin saadaan pois hiiltä ilmakehästä. Tämä on täysin totta. Fossiilittomassa taloudessa on tosiaan erilaiset lainalaisuudet. Fossiilittomassa taloudessa puun polttoa voi perustella vain a taloudellinen näkemys b polton savukaasuista talteenotettava co2. Olen tuolla aikaisemmin esittänyt ehdot, milloin puun poltto on ilmastoneutraalia. Puun poltolla ei voi co2 a vähentää ilmakehästä, mutta ei siihen pysty aurinkopaneelit saati tuulimyllytkään.
Toisaalta fossiilittomaan talouteen on esim Kiina sitoutunut vasta v 2060. Että siihen asti puunpoltto tai muu käyttö korvaamaan fossiilisia, on ilmastolle edullista. Siten saadaan hidastettua co2 pitoisuuden nousua.
Juhani Virtanen jo tuolla kiinnittikin huomiota, että nykyisillä ilmastotoimilla kukaan ei ole luvannut poistaa co2 a. Tarkoittaa käytännössä, että nykyiset ilmaston ääri-ilmiöt eivät ole poistumassa lähivuosina. Päinvastoin.
Ilmaston kannalta elintärkeää on luopua fossiilisten käytöstä. Metsien hakkuiden lopettamisella voitaisiin saavuttaa n 30 vuotta ilmastohyötyä. Sen jälkeen ei voisi hakata, eikä ole ilmastohyötyä.
Onpas täällä keskusteltu hartaasti hiilinieluista! Hienoa!
Suo- ja turveaiheista kannattaa vilkaista Suoseuran nettisivut, siellä on paljon hyviä tiivistelmäkatsauksia aiheesta.
Metsän käytöstä oli Seppo Mikkosella oivallinen kommentti eilen Hesarissa (linkki). Ode voit päättää voiko sen julkaista.
Lisäksi siteeraan toista viisasta miestä, Markku Kulmalaa. Hän sanoi jossain haastattelussa, että jos maapallolla saataisiin fossiiliset päästöt edes muutaman prosentin vuotuiseen laskuun, ja vastaavasti hiilinielut metsittämällä muutaman prosentin vuotuiseen nousuun, jossain lähitulevaisuudessa nämä kohtaavat ja alamme imeä hiiltä ilmakehästä.
Siinä aikaikkunassa jossa meidän pitää saada ilmastonmuutosta hillittyä, eli seuraavan 50 vuoden aikana, metsäkin on ehdottomasti aivan riittävän pysyvä hiilivarasto.
SEPPO MIKKONEN 3.12. 23:21
Koko tarkastelu ontuu, koska hakkuu katsotaan päästöksi. Tulisi nähdä kokonaisuus: Minkä fossiilisen tai uusiutumattoman tuotteen puu korvaa?
Kun rakennetaan puusta betonin sijaan, puu päätyy hiilivarastoksi, ja sementin ja teräksen valmistuksen CO2 jää syntymättä. Syntymättä jäänyt CO2 yleensä unohdetaan laskelmista, vaikka se on hakkuusta peräisin oleva nopea iso ilmastoetu.
Jos tehdään energiaa puusta kivihiilen sijasta, kivihiilen polton fossiilinen CO2 nollaantuu heti. Energiapuu on muuhun käyttöön kelpaamatonta harvennuspuuta ja tähdettä, joten ilmastoetu on selvä, koska muuten ne lahoisivat taivaalle hyödyttöminä. Juuristoon sitoutunut hiili jää, vaikka hakataan.
Nieluilla ei koskaan saada korvattua massiivista kivihiilen, öljyn, maakaasun ja betonin käyttöä. Vähintäänkin pitäisi saada paljon uusia nieluja esim. metsittämällä kaikki Keski-Euroopan viinitarhat ja Hollannin kukkamaat, koska ne hehtaarit eivät tuota välttämätöntä ruokaa.
Hakkuut perustuvat markkinakysyntään, jonka kuluttajaihmiset luovat. Jos wc-paperi, pahvipakkaukset, kirjat, lehdet, huonekalut, ovet, talot, tekstiilit ym. tehtäisiin muovista, alumiinista ym., niiden ympäristövaikutuksia pitäisi verrata puuhun eikä vain syyttää metsäalaa.
Puu on uusiutuvaa. Se kasvaa ilmaisella aurinkoenergialla ilmaisesta sadevedestä ja ilmaisesta CO2:sta olemattomalla kemikaalien ja lannoitteiden käytöllä. Mikään muu ei pysty samaan.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009239285.html
Kiitokset Anneli Jalkaselle kommentista. Se sai minut kahlaamaan noita antamiasi tietolähteitä, ja huomasin eksyneeni tietoviidakkoon, jossa suunnistamiseen tarvitaan paljon koulusivistystä, jota minulla ei paljon ole. Huomaan, että minun on hieman avattava näkökulmaa, josta käyn tätä keskustelua.
En omista metsää enkä suota. Olen jo siinä iässä, että minulle henkilökohtaisesti ei ole merkitystä ilmastokysymyksellä. Mutta lastenlasteni elämää haluaisin helpottaa. Näin eläkeläisenä on aikaa pohtia maailmanmenoa, ja oma kiinnostus kohdistuu lähinnä yleismaailmalliseen menoon, ja elämäntarkoituksellisiin kysymyksiin. Ilmastokeskustelu ei varsinaisesti ole kiinnostanut, mutta ei sitä ole voinut välttääkään. Minulla ei ole mitään ideologista näkemystä asian suhteen; haluan vain ymmärtää. Minua vaivaa kun kukaan ei suostu vastaamaan yksinkertaiseen kysymykseen: Miten hiilineutraalius on mahdollista jos hiili tulee systeemin ulkopuolelta, mutta nielut ovat sisäpuolella?
Pari vuotta sitten törmäsin ”kysy ilmastosta”- pastalla keskusteluun hiilenkierrosta. Keskustelun lähtökohtana oli hiilen kiertokulku, ja se alkoi kysymyksellä ”voiko hiilenkierron pelkistää säätöpiiriksi?”
Olin työelämäni tehnyt raskaan prosessiteollisuuden prosessimiehenä, joten jäin katselemaan kuvaa, jonka sisältö avautui minulle jo parilla vilkaisulla. Siinä oli kaksi systeemiä sisäkkäin. Niiden välinen vuorovaikutus oli 4 gigatonnia hiiltä vuodessa suuntaan ja toiseen, ja systeemi oli tasapainossa. Suljetun kierron prosessia olin itse ohjannut vuosikymmeniä, ja opettanut monta väitöskirjan tekijää ymmärtämään suljetun kierron toimintaperiaatetta aamuyön valvomotuntien yksitoikkoisuuden ratoksi. Oli siis helppo ymmärtää, mistä on kysymys.
Yhtäkkiä oli ilmaantunut 10 gigatonnin vuotuinen vuotovirta hitaan kierron systeemistä (aikavakio miljoonissa vuosissa) nopean kierron systeemiin (aikavakio vuosissa).
Tällainen tilanne työssäni olisi aiheuttanut ”hätä seis” napin painamisen, jos tuota vuotovirtaa ei saada tukittua, koska ylivuotoputkea ei ole.
Se, mikä sai minut mukaan tähän pohdintaan oli se, että en voinut ymmärtää, miten noin yksinkertainen asia ei ole julkisessa keskustelussa.
Julkinen keskustelu keskustelee, minne varastoida tuo ylimääräinen hiili, kun sitä ei voi palauttaa sinne mistä se on tullut?
Otetaan esimerkiksi tuo Kulmalan lause, johon viittaat :” jos maapallolla saataisiin fossiiliset päästöt edes muutaman prosentin vuotuiseen laskuun, ja vastaavasti hiilinielut metsittämällä muutaman prosentin vuotuiseen nousuun, jossain lähitulevaisuudessa nämä kohtaavat ja alamme imeä hiiltä ilmakehästä.”
En epäile Kulmalan viisautta teoriatasolla, mutta kun fossiilisten polton vähenemistä ei reaalimaailmassa ole näköpiirissä, ja metsien väheneminen tropiikissa on tosiasia. Sisäministerimme taas puhuu Ylen ykköaamussa pää kallellaan syvällä rinta-äänellä ja luottavaisella katseella, että tavoitteemme on saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2030 niin, että hiilinieluihin siirtyy hiiltä sen verran kuin poltamme fossiilisia ja olemme hiilineutraaleja. Mutta eihän syntyneessä tilanteessa mitään imetä ilmakehästä, vaan sinne yhä edelleen virtaa tasaisena virtana lisää tavaraa, ja nielut täyttyvät.
———-
Tuon kirjan viestin sivuuttamisen ymmärrän, koska se on esitetty epätieteellisessä kontekstissa, mutta kun saman asian esittää maailmanlaajuisesti tunnettu ja arvostettu fyysikko Lawrence Krauss, ei tiedemaailman luulisi ohittavan asiaa olankohautuksella. Mutta niin vain tapahtuu.
Minulle tuo suomalainen epätieteellinen esitys sopii, koska se on ymmärrettävällä kielellä, eikä se väitä edustavansa totuutta. Se vain esittää kysymyksen: Mihin hiili päätyy tultuaan ilmakehään, kun paluuta takaisin ei ole? Kukaan vain ei ole halukas vastaamaan! No kyllähän ilmasto-oppaassa sanotaan, että se jakautuu luonnonlakien mukaisesti noin 40 % ilmakehään ja loput tasaosuuksin maahan ja mereen. Mutta eihän se mihinkään nieluun jää? Tuossa nopeassa kierrossahan se koko ajan on. Mainitsit jotain puunjuuria nieluina. Puunjuurakot lahoavat siinä missä kaikki muukin läes kaikki luonnon orgaaninen aines, kun happea ja kosteutta on, ja lämpötila plussan puolella.
Muutenkin tuo kirja on moniulotteinen. Ilmastonmuutos ei tekijöiden mielestä johda maailmanloppuun, koska lineaarisen hiilipitoisuuden nousua ei vastaa lineaarinen lämpötilan nousu. Lämpötilan nousu asettuu jonnekin 3–5 asteen tienoille. Maailmanloppu tulee sitten, kun maailma jakautuu totalitaristiseen itään ja liberaaliin länteen, ja aletaan kalistella ydinaseilla. mutta tuohan on jo sitten mahdotonta. Tai oli siis ennen Ukrainan sotaa. Tulevaisuuden skenaarioita tarkastellaan sitten jo mustan huumorin kautta.
Lainaan tuolta tähän sopivan irvailun: ” Jos vanha satusetämme Sakari Topelius eläisi tänä päivänä, hän varmasti kehittäisi sadun siitä, kuinka talvi yllättää hölmöläiset ja lumi alkaa pyryttää sisälle ikkunasta, koska joku on rikkonut ikkunalasin. Matti katselisi, kuinka hölmöläiset ratkaisevat ongelman lapioimalla lumen kaappeihin, komeroihin ja vaikkapa lattian alla olevaan perunakellariin. Aikansa hölmöilyä katseltuaan Matti ottaisi pari laudanpalaa ja tukkisi ikkunan lumituiskulta.
Meidän ajan hölmöläiset yrittävät sitoa fossiilisten polttoaineiden
poltosta syntyvän hiilidioksidin metsiin, meriin tai ihan mihin tahansa. Kunhan kukaan vain ei sano, että sen lähde on suljettava.”
Irvailun takana on kuitenkin vakavaa pohdintaa, vetytalouden puolesta. Vetytalouden nousu torpattiin USA:ssa vuosituhannen vaihteessa , ja nyt sitten turvattiin fossiilisten käyttö sähköistämällä tieliikenne, vaikka akkuteollisuuden innovaatiot odottavat vielä toteutumistaan. Sähkö tullaan maailmanlajuisesti tuottamaan fossiilisilla polttoaineilla vielä pitkään. Luotetaan kulttuurievoluutioon, vaikka ihmisen perusasetuksia ei niin vain muuteta. Asiat kätketään tutkijoidenkin maailmassa sekavilla intersektionaalisilla käsitteillä. Kirja loppuu totuuskäsitteen moniselitteisyyteen, joka on vaivannut minua — onko länsimainen sivistys tuhoamassa ihmisyyden ytimen? Mutta se on jo toinen asia.
———
Tästä tulee nyt monumentaalinen kommentti, muta en voi olla kommentoimatta! Kuulin juuri radiosta, kuinka iso joukko tutkijoita oli ottanut kantaa, että puuta ei saisi polttaa energiaksi, vaan pitäisi panostaa aurinko ja tuulienergiaan.
Tuollainen kannanotto on mahdollista silloin, kun eletään ideologisessa kuplassa ilman huolta reaalitodellisuudesta.
Todellisuus on sellainen, että Suomen energiatarpeesta tyydytetään jo nyt puun poltolla neljännes. Kellään ei voi olla mitään periaatetasolla tuuli- ja aurinkoenergiaa vastaan, mutta ensi talvena tulemme jo näkemään, mitä tarkoittaa, kun busines-maailma on päässyt rakentamaan tuulivoimaloita ilman velvoitetta säätövoiman rakentamisesta.
Samalla uskon nyt oivaltaneeni lopultakin tuon merkillisen kirjan viestin, joka on piilotettu alkulauseen ja loppulauseen väliin. Kommentoin jo tuon kirjan kokonaisuutta tuolla toisaalla, kun Ode oli oivaltanut kirjan ”Krysa” sanoman.
Tämä kirja ”Tulevaisuuden lyhyt historia”, on varoitus meille kaikille sortumasta yhden totuuden julistuksiin. Sellaisena ymmärrän tuon satapäisen tutkijalauman julistuksen puunpolton vahingollisuudesta. Tulee mieleen oma nuoruus, kun taistolaisuus valtasi suomalaisen kulttuurin. Oli yksi totuuus ja jos et ollut meidän puolella, olit meitä vastaan.
Ko kirjan tekijät siis edustavat standpoint filosofista näkemystä, jossa totuus riippuu näkökulmasta. Ko kirjan tekijät siis katsovat asioita ihmisyyden näkökulmasta. Ihminen on erottamaton osa luontoa, eikä ihminen voi siirtyä muualle, väittipä Elon Musk tai muut jeesukset mitä tahansa.
Jos nyt ymmärrän lopultakin parin vuoden tankkaamisen jälkeen, niin ilmastonmuutos ei ole se ihmiskunnan tuho, vaan tuho tapahtuu ihmisyyden tuhoutumisen kautta. Niinhän tuo kirjan viimeinen lause on kai tulkittava. Kirja asettaa toivonsa lännen feminiinisen liberalismin kehittymiselle. Idän patriarkaattinen totalitarismi tuhoaa ihmisyyden vääjäämättä, eikä sille edes anneta sellaista arvoa, että sitä edes käsiteltäisiin, Mutta liberalismissa on toivoa, jos se vain kehittyisi. Mutta jos nyt ymmärrän oikein, tekijöillä on huoli siitä, että ihmiskunta katkaisee siteensä luontoon, kun neuroverkkoteoreetikot luovat tekoälyn meitä hallitsemaan. Länsimaista demokratiaa ei siis uhkaa idän totalitarismi vaan lännen liberalismin valtaava syöpä nimeltä ”woke-ilmiö”, joka lopulta kieltää meidän syvimmät positiivisetkin tunteet. Nyt taidamme törmätä tämän ajan tabuun, joten en uskalla jatka enempää. Mutta lukekoon ken uskaltaa ja ymmärtää!
Mutta näin vanhana voin teille nuorille ( minusta Odekin on nuori) sanoa, että taistolaisuudestakin me selvittiin, ja silloin vilpittöminä mukana olleet nuoret toivat pintaan myös oikeita ongelmia. Mutta jos tuhoamme ihmisyyden ytimen länsimaisesta kulttuurista, meillä ei ole edes Toivoa. Jää vain Usko. Alan olla vakuuttunut tekijöiden oikeudesta kirjallisuuden Nobeliin, mutta sitä tuskin myönnetään anonyymiryhmälle, joka ei säästä kritiikiltä edes kaikkein sivistyneintä ”woke”-kansaa.
Teillä on aika pessimisten käsitys tästä co2 kierrosta. Minä luotan NASA n selvityksiin. Siellä on käsitelty mm tätä co2 kiertoa. Ja mikä tärkeintä, sieltä löytyy arviot maapallon hiilireserveistä. Kulmalan esittämä prosenttilinja on ymmärrettävä tuota nasan kaaviota tarkastellessa.
Nasan Carbon circle löytyy hakusanalla co2 circulation
Anneli Jalkanen on tuolla siteerannut Markku Kulmalaa.
Kulmalalla on nerokas ajatus metsien nielusta.
Poliittisessa keskustelussa tämä nielu pyörii hakkuiden vähentämisen ympärillä. Minulla alkaa metsät olemaan taas siinä kunnossa, että nielun lisääminen hakkuita vähentämällä pienentää vuotuista metsän kasvua. Siis vuotuista hiilen poistamista ilmakehästä.
Oliko tosiaan niin, että on parempi kasvattaa varastoa ja pienentää fossiilisten korvaamiseen soveltuvan biomassan kasvua kuin että pidetään varasto vakiona ja käytetään koko vuosikasvu fossiilisten korvaajana.
Kiitos paljon edellisille kirjoittajille oivallisista havainnoista ja kiperistä kysymyksistä.
Pentti kysyy: “Oliko tosiaan niin, että on parempi kasvattaa varastoa ja pienentää fossiilisten korvaamiseen soveltuvan biomassan kasvua kuin että pidetään varasto vakiona ja käytetään koko vuosikasvu fossiilisten korvaajana.”
Tähän kysymykseen pitäisi löytää vastaus maapallonlaajuisella tasolla, kuten Juhani esittääkin, jos oikein ymmärsin. Hiilineutraaliuden tavoittelu Suomen tai EU:n tasolla on osaoptimointia. Jossain päin maailmaa on aina mahdollista istuttaa metsää. Ilmastonmuutos auttaa hiilen sidonnassa viherryttämällä maapalloa, mutta toisaalta haittaa lisäämällä paikoin kuivuutta.
Suomessa ei tietenkään ole käytännöllistä käyttää metsää vain fossiilisten korvaajana, koska vuosikasvu tarvitaan metsäteollisuuden käyttöön lähes kokonaan. Toisaalta hakkuita ei oikein voida meillä lisätäkään, kun metsämaata tarvitaan lisää myös suojeluun. Sen sijaan muualla pohjoisella havumetsävyöhykkeellä on mahdollisuuksia fossiilisia raaaka-aineita korvaavien hakkuiden lisäämiseen erityisesti Kanadassa ja Venäjällä, joissa osa vuosikasvusta hupenee nyt metsätuhoihin. Jos meidän hakkuiden “hiilivuoto” menee noihin maihin, niin se parantaa noiden maiden hiilinieluja eikä haittaa monimuotoisuutta niin paljon kuin lisähakkuut meillä tai muissa Pohjoismaissa.
Nyt ollaan aprikoitu metsäntutkijoiden parissa Suomen metsien kasvun mahdollista hiipumista viimeisimmässä metsien inventoinnissa. Taustalla on arveltu vaikuttavan kasvunlaskennan muuttumisen lisäksi: hakkuutapojen muutos eli metsiä päätehakataan nuorempina, harvennetaan liikaa tai liian vähän, ei hoideta taimikoita, hirvet ja porot syövät taimet, ilmastonmuutos ei enää lisää kasvua… Monia syitä, mutta tärkeintä on että syyllisten listassa ei mainita mitään sen suuntaista että metsään ei mahtuisi lisää puuta. Luonnonmetsissä olisi oloissamme huomattavan paljon enemmän puuta ja myös metsämaassa paljon hiiltä varastoituneena.
Siteeraan toista viisasta miestä, entistä opettajaani professori emeritus Timo Pukkalaa Itä-Suomen yliopistosta: “jos Suomen metsät päästetään vanhenemaan, ne ovat silti hyviä hiilinieluja monta kertaa kauemmin kuin se aika, jona ilmasto-ongelmat pitäisi ratkaista” (linkki).
https://blogs.uef.fi/forest-issues/2022/12/04/vanha-metsa-on-hiilinielu/
Minä vilkaisin tuota prof Pukkalan blogia. Näyttäisi asiat menneen science fiction linjalle. Siinä tekstissä olisi joku järki, jos hiilen C tilalla olisi co2. Virhe on lähes nelinkertainen.
Mutta jos nyt lähdetään siitä, että Pukkalan teksti olisi oikein niin suotalouteen tulisi aivan uusi näkökulma:
Soitten ennallistajat tuhoavat puut sijoilleen ja aikojen kuluessa suo muuttuu luonnonsuoksi. Hiilinielu luokkaa 1 tn C /ha/vuosi ja metaanit kaupanpäällisiksi.
Pukkalan mukaan vanha metsä sitoisi hiiltä jopa 5tn C/ha/vuosi. Aika hyvin ennallistettuun suohon verrattuna. Ja puutkaan eivät tuhoutuisi kuten ennallistamisessa. Vähän tulisi co2 päästöjä mutta metaanipuoli olisi poissa.
Hiukan kyllä epäilen, että en ymmärtänyt tuota Pukkalan blogikirjoitusta.
Anneli Jalkanen puhuu tuolla jotain, että metsiin mahtuu puuta vaikka kuinka paljon. Siitä ei ole kyse vaan vuosikasvusta. Prof Pukkalalalta on jossain blogissaan päässyt lapsus. Hän sanoo saman asian kuin minäkin tuosta vuosikasvusta. Yritän etsiä tuon blogin ja kommentoin sitten lisää.
Hyvää keskustelua turpeesta ja puusta.
Laitan tämän Juhani Virtaselle kommentoitavaksi, kun vastasin Soinivaaralle jo tuonne tämän sivun alkuun yläosalle ja huomaan, että viimeiset kommentit ovatkin sivun alaosassa. Liekö kommenttiani kukaan lukenut ja Soinivaaralta siihen tuskin kommenttia tulee, niin harvoin näkyy osallistuvan keskusteluun ja hänen kantansa lie kaikille selvä. Turpeen polttaminen edistää ilmastonmuutosta eli lämmittää. Eikä turpeen polttoa voi kompensoida kasvattamalla metsää kalutulla turvesuon maapohjalla.
Pentti A K Häkkinen sanoo30.8.2022 14:55
“”“Tuo kertarysäyksellä tuhottu turvealue alkaa kasvamaan metsää ja sitomaan hiiltä.”””
Kurki: Ensinnäkin turvesuon metaanipäästöt ovat loppuneet kuivatuksella eli ojituksella, jotka ovat Paavo Ojasen mukaan +2…+25 ekv-tn/ha/v. Keskipäästö olisi n. 5 ekv-tn/ha, kun huomioidaan turpeen CO2-sidonta ‑1 tn/ha/v. Kun 1,5 m turvesuo, joka on sitonut CO2:ta 1500 vuoden aikana 1mm paksuutta/v, polton jälkeen (CO2-päästö 2200 tn ilmaan) metsitetään 5 m³/ha/v kasvuun, niin tuo turpeen polton CO2-päästö korvautuu jo 125 vuodessa ‚etsityksellä. Eli lähes samasssa ajassa kuin metsänkin. Kaikki Suomen turvesuot voisi käyttää polttoaineena, sillä fossiiliset eivät korvaudu koskaan, joten niiden korvaaminen turpeella on ilmastoteko.
= 2220/ (2,5*5+5)= 125 v.
Osmo Soininvaara sanoo:31.8.2022 18:46
“”“Ikään kuin sitä metsää ei koskaan korjattaisi ja palautettaisi niin ilmakehään?”””
Kurki: Metsän kasvettua 125 vuotta sen hiilivarastosta 40% eli maanpinnan yläpuolinen osa hakattaisiin ja maapohjaan jäisi vielä 60% hiilivarasto. Kun huomioidaan lisäksi metaanipäästön ikuinen lakkaaminen, sanoisin ylittävät hyvinkin 1,5 m syvyisen turvekerroksen polton lämmittävän vaikutuksen ilmakehässä tästä eteenpäin
Nytkinhän luonnon soiden ilmastovaikutus on lämmittävä metaanin vuoksi.
Luonnon suon CO2-nielu on ‑0,5..-1,0 tn/ha/v ja metaanipäästö +2..25 ekv-tn/ha/v Paavo Ojasen mukaan.
Anneli on ymmärtänyt oikein. Minun näkökulmani on globaali, koska tuon kirjan ( josta “viisauteni” ammennan) tekijät katsovat asiaa suljetun kierron systeeminä. Ja suljettuhan tuo systeemi on. Se, että ns “hiilinieluilla” voitaisiin oleellisesti vaikuttaa ilmastonmuutokseen, on minun vaikea uskoa. Sanotaan, että hiilinielulla tarkoitetaan tilannetta jossa hiiilivarasto kasvaa. Tuntuu kyllä termeillä kikkailulta.
Kysymys kuuluu milloin varasto on täynnä ? Teoriassa aina mahtuu pari puuta lisää hehtaarille, mutta kasvua rajoittaa milloin mikäkin reunaehto , ja jokuhan sen luonnossa on rajoittanut nykyiseen kokoon.
Koska maapallon biomassa on noin teratonnin luokkaa, joten hiiltä sen voidaan arvioida sisältävän n 500 gigatonnia. Kun ihmiskunta nostaa vuodessa 10 gigatonnia, eikä sitä takaisin mene lainkaan(ollut tasapainossa ainakin jo miljoona vuotta.) Niinpä 50 vuoden kuluessa maapallon biomassan pitäisi kaksinkertaistua. Uskoo ken tahtoo. Meri- maa-ilma-systeemi on avoin systeemi ja sisään tullut hiili kumuloituu tuohon kokonaisuuteen ja ilmakehä saa siitä sen 40 prosenttia. Tuota suhdetta emme pysty oleellisesti muuttamaan.
Minun on vaikea ottaa todesta sitä, että hiilinieluilla olisi oleellista merkitystä tuossa kokonaisuudessa. Ei niistä uskoakseni haittaakaan ole(vaikka ihmisen yritykset säädellä luonnon tasapainoa voivat kyllä aiheuttaa myös arvaamattomia seurauksia).
Vataus Kurjelle:
Turpeen polttaminen on mielestäni vahingollista tuossa globaalissa ajattelussa. Turve kuluu tuohon hitaaseen kiertoon, eikä sitä siis tulisi polttaa. Suo jatkaa kyllä kasvuaan ja sammalkasvusto sitoo hiilidioksidia. Suo on taas periaatteeltaan erilainen. Js katsot tuota kirjan kuvaa, siellä poistuu aidosti 2 gigatonnia hiiltä nopeasta kierrosta hitaaseen kiertoon kasvillisuuden kautta. Suuri osa siitä tulee suosta. Jos poltamme turvetta pienennämme tuota poistumaa. Metaani on luonnollinen osa biologista anaerobista hajoamista eikä meidän siihen pidä puuttua. Metaani hajoaa ilmakehässä vedeksi ja hiilidioksidiksi .
Minun nähdäkseni Ojanen ei kannata turpeen polttamista, vaan pohtii enemmänkin sitä mitä tehdä jo ojitetuille soille. Ojasen kanta näyttäisi olevan se, että mahdollisuuksien mukaan kannattaa jatkaa puuston kasvattamista. Soiden ennallistaminen saattaa Ojasen laskelmien mukaan aiheuttaa tosiaan niitä metaanipäästöjä lyhyellä aikavälillä (varmaankin biologisesti lyhyellä) joita on vaikea kompensoida verraten hitaalla turpeen kasvulla. Toisaalta Ojanen huomauttaa, että ojitetun suon turpeen häviäminen (ilmeisesti lahoamalla) on erittäin iso ongelma, koska turvekerroksiin on sitoutunut paljon hiiltä. Metaanipäästöjä on hankala verrata laskennallisesti hiilidioksidipäästöihin, vaikka se onkin hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu, koska metaani hajoaa ilmakehässä n. 12 vuodessa (jälleen Ojasen mukaan) mitä hiilidioksidi ei tee. Luonnontilaisia soita Ojanen ei kehota sen paremmin polttamaan kuin ojittamaan. Turve on muuten ainakin Wikipedian mukaan rusko- ja kivihiilen esiaste.
Metaani ei taida hävitä ilmakehästä 12 vuodessa, vaan sen määrä puolittuu.
Kummallisia ajatuksia. Soiden ennallistsmista alettiin tehdä. 1987. Kukaan ei edrs unekinut rttä ilmsstomuutosta torjuttaisiin. Ei perkele. Ymmärrän että persu kepua suututtaa.
Minusta on hullua että suomi vaatii suojelemaan amazonasin. Suomi suojeli 3% eteläsuomen metsistä valtavan tappelun jälkeen. Brasiliassa metsistä on suojeltu 60 80 %. Mutta suomessa pitää maksaa, jos ei saa hakata. Älkää perkele hakatko. Olihan se niin kiva ottaa rahat ja haukkua brassit.
Tuota, ei millään pahalla.
Mutta laskusi on niin päin mäntyä, että ei…
Ilmeisesti on kyse kommentaattori Kurjen laskelmien epätarkkuudesta. Minusta olisi ollut suotavaa, että Mikko Siitonen olisi täsmentänyt Kurjen laskelmien virhettä.
Kurjen suolaskelmiin en pysty ottamaan kantaa. Sensijaan metsän maaperänielu on minun näkemykseni mukaan väärin. Nielulaskelmissa maaperähiili kannattaa jättää pois tarkastelusta. Maaperähiilen 60% osuus kertyy maaperään aikojen kuluessa. Sillä ei ole lyhyellä aikavälillä mitään tekemistä metsikön kiertoajan läpi lasketun maanpäällisen kasvun kanssa. Paitsi ensimmäisen kasvukierron aikana. Mutta seuraavalla kierrolla puolet siitä lahoaa pois.
Luken tutkija Ilvesniemen mukaan Metsän hiilestä 40% on maanpinnan yläpuolella ja 60% maanpinnan alapuolella. Linkki löytyy löytyy haulla “Avohakkuu ei hävitä hiilivarastoa”. Linkistä Etelä-Suomessa metsien maanpäällistä hiiltä keskimäärin on n. 42 tn/ha ja maanalaista hiiltä n. 61 tn/ha. Tämä vastaa metsää, jossa on keskimäärin 150 m³ runkopuuta/ha kuten Etelä-Suomen metsissä suunnilleen on. Tuo hiili maaperään kerääntyy metsän kasvun mukaan eli korreloi metsän runkopuumäärää ja kun turvesuon pohja metsitetään sen hiilestä tyhjään maapohjaan sitten sitoutuu tuo suhteellinen hiilimäärä. Vaikka ei tuota maahan kestyvää hiilimäärää, joka ei tietenkään kasva loputtomiin vaan korreloi metsän runkomäärän kanssa ei otettaisi laskelmissa huomioon, niin luonnon suon metaanipäästöjen esim. keskimäärin ‑5 ekv-tn/ha/v loppuminen korvaa aikaa myöten 1,5 m turvesuon poltosta tulleen CO2-päästön 2200 tn/ha lämmittävän vaikutuksen 2200/5= 440 vuodessa ja jos huomioi metsien kasvusta 5 m³/ha/v vain maahan jäävän hiilivaraston, kun puut aina hakataan pois, niin korvausaika lyhenee ainakin puolella.
Metaanin puoliintumisaika on n. 10 vuotta.
Pentille. Olet sitä mieltä että metsän kasvu on tärkeämpi kuin varasto. Jos halutaan torjua ilmastonmuutosta, myös varasto ja varaston kasvunopeus (hiilinielu) ovat tärkeät, koska varastossa (joko turvekerroksessa tai metsässä) oleva hiili on pois ilmakehästä. Hiilinielu ei ole kikkailua, vaan EU:n kanssa tehdyissä LULUCF-sopimuksissa ja YK:n ilmastosopimuksen raportoinnissa käytetty vakiintunut termi. Lisää aiheesta: Tilastokeskus, kasvihuonekaasujen inventaario.
Juhanille. Epäilet että ilmasta ei saada sidottua tarpeeksi hiiltä kasvillisuuteen. Niin minäkin epäilen että ei saada, mutta potentiaali olisi kyllä valtava. Metsittämällä saadaan myös monia muita hyötyjä. Kuumilla keskileveysasteilla saadaan lisättyä ruuan tuotannon satotasoja peltometsätalouden keinoin, eli puuntuotanto ja ruuan tuotanto tehdään samalla palstalla. Jo Välimeren alueella saataisiin lisää sadantaa, lisää pohjavettä sekä hedelmällisempää maaperää. Kaupungeissa puusto alentaa helteellä ilman lämpötilaa usealla asteella. Ilmaston lämmetessä nämä välilliset metsän tuottamat ekosysteemipalvelut käyvät koko ajan arvokkaammiksi.
Laitan tähän vielä tekemäni tiivistelmän turvemaista eräästä Hesarin keskustelusta hieman korjattuna versiona. Toivottavasti ei tullut hirveän paljon toistoa edellisiin keskusteluihin. Olen kysynyt Paavo Ojaselta tarkentavia kysymyksiä, joihin en ole vielä saanut vastauksia. Eniten olen tällä hetkellä epävarma soiden ja turvemaiden kasvihuonekaasutaseesta — siis jos otetaan huomioon kaikki maankäyttö ja kaikki kaasut, onko kokonaisuus ilmastoa lämmittävä vai viilentävä?
Jos haluaa tarkastella rehellisesti eri tarkoituksiin ojitettujen soiden turvetasetta ja ilmastovaikutuksia, pitää ottaa mukaan kaikki osiot eikä valita vain omaa näkemystä tukevia rusinoita pullasta. Esimerkiksi otetaan luonnontilaisilta soilta huomioon vain niiden hiilen sidonta mutta ei metaanin päästöjä. Suotutkijoista esimerkiksi Paavo Ojanen on saanut tutkimuksissaan selville paljon tietoa erilaisten soiden päästöistä. Katsauksia näihin voi lukea esimerkiksi Suoseuran nettisivuilta.
Metsäojitettu suo käy ojituksen jälkeen läpi sukkession: se muuttuu ojikosta muuttuman kautta turvekankaaksi. Jos ojitettu suometsä on turvekerrokseltaan ohut, päästöt ilmaan ja veteen vähenevät ajan myötä. Jos se on paksuturpeinen ja kasvualustaltaan rehevä, päästöt jatkuvat niin kauan kuin turvekerrosta riittää hajotettavaksi. Eräs suotutkija kiteytti ojitettujen suometsien turvetaseen minulle kerran näin: metsäojituksen jälkeen ensimmäisen puusukupolven aikana hajoava turve muuttuu puuksi ja vasta seuraava puusukupolvi on nettosidontaa. Tässä on tietenkin paljon vaihtelua soiden välillä; kunkin suon tase riippuu siitä kuinka suuri on puun kasvu verrattuna turvekerroksen päästöihin. Onnistuneesti metsäojitetut suot ovat koko maan tasolla kokonaisuudessaan hiilen nettositojia.
Maatalouden käytössä olevat turvemaat päästelevät kertaluokkaa enemmän kasvihuonekaasuja kuin metsäojitetut suot. Yhdessä turvetuotannon kanssa ne muuttavat koko maan tasolla turvetaseen negatiiviseksi.
Kun puhutaan soiden kestävästä käytöstä tästä eteenpäin, on erittäin tärkeää tukea verovaroilla metsätalouden Metka-tukiohjelmassa suometsien hoidon suunnittelua. Vain alan parasta asiantuntemusta käyttäen voidaan tehdä oikein jatkokäytön valinta: jako ennallistettaviin, itsekseen ennallistumaan jätettäviin, jatkuvan kasvatuksen piiriin otettaviin ja jaksolliseen kasvatukseen sopiviin. Soilla voidaan joutua edelleen tekemään kunnostusojitusta. Myös avohakkuuta (siemenpuuhakkuu, kaistalehakkuu, pienaukko jne.) voidaan tarvita, ellei metsä muuten uudistu. Heikosti uudistuvia ovat jotkut alun perin mäntyä kasvaneet rämeiden tyypit, joissa on paljon karhunsammalta tai varpuja. Tuhkalannoitus puolestaan sopii hyvin runsastyppisille ennen ojitusta avonaisia suotyyppejä olleille ns. kakkostyypin soille.
Luonnonvarakeskuksen Juha-Pekka Hotanen FaceBookissa: “Olet pitkälti oikeassa. (Myös) heikkopuustoiset, itsestään ennallistumassa olevat ojitusalueet ovat hiilensitojia voimakkaan aluskasvillisuuden (putkilokasvit, sammalet) kasvun myötä. Ojituksen jälkeen puolukka- ja varputurvekankaiden turve ei juurikaan hajoa ja päästä hiiltä taivaalle, ja puut sentään kasvavat melko hyvin sitoen hiiltä. Rehevien kasvupaikkojen, ruoho- ja mustikkaturvekankaiden, turve sitä vastoin jatkaa hajoamistaan — luultavasti niin kauan kuin sitä riittää.
Hiilen kannalta sekä ojittamattomat että ojitetut suot ovat ok. Ojitettujen soiden ravinnepäästöihin tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota, niihin voidaan vaikuttaa metsänkäsittelymenetelmillä. Tuhkalannoituksiin sopivat kakkostyypin turvekankaat tulee lannoittaa tuhkalla. Päästöjä ei synny, ja metsä kasvaa loistavasti: hiilinielut kasvavat!”
Anneli, hallitset kyllä hyvin asiat, mutta kirjoitit seuraavasti; ” Juhanille. Epäilet että ilmasta ei saada sidottua tarpeeksi hiiltä kasvillisuuteen. Niin minäkin epäilen että ei saada, mutta potentiaali olisi kyllä valtava. Metsittämällä saadaan myös monia muita hyötyjä.”
Et varmaan lukenut ajatuksella perusteluitani, joiden perusteella pidän juuri potentiaalia olemattomana . Teoriassahan kattoa ei ole, mutta reaalimaailmassahan me elämme.
Totesin, että biomassan suuruus maapallolla on teratonnin luokkaa, josta noin puolet(500gigatonnia ) on hiiltä. Ihmisen ilmakehään nostama vuotuinen lisähiili on 10 gigatonnia. Totesit tuolla aikaisemmin: “Siinä aikaikkunassa jossa meidän pitää saada ilmastonmuutosta hillittyä, eli seuraavan 50 vuoden aikana, metsäkin on ehdottomasti aivan riittävän pysyvä hiilivarasto.”
Niin on, mutta ollakseen hiilinielu sen olisi kasvettava. Kymmenen gigatonnia ilmaan 50 vuotta tarkoittaa, että 50 vuoden kuluttua biomassan olisi oltava kaksinkertainen. Tuota ongelmaa ei siis voida oleellisesti helpottaa hiilinieluilla. Metsäkadon kautta tällä hetkellä koko maailman mittakaavassa vapautuu ilmaan noin 2 gigatonnia hiiltä. Realistisena pidän tuon kadon pysäyttämistä.
Se, että metsittämällä saadaan aikaan paljon muita hyviä juttuja, niinkuin sanot, on totta, ja siksi kannatankin metsittämistä lämpimästi. Luulen, että metsiä hiilinieluiksi nimeämällä huomio ja aktiviteeetit saadaan suuntautumaan muualle kuin fossiilise polton radikaaliin vähentämiseen.
Pahoittelen: nämä esittämäsi luvut olivat niin isoja lukuja etteivät aivoni pystyneet niitä käsittelemään.
Ei hiilipäästöjen kasvillisuuteen sitominen tietenkään yksinään riitä, vaikka se saataisiin reippaaseen nousuun. Kaikki muut hiilipäästöjä vähentävät, hiilivarastoja turvaavat ja niitä lisäävät toimet olisivat siinä rinnalla. Lopulta maapallolla päästäisiin nettopäästöistä nettosidontaan. Erittäin vaikeaa toteuttaa, ellei väestön kasvu ja kulutustaso saturoidu ja vähän äkkiä. Itse asiassa väestön ja kulutuksenkin pitäisi alkaa alentua, jotta maapallon probleemit olisi helpompi ratkaista.
“Of the 39 billion tons of CO2 that we emit into the atmosphere each year, 28% is removed on land (mostly by forests), and around a quarter by oceans.” (linkki).
Eli jos vuotuiset päästöt saataisiin alenemaan noin puoleen (40 > 20) ja metsien sidonta kasvamaan noin kaksinkertaiseksi (10 > 20), ne olisivat suunnilleen yhtä suuret. Näin ajateltuna ei tunnu aivan mahdottomalta.
https://www.climateandlandusealliance.org/scientists-statement/
“Of the 39 billion tons of CO2 that we emit into the atmosphere each year, 28% is removed on land (mostly by forests), and around a quarter by oceans.” (linkki).
Luen kyllä tuon lauseen sisällön eri tavalla kanssasi. Minusta tuo lause tarkoittaa seuraavaa:
Ihmiskunnata tuottaa “39 billion tons CO2 “= 10 gigatonnia hiiltä.
Se jakautuu luonnonlakien mukaisesti 28% biomassaan (mostly by forest), 25% valtameriin ja loput 47% ILMAKEHÄÄN.
Tuohon maa-meri-ilmakehä-systeemiin se koko määrä jää pyörimään. koska sillä ei ole paluuta sinne mistä se on tullut.
Noin ainakin ymmärrän tuolla “kysy ilmastosta.fi palstalla käydyssä keskustelussa Tohtori Sihto-Nissilän selostuksesta, ja kirjasta jota siinä käsitellään.
Se mitä siis ns “hiilinieluilla” yritetään tehdä, on vähentää tuota ilmaan jäävää osuutta lisäämällä biomaassan määrää.
Eino Leinon sanoin: “toivoton taisto taivaan valtoja vastaan…”
Tuon kirjan tekijöiden tapaan uskon, ettei tilanne ole toivoton, jos resurssit suunnataan oikein. Nyt ne suunnataan tehottomiin hiilinieluihin. Fossiilituottajat ovat toistaiseksi onnistuneet viivyttämää vetytalouden kehitystä, ja viimeisin voitto heille oli sähköautot. Sähkö maailmanlaajuisesti tullaan pitkään tuottamaan fossiilisilla polttoaineilla.
Huomauttaisin Annelille näistä hiilinieluista, että ilmakehästä hiiltä ei Suomikaan ole lupautunut vähentämään v2035 asti. Vaikka sitä nielua on olevinaan.
Löysin prof Pukkalan blogin tuosta puuston ja vuosikasvun välisestä yhteydestä. Ei siellä mitään lapsusta ollut. Täyttä asiaa. Blogi on Timo Pukkala Paljonko voi hakata? 28.8.2017.
Siellä on kommentti 31.8.2017 12:32 Timo Pukkala: ”… on olemassa suurin kestävä hakkuumäärä….puuntuotos maksimoituu xx kiertoajalla…..Oleellista on se, että kiertoaika poikkeaa maksimaalisen puuntuotannon kiertoajasta, mikä pienentää puuntuotosta maksimituotokseen verrattuna”.
Jos prof Pukkalan tekstin sisältö jäi vielä jollekin epäselväksi niin pieni selitysteksti on paikallaan: Jokaiselle vuosikasvulle ja hakkuusysteemille (yhdessä) on löydettävissä tietty puusto/ha arvo. Hakkuusysteemissä oleellista on optimaaliset harvennukset ja kiertoaika. Siten voidaan saavuttaa suurin kestävä hakkuumäärä. Se voidaan myös hakata joka vuosi ilman, että se vaikuttaa puusto/ha arvoon. Nielu on nolla. Nielu on matemaattisesti ilmaistuna puuvaraston (m3/ha) derivaatta. Derivaatta on nolla, kun funktio on maksimissaan. Olemme siis löytäneet maksimaalista vuosikasvua vastaavan maksimaalisen puuston/ha. Minulle se oli v 1989 metsätaloussuunnitelmassa ilmoitettu olevan 140 m³/ha vuosikasvulla 6 m³/ha/vuosi. Aika pieni puustomäärä. Kohta on koko etelä suomi maksimipuustoinen, jos ei ole jo ylikin.
Jos jotain jäi epäselväksi niin kannattaa tutustua vielä Luke blogiin Kari T Korhonen et al. Puuston kasvun vaihtelusta 8.7.2022. Siellä Korhonen on vastannut esittämääni kommenttiin ja ilmoittanut, että nykyistä kasvua vastaa puusto 2,7 miljardia m3. Nykyiseen verrattuna 200 milj m3 enemmän. Ilmastolaissa on vaatimus metsänielusta n 20 milj m3 /vuosi. Eli nykyistä kasvua vastaava puusto tulisi täyteen n 10 vuodessa.
Minun väittämäni on:
Noin kymmenen vuoden päästä Suomen metsien puuntuotos kääntyy jatkuvaan laskuun, jos Ilmastolain nieluvaatimus halutaan pitää. Mitä hyvää siinä on?
Ymmärtääkseni esimerkiksi Sampo Soimakallio ja kumppanit Suomen Ympäristökeskuksessa ja myös Suomen Ilmastopaneelin asiantuntijat ovat laskeneet, että jos hakkuita Suomenmaassa vähennetään (lue: hiilinielua kasvatetaan), metsien hiilivarasto kasvaa vielä vuosikymmeniä eli puusto ei tule vielä “täyteen”.
Metsien tulevaan kasvuun vaikuttaa juuri nyt paljon niiden ikärakenne: suuret pinta-alat ovat siirtymässä suurimman kasvun vaiheesta vanhempiin ikäluokkiin joissa kasvu on alempi. Timo Pukkala kirjoittaa tästä blogissaan (linkki). Kysymys menee asiantuntemukseni ulkopuolelle, mutta arvaan että metsien kokonaiskasvu todennäköisesti kääntyy nyt siis joka tapauksessa laskuun ikärakenteen vanhenemisen vuoksi.
Hiilinielujen ylläpitäminen kasvattaisi puustopääomia. Timo Pukkala on kirjoittanut että puustopääomia kannattaisi kasvattaa, koska suurempi puustopääoma kasvaa yleensä enemmän kuin pieni puustopääoma. Kokonaiskasvu riippuu kuitenkin paljon siitäkin, miten hakkuut kohdistuvat: tehdäänkö harvennukset ajallaan ja sopivan intensiivisinä, ja minkä ikäisiin metsiin tehdään päätehakkuita, ja miten metsätuhot kehittyvät. Lisäksi tilannetta hinosäätävät kasvua lisääviä konstit kuten tuhkalannoitus turvemailla, metsitys, sekä metsäpinta-alaa vähentävät — ei niin hyvät kehitykset — kuten sähkölinjojen rakentaminen.
https://blogs.uef.fi/forest-issues/2022/06/10/metsien-kasvu-pienenee-vastakin/
Metsien kasvua Suomessa voidaan vielä reilusti nostaa aina 150 milj.m3/v parantamalla metsien kasvupohjia ja myös lisäämällä niitä. Minä olen tehnyt itse ojituksia, maanmuokkauksia esim. nostamalla kaivurilla turvekerroksen alta kivennäismaata 20 cm kerroksen kauttaaltaan turvekerroksen päälle noin 10 ha verran. Entiset huono kasvuiset rämeet ovat nyt 10 m³/ha kasvussa ja mitä vajaatuottoisia kohteita vieläkin riittää. Minulla metsien kasvupintala myös lisääntyy, sillä joka neliön laitan kasvamaan metsää. Metsien kasvu sitoo 10..20 kertaa enemmän hiilidioksidia luonnon soiden CO2-sidontaan nähden kun huomioi luonnon soiden metaani-pääsötö ja ojitusalueiden maapäästökin. Jokaisella metsän omistajalla on huonoja kasvupohjia enemmän tai vähemmän varsinkin Pohjois-Suomessa enemmän. Kaikilla ei tietenkään ole koneita, joilla itse voi tehdä metsien parannustöitä, mutta onhan kemeratuet olemassa. Tai uudistettaessa voisi samalla muokkauskalustolla kaivattaa ojiakin omaan laskuun, jos kemeraa ei niihin saa.
Kommentaattori Kurki kirjoittaa tuolla aikaisemmin maaperähiilestä. Kun suo metsitetään niin sinne maaperään menee hiiltä vain juurakko‑, hakkuutähde- ja karikeosuus alle 30% vuosikasvukertymästä. Sillä ei ole mitään tekemistä maanpinnan yläpuolisen/alapuolisen hiilen suhteen 40/60 kanssa.
Ilvesniemi sitoo vuosikasvun ja maaperähiilen sanamuodolla ” Pääsääntöisesti hiilen määrän muutos mukailee puuston vuosikasvun tasoa”.
Suopohjan metsityksen nielussa pitää juurakon kasvu ottaa huomioon alussa. Juurakolle minä käytä arviota 22% runkopuusta. Juurakot lahoavat hitaasti, joten kyllä sitä maaperä hiiltä kertyy.
Ohutkerroksinen suo kannattaa polttaa loppuun kivihiilen sijaan ja metsittää.
Mutta toivoisin, että missään nielulaskelmissa ei milloinkaan puhuta tuosta 40/60 varastosuhteesta.
Anneli Jalkaselle vastaisin pari kommenttia.
Ikäluokkajakuma siirtymässä suurimman kasvun vaiheesta vanhempiin hitaammin kasvaviin.
Tähän väittämään sanoisin, että maksimaaliseen vuosikasvuun tämä asia ei vaikuta mitenkään, jos päätehakkuut suoritetaan suunnilleen silloin kun metsikön kasvu alkaa pienentämään kiertoajan läpi laskettua kasvua. Vanha metsälaki hoiti tämän asian niin, että aikaisemmin ei voinut hakata. Sen sijaan nieluvaatimuksesta tuleva kiertoajan pidentämisvaatimus pienentää kasvua.
Ongelma lienee siinä, että kukaan metsäntutkija ei ole vaivautunut laskemaan mikä on tuo maksimaalinen vuosikasvu. Luke taitaa nyt yrittää hoitaa asian.
Pukkalan blogi kasvun pienenemisestä on mielenkiintoinen. Sanoisin, että siinä ällyytetään lukijaa. Tarkastin omasta hakkuudatastani tuon kasvun pienenemisväitteen. Vuosikasvu tosiaan pienenee vanhojen ikäluokkien voimakkailla päätehakkuilla. Mutta puuntuotokseen (hakkut+nielumuutos) asialla ei ollut vaikutusta. Toisin sanoen, jos hakattu puutavara olisi käytetty kokonaisuudessaan korvaamaan fossiilisia niin ilmastovaikutusta ei olisi ollut.
Vastaus Pentti A.K. Häkkiselle.
Elävän puun osuuden ovat runkopuu 58%, maanpäällinen karike 20% (latvus, oksat, lehdet ja neulaset) ja maanalainen karike 22% (kanto, juure, hienojuuret).
Runkopuuta 1 m³ vastaa karikkeineen CO2-sidontaa kertomalla se 1,3:lla eli CO2-sidonta on 1,3 tn.
Silloin runkopuuta 150 m³/ha olisi sitonut puiden elävään biomassaan hiilidioksidia ilmasta 1,3*140= 195 tn/ha. Osuudet puun eri osille runkopuu 113 tn, maanpäällinen karike 39 tn ja maanalainen karike 43 tn.
Ilvesniemen Biosoil-tutkimuksen mukaan Etelä-Suomen metsissä on keskimäärin sitoutuneena maanpinnan yläpuolelle hiiltä © n. 42 tn, joka vastaa maanpäällistä runkopuun sekä karikkeen hiilen ©-sidontaa. Runkopuulle siitä tulee 31 tn ja maanpäälliselle karikkeelle 11 tn. Maanalaisen karikkeen C‑sidonta on 12 tn.
Runkopuulle tulee CO2-sidontaa 3,67*31= 114 tn ja se vastaa runkopuuta 114/0,75= n. 152 m³/ha, joka on Etelä-Suomen keskipuuston luokkaa.
Mutta kun Biosoil-tutkimuksessa olikin maanpinnan alapuolella 61 tonnia hiiltä © eli viisinkertainen määrä pelkästään puun biomassan maanalaiseen karikkeeseen nähden.
Nyt päästäänkin mielenkiintoisen kysymyksen pariin, miten metsien hakkuusäästön hiilinielu pitäisi laskea. Virallisesti se lasketaan kertoimella 1,3*runkopuumäärä.
Suomen metsien puuvaranto oli 1960-luvulla 1500 milj.m3 runkopuuta, joka siis vastaa elävän biomassan osalta CO2-varastoa 1,3*1500= 1950 Mtn ja kun laskee mukaan myös tuon muun hiilen, jota siis on maan alla viisinkertainen määrä puiden elävään maanalaiseen karikkeeseen nähden, niin silloin CO2-kerroin onkin 2,5*1500= 3750 Mtn.
Nykyään metsien puuvaranto on 2500 milj.m3 runkopuuta ja sen nuo vastaavat CO2-varastot ovat 1,3*2500= 3250 Mtn ja 2,5*2500= 6250 Mtn.
Saadaan kaski tulosta Suomen metsien CO2-varaston kertymästä:
— 1300 Mco2-tn
— 2500 Mco2-tn
Suomen metsien viime vuoden hakkuusäästön 11,5 milj.m3 CO2-nielu on joko 1,3*11,5= n. ‑15 Mtn tai 2,5*11,5= n. ‑29 Mtn.
Kumpi se on?
Minä käytän omissa ajatusmalleissani yksinkertaistettuja sääntöjä: 1 m³ puuta vastaa 1 tn co2, maaperän nielu on peruslaskennassa talousmetsässä +-0. Maaperän nielu on monesta seikasta kiinni, joten se pitää lisätä nielulaskelmiin eriteltynä. Suot taisivat olla n 5 tn co2 päästö ja kangasmaat n 8 tn co2 nielu. Tältä pohjalta voisi sanoa, että nielulaskennassa kerroin on 1,1 .
Kerroin 1,3 voisi olla mahdollisuuksien rajoissa. Pitäisi vain tietää maaperässä olevien juurakoiden yms hajoamisesta tuleva määrä. Minä kysyin tätä ylen ilmasto chat issa alkuvuonna. Ei löytynyt vastausta. Vaikka studiossa oli professoreita ja tohtoreita.
Tuolla oli puhetta Ilvesniemen tutkimuksesta. Hän ilmoitti maaperähiilen kertymän olevan luokkaa 300 kg/ha. Sehän vastaa n 1 m³ puuta. Kyseessä oli parhaasss kasvussa oleva etelä suomen metsä. Kasvu siellä on tuolloin 8–10 m³/ha. 10% vuosikasvusta vaikuttaisi oikeasuuntaiselta.
“Mutta kun Biosoil-tutkimuksessa olikin maanpinnan alapuolella 61 tonnia hiiltä © eli viisinkertainen määrä pelkästään puun biomassan maanalaiseen karikkeeseen nähden.”
Tuo on todellakin hämmästyttävän vähän, ja todistaa juuri sen, mitä Osmo alkupuheenvuorossaan sanoo. Suomessa tuon verran on siis kertynyt hiiltä jääkauden jälkeen . Kun vertaa sitä suon sammalpeitteen alla olevaan hiilivarastoon, alkaa ymmärtää, miten vähäpätöinen on metsän merkitys hiilinieluna. Jääkauden jälkeen on metsän kierto ollut tuhansia syklejä, mutta lahoaminen on ollut niin perusteellista, ettei juuri m itään ole jäänyt pohjalle. Suot ovat tässä suhteessa todellisia nieluja!
Yhdestä kierrosta puuta jää häviävän vähän maahan, mutta 10000 vudessa siis noin kuuden kierron verran. Tuossa ajassa sinne on kaikenlaista pientä kertynyt, kuten ligniinijäämiä ja metsäpalojen tuottamaa hiiltä. Tuolta kirjasta, joka minut toi tähän maailmaan,opin, että hiili, esimerkiksi grillihiili, sailyy maailman tappiin maaperässä, koska mikronit eivät voi saada siitä ravintoa.
Ja sitten on vielä hyvin hidas prosessi, kun hiili sekoittuu mineraaliaineksen kanssa ja “mineralisoituu”.
Joillekin on vaikea ymmärtää, ettei hiiltä nouse puun kasvun mukana lainkaan maaperästä, koska hiili ei ole vesiliukoinen. Joten käytännöllisesti katsoen kaikki hiili, mikä on fotosynteesin kautta sitoutunut kasvystoon, palaa takaisn ilmaan hiilidioksidina. Suossa tämän prosessin pysäyttää se, että hiiliyhdiste joutuu hapettomaan tilaan.
Tarkennan vielä. Siis samasata syystä, ettei hiili ole vesiliukoinen, ei hiili myöskään kulkeudu sadeveden mukn pois maaperästä, vaan kaikki se hiili, mikä kymmenentuhannen vuoden aikana on jäänyt maaperään on yhä siellä, eikä sitä tuon enempää ole. Sen luulisi panevan ajattelemaan myös hiiilinielu-uskovaisenkin.
Anneli kirjoitti: ”Ymmärtääkseni esimerkiksi Sampo Soimakallio ja kumppanit Suomen Ympäristökeskuksessa ja myös Suomen Ilmastopaneelin asiantuntijat ovat laskeneet, että jos hakkuita Suomenmaassa vähennetään (lue: hiilinielua kasvatetaan), metsien hiilivarasto kasvaa vielä vuosikymmeniä eli puusto ei tule vielä “täyteen”.”
En epäile noiden auktoriteettien lausumien todenperäisyyttä. Mutta kun hiilinielujen tarkoitus on sitoa fossiilisten poltosta vapautuvaa hiiltä, niin kuinka suuren osan se tuosta tehtävästä ovat suorittaneet silloin, kun ne ovat täynnä?
Tehdään ajatuskoe. Lopetetaan nyt heti kaikki metsähakkuut koko maapallolta. Metsän biomassa alkaa aluksi varmastikin kasvaa. Kasvun derivaatta on iloisesti posittiivinen. 50 vuoden kuluttua se varmasti on ollut jo jonkin aikaa 0. Paljonko luulette biomassan kokonaismäärän kasvaneen. Muutaman prosentin, ehkä? Mutta hiilidioksidi pitoisuus ilmassa on varmasti noussut yli 500, ja se nousee niin kauan kuin fossiilisia poltetaan. Näin sanoo minun ymmärrykseni.
Tiedän hyvin, ettei yhtä prosessia elämäntyönään pyörittäneen ihmisen ymmärrys paljon paina, mutta aineen häviämättömyyden lain siinä hommassa oppi tuntemaan. Nyt hiili näyttää häviävän jonnekin mystisiin nieluihin, 10 gigatonnia vuodessa hiiltä tulee sisään, mutta takaisin ei mene yhtään. Näin ainakin ymmärrän tuon kirjassa ”tulevaisuuden lyhyt historia” olevan kuvan.
Kirja lienee joidenkin turhautuneiden tutkijoiden muodostaman ”lauantaiseuran” laatima mielipide, joka on helppo sivuuttaa epätieteellisenä, mutta kun maailman johtaviin fyysikoihin lukeutuva tiedemies Lawrence Krauss piirtää samansisältöisen kuvan kirjaansa ”the physics of the climate change” sivulle 34, ei sitä voi enää sivuuttaa.
Valitettavasti ne työtoverit, joiden kanssa voisin asiaa pohtia eivät enää ole tässä maailmassa. Olenkin täältä netistä yrittänyt löytää jonkun , joka osaisi kertoa mihin tuo 10 gigatonnia ylimääräistä hiiltä vuodessa menee. Olemme viimeisen sadan vuoden aikana nostaneet sitä jo varmasti yli 500 gigatonnia, koskapa ilman Co2 pitoisuus on noussut yli 100 ppm.
Seuraavan 50 vuoden aikana nostamme toiset 500gigatonnia, eikä biomassaan tuosta saada sitoutumaan kuin marginaalinen määrä. Hiilinielut ovat siis näpertelyä. Poliitikot tietysti tykkäävät, kun voivat sanoa ratkaisevansa ongelman näin. Mutta en oikein ymmärrä, miksi tiedemaailma menee mukaan tuohon höttöön (poikkeuksena tuo Lawrence Krauss).
Vastaus Pentti A K Häkkiselle.
Saatat olla oikeassa tuossa muuntokertoimessa, että se olisi 1,0..1,10 kertaa runkopuun määrä olisi hakkuusäästön koko biomassan (runkopuu+ oksat+latvus+juuret) CO2-sidonta. Sain tuon kertoimen 1,28 Lukelta vuosia sitten, mutta Tilastokeskuskuksen Maankäyttösektorin taulukossa 1,7 sivu 45, nuo metsien CO2-sidonnat kasvibiomassat kivennäismailta ja turvemailata yhteensä näyttävät vastaavat runkopuunhakkuusäästöä ko. vuodelta eli kerroin olisi 1,0. Tuossa hakkuusäästössä tietenkin on monenlaisia puita oksineen ja juurineen. Liian tiheät metsät, joissa latvus on supistunut ja juuristo jäänyt pieneksi. Toisaalta päätehakkuu kuusikon latvus ja oksat voivat olla tilavuudeltaa runkopuun luokkaa ja muutokerroin varmaan jo yli 2,0. Tuolla kertoimella 1,0 puun osat keskimäärin olisivat runkopuuta 80%, latvusta ja oksia n. 10% ja juuristoa myös n. 10%.
Tilastokeskusken taulukon 1.7 luvut tulevat Lukelta. Lähetin uuden kyselyn Lukeen tästä muuntokertoimesta.
Katselin vasta Saksan vastaavia Lulucf-maankäyttösektorin metsien hakkuusäästön hiilinieluja ja siellä myös pisti silmään, että hakkuusäästön CO2-sidonta oli sama kuin sen runkopuun ilmoitettu säästö eli kerroin oli 1,0.
Minä olen täysin ulkona tuosta Luken hakkuusäästö/nielu laskelmasta. Näkisin kaksi virhemahdollisuutta itselläni tai luke lla:
A luke käyttää suhteelle m3 puuta / co2 sisältö arvoa, joka on pienempi kuin 1.
B hakuusäästön nielua ei voi laskea millään kertoimella. Se on laskettava nielun kaavalla kasvu-poistuma.
Jatkoa edelliseen postaukseen.
Toisaalta Luken vuoden 2021 ennakkotiedetteessa metsien hiilinielun CO2-sidonnan laskennassa on mainiata “”“Vuoden 2021 puuston kokonaisbiomassan (sisältäen oksat,
lehdet ja neulaset ja juuret) kasvuksi saatiin 128 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, joka vastaa
noin 105 miljoonaan kuutiometrin runkopuun tilavuuskasvua.””” Selvästi sanottu. Linkki löytyy haulla “Kasvihuonekaasujen pikaennakon laskennan menetelmäkuvaus
Kasvihuonekaasut 2021, pikaennakko”.
Josta laskien muuntokertoimeksi tulee 128/105= 1,22, joten pitäisin tuota Luken aiemmin ilmoittamaa lukua 1,28 paremminkin käyttö kelposena, sillä tuossa ei sanota, että elävät hienojuuret olisivat mukana. Tosin ne voisivat olla myös DOM+SOM kuolleen materian karikesyötteessä mukana, jota vuonna 2019 Tilastokeskuksen maankäyttösektorin taulukossa 1.7 on kivennäismailla olisi ollut CO2-nielua ‑7,9 Mtn ja orgaanisilla mailla CO2-päästöä +4,1 Mtn. Orgaanisten maiden eli turvemaiden lukema on saatu karkesyötteen ja maapäätöjen erotuksena eli maapäästöt ovat olleet suuremmat kuin karikesyöttö.
Minä en ole perehtynyt ollekaan tähän tilastokeskuksen taulukkopyöritykseen.
Minun ajatusmallini lähtee hakkudatapohjalta. Hakkutiedot saa reaaliaikaisena, kasvutiedot metsätaloussuunnitelmista ja nielun voi niistä laskea. Oksia ja juurakoita siellä ei ole mukana. Minä jätän ne metsään. Toisaalta, kun hakkudata on paljon yli kiertajalta niin sieltä löytyy kaikki mahdollinen tieto. Toisaalta sieltä löytyy paljon sellaista tietoa, että luottamus Suomen metsäntutkimuksen tasoon on minulta huvennut. Luke lla näyttää kuitenkin olevan oikeansuuntainen tuntuma asioihin.
YASSO07 maaperänieluohjelmien kuvatulosteista olen voinut katsoa jollain tarkkuudella maaperänielun käyttäytymistä ja sen peilautumista eri vuosikasvulla. Kun ajetaan tiedot nykyhetkestä ikuisuuteen niin maanpäällinen + maanalainen summa lähes vakioituu. Käytännössä se tarkoittaa, että nielulaskelmissa tämä metsään jäävä osuus on lähes +-0.
Karikesadanta on tiettävästi paras pysyvän maaperähiilen kerryttäjä. Lisäksi lahoamisen jälkeen pieni osuus muustakin jää pysyväksi hiileksi. Niille pitää löytää erikseen tieto.
On loppupuheenvuoron aika.
Tämä keskustelu turpeesta ja puusta oli hyvä, mutta en lakkaa ihmettelemästä sitä, että kun keskustelussa otetaan esiin pääasia, eli fossiilisen hiilen kokonaisongelma, keskustelu pysähtyy kuin seinään. Asia on tabu. Olen nyt kahden vuoden ajan seurannut tiiviisti tätä keskustelua, ja lopulta päätin itse osallistua, ja viedä keskustelu globaalille tasolle, koska paikallisesti asialle on kovin vähän tehtävissä.
No eihän siitä mitään tullut.
Hetken olin toiveikas, kun keskusteluun ilmaantui selvästikin kokonaisuudesta kiinnostunut ja sitä ymmärtävä Anneli, joka ilmeisesti edusti akateemista maailmaa. Mutta kun asetin kysymyksen siitä, miten paljon maailmanlaajuisesti on realistista kasvattaa biomassaa, Anneli vetosi ettei ymmärrä liian suuria lukuja, ja katosi keskustelusta.
Uskon vahvasti, että kyseessä oli valkoinen valhe, sillä uskon jokaisen akateemisen myllyn läpikäyneen tietävän, että terassa on 12 nollaa ja gigassa 9.
Oliko kysymyksessä sinänsä pätevä syy; ” sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto”. En tiedä. Eikä Anneli ole tilivelvollinen vaikenemisestaankaan, mutta kelataanpa tämän asian historiaa. Mennään kolme vuota taaksepäin.
Olen jo ollut eläkkeellä kohta parikymmentä vuotta, eikä liikuntakykyni salli enää aktiivista harrastustoimintaa. Niinpä otin harrastuksekseni seurailla erilaisten terävien kirjoittajien blogeja. Osmon blogi on ollut jo vuosia vakiolukemistoa.
Muistan kuinka lähes päivälleen kolme vuotta sitten (15.12.2019) Osmo kirjoitti blogissaan ilmastonmuutoksen etenemisestä vision, joka lyhykäisyydessään lähti siitä tosiasiasta, että realistisesti katsoen maapallo lämpötila nousee yli kahden asteen, ja se merkitsee elinolosuhteiden muuttumista niin radikaalilla tavalla, että maapallon väestö pakkautuu 30 leveyspiirin pohjoispuolelle.
Minusta se oli asiallinen visio, ja hyvin todennäköinenkin, joten en ymmärtänyt, miksi Osmo joutui niin rajun arvostelun kohteeksi, että seuraavassa blogissaan hän joutui pyytämään anteeksi .
En tietenkään voi tietää, mikä sai niinkin omatoimisen ajattelijan kuin Osmon perumaan puheitaan, mutta olisiko mahdollista, että vihreiden joukossa oli jo silloin woke-väkeä, jonka tavoitteisiin kuului pitää hiilinielut aseena poliittisen vallan tavoitteluun riippumatta siitä, kuinka tehokkaita ne ovat ilmastonmuutoksen kannalta.
Tuo on minulta jälkiviisastelua. Muistan tuon Osmon vision, koska Osmon peruuttelu oli hyvin poikkeuksellista. Itse ilmastomuutosasia alkoi valjeta minulle vasta tuolta ”kysy ilmastosta” palstalta bongaamani keskustelun myötä. Siellä käsiteltiin kirjaa, jossa ilmastonmuutos eteni lähes täsmälleen niin kuin Osmo oli sen kuvannut, ja tekijät kirjoittavat johdannon lopussa, että huolimatta fiktiivisestä kontekstista, kuvaus ilmastonmuutoksesta on otettava äärimmäisen vakavasti. Kirjan tekijöiksi epäilen poikkitieteellistä akateemista porukkaa, joka on jo tuolloin ymmärtänyt, että hiilinielut ovat tabu. Hiilinielupoteroita puolustetaan kiivaasti, koska ne palvelevat eturintamassa jossakin muussa sodassa kuin taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Suomessa metsän hakkuiden rajoittaminen on perusteltua toki biodiversiteetin kautta. Hakkuiden vastustajat ovat siis oikeassa, mutta väärin perustein!
Ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun kärki tulisi olla, että fossiilivirta biosfääriin pitää pysäyttää. Kirjan tekijät antavat ymmärtää, että raskas tykistö tuossa taistelussa on teknologinen siirtyminen vetytalouteen niin pian kuin vain voidaan. Fossiilienergian tuottajat onnistuivat pysäyttämää ensimmäisen yrityksen USA:ssa vuosituhannen vaihteessa. Toinen yritys on meneillään vetytalouden puolesta vasta nyt markkinanimellä ”Power to X ”. Mutta fossiilienergian tuottajat ovat ehtineet linnoittaa asemiaan. Autoteollisuus siirtyi sähköön, joka tullaan maailmanlaajuisesti tuottamaan fossiilisella energialla, koska uudet teknologiat ovat vielä monien innovaatioiden päässä. Suuren yleisön ja poliitikkojen toiminnan kärki ja resurssit saatiin suunnattua hiilinieluihin. Vety olisi ollut aine, joka tunnetaan tiedemaailmassa läpikotaisin. Ja päästötöntä energiaa esimerkiksi auringosta on satavissa loputtomiin. Kallista, mutta mahdollista ja ennen kaikkea tuloksellista pitkässä juoksussa.
Eikä tuo fossiilienergian tuottajat tietenkään ole mikään salaliittoporukka, vaan ihan normaali, omia intressejään puolustava ryhmä, jonka on viisasta pysyä näkymättömänä. He käyvät puolustustaistelua ja parasta mitä he voivat toivoa on, että koko maailma keskittää huomionsa hiilinieluihin, jonne heidän ongelmajätteensä voidaan piilottaa. Luulisin heidän olevan tietoinen siitä, ettei ilmastonmuutos ole varsinaisesti uhka heille itselleen, sillä lämpötilan nousulle on olemassa raja-arvo, jolloin hiilidioksidin vaikutus on saturoitunut. En usko, että tuo porukka pohtii inhimillistä hintaa. Kyynisyys on länsimaisen maailman suuri heikkous, joka nousee individualismin kautta. Tämänkin opin tuon kirjan fiktiivisestä osasta.
Eli käsitykseni on, että Anneli katosi keskustelusta, Osmo peruutteli visioitaan, ja kirjan ”tulevaisuuden lyhyt historia” tekijät pysyvät anonyymeinä (eikä koko kirjaa oikeastaan ole missään edes myynnissä) samasta syystä. Hiilinielut ovat pyhiä, ja niiden tehon kyseenalaistaminen on rikos woke-kansan näkökulmasta. jokainen tietää miten käy, jos joutuu woke-kansan hampaisiin. Niinkin mahtava ihminen kuin Esko Valtaoja vaiennettiin kertaheitolla, kun ei varonut puheitaan. Lainaan tähän lopuksi tuon kirjan lauseen: ” Osa tutkijoista on kyllä perillä asiasta, mutta he eivät saa ääntään kuuluviin, sillä asia on vaikeasti esitettävissä yksinkertaisessa muodossa tieteen edellyttämällä tavalla”.
En lakkaa ihmettelemästä, miten on mahdollista puhua hiilineutraaliudesta, kun ULKOPUOLELTA biosfääriin tuleva hiili varstoidaan biosfäärin SISÄPUOLELLE.
On Tunne kuin H.C. Andersonin sadun pikkupojalla, joka katsoo alasti keikaroivaa keisaria, kun kaikki väittävät, että keisarilla on kyllä vaatteet, mutta ne on vain tehty näkymättömästä langasta.
En ymmärrä, miten olin peruuttanut visiotani. Sanoin, että todellisuus tulee olemaan vielä huonompi. Satoja miljoonia ilmastopakolaisia ei asuteta uudelleen rauihanomaisesti vaan verenvuodatuksen kautta.
Seuraavan blogisi aloitit seuraavasti:
“Myönnän, että kirjoitukseni varustautumisesta hallitsemattomaan ilmaston lämpenemiseen oli tarkoituksellisesti provokatorinen.…”
Kyllä tuo minusta on peruuttelua? Ei se visio minusta ollut silloin eikä ole nytkään provokatiivinen.
Se jatkui näin:
Todellakin , niinpä näyttää jatkuvan.
Muistin vain tuon aloituslauseen ja sen, että sait tuolloin lokaa melko lailla . “Totuuden puhujalla ei ole sijaa majatalossa”. Joten fiksuna poliiitikkona lepytit siis “kirkon” edustajia ensimmäisessä lauseessa. Minuun meni täydestä!
Tulee mieleen Galileo Galilei, jonka sen ajan virallinen totuus (kirkko) pakotti tunnustamaan että maa ei pyöri auringon ympäri, mutta heti sen pakon edessä tehtyään oli jälleen sitä mieltä, että: “Se pyörii sittenkin”.
Tulee mieleen , että jossakin nettikeskustelussa etsittiin tuon kirjan “tulevaisuuden lyhyt historia” tekijöitä, ja joku oli sitä mieltä, että sinulla olisi ollut näppisi mukana, koska tuo kuvaus ilmastomuutoksen etenemisestä on suoraan kuin tuosta kirjasta. Kuitenkin tuo kirja ilmestyi vasta seuraavan vuoden alussa. Joku väitti, että tuo joulukuinen artikkelisi olisi ollut testi, siitä miten tällainen skenaario otetaan vastaan, ja testin tuloksena tekijät olisivat päättäneet pysyä anonyymeinä.
Minusta tuo kyllä tuntuu kaukaa haetulta?
En tiedä, kuka tuon kirjan on kirjoittanut. Sen tiedä, että minä se en ole.
Kuten sanoin, minustakin tuo on kaukaa haettu, ja kertoo lähinnä tällaisten nettikeskustelujen ongelmallisuudesta.
Luin tuon väitteen muistaakseni jostain ”vauva.fi” tai ”suomi24”tasoiselta sivustolta, joilla tällaiset ilmastoasiatkin ovat denialistien ja alarmistien välistä toistensa nimittelyä.
Mutta eikö tässä piile juuri se suuri ongelma, joka mielestäni on kohtalon kysymys, jos haluamme tasa-arvoista yhteiskuntaa rakentaa?
Kuuntelin juuri radiosta, kuinka poliittinen eliittimme, johon sinäkin kuulut, juonitteli meidän tavallisten äänestäjien selän takana Suomen mukaan Afganistanin sisällissotaan, päästäksemme Natoon. En väitä, että lopputulos on katastrofi, mutta nykyinen poliittinen eliittimme mädännäisyydestä se kertoo. ”Kekkoslaisuus” ei ole kadonnut mihinkään, vaan poliittinen eliittimme yhä lähtee siitä, että kansalaisten ei tarvitse tietää todellisia syitä. ”Kansalaiset tarvitsevat vain leipää ja sirkushuveja”.
Miksi sitten peruskoulu-uudistus tehtiin? Kaikki lapset pääsevät oppimaan, mutta eliitti päättää mitä he saavat tietää? Ymmärrän tuon asian tärkeyden, koska vanhempani, eivät saaneet käydä koulua päivääkään, ja lapsuuteni kansakoulu antoi kovin vähäiset valmiudet elämään.
Kun kansalaisille ei läpinäkyvästi ja rehellisesti kerrota perusteluita, he tiedonhaluisina alkavat spekuloida, niin kuin nyt tuon kirjan tekijäksi joku väittää sinua, vaikka asioilla on vain ajallinen yhteys. Kun tietoa ei ole niin spekuloidaan.
Ymmärrän hyvin, miksi joku haluaa nähdä sinut tuon kirjan tekijänä. Olet rakentanut itsellesi ”rehellisen poliitikon” maineen ja kun lukija lukee rehellistä analyysiä ilmastonmuutoksesta kirjasta, jonka tekijät kätkeytyvät, on kai luonnollista, että ajallinen yhteys saa mielikuvituksen lentämään.
Minä näen taas, että tuon ajallinen yhteys kertoo, että eliitin joukossa, on ollut jo viime vuosikymmenen lopulla siellä täällä ymmärrystä tuon ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun onttoudesta, mutta kun kansalaisille ei saa kertoa totuutta!
Sinun ympärilläsi oli asiantuntijoita, jotka tiesivät asianlaidan. Tuon kirjan tekijät lienevät tiedemaailmasta, jotka omalla sarallaan tunsivat asiat. Amerikassa huippufyysikko Lawrence Krauss (ja varmasti monet muut) näkivät mistä on kysymys. Ajallinen yhteys syntyy siitä, että tuo tieto kupli siellä teidän eliitin kesken, mutta meille rahvaalle siitä ei sopinut kertoa. Arvostan siksi tuota joulukuista artikkeliasi. Yritit tuoda asian oikeaa laitaa näkyviin. Minulle te kaikki edustatte tahoja, jotka olette halunneet kertoa mistä on kysymys. Ja kaikki te olette törmänneet tosiasiaan, että ihmisen toimintaa ohjaavat vuosimiljoonien evoluution tuloksena kehittyneet aivot, joiden perusasetuksia emme voi muuttaa. Sinun yleisösi on sieltä eliitin maailmasta. Tuo kirja yrittää kertoa asian kansalle. Krauss yrittää kertoa sen tiedemaailmalle. Mutta tieto ei mene perille. Vika on mielestäni teissä poliitikoissa. Poliitikot ovat tehneet median kanssa epäpyhän allianssin, ja uhrina on demokratia.
Kun paljastuu, että eivät ne naisten ja lasten oikeudet olleetkaan syy sotia Afganistanissa, vaan kaiken takana oli eliitin sisäpiirikähmintä, oivaltaa kansalainen tuleensa huijatuksi. Luuleeko eliitti tosiaan, ettei kansalainen olisi hyväksynyt myös todellisia syitä?
Juuri tuosta syystä ihastuin tuohon kirjaan ”tulevaisuuden lyhyt historia”, koska se yrittää kertoa meille tavallisille kansalaisille rehellisesti maailman menoa mustan huumorin keinoin. Tekijät kertovat, ettei heillä ole totuutta, mutta näkökulmia kyllä. Afganistania koskien he ovat todenneet seuraavaa sivulla 30.
”Länsimaat ryhtyivät asevoimin kaatamaan itse luomaansa sissiliikettä ja viemään sinne demokratiaansa. Tästä taas seurasi yhä kauheampaa terroria. Paikalle siis vietiin vuoron perään ”ratkaisuna” sosialismia ja länsimaista demokratiaa, vaikka ongelmana olivat köyhyys ja lukutaidottomuus. Kysymys ei siis ollut lainkaan demokratiasta, vaan valtapolitiikasta ja maailman herruudesta”.
Näin tavallisena kansalaisena tuntuu hurjalta kysyä tämän aamun uutisten jälkeen, että mitkähän on siellä eliitin piirissä todelliset tavoitteet Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena syntyneen Ukrainan sisällissodan suhteen. Niiden tavoitteiden täytyy olla kovat, koska ydinaseuhkan riskikin ollaan valmiit ottamaan. Tuolla samaisessa kirjassa on hyvä huomio sivulla 30 joka sopii sekä Afganistaniin, että Ukrainaan: ”Tämän vieraiden arvojen pakkoviennin Pentti Haanpää onnistui kiteyttämään yhteen lauseeseen ”Korpisotaa”-kirjassaan. Siinä talvisodan rintamalle matkaava korpisoturi toteaa: ”Kun se nyt pakolla rupesi tuomaan sitä hyvyyttään…” ”
Ymmärrän tuon kirjan sanomaa, koska se on selvästikin osoitettu meille tavallisille kansalaisille ohi poliittisen eliitin. Poliittisen eliitin sanomahan on käynyt läpi median suodattimien. Kirjan ydinsanoma minulle on, että viimekädessä luonto määrää, mitä ihmisen on viisasta tehdä. Sotiminen on patriarkaatin viimeinen keino valtansa säilyttämiseksi, eikä asia muutu, jos patriarkaatin arvomaailman omaksuneet feministit sitä käyvät. Kirja on siis vahvasti feministinen ja vihreä, jonka nykyiset vihreät varmasti haluavat polttaa roviolla.
“Toinen yritys on meneillään vetytalouden puolesta vasta nyt markkinanimellä ”Power to X ”. Mutta fossiilienergian tuottajat ovat ehtineet linnoittaa asemiaan. Autoteollisuus siirtyi sähköön, joka tullaan maailmanlaajuisesti tuottamaan fossiilisella energialla, koska uudet teknologiat ovat vielä monien innovaatioiden päässä. ”
Päästötöntä energiaa ei ole olemassa ja energian varastoiminen huonolla hyötysuhteella vetyyn vain pahentaa ongelmaa. Öljy-yhtiöt kyllä rakastavat vetyä, koska heillä on parhaat edellytykset käsitellä sitä. Jos jossain maassa sähkö tehdään fossiilienergialla niin aivan varmasti sitten vetykin.
“Jos jossain maassa sähkö tehdään fossiilienergialla niin aivan varmasti sitten vetykin.”
Kyllähän se noin on nyt.
Mutta kysymys onkin siitä tilanteesta kun suuri yleisö huomaa että hiilinielut eivät toimikaan, ja suuri yleisö alkaa panna painetta poliitikoille.
Jos vetyinfrastruktuuri olisi valmiina, kävisi öljyteollisuudelle nolosti, mutta kun sen kehitystä onnistuttiin viivästyttämään utopistisilla hiilinieluilla, on suuren yleisön tyytyminen sähköön, joka tuotetaan fossiilisilla.
Vielä tuosta hiilivaraston maksimoinnista. Timo Pukkala ilmaisee elegantisti Arvometsän blogissa miten kasvun maksimointiin päästään. Pentti A.K. Häkkinenkin on siellä näköjään kommentoinut.
“Hyvin pitkällä tähtäyksellä (200–300 vuotta) hiilitase maksimoituu niin, että ensin suurennetaan puuston määrä tasolle, joka maksimoi tilavuuskasvun. Tämän jälkeen metsää hakataan kasvun verran. Myös tämä skenaario edellyttää, että Suomen metsiä hakataan vielä muutama vuosikymmen vähemmän kuin metsät kasvavat.”
https://arvometsa.fi/hakkuun-vaikutus-metsan-hiilensidontaan/
Jos metsät päätehakataan vasta kun ne ovat ylittäneet suurimman vuotuisen keskikasvun antavan kiertoajan, maksimoidaan kasvu, mutta ei välttämättä hiilitasetta eikä tuloja. Hiilitaseen maksimointi riippuu siitä miten se määritellään, tavoitellaanko siis maksimaalista varastointia vai kasvua. Nämä eivät ole mahdollisia yhtä aikaa samassa metsässä, koska maksimaalisen kasvun antava puustopääoma on alempi kuin maksimaalisen hiilivaraston tuova.
Miksi syyllinen on aina metsä. Mielestäni syyllinen on pelto joka on raivattu vain ja ainoastaan tukien vuoksi.
Syyllinen mihin?
Jos pellon viljelymenetelmissä otetaan huomioon maaperän kasvukunnon parantaminen, ns regeneratiivinen eli uudistava viljely, voi peltomaa olla hiilinielu.
Täsrä todennettavissa olevasta hiilesidonnasta on tulossa bisnestä myös Suomessa.
https://agreena.com/fi/
Nyt Anneli Jalkanen menee jo saivartelun puolelle. Tietysti olisi hyvä kuulla mikä on tuo hiilivaraston maksimi 200 — 300 vuoden päästä. Minun ajatusmaailmassani se on talousmetsän maanpäällisen ja maanalaisen hiilivaraston summan maksimi. Minun arvioni tuolle elävälle max biomassalle maan päällä+alla on 1,9 x maan päällä oleva keskimääräinen biomassa. Minulla on oletuksena, että sen maksimi on jo tällä hetkellä saavutettu kivennäismailla. Se 200–300 vuotta on siis jo ohitettu. Tähän oletukseen minulla perustuu ajatus, että juurakoiden ja hakkuutähteiden nieluvaikutus on käytännöllisesti katsoen nolla.
Suomaat ovat tässä suhteessa poikkeus. Niillä ei ole vielä kaikilla edes ensimmäinen hakkuukierto mennyt läpi. Tällöin niillä on tuo 200–300 vuotta vasta edessäpäin. Kommentaattori Kurki on ollut erittäin kiinnostunut tuosta kasvun maan alaisen osuuden kertoimesta. Suomailla se todella on ratkaisevaa tietää. Suolla kertyy koko ajan metsityksen jälkeen hiiltä maan alle. Myös seuraavilla hakkuukierroilla, vaikka osa alkaa jo lahota taivaan tuuliin. Käytännössä tuo maanalaisen hiilen kerroin on vain ensimmäisellä kierrolla luokkaa 1,3, seuraavalla kierrolla tulee lisää ja lienee jo maanalainen osuus 50% keskimääräisestä puustosta jne kunnes 90% on täynnä.
Typeräähän on, että mallit ovat binäärisiä.
Joko kuvitellaan, että aika on nolla tai ääretön.
Öly, turve ja puu ovat kaikki uusiutuvia.
Kukaan ei voisi valittaa, kun tämä uusiutumisaika vain laitettaisiin yhtälöihin, joilla haittamaksuja määritellään.
Öljy ehkä 100’000 vuotta, turve 10’000 vuotta ja oisko puu 50 vuotta?
Haittamaksu puulle 50 vuotta.
Energiapuuksi käytetään usein ylivuotista puuta, jolloin aikakerroin olisi luokkaa ‑0,5 vuotta.
Valitettavasti käsitys öljyn uusiutumisajasta on pahasti pielessä. Fossiiliset kerrostumat syntyivät liitukaudella, koska lahottajasienet eivät olleet vielä kehittyneet. Biomassa joutui tuolloin syvälle maan uumeniin jolloin paine ja lämpötila nousivat niin , että pyrolyysi saattoi tapahtua, koska happea ei ollut läsnä. Tällaisia olosuhteita maapallolle ei enää synny. Niinpä öljylle ei ole uusiutumisaikaa. Suohon hapettomaan tilaan joutunut biomassa ei altistu pyrolyysille, mutta hapettomaan tilaan joutunut hiiliyhdiste ei myöskään hajoa, joten turpeen uusiutumisesta ei juuri kannata puhua. Puu taas hajoaa mikrobien toimesta lähes täydellisesti, joten sille on laskettavissa uusiutumisaika.
En ole Juhani kadonnut minnekään — olen vain aktiivisempi Metsälehdessä ja Hesarissa ja vain harvoin täällä. Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että vetytalous on tuloillaan, ja että fossiilisten vähentäminen on ensisijaista. Myös siitä, että päästöjen biomassaan sitominen on vaikeaa, mutta koska siitä olisi niin paljon muitakin hyötyjä, sitä kannattaisi kuitenkin yrittää. Ilmastonmuutos olisi paljon helpompi ottaa vastaan ja sopeutua siihen vihreällä maapallolla!
Eräs Metsälehden keskustelupalstan lukija esitti mielenkiintoisen vision Suomelle otsikolla “Päästöt nolliin ja vaihtotase kuntoon”. Pääasiana siis se, että korvataan tuontienergia kotimaisella puulla ja mitä siitä seuraisi; ketju löytyy otsikolla hakemalla.
Harvoin päivittyvä blogini: os. metsanomistaja.blogspot.com.
No hyvä kun et eksynyt minnekään.
Kiitos tuosta metsänomistaja blogista. Se syvensi ymmärrystäni ajattelutavastasi.
Huomaan, että näkemyksemme eivät periaatteellisella tasolla ole ristiriidassaa, mutta lähestymme tätä kysymystä lähes vastakkaisista suunnista. Kuten jossain aikaisemmin sanoin, en vastusta toimia , jotka lisäävät vihreyttä maapallolla. Kaikki toiminta, mikä edesauttaa lajien monimuotoisuutta maapallolla on kannatettavaa. Mutta puhuttaisiin silloin reilusti biodiversiteetistä eikä hiilinieluista. Hiilinielukäsite on fossiilipolttoaineiden valmistajien unelma, koska se saa suuren yleisön uskomaan, että tuo vapautunut hiili voitaisiin siirtää jonnekin “nieluun “.
Samalla ihmiset alitajuisesti hyväksyvät ajatuksen , että meillä olisi kyky säädellä luonnon kokonaistoimintaa.
Jokin aika sitten luin lehdestä, kuinka suurena guruna mainostettu öljymiljonääri Mika Anttonen mainosti yritystään, ja kehotti kansalaisia mukaansa palauttamaan hiilinielujen kautta hiili sinne mistä se on tullutkin. Ei se hiili ole tullut hiilinieluista. Se hiili on ollut 200 miljoonaa vuotta biosfäärin ulkopuolella!
(Anteeksi suuri luku, mutta varmasti se on ollut siellä yli 100 miljoonaa vuotta)
Pentille vielä. Etelä-Suomessa metsämaan puusto ja keskikasvu ovat yllättävän suuret. En osaa sanoa miten lähellä maksimia mennään, ehkä Luke osaa ja kertoo jossain vaiheessa.
https://www.luke.fi/fi/uutiset/metsien-kasvuvauhti-hidastui-mutta-puuston-tilavuus-suureni
Minusta Kanta Häme on hyvä tarkastelupinta nielun nollaantumisteorialle.
Puusto luokkaa 180 m³/ha, vastaa maksimaalista kasvua n 8 m³/ha/vuosi.
Hakkuut, koko nettokasvu pois, nielu nolla.
Ikäjakauma lähellä optimaalista 25/30/30/15, mikä antaa kiertoajan läpilasketun maksimaalisen vuosikasvun.
Hakkuissa tukkipuuosuus 50–60 % , mikä viittaa optimaalisen ikäjakauman tukkipuuosuuteen.
Kanta Häme on ollut asutettu iät ajat. Metsät ovat järestään talousmetsiä. Pukkalan mainitsema maksimaalinen hiilivarasto on jo saavutettu myös maanalaiselta osuudelta.
Pentti Häkkinen: “A luke käyttää suhteelle m3 puuta / co2 sisältö arvoa, joka on pienempi kuin 1.”
Teoreettinen laskelma A: Runkopuumäärän 1 m³ kuivapaino keskimäärin on 0,40 tn ja siitä 50% on hiiltä 0,20 tn, joka vastaa hiilidioksidia 3,67*0,20= 0,734 CO2-tn. Puun osat ovat runkopuu 0,58%, oksat, neulaset ja latvus 20% ja juuret ja kannot 22%. Tällöin puun koko biomassa on 1/0,58= 1,72 m³, joka on sitonut CO2 ilmasta 1,72*0,734 = 1, 26 CO2-tn, joka on sitten kerroin, jolla saadaan runkopuun hakkuusäästömäärän CO2-nielu. Esimerkiksi viime vuonna hakkuusäästön runkopuuta 12 milj. m3 CO2-nielu oli 1,26*12=15,14 tn.
Teoreettinen laskelma B: Linkki haulla “Perustuotanto-wikiwand”- Heikki Sisula
Sisulan mukaan:
—Hiilen määrä. jota on yleensä 45% kuivapainosta
—Hiilidioksidin määrä, 1 hiilikilo vastaa 2,7 kg CO2
Runkopuumäärän 1 m³ kuivapaino keskimäärin on 0,40 tn ja siitä 45% on hiiltä 0,18 tn, joka vastaa hiilidioksidia 2,7*0,18= 0,486 CO2-tn. Puun osat ovat runkopuu 0,58%, oksat, neulaset ja latvus 20% ja juuret ja kannot 22%. Tällöin puun koko biomassa on 1/0,58= 1,72 m³, joka on sitonut CO2 ilmasta 1,72*0,486 =0,84 CO2-tn, joka on sitten kerroin, jolla saadaan runkopuun hakkuusäästömäärän CO2-nielu. Esimerkiksi viime vuonna hakkuusäästön runkopuuta 12 milj. m3 CO2-nielu oli 0,84*12=10 tn.
Olen laittanut kyselyn Lukeen, miten laskevat hakkuusäästön CO2-nielun.
Vastaus Pentti Häkkiselle:
“” Minun arvioni tuolle elävälle max biomassalle maan päällä+alla on 1,9 x maan päällä oleva keskimääräinen biomassa. “”
Puun eri osien keskimääräiset osuudet ovat (mukana kaiken kokoiset puut ja puulajit) : runkopuu 58%, oksat+latvus 20%, juuristo+kanto 22% .
Jos runkopuuta on 1 m³, niin sen elävä kokonisbiomasssa on 1,72 m³.
Häkkinen; ““Minulla on oletuksena, että sen maksimi on jo tällä hetkellä saavutettu kivennäismailla. Se 200–300 vuotta on siis jo ohitettu. Tähän oletukseen minulla perustuu ajatus, että juurakoiden ja hakkuutähteiden nieluvaikutus on käytännöllisesti katsoen nolla.””
Mitä tässä yritetään sanoa?
Mikä maksimi?
Sitäkö että kasvua ei ole ja CO2-nielu on nolla?
Häkkinen: “Kommentaattori Kurki on ollut erittäin kiinnostunut tuosta kasvun maan alaisen osuuden kertoimesta. ”
En ole kiinnostunut maanalaisen osuuden kertoimesta, vaan vaan elävän puun kokonaisbiomassan CO2-sidonnan kertoimesta. Hakkuusäästö ja puuvaranto ilmoitetaan runkopuuna, johon lasketaam kaikki 1,3 m pitemmät puut. Viime vuoden 2021 metsien hakkuusäästöksi Luke on laskenut 12 milj.m3 ja näyttäisi sitten arvioineen tämän hakkuusäästön sitoneen ilmasta hiilidioksidia (CO2) 12 Mtn eli kertoimella 1.
Laskin edellisessä postauksessa kaksi tapaa laskea tuota kerrointa.
Siksi haluan tietää miten Luke sen laskee.
Vastaus Kurjelle
Otetaan esiin pääperiaatteet:
1 Kasvulla ja nielulla ei ole korrelaatiota.
2 Jos biomassa on funktio niin nielu on derivaatta. Jos biomassa (maan alla+päällä) on maksimaalinen niin nielu on nolla.
Maan alla oleva biomassa on siitä omituinen että sen maksimoituminen talousmetsässä vaatii maksimaalisen maanpäällisen vuosikasvun useita kiertoaikoja. Mutta loppujen lopuksi tulee maksimi ja yhdistetty nielu on myös nolla. Ja koko ajan on puuta hakattu maksimaalisen (netto)kasvun määrä.
Maaperän varaston voi laskea yasso07 tiedoilla. Anneli oli tuolla liittänyt prof Pukkalan blogin, jossa oli käyrästöt.
Minulla on omistuksessani vain kangasmetsiä. Niissä minä käytän biomassakerrointa 1,3. Nielulaskennassa tuo kerroin supistuu pois, jos maaperävarasto on maksimissaan, joten kertoimen tarkalla arvolla ei ole mitään käytännön merkitystä .
Nielu lasketaan nielun kaavalla kaavu-poistuma, ei millään kertoimella.
Vastaus Antti Häkkiselle.
Miten Antti Häkkinen laskee Suomen metsien 2021 runkopuuhakkuusäästön 12 milj.m3:n CO2-nielun?
Se valaissee paremmin hiilinielun teoreettista laskutapaa kuin kerrottu teoria.
Jos tuo vuotuisen nielun laskenta onnistuisi suoraan tuolla säästöllä niin siitähän tulee 8,8 milj tn co2. Jos muuntokertoin on 0,734 kuutioista co2 ksi.
Minä en mielelläni laskeskele tätä vuotuista nielua. Minulta puuttuu useita alkutietoja:
A Neulas ja lehtisadannan hiilen määrä/pysyvyys
B Luonnonpoistumasta kertyvä pysyvä hiili.
C Juurakoista yms tuleva pysyvä hiili
D Mahdollinen maaperään kertyvä hiili johtuen, että maaperähiilen maksimi ei ole täyttynyt. Suomessa kivennäismailla maaperä on lähes täynnä, mutta metsää kasvavat ojitetut suot keräävät vielä eloperäistä hiiltä maahan.
Vastaus Pentti Häkkiselle.
Minä lasken koko elävän puun (runkopuu, oksat, kanto, juuret, neulaset, lehdet) CO2-nielun keskimääräisellä Luken antamalla kertoimella 1,27 eli 1 m³ runkopuuta on sitonut n. 1,3 tonnia hiilidioksidia (CO2) ilmasta. Jos otetaan maapohjan kaikki muu hiili mukaan, jota karikesyöttö (hakkuiden kuollut karike oksat, kanto,juuret, neulaset, ja lehdet) tuo maapohjaan sekä sienijuuret, hienojuuret, pieneliöt ja mikrobit, niin maapohjassa koko Metsän hiilestä on 60% ja maanpinnan yläpuolisessa puustossa 40% Luken tutkijan Ilvesniemen mukaan.
Eli kaikkiaan metsän ilmasta ottamaa CO2 yhtä runkopuukuutiota kohden on 2,5*1 m³= — 2,5 tn.
Jos metsässä runkopuuta on 150 m³/ha, metsän ilmasta ottama CO2 on 375 tn.
Tämä keskustelu on koskenut keskeistä asiaa Suomen ilmastopolittiikassa. Kuuntelin juuri kuinka A‑Studiossa Suomen ministerit ja korkeat asiantuntijat ihmettelivät kuorossa, miten yllättäen Suomen hiilinielut ovat tukkeutumassa. Ihmettelen kovasti miten tuo on voinut tulla yllätyksenä, kun kirja johon olen perustanut ajatukseni tässä keskustelussa, kirjoittaa saatesanoissaan seuraavasti:
“Olemme pahoillamme, että joudumme julkaisemaan tämän
teoksen hieman keskeneräisenä, sillä nyt syksyllä 2019 näyttävät
asiat vyöryvän juuri siten kuin olemme pelänneet. Ilmastonmuutoksen
vastainen taistelu on lähtemässä liikkeelle, mutta
poliittisella tasolla toimenpiteet edelleen kohdistuvat hiilen siirtämiseen
ilmakehästä muualle biosfääriin ja toivotaan, että sen
myötä päästäisiin hiilineutraaliin maailmaan. Ei päästä, ellei vahvasti
ymmärretä, että fossiilisen hiilen virtaa on samanaikaisesti
kaikin keinoin rajoitettava. Tuo virta on saatava tyrehtymään!
Virta ei tyrehdy sillä, että hiili kätketään metsiin. Yhä edelleen
puhutaan hiilineutraaliudesta, jolla tarkoitetaan päästöjen ja
nielujen välistä tasapainoa hiilidioksidin suhteen. Mutta päästöt
tulevat elonkehän ulkopuolelta, ja nielut ovat elonkehässä?
Jostain syystä vuosituhannen vaihteessa tehdyt suunnitelmat
maailmanlaajuisesta vetytalouteen siirtymisestä ovat kuin
poispyyhittyjä, vaikka juuri vetytalous olisi vaihtoehto fossiilitaloudelle.
Vedyn noin kolminkertainen lämpöarvo painoyksikköä
kohden verrattuna polttoöljyyn antaa vahvan pohjan kehitystyölle.
Tämän suuren energiatiheyden ja saasteettomuuden
luulisi kiinnostavan erityisesti lentoliikennettä. Riittävä panostus
saasteettoman vedyn tuotannon ja siirron tutkimukseen olisi
johtanut nopeasti fossiilisen energian käytön vähenemiseen
maailmanlaajuisesti, varsinkin jos tuolle pahalle hiilidioksidille
olisi asetettu haittavero. Kuitenkin suunnitelmat vetytalouteen
siirtymisestä jäivät kuin varkain unohduksiin, ja maailma innostui
hiilinieluista ja sähköautoista.”
Tuo teksti tarkoittaa, että asia on ollut asiantuntijoiden tiedossa jo kauan, mutta kysymys on siitä, että poliitikkomme valitsevat ilmeisesti ideologisin perustein asiantuntijat joita haluavat kuulla. Vähän aikaa sitten Erkki Tuomioja kirjoitti kirjan “Tulevaisuuden varjossa” . Sen ensimmäinen luku oli otsikoitu “keitä kuuntelemme un kuuntelemme asiantuntijoita”.
Kannattaa lukea!
Vastaus Kurjelle.
Ilvesniemen puuvarastoilmoitusta ei sovelleta nieluille. Kerroin 2,5 on varmasti väärin.
Ilmastopaneelin Ollikainen ilmoitti 21.12 ylen a‑talk ohjelmassa kertoimeksi 1,7. Todennäköisesti väärä tämäkin.
Minä keskityn mieluummin teoriaan. Viime kädessä poliitikot määrittelevät kertoimet. Ovathan ne pystyneet oikein lain säädännöllisesti määrittämään nielun 30 vuodeksi eteenpäin. Vaikka nielu menee aina nollaksi oli se talousmetsä tai luonnonmetsä.
Luke on näitä nieluja nyt setvinyt. Heidän raporttinsa kuvassa 3 on esitetty metsän co2 kierto. Tiedot voivat olla täysin oikein, mutta esitys ei minussa herätä luottamusta.
Kierto on esitetty aivankuin ei ymmärrettäisi co2 kiertoa:
A Puustotiedoissa on oksat, kannot yms mukana. Tällöin niiden kierto pitäisi esittää myös maaperätiedoissa.
B Kangasmailla maaperävarasto on lähes täynnä, etelä suomessa jo täynnä. Tällöin tulisi ilmoittaa, mikä osuus oksista ja juurakoista yms on päästönä. Siellä on pieni pysyvä nielu, mutta yli 90% kangasmaiden vuosikasvun oksista ja juurakoistaon päästö. Siinä mielessä summana tuleva kangasmaiden nielu 4,2 tn vaikuttaisi oikealta.
C Suomailla pitäisi vastaavasti ilmoittaa vuosikasvun oksista ja juurakoista tuleva päästö ja turpeen hajoamisesta tuleva päästö erikseen. Suo-ojituksista ei ajallisesti ole kovin kauan. Tällöin maaperä nielu on täyttymisen alkutaipaleella. Suurin osa ojitettujen soiden vuosikasvun oksa ja juurakko-osuudesta päätyy maaperähiileksi. Saattaisi olla jopa 70% . Suomaiden päästö 10,5 tn co2 tuntuu isolta kun ajattelee mistä se koostuu: nieluna maaperään jäävä oksista ja juurakoista tuleva osuus ja päästöinä oksista ja juurakoista ilmaan hajoava osuus + turpeen hajoaminen.
Yhteenvetona sanoisin, että nämä luken laskelmat saattavat olla oikein, mutta iso todennäköisyys on, että suometsät on väärin analysoitu.
Vastaus Häkkiselle:
Kohta B:
Ilvesniemen mukaan metsän hiili jakautuu 40%/60%. Maanpinnalla runkopuu 1 m³+oksat vastaa 1 tn ilmasta otettua hiilidioksidia (CO2 ) ja maanpinnan alla olisi sitten 1,5 CO2-tn, josta noin neljäsosa on elävässä puun biomassassa juurissa. Joten 1 m³ runkopuuta vastaa 2,5 tn ilmasta otettua hiilidioksidia (CO2).
Silloin kun runkopuu määrä lisääntyy, niin siihen suhteutuva hiili kasvaa kertoimella 2,5.ja tällöin hakkuusäästön hiilinielu tulisi laskea kertoimella 2,5.
Hakkuusäästö saadaaan, kun metsien kasvun koko biomassan sitomasta CO2 vähennetään poistuman biomassan sitoma CO2, joka ilmoitetaan sitten vain runkopuun määränä. Tässä yhteydessä vähennetään myös poistumassa mukana olevat oksat, kannot, juuret yms. Eikä niistä enää voi laskea päästöjä, kun ne jo kerran laskettiin kaikki päästöiksi tässä vähennyslaskussa. Mutta näistä karikkeista (siis kuolleet oksat, kannot juuret yms) voidaan laskea CO2-nieluja maaperään kuten Luke laskeekkin ja ne ovat nähtävinä Tilastokeskusksen Maankäyttösektorin taulukossa 1.7 sivulla 35 DOM+SOM riveillä Metsämaa..
Kohta C:
Olen samaa mieltä, että turvemailla pitäisi ilmoittaa tuosta karikesyötöstä maaperään menevä CO2-nielu eikä summattuna DOM (kuollut karikenielu) +SOM (turpeen maaperäpäästö) kuten nyt tehdään. Kivennäismailtahan se ilmoitetaan nieluna, kun ei ole maaperäpäästöjä. Katso aiempi postaus Tilastokeskusken linkki taulukko 1,7. Sanot tuosta turvemaiden maaperän hiilen täyttymisestä, että on vasta täyttymässä. Sanoisin, että kyllä se on täyttynyt koko ajan puuston kasvua seuraten, kun tuo muu hiili (sienijuuret, hienojuuret, pieneliöt, mikrobit) lisääntyy nopeasti ja on suhteessa puiden kasvuun. Elävän puun maanalaisen hiili on vain noin neljäsosa muusta maanalaisessa hiilestä. Karikesyöttökin tulee nopeasti raivausten ja harvennushakkuiden myötä verrattuna luonnon metsiin, joidenka karikesyöttö on vähäistä vain neulasia, lehtiä, pudonneita kuivia oksia jne.
Totta että ojitetuilla turvemailla alkutilanne on, että tätä vanhaa metsän puustoon liittyvää hiiltä ei ole eli on tyhjä ja joka alkaa muodostua puiden kasvaessa.Samoin kaluttu turvesuon pohja on tyhjä tästä hiilestä ja alkaa muodostua vasta metsän kasvun myötä.
Kurki se vaan jaksaa laskea näitä nieluja varastoarvojen kautta. Nielulla ja hiilivaraston koostumuksella ei kuitenkaan ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Hiukan katselin tuota Luken nielulaskentaa. Näyttäisi olevan teoreettiselta kannalta täysin pielessä. En ole kiinnittänyt asiaan mitään huomiota, kun lopputulos vaikuttaa järkevältä ja saattaa olla jopa täysin oikein. Mutta laskenta. Ei siellä saisi käyttää 1,3 kerrointa nielulaskennassa siten kuin luke käyttää. Miksi laskenta antaa oikeansuuntaista tietoa:
A Suomessa hakkuusäästö muodostuu pääosin pohjoisessa, missä on paljon ojitettuja soita. Tällöin kerroin 1,3 on lähellä oikeaa hakkuusäästön kannalta.
B Etelä suomessa maaperä on lähes täynnä ja kerrointa 1,3 ei saa käyttää. Mutta toisaalta ei ole paljoa hakkuusäästöäkään.
C Etelä suomessa on vuosikasvu lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Tästä tulee lisää maaperänielua.
Prosenttiluokkaa, mutta kuitenkin.
Näyttää siltä, että luke ei ota hakkuutähteiden ja kantojen polttoa nielulaskentaan mukaan. Hakkuutähteiden poltto ei paljoa nieluun vaikuta, mutta kantojen poltto pienentää nielua.
Ja mikä tärkeintä. Näyttää tutkijoilta unohtuvan, että nielulaskennassa kertoimet ovat erilaisia riippuen tuleeko hakkuusäästö pelkästä hakkuun vähentämisestä (vakio vuosikasvu) vai vuosikasvun lisääntymisen ja hakkuiden vähentymisen yhteisvaikutuksesta.
“”“A Suomessa hakkuusäästö muodostuu pääosin pohjoisessa, missä on paljon ojitettuja soita. Tällöin kerroin 1,3 on lähellä oikeaa hakkuusäästön kannalta.”””
Käsitellään vielä tätä.
Luke on laskenut Tilastokeskuksen maankäyttösektorille CO2-nielut erikseen kivennäismaille ja turvemaille. Niitähän ei ole laskettu kertoimella 1,3, joka edellyttäisi, että biomassan kuivapainosta olisi hiiltä © 50% ja tuo hiili ilmaistuna hiilidioksidina olisi 3,67 kertainen. Kerroin on yhden tienoilla.
Miten Pentti Häkkinen sen sitten laskisi?
Jos kyseessä on hakkuusäästön koko biomassa?
Tai jos kyseessä olisi maanpäällinen osa biomassasta eli vain runkopuu+oksat+neualset, jonka biomassakerroin on 1?
Kurki näyttää käyttävän puun elävän biomassan kertoimena 1,7. Hiukan tarkastelin tutkimuksia asiasta. Näyttää olevan laajojakin tutkimuksia, että kerroin 1,7 on oikein. Minun kannaltani on ymmärrettävää, että olen käyttänyt kerrointa 1,3. Tuulenkaatoja olen usein hakenut metsästä polttopuuksi. Niissä kanto-osa ei ole kovin suuri. Ja oksisto täysin mitätön verrattunan runkopuuhun.
Lienee alettava ajattelemaan näitä asioita biomassakertoimen 1,7 avulla. Ei näytä ollenkaan hyvältä tämä Suomen metsien nieluasia. Sanoisin, että näkymät vain huonontuvat.
A Ilmastopaneeli ja ilmastolaki vaativat suomen metsien nieluksi yli 20 milj tn co2. Suomen metsien kasvusta n 2/3 tulee kangasmailta. Siellä biomassakerroin on alle 1 , sanoisin luokkaa 0,8 kun otetaan huomioon maaperäpäästö.
Etelä suomen metsien hakkuiden vähentämisellä ei nielutavoitetta pysty täyttämään. Sinänsä ihmeellistä, että meille uskotellaan biomassakertoimeksi 1,7 koko suomessa.
B Suometsissä ja metsitetyillä pelloilla biomassakerroin on lähempänä 1,7. Sanoisinko luokkaa 1,5 kun juurakoista tuleva päästö otetaan mukaan. Suometsistä sitä nielua olisi löydettävissä, mutta eikö ne pitänyt ennallistaa?
C Suomen kivihiileen nojautuva energiapolitiikka on nykyisten nieluvaatimusten kannalta ollut katastrofaalista: Ohutturpeiset turvesuot olisi pitänyt polttaa energiaksi kivihiilen tilalla ja metsittää. Turpeen hajoamisesta tuleva co2 päästö olisi minimaalinen, mutta metsän kasvusta tulisi kunnon nielu.
Täällä näkyy jatketun keskutelua biomassan mittaamisesta. Luottaisin tässä asiassa YK:n Ilmastopaneelin ohjeistukseen, jota Luonnonvarakeskuksen ja Tilastokeskuksen tulee raportoinnissa seurata. Ohjeistuksen maakohtainen sovellus pohjaa alan uusimpaan tutkimukseen.
Maaperän hiilivarat ovat biomassoissa se heikoimmin tunnettu osa. Sitä kertyy tietenkin lisää vain kasvien kasvusta, kun kasvit yhteyttävät ilmakehästä hiilen ja sitovat biomassaansa. Kasvien kuollessa hiili siirtyy elävän biomassan varastosta kuolleen biomassan varastoon, josta osa on kohtalaisen pysyvää kuten maaperässä syvemmälle valuvat hiiliyhdisteet. Lisäksi hiiltä poistuu valumavesien mukana vesistöihin ja jatkaa siellä kiertoaan.
Maaperän hiilivarasto ei periaatteessa mene tukkoon eikä täyty, jos vain systeemissä elävät kasvit edelleen kasvavat. Esimerkiksi Vesijaon luonnonpuiston häiriintymättömissä vanhoissa kuusikoissa on soiden turvekerrosten lisäksi maamme suurimmat maaperän hiilivarat. Hakkuut aiheuttavat vähennyksiä metsän hiilivaroissa, mutta tätä muutosta pitää arvottaa puun käytön meille tuomia hyötyjä vasten, ja toisaalta metsän pitäminen nuorena myös pitää niiden hiilipumpun käynnissä!
“Kasvien kuollessa hiili siirtyy elävän biomassan varastosta kuolleen biomassan varastoon, josta osa on kohtalaisen pysyvää kuten maaperässä syvemmälle valuvat hiiliyhdisteet. Lisäksi hiiltä poistuu valumavesien mukana vesistöihin ja jatkaa siellä kiertoaan.”
Mutta miten syvällä maaperässä mikrobien toiminta lakkaa? Minulla on se käsitys että mikrobitoiminnan edelleytyksenä on veden, hapen , ja lämmön ja ravinnon saanti. Niin kauan kuin nämä edellytykset ovat voimassa mikrobit popsivat biomassaa niin kauan kuin sitä siellä on.
Eri maakerroksissa on kuhunkin olosuhteisiin erikoistuneet mikrobit.
Minun ymmärtääkseni suossa vesi estää hapen saannin , mutta metsässä happea riitää läpi kunttakerroksen.
Jos näin on, lähes kaikki metsän hiili kiertää ilmakehän ja biomassan välillä maailman tappiin asti.
Valumavesien mukana ei mielestäni voi juurikaan poiatua hiiltä , koska hiili ei ole vesiliukoinen. Toki valumavesien mukana siirtyy erilaisia orgaanisia yhdisteitä paikasta toiseen ja vesi on silloin humuspitoista, mutta tuo humus jatkaa lahoamistaan niin kauan kui happea lämpöä ja kosteutta on läsnä.
Onhan se hyvä, että Anneli Jalkanenkin osallistuu taas keskusteluun. Mitään lisäarvoa ei kyllä kommentista tullut.
Meillä on ollut Kurjen kanssa pohdinta biomassakertoimen syvimmästä olemuksesta. Hiljalleen olemme päässeet yhteisymmärrykseen, että kerroin on 1,7. Eli puun 1 m³ kasvu sitoo ilmakehästä 1,7 tn co2.
Anneli Jalkanen korostaa IPCC n ohjeistusta. Suomessa äänitorvena on Ilmastopaneeli. Otetaan esimerkiksi Ilmastopaneelin Ollikaisen lausunto A studiossa 21.12.2022. Löytyy yle areenasta. N 10 minuutin kohdalla hän sanoo nyrkkisääntönä: 1 tn puun co2 a vastaa 1,7 tn co2 sidontaa ilmakehästä. Hän puhuu tuossa hakkuusäästöstä. Selkokielellä ilmaistuna hän väittää, että puun juurakot, oksat yms (70 % koko biomassasta) sitoutuu 100% sti maaperän pysyvään hiilivarastoon. Täyttä puppua. Minun arvioni on, että Etelä Suomen metsissä vain 10 % vuosikasvun juurakko yms määrästä sitoutuu maaperän pysyvään hiilivarastoon. Loppu 90% määrästä sitoutuu maaperään, mutta maaperä päästää ilmaan vastaavan määrän co2 a.
Minä en tiedä mihin Ollikainen perustaa väitteensä. Oman väitteeni voin perustella. Otetaan vaikkapa Anneli Jalkasen siteeraus prof Pukkalan blogista. Löytyy yllä 16.12.2022 11.51.
Siellä puhutaan hiilivaraston maksimoinnista. Kestää 200–300 vuotta (ei välttämättä tästä eteenpäin). Minun maatilojeni alueet on asutettu pysyvästi ajanjaksolla 1500–1750. Metsätalous on ollut talouskäytössä 300–500 vuotta. Kyllä se hiilivarasto on kerinnyt maan allakin maksimoitumaan tuossa ajassa. Vuosikasvu on varmastikin lisääntynyt tuossa ajassa. Luke selvittäköön mikä on nieluvaikutus. Iso se ei voi olla. Minun käsittääkseni Etelä Suomi on ollut pääosin asuttuna ja metsät talouskäytössä jo lähemmäs tuhat vuotta. Luulisi maaperähiiltä kertyneen ihan mukavasti tuona aikana.
Minulla näyttää olevan virhe biomassakertoimen määritelmässä. 1 m³ maanpäällistä puuta vastaa kokonaisbiomassaa 1,7 m³. Hilidioksidin ja puun välinen kerroin on luokkaa 0,76 tn co2/ 1 m³ puuta.
Jotta asia tulisi ymmärretyksi niin Ollikaisen a studiossa esittämästä nyrkkisäännöstä voidaan laskea, että esim 10 milj m3 hakkuusäästö toisi n 13 milj tn co2 lisänielun Etelä Suomessa. Minun ajatusmallini mukaan 10 milj m3 hakkuusäästö tuo vain n 8 milj tn co2 säästön Etelä suomessa.
Pitää kuitenkin muistaa, että metsien vuosittainen nielu lasketaan aina nielun kaavalla kasvu — poistuma. Hakkuusäästön kautta sitä ei voi laskea.
Yhden kuutiometrin runkopuun koko biomassa on juuri tuo 1,7 ja saadaan laskulla 1/0,58=n 1,72. Runkopuun osuus puun koko biomassasta on 58%.
Biomassan kuivapainosta hiiltä © on puolet eli kerroin 0,5, joka on luonnon vakio.
Silloin 1 m³ runkopuuta vastaa hiilen ©-sidontaa 1,72*0,4*0,5= 0,35 tn, joka vastaa ilmasta otettua hiilidioksidia 3,67*0,35= 1,28 tn ~ 1,3.
Ollikaisen kerroin on oikea.
Vuoden 2021 hakkuusäästö runkopuuta oli 11,2 milj.m3 jka vastaa 1,3*11,2= ‑14,6 Mtn CO2-nielua.
Maankäyttösektorilla lasketaan tuohon vielä pitempiaikainen puutavara, joka vuonna 2021 oli ‑3,1 Mtn ja sitten kivennäismaanielu ‑4,2 Mtn ja turvemaapäästöt ( CO2+CH4+N2O) +10,5 M ekv-tn.
Näin saadaan vuoden 2021 metsämaan CO2-nieluksi +14,6–3,1–4,2+10,5= ‑11,4 Mekv-tn.
Maankäyttösektori oli päästö n.+ 1,0 M ekv-tn, kun metsämaanielusta vähenentään maatalouden ja ruohikkoalueiden päästöt yhteenä +11,4 Mekv-tn.
Nämä teidot löytyy Viimeisestä Luken julkaisusta haulla “Suomen LULUCF-sektorin 2021–2025
velvoitteen toteutuminen”.
Metsän nielu tässä on laskettu vain puiden elävälle biomassalle.
Pitää muistaa, että metsän hiiltä on paljon enemmän maaperässä kuin vain puiden elävät kannot ja juuret.
Luken Ilvesniemen mukaan metsän hiili jakautuu 40/60, josta 40% on maanpinnan päällä ja 60% maanpinnan alla.
Tällöin hakkuusäästön CO2-nielu vuonna 2021 oli 2,5*11,2 = ‑28 Mtn.
Hieno laskelma Kurjelta. Itseasiassa parempi kuin mihin Luke ja Tilastokeskus pystyvät. Näyttäisi kuitenkin, että Luke laskee asioita joillakin poliitikkojen määrittämillä säännöillä.
Lopputulos kuitenkin vaikuttaa oikeansuuntaiselta.
Tuosta Ilmastopaneelin Ollikaisen biomassakertoimesta vielä haluaisin teidän tulkintanne. Kerroin on siis 1,7. Sitä on sovellettu hakkuusäästöön. Mutta minne häviää poistuman 70 % biomassasta? Kannot ja hakkuutähteet jäävät metsään ja lahopuussa myös itse puu. Tavaraa on varmastikin enemmän kuin tuo 4.2 tn nielu.
Kerroin 1,7 on runkopuun kokon tilavuuden kerroin eli 1 m³ runkopuuta vastaa yhteensä 1,7 m³ tilavuutta (runkopuu+oksat+kaanto+juuret).
Kerroin 1,3, jota Ollikainen on käyttänyt, on runkopuun 1 m³ koko biomassan CO2-kerroin eli 1 m³ runkopuuta +oksat +kanto ja juuristo sitoo 1,3 tn ilmasta hiilidioksidia.
Hakkuusäästön CO2-sidonta lasketaan kertoimella 1,3 samoin kuin poistumakin. Poistumassa on mukana hakattu runkopuu + oksat+kannot+juuret sekä hakkuiden hukkapoistuma (esim. raivauspuu ja hakkuissa murjoutuva puu) että luonnonpoistuma.
Luken linkissä haulla “uutiset/hakkuiden-kokonaismaara-painui-alle-70-miljoonan-kuutiometrin-vuonna-2020”, selviää miten poistuma lasketaan.
Sitten voidaan ruveta pohtimaan tuota maaperän hiilivarstoas, josta Luken tutkija Ilvesniemellä on tutkimus ja löytyy haulla “avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa”.
Kurki ei nyt näytä ymmärtävän kysymystä.
”Poistumassa on mukana hakattu runkopuu+oksat+kannot+juuret….”
Kuka tahansa metsässä kulkija voi nähdä hakkuun jälkeen, että ne kannot+oksat… ovat siellä metsässä vuosikausia hakkuun jälkeen.
Kysynkin teiltä nyt uudestaan: Mikä on teidän tulkintanne, että tämä 70% osuus hakatun puun biomassasta katsotaan poistumaksi, vaikka se pääosin on metsässä vuosikausia?
Pentti Häkkinen kirjoitti: “”“Kysynkin teiltä nyt uudestaan: Mikä on teidän tulkintanne, että tämä 70% osuus hakatun puun biomassasta katsotaan poistumaksi, vaikka se pääosin on metsässä vuosikausia?”””
Minä taas en oikein ymmärrä tätä kysymystä, kun selitin juuri, mitä poistumaan 92 milj.m3 kuuluu. Tottakai poistumaan kuuluu kaikki hakkuussa k u o l l u t biomassa, jotka metsässä näkyy kannot, hakkuutähteet ja juuretkin ja metsästä viety runkopuukin.
Tässä hakkuusäästön vähennyslaskussa vähenenttävässä eli metsien kasvussa 103,2 milj.m3 on kaikki e l ä v ä biomassa runkopuu, oksat, kannot ja juuret myös mukana ja vähentäjässä eli poistumassa samat osat, mutta kuolleina ja lisäksi nuo hukkapoistuma ja luonnonpoistuma.
Osmo aloitti hyvän keskustelun, jossa jo otsikossa totesi, että turve ei ole uusiutuvaa, mutta metsä on.
Tämä väite on noin 300 puheenvuoron jälkeen todettava oikeaksi. Keskustelun keskiöön on noussut hiilinielu ja sen laskentatakaavat metsän osalta. En osaa oikein ottaa kantaa noihin, koska en pidä niitä relevantteina. Ne ovat osa loputonta poliittista peliä, jolla eri intressiryhmät koettavat edistää ideologisia päämääriään.
Hiilinieluista on tullut mantra, jota media hokee vaikka kukaan ei osaa vastata kysymyksiin, joita olen täällä esittänyt.
1. Miten on mahdolista puhua hiilineutraaliudesta, kun fossiilihiili tulee biosfäärin ulkopuolelta ja hiilinielut ovat osa biosfäärissää?
2. Maapallon biomassa on teratonnin luokkaa. Ihmiskunta nostaa vuodessa 10 gigatonnia hiiltä biosfääriin vuodessa. Biomassan tulisi kaksinkertaistua 50 vuodessa , jos hiilinieluilla yritetään ratkaista asia. Optimistisin tavoite on saada metsien häviäminen pysähtymää maapallolla!
Täällä vahvan teoreettisen osaamisen omaava Anneli ohitti tuon ensimmäisen kysymyksesen ja tuohon toiseen hän totesi, ettei hallitse suuria lukuja, ja sehän on ilmiselvä valkoinen valhe häneltä. Tohtoritason tutkija kyllä osaa potenssilaskun. Pelkääkö Anneli vasta noihin kysymyksiin akateemisten piirien tuomion pelossa?
Kun en saa noihin mitään vastausta miltään taholta, herää epäily, ettei “ilmastokeisareilla ole vaatteita”. Hiilinielut ovat jonkinlaista maailmanlaajuista sumutusta, koska ei mahdeta mitään tuolle 10 gigatonnin hiilivirralle ilmakehään. En usko salaliitoihin, vaan kysymys on varmaankin siitä, että ongelmaan ei ole ratkaisua. Tutkijat ja johtavat poliitikot kai tietävät, että hiilidioksidin lämpötilavaikutukselle löytyy jonkinlainen “saturaatiopiste”, ja valmistaudutaan sitten elämään sen tosiasian mukaan.
Tokihan ratkaisut ovat olemassa esimerkiksi vetytalouden muodossa, mutta kallistahan se on, kun rahat nyt pitää nyt panna sotimiseen..
Haluaako mode lopettaa keskustelun, kun ei julkaissut sitä minun vastiketta Häkkiselle.
Yritän nyt uudelleen.
“”“Kurki ei nyt näytä ymmärtävän kysymystä.
”Poistumassa on mukana hakattu runkopuu+oksat+kannot+juuret….”””
Kyllä minä ymmärrän. Poistumassa 92 milj.m3 vähennetään nämä “runkopuu+oksat+kannot+juuret” ja myös hukkapoistuma ja luonnonpoistuma joka vuosi hakkuusäästöä laskettaessa, kun ne ovat kokonais vuosikasvussakin 103,2 milj.m3. Näin on sovittu. Nämä kuolleet metsään jääneet puuston osat ovat nimeltään karikkeita. Näistä karikkeista lasketaan hiilen kaarikesyöttöä maaperään. Kivennäismaille niistä on laskettu ‑4,2 M tn CO2-nielua 2021. Turvemaille tämä karisyötön CO2-nielu on summattu muiden maapäästön (CO2, CH4 ja N2O) kanssa ja saatu päästöä +10,5 M ekv-tn/ 2021.
Kurjelle huomauttaisin, että vuosikasvu 103,2 milj m3 sisältää vain ainespuun. Samoin poistuma 92 milj m3.
Minä siis haluan Kurjelta edelleen tulkintaa tähän poistuman biomassan 70% osuuteen. Maaperänieluun siitä menee luken mukaan muutama prosentti.
Poistuma oli siis 92 milj m3. Jos jätetään huomiotta luonnonpoistuman luonne ja oletetaan, että tämä määrä 92 m³ viedään pois metsästä niin metsästä viedään pois co2 a noin 0,75x92 eli n 70 tn co2. Metsään jää tämän poistuman juurakot+oksat… 70% eli 49 tn co2. Se 49 tn jää pääosin metsään vuosikausiksi. Luken laskelmissa poistuma hävittää metsästä co2 a 70+49 = 119 tn co2. Miten se 49- 4= 45 tn co2 voi noinvain laskennassa hävitä taivaan tuuliin?
Vastaus Juha Virtaselle.
“”“Osmo aloitti hyvän keskustelun, jossa jo otsikossa totesi, että turve ei ole uusiutuvaa, mutta metsä on.”””
Tottakai turve on uusiutuvaa siltä osin, mitä sitä kasvaa Suomen turvetta kerryttävällä pinta-alalla vuosittain. Näinhän metsätkin kasvavat biomassaa vuosittain lisää.
Tässä lainaus turvetutkija Markku Mäkilältä:
“”“Alle 100 vuoden ikäisen turpeen vuotuinen hiilikertymä on pinnaltaan turvetta kerryttävällä 6,737 milj. ha:n suoalalla 3,44 milj. tonnia.”””
Tämä 3,44 hiilen ( C ) (sisältää myös karut ojitusalueet luonnon lisäksi) sidonta vastaa 3,67*3,44= ‑12,6 M tonnin CO2-sidontaa vuodessa. Tämä CO2-sidonta ‑12,6 Mtn/v vastaa taas noin 40 milj m3:n jyrsinturpeen määrää vuodessa.
Linkki löytyy netistä haulla ” Turpeen riittävyys energiakäyttöön hiilikertymän pohjalta”
Lisäksi metsää kasvavilta ojitetuilta turvemailta 5 milj ha on poistunut metaanipäästöt kuivatuksella eli ojituksella. Luonnon soiden metaani-päästöt ovat luokkaa +3—+12 ekv-tn/ha/v suotyypistä riippuen ja keskipäästöllä +5 ekv-tn/ha noin +25 M ekv-tonnia vuosittain, joka voidaan katsoa nyt nieluksi.
Luonnon suot ovat valtava kasvihuonekaasupäästö metaanin vuoksi, kun luonnon suo sitoo hiilidioksidia CO2 vain ‑0,5—1,0 tn/ha/v eli koko 4 milj. ha suoalalta metaanipäästöjä tulee noin + 20 M ekv-tonnia vuodessa, joka on Suomen suurin yksittäinen kasvihuonekaasupäästö.
Paavo Ojasen linkit, jossa ojitetujen ja luonnon soiden CO2-ja CH4-päästöt, löytyy haulla:
— “Metsäojitus–ilmaston tuhoaja vai pelastaja?”
— “Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt”
Kurki sanoo: “Tottakai turve on uusiutuvaa siltä osin, mitä sitä kasvaa Suomen turvetta kerryttävällä pinta-alalla vuosittain”.
Wikipedia määrittelee turpeen seuraavasti: “Turve on eloperäinen maalaji. Se syntyy kosteissa hapettomissa olosuhteissa, joissa kasvimateriaali hajoaa epätäydellisesti.”
Määritelmän mukaan siis suon pinnalla kasvava kerros ei ole turvetta. Niin kauan kuin suon pinnalla kasvavaa kerros saa happea, se hajoaa tietenkin kuten biomassa muuallakin. Mikrobit ottavat siitä ravintonsa ja vapauttavat hiilen hiilidioksidina takaisin ilmaan . Metsän ja suon ero on siinä, että metsäsan kuntassa happea on läpi koko kunttakerroksen, ja niinpä se hajoaa lähes täydellisesti, mikä tarkoittaa, ettei metsä poista hiiltä lainkaan ilmakehästä. Vain kierrossa olevan massan kasvattaminen synnyttää nielun.
Suossa taas vesi estää hapen saantia, joten anaerobinen hajoaminen käynnistyy eikä kaikkki orgaaninen aines hajoakaan, vaan osa jää turpeena suohon pysyvästi. Tämä on se oleellinen ero uusiutuvan ja uusiutumattoman välillä.
Kurjelta tärkeä huomio metsitettyjen soiden vs luonnonsoiden metaanipäästöistä. Kyllä tuntuisi oikealta, että metsitetyillä soilla saadut metaanipäästösäästöt tulisi ottaa huomioon päästöjä vähentävänä tekijänä metsitettyjen soiden co2 ekv laskennassa.
Pentti Häkkinen: “”“Kurjelle huomauttaisin, että vuosikasvu 103,2 milj m3 sisältää vain ainespuun. Samoin poistuma 92 milj m3.”””
Aivan nuo kuutiot ovat runkopuuta.
Mutta niiden lisäksi molemmissa on mukana 1,7 kerrottuna koko puun biomassa, kun lasketaan hakkuusäästön CO2-nielua. Myös nuo oksat, kannot ja juuret elävänä puuston kasvussa ja kuolleina poistumassa.
Metsien vuoden 2021 hiilinielu voidaan laskea 3:lla eri tavalla kertoimia käyttäen.
— runkopuu hakkuusäästö 103,2–92= 11,2 milj m3 vastaa CO2-sidontaa 1 , 3 *11,2=-14,6 M tn.
‑tai 1,3*103,2–1,3*92= 134–119,9= ‑14,4 Mtn
— koko biomassan hakkuusäästöstä 1 , 7*103,2 milj m3 ‑1 , 7 *92 milj m3= 175,4–156,4= 19 milj m3, joka vastaa CO2-nielua 0 , 7 5 *19=-14.3 M tn , tässä nyt nuo näkyvät oksat, kannot ja juuret ovat mukana ja ne poistetaan vuosittain olettaen, että ne hajoavat jossain ajassa, mutta eivät kokonaan eli niistä lasketaan karikesyötön CO2-nieluja maapohjaan.
Vastaus Juhani Virtaselle : Wikipedia määrittelee turpeen seuraavasti: “Turve on eloperäinen maalaji. Se syntyy kosteissa hapettomissa olosuhteissa, joissa kasvimateriaali hajoaa epätäydellisesti.”
Tästä suotutkija Paavo Ojasen linkistä: “Metsäojitus–ilmaston tuhoaja vai pelastaja?” sivulla 8 on esitetty ojitettujen turvemaiden nieluja ja päästöjä. Karut suo-ojitukset ovat keskimäärin CO2-nielu ‑70+-30 g/m2/v ja rehevät suo-ojitukset keskimäärin CO2-päästö +190 -+ ‑70 g/m2/v.
Luonnontilaset suot ovat CO2-nielu keskimäärin ‑50 .… ‑100 g/m2/v.
Markku Mäkilän mukaan Suomen turvetta kerryttävältä pinta-alalta 6,74 milj ha, johon kuuluvat luonnon suot ja ojitetut karut suot, ovat CO2-nielu ‑12,44 Mtn/v.
Ketjun alussa esitin laskelman 1,5 m turvesuon polton CO2-päästöjen korvautumisesta metsien kasvun ja metaanipäästöjen loppumisen seurauksena 125 vuodessa.
Sitten sanotaan, että metsäthän hakataan.
Mutta metsään sitoutuneesta hiilestä vain 40% hakataan pois ja 60 % jää maaperään joka pysyy siellä niin kauan metsä kasvaa aina uudelleen ja metaanipäästön lakkaaminen ennen pitkää korvaa tuon 40% osuuden palautumisen.
Turvetuotannon vaikutus kasvihuonekaasutaseeseen on neutraali. Ensin on CO2-päästöt, mutta ne korvautuvat osin sitoutumalla maaperään ja metaanipäästöjen loppumisella ikuisiksi ajoiksi.
En ole perehtynyt erillisten hiilinielujen taselaskelmiin, enkä tee sitä ennen kuin joku vastaa noihin kahteen kysymykseeni, joiden perusteella pidän hiilinieluja “aspiriinina lättäjalkaan”.
Asetin toivoni Anneliin, koska hänellä tuntui olevan ymmärystä kokonaisuudesta, siis hiilen kierron globaalista systeemistä, mutta hän väisti nuo kysymykset, ja karkasi lopulta keskustelusta ottamatta kantaa noihin kahteen kysymykseen.
Niinkuin sanoin, ymmärrän, jos Anneli ei halua ottaa kantaa, koska luulen samasta syystä tuon kirjan , “tilevaisuuden lyhyt historia”, tekijöidenkin pysyvän nimettömänä “lauantaiseurana”.
Näillä tietyillä metsäntutkijoilla on pinttyneitä ajatuksia, joita he jakavat muille, mutta eivät suostu puolustamaan vastaväitteiltä.
Otetaan nyt esimerkiksi tämä Ollikaisen nyrkkisääntö: hakkuiden lisääminen tai vähentäminen vaikuttaa metsän nieluun biomassakertoimella 1,7. Luke näyttää käyttävän tätä nyrkkisääntöä orjallisesti. Minusta näyttää, että tuo nyrkkisääntö on sovittu jossain poliitikkojen kokouksessa. Missään en ole nähnyt tieteellistä tutkimusta, mikä vahvistaisi tuon nyrkkisäännön. Erityisesti tuo väite, että hakkuiden vähentäminen lisää nielua 1,7 x vaikuttaa täysin poliittiselta päätökseltä. Täysin se pitää paikkansa vain jos hakkuusäästö tulee ainoastaan lisääntyneestä vuosikasvusta. Yhtään se ei pidä paikkaansa, jos hakkuusäästö tulee hakkuiden vähentämisestä alueilla, jotka ovat olleet talouskäytössä vuosisatoja (vrt Keski Eurooppa) ja vuosikasvu on ollut pitkään vakio.
Ehkä voisi sen verran mainita kun nimim. Kurki viittaa usein tutkija Ojaseen, että johtopäätös jonka mukaan turvesoiden polttaminen on nk. Ilmastoteko, on Kurjen oma — ei Ojasen. En väitä olevani Ojasen tutkimusten asiantuntija, mutta jonkin verran olen selannut enkä oikein tuohon viittaavaakaan ole havainnut.
Ojanen on tuonut vain tutkimusfaktoja esille. Lukija voi sitten tehdä johtopäätöksiä.
–Jos luonnon soiden CO2-sidonta on 5..10 kertaa pienempi kuin metaanipäästöt, niin lukija voi tehdä jotopäätöksen, että luonnon suot ovat ilmaston kannalta vahingollisia. Aivan kuten Siperian soiden metaanipäästöjä pelätään, jos ikirouta sulaa.
— Tai jos metaanipäästöt lakkaavat ojituksella, niin lukija voi tehdä johtopäätösen, että se hillitsee ilmastonmuutosta, kun kasvihuonekaasut vähenevät.
Vai mitenkä Jaakko K nuo faktat tulkitsee?
Virallisissa laskelmissahan ei oteta huomioon luonnon soiden nieluja ja päästöjä, kun näin on sovittu,
eikä myöskään ojituksella lakanneita metäänipäästöjä, kun niitä mittauksissa ei enää ilmene aivan pieni jäänne niistä. Metaani- ja oksuulipäästöjä ojitetuilta turvemailta lasketaan noin +2.5 M ekv-tonnia vuodessa.
Ne pitäisi ottaa huomioon laskennallisesti luonnon soiden päästöjen mukaan.
Laskennallisestihan myös karikenielut arvioidaan ei kammiomittauslaitteilla, joilla turpeen hajoamista mitataan.
En ole vähään aikaan puuttunut tähän keskusteluun, kun se näyttää kulkevan omillaan. Minua kuitenkin kiusaa tässä keskittyminen derivaattoihin, kun pitäisi keskittyä varantoihin. Meillä on elonkehässä tietty määrä hiiltä, josta 1/4 on ilmakehässä ja 3/4 kasvillisuudessa. Siksi minä keskittyisin siihen, kuinka paljon biomassaan missäkin vaiheessa on hiiltä sitoutuneena. Jos suo poltetaan ilmakehään, kovin kiinnostacvaa ei ole, kasvavatko vai pienevätkä derivaatat vaan se, kauanko kestää, että sille suoalalle on sitoutunut hiiltä yhtä paljon kuin siinä olisi, jos suota ei olisi poltettu taivaan tuuliin. Huomioon on siis otettava myös se, että tuo tavoite etääntyy koko ajan, koska suo olisi jätkanut hiilen sidontaa. Jos suota on paksulti, taitaa olla niin, ettei tavoiteta saavuteta tuhansiin vuosiin, jos koskaan.
Osmon kannanottoon vastaisin kysymyksellä.
Jos Siperian soiden sulaessa, niiden metaanipäästöjen lämmittävä vaikutus olisi suurempi kuin turpeeseen sitoutuvan hiilidioksidin viilentävä vaikutus, niin tällä ei siis olisi lämmittävää vaikutusta?
Jos olisi, niin miten se poistettaisiin?
Lyhytaikaisen metaanipäästön lämmittävä vaikutus eli päästön alkamisesta 20 vuodeksi ekv-kerroin olisikin 72 hiilidioksidiin nähden. Vakiintuneiden luonnon soiden metaanipäästöjen ekv olisi vain 34 Wikin mukaan. Ekv-kertoimet saa haulla Methane eli ovat englanninkielisen Wikin tietoja.
Osmo kirjoitti: “Huomioon on siis otettava myös se, että tuo tavoite etääntyy koko ajan, koska suo olisi jätkanut hiilen sidontaa. ”
Jos oletetaan vaikka 1 ekv-tonni eroa metaanin lämmittävään vaikututukseen turpeen sitoman hiilidioksidin viilentävään vaikutukseen nähden vuodessa, se tekisi 5 milj ha ojitusalalta 5 M ekv-tn/v.
Tuohon määrään voidaan tyhjentää 1,5 m syvyisiä turvesoita 5000 000/2200= n. 2200 hehtaaria vuodessa, jotka sitten metsitetään.
Tällöin kasvihuonekaasuvaikutukset nollautuisivat.
Miksi pitäisi vielä laskea tästä eteenpäin turpeelle CO2-sidontaa?
Lisäksi suotutkija Markku Mäkilän mukaan Suomen turvetta kerryttävä pinta-ala on 6,74 milj ha, joka sitoo turpeen kasvuun CO2-kaasua ilmasta ‑12,6 M tn/v ja joka vastaa 40 miljoonan jyrsinturvekuution poltoa.
Löytyy haulla: “Turpeen riittävyys energiakäyttöön hiilikertymän pohjalta”
Vastasit taas derivaatoilla, kun kysyin varannoista. Turpeeseen liittyy metaaniongelma, mutta kyllä hiilen sidonta lopulta vie voiton. Syvällä oleva turve ei hajoa hiilidioksidiksi eikä metaaniksi. Lopultahan siitä tulee ruskohiiltä.
Tuo Osmon väite, että soilla hiilen sidonta vie lopulta voiton, on kuin suoraan Luontopaneelin Kotiahon puheista (yle 13.7.2021).
Tuntuu oudolta väitteeltä. Minusta yleisin tieteellinen tieto kertoo, että luonnonsuot ovat metaanin takia ilmastovaikutuksiltaan päästölähde. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sateita, joten luonnonsuot tulevat pysymään metaanilähteenä. Kuivuuskausien yleistyminen muuttaisi luonnonsuot co2 lähteeksi (Prof Lauren HS 12.1.2023). Taitavat olla silloin nieluja kuitenkin.
Kun tarkastellaan metaanin ja hiilidioksidin kasvihuonekaasuvaikutusta, tarvitseeko suon CO2-varaston palautua? Turpeen hiili on poltettu hiilidioksidiksi ja metaanipäästön 2‑kertainen poistuma korvaa sen. Miksi enää tarvitsee laskea turpeelle CO2-sidontaa tästä hetkestä eteenpäin, kun turvettakaan ei ole eikä myöskään ilmaan päässyt CO2 enää lisäänny eikä tästä tullut lämpötilavaikutusta ilmastoon.
Katso nyt vaikka sata vuotta eteenpäin. Saksassa vähän pidemmällä aikavälillä turpeesta on tullut ruskohiiltä.
Niinpä, ja paljonko Saksassa ja yleensäkin maapallolla on poltettu tätä rusko- ja kivihiiltä. Suomen turpeenpoltto on jatkuessaankin täysin marginaalista edellisten polttamisen määriin verrattuna.
Ja fossiilisten polttamien jatkuu maakaasun muodossa . Millaisia määriä sitäkin palaa hiilidioksidia tuottaen ? Turpeen polton päästömaksut ovat perusteettomia. Ne perustuvat pseudotieteeseen , poliittiseen suhmurointiin ja arvontaan.
Eemil, tiedäthän että ruskohiile on turvetta
Jotta tämä asia tulisi nyt kaikille selväksi, niin vielä kerran:
Turve ei ole fossiilinen, mutta ilmaston muutoksen kannalta se toimii kuten fossiilinen. Teidän kaikkien kannattaisi tilata kirja (Tulevaisuuden lyhyt historia, https://www.bod.fi/s?k=soupfvjlkd1c ), josta tämä asia käy päivänselvästi ilmi.
Perehdyin itse ilmastonmuutokseen tuon epätieteellisen kirjan kautta. Sieltä löysin kuvan, jota tutkimalla itse ymmärsin asian, mutta tieteellinen vataava kuva löytyy Lawrence M Kraussin teoksen “The Physics of the Climate Change” sivulta 34.
Asiahan menee näin:
Fossiiliset kerrostumat muodostuivat pyrolyysin kautta satoja miljoonia vuosia sitten, kun biomassan hajottamiseen kykenevät mikrobit eivät olleet vielä kehittyneet. Maamassojen aiheuttama paine nosti olosuhteet sellaiseksi, että pyrolyysi saattoi tapahtua, ja syntyivät tisleet (maakaasy, raakaöljy, kivihiili )
Saksan ruskohiili ei ole fossiilista, koska se on muodostunut paljon myöhemmin. Se ei ole ehtinyt käymään käpi pyrolyysiä, mutta se on hiiltä, joka on poistunut kierrosta ensin anaerobisen hajoamisen tuloksena ja sitten maamassojen paineen alla. Turve on tämän prosessin alkuvaihe. Turve ei siis ole fossiilinen, mutta uusiutuvaakaan se ei ole, koska se on pysyvästi pois kierrosta.
Noissa em kirjojen kuvassa turve on osa 2 gigatonnin poistumaan biosfääristä . Toinen 2 gigatonnin poistuma muodostuu pääosin rapautumisen seuraukaena muodostuvista karbonaateista.
Laittaisin tänne nuo kaksi kuvaa nähtäväksi, mutta kun tämä alusta ei ota kuvia vastaan.
Tässä toinen tapa poistaa luonnon soiden kasvihuonekaasupäästöt ja muuttaa ne nieluiksi.
Tarkastellaan luonnon suota lyhyellä aikavälillä ja suon keskimääräiset ilmastoarvot olisivat CO2-nielu ‑1,0 tn/ha/v ja CH4-päästö +2.0 ekv-tn/ha/v.
Tässä luonnon suo on kasvihuonekaasupäästö ja ongelma, kun sillä on lämmittävää vaikutusta CH4-päästöstä +1.0 ekv-tn/ha/v.
Ongelman poistaminen voisi tapahtua esim. niin, että turvekerros kaivetaan pohjaveden pinnan alle kaivurilla kaivamalla ojia rinnakkain 2–3 m välein siten, että aina uuden ojan turvekerros edellisen kipataan ojan pohjalle ja uuden ojan pohjasta kivennäismaata pinnalle niin, että sitä sitten on noin 0,5 m paksuudelta kauttaaltaan. Pohjavesi sitten säädetään ojilla 0,5m sysyyteen. Suolta ei enää ole ilmastoa lämmittäviä metaanipäästöjä.
Eikä ole enää CO2-nieluakaan.
Tässä vähennettiin myos 1 ekv-tn/ha/v lämmittäviä kasvihuonekaasuja, joka voidaan nyt laskea nieluna kasvihuonekaasutasetta laskettaessa.
Näin voidaan ratkaista turvepeltojen CO2-päästöt nopeasti. Matala turpeiset pellot alle 1m voidaan siirtää kinennäismaapelloiksi noin 1ha per viikko. Eikä näitä turvepeltoja ole kuin 150 00 ha. Pohjavesikääm ei ole kovin syvällä siellä, missä turvetta on muodostunut. Minä olen muokannut ja metsittänyt turvepeltoja näin monet hehtaarit.
Tuon turvepeltojen pinta-alan pitäisi olla 150 000 ha ei 150 00 ha.
Juhani Virtanen kirjoitti: “”“Turve ei ole fossiilinen, mutta ilmaston muutoksen kannalta se toimii kuten fossiilinen. Teidän kaikkien kannattaisi tilata kirja (Tulevaisuuden lyhyt historia, https://www.bod.fi/s?k=soupfvjlkd1c ), josta tämä asia käy päivänselvästi ilmi.”””
Eikö se ole ihan sama onko turve fossiilinen vai uusiutuva.
Luonnon turvesuolla on CO2-sidontaa ja CH4-päätöjä suotyypistä riipuen. CH4-päästöt ovat aina suuremmat kuin CO2-sidonta tapauksesta riippuen jopa 25 kertainen. Olen käyttänyt tuota Ojasen antamaa alinta CH4-päästöarvoa n.+2 ekv-tn/ha/v metsäiltä soilta. Avosoilta se on +6…+12 ekv-tn/ha/v ja sekalaisilta + 3…+4 ekv-tn/ha/v.
Tärkeäähän ilmaston lämpenemisen estämisen kannalta on saada lämmittävät CH4-päästöt poistettua mahdollisimman pian.
Tuo nyt ei vain pidä paikkaansa. Miten soille olisi mitenkään voinut syntyä metrien turvekerroksia vuosituhansien aikana, jos noin olisi?
Totta, mutta CH4n kasvihuonevaikutus on ainakin 20xCO2n vaikutus. Jos nuo Kurjen esittämät luvut ovat oikeat, looginen seuraus on, että myös luonnontilaisille soille pitäisi tehdä jotain. Huh huh!
Osmo ei näytä pääsevän jyvälle tästä soiden co2/ch4 dilemmasta.
Minun ajatusmaailmassani tämä on varsin yksinkertainen asia: Luonnonsuon hiilimäärä kasvaa siten, että se vastaisi 3 m³/ha/vuosi puuston kasvua. Co2 ekv sidontana se on luokkaa 2,75 tn co2 ekv/ha/vuosi. Suon turve lisääntyy siis kokoajan.
Todellisuudessa suosammal on ehkä kasvanut 3,3 m³/ha/vuosi puun kasvuksi muutettuna, mutta kasvusta 0,3 m³ hajoaakin metaaniksi. Co2 ekv arvo olisi vähintään 20x2,75 eli 5,5 tn co2 ekv / ha / vuosi.
Suo siis sitoisi hiiltä vauhdilla. Mutta ilmaston lämpeneminen jatkuisi, vaikka ilmakehän co2 pitoisuus pienenisi suon ansiosta.
Suomen luonnonsuojeluliitolla hiilipörsseineen on tästä co2/ch4 dilemmasta toisenlainen tulkinta. En ole päässyt jyvälle heidän perusteluistaan.
Juhani Virtanen:“Turve ei siis ole fossiilinen, mutta uusiutuvaakaan se ei ole, koska se on pysyvästi pois kierrosta.”
Tuossa on ideaa , joka valaisee ympäristöihmisten väärinkäsityksen turpeesta biologisena ilmiönä. Turve, joka jyrsitään ja poltetaan ei todellakaan uusiudu, mutta esim. viereisellä suopalstalla turvekerros paksuuntuu 2 mm jokaisena vuonna.
Turvekerrosten paksuuntuminen on jopa niin suurta, että se ylittää vuotuisen jyrsinnän/polton moninkertaisesti. Hiilinielu siis suurenee. Senhän pitäisi riittää , mutta ei. Vihreät ja muut jankkaavat, että poltettu turve ei uusiudu. Jos tämä ei ole äärifundamentalismia , niin sitten ei mikään muukaan ole.
Tämän O. S. kuittaa, että nielu kasvaisi enemmän, jos turvetta ei poltettaisi yhtään.
Kasvihuoneissa turve on kivivillaa ja perliittiä ekologisempi kasvualusta. Turvetuotannon alasajossa katoavat muutkin hyötykäytön muodot. Kasvualustojen lisäksi bakteeria tuhoava eläinsuojien kuivikekäyttö.
Kivivilla on neutraali ja steriili, kuitumainen materiaali, jotka valmistetaan 1200–1500 asteen lämpötilassa. Villa pakataan kuutioiksi tai levyiksi. Ruusuja voidaan kasvattaa villa-alustalla jopa 7 vuoden ajan. Tomaatin ja kurkun viljelyssä villa vaihdetaan 1–2 sadon välein.
Perliitti valmistetaan vulkaanisesta kivestä kuumentamalla se 1000 asteeseen. Se voi laajentua 4–20 ‑kertaiseksi ja pidättää 3–4 ‑kertaisesti vettä painoonsa nähden. Se myös vettyy nopeasti.
Tässä on koko argumentointivirheen ydin selkäesti sanottuna. Kun tontilta A poltetaan turve, se päätyy ilmakehään ja aiheuttaa ilmastonmuutosta mutta kas ei hätää, viereisellä suolla suo jatkaa hiilidioksidin imemistä ilmasta. Jatkaisihan se viereinen suo imemistä, vaikka sitä toista ei olisi poltettukaan ilmakehään. Siksi se suon polttamien lisää hiilidioksidia ilmakehässä verrattuna vaihtoehtoon, että suota ei poleteta.
Toisin on metsän laita. Jos metsää ei kaadeta, se lopettaa olemasta hiilinielu ja siksi metsän polttaminen ei pitkällä aikavälillä lisää hiilidioksidia ilmakehässä.
Osmo kirjoitti: “”“Katso nyt vaikka sata vuotta eteenpäin. Saksassa vähän pidemmällä aikavälillä turpeesta on tullut ruskohiiltä.”””
Ruskohiili on miljoonia vuosia vanhaa kivihiileen verrattavissa olevaa fossiilista polttoainetta ja maakerrostumien peittämä. Metaanipäästöjähän niistä ei tule.
Luonnon turvesuo taas sitoo hiiltä ja on lyhyellä aikavälillä ilmastoa lämmittävä suurempien metaanipäästöjensä vuoksi.
Niin taikasana on tuo “lyhyellä tähtäyksellä”.
Tämän koko ilmastokeskustelun ongelma minusta kiteytyy juuri tuohon. Asiat tehdään lyhyellä tähtäykselä, mutta ekosysteemi on prosessi, joka ei reagoi lyhyellä tähtäysellä.
Ongelma kiteytyy siihen, että poliitikot, joiden pitäisi huolehtia meidän turvalisuudesta pitkässä juoksussa tieteen antamien tulosten valossa, ovat pakotettuja asemansa säilyttääkseen toimimaan lyhyellä tähtäyksellä. Ja toisaalta aniharva poliitikko ymmärtää tiedemaailman sanomaa tässä asiassa.
Tuossa kirjassa, joka sai minut ymmärtämään tuon ison kuvion, asiasta mainitaan seuraavasti: “Osa tutkijoista on kyllä perillä asiasta, mutta he eivät saa ääntään kuuluviin, sillä asia on vaikeasti esitettävissä yksinkertaisessa muodossa tieteen edellyttämällä tavalla.”
Sitten ko tekijät laativat epätieteellisen pelkistyksen, josta asia on helposti ymmärrettävissä. Ko kuvaa EI KUKAAN ole väittänyt virheelliseksi, mutta sen kertoma sanoma pelottaa, joten se vaietaan kuoliaaksi. Minusta totuutta ei pidä pelätä!
Ja totuus on, että turve EI OLE UUSIUTUVAA. Eikä turpeesta synny metaanipäästöjä, sillä anaerobinen prosessi, joka metaanin synnyttää, on päättynyt. Turve on siis ruskohiilen tapaan fossilienergiaan vertautuvaa.
Tämä turvekeskustelu pitäisi jo panna purkkiin ja tiukasti kansi päälle.
Osmo pohtii: miten on mahdollista, että turvetta kertyy näkyviä kerroksia huolimatta runsaista metaanin päästöistä. Osavastaus voisi löytyä Suoseuran sivustolta kohdasta “Ojitettujen soiden kestävä käyttö”; aukeaa siitä ylävalikosta. Karkeasti yksinkertaistaen: turve kasvaa yläpäästä ja maatuu alapäästä, ts. veden yläpuolella oleva osa yhteyttää ja sitoo hiiltä ja veden alla oleva osa maatuu ja tuottaa metaania. Näiden prosessien tase on sitten hiilen kertyminen turpeeseen, noin 1 millimetri vuodessa keskimäärin. Jos haluaa tieteellisemmän selityksen, voi kysyä Helsingin yliopistolta metsäekologian laitoksen suotutkijoilta.
Palatakseni globaaliin hiilitaseproblematiikkaan: professori emeritus Veli Pohjonen kirjoittaa ilmastometsityksestä Kainuun Sanomissa tänään 16.1.2023. Referoin tähän kaksi ydinasiaa.
1. Vielä 10 000 vuotta sitten metsät peittivät 48 prosenttia maapallon maapinnasta. Alkuainehiili oli varastoitunut puiden runkoihin, oksiin, lehtiin ja juuriin. Hiiltä niissä oli kaikkiaan 850 miljardia tonnia. Ilmakehässä sitä oli vähemmän, 550 miljardia tonnia.
Sittemmin metsää alkoi hävitä, ensin hitaasti mutta ihmiskunnan kasvun ja 1700-luvulla alkaneen teollisen kauden myötä alati kiihtyen. Metsien hiilen määrä on nyt pudonnut tasolle 660, kun ilmakehän hiilen määrä on vastaavasti noussut tasolle 880 miljardia tonnia.
2. Mikä metsillä alkoi, sen voi metsillä lopettaa. Metsien palautuksen on oltava samaa mittakaavaa, mitä on ollut metsien häviö jääkauden jälkeen. Ilmastometsitys voisi ennallistaa maapallon ekologisesti turvalliselle tasolle.
Yhdysvaltain johtaviin ilmastotutkijoihin kuuluva, Helsingissäkin Nordic Business Forumissa syksyllä 2017 puhunut James Hansen esitti, että ilmakehästä olisi metsittämällä poistettava hiiltä vähintään 150 miljardia tonnia. Aikaa metsäväelle Hansen antoi vuoteen 2100 asti.
Jotta ilmakehästä voi siirtää näin paljon hiiltä uusiin metsiin, pinta-alaa tarvitaan paljon. Laskennallinen pinta-ala on luokkaa kuusi miljoonaa neliökilometriä. Sen lähin vertailukohde on Sahara, pinta-alaltaan 9,2 miljoonaa neliökilometriä.
Hra Virtanen odottelee näemmä edelleen minulta vastauksia. No yritän mutta en lupaa mitään…
“Hiilinieluista on tullut mantra, jota media hokee vaikka kukaan ei osaa vastata kysymyksiin, joita olen täällä esittänyt.
1. Miten on mahdolista puhua hiilineutraaliudesta, kun fossiilihiili tulee biosfäärin ulkopuolelta ja hiilinielut ovat osa biosfäärissää?
2. Maapallon biomassa on teratonnin luokkaa. Ihmiskunta nostaa vuodessa 10 gigatonnia hiiltä biosfääriin vuodessa. Biomassan tulisi kaksinkertaistua 50 vuodessa, jos hiilinieluilla yritetään ratkaista asia. Optimistisin tavoite on saada metsien häviäminen pysähtymää maapallolla!”
Kysymykseen 1 vastaisin että ei voidakaan. Olen yrittänyt kampanjoida osaoptimoivaa alueellista hiilineutraaliuden laskentaa vastaan julkisuudessa. Meillä on kuitenkin sopimukset ja instituutiot jotka pitävät tästä kiinni kynsin hampain. Jotkut kunnat ja yritykset harrastavat myös hiilineutraaliuden nimellä kulkevaa viherpesua. No jos se auttaa jonkin verran hyödyllistä kompensaatiomarkkinaa, niin menköön!
Mielestäni ainut järkevä mittakaava, jolla hiilineutraaliuteen tulee pyrkiä on maapallonlaajuinen. Siksi suhtaudun epäluuloisesti EU:n ilmastopolitiikkaan, jossa jyvitetään hiilensidontatavoitteita eri maille. Petteri Orpo ihmetteli miksi hiilinielulaskelmat heilahtelevat rajusti. Minä siitä johduin ihmettelemään, miten voidaan tehdä sitovia sopimuksia hiilinieluista EU:n kanssa epävarman hiilinielulaskelman pohjalta. Epävarma osio on maaperän hiili pelloilla ja metsissä. Eikö kannattaisi pohjata lupaukset mieluummin tarkasti mitattaviin tunnuksiin, kuten runkopuun kasvu metsässä ja hakkuupoistuma? Toinen asia jota mietin on onko esimerkiksi hiilitulli EU:n rajalla hyödyllinen vai haitallinen. Joka tapauksessa olen sillä kannalla, että jos hakkuita lisätään jossain päin maailmaa, niin hyviä alueita olisivat metsätuhoista kärsivät Alaska, Kanada ja Venäjä. Ei siis Pohjoismaat.
Ehkä Veli Pohjonen vastasi jo kysymykseen 2 Kainuun Sanomissa 16.1.23? James Hansen laski että semmoinen Saharan kokoinen pläntti tarvittaisiin lisää metsää.
Anneli kirjoitti: “Tämä turvekeskustelu pitäisi jo panna purkkiin ja tiukasti kansi päälle. ”
Olen vahvasti eri mieltä. Juurihan olemme pääsemässä asiaan!
Ymmärrrän, että Anneli alan asiantuntijana saattaa pitkästyä , ja totta on , että noissa 300:ssa puheenvuorossa on monta tarpeetontakin kommenttia, mutta jos pitäisimme noita alkupuheenvuoroja “esileikkinä” nyt, kun alamme puhua asiaa.
Ensimmäiseen kysymykseeni sain hyvän vastauksen. Olen jo parin vuoden ajan tivannut vastausta tuohon kysymykseeni, ja nyt sain ensimmäisen kerran selkeän vastauksen. Jatkokysymykseni tältä osin koskeekin sitä, miten tieteentkijöiden viesti saadaan poliittisten päättäjien tajuntaan. Mutta se on sitten seuraavan messun aihe.
Tuon toisen kysymyksen osalta sanoisin “Jope Ruonansuun tyyliin, että : “ajatteleppa ite”.
Nimittäin jokin muu luonnon oma syy siihen siihen oli , että Sahara aavikoitui. Sitä ei vielä ihminen ehtinyt tehdä.
Saharassa on miljoonia vuosia sitten ollut vain savannia, joten millä ilveellä sinne metsää saisi kasvamaan. Kun maapallon biomassa on nykyisellään kokonaisuudessaan noin 500 gigatonnia, niin miten ihmeessä 10 gigatonnia hiiltä vuodessa saadaan mahtumaan. Paperillahan asia näyttää hyvältä.
Silloin kun joku tekee laskelmat, joiden lopputulos on arkijärjen vastainen,alan miettiä, mikä mahtaa olla laskelman tekijän motiivi?
Osmo kirjoitti: ““Tuo nyt ei vain pidä paikkaansa. Miten soille olisi mitenkään voinut syntyä metrien turvekerroksia vuosituhansien aikana, jos noin olisi?”””
Luonnon suon sitomasta hiilestä © osa hajoaa metaanikaasuna takaisin ilmaan. Siihenhän ei tarvita kaikkea suon sitomaa hiiltä, vain osa, joka jää sitten metaanin hajotessa ilmaan hiilidioksidiksi ja vedeksi. Mutta metaanin lämmittävä vaikutus ekv voi olla jopa 72 hiilidioksidiin nähden, joka aina ylittää suon ilmasta ottaman hiilidioksidin viilentävän vaikutuksen.
Viime vuonna Suomen 4 milj ha luonnon soita sitoi ‑3..-4 M tn hiilidioksidia ja päästivät metaania +8…+24 M ekv-tn.
Tässä suotukija Paavo Ojasen linkki ja sivu 7, jossa luonnon soiden metaanipäästöt ovat ilmoitettu ekv-arvoilla 34 (100 vuoden periodi).
Haulla “Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt”
Lainaus netin linkistä metaanin synnystä.
“”“Metaania syntyy, kun eloperäistä ainesta hajoaa hapettomissa oloissa: kosteikoilla, soilla, vesistöjen pohjakerroksissa sekä riisipelloilla. Hapettomissa oloissa erityiset alkueliöt, arkit, muodostavat hiiliyhdisteistä metaania (CH4).
Eristäkäämme soiden vaikutus ilmastoon siten, että laskemme soiden vaikutuksen ilmakehässä olevan hiilidioksidin ja metaanin varantoihin.
Silloin ei pidä laskea metaani 20 kertaiseksi hiilidioksidiin nähden. Se on tosiasiassa yli satakertainen (120?) mutta tuo alempi kerroin perustuu siihen, että metaanin puoliintumisaika ilmakehässä on noin 12 vuotta.
Jos soille ei tehdä mitään vaan ne saavat olla siinä olotilassa, jossa ne ovat olleet viimeiset 10 000 vuotta, soiden vaikutus ilmastonmuutokseen olisi laskeva, ei nouseva, vaikka vuotuiset metaanipäästöt enemmän kuin kumoavat hiilen sidonnan. Miksi?
Soiden päästämästä metaanista katoaa ilmakehästä yhtä paljon kuin sitä syntyy, eli metaanin määrä pysyy vakiona. Hiiltä sen sijaan sitoutuu soihin koko ajan. Niinpä luonnontilaisten soiden vaikutus on pitkällä aikavälillä ilmastonmuutosta hillitsevä.
M.O.T.
Jos haluat ymmärtää tämän toista kautta, yhden vuoden aikana hiilidioksidia imetään ilmakehästä ja metaania tuupataan sinne,. Hiilidioksidin imeminen on pysyvä efekti (paitsi, jos turve keksitään polttaa takaisin ilmakehään) mutta metaani on ilmakehässä vain väliaikaisesti.
“Soiden päästämästä metaanista katoaa ilmakehästä yhtä paljon kuin sitä syntyy, eli metaanin määrä pysyy vakiona.” Tämä on hyvä tarkennus, olettaen että pitää paikkansa.
“Niinpä luonnontilaisten soiden vaikutus on pitkällä aikavälillä ilmastonmuutosta hillitsevä.” Sen sijaan ennallistaminen ei ehkä ole mikään ratkaiseva viisasten kivi ilmastonmuutoksen hillinnässä, koska se lisää metaanin pääsyä ilmakehään lyhyellä tähtäimellä, jolla meidän pitäisi ilmastoasia hoitaa.
Osmolla on älykkäitä kysymyksiä. Luonnonsuot ovat siis pitkällä aikavälillä iimastonmuutosta hillitseviä.
Minäkin olen hiljalleen taipumassa tälle kannalle. Mittausten antama co2 ekv päästö lienee harhaa.
Tässä selitys ja Osmolle hiukan laskettavaa.
Metaani on ilmassa siis vain väliaikaisesti. Tämä tarkoittaa, että tietyllä metaanin syötteellä ilmakehään muodostuu tietyn kokoinen metaanivarasto. Osmo varmaan osaa laskea tuon varaston koon esim mikä on varasto, kun syöte on 1tn co2ekv metaania. Minä en nyt muiden kiireiden takia kerkiä tuota selvittämään. Minä tekisin sen ihan exel iiä alekkain ja summaamalla.
Tuo saatu metaanivarasto (ilmaistuna co2ekv) pitäisi kompensoida suon co2 sidonnalla. Tuon ajan jälkeen suo olisi koko co2 sidonnaltaan nielu. Uskoisin, että kyse ei ole tuhansista vuosista ja Suomen luonnonsuot olisivat siten täysi nielu turpeen kasvun imemän co2 suuruisena.
Kurki kirjoittaa: “Eikö se ole ihan sama onko turve fossiilinen vai uusiutuva.”
No lopultakin pääsimme keskustelemaan itse asiasta! Ei todellakaan ole sama asia! Koskapa Kurki rakastaa esitää asiat taseina, niin yritän selventää asian taseiden kautta.
Ilmasto-ongelma on syntynyt, kun ihminen on nostanut miljoonia vuosia kierrosta poissa ollutta hiiltä ( nykyisin 10 gigatonnia vuodessa ) ilmakehään. Hiili jää kiertämään maa-meri-ilmakehä-systeemiin jakautuen sinne luonnonlakien mukaisesti. Tällä hiilellä ei ole paluuta takaisn sinne mistä se on tullut, vaan se jää pyörimään tähän systeemiin nostaen ilman CO2 pitoisuutta tasaisesti 0,2 ppm vuosittain. Sillä ei ole paluuta, koska emme voi kiihdyttää noita poistokanavien virtausta.
Eli taseena ilmasten: Ihmisen vaikutuksesta tuosta maa-meri-ilmakehä- systeemistä poistuu 2 gigatonnia karbonaatteina, ja 2 gigatonnia hapettomaan tilaan joutuvina orgaanisina yhdisteinä. Yhteensä siis 4 gigatonnia. Koskapa maapallon ilmakehän CO2-pitoisuus on pysynyt vimeiset miljoonavuotta alle 300ppm, on täytynyt tulla tilalle noin 4 gigatonnin virta, joka lienee tulivuorenpurkauksia ja metaanivuotoja yms.
Nyt sitten ihminen on lisännyt sisäänvirtauksen 2,5 kertaiseksi, mutta ei kykene lisäämään poistovirtausta, niin mitäs siitä seuraa? Hiilidioksidi jää siis kiertämään maa-meri ‑ilmakehä-systeemiin maailman tappiin asti?
Kun näin on( ja olisin kovin iloinen, jos joku kertoisi mikä tuossa taseessa on väärin), on todella väliä sillä, lisäämmekö hiilivirtaa systeemiin polttamalla fosiilisia tai fossiilin kaltaisia (kuten turve), vai poltammeko uusiutuvia, kuten puu, joka ri lisää kierrossa olevaa hiiltä.
Anteeksi nyt tuo painovirhe. Ilma CO2-pitoisuus nousee siis 0,5 ppm vuosittain eikä siis 0,2.
Ilmakehän kokonaishiilisisältö on n. 800 gigatonniaonnia. Tuo vuosittainen lisäys jakaantuu sitten luonnonlakien mukaisesti maa-meri-ilmakehäsysteemiin (avoin systeemi) site , että n puolet on ilmakehän osuus. Eli siis n. 0,5ppm. Mittaukset viimeisen sadan vuoden ajalta osoittavat samaa.
Nyt joku viisas on keksinyt , että tilanne paranee, kun pakotamme luonnon tasapainon toiseen asentoon. Maan ja meren tulee ottaa vastaan myös tuo ilmakehän osuus! Mahtaakohan luonto totella?
Juhani Virtaselle. Kyllä minä tuon allekirjoitan, mutta siitä puuttuu kasvihuonekaasu metaani, jonka vaikutus lämpenemiseen arvioidaan olevan 20%.
Wikistä: “”“Metaanin osuus kaikista kasvihuonekaasujen yhdistetyistä lämmitysvaikutuksista on noin 20 %.”””
Kyllä metaani on tietenkin kasvihuonekaasu, jonka viipymäaika ilmakehässä on noin 10 vuotta. Fossiilinen metaani poltettaessa tuo hiiltä lisää biosfäärin kiertoon. Tämä lisähiilihän on juuri se pahan alku ja juuri.
Suossa syntyvän metaanin hiilen alkuperä taas on ilmakehän hiilidioksidi, joten se ei lisää hiiltä kiertoon.
Kirja, jonka avulla olen alkanut ymmärtää ilmastonmuutosta, sanoo kasvihuonekaasuista sivulla 8 seuraavaa: “Yksi noista ilmiöistä on kasvihuoneilmiö, joka on hyvin positiivinen ilmiö. Ilman sitä maapallomme olisi oleellisesti kylmempi jääplaneetta ja siten ihmiselle sopimaton paikka elää. Onneksi on siis kasvihuoneilmiö. Sen aiheuttavat pääosin vesihöyry ja hiilidioksidi. Muita vaikuttavia kaasuja ovat otsoni,
typen oksidit ja halogenoidut hiilivedyt sekä metaani, jolla on mainettaan paljon vähäisempi osuus kasvihuoneilmiöön. Kunkin osatekijän vaikutuksen suuruudesta ovat tutkijat erimielisiä, ja esimerkiksi hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPPC) arvioi vesihöyryn osuudeksi kasvihuoneilmiöstä 60–70% ja hiilidioksidin osuudeksi vastaavasti 20–30%. Se, ettei IPCC pysty antamaan tuon tarkempia lukuja, johtunee siitä, ettei paneelilla ole omaa tutkimusta. Se tekee yhteenvetoja maailman johtavien tutkimuslaitosten tutkimuksista, joissa taas eri tutkijoilla on huomattaviakin näkemyseroja eri komponenttien vaikutuksesta. Erimielisyyttä ilmenee edelleen esimerkiksi siitä, miten pilvien vaikutus on otettava huomioon.”
Vaikka kirja, johon viittaan, ei ole tieteellinen, vaan on joidenkin tieteentekijöiden kansantajuistettu näkemys ilmastonmuutoksesta, on se minusta toistaiseksi järkeenkäyvin ilmastonmuutosta koskeva kokonaiskuvaus.
Paavo Ojasen mukaan karut ojitetut metsää kasvavat suopohjat ovat CO2-nielu ‑70+- 30 tn/ha/v. Ojitus on poistanut samalla metaanipäästöt, jotka arviolta ovat +3.. +5 ekv-tn/ha/v. Näistä on noin puolet suo-ojituksista 2,5 milj.ha.
Turvesuon, jonka paksuus on 1,5 m polttamisesta vapautuu ilmaan n. 2200 tn/ha= 0, 0022 Mtn/ha hiilidioksidia (CO2) poltettaessa.
Näista luvuista voidaan laskea, kuinka paljon Suomessa voidaan nostaa tyhjäksi 1,5 m luonnon soita ja niitä ojitettuja soita, jotka eivät kasva kovin hyvin puutaa, että turpeen poltolla tai muulla käytöllä ei ole ilmaastovaikutuksia.
Karut ojitusalueet sitovat hiilidioksidia (CO2) yhtensä ‑2,5 milj ha*0,7 tn/ha=1,75 mtn/v.
Lisäksi tulevat metaanin (CH4) päästöjen loppuminen ojituksilla ‑2,5 *(3.…5)= ‑7,5…12,5 Mekv-tn/v.
Nostoala vuodessa (1,75+7,5)/0,0022 … (1,75+12,5)/0,0022= 4200 ha…6500 ha.
Suomessa voi nostaa 1,5 m syvyisiä turvesoita tyhjäksi haarukassa 4200 ha+6500 ha vuodessa, ilman että sillä on ilmastovaikutusta.
Nosto vastaa 30.…40 milj.m3 jyrsinturvetta.
Nykyinen turpeen käyttö taitaa olla 5 milj.m3 jyrsinturvetta.
Mietin jonkin aikaa kannattaako kommentoida ylipäätään. Tässä ketjussa on vähintään riittävä määrä kommentteja jo, mikä kertoo omalta osaltaan siitä, miten isoja intohimoja turpeen poltto suomessa herättää. Meitä on kuitenkin vain viisi miljoonaa ja muualta päin katsottuna tämä turpeesta vänkääminen saattaa vaikuttaa kovin kummalliselta. Turve on ollut (en tiedä onko enää) monelle elinkeino ja se selittänee tämän kiinnostuksen määrän.
Haet laskelmassa ilmeisesti jonkinlaista tasapainopistettä turpeen kasvun ja kulutuksen välille. Minusta jätät huomioimatta asian, josta tässä ketjussa on kyllä mainittu aiemminkin. Siinä missä puu kasvaa nopeammin kuin turve, sen kasvu myös nopeammin päättyy. Turve jatkaa kasvuaan hyvin pitkään — jopa niin pitkään, että siitä tulee aikanaan fossiilista polttoainetta, ruskohiiltä. Ruskohiili voi suotuisissa olosuhteissa kehittyä edelleen kivihiileksi. Turpeen polttaminen katkaisee tämän pitkän prosessin. Metsän hakkuulla voi saada metsän nopeasti uuteen kasvuun. Turpeen kasvu ei nopeudu polttamalla. Päinvastoin: jos suoala noston jälkeen metsitetään, tämä pitkäkestoinen nielu menetetään. Kokonaan toinen asia on sitten vielä se, mitä niille kaadetuille puille tehdään. Jos nekin vain poltetaan, on hyöty hiilinieluajattelun näkökulmasta aika vaatimaton. Kyllä lopputulos tästä on se, että tarvitaan päästöttömiä energiantuotantotapoja. Ihmettelen ajatteluasi, koska usein siteeraamasi Ojasen teksteissä ei yleisesti ottaen puolleta turpeen polttoa, vaan korostetaan sen merkitystä hiilivarastona ja pitkäaikaisena nieluna. Ojasen laskelmissa metaanipäästöjenkin vaikutus ajan kanssa supistuu siten, että kokonaisvaikutus on suoturpeen osalta nielu. Tähän laskentaan vaikuttaa metaanin luonnollinen hajoaminen ilmakehässä. Metaani on reaktioherkkä (palava) kaasu toisin kuin hiilidioksidi, joka on palamistuote. Ojanen toki suhtautuu kriittisesti jo ojitettujen soiden ennallistamiseen, koska alkuvaiheessa metaanipäästöt hänen mukaansa ylittävät hyödyt ja tilanne, jossa ollaan, edellyttäisi nopeahkoja vaikutuksia. Mutta ehkäpä minun ei tässä tarvitse toistaa kaikkea mitä Ojanen kirjoittaa, koska tekstit ovat vapaasti muutenkin luettavissa.
Eilen huitaisin vastauksen Annelin kommenttiin: ”Tämä turvekeskustelu pitäisi jo panna purkkiin ja tiukasti kansi päälle. ”
Annelin kommentissa sinänsä ei ollut mitään vikaa. Itseasiassa se oli tarkka kommentti siksikin, että Osmo oli jo keskustelun otsikossa todennut asian oikean laidan, eikä sen kiistämiseen löydy perusteita, sen tämä yli 200 puheenvuoron myllytys on osoittanut. Se asia on jo hyvä panna pakettiin .
Tarkoitin omalla kommentillani ”juurihan pääsimme alkuun”sitä, että sain kahden vuoden vääntämisen jälkeen asiallisen vastauksen tuohon kysymykseen hiilineutraaliudesta. Vastaus oli kaikessa akateemisessa koukeroisuudessaan sitä mihin olen hakenut vastausta. Anneli Kirjoitti:
”Mielestäni ainut järkevä mittakaava, jolla hiilineutraaliuteen tulee pyrkiä on maapallonlaajuinen. Siksi suhtaudun epäluuloisesti EU:n ilmastopolitiikkaan, jossa jyvitetään hiilensidontatavoitteita eri maille. Petteri Orpo ihmetteli miksi hiilinielulaskelmat heilahtelevat rajusti. Minä siitä johduin ihmettelemään, miten voidaan tehdä sitovia sopimuksia hiilinieluista EU:n kanssa epävarman hiilinielulaskelman pohjalta”.
Mielestäni tässä kiteytyy nyt valtava yhteiskunnallinen ongelma. Anneli akateemisena keskustelijana on tottunut kommunikoimaan akateemisissa norsunluutorneissa, eikä siinä mitään vikaa. Akateemisten tuleekin pohtia keskenään tieteen normein. Uskon vilpittömästi siihen, että tiedemaailma pyrkii kohti parempaa tietoa, ja osaa palata harhapoluiltaan itseohjautuvasti. Ongelma syntyy, kun tieteen antama tieto tulisi kanavoida yhteiseksi hyödyksi. Siihen meillä on luotu poliittinen järjestelmä, mutta niin kuin tuo Orpon ihmettely osoittaa, järjestelmä tökkii.
Koskapa toistaiseksi kokeilluista yhteiskuntamalleista demokraattinen järjestelmä on inhimillisin, tulisi miettiä miten nuo ”orpot” saadaan ymmärtämään.
Valtaosa poliitikoista on politikassa itsekkäistä syistä, ja ainoa mikä saa heidät ottamaan ”lusikan kauniisti käteen” on äänestäjän pelko. Niinpä tässä ilmastonmuutosasiassa oleellista on, miten äänestäjä saadaan YMMÄRTÄMÄÄN, mistä ilmastomuutióksessa on kysymys.
Muta akateemisen ajattelijan ja tavallisen ”virtasen” välillä on kielimuuri, joka saa akateemisen väen linnoittautumaan norsunluutorneihinsa. Puhutaan ekvivalenteista, matemaattisista malleista ja virhemarginaaleista tilastollisin käsittein, kun me tavalliset ”virtaset”, joudumme pohtimaan Alepan hyllyjen ruokapakettien energiasisältöjen ekvivalenttikertoimia, jotta voisimme maksimoida energiasisällön ja minimoida aterian hinnan.
Siksi tuntui pari vuotta sitten hätkähdyttävältä, kun sain käsiini kirjan, jonka tekijät olivat uskaltautuneet tieteen norsunluutornista alas ja pelkistämään ilmastonmuutosasian niin yksinkertaisella tavalla, että se herätti.
Olin ajatellut, ettei voi olla mahdolista, että komponentti, jonka osuus ilmakehässä on promillen osia voi olla ongelma, mutta kun eteen lävähti kuva jossa punainen kirkuva nuoli nostaa ilmakehään ylimääräistä hiiltä määrän, joka on monta prosenttia vuotuisesta kierrosta, oli pakko pysähtyä.
Tarkempi tarkastelu kertoi, että kuvassa on kaksi erillistä kiertoa, hidas miljoonien vuosien geologinen kierto, ja nopea biosfäärin hiilenkierto. Ja ihmiskunta on puhkaissut reiän näiden välille, jossa virtaus on yksisuuntainen. Työhistoriastani johtuen pystyn ymmärtämään sen seuraukset.
Koska ainoa huoleni tässä elämässä on enää lastenlasteni tulevaisuus, aloin penkoa asiaa tarkemmin. Huomasin pian että asia ei ole yleisesti tunnettu edes tiedemaailmassa, saati poliitikkojen keskuudessa. Tokihan joku Petteri Taalas on jo kauan puhunut asiasta, mutta kielellä, jota poliitikot saati sitten media eivät ymmärrä. Kansasta nyt puhumattakaan.
Huomaan , että Anneli ymmärtää. Jos Anneli tarkastelet tuota kirjan kuvaa, ja vertaat sitä Lawrence M Kraussin kuvaan, niin voidaanko kyseenalaistaa hiilinielut ylipäätään, koska eihän se hiili äärellisessä ajassa palaa sinne mistä se on tullut. Aineen häviämättömyyden laki on ymmärtääkseni yhä voimassa?
Tuon kirjan tekijät ymmärtääkseni pyrkivät nostamaan tämän asian keskusteluun, ja selvästikin surevat sitä, että vetytalouteen aletaan panostamaan aivan liian myöhään.
Tarkoitin turvekeskustelun lopettamisella sitä, että aika lailla monipuolisesti tässä on asiaa pyöritelty ja tietämystä lisätenkin, mutta ehkä vähän asian vierestä kuitenkin. Päästöt raportoidaan kuitenkin tästä eteenpäinkin IPCC:n ohjeita noudattaen eikä meidän mieleisten ohjeiden mukaan. Luonnonsoidenkin päästöistä on hyvä tietää, mutta ne eivät ole mukana raportoinnissa.
Ajattelisin niin että kyllä monikin ihminen ymmärtää kupletin juonen teoriassa. Petteri Taalaskin toistaa sen melkein jokaisessa haastattelussaan. Moni ymmärtää myös sen, että on erittäin vaikeaa saada ihmiset muuttamaan käyttäytymistään, erityisesti jos pitäisi luopua jostakin. Olemme niin kuin se kuuluisa sammakko kattilassa: ilmasto lämpenee mutta niin hitaasti, että emme usko että meidän tarvitsisi muuttaa käyttäytymistämme. Maapallon väestönkasvun on ennustettu saturoituvan ja kääntyvän ehkä jopa laskuun. Jos sama saadaan tapahtumaan myös kulutukselle, meillä on hyvinkin toivoa vielä. Omista lapsista on jonkinasteinen huoli kuitenkin, että millaisessa maailmassa he saavat elää.
Tieteentekijät tuottavat taustatietoa, jota IPCC jalostaa päätöksentekijöiden käyttöön. YK:n Ilmastosopimus vie kokouksissaan sopimusasioita eteenpäin. Maiden hallitukset ja parlamentit panevat nämä täytäntöön. Jos kansalaiset saadaan heräteltyä, poliitikot seuraavat kyllä sitten perässä. Viestimillä on tässä herättelyssä tärkeä rooli.
10 Gigatonnia per 500 tarkoittaisi siis 2 prosenttia lisää vihreän biomassan kasvua vuositasolla. Ei tuo nyt oikein paljolta kuulosta. Jos ruuan tuotanto saadaan vietyä enenevässä määrin kasvihuoneisiin ja laboratorioihin, viljelyalaa vapautuu ruuan tuotannosta. Nykyiset metsät ovat monesti kohtalaisen harvoja, eli niihin mahtuu paremmin hoidettuina lisää biomassaa. FAO:n metsämääritelmä vaatii vain 10 prosentin latvuspeiton, mikä on todella vähän. Myöskään Suomen metsät eivät ole lähelläkään biomassansa saturaatiopistettä vaan niihin mahtuu lisää puuta.
Mielenkiintoista tuossa Annelin kommentissa oli puhe metsien biomassan saturaatiopisteestä.
Metsien nielun nolla-arvolle on kaksi selkeää tasapainotilaa ilmastonmuutoksen kannalta. Molemmat ovat myös saturaatiopisteitä.
A Metsien maksimaalisen puuntuotoksen saturaatiopiste
Kaikki mahdolliset merkit viittaavat, että Suomessa vuosittainen puuntuotos kääntyy laskuun lähimmän 10 vuoden aikana jos ilmastopaneelin ehdottamaa metsän nielua orjallisesti noudatetaan.
B Metsien maksimaalisen biomassan saturaatiopiste
Tämä saavutetaan hyvinkin nopeasti jos lopetetaan kaikki metsien hakkuut. Aikaa kuluisi 25–35 vuotta. Ja se olisi sitten siinä. Biomassan saturaatiopiste tarkoittaa nollahakkuita. Samallahan hakkuut voi lopettaa vaikka heti jos tarkoitus on kuitenkin ne lopettaa.
Mikä se pointti oli Anneli Jalkasella kun otti keskusteluun mukaan tämän kohdan B tapauksen. Niin pitkään, kun maailmassa käytetään fossiilisia niin kohta A on ratkaisu ilmaston lämpenemisen estämiseen. Siinä voi koko maksimaalisen vuosikasvun ottaa korvaamaan fossiilisia.
Anneli kirjoitti: ”Päästöt raportoidaan kuitenkin tästä eteenpäinkin IPCC:n ohjeita noudattaen eikä meidän mieleisten ohjeiden mukaan.”
Näinhän asia on.
Tuolla aikaisemmin taustoitin lähtökohtiani tähän keskusteluun. Minulla ei ole tarkoitus mullistaa maailmaa. Ymmärrän liiankin hyvin rajalliset resurssini sen suhteen. Tavoitteeni on ihan yksinkertaisesti ymmärtää maailmanmenoa, niin että osaisin auttaa lastenlapsiani asettumaan tässä kaoottisessa maailmassa asemaan, jossa inhimillinen elämä olisi mahdollista.
Synnyin ennen sotia ja nuoruuteni maailmaa hallitsi hävityn sodan luoma ilmapiiri, josta selvittiin viisaiden poliitikkojen avulla. Kekkonen kai sen puki sanoiksi, että ”viholliset on syytä pitää kaukana, ja ystävät lähellä”. Viisaat poliitikot ovat nyt kadonneet. Eivät kaikki toki tyhmiä ole, mutta se viisaus…
Niinpä siis yritän löytää oman viisastenkiveni. Olin sen jo löytävinäni, kun sain käsiini tuon kirjan, jossa minua paljon viisaammat ihmiset asettivat palikoita paikoilleen. Tosin he jo alkulauseessa varoittivat luottamasta yhteen totuuteen. Mustan huumorin sävyttämän tulevaisuuden skenaarionkin he ovat pukeneet opettavaisen sadun muotoon, ja varoittavat siten uskomasta ”ennustajaeukkoihin”. Virkistävä lähtökohta kun vertaa nykymedian loputtomiin kommentaattoreihin ja tulevaisuuden tutkijoihin!
Minä tiedän Annelin netin kautta akateemiseksi keskustelijaksi. Minun sivistykseni on peräisin kansakoulusta ja elämänkokemuksesta. Katselemme siis Annelin kanssa ilmastonmuutostakin vastakkaisista suunnista. Hän akateemisesta norsunluutornista, ja minä tornin juurelta.
Minulle asia on kiteytynyt noihin kahteen kysymykseen, joista siis ensimmäisestä meillä ei ole erimielisyyttä. Mutta tuon toisen suhteen näkemyksemme eroavat.
Anneli kirjoitti: ” 10 Gigatonnia per 500 tarkoittaisi siis 2 prosenttia lisää vihreän biomassan kasvua vuositasolla. Ei tuo nyt oikein paljolta kuulosta.”
Minusta se kuulostaa utopialta. Maapallolla on noin 1000 gigatonnia biomassaa(jossa siis 500 gigatonnia hiiltä). Se on siis se, mikä on ekologinen tasapainotila, joka on syntynyt vuosituhansien saatossa.
Ihmispopulaation räjähdyksenomainen kasvu on kääntänyt sen laskuun. Realistinen tavoite voisi olla pysäyttää tämä laskeva trendi. Kahden prosentin vuotuinen kasvu maailmanlaajuisesti järkyttäisi luonnon kokonaisprosessia niin, että meistä kukaan ei tiedä mihin se johtaa. Mutta varmaa on , että jokin luonnon luonnollinen rajoite pysäyttäisi yrityksen. Tuo tie vie vuorenvarmasti ojasta allikkoon. Minä en olisi valmis sorkkimaan noin rajulla tavalla luonnon systeemejä.
EU:n ennallistamisasetus lähtee vuodesta 1952. Se, että seitsemässäkymmenessä vuodessa hiilensidonta on lähes kaksinkertaistunnut Suomen metsissä, on kovasti petollinen vertauskohde. Maapallon mittakaavassa on kyse Nalle Puh:n puolen hehtaarin metsästä, jossa saattoi tapahtua mitä vaan.
Suomessa oli juuri raivattu valtavat alueet sotakorvauksia varten, ja Pohjois-Suomen metsät parturoitu ”Osaran aukioiksi”. Metsälle raivattiin valtavasti uutta kasvualaa ojittamalla pohjoisen hillasuot. Ilmastonmuutos on pidentänyt kasvukautta, jne. Sitten poliitikot hyväksyvät vuoden 52 vertailuvuodeksi, vaikka tuo kaikki oli hyvin tiedossa. Kun kasvun edellytyksistä on enää jäljellä tuo kasvukauden pidentyminen, on varmaa, että kasvun kulmakerroin pienenee. Ja tästä luonnonilmiöstä Suomi maksaa sitten joka vuosi miljardin sakkoa. Ei nykypoliitikkoja voi kovin viisaiksi mainita!
Kun maailman mittakaavassa päiväntasaajalla ilmaston lämpeneminen siirtää kasvillisuuden rajaa pohjoiseen vaikka vain parinsadan kilomerin verran, on se sellainen määrä neliökilometrejä, että saamme istuttaa korvaavat metsämme jäämereen.
Myönnän, että olisi mahdollista saada hiilidioksidin pitoisuus asettumaan jonnekin hieman alle 500ppm (mitä se sitten lämpötiloissa tarkoittaneekaan) tekniikan kehittymisen myötä. Laskemaan sitä ei saada, koska takaisin sinne mistä se on tullut ei ole tietä. Hiilen poistaminen ilmakehästä suuressa mittakaavassa on utopiaa. Ainoa aito keino on pysäyttää fossiilihiilen poltto. Tekniset keinot siihen ovat uskottavia. Se tarkoittaisi kuitenkin valtavia panostuksia vetytalouteen. Mutta meidän poliitikkomme panostavat ne rahat sotaan.
Aivan näin. On odotettavissa että metsiemme kasvun ylläpito ja sen lisääminen tulee olemaan vaikeaa, kun niiden ikärakenne on vanheneva. En tietenkään ehdota, että mennään aina sinne metsien maksimaaliseen biomassaan saakka. Vain suojelualueilla näin tulee käymään.
Kuitenkin keskimääräinen puuston tilavuus saisi nykyisestä hieman nousta, koska tämä nousu kiihdyttäisi jonkin verran kokonaiskasvua. Asiasta ilmestyi juuri Metsälehden metsäuutisissa artikkeli, jossa luetellaan mahdollisia kasvua lisääviä keinoja. Muun muassa: “Nopein keino metsien hiilinielun vahvistamiseen olisi harvennusten lieventäminen, eli puita jätettäisiin hehtaarille nykyistä enemmän. Viime vuosina erityisesti nuoria metsiä on harvennettu liian voimakkaasti.”
http://www.metsalehti.fi/artikkelit/vahemman-harvennusta-enemman-hiilinieluja/#10fea98e
Tuore tutkimusraportti soista päätyy samaan kuin keskustelijat tässä ketjussa. “Jotta maailman ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa, on raportin mukaan tärkeää, että soiden hiilivarasto ei vapaudu ilmakehään.”
http://www.metsalehti.fi/uutiset/kansainvalinen-tutkimusraportti-soilla-keskeinen-merkitys-ilmastonmuutoksen-hillinnassa/#10fea98e
Juhani Virtanen 19.1.2023: “Kahden prosentin vuotuinen kasvu maailmanlaajuisesti järkyttäisi luonnon kokonaisprosessia niin, että meistä kukaan ei tiedä mihin se johtaa. Mutta varmaa on , että jokin luonnon luonnollinen rajoite pysäyttäisi yrityksen. Tuo tie vie vuorenvarmasti ojasta allikkoon. Minä en olisi valmis sorkkimaan noin rajulla tavalla luonnon systeemejä.”
Nythän me nimenomaan olemme sorkkineet rajulla tavalla luonnon systeemejä! Valtaosa viljelykelpoisesta maasta on jo ihmistoiminnan piirissä, rakennettuna tai viljeltynä maana. Kotieläinten biomassa on moninkertainen verrattuna villieläimiin. Villille luonnolle jää aivan liian vähän tilaa ja elinmahdollisuuksia. Esimerkiksi lihansyönnin vähentäminen vapauttaisi suuria pinta-aloja luonnolle.
Vetoan jälleen minua viisaampaan. Lauri Hetemäki, työelämäprofessori Helsingin yliopistossa, kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuudessa:
”Metsäekologien mukaan metsien hiilinielut eivät voi toimia ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien keskeisenä pilarina ilman fossiilisten hiilidioksidipäästöjen jyrkkää vähentämistä ja metsänhoidon muuttamista. He perustelevat näkemystään sillä, että lisääntyvät fossiilipäästöt johtavat väistämättä lisääntyviin metsätuhoihin. Eli metsät eivät olekaan ilmastopelastajia, vaan joutuvat ilmastonmuutoksen uhreiksi lisääntyvien metsätuhojen vuoksi. Siksi ykköstavoitteen tulee olla kaikkien fossiilisten päästöjen vähentäminen.
Metsien kyky tarjota jatkossa ilmastoratkaisuja perustuu niiden pitkän aikavälin sopeutumiskykyyn eli resilienssiin. Toisin sanoen kestävyyteen kohdata lämpenevä ilmasto ja metsätuhot, kuten kuivuus, kirjanpainajatuhot ja myrskyt.”
Kirjoituksessa on linkki lehteen The Forestry Chronicle.
https://pubs.cif-ifc.org/doi/pdf/10.5558/tfc2022-007
Metsien lisääminen ja laajemminkin luonnon suojelu ja ennallistaminen on aivan välttämätöntä, jotta tästä itse keittämästämme sopasta jotenkin selvitään. Kun metsien tila heikkenee ja niiden pinta-ala vähenee, niiden resilienssi alenee. Juhani voisi lukea vaikka Juha Kauppisen populaarin kirjan “Monimuotoisuus” tai Ilkka Hanskin kirjan “Viestejä saarilta” tai “Tutkimusmatkoja saarille”.
Luontokato on ilmastonmuutoksen ohella aikamme toinen pääongelma, joka on myös seurausta liikaväestöstä ja liikakulutuksesta. Luontokato ja ilmastonmuutos pitää ratkaista yhdessä ja samanaikaisesti. Suojelun ja ennallistamisen lisäksi metsittäminen olisi hyvä keino. Se toisi ilmastonmuutokseen vaikuttamisen lisäksi paljon muita hyötyjä, ja olisi siksi helpommin hyväksyttävissä kuin nuo edellä mainitut monesti epäsuositut keinot.
PS. En katsele asioita norsunluutornista; olen maalta kotoisin ja metsänomistaja itsekin. Akateemisen uran tynkää oli, nykyisin enää harrastukseksi luettavaa punkkitutkimusta. Mutta yritän maksaa kunniavelkaa saamastani hyvästä koulutuksesta viestimällä metsäntutkimuksen tuloksia ja vaikuttamalla metsäpolitiikkaan “pro bono”.
Minä tuolla aikaisemmin agitoin Osmoa laskemaan luonnontilaisen suo metaanin tuoton tasapainotilaan vaadittavan ajan.
Laskin itse asian huolimatta puutteellisista tiedoista. En löytänyt mistään tarkkaa metaanin hajoamiskäyrää. Oletin 50 vuotta ja puoliintumisaika 10 vuotta. Samoin metaanin lämmitysvaikutukselle en löytänyt tarkkaa lukua, käytin arvoa 100 co2 verrattuna.
Minä sain tulokseksi, että vuosisyötteellä 1 tn metaania ilmakehään muodostuu 15 tn metaanipilvi.
Tämän metaanipilven lämmitysvaikutus pitäisi siis tuhota suon turpeen kasvulla. Seuraava ongelma on tuo 50 vuotta. Tuntuisi, että ensin on annettava tuon metaanipilven muodostua ja sitten aloitetaan sen tuhoaminen. Toinen tapa on eriyttää metaani ja turpeen kasvu toisistaan. Ja yrittää laskea alle 50 vuoden tuhoamisajalle uusi arvio.
Paavo Ojasella oli suo.fi sivuilla tutkimus Metsäojituksen vaikutus ilmastoon. Siellä oli tieto, että soiden turpeen kasvun nielu on 50–130 g/m2 ja metaanin tuotto 2–24 g/m2.
Näistä tiedoista otin käyttöön kasvulle 130 g vastaa 1,3 tn co2/ha. Metaanille otin käyttöön arvon 10 g eli 100 kg/ha. Tuo metaanin päästö vastaa 10 tn co2ekv / ha / vuosi, kun lämmityskerroin on 100. Ja vastaava metaanipilvi olisi 150 tn/ha täysin eriytettynä metaani ja co2. Tällöin metaanipilven tuhoamisajaksi tulisi 115 vuotta.
Jos oletetaan, että metaanipilvi kasvaa vain tuon ”ylijäämän” mukaan niin lämmittävä päästö olisi 10–1,3 = 8,7 tn co2ekv/ha/vuosi. Tästä tulisi ilmakehään metaanipilvi 130 tn/ha. Tuhoamisaika olisi 100 vuotta + pilven muodostumisikä 50 vuotta eli 150 vuotta.
Joka tapauksessa näyttäisi siltä, että kestää yli 100 vuotta ennenkuin suo alkaa toimia nieluna.
Olisi hyvä, jos joku tekisi tarkastuslaskennan. Kovin stabiililta ei asia vaikuttanut eli pienet muutokset alkuarvoissa aiheuttivat isoja eroja lopputuloksessa.
Jotenkin kuitenkin tuntuu, että soiden ennallistamisessa ei ole mitään mieltä.
Saatat olla oikeilla jäljillä Pentti. Soiden ennallistamisen suurin hyöty saattaa olla useimmiten monimuotoisuuden edistämisessä, vesistöpäästöjen vähentämisessä ja joissakin tapauksissa tulvasuojelussa. Ennallistetut suot luetaan maankäyttöluokkaan kosteikko. Nämä ovat edelleen mukana maankäytön päästölaskennassa, eli suo ei muutu luonnontilaiseksi ennallistettaessa eikä poistu päästöinventaariosta.
On kuitenkin joitakin paksuturpeisia runsasravinteisia maa- tai metsätalouden turvemaita, jotka voi kannattaa ennallistaa päästöjen takia. Niistä tulee nyt runsaasti sekä hiilidioksidia että typpioksiduulia. Osassa näistä voidaan alentaa päästöjä nostamalla pohjaveden pintaa lähemmäksi maan pintaa, jolloin hajoavaa turvekerrosta on hapen vaikutuksen alaisena ohuemmalti.
Eri turvemaan maankäyttöjen päästöistä on havainnolliset kaaviot Suoseuran sivustolla.
Anneli kirjoitti 20.01 2023: ” Nythän me nimenomaan olemme sorkkineet rajulla tavalla luonnon systeemejä! Valtaosa viljelykelpoisesta maasta on jo ihmistoiminnan piirissä, rakennettuna tai viljeltynä maana. Kotieläinten biomassa on moninkertainen verrattuna villieläimiin. Villille luonnolle jää aivan liian vähän tilaa ja elinmahdollisuuksia. Esimerkiksi lihansyönnin vähentäminen vapauttaisi suuria pinta-aloja luonnolle. ”
Olen samaa mieltä, Kirjoitin tuolla aikaisemmin: ”Ihmispopulaation räjähdyksenomainen kasvu on kääntänyt sen (siis maapallon biomassan) laskuun.” Ja nyt sitten ihmiskunta on nostanut fossiilista hiiltä satoja gigatonneja ilmakehään nostamaan lämpötilaa. Ja nyt sitten aletaan piilottamaan tuo hiili metsiin, mikä tarkoittaa jo tietoista ekosysteemin manipulointia. Ihmiskunta ei tule koskaan niin viisaaksi, että se pystyisi ohjaamaan luonnon ekosysteemiä. Luonnolla on omat mekanisminsa reagoida.
Luonnon suojelu on tärkeää, mutta se ei onnistu hiilinielujen avulla. Metsiemme hakkuita ei tule rajoittaa hiilinielujen takia, vaan hakkuita tulee rajoittaa biodiversiteetin varjelemiseksi. Kun johtotähtenä on tuo biodiversiteetti, se johtaa terveenpään metsään mikä on kaikkien etu. Hakkuita metsissämme vastustavat EU-parlamentaarikkomme ovat oikealla asialla väärin perustein. Se on johtanut siihen, että ideologisessa huumassa kansallisomaisuutemme käyttöä ohjaavat tulevaisuudessa muut kuin kansalliset tarpeet tai biodiversiteetti
Olen täysin samaa mieltä tuon Lauri Hetemäen artikkelin kanssa. Siinä on rumat asiat sanottu nätisti. Minun näkemykselläni ei ole merkitystä muille kuin minulle ja lastenlapsilleni. Minun näkemykseni ovat peräisin kirjasta ”tulevaisuuden lyhyt historia (www.bod.fi/s?k=soupfvjlkd1c ). Hetemäen tekstissä on sanottu sama asia kuin tuossa kirjassa. ”Hiilineutraalius”-tavoite savutetaan, ja poliitikot ovat onnellisia. Heitä ei häiritse se, että tavoitteen saavuttaminen jälkeenkin yhä virtaa 10 gigatonnia vuodessa hiiltä ilmakehään. Hiilinielut siis auttavat ehkä hieman, mutta pahinta niissä on, että ne hidastavat todellisten ratkaisujen toteutusta.
Kuuntelin perjantaiaamun ”huomenta suomi” lähetystä kolmoskanavalta, kun siellä Energiateollisuuden edustaja Pekka Salomaa totesi, että ”ilman vetytaloutta fossiilihiilen korvaaminen ei ole mahdollista”.
Tuntuu merkilliseltä, että vetytalouteen herätään vasta nyt, vaikka tuo kirja ‚joista puhun, on kirjoitettu jo vuosia sitten, ja siellä lähes joka käänteessä tuodaan esiin vetytalouden mahdollisuus fossiilihiilitalouden korvaajana.
Luonnon monimuotoisuus on tärkeä. Kävin kuuntelemassa kymmenisen vuotta sitten, kun vanhuus ei vielä rajoittanut liikuntakykyäni, mainitsemaasi Ilkka Hanskia Studia-Generalin luennoilla. Valitettavasti pohjakoulutukseni kapeus on esteenä sille, että pystyisin perehtymään eri tieteenalojen saloihin niin, että saisin selkeän käsityksen. Tämä ilmastoasia on poikkeus, koska työnantajani koulutti minua vuosikymmenten aikana ymmärtämään kemiallisiin reaktioihin perustuvaa tuotantoa, jota ohjasin. Kun katson tuota kirjan kuvaa, näen siinä kaksi hiilen suljettua kiertoa, joista toisen kierron (geologisen) aikavakio on niin suuri, että kiertonopeus on lähellä nollaa. Kun sieltä siirretään ihmisen toimesta tavaraa nopeaan kiertoon, on tosi helppo ymmärtää, mikä mättää. Ongelmaa ei voi ratkaista muutoin kuin pysäyttämällä tämä vuoto.
Koska olet vielä nuori, niin luepa tuo mainitsemani kirja huolella. Sen tekijöillä on vahva näkemys, joka on minulle auennut tämän kahden vuoden aikana pala palalta. Aluksi se tuntui käsittelevän vain ilmastoasiaa. Olen lukenut sen moneen otteeseen, ja joka kerta sieltä aukeaa uusi näkökulma. Tuo vetytalouden viipyminen on yksi. Mutta tulevaisuuden satu pitää sisällään teknologiauskovaisten ja luontoon luottavien vastakkainasettelun. Sitten Ukrainan sota sai minut ymmärtämään, että kirjassahan maailma jakautuu totalitaristiseen itään ja liberaaliin länteen, jotka sitten tuhoavat toisensa (ei siis ilmasatonmuutos). Tosin liberaalin lännen valtaa populismin keinoin uusi uljas totuuden jälkeinen ideologia( vrt Trump). Melkoisia ennustuksia. Lopputuloksena on luontoäidin luoma parannettu painos nykyihmisestä, ja kirjan lopulla kertojaminä saapuu kaukaa tulevaisuudesta ja antaa tämän päivän ihmiselle neuvon, joka niin syvällinen, että hirvittää, ja kuitenkin äärimmäisen yksinkertainen. Kun sen jälkeen luin vielä kerran koko kirjan olin sanaton.
Jos rakastaa mustaa huumoria, ja osaa nauraa omille uskomuksilleen, kirja on verraton. Mutta ilmastokysymyksen tekijät pyytävät lukijaa ottamaan vakavasti. Tämän keskustelun pohjata voin sanoa, että nuo Annelin ja Hetemäen näkemykset luonnosta ovat hyvin lähellä tuon kirjan tekijöiden näkemyksiä. Vaikka tekijät eivät biodiversiteetistä puhukaan. Ilmeisesti biodiversiteetissä ei ole mitään humoristista.
Pentti Häkkiselle:
Menisikö laskenta näin, että vuotuisesta CH4-ekv-vakiopäästöstä aletaan vähentämään suon vuosittaista CO2-sidontaa ja aina jatkaen vuosi kerrallaan lisäämällä erotukseen vuosittainen CH4-ekv-vakiopäästö ja kasvataen vähentäjää CO2-nielua vuosipäästöllä.
Minä en nyt oikein ymmärrä mitä Kurki tarkoittaa. Päästöerotuksella laskeminen johtaa väärään tulokseen, koska aina tietyllä metaanipäästöllä muodostuu tietty metaanipilvi. Siihen ei voi vaikuttaa co2 nielulla.
Minä käsittääkseni laskin sellaisen tapauksen (115 vuotta), että muodostuu metaanipilvi, joka lämmittää ilmastoa x astetta. Tarvitaan co2 nielu, joka kylmittää ilmastoa vastaavan määrän. Tämä tulos vaikuttaa oikealta olettamillani lähtöarvoilla.
Olet kai huomioinut, että metaani hajoaa ilmakehässä CO2ksi ja H2Oksi. Yhdestä CH4-molekyylistä syntyy yksi CO2-molekyyli. CO2n puoliintumisaika on satoja vuosia.
Tapio tuossa oli tutkinut metaanin hajoamiskaavaa. Minä jätin aikoinaan kemianopinnot hiukan huonolle tolalle, mutta pienen arvion tein co2 ja ch4 moolimassojen suhteesta. Taisi olla n 3 . Jos kerroin on 100 niin virhe olisi 3% . Ketä kiinnostaa?
Osmo esitti tuolla aikaisemmin luonnonsoille metaanivuon tasapainoteorian. Varteenotettava teoria. Samaa voisi soveltaa karjatalouden metaanipäästöihin. Jos olen oikein ymmäryänyt niin karjatalouden metaanipäästöt ovat olleet vuosikymmeniä samalla tasolla. Voidaan olettaa, että tuo tasapainossa oleva metaanivuo ei enää lämmitä ilmastoa Suomessa.
Onkohan siellä IPCC ssä ollut suomalaisia vihreillä ajatuksilla saturoituneita konsultteja sääntöjä luomassa. Vai miten on selitettävissä, että luonnonsoiden co2 sidonta ei ole mukana, mutta nautojen metaanipäästöt ovat mukana. Jos oikein tulkitsin niin karjatalouden metaanipäästö on luokkaa 2 milj tn co2ekv ja luonnonsoiden vähintään 4 milj tn co2ekv.
Voisiko johtua sitä että lehmät eivät ole luonnossa eläviä eläimiä vaan tuotantoeläimiä?
Kaikki päästöt joita saadaan vähenemään edes jonkun verran on hyvä asia.
Tuohon Silferbergin kommenttiin sanoisin, että luonnonsuot voidaan jättää pois, kun ne eivät ole ihmistoiminnan alaisia.
Nautakarjan tapauksessa on selvä teoriavirhe. Ei voi olla niin, että esim soiden ennallistajat voivat vedota metaanin lyhyeen elinikään, mutta että sitä väitettä ei voikkaan soveltaa nautakarjan metaanipäästöihin.
Hirvieläimet ovat kaksimahaisia. Mitenkähän niiden metaanipäästöt. Hirvet ovat ainakin lisääntyneet 70 luvun jälkeen suorastaan tolkuttomasti.
Kestämättömän suureksi kasvaneen hirvikannan röyhtäilemien metaanipäästöjen tunnistaminen merkittäväksi ongelmaksi taitaa olla ainoa toive puuttua tähän pirulliseen ongelmaan jossa metsästäjät saavat itse päättää miten moninkertaisesti ylisuuri hirvilauma saa metsänomistajien metsissä mellastaa.
Liikenneonnettomuuksien määrä tai se, että kuusi on ainoa mahdollinen kasvatettava puulaji jopa niillä kasvupaikoilla jonne kuuluisi mänty tai koivu.
Puhumattakaan laatutappioista, jonka hirvien vioittavat puut aiheuttavat saharavaralle ja metsänomistajille.
@Pentti A K Häkkinen
Siis nautakarjaa vähentämällä voidaan vähentää metaanipäästöjä. Lihatuotannossa lehmiä voidaan korvata sioilla ja siipikarjalla. Maidontuotantoon tarvitaan jonkun verran lehmiä mutta ei niin paljon kuin nyt on. Nautakarjaa on Suomessa yli 800.000 yksilöä.
Hirvikanta on vähentynyt melkein puoleen siitä mitä se oli v 2000 (150.000 -> 80.000) . Syyksi on väitetty että vasoja syntyy vähemmän ja syntyvät pienempinä kuin ennen eivätkä selviydy talven yli.
Siihen en ole saanut vastausta tässä ketjussa, että miten paljon suosta vapautuu metaania kun sitä alkaa kaivaa pois, verrattuna siihen että siihen ei koskisi. Kyllähän suota kaivaessa vaikka lapiolla karkaa valtava määrä kaasua, eli jos se tapahtuu nopeutetusti verrattuna siihen että suon antaisi olla, ja lisäksi poltetaan se turve, niin miten päästöjen kanssa oikein on? Se että sille suolle istutetaan puita, niin se tapahtuu vasta kun koko suo on kaivettu pois eli melko pitkän ajan päästä.
Siinä soiden ennallistamisessa taas en ymmärrä mikä sen takaa-ajatus on. Maisemallinen?
Silferberg tuolla puolustelee, että nautakarjaa vähentämällä metaanipäästöt vähenevät. Turhaa vaatimattomuutta. Tasapainossa olevan metaanivuoteorian mukaan nautakarjan vähentäminen pienentää heti nautakarjan aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä. Tulee nieluvaikutus. Eu, Ilmastopaneeli ja Luke laskevat, että nautakarjan vähentäminen pienentää co2ekv päästöä. Eli ilmaston lämpeneminen jatkuu heidän mukaansa.
Suomessa oikeastaan ainoat, jotka hyödyntävät tätä tasapainossa olevan metaanivuon teoriaa, ovat ympäristöjärjestöt ja näemmä Osmo Soininvaara. Mutta hekin vain soiden ilmastovaikutusten yhteydessä ja erityisesti soiden ennallistamisen perusteena. Sinänsä ihmeellistä, että vedotaan tieteellisyyteen.
Suot ovat siis märkänä metaanin päästölähde ja kuivana co2 päästölähde.
Eikö luken sivuilta löydy uusi tutkimustieto, että jopa 10 % maailman luonnontilaisista soista on saavuttanut sellaisen tilan, että eivät pysy märkänä ja ovat co2 päästö.
Tapio kirjoitti: “Olet kai huomioinut, että metaani hajoaa ilmakehässä CO2ksi ja H2Oksi. Yhdestä CH4-molekyylistä syntyy yksi CO2-molekyyli. CO2n puoliintumisaika on satoja vuosia.”
Metaani hajoaa noin ja sen puoliintumisaika ilmakehässä on noin 10 vuotta Sen sijaan hiilidioksidilla ei ole puoliintumisaikaa ilmakehässä. Metaani hajotessaan vapauttaa energiaa, CO2 hajoaminen vaatii energiaa.
Hiilidioksidimolekyyli on vakaa molekyyli. Vihreillä kasveilla on kyky hyödyntää auringon energiaa niin että CO2 ja H2O muodostavat hiilihydraatin. Muutoin hiilidioksidi säilyy ilmassa maailman tappiin asti. Hiilidioksidi on siis ns “inertti kaasu “. Siksi metaanin kasvihuonekaasuna ei ole niin paha kuin yleisesti väitetään.
R.Silfverberg kirjoitti: “”“Siihen en ole saanut vastausta tässä ketjussa, että miten paljon suosta vapautuu metaania kun sitä alkaa kaivaa pois, verrattuna siihen että siihen ei koskisi.”””
Paavo Ojanen linkki löytyy haulla “Metsäojitus–ilmaston tuhoaja vai pelastaja?”
Sivulla 10 on yhteenveto Suomen 5 milj.ha ojitettujen metsää kasvavien turvemaapohjien päästöistä ja nieluista.
“R.Silfverberg kirjoitti: “”“Siihen en ole saanut vastausta tässä ketjussa, että miten paljon suosta vapautuu metaania kun sitä alkaa kaivaa pois, verrattuna siihen että siihen ei koskisi.””” ”
Tuo kysymys on on mielestäni verrattavissa kysymykseen : “kumpi on suurempi metri vai kilo?
Kun suosta vapautuu metaania, se on osa luonnon luonnollista kiertokulkua. Anaerobisen toiminnan tuloksena luonnossa osa biomassasta palaa ilmakehään hiilidioksidiksi metaanivälivaiheen kautta, ja osa sitten jää suohon fossiilin kaltaiseksi kerrostumaksi. Tätä prosessia ihmisen ei pitäisi käpälöidä.
Jos tavoitteemme on vähentää hiilen määrää ilmakehässä, on ymmärrettävä hyvin yksinkertainen asia:
Suosta vpautuva metaani on ns HYVÄÄ METAANIA, eli se ei tuo hiiltä lisää biosfäärin kiertoon. Turvetta poltettaessa nostamme lisää hiiltä biosfäärin kietoon.
Maakaasun metaani on ns PAHAA METAANIA. Se tuo hiiltä biosfäärin kiertoon.
Jos viitsisitte katsella kuvaa, jota olen puhunut, valkenee tämä asia selkeästi.
JV: Suosta vpautuva metaani on ns HYVÄÄ METAANIA, eli se ei tuo hiiltä lisää biosfäärin kiertoon. Turvetta poltettaessa nostamme lisää hiiltä biosfäärin kietoon.
Maakaasun metaani on ns PAHAA METAANIA. Se tuo hiiltä biosfäärin kiertoon.
Jos viitsisitte katsella kuvaa, jota olen puhunut, valkenee tämä asia selkeästi.
Alan monien mutkien jälkeen hyväksyä esittämäsi periaatteen.
Ydinkysymys kuitenkin on, mikä eri lähteistä tulevan hiilen kierron aikajänne biosfäärissä on. Maakaasun/kivihiilen kymmenmiljoonaisesta ja polttoturpeen tuhatvuotisesta biosfääriin nostosta ei ole pienintäkään epäilystä, mutta entä ne pari- kolmeakymmentä seuraavaa vuotta, joita pidetään ilmastomuutoksen kannalta oleellisia. Pitäisikö nykyisten tai entisten soiden metaanipäästöja kuitenkin yrittää vähentää? Onko esim ennallistaminen parin vuosikymmenen aikajänteellä järkevää?
Vihje vaihtoehtoiseen toimintaan: Turve, jopa polttoturve, on erinomainen maanparannusaine siiheen sopivaan viljelymaahan.
Kiitoksia oikaisusta. Minulta meni sekaisin half time ja life time. Toki jälkimmäisessäkin näyttää olevan hirmuista hajontaa.
Juhani Virtaneh: “”“Jos tavoitteemme on vähentää hiilen määrää ilmakehässä, on ymmärrettävä hyvin yksinkertainen asia: “””
Jos turpeen käytöllä korvataan fossiilisia polttoaineita, niin turpeen käyttö on perusteltua, vaikka sen nieluvaikutus loppuisi. Fossiiliset lisäävät lämmittävää hiidioksidia ilmaan eikä niille päästöille ole korvaavia päästövähennyksiä kuten turpeelle.
Ks edellinen postaus 18.1. 2023 11.43
“Suomessa voi nostaa 1,5 m syvyisiä turvesoita tyhjäksi haarukassa 4200 ha…6500 ha vuodessa, ilman että sillä on ilmastovaikutusta.
Nosto vastaa 30.…40 milj.m3 jyrsinturvetta.
Nykyinen turpeen käyttö taitaa olla 5 milj.m3 jyrsinturvetta.”
Minä vilkaisin uudestaan tuota Kurjen kommenttia 18.1. Alkuaan en viitsinyt siihen perehtyä, kun jo heti alussa oli 10x
luokkaa oleva virhe soiden metsänkasvusta (karu suo on huono myös metsänkasvussa).
Muutenkaan laskelma ei näyttänyt pitävän paikkaansa. Ottaen huomioon, että ainakin Luke ilmoittaa metsitettyjen soiden co2 päästöiksi n 3 tnco2ekv/ha/vuosi. Kompensoisi tällöin vasta luonnonsuon metaanipäästöt.
Ojitetun suon metsän kasvulla menee liian kauan, että sillä voisi kompensoida turpeen sisältämän hiilen tuhoaminen. Ainoa on, että kivihiilen korvaajana turve näyttäisi olevan kilpailukykyinen ilmastovaikutusten suhteen. 70–80 luvulla kun turve ei ollut kilpailukykyinen taloudellisesti kivihiileen verrattuna niin homma meni pieleen ilmaston kannalta. Ja ulkomaille kivihiilen korvaajaksi turvetta ei kannattane nostaa. Eli turha meidän on enää laskeskella, miten hyvä energialähde se turve olisi ollut.
Toisaalta, kun tietyt poliittiset ryhmät haluavat vähentää metsien talouskäyttöä niin on odotettavissa, että kivennäismaidenkin ojien kunnossapitoa vähennetään. Ja soistuminen vain lisääntyy. Siitä ei ilmastohyötyä ole, ellei löydy jotain puun korviketta.
Ei turpeen käytöllä voi korvata fossiilista polttoainetta, koskapa turve on fossiiliseen polttoaineeseen verrattavaa, sillä se tuo ilmakehään sieltä jo poistuneen hiilen takaisin kiertoon. Tämähän se on se ongelma. Tutki huolella tuota kuvaa, josta puhun, ja yritä vastata objektiivisesti kysymykseen, mihin tuo punaisella nuolella merkitty hiili, johon siis turpeen poltto sisältyy, päätyy?
Se tietenkin on tyhmää, että oma turvetuotanto ajetaan alas ja poltetaan sen sijaan kivihiiltä. Mutta puuhakkeen polttamiselle ei ole ilmastollista estettä. Biodiversiteetti on sitten toinen asia.
Minä voin vastata objektiivisesti Juhani Virtaselle. Outo käsitys, että turpeen poltolla ei voi korvata kivihiiltä. Jos me se energia on tarvittu, niin teidän punainen nuolenne ei muutu miksikään oli se tehty kivihiilellä tai turpeella.
Turpeessa on kuitenkin se hyvä puoli, että kun poltetaan suo kivennäismaahan asti niin maaperäpäästöt menevät olemattomiin. Mutta tilalle istutettu metsä alkaa imeä co2 ilmakehästä. Taitaa mennä tuhat vuotta 1,5 m suon hiilen sitomiseen, mutta jotain kompensaatiota tulee kuitenkin.
Pentti Häkkinen: “”“Minä vilkaisin uudestaan tuota Kurjen kommenttia 18.1. Alkuaan en viitsinyt siihen perehtyä, kun jo heti alussa oli 10x
luokkaa oleva virhe soiden metsänkasvusta (karu suo on huono myös metsänkasvussa).”””
Oletko nyt ymmärtänyt oikein tuon 18.1 tekstin?
Ei koko tekstissä ole mitään mainintaa metsän kasvusta.
Ainoastaan turvemaapohjien CO2-nieluista ja päästöistä sekä CH4 ‑päästöistä ja nieluista.
En osaa edes arvata, mitä Kurki on 18.1 kirjoittamisellaan tarkoittanut. Ensimmäisen virkkeen minä tulkitsen niin että hyvässä lykyssä 2 milj ha karujen soiden maapojaa voisi imeä co2 a yhtä paljon kuin koko metsien vuosikasvu. 2 milj ha x 70 tn/ha/vuosi = 140 milj tn/vuosi.
Minä en edes usko, että prof Ojanen olisi tuollaisia nieluarvioita esittänyt.
Siitä loppuosasta ymmärsin, että metaanipäästöt loppuvat heti 2,5 milj ha alalta jos turpeen tuotantoon otetaan vuosittain muutama tuhat hehtaaria. Siinä oli jokin etumerkkivirhe. Toisaalta siinä loppuosassa suon nielun arvo oli oikeata kokoluokkaa. Ehken ymmärtänyt tuosta laskennasta mitään. Väärin mikä väärin.
“Minä voin vastata objektiivisesti Juhani Virtaselle. Outo käsitys, että turpeen poltolla ei voi korvata kivihiiltä. Jos me se energia on tarvittu, niin teidän punainen nuolenne ei muutu miksikään oli se tehty kivihiilellä tai turpeella.”
Lapsikinhan TUON tajuaa! Turve antaa tietenkin samalla tavalla energiaa, kuin kivihiilikin .
Nyt kuitenkin olemme keskustelemassa ilmastonmuutoksesta, jonka aiheuttaa fossiilisen hiilen nosto (punainen nuoli) biosfäärin kiertoon. Turve (fossiilin kaltaisena) on siis tuota ongelmaa pahentava samalla tavalla kuin kivihiili. Puu on luonnollinen osa biosfäärin kiertoa, eikä lisää hiiltä kiertoon. Outoa jos tämä perusasia ei ole ilmastikeskustelun keskiössä.
Pentti Häkkinen:””“En osaa edes arvata, mitä Kurki on 18.1 kirjoittamisellaan tarkoittanut. Ensimmäisen virkkeen minä tulkitsen niin että hyvässä lykyssä 2 milj ha karujen soiden maapojaa voisi imeä co2 a yhtä paljon kuin koko metsien vuosikasvu. 2 milj ha x 70 tn/ha/vuosi = 140 milj tn/vuosi.”””
Kurki: “Paavo Ojasen mukaan karut ojitetut metsää kasvavat suopohjat ovat CO2-nielu ‑70+- 30 tn/ha/v. Ojitus on poistanut samalla metaanipäästöt, jotka arviolta ovat +3.. +5 ekv-tn/ha/v. Näistä on noin puolet suo-ojituksista 2,5 milj.ha.”
Joo anteeksi.
Tässä on virhe “‑70+- 30 tn/ha/v”. Pitäisii olla ‑70… +-30 kg/ha/v, joka on sama kuin ‑0,7…+-0,3 tn/ha/v.
Virhe on kirjoituksessa, mutta ei vaikuta laskelman lopputulokseen. Tässä lauseessa se on oikein, niin kuin ajatuksen mukaan pitää ollakin.
Kurki: “Karut ojitusalueet sitovat hiilidioksidia (CO2) yhtensä ‑2,5 milj ha*0,7 tn/ha=-1,75 mtn/v..
Ei taida Kurjelta mennä nyt laskelmat ”putkeen”. Mitäpä jos esitätte meille ilmaston co2 ekv taseet 100 vuoden kohdalla vaikkapa 1000 ha alan turpeen nostosta. Ekv on sadanvuoden sihtaus ja eikö väite ollut, että turpeen poltosta ei tule ilmastovaikutusta. Siinä mielessä 100 vuoden kohdalla on hyvä tarkastuspiste. Minun laskentasysteemissäni tätä kutsuttaisiin ristiintarkastukseksi.
Järkevyystarkastelun tein pikaisesti ja tulos oli, että teidän laskelmanne on täytyä hölynpölyä. Jos laskelmassa olisi korvausvaikutus kivihiileen nähden niin asia järkevöityisi. Mutta teillä oli suoraan väite: turpeen poltto, ei ilmastovaikutusta.
Juhani virtanen: “”“Turve (fossiilin kaltaisena) on siis tuota ongelmaa pahentava samalla tavalla kuin kivihiili. “””
Turve on todettu Suomessa poliittisella päätöksellä ja arvanheitolla fossiiliseksi. Tieteellisesti turve on uusiutuvaa samalla tavalla kuin metsät. Turvetta Suomessa kasvaa joka vuosi lisää ja sitoo ilmasta hiilidioksidia ‑12,5 M tonnin edestä vuodesta suotutkija Markku Mäkilän mukaan. Luonnon soilla on lisäksi ilmastoa valtavasti lämmittäviä metaani-päästöjä, jotka saadaan pois soiden kuivatuksella eli ojittamalla ne.
“Tässä on virhe “‑70+- 30 tn/ha/v”. Pitäisii olla ‑70… +-30 kg/ha/v, joka on sama kuin ‑0,7…+-0,3 tn/ha/v.”
Vieläkin tuli vähän väärin.
Tämän (-70..+- 30 kg/ha/v) pitää olla ‑70..+- 30 g/m2/v.
Anteeksi.
Kurki :“Tieteellisesti turve on uusiutuvaa samalla tavalla kuin metsät.
Väite ei ole tosi.
Suolla kasvavasta biomassasta osa joutuu hapettomaan tilaan veden vaikutuksesta, jolloin osa suohon sitoutuneesta hiilestä jää PYSYVÄSTI suohon tiurpeena. Toinen osa palautuu hiilidioksidiksi takaisin ilmaan. Metsään sitoutunut hiili pysyy kuntassa aina hapen vaikutuksen alaisena,josta syystä se palaa kokonaisuudessaan takaisin ilmaan.
Tuon PYSYVÄSTI poistuneen turpeen poltto on juuri sitä , joka aiheuttaa meidän ilmasto-ongelman.
Teillä on tuosta suon hiilivaraston kasvamisesta hyväntahtoinen näkemys.
Kansainvälisesti ovat sopineet, että luonnonsoiden hiilensidontaa ei oteta huomioon nieluna. EU on vienyt asiat kertaluokkaa pidemmälle ja suomalaisia kyykytetään metsien hyötykäytöstä. Eivätkö jo uhkailleet miljardisakoilla.
Jotenkin tuntuu, että tässä on jotain mätää. Tuntuisi oikeudenmukaisemmalta, että turvetta voisi polttaa vuosittain ”päästöttömästi” kun muualta maasta löytyy vastaava määrä uutta turvetta. Hiilensidonta ja ‑päästömaksut voisi silloin kohdistaa valtion sisäisinä siirtoina. Kurki kai yritti päästöttömyyttä tuolla laskeskella, mutta näytti menneen laskelmat pieleen.
“Tuon PYSYVÄSTI poistuneen turpeen poltto on juuri sitä , joka aiheuttaa meidän ilmasto-ongelman.”
Heh, miten turpeen poltto voi olla ongelma, kun sitä kasvaa enemmän kuin poltetaan ? Miksi meidän pitäisi säilöä hiiltä muiden hyväksi, kun muutkaan maat eivät sitä tee. Suurimmat tunnetut esiintymät ovat Kiinassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Euroopan suurimmat varannot löytyvät Puolasta ja Saksasta. Myös Australia, Etelä-Afrikka, Indonesia, Intia ja Kolumbia ovat tärkeitä hiilen tuottajia. Kivihiiltä louhitaan yli 50 maassa.
Öljyä poraavat valtiot tuhoavat sikana hiilivarastoja, mutta suurin syntisäkki on Suomen turpeen poltto. Oikeasti, älkää viitsikö puhua &&&& aa.
Lukekaa Finn Watchin selvitys kivihiilen louhinnasta, niin ehkä mittakaava suhteessa turpeen polttoon hieman realisoituisi.
Esim. miten paljon ikimetsiä hakataan ja paljonko orjatyövoimaa kuolee turvenevoilla ? Yksinään Kiinan kivihiilikaivoksilla kuolee keskimäärin seitsemän ihmistä päivässä. Kolumbiassa pakkosiirretään alkuperäiskansoja hiilikaivosten alta. Paljonko saamelaisia ja kolttia on pakkosiirretty turvenevojen tieltä ? Villi veikkaukseni on , ettei yhden ainoatakaan.
Fossiiliset hiilivarastot ovat miljoonia vuosia vanhoja maakerrosten peittämiä esiintymiä ja pysyviä.
Turvesuot hiilivarastona Suomessa eivät ole pysyviä.
Jääkaudet jyrsivät turpeen pois Suomen maaperästä ja vievät sen eteläisimmille alueille ja turpeeseen sitoutuneesta hiili palaa aina takaisin ilmakehään luonnon kiertoulun mukaan.
Muistelen, että Lapissa olisi joku turvesuo loydetty, joka muodostui edellisellä Eem-lämpökaudella, jota viime jääkausi ei pääsyt tuhoamaan.
Kun ne ovat seuraavaan jääkauteen asti pysyviä varastoja, ovat ne todellakin uusiutumattomia siinä ilmastonmuutoskeskustelussa, jota nyt käydään. Jääkäusi on tuhansien vuosien kysymys ja jo seuraavan tuhannen vuoden aikana on varmasti vetytalouskin saatu ihmiskunnan käyttöön. Ties vaikka fuusiovoimakin!
Ilmastokeskustelussa perussanatkin saavat uuden merkityksen:
Kivihiili on siis uusiutumaton.
Turvetta kasvaa koko ajan.
Turve on siis uusiutumaton ja verrattavissa kivihiileen vaikka sen varasto kasvaa koko ajan.
Toisaalta ovat kansainvälisesti sopineet, että turvevaraston kasvu ei ole nielu. Siitä ei siis ole ilmastohyötyä.
Jos turvetta poltetaan vähemmän kuin kasvu niin se ei ole ilmaston kannalta päästö. Mutta päästömaksu siitä on maksettava.
Päästömaksu perustuu vain ja ainoastaan sanaan uusiutumaton ja sen määrittelyyn, ei mihinkään ilmastoa rasittavaan päästöön turpeen kohdalla. Kyllä poliitikot osaavat.
Vähän ohi aiheen, mutta ehkä täällä joku osaa vastata: mistä johtuu, että turve on/oli niin heikosti kannattava polttoaineena? Vaati mahdottomasti suoria tukia ja verotukia, että pärjäsi esim. kivihiilelle. Ja tämä jo ennen kuin päästökauppa puraisi.
Nostaminen, kuljetus, toiminnan pienuus ja suuruuden ekonomian puute, vai mikä oli syynä?
Huvittavaa tämä maaseudun tukiaismafian viljelemä käsitys turpeesta suomalaisena öljynä. Öljy tekee maista rikkaita, mutta turve oli tukineen suomalaisille nettomaksajille lähinnä taakka. Kiinnostaa kuitenkin, että miksi näin oli, kun paperilla turve on kuitenkin ihan kohtalainen polttoaine.