Euroopan Unionia pitää nyt vahvistaa

Viime vuosi­na minus­ta on ajoit­tain tun­tunut siltä, että voisi olla hyvä, jos britit lähti­sivät EU:sta.

EU:n piti olla suo­ja maail­man kylmiä tuu­lia vas­taan ja puo­lus­taa sosi­aal­ista oikeu­den­mukaisu­ut­ta, sivistys­tä ja kaikkea sel­l­aista, joi­ta vah­va val­tio pystyy tar­joa­maan vastapain­ona raaoille markki­navoimille. Tämän takia äänestin vuon­na 1994 jäsenyy­den puoles­ta. Hajanaise­na Euroop­pa ei voisi markki­navoimille mitään.

EU ei ole täyt­tänyt alku­unkaan näitä odotuk­sia, ja se on pitkälti brit­tien syytä.  He ovat vas­tus­ta­neet jok­seenkin kaikkea ylikansal­lista päätök­sen­tekoa. Jat­ka lukemista “Euroopan Unio­nia pitää nyt vahvistaa”

Ljubljana, Euroopan viherpääkaupunki 2016

Olemme vai­moni kanssa pää­tyneet Inter­rail-matkalla Ljubl­janaan, jos­sa olen ollut kak­si ker­taa aiem­minkin. Muistin vähän kuluneen näköisen eikä niin kauhean attrak­ti­ivisen Ljubl­janan, mut­ta tämä oli muut­tunut valtavasti.

Autoil­ta oli siir­ret­ty merkit­tävästi tilaa jalanku­l­ulle ja pyöräi­lylle, talo­ja kohen­net­tu ja ennen kaikkea joen­var­ren ”suuri baari- ja rav­in­to­la-alue” on todel­la hieno ja tyy­likäs – ja vapaa autoista.

Tästä kaikesta komis­sio on palkin­nut Ljubl­janaa vuo­den 2016 viher­pääkaupun­gin arvol­la. Jat­ka lukemista “Ljubl­jana, Euroopan viher­pääkaupun­ki 2016”

Vähän tarkemmin iirin kielen asemasta EU-byrokratiassa.

Sain aikaan suuren hässäkän twit­teris­sä oheisel­la viestillä

Ker­too jotain EU:sta, että Irlan­ti on voin­ut ilmoit­taa kuolleen kie­len Iirin EU:n viral­lisek­si kielek­si. Mak­saa vähin­tään sato­ja miljoonia.

Ensim­mäisek­si on san­ot­ta­va, että hin­ta-arvioni oli aivan pielessä, kos­ka iiri ei tosi­asi­as­sa ole samas­sa ase­mas­sa kuin muut EU:n 23 viral­lista kieltä. Sille ei kään­netä lainkaan kaikkia asi­akir­jo­ja eikä edes par­la­men­tis­sa ole simul­taan­i­t­ulkkaus­ta iirinkielelle. Kyse ei siis oikeas­t­aan olekaan EU:n viral­lis­es­ta kielestä vaan siitä, että iir­ille on annet­tu erään­lainen sym­bo­l­i­nen tun­nus­tus. Jos Helsin­ki ostaa ratikoi­ta, ei tar­jousasi­akir­jo­ja tarvitse julka­ista iiriksi.

EU ei siis ole toimin­ut tässä asi­as­sa niin hölmösti kuin kuvit­telin julk­isu­udessa olleesta tiedos­ta, että iiri olisi EU:n viralli­nen kieli siinä mis­sä vaikka­pa saksa.

Toisek­si iiri ei ole viral­lis­es­ti kuol­lut kieli, kos­ka sitä puhuu äidinkie­lenään 30 000 ihmistä. Tämänkin tiesin, mut­ta viesti­i­ni ei 140 merkin puit­teis­sa mah­tunut ”läh­es kuol­lut”. Jat­ka lukemista “Vähän tarkem­min iirin kie­len ase­mas­ta EU-byrokratiassa.”

Britannia ja Euroopan sisämarkkinat

Kos­ka en ole val­ti­ol­li­sis­sa tehtävis­sä enkä eri­tyis­es­ti ulko­min­is­teri, voin esit­tää henkilöko­htaisia käsi­tyk­siäni Bri­tann­ian ase­mas­ta EU:n ulkopuolella.

Kos­to. On esitet­ty, että Bri­tan­ni­alle on annet­ta­va niin huonot ehdot, ettei esimerk­ki houku­ta ketään muu­ta seu­raa­maan esimerkkiä. Tässä ajatuk­ses­sa on logi­ikkaa, mut­ta luulen, ettei sitä tarvitse käyt­tää, kos­ka elämä EU:n ulkop­uolel­la tulee ole­maan joka tapauk­ses­sa riit­tävän vihe­liäistä aivan käytän­nön pakos­ta. Jat­ka lukemista “Bri­tan­nia ja Euroopan sisämarkkinat”

Alustuspuheenvuoroni Kultarantakeskusteluissa

Min­ul­la oli kotout­tamista koskevas­sa keskustelus­sa toinen avaus­puheen­vuoroista. Toisen piti maa­han­muut­ta­jien puolelta Malai Sahim. Keskustelu käyti­in Chatham House rulen alaisu­udessa, mikä oikeut­taa min­ut julk­ista­maan oman puheen­vuoroni, mut­ta ei ker­tomaan muiden puheenvuoroista. 

Tarkastelukul­mani on kansan­talouden ja eri­tyis­es­ti julkisen talouden etu. Tämä ei lop­ul­ta ole ris­tiri­idas­sa human­itääris­ten tavoit­tei­den kanssa, pikem­minkin päinvastoin.
Ikään­tyvälle kansakun­nalle maa­han­muut­to on voimavara tai rasite täysin riip­puen siitä, kuin­ka hyvin työl­listymisessä onnis­tu­taan. Niin­pä tarkaste­len kotou­tu­mista lähin­nä vain työl­listymisen kaut­ta. Se ei ole ain­oa näköko­h­ta, mut­ta ylivoimais­es­ti tärkein.
Pidämme kun­nia-asiana tur­va­ta maa­han­muut­ta­jille samat edut ja oikeudet kuin kan­ta­suo­ma­laisil­la. Maa­han­muu­ton määrän kas­vaes­sa voimakkaasti hyvää tarkoit­ta­vat peri­aat­teet kään­tyvät hel­posti niitä vas­taan, joi­ta niil­lä halu­taan suo­jel­la. Tästä syn­tyy kaik­ki tai ei mitään ‑asetel­ma, kun moni halu­aisi edes jotain sen sijaan, ettei mitään. Jat­ka lukemista “Alus­tus­puheen­vuoroni Kultarantakeskusteluissa”

Verotus estää sähkön varastoinnin

Hele­nil­lä on koemielessä käyt­töön otet­tu suuri akku Suvi­lahdessa. Siihen mah­tuu sähköä 560 kWh. Laitos mak­soi noin kak­si miljoon­aa euroa. Akkua voi lada­ta ja purkaa läh­es lop­ut­tomasti. Sen hyö­ty­suhde on yli 90 %.

Akul­la ei ole mitään järkeä siirtää sähköä kesästä talveen, mut­ta sil­lä voi tasa­ta tun­tiko­htaista ja min­u­ut­tiko­htaista vai­htelua. Helen käyt­tää sitä lähin­nä taa­ju­u­den vakaut­tamiseen, siis het­kel­lis­ten teho­vai­htelu­jen kumoamiseen.

Kun sähkön hin­nan tun­tiko­htaiset vai­hte­lut ovat suuria, täl­lainen akku olisi osa­puilleen taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­va. Jostain syys­tä verot­ta­ja on päät­tänyt tuho­ta koko ajatuk­sen. Kun akku­un ladataan sähköä, sähköstä on mak­set­ta­va sähkövero ja kun sähkö ote­taan akus­ta ulos, siitä on mak­set­ta­va sähkövero uud­estaan. Jat­ka lukemista “Vero­tus estää sähkön varastoinnin”

Sähköiset palvelut julkisella sektorilla

Min­ul­la on yhden hen­gen yri­tys, Tietokeino Oy. Joskus aikaisem­min sen piti joka kevät lähet­tää tilin­päätöstiedot verot­ta­jalle ja sit­ten samat tiedot Patent­ti ja rekisterihallitukseen.

Maail­ma meni kuitenkin eteen­päin. Verot­ta­ja toimit­ti nuo tiedot suo­raat PRH:lle. Yksi vai­va siis poissa.

Eilen posti toi PRH:lta karhun tilin­päätöstiedoista. Mik­si ne eivät enää menekään verot­ta­jal­ta? Jat­ka lukemista “Sähköiset palve­lut julkisel­la sektorilla”

Päästövähennyksissä haaskataan valtavasti rahaa — paitsi Suomessa

Ener­giauuti­sis­sa oli hätkähdyt­tävä artikke­li päästövähen­nys­ten kus­tan­nuk­sista. Suo­mi on käyt­tänyt vähen­net­tyä hiilid­iok­sidi­ton­nia kohden 27 euroa ja Ruot­si 1300 euroa. Hölmöin on ollut Ran­s­ka, joka on käyt­tänyt peräti 1400 euroa. EU:n keskiar­vo on 400 euroa/tonni. Artikke­li perus­tuu ital­ialaisen tohtori Car­lo Stag­naron tutkimuk­seen. 

Vähen­netyn hiilid­iok­sidi­ton­nin hin­ta eri EU-maissa

Jat­ka lukemista “Päästövähen­nyk­sis­sä haaskataan val­tavasti rahaa — pait­si Suomessa”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.6.2016

(esi­tys­lis­taan tästä)

Yleiskaa­va

Pöy­dältä. Tämä menee nyt päätökseen.

Yleiskaa­va on vihreille val­ta­va voit­to ja samal­la hyvin vaikea asia keskus­puis­ton vuoksi.

Voit­to se on, kos­ka yleiskaa­va ottaa voimakkaan suun­nan kohden ehyem­pää kaupunki­raken­net­ta sekä pikaratikoi­hin ja muutenkin raideli­iken­teeseen perus­tu­vaa liiken­net­tä. Moot­tori­ti­et muute­taan Kehä I:n sisäl­lä kaduik­si ja niiden var­relle raken­netaan asun­not 80 000 ihmiselle.

Han­kala asia tämä on, kos­ka bule­vardeista tärkein, Hämeen­lin­nan­väylän bule­var­di, menee läpi keskus­puis­ton. Kak­si vihreille tärkeää tavoitet­ta on ris­tiri­idas­sa keskenään. Vihreä val­tu­us­to­ryh­mä on päät­tänyt, että kan­natamme bule­var­dia mut­ta niin, että keskus­puis­toa naker­re­taan mah­dol­lisim­man vähän ja paikoista, jot­ka eivät kuu­lu arvokkaimpiin.

Keskus­puis­tossa on tämän tavoit­teen kannal­ta turhia pik­se­leitä merkit­ty asumiseen. Niitä pitäisi saa­da pois mah­dol­lisim­man paljon, mielu­um­min kaik­ki. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 14.6.2016”

Vihreät etsivät valokuvaajaa ehdokaskuvauksiin

Täl­laista ilmoi­tus­ta pyy­det­ti­in levittämään

Helsin­gin Vihreät, Espoon Vihreät ja Van­taan Vihreät etsivät kun­tavaalien mate­ri­aal­i­tuotan­toa varten *VALOKUVAAJA- JA VIDEOTUOTANTOTAHOA TOTEUTTAMAAN EHDOKASKUVAUKSET*

Haus­sa on tuotan­toti­i­mi, joka pystyy tuot­ta­maan seu­raa­vat mate­ri­aalit: * Jokaises­ta ehdokkaas­ta stu­dioku­vat (noin 2 kuvaa per ehdokas) valkoisel­la poh­jal­la + val­oku­vien käsit­te­ly ja kuvat kolmes­sa koos­sa (iso, pieni, web) Jat­ka lukemista “Vihreät etsivät val­oku­vaa­jaa ehdokaskuvauksiin”