Helen oy:n hallitus päätti sulkea Hanasaaren voimalaitoksen 1.4.2023

Hele­nin hal­li­tus (jon­ka puheen­joh­ta­ja olen) päät­ti tänään aikais­taa Hana­saa­ren kivi­hii­li­voi­ma­lai­tok­sen sul­ke­mis­ta 21 kuu­kau­del­la. Omis­ta­jaoh­jaus oli aika­naan vel­voit­ta­nut sul­ke­maan voi­ma­lai­tok­sen 31.12.2024, mut­ta pää­tim­me sul­kea sen talou­del­li­sis­ta ja ympä­ris­tö­syis­tä aikaisemmin.

Hele­nin hal­li­tus oli toden­nut jo vuo­sia sit­ten, että on sekä ima­gol­li­nen että talou­del­li­nen ris­ki olla Suo­men vii­mei­nen kivi­hii­len käyt­tä­jä. Talou­del­li­nen ris­ki se on sik­si, että se antaa val­tio­val­lal­le aseen pääs­tä verot­ta­maan Helen oy:n voit­to­ja val­tiol­le suun­taa­mal­la ener­gia­ve­ro­tus koros­te­tus­ti kivi­hii­leen. Näin on myös tapahtunut.

Vaih­toeh­toi­sia tapo­ja tuot­taa kau­ko­läm­pöä on kehi­tet­ty mah­dol­li­sim­man nopeas­ti kui­ten­kin talou­den ris­kit tun­nis­taen. Har­kit­sim­me esi­mer­kik­si saman­lai­sen geo­ter­mi­sen kai­von perus­ta­mis­ta yli kuu­den kilo­met­rin syvyy­teen kuin Espoos­sa, mut­ta pää­tim­me, että on vii­sas­ta kat­soa, miten Espoon kai­von kans­sa käy. Onnek­si teim­me näin. Nyt teem­me run­saan kah­den kilo­met­rin geo­ter­mis­tä koe­rei­kää Rus­kea­suol­le. Jos se on menes­tys, saman­lai­sia tulee Hel­sin­kiin paljon.

Tuo­tam­me yli sata MW läm­pöä hyö­dyn­tä­mäl­lä läm­pö­pum­puil­la eri­lai­sia huk­ka­läm­pö­koh­tei­ta. Tämä laa­je­nee nopeasti.

(Jos koto­na­si on nyt kuu­maa, olet­ko aja­tel­lut ehdot­taa talo­yh­tiö­si hal­li­tuk­sel­le, että kiin­teis­tön­ne liit­tyy kaukokylmään?)

Olem­me aikais­ta­neet Vuo­saa­ri C:n eli haket­ta polt­ta­van läm­pö­kat­ti­lan raken­ta­mis­ta niin, että sen pitäi­si käyn­nis­tyä vuo­den 2023 alus­sa. Hana­saa­ren voi­ma­la tuot­taa kau­ko­läm­pöä 440 MW ja säh­köä 220 MW, Vuo­saa­ren hake­kat­ti­la 250 MW kau­ko­läm­pöä eikä yhtään säh­köä. Tämän jäl­keen ei ole tar­koi­tus laa­jen­taa bio­mas­san polttamista.

Tämä myös mer­kit­see, että pimeä­nä ja tuu­let­to­ma­na tal­vi­päi­vä­nä on säh­kö­te­hoa taas 220 MW vähemmän.

Teh­dyt veron­ko­ro­tuk­set ja pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nan mer­kit­tä­vä nousu teki­vät Hana­saa­ren voi­ma­lai­tok­sen nopeam­mas­ta sul­ke­mi­ses­ta talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­van. Asioi­den mit­ta­suh­teis­ta saa kuvan sii­tä, että kivi­hii­len maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta on noin 60 €/tonni, kivi­hii­leen koh­dis­tu­va vero on yhdis­te­tys­sä säh­kön ja läm­mön tuo­tan­nos­sa 167 €/tonni, min­kä lisäk­si pääs­tö­oi­keuk­sis­ta mak­se­taan vähän yli 100 €/kivihiilitonni. Hana­saa­ren sul­ke­mi­nen tuot­taa muu­ta­man mil­joo­nan rahaa Helen oy:lle, mut­ta mak­saa val­tiol­le kym­me­niä mil­joo­nia mene­tet­tyi­nä verotuottoina.

Helen on panos­ta­mas­sa erit­täin pal­jon tuu­li­voi­maan. Lisäk­si yhtiön ydin­e­ner­gian tuo­tan­to lisään­tyy, kun­han Olki­luo­to 3 jos­kus käyn­nis­tyy. Maa­kaa­su jää ainoa­na fos­sii­lie­ner­gia­na tuo­te­va­li­koi­maan. Se on tois­tai­sek­si jok­seen­kin vält­tä­mä­tön­tä säi­lyt­tää, kos­ka Suo­mes­sa tar­vi­taan säh­köä myös tuu­let­to­mi­na aikoi­na. Toi­vot­ta­vas­ti maa­kaa­su vaih­tuu jos­kus kovan tuu­len ja hal­van säh­kön aika­na val­mis­tet­tuun syn­teet­ti­seen polt­toai­nee­seen, mut­ta tämä tek­no­lo­gia ei ole valmis.

Hana­saa­ren voi­ma­lan alu­eel­ta vapau­tuu kau­pun­gil­le arvo­kas­ta maa­ta. Itse voi­ma­lai­tos­ra­ken­nus tar­jo­aa mah­dol­li­suuk­sia vaik­ka mihin.

 

54 vastausta artikkeliin “Helen oy:n hallitus päätti sulkea Hanasaaren voimalaitoksen 1.4.2023”

  1. Hyvä jut­tu. Hana­saa­ren voi­ma­lai­tos on yksi kau­neim­pia teol­li­sia raken­nuk­sia Suo­mes­sa. Toi­von siis, että sil­le löy­tyy hyö­ty­käyt­töä voi­ma­lan lope­tuk­sen jälkeenkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Mat­ti Aho:
      Hyvä jut­tu. Hana­saa­ren voi­ma­lai­tos on yksi kau­neim­pia teol­li­sia raken­nuk­sia Suo­mes­sa. Toi­von siis, että sil­le löy­tyy hyö­ty­käyt­töä voi­ma­lan lope­tuk­sen jälkeenkin. 

      Hana­saa­ren voi­ma­lai­toksen voi­si muut­taa asun­nok­si. Lon­toos­sa vuon­na 1928 val­mis­tet­tu Bat­ter­sean voi­ma­lai­tos joka oli myös kivi­hii­li­voi­ma­la sul­jet­tiin vuon­na 1975. Sekin oli pit­kään tyjil­lään kun­nes vuon­na 2016 sen osti Apple joka muut­taa 1 400 työn­te­ki­jöi­den asunnoiksi

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Mat­ti Aho:
      Hyvä jut­tu. Hana­saa­ren voi­ma­lai­tos on yksi kau­neim­pia teol­li­sia raken­nuk­sia Suo­mes­sa. Toi­von siis, että sil­le löy­tyy hyö­ty­käyt­töä voi­ma­lan lope­tuk­sen jälkeenkin.

      Sii­hen aikaan, kun voi­ma­lai­tos raken­net­tiin oli ark­ki­teh­tuu­ri ja yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lu vie­lä voi­mis­saan ja saa­tiin esteet­ti­ses­ti ja ajan ham­mas­ta kes­tä­vää jäl­keä, kun nykyi­nen kala­sa­ta­ma näyt­tää rau­hat­to­mal­ta ja jo syn­tyes­sään kertakäyttöiseltä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Kyt­ty­ra: Sii­hen aikaan, kun voi­ma­lai­tos raken­net­tiin oli ark­ki­teh­tuu­ri ja yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lu vie­lä voi­mis­saan ja saa­tiin esteet­ti­ses­ti ja ajan ham­mas­ta kes­tä­vää jäl­keä, kun nykyi­nen kala­sa­ta­ma näyt­tää rau­hat­to­mal­ta ja jo syn­tyes­sään kertakäyttöiseltä.

        Tuo Hana­saa­ren voi­ma­lai­tos (B) osa raken­net­tiin 1960-luvun lopul­lu eli vuo­si­kym­me­ne­nä jol­loin ark­ki­teh­tuu­ri ja yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lu oli kyl­lä beto­ni bru­ta­lis­min kul­ta aikaa joka jat­kui 1970-luvulle. 

        Kala­sa­ta­ma ei ole miten­kään eri­tyi­sen rau­hat­on asui­na­lue vaan päin­vas­toin erit­täin halut­tua aluet­ta.. Kala­sa­ta­ma on vie­lä pahas­ti kes­ken joten sen viih­ty­vyyt­tä on vie­lä erit­täin vai­kea­ta arvoida.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Voi­si­ko jat­kos­sa kau­pun­kia läm­mit­tää vedyn­tuo­tan­non jäte­läm­möl­lä? Käsit­tääk­se­ni vetyä tar­vi­taan eri­lai­siin sovel­luk­siin tule­vai­suu­des­sa yhä enem­män. Jos vety tuo­te­taan kau­pun­gis­sa (mie­luus­ti maan alla), niin sen tuot­ta­mi­ses­ta syn­ty­väl­lä läm­möl­lä voi­si läm­mit­tää (suu­ren osan) kau­pun­gis­ta. Vetyä voi myös säi­löä tilan­tei­siin, jois­sa vedyn tuo­tan­toa on pak­ko vähentää. 

    Ener­gia vedyn tuot­ta­mi­seen saa­daan tuu­li- ja ydin­voi­mas­ta. Tuu­li­voi­ma on koko ajan hal­ven­tu­mas­sa , joten sii­tä tus­kin tulee pulaa. Vety­tuo­tan­to on hyvä kei­no tasa­ta tuu­li­voi­man puuskittaisuutta. 

    Siis samaan tapaan kuin kau­pun­kia voi läm­mit­tää data­kes­kuk­sel­la (kuten jo teemme),kaupunkia voi jat­kos­sa läm­mit­tää vetytehtaalla. 

    (plus tie­ten­kin maa­läm­pöä mah­dol­li­sim­man pal­jon, esim Roi­hu­vuo­reen voi­si raken­taa koko kau­pun­gin­osan läm­mit­tä­vän maa­läm­pö­voi­ma­lan sen sijaan, että jokai­nen talo­yh­tiö raken­taa omansa)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Mat­ti J Kin­nu­nen:
      Voi­si­ko jat­kos­sa kau­pun­kia läm­mit­tää vedyn­tuo­tan­non jäte­läm­möl­lä? Käsit­tääk­se­ni vetyä tar­vi­taan eri­lai­siin sovel­luk­siin tule­vai­suu­des­sa yhä enem­män. Jos vety tuo­te­taan kau­pun­gis­sa (mie­luus­ti maan alla), niin sen tuot­ta­mi­ses­ta syn­ty­väl­lä läm­möl­lä voi­si läm­mit­tää (suu­ren osan) kau­pun­gis­ta. Vetyä voi myös säi­löä tilan­tei­siin, jois­sa vedyn tuo­tan­toa on pak­ko vähentää. 

      Ener­gia vedyn tuot­ta­mi­seen saa­daan tuu­­li- ja ydin­voi­mas­ta. Tuu­li­voi­ma on koko ajan hal­ven­tu­mas­sa , joten sii­tä tus­kin tulee pulaa. Vety­tuo­tan­to on hyvä kei­no tasa­ta tuu­li­voi­man puuskittaisuutta. 

      Vety­ta­lou­des­sa syn­tyi­si run­saas­ti huk­ka­läm­pöä, jota voi­si käyt­tää hyö­dyk­si, kyl­lä. Elekt­ro­lyy­sin hyö­ty­suh­de lie­nee 60 — 80 %, joten sii­tä irtoai­si aika pal­jon läm­pöä, mut­ta läm­mön­siir­ron kan­nal­ta epäe­dul­li­ses­ti aika mata­las­sa läm­pö­ti­las­sa, joten läm­pö­pump­pua pitäi­si käyttää.

      Varas­toin­nis­ta sit­ten, las­kes­ke­lin että täy­del­lä tehol­la 1 MW (säh­kö­te­ho) mik­ro­tur­bii­ni­voi­ma­lan nel­jän vii­kon vedyn­tar­ve oli­si noin 72 ton­nia, joka vei­si usein vedyl­lä käy­te­tys­sä 700 bar pai­nees­sa säi­liö­ti­laa sel­lai­set 1270 kuu­tio­met­riä (ide­aa­li­kaa­sun tila­nyh­tä­lös­tä las­ket­tu­na, läm­pö­ti­la­na 25 ℃). Tuol­lai­sen mik­ro­tur­bii­ni­lai­tok­sen tuot­ta­ma hel­pos­ti hyö­dyn­net­tä­vä läm­pö­te­ho oli­si noin 1.3 MW ja koko­nais­hyö­ty­suh­de 64.9 %. Täs­sä on vain se, että 100 % vetyä käyt­tä­viä kaa­su­tur­bii­ne­ja ei tai­da olla vie­lä tuo­tan­to­käy­tös­sä ja luku­ni perus­tu­vat maa­kaa­su­käyt­töi­sen mik­ro­tur­bii­nin suo­ri­tusar­voi­hin. Läh­de on:

      https://www.energy.gov/sites/default/files/2016/09/f33/CHP-Microturbines_0.pdf

      Ton­nin vetyä saa 60 % hyö­ty­suh­teel­la tuo­tet­tua noin 55 MWh:lla tuu­li­säh­köä ja sen 1 megawa­tin mik­ro­tur­bii­nin pyö­rit­tä­mi­nen vedyl­lä vaa­tii kes­ki­mää­rin noin 6 MW säh­kö­te­hoa tuulivoimalla.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Hie­noa! Toi­vot­ta­vas­ti upe­aan puna­tii­li­seen voi­ma­la­ra­ken­nuk­seen saa­dan esi­mer­kik­si kau­pun­gin­tai­de­museo tai design­museo, hii­li­ka­so­jen pai­kal­le erit­täin teho­kas­ta rakentamista.

    Onko Sal­mi­saa­ren kivi­hii­li­voi­ma­la pie­nem­pi ima­gol­li­nen ris­ki kun hii­let on lou­hit­tu (kal­liil­la) maan uumeniin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Aio­taan siis tämä­kin mörs­kä piip­pui­neen jät­tää veron­mak­sa­jien yllä­pi­det­tä­väk­si, kuten Pasi­lan tv-tor­ni? Hyö­dy­tön piip­pu pilaa Kala­sa­ta­man tor­nien näky­män kes­kus­tas­ta, ja itse talo on val­ta­va kier­ret­tä­vä laa­tik­ko kes­kel­lä kau­pun­kia jon­ka alla ole­va maa oli­si pal­jon parem­mas­sa käy­tös­sä asun­toi­na. Mut­ta vis­siin joku Veik­kauk­sen raha­pe­li­tuo­toil­la elä­vä kult­tuu­ri­pö­hi­nä on sit­ten tär­keäm­pää. Oli­si kiva kuul­la miten tämä ei ole veron­mak­sa­jien raho­jen ja omai­suu­den tuh­laus­ta kes­kel­lä kau­pun­kia, mut­ta sitä pitää vis­siin kysyä muil­ta kuin vih­reil­tä, jot­ka osal­lis­tu­vat yhteis­kun­nal­li­seen kes­kus­te­luun vas­ta sit­ten kun ovat rosik­ses­sa syy­tet­ty­nä jos­tain. Eikö Sta­di­kan jär­jet­tö­män kal­lis remont­ti opet­ta­nut mitään sii­tä, että väki­sin ei pidä yrit­tää teh­dä van­has­ta uut­ta, ja var­sin­kin täs­sä kun kysees­sä on tehdaslaatikko?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. kel­la­ris­ta:
      Aio­taan siis tämä­kin mörs­kä piip­pui­neen jät­tää veron­mak­sa­jien yllä­pi­det­tä­väk­si, kuten Pasi­lan tv-tor­­ni? Hyö­dy­tön piip­pu pilaa Kala­sa­ta­man tor­nien näky­män kes­kus­tas­ta, ja itse talo on val­ta­va kier­ret­tä­vä laa­tik­ko kes­kel­lä kau­pun­kia jon­ka alla ole­va maa oli­si pal­jon parem­mas­sa käy­tös­sä asun­toi­na. Mut­ta vis­siin joku Veik­kauk­sen raha­pe­li­tuo­toil­la elä­vä kult­tuu­ri­pö­hi­nä on sit­ten tär­keäm­pää. Oli­si kiva kuul­la miten tämä ei ole veron­mak­sa­jien raho­jen ja omai­suu­den tuh­laus­ta kes­kel­lä kau­pun­kia, mut­ta sitä pitää vis­siin kysyä muil­ta kuin vih­reil­tä, jot­ka osal­lis­tu­vat yhteis­kun­nal­li­seen kes­kus­te­luun vas­ta sit­ten kun ovat rosik­ses­sa syy­tet­ty­nä jos­tain. Eikö Sta­di­kan jär­jet­tö­män kal­lis remont­ti opet­ta­nut mitään sii­tä, että väki­sin ei pidä yrit­tää teh­dä van­has­ta uut­ta, ja var­sin­kin täs­sä kun kysees­sä on tehdaslaatikko?

      Hel­sin­gin kau­pun­ki ei omis­ta omis­taa Pasi­lan tv-tor­­nia vaan Yleis­ra­dio. Olym­pia-sta­dio­nin omis­taa Stadion-säätiö.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Rahul Soma­ni: Hel­sin­gin kau­pun­ki ei omis­taomis­taaPasi­lan tv-tor­­­nia vaan Yleis­ra­dio. Olym­­pia-sta­­dio­­nin omistaaStadion-säätiö.

        Sta­dion-sää­ti­öön Hel­sin­gin kau­pun­ki nime­ää hal­li­tuk­ses­ta yli puo­let (5/9), puheen­joh­ta­ja­na on apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja, eli käy­tän­nös­sä sta­dion-sää­tiö on kau­pun­gin “tytä­ryh­tiö”, tosin yhdis­tyk­sek­si val­tion avus­tuk­sien takia rekis­te­röi­ty. Koko sta­di­kan remon­tin bud­jet­tiy­li­tyk­set voi täy­sin lait­taa Hel­sin­gin kau­pun­gin osaa­mat­to­muu­des­ta joh­tu­vik­si, pitäi­si ymmär­tää nime­tä hal­li­tuk­seen ammattilaisia.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Rahul Soma­ni:

        Hel­sin­gin kau­pun­ki ei omis­ta omis­taa Pasi­lan tv-tor­­­nia vaan Yleis­ra­dio. Olym­­pia-sta­­dio­­nin omis­taa Stadion-säätiö.

        Pasi­lan TV-tor­nin menot mak­se­taan vero­ra­hoil­la. Samoin Olym­pia-sta­dio­nin. Nor­maa­li­vuon­na Pasi­lan TV-tor­nin, jol­la nyky­tie­don mukaan ei ole koh­ta enää mitään käyt­töä, menot ovat Ylel­le noin 100 000 euroa. Osan sii­tä Yle mak­saa veroi­na Hel­sin­gin kau­pun­gil­le, osa menee yllä­pi­to­toi­miin. Yle on vuo­kran­nut tor­nia Digi­tal­le, sil­lä itse­hän se ei ole lähe­tyk­siä enää vuo­si­kausiin edes lähet­tä­nyt, mut­ta tor­nin käyt­tö­tar­peet ovat Digi­tal­la­kin vähen­ty­neet tek­nii­kan kehi­tyt­tyä, ja koh­ta tor­nin käyt­tö voi lop­pua koko­naan. Sit­ten kun tor­ni tulee aika­naan perus­kor­jausi­kään, edes­sä on mil­joo­na­luo­kan kor­jaus­tar­peet. Pur­ka­mi­nen­kin oli­si var­sin hin­ta­vaa tor­nin sijain­ti kes­kel­lä kau­pun­ki­ra­ken­net­ta huo­mioi­den. Pur­ka­mi­sen kal­leus lie­nee aina­kin osa­syy sii­hen, mik­si Yle ei lopul­ta ole tor­nia pur­ka­nut, tai myy­nyt eteen­päin, vaik­ka viral­li­sis­sa puheis­sa asi­aa on perus­tel­tu “brän­dil­lä”.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Rahul Soma­ni: Hel­sin­gin kau­pun­ki ei omis­taomis­taaPasi­lan tv-tor­­­nia vaan Yleis­ra­dio. Olym­­pia-sta­­dio­­nin omistaaStadion-säätiö.

        Sta­dion-sää­tiö on kau­pun­gin rahoit­ta­ma ja mää­räys­val­las­sa. Demo­kra­tian kuk­ka­nen tämäkin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Olli Saa­ri­nen: Sta­­dion-sää­­tiö on kau­pun­gin rahoit­ta­ma ja mää­räys­val­las­sa. Demo­kra­tian kuk­ka­nen tämäkin.

        Tuol­la on var­maan se taus­ta että kun Hel­sin­gin olym­pia­lai­set 1952 jär­jes­tet­tiin niin se oli pää­asias­sa Hel­sin­gin kau­pun­gin han­ke jär­jes­tää olym­pia­lai­set ei niin­kään Suo­men val­tion. Kau­pun­git kiusaa­vat olym­pia­lais­ten haus­ta . Sinän­sä ihan ymmär­ret­tä­vä taus­ta sii­nä että Hel­sin­gin Olym­pias­ta­dion on kau­pun­gin omai­suut­ta. Näin on myös muis­sa kau­pun­geis­sa jot­ka ovat jär­jes­tä­neet olympialaiset.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Rahul Soma­ni: Tuol­la on var­maan setaus­ta että kun Hel­sin­gin olym­pia­lai­set 1952 jär­jes­tet­tiin niin se oli pää­asias­sa Hel­sin­gin kau­pun­gin han­ke jär­jes­tää olym­pia­lai­set ei niin­kään Suo­men val­tion. Kau­pun­git kiusaa­vat olym­pia­lais­ten haus­ta . Sinän­sä ihan ymmär­ret­tä­vä taus­ta sii­nä että Hel­sin­gin Olym­pias­ta­dion on kau­pun­gin omai­suut­ta. Näin on myös muis­sa kau­pun­geis­sa jot­ka ovat jär­jes­tä­neet olympialaiset.

        His­to­ria ei kui­ten­kaan vel­voi­ta mei­tä kun­nos­ta­maan urhei­lu­kent­tää joi­den­kin kan­sain­vä­lis­ten jal­ka­pal­lo-otte­lu­jen stan­dar­din mukai­sek­si pie­nel­lä toden­nä­köi­syy­del­lä, että sel­lai­nen otte­lu jos­kus saa­tai­siin eläh­dyt­tä­mään penk­kiur­hei­li­jain miel­tä. Kun pää­tök­sen­te­ko­kin sijait­see jos­sain kau­pun­gin ja sen omis­ta­man sää­tiön väli­maas­tos­sa veron­mak­sa­jain varo­ja surut­ta käyt­tä­vien sport­ti­hen­kis­ten pii­ris­sä, voi kau­pun­ki­lai­nen vain nöy­rä­nä ottaa las­kut piikkiinsä.

        Olen jos­kus valit­ta­nut tääl­lä Osmon pals­tal­la, miten kau­pun­ki omis­taa uima­hal­le­ja suo­raan ja yhtiön kaut­ta. Kau­pun­ki­lai­nen jou­tuu hank­ki­maan kah­det sar­ja­li­put, jos käy kah­den eri saman omis­ta­jan, eli omis­sa hal­leis­saan. Kai täl­lä­kin on sporttihistoriansa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Rahul Soma­ni: Tuol­la on var­maan setaus­ta että kun Hel­sin­gin olym­pia­lai­set 1952 jär­jes­tet­tiin niin se oli pää­asias­sa Hel­sin­gin kau­pun­gin han­ke jär­jes­tää olym­pia­lai­set ei niin­kään Suo­men val­tion. Kau­pun­git kiusaa­vat olym­pia­lais­ten haus­ta . Sinän­sä ihan ymmär­ret­tä­vä taus­ta sii­nä että Hel­sin­gin Olym­pias­ta­dion on kau­pun­gin omai­suut­ta. Näin on myös muis­sa kau­pun­geis­sa jot­ka ovat jär­jes­tä­neet olympialaiset.

        Sää­tiön kaut­ta rahan­käyt­tö on vain saa­tu sii­ret­tyä pois demo­kraat­ti­sen val­von­nan alta. Eipä kene­kään tar­vit­se myös­kään pelä­tä min­kään­lais­ta vir­ka­vas­tuu­ta vaan “pie­net” bud­jet­tiy­li­tyk­set­kin kuit­taan­tu­vat totea­mal­la “oho, hup­sis­ta” — ja kan­san kart­tui­sa käsi kyl­lä täy­tää tämän­kin sää­tiön kirs­tun taas kuk­ku­roil­leen veroeu­roil­laan (vaik­kei sitä kan­sal­ta kysy­tä­kään). Eikö­hän lie­ne myös niin, ettei sää­tiön hal­li­tuk­ses­sa tar­vit­se syö­dä kam­pa­vii­ne­rei­tä ihan hyvää hyvyyt­tään “vas­tuul­li­ses­ta” teh­tä­väs­tä myös muis­te­taan pie­nel­lä hyvityksellä..

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Hyvä jut­tu Suo­men pääs­tö­jen kannalta. 

    Tämä koh­ta kui­ten­kin mietityttää:

    Asioi­den mit­ta­suh­teis­ta saa kuvan sii­tä, että kivi­hii­len maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta on noin 10 €/tonni, kivi­hii­leen koh­dis­tu­va vero on yhdis­te­tys­sä säh­kön ja läm­mön tuo­tan­nos­sa 167 €/tonni min­kä lisäk­si pääs­tö­oi­keuk­sis­ta mak­se­taan vähän yli 100 €/kivihiilitonni. ”

    Jos pääs­tö­kaup­pa-alu­een ulko­puo­lel­la­kin kivi­hii­li mak­saa vain 10 €/tonni, ja siel­lä ei peri­tä veroa eikä pääs­tö­oi­keus­mak­su­ja, niin kivi­hii­li on puo­li-ilmai­nen tapa tuot­taa säh­köä ja läm­pöä. EU lopet­taa vähi­tel­len kivi­hii­len käy­tön. Mut­ta glo­baa­lis­ti ei vie­lä ole näkö­pii­ris­sä kivi­hii­len käy­tön lop­pu. Kehi­ty­stren­dit näyt­tä­vät täl­lä het­kel­lä mene­vän niin, että“Kiina raken­si vii­me vuon­na enem­män hii­li­voi­maa kuin koko muu maa­il­ma sai sitä vähen­net­tyä” https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007926276.html

    Seli­tys asial­le löy­tyy juu­ri kivi­hii­len super­hal­vas­ta hinnasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. sit:
      Hyvä jut­tu Suo­men pääs­tö­jen kannalta. 

      Tämä koh­ta kui­ten­kin mietityttää:

      Asioi­den mit­ta­suh­teis­ta saa kuvan sii­tä, että kivi­hii­len maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta on noin 10 €/tonni, kivi­hii­leen koh­dis­tu­va vero on yhdis­te­tys­sä säh­kön ja läm­mön tuo­tan­nos­sa 167 €/tonni min­kä lisäk­si pääs­tö­oi­keuk­sis­ta mak­se­taan vähän yli 100 €/kivihiilitonni. ”

      Jos pääs­­tö­­kaup­­pa-alu­een ulko­puo­lel­la­kin kivi­hii­li mak­saa vain 10 €/tonni, ja siel­lä ei peri­tä veroa eikä pääs­tö­oi­keus­mak­su­ja, niin kivi­hii­li on puo­­li-ilmai­­nen tapa tuot­taa säh­köä ja läm­pöä. lopet­taa vähi­tel­len kivi­hii­len käy­tön. Mut­ta glo­baa­lis­ti ei vie­lä ole näkö­pii­ris­sä kivi­hii­len käy­tön lop­pu. Kehi­ty­stren­dit näyt­tä­vät täl­lä het­kel­lä mene­vän niin, että“Kiina raken­si vii­me vuon­na enem­män hii­li­voi­maa kuin koko muu maa­il­ma sai sitä vähen­net­tyä” https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007926276.html

      Seli­tys asial­le löy­tyy juu­ri kivi­hii­len super­hal­vas­ta hinnasta.

      Hii­len maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta var­mis­taa sen, että Kii­na ja eräät muut maat lisää­vät pääs­tö­jään enem­män, kuin EU ja Suo­mi ilmas­to­vou­ho­tuk­sel­taan saa­vat säästettyä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. On tuo­tu esil­le, että kor­vaavt inves­toin­nit ovat mil­jar­di euroa, eli jokai­nen hel­sin­ki­läi­nen mak­saa jol­la­kin aika­vä­lil­lä pari tuhat­ta euroa lisää kau­ko­läm­pö­mak­suis­sa. Kor­vaa­vat inves­toin­nit eivät kui­ten­kaan koko­naan vie­lä kor­vaa vajaus­ta. Se kate­taan venä­läi­sel­lä maa­kaa­sul­la aika kor­keal­la ener­gian­hin­nal­la ja sil­le oste­taan päästöoikeuksia. 

    Oli­si siis oikein tun­nus­taa jul­ki­ses­ti­kin, että kau­ko­läm­mön hin­ta jat­kaa nousu­aan. Toki hii­len pol­ton lopet­ta­mi­nen on oikea pää­tös, ja pää­tök­sen mak­sa­jat eli kau­pun­ki­lai­set oli­si hyvä pitää ajan tasalla. 

    Ei pidä uskoa Sit­ran pamflet­te­ja, jois­sa väi­te­tään pääs­tö­vä­hen­nys­ten tuo­van välit­tö­miä kus­tan­nus­sääs­tö­jä. Jos näin oli­si, vähä­pääs­töi­set rat­kai­sut oli­si­vat jo val­lan­neet markkinat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Kau­ko­läm­mön hin­ta ei (enää) nouse, kos­ka luo­vu­taan kal­lis­ti vero­te­tuis­ta ja pal­jon pääs­tö­oi­keus­ia syö­viä polttoaineita.

        Kau­ko­läm­mön hin­ta riip­puu Hele­nin omis­ta pää­tök­sis­tä, kuten sii­tä, mil­lai­nen ker­ma­ta­so voit­toa halu­taan kerä­tä, mut­ta mitä hin­ta­ta­soi­hin tulee, niin voi­ma­lan etu­kä­tei­nen sul­ke­mi­nen vai­kut­ta­nee nos­ta­vas­ti kevääs­tä 2023 eteen­päin säh­kön hin­toi­hin nos­ta­vas­ti koko Suo­mes­sa, kos­ka mark­ki­noil­la on tähän asti luul­tu tuon voi­ma­lan kapa­si­tee­tin ole­van jon­kin ver­ran pidem­pään käy­tös­sä. 220 MW on ihan mer­kit­tä­vä mää­rä koko Suo­men­kin säh­kön­tuo­tan­to­ka­pa­si­tee­tin kan­nal­ta, ja voi nos­taa säh­kön hin­to­ja vuo­si­na 2023 ja 2024 ver­rat­tu­na sii­hen, mitä muu­ten oli­si tul­lut. Vai­ku­tuk­sia lie­ven­tää se, että Olki­luo­to 3 ehti­nee käyt­töön ennen sitä, vaik­ka vie­lä joi­tain kuu­kausia vii­väs­tyk­siä­kin tuli­si, ja nyt kun tie­de­tään voi­ma­lan mene­vän kiin­ni jo kevääl­lä 2023, saat­taa eri puo­lil­la jot­kut jo suun­nit­teil­la olleet säh­kön­tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia lisää­vät inves­toin­ti­suun­ni­tel­mat siir­tyä hie­man aiem­min toteu­tuk­seen, kos­ka säh­kön hin­ta­ta­soa kos­ke­vat odo­tuk­set lähi­vuo­sil­le nouse­vat. Jos sul­ke­mi­nen nos­taa säh­kön hin­taa, se voi välil­li­ses­ti näkyä myös kau­ko­läm­mön kus­tan­nus­ta­sos­sa sil­tä osin kuin kau­ko­läm­pöä tuo­te­taan säh­köl­lä (esim. läm­pö­pum­put käyt­tä­vät sähköä).

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. sit: Kau­ko­läm­mön hin­ta riip­puu Hele­nin omis­ta pää­tök­sis­tä, kuten sii­tä, mil­lai­nen ker­ma­ta­so voit­toa halu­taan kerä­tä, mut­ta mitä hin­ta­ta­soi­hin tulee, niin voi­ma­lan etu­kä­tei­nen sul­ke­mi­nen vai­kut­ta­nee nos­ta­vas­ti kevääs­tä 2023 eteen­päin säh­kön hin­toi­hin nos­ta­vas­ti koko Suo­mes­sa,kos­ka mark­ki­noil­la on tähän asti luul­tu tuon voi­ma­lan kapa­si­tee­tin ole­van jon­kin ver­ran pidem­pään käy­tös­sä. 220 on ihan mer­kit­tä­vä mää­rä koko Suo­men­kin säh­kön­tuo­tan­to­ka­pa­si­tee­tin kan­nal­ta, ja voi nos­taa säh­kön hin­to­ja vuo­si­na 2023 ja 2024 ver­rat­tu­na sii­hen, mitä muu­ten oli­si tul­lut. Vai­ku­tuk­sia lie­ven­tää se, että Olki­luo­to 3 ehti­nee käyt­töön ennen sitä, vaik­ka vie­lä joi­tain kuu­kausia vii­väs­tyk­siä­kin tuli­si, ja nyt kun tie­de­tään voi­ma­lan mene­vän kiin­ni jo kevääl­lä 2023, saat­taa eri puo­lil­la jot­kut jo suun­nit­teil­la olleet säh­kön­tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia lisää­vät inves­toin­ti­suun­ni­tel­mat siir­tyä hie­man aiem­min toteu­tuk­seen, kos­ka säh­kön hin­ta­ta­soa kos­ke­vat odo­tuk­set lähi­vuo­sil­le nouse­vat. Jos sul­ke­mi­nen nos­taa säh­kön hin­taa, se voi välil­li­ses­ti näkyä myös kau­ko­läm­mön kus­tan­nus­ta­sos­sa sil­tä osin kuin kau­ko­läm­pöä tuo­te­taan säh­köl­lä (esim. läm­pö­pum­put käyt­tä­vät sähköä).

        Ehtii­kö­hän Olki­luo­to 3 val­mis­tua ennen­kuin Hana­saa­ri suljetaan?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Veik­ko Kek­ko­nen: vähä­pääs­töi­set
      Ei pidä uskoa Sit­ran pamflet­te­ja, jois­sa väi­te­tään pääs­tö­vä­hen­nys­ten tuo­van välit­tö­miä kus­tan­nus­sääs­tö­jä. Jos näin oli­si, vähä­pääs­töi­set rat­kai­sut oli­si­vat jo val­lan­neet markkinat.

      Itse asias­sa Sit­ran toteut­ta­mia mal­le­ja toteu­te­taan Yhdys­val­lois­sa monis­sa osa­val­tiois­sa jos­sa kor­kea vähä­pääs­töi­siä ener­gia vaih­toeh­to­ja kor­va­taan jo vero­tuk­sen kaut­ta ja eten­kin aurin­koe­ner­gia panee­lien kysyn­tä siis vähä­pääs­töi­set rat­kai­sut on lisään­ty­nyt mer­kit­tä­väs­ti mones­sa osa­val­tios­sa jos­sa perin­tei­nen ene­gia oli joko kivi­hii­li tai maa­öl­jy. Joten Sit­ran pamflet­tia toteu­te­taan jo ihan käy­tän­nös­sä eikä niin­kään teoriassa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Veik­ko Kek­ko­nen:

      Oli­si siis oikein tun­nus­taa jul­ki­ses­ti­kin, että kau­ko­läm­mön hin­ta jat­kaa nousu­aan. Toki hii­len pol­ton lopet­ta­mi­nen on oikea pää­tös, ja pää­tök­sen mak­sa­jat eli kau­pun­ki­lai­set oli­si hyvä pitää ajan tasalla. 

      Mikä oli­si kivi­hii­len vaih­toeh­to? Kepu­lai­set kaup­paa­vat tur­vet­ta jon­ka pääs­töt ovat kivi­hii­len tasol­la. Kaik­ki ener­gia rat­kai­sut mak­sa­vat. Kysy­mys kuu­luu mikä on kes­tä­väm­pi ener­gian­tuo­tan­to pääs­tö­jen ja ympä­ris­tön kan­nal­ta. Se oli­si myös kapun­ki­lais­ten etu että tuo­tan­to oli­si pois fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta koh­tia uusiutuvia.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Pirk­ko­ne:
      Gug­gen­heim vai kal­lii­ta asun­to­ja. Hel­sin­ki nousi lähes 20 pykä­lää kal­liim­pien asuin­kau­pun­kien lis­tal­la ja pai­ne­li Tuk­hol­man ohi kalleudessa 

      Tuk­hol­ma on kyl­lä asun­to­jen hin­nois­sa erit­täin kal­lis kau­pun­ki. Sen­kin todis­taa Ruot­sin van­ha­kan­tai­nen vuo­kra­sään­te­ly­jär­jes­tel­mä joka voi sysä­tä maan hal­li­tus­krii­siin. Gug­gen­heim oli kyl­lä kaup­pal­li­nen yksi­tyi­nen museo han­kea. Onhan Hel­sin­gis­sä saman­lai­sia museo­hank­kei­ta ollut aiem­min­kin Ate­neum, Kias­ma ja Espoon puo­lel­la WeeGee-talo

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Hele­nin kau­ko­kyl­män hin­ta ei ole talo­yh­tiöil­le kil­pai­lu­ky­kyi­nen, kesän hal­val­la säh­köl­lä ja omal­la ilma­läm­pö­pum­pul­la tuo­tet­tu­na kyl­mä mak­saa alle puo­let Hele­nin kau­ko­kyl­mäs­tä. Tosin joi­la­kin talo­yh­tiöl­lä ei löy­dy paik­kaa omal­le ilma­läm­pö­pum­pul­le, sil­loin lie­nee pako­tet­tu otta­maan Hele­nin kal­liin kaukokylmän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. <span class=“caps”>JH</span>:
        Omat lait­teet roik­ku­mas­sa talo­jen sei­nis­sä anta­vat joten­kin slum­mi­mai­sen vai­ku­tel­man ja aiheut­ta­vat melua naapurustoon.

        Meil­lä ja muil­la­kin ne jääh­dy­tys­ko­neet on kyl­lä katol­la, Hel­sin­gis­sä nii­tä ei saa asen­taa jul­ki­si­vuun. Tuol­lai­nen kah­den jää­kaa­pin kokoi­nen 25 kWh veden­jääh­dy­tys­ko­ne riit­tää yhden kes­ki­ko­koi­sen ker­ros­ta­lon tuloil­man vii­len­nyk­seen. Har­viin asuin­ra­ken­nuk­siin edes uudis­koh­tei­siin asen­net­ta­vaan ilmas­toin­tiin toki pitää olla tehoa enem­män, sil­loin voi puhua jalus­toi­neen koko­luo­kas­ta 1,5*1*4 met­riä (k*l*p). Nyky­ään näis­tä kompres­so­ril­la toi­mi­vis­ta veden­jäähd­tys­ko­neis­ta (ilma­ve­si­läm­pö­pump­pu) ei tule mete­liä, ääni­ta­sot koneen vie­res­sä välil­lä 47dB…60dB, eli pal­jon vähem­män kuin ilmanvaihtokoneesta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Asioi­den mit­ta­suh­teis­ta saa kuvan sii­tä, että kivi­hii­len maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta on noin 10 €/tonni”

    Hii­len maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta lähi­kuu­kai­sil­le on täl­lä het­kel­lä rei­pas 100 $/t eli tuos­sa tai­taa puut­tua yksi nol­la. Tai sit­ten on tar­koi­tet­tu €/MWh ja hie­man eri hintaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Hii­len maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta lähi­kuu­kai­sil­le on täl­lä het­kel­lä rei­pas 100 $/t eli tuos­sa tai­taa puut­tua yksi nolla. 

      Sii­nä oli näp­päi­ly­vir­he. Olen kor­jan­nut sen 60 eurok­si ton­nil­ta. Nyt hin­ta näyt­tää nous­seen lähem­mäs 70 euroa tonilta. 

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Tur­ha esit­tää san­ka­ria, kos­ka pää­tös oli teh­tä­vä jo talou­del­li­sis­ta syis­tä. Ener­gia-alal­la työs­ken­te­le­vä­nä olen seu­ran­nut miten Hele­nin joh­to on vie­nyt omis­ta­jaa kuin lit­ran mit­taa ja pyö­rit­tä­nyt jul­ki­suu­des­sa viher­pe­sua “eko­lo­gi­ses­ta” kau­ko­läm­mös­tä. Nyt­kin vit­ku­tel­tiin näin pit­kään ja alle kym­me­nen vuot­ta sit­ten on raken­net­tu vie­lä uut­ta venä­läi­sel­lä maa­kaa­sul­la toi­mi­vaa kapa­si­teet­tia. Yhtä paha tilan­ne on Tam­pe­reel­la. Suu­rin osa vih­reis­tä ei tajua yri­tys­toi­min­nas­ta vali­tet­ta­vas­ti mitään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Krtek:
      Nyt­kin vit­ku­tel­tiin näin pit­kään ja alle kym­me­nen vuot­ta sit­ten on raken­net­tu vie­lä uut­ta venä­läi­sel­lä maa­kaa­sul­la toi­mi­vaa kapa­si­teet­tia. Suu­rin osa vih­reis­tä ei tajua yri­tys­toi­min­nas­ta vali­tet­ta­vas­ti mitään. 

      Maa­kaa­sun osta­mi­nen Venä­jäl­tä on kyl­lä talou­del­li­ses­ti pal­jon parem­pi vaih­toeh­to kuin maa­kaa­sun osta­mi­nen Yhdys­val­lois­ta. Sen­kin lii­ke­ta­lou­del­li­sen kus­tan­nuk­sen huo­ma­si Yhdys­val­tain nykyi­nen pre­si­dent­ti Biden joka pur­ki lopul­ta hil­jat­tain kaik­ki Nord Stream 2:sta koh­dis­tu­neet talou­del­li­set sank­tiot. Biden ymmär­si että Nord Stream 2 on talou­del­li­ses­ti pal­jon jär­ke­väm­pi vaih­toeh­to toi­sin kuin hänen edel­tä­jän­sä joka oli lii­ke­ta­lout­ta opis­kel­lut ja sit­tem­min nous­sut mil­jo­nää­rik­si. Pre­si­dent­ti Biden ymmär­si lop­pu­jen lopuk­si että Yhdys­val­lois­ta tuo­tu­na maa­kaa­su oli­si mak­sa­nut noin 11 mil­jar­dia dol­la­ria kos­ka kului­hin oli pitä­nyt ottaa huo­mioon ter­mi­naa­lien ja tank­ke­tei­rei­den erit­täin kor­keat kustannukset.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Rahul Soma­ni: toi­sin kuin hänen edel­tä­jän­sä joka oli lii­ke­ta­lout­ta opis­kel­lut ja sit­tem­min nous­sut miljonääriksi.

        Jos puhut orans­sis­ta, lie­nee syy­tä muis­taa, että hän aloit­ti käy­tän­nös­sä moni­mil­jo­nää­ri­nä (isä taka­si sadan mil­joo­nan edes­tä lai­no­ja) ja lie­nee nyt lähin­nä velois­sa venä­läi­sil­le pan­keil­le (suun­nil­leen samas­sa luo­kas­sa). Puhu­taan ihmi­ses­tä, joka onnis­tui aja­maan kasi­non konkurssiin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. ano­nyy­mi: Jos puhut orans­sis­ta, lie­nee syy­tä muis­taa, että hän aloit­ti käy­tän­nös­sä moni­mil­jo­nää­ri­nä (isä taka­si sadan mil­joo­nan edes­tä lai­no­ja) ja lie­nee nyt lähin­nä velois­sa venä­läi­sil­le pan­keil­le (suun­nil­leen samas­sa luo­kas­sa). Puhu­taan ihmi­ses­tä, joka onnis­tui aja­maan kasi­non konkurssiin. 

        Donald Trump peri yhtiön isäl­tään ja laa­jen­si toi­min­taa hotel­lei­hin. Kasi­noon Trump ei saa­nut jat­ko­lu­paa joka on luvan­va­rais­ta Yhdysvalloissa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Tun­tuu kuin kivi­hii­les­tä oli­si teh­ty ainoa pahis. Sitä kor­vaa­vat polt­toai­neet tuot­ta­vat hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä jopa enemmän. 

    Hele­nin sivuil­la sano­taan, että Vuo­saa­ren bio­mas­sa­voi­ma­lai­tok­seen tuo­daan 60 rek­ka­kuor­mal­lis­ta polt­toai­net­ta joka päi­vä sun­nun­tai­ta lukuu­not­ta­mat­ta. Kivi­hii­li on voi­tu tuo­da meri­kul­je­tuk­se­na. Myös kivi­hii­li­ka­sa ei ole ollut arka sateil­le niin­kuin puupolttoaines.

    Aina­kin jot­kin ympä­ris­tö­jär­jes­töt alka­vat olla maa­kaa­sua vas­taan. Sen polt­to aiheut­taa myös hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä ja lisäk­si metaanipäästöjä.

    Oli­si­ko voi­tu odot­taa lopul­lis­ta rat­kai­sua. Aina­kin osa sitä voi­si­vat olla pienydinreaktorit.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Mik­ko V:
      Tun­tuu kuin kivi­hii­les­tä oli­si teh­ty ainoa pahis. Sitä kor­vaa­vat polt­toai­neet tuot­ta­vat hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä jopa enemmän. 

      Hele­nin sivuil­la sano­taan, että Vuo­saa­ren bio­mas­sa­voi­ma­lai­tok­seen tuo­daan 60 rek­ka­kuor­mal­lis­ta polt­toai­net­ta joka päi­vä sun­nun­tai­ta lukuu­not­ta­mat­ta. Kivi­hii­li on voi­tu tuo­da meri­kul­je­tuk­se­na. Myös kivi­hii­li­ka­sa ei ole ollut arka sateil­le niin­kuin puupolttoaines.

      Aina­kin jot­kin ympä­ris­tö­jär­jes­töt alka­vat olla maa­kaa­sua vas­taan. Sen polt­to aiheut­taa myös hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä ja lisäk­si metaanipäästöjä.

      Oli­si­ko voi­tu odot­taa lopul­lis­ta rat­kai­sua. Aina­kin osa sitä voi­si­vat olla pienydinreaktorit.

      Kivi­hii­li kil­pai­lee mark­ki­na­ta­lou­den kysyn­nän kans­sa maa­kaa­sun kans­sa jon­ka maa­il­man mark­ki­na hin­ta on pal­jon edul­li­sem­pi kuin kivihiilen. 

      Hyvä esi­merk­ki on Yhdys­val­lois­ta jos­sa edel­li­nen pre­si­dent­ti Trump pur­ki kaik­ki ympä­ris­tö­sään­te­lyn pääs­tö kont­rol­lit kivi­hii­len koh­dal­la jon­ka hänen edel­tä­jän­sä Oba­man hal­lin­to aset­ta­nut. 4 vuo­den aika­na (siis Trum­pin pre­si­dent­ti kau­del­la) yhtä­kään uut­ta kivi­hii­li voi­ma­lai­tos­ta ei oltu Yhdys­val­lois­sa raken­net­tu vaik­ka vero hel­po­tuk­set ja sään­te­ly oli puret­tu. Uusiin maa­kaa­su voi­ma­lai­hin oli kyl­lä inves­toi­tu. Tämä näkyy osa­val­tiois­sa kuten Wyoming jos­sa rus­ko ja kivi­hii­li (avo lou­huk­set) on ollut osa­val­tion tulon­läh­de jo 100 vuo­den aika­na. Kui­ten­kin Wyomin­gin ei ole kil­pai­lu kykyi­nen nii­den osa­val­tioi­den kans­sa jot­ka inves­toi­vat uusiu­tu­viin kuten esi­mer­kik­si Tek­sas johon on raken­net­tu pal­jon aurin­ko­voi­maa. Jopa nyt Wyomin­gis­sä ava­taan tuu­li­voi­ma­loi­ta jot­ka itse asias­sa ovat Suo­mes­sa pelas­ta­neet monen pie­nen kun­nan talou­den. Yksin­ker­tai­ses­ti sanot­tu­na siir­ty­mä­kau­den kan­nal­ta maa­kaa­su on ympä­ris­tön kan­nal­ta parem­pi vaih­toeh­to kuin kivi­hii­li . Myös Pie­ny­din­reak­to­rit ovat yksi täl­läi­nen siir­ty­mä­kau­den ener­gia vaihtoehto.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Rahul Soma­ni: kuten esi­mer­kik­si Tek­sas johon on raken­net­tu pal­jon aurinkovoimaa.

        Tek­sas on hyvä muis­tu­tus sii­tä, että säh­kö­jär­jes­tel­mää ei voi raken­taa sääs­tä riip­pu­vien tuo­tan­to­muo­to­jen varaan.

        Tek­sa­sis­ta tekee eri­koi­sen se, että tuu­li- ja aurin­ko­voi­man lisäk­si siel­lä on raken­net­tu sääs­tä riip­pu­vai­sik­si ovat myös kaasu‑, hii­li- ja jopa ydinvoimalaitoksetkin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Sylt­ty: Rahul Somani

        Sylt­ty:
        Tek­sa­sis­ta tekee eri­koi­sen se, että­tuu­­li- ja aurin­ko­voi­man lisäk­si siel­lä on raken­net­tu sääs­tä riip­pu­vai­sik­si ovat myös kaasu‑, hii­­li- ja jopa ydinvoimalaitoksetkin. 

        Pää­asias­sa uusim­mat ener­gia läh­teet joi­ta on inves­toi­tu Tek­sa­siin on maa­kaa­su ja aurin­ko­voi­ma­loi­ta. Kivi­hiil­tä Tek­sa­sis­sa ei ole pal­jon­kaan vaan osa­val­tion talou­del­li­nen menes­tys on ollut pal­jon­kin öljyn ja kaa­sun varas­sa jota on myö­hem­min moni­puo­lis­tet­tu aurin­ko­voi­mal­la. Tek­sas on Man­ner-Yhdys­val­tain suu­rim­pia osa­val­tioi­ta Kali­for­nian jäl­keen (jos­sa on myös öljy­kent­tiä) ja kui­ten­kin osa­val­tioi­den sisä­po­li­tii­kas­sa on hyvin eri­lai­sia poliit­ti­sia lin­jo­ja suh­tees­sa ympä­ris­töön. Osa­val­tioi­den raken­ne on mel­ko saman­lai­nen kos­ka molem­mis­sa osa­val­tiois­sa on kas­vu­kes­kuk­sia kuten Hous­ton ja Dal­las sekä Los Ange­les ja San Franciscon lah­den ympä­ris­tön kau­pun­git. Osa­val­tiois­sa kuten Wyoming ei ole kas­vu­kes­kus­ta vaan pää­kau­pun­ki on osa­val­tion suu­rin kau­pun­ki joka on poik­keus Yhdysvalloissa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Nii suu­rin osa vih­reis­tä ei tajua yri­tys­toi­min­nas­ta mitään. Koska 

    a) ei pät­kää­kään kiinnosta
    b) ei ymmär­re­tä että lai­na­ra­ha ei ole ilmais­ta lopulta

    Ja jos­kus viher­pe­su on tärkeämpää

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Vähän nyt ihme­tyt­tää, mitä tuol­la ollaan teke­mäs­sä. Tuon­ne­han teh­tiin kon­sert­ti-/fes­ti­vaa­li-/ta­pah­tu­ma-alue Suvi­lah­teen. Mik­si minus­ta näyt­tää nyt sil­tä, että tapah­tu­mat aio­taan nyt käy­tän­nös­sä pakot­taa siel­tä­kin pois raken­ta­mal­la ympä­ril­le asuinrakennuksia?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. ano­nyymj: tapah­tu­mat

      Vähän nyt ihme­tyt­tää, mitä tuol­la ollaan teke­mäs­sä. Tuon­ne­han teh­tiin kon­­sert­­ti-/fes­­ti­­vaa­­li-/ta­­pah­­tu­­ma-alue Suvi­lah­teen. Mik­si minus­ta näyt­tää nyt sil­tä, että tapah­tu­mat aio­taan nyt käy­tän­nös­sä pakot­taa siel­tä­kin pois raken­ta­mal­la ympä­ril­le asuinrakennuksia? 

      Suvi­lah­den kon­sert­ti-/fes­ti­vaa­li-/ta­pah­tu­ma-aluet­ta ei olla hää­tä­mäs­sä miten­kään pois. Itse asias­sa kon­sert­ti-/fes­ti­vaa­li-/ta­pah­tu­ma alal­le oli­si pal­jon parem­pi vaih­toeh­to se että se sai­si uusia asiak­kai­ta naa­pu­rus­tos­ta. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on erit­täin pal­jon van­ho­ja käyt­tö­kel­vot­to­mia kon­sert­ti-/fes­ti­vaa­li-/ta­pah­tu­ma paik­ko­ja jot­ka ovat raken­net­tu 1970-luvul­la pää­asias­sa kes­kel­le met­sää tai kau­pun­kien lai­ta­mil­le kaus jul­ki­sen lii­ken­teen yhteyk­sis­tä. Eikö oli­si parem­pi että Suvi­lah­ti saa uusia asiak­kai­ta kun Hana­saa­res­ta teh­dään asuinalue?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Suvi­lah­den ja sul­jet­ta­van voi­ma­lai­tok­sen läheis­ten “Som­pa­sau­no­jen” hii­li­diok­si­din tai­vaal­le tupru­tus ja lopu­ton non-stop 24/7 “kas­kea­mi­nen” Kala­sa­ta­man asun­toa­lu­eel­le ja tai­vaal­le ei kai ole kovin vih­re­ää menoa Hel­sin­gin kau­pun­gin mie­les­tä vai onko sittenkin?
    Hie­noa kau­pun­ki­kult­tuu­ria ja se klas­si­nen ihan eri jut­tu ? Kos­ka nyky­ään säh­kö on kaik­ki kai­kes­sa eikö näi­den oma­toi­mi­sau­no­jen, joi­ta elä­vä kau­pun­ki­kult­tuu­ri kuu­lem­ma ihan ehdot­to­mas­ti tar­vit­see, tuli­si myös siir­tyä säh­köön? Ehkä elo­ka­pi­nal­li­set otta­vat asiak­seen Som­pa­sau­no­jen iki­kas­kea­mi­sen kat­kai­se­mi­sen kun media vain ylis­tää? Minun puo­les­ta­ni som­pa­sau­no­mi­nen jat­ku­koon siel­lä ja uudes­sa pai­kas­sa Her­man­nin ran­nas­sa päi­vät ja yöt läpeen­sä ja polt­ta­kaa puut tai­vaal­le, mut­ta älkää sit­ten samat ihmi­set, ja Hel­sin­gin vir­ka­mie­het, puhu­ko muus­sa yhtey­des­sä täy­sin hii­li­neut­raa­lis­ta utopia-Helsingistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. En tie­dä, mon­ta­ko puu­läm­mit­teis­tä sau­naa Suo­mes­sa on mut­ta aina­kin sato­ja tuhan­sia. Kuin­ka osuit­kin otta­maan luu­pin alle juu­ri Som­pa­sau­nan? Viral­li­ses­ti vaan ei tosia­sial­li­ses­ti, puu­läm­mi­tys on hiilineutraalia.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Suo­mes­sa on täl­lä het­kel­lä noin 3,2 mil­joo­naa sau­naa eli enem­män sau­no­ja on Suo­mes­sa kuin
        on hen­ki­lö­au­to­ja. Tie­dot löy­sin Suo­ma­lai­sen sau­nan päi­vän sivuil­ta joka yllä­pi­tää sau­no­mi­sen kult­tuu­ria (https://saunanpaiva.fi/suomi-on-saunojen-maa/). Puu­läm­mit­teis­ten sau­no­ja on toden­nä­köi­ses­ti puo­let täs­tä koko sau­no­jen mää­räs­tä kun luku­mää­rään ote­taan kesä­mök­kien puusau­nat. On myös koti­ta­louk­sia jois­sa on sekä säh­kö­läm­mit­tei­siä kuin puu­läm­mit­tei­siä sau­no­ja. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on toden­nä­köi­ses­ti vähem­män puu­läm­mit­tei­siä sau­no­ja kuin sähkölämmitteisiä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Mitä tulee ver­tai­luun mui­hin satoi­hin tuhan­siin sau­noi­hin niin se kai­ke­ti on ihan relevantti.
        Jos pie­nil­lä teoil­la ei oli­si mer­ki­tys­tä niin eihän Suo­men­kaan kan­nat­tai­si teh­dä hii­lel­le mitään kun Kii­na jne.
        Kuva jon­ka näen Suvi­lah­den suun­nas­sa päi­vit­täin on vain niin para­dok­saa­li­nen, kun vih­reäs­tä tie­dos­ta­vas­ta Hel­sin­gis­tä puhu­taan. Voi­ma­lai­tok­sen suu­rim­man osan vuo­des­ta mitään ilmaan pääs­tä­mä­tön piip­pu ja sen ala­puo­lel­la kult­tuu­ri­sau­nois­ta lei­ju­va savu­pil­vi aikai­ses­ta aamus­ta myö­häi­seen yöhön vuo­des­ta toi­seen. Jos ei mää­rä niin edes sym­bo­lin merkitys.
        Kyl­lä­hän minun­kin pitää esim. auto­ni pääs­töis­tä pitää huol­ta, vaik­ka maa­il­mas­sa on sato­ja mil­joo­nia mui­ta­kin auto­ja. Ehkä edes yksi som­pa­sau­nois­ta voi­si pyö­riä vaik­ka­pa tuu­li­säh­köl­lä? Ihan vaik­ka man­ne­kii­ni­na peri­aat­tei­den vuok­si, joi­ta Hel­sin­gin kau­pun­ki esil­lä kovas­ti pitää.
        Mut­ta mitään ongel­maa ei sit­ten ole­kaan, kun “puu­läm­mi­tys on hii­li­neut­raa­lia” kuten sanot. Maa­seu­dul­la tämä ote­taan ilol­la vastaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. fen­nos­kan­di sta­dis­ta:
        Mitä tulee ver­tai­luun mui­hin satoi­hin tuhan­siinsau­noi­hin niin se kai­ke­ti on ihan relevantti.
        Jos pie­nil­lä teoil­la ei oli­si mer­ki­tys­tä niin eihän Suo­men­kaan kan­nat­tai­si teh­dä hii­lel­le mitään kun Kii­na jne.
        Kuva jon­ka näen Suvi­lah­den suun­nas­sa päi­vit­täin on vain niin para­dok­saa­li­nen, kun vih­reäs­tä tie­dos­ta­vas­ta Hel­sin­gis­tä puhu­taan. Voi­ma­lai­tok­sen suu­rim­man osan vuo­des­ta mitään ilmaan pääs­tä­mä­tön piip­pu ja senala­puo­lel­la kult­tuu­ri­sau­nois­ta lei­ju­va savu­pil­vi aikai­ses­ta aamus­ta myö­häi­seen yöhön vuo­des­ta toi­seen.Jos ei mää­rä niin edes sym­bo­lin merkitys.
        Kyl­lä­hän minun­kin pitää esim. auto­ni pääs­töis­tä pitää huol­ta, vaik­ka maa­il­mas­sa on sato­ja mil­joo­nia mui­ta­kin auto­ja.Ehkä edes yksi som­pa­sau­nois­ta voi­si pyö­riä vaik­ka­pa tuu­li­säh­köl­lä?Ihan vaik­ka man­ne­kii­ni­na peri­aat­tei­den vuok­si, joi­ta Hel­sin­gin kau­pun­ki esil­lä kovas­ti pitää.
        Mut­ta mitään ongel­maa eisit­ten ole­kaan, kun “puu­läm­mi­tys on hii­li­neut­raa­lia”kuten sanot. Maa­seu­dul­la tämä ote­taan ilol­la vastaan. 

        Jos Kii­nas­sa per asu­kas yhtä pal­jon puusau­no­ja kuin Suo­mes­sa on täl­lä het­kel­lä niin Kii­nan pääs­töt oli­si­vat toden­nä­köi­ses­ti samaa luok­kaa per asu­kas kuin koko Euroo­pan ja Yhdys­val­tain yhteen­sä. Suo­mes­sa on muu­ten emmän sau­no­ja kuin autoja.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Viral­li­ses­ti vaan ei tosia­sial­li­ses­ti, puu­läm­mi­tys on hiilineutraalia. 

        Näin­pä, mut­ta eikös met­sien käy­tön muu­tos kui­ten­kin ote­ta huo­mioon pääs­tö­las­kel­mis­sa? Eli läm­mi­tyk­sen pitäi­si tul­la mukaan pie­nen mut­kan kautta. 

        Tosin aiheut­ta­ja ei kai mak­sa mitään joten kan­nus­teet ovat väärin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Sylt­ty: Näin­pä, mut­ta eikös met­sien käy­tön muu­tos kui­ten­kin ote­ta huo­mioon pääs­tö­las­kel­mis­sa? Eli läm­mi­tyk­sen pitäi­si tul­la mukaan pie­nen mut­kan kautta. 

        No, eikös EU ole lopet­ta­mas­sa met­sien talous­käy­tön Suo­mes­sa lähes totaa­li­ses­ti (met­siä ei saa haka­ta, jol­lei voi aukot­to­mas­ti osoit­taa, ettei luon­non moni­muo­toi­suus vaa­ran­nu)? Jat­kos­sa jäl­jel­le­jää­vä puu­läm­mi­tys tapah­tu­nee siten itä-kar­ja­la­lai­sen koi­vu­pilk­keen ja Poh­jois-Ame­ri­kas­ta rah­dat­ta­vien hal­ko­jen varas­sa. Näin maan­käy­tön muu­tok­set jää­vät mui­den huo­lek­si ja puu­läm­mi­tys voi jat­kaa hii­li­neut­raa­liu­den kep­pi­he­vo­sel­la ratsastamista.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        En tie­dä, mon­ta­ko puu­läm­mit­teis­tä sau­naa Suo­mes­sa on mut­ta aina­kin sato­ja tuhan­sia. Kuin­ka osuit­kin otta­maan luu­pin alle juu­ri Som­pa­sau­nan? Viral­li­ses­ti vaan ei tosia­sial­li­ses­ti, puu­läm­mi­tys on hiilineutraalia. 

        Suo­mes­sa on yli mil­joo­na puu­kiu­as­ta. Lisäk­si on puu­läm­mit­tei­siä tak­ko­ja, uune­ja jne. Puu­läm­mit­tei­sen sau­nan läm­mit­tä­mi­nen har­vaan asu­tul­la alu­eel­la, esim. kesä­mö­kil­lä ei ole niin paha asia (Som­pa­sau­na samas­sa kate­go­rias­sa niin kau­an, kun­nes lähel­le raken­ne­taan asuin­ta­lo­ja), mut­ta tii­viim­mil­lä (pientalo)alueilla puun pien­polt­to hei­ken­tää ilman­laa­tua mer­kit­tä­väs­ti. Lii­ken­teen, ener­gia­lai­tos­ten ja teol­li­suu­den ym. tuot­ta­mat pien­hiuk­ka­set vähe­ne­vät pääs­tö­ra­joi­tus­ten tiu­ken­tues­sa, mut­ta puun­polt­to vain lisääntyy.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Vil­le: Suo­mes­sa on yli mil­joo­na puu­kiu­as­ta. Lisäk­si on puu­läm­mit­tei­siä tak­ko­ja, uune­ja jne. Puu­läm­mit­tei­sen sau­nan läm­mit­tä­mi­nen har­vaan asu­tul­la alu­eel­la, esim. kesä­mö­kil­lä ei ole niin paha asia (Som­pa­sau­na samas­sa kate­go­rias­sa niin kau­an, kun­nes lähel­le raken­ne­taan asuin­ta­lo­ja), mut­ta tii­viim­mil­lä (pientalo)alueilla puun pien­polt­to hei­ken­tää ilman­laa­tua mer­kit­tä­väs­ti. Lii­ken­teen, ener­gia­lai­tos­ten ja teol­li­suu­den ym. tuot­ta­mat pien­hiuk­ka­set vähe­ne­vät pääs­tö­ra­joi­tus­ten tiu­ken­tues­sa, mut­ta puun­polt­to vain lisääntyy. 

        Lop­pu­jen lopuik­si kas­ket­tu­na yhteen koko Suo­men puu­kiu­kaat niin haja­seu­tu kuin taa­ja­ma-alu­eel­la on niil­lä kor­kem­mat pääs­töt kuin Som­pa­sau­nas­sa. Maan­tieel­li­nen sijain­ti on tois­sia­ji­nen kuin puu­kiu­akaiden C02 pääs­töt yhteen­sä koko Suomessa

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. Rahul Soma­ni: Lop­pu­jen lopuik­si kas­ket­tu­na yhteen koko Suo­men puu­kiu­kaat niin haja­seu­tu kuin taa­­ja­­ma-alu­eel­­la on niil­lä kor­kem­mat pääs­töt kuin Som­pa­sau­nas­sa. Maan­tieel­li­nen sijain­ti on tois­sia­ji­nen kuin puu­kiu­akaiden pääs­töt yhteen­sä koko Suomessa 

        Voi­si kuvi­tel­la, että hen­ki­lö­sau­na­tun­tia koh­den yksi­tyis­sau­nan kiu­kaan pääs­töt oli­si­vat suu­rem­mat, kos­ka esi­mer­kik­si ker­ran tai kak­si vii­kos­sa läm­mi­tet­tä­vä jat­ku­va­läm­mit­tei­nen sau­na ja sen kiu­as ehti­vät jääh­tyä enem­män kuin sau­na joka on kuu­ma­na koko ajan tai aina­kin suu­rim­man osan viik­koa ja kuu­man sau­nan kes­ki­mää­räi­nen käyt­tö­as­te on menestyvässä/suositussa jul­ki­ses­sa sau­nas­sa kor­keam­pi kuin yksi­tyis­sau­nas­sa. Täs­tä oli­si mie­len­kiin­tois­ta saa­da dataa. 

        Oma arvio­ni hen­ki­lö­löy­ly­tun­nin ener­gian­tar­pees­ta jul­ki­ses­sa sau­nas­sa, jos­sa on ker­ran vuo­ro­kau­des­sa läm­mi­tet­ty ker­ta­läm­mit­tei­nen kiu­as on noin 4 — 14 kWh/henkilölöylytunti läm­pö­ener­gi­aa kiu­kaan ja pesu­ve­den läm­mi­tyk­seen. Ole­tan sau­nan ole­van auki 5 päi­vä­nä vii­kos­sa, 6 h/pv, asia­kas­paik­ko­ja noin 50 ja kiu­kaan läm­mö­tar­peek­si noin 1 MWh/päivä+1 MWh/viikko. En las­ke suu­rem­man asia­kas­mää­rän (ja siten tiu­hem­man löy­lyn­hei­ton) kiu­as­ta jääh­dyt­tä­vää vai­ku­tus­ta mukaan, vaik­ka sil­lä­kin on mer­ki­tys­tä. Löy­ly­ve­den kulu­tus tun­te­mal­la se oli­si hel­pos­ti sel­vi­tet­tä­vä, toki.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      9. <span class=“caps”>TTK</span>: Voi­si kuvi­tel­la, että hen­ki­lö­sau­na­tun­tia koh­den yksi­tyis­sau­nan kiu­kaan pääs­töt oli­si­vat suu­rem­mat, kos­ka esi­mer­kik­si ker­ran tai kak­si vii­kos­sa läm­mi­tet­tä­vä jat­ku­va­läm­mit­tei­nen sau­na ja sen kiu­as ehti­vät jääh­tyä enem­män kuin sau­na joka on kuu­ma­na koko ajan tai aina­kin suu­rim­man osan viik­koa ja kuu­man sau­nan kes­ki­mää­räi­nen käyt­tö­as­te on menestyvässä/suositussa jul­ki­ses­sa sau­nas­sa kor­keam­pi kuin yksi­tyis­sau­nas­sa. Täs­tä oli­si mie­len­kiin­tois­ta saa­da dataa. 

        Isois­sa kau­pun­ki­seu­duil­la ylei­set sau­nat kyl­lä lisään­ty­neet huo­mat­ta­vas­ti vii­meis­ten 15 vuo­den aika­na. 1970-luvul­la raken­ne­tuis­sa talois­sa on toden­nä­köi­ses­ti asun­to koh­tai­nen sau­na per asun­to. On myös otet­ta­va huo­mioon että kau­pun­kia­lu­eel­la on myös pie­no­ma­ko­ti­ta­lo­ja jois­sa on sau­na (yleen­sä säh­kö sau­na). Juu­ri tämän takia sau­no­jen pääs­töt myös vaih­te­le­vat suu­res­ti mil­lai­nen sau­na tyyp­pi on käy­tös­sä. Jul­ki­set sau­nat eivät ole sama kuin ylei­set sau­nat. Jul­ki­set sau­nat ovat myös uima­hal­lien sau­nat jot­ka ovat pääl­lä toden­nä­köi­ses­ti niin kau­an kuin mene­vät kiin­ni. Juu­ri tämän takia datan saan­ti sau­nois­ta ylei­ses­ti on toden­nä­köi­ses­ti hyvin vai­ke­aa. Pitäi­si oikeas­taan ver­tail­la pel­kään puusau­no­ja säh­kö­sau­noi­hin. Suo­mes­sa ei turk­ki­lai­sia ham­ma­me­ja eli höy­ry sau­no­ja (pait­si uimahalleissa).

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Helen luo­puu Hana­saa­ren voi­ma­lai­tok­ses­ta — ja myy samal­la kai­kes­sa rau­has­sa kii­na­lai­sil­la kes­ki­tys­lei­reil­lä uiguu­ri­pak­ko­työ­voi­mal­la tee­tet­ty­jä aurinkokennoja?

    Finnwatch: 5 yhtiö­tä myy Suo­mes­sa aurin­ko­pa­nee­lei­ta, joi­den jäl­jet joh­ta­vat vähem­mis­tö­jen alis­ta­mi­seen Kiinassa

    No, tämä tai­taa olla sitä todel­lis­ta “viher­siir­ty­mää” koh­ti uut­ta uljaam­paa maailmaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.