(esityslistaan tästä)
Yleiskaava
Pöydältä. Tämä menee nyt päätökseen.
Yleiskaava on vihreille valtava voitto ja samalla hyvin vaikea asia keskuspuiston vuoksi.
Voitto se on, koska yleiskaava ottaa voimakkaan suunnan kohden ehyempää kaupunkirakennetta sekä pikaratikoihin ja muutenkin raideliikenteeseen perustuvaa liikennettä. Moottoritiet muutetaan Kehä I:n sisällä kaduiksi ja niiden varrelle rakennetaan asunnot 80 000 ihmiselle.
Hankala asia tämä on, koska bulevardeista tärkein, Hämeenlinnanväylän bulevardi, menee läpi keskuspuiston. Kaksi vihreille tärkeää tavoitetta on ristiriidassa keskenään. Vihreä valtuustoryhmä on päättänyt, että kannatamme bulevardia mutta niin, että keskuspuistoa nakerretaan mahdollisimman vähän ja paikoista, jotka eivät kuulu arvokkaimpiin.
Keskuspuistossa on tämän tavoitteen kannalta turhia pikseleitä merkitty asumiseen. Niitä pitäisi saada pois mahdollisimman paljon, mieluummin kaikki.
On kysytty, miksi ennusteista on valittu korkein. Helsingin asukasluvun ennustaminen on vähän samanlainen asia kuin ennustaa Kalasataman asukasluku. Asukkaita tulee niin paljon kuin asuntoja rakennetaan. Niitä rakennetaan Helsinkiin niin paljon kuin niitä kaavoitetaan
Koko Helsingin seudun kasvu sen sijaan on ennustamisen asia, koska seudulla ei kaikki kaavoitettu maa muutu asunnoiksi. Kyse on siitä, kuinka paljon Helsinki päästää seudun kasvusta alueelleen ja kuinka suuri osa sirotellaan kumipyöräliikenteen varaan pitkin kehyskuntia. Tähän vaikuttaa tietysti myös se, paljonko Espoo ja Vantaa kaavoittavat vastuullisesti sijaitsevaa asuntotuotantoa.
1980- ja 1990-luvulla Helsinki kaavoitti aivan liian vähän niin, että seudun yhdyskuntarakenne hajosi amerikkalaisen autokaupungin kaltaiseksi mössöksi. Sellainen on lähellä ympäristörikosta. Asutus valtasi aivan liian paljon maata ja kansainvälisesti ottaen pieni asukasmäärä sai aikaa suuren liikennemäärän. Tähän halutaan nyt muutosta. Siksi Helsingissä kaavoitetaan nyt kävely- ja joukkoliikennekaupunkia autokaupungin sijaan. Tätä vihreät puolustavat voimakkaasti ja ylpeästi.
Raidejokerin tekniset asemakaavamuutokset
Suuri määrä asemakaavamuutoksia, joiden osalta luottamusmies voi vain luottaa. Tästä ei saa oikein mitään kuvaa siitä, mitä tullaan tekemään. Mutta mehän olemme hyväksyneet hankesuunnitelman, joka on juuri tulossa valtuustoon. Nyt piti lukea vuorovaikutusraportti huolella, koska siinä on paikallista asiantuntemusta. Aika vähän oli urputettu.
Liikennesuunnitelmaan liittyvät kuvat olivat lukukelpoisempia.
Kannelmäen ostarin paikalle asuntoja 650 hengelle
Tämä oli meillä 12.1.2016. Kaava lähetettiin lausunnoille. Lausuntojen ja yhden muistutuksen johdosta on tehty vain vähäisiä muutoksia. Ostarin liikkeet jatkavat elämäänsä talojen alla.
Nämä vanhat ostarit alkavat olla katoavaa kansanperinnettä. Osittain se johtuu niiden omistussuhteista. Niissä on suuri määrä liian pieniä vähittäiskauppoja. Jos koko ostarin alue olisi yhtä vähittäiskauppaa, se olisi elinkelpoisen kokoinen, mutta kilpailevat kauppaketjut eivät suostu koko ostarin antamista kilpailijan käyttöön
Kulosaaren kerrostaloalueen täydennysrakentamisen suunnitteluperiaatteet
Kovin suojeluhenkiset periaatteet merkitsevät käytännössä, että alue ei tiivisty kuin nimeksi. Aika pieni on asukasmäärä metroaseman lähellä. Tosin Harry Bogomoloff ilmoitti eilen valtuustossa ryhtyneensä metron kiitolliseksi käyttäjäksi.
Etelä-Haagan Kultareunan alueen asemakaavan muutos
Lähinnä sarjakuvakirjasta peräisin olevan tuntuinen alueen nimi viittaa Pohjolan asuintaloihin Haagan ja Munkkivuoren välissä. Tämä suojelukaava hyväksyy vain vähäistä täydennysrakentamista lähinnä korottamalla taloja. Kaava oli meillä 8.12.2015. Alueen suojelua on arvosteltu Lisää kaupunkia Helsinkiin -palstalla tehottomasta maankäytöstä. Tämä nyt ei kuitenkaan ole nykyisen eikä tulevan raideliikenteen varrella.
Planmecalle koulutuskeskus Meri-Rastilaan Villa Harbon eteen
Lautakunta hylkäsi edellisen luonnoksen. Nyt suunnitelmaa on muutettu. Suunnitelmaa esiteltiin lautakunnalle ennalta paikan päällä. Ennusteet läpimenolle ovat siten paremmat.
Hakija, Planmeca, on sinänsä aika fantastinen yritystarina nyrkkipajasta miljardin arvoiseksi yritykseksi. Työllistää Helsingissä neljä kertaa niin paljon väkeä kauin sellutehdas Äänekoskella.
Suojateiden turvallisuustoimenpiteiden priorisointi
Kyse on valo-ohjaamattomista suojateistä. Tämä pantiin pöydälle lähinnä siksi, että saimme liitteen kovin myöhään. Asiallisen tuntuinen suunnitelma.
Wellamon talo Katajanokalla haluaisi hissin, muttei näytä saavan.
Kuvan osoittamaa rappua pidetään lausunnoissa niin arvokkaina, ettei niiden tuhoamista rakentamalla hissi voida hyväksyä. Portaan leveydeksi tulisi vain metri, joten flyygeliä ei saisi muutossa kuljetetuksi. Päätös merkitsee myös joidenkin vanhusten häätämistä asunnoistaan.
Yleiskaava on vihreille valtava voitto. Helsingin uusi yleiskaavaehdotus hävittäisi yli kolmanneksen Helsingin metsistä ja yli viidenneksen muista viheralueista.
Ei hävitä kolmannesta metsistä, ei sinne päinkään.
Kuten jo aiemmassa vastauksessani sanoin, nuo luvut metsien ja viheralueiden vähenemisestä ovat täysin vääriä. Tätä on käsitelty tarkemmin talkku-blogissa.
http://tolkku.blogspot.fi/2015/11/hakaniemen-torin-luontoarvot-uhattuna.html
”Päätös merklitsee myös joidenkin vanhusten häätämistä asunnoistaan.”
Onko kompromissia yritetty hakea porrashissistä?
Siis jostain tämän tyylisestä:
http://www.ovimatic.fi/porrashissit
Porrashissi ei taida sekäänmennä museoihmisiltä läpi. Alkuperäinen kaide.
Miksi Kulosaareen kerrostaloaluetta ei vaan pureta ja rakenneta tilalle tiiviimpää?
Suoranaista vittuilua virastomuseolta ja muilta pelleiltä tuollainen nillitys portaiden kaiteista. Kun hissi rakennetaan, kuten tähän vuonna 1926 rakennettuun taloon, kaiteet sahataan poikki ja kiinnitetään uudestaan. Liitoskohtia ei huomata kun ne tehdään hyvin. Porrasleveys on nyt 930 mm. ja flyygelin voi kuljettaa oikein hyvin kunhan ottaa siitä jalat pois, ne kun ovat irrotettavat.
”1980- ja 1990-luvulla Helsinki kaavoitti aivan liian vähän niin, että seudun yhdyskuntarakenne hajosi amerikkalaisen autokaupungin kaltaiseksi mössöksi”
Olen samaa mieltä. Mutta onko tämä uusi kaava riittävä korjaamaan se? Onko muutokset kaupunkirakenteeseen ja julkiseenliikenteeseen niin suuret, että tässä harvaanasutun kaupungin ulkolaidoilla nyt pääsee näppärästi liikkumaan ilman autoa?
Onko julkinen nyt tämän jäljiltä siis niin hyvä että ihmiset haluavat enemmän käyttää sitä, vai onko tässä vain huononnettu autoilua?
Minun mielestäni parasta olisi rakentaa hyvät moottoritiet kaupungin reunalle asti, sitten siihen pykätä valtava ilmainen parkkihalli ja matkakeskus, josta helposti pääsee julkisilla joka paikkaan. Näitä sitten keskustan ympärille vaikka 5, niin ympärys seutujen autoilijoilla on selkeä ja hyvä paikka mihin ajaa auto.
En tiedä toimisko, mutta kuulostaisi todelliselta vaihtoehdolta keskustaan toimistolle ajamiselle. Hyvällä suunnittelulla sillä päästäisiin jopa nopeampaan kuin autoilu ja lähes yhtä kätevään.
Jos rakentaa haja-asutusta kaupngin ulkopuolelle, ei ole edes teoreettisia mahdollisuuksia käyttää joukkoliikennettä, koska joukkoliikenne edellyttää joukkoja. Nwe alueet on joukkoliikennekaupungin kannalta menetetty. Kaupungin ulkopuolelle varmaankin syntyy autokaupunkialue, jossa kuljetaan autoilla ristiin rastiin ja toivottavasti ei tungeta autoilla – ei edes yritetä – kaupunkiin vaan etsitään myöäs työpaikat sen autokaupungin alueelta.
Onk muuten jokin syy sille, miksei lausunnot yleiskaavan Natura-arvionnista ole julkisia? Kiinnostaa lähinnä oman harrastuneisuuden vuoksi.
Tämä antaa kyllä erittäin ihmisvastaisen kuvan museoihmisistä: kaide on tärkeämpi kuin ihmisten mahdollisuus asua kotonaan. Toivottavasti museoihmiset pääsevät kokemaan vastaavaa omakohtaisesti, ja ymmärryksen lisäännyttyä käymään pyytämässä anteeksi tekojaan (vaikka häätö on jo siinä vaiheessa ehtinyt tapahtua).
Miten edelliset vanhussukupolvet ovat ongelmasta selvinneet. Sadankymmenen vuoden aikana on ilmeisesti tapahtunut traagisia häätöjä?
Vai onko tällä kertaa käynyt niin että asuntojen hinnat ovat kääntyneet laskuun ja neljäkymmentä vuotta sitten ostetusta sadanviidenkymmenen neliön jugendasunnosta ei enää saakaan omiaan takaisin.
Tai ainkaan sellaista hintaa jolla saisi ostettua elämiseen kelpaavan hissillisen asunnon Helsingistä. Ainakaan mitenkään laadukkaalla sijainnilla? Draamansa kullakin.
Vanhuus on joskus yllätys.
Vanhoissa taloissa voisi aika usein sijoittaa hissin isompien asuntojen toisen sisäänkäynnin kohdalle ottamalla hissin tarvitseman noin 1 m2 asunnoista. Jostain syystä tämä on aivan mahdotonta, koska se vie osakkailta rahanarvoisia neliöitä, kun taas porrashuoneen tärveleminen ei ole keneltäkään pois… 😉
Siellä saattaa asua joku kunnallispoliitikko, joka tiivistää mielummin muualla, esimerkiksi Lauttasaaressa. Eikö eri alueita tulisi kohdella tasapuolisesti ja jakaa ”tiivistyspahaa” kaikille yhtä monta lusikallista?
Ja toisille vihreille valtava tappio, keskuspuiston ja muun ylettömän lisärakentamisen ja tiivistämisen vuoksi.
No, ehkä vihreämmät kannattajanne piankin unohtavat sen että, että rakensitte keskuspuiston, Rastilan, Vartiosaaren jne.
Vai että uhraudutte muiden puolesta? Höh. Epäilen että haluatte itse kasvaa, aivan kuten naapurinnekin, ja keksitte sopivat selitykset tätä tavoitetta tukemaan.
Kyse on enemmänkin siitä, tuleeko kaikkien maailman kaupunkien, kuntien ja maiden pyrkiä kasvattamaan väestöään ja rakentamaan lisää. Sekä Helsinki että sen kaikki naapurit kykenevät kasvamaan, ja monet muutkin kunnat Suomessa, ja vielä useampi maailmalla, eikä väestön, kulutuksen ja rakentamisen kasvulle näy loppua. Ei ainakaan, jos vihreät ovat sitä ensmmäisinä ajamassa.
Olisi hienoa tietää miten ”Päätös merkitsee myös joidenkin vanhusten häätämistä asunnoistaan.” aiotaan toteuttaa niin että voidaan noudattaa edes jotain lakia. Häädön oikeusperusteet ovat kai myös entisen kansanedustajan tiedossa.
Metro tai lähijunaliikenne on aina toiminut perinteisessä esikaupunkiasutuksessa jossa asemien ympärillä on tiiviimpiä keskuksia ja niiden välissä pientalo-alueita. Matka keskustaan sujuu nopealla junalla paljon mukavemmin kuin autossa tai bussissa.
Haja-asutus kaupungin ulkopuolella on toivotontqa joukkoliikenteen kannaltas. Radanvarsialueet ovat aivan eri asia.
Yleiskaava on vihreille valtava voitto. ”Keskeisin muutoksia vaativa ongelma on kaavassa esitetty merkittävä rakentaminen monille Helsingin tärkeimmistä luonto- ja virkistysalueista. Kaikkein keskeisimmätkin viheralueet, kuten Keskuspuisto ja Helsinki-puisto on tarkoitus ottaa osaksi rakentamisen piiriin. Ongelma koskettaa useita kymmeniä arvokkaita luontokohteita ja samalla useiden kymmenientuhansien helsinkiläisten päivittäin käyttämiä virkistysalueita, eikä sitä voida korjata muutamien kymmenien pikselihehtaarien poistoilla tai uudelleensijoittelulla.”
http://www.sll.fi/uusimaa/helsy/kannanotot/kannanotot-ja-tiedotteet-2016/helsingin-yleiskaavasta-kaupunkisuunnittelulautakunnalle
Osmo, et ota kantaa Helsinkipuistoon ja siellä etenkin Tuomarinkylän kartanon alueeseen. Mikä on vihreiden kanta siihen?
Kas, kun museoihmiset eivät vaadi huuseja rakennuksen pihalle. Ei 1900-luvun alussa ollut vesivessoja, suihkuja tai moderneja keittiöitä.
Kyllä huoneiden käyttötarkoitus pitää säilyttää alkuperäisenä, rakennuksen interiööriä kunniottaen!
Onko tämä fakta vai asenteellinen heitto? Kuriositeettina mainittakoon, että porrashuoneessa kuljetettaessa Ikean sohva vaatii enemmän tilaa kuin flyygeli.
Flyygelin osalta taisin olla väärässä. Irrotettavat jalat.
Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan uusi yleiskaava säästää valtavasti kaupungin viheralueita, koska metsiin ja puistoihin rakentamalla säästetään metsiä ja puistoja toisaalla.
Mitä nyt kympin päättäri on vieressä, tuleva Raide-Jokeri menee parin sadan metrin päästä ja mahdollinen Munkkivuoren ratikkakin liippaa aika läheltä.
Jos ja kun nykyisten raitiolinjojen päät jatketaan joskus Jokerille saakka, niin paljon keskeisempää solmukohtaa kuin Kultareuna ei noilta leveysasteilta löydy.
Vihreiden ja muidenkin kaavasta päättävien kannattaa huomata, että Keskuspuisto ei suinkaan ole ainoa viher- ja virkistysalue, jota yleiskaavassa nakerretaan. Samaa on ilmassa myös mm. Tuomarinkylässä, joka on paitsi tärkeä virkistysalue, myös suojeltu valtakunnallisesti arvokkaana rakennettuna kulttuuriympäristönä. 40 % kaikista kaavamuistutuksista koski Tuomarinkylää. Yleiskaava on todella suuri huolenaihe alueen käyttäjien keskuudessa.
No ei ole julkinen liikenne hyvä, ei ennen tätä eikä tämän jälkeen. Sitähän on Helsingissä vain heikennetty viime vuosien ajan muuttamalla ja lyhentämällä reittejä, ja tämä suunta vain jatkuu. Nyt sitten myydään kaikki tienvierukset ja viheralueet tonteiksi maksimihintaan rakennusliikkeille, ja kaikkea liikkumista hidastetaan, etunenässä tietysti autoilua. Raideuskovaiset tuputtuvat vanhanaikaista, hidasta ja helposti haavoittuvaa raideliikennettä joka paikkaan, ja sitä kylvetään kaikille pikkukaduillekin.
Eipä tule mieleen toista pääkaupunkia, jossa tarkoituksella hidastetaan liikkumista. Muualla on yleensä tapana joustavoittaa sitä. Täällä tarjotaan ensisijaiseksi ratkaisuksi jalkaisin tarpomista tuulessa ja tuiskussa, lähintä vaihtopysäkkiä etsiskellessä. Kävely kun on niin helkkarin terveellistä. HSL ”liikuttaa meitä kaikkia”, mutta ei kuljeta juuri mistään minnekään.
Katso nyt vaikka tätä: Barcwelona ottaa autoilta pois noin 60 % kaduista. https://www.theguardian.com/cities/2016/may/17/superblocks-rescue-barcelona-spain-plan-give-streets-back-residents
Yleisesti ottaen on trendi kaikissa isoissa kaupungeissa suosia joukkoliikennettä vaikka vähän autoilua haittaamalla – tilaahan on vain niin paljon kuin sitä on. Vaikka tilan ottaminen autoilta joukkoliikenteelle hidastaa autoilua, se nopeuttaa ihmisten liikkumista. Jos poistai8simme jopukkoliikenteen kokonaan, se vasta autoilua kuitenkin hidastaisi.
”kannatamme bulevardia mutta niin, että keskuspuistoa nakerretaan mahdollisimman vähän ja paikoista, jotka eivät kuulu arvokkaimpiin.”
Olen alkanut epäillä Hämeenlinnanväylän bulevardisointia enemmän ja enemmän. Vihreiden keskuspuistoa koskevat tavoitteet on asetettu alas: miksi vain keskuspuiston arvokkammat osat tulee säästää? Myös vähemmän arvokkaat osat ovat tarpeellisia ja niiden arvo tulee osana kokonaisuutta.
Puristaminen nelikaistainen väylä kaksi kaistaiseksi ”bulevardiksi” altistaa bulevardin tulevat asukkaat suuremmalle saastepäästöille. Se ei myöskään vähennä liikenteen määrää millään lailla, vaikka Helsinki ”tiivistettäisiin” pullonkaulaksi. Omituista ”vihreää” toimintaa.
Eikö Keskuspuiston nyt voisi jättäa jo rauhaan? Sitä ei saa nakertaa lainkaan, saatikka rakentaa ylikalliita tunneleita! Itä Helsingissä on paljon alueita, jonne voi rakentaa ja myllätä rauhassa kipeästi kaivattuja koteja kodittomille. Entisillä teollisuusalueilla on jo infrat valmiina. Tervetuloa tänne itään! Viivi Myllypurosta.
Asetut siis, Osmo Soininvaara, tietämään asiasta paremmin kuin Suomen luonnnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin asiantuntijat? Lue luonnonsuojelupiirin kannanotto:
http://www.sll.fi/uusimaa/helsy/kannanotot/kannanotot-ja-tiedotteet-2016/helsingin-yleiskaavasta-kaupunkisuunnittelulautakunnalle
Ei ole olemassa tunnettua mekanismia hillitä kaupunkien kasvua. Eikä niillä ole muuta mahdollisuuttakaan elleivät ne halua harmaantua kuin, no kuin, voi jeesus, haja-asutusalueet.
(Tämä ei tietenkään poissulje mitenkään sitä että siberialaisen pikkukunnan pomot olisivat innoissaan jos juuri heidän kuntansa lähtisi massiiviseen kasvuun.)
Radanvarsialueet ovat huonoja joukkoliikenteen kannalta, jos junat eivät pysähdy asemilla.
Niinhän se voisi olla, jos joukkoliikennettä oikeasti parannettaisiin – tasapuolisesti. Mutta kun sitä koko ajan vain huononnetaan. Eikä puhettakaan siitä, että jotenkin otettaisiin huomioon kaikkien kansalaisten liikkumismahdollisuudet.
Joukkoliikenne on kyllä parantunut selvästi. Myös ne linjastomuutokset, joita tehtiin kantakaupungissa ovat lisänneet matkustajia. Joukkoliikenteessä painotetan joukkoja, siksi suunnittelu tehdään enemmistön ehdoin. Jokaisesta muutoksesta aina myös joku kärsii, mutta jos paljon suurempi osa hyötyy, se kannattaa tehdä.
Kiinnostaisi kuulla, miksi juuri Hämeenlinnanväylä olisi bulevardeista tärkein?
Tuo hissien rakentamisen estäminen on kerta kaikkiaan sietämätöntä. Se tulisi ilman muuta sallia, vaikka aiheuttaisi merkittävääkin vahinkoa porrashuoneen miljöölle. Miten tämä asia saadaan korjattua? Rajoittavien säännösten purku on muotia ja asialla varmasti laaja kannatus esim. eduskunnassa.
Tarkoitatko näitä samoja asiantuntijoita, joiden mukaan myös Hakaniementori ja Ruttopuisto ovat yleiskaavassa asuntorakentamiseen otettavia viheralueita? Toivoisin vähän suhteellisuudentajua luonnonsuojeluväeltä.
Ilmeisesti siksi, koska sen varrelle saataisiin eniten uutta rakennusalaa, joka kuitenkin, valitettavasti vain, jouduttaisiin lähes kokonaisuudessaan lohkaisemaan Keskuspuistosta.
Voisi epäilemättä olla ympäristön ja jalankulkijoiden kannalta hyväkin ratkaisu, jos väylän eteläosa Hakamäentien liittymästä rautatiesillan alle muutettaisiin puistokatumaiseksi. Silloin voitaisiin purkaa ne rumat melumuurit, jotka nykyisin erottavat väylän rinnakkaiskaduista, Matkamäentiestä ja Kivihaantien pohjoisosasta. Ne voitaisiin muuttaa samankaltaisiksi pääkadun reunassa kulkeviksi, puuriveillä erotetuiksi sivukaduiksi, jollaiset on esimerkiksi Huopalahdentien reunassa, ja Pohjoisrannassakin. Ja ehkä voitaisiin samalla palauttaa kadun reunassa näkyviin se osa Keskuspuistosta Pikku-Huopalahteen johtavasta Haaganpurosta (ent. Mätäpurosta), joka aikoinaan putkitettiin, kun tie levennettiin moottoritiemäiseksi.
Mutta pelkästään sen osuuden varrelle ei kyllä paljon lisärakentamista mahtuisi, ei ainakaan jos Kauppalanpuisto halutaan säilyttää. Mutta vastaava kohta tien toisella puolella, Kivihaan alueen reunalla, taitaakin olla ainoa, mihin uutta rakentamista mainittavassa määrin mahtuisi, jos bulevardiksi muutettu osuus ulottuisi vain rautatiesillan alle. Pelkästään tuota osuutta koskevana kyseessä olisikin kaupungin kokonaisuuden kannalta varsin vähäinen, mutta Haagan kannalta tietysti varsin näkyvä muutos.
Mitä taas tulee rautatien pohjoispuoleiseen osuuteen, niin kyllä sinnekin mahtuisi väylän ja Nuijamiestentien väliin vielä jokunen lisärakennus ilman että Keskuspuistosta menetetään tilkkuakaan. Ja hieman myös Metsäläntien silmukkarampin sisään jäävälle alueelle, mikäli Hämeenlinnanväylä muutetaan katumaisemmaksi ja eritasoliittymä poistetaan. Tai, olisiko oikeastaan kovin suuri vahinko, jos väylän varteen Keskuspuiston reunaan rakennettaisiin samankaltainen talorivi kuin on Mannerheimintien ja Keskuspuiston välissä Töölön tullin ja Lehtikuusentien välillä, mutta samalla osa silmukkarampin sisään jääneestä alueestakin voitaisiin palauttaa osaksi Keskuspuistoa?
Tästä Mannerheimintien jatkeesta, ”Mannerheiminbulevardista”, on kaupunkisuunnitteluvirasto laatinut jo havainnekuvankin, joka löytyy täältä:
http://www.yleiskaava.fi/2013/vision-selvitykset-valmistuivat/mannerheiminbulevardi_kesalla_2050/
Luultavasti se tosin esittää kaavailuja rautatien pohjoispuoleiselle osuudelle, sillä siinä näkyvät rakennukset eivät juuri muistuta niitä, mitkä Matkamiehen- ja Kivihaantien varressa nyt ovat.
Keskuspuistossa on tämän tavoitteen kannalta turhia pikseleitä merkitty asumiseen. Niitä pitäisi saada pois mahdollisimman paljon, mieluummin kaikki.
No ei siinä kauaa mennyt kun todellinen motiivi, eli yksityisen liikenteen haittaaminen paljastui.
Tässä on nyt kaksi perustavanlaatuista virhettä:
– Bulevardeista tehdään ainakin nelikaistaisia, päälle vielä risteysten kääntymiskaistat.
– Autoliikenteen määrää todella voidaan laskea sillä, että autoilulta vain otetaan tilaa pois. Siitä ei seuraa lisää ruuhkia, koska autoilijat eivät siedä ruuhkia loputtoman paljon. Autossa on kääntyvät etupyörät, joten autoilijat tekevät uusia valintoja. Monissa maailman kaupungeissa on kokonaan poistettu moottoriteitä, eikä seurauksena ole ollut minkäänlaisia ruuhkia. Parhaimmat esimerkit ovat San Francisco ja Soul.
Näin ei kuitenkaan olla tekemässä Helsingin bulevardeilla, vaan keskustaan pääsevä autoliikenteen määrä pidetään jotakuinkin ennallaan, vain alemmalla nopeudella. Lisäksi päälle tulee valtavasti joukkoliikenteen kapasiteettia, minkä ansiosta Helsinkiin pääsevien ihmisten määrä kasvaa.
En löydä tuolta sivulta mitään lukuja.
Joukkoliikenteen tapauksessa taitaa olla niin että se on parantunut Helsingin kaupungin alueella ja muualla huonontunut. Esimerkiksi rantaradalla on karsittu tavattomasti sekä asemia että vuoroja ja länsimetron yhteydessä Etelä-Espoon bussiliikenne heikkenee radikaalisti, kun taas esim. kantakaupungin raitioliikenteen tuleva linjasto on selvästi parempi kuin nykyinen. Eli riippuen siitä missä liikkuu löytyy perustellusti molempia mielipiteitä.
Näin helsinkiläisenä on pakko sanoa, että niin makaa kuin petaa. Helsingin kaupunki panostaa joukkoliikenteeseen paljon, Espoo ja Vantaa selvästi vähemmän ja kehyskunnat eivät mitään. Kummallisrta, että lopputulos vastaa jokseenkin tarkkaan sitä, mistä maksetaan. Ihan niin kuin kaupassa.
Millä tavalla joukkoliikennettä on huononnettu? Kun vertaa vaikkapa 1990-luvun alkuun tai 2000-luvun alkuun, minusta on tapahtunut selvää parannusta.
On avattu uusia metroasemia, on tullut jokerilinjoja, uusia raitiovaunulinjoja. Junalla pääsee lentokentälle. Metroasemaltakin pääsee nykyään lähes kotiovelle bussilla myös myöhään illalla, jos ei viitsi kävellä. Ja meillä on matkakortti, eikä sitä typerää pahvikorttia, joka piti näyttää kuljettajalle ja johon sai kautta vain 30 päivän pätkissä.
Toki huononnuksiakin on tapahtunut. Esimerkiksi Itäkeskuksesta ei enää pääse suoralla bussilla lentokentälle, eikä Kumpulan kampukselta (mäen päältä) Sörnäisten metroasemalle. Mutta eivät nuo mitenkään dramaattisia muutoksia ole. En minä ole viitsinyt odotella Kumpulanmäellä yhden tietyn linjan bussia ennenkään, kun mäen alta menee monta bussia Sörnäisiin ja keskustaan asti. Lentokentällekin pääsee yhdellä vaihdolla joko bussilla ja junalla tai metrolla ja junalla.
Jos muutokset ovat olleet oikeasti huononnuksia isolle matkustajajoukolle, reittejä on korjattu, vuoroja lisätty tai muuten linjoja parennettu.
Keskuspuisto ei ole lähestulkoon ainoa vakava ongelma luonnon kannalta. Vihreän lisäksi pitäisi suojella sinistä. Siellä missä on vielä luonnollisia merenrantoja, on virhe tuhota niitä rakentamalla. Kivetty betoniranta on tuhoisa meriluonnon kannalta. Ei kannata puhua Itämeren suojelusta, jos toimii käytännössä päin vastoin.
Vaikka hävittäisikin, niin minä ainakin kehtaan ihan hyvällä omallatunnolla kysyä: Kuinka paljon pitää maan pääkaupungissa olla metsää?
Suomessa asuu n. 16 henkeä per neliökilometri. Metsä ei lopu maasta kesken, vaikka se pääkaupungissa vähenisi.
Joo, ainakin yleiskaavaan on vedetty ratavaraus aivan tämän asuinalueen vierestä. Kympin päättäriltä Vihdintietä pitkin.
Ei joukkoliikenne minusta yksiselitteisesti parantunut ole HSL-aikana. Se on muuttunut paljon, ja muutokset merkitsevät joillekin parannusta, joillekin heikennystä.
Maailmalla on monia periaatteita suunnitella joukkoliikennettä. HSL on voimakkaasti runkolinjaperiaatteen kannalla: muutama vahva runkolinja ja täydentävät yhteydet näiden linjojen varteen. Se merkitsee laadukkaita suoria yhteyksiä niille, joilla on hyvä tuuri, ja lopuille joko paljon vaihtoja tai siirtymisen joukkoliikenteestä muihin kulkutapoihin.
(Sivumennen sanoen: HSL ei laske matkoja vaan nousuja. Kun lisätään vaihdollisia matkoja, taiotaan yhdestä noususta kaksi, kun pakotetaan vaihtamaan. Nousut lisääntyvät, matkustajat eivät. Tilastot kaunistuvat)
HSL itsekin tämän ymmärtää, kun pelkää niin kovasti Bernerin paikallisliikenteen vapauttamista.
Ratikkaliikenne on HSL-aikana menettänyt paljon matkustajia. Vuorovälejä on pidennetty lähes jokaisella linjalla, kapasiteettia on vähennetty ja matka-ajat ovat pidentyneet.
Lippujen hinnat ovat karkaamassa käsistä, kun kunnat tahtovat kierrättää investointeja HSL:n kautta. Se on asia, jolle täytyisi nyt oikeasti tehdä jotain. Rakentakoot kunnat infransa miten lystäävät, ilman HSL:n rahoitusosuutta, jonka kuntayhtymä yrittää rahoittaa puoliksi lipputuloilla.
”Yleiskaava on vihreille valtava voitto…”
Itse näkisin, että yleiskaava syö Helsingissä vihreiltä mahdollisuuden valtavaan voittoon seuraavissa kunnallisvaaleissa.
Tavallaan vihreät ovat kaupunkisuunnittelussa astuneet miinaan. Puolue on tällä vaalikaudella pääsääntöisesti tukenut äänestyksissä viheralueiden säilyttämistä, mutta yleiskaava- ja kasvuhypetyksen vuoksi puolue on leimautunut syypääksi moniin kokoomusvetoisiin hankkeisiin. Suosittelen seuraamaan, mitä esim. yleiskaavablogin nettikommenteissa vihreistä kirjoitetaan.
Osin vihreät ovat itse syypäitä huonoon maineeseensa. Toteutuessaan kolmanneksen Helsingin viheralueista ja yli kolmanneksen Helsingin hiilinieluista (lähde: yleiskaavan ilmastovaikutusten arviointiraportti) leikkaavaa yleiskaavaa on osittain laadittu vihreän apulaiskaupunginjohtajan alaisuudessa. Samaan aikaan ja suurin piirtein samassa tahdissa on edennyt Vartiosaaren osayleiskaava, jonka suhteen vihreissä ei olisi pitänyt tapahtua nyt nähtyä jakautumista. Yhdessä nämä kaavat amputoisivat ison osan koillista vihersormea.
Millainen olisi kaava, jonka alle vihreä apulaiskaupunginjohtaja ei laittaisi nimeään vai onko sellaista?
Olen pahoillani ”valtavasta voitostanne”. Olisin mielelläni nähnyt, että vihreän värin itselleen varannut puolue taistelee Helsingin viheralueiden puolesta, sillä niille rakentaminen ei ole sen kaipaamanne väestönkasvunkaan vuoksi tarpeen kuten Tukholman esimerkki osoittaa. Olisin mieluusti myös nähnyt Kokoomuksen tipahtavan Helsingin suurimman puolueen paikalta. Näillä vihreillä näytöillä se ei näytä todennäköiseltä.
Niin, mikä lisääntyi, matkustajien määrä vai tehtyjen matkojen määrä? HSL on erikoistunut lisäämään tehtyjen ”matkojen” määrää lyhentämällä reittejä ja lisäämällä pakollisten vaihtojen määrää. Näin yhdestä matkustajasta on kätevästi monistettu kaksi tai kolme ”matkustajaa”.
Tulemme näkemään hurjan nousun ”matkustajien” määrässä heti, kun Länsimetro on käynnistynyt, kun kaikki Lauttasaaren ja Espoon matkustajat on pakotettu yhteen tai kahteen vaihtoon.
Joukkoliikenne on 5 vuodessa kallistunut rajusti Helsingin seudulla. Kyllä Helsinki näivettyy merenrantapuistoksi kun autoille tullee väyläverot ja joukkoliikenne on 3 kertaa muita suurkaupunkeja kalliimpaa. Ehkä vihreiden kannattajat menee pummilla? Rehellisille ei oo varaa. Työpaikat on pakko siirtää pois Helsingistä. Helsinki vihaa vieraspaikkakuntalaisia. Van risteilylaivaturistit voi tulla. Ei missään nimessä mitään ikäviä virolaisia esim. Vaikka tuovat moninkertaisesti rahaa.
Monesti meilläkin urbaanin kulttuurin esikuvaksi nostetussa Berliinissä muuten maksaa halvin joukkoliikenteen kuukausilippu 81 euroa (ja palkat on ainakin pienituloisilla reilusti Helsinkiä alhaisempia).
OS ja kumppanit hoitelevat Helsingin kaavoitusasioita, ja voisivat minä tahansa päivänä lopettaa tuon lisärakentamisen. Ei siis ole vaikeaa.
Sama koskee muita alueen kuntia. Jos taas halutaan asettaa kunnille rajoja ylhäältä käsin, pitäisi kai vaikutaa ensisijaisesti maakuntakaaavaan. Ja valtion kautta seuraavaksi.
Kyse lienee siitä, ettei haluta lopettaa tuota jatkuvaa kasvua, ei siitä, etteikö sitä voisi helposti lopettaa, jos haluttaisiin.
Harmaantumisella tarkoitat kai ikärakenteen muuttumista vanhuspainotteiseksi. Sille ei voi ehkä helposti mitään, että suuri osa nuorista muuttaa niille paikkakunnille, joilla on sopivia oppilalitoksia. Mutta jos to koulukaupunki lopettaisi kasvupolitiikkansa, nuo nuoret päätyisivät koulutuksen saatuaan takaisin muualle. Näin tasapaino säilyisi.
Jos tarkoitat harmaantumisen vastustamisella sitä, että koulutus-/kasvukeskusten pitäisi jatkossakin viedä muilta kunnilta nuoret auskkaat, kyse on kai pelistä, jossa jonkun on pakko ”hävitä”, kun toinen ”voittaa”. Et ehkä tähdännytkään tilanteeseen, jossa harmaantuminen olisi kaikissa kunnissa tasaista, vaan tilanteeseen, jossa yksi ”köyhdyttää” muita.
Käytännössä kaikki Suomen kunnat ovat kuvailemasi kaltaisia siperialaisia kuntia, eli Helsingistä Utsjoelle asti kilpailevat kasvusta ja yrittävät päihittää siinä naapurinsa. Jotkut onnistuvat kasvamaan, osa vain välttelee kutistumista.
Jos olisikin vain kyse jostain pahanmakuisesta lääkkeestä ja vähäisestä teelusikallisesta, mutta nyt nämä tiivistäjät ovat kaatamassa niskaan luonnolle vahingollista, ehkä myrkyllistäkin savivelliä peräti ämpärikaupalla.
… tai oikeastaan vieläkin enemmän! Ei nykymenossa enää ämpärit (tai Ojarannan 33 tynnyriä) mihinkään riitä.
Vasti’ikään tällä viikolla tuli kotiin postiluukusta virallisen näköinen hakemus, tai oikeastaan ilmeisesti Kuulutus, jossa luvattiin lähialueelle pelkästään ties-mitä-mömmöjä sisältävien ruoppausmassojen kuljetuksia peräti tuhatkolmekymmentä kuutiometriä ja niiden tilalle merentäyttömassoja kaksituhattaseitsemänsataakolmekymmentä kuutiometriä.
Taputtavatko Vihreät harmaan savisia käsiään (itselleen) sitten, kun ehkä pahastikin myrkyllisiä ruoppausmassoja ensin nostetaan, ja samalla samennetaan ruoppausalueen ja sen lähiympäristön kalaisat vedet, ja sitten läjitetään nuo saviliejut mereen, jonnekin vähän kauemmas, joko Mustakuvun, Lokkiluodon, Koirasaarenluotojen taikka Vuosaaren läjitysalueille?
Taputtavatko Vihreät ruoppaussaven tahraamia käsiään sitten, kun silkkiuikut saavat nyt jo osin kaislikon keskelle, piiloon jääneille pesilleen soraa ja louhetta peräti lähes kolmetuhatta kuutiota? Siitä syntyvä kamala metelikö on musiikkia heidän korvilleen?
Ja tämä lienee vasta alkua!
Tuollaisen touhun jälkeen voi joku olla ehkä onnellinen, jos voi saada onkeensa joskus vuosikymmenten päästä kenties yhden kitukasvuisen, mutta silmättömän ahvenen.
Minä en taputtaisi tuon johdosta Vihreille. Heille hyvän kevättodistuksen sijaan nyt on paikallaan asiallinen Mielipide tai Muistutus hyvissä ajoin Etelä-Suomen Aluehallintovirastoon.
Asioita voi hoitaa Helsingissä käsittääkseni kyllä toisinkin: korjaamalla sortuneet rantapenkereet, mutta jättämällä mm. kaislikot ja kaikki muut merenrannat erilaisine, upeine julkisine näkymineen rauhaan.
Vaikka jopa 10 km merenrantaa muutettaisiin kivetyksi betonirannaksi, Suomeen jäisi vielä 46 190 km merenrantaa. Metsienkin jyräämisenkin jälkeen Suomesta on edelleen metsää 77 %, ja Uudestamaastakin 60 %. Muuttaisin tosin painopistettä siten että Vartiosaari säilytettäisiin nykyisellään, koska on mukavaa kävellä metsässä 100 vuotta vanhojen huviloiden seassa, kun taas ihan umpimetsää voisi jyrätä. Metsää kun on meidänkin maakunnasta 60 %, mutta tuollaisia vanhoja huvila-alueita ei niin paljoa.
Kari Suomalainen piirsi joskus Hesariin täydellisen joukkoliikennevälineen, jossa linjuri oli pilkottu yhden hengen autoihin. Siihen ollaan menossa. On lähes varmaa, että parissa kymmenessä vuodessa automaattiautot valtaavat markkinat. Uber antaa esimakua tulevaisuudesta. Mitä se tarkoittaa joukkoliikenteelle?
Automaattiauto vie tilaa ihan yhtä paljon kuin auto, jota kuljettaja ajaa itse. Se sopii maalle, mutta kaupungissa ei ole tilaa.
Ajelin huvikseni Singaporen metrolla länteen suuntautuvan ” maaseutureitin” ympäri. Oli muuten hidasta etenemistä, kun asemia oli tiheässä ja metroa ei kannattanut kiihdyttää kunnolla asemien välillä. Eikös siksi Suomessakin ajeta junaaseman ohi, paikallisista asukkaista piittaamatta.
Oloisin asiaan tutustumatta valmis lyömään vetoa, että asemaa kohden oli Singaporessa kuitenkin enemmän asukkaita kuin yhdelläkään suljetulla asemalla Helsingin seudulla.
Helsinkiin pitäisi perustaa ympäristöpuolue, kun vihreidenkin ainoa tavoite näyttää olevan rakentaa kaupunki täyteen asuntoja.
Mielellään koko maan kattava puolue. Nyt muuta maata ollaan valjastamassa vihreiden toimesta entistä tiukemmin pelkäksi puupelloksi bioteollisuuden kasvaviin tarpeisiin.
Onko huomiokyvyssäni vikaa, kun en löydä kommenteista vastausta Joel Jalkasen kysymykseen?
Hanne-Leena. Voitko lainkaan ajatella, että vastaus on, etten tiedä. Kannattaa kysyä virastosta.
Onhan tuo järkyttävä tavoite, halutaan rakentaa kaupunkiin asuntoja…
Pannaan vielä mielipiteesi paremmaksi;
Helsinkiin pitää perustaa ympäristöpuolue, joka pakkosiirtää porukkaa maaseudulle koska Helsinkiin ei saa rakentaa luontosyistä lisää asuntoja.
Tällaisen puolueen tietysti voi perustaa, mutta ympäristöpuolue on vähän harhaanjohtava nimi. Helsingin rakentamisen torppaaminen johtaisi väestön hajaantumiseen kehyskuntiin. Tämä taas lisäisi autoilua ja tuhoaisi monta kertaa enemmän luontoa kehä kolmosen ulkopuolelta Ympäristö ei ainakaan kiittäisi.
Jotain luontoa siis Helsinginseudulta tuhoutuu seuraavien vuosikymmenien aikana eikä sille voi mitään. Uusi yleiskaava on nimenomaan mielestäni osoitus vastuullisesta ympäristön hoidosta, jossa nähdään ympäristön kokonaisetu, eikä sorruta populistisesti suojelemaan kokonaisuuden kannalta hyvin pieniä luontokohteita. Erinomaista ja suoraselkäistä vihreää politiikkaa!
Oletan, että virastossakin seuraavat tätä palstaa ja olisivat voineet vastata Jalkasen kysymykseen.
Mikä on asukkaiden kannalta tärkein luontokohde, esimerkiksi a) alle 10 hehtaarin ranta-alue noin 10 minuutin matkan päässä rautatieasemalta, Helsingissä, b) kaksinkertainen rannan reunustama maa-ala Uudenmaan reunalla vai c) vastaava, pinta-alaltaan nelinkertainen maa-ala 1000 kilometrin päässä Helsingistä, jossain ”keskellä ei-mitään”, jos alueet ovat muuten, eli maa-aineksiltaan, pinnanmuodoistaan, kasvustoltaan (flora & fauna) ja näkymiltään, kohtalaisen samanlaiset?
Mikä on siis maiseman kumulatiivinen arvo paikassa, jossa sen vain harva pääsee näkemään, tai paikassa, jossa sen tuottama, eri aistein havaittava kokemus on mahdollinen meistä melkein kaikille?
Väitän, että saavutettavuudella on mitä tärkein merkitys ihmisten luontosuhteen säilyttämisen, säilymisen ja luonnonsuojelunkin kannalta.
Minun käy sääliksi esim. Aasian täpötäysien jättikaupunkien asukkaita, joiden on tultava Suomeen asti nähdäkseen rahtusen luontoa. Vielä enemmän olen pahoillani sen paljon suuremman ihmisjoukon takia, joka ei täällä pääse koskaan edes käymään, vaan joutuu elämään koko lyhyeksi jäävän ikänsä täysin urbaanissa ympäristössä.
Aika harva meistä ihmisistä kai kaipaa yksinomaan Mika Waltarin kirjan (= SUURI ILLUSIONI, v. 1928) mukaista ”kylmää huuhdeltua kiveä, tomua, ummehtunutta ilmaa ja jotakin muuta, jota ei osaa selittää” sekä ”… asfaltin, metallitomun ja bentsiinin tuoksua” kaupunkina. Vielä 1920-luvun lopulla tuonkaltaiset ainekset ja ihanteet saattoivat ehkä edustaa raffinoitunutta muotivirtausta. Onko joku vieläkin sellaisen lumoissa?
Nykyisin kenenkään, varsinkaan itseään vihreiksi nimittävien ”Vihreiden” ei pitäisi olla enää tuollaisen, kiveenhakatun vanhakantaisen aatesuunnan lumoissa, kuin vanki kiven sisässä. Vihreyden ei pidä olla pelkkä illuusio.
Lähiluonnon säilytyksestä ei pidä tehdä Helsingille ongelmaa, koska tämän Kaupungin vehreys ja viihtyisyys on paras RATKAISU moneen kaupunkiasumisen ja kaupunkeihin liittyvän, hektisen elämäntyylin tuottamiin pahimpiin haittoihin, mm. kiireen, vilkaan liikenteen, melun, tilanahtauden ja väenpaljouden tuottamaan stressiin.
Helsingissä tulee vehreyden ja viihtyisyyden lisäksi olla useita helposti saavutettavia paikkoja, joissa meistä JOKAINEN voi kokea maan tasalla ja rannoilla mahtavan tunteen nähdessään (Wikipediasta löytyneen kuvan perusteella jo vuonna 1913 polkupyörää käyttäneen Aaro Hellaakosken ’Haukan’ sanoin) ”tilaa taivahalla”, siis ympärillään, näköpiirissään lähellä ja myös kaukana ”äärtä yllä, alla”, aina horisonttiin ja taivaan äärettömyyksiin jatkuen.
Onneksi meillä niitä paikkoja vielä on. Luulisi Helsingin kokoomuslaisten ja vihreidenkin ymmärtävän niiden tarpeen ja suuren arvon.
Mitkään rakennushankkeet eivät saa vaarantaa tämänkaltaisia paikkoja, sillä niiden arvo on ääretön.
Automaattiauto vie huomattavasti vähemmän tilaa kuljetettua matkustajaa kohti monesta syystä.
Automaattiautot voivat kommunikoida keskenään ja varoittaa toisiaan vaaroista ja ääritilanteista, lisäksi automaattiauton reaktioaika tulee olemaan parempi kuin ihmisillä, joten turvavälit voivat olla huomattavasti lyhyemmät.
Suurin osan automatkoista tehdään yksin tai kaksin, joten suurin osa automaattiautoista tulee olemaan tähän tarkoituskeen sopivia. Ja kun otetaan pois ratti ja käsijarru niin Smartin kokoiseen autoon mahtuu hyvin 3 henkilöä.
Lisäksi voidaan tehdä automaattiautoja joissa on 2-4 takapenkkiä jotka ovat sisältä täysin eristettyjä. Tämä mahdollistaa yhden auton jakamisen 2-4 kolmihenkisen seureen kesken niin että kukaan ei häiritse muita. Kun yhdessä autossa on 5-6 henkilöä 1-2:n sijaan, tilantarve teillä laskee huomattavasti.
Automaattiauto myös hämärtää autoilun ja joukkoliikenteen rajoja. Mikä on esimerkiksi 8-15 hengen pikkubussi joka pysähtyy bussipysäkeillä, mutta jonka aikataulu ja reitti määräytyy edellisenä päivänä tehtyjen varausten mukaan?
Vakaasti uskon, että talossa asuvat ihmiset ovat olleet jo muuttohetkellä tietoisia talon hissittömyydestä. Tätä taustaa vasten on vaikea tunnistaa vittuilua. Toki kaikenlaisia muutoksia saa toivoa, mutta ei voi loukkaantua siitä, jos ne eivät mene läpi. Kaupungissa kun asutaan, tulee kaikennäköisiä kaavoituksia ja päätöksiä vastaan, jotka rajoittavat elämää enemmän kuin pellonreunassa omalla maalla.
Helsingin uusi yleiskaava mahdollistaa viheralueiden vähentämisen lähes 1900 hehtaarilla. Kasvava kaupunki kuitenkin tarvitsee puistonsa ja lähimetsänsä. Viheralueet eivät ole mikään rakennusmaareservi.
Tuo väite on aivan päätön. Siinä oletetaan, että kaikki ruskeaksi merkityt alueet rakennetaan ääriään myöten, eikä sisälle jätetään yhtään lähiviheralueita. Huomaathan, että myös maakuntakaava mahdollistaa kaikkien lähivirkistysalueiden rakentamisen. Lähivirkeistysalueista päätetään asemakaavalla, ei yleiskaavalla. Yhtä hyviun voisit5 sanoa, että hallituksen kulttuuripoliittinen ohjelma mahdollistaa kaikkien viheralueiden tuhoamisen, koska se ei sano niistä mitään.
Näin kerran Sibelius-akatemiassa, miten ammattilaiset kuljettavat flyygeliä: jalat irti ja kantilleen pystyyn eli leveyttä vaaditaan reilusti alle metrin. Asia erikseen sitten tietenkin on, mahtuuko pitkä konserttiflyygeli kääntymään kerrostasanteilla.
Itsellä on sellaista kokemusta, että moni idea tuntuu kirjoituspöydällä erinomaiselta, mutta pitää myös keskustella avoimin mielin kentällä ihmisten kanssa. Monet asiat ovat muovautuneet ihmisten arjessa eletyn elämän myötä mahdollisimman tarkoituksenmukaisiksi. Ei pidä lähteä vähättelevällä asenteella liikkeelle! 🙂
Mahdollisuuksien rajoissa toki, että vanhimmat ja hissiä eniten kaipaavat asukkaat muuttivat ajalla, jolloin Helsingin kaupungin oma linja oli kaiken vanhan suruton tuhoaminen (esimerkkinä vaikkapa kaupungintalo).
Käytännölisenä opittavan asiana tässä tietysti on se, että jos nykyarkkitehdeiltä ja rakentajilta sattuisi syntymään jotakin, mitä tulevat sukupolvet voisivat pitää kultturellisesti arvokkaana (niin epätodennäköiseltä kuin se ehkä kuulostaakin), asukkaiden olisi turvallisinta rittävästi ”turmella” se ajoissa, ettei sen käyttöarvo tulisi museoinnin myötä myöhemmin jäädytettyä.
En usko että flyygeli on käynyt edes mielessä kun pelastusmääräyksiä on suunniteltu. 90 cm on minimi ja mahdollistaa sairaskuljetuksen paareilla rappukäytävässä.
Itse asiassa minimi poistumistien leveys on 1200 mm, mutta hissien rakentamisessa tästä on päätetty voida tinkiä.
Niin tässä on kaksi näkökantaa. Jos asukas katsoo vain omista lähtökohdistaan, niin tietenkin vaihtoehto on a. Mutta jos katsotaan luonnon kannalta niin silloin vastaus on c.
Usein kuulee kommentteja joissa nimenomaan ollaan pahoillaan omasta puolesta siitä, että osa lähiluonnosta on katoamassa ja yritetää tehdä siitä uljas ympäristökysymys. Haikaillaan ympäristöpuoluetta apuun, jotta oma lähiluonto säilyisi. Mutta vastuullinen ympäristöpuolue ei tuijota omaa napaa vaan katsoo kokonaisuutta.
Eihän uusi yleiskaavakaan Helsigistä Aasialaista suurkaupunkia tee. Meillä on edelleen suuri määrä lähiluontoa; lehtoja, harjuja, lintuvesiä, viheryhteyksiä, virkistysmahdollusuuksia yms. Helsinkiä ei todellakaan olla rakentamassa täyteen.
Olen ymmärtänyt, että vihreät on enemmän yimby- kuin nimby-puolue. Itse kannatan vihreitä erityisesti juuri kuntapolitiikassa, jossa vihreiden parhaat puolet tulevat valtionpolitiikkaa paremmin esiin (järkevä ja realistinen kaupunkisuunnittelu, joukkoliikenteen edistäminen, kaupunkikulttuuri jne). On hyvä, että näiden asioiden kanssa uskalletaan olla rohkeita, ja joskus tehdä yksittäisen talon asukkaiden kannalta hieman epäsuosittujakin ratkaisuja. Kokonaisuus ja tulevienkin helsinkiläisten hyvinvointikin on tärkeää.
Vastuullinen ympäristöpuolue pyrkii auttamaan ihmisiä elämään sovussa ympäristö kanssa. Laiminlyöntien seuraukset on helpoin havaita, jos seuraukset näkee riittävän läheltä. Tästäkin syystä lähiluonto on tärkeä. Joskus jopa tärkeämpi kuin luonto kaukana, jonne kaikki eivät koskaan pääse.
Louhe- ja soravuoret, sekä merentäytöt ovat törkeää ympäristön pilaamista, lähiluonnossa ja kulkuväyliemme vierellä vieläpä näköpiirissämme. Kyse on myöskin siitä, miksi JULKISET näkymät luontoon tai meriluontoon pitäisi yksityistää?
Miten voit kuvitellakaan, että luonnonsuojelu missään muuallakaan voisi saada tuollaisen jälkeen kannatusta? Poissa silmistä, poissa mielestä, se lienee Koivusaarenkin rakentamista haluavien puuhamiesten keskeisin, epäpyhä periaate, mammonan palvojien uusin, kultainen vasikka, ruma kuin Äkkijyrkän lehmä, tai Hukkasen henkeään haukkova hauki, Kiasman ja Musiikkitalon välissä. Ehkäpä kaupungin merentäyttösuunnitelmat johtivat osaltaan teoksissa käytettyyn, taitavaan piiloilmaisuun.
Nostan hattua kaikille taiteilijoille, joilla on taitoa nostaa tärkeitä yhteiskunnallisia asioita esiin taiteen eri keinoja käyttäen. Tätä tarvitsemme lisää, jotta päättäjämme saataisiin edes jonkinlaisiin aisoihin!
>Länsisataman liikenneyhteyksien parantamistoimenpiteet (a-asia)
Vuorovaikutusraportissa sivulla 3 kohdassa Ajoneuvoliikenteen kaistajärjestelyt sanotaan KSV:n vastineessa, ettei Länsisatamankadun kaistojen kaventaminen (alle 3,5 metrin) ole tarkoituksenmukaista, sillä kyseessä on alueellinen kokoojakatu, jolla kulkee osin linja-autoliikenne.
Itämerenkadun eteläpuolella Länsisatamankadulla ei kuitenkaan kulje lainkaan linja-autoliikennettä eikä sillä ole missään löytämässäni kartassa* edes paikallisen kokoojakadun statusta (vaikka se sellaiseksi ehkä sopisikin), mutta silti sille esitetään 3,5 metrin levyisiä kaistoja.
V. 2014 katutilan mitoitusohjeiden** perusteella olen käsittänyt, että tuollaisella kadulla tulisi pääsääntöisesti olla 3,0 m levyiset kaistat, mikä olisikin nähdäkseni parempi viihtyisyyden ja turvallisuuden kannalta. Pieni juttuhan tämä on, mutta nämä ylileveät ylinopeuksiin kannustavat ajoradat ovat ongelma ympäri kaupunkia ja liittyvät tiiviisti mm. myös käsittelyssä olevaan suojateiden turvallisuusproblematiikkaan.
Samalla Länsisatamankadun itäpuolen nykyisellään maaliviivalla jalkakäytävästä lohkaistun pyörätien voisi muuttaa pyöräkaistaksi ja jalkakäytävää leventää. Katupuutkin tuohon voisivat sopia.
*) http://www.hel.fi/hel2/ksv/Aineistot/Liikennesuunnittelu/Liikenneturvallisuus/katuverkon_luokittelu.pdf , kartta.hel.fi
**) http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/ohjeet/katutila_mitoitus.pdf