Helen oy:n hallitus päätti sulkea Hanasaaren voimalaitoksen 1.4.2023

54 vastausta artikkeliin “Helen oy:n hallitus päätti sulkea Hanasaaren voimalaitoksen 1.4.2023”

1. Hyvä juttu. Hanasaaren voimalaitos on yksi kauneimpia teollisia rakennuksia Suomessa. Toivon siis, että sille löytyy hyötykäyttöä voimalan lopetuksen jälkeenkin.

   Vastaa

   1. Mat­ti Aho:
      Hyvä jut­tu. Hana­saa­ren voi­ma­lai­tos on yksi kau­neim­pia teol­li­sia raken­nuk­sia Suo­mes­sa. Toi­von siis, että sil­le löy­tyy hyö­ty­käyt­töä voi­ma­lan lope­tuk­sen jälkeenkin.

      Hanasaaren voi­ma­lai­toksen voisi muuttaa asunnoksi. Lontoossa vuonna 1928 valmistettu Battersean voimalaitos joka oli myös kivihiilivoimala suljettiin vuonna 1975. Sekin oli pitkään tyjillään kunnes vuonna 2016 sen osti Apple joka muuttaa 1 400 työntekijöiden asunnoiksi

      Vastaa

   2. Mat­ti Aho:
      Hyvä jut­tu. Hana­saa­ren voi­ma­lai­tos on yksi kau­neim­pia teol­li­sia raken­nuk­sia Suo­mes­sa. Toi­von siis, että sil­le löy­tyy hyö­ty­käyt­töä voi­ma­lan lope­tuk­sen jälkeenkin.

      Siihen aikaan, kun voimalaitos rakennettiin oli arkkitehtuuri ja yhdyskuntasuunnittelu vielä voimissaan ja saatiin esteettisesti ja ajan hammasta kestävää jälkeä, kun nykyinen kalasatama näyttää rauhattomalta ja jo syntyessään kertakäyttöiseltä.

      Vastaa

      1. Kyt­ty­ra: Sii­hen aikaan, kun voi­ma­lai­tos raken­net­tiin oli ark­ki­teh­tuu­ri ja yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lu vie­lä voi­mis­saan ja saa­tiin esteet­ti­ses­ti ja ajan ham­mas­ta kes­tä­vää jäl­keä, kun nykyi­nen kala­sa­ta­ma näyt­tää rau­hat­to­mal­ta ja jo syn­tyes­sään kertakäyttöiseltä.

         Tuo Hanasaaren voimalaitos (B) osa rakennettiin 1960-luvun lopullu eli vuosikymmenenä jolloin ark­ki­teh­tuu­ri ja yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lu oli kyllä betoni brutalismin kulta aikaa joka jatkui 1970-luvulle.

         Kalasatama ei ole mitenkään erityisen rau­hat­on asuinalue vaan päinvastoin erittäin haluttua aluetta.. Kalasatama on vielä pahasti kesken joten sen viihtyvyyttä on vielä erittäin vaikeata arvoida.

2. Voisiko jatkossa kaupunkia lämmittää vedyntuotannon jätelämmöllä? Käsittääkseni vetyä tarvitaan erilaisiin sovelluksiin tulevaisuudessa yhä enemmän. Jos vety tuotetaan kaupungissa (mieluusti maan alla), niin sen tuottamisesta syntyvällä lämmöllä voisi lämmittää (suuren osan) kaupungista. Vetyä voi myös säilöä tilanteisiin, joissa vedyn tuotantoa on pakko vähentää.

   Energia vedyn tuottamiseen saadaan tuuli- ja ydinvoimasta. Tuulivoima on koko ajan halventumassa , joten siitä tuskin tulee pulaa. Vetytuotanto on hyvä keino tasata tuulivoiman puuskittaisuutta.

   Siis samaan tapaan kuin kaupunkia voi lämmittää datakeskuksella (kuten jo teemme),kaupunkia voi jatkossa lämmittää vetytehtaalla.

   (plus tietenkin maalämpöä mahdollisimman paljon, esim Roihuvuoreen voisi rakentaa koko kaupunginosan lämmittävän maalämpövoimalan sen sijaan, että jokainen taloyhtiö rakentaa omansa)

   Vastaa

   1. Mat­ti J Kin­nu­nen:
      Voi­si­ko jat­kos­sa kau­pun­kia läm­mit­tää vedyn­tuo­tan­non jäte­läm­möl­lä? Käsit­tääk­se­ni vetyä tar­vi­taan eri­lai­siin sovel­luk­siin tule­vai­suu­des­sa yhä enem­män. Jos vety tuo­te­taan kau­pun­gis­sa (mie­luus­ti maan alla), niin sen tuot­ta­mi­ses­ta syn­ty­väl­lä läm­möl­lä voi­si läm­mit­tää (suu­ren osan) kau­pun­gis­ta. Vetyä voi myös säi­löä tilan­tei­siin, jois­sa vedyn tuo­tan­toa on pak­ko vähentää.

      Ener­gia vedyn tuot­ta­mi­seen saa­daan tuu­li- ja ydin­voi­mas­ta. Tuu­li­voi­ma on koko ajan hal­ven­tu­mas­sa , joten sii­tä tus­kin tulee pulaa. Vety­tuo­tan­to on hyvä kei­no tasa­ta tuu­li­voi­man puuskittaisuutta.

      Vetytaloudessa syntyisi runsaasti hukkalämpöä, jota voisi käyttää hyödyksi, kyllä. Elektrolyysin hyötysuhde lienee 60 – 80 %, joten siitä irtoaisi aika paljon lämpöä, mutta lämmönsiirron kannalta epäedullisesti aika matalassa lämpötilassa, joten lämpöpumppua pitäisi käyttää.

      Varastoinnista sitten, laskeskelin että täydellä teholla 1 MW (sähköteho) mikroturbiinivoimalan neljän viikon vedyntarve olisi noin 72 tonnia, joka veisi usein vedyllä käytetyssä 700 bar paineessa säiliötilaa sellaiset 1270 kuutiometriä (ideaalikaasun tilanyhtälöstä laskettuna, lämpötilana 25 ℃). Tuollaisen mikroturbiinilaitoksen tuottama helposti hyödynnettävä lämpöteho olisi noin 1.3 MW ja kokonaishyötysuhde 64.9 %. Tässä on vain se, että 100 % vetyä käyttäviä kaasuturbiineja ei taida olla vielä tuotantokäytössä ja lukuni perustuvat maakaasukäyttöisen mikroturbiinin suoritusarvoihin. Lähde on:

      https://www.energy.gov/sites/default/files/2016/09/f33/CHP-Microturbines_0.pdf

      Tonnin vetyä saa 60 % hyötysuhteella tuotettua noin 55 MWh:lla tuulisähköä ja sen 1 megawatin mikroturbiinin pyörittäminen vedyllä vaatii keskimäärin noin 6 MW sähkötehoa tuulivoimalla.

      Vastaa

3. Hienoa! Toivottavasti upeaan punatiiliseen voimalarakennukseen saadan esimerkiksi kaupungintaidemuseo tai designmuseo, hiilikasojen paikalle erittäin tehokasta rakentamista.

   Onko Salmisaaren kivihiilivoimala pienempi imagollinen riski kun hiilet on louhittu (kalliilla) maan uumeniin?

   Vastaa

4. Aiotaan siis tämäkin mörskä piippuineen jättää veronmaksajien ylläpidettäväksi, kuten Pasilan tv-torni? Hyödytön piippu pilaa Kalasataman tornien näkymän keskustasta, ja itse talo on valtava kierrettävä laatikko keskellä kaupunkia jonka alla oleva maa olisi paljon paremmassa käytössä asuntoina. Mutta vissiin joku Veikkauksen rahapelituotoilla elävä kulttuuripöhinä on sitten tärkeämpää. Olisi kiva kuulla miten tämä ei ole veronmaksajien rahojen ja omaisuuden tuhlausta keskellä kaupunkia, mutta sitä pitää vissiin kysyä muilta kuin vihreiltä, jotka osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun vasta sitten kun ovat rosiksessa syytettynä jostain. Eikö Stadikan järjettömän kallis remontti opettanut mitään siitä, että väkisin ei pidä yrittää tehdä vanhasta uutta, ja varsinkin tässä kun kyseessä on tehdaslaatikko?

   Vastaa

   1. kel­la­ris­ta:
      Aio­taan siis tämä­kin mörs­kä piip­pui­neen jät­tää veron­mak­sa­jien yllä­pi­det­tä­väk­si, kuten Pasi­lan tv-tor­ni? Hyö­dy­tön piip­pu pilaa Kala­sa­ta­man tor­nien näky­män kes­kus­tas­ta, ja itse talo on val­ta­va kier­ret­tä­vä laa­tik­ko kes­kel­lä kau­pun­kia jon­ka alla ole­va maa oli­si pal­jon parem­mas­sa käy­tös­sä asun­toi­na. Mut­ta vis­siin joku Veik­kauk­sen raha­pe­li­tuo­toil­la elä­vä kult­tuu­ri­pö­hi­nä on sit­ten tär­keäm­pää. Oli­si kiva kuul­la miten tämä ei ole veron­mak­sa­jien raho­jen ja omai­suu­den tuh­laus­ta kes­kel­lä kau­pun­kia, mut­ta sitä pitää vis­siin kysyä muil­ta kuin vih­reil­tä, jot­ka osal­lis­tu­vat yhteis­kun­nal­li­seen kes­kus­te­luun vas­ta sit­ten kun ovat rosik­ses­sa syy­tet­ty­nä jos­tain. Eikö Sta­di­kan jär­jet­tö­män kal­lis remont­ti opet­ta­nut mitään sii­tä, että väki­sin ei pidä yrit­tää teh­dä van­has­ta uut­ta, ja var­sin­kin täs­sä kun kysees­sä on tehdaslaatikko?

      Helsingin kaupunki ei omista omistaa Pasi­lan tv-tor­nia vaan Yleisradio. Olympia-stadionin omistaa Stadion-säätiö.

      Vastaa

      1. Rahul Soma­ni: Hel­sin­gin kau­pun­ki ei omis­taomis­taaPasi­lan tv-tor­­nia vaan Yleis­ra­dio. Olym­pia-sta­dio­nin omis­taaStadion-säätiö.

         Stadion-säätiöön Helsingin kaupunki nimeää hallituksesta yli puolet (5/9), puheenjohtajana on apulaiskaupunginjohtaja, eli käytännössä stadion-säätiö on kaupungin ”tytäryhtiö”, tosin yhdistykseksi valtion avustuksien takia rekisteröity. Koko stadikan remontin budjettiylitykset voi täysin laittaa Helsingin kaupungin osaamattomuudesta johtuviksi, pitäisi ymmärtää nimetä hallitukseen ammattilaisia.

      2. Rahul Soma­ni:

         Hel­sin­gin kau­pun­ki ei omis­ta omis­taa Pasi­lan tv-tor­­nia vaan Yleis­ra­dio. Olym­pia-sta­dio­nin omis­taa Stadion-säätiö.

         Pasilan TV-tornin menot maksetaan verorahoilla. Samoin Olympia-stadionin. Normaalivuonna Pasilan TV-tornin, jolla nykytiedon mukaan ei ole kohta enää mitään käyttöä, menot ovat Ylelle noin 100 000 euroa. Osan siitä Yle maksaa veroina Helsingin kaupungille, osa menee ylläpitotoimiin. Yle on vuokrannut tornia Digitalle, sillä itsehän se ei ole lähetyksiä enää vuosikausiin edes lähettänyt, mutta tornin käyttötarpeet ovat Digitallakin vähentyneet tekniikan kehityttyä, ja kohta tornin käyttö voi loppua kokonaan. Sitten kun torni tulee aikanaan peruskorjausikään, edessä on miljoonaluokan korjaustarpeet. Purkaminenkin olisi varsin hintavaa tornin sijainti keskellä kaupunkirakennetta huomioiden. Purkamisen kalleus lienee ainakin osasyy siihen, miksi Yle ei lopulta ole tornia purkanut, tai myynyt eteenpäin, vaikka virallisissa puheissa asiaa on perusteltu ”brändillä”.

      3. Rahul Soma­ni: Hel­sin­gin kau­pun­ki ei omis­taomis­taaPasi­lan tv-tor­­nia vaan Yleis­ra­dio. Olym­pia-sta­dio­nin omis­taaStadion-säätiö.

         Stadion-säätiö on kaupungin rahoittama ja määräysvallassa. Demokratian kukkanen tämäkin.

      4. Olli Saa­ri­nen: Sta­dion-sää­tiö on kau­pun­gin rahoit­ta­ma ja mää­räys­val­las­sa. Demo­kra­tian kuk­ka­nen tämäkin.

         Tuolla on varmaan se tausta että kun Helsingin olympialaiset 1952 järjestettiin niin se oli pääasiassa Helsingin kaupungin hanke järjestää olympialaiset ei niinkään Suomen valtion. Kaupungit kiusaavat olympialaisten hausta . Sinänsä ihan ymmärrettävä tausta siinä että Helsingin Olympiastadion on kaupungin omaisuutta. Näin on myös muissa kaupungeissa jotka ovat järjestäneet olympialaiset.

      5. Rahul Soma­ni: Tuol­la on var­maan setaus­ta että kun Hel­sin­gin olym­pia­lai­set 1952 jär­jes­tet­tiin niin se oli pää­asias­sa Hel­sin­gin kau­pun­gin han­ke jär­jes­tää olym­pia­lai­set ei niin­kään Suo­men val­tion. Kau­pun­git kiusaa­vat olym­pia­lais­ten haus­ta . Sinän­sä ihan ymmär­ret­tä­vä taus­ta sii­nä että Hel­sin­gin Olym­pias­ta­dion on kau­pun­gin omai­suut­ta. Näin on myös muis­sa kau­pun­geis­sa jot­ka ovat jär­jes­tä­neet olympialaiset.

         Historia ei kuitenkaan velvoita meitä kunnostamaan urheilukenttää joidenkin kansainvälisten jalkapallo-ottelujen standardin mukaiseksi pienellä todennäköisyydellä, että sellainen ottelu joskus saataisiin elähdyttämään penkkiurheilijain mieltä. Kun päätöksentekokin sijaitsee jossain kaupungin ja sen omistaman säätiön välimaastossa veronmaksajain varoja surutta käyttävien sporttihenkisten piirissä, voi kaupunkilainen vain nöyränä ottaa laskut piikkiinsä.

         Olen joskus valittanut täällä Osmon palstalla, miten kaupunki omistaa uimahalleja suoraan ja yhtiön kautta. Kaupunkilainen joutuu hankkimaan kahdet sarjaliput, jos käy kahden eri saman omistajan, eli omissa halleissaan. Kai tälläkin on sporttihistoriansa.

      6. Rahul Soma­ni: Tuol­la on var­maan setaus­ta että kun Hel­sin­gin olym­pia­lai­set 1952 jär­jes­tet­tiin niin se oli pää­asias­sa Hel­sin­gin kau­pun­gin han­ke jär­jes­tää olym­pia­lai­set ei niin­kään Suo­men val­tion. Kau­pun­git kiusaa­vat olym­pia­lais­ten haus­ta . Sinän­sä ihan ymmär­ret­tä­vä taus­ta sii­nä että Hel­sin­gin Olym­pias­ta­dion on kau­pun­gin omai­suut­ta. Näin on myös muis­sa kau­pun­geis­sa jot­ka ovat jär­jes­tä­neet olympialaiset.

         Säätiön kautta rahankäyttö on vain saatu siirettyä pois demokraattisen valvonnan alta. Eipä kenekään tarvitse myöskään pelätä minkäänlaista virkavastuuta vaan ”pienet” budjettiylityksetkin kuittaantuvat toteamalla ”oho, hupsista” – ja kansan karttuisa käsi kyllä täytää tämänkin säätiön kirstun taas kukkuroilleen veroeuroillaan (vaikkei sitä kansalta kysytäkään). Eiköhän liene myös niin, ettei säätiön hallituksessa tarvitse syödä kampaviinereitä ihan hyvää hyvyyttään ”vastuullisesta” tehtävästä myös muistetaan pienellä hyvityksellä..

5. Hyvä juttu Suomen päästöjen kannalta.

   Tämä kohta kuitenkin mietityttää:

   ”Asioiden mittasuhteista saa kuvan siitä, että kivihiilen maailmanmarkkinahinta on noin 10 €/tonni, kivihiileen kohdistuva vero on yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa 167 €/tonni minkä lisäksi päästöoikeuksista maksetaan vähän yli 100 €/kivihiilitonni. ”

   Jos päästökauppa-alueen ulkopuolellakin kivihiili maksaa vain 10 €/tonni, ja siellä ei peritä veroa eikä päästöoikeusmaksuja, niin kivihiili on puoli-ilmainen tapa tuottaa sähköä ja lämpöä. EU lopettaa vähitellen kivihiilen käytön. Mutta globaalisti ei vielä ole näköpiirissä kivihiilen käytön loppu. Kehitystrendit näyttävät tällä hetkellä menevän niin, että”Kiina rakensi viime vuonna enemmän hiilivoimaa kuin koko muu maailma sai sitä vähennettyä” https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007926276.html

   Selitys asialle löytyy juuri kivihiilen superhalvasta hinnasta.

   Vastaa

   1. sit:
      Hyvä jut­tu Suo­men pääs­tö­jen kannalta.

      Tämä koh­ta kui­ten­kin mietityttää:

      Asioi­den mit­ta­suh­teis­ta saa kuvan sii­tä, että kivi­hii­len maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta on noin 10 €/tonni, kivi­hii­leen koh­dis­tu­va vero on yhdis­te­tys­sä säh­kön ja läm­mön tuo­tan­nos­sa 167 €/tonni min­kä lisäk­si pääs­tö­oi­keuk­sis­ta mak­se­taan vähän yli 100 €/kivihiilitonni. ”

      Jos pääs­tö­kaup­pa-alu­een ulko­puo­lel­la­kin kivi­hii­li mak­saa vain 10 €/tonni, ja siel­lä ei peri­tä veroa eikä pääs­tö­oi­keus­mak­su­ja, niin kivi­hii­li on puo­li-ilmai­nen tapa tuot­taa säh­köä ja läm­pöä. lopet­taa vähi­tel­len kivi­hii­len käy­tön. Mut­ta glo­baa­lis­ti ei vie­lä ole näkö­pii­ris­sä kivi­hii­len käy­tön lop­pu. Kehi­ty­stren­dit näyt­tä­vät täl­lä het­kel­lä mene­vän niin, että“Kiina raken­si vii­me vuon­na enem­män hii­li­voi­maa kuin koko muu maa­il­ma sai sitä vähen­net­tyä” https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007926276.html

      Seli­tys asial­le löy­tyy juu­ri kivi­hii­len super­hal­vas­ta hinnasta.

      Hiilen maailmanmarkkinahinta varmistaa sen, että Kiina ja eräät muut maat lisäävät päästöjään enemmän, kuin EU ja Suomi ilmastovouhotukseltaan saavat säästettyä.

      Vastaa

6. On tuotu esille, että korvaavt investoinnit ovat miljardi euroa, eli jokainen helsinkiläinen maksaa jollakin aikavälillä pari tuhatta euroa lisää kaukolämpömaksuissa. Korvaavat investoinnit eivät kuitenkaan kokonaan vielä korvaa vajausta. Se katetaan venäläisellä maakaasulla aika korkealla energianhinnalla ja sille ostetaan päästöoikeuksia.

   Olisi siis oikein tunnustaa julkisestikin, että kaukolämmön hinta jatkaa nousuaan. Toki hiilen polton lopettaminen on oikea päätös, ja päätöksen maksajat eli kaupunkilaiset olisi hyvä pitää ajan tasalla.

   Ei pidä uskoa Sitran pamfletteja, joissa väitetään päästövähennysten tuovan välittömiä kustannussäästöjä. Jos näin olisi, vähäpäästöiset ratkaisut olisivat jo vallanneet markkinat.

   Vastaa

   1. Kaukolämmön hinta ei (enää) nouse, koska luovutaan kallisti verotetuista ja paljon päästöoikeusia syöviä polttoaineita.

      Vastaa

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

         Kau­ko­läm­mön hin­ta ei (enää) nouse, kos­ka luo­vu­taan kal­lis­ti vero­te­tuis­ta ja pal­jon pääs­tö­oi­keus­ia syö­viä polttoaineita.

         Kaukolämmön hinta riippuu Helenin omista päätöksistä, kuten siitä, millainen kermataso voittoa halutaan kerätä, mutta mitä hintatasoihin tulee, niin voimalan etukäteinen sulkeminen vaikuttanee nostavasti keväästä 2023 eteenpäin sähkön hintoihin nostavasti koko Suomessa, koska markkinoilla on tähän asti luultu tuon voimalan kapasiteetin olevan jonkin verran pidempään käytössä. 220 MW on ihan merkittävä määrä koko Suomenkin sähköntuotantokapasiteetin kannalta, ja voi nostaa sähkön hintoja vuosina 2023 ja 2024 verrattuna siihen, mitä muuten olisi tullut. Vaikutuksia lieventää se, että Olkiluoto 3 ehtinee käyttöön ennen sitä, vaikka vielä joitain kuukausia viivästyksiäkin tulisi, ja nyt kun tiedetään voimalan menevän kiinni jo keväällä 2023, saattaa eri puolilla jotkut jo suunnitteilla olleet sähköntuotantokapasiteettia lisäävät investointisuunnitelmat siirtyä hieman aiemmin toteutukseen, koska sähkön hintatasoa koskevat odotukset lähivuosille nousevat. Jos sulkeminen nostaa sähkön hintaa, se voi välillisesti näkyä myös kaukolämmön kustannustasossa siltä osin kuin kaukolämpöä tuotetaan sähköllä (esim. lämpöpumput käyttävät sähköä).

      2. sit: Kau­ko­läm­mön hin­ta riip­puu Hele­nin omis­ta pää­tök­sis­tä, kuten sii­tä, mil­lai­nen ker­ma­ta­so voit­toa halu­taan kerä­tä, mut­ta mitä hin­ta­ta­soi­hin tulee, niin voi­ma­lan etu­kä­tei­nen sul­ke­mi­nen vai­kut­ta­nee nos­ta­vas­ti kevääs­tä 2023 eteen­päin säh­kön hin­toi­hin nos­ta­vas­ti koko Suo­mes­sa,kos­ka mark­ki­noil­la on tähän asti luul­tu tuon voi­ma­lan kapa­si­tee­tin ole­van jon­kin ver­ran pidem­pään käy­tös­sä. 220 on ihan mer­kit­tä­vä mää­rä koko Suo­men­kin säh­kön­tuo­tan­to­ka­pa­si­tee­tin kan­nal­ta, ja voi nos­taa säh­kön hin­to­ja vuo­si­na 2023 ja 2024 ver­rat­tu­na sii­hen, mitä muu­ten oli­si tul­lut. Vai­ku­tuk­sia lie­ven­tää se, että Olki­luo­to 3 ehti­nee käyt­töön ennen sitä, vaik­ka vie­lä joi­tain kuu­kausia vii­väs­tyk­siä­kin tuli­si, ja nyt kun tie­de­tään voi­ma­lan mene­vän kiin­ni jo kevääl­lä 2023, saat­taa eri puo­lil­la jot­kut jo suun­nit­teil­la olleet säh­kön­tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia lisää­vät inves­toin­ti­suun­ni­tel­mat siir­tyä hie­man aiem­min toteu­tuk­seen, kos­ka säh­kön hin­ta­ta­soa kos­ke­vat odo­tuk­set lähi­vuo­sil­le nouse­vat. Jos sul­ke­mi­nen nos­taa säh­kön hin­taa, se voi välil­li­ses­ti näkyä myös kau­ko­läm­mön kus­tan­nus­ta­sos­sa sil­tä osin kuin kau­ko­läm­pöä tuo­te­taan säh­köl­lä (esim. läm­pö­pum­put käyt­tä­vät sähköä).

         Ehtiiköhän Olkiluoto 3 valmistua ennenkuin Hanasaari suljetaan?

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
         Kau­ko­läm­mön hin­ta ei (enää) nouse, kos­ka luo­vu­taan kal­lis­ti vero­te­tuis­ta ja pal­jon pääs­tö­oi­keus­ia syö­viä polttoaineita.

         Hyvä! Otamme tämän lupauksena.

   2. Veik­ko Kek­ko­nen: vähä­pääs­töi­set
      Ei pidä uskoa Sit­ran pamflet­te­ja, jois­sa väi­te­tään pääs­tö­vä­hen­nys­ten tuo­van välit­tö­miä kus­tan­nus­sääs­tö­jä. Jos näin oli­si, vähä­pääs­töi­set rat­kai­sut oli­si­vat jo val­lan­neet markkinat.

      Itse asiassa Sitran toteuttamia malleja toteutetaan Yhdysvalloissa monissa osavaltioissa jossa korkea vähäpäästöisiä energia vaihtoehtoja korvataan jo verotuksen kautta ja etenkin aurinkoenergia paneelien kysyntä siis vähä­pääs­töi­set rat­kai­sut on lisääntynyt merkittävästi monessa osavaltiossa jossa perinteinen enegia oli joko kivihiili tai maaöljy. Joten Sitran pamflettia toteutetaan jo ihan käytännössä eikä niinkään teoriassa.

      Vastaa

   3. Veik­ko Kek­ko­nen:

      Oli­si siis oikein tun­nus­taa jul­ki­ses­ti­kin, että kau­ko­läm­mön hin­ta jat­kaa nousu­aan. Toki hii­len pol­ton lopet­ta­mi­nen on oikea pää­tös, ja pää­tök­sen mak­sa­jat eli kau­pun­ki­lai­set oli­si hyvä pitää ajan tasalla.

      Mikä olisi kivihiilen vaihtoehto? Kepulaiset kauppaavat turvetta jonka päästöt ovat kivihiilen tasolla. Kaikki energia ratkaisut maksavat. Kysymys kuuluu mikä on kestävämpi energiantuotanto päästöjen ja ympäristön kannalta. Se olisi myös kapunkilaisten etu että tuotanto olisi pois fossiilisista polttoaineista kohtia uusiutuvia.

      Vastaa

7. Guggenheim vai kalliita asuntoja. Helsinki nousi lähes 20 pykälää kalliimpien asuinkaupunkien listalla ja paineli Tukholman ohi kalleudessa

   Vastaa

   1. Pirk­ko­ne:
      Gug­gen­heim vai kal­lii­ta asun­to­ja. Hel­sin­ki nousi lähes 20 pykä­lää kal­liim­pien asuin­kau­pun­kien lis­tal­la ja pai­ne­li Tuk­hol­man ohi kalleudessa

      Tukholma on kyllä asuntojen hinnoissa erittäin kallis kaupunki. Senkin todistaa Ruotsin vanhakantainen vuokrasääntelyjärjestelmä joka voi sysätä maan hallituskriisiin. Gug­gen­heim oli kyllä kauppallinen yksityinen museo hankea. Onhan Helsingissä samanlaisia museohankkeita ollut aiemminkin Ateneum, Kiasma ja Espoon puolella WeeGee-talo

      Vastaa

8. Helenin kaukokylmän hinta ei ole taloyhtiöille kilpailukykyinen, kesän halvalla sähköllä ja omalla ilmalämpöpumpulla tuotettuna kylmä maksaa alle puolet Helenin kaukokylmästä. Tosin joilakin taloyhtiöllä ei löydy paikkaa omalle ilmalämpöpumpulle, silloin lienee pakotettu ottamaan Helenin kalliin kaukokylmän.

   Vastaa

   1. Omat laitteet roikkumassa talojen seinissä antavat jotenkin slummimaisen vaikutelman ja aiheuttavat melua naapurustoon.

      Vastaa

      1. <span class="caps">JH</span>:
         Omat lait­teet roik­ku­mas­sa talo­jen sei­nis­sä anta­vat joten­kin slum­mi­mai­sen vai­ku­tel­man ja aiheut­ta­vat melua naapurustoon.

         Meillä ja muillakin ne jäähdytyskoneet on kyllä katolla, Helsingissä niitä ei saa asentaa julkisivuun. Tuollainen kahden jääkaapin kokoinen 25 kWh vedenjäähdytyskone riittää yhden keskikokoisen kerrostalon tuloilman viilennykseen. Harviin asuinrakennuksiin edes uudiskohteisiin asennettavaan ilmastointiin toki pitää olla tehoa enemmän, silloin voi puhua jalustoineen kokoluokasta 1,5*1*4 metriä (k*l*p). Nykyään näistä kompressorilla toimivista vedenjäähdtyskoneista (ilmavesilämpöpumppu) ei tule meteliä, äänitasot koneen vieressä välillä 47dB…60dB, eli paljon vähemmän kuin ilmanvaihtokoneesta.

9. ”Asioiden mittasuhteista saa kuvan siitä, että kivihiilen maailmanmarkkinahinta on noin 10 €/tonni”

   Hiilen maailmanmarkkinahinta lähikuukaisille on tällä hetkellä reipas 100 $/t eli tuossa taitaa puuttua yksi nolla. Tai sitten on tarkoitettu €/MWh ja hieman eri hintaa.

   Vastaa

   1. Hiilen maailmanmarkkinahinta lähikuukaisille on tällä hetkellä reipas 100 $/t eli tuossa taitaa puuttua yksi nolla.

      Siinä oli näppäilyvirhe. Olen korjannut sen 60 euroksi tonnilta. Nyt hinta näyttää nousseen lähemmäs 70 euroa tonilta.

      Vastaa

10. Turha esittää sankaria, koska päätös oli tehtävä jo taloudellisista syistä. Energia-alalla työskentelevänä olen seurannut miten Helenin johto on vienyt omistajaa kuin litran mittaa ja pyörittänyt julkisuudessa viherpesua ”ekologisesta” kaukolämmöstä. Nytkin vitkuteltiin näin pitkään ja alle kymmenen vuotta sitten on rakennettu vielä uutta venäläisellä maakaasulla toimivaa kapasiteettia. Yhtä paha tilanne on Tampereella. Suurin osa vihreistä ei tajua yritystoiminnasta valitettavasti mitään.

    Vastaa

    1. Krtek:
       Nyt­kin vit­ku­tel­tiin näin pit­kään ja alle kym­me­nen vuot­ta sit­ten on raken­net­tu vie­lä uut­ta venä­läi­sel­lä maa­kaa­sul­la toi­mi­vaa kapa­si­teet­tia. Suurin osa vihreistä ei tajua yritystoiminnasta valitettavasti mitään.

       Maakaasun ostaminen Venäjältä on kyllä taloudellisesti paljon parempi vaihtoehto kuin maakaasun ostaminen Yhdysvalloista. Senkin liiketaloudellisen kustannuksen huomasi Yhdysvaltain nykyinen presidentti Biden joka purki lopulta hiljattain kaikki Nord Stream 2:sta kohdistuneet taloudelliset sanktiot. Biden ymmärsi että Nord Stream 2 on taloudellisesti paljon järkevämpi vaihtoehto toisin kuin hänen edeltäjänsä joka oli liiketaloutta opiskellut ja sittemmin noussut miljonääriksi. Presidentti Biden ymmärsi loppujen lopuksi että Yhdysvalloista tuotuna maakaasu olisi maksanut noin 11 miljardia dollaria koska kuluihin oli pitänyt ottaa huomioon terminaalien ja tankketeireiden erittäin korkeat kustannukset.

       Vastaa

       1. Rahul Soma­ni: toi­sin kuin hänen edel­tä­jän­sä joka oli lii­ke­ta­lout­ta opis­kel­lut ja sit­tem­min nous­sut mil­jo­nää­rik­si.

          Jos puhut oranssista, lienee syytä muistaa, että hän aloitti käytännössä monimiljonäärinä (isä takasi sadan miljoonan edestä lainoja) ja lienee nyt lähinnä veloissa venäläisille pankeille (suunnilleen samassa luokassa). Puhutaan ihmisestä, joka onnistui ajamaan kasinon konkurssiin.

       2. ano­nyy­mi: Jos puhut orans­sis­ta, lie­nee syy­tä muis­taa, että hän aloit­ti käy­tän­nös­sä moni­mil­jo­nää­ri­nä (isä taka­si sadan mil­joo­nan edes­tä lai­no­ja) ja lie­nee nyt lähin­nä velois­sa venä­läi­sil­le pan­keil­le (suun­nil­leen samas­sa luo­kas­sa). Puhu­taan ihmi­ses­tä, joka onnis­tui aja­maan kasi­non konkurssiin.

          Donald Trump peri yhtiön isältään ja laajensi toimintaa hotelleihin. Kasinoon Trump ei saanut jatkolupaa joka on luvanvaraista Yhdysvalloissa.

11. Tuntuu kuin kivihiilestä olisi tehty ainoa pahis. Sitä korvaavat polttoaineet tuottavat hiilidioksidipäästöjä jopa enemmän.

    Helenin sivuilla sanotaan, että Vuosaaren biomassavoimalaitokseen tuodaan 60 rekkakuormallista polttoainetta joka päivä sunnuntaita lukuunottamatta. Kivihiili on voitu tuoda merikuljetuksena. Myös kivihiilikasa ei ole ollut arka sateille niinkuin puupolttoaines.

    Ainakin jotkin ympäristöjärjestöt alkavat olla maakaasua vastaan. Sen poltto aiheuttaa myös hiilidioksidipäästöjä ja lisäksi metaanipäästöjä.

    Olisiko voitu odottaa lopullista ratkaisua. Ainakin osa sitä voisivat olla pienydinreaktorit.

    Vastaa

    1. Mik­ko V:
       Tun­tuu kuin kivi­hii­les­tä oli­si teh­ty ainoa pahis. Sitä kor­vaa­vat polt­toai­neet tuot­ta­vat hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä jopa enemmän.

       Hele­nin sivuil­la sano­taan, että Vuo­saa­ren bio­mas­sa­voi­ma­lai­tok­seen tuo­daan 60 rek­ka­kuor­mal­lis­ta polt­toai­net­ta joka päi­vä sun­nun­tai­ta lukuu­not­ta­mat­ta. Kivi­hii­li on voi­tu tuo­da meri­kul­je­tuk­se­na. Myös kivi­hii­li­ka­sa ei ole ollut arka sateil­le niin­kuin puupolttoaines.

       Aina­kin jot­kin ympä­ris­tö­jär­jes­töt alka­vat olla maa­kaa­sua vas­taan. Sen polt­to aiheut­taa myös hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä ja lisäk­si metaanipäästöjä.

       Oli­si­ko voi­tu odot­taa lopul­lis­ta rat­kai­sua. Aina­kin osa sitä voi­si­vat olla pienydinreaktorit.

       Kivihiili kilpailee markkinatalouden kysynnän kanssa maakaasun kanssa jonka maailman markkina hinta on paljon edullisempi kuin kivihiilen.

       Hyvä esimerkki on Yhdysvalloista jossa edellinen presidentti Trump purki kaikki ympäristösääntelyn päästö kontrollit kivihiilen kohdalla jonka hänen edeltäjänsä Obaman hallinto asettanut. 4 vuoden aikana (siis Trumpin presidentti kaudella) yhtäkään uutta kivihiili voimalaitosta ei oltu Yhdysvalloissa rakennettu vaikka vero helpotukset ja sääntely oli purettu. Uusiin maakaasu voimalaihin oli kyllä investoitu. Tämä näkyy osavaltioissa kuten Wyoming jossa rusko ja kivihiili (avo louhukset) on ollut osavaltion tulonlähde jo 100 vuoden aikana. Kuitenkin Wyomingin ei ole kilpailu kykyinen niiden osavaltioiden kanssa jotka investoivat uusiutuviin kuten esimerkiksi Teksas johon on rakennettu paljon aurinkovoimaa. Jopa nyt Wyomingissä avataan tuulivoimaloita jotka itse asiassa ovat Suomessa pelastaneet monen pienen kunnan talouden. Yksinkertaisesti sanottuna siirtymäkauden kannalta maakaasu on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin kivihiili . Myös Pienydinreaktorit ovat yksi tälläinen siirtymäkauden energia vaihtoehto.

       Vastaa

       1. Rahul Soma­ni: kuten esi­mer­kik­si Tek­sas johon on raken­net­tu pal­jon aurin­ko­voi­maa.

          Teksas on hyvä muistutus siitä, että sähköjärjestelmää ei voi rakentaa säästä riippuvien tuotantomuotojen varaan.

          Teksasista tekee erikoisen se, että tuuli- ja aurinkovoiman lisäksi siellä on rakennettu säästä riippuvaisiksi ovat myös kaasu-, hiili- ja jopa ydinvoimalaitoksetkin.

       2. Sylt­ty: Rahul Soma­ni

          Sylt­ty:
          Tek­sa­sis­ta tekee eri­koi­sen se, ettätuu­li- ja aurin­ko­voi­man lisäk­si siel­lä on raken­net­tu sääs­tä riip­pu­vai­sik­si ovat myös kaasu‑, hii­li- ja jopa ydinvoimalaitoksetkin.

          Pääasiassa uusimmat energia lähteet joita on investoitu Teksasiin on maakaasu ja aurinkovoimaloita. Kivihiiltä Teksasissa ei ole paljonkaan vaan osavaltion taloudellinen menestys on ollut paljonkin öljyn ja kaasun varassa jota on myöhemmin monipuolistettu aurinkovoimalla. Teksas on Manner-Yhdysvaltain suurimpia osavaltioita Kalifornian jälkeen (jossa on myös öljykenttiä) ja kuitenkin osavaltioiden sisäpolitiikassa on hyvin erilaisia poliittisia linjoja suhteessa ympäristöön. Osavaltioiden rakenne on melko samanlainen koska molemmissa osavaltioissa on kasvukeskuksia kuten Houston ja Dallas sekä Los Angeles ja San Franciscon lahden ympäristön kaupungit. Osavaltioissa kuten Wyoming ei ole kasvukeskusta vaan pääkaupunki on osavaltion suurin kaupunki joka on poikkeus Yhdysvalloissa.

12. Nii suurin osa vihreistä ei tajua yritystoiminnasta mitään. Koska

    a) ei pätkääkään kiinnosta
    b) ei ymmärretä että lainaraha ei ole ilmaista lopulta

    Ja joskus viherpesu on tärkeämpää

    Vastaa

13. Vähän nyt ihmetyttää, mitä tuolla ollaan tekemässä. Tuonnehan tehtiin konsertti-/festivaali-/tapahtuma-alue Suvilahteen. Miksi minusta näyttää nyt siltä, että tapahtumat aiotaan nyt käytännössä pakottaa sieltäkin pois rakentamalla ympärille asuinrakennuksia?

    Vastaa

    1. ano­nyymj: tapah­tu­mat

       Vähän nyt ihme­tyt­tää, mitä tuol­la ollaan teke­mäs­sä. Tuon­ne­han teh­tiin kon­sert­ti-/fes­ti­vaa­li-/ta­pah­tu­ma-alue Suvi­lah­teen. Mik­si minus­ta näyt­tää nyt sil­tä, että tapah­tu­mat aio­taan nyt käy­tän­nös­sä pakot­taa siel­tä­kin pois raken­ta­mal­la ympä­ril­le asuinrakennuksia?

       Suvilahden konsertti-/festivaali-/tapahtuma-aluetta ei olla häätämässä mitenkään pois. Itse asiassa konsertti-/festivaali-/tapahtuma alalle olisi paljon parempi vaihtoehto se että se saisi uusia asiakkaita naapurustosta. Pääkaupunkiseudulla on erittäin paljon vanhoja käyttökelvottomia konsertti-/festivaali-/tapahtuma paikkoja jotka ovat rakennettu 1970-luvulla pääasiassa keskelle metsää tai kaupunkien laitamille kaus julkisen liikenteen yhteyksistä. Eikö olisi parempi että Suvilahti saa uusia asiakkaita kun Hanasaaresta tehdään asuinalue?

       Vastaa

14. Suvilahden ja suljettavan voimalaitoksen läheisten ”Sompasaunojen” hiilidioksidin taivaalle tuprutus ja loputon non-stop 24/7 ”kaskeaminen” Kalasataman asuntoalueelle ja taivaalle ei kai ole kovin vihreää menoa Helsingin kaupungin mielestä vai onko sittenkin?
    Hienoa kaupunkikulttuuria ja se klassinen ihan eri juttu ? Koska nykyään sähkö on kaikki kaikessa eikö näiden omatoimisaunojen, joita elävä kaupunkikulttuuri kuulemma ihan ehdottomasti tarvitsee, tulisi myös siirtyä sähköön? Ehkä elokapinalliset ottavat asiakseen Sompasaunojen ikikaskeamisen katkaisemisen kun media vain ylistää? Minun puolestani sompasaunominen jatkukoon siellä ja uudessa paikassa Hermannin rannassa päivät ja yöt läpeensä ja polttakaa puut taivaalle, mutta älkää sitten samat ihmiset, ja Helsingin virkamiehet, puhuko muussa yhteydessä täysin hiilineutraalista utopia-Helsingistä.

    Vastaa

    1. En tiedä, montako puulämmitteistä saunaa Suomessa on mutta ainakin satoja tuhansia. Kuinka osuitkin ottamaan luupin alle juuri Sompasaunan? Virallisesti vaan ei tosiasiallisesti, puulämmitys on hiilineutraalia.

       Vastaa

       1. Suomessa on tällä hetkellä noin 3,2 miljoonaa saunaa eli enemmän saunoja on Suomessa kuin
          on henkilöautoja. Tiedot löysin Suomalaisen saunan päivän sivuilta joka ylläpitää saunomisen kulttuuria (https://saunanpaiva.fi/suomi-on-saunojen-maa/). Puulämmitteisten saunoja on todennäköisesti puolet tästä koko saunojen määrästä kun lukumäärään otetaan kesämökkien puusaunat. On myös kotitalouksia joissa on sekä sähkölämmitteisiä kuin puulämmitteisiä saunoja. Pääkaupunkiseudulla on todennäköisesti vähemmän puulämmitteisiä saunoja kuin sähkölämmitteisiä.

       2. Mitä tulee vertailuun muihin satoihin tuhansiin saunoihin niin se kaiketi on ihan relevantti.
          Jos pienillä teoilla ei olisi merkitystä niin eihän Suomenkaan kannattaisi tehdä hiilelle mitään kun Kiina jne.
          Kuva jonka näen Suvilahden suunnassa päivittäin on vain niin paradoksaalinen, kun vihreästä tiedostavasta Helsingistä puhutaan. Voimalaitoksen suurimman osan vuodesta mitään ilmaan päästämätön piippu ja sen alapuolella kulttuurisaunoista leijuva savupilvi aikaisesta aamusta myöhäiseen yöhön vuodesta toiseen. Jos ei määrä niin edes symbolin merkitys.
          Kyllähän minunkin pitää esim. autoni päästöistä pitää huolta, vaikka maailmassa on satoja miljoonia muitakin autoja. Ehkä edes yksi sompasaunoista voisi pyöriä vaikkapa tuulisähköllä? Ihan vaikka mannekiinina periaatteiden vuoksi, joita Helsingin kaupunki esillä kovasti pitää.
          Mutta mitään ongelmaa ei sitten olekaan, kun ”puulämmitys on hiilineutraalia” kuten sanot. Maaseudulla tämä otetaan ilolla vastaan.

       3. fen­nos­kan­di sta­dis­ta:
          Mitä tulee ver­tai­luun mui­hin satoi­hin tuhan­siinsau­noi­hin niin se kai­ke­ti on ihan relevantti.
          Jos pie­nil­lä teoil­la ei oli­si mer­ki­tys­tä niin eihän Suo­men­kaan kan­nat­tai­si teh­dä hii­lel­le mitään kun Kii­na jne.
          Kuva jon­ka näen Suvi­lah­den suun­nas­sa päi­vit­täin on vain niin para­dok­saa­li­nen, kun vih­reäs­tä tie­dos­ta­vas­ta Hel­sin­gis­tä puhu­taan. Voi­ma­lai­tok­sen suu­rim­man osan vuo­des­ta mitään ilmaan pääs­tä­mä­tön piip­pu ja senala­puo­lel­la kult­tuu­ri­sau­nois­ta lei­ju­va savu­pil­vi aikai­ses­ta aamus­ta myö­häi­seen yöhön vuo­des­ta toi­seen.Jos ei mää­rä niin edes sym­bo­lin merkitys.
          Kyl­lä­hän minun­kin pitää esim. auto­ni pääs­töis­tä pitää huol­ta, vaik­ka maa­il­mas­sa on sato­ja mil­joo­nia mui­ta­kin auto­ja.Ehkä edes yksi som­pa­sau­nois­ta voi­si pyö­riä vaik­ka­pa tuu­li­säh­köl­lä?Ihan vaik­ka man­ne­kii­ni­na peri­aat­tei­den vuok­si, joi­ta Hel­sin­gin kau­pun­ki esil­lä kovas­ti pitää.
          Mut­ta mitään ongel­maa eisit­ten ole­kaan, kun “puu­läm­mi­tys on hii­li­neut­raa­lia”kuten sanot. Maa­seu­dul­la tämä ote­taan ilol­la vastaan.

          Jos Kiinassa per asukas yhtä paljon puusaunoja kuin Suomessa on tällä hetkellä niin Kiinan päästöt olisivat todennäköisesti samaa luokkaa per asukas kuin koko Euroopan ja Yhdysvaltain yhteensä. Suomessa on muuten emmän saunoja kuin autoja.

       4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
          Viral­li­ses­ti vaan ei tosia­sial­li­ses­ti, puu­läm­mi­tys on hiilineutraalia.

          Näinpä, mutta eikös metsien käytön muutos kuitenkin oteta huomioon päästölaskelmissa? Eli lämmityksen pitäisi tulla mukaan pienen mutkan kautta.

          Tosin aiheuttaja ei kai maksa mitään joten kannusteet ovat väärin.

       5. Sylt­ty: Näin­pä, mut­ta eikös met­sien käy­tön muu­tos kui­ten­kin ote­ta huo­mioon pääs­tö­las­kel­mis­sa? Eli läm­mi­tyk­sen pitäi­si tul­la mukaan pie­nen mut­kan kautta.

          No, eikös EU ole lopettamassa metsien talouskäytön Suomessa lähes totaalisesti (metsiä ei saa hakata, jollei voi aukottomasti osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuus vaarannu)? Jatkossa jäljellejäävä puulämmitys tapahtunee siten itä-karjalalaisen koivupilkkeen ja Pohjois-Amerikasta rahdattavien halkojen varassa. Näin maankäytön muutokset jäävät muiden huoleksi ja puulämmitys voi jatkaa hiilineutraaliuden keppihevosella ratsastamista.

       6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
          En tie­dä, mon­ta­ko puu­läm­mit­teis­tä sau­naa Suo­mes­sa on mut­ta aina­kin sato­ja tuhan­sia. Kuin­ka osuit­kin otta­maan luu­pin alle juu­ri Som­pa­sau­nan? Viral­li­ses­ti vaan ei tosia­sial­li­ses­ti, puu­läm­mi­tys on hiilineutraalia.

          Suomessa on yli miljoona puukiuasta. Lisäksi on puulämmitteisiä takkoja, uuneja jne. Puulämmitteisen saunan lämmittäminen harvaan asutulla alueella, esim. kesämökillä ei ole niin paha asia (Sompasauna samassa kategoriassa niin kauan, kunnes lähelle rakennetaan asuintaloja), mutta tiiviimmillä (pientalo)alueilla puun pienpoltto heikentää ilmanlaatua merkittävästi. Liikenteen, energialaitosten ja teollisuuden ym. tuottamat pienhiukkaset vähenevät päästörajoitusten tiukentuessa, mutta puunpoltto vain lisääntyy.

       7. Vil­le: Suo­mes­sa on yli mil­joo­na puu­kiu­as­ta. Lisäk­si on puu­läm­mit­tei­siä tak­ko­ja, uune­ja jne. Puu­läm­mit­tei­sen sau­nan läm­mit­tä­mi­nen har­vaan asu­tul­la alu­eel­la, esim. kesä­mö­kil­lä ei ole niin paha asia (Som­pa­sau­na samas­sa kate­go­rias­sa niin kau­an, kun­nes lähel­le raken­ne­taan asuin­ta­lo­ja), mut­ta tii­viim­mil­lä (pientalo)alueilla puun pien­polt­to hei­ken­tää ilman­laa­tua mer­kit­tä­väs­ti. Lii­ken­teen, ener­gia­lai­tos­ten ja teol­li­suu­den ym. tuot­ta­mat pien­hiuk­ka­set vähe­ne­vät pääs­tö­ra­joi­tus­ten tiu­ken­tues­sa, mut­ta puun­polt­to vain lisääntyy.

          Loppujen lopuiksi kaskettuna yhteen koko Suomen puu­kiu­kaat niin hajaseutu kuin taajama-alueella on niillä korkemmat päästöt kuin Sompasaunassa. Maantieellinen sijainti on toissiajinen kuin puu­kiu­akaiden C02 päästöt yhteensä koko Suomessa

       8. Rahul Soma­ni: Lop­pu­jen lopuik­si kas­ket­tu­na yhteen koko Suo­men puu­kiu­kaat niin haja­seu­tu kuin taa­ja­ma-alu­eel­la on niil­lä kor­kem­mat pääs­töt kuin Som­pa­sau­nas­sa. Maan­tieel­li­nen sijain­ti on tois­sia­ji­nen kuin puu­kiu­akaiden pääs­töt yhteen­sä koko Suomessa

          Voisi kuvitella, että henkilösaunatuntia kohden yksityissaunan kiukaan päästöt olisivat suuremmat, koska esimerkiksi kerran tai kaksi viikossa lämmitettävä jatkuvalämmitteinen sauna ja sen kiuas ehtivät jäähtyä enemmän kuin sauna joka on kuumana koko ajan tai ainakin suurimman osan viikkoa ja kuuman saunan keskimääräinen käyttöaste on menestyvässä/suositussa julkisessa saunassa korkeampi kuin yksityissaunassa. Tästä olisi mielenkiintoista saada dataa.

          Oma arvioni henkilölöylytunnin energiantarpeesta julkisessa saunassa, jossa on kerran vuorokaudessa lämmitetty kertalämmitteinen kiuas on noin 4 – 14 kWh/henkilölöylytunti lämpöenergiaa kiukaan ja pesuveden lämmitykseen. Oletan saunan olevan auki 5 päivänä viikossa, 6 h/pv, asiakaspaikkoja noin 50 ja kiukaan lämmötarpeeksi noin 1 MWh/päivä+1 MWh/viikko. En laske suuremman asiakasmäärän (ja siten tiuhemman löylynheiton) kiuasta jäähdyttävää vaikutusta mukaan, vaikka silläkin on merkitystä. Löylyveden kulutus tuntemalla se olisi helposti selvitettävä, toki.

       9. <span class="caps">TTK</span>: Voi­si kuvi­tel­la, että hen­ki­lö­sau­na­tun­tia koh­den yksi­tyis­sau­nan kiu­kaan pääs­töt oli­si­vat suu­rem­mat, kos­ka esi­mer­kik­si ker­ran tai kak­si vii­kos­sa läm­mi­tet­tä­vä jat­ku­va­läm­mit­tei­nen sau­na ja sen kiu­as ehti­vät jääh­tyä enem­män kuin sau­na joka on kuu­ma­na koko ajan tai aina­kin suu­rim­man osan viik­koa ja kuu­man sau­nan kes­ki­mää­räi­nen käyt­tö­as­te on menestyvässä/suositussa jul­ki­ses­sa sau­nas­sa kor­keam­pi kuin yksi­tyis­sau­nas­sa. Täs­tä oli­si mie­len­kiin­tois­ta saa­da dataa.

          Isoissa kaupunkiseuduilla yleiset saunat kyllä lisääntyneet huomattavasti viimeisten 15 vuoden aikana. 1970-luvulla rakennetuissa taloissa on todennäköisesti asunto kohtainen sauna per asunto. On myös otettava huomioon että kaupunkialueella on myös pienomakotitaloja joissa on sauna (yleensä sähkö sauna). Juuri tämän takia saunojen päästöt myös vaihtelevat suuresti millainen sauna tyyppi on käytössä. Julkiset saunat eivät ole sama kuin yleiset saunat. Julkiset saunat ovat myös uimahallien saunat jotka ovat päällä todennäköisesti niin kauan kuin menevät kiinni. Juuri tämän takia datan saanti saunoista yleisesti on todennäköisesti hyvin vaikeaa. Pitäisi oikeastaan vertailla pelkään puusaunoja sähkösaunoihin. Suomessa ei turkkilaisia hammameja eli höyry saunoja (paitsi uimahalleissa).

15. Helen luopuu Hanasaaren voimalaitoksesta – ja myy samalla kaikessa rauhassa kiinalaisilla keskitysleireillä uiguuripakkotyövoimalla teetettyjä aurinkokennoja?

    Finnwatch: 5 yhtiötä myy Suomessa aurinkopaneeleita, joiden jäljet johtavat vähemmistöjen alistamiseen Kiinassa

    No, tämä taitaa olla sitä todellista ”vihersiirtymää” kohti uutta uljaampaa maailmaa.

    Vastaa