Keinoliha tulee, onko maatalous valmis?

Biore­ak­tor­eis­sa valmis­tet­ta­va keino­li­ha tulee vuoren var­masti. Jo nyt on yri­tyk­siä, aiko­vat tuot­taa soluvil­jelmis­sä lihaa ilman eläim­iä, munan­valkuaista ilman kano­ja ja maitoa ilman lehmiä. Teknolo­gia on vielä kehi­tys­vai­heessa, mut­ta kun se alkaa toimia, sitä on help­po monistaa rajat­tomasti. Näin tapah­tuu läh­es varmasti.

Sin­ga­pores­sa hyväksyt­ti­in pari vuot­ta sit­ten biore­ak­tor­eis­sa valmis­tet­tu­jen kananuget­tien myyn­ti kulut­ta­jille. Jatkoa seuraa.

Ilmas­to kiit­tää keino­li­has­ta, sil­lä eri­tyis­es­ti punaisen lihan tuotan­to rasit­taa ilmas­toa pahasti. Keino­li­ha vaatii sekin paljon ener­giaa, mut­ta hyvänä puole­na tässä on, että pros­essin voi keskeyt­tää sik­si aikaa, kun sähkö on kallista ja siis myös ”likaista”. Tässä meil­lä on taas yksi tapa käyt­tää tuulivoiman vai­htel­e­vaa energiaa.

Maat­alouteen keino­li­ha vaikut­taa dra­maat­tis­es­ti. Palvelee­han 70 % Suomen pel­toalas­ta rehun tuotan­toa eläimille.

Miten tämä on otet­tu huomioon maat­alouden tule­vaisu­u­den suun­nitelmis­sa? Myön­netäänkö eläin­tilo­jen investoin­tei­hin yhä lainaa?

Eivät biore­ak­tor­ei­den tuot­teet silti kor­vaa aito­ja eläin­tuot­tei­ta välit­tömästi. Moni halu­aa aamukahvin kanssa aidon kanan­mu­nan, eikä epämääräistä munan­valkuaista. Leipo­mot taas voivat kor­va­ta aidot munat hel­postikin.  Keino­li­ha syr­jäyt­tää aluk­si var­maankin eri­laisia tapo­ja käyt­tää jauhe­li­haa, mut­ta aikaa myöten kult­tuuri muuttuu.

Merkit­tävä jar­ru voi tul­la hyväksymis­es­tä. Maat­alousjär­jestöt saat­ta­vat keskit­tyä sabotoimaan hyväksymis­pros­esse­ja tun­netusti van­hakan­tais­es­ti ajat­tel­evas­sa EU:ssa. Ympäristöjär­jestöt taidet­ti­in hui­ja­ta vas­tus­ta­maan geen­i­ma­nip­u­loin­tia aina ja kaikkial­la, vaik­ka todel­liset syyt ovat olleet protektionistisia.

Kasvis­syön­niltä pois­tuu kak­si merkit­tävää argu­ment­te­ja, eläin­suo­jelu ja ilmas­to. Muut, eri­tyis­es­ti ter­veel­lisyy­teen perus­tu­vat syyt kuitenkin jäävät.

120 vastausta artikkeliin “Keinoliha tulee, onko maatalous valmis?”

  1. Syy mik­si Maat­alousjär­jestöt sabotoi­vat näitä hyväksymisprosesseja
    juuri GMO tuot­tei­den kohdal­la on ja oli yksinker­tais­es­ti se että Yhdys­val­lat on ainakin 40 vuot­ta Euroopan mai­ta edel­lä GMO tuotan­nos­sa ja jos Euroopan unioni olisi solmin­ut jos­sain vai­heessa vapaakaup­pa­sopimuk­sen Yhdys­val­tain kanssa olisi
    Yhdys­val­tain liit­to­val­tion kaup­pamin­is­ter­iö vaat­in­ut että amerikkalainen GMO tuo­teet saa­vat tul­li vapaan pääsyn Euroopan union­in markkinoille.
    Kun Yhdys­val­lat on GMO tutkimuk­ses­sa edennyt
    pidem­mälle kuin Euroopan union­in jäsen­maat. Kos­ka Euroopan union­in jäsen­mais­sa GMO tutkimus kansalli­nen kysymys.

    Ympäristöjär­jestö­jen saami­nen vas­tus­ta­maan GMO:ta oli toden­näköis­es­ti tiedon puute ja se että Ympäristöjär­jestö­jen jäsenet ovat pääasi­as­sa veg­e­taris­te­ja . Hyvin saman­lainen epäpy­hä allianssi oli Hol­lan­nis­sa jos­sa uskon­nol­lisen teuras­tuk­sen kieltämis­es­tä ajoi Hol­lan­nin par­la­mentin alahuoneessa niin ääri­oikeis­to ja virher­vasem­mis­to yhteisessä äänestyk­sessä laista. Lop­ul­ta Hol­lan­nin par­la­mentin ylähuone kumosi uskon­nol­lisen teuras­tuk­sen kiel­lon ja siihen vaikut­ti myös Hol­lan­nin oikeuslaitok­sen väliintulo.

  2. Tukia, tukia, tukia ruinataan var­masti van­halle. Mak­se­taan­han tässä maas­sa tukea jopa 200 000 porolle.

    1. Poron­hoito on rajoitet­tu maanti­eteelli­nen elinkeino se ei koske koko Suomea.

  3. Hyvä kir­joi­tus.

    “Kasvis­syön­niltä pois­tuu kak­si merkit­tävää argu­ment­te­ja, eläin­suo­jelu ja ilmas­to. Muut, eri­tyis­es­ti ter­veel­lisyy­teen perus­tu­vat syyt kuitenkin jäävät.”

    Ter­veel­lisyy­teenkin voita­neen vaikut­taa pros­esse­ja säätämällä.

  4. “Ilmas­to kiit­tää keino­li­has­ta, sil­lä eri­tyis­es­ti punaisen lihan tuotan­to rasit­taa ilmas­toa pahasti. Keino­li­ha vaatii sekin paljon ener­giaa, mut­ta hyvänä puole­na tässä on, että pros­essin voi keskeyt­tää sik­si aikaa, kun sähkö on kallista ja siis myös ”likaista”. Tässä meil­lä on taas yksi tapa käyt­tää tuulivoiman vai­htel­e­vaa energiaa.”

    Tuskin tapah­tuu noin. Samas­ta syys­tä kuin muus­sakaan pros­es­si­te­ol­lisu­udessa ei tapah­du. Jos työvoima on palkat­tu 1,2, tai 3‑vuorotyöhön tekemään tuotan­toa, niin ei sitä tuotan­toa pysäytel­lä tuulivoiman tuotan­non mukana. Tuol­lai­sis­sa tuotan­nois­sa pääo­makus­tan­nuk­set on usein isoim­mat ja on kallista pysäytel­lä tuotan­toa. Elin­tarvikkeet pilaan­tu­vat, jos pysäyt­tää lin­jan kesken vuoron niin, että tuotan­to on kesken. Toki lin­jan voi ajaa ensin tyhjäk­si ja sit­ten pysäyt­tää lin­jan. Mut­ta on niin kallista touhua, että sähkön jous­to­ja ei tul­la tuo­ta kaut­ta kyl­lä tekemään juuri lainkaan.

    Sähkön tuotan­non ja kysyn­nän ajoi­tu­songelmia voisi ratkaista kulut­ta­japään automa­ti­soiduil­la lait­teil­la. Olen yrit­tänyt ostaa sel­l­aisia pitkään. Kukaan ei myy automa­ti­soitu­ja kysyn­nän­jous­to­lait­tei­ta Suomes­sa, jot­ka saisi kytket­tyä suo­raan pis­torasi­aan ja jot­ka ohjaisi­vat kulu­tus­ta sit­ten sähkö­markki­nahin­nan perus­teel­la. Ei kukaan. Isoi­hin taloau­tomaa­tio­jär­jestelmi­in saa ostet­tua kysyn­nän jous­to ‑palvelui­ta. Mut­ta pis­torasian päähän ei edelleenkään saa kuin kel­loon ja viikon­päivi­in perus­tu­via ajas­timia, tai hämäräkytkim­iä, jot­ka ovat viime vuosi­tuhan­nen tekni­ikkaa — mut­ta kukaan ei myy bok­se­ja, jot­ka tek­i­sivät sähköpörssi­datas­ta tule­vaa hin­tao­h­jaus­ta Wifil­lä. Syynä on kuule­mani mukaan tek­i­jänoikeu­songel­ma pohjo­is­maisen sähköpörssin datan suh­teen, jon­ka takia ei voi myy­dä kulut­ta­jille lait­tei­ta, kun sähkön hin­ta­dataan ei ole tek­i­jänoikeuk­sia käyttöajalle.

    1. Enem­män kuin se, että tuotan­toa ei las­ke­ta alas hin­nan noustes­sa ihme­tyt­tää se, että var­avoima ei käyn­nisty mil­lään hin­nal­la. Viime tal­ve­na olisi monel­la var­avoimalal­la voin­ut tehdä kovaa tulosta pelkästään nap­pia paina­mal­la. Mei­dän kaupungis­sa ei voimalaansa käyn­nistänyt kukaan.

      Jokin pitää olla markki­nas­sa pielessä, jos euron kilo­wat­ti­tun­ti hin­ta ei saa voimaloi­ta käyn­nistymään. Se, joka tuot­taa hal­paa sähköä hallinnoi tätä kuvio­ta väkisin.

  5. Tai onko oikeampi termpi käyt­töoikeus tuos­sa kuin tek­i­jänoikeus. Nord­poolin sivuil­la tode­taan, että “Coun­try based sub­scrip­tions are only avail­able via API.”. Net­tise­lain­muo­dos­sa datataulukoi­ta näkee ilmaisek­si, mut­ta API-rajap­in­ta on mak­sulli­nen, jos­sa muo­dos­sa datan pitäisi olla, että muut jär­jestelmät voivat dataa hin­tao­h­jauk­ses­sa hyö­dyn­tää. Pitäisi saa­da sähköpörssi sitou­tu­maan tar­joa­maan Day-a-head hin­nat jos­sain samana pysyvässä rajap­in­ta­muo­dos­sa, jota bok­sit pystyvät sel­l­aise­naan luke­maan, mak­sut­ta vähin­tään vuosikymmenek­si eteen­päin, niin palvelu­ja voisi tullakin.

  6. Mut­ta maid­on ja kanan­mu­nien tuotannnos­sa­han eläin­tä ei siis tarvitse tap­paa. Kysykää muna-kanoil­ta ja maito-lehmiltä, mitä he ovat mieltä tästä keino touhusta.

    Tuot­taa­han nuo edel­lä­maini­tut myös kakkaa ja virt­saa, joi­ta voi käyt­tää luonnnol­lise­na lan­noit­teena pel­loil­la ja kuk­ka penkeil­lä. Niin ja ruumi­in­läm­möl­lään sit ihan ilmaisek­si läm­mit­tävät kanaloitaan ja navet­to­jaan, kun syö­ty vaik­ka heinä muut­tuu näik­si kaikik­si.. Kar­ja laidun­taa ilmaista muuten vil­jelysmaak­si kel­paa­mat­to­mia aluei­ta… Täm­mö­nen touhuhan on koko ihmiskun­nan kehi­tyk­sen ja maat­alouden se point­ti ollut tuhan­sii vuosii, ettei juuri mitään heit­etä hukkaan. Ei ota tuul­ta tom­moset keino­li­hat ja hom­melit kuin sen 10 pros­entin hih­huleimpi­en porukois­sa. Ja tuos­sakin on tiet­ty taas salatut/ ennal­ta tun­tem­at­tomat sivuvaikutukset.

    1. En ole kyl­lä ihan var­ma että kanan­mu­nien tuotannnos­sa ei tapah­tu­isi elämän­tap­poa. Esim Inti­as­sa eräät hin­dut ja jainalaiset lahd­kot eivät syö edes kanan­mu­nia kos­ka siinä on elämänjatke.

      1. Kanan­mu­na on sama asia kuin naisen muna­solu. Jos muna­solua ei ole hedelmöitet­ty miehen tai kukon toimes­ta, niin ei jälkeläistä tule. Naisil­la on kuukautiset ja kanal­la lähespäivittäiset.

        Sana keino­li­ha on huono. Oikeasti pitäisi käyt­tää sana tekoli­ha. Teko- ja keino- etuli­it­teil­lä on sel­l­ainen ero, että jos voidaan johtaa ver­bistä niin etuli­ite on keino. Siis lan­noit­taa -> keinolan­noite. Kastel­la-> keinokastelu jne.

    2. Kanan­mu­nien tuotan­nos­sa tapetaan kaik­ki urokset (kuulem­ma 4–6 mil­jar­dia vuosit­tain pallonlaajuisesti).

      Maitoa tuote­taan niin, että lehmä syn­nyt­tää vasikan (muuten maitoa ei tulisi) ja vasikas­ta sit­ten han­kki­udu­taan eroon.

      Vain osa kar­jan ravin­nos­ta tulee laidun­ta­mal­la (väit­täisi, että pieni osa mut­ta ei ole tässä tilas­to­ja). Rehua lähin­nä syövät ja sen valmis­tamises­sa käytetään kaiken­laista ihmis­ravin­nok­si kel­paavaa kuten soi­jaa ja mui­ta papu­ja, kau­raa, herneitä jne.

      Tutkimuk­sis­sa tulok­set vai­htelee jonkin ver­ran, mut­ta yksi yleinen vas­taus on että veg­aanisen ruokavalion tuot­tamiseen tarvi­taan noin neljännes maa-alueista ver­rat­tuna sekaruokavalioon. Lop­pu maa voisi sit­ten vaik­ka kas­vaa metsää.

      1. Veg­aa­ni­nen ruokavalio on luon­no­ton ja vaar­alli­nen, kos­ka siitä puut­tuu B12-vita­mi­i­ni. Rikkaissa mais­sa veg­aan­it toki säi­lyvät hengis­sä, kun lisuk­keek­si voi ottaa purk­ista teknokemi­an tuotteita.

        Mik­si ei voisi miet­tiä jotain parem­min hyväksyt­tävää ja järkeväm­pää vai­h­toe­htoa? Muitakin eläin­peräisiä tuot­tei­ta on kuin liha.

  7. Jos maa­pal­lon koko väestö pitää ruokkia niin jol­lain syn­teet­tisel­lä ruual­la se pitää hoitaa ennem­min tai myöhem­min. Per­in­teis­es­tä ruuas­ta tulee hifis­te­lyruokaa ja sillekin on markki­nat ja olen jo ihme­tel­lyt että mitä avaru­uslen­täjät oikein syövät kun ei avarus­raketis­sa ole per­in­teistä jääkaap­pia ja pakastin­ta? Vai onko?

  8. Kaik­ki eivät voi syödä kanan­mu­nia tai juo­da maitoa kos­ka ovat aller­gisia. Niille ei kan­na­ta kek­siä korvikkei­ta. Kau­ra­maito on turhake ker­ta kaikki­aan. Kal­si­u­mia ja D‑vitamiineja saa tablet­timuo­dos­sa apteekeista.
    Lihalle ei kukaan ole allerginen eikä pitäisi olla myöskään keinolihalle.

    1. Olin lapse­na myös tuo­ta mieltä, mut­ta äiti­ni viisaana ihmisenä oli eri mieltä, kansakoulupohjalta.

      Ja oli oike­as­sa, ilman kuitu­ja ihmi­nen ei pysy hengis­sä. Niitä pitää ahmia aina , kun ruuas­sa on niitä. Nyt joku sanoo, että saa­han kuitu­ja niistä ja niistä ruo­ka-aineista. Mut­ta koskaan niitä ei saa liikaa, joten monipuo­li­nen sekaruo­ka on keskimääräis­es­ti paras ihmiselle.

      Nykya­jas­sa on se vika , että jopa ruo­ka on poli­ti­soitunut. Joku väit­tää esim. maid­on ole­van ihmiselle täysi turhake. Se kun ei ole, ja sen väit­tämi­nen on poli­ti­ikkaa. Maat­alous nähdään ympäristöhait­tana ja sitä puo­lus­ta­vat ryh­mät ovat esteenä oman puolueen kan­natuk­sen nousuun. 

      Syö­ty ruo­ka koetaan myös eet­tisenä ja moraalise­na kysymyk­senä. Sil­lä halu­taan tuo­da esille omaa per­soon­al­lisu­ut­ta, hyveitä, korkeaa moraalia. Ei tarvitse keskustel­la pitkään veg­aanin kansaa ympäripyöre­itä, kun hän julis­taa , olen veg­aani. Sil­lä halu­aa korostaa omaa ylem­myyt­tään. Se on täysin luval­lista ja sen mah­dol­lis­taa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta. Enää ei tarvitse syödä nälkään­sä. Ruual­la voi ilmen­tää itseään ja vaalia omaa henkistä hyvinvointiaan.

      GMO:ssa, jos­ta Somani tietää var­maan eniten,manipulointia ei todel­lakaan edis­tetä ihmisen ter­veys edel­lä. Takana ovat suuryri­tyk­set , lob­bar­it ja puoluepolitiikka.

      Nyt Soin­in­vaara tuo esille kul­taisen riisin. Se on kyl­lä edis­tänyt ter­veyt­tä kehi­tys­mais­sa. Samal­la tuonut mil­jar­di­voitot alan yrityksille. 

      Soin­in­vaara härk­ki kar­jat­alouden tukea. Jos tietyt tahot saisi­vat päät­tää, niin ne lopetet­taisi­in kaik­ki heti (vain Suomes­sa) , kos­ka keino­li­ha tulee öbaut sadan vuo­den päästä .

      1. Olisi vähän has­sua, jos nykypäivänä eet­tisiä asioi­ta elämän­ta­pavalin­nois­sa ei otet­taisi huomioon. Vaikut­taa lähin­nä pöhköltä koit­taa maala­ta sitä hyvei­den esille tuomisek­si. Valin­noil­la kun on todel­lisia eet­tisiä vaiku­tuk­sia ja seu­raa­mal­la avoimesti ja loogis­es­ti saatavil­la ole­vaa tietoa, pää­tyy lähelle veg­an­is­mia jos eet­tiset asi­at ottaa huomioon. Nykypäivänä tästä ei tarvitse ihan kauheasti väitel­lä. Tosin mon­esti keskusteli­jat halu­a­vat korostaa omaa ylem­myyt­tään väit­tämäl­lä, että hei­dän tapa olla pitämät­tä ruokaval­in­to­ja mooralis­es­ti merkit­täv­inä on parem­pi kuin kan­nan otta­mi­nen yhteen merkit­tävim­mistä eet­ti­sistä ongelmista nyky-yhteiskunnissa.

        Ja ei kukaan näe maataulout­ta ympäristöhait­tana. Se toteut­ta­mi­nen niin, että aiheutetaan paljon ympäristöhait­to­ja on tietenkin suuri ongel­ma ja siinä on myös eet­tisiä ongelmia. Liekö sekin sanomi­nen sit­ten ongelmallista.

      2. Mut­ta tietääkö Eemil että kasvi­ma­nip­u­loin­tia on tehty jo keski­a­jal­ta asti? Ensim­mäi­nen luon­non­ti­eteen tutk­i­ja joka löysi per­in­tötek­i­jät 0li augusti­no­lais­munk­ki Gre­gor Mendel joka teki omia tutkimuk­sia oma­l­la kasvi­maal­la Brnos­sa 1800-luvul­la? Siitä sit­ten alkoi ensim­n­mäi­nen kasvi­jalostus siis nyky­muo­dos­sa GMO manipulointi. 

        Onko Eemil sinus­ta parem­pi vai­h­toe­hto se että kehi­tys­mais­sa nähdään nälkää ja ihmiset ovat ali­ravit­tu­ja jos emme sal­li geen­i­ma­nip­u­loin­nil­la kon­trol­li­in nälänhätää? 

        Eemil voisit argu­men­toi­da nälän­hädästä ukrainalaisille ja he ker­to­vat sin­ulle mitä tarkoit­taa nälän­hä­ta . Ukrainaalaisille nälän­hätä on kansalli­nen katas­trofi kun 1930-luvul­la Neu­vos­toli­iton pakkokollek­tivoin­nin aikana kuoli 3–14 miljoon­aa ukrainalaista. Jos Ukrainaan olisi saatu tuol­loin ruo­ka-apua tai GMO manip­u­loin­ti olisi ollut tiedos­sa niin se olisi säästänyt 3–14 miljoo­nan ihmisen hengen.

      3. Eemil, Suo­mi on se val­tio jos­sa nimeno­maan maat­alouden takana maintse­masi suuryri­tyk­set (Kesko ja S‑ryhmä) suh­teessa väk­iluku­un mitat­tuna ja suur­lob­bar­it (MTK ) sekin mitat­tuna suh­teessa väk­iluku­un ja puolue­poli­ti­ik­ka yli kaikkien siis Keskustapuolueen vaal­i­tuk­ili­it­to MTK:n kanssa.

        Mil­lon Keskusta­lainen elinkeino­min­is­teri Lin­tilä hajot­taa Keskon ja S‑Ryhmän duop­o­lit? Tätä on vaat­in­ut muun muas­sa OECD ja Euroopan union­in kil­pailu­vi­ro­maiset. Mil­loin MTK sanoo Keskolle suo­raan että sen liike­toim­inta on itse asi­as­sa vil­jeli­jöi­den näkökul­mas­ta ongelmatekijä?Haluasin todel­la nähdä sen päivän kun MTK:n Juha Mart­ti­la sanoo vaik­ka Suo­mi­A­reenan paneelis­sa Keskon toim­i­tusjo­htalle Mikko Helander­ille että
        Kesko on duop­o­li yhdessä S‑Ryhmän ja ne pitäisi itse asi­asaa pilkkoa!Kuten olisi pitänyt tehdä Uniperin kohdal­la myö mut­ta Uniperin pilkkomisen esteenä oli myös Sak­san ammat­tili­itot joil­la on edus­tus­to Uniperin hallituksessa. 

        Mik­si Eemil, MTK ei ole vaat­in­ut lob­bar­i­jär­jestönä sitä että RuokaKeskos­ta tehdään kokon­aan oma yhtiö? 

        Tämä johtuu siitä Eemil että MTK ja Kesko ovat yhdessä suurimpia Keskustapuolueen vaali­ra­hoit­ta­jia! Yhtä hyvin on SAK vasem­mistop­uoluei­den kohdal­la suurimpia vaalirahoittajia.Tämän seu­rauk­se­na Suomes­sa on jäykim­mät työ­markki­nat kuin muis­sa Pohjo­is­mais­sa kos­ka SAK lob­baa demare­i­ta. Yhtä hyvin Suomes­sa on Pohjo­is­maid­en keskite­tyin vähit­täiskaup­pa kos­ka MTK lob­baa Keskustapuoluetta . 

        Halu­aisin nähdä sen päivän kun MTK:n tajuaa että sen pitäisi nimanomaan luo­da ihan toisen­laiset verkos­tot kuin mitä nyt on jot­ta maat­alous­tuot­ta­jien kesku­udessa voitaisi­in saa­da parem­mat verkos­tot ja markki­noin­timekanis­mi joka edis­täisi suo­raan tiloil­ta suo­ma­laisen ruuan myyn­tiä, brändäämistä ja vien­tiä. Suurin epäko­h­ta on se ettei MTK ymmär­rö että se on itsekin luonut nykyisen sta­tus quon tuke­mal­la muun muas­sa Keskon ylisu­ur­ta markkinaosuutta!

      4. Eemil kun san­ot että joku veg­aani muka korostaa omaa ylem­myyt­tään kun hän sanoo ole­vansa veg­aani niin kuitenkin voit­siko ymmärtää hän­tä kos­ka se on hänen val­in­tansa. En itsekkään allekir­joi­ta että lihan­syöjien pitäisi väk­isin siir­tyä veg­aaniksi. Itse asi­as­sa veg­aanis­mi on eri asia kuin veg­e­taristi. Suomes­sa on ongle­ma on siinä että keskustelus­sa sekoit­tuu veg­e­taristi ja veg­aani. Esim Inti­as­sa pääa­ias­sa kaik­ki hin­dut ovat veg­e­tais­te­ja mut­ta pieni vähem­mistö on veg­aane­ja. Voin sanoa että län­si­mais­sa asu­va veg­aani olisi myös pulas­sa Inti­as­sa kos­ka intialaisen ruuas­sa käytetään maito­tuot­tei­ta ja jopa kanan­mu­nia ja kalaa vaik­ka kyseessä olisi veg­e­taisti­nen ruoka.Esim Ben­galis­sa kala ja riisi on joka päiväi­nen ruoka .

      5. Ei jonkun ruuan väit­tämine turhak­si ole poli­ti­i­ikkaa jos sen rav­in­toaineet voidaan saa­da jostain muus­ta. Ennem­min tai myöhem­min ihmiskun­ta tarvit­see vähem­män ympäristöä kulut­tavia peruselin­tarvikkei­ta, mut­ta siihen voi men­nä tosi­aan 20–100 vuotta.

        Osa nyky­i­sistä per­in­teisil­lä tavoil­la tuote­tu­ista jää viihde-elin­tarvikkeik­si tai hifistelyruuaksi.

        Ei veg­aani tai lihan­syöjä syö sitä tai tätä että voisi hifis­tel­lä vaan sik­si että ei halua olla koko ajan nälkäi­nen. Sit­ten kun keino­li­ha on todet­tu ter­vel­lisek­si ja eet­tis­es­ti tote­tuk­si niin kum­mankaan ei tarvit­sisi valittaa. 

        Esim maito on pääasi­as­sa elin­tarvike kasvuiässä oleville lap­sille, nimeno­maan lapsille.
        Jotkut käyt­tävät sitä hifis­te­lyyn ja esim sekoit­ta­vat sitä kahvi­in tai aamupu­uroon jot­ta kokon­aisu­ud­es­ta tulisi nautin­nol­lisem­paa. Maid­on rav­in­toaineet itsessään voi aikuinen ihmi­nen kor­va­ta muil­la aineil­la. Minäkin lai­tan mustikkame­hua puuroon, kos­ka se sopii parem­min. Ei maid­on tuotan­to eli nau­takar­jan kas­vat­ta­mi­nen tule lop­pumaan koskaan mut­ta se vähe­nee kun sitä tarvi­taan enää vain hifistelyyn.

    2. R.Silfverbergille välikom­ment­ti tuo­hon sin­un kom­ment­ti­isi kun keino­li­ha on todet­tu ter­vel­lisek­si ja eet­tis­es­ti tote­tuk­si niin kum­mankaan ei tarvit­sisi valit­taa. Eemil ei kuitenkaan koskaan suos­tu hyväksymään niitä tutkimus­tu­lok­sia jot­ka ovat tehty maail­man­laa­juis­es­ti jos­sa keino­li­ha tode­taan ter­vel­lisek­si ja eet­tis­es­ti kos­ka Eemil löytää aina viko­ja jois­tain. Oli kyseinen tutkimus poli­it­tis­es­ti rahoitet­tu tai sel­l­aista ei tehdä Suomes­sa joten se ei tääl­lä toi­mi. Eemilin ymmär­rys maail­mas­ta on Lakeusil­ta ja Lakeuk­sil­la on oma maail­manku­va nähdä maail­maa. Kannabis keskustelu on Eemilin kanssa turhaa ajan hukkaa kos­ka Eemille on kak­si vihol­lista jot­ka hänestä on tässä keskustelu häir­iö tek­i­jäitä ne ovat etelän­media ja markki­na­t­alous . Eemil ei tosin van­no suun­nitel­mat­alouden puoles­ta mut­ta van­noo jonkin­laisen 100% täy­del­lisyy­teen jos­sa on sekoit­tunut kaupunki­laisu­u­den rap­pi­ol­lisen elämän harhainen käsite joka on his­to­ri­aa. Eemille jos­sain men­neisyy­dessä oli satumaa.

    3. R.Silfverberg
      ” Kau­ra­maito on turhake ker­ta kaikkiaan.”

      Onpa hölmö aja­tus, joka perus­tuu siihen, ettei nähdä omaa nenää ja tot­tumuk­sia pidemmälle.

      Kau­ra­maito ei aiheuta vat­savaivo­ja samaan malli­in, kuin tavalli­nen maito. Meil­lä juo­daan joka ruokailul­la kol­men­laista maitoa: taval­lista, lak­toosi­ton­ta ja kauramaitoa.

  9. “Kasvis­syön­niltä pois­tuu kak­si merkit­tävää argu­ment­te­ja, eläin­suo­jelu ja ilmas­to. Muut, eri­tyis­es­ti ter­veel­lisyy­teen perus­tu­vat syyt kuitenkin jäävät.”

    Sinän­sä raja on sen ver­ran hämärä, että voisi sanoa että keino­li­han syömi­nen on kasvis­syön­tiä jos se tosi­aan pois­taa argu­mentin eläinsuojelulle.

  10. Kun vihreät ovat saa­neet ener­giapoli­ti­ikallaan aikaan tilanteen jos­sa ener­gia on kallista, siitä on pulaa ja ihmisille luul­tavasti tulee ensi tal­ve­na kylmä jopa kehit­tyneessä Euroopas­sa ja lisäk­si on ris­ki poli­it­tiselle lev­ot­to­muudelle niin mukavaa huo­ma­ta että huomio kiinnnit­tyy seu­raavak­si ruokaan. 

    Koh­ta on pait­si kylmä myös nälkä

    1. Mil­lä taval­la vihreät ovat saa­neet aikaan aikaan tilanteen, jos­sa ener­gia on kallista? Sai­vat Putinin hyökkäämään Ukrainaan?

      1. Ehkä hup­sis tarkoit­ti Sak­san “vihreä poli­ti­ikkaa” joka johti siihen että ydin­voimaloi­ta ja hiilivoimaloi­ta sul­jet­ti­in urakalla ja kor­vati­in venäläisel­lä kaasulla.

        Toki se että Helsin­ki sul­kee hiilivoimalat etu­a­jas­sa kun hiiltä olisi vielä kohtu­uhin­nal­la saatavis­sa on ihan koti­mainen moka.

      2. Helen sam­mut­ti kivi­hi­ilivoimalat aivan taloudel­lisil­la perusteil­la. Päästöoikeudet ja koti­mainen hiileen kohdis­tet­tu vero sai­vat aikaan sen, ettei hiilel­la kan­na­ta tuot­ta sen parem­min sähköä kin lämpöäkään.

      3. Ener­gia ja varsinkin sähkö on kallista ilman Putinin hyökkäys­tä Ukrainaan. Vihreät ovat saa­neet Sak­san aja­maan alas ydin­voimalat ja rak­en­ta­maan tuuli- ja aurinkovoimaloita.

      4. Kivi­hi­ilen käytön vero­tus­ta voidaan pakot­tavis­sa tilanteis­sa höl­len­tää jos kaa­sus­ta ja öljstä on maail­man­laa­juinen pula. Kivi­hi­ilen hyvä puoli on että sitä käytetään pääasi­as­sa vain sähkön ja läm­mön tuot­tamiseen, ja savupi­ipuis­sa on tehokkaat suo­dat­timet, sitä ei tanka­ta autoi­hin eikä lentokoneisiin.

      5. Mut­ta eikö tuo ydin­voimaloiden alasajo ollut “pop­ulisti­nen” päätös ja pakko tehdä, jos halusi säi­lyt­tää kan­natuk­sen­sa? Ydin­voimaa­han olti­in demon­isoitu pari vuosikym­men­tä, eri­tyis­es­ti vihrei­den ja ympäristöjär­jestö­jen toimes­ta. Kun Fukuya­man kri­isi koit­ti, oli ydin­voimalat pakko ajaa alas, vaik­ka järkeä siinä ei ollut.

        Eli vaik­ka vihreät ei ollut tekemässä päätöstä, niin keskeimpiä tek­i­jöitä se oli. Kyl­lähän murhas­takin voi saa­da tuomion, vaik­ka sitä ei itse tee, jos on yllyt­tänyt toisen murhaan. 

        Kyl­lä kai vihreät oli­vat aivan keskeinen tek­i­jä Sak­san ydin­voiman alasajossa.

      6. Osmo, Sak­sas­sa alku­peräi­nen päätös sulkea ydin­voimalat tehti­in Schröderin aikana ja hänen hal­li­tuk­ses­saan oli­vat myös Vihreät mukana. Merkel vain aikaisti sulkemista (mikä oli toki hölmöä sekin).

    2. Eikös koko ener­gian ja ruuan kalleus johdu siitä että Vladimir Vladimirovits Putinin Venäjä on maail­man 2 suurin raa­ka-öljyn tuot­ta­ja Sau­di-Ara­bi­an jäl­keen ja maail­man suurin maakaa­sun tuot­ta­ja maail­mas­sa . Myös Ukraina ja Venäjä ovat merkit­tävimpiä vil­jan tuot­ta­jia maail­mas­sa. Nimeno­maan Vladimir Vladimirovits Putin saar­taa erit­täin bru­taalis­es­ti Ukrainan satamia ja estää vil­jan kul­je­tuk­set. Vaik­ka ulko­min­is­teri Sergei Lavrov kuin­ka vale­htelee että kyl­lä Venäjä on sitoutunut siihen että se sal­lii vil­jan kul­je­tuk­set Ukrainas­ta. Niin mitä seu­raa­vana päivänä tapah­tuu? Ohjaus isku Odessaan! Nim­imerk­ki Hup­sik­sen väit­tämät kuu­lostaa siltä että hän tah­too sanoa että Vihreä liit­to muka onnos­tui provosoimaan jotenkin Venäjän hyökkäämään Ukrainaan kuten voimme lukea saman­laista tek­stiä Keskustapuolueen kun­nia­puheen­jo­hta­jan Paa­vo Väyry­sen blo­gista että että län­si­maat muka provosoi­vat Venäjän hyökkäämään Ukrainaan.

  11. R.Silfverberg:“nimenomaan lap­sille.”

    Ei päde, maito on tarkoitet­tu myös aikuisille. Siihen on lisät­ty ter­veyt­tä edis­täviä osia myös aikuisille. Suomes­sa on liian vähän aurinkoa, jon­ka puutet­ta maito kom­pen­soi. Maito ehkäisee yleistyneitä kansan­ter­vey­den uhkia , kuten osteo­proosi , lik­inäköisyys, muistisairaudet …

    R.S:“Millon Keskusta­lainen elinkeino­min­is­teri Lin­tilä hajot­taa Keskon ja S‑Ryhmän duopolit?”

    Eiköhän tämä olisi ollut elinkeino­min­is­te­rien, Jyri Häkämies ja Jan Vapaavuori, hom­mia Stubb /Katainen hallituksessa ?

    1. On paljon kult­tuure­i­ta, jois­sa aikuiset eivät käytä maitoa mis­sään muo­dos­sa. Se ei siis voi olla vält­tämätön elintarvike.

      1. Yleen­sä Kal­si­u­min saan­ti kor­vataan näis­sä kult­tuureis­sa muual­la taval­la kuin suo­raan juo­ma­l­la maitoa. Myös useis­sa Euroopan mais­sa ei juo­da suo­raan maitoa vaan se nau­ti­taan juus­to­jen kaut­ta kuten Ran­skas­sa ja Italiassa.

      2. Niis­sä muis­sa mais­sa on jokin muu tek­i­jä esim. aurinko, joka takaa D‑vitamiinin saannin.
        “Aurinko on yksi D‑vitamiinin tärkeim­mistä lähteistä. Auringonva­l­on UV-säteily muut­taa ihos­sa ole­van D‑vitamiinin esi­as­teen akti­ivisek­si ja hyö­dyn­net­täväk­si muodoksia.”

        Jokaises­sa maas­sa on oman­laisen­sa ruokakult­tuuri, joka perus­tuu ter­veysvaa­timuk­si­in. Myös paikalliset vil­je­ly­olo­suh­teet aset­ta­vat omat rajat ja mah­dol­lisu­udet. Kuten meil­lä lihan tuot­ta­mi­nen, jol­la saadaan mm. pro­tei­inien tuotan­to vas­taa­maan väestön tarvet­ta. Kasvis­tuotan­nol­la se olisi äärim­mäisen haastavaa.

        Meil­lä myöskin elinkeino­rakenne vaatii ruumil­lista työtä, jos­sa on suuri ener­gianku­lu­tus. Rakenne on suures­sa muu­tok­ses­sa, mis­tä nykyi­nen ruokakeskustelukin on oire.

        Ja onnek­si sok­er­i­ju­urikkaan hin­taan saati­in lisää ja tuotan­toalaa sen kaut­ta kasvatettua .

      3. täh? no ei itsesssän ole vält­tämätön, ei mikään ole. Sit vain kuol­laan ja vaik­ka jäädään aasialais­ten riisin syöjien 155 sentin pituuteen

    2. Eemil:

      Poli­ti­ikkaa on se että tupute­taan jotain tiet­tyä ruokaa tai juo­maa kaikille ihmisille vaik­ka se ei kaikille sovi. 

      Myös se että halu­taan monop­o­lisoi­da elin­tarvike­tuotan­to ja esim kieltää ulko­mainen tuon­ti suo­jatak­seen koti­maan tuot­ta­jia. Ennen EU-jäsenyyyt­tä näin oli asian lai­ta. Nyt ei onnek­si enää.

      1. Hyvä että toit esi­in tuon ulko­maisen tuon­ninkiel­lon ennen EU jäsenyyt­tä. Juuri MTK oli pitkään vas­tus­tanut tuon­tia ulko­mail­ta ja jopa Nordek talousalue kaa­tui kun MTK ei halun­nut että tan­skalaiset elin­tarvikkeet pää­sevät Suomen markki­noille. MTK olisi tehnyt palveluk­sen vil­jeli­jöille ja kulut­ta­jille jos MTK olisi ymmärtänyt että sen pitäisi nimeno­maan lähtetä edis­tämään ruuan­vi­etiä ja luo­da verkos­tot siihen että tuot­ta­jat voivat myy­dä tuot­tei­ta suo­raan kulut­ta­jalle. Verkkokaup­pa mah­dol­lista tämän jo. Eräs brit­tiläisen kuningashuoneen esikoinen on ollut täl­lä alal­la jo yli 30 vuotta.

    3. Olisiko Eemil Keskustapuolue koskaan oppo­si­tios­sa sallinut Keskon pilkkomista? Kesko on Keskustapuolueen iso vaali­ra­hoit­ta­ja. Eemil ota selvää kuka enti­nen keskusta­lainen päämin­is­teri on Kau­pan liit­to toim­i­tusjo­hta­jana ja minkä vähit­täiskau­pan toim­i­tusjo­hta­j­ta ovat Kau­pan liiton hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jana ja vara­puheen­jo­hta­jana. Huo­maat näi­den kah­den duop­o­lin yhteyden.

      Ikävä tode­ta mut­ta Kataisen hal­li­tus oli kom­pro­mis­si jako­jään­nös hal­li­tus jon­ka poh­ja luoti­in sen jäl­keen kun eräs mais­teri Espoon Iivis­niemestä ei suos­tunut otta­maan poli­it­tista vas­tu­u­ta vaalivoiton jäl­keenkin kun näki hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa että hän joutuukin pyörit­tämään sanansa äänestäjille.

    4. Eemil, tuo GFSI indek­si ei mit­taa maat­alouden omavaraisu­ut­ta vaan elin­tarvike­tur­val­lisu­ut­ta joka on eri asia kuin omavaraisu­us aste. Jos tark­istelee tuo­ta GFSI indek­si niin Irlan­ti, Itä­val­ta ja Bri­tan­nia ovat Suomea edel­lä . Ihmette­len mik­si Bri­tan­nia on sijal­la 3. elin­tarvike­tur­val­lisu­udessa kun muis­telee 1990-luvun lop­un BSE tau­tikri­isiä joka aihet­ti paljon tuhoa brit­tiläiselle maat­aloudelle. Var­maan syy on se että Bri­tan­ni­as­sa otet­tii maat­alous­poli­ti­ikas­sa uusi asen­to BSE epi­demi­an jäl­keen ja siel­lä on men­ty kohti luo­muvil­je­lyä jota edis­tää muun Walesin prinssi. En ver­ran­nut Suomen elin­tarvike­tur­val­lisu­ut­ta Tan­skan ja Ruotsin elin­tarvike­tur­val­lisu­u­teen vaan näi­den kah­den maan ase­maan ruuan­vi­en­ti maina suh­teessa Suomeen joka on eri asia kuin elintarviketurvallisuus.

  12. Olen asunut aika monel­la man­tereel­la ja tut­tu mon­en eri­laisen ruokakult­tuurin kanssa. Useim­miten voi tode­ta, että sitä syödään mitä saadaan kus­tan­nuste­hokkaim­min. Tul­lit ja tukivi­idakko toki sekot­taa pakkaa, mut­ta näin se käytän­nössä menee. 

    Sik­si suomes­sa saate­taan syöt­tää pos­sulle rehu­na ruokatarvikkei­ta, jot­ka on Pris­mas­sa kalli­im­paa kuin se pos­su. Pos­sus­sa on niin paljon tukea.

    Rapakon takana oli ter­veyspro­jek­ti­na jos­sain vai­heessa soi­jakam­pan­jaa. Soi­ja on siis tuo suht. mau­ton ja kanan oloinen tuote, jol­la voi suju­vasti kor­va­ta lihaa. Vaik­ka se voit­taa läh­es kaikil­la ter­vey­teen liit­tyvil­lä mittareil­la kanan, niin asi­as­ta tehdyis­sä tutkimuk­sis­sa todet­ti­in, että soi­jan kus­tan­nuse­tu kanaan oli käytän­nössä ain­ut argumet­ti, jol­la soi­jaan siir­ryt­ti­in. Soi­ja on jenkeis­sä noin puo­let — kol­man­nek­sen kanaa halvem­paa. Suomes­sa soi­ja on kanaan ver­rat­tuna noin kol­man­nek­sen kalli­im­paa. Olen muu­ta­man ker­ran viitsinyt nähdä vaivaa tehdä soi­jaa itse, mut­ta tämä ei oikein ole ratkaisu. 

    Soi­ja on hyvä esimerk­ki tuot­teesta, joka on todel­la hyvä ja jol­la voisi suju­vasti kor­va­ta lihaa. Todel­lisu­udessa näin ei tapah­du. Suurin osa soi­jas­ta käytetään tuotan­toeläin­ten rehu­jen raa­ka-aineena ja pää­tyy ruokapöytään liha- ja maito­talous­tuot­tei­den sekä kanan­mu­nien kaut­ta. Suomes­sa soi­jare­hua käytetään pääasi­as­sa siko­jen ja siipikar­jan sekä munin­takano­jen ravintona. 

    Oike­as­sa elämässä kan­nat­taisi aloit­taa siitä hal­vas­ta ja hel­pos­ta eikä hai­hatel­la jotain future tech labra shit­tiä, joka ei pelas­ta tätä maa­pal­loa tänään. Jos tuo­ta soi­jaa laitet­tasi­in vaik­ka jokaiseen laitosruokaan ker­ran viikos­sa, niin suo­ma­laiset tot­tuisi­vat soi­jan käyt­töön. Aivan kuten on totut­tu vaik­ka kanan käyt­töön. Kana tuli nykyisessä muo­dos­saan suo­ma­lais­ten ruokapöyti­in niinkin myöhään kuin 1992. Sitä ennen luu­ton­ta kanaa ei kaupois­sa oikein ollut.

    1. “Sik­si suomes­sa saate­taan syöt­tää pos­sulle rehu­na ruokatarvikkei­ta, jot­ka on Pris­mas­sa kalli­im­paa kuin se pos­su. Pos­sus­sa on niin paljon tukea.”

      Pos­sulle ei syötet­täne itseään kalli­im­paa ruokaa. Kar­jalle syötet­tävät kasvikset esimerkik­si ovat yleen­sä halvem­paa laat­u­lu­okkaa, joka ei Pris­malle ihmis­ten käyt­töön kel­paa. Johonkin ne heikko­ta­soisem­matkin kasvikset pitää lait­taa, kuten vaikka­pa huono­ta­soisem­pi vehnä- ja kaurasato, ellei niitä sit­ten ale­ta kom­pos­toi­da tai polt­taa. Ohras­ta pääosa kas­vate­taan jo alun­perin rehuk­si, mut­ta osa rehuvil­jas­ta on sel­l­aista, jota on alun­perin kas­vatet­tu ihmis­ten ruoak­si, mut­ta sato ei ole lop­ul­ta täyt­tänyt laatuvaatimuksia.

  13. Jeebo:“korostaa omaa ylem­myyt­tään väit­tämäl­lä, että hei­dän tapa olla pitämättä”

    Tässä asi­as­sa on kyl­lä se ero, että sekar­avin­non syöjät eivät julista asi­aansa tor­eil­la, turuil­la eikä medi­as­sa. Toisin kuin veg­aan­it ja tukaanit.

    Tiet­ty poruk­ka on tehnyt ruokavalios­ta myös sukupuoli- ja tasa-arvokysymyk­sen. Onhan lanseer­at­tu ter­mi lihaa syövä het­eromies. Tämä ter­mi on toksi­nen. Tähän ihmis­la­ji­in liit­tyvät kiel­teiset määreet, syö lihaa ja on sukupuo­lia­siois­sa syrjijä.

    Kuka tämä kek­si, ei ole ilmoit­tau­tunut ylpeänä lanseer­auk­ses­taan. Pan­elis­teil­la on tähän var­ma seli­tys, kepu ja MTK.

    Kuka vielä väit­tää, ettei ruokaa käytetä yhteiskun­tapoli­it­tise­na aseena ?

    1. Eemil, sekoi­tat jälleen ker­ran veg­aanisen ja veg­e­taristi­nen ruokavalion keskenään. Olen korostanut itsekin tässä blo­gis­sa että veg­aani ruokavalio on aivan eri asia kuin veg­e­taristi­nen ruokavalio. En ole kuul­lut koskaan mis­sään keskustelus­sa että kyseessä olisi sukupuo­likysymys. Ymmär­rän että se oli aikoinaan joskus 1990-luvul­la kulut­ta­jan tasa-arvokysymys mut­ta ei ole enään. Tuo ter­mi LIHAA SYÖVÄ HETEROMIES on toden­näköis­es­ti medi­an kek­simä ter­mi kuten oli ter­mit KETTUTYTTÖ, TAISTOLAINEN ja NATO OPTIO .

    2. Toki jokainen saa vas­tus­taa sel­l­aisia liikkeitä jot­ka aja­vat omia arvo­jaan vastaan. 

      Ei tarvitse olla mikään “ituhip­pi” vaan riit­tää että asuu isom­mas­sa etelä­suo­ma­laises­sa kaupungis­sa niin ainakin pari eduskun­ta­puoluet­ta ja heitä lähel­lä ole­vaa etu­jär­jestöä tip­pu­vat pois.

      1. Kak­si keskusta­laista min­is­ter­iä pyrkivät Helsin­gin vaalipi­iristä vuosi­na 2015 ja 2019 Eduskun­taan ja puto­si­vat siinä samal­la kun eivät päässeet läpi. Viimek­si näin tapah­tui Kim­mo Tiilikaiselle ja itse ennustin jo vuo­den 2019 eduskun­tavaalien aikana että Tiilikainen ei pääse läpi ja eikä päässy. Mole­mamt ehdokkaat eivät tun­te­neet pääkaupunkiseu­tua jot­ta heil­lä oil­isi ollut mah­dol­lista saa­da riit­tävästi ääniä eduskun­taan. Ain­oa keskusta­lainen kansane­dus­ta­ja joka valit­ti­in Helsin­gin vaalipi­iristä eduskun­taan ensim­mäisel­lä yri­tyk­sel­lä ilman että hän olisi vai­h­tanut vaalipi­ir­iä oli Olli Rehn vuon­na 1991. Keskustapuolueen johto palk­it­si­vat Tiilikaisen ja Lehtomäen val­tiosi­h­teerik­si sen jäl­keen kun oli­vat pudon­neet eduskunnasta.Tästä voi kuka tahansa tehdä johtopäätökset

      2. Myös Liisa Kul­hia pääsi Helsingistä eduskun­taan vuon­na 1983, mut­ta erosi keskus­tan ryh­mästä pian.

      3. Sak­sa ei sulkenut ydin­voimaloi­ta ja hiilivoimaloi­ta kos­ka se halusi rak­en­taa Nord­Streamin vaan Sak­san riip­pu­vaisu­us venäläis­es­tä maakaa­sus­ta on pitkän taloudelli­nen kehi­tys joka alkoi 1980-luvun alus­sa kun ensim­mäiset maakaa­suputket vedet­ti­in Neu­vos­toli­itos­ta Län­si-Sak­saan Puolan kaut­ta. Syy mik­si Nord­Stream vedet­ti­in Itämeren alta johtuu siitä että Ukrainan ja Venäjän välil­lä syt­tyi maakaa­su­so­ta 2000-luvun alus­sa kun Venäjä syyt­ti Ukrainaa siitä että se varasti maakaa­sua kaut­takulku sopimusten vastaisena.

  14. Aina­han ruokaa käytetään yhteiskun­tapoli­it­tise­na aseena . Iso ja kiihkeä keskustelu oli sodan aikana elin­tarvikkei­den sään­nöste­lyn aikakaudel­la kun maaseudul­la oli myös elin­tarvikkei­den sään­nöste­ly vaik­ka maaseudul­la elet­ti­in omavaraistaloudessa. Maaseu­tu jou­tui myös kaupunkien kanssa samoi­hin talkoisi­in kos­ka Val­tioneu­vos­to ja etenkin elin­tarvikem­i­nis­teri (sel­l­ainen salkku oli myös käytössä) pelkä­sivät keinot­telua ja pimeitä markkinoita 

    Syy mik­si otin nos­tin MTK:n oli se että se myös ollut isos­sa roolis­sa siinä että Suomes­sa on ollut vähit­täiskaup­pa keskit­tynyt. MTK voisi minus­ta yksinker­tais­es­ti muut­taa strate­giaa. Osmo Soin­in­vaaran kir­jas­sa 2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ikkaa on myös saman­lainen kri­ti­ik­ki ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keelle kun se van­noo vielä hen­keen ja vereen nyky­is­ten työ­markki­noiden nimi­in. Van­hana­jan työ­markki­na strate­gia ei toi­mi enään. Myös MTK voisi myös vai­h­taa strate­giaa. Nykyi­nen vähit­täiskaup­pa on liian keskit­tynyt. Vai­h­toe­htona voisi olla vil­jeli­jöi­den omat itsenäiset verkos­tot jot­ka sit­ten hoita­vat markki­noin­nin suo­raan asi­akkaille ja kulut­ta­jille. Siihen ei tarvitse välikäsiä eli iso­ja ketju­ja. Mut­ta tämän luomi­nen vaatii ihan toisen­lainen ajat­telun ja asen­teen ja siinä olisi MTK:lla tuhan­nen taalan mah­dol­lisu­us luo­da ja kehit­tää jotain uut­ta tapaa markki­noi­ta suo­ma­laista ruokaa. En ole Eemil suo­ma­laisen ruuan viholli­nen päin­vas­toin olen yksinker­tais­es­ti pet­tynyt miten tiivi­isti MTK on myös mukana duop­o­lis­tisen vähit­täiskau­pan kanssa liitossa vaik­ka MTK ainakin toim­i­tusjo­hta­ja Juho Mart­ti­lan suul­la on kri­ti­soin­ut vähit­täiskau­pan keskit­tymistä. Mut­ta jos asioista kat­soo hiukan tarkem­min niin MTK on myös vas­tus­tanut Lidlin tuloa Suomeen. Ensin arvostel­laan vähit­täiskau­pan keskit­tymistä mut­ta vas­tuste­taan samal­la kil­pailua! Umpiku­ja! Itse olen sitä mieltä että MTK pitäisi luo­da vil­jeli­jöi­den omat itsenäiset verkos­tot jot­ka sit­ten hoita­vat markki­noin­nin suo­raan asi­akkaille ja kulut­ta­jille. Ihmette­len mik­si MTK ei ole tähän ryh­nyt siten että vähit­täiskaup­pa näk­isi että se on yksinker­tais­es­ti menet­tämässä markki­nao­su­u­den itsenäisille toimijoille.

  15. Ruo­ka antaa energiaa.

    Nykyi­nen menetelmä ener­gian siirtämisek­si ihmisen käyt­töön rav­in­tona on ensin kas­vat­taa rav­in­to aurinkoen­er­gial­la ja siitä edelleen eri menetelmiä käyt­täen ravin­nok­si ruokapöytään. Suomen auringolle altistunut pel­topin­ta-ala on 2,3 miljoon­aa hehtaaria.

    Syn­teet­tisen ruuan valmis­tuk­ses­sa pitää vas­taa­va ener­giamäärä ensin siirtää rav­in­toon kemi­al­lisek­si ener­giak­si, jon­ka mru­uan­su­la­tus sit­ten voi hyö­dyn­tää kehon tarvit­se­maan muotoon.

    Kysymys on:
    Jos jätetään käyt­tämät­tä vaik­ka [X] hehtaar­ille auringon säteilynä tule­va ener­giamäärä ihmis­ravin­non tuot­tamiseen, mil­lä se korvataan?

    Miten tuote­taan se ener­gia, joka syn­teet­tisen lihan tuotan­non seu­rauk­se­na jätetään käyt­tämät­tä auringon säteilyenergiasta?

    Syn­teet­tiseen rav­in­toon pitää jotenkin syöt­tää se ener­gia, jon­ka toiv­otaan ruuan­su­latuk­ses­sa vapau­tu­van ihmiske­hon käyttöön.

    Toisek­seen.
    Syn­teet­tisen ravin­non tuotan­to ei saa olla riip­pu­vainen sähkön tuotan­nos­ta tai sähköverkon toiminnasta.

    Olemme sadas­sa vuodessa sopeu­tuneet yhteiskun­taan, jos­sa sähköä saa seinästä, mut­ta vähänkään pitem­mäl­lä aikavälil­lä sähkön tuotan­toon tulee vääjäämät­tä vuosi­akin kestäviä katkoja.

    Väitän, että seu­raa­van tuhan­nen vuo­den aikana sähköverkko­ja rom­ahtelee pitem­mäk­si aikaa; jos ei ihmisen toimin­nan seu­rauk­se­na niin tun­net­tu­jen ja tois­tu­vien luon­non­ilmiöi­den seurauksena.

    1. ai että mil­lä tuote­taan se alkuen­er­gia syn­teet­tiseen “ruokaan”..no Öljyl­lä, tai voi olla jopa raa­ka-aine sihen, öljy siis

      1. Syn­teet­tisen ruuan tuotan­nos­sa käytetään sähköä, joka on Suomes­sa läh­es päästötön­tä. Trak­to­rien polt­toaineena on öljy.

      2. Aasialais­ten lyhyt kasvuisu­us ei johdu vain rii­sistä vaan nälän­hädis­tä joi­ta on ollut Aasi­as­sa paljon johtuen huonos­ta sados­ta jot­ka ovat tul­vat ja heinäsirkat sekä kuiv­u­us. Myös euroop­palaiset ovat kärsi­neet lyhyt kasvuisu­ud­es­ta kun Euroopas­sa on ollut nälän­hätää. Hol­lan­nis­sa oli vaka­va nälän­hätä 1940-luvul­la ja ain­oa rav­in­to oli tulp­paan­it joista sai vita­mi­inia ja se vaikut­ti 1950-luvuil­la syn­tyneisi­in hol­lan­ti­lais­ten pitu­u­teen joiden van­hem­mat söivät tulp­paanei­ta näläkseen.

      3. Sähkö ei ole Suomes­sa läh­eskään päästötön­tä. Ruoan­tuotan­non päästöistä hyvin pieni osa liit­tyy trak­tor­ei­hin. Trak­tor­ei­den osu­us päästöistä on nykyään mui­hin päästöi­hin näh­den niin mar­gin­aa­li­nen, että maat­alouden päästös­trate­giois­sa ei trak­tor­e­i­ta usein edes maini­ta. Lisäk­si nykyään polt­toöljykin on jakelu­velvoit­teen piiris­sä eli osa trak­tor­ei­den käyt­tämästä öljys­tä on bioöljyä jo val­tion määräämänä Ahve­nan­maa­ta luku­unot­ta­mat­ta. Päästöjä aiheutuu ruoan­tuotan­nos­sa eri­tyis­es­ti maankäytöstä, eri­lais­ten ainesten metaa­nia tuot­tavista pros­es­seista, kuiv­aamis­eses­ta (ener­giain­ten­si­ivistä toim­intaa), ja kul­je­tuk­ses­ta, elin­tarvikkei­den pros­es­soin­nista eteen­päin sekä hävikistä. Maat­aloudessa polt­toöljyn kulu­tus­ta pitäisi vähen­tää eri­tyis­es­ti kuiv­ureis­sa. Kuiv­aamista tehdään ihan liikaa polt­toöljyl­lä. Järkeväm­pää olisi hyö­dyn­tää läm­pöpump­pu­ja ja sähköä siinä toiminnassa.

      4. Soin­in­vaara: “Älä nyt kuitenkaan uno­h­da erit­täin ener­giain­ten­si­ivistä lan­noit­tei­den tuotantoa.”

        Ilman keinolan­not­tei­ta ei vil­jan­tuotan­to oikein toimisi Suomen korkeudel­la. 1800-luvun nälän­hädät toistuisivat. 

        Voi tois­tua jo ensi vuon­na jos Ukrainan sota aiheut­taa lannoitepulan.

  16. “Tässä asi­as­sa on kyl­lä se ero, että sekar­avin­non syöjät eivät julista asi­aansa tor­eil­la, turuil­la eikä medi­as­sa. Toisin kuin veg­aan­it ja tukaanit.”

    Noh vas­tasin kos­ka sitä eroa ei esinäm tässä ollut. 

    Kyl­lä se tosin on ollut ihan taval­lista (enkä ymmär­rä miten muuten hom­ma voisi toimi­akaan), että kun muu­tos­ta yritetään saa­da aikaisek­si jonkun eet­tis­es­ti arve­lut­ta­van toimin­nan lakkaut­tamisek­si tai asen­tei­den muut­tamisek­si, asi­as­ta pide­tään meteliä ja vaa­di­taan keskustelua. Onhan siitä esimerkke­jä his­to­ri­as­sa vaik­ka kuin­ka. Tiedän kyl­lä, että lihan­syöjät ovat äärim­mäisen herkkähip­iäsiä aiheut­ta­mansa luon­to­tuhon ja kär­simyk­sen suh­teen ja keskustelu vaatii paljon kär­siväl­lisyyt­tä, mut­ta on nau­ret­ta­va vaa­timus että asi­as­ta ei saisi edes puhua.

  17. R.Silfverberg:“joka johti siihen että ydin­voimaloi­ta ja hiilivoimaloi­ta sul­jet­ti­in urakalla ja kor­vati­in venäläisel­lä kaasulla.”

    Juuri noin . Suomes­sa vihreät ovat kyl­lä osaltaan vaikut­ta­neet siihen, että meil­lä pyritään fos­si­ilit­tomaan talouteen ennä­tys­ly­hyessä ajas­sa. Se pelaa putinin kas­saan, kos­ka me lakkau­timme onnet­tomasti koti­maisen turpeen käytön. Soin­in­vaara väit­tää sen johtu­van päästöoikeuk­sien hin­nas­ta, mut­ta niitä taasen ohjaa­vat poli­it­tiset päätökset.

    Päästöoikeuk­sien hin­nat reagoi­vat poli­it­tisi­in päätök­si­in. Nyt vihreät tahot kieltävät koti­maisen puun käytön ener­giak­si. Näin meille ei jää mitään omaa huolto­var­muut­ta ylläpitävää ener­gialähdet­tä, ei nyt eikä varsinkaan tule­vis­sa poikkeu­solois­sa. Se on putininkin toive.

    asi­aa sivuten: mik­si sak­salaiset eivä pykää läm­pöpump­pu­ja ja sähköliesiä ? Ne eivät itsessään mak­sa juuri mitään, tietysti sak­salais­ten sähkö on tun­ne­tu­ista syistä kallista, mut­ta elämä on…

    1. Eemil. Mai­d­os­sa ei ole luon­nos­taan d‑vitamiinia, vaan sitä on lisät­ty siihen keinotekois­es­ti. Kun ihmiset ovat suurin joukoin luop­uneet maid­on käytöstä, kan­nat­taisi d‑vitamiinin pakkosyöt­tö siirtää johonkin yleisem­min käytet­tyyn ruo­ka-aineeseen. Yksinker­taisem­paa on kuitenkin ottaa d‑vitamiini purk­ista, jot­ta ruokavalio ei vaiku­ta. Luon­nos­taan d‑vitamiinia saa kalasta.

      1. Tässä keskustelus­sa mai­d­os­ta menee kak­si asi­aa sekaisin yksi on Maid­on suo­ra kulu­tus toinen on maito­tuot­tei­den kulu­tus jos­sa maitoa on käytet­ty eri­lais­ten elin­tarvikkei­den tuotan­toon kuten juus­toi­hin. Ran­skas­sa ja Ital­ias­sa maitoa juo­daan vain kahvin kanssa suo­raan ja muus­sa yhtey­dessä juus­to­jen muo­dos­sa. Juus­tot ovat myös maitotuotteita.

      2. Näköjään keskusta­laiset pelaa­vat kak­sil­la kor­te­il­la hal­li­tuk­sen sisäl­lä niin en ymmär­rä mik­si Keskustapuolue on edes koko hal­li­tuk­ses­sa. Pidin Keskustapuoluet­ta luotet­ta­vana hal­li­tus­puolueena ennen tämän hal­li­tuk­sen muo­dostamista (2019) mut­taKeskustapuolue on men­nyt riman ali jos­sa se on apupuolue hal­li­tuk­ses­sa ensim­mäistä ker­taa Keskustapuolueeen his­to­ri­an aikana .Vasem­mis­toli­it­to on myös apupuolue mut­ta eri syistä.

      3. Liisa Kul­hia jäi kyl­lä yhden kau­den kansane­dus­ta­jak­si ja putosi 1987 joten en laske hän­tä tähän lis­taan. Keskusta­lai­sista kansane­dus­ta­jista ja min­is­tereistä eniten arvostan Olli Rehnin työtä Euroopan unionis­sa ja min­is­ter­inä. Liisa Kul­hia oli yhden kansane­dus­ta­jan omaryh­mä kuten oli Sulo Ait­toniemel­lä joka myös pyr­ki Keskustapuolueen lis­toil­ta. Nämä yhden kansane­dus­ta­jan ryh­mä ovat jään­neet yhdek­si kaudek­si varsinkin jos he loikka­si­vat kesken vaa­likau­den. Poikkeuk­sen voi tehdä Harki­mo ja Tur­tiainen tule­vaisu­udessa. Sitä ei vielä tiedä

    2. Eemil, kymys mik­si Keskustapuolue on mukana hal­li­tuk­ses­sa joka tukee tätä Vihrei­den agen­daa jos­sa pyritään fos­si­ilit­tomaan talouteen? Mik­si Keskustapuolue ei tehnyt hal­li­tukysymys­tä kun tur­vatuotan­to ajet­ti­in alas? Miten turpeen lakkaut­ta­mi­nen muka pelaa Putinin kas­saan kun Suo­mi ei ole riip­pu­vainen Sak­san tavoin venäläis­es­tä maakaa­sus­ta? Puun­polt­to ei ole kyl­lä kiel­let­ty vaan se on määritel­ty ei-uusi­u­tu­vak­si ener­giak­si. Sitä saa kyl­lä jatkos­sa käyt­tää. Onko Suo­mi ollut koskaan 100% ener­gian omavarainen kansakun­ta? Suomel­la ei ole omia maakaa­su tai öljykent­tiä kuten on Nor­jal­la. Ydin­voimaa Suomes­sa ei ole ajet­tu alas joten olemme eri tilanteessa kuin Sak­sa. Kun Olk­ilu­o­to 3 tulee val­takun­nan­verkkoo syksyl­lä Suomen ener­gian saan­ti tur­vat­tu. Onko se immuu­ni geopoli­it­ti­sista kehi­tyk­ses­tä? Ei tietenkään ole kos­ka Suo­mi ei ole Pohjois-Korea.

      1. Hal­li­tus ei ajanut turve­tuotan­toa alas, vaan sen teki EU:n päästökaup­pa, joka teki hyvin saas­tut­ta­van turpeen poltos­ta täysin kannattamatonta.
        Kepu­laiset levit­tävät sosi­aalises­sa medi­as­sa val­heel­lista tietoa, että Ruot­sis­sa olisi päätet­ty, ettei turpeesta tarvitse mak­saa päästö­mak­su­ja. Siitä ei päätetä kansal­lis­es­ti — muuten­han Sak­sas­sa olisi päätet­ty, ettei koti­mais­es­ta hiilestä tarvitse mak­saa päästöoikeuk­sista. Kyse on tahal­lis­es­ta vale­htelus­ta, kosx­ka väärän tiedon levit­tämistä jatk­we­tan, vaik­ka se on kumot­tu mon­een kertaan.

      2. R.S:” Miten turpeen lakkaut­ta­mi­nen muka pelaa Putinin kas­saan kun Suo­mi ei ole riip­pu­vainen Sak­san tavoin venäläis­es­tä maakaa­sus­ta? Puun­polt­to ei ole kyl­lä kiel­let­ty vaan se on määritel­ty ei-uusi­u­tu­vak­si energiaksi.”

        Kun maamme ei ole ener­giao­mavarainen, niin putinit näkevät sen mah­dol­lisuute­na myy­dä meille maakaa­sua , puu­ta ja kivihiiltä. 

        “Suomel­la ei ole omia maakaa­su tai öljykent­tiä kuten on Norjalla.”

        Mei­dän turveken­tis­sä on Nor­jan öljyyn ver­rat­ta­vat ener­giavaran­not. Mut­ta turvet­ta­han emme saa käyt­tää. Jos Suomes­ta olisi löy­tynyt öljyä, niin vihreät kieltäi­sivät senkin käytön. 

        O.S:“Maidossa ei ole luon­nos­taan d‑vitamiinia, vaan sitä on lisät­ty siihen keinotekoisesti.”

        Tais­in­pa tietää tuon jo ennestäänkin. Maito on siis pitkälle jalostet­tu suo­ma­lainen elintarvike. 

        “kan­nat­taisi d‑vitamiinin pakkosyöt­tö siirtää johonkin yleisem­min käytet­tyyn ruo­ka-aineeseen.” Pakkosyöt­tää, heh. No, lisätään sit­ten d‑vitamiini suo­ma­lais­ten eniten käyt­tämi­in rav­in­toaineisi­in, olueen , käris­temakkaraan ja tietysti kannabistöt­sy­i­hin. Olisi meil­lä maail­man ter­vein kansakunta.

      3. Eemil:

        Turpeen käyt­tö ener­giantuotan­toon pitäisi olla vihovi­imeinen keino jos ei muu­ta ole. Se palaa huonom­min kuin öljy tai kivi­hi­ili tai mikään muu ja soiden kaivami­nen aiheut­taa metaanipäästöjä.
        Turpeen käyt­tö oli jo kado­ta 1970-luvulle tul­taes­sa mut­ta öljykri­isi 1973–74 aiheut­ti uuden buumin, joka olis saanut jäädä tilapäiseksi.
        Turpeen polt­to ei hyödytä taval­lisia kulut­ta­jia yhtäään, se hyödyt­tää vain soiden omistajia.

        Se puo­lus­taa paikkkansa vain jos kivi­hi­iltä edes ei saisi mis­tään. Ymmästääk­seni Sak­sas­ta ja Puo­las­ta saa hiiltä vaik­ka huru myck­et kohtu­uhin­taan ja sitä voitaisi­in polt­taa tilapäis­es­ti, niis­sä kat­tilois­sa jot­ka raken­net­tu juuri sitä varten, kunnes saatu ydin­voimalat toim­i­maan ja tuulivoimaloi­ta raken­net­tua riittävästi.

    3. Eemil, Nor­jan öljykent­tiä ei voi ver­ra­ta Suomen turve varan­toi­hin yksinker­tais­es­ti sen takia kos­ka turve on vah­vasti julkisel­la varoil­la tuet­tua ener­giantuotan­toa jol­la ei ole maail­man markki­noil­la edes teo­reet­tista kil­pailukykyä minkään ener­gia läh­teen kanssa. 

      Raa­ka-öljyn hin­ta vai­htelee jatku­vasti pörssis­sä ja raa­ka-öljy on yksi maail­man myy­dyin ja oste­tu­in luon­non­va­ra toden­näköis­es­ti kul­lan jäl­keen . Turpeen maail­man­markki­na hin­ta pääse lähellekään minkään muun ener­gian raa­ka-aineen maail­man­markkin­nan kanssa. Kuten Osmo Soin­in­vaara on toden­nut turpeen maail­man­markki­na hin­ta on yksinker­tais­es­ti rom­ah­tanut. Turve on ener­gian tuotan­nos­sa kivi­hi­ilen kanssa samas­sa seuras­sa. Euroopas­sa on vain toinen val­tio Suomen lisäk­si joka käyt­tää turvet­ta ener­giantuotan­nos­sa ja se on Irlan­ti. Irlan­ti ei ole omavarainen ener­giantuotan­nos­sa. Irlan­tikin on vähen­tämässä turpeen tuotan­toa. Eemil voit kat­soa mikä on Neo­van turve tuotan­non arvo täl­lä het­kel­lä ver­rat­tuna esimerkik­si Nes­teen tai Sta­toilin osakkei­den arvoihin täl­lä het­kel­lä Oslon ja Helsin­gin pörssissä. 

      Eemil,joudumme kuitenkin osta­maan maakaa­sua ja raa­ka-öljyä jostain vaik­ka emme ostaisi sitä Venäjältä. Mis­tä saamme jatkos­sa ben­si­iniä autoi­hin jos emme osta jatkos­sa raa­ka-öljyä jostain? Autot eivät kul­je turpeel­la . Sel­l­aista autoa ei ole markki­noil­la. Kos­ka se on kan­nat­tam­a­ton­ta valmis­taa auto­ja jot­ka käyt­tävät pelkästään turpeella.

  18. Valitet­tavasti maito ei sovi kaikille joten minä ja eräs toinen per­heen­jäsenistäni ei sitä juo. Kol­mas juo ja hän on tyy­tyväi­nen, tosin hänelle ei tarvitse olla Valion 2 euroa litra mak­savaa vaan osu­uskau­pan kurria.

    1. Olen use­asti sanonut Eemilille että jos kat­soo suo­ma­laisen turpeen käyt­töä ener­giantuotan­nos­sa se oli sotaaikana ener­giantuotan­nos­sa pääasialli­nen ener­gian lähde puun ohel­la kun öljyä ei voitu ostaa ulko­mail­ta johtuen mer­ili­iken­teen han­kaluuk­sista Itämerellä.Kuten koros­tit että turve otet­ti­in käyt­töön 1970-luvun alus­sa öljykri­isin takia mut­ta senkin piti olla väli­aikaien ratkaisu kunnes ydin­voiman rak­en­t­a­mi­nen oli saatu lop­pu­un. Turve voi olla jatkos­sa hätä vara kun kaik­ki muu tuon­ti ener­gian saan­ti pysähtyy. Täl­lä het­kel­lä ei ole samaa öljykri­isiä kuin 1973 vaan ongel­ma on Venäjän iso ase­ma Län­si-ja Kes­ki-Euroopan ener­giantuotan­nos­sa kun Län­si-ja Kes­ki-Euroopal­la ei ole omaa Tek­sa­sia ja Alaskaa joka tuot­taisi sille riit­tävästi öljyä. Etelä-Amerikan suurin öljyn­tuot­ta­ja on Venezuela.

    2. Sak­sa tuot­taa pääasi­as­sa rusko­hi­iltä ja Puo­la kivi­hi­iltä .Sak­san rusko­hi­ili louhok­set ovat avolu­o­hok­sia ja Puo­las­sa on maanalaisia kai­vok­sia. Syy mik­si esim Bri­tan­ni­as­sa sul­jet­ti­in kivi­hi­ili kai­vok­set 1980-luvul­la oli niiden kan­nat­ta­mat­to­muus kos­ka Poh­jan­meren kaa­sun ja öljyn tuotan­to oli kil­pailukyvyisem­pää kuin kivi­hi­ilen tuotanto

  19. O.S:“Älä nyt kuitenkaan uno­h­da erit­täin ener­giain­ten­si­ivistä lan­noit­tei­den tuotantoa.”

    Ovatko nuo päästöt lan­noit­tei­den valmis­ta­jien, maanvil­jeli­jöi­den vai ruuan syöjien päästöjä ?

      1. Eli vas­taus Eemilin kysymyk­seen on se että lan­noit­tei­den päästöt ovat lan­noite­te­ol­lisu­u­den aiheut­tamia päästöjä lan­noit­tei­den tuotan­non tullei­ta päästöjä?

  20. Mik­si pitäisi olla jotain keino­li­haa, kun ei suomes oo mit­tään ngelmii sen oikean lihan kanssa, pait­ti mitä virheet aiheut­taa ongelmia

  21. Lihanko­rvike on ehkä väärä läh­estymistapa. Kansak­oulus­sa vuon­na 1970 saimme tehtäväk­si kuvitel­la vuot­ta 2000. Johtopäätös oli, että vuon­na 2000 syödään vain rav­in­topillere­itä. Tähän suun­taan ei olla men­ty, vaan kohti hedo­nis­tista kokkaamista ja ylim­i­toitet­tua lihan­syön­tiä. Mielestäni kor­jaus­li­ike ei löy­dy keino­li­has­ta, vaan uuden­lais­es­ta tavas­ta käyt­tää kasvikun­nan tuot­tei­ta. Tätä kehi­tys­tä voi jopa hai­ta­ta eri­lais­ten lihanko­rvikkei­den kehit­tämi­nen. Tästä kir­joit­ti­vat Luken tutk­i­jat joitakin aiko­ja sit­ten HS:ssä, eivät tosin varsi­nais­es­ti keino­li­has­ta. Itse uskon, että kulut­ta­jat eivät keino­li­haa omak­su, vrt. härkis. Lihaa kun ei tarvitse ”kor­va­ta” millään.

  22. Silfverberg:“Se puo­lus­taa paikkkansa vain jos kivi­hi­iltä edes ei saisi mistään. ”
    Nyt men­nään ide­olo­gia edel­lä. Turve uusi­u­tuu, kivi­hi­ili ei uusi­udu mil­loinkaan. Päästöy­htälöön tulisi kor­ja­ta turpeen uusiutuminen .

    Nyt se ei ole lasken­nas­sa mukana lainkaan. Miten se on mah­dol­lista, ympäristön­suo­jelus­sa­han piti ede­tä tieteel­lisin perustein ?

    1. Turve uusi­u­tuu muu­ta­man tuhan­nen vuo­den tähtäimel­lä. Kos­ka turpeen poltos­ta syn­tyy enem­män päästöjä kuin kivi­hi­ilestä ener­giayk­sikköä kohden, parin­sadan vuo­den tähtäimel­lä kivi­hi­ilen polt­ta­mi­nen on pienem­pi paha kuin turpeen polttaminen.

      1. Syy mik­si monis­sa keskustapuolueen kon­trol­loimis­sa kun­nis­sa val­i­taan keskusta­lainen kun­nan­jo­hta­ja on se että koko kun­nan­val­tu­us­ton ylivoimais­es­ti suurin puolue on Keskustapuolue. Muil­la puolueet on yhden tai kah­den val­tu­utet­tu­jen edus­tamia ryh­miä. Joten mah­dol­lisuuk­sia muil­la puolueil­la vaikut­taa kun­nan­jo­hta­jan val­in­taan on min­i­maalli­nen tai läh­es olematon.

      2. Oletko aivan oike­as­sa ettei puolue kan­ta saa vaikut­taa ain­os­taan kun­nan­jo­hta­jan val­in­taan mut­ta näin tapah­tuu sil­loin jos kun­nan­val­tu­us­ton enem­mistö­val­ta on yhden puolueen kon­trol­lis­sa. Suomes­sa on hyvin paljon kun­tia jos­sa kun­nan­val­tu­us­ton enem­mistö­val­ta on Keskustapuolueella.

    2. Eemil, kyl­lä turpeen päästöistä ja uusi­u­tu­van aikavälistä on lasken­nat tehty riip­pumat­tomien tutkimusten nojal­la jota on tehty muun muas­sa Luon­non­va­rakeskuk­sen toimes­ta. Mik­si Eemil halu­at lasken­nal­lisia luku­ja ylipäätään nimeno­maan turpeen päästöistä? 

      Olet läh­es­tulkoon joka yhtey­dessä aina leiman­nut kaik­ki riip­pumat­tomien tutkimusten tutk­i­jat läh­es aina fun­da­men­tal­is­tik­si ympäristö­fanaatikoik­si tässä blogissa!? 

      Eemil sin­ul­la ei ole mitään todis­tei­ta yhdenkään tutk­i­jan poli­it­ti­sista kan­noista tai mielip­iteistä tai edes tiedä minkä puolueen jäseniä he ovat. Joten on aivan mah­don­ta keskustelel­la kanssasi riip­pumat­tomas­ta ympäristö­tutkimuk­ses­ta kun alat väit­tämään sivu­lauseessa riip­pumat­to­mia tutk­i­joi­ta fun­da­men­tal­is­tik­si ympäristö­fanaatikoik­si vaik­ka sin­ul­la ei ole mitään todis­tei­ta hei­dän poli­it­ti­sista mielip­iteistä eikä siitä mitä puoluet­ta he äänestävät tai kannattavat.

      1. R.S:“todisteita yhdenkään tutk­i­jan poli­it­ti­sista kan­noista tai mielip­iteistä tai edes tiedä minkä puolueen jäseniä he ovat.”

        Mis­sä todel­lisu­udessa Somani elää ? Onhan päivän­selvää, että kaik­ki työ­paikat suorit­ta­jata­sos­ta ylöspäin ovat poli­it­tisia man­daat­te­ja. Tämähän on suo­ma­lainen ja yleis­maail­malli­nen käytäntö. 

        Vaik­ka olisit äärim­mäisen pätevöi­tynyt tutk­i­ja näyt­töi­ne­si, mut­ta väärää puoluet­ta tai taus­taryh­mää, et tule val­i­tuk­si virkaan. Voitte hurskastel­la miten paljon tahansa ja vaa­tia todis­tei­ta näytök­si, mut­ta asia vain on näin.

    3. Eemil, onko sin­ul­la mitään todis­tei­ta siitä että suorit­ta­jata­sos­ta ylöspäin ovat poli­it­tisia man­daat­te­ja? Kyl­lä Eemil todis­tei­ta pitää olla jos väit­tää että on jonkun puolueen jäsen. Onko Eemil sin­ul­la näyt­töä siitä että joku tutk­i­ja olisi poli­it­tis­es­ti esimerkik­si Vihrei­den jäsen? Entäs jos ei ole mitenkään poli­it­tisia puolueen jäsen? Sitou­tu­mat­to­mia viran­halti­joi­ta on hyvin paljon Suomes­sa julkises­sa sek­toris­sa . Vil­lit Salali­it­to­teo­ri­at Eemil ovat yleen­sä olleet 100% huuhaa­ta vail­la mitään näyt­töä oli väit­tämä mikä tahansa aina vapaa­muu­rarien salali­itos­ta Siion­in vii­saiden pöytäkirjoihin.

  23. O.S:“Turve uusi­u­tuu muu­ta­man tuhan­nen vuo­den tähtäimellä.”

    Täl­läkin het­kel­lä turvek­er­ros pak­su­un­tuu ja sitä muo­dos­tuu enem­män kuin sitä jyr­sitään. Kun tämä ei ole uusi­u­tu­mista, niin minkä ter­min vihreät ja luon­topa­neeli kek­sivät tälle ilmiölle?

    Hitaasti uusi­u­tu­vaa ter­miä on käytet­ty, mut­ta se ei käytän­nössä merk­itse mitään. Sitä ei huomioi­da päästölasken­nas­sa. Turpeenkin päästö­tase on posi­ti­ivi­nen. Sen kasvu sitoo enem­män hiilid­iok­sidia kuin sen polt­ta­mi­nen vapauttaa.

    Onhan luon­topa­neeli kyl­lä keksinyt ter­min luon­toka­to. Sen sisälle voidaan mah­dut­taa kaik­ki taloudelli­nen toim­inta luon­non­va­ro­jen piiris­sä ja täten sel­l­ainen on haitallista.

    O.S:“puhut nyt ilmeis­es­ti keskus­ta­jo­htoi­sista kun­nista. Muual­la ei ole noin.”

    Jaa­has, voisiko esim. Helsin­gin kaupun­gin johta­jak­si valikoitua keskusta­lainen ? Ei kyl­lä , vaik­ka olisi itse aabra­ham­mi. Pien­tä rajaa O.S.

    Somani vaatii val­lit­sev­as­ta käytän­nöstä doku­ment­te­ja. Ja kun niitä ei kukaan ole koskaan laat­in­ut , niin ilmiötä ei ole ole­mas­sa. On myös ilmiön yksinker­tais­tamista , jos näytök­si hyväksytään puolueen jäsenkirja.

    Tutk­i­ja voi olla viher­aat­teen sokaise­ma, mikä värit­tää tutkimusten suun­taamista ja tulosten pain­ot­tamista. Esim. tämän paneel­in jäsenet oli­si­vat tutk­i­joina äärim­mäisen asen­teel­lisia maat­alout­ta kohtaan. Somani moit­tii salali­it­to­te­o­ri­oiden näkemisestä. 

    Mut­ta eikö kepun ja MTK:n näkem­i­nen kaikkien mat­alouden ongelmien syypäänä ole samaa genreä ?

    1. Eemil mik­si kuitenkin väität että jotkut tutk­i­jat ovat muka poli­it­tis­es­ti Vihre­itä vaik­ka itsekin myön­nät ettei sin­ul­la ole näyt­töä jonkun tutk­i­jan jäsenkir­jas­ta joka todis­taisi kysisen tutk­i­jan jäsenyy­den Vihreis­sä? Kyl­lä puolueen jäsenkir­ja ker­too aika paljon jo sitoutuneisu­ud­es­ta. Onko Eemil tosi­aan sitä mieltä ettei tutk­i­joil­la saa olla omia mielip­iteitä? Kuten aiem­min totesin on Suomes­sa on paljon sitou­tu­mat­to­mia tutk­i­joi­ta. Hei­dän poli­it­ti­sista mielip­iteistä ei voi tehdä mitään johtopäätöstä oli hei­dän alansa sit­ten vaik­ka ympäristön­tutkimus tai Rahoi­tus-toimi­alan osastopääl­likkö Valtionkonttorissa.Automaattista johtopäätöstä ei voi Eemilkään tehdä onko Luken ympäristön­tutk­i­ja Vihrei­den jäsen ja Rahoi­tus-toimi­alan osastopääl­likkö Val­tionkont­toris­sa kokoomuk­sen jäsen vain sen takia nämä ammatit sopi­vat hyvin kyseis­ten puoluei­den äänestäjien kohtaan tai suo­raan jäsen­ten kohdalle.

    2. Eemil, Helsin­gin kaupun­gin johta­jak­si voi kyl­lä päästä keskusta­lainen aset­tumal­la ehdokaak­si pormes­tar­in­vaalei­hin muiden puoluei­den ehdokkaiden kanssa jon­ka jäl­keen helsinkiläiset äänestävät siitä ketkä saa­vat eniten ääniä tähän virkaan. Näin­hän demokra­tia toimii.Vai mitä Eemil? 

      Yhtä hyvin voisit kysyä pääseekö keskusta­lainen enään Tasaval­lan pres­i­dentin virkaan kun vaalit ovat suo­rat kansan­vaalit ja viimek­si kun keskusta­lainen valit­ti­in tasaval­lan pres­i­den­tik­si oli 1956 ja sil­loin oli valitsijamiesvaalit. 

      Täl­läkin het­kel­lä keskusta­lainen Olli Rehn on gallupin ykkö­nen ja hän on hyvä ehdokas jopa kaupunki­laiselle onhan hän ollut Euroopan komisaari kah­teen ker­taan ja Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­ton enti­nen jäsen ja valit­tu eduskun­taan Helsin­gin vaalipi­iristä ensim­mäisel­lä kertaa.

      Näi­hän Eemil demokra­tia toimii . Äänestämällä

      1. STM:n kansli­apääl­likön virkaan oli vain yksi pätevä hak­i­ja, joten puoluekan­nal­la ei ollut merkitystä?

    3. Kyl­lä kai Eemil maat­alouden ongelmis­takin pitäisi kri­ti­soi­da myös etu­jär­jestöjä ja MTK on maat­alouden etyjär­jestö ja hyvä kysymys onko MTK tehnyt oikei­ta ja johtopäätök­siä ajaes­saan esim raken­nemuu­tos­ta kun­nol­la läpi vähit­täiskau­pas­sa ja vaa­tia että vähit­täiskau­pan liialli­nen markki­nakeskit­tyneisyys on kah­den duop­o­lin kon­trol­lis­sa jos­ta yksi on tuot­ta­jia lähel­lä ole­va Kesko jon­ka sidos MTK:hn ja Keskustapuolueeseen on hyvin tiivis muun muas­sa vaali­ra­hoituk­sen kohdal­la jne. 

      Yhtä hyvin työ­markki­noiden ongelmista kri­ti­soidaan myös etu­jär­jestöjä kuten SAK:ta ja STTK:ta kun osit­tain van­hen­tunut Tupo on edelleen SAK:lle ja STTK:lle jotenkin pyhä asia ja paikalli­nen sopimus on jotenkin niin mörkö että sitä pitää pelätä ja inho­ta yhtä aikaa vaik­ka se toimisi mon­es­sa yhtey­dessä parem­min kuin Tupoa. Osmo Soin­in­vaara on ottanut use­asti kan­taa työ­markki­noiden ongelmi­in ja kri­ti­soin­ut ay-liiket­tä siitä että se jar­rut­teli ja vesit­ti sosi­aal­i­tur­vau­ud­is­tuk­sen Satakomite­as­sa 2007–2009 . Kyl­lä Soin­in­vaaran kri­ti­ik­ki oli oikea ja osoite oli myös oikea. Myös SDP ja Vasem­mis­toli­iton on kat­sot­ta­va omia poli­it­tisia päätök­siä kri­it­tis­es­ti onko ne olleet liian sidot­tu­ja ay-liikeen mielip­iteisi­in. Kun tietää että ay-liike vaali­ra­hoit­taa SDP:tä ja Vasem­mis­toli­it­toa huo­mat­taville summilla.

    4. Ove­laa kir­joit­taa, että täl­läkin het­kel­lä turvek­er­ros kas­vaa enem­män kuin sitä jyr­sitään. Tuo­han voi jopa pitää paikkansa, riip­puen siitä kuin­ka kova se jyr­simis­tahti oikeasti on. Mut­ta turpeen väit­tämi­nen uusi­u­tu­vak­si ener­gian­läh­teek­si on silti ihan harhau­tus­ta, kos­ka turpeen uusi­u­tu­mi­sai­ka las­ke­taan joka tapauk­ses­sa vuosi­tuhan­sis­sa. Fos­si­ilin määritelmä on vähin­tään 10 000 vuot­ta van­ha jään­nös, joten ehkä ihan fos­si­ilisek­si polt­toaineek­si turvet­ta ei voi määritel­lä. Silti on väärin aset­taa turve samalle viivalle todel­lis­ten uusi­u­tu­vien ener­gian­lähtei­den kanssa vain sil­lä perus­teel­la, että muo­dos­tu­mis­pros­es­si on nopeampi kuin öljyn ja kivi­hi­ilen. Onhan 5000 vuot­ta toki eri asia kuin 5 miljoon­aa, mut­ta on se myös eri asia kuin sata vuot­ta (puu) tai yksi päivä (aurinko, tuuli, vesi). Jos täl­lä tavoin ajat­telem­i­nen on jonkun mielestä ympäristö­fa­natismia, niin en voi tode­ta kuin että mielipi­de on kuin persereikä, jokaisel­la­han on oma.

      1. Hyvä että otit Eemilin maal­i­tolp­pi­en siirte­lyn puheen aiheek­si joka todel­la johtaa lop­ut­tomi­in viestiketjui­hin. Eemille täl­lainen SMP tyyp­pinen oppo­si­tios­sa olem­i­nen on Maalais­li­iton per­in­töä pykäläläisyy­destä joka oli tuol­loin Maalais­li­itossa toimi­van maakun­tien äänekkään agraari maakun­tien äänestäjien lin­ja kun jotenkin piti pär­jätä kaupunki­lais­puoluei­den kuten Nuorsuomalaisten,vanhasuomalaisten ja sosi­aalidemokraat­tien kanssa.

    5. En minä Eemil moit­tin­ut sin­ua salali­it­to­te­o­ri­oiden näkemis­es­tä vaan niiden esit­tämis­es­tä . Kos­ka Eemil sanoit suo­raan että läh­es kaik­ki ympäristö­tutk­i­jat ovat muka sin­un mielestäsi Suomes­sa Vihre­itä ympäristö­fanaatikko­ja vaik­ka sin­ul­la ei ole Eemil mitään todis­tei­ta kyseis­ten tutk­i­joiden poli­it­ti­sista sidon­naisuuk­sista Vihreisi­in. Tämä Eemil väit­teesit jon­ka mainitsin ja jon­ka itse toit esi­in aiem­min on aika lähel­lä tai on jo aika lail­la per­in­teinen salali­it­to­teo­ria kun sität tark­istelee läheltä.

    6. Kysymyk­sesi, että voiko Helsin­gin kaupung­in­jo­hta­jak­si valikoitua keskusta­lainen niin vas­taus on yksinker­tais­es­ti se että ei, kos­ka helsinkiläiset ja uus­maalaiset eivät kovin innokkaasti äänestä Keskus­taa kun­nal­lis- eikä myöskään eduskun­tavaaleis­sa, kos­ka Keskus­ta ajaa maalais­ten asi­aa, ei pääkaupunkiseu­tu­lais­ten. Uudel­la­maal­la tilanne on myös se että maalai­sista suurin osa on ruotsinkielisiä ja äänestävät RKP:tä. Toisaal­ta Keskus­ta ja RKP:n maaseu­tusi­ipi ovat melkein sama asia ja mon­es­sa asi­as­sa liit­toutue­neet keskenään. RKP:n por­varisi­ipi taas Kokoomuk­sen kanssa.

      Joskus 1970–80 luvul­la oli keskusta­laisia protestiään­ten kerääjinä Helsingis­sä, mut­ta se poruk­ka hajosi jotenkin. 

      Maat­alous ei ole turha elinkeino mut­ta sitä voisi uud­is­taa vähän ajan vaa­timusten ja kulut­ta­jien ruoka­tot­tumusten mukaiseksi.

      1. Helsingis­sä ei ole kaupung­in­jo­hta­jaa vaan pormes­tari. Pormes­tari vali­teen val­tu­utet­tu­jen kesku­ud­es­ta ja val­tu­ute­tut todel­lakin ovat poli­it­tis­es­ti valittuja.
        Jois­sakin keskusta­lai­sisa kun­nis­sa viekamiehiä, kuten kun­nan­jo­hta­jia val­i­taan poli­it­tisin perustein, mut­ta se on yksikäsit­teis­es­ti laitonta.

      2. Totesin Eemille aiem­mas­sa kom­men­tis­sa että vaaleis­sa ratkaistaan puoluei­den kan­na­tus ja Keskustapuolueen kan­nat­tanus on Uudel­la­maal­la alhaisin suh­teessa muiden Man­ner-Suomen maakun­tien ver­tailus­sa. Demokraat­tis­es­ti valit­tu val­u­us­to ja pormes­tari on äänestäjien tah­to. Keskustapuolueel­la on tosin oma Citykeskus­lainen siipi mut­ta sen kansane­dus­ta­ja määrä on ollut yhden kansane­dus­ta­jan varas­sa etenkin Helsingistä .Tuo mainit­se­masi 1970–80 luvul­la vaikut­ta­neet keskusta­laiset protestiään­ten kerääjät Helsingistä oli pääasi­as­sa Keskustapuolueen vaalilistal­la ole­via ehdokkai­ta mut­ta eivät olleet varsi­nais­es­ti jäseniä jot­ka muo­dos­ti­vat oman ryh­män val­tu­us­ton vaalien jälkeen

  24. Somani:
    “Ukrainaalaisille nälän­hätä on kansalli­nen katas­trofi kun 1930-luvul­la Neu­vos­toli­iton pakkokollek­tivoin­nin aikana kuoli 3–14 miljoon­aa ukrainalaista. Jos Ukrainaan olisi saatu tuol­loin ruo­ka-apua tai GMO manip­u­loin­ti olisi ollut tiedos­sa niin se olisi säästänyt 3–14 miljoo­nan ihmisen hengen.”

    Mil­lä taval­la GMO olisi estänyt vil­jan pakko-otot ja Stal­in­in kansan­murha­su­un­nitel­man toteutumisen?

    1. Tuol­loin 1930-luvul­la oli Kan­sain­välisiä hätäa­pu sun­nitelmia aut­taa Ukrainaa nälän­hädässä mut­ta niitä ei voitu viedä kos­ka Neu­vos­toli­it­to esti apun saa­pumisen Ukrainaan. Maail­man ruokao­hjel­ma aut­taa nykyään hälän­hädän kohdal­la jos sel­l­ainen uhkaa syntyä.

  25. Keino­li­ha on askel kohti futur­istin unel­maa jos­sa ruo­ka on vain ener­giaa, jon­ka voi “naut­tia” pillere­inä ja lieminä.

    Reak­to­ril­i­han rav­in­tei­den monipuolisu­us on Koskenko­r­van ja irtokarkkien tasol­la. Jos kalo­rien oheen täy­den­tävät rav­in­teet on D‑vitamiinin tapaan tarkoi­tus ottaa pillere­inä, niin onhan se yksi tule­vaisu­u­den kuva ruokahuollosta.

    Joskus Vihreis­sä on ollut frak­tio, joka on puhunut lämpimästi luo­muvil­jelystä. “Luo­mu” on nerokkaasti lobat­tu ja brändät­ty nimike, jota on epäpy­hää kritisoida.

    USA:ssa yleistyy ns. uud­is­ta­va tai regen­er­ati­ivi­nen vil­je­ly. Kos­ka siel­lä ymmär­retään bis­nek­sen päälle, on täl­laisen vil­je­ly­ta­van puolestapuhu­jat saa­neet lisäar­voa tuot­teilleen esit­tämäl­lä väit­teitä elin­tarvikkei­den­sa bulkki­tavaraa korkeam­mas­ta ravin­nepi­toisu­ud­es­ta (=ter­veel­lisyy­destä).

    Jos Suomes­sa elin­tarvike­markki­na toimisi, voisi hiilivil­jel­ty­jen ravin­ner­ikkaiden raa­ka-ainei­den tuot­ta­ja saa­da luo­mu­tuot­tei­den tapaan lisähin­taa tuot­teelleen. Näitä asioi­ta ainakin tutk­i­taan laa­jal­la rintamalla.

    Kos­ka olemme insinöörei­hin luot­ta­va kansa, toden­näköisem­pää enem­mistölle kansas­ta on tule­vaisu­udessa syödä reak­toris­sa kas­vatet­tua HK- sin­istä. Pakkauk­sen rätingis­sä ker­ro­taan valmis­tu­saineik­si tuulisähkö ja Viik­in­mäen rejek­ti­mas­sa, joten se on todis­te­tusti eet­tistä ja hyvää.

    1. Kun näköjään Nim­imerk­ki: Kun­tali­itoskun­ta­lainen arvostelee min­un mielip­iteitä jot­ka ovat kuiten myös Nim­imerk­ki: Kun­tali­itoskun­ta­laisenkin näkökul­mas­ta fak­tu­aal­lisia niin mis­sä konkree­tis­es­ti Nim­imerk­ki: Kun­tali­itoskun­ta­lainen näkee tuon tusi­nan jos­sa olen muka esit­tänyt virheel­lisiä tietoja? 

      Kun itse luen Nim­imerk­ki: Kun­tali­itoskun­ta­laisen näke­myk­siä huo­maan että todel­lisu­udessa myytit ovat Nim­imerk­ki: Kun­tali­itoskun­ta­laisen ja myös Eemilin mielip­iteis­sä näkyvästi esil­lä. Tuo ver­tailu esim johonkin abstrak­ti­in Pihtiputaan mum­moon ei mene aivan oikean tilanteen ver­tailu­un. Ihan senkin takia kos­ka en ottanut lentämistä esimerkkinä hiil­i­jalan­jäl­jen ver­tailu­un vaan otin Itämeren ris­teilyt ja kaukolennot .

      Pääkaupunki­lainen ei käy ris­teily­il­lä Itämerel­lä poikkeuk­sel­lisen enem­män kuin maakun­tien asukkaat jot­ka käyvät ris­teily­il­lä enem­män kuin kaupunki­laiset. Ris­teily on eri asia kuin Itämeren ylit­tämi­nen Ruot­si­in tai Viroon mat­ka jatkuu muualle Eurooppaa. 

      Lentämi­nen Helsingistä Tukhol­maan ja takaisin Helsinki­in on paljon piene­mi hiil­i­jalan­jäl­ki kuin vas­taa­van­lainen laiva­mat­ka Helsingistä Tukhol­maan ja takaisin Helsinkiin

      Onko Nim­imerk­ki: Kun­tali­itoskun­ta­lainen lukenut tätäkin blo­gia ajatuk­sel­la siten että nimeno­maan Osmo Soin­in­vaara on toden­nut use­asti että turve on nimeno­maan ver­rat­tuna sen päästöi­hin samaa luokkaa kuin
      fos­si­iliset polt­toaineet? Siis turve ei ole fos­si­ili­nen mut­ta sen päästöt ovat kivi­hi­ilen luokkaa jopa korkeammat. 

      Voiko Nim­imerk­ki: Kun­tali­itoskun­ta­lainen antaa konkreet­tis­es­ti jonkin­laisen Helenin päätök­sen jos­sa Helen ostaa edelleen venäläistä ener­giaa? Kun Nim­imerk­ki: Kun­tali­itoskun­ta­lainen väit­tää että Helen muka näin tek­isi. Osmo Soin­in­vaara voi Helenin hal­li­tuk­sen pj:nä tämän tode­ta onko asia näin vai ei.

      1. Helen ei osta venäläistä kivi­hi­iltä. Varas­toon aiem­min oste­tut hiilet toki polte­taan sen sijaan, että ne kipat­taisi­in mereen.

  26. O.S:“Pormestari vali­teen val­tu­utet­tu­jen kesku­ud­es­ta ja val­tu­ute­tut todel­lakin ovat poli­it­tis­es­ti valittuja.”

    Poromes­tari tai kaupung­in­jo­hta­ja saman­tekevää. Taitaa kuitenkin pormes­tari-nim­i­tys oikeut­taa mak­samaan suurem­paa palkkaa kuin kaupunginjohtaja-nimitys.

    Miten O.S. selit­tää Var­ti­aisen poli­it­tisen puolueen vai­h­dok­sen ? Kävikö niin, että J.V. heräsi eräänä aamu­na ja tun­si poli­it­tisen kan­tansa kään­tyneen 180 astet­ta ? Punainen tak­ki vai­h­tui siniseen. Siinä meni koko garderoobi uusiksi. 

    Ettei vaan olisikin kymysys kokoomuk­sen man­daatista pormes­tarin vakanssi­in ? En väitä mitään , kysyn­pähän vaan. O.S. osan­nee vastata.

    Jakko K:“turpeen uusi­u­tu­mi­sai­ka las­ke­taan joka tapauk­ses­sa vuosituhansissa.”

    Tämä on juuri sitä fun­da­men­tal­is­mia. Turve­han kas­vaa koko muul­la suoalal­la, kuin jyrsin­tä­työ­maal­la. Ei turveken­tän tarvitse uusi­u­tua, sen hoitaa koko muu suoala. Luon­non­ti­laise­na soi­ta on nykyis­es­tä suoalas­ta 47,7 % eli 4,3 miljoon­aa hehtaaria.

    Suomen turve­maista on turve­tuotan­toaluei­ta kaikki­aan noin 64 000 hehtaaria (YM/2018). Vuon­na 2016 ener­giaturpeen tuotan­nos­sa siitä oli 45 000 hehtaaria . 

    Nämä ovat vas­taansanomat­to­mia luku­ja, pait­si, että nyt leikkaan­tuneet läh­es olemattomiin.

    1. Ei ole saman tekevää, kohdis­te­taanko poli­it­ti­nen val­in­ta luot­ta­muste­htävään vai virkaan- Virkaa valit­taes­sa ei ketään saa syr­jiä poli­it­tisen kan­nan perus­teel­la, pormes­taria, joka siis vas­taa kaupung­in­hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jaa, val­in­ta taas on aidosti poliittinen.
      Kokoomus ei houkutel­lut var­masti Juhanaa, jot­ta saisi hänestä pormes­tarin, kos­ka hei­dän tarkoituk­se­na oli, että Vapaavuori olisi sellainen.
      Juhana tuskas­tui demarei­den älyl­lis­es­ti epäre­helliseen talousajatteluiun.
      Turve ei ole uusi­u­tu­va, kos­ka jos vai­h­toe­htona on joko turvesuon polt­ta­mi­nen taivaan tuuli­in tai sen säästämi­nen, edelli­nen vai­h­toe­hto tuot­taa ilmake­hään tuhan­sik­si vuosik­si enem­män hiilid­iok­sidia. Met­sän osalta tilanne kor­jaan­tuu alle sadas­sa vuodessa, mikä sekin on aika paljon. Taid­fan kir­joit­taa tästä asi­as­ta taas kedr­ran eril­lisen postauk­sen, oska näin yksinker­taisen asian ymmärtämi­nen on joillekin niin vaikeata.

      1. Samaa jut­tua­han ainakin vielä jokin aika sit­ten, että met­sien hoi­dos­sa ei ole mitään ongel­maa kos­ka suomen met­si­in kerään­tyy yhtä paljon hiiltä kuin sieltä pois­te­taan. Ei sitä oikein hiilin­ieluk­si voi sanoa, kaik­ki pois­te­tut hiilet pitäisi saa­da takaisin ja lisäk­si eiköhän tilanne ole niin hyvä ihan vaan sik­si kos­ka pakote­taan ja pide­tään meteliä. Se on jän­nä miten ilmas­ton muu­tok­ses­ta on pidet­ty meteliä ainakin jo 30v ja sit­ten kun vih­doin pitäisi isom­mal­la vivul­la alkaa hom­mia muut­ta­maan, se on jotenkin niiden vika jot­ka muu­tos­ta vaatii eikä niiden vika jot­ka ovat hom­maa lykän­neet vuosikymmenet.

        Ihmeel­listä val­i­tus­ta jon­ka voi perustel­la vain väit­tämäl­lä, että ilmas­ton­muu­tos ei ole niin suuri ongel­ma kuin tiede sanoo. Kaik­ki peli­in nyt vaan, jos tästä halu­taan kun­ni­al­la selvitä.

      2. O.S:” turvesuon polt­ta­mi­nen taivaan tuuli­in tai sen säästämi­nen, edelli­nen vai­h­toe­hto tuot­taa ilmake­hään tuhan­sik­si vuosik­si enem­män hiilidioksidia. ”

        Kyl­lä, tois­ta­mal­la väärin las­ket­tu päästö ei muu­tu fak­tak­si. Fun­da­men­tal­is­tisuo­jeli­jat eivät hah­mo­ta luon­non­va­ro­jen kestävää käyt­töä. Aja­tus on vain musta/valkoinen, joko/tai.

        Suomen suoalas­ta on vain 50 000 ha akti­ivises­sa turve­tuotan­nos­sa, täl­lä het­kel­lä ei sitäkään. Se on mität­tömän pieni osa soiden määrästä. Suo­jel­tua suo­ta on jo yksistään 1,2 miljoon­aa hehtaaria ja suo­ta on kaikki­aan n. 9 milj ha.

        Turpeen käyt­tämi­nen sen eri tarkoituk­si­in ei leikkaa Suomen hiilin­ielua pätkän ver­taa. Onnek­si vihreät ovat mus­tavalkoisen ehdot­to­mia kan­nas­saan, sil­lä se leikkaa kan­natuk­sen nykyiseen marginaaliin. 

        Täys­suo­jelu on tietenkin ymmär­ret­tävä siinä näkökul­mas­sa, että kaupungis­tu­misen kasvu vaatii päästö­jen kasvun kom­pen­soimisek­si 110 pros­ent­tisen nielun. Ja mikä sen käteväm­pää , maaseudun toimeen­tu­lon leikkaus on tähän aivan omiaan.

        Maakun­tien kyykyt­tämi­nen sataa kaupungis­tu­misen laari­in. Kaupunki­laiset saa­vat jatkaa kulu­tusjuh­li­aan vaikka­pa nyt ihanal­la kaukomatkailulla.

      3. Eemil, kyse ei ollut luon­non­va­ro­jen kestävästä käytöstä ylipäätään, mikä on laa­jem­pi aihe vaan siitä onko turve uusi­u­tu­va luon­non­va­ra. Sin­ulle tyyp­il­listä on kyl­lä tämän­tyyp­pinen maal­i­tolp­pi­en siirte­ly, mikä johtaa lop­ut­tomi­in viestiketjui­hin. Mikäli turvet­ta halu­taan käyt­tää nk. kestäväl­lä taval­la, voi havai­ta hyvin nopeasti ettei siitä ole ratkaisuk­si ener­giakysymyk­seen, joten tähän asi­aan käytet­ty aika on haaskausta.

      4. Mik­si Osmo vaivaudut avaa­maan taas turpeeseen liit­tyviä kysymyk­siä? Eemilin ja muiden maakun­tien sil­tarumpuhen etu­ja ajavien kanssa on turha minus­ta ne lähteä taas uud­estaan keskustele­maan asi­as­ta. Oleel­lisem­paa on itse asi­as­sa on itse asi­as­sa käy­dä keskustelua maaseudun ja kaupunkien välis­es­tä ver­tailus­ta siitä että mis­sä on suurem­mat kulu­tuk­sen piik­ki suh­teessa liikku­miseen. Onko se maaseudul­la vai kaupungeis­sa. Lasken­nal­lis­es­ti se on maaseudul­la kos­ka maaseudul­ta käy­dään myös kaupungeissa.

    2. Eemille his­to­ri­alli­nen kat­saus Helsin­gin kaupun­gin kaupung­in­jo­hta­ji­in ja pormestarei­hi­in niin Helsin­gin kaupung­in­jo­hta­jat ovat olleet Kokoomuk­ses­ta Antti Tulen­heimos­ta alka­en vuodes­ta 1930. Pait­si kolmea kaupung­in­jo­hta­jaa (Cas­tren, Ryd­man ja Aura), luku­unot­ta­mat­ta jot­ka oli­vat Nuor­suo­ma­lai­sista, Edis­tyspuolueesta ja Lib­er­aalis­es­ta kansanpuolueesta.

    3. Eemille hyvin saman­lainen kysymys mik­si Keskustapuolueen puolue­hal­li­tuk­sen jäsen ja Keskustapuolueen kun­nia­puheen­jo­hta­ja Paa­vo Väyry­nen vetää aivan eri­laista ulkopoli­ti­it­tista lin­jaa suh­teessa Venäjä ja Ukrainaan kuin todel­li­nen Keskustapuolueen puheen­jo­hta­ja Anni­ka Saarikko? Eikä Keskustapuolue voi tehdä Keskustapuolueen puolue­hal­li­tuk­sen jäse­nen Paa­vo Väyry­sen kohdal­la yhtään mitään kuin pud­is­tel­la päätä ja san­otua irti Paa­vo Väyry­sen mielip­iteistä. Ensik­si Keskustapuolueen kan­nat­taisi tehdä jotain Paa­vo Väyry­selle kuin arvail­la esimerkik­si Juhana Var­ti­aisen motiiveja

    4. Eemil, myös Tam­pereel­la ja Turus­sa on pormes­tari­malli käytössä mik­si Helsin­gin pormes­tari malli on muka mielestäsi jol­lain taval­la huono vai­h­toe­hto? Eikö kansan­val­tainen maalais­li­it­to­lainen Keskustapuolue kan­na­ta enään Alkion lin­jaa demokratiasta?

    5. Eemil olet use­asti väit­tänyt että nimeno­maan kaupunki­laiset elävät kulu­tusjuh­lan huuman ympäril­lä ja te maaseudul­la asu­vat elätte muka jotenkin eri taval­la jos­sain ekol­o­gises­sa täysin 100% omavaraistaloudessa. Siis ilman nykya­jan ylel­lisyys tuot­tei­ta ja teknolo­giaa ja WC:tä jne?!Eemil onko­han asia ihan todel­lisu­udessa noin maaseudul­la kuten annat ymmärtää ? 

      Miten Eemil itse kom­men­toit tätäkin keskustelua jos elämä siel­lä maaseudul­la on 100% omavaraista? Sehän kos­kee myös sähkön käyt­töä. Mis­tä te maaseudul­la asu­vat saat­te Inter­net yhtey­den kun te muka elätte 100% omavaraistaloudessa?
      Siihen kuu­luu oleel­lis­es­ti sähkö. Gen­er­aat­torit eivät pysty tuot­ta­maan läh­eskään sitä volt­ti ja megawat­ti määrää mitä tarvi­taan toimi­van inter­net yhtey­den saamiseen ja siihen samal­la sit­ten talon läm­mi­tyk­set ja kodinkoneet ja tele­vi­sio jne. 

      Ellei sit­ten kulu­ta sen ver­ran dieseliä kaik­ki tämä on mah­dol­lista. Mis­tähän se Diesel on sit­ten tullut? 

      Maaseudul­la vas­taus on yleen­sä tuol­ta kylän huoltoase­mal­ta mut­ta kun kysytään tarkem­min mis­tä öljy­tulee vas­taus on että kyl­lä kai se tulee Venäjältä mis­täs muualta!

      Samal­la kuitenkin arvostel­laan Heleniä siitä että se käyt­ti venäläistä maakaa­sua vaik­ka onkin jo luop­unut siitä osittain .
      Kuitenkin maaseudul­la ei ajatel­la että öljy oste­taan Suomeen kuitenkin ulko­mail­ta vaik­ka Suomes­sa ei ole omaa öljyä ja maakaa­sua. Venäläi­nen öljy kor­vataan sau­di öljyl­lä. Onko Sau­di-Ara­bia ihmisoikeuk­sien ver­tailul­la parem­pi vai­h­toe­hto kuin Venäjä?
      Sama kos­kee tuo­ta mainit­se­masi kauko­matkailun niin ylivoimais­es­ti suurin kohderyh­mä joka Suomes­ta matkus­taa kauko­mai­hin on kaupunkiseudun ulkopuolella
      maakun­nis­sa asu­vat ihmiset. Pääkaupunkiseudul­ta matkuste­taan pääasi­as­sa eniten mui­hin Euroopan mai­hin ja Suomen naa­puri­mai­hin kos­ka lennot ovat lyhyet. Myös laival­la pääsee ylit­tämään Suomen­lahti nopeasti. Sat­tumasti myös maaseudul­ta käy­dään eniten laivaris­teilyl­lä Itämerel­lä vaik­ka todel­lisu­udessa laivaris­teilyn hiil­i­jalan­jäl­ki on paljon suurem­pi kuin lentämi­nen Helsingistä Tukhol­maan ja takaisin. Olisiko aika Eemil tul­la myön­tämää rehellis­es­ti että maaseudun hiil­i­jalan­jäl­ki on paljon suurem­pi kuin kaupungeis­sa kos­ka maaseudul­ta tehdään myös matko­ja kaupunkei­hin ja ulko­maille aika lail­la enem­män kuin kaupungeista kaupunkeihin . 

      Muis­tan hyvin kun Osmo Soin­in­vaara tote­si eräässä radio haas­tat­telus­sa mon­ta vuot­ta sit­ten että maaseudun hiil­i­jalan­jäl­ki olisi paljon pienem­pi jos ihmiset maaseudul­la pysy­i­sivät pelkästään maaseudul­la. Sil­loin maaseudul­la elämi­nen on paljon ekol­o­gisem­paa kuin kaupungeissa.

      1. Soin­in­vaaran blo­gin nimek­si olisi aika muut­taa “Somani tarinoi”.

        Somani bras­sailee yleisti­etämyk­sel­lään, mut­ta jokaista kym­men­tä mielipi­det­tään kohden olisi tusi­na kor­jaamisen paikkaa. Sietämät­tömästi jutut karkail­e­vat sivupolulle ja Soin­in­vaaraa mielis­tele­vi­in Kepu urbaanilegendoihin.

        Enem­pää lähde­vi­it­teitä penko­mat­ta suo­ma­laisen hiil­i­jalan­jäl­ki kas­vaa tulota­son kas­vaes­sa. Pihtiputaan mum­mo lentää ja kulut­taa vähem­män kuin keskiver­to pääkaupunkilainen.

        Pet­teri Taalak­sen tuoreen muis­tu­tuk­sen mukaan fos­si­iliset polt­toaineet ovat ilmas­ton­muu­tok­sen pääon­gel­ma. Helenin asi­akkail­la ei pitäisi olla pokkaa hurskastel­la ja neu­voa toisia. Venäjän öljy palaa kat­ti­las­sa edelleen.

        Uut­ta laa­jem­paa turvekeskustelua en kaipaa, mut­ta totean turpeen luokit­telun fos­si­ilisek­si polt­toaineek­si ole­van poli­it­ti­nen päätös, ei luon­non­ti­eteelli­nen fak­ta. Aivan kuten maakaa­sun “vihreys”.

  27. Jos Helsingis­sä olisi oikea pormes­tari niin val­in­ta tehtäisi­in suo­ril­la vaaleil­la kuten esim. Lon­toos­sa, New Yorkissa etc. Nykyi­nen malli on kum­malli­nen epäsik­iö, jos­sa suurim­mat puolueet jaka­vat hyväveli peri­aat­teel­la suuri­palkkaiset pormes­tari paikat. Taitaa muuten Helsin­gin pormes­tari palk­ka olla suurem­pi kuin mon­en miljoon­akaupun­gin. Muis­taak­seni suurem­pi kuin 10 miljoon­aisen Lontoon.

    1. Väitätkö että Lon­toon ja New York Cityn val­i­tut pormes­tar­it eivät ole val­ta­puoluei­den ehdokkai­ta? Helsin­gin pormes­tarik­si val­i­taan eniten ääniä saa­neen puolueen val­tu­us­to ryh­mästä. Näin muuten tehdään myös Lontoossa.

    2. Lon­toon pormes­tari on pääasi­as­sa ns Suur-Lontoon
      pormes­tari jon­ka vas­tuu on jaet­tu vas­tuu koko Suur-Lon­toon alueel­la 32 kaupunkipi­iri­ien (engl. Lon­don bor­ough) kanssa jois­sa on oma vaaleil­la valit­tu pormes­tari. Lon­toon alue koos­t­uu siis alue­hallintoyk­siköistä jois­sa on oma kun­nan­hallinto. Suur-Lon­toon pormes­tari on siis koko Lon­toon seudun pormes­tari mut­ta City of London
      ja City of West­min­ster ovat eri asioi­ta kuin Suur-Lontoo.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.