Koska en ole valtiollisissa tehtävissä enkä erityisesti ulkoministeri, voin esittää henkilökohtaisia käsityksiäni Britannian asemasta EU:n ulkopuolella.
Kosto. On esitetty, että Britannialle on annettava niin huonot ehdot, ettei esimerkki houkuta ketään muuta seuraamaan esimerkkiä. Tässä ajatuksessa on logiikkaa, mutta luulen, ettei sitä tarvitse käyttää, koska elämä EU:n ulkopuolella tulee olemaan joka tapauksessa riittävän viheliäistä aivan käytännön pakosta.
Jäsenmaksut ja pääsy sisämarkkinoille.
Sisämarkkinat ovat pelkällä olemassaolollaan houkutteleva. Britannian olisi tavattoman edullista päästä sisään vapaamatkustajana. Saisihan se tuotteilleen suuren markkina-alueen, jonka kustannuksiin se ei tarvitsisi osallistua. Tämä ei varmaankaan käy, koska EU-maat maksavat sisämarkkinoiden ylläpidosta paljon. Vaatiihan sisämarkkinoiden ylläpito jatkuvaa hallinnointia ja sitäkin, että köyhiä maita avustetaan esimerkiksi koheesiorahaston ja investointipankin kautta. Olisihan se vähän epistä, jos EU rahoittaisi moottoritien Kroatiaan, ja brittiyhtiö kaappaisi urakan itselleen, ilman että Britannia on osallistunut rahoitukseen.
Kysymys pääsystä sisämarkkinoille ja sen rahoituksesta tuli ratkaistuksi jo Norjan kanssa. Norja maksaa EU:lle lähes yhtä paljon kuin se maksaisi jäsenenä. Britanniaa voi tuskin kohdella eri tavalla. Sitä edellyttää jo tasapuolisuus. Jos kerran Norjan on maksettava, miksi Britannian ei ole maksettava. Tunnelmat eivät muutenkaan ole sellaisia, että Britanniaa haluttaisiin erityisesti tukea sen itse aiheuttamassa ongelmassa.
EU-direktiivien noudattaminen
Brittejä kismittivät monet yksityiskohtaiset EU-direktiivit. Monet niistä koskevat sitä, millaisia vaatimuksia on sisämarkkinoilla myytäville tuotteille. Jos jokaisella maalla olisi omansa, jokaista maata varten pitäisi tehdä vähän erilaisia tuotteita, mikä veisi idean laajoilta sisämarkkinoilta.
Britit voivat tietysti valmistaa omaan käyttöönsä omien normiensa mukaisia tuotteita ja EU:n markkinoille toista sarjaa, mutta silloin EU:n tuotteilla ei olisi pääsyä brittimarkkinoille.
Tämäkin on ratkaistu Norjan kohdalla. Norja sitoutuu noudattamaan suurta osaa EU-direktiiveistä, vaikka ei olekaan päässyt niistä päättämään. Sama lienee edessä Britanniallakin. Se ei voi ryhtyä suojaamaan omia markkinoita omilla syrjivillä standardeilla, vaan sen on hyväksyttävä suuri osa EU:n tuotteita koskevista määräyksistä.
Tulliunioni
Britannia haluaa vapaakauppaa kanssa. Silloin sen on lähes pakko periä samoja ulkotulleja kuin EU:n. Ei kävisi laatuun, että Britannia solmii vapaakauppasopimuksen jonkin sellaisen maan kanssa, josta EU perii tulleja, mutta Britannia ei peri, ja näitä tuotteita pääsee tullitta Britannian kautta EU:n alueelle.
Tullituloista voi myös tulla kinaa. EU voi tuskin hyväksyä tilannetta, jossa USA:sta tuodaan tullattavia tuotteita Britannian kautta Eurooppaan ja Britannia pitää tullimaksut itsellään.
Jonkinlainen vapaakauppa on mahdollista ilman tulliunionia, mutta se on kankeata. Joka ikisestä tuotteesta tarvitaan alkuperätodistus. Alkuperätodistuksen pitää koskea myös välipanoksia, mikä onkin hankalaa, koska monissa teollisissa tuotteissa on välipanoksia kymmenistä maista.
Finanssikeskus
On selvää, ettei EU:n finanssikeskus voi sijaita maassa, joka ei sitoudu noudattamaan alaa koskevaa EU-lainsäädäntöä. Veronkierto ja varastetun tavaran kätkeminen. Ei riitä, että sitoutuu nykyiseen lainsäädäntöön. On sitouduttava myös tulevaan. Kilpailu siitä, mihin Lontoon Cityn aktiviteetit sijoittuvat, on jo alkanut samoin kuin irtosanomiset Cityssä. Cityn osuus Britannian BKT:sta on 10 %.
Puolalaiselle putkimiehelle viisumipakko.
Puola kuuluu Schengen-alueeseen. Viisumipakkoa ei voi laittaa yhdelle Schengen-maalle vaan se tulee koko alueelle ja on molemminpuolinen.
Työvoiman vapaa liikkuvuus
Lievempi muoto puolalaista putkimiestä kohtaan on työlupien epääminen. Moni EU-johtaja on sanonut, ettei voi olla pääsyä sisämarkkinoille ilman tavaran ja työvoiman vapaata liikkuvuutta. Suomi on estänyt vapaan liikkuvuuden käytännössä yleissitovilla työehtosopimuksilla, jotka estävät ulkomaalaisia polkemasta palkkoja. Tätä taas pidetään Britanniassa mahdottomana ajatuksena.
= = = =
Jos Britannia haluaa vapaan pääsyn EU:n sisämarkkinoille, sen on hyväksyttävä suunnilleen samanlaiset ehdot kuin Norja. Siis jäsenyys ilman äänioikeutta.
Sitä Britannia tuskin taas voi hyväksyä, joten. . .
Tänään näkyi jo mielenosoituksissa Bregret -kylttejä. Voipi olla niinkin, ettei Britannia haluakaan jäädä Euroopan sisämarkkinoiden ulkopuolelle.
”Britit voivat tietysti valmistaa omaan käyttöönsä omien normiensa mukaisia tuotteita ja EU:n markkinoille toista sarjaa, mutta silloin EU:n tuotteilla ei olisi pääsyä brittimarkkinoille.”
Jo nykyään EU-aikana heidän markkinoilla autoissa on ratti eri puolella kuin mantereella.
Miksi he sanovat näin? Miksi työvoiman pitäisi saada liikkua vapaasti? Miksi Baltian pitää näivettyä ja Länsi-Euroopan asuntomarkkinoiden ylikuumentua? Miksei teollisuus voi mennä Itä-Eurooppaan luomaan työpaikkoja?
Jos liikkuvuudessa olisi voitu joustaa, Britannia olisi edelleen unionissa. Me emme ole ajatelleet Eurooppaa kotina, vaan markkina-alueena. Nyt me maksamme tästä virheestä kovaa hintaa.
Ollis
Tuolla logiikalla olisi paljon tärkeämpää kieltää muuttaminen maiden sisällä.
Punavihreä liberaali ei kannata EU:ta mistään muusta syystä kuin sen kaikkeen tunkevan kontrollikoneiston ja kansallisvaltiovihan vuoksi. Tässä ovat ne EU-rakkauden syyt. Muita näennäissyitä voidaan esittää, mutta Ei ei EEC, Ei ei EEC, ne kuulosta uskottavilta.
https://www.youtube.com/watch?v=Mn-Lokhn8b0
Hyvä analyysi jälleen kerran. Onko siis niin, että EU-alueelle EU:n ulkopuolelta tuleva tuote voidaan tullata vaikka Romaniassa ja sen jälkeen se voi vapaasti edetä EU:n sisällä? Sellaisen käsityksen ainakin sain tekstistäsi. Kenelle tullitulot jäävät: tullaavalle maalle vai EU:lle?
Tullitulot tulevat pääosin EUlle, mutta mutta (liian suuri) osa tullin kantavalle maalle, mistä Hollanti (Rotterdam) hyötyy kohtuuttomasti.
Olen pitkälti samaa mieltä. Tuohon voi vielä lisätä sen, että tullessaan aikanaan takaisin EU:iin, britit eivät saa enää kohtuuttomia erioikeuksia, mitä heillä on tähän asti ollut.
Pari mielenkiintoista juttua ei ole noussut esille. Syitä voi vain arvailla.
Ensinnäkin jo Osmon tässä esille nostama ”Brittejä kismittivät monet yksityiskohtaiset EU-direktiivit…”. En pidä sisämarkkinoiden toimintaan liittyviä direktiivejä oleellisina silloin, kun ne ovat järjellä selitettävissä. Kaikki toki eivät ole. EU:n ja USA:n ero on, että USA:n perustuslaissa on selkeät rajat siitä, mihin liittovaltio ei saa puuttua. EU:sta nämä rajat puuttuvat. Tuutista tulee sitten täysin idioottimaisia kurkku- ja asedirektiivejä aina uusille alueille. Itse pidän liittovaltiokehitystä suotavana, mutta sille on kyettävä antamaan selkeät rajat!
Toinen asia, mikä on jäänyt huomiotta, on Ahvenanmaan tilanne. Käytännössä Suomi on EU:n jäsen, mutta Ahvenanmaa ei niinkään. (Asia ei toki ole näin yksinkertainen.) Tällä konseptilla voitaisiin tehdä sopimus, jossa Iso-Britannia on jäsen, mutta Englanti ja Wales eivät ole. Ja tähän sääntöön vielä poikkeus, jonka mukaan Lontoo on jäsen.
Mahdollisuutta sopimusnikkailuun ei ole nostettu esille. Kaikki puhuvat vain Skotlannin itsenäistymisvaihtoehdosta. Tämä vaihtoehto olisi Suomelle edullinen, koska se vahvistaisi nykyistä NORDBALT blokkia EU:n sisällä.
Onko kohtuuton asedirektiivi esimerkiksi Se, että muistokonetuliaseet tulee desktivoids samalla tavalla eikä niin, että kahdesta saa helposti yhdistämällä yhden toimivan. Vrt. Pariisi.
Keskustelua helpottaisi kovasti, jos ”typerä direktiivi blaa” sijaan käytettäisiin ”typerä direktiivi nro VVVV/XXX/AA (linkki EU:n sivulle), implementoituna Suomessa laissa VVVV/YYY (linkki Finlexiin)”
On meinaan sen verran usein näissä keskusteluissa osoittautuneet joko väärin ymmärretyiksi tai olemattomiksi.
Esim heti brexitin jälkeen somessa tutun tuttu perustelu fixitiä sillä, että päästään vihdoin eroon jätevesilaista.
On epäilty, että Brexitin jälkeen TTIP ei enää tule onnistumaan. Briteillä kun on special relationship jenkkien kanssa, he voivat tehdä oman sopimuksen. Miten sitten suu pannaan? EU:n sisämarkkinat voivat jäädä toiseksi Amerikan sisämarkkinoille.
On huomattava, että EU:n toimivalta on määritelty paljon selvemmin kuin USA:n liittovaltion toimivalta. Yhdysvalloissa suurin osa liittovaltion toiminnasta perustuu hyvin epämääräiseen valtuutukseen säännellä osavaltioiden välistä kauppaa. Tämä johtaa todella outoihin lakeihin: esimerkiksi huumausainekaupan yhteydessä tehty murha on liittovaltion lakien alainen rikos, koska se liittyy osavaltioiden välillä käytäväksi oletettuun huumekauppaan. Samoin petos on liittovaltiotason rikos, jos se tehdään postin tai internetin välityksellä, koska nämä ovat liittovaltion hallinnoimia tietoliikennekanavia. Se, että nämä lait ovat pysyneet voimassa oikeusistuimissa, on ollut lähinnä sattuman kauppaa.
EU:n toimivalta on kirjoitettu sopimuksiin paljon tarkemmin, mutta se on monesti laajempi kuin USA:n liittovaltion. Esimerkiksi kuuluisa, nyt jo kumottu, kurkkudirektiivi sisälsi ainoastaan määritelmän, että laatuluokan 1 kurkkuina myytävien kurkkujen on oltava suoria. Käyrät piti laittaa laatuluokkaan 2. Direktiivillä korvattiin jokaisessa maassa ollut vastaava kansallinen sääntely, joten se edisti eurooppalaista vihanneskauppaa konkreettisesti.
Tämä ei ole käytännössä kovin helppoa. Ahvenanmaa on muuten EU:n jäsen, muttei kuulu arvonlisäverounioniin. Seurauksena on se, että Ahvenanmaalta Suomeen matkustettaessa on tullitarkastus. (Tai siis sellainen voi olla ilman rikosepäilyä.)
Jos Lontoo kuuluisi EU:hun, vaikka muu Englanti olisi ulkopuolella, pitäisi Lontoon rajoilla olla tulli- ja rajatarkastukset. Käytännössä tämä on hankalaa, vaikka onhan näin ollut Suomessakin silloin, kun kaupunkien rajoilla perittiin ns. pikkutullia. (Pikkutulli oli käytännössä alkeellinen liikevaihtovero, mutta se perittiin kaupan kassan sijasta vasta lähdettäessä kaupungista takaisin maaseudulle tai vietäessä tavaraa kaupunkiin.)
Miksei tällä logiikalla olisi myös tärkeää torjua aivovientiä ja estää maahanmuuttoa EU:n alueelle EU:n ulkopuolelta? EU voi valvoa rajojaan paljon, paljon, paljon vähemmin suhteellisin resurssein kuin jokin maakunta. Tämä argumenttivirhe toimii molempiin suuntiin.
En itse aja niinkään muuttokieltoa, sisään- tai pois-, kuin vapautta valita, keitä Suomeen (meidän, ei EU:n omistamaan maahan) saa tulla. Jos kansa saisi päättää, olisi se aika valikoivaa.
Tässä ollaan taas yhden villakoiran ytimessä. Kadunmies pitää kansallisvaltion skaalaista päätöksentekoa ja yhteistoimintaa luonnollisena. Sama kieli ja kulttuuri. Jos kylätie hiljeneekin, ainakin jossain päin maata oma tiimi jatkaa peliä.
Talouseliitillä ja poliitikoilla on taas eri käsitykset politiikan optimaalisesta skaalasta. Aivan kuin he eivät edes tiedostaisi kansallisuuden olemassaoloa.
Mikä on syynä tähän käytökseen? Ainakin pääomalle on hyödyksi, jos valtiomaista päätöksentekoa ja yhteiseloa siirretään kansainväliselle tasolle. Lobbaaminen on tehokkaampaa: Brysselissä voi iskeä monta kärpästä yhdellä iskulla. Kielten jakamien kansojen on sen sijaan vaikeampi organisoitua ja ajaa omia etujaan. Kuinka pitkään voimme odottaa EU-kansalaisten enemmistön jatkavan tällaista ”yhteistyötä”, joka on heille haitaksi?
Britannialla on itse asiassa aika hyytävä neuvotteluasema. Tavaroiden vapaa liikkumisen Britannia toki saa neuvoteltua, se ei ole ongelma.
Britannian haasteena on palveluiden ja työvoiman liikkuvuus. Käytännössä palveluita ei voi myydä rajojen yli, jos työvoima ei voi liikkua vapaasti. Palvelut ovat paketoitua työtä. EU ei myöskään voi antaa Britannian valikoida rusinoita pullasta, se on ihan mahdotonta.
Toisaalta Britannian ja erityisesti sen toulden moottorin Lontoon talous on erittäin voimakkaasti riippuvainen erilaisten palvelujen vaihdannasta. Lontoo Euroopan johtava korkean tason palveluiden tuotantoalue, joka tuottaa järkyttävän suuren osan Britannian tuotannosta.
Tässä tilanteessa Britannian jättäytyminen pelkän tavaroiden vapaakauppasopimuksen varaan lähentelee talousmielessä vapaaehtoista yhden raajan amputaatiota. Britannia tarvitsee muun Euroopan palvelumarkkinoita enemmän kuin muun Euroopan palvelumarkkinat Britanniaa.
Nyt tullaan kysymykseen, mitä palveluiden vapaa liikkuminen maksaa. ETA-järjestelyssä Norja maksaa ”jäsenmaksua”, on aika vaikea kuvitella, että Britannia pääsisi siivelläeläjäksi ilman mitään jäsenmaksua. Kannattaa huomioida, että kaikki muut rikkaat Euroopan maat ovat nettomaksajia. Pääseekö Lontoo ilmaiseksi Euroopan markkinoille? No Way!
Kolmas iso kysymys on sitten päätösvalta. EU:sta erotessaan Britannia jättäytyy ulos päätöksenteosta, mutta jos se haluaa toimia palveluiden sisämarkkinoilla, sen pitää käytännössä noudattaa erittäin merkittävää osaa yhteisistä pelisäännöistä, ilman osallistumista päätöksentekoon. Pelkkä rusinoiden poimiminen pullasta ei tule kysymykseen. Pieniä symbolisia joustoja on toki mahdollista tehdä.
Itse en kyllä todellakaan haluaisi olla Britannian puolella neuvottelemassa. Minusta nimittäin vaikuttaa, että Britannia joutuu nyt tilanteeseen, jossa sillä on kolme vaihtoehtoa: 1) hyvin paljon nykyisen tyyppinen EU-sopimus ilman päätösvaltaa ja kutakuinkin nykyisen kokoisella nettomaksurasituksella TAI 2) puhdas tavaroiden vapaakauppasopimus, joka rampauttaa Britannian talouden dynaamisimman osan TAI 3) pysyminen edelleen EU:n jäsenenä.
OS tiivisti hyvin sen, miksi EU on ongelma kaikille nykymuodossa. Tehoton ja moraaliton yhtä aikaa.
Miksi veden pitää olla märkää?
Vapaa liikkuvuus on yksi EU:n perusideoista. Jos ei sitä halua, voi erota ja solmia erillisen sopimuksen, semmoisen, jossa ei liiku työvoima vapaasti, eikä kyllä mikään muukaan. Tulee taloudelle kalliiksi, mutta se on mahdollista.
On ihan turha kuvitella että EU hyväksyy ratkaisua, jossa Britannia pomii rusinat pullasta ja Lontoon City jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunnut. Karrikoidusti EU voisi ilmoittaa saman tien lakkauttavansa itse itsensä, koska mitä järkeä olisi olla klubin jäsen, jos voisi vapaamatkustaakin?
Varmaan analyysisi on oikea. Mutta eikö Britannian eroa tulisi tarkastella muustakin näkökulmasta kuin sisämarkkinat, joka ei liene syy Britannian äänestystulokseen.
Taustalla on varmaan kyllästyminen ja vastenmielisyys EU:ta kohtaan yleisesti. EU byrokratia on kallis, tehoton ja korruptoitunut. Se sekaantuu pikkuasioihin vastoin julistettuja periaatteita.
EU yrittää tehdä itsestään liittovaltiota, ajatus jota melkoinen osa kansalaisista vastustaa. Valuutta, verot, tulonsiirrot liittovaltiolle, joka haluaa jopa sanella keitä kussakin jäsenmaassa saa asua.
Kannattaisiko keskittyä pohtimaan, onko raiteiltaan ajautuneet EU:n palauttaminen tolkkua tielle ja siten sen pelastaminen vielä mahdollista. Ilkkuminen brittien ehdoista ei siinä auta.
”- Kurkkudirektiivi on kumottu vuonna 2008. Kyseessä oli oikeasti asetus, ei direktiivi, ja se syntyi aikanaan ei niinkään EU:n kuin tuottajien aloitteesta.”
Kuinka moni tämän Osmon listan lukijoista tietää direktiivin ja EU-asetuksen eron?
USA:lla ja EU:lla on se perustavanlaatuinen ero, että edellisellä on perustuslaki ja jälkimmäisellä ei. EU:n perustuslaillinen sopimus ei oikein täytä kriteerejä.
Ja pistorasiat (lue: sähkölaitteet) erilaisia.
Näin sivustakatsojana on hauskaa lueskella, mitä kaikkea kamalaa Brexitistä muka seuraa. Otan rauhallisesti ja mietin, miten esimerkiksi Uruguay pärjää EU:n ulkopuolella – Brexit-pelotteluja lukiessa luulisi, ettei sellainen ole mitenkään mahdollista.
Viisumiasiat itsenäinen maa tekee kuten parhaaksi näkee. Esimerkiksi USA vaatii viisumin puolalaisilta, mutta ei suomalaisilta. Ei Jenkkejä kiinnosta joku vieraiden valtioiden keskenään tekemä Schengen-sopimus. Jos sitten jenkki anoo Suomesta viisumia ja pääsee sillä samalla Puolaankin, se on EU:n asia.
EU:ssa on paljon hyvää. En olisi äänestämässä Fixitin puolesta. Mutta on siinä paljon huonoakin. Voi aivan hyvin olla, että juuri Britannialle, jolla on erittäin vahvat yhteydet suuriin entisiin siirtomaihin, USA etunenässä, EU:n haitat ovat hyötyjä suuremmat. Lisäksi on hassua kuvitella, että EU jotenkin eristäisi Britannian jonkinlaiseksi Pohjois-Koreaksi. On fiksua Cameronilta aloittaa neuvottelut vasta lokakuussa, kun pöly on laskeutunut ja Mama rauhoittunut.
”Olisihan se vähän epistä, jos EU rahoittaisi moottoritien Kroatiaan, ja brittiyhtiö kaappaisi urakan itselleen, ilman että Britannia on osallistunut rahoitukseen.”
EU:n liikennehankkeet ovat hyvä esimerkki korruptpituneesta ja kustannustehottomasta rahankäytöstä. Jää vähän epäselväksi, miksi sisämarkkinoiden olemassaolo edellyttää niitä.
Osittain kyse on ihan siitä yksinkertaisesta asiasta, että kansainvälisesti suuntautuneelle, suurkaupungissa asuvalle, korkeakoulutetulle ja kielitaitoiselle ihmiselle (eli ”eliitille”) toisessa suurkaupungissa asuvat toista kansallisuutta edustavat ihmiset ovat helpommin samaistuttavissa kuin oman maan ”rahvas”.
Ns. eliitti löytää omaan viitekehykseensä kuuluvia ihmisiä minkä tahansa isomman kaupungin keskustasta, mutta Rautalammen ABC:n kahvilassa asiakaskunnan arvomaailma voi olla ihan toiselta planeetalta, vaikka äidinkieli olisikin sama. ”Eliitillä” ja ”rahvaalla” ei tosiaankaan ole sama kulttuuri.
Ryhmien välillä suurin yhteneväisyys on siinä, että molemmat ryhmät viettävät mieluiten aikaa omiensa joukossa.
Siksi, että elämme vapaassa markkinataloudessa, jossa työvoima kilpailee keskenään.
Erityisesti siksi, että työvoiman vapaalla liikkuvuudella varmistetaan se, että yritykset saavat hankittua itselleen parhaan mahdollisen työvoiman kulloiseenkin tilanteeseen.
Brexit syntyi tunnepohjalta, jossa tunteisiin vedottiin voimakkaasti. Tällaista politiikkaa, jossa järki ei ole mukana on yleistynyt ja siinä on haaste kaikille Euroopassa.
Tunteilla on kuitenkin väliä. Miten siis EUn jakamaa tunnetta saadaan positiiviseksi kun järki asioissa paljon on hyvää.
Brittien kanssa neuvotelu Norjan mallin mukaisesti on helpointa, koska kaikki EU ohjelmat voivat jatkaa lähes ennallaan. UK istuu vain Norjalaisten ja joskus sveitsiläisten kanssa takarivissä. Rahaa pitäisi lisäksi tulla kaikkiin ohjelmiin lisää kun alennukset on pois ja minusta olisi perusteltua laittaa ainakin 2020 asti olevalle rahoituskaudelle vaivalisää sellainen 20% UK maksuun. Kun rahaa on enemmän jakaa muun Euroopan tunnelman luulisi sitten suosivan EUta.
Valitettavasti hollandien ja junckerien puheenvuorot ovat kovin kostonhimoisia. Se ei lupaa hyvää EUn tulevaisuudelle ja kyseenalaistanee unionin kuulumisen entistä äänekkäämmin useissa jäsenmaissa, jopa Ranskassa.
Ongelma on, että unioni on vallan keskittämisen jälkeen erikoistunut sisämarkkinoiden rakentamisen sijaan suoltamaan kaiken laista hyvää tarkoittavaa tarpeetonta sääntelyä. Erityisesti turhien säännösten ehdottajana kunnostautuu demokratian irvikuva, EUn parlamentti, joka koostuu 600+ todellisuudesta vieraantuneesta besserwisseristä.
Juncker, tuo myöhempien aikojen Ahti Karjalainen. On kiva olla valtiona EUssa, kun oma toiminta perustuu ”yritysten veronhelpotuksiin” tai äänestäjille annettaviin velkarahalahjoihin. Saksa jää ainoana, brittien lähdön jälkeen, vastustamaan etelän vaatimaa tulosiirtounionia. Kun on kuunnellut Le Penin puhetta Ranskan vallasta yli globalisaation, niin vastustajille jää vain tulonsiirron hanttikortti. Tässä pelissä Suomen käy heikosti. Ei me pärjätä Sipilän realismilla tai Kataisen nyökyttelyllä.
Pari lisäpointtia hyvään analyysiin:
Englannin, Cityn, pankit voivat hyötyä EU-erosta koska on paljon bisnestä, jota haitta EU:n tiukentunut ja tiukkeneva sääntely. Pääoman liikkuminenhan onnistuu Enlanninsta käsin ihan kuin ennenkin. Mutta tytäryhtiöitä ei saa perustaa ohimennen Eurooppaan ja tämä on iso kysymys EU:n ulkopuolisille Cityssä toimiville pankeille.
Sveitsillä on muistaakseni noin 30 vapaakauppasopimusta EU:n ulkopuolelle, EU:lla neljä. Englanti historiansa ja maineensa takia solmisi ohimennen saman verran vapaakauppasopimuksia eli siis paljon enemmän kuin sillä on nyt EU:n jäsenenä.
Englanti on aika pieni ja tiheästi asuttu. Jopa puolisen miljoonaa uutta maahanmuuttajaa. vuosittain EU:n jäsenenä on kai joka tapauksessa mahdoton ajatus pidemmällä tähtäimellä.
WTO:n puitteissa kauppa käy ja esimerkiksi ennen WTO-jäsenyyttä Suomi ja Venäjä kävivät paljon kauppaa. Toki Englanti solmisi oman vapaakauppasopimuksen EU:n kanssa myöhemmin.
Iso kysymys on nettikauppa. Nythän Englanti on Euroopan keskus erityisesti kielen takia. Jatkossa kaikki tavarakeskukset pitää rakentaa muualle, jos tulliraja tulevat. Netttijättiläisten pääkonttorihan jo taitavat ollakin Luxemburgissa ja muissa veroparatiiseissa.
Mitä enemmän Britannian EU-ero äänestystä analysoi, sitä hullummalta se vaikuttaa. Britanniaa äänestivät ulos EU:sta eläkeläiset, työttömät ja syrjäseutujen pienipalkkaiset. Nuoriso, tärkeimmät suurkaupungit ja hyvinvoiva keskiluokka olivat massiivisella enemmistöllä EU:hun jäämisen takana.
Kun vielä katsoo Britannian talouden vahvuuksia ja heikkouksia, tulee elävästi mieleen mukailtu Aisoposin tarina kultamunia munivasta hanhesta. Hanhi on Britannian tapauksessa ollut erittäin dynaaminen kansainvälinen palvelusektori ja globalisaatio, joka on erityisesti Lontoossa tuottanut kalliita, paljon veroja ja tuloja tuovia palveluita paljolti muun Euroopan käyttöön. Tuo hanhi on tehokkaasta vaihdannasta kuoriutunut ja munii kunnolla vain tietyissä oloissa kunnolla ruokittuna. Lontoon globalisaatiohanhi on viime vuosina saanut ruuakseen osaavan työvoiman maahanmuuttoa ja avointa taloutta, lihonut ja muninut.
Kun hanhi on muninut vaurautta, sitä on jaettu sitten moniin tarpeisiin, on muodostunut hyväpalkkaisia ja vähemmän hyväpalkkaisia töitä ja paljon verotuloja. Britannian köyhemmät ja vanhukset eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä siihen, minkä verran munia on heille tulonsiirtojen ja työpaikkojen kautta tullut.
Syrjäseutujen väki saakin loistoajatuksen, muutetaan tulonjakoa, sääntöjä ja pidetään sen jälkeen kaikki kultamunat itsellä. Ainoastaan yksi asia unohtui, kun Britannia eristäytyy Lontoon globalisaatiohanhelta vähenee ruoka, munat vähenevät ja muuttuvat kultaisista arvottomammiksi. Samalla Britannian heikommille on entistä vähemmän jaettavaa.
Jos katsoo tilannetta EU:n kannalta, eihän se voi antaa Britannialle parempia ehtoja unionin ulkopuolella kuin EU:n jäsenillä on.
EU käytännössä tarjonnee Britannialle kahta vaihtoehtoa EU:n ulkopuolella:
1) ETA-malli
Britannia liittyy ETAan samanlaisella sopimuksella kuin mikä on Norjallakin. Britannia noudattaa sisämarkkinoiden pelisääntöjä, joihin sillä ei ole vaikutusvaltaa, kun se ei ole EU:n jäsen.
Maan jäsenmaksu määräytyy samalla perusteella kuin yhteisön jäsenillä tai Norjalla. Nyt EU:n jäsenenä Britannialla on ollut poikkeuksellisen alhainen jäsenmaksu, jonka Margaret Thatcher kiristi 1980-luvulla uhkaamalla lamauttaa EY:n päätöksenteon. ETA-mallissa Britannian nettomaksut EU:lle ovatkin nykyistä korkeammat.
2) Britannialle tarjotaan vaihtoehtona samanlaista vapaakauppasopimusta kuin mikä EU:lla on muidenkin unioniin kuulumattomien maiden kanssa eli jolla Britannia jää ulos EU:n sisämarkkinasta. EU:n sisämarkkinan ulkopuolelle jäänti tarkoittaa Britannian taloudelle erittäin suuria vaikeuksia, kun palvelujen vienti Eurooppaan hiipuu pahasti.
Britannia on nyt ajanut itsensä kyllä aika täydelliseen poliittiseen mottiin, josta on hankala löytää kunniallista ulospääsyä.
Direktiivien lisäksi on syytä muistaa asetukset, joista tulee suoraan lainsäädäntöä kokonaan ilman kansallista käsittelyä. Komissio siis voi säätää lakeja Suomeenkin kokonaan ohi eduskunnan. Kuinkahan yleisesti tämä on tiedossa.
Taitaa vain olla niin, että palveluiden sisämarkkinat – tai siis niiden toimimattomuus – on ollut brittien silmissä ongelma tähänkin asti:
The EU had 30 years to create a single market, and failed – we need change
EU has failed on the single market, says IoD
Joten tässä mielessä kiristäminen ja kosto eivät ehkä ihan toimi. Mutta ei kai liene mikään ihme, että tässäkin tapauksessa EU-eliitti ampuu itseään jalkaan ja koko Brexit-show kaikkine seurauksine tulee vain entisestään syömään kansalaisten luottamusta.
Mitä palveluita Britannia, tai vaikkapa Suomi, myy ulkomaille? Minulle tulevat mieleen call centerit Irlannissa, Virossa, Intiassa… Mutta Britannia?
Kahvipöydässä väläyteltiin sellaista ajatusta, että kun äänioikeudelle on alaikäraja, niin voisiko olla yläikärajakin niin, että päätöksentekoon osallistuisivat ne, joita päätös koskee.
Munkkivuoren ratikkaa vastustavat lähinnä ne, jotka asuvat jo Hietaniemessä sitten, kun se ratikka olisi valmis. Ei taida olla ainoa vastaava hanke Helsingissä, Suomessa, EU:ssa…
Näin on.
Osmon kuvaus tilanteesta oli hyvä. Sitä, että Britannia teki äkkiväärän päätöksen tuntuivat monet kyllä ennakoineen. Esimerkiksi viikkoa ennen ilmestynyt The Economist soimasi brittejä siitä, että he eivät pitäneet brexitiä kovin korkealla tärkeysjärjestyksessä.
Kannattaa katsoa myös Nils Torvaldsin haastattelu tämän vuoden helmikuulta.
https://www.youtube.com/watch?v=kTQkBRc3GkY
HUOM! Pisteet Torvaldsille että hän edes yrittää tiedottaa, videolla on hurjat 21 katselukertaa, mikä on aika surullista.
Hän aika pitkälle arvasi jo tuolloin miten tässä käy – analyysi EU:n tilanteesta Brexitin jälkeen oli muutenkin aika oikeaan osunut.
Kiinnostava oli tuo Torvaldsin kommentti siitä, että 30% Briteistä ei edes tiedä onko heidän maansa EU:n jäsen. Tämmöinen asioista tietämättömyys on myös mielestäni vakava uhka kansanäänestysten järkevyydelle.
Jännin uhkaus taiai olla englannin kielen aseman riistäminen EUssa. Se olisikin jännä nähdä, kun tutkijat ja yritykset alkaisivat Euroopan laajuisesti vääntämään H2020-tutkimushakemuksia ranskaksi – saati sitä, kun deliverableja – anteeksi livrableja väännettäisiin Virallisella Kielellä.
Jotenkin hämmentävää seurata Brexitin arvostelijoiden kommentointia – aivan kuin EUssa ei edes voisi olla mitään vikaa vaan ainoastaan aivan fantsuja etuja. Tästä jotenkin suorana loogisena seurauksena on se, että ne jotka eivät varauksetta kannata EU:ta ovat joko harhaanjohdettuaja reppanoita tai natsirasistiäärioikeisto hörhöjä (ellei sitten ole suoraan FSB:n palkkalistoilla oleva Putinin trolli…)
Itse olen aikoinaan äänestänyt EU:hun liittymisen puolesta ja olen myös pitänyt EUta pitkään etupäässä hyvänä asiana. Valitettavasti vain kumuloitunut pettymysten määrä on jo vuosia sitten ylittänyt sietokyvyn rajat.
Täydellistä pettymysten listaa olisi työläs työstää, mutta jo muutama tärkein on ihan riittävä – kuten vaikka se, että melkeinpä kaikkia sääntöjä rikotaan ihan miten huvittaa ja vielä isot maat edellä – ja vaikkapa se, ettei mitään oikeasti hyödyllistä saada ikinä aikaiseksi – kuinkas hyvin vaikka joku Lissabonin strategia onnistui?
Jotenkin tuntuu, että EU:n kannajiltakin on todellinen usko projektin hyödyllisyyteen kadonnut ja jäljelle on jäänyt vain härkäpäinen ryntäys kohti liittovaltiota – ikään kuin se olisi joku pelastusrengas, joka voisi tuoda maanpäällisen autuuden unionin sisälle.
Eikös joku portugalilainen (pää?)ministeri todennut sarkastisesti, että heillä on maailman hienoimmat moottoritiet, mutta ei autoja joilla ajaa niillä.
Onhan se aika hurjaa, kun kotimaassakin seuraa omalla alalla EAKR-rahojen jakoa – ei tunnu olevan väliä mitä oikeasti tehdään – kunhan vaan kaikki rahat saadaa hinnalla millä hyvänsä käytettyä.
EU:lla on perustamissopimuksensa, joilla jäsenvaltiot ovat luovuttaneet sille osan suvereniteetistaan. En ymmärrä, mut ongelmaa tässä on. EU:n toimivalta on määritelty varsin yksityiskohtaisesti ja tarkasti.
Jos lukee USA:n perustuslain, voi vain luistella päätään. Asiakirja on varsin napoleonilainen: lyhyt ja epäselvä. Todellisuudessa järjestelmän toiminta perustuu täysin siihen, että vakiintuneita käytäntöjä noudatetaan eikä tiettyjä perustuslainomaisia tavallisia lakeja (esim. Judiciary Act vuodelta 1789) muuteta.
Rahoituspalvelut, tietotekniset palvelut, elokuva-, tv-, musiikki- ja muut viihdepalvelut, tuokekehitys- ja tutkimuspalvelut… tulee nyt ensimäisenä mieleen. Noistahan juuri tuo rahoituspalvelut on nyt sitten eniten vaarassa.
Suomen palveluviennistä nyt ensimmäisenä tulee mieleen peliteollisuus
Direktiivien tarkoitus ja sisältö on syytä erottaa toisistaan. Sisällön tuottamisessa vallitsee syvä erimielisyys etelän ja pohjoisen välillä. Etelä haluaa pitkiä tekstejä ja tarkkoja luetteloita siitä, mikä on kiellettyä ja/tai sallittua, pohjoinen yleisluontoisen tarkoitusta tarkasti kuvaavan tekstin.
Mitä yksityiskohtaisempi laki, sitä enemmän porsaanreikiä.
Brexitissä pohjoinen leiri menettää voimakkaan jäsenen.
Asedirektiivi on alan ammattilaisten mielestä ihan päätön. Sillä ei edes hidasteta terroristien ja muiden rikollisten aseiden hankintaa, sen sijaan tavallisten ihmisten aseet kerätään pois. Esimerkiksi Interpol on lausunut asiasta, mutta sitä on vähemmän uutisoitu Suomessa. Viittauksesi Pariisiin osoittaa lähinnä asenteellisuutta, ei tietoa.
Aseiden rajoittamien on aina kuulunut totalitääristen valtioiden tapaan toimia. Adolf Hitler olisi tyytyväinen asedirektiivistä. Natsi-Saksassa ja Neuvostoliitossa oli voimassa nyt Brysselissä aiotun kaltaiset rajoitukset.
Suomen kannalta direktiivi on erittäin vahingollinen, koska se haittaa reservin ampumataitojen ylläpitoa. Ampuminen kuuluu niihin kansalaistaitoihin, joiden ansiosta olemme yhä itsenäisiä. Miljoona koulutettua reserviläistä (reserviläiskirje) on ulkopolitiikkamme paras tuki.
Missä muuten on Helsingin ampumarata? Kun hyvällä paikalla, melualueella ollut Malmin ampumarata lakkautettiin, poliitikot lupasit korvaavan radan tilalle. Missä se on?
Britanniassa ja Lontoossa on valtava finanssipalvelukeskittymä, samoin kansainvälisten firmojen Euroopan konttoreita, erilaisia laki- ja patenttipalveluita, tekniikkapalveluita ja kansainvälisiä järjestöjä.
Monet noista palveluista ovat sijoittuneet Lontooseen, koska sieltä on ollut vaivatonta toimia koko Euroopassa. Ne eivät palvele vain Britanniaa, vaan suurin osa asiakkaista on muualta.
Noiden toimintojen merkitystä Britannialle korostaa niiden erittäin korkea palkka- ja kulutustaso, joka luo niiden ympärille paljon muuta taloudellista toimintaa.
Nuo palvelut ovat yksi Britannian talouden kivijalka.
Ei pidä paikkaansa, sillä asetusta ei anneta, ellei Suomen edustaja Neuvostossa sitä hyväksy.
Suomen edustaja (ministeri/lähettiläs) saa sitovat ohjeensa Suomen hallitukselta, mikä puolestaan on käsitellyt asian ainakin Suuressa valiokunnassa.
Asetukset ovat aika harvinaisia, sillä niitä annetaan vain sellaisissa tärkeissä asioissa, joissa pilkuntarkka yhtenäinen tulkinta on oleellista. Hyvä esimerkki on Kemikaaliasetetus.
Ei EU:n toimivalta ole olleenkaan selvä asia. 🙁 Koko ajan kokeillaan kepillä jäätä, mitä ihmeellisempien asioiden kanssa, mutta ei saada keskeisiä vahvuustekijöitä kuntoon. Siinä olet oikeassa, että USA:n perustuslakikin on tarvinnut parisataa vuotta kypsyäkseen, mutta oleellista on selkeät rajoitukset liittovaltion toimivaltaan.
Parasta EU:ssa on tavaran, pääoman ja työvoiman vapaa liikkuminen. 🙂 Siihen EU:n pitää keskittyä, koska se takaa maanosan syrjäkulmille, kuten Suomi, parhaan toimeentulon ja vahvistaa samalla koko Eurooppaa.
Erilaiset ALV-kannat mahdollistavat rikollisille miljardibisneksen meidän verovaroillamme. Arvonlisäverotuksen yhtenäistäminen ja siirtäminen unionille, olisi suuri voitto niin rikoksen torjunnassa, EU:n tehtävissä kuin suomalaisille alentuneena veroasteena. Sitä odotellessa, voi Suomen laittoman autoveron lakkauttaa. 😉
Jälleen kannattaisi ottaa mallia USA:sta, kuitenkin sikäläiset rahoitusvajeet unohtaen. Liittovaltio takaa kaikille osavaltioille osavaltioiden väliset yhteydet. Viimeiset vuosikymmenet kyse on ollut vain moottoriteistä, mutta raideliikenne on palaamassa listalle. Osavaltio taas vastaa sisäisistä väylistään.
Väitän, että Suomen kannalta tärkein väyläinvestointi lähivuosina on raideliikennettä ja vasta toiseksi tärkein investointi on moottoritie! Tallinna – Berliini suurnopeusjuna on Suomen kannalta äärimmäisen tärkeä. Paljon tärkeämpi, kuin Helsinki – Tampere – Vaasa – Oulu moottoritie, joka on selvä kakkonen.
Onneksi on näin. Landepaukkukansa ei olisi päättänyt että tarvitsee matematiikkaa, tai että pitäisi oppia kieliä. Onneksi eliitti päätti ja sehän on valtion tehtävä – viedä kansaa eteenpäin. Samalla tavalla erilaisten kansojen suurikin maahanmuutto vaikuttaa siihen että ihmiset parin sukupolven jälkeen tajuavat että kaikki on samankaltaisia ja että ei ole enää suomalaisia tai kiinalaisia – vaan ihmisiä. Erilaisuus on etu ja onneksi kansa ei ole päättämässä tästä tai yritykset siitä mitä tunkevat järviin. Tulevaisuuteen katsominen on valtion tehtävä – peruskansa katsoo juuri omaa nenäänsä eikä pidemmälle.
Persuradikalismissa ja politiikan arjessa kaikki paha on EU:n syytä ja hyvä omien sankarillisten kansanedustajien. Tätä typeryyttä kun tuuttaa aikansa niin… jytky tulee takaraivoon.
Kun vielä Persujen ansiosta Yle vähentää uutisointia Brysselistä niin se avaa lisää mahdollisuuksia lekautuksiin ja valehteluun.
Mikä standardi Suomessa pitäisi olla erilainen kuin vaikka Saksassa? Ainakin sillä saataisiin aikaan todella kalliita ”kotimaisia” tuotteita ja omia monopoliyhtiöitä. Tästä on jo liikaakin kokemusta.
Ihmisoukseudet ja vastaavat sopimukset olisivat länsimaisessa Suomessa olemassa ilman EU:ta. Vapaamatkustajaa ei muutenkaan hyvällä katseltaisi.
Soini saa ilmeisesti valikoida onko hallituksen linjalla vai … Sipilän harjaus oli aika avutonta touhua.
Brittien poisjääminen EU:sta on hyvä asia – ei tarvita heille erillissäännöksiä, törkeä käytös EU-istunnoissa poistuu, virastoja ja toimintaa siirtyy jäljelle jääneisiin EU-maihin.
Kiitos Ode hyvästä analyysista.
Suomi ei toki ole samanlainen palveluvientialue kuin Britannia ja Lontoo.
Täällä Suomessa vietävät palvelut ovat kasvava osa toimialaa, joka on aikaisemmin käsitetty pelkäksi koneiden toimittamiseksi.
Aloitetaan vaikka Nokia Networksista, mitä se tekee? Matkapuhelinverkkopalveluita, jossa raudalla on kovin osa.
Vähän samanlaisia firmoja ovat Wärtsilä, Cargotec ja Kone, joiden tuotteissa palveluiden osuus on korkea. Näissä firmoissa suurin osa tärkeimmistä tehtävistä on Suomessa ja palveluiden vienti suuntautuu ulospäin.
Toki Suomesta löytyy myös puhdasta palveluvientiä, esimerkiksi Outotec, Pyöry, Supercell tai Googlen Haminan palvelintehdas.
Vaikka ei Suomen palveluiden vienti toki tuohon jää, noiden suurten yritysten lisäksi täällä toimii aika paljon pienempiä firmoja, jotka ovat aika lailla palveluteollisuutta.
Mutta toki on sanottava, että Suomen talous on ongelmissa merkittäviltä osin, koska Suomalaiset palvelut eivät näytä olevan kauhean houkuttelevia maailmalla.
Tokihan useampikin maa voi yhdessä tehdä tämän sopimuksen, jopa koko EU. Eihän Eurooppa siitä räjähdä, jos unionista vähennetään vapaa liikkuvuus.
Puola on peräänkuuluttanut syvällistä reformia Brexitin johdosta. Ehkä Puola ja muut Itä-Euroopan maat olisivat valmiita poistamaan vapaan liikkuvuuden?
Jos kaikki eron uhkakuvat toteutuvat, niin sehän tarkoittaa että Brexit on Suomelle ja Euroopalle lähes yhtä kauhea katastrofi kuin yhteisvaluutta.
En kyllä ymmärrä, miksi vesivessojan tuotos pitäisi saada johtaa puhdistamattomana naapurin rantaan.
EU on peilikuva jäsenmaista.
Kun valitetaan byrokratiasta niin se on kompromissi ja edustaa jäsenmaiden keskimääräistä byrokratiaa kohdeasiassa
Ja kun valitetaan korruptiota niin sekin on keskiarvo jäsenmaiden korruptiosta esim Viro on jossain tilalla 30 Romania jossain keskivaiheilla maailmassa
Eikä Englantikaan mikään kärkimaa ole korruptoitumattomuudessa
Mutta suomalaiset eivät tunnista omaa korruptiota, sitä pidetään normaalina ja rehellisenä toimintana. Esim Patrian lahjusjutussa samalla aineistolla tuomittiin kohdemaassa, mutta Suomessa aineisto ei oikeuden mielestä kertonut korruptiosta
Näemme rikan muiden silmissä mutta emme malkaa omassa silmissä
Netissä kulkee myös paljon aprillipiloja, joita käytetään esimerkkeinä EU direktiiveistä esim perunoiden kotikasvatuksen kieltäminen tai puulämmitteisen saunan kieltävän direktiivin valmistuminen
Suomalaiset kehittävät byrokratiaa aivan ilman EUkin. Hyvä esimerkki on ns paskalaki. Sama direktiivi on voimassa kaikissa EU-maissa, mutta ei esim Virossa tai Ruotsissa tehdä valtavia puhdistuslaitteistoinvestointeja ?
Eli paskalakivouhotus on kotimaista vouhotusta
Ja suurinta byrokratiaa ylläpidetään kunnissa eli ns lähidemokratia tuottaa eniten haittaavaa byrokratiaa
Tehtävä (itsenäisyyden arvo ja hinta): Jos valtio X maksaa Suomelle miljardi euroa vuodessa jokaisesta saamastaan kansanedustajasta (0 – 200), montako edustajaa Suomen kannattaa myydä? Kokeile vaikkapa vaihtoehtoja X = Ruotsi, Saksa, USA, Venäjä.
Mikä olisi EU:n kannalta taloudellisesti paras kauppasopimus Britannian kanssa, kun sopimus ei sisällä ihmisten vapaata liikkuvuutta eikä nettomaksuja Britannialle? (Poliittiset ja ideologiset ulottuvuudet, kostonhalut sun muut unohdettakoot.)
Paras kauppasopimus olisi tietysti sellainen, jossa 27 EU-maata keskustelee siitä, mitgä elinkeinonaloja kukin haluaa Britannialta ottaa ja ne alat, joita kukaan ei halua, sovittaisiin vapaan kaupan piiriin.
Kansanäänestyksiä ei pitäisi ollenkaan järjestää asioissa jotka koskevat koko kansaa ja valtiota.
Esim mitenköhän Suomen olisi käynyt jos suomalaiset olisivat äänestäneet v 1994 syksyllä EU-jäsenyyttä vastaan ja ruotsalaiset puolesta?
Toinen juttu on että Suomen Nato-optio on yhtä tyhjän kanssa jos Nato-jäsenyys edellyttäisi kansanänestystä.
Kansanäänestyksiä olisi järkevä järjestää vain asioissa jotka ovat melko vähäpätöisiä suurimmalle osalle väestöä, kuten esim sukupuolineutraaleista avioliitoista tai saavatko kaupat olla auki sunnuntaisin.
Komissiolla ei ole pääsääntöisesti lainsäädäntövaltaa vaan asetukset ja direktiivit säädetään neuvoston ja parlamentin yhteistyönä. Kurkkuasetuksen tapauksessa kyse oli komissiolle delegoidusta vallasta, vähän kuin Suomessa eduskunta valtuuttaa valtioneuvoston tai yksittäisen ministeriön antamaan asetuksia tietystä aiheesta.
Hä? Judiciary Act vuodelta 1789 on pääosin kumottu (joitakin hyvin yleisiä piirteitä voi olla vielä voimassa, mutta esimerkiksi tuon lain perustamat liittovaltion District Court ja Circuit Court -tuomioistuimet eroavat merkittävästi nykyisistä District Court ja Court of Appeals for the ___ Circuit -tuomioistuimista).
Se, että ryhmät jakaantuvat ja silti elättelevät fiktioksi muuttunutta ihannekuvaa yhteisessä veneessä olemisesta, ei ole hyvä.
Mikä minua tässä eniten risoo, ei ole eliitin parempi elintaso, sivistys ja kansainväliset verkostot. Pahinta on, kun se kohtelee meitä muita kuin karjaa: sillä miten me voimme, on väliä vain siinä määrin, miten se vaikuttaa meistä saatavaan tuottoon. Jos tuottoa voidaan lisätä ajamalla niitylle lisää karjaa (vaikka niitä häijynnäköisiä teräväsarvisia intialaisia lehmiä), ei ole väliä, vaikka meidän heinäannoksemme pienenisikin. Tai vaikka vähän pahempaakin sattuisi.
Toimiva valtioelämä vaatisi yhteen hiileen puhaltamista, omien puolen pitämistä. Mutta aateluus ei enää velvoita. On vain ihmisoikeuspuheen suoma taivaallinen mandaatti hallita ja tehdä alaisilleen niin kuin huvittaa. Ja missä olisikaan huvi, jos ei saisi vähän pakottaa?
Muistan millaista oli keskustelu aikanaan EU-jäsenyydestä ennen 1995. Silloin vielä valitettiin, että vapaakauppaliitto on pelkästään suuryrityksiä varten. Kansalaisten vapaa liikkuvuus tarjoaa myös kansalaisille jotain, ei pelkästään yrityksille – mahdollisuuden muuttaa toiseen maahan paremmille työehdoille tai uramahdollisuuksille.
Samoin muuten EU:n kansalaisoikeudet ovat tuoneet suojan valtion mielivaltaa vastaan. Joskus siitä hyötyvät kansalaiset: Suomen tapa vakoilla Torniojokilaaksossa valtiorajan yli seurustelevia pareja autoveron toivossa jouduttiin lopettamaan EU-jäsenyyden myötä. Toisaalta parikymmentä vuotta kestänyt jarrutus eri tekosyillä estää Ikeaa rakentamasta kauppaa Suomeen loppui myös EU-jäsenyyteen.
Meilläkin on ollut aika, jolloin esimerkiksi radiopuhelinten piti olla Suomessa tyyppihyväksyttyjä, jolla pidettiin kaikki paitsi pari täysin toistakymmentä vuotta vanhentunutta mallia poissa (laillisilta) markkinoilta. Suomesta 1980-luvulla ostettu radiopuhelin oli kallis ja huono (radion kuuluvuus, koko, paino, patterien kesto) verrattuna Amerikasta matkalaukussa salakuljetettuun. Erilaiset maakohtaiset erikoissäännöt ovat olleet tavallisia estämään kilpailua ja pitämään hinnat kalliina.
Brexit-kansanäänestys tuo pelottavalla tavalla mieleen erilaisten fasististen tai muuten autoritääristen hallintojen tavan (historiallisia esimerkkejä löytyy Ranskan Napoleon III:sta lähtien) tavan kiertää parlamentarismin rajoitukset kansalaisvapauksien tai demokratian rajoittamisessa.
Britanniassakin on nyt hyvä kysymys, riittääkö 51,9 % kansan äänistä viemään koko väestöltä EU-kansalaisen oikeudet? Esimerkiksi Suomessa kansanedustuslaitoksessa vaaditaan joko suuri enemmistö (tyyliin 3/4) tai päätös kahdella vaalikaudella.
”Näin sivustakatsojana on hauskaa lueskella, mitä kaikkea kamalaa Brexitistä muka seuraa. Otan rauhallisesti ja mietin, miten esimerkiksi Uruguay pärjää EU:n ulkopuolella – Brexit-pelotteluja lukiessa luulisi, ettei sellainen ole mitenkään mahdollista.”
– Uruguay on sekä Mercosurin että Conosurin jäsen. Mercosurin pääkonttuuri on Montevideossa
Voisi tähän kertoa esimerkin EU-regulaatiosta ja sen tärkeydestä, ihan omalta työalaltani: Lääkeväärennösdirektiivi (FMD).
Ideana on, että jokainen reseptilääkepakkaus (tiettyjä poikkeuksia molempiin suuntiin) saa helmikuusta 2019 lähtien tehtaassa yksilöllisen koneluettavan sarjanumeron ja pakkauksesta tehdään sellainen, ettei sitä saa auki (ja sisältöä vaihdettua) jälkiä jättämättä. Valmistaja (pharmakielellä ”myyntiluvan haltija”, eli brändi, ei alihankkija) toimittaa sarjanumerot EU-tason tietokantaan, joka toimii kansallisten tietokantojen hubina. Kun lääke aikanaan annetaan asiakkaalle apteekissa, koodi luetaan kassalla ja tarkastetaan tietokannasta, onko aito, sitten koodi merkitään tietokantaan käytetyksi.
Samaa lääkepakkausta ei siis voi myydä kahta kertaa eikä väärennettyä lääkettä pitäisi päästä markkinoille ainakaan niin helposti kuin aiemmin.
Kyse on suoraan potilasturvallisuudesta, ei patenttioikeuksista. Väärennetyssä lääkkeessä ei ole käytännössä koskaan luvattua tehoainetta, vaan haitallisia, jopa myrkyllisiä (mutta halpoja) valmistusaineita. Esimerkiksi syöpälääkkeen kohdalla oikean ja väärennetyn lääkkeen ero on elämän ja kuoleman kysymys.
Toki, koska EU ei ole täysi liittovaltio, järjestelmässä on tiettyjä maakohtaisia eroja, esimerkiksi jossain maissa tullee koodiin mukaan paikallinen ”kelakorvauskoodi”. Samoin on lääkkeitä jotka ovat reseptilääkkeitä toisissa maissa ja toisissa ei.
Regulaatio koskee suoraan myös ETA-maita, kuten Norjaa, vaikka Norja ei pääsekään asioista päättämään. Toisaalta ei ole mitään järkeä käyttää kansallisia ratkaisuja, tästä esimerkkinä Sveitsi lähti FMD-järjestelmään mukaan EU:n ulkopuolisena maana vapaaehtoisesti (lääketeollisuutensa vaatimuksesta).
Belgia sai 6 vuotta lisäaikaa direktiivin käyttöönottoon, koska sillä oli jo oma kansallinen järjestelmä käytössä, mutta silti on ilmoittanut, ettei aio lisäaikaa käyttää. Kävisi liian hankalaksi eli kalliiksi käyttää eri järjestelmää kuin kaikki naapurimaat.
Kuriositeettina mainittakoon, että direktiivi, samoin kuin tekniset määrittelyt antava delegoitu asetus, löytyy EU:n verkkosivuilta suomeksikin, muttei norjaksi.
Kyseessä ei ole vain ”EU-hullutus”. USA:ssa samanlainen liittovaltion tason järjestelmä otetaan käyttöön marraskuussa 2017. Kiinassa tämän vuoden alusta, Venäjällä ensi vuoden alusta lähtien jne. USA:ssa alunperin järjestelmiä olivat perustamassa osavaltiot, esim. Kalifornia, mutta lääketeollisuus hermostui järjestelmäviidakon aiheuttamista kustannuksista ja lobbasi kongressia päättämään liittovaltion tason järjestelmästä.
Brittien lähtö oli kieltämättä iso isku EU:n uskottavuudelle. Herää kysymys, pitäisikö EU:ta muokata niin, että jäsenmaksujen suuruutta laskettaisiin ja siirrettäisiin vastuuta maataloustuista ja aluetuista valtioille itselleen?
Lainsäädännön kannalta olennaisten asioiden osuus budjetista on kuitenkin pienempi kuin erilaisten tukien:
http://europa.eu/about-eu/basic-information/money/expenditure/index_en.htm
Koheesiorahastojen ja maataloustukien kierrättäminen EU:n kautta nostaa jäsenmaksua, mutta kuitenkin rahat pääosin palautetaan takaisin valtioille itselleen. En ole vielä pystynyt perustelemaan miksi niin kannattaa tehdä – sanotaan että rikkaat jäsenmaat tukevat näin köyhiä, mutta eikö EU:sta itsestään saatavan hyödyn pitäisi olla riittävästi? Eli siis näen pienen ristiriidan siinä, että itä-eurooppaa pitää tukea, koska jos yhteinen lainsäädäntö, valuutta ja sisämarkkinat ovat niin suuri hyöty, että Norjan kannattaa maksaa siitä 400 miljoonaa euroa vuodessa, eikö se ole riittävä kannuste myös näille pienille maille laittaa omat asiansa siihen kuntoon että pääsevät markkinoille mukaan?
Mitä enemmän olen itse seurannut, nimenomaan EU – etenkin siis parlamentti – tekee hyviä asioita. Sen näkee tuosta ampuma-asedirektiivistäkin: olennaisista asioista sekä Osmo Soininvaara että Jussi Halla-Aho ovat ihan samaa mieltä.
https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-asedirektiivi-lopettaisi-useita-ampumaurheilulajeja-kokonaan/
Eli on jotain hyvää, jotain huonoa. Toivottavasti lopputulos olisi parempi kuin se, että mitään ei tehtäisi.
Monikansallinen lainsäädäntö on tietenkin vahvempi kuin yhden valtion, koska ei voida mennä naapurimaahan kiertämään lakeja – tämä helpottaa esimerkiksi veronkierron torjuntaa.
http://pirkon.info/artikkelit/
Veronkierto, pientuottajien auttaminen, sähkölaskut, rautaliikenne, matkustajarekisteri, pankkien rooli veronkierrossa – tämmöisiä mielestäni varsin hyviä asioita voidaan ajaa monikansallisella lainsäädännöllä.
Mutta, kuten Nils Torvalds tuossa haastattelussa totesi, jäsenmailla on tiettyä jähmeyttä pistää tätä lainsäädäntöä toimeen. Se on tietenkin helppo ymmärtää – paikalliset valtasuhteet, sisäpiirit eivät välttämättä ole sopeutuneet uusiin asetuksiin ja ne yrittävät tietenkin alkuun kiertää sääntöjä jos vain pystyvät.
En minäkään, mutta ravinteen riski päätyä rantaan on äärimmäisen pieni.
Nelihenkinen perhe tuottaa n apulantasäkin verran fosforia ja muita ravinteita ja siitäkin 80 % on virtsassa, joka nytkin pääasiassa lasketaan luontoon.
Pelto, piha ja muu kasvusto syö sen muutaman sadan neliön alueella eli rantaan ehtii vain haju.
Vain ne sottaavat, jotka laskevat jätteen suoraan putkesta vesistöön
Ja minä vertasinkin miten eri tavalla eri maissa asiaan suuhtaudutaan, virolaisilla ei ole edes varaa rakentaa superkalliita suomalaisia ratkaisuja
Hollannin ja Englannin palveluvienti käsittää finanssi-laki-oikeus-huolinta-logistiikka-matkustus-palveluita
Kaikki ovat ns korkean tuottavuuden palveluita.
Ne tarjoavat hyväpalkkaisia töitä, mutta myös matalantuottavuuden töitä ja työllistävät laajasti
Alla lainaus EU-raportista
http://www.europarl.europa.eu/atyourservice/fi/displayFtu.html?ftuId=FTU_6.2.1.html
”EU on myös johtavassa asemassa maailman palvelukaupassa, jonka osuus jäsenvaltioiden BKT:sta on yli 50 prosenttia[15]. EU:n ylijäämä palvelukaupassa muun maailman kanssa vuonna 2013 oli 240 miljardia euroa, viennin arvo oli 1 561 miljardia euroa ja tuonnin yhteensä 1 321 miljardia euroa. Palvelukaupan osuus EU:n tavaroiden ja palvelujen kokonaistuonnista vuonna 2013 oli 28,7 prosenttia[16]. Yhdysvallat, Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) maat ja Aasia olivat EU:n suurimpien palvelukaupan kumppaneiden joukossa. Uusimpien tietojen mukaan EU:n palvelukauppa on keskittynyt lähinnä kolmelle alalle: liikenne-, matkustus- ja muihin yrityspalveluihin.”
Ahaa, eli koska kannatan EU:ta muista syistä, en ole punavihreä liberaali? Täytyy muistaa vedota tähän, kun joku seuraavan kerran nimittää minua sellaiseksi.
Juuri nyt on niin kiire tehdä töitä Suomen palveluvientisektorilla, että pitää vain sanoa: KVG. On vähän kummallista kysyä näin perustason kysymys ikään kuin jotain erityistietämystä vaativana.
EU voisi vielä palata siihen vaiheeseen missä sitä pilkattiin kurkun käyryyden säätelystä direktiiveillä. Se oli itse asiassa ihan järkevää sääntelyä, koska parempi että kurkkujen laatuluokitus on sama kuin että A-luokan kurkun ja B-luokan kurkun raja on vähän eri paikassa kullakin maalla.
Mutta aivan ensimmäiseksi pitäisi ruohonuuuritasolta lähteä sellainen eurooppalainen liike, joka heittää tämän nykyisen euroeliitin viroistaan pois. Jo nuo ensimmäiset reaktiot Junckerilta ja kumppaneilta yhden ainoan viikon sisään Brexitistä osoittavat, että heidän asenteensa on sama kuin Hitlerillä bunkkerissa. Tuhoutukoon kaikki mikä integraation historiassa on toiminut, jos meidän toimimattomat unelmamme ja utopiamme eivät saa toteutua!
Komission ero nyt ja Eurooppa-neuvostoa koolle miettimään, missä kaikessa integraatiossa voisi ottaa takapakkia ilman että kukaan huomaisi mitään negatiivista. Sitten toimeenpano.
Eikö ole poliittisesti realistista? Niin minäkin pelkään. Sitten se on cascade of *xits.
Jos Tallinan ja Berliinin välillä olevat maat ovat valmiita kustantamaan moisen älyttömyyden, niin siitä vaan. Vaikea vain uskoa, että kyseiseltä väliltä löytyy riittävä väestöpohja tekemään hankkeesta kannatavan – pantiinhan Saksassakin omat suurnopeusjunahankkeet naftaliiniin vaikka väkeä olisi ollut moninverroin tiheämmässä.
Jotenkin on alkanut tuntumaan, että jos liikennehankkeeseen liittyy mitenkään kiskot, niin se on jotenkin automaattisesti kannattava (ja jos laskelmia asiasta penätään, niin ainahan sellaiset tekaistaan…) – ja jos ja kun mukana on EU-rahaa (=joku muu maksaa), niin hankehan on ilmanmuuta pluspluskannattava.
Moottoritie kulkee jo Tampereelle – minne sitä siitä pidemmälle tarvitaan? Taantuvan Perä-Suomen poronhoitoaluehan alkaa jostain heti Tampereen takaa?
Ksee, ei kyse ole siitä, etteikö EU:ssa olisi vikaa, vaan siitä, että Eurooppa on vahva yhtenäisenä ja heikko ilman yhtenäisyyttä.
Euroopan unioni tuo vakautta mantereelle, joka on sotinut tuhansia vuosia keskenään ja myös talouteen, riippumatta finanssikriisistä. Jälkimmäinen koskettaa koko maailmantaloutta, eikä pelkästään Eurooppaa.
Jokaisessa EU-maassa on samat ongelmat: maatalous ei kannata ja teollisuuspaikkakunnat kärvistelevät. Eivät nämä ongelmat ratkea sillä, että jokainen maa ottaa oman valuutan ja sulkeutuu. Päinvastoin, EU tarjoaa myös suomalaisille ruokaraaka-aineille yli miljardin ihmisen sisämarkkinan!
Iso-Britannian kaipuu imperiumin aikoihin on unelmointia, koska maan asevoimat ovat supistuneet lähes olemattomiin. Ydinsukellusveneiden, jotka kuljettavat ydinohjuksia, uusiminen maksaisi yli 100 miljardia puntaa. Maavoimien koko kalusto pitäisi uusia, merivoimat tarvitsee uudet lentotukialukset ja lentokoneet, ilmavoimat tarvitsevat pian taas uudet lentokoneet…
Royal Navyllä on enää vain 21 taistelualusta ja 11 sukellusvenettä!
Ydinaseita myöten kyse on enää asevoimista, joilla puolustetaan kotimaata. Yhdysvaltain siivellä voidaan pommittaa savimajoja Afganistanissa, mutta Falklandiakaan ei enää noilla puolusteta.
On huomattavasti halvempaa rakentaa eurooppalainen puolustus, kuin että jokainen eurooppalainen valtio pitää omia kulissejaan yllä.
Iso-Britannian pitäisi rakentaa myös uudet ydinvoimalat, sen hintalappu huitelee myös siellä 100 miljardin punnan paremmalla puolella.
Suomenkin vaikutusvalta on todellista kokoa suurempi EU:n ansiosta.
Kansanäänestyksestä säädetyssä laissa ei ollut mitään määräenemmistöä, joten riittää. Toisaalta, koska briteissä parlamentti on kaikkivaltias, se voi halutessaan jättää neuvoa-antavan kansanäänestyksen tuloksen omaan arvoonsa.
Tehdään vaihtokauppa: Eurooppa ottaa takaisin pari miljoonaa työikäistä, Iso-Britannia saa pari miljoonaa brittieläkeläistä Välimeren auringosta kotimaan sateisiin.
Brexitin kannatusta parhaiten ennustaa se, kannattaako henkilö kuolemanrangaistusta vai ei. Tästä ei ole pakko päätellä yhtään mitään, jos ei halua.
Englannin lähtö saattaa olla onnenpotku EUn näkökulmasta
Englanti on aina hidastanut ja vesittänyt EU kehittymistä
Englanti myös kiristää itselleen etuja muiden kustannuksella
Koulukiusaajan poismenoa tuksin kukaan suree
Jos elinkeinoalan ”ottaminen” Britannialta tarkoittaa elinkeinoalan suojelemista EU:ssa (tuontitulleilla), niin vapaan kaupan piiriin tuskin jää mitään. Vaikka en ymmärrä, miksi näin on tietysti paras, otan tämän argumenttina vapaata kauppaa ja globalisaatiota vastaan.
Ei pidä paikkaansa, natsi-Saksassa ei takavarikoitu aseita. Kyseessä on USA:n republikaanien levittämä myytti. Todellisuudessa saksalaisilla meni hyvin kunhan ei ollut esimerkiksi kommunisti tai HBTQ-ihminen ja piti suunsa kiinni. Tämä oli se asia joka mahdollisti holokaustin, ei mikään aseiden takavarikointi.
Yksi suuri ongelma EUssa on puheiden ja tekojen räikeä ristiriita. Ehkä takana on tosiaan hyviä pyrkimyksiä ja suuria unelmia, mutta kun ideat ”jalostuvat” päätöksiksi, ne vesittyvät, rämettyvät ja kääntyvät pahimmillaan alkuperäisiä aikomuksia vastaan.
Näin hallintoalamaisena on tullut mm. kuunneltua asiasta vastanneet komissaarin esitystä H2020-ohjelman avaustilaisuudessa ja luvassa oli kuulema yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Oli kuulema kuultu tarkalla korvalla yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja tutkioija – ja sen pohjalta tehty hommasta selkeä, läpinäkyvä, helppo ja yksinkertainen.
Sen jälkeen kun komissaari oli pakattu odottavaan limusiiniin ja perävalot olivat hävinneet näkyvistä, oikeat hakemusasiantuntijat pääsivät pitämään esitelmiään ja sanoma oli, että nyt hommat vasta vaikeaksi menivätkin ja että on aivan turha kuvitella selviävänsä hakemus- ja neuvotteluvaiheista ilman ulkopuolisia asiantuntijoita.
No, kokemus on osoittanut, että jälkimmäiset olivat täysin oikeassa ja komissaari puhui nk. muuneltua totuutta. Meilläkin töissä on huomattu, että varmin tapa saada joku vaihtamaan työpaikkaa on nimittää ko. tyyppi EU-projektin päälliköksi. Eipä tarvitse kauaa odottaa, kun ovet kolisevat…
Tämä on tietysti yksi pieni asia koko EU:ssa, mutta näiden kokemusten pohjalta on aivan helppo uskoa muidenkin ongelmien olevan suurilta osin totta.
Ensimmäinen parannuskeino voisi olla lopettaa p****n puhuminen ja myöntää ongelmat.
Britit myyvät aivan valtavasti rahoitusaalan palveluja. Myöskin ohjelmistoteollisuus on pitkälle palveluja. Paljon isompaa kuin joku hassu customer support
Ymmärtääkseni yhteisen maataloustuen ideana on vähentää maiden välistä kilpalaulantaa maajussien tukemisessa. Kun tukia vähennetään kaikkialla samaan aikaan, se saattaa jopa onnistua.
Maataloustuki kapitalisoituu täysmääräisesti pellon hintaan/vuokraan, mutta se ei tee viljelystä yhtään sen kannattavampaa, koska pellon hinta, jota tässä pyritään nostamaan, on maataloudelle kulu. Sillä tuetaan siis perittyjä varallisuusarvoja. Hyötyjiä ovat kaupunkiin muuttavat sisaret, joiden perinnön arvoa tällä politiikalla pyritään nostamaan.
Jos Britannia kärsii brexitistä, kosto on turhaa. Jos Britannia hyötyy brexitistä, ehkä se oli meille oppitunti, että EU:ta pitää korjata. Silloin pitäisi kiittää eikä kostaa.
”EU:n pitäisi luopua liiallisuuksista”: olen itsekin tuota mieltä, mutta tuollainen puhe ilman konkreettisia esimerkkejä helposti tuottaa harhaanjohtavia käsityksiä.
Onnenpotku EU-byrokraateille ja latinomaille.
Englanti on vastustanut EU:n muuttamista liittovaltioksi, mutta edistänyt sen kehittämistä vapaakauppa-alueena.
Suomen virallinen politiikka on ollut ainakin toistaiseksi samoilla linjoilla. Brexitissä Suomi menettää merkittävän kumppanin.
EUn ulkoraja on myös tulliraja ja jos Englanti jää ulkopuolelle niin rajalla tullataan ja peritään tulleja aivan kuin ennen vanhaan maitten välillä
Englanti voi liittyä Norjan mallilla, mutta silloin muutos on vain se, että Englanti joutuu hyväksymään direktiivit , maksamaan jäsenmaksut ja perimään EU-tullit, mutta menettää puhe -ja muut vaikutusmahdollisuudet
JOs Englanti valitsee Turkin mallin niin Englanti joutuu perimään tullit rajoillaan. Eli vapaakauppa ei oikien onnistu USAn kanssa
Ei EU voi sallia, että kierrättämällä tavara Englannin kautta USA saisi tavaran EU-alueelle tullitta
Mikä tahansa liikennehanke on kannattava, jos maksuhaluisia käyttäjiä on riittävästi. Useasti liikennehankkeista tehdään laskennallisesti kannattavia määrittelemällä matka-aikahyödylle tms. korkea hinta, vaikka oikeasti kukaan ei maksa tai halua maksaa siitä hyödystä. Tätä tapahtuu ihan yhtä hyvin moottoriteiden kuin raideyhteyksien kannattavuuden arvionnissa.
Raideliikenteen suuri etu on, että tiheästi asutetuilla alueilla se vie vähiten maa-aluetta verrattuna muihin liikennemuotoihin. Tietysti jos ei ole tiheästi asutettuja alueita, raideliikenne ei ole niin hyvä ratkaisu.
Yksi esimerkki EU:n tuottamasta liiallisesta säätelystä: https://jounimartikainen.wordpress.com/2016/06/26/brexit-ja-varsijousi/
Amerikan Yhdysvallat on porskuttanut jo yli 300 vuotta, mutta Euroopan Yhdysvallat ei voi toimia?
Yhdysvallat on todellinen kulttuurien sulatusuuni ja ollut sitä jo satoja vuosia. Yhdysvaltain osavaltiot eivät ole mitään toistensa kopioita. Virallinen kieli ja valuutta ovat samat, mutta kulttuureja ja kieliä riittää vaikka muille jakaa.
Venäjäkin on liittovaltio, jonka sisällä on valtioita, joissa omat kulttuurinsa. Sahan tasavallassa on jopa oma presidenttinsä.
O.S. on oikeassa, hyvä. Maataloustukien jakautumisessa ei myöskään sovi unohtaa kaupan ja teollisuuden hurjaa osuutta . Maajussi on tässä tukijärjestelmässä ravintoketjun alin lenkki, jota ylempänä olevat riistävät.
Kuluttaja on myöskin saman ketjun heikkoja lenkkejä, maajussin kanssa samassa veneessä. Onko maataloustuotantoon kohdistuvassa vihamielisyydessä mitään järkeä ?
Olin muutama vuosi sitten kuuntelemassa Lipposen esitystä EU-kehityksestä ja hän varoitti, että jos EUsta tulee pelkkä eliitin leikkikenttä niin se hajoaa
Nyt tuo ennuste on käymässä toteen
Myös Vartiainen on samaa mieltä, hajoamisen aloittivat juuri nuo häviäjät.Hänen sanansa kuitenkin paljatavat, että Lipponen oli toisessakin asiassa oikeassa.Meille on syntynyt eliitti, joka ajaa vain eliitin etua ja samalla luodaan uutta luokkayhteiskuntaa
Vartiaisen sanat blgillaan kuvaavat eliitin asennetta http://juhanavartiainen.fi/2016/brexit-maa-jarkkyi/
”Äänestystulos oli luuserien kapina, protesti menestyjiä vastaan. Ja erityisesti niiden protesti, jotka eivät ole päässeet osallisiksi etenevän globalisaation hyödyistä. Eron puolesta äänestivät vanhat ja vähän koulutetut, jäämisen puolesta nuoremmat ja paremmin koulutetut. Eroa vastaan äänestivät Lontoo ja monet muut suuret ja kansainväliset kaupungit, eron puolesta Englannin vanhojen ja nyt rappeutuneiden ja työttömyyden runtelemien sydänmaiden ihmiset.”
Ei se nyt aivan noin oppikirjan mukaan mene. Kyllä se kapitalisoituu muihinkin tuotantopanoksiin riippuen siitä, mitä ja miten tuetaan. Samoin vaikutus on tietysti myös tuottajahintojen muutoksilla. EU:n CAP tietysti tukee lähes pelkästään peltomaata, joten se tuki kyllä kapitalisoituu hyvin voimakkaasti peltomaan hintaan. Tätä ilmiötä ei olisi, jos tuki kohdistuisi esim. työpanokseen. Tätä ehdotti alunperin CAP:n suunnittelija Stefan Tangermann. Jostain syystä sitten lopulta päädyttiin sellaiseen tukimuotoon, jota Tangermann nimenomaan piti huonona.
Minä siis kirjoitin siitä maataloustuesta, joka meillä on, enkä siitä tuesta, jota meillä ei ole.
Aivan irrallisena sivuhuomiona: Sisämarkkinat eivät toimi ihan niin hyvin ja joustavasti kuin voisi toivoa edes kuluttajakaupassa. Saksalaiset verkkokaupat myyvät surutta Suomeen kuluttajille postimyyntinä reilusti yli 30 000 eurolla vuodessa ja tilittävät alvit Saksaan (yleinen alv 19%), ei Suomeen kuten pitäisi. Saksan verottajaa ei kiinnosta, Suomen verottajalla ei ole resursseja ruveta selvittämään ja tappelemaan. Ja suomalainen kuluttaja hyötyy Suomen verottajan kustannuksella.
Jos tämän kysymyksen ratkaisemiseen olisi EU:n tason poliittista tahtoa, voisi sisärajat ylittävän kuluttajakaupan alvit kerätä keskitetysti ja tilittää ilman turhia minimirajoja ostajan kotimaan mukaan. Nykytilanne on, että myyjän täytyy rekisteröityä erikseen alv-velvolliseksi jokaiseen EU-maahan, jonne myy yli minimirajan, joka vaihtelee maittain. Harva pieni tai keskisuuri toimija vaivautuu, erityisesti näissä tapauksissa, joissa rekisteröitymällä pääsee maksamaan enemmän veroja ja vieläpä ulkomaan verottajalle.
(Paras ratkaisu olisi yhtenäinen EU-arvonlisävero, sama prosentti kaikkialla ja tuotot EU:lle. Jäsenmaat kerätköön omat verotulonsa muista lähteistä. Mutta tämä olisi sitä liittovaltiokehitystä, joka ei tule ikinä onnistumaan.)
Sinulla on ilmeisesti varsin erikoinen käsitys hyvin menemisestä tai sitten et tiedä, mitä saksalaiset kokivat sotavuosina.
Hyvä kirjoitus. Ytimekkäästi selvitetty ne asiat, joiden suhteen Britannia on altavastaajan asemassa tulevissa neuvotteluissa.
Eron peruuntumiseen en usko. Peruminen olisi jonkinmoinen vallankaappaus, jonka sisäpoliittiset seuraukset voisivat olla sellaiset, että Britannia olisi jatkossa vielä vähemmän rakentava EU-jäsen kuin tähän mennessä.
Oma tuore kirjoitukseni EU-myytteihin liittyen: http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219601-kolme-eu-myyttia-tassa-totuus
EU:n puolella neuvottelijat eivät ole sinisilmäisiä suomalaisia vaan piinkovia ranskalaisia ja saksalaisia juristeja sekä hallintoammattilaisia. Eli lähtökohta on suurin piirtein tuo.
Mitä kielikysymykseen tulee, niin englanti putoaa pois EU-kielien joukosta. Englanti jää NATO:n tärkeimmäksi kieliksi, mutta hallinto palaa käyttämään ranskaa ja luonnontieteet saksaa. Tieteessä englanti säilyttänee asemansa.
Tämä kannattaa ottaa huomioon koulujen kieltenopetusta suunniteltaessa. Englanti säilyy tärkeänä kielenä, mutta saksan ja ranskan merkitys kasvaa. Jos minulla on vanhempana mahdollisuus valita, ensimmäinen vieraskieli on jokin muu kuin englanti.
Ymmärtääkseni Irlanti on jäämässä EU:n jäsenmaaksi joten englanti pysyy virallisena kielenä.
Joo, siis ei. Kaikki raidehankkeet eivät ole kannattavia. Kyse on aina kokonaisuudesta, johon kuuluu niin lento- kuin tieliikennelain.
Raskasta raideliikennejärjestemiin ei ole vuosiin rakennettu, pois luettuna eräät suurnopeusreitit. Ne ovat kannattavia eurooppalaisittain, eivät ehkä jäsenmaan tasolla. Sen vuoksi ne sopivat paremmin EU:n kuin yksittäisen maan hankkeeksi.
Malmin lentoasema ja sen yhteydet keskustaan kuuluvat muuten samaan kokonaisuuteen. Helsinki tarvitsee kakkoskentän syöttöliikenteelle.
Elämää on Kehä III:n ulkopuolella, vaikka se ei soijalattea kuplassa siemaillessa siltä näytä. Nokian rippeistä on apua, mutta kyllä se kansantuote tulee jälleen metsistä.
Omaa maataloutta tarvitaan jo pelkästään turvallisuuspoliittisista syistä, mutta nykyinen tukijärjestelmän on aika kallis. Sveitsi ei ainakaan aikaisemmin tukenut tuotantoa, vaan kykyä tuottaa. Samalla se toki tuotti hyvälaatuisia elintarvikkeita maksukykyisille ja -haluaisimme asiakkaille.
Toisaalta jos Osmo tuon logiikkasi vie loppuun, niin sillä siis tuetaan kuntataloutta, koska kunnat käyttävät tonttimaasta osalta monopoliaan ja varastavat maat. Joka tapauksessa hyödytöntä rahan pyörittämistä viljelijän kannalta.
En tunne maataloutta yhtä hyvin kuin kiinteistöjä. Olemmeko tilanteessa, jossa ei ole hyviä ratkaisuja?
Moi olen eurooppalainen,
Asun ja olen töissä Helsingissä. Tyttöystäväni on Hollannista ja tapasimme Skotlannissa kun olimme Erasmus-vaihdossa. Hollanti on yhtä tuttu kuin Uusimaa. Nuorempana kävin koulua Englannissa. Tavaraa olen tilannut verkkokaupoista ympäri Eurooppaa. Schengen ja euro ovat tehneet elämästä helpomman. Tämä kaikki on tehnyt elämästäni paljon rikkaamman. Toivon että monet muutkin voi nauttia tästä ja että integraatio jatkuu.
EU ei ole pelkkää hyvää ja Brexitistä kumpuaa aika monta erilaista keskustelua.
Pian me onnelliset euroihmiset pääsemme pelastamaan Italian pankkeja. Lasku on 100MRD vai onko 200MRD. Lohdutukseksi voimme ennustaa onnettomuuksia briteille. Muissakin uskovaisten yhteisöissä on tapana ennustaa helvetin tulta luopioille.
EU:n rahoittaminen kokonaan arvonlisäverolla olisi valtava voitto EU:hun myönteisesti suhtautuville, sillä verosta tulisi niin pieni. Jos Suomelta kerättäisiin sama summa alvina kuin nyt kerätään muuten alvin suuruudeksi tulisi 1.6 %. En tiedä, mutta luulen, että EU:hun arvellaan kuluvan paljon enemmän rahaa.
Tarkoitan toki aikaa ennen sotaa.
Liitän tähän matalouden tulokehityksestä erinomaisen prof. Jyrki Nimen esityksen (vaikka tätä ei kukaan luekaan, liian pitkä, vie liikaa aikaa…)
https://www.mtk.fi/liitot/pohjoissuomi/hankkeet/fi_FI/Liiton_hanke/_files/92755877526378481/default/Jyrki%20Niemi.pdf
Viljelyn kulut ovat suuremmat kuin myynnistä saatavat tulot.
Odotellaan nyt ensin rahaliiton ja pankkiunionin kehittymistä täysivaltaisiksi ja kitkattomiksi toimijoiksi.
Yhteinen kieli – siis käytännössä, ei vain virallisen korskeissa julistuksissa – kummasti nivoo kansalaisia yhteen.
Yhteisen kielen puute on ollut ja tulee aina olemaan EU-projektin suurin ongelma vaikka moni mielellään muuta väittääkin.
Vaikka huonosti puhuttu amerikka nyt vaan on nykyajan latina (ja luultavasti sellaisena myös aika pitkään pysyy), ei tämä tietenkään kelpaa ylemmyydentuntoisille vanhamanterelaisille (saatika venäläisille).
Kun itse piipahdan vaikkapa Pariisissa niin kyllä olo tuntuu ihan rehelliseltä turistiltä eikä Oirooppalaiselta joka on vain yksinkertaisesti saapunut ”toiseen kotiinsa”.
Jos sattuu bamlaamaan franskaa niin varmasti sitä helpompi on itseään yrittää juksata, mutta eihän se perustodellisuus muuksi muuta vaikka sisäinrn harhaisuus vahvistuisikin.
Venäjä on – kuten kaikki asiaa seuranneet hyvin tietävät – autoritaarinen kehitysmaa jossa mikään ei toimi mutta kaikki järjestyy – jos vaan rahaa ja/tai suhteita löytyy (ja varsinkin kun ymmärtää lisäki pitää päänsä kiinni, niin, oikeastaan kaikesta jolla voisi katsoa olevan poliittista ulottuvuutta).
Se, että jollekin periferialäänitykselle sattuu olemaan nimitetty nukkepressa johtuu vain ja ainoastaan siitä, että se nyt vaan sattuu sopimaan Kremlin silmäätekeville – luultavasti koska asialla ei joko ole minkään valtakunnan merkitystä (ja koska sillä on mukava demokraattinen klangi länsimaissa), tai koska em. järjestely tietää heille itselleen enemmän kaikkea materiaalista gutaa ynnä muunlaista mukavata erikoiskohtelua.
USA:n suhteenkin olisi hyvä kuitenkin muistaa, että n€€k€rihän ei ollut vielä edes oikea ihminen vain 50 vuotta sitten – eikä etelässä taida olla monin paikoin vieläkään…
Amerikassa on kyllä monia todellisuuksia, siitä olen kanssasi samaa mieltä. Ongelma vain tahtoo olla se, että kansakunta näyttäisi olevan jakautumassa yhä vain insulaarisempiin todellisuuskupliin jotka eivät mielellään edes yritä kommunikoida toistensa kanssa – toisin kuin vielä jokunen vuosikymmen sitten.
Voi olla, että seuraavien 300 vuoden jälkeen sellaista entiteettiä kuin Amerikan Yhdysvallat ei enää ole edes olemassa. On ehkä Hippie Republic of California – Permanently Bankrupt Since Whatever, man. Ja mahdollisesti Freemen of Texas – Kill ’em All! Floricubada Supa Happy Paradise, ehkä myös.
Itsehän olen kannattanut EU:n kehitystä aidoksi liittovaltioksi since day one. Enkä vähiten nimenomaan siksi, että se ajan oloon lopettaisi kansallisvaltioista kohkaamisen ikään kuin automaagisesti. Mikä siis edesauttaisi ainoastaan _ihan kaiken_ järkiperäistä ratkomista (joitakin konkreettia esimerkkejä on lueteltu myös tässä threadissa, esim. yhteistä EU-arvonlisäveroa).
On se lievästi sanoen perverssiä itkumuistella vuodesta toiseen sitä miten pieni ja ei-ollenkaan-fasismiin kalleellaan oleva Suomi taisteli noin 5000 vuotta sitten itselleen ”itsenäisyyden” suurin uhrauksin näkemättä samaan aikaan edes pientä ristiriitaan siinä, että Neuvosto-Suomen jälkeen orpolapsen asemaan jälleen kerran jäänyt halusi välittömästi hypätä toisen melkein yhtä arvaamattoman setämiehen matkaan.
Suomi ei ole koskaan historiansa aikana ollut itsenäinen valtio, eikä väkiköyhä maa joka ylipäätään jossakin sijaitsee voi sellainen koskaan ollakaan.
Vain minivaltiot joista kukaan ei ole kiinnostunut voi olla muutenkin kuin vain muodollisesti itsenäinen. Lähinnä mieleen tulee Islanti ynnä piskuruiset Karibialla sijaitsevat seurasaaret.
Liittovaltiota emme saa aikaiseksi koska useimmat ihmiset sattumoisin tuntevat itsensä jotenkin syntyjään erinomaisiksi – tai vähintäänkin naapuria paremmaksi. Tällä mentaliteetilla on aika vaikea luoda yhteistä arvopohjaa.
Siitä huolimatta toivon, että jonain kauniina päivänä voisin vielä saapua Pariisiin ja bamlata rauhassa amerikkaa ilman, että alkuasukkaat löisivät leimaa ”ignoranttina” amerikkalaisena. Tai ylipäätään ihmisenä joka saattaisi olla sivistynyt, jopa hauskakin, vaikkei olekaan ymmärtänyt syntyä Ranskalaiseksi. 😉
Amen.
Tosin lisäisin, että raideliikenteen toinen aivan keskeinen etu – käyttäjän näkökulmasta – on siinä ettei tarvitse itse keskittyä laisingaan ajamiseen!
Olipas hyvä analyysi Vartiaiselta, harmi kun piti mennä Kokoomukseen eikä vihreisiin…
Miksi pitäisi? Tuo on tervettä verokilpailua, jossa on vain voittajia. Kuluttaja voittaa aina ja vähemmän ahneet maat voittavat.
Sinänsä olen samaa mieltä yhteisestä ALV-kannasta ja keskitetystä arvonlisäverotuksesta, koska se vähentää rikollisuutta. ALV-huijaukset ovat iso bisnes, jossa esimerkiksi kierrätetään samaa tomaattierää pitkin ja poikien EU:ta.
Suomalaiset voittaisivat tuossa yleisemminkin, koska ALV-kanta olisi nykyistä matalampi. Olemme verottamassa itsemme hengiltä.
Hyvä ajatus alentaa arvonlisäveroa. Tulonmenetys korvataan lopettamalla teiden asfaltointi ja nostamalla bensiinin verotusta?
Osmo, olet oikeassa. Englanti pysyy yhtä keskeisenä kielenä kuin Suomikin. Ranskalaiset ottavat taatusti kaiken ilon irti muutoksesta. 🙂
Yli 70 % yhteiskuntamme menoista on sosiaali- ja terveysmenoja. Kolmas merkityksellinen erä on koulutus. Vain sosiaali- ja terveysmenoihin tehdyt leikkaukset voivat pelastaa Suomen.
Tässä tullaan sellaiseenkin kysymykseen, että mitä varten näillä ns. ”häviäjillä” pitäisi olla oikeutta päättää ns. ”eliitin” (koulutetut kaupunkilaiset) asioista lainkaan? Liberaali lähtökohta on auttaa vaikeuksiin joutunutta, mutta taata kaikkien, myös eliitin, vapaudet.
Rautalangasta vääntäen: Miksi kivihiilikaivoksen lakkauttamisesta masentuneen kaivosyhdyskunnan pitäisi päästä määräämään siitä, saavatko koulutetut kaupunkilaiset muuttaa työpaikkojensa perässä maasta toiseen tai mennä naimisiin kunkin oman sukupuolisen suuntautumisen mukaan?
Milloinkahan jonkun EU-maan tai muun populistipoliitikko (lue: fasisti) keksii järjestää kansanäänestyksen seksuaalivähemmistöjen asemasta – tai Pariisin ilmastosopimuksesta?
Kumpikin puolue ajaa EUn hajalle
Tuo Vartiaisen blogikirjoitus on kovaa asiaa ja kannattaa lukea kokonaan. Globalisaatio, internet ja automatisaatio ovat luoneet maailmaan miljardeille aiemmin köyhille ihmisille keskiluokan elintason, voittajat ovat nyt kehittyvien maiden keskiluokkaa.
Toisaalta rikkaissa maissa on syntynyt koko ajan suurempi luuserien armeija, joka pärjää yhä huonommin työmarkkinoiden kovenevassa kilpailussa, se ei pärjää maan sisällä eikä kansainvälisesti. Aikaisemmin tuolle alemmalle keskiluokalle löytyi töitä esimerkiksi tehtaissa, kaivoksissa, koneiden korjaajina, konekirjoittajina, puhelinpalveluissa, kadunlakaisijoina, postinkantajina tai lähetteinä. Tuollaiset tehtävät on automaatio, internet ja globalisaatio pitkälti syönyt ja tilalle on tullut pienipalkkaisia palvelualan työpaikkoja, siellä missä niitä on tullut.
Nyt sitten tuo epätoivoinen luuseriarmeija on alkanut kapinoida milloin mitäkin vastaan. EU kelpaa hyvin kohteeksi. Taustalla lienee kaipuu 1960-80-luvun tulonjakoon ja täystyöllisyyteen. Kaipuu ymmärrettävä, mutta tavoitteen saavuttaminen todella haastavaa. Menneisyyden työvoimarakenteen palauttaminen nimittäin vaatii tuotannon, vaihdannan ja tiedonkulun palauttamista historialliselle tasolle.
Ihmisten, tavaroiden ja palvelujen pysäyttäminen rajoille ei tuohon kyllä alkuunkaan riitä. Internetin sulkeminen, tietoverkkojen kieltäminen ja automaattisten koneiden tuhoaminen olisi jo tehokkaampaa. Onkin pieni ihme, ettei kukaan puolivakavasti otettava populistipoliitikko vielä aja teknologian ja tiedonkulun palauttamista vanhojen hyvin aikojen tasolle, tuollekin aatteelle olisi varmaan löydettävissä poliittista kannatusta.
Juu, paitsi kuuleman mukaan Irlanti on ilmoittanut EUssa viralliseksi kielekseen vain iirin.
Eli täysin yksiselitteisesti maanviljelijät tuhoavat muiden suomalaisten aikaansaamaa hyvinvointia.
Suomalaisten hyvinvointi paranisi ja varallisuus kasvaisi, jos tällainen toimiala ajettaisiin mitä pikimmmiten alas.
Kyse lienee lähinnä ohjausvälineiden mekaniikan siirtämisestä auton toiselle puolelle ja sisäosan muoviosien vaihtamisesta. Onhan siinä hieman ylimääräistä työtä, mutta koko auton arvoon verrattaessa puhutaan rahallisesti pienistä summista.
Toisaalta parlamentti (eikä vaikkapa komissio tai kansalliset hallitukset) on juuri se elin, joka esimerkiksi torppasi ACTAn ja toivottavasti torppaa myös TTIP:n ja CETA:n. Nuo jos mitkä ovat sitä turhaa ja ihmisvastaista kansainvälisen eliitin tuottamaa epädemokraattista vallankäyttöä ja säätelyä.
Perustuslaki on kyllä lyhyt ja varsin selvä, mutta tapaoikeus muuttaa hyvätkin tarkentavat lait ja asetukset ajan myötä järjettömäksi sekasotkuksi ja hiustenhalkomiseksi. Lisäksi se pakottaa ne jo alkujaan monimutkaisiksi, jotta tapaoikeuden vaikutusta voidaan ohjata ja ennakoida. Asiaa ei auta uskonnollinen suhtautuminen perustuslakiin.
Näissä spekulaatioissa on kyse siitä, että jokainen EU-maa saa ilmoittaa vain yhden virallisen kielen ja Irlanti on ilmoittanut iirin (Irlannin gaelin). http://www.politico.eu/article/english-will-not-be-an-official-eu-language-after-brexit-senior-mep/
Eiköhän englanti edelleen jatkuisi EU:n lingua francana, mutta kaikkia asiakirjoja ei enää julkaistaisi englanniksi.
Ennuste EU:n lähitulevaisuudesta:
– Italia tukee pankkejaan valtion varoista ja EU tyytyy heristämään sormea
– Espanja ja Portugali jatkavat alijäämäsääntöjen rikkomista ja näyttävät komission nuhteluille keskisormea
– Kreikka alkaa pullikoimaan EU-ohjausta vastaan ”miksi me, jos ei noikaan”
– Kukaan ei halua täyttää UK:n nettomaksujen jättämää aukkoa EUn budjetissa – eikä kukaan myöskään halua karsia tai säästää mistään (varsinkaan neljä edellämainittua maata)
– Populistit saavat vaalivoittoja toisensa perään jäljellejääneissä jäsenmaissa ja pääsevät vähintäänkin vaa’ankieliasemaan -> kansallinen päätöksen teko halvaantuu -> mihinkään uudistuksiin ei jää mahdollisuuksia
Onnea vaan yrityksille uudistaa ja tehostaa unionia…
Sekä sosiaali- terveys- että koulutussektorit ovat Suomessa kansainvälisesti aivan huippuluokkaa panos/tuotos suhdetta laskettaessa. Toki ikääntyvä väestö aiheuttaa suuren kuorman kansantaloudelle, mutta ei se siitä leikkaamalla mihinkään muutu, ellei tarkoituksena ole jonkinlainen huoltosuhteen parantaminen heitteillejätön ja näännyttämisen kautta.
Ongelma ei ole verotuksen suuruus. Ongelma on se, miten verot määräytyvät: jokainen vero on aina negatiivinen kannuste verotettavalle kohteelle, ja tällä hetkellä verotus kohdistuu pääosin työn tekemiseen ja arvonlisän tuottamiseen. Eli juuri niihin asioihin, mitä pitäisi tehdä enemmän jotta vanhuksetkin saisivat elää ihmisarvoista elämää.
Ansiotuloa tai arvonlisää parempi verotuksen määräytymisperuste olisi henkilökohtainen omaisuus. Varakkailla on jo määritelmällisesti enemmän varaa maksaa veroja kuin varattomilla, ja jos joku erittäin kovatuloinen veronvälttelyn toivossa kuluttaisi kaikki rahansa säästämisen sijaan niin sehän olisi kansantalouden ja työllisyyden kannalta vain älyttömän hyvä asia.
Eihän Internetin kieltämiseen tarvita mitään populisteja – ihan valtavirran ranskalaispoliitikko riittää. Ranskalaisethan näkevät märkiä unia siitä, että kaikki epäranskalainen ”saasta” voitaisiin sulkea maan rajojen ulkopuolelle ja että ihmiset kuluttaisivat vain puhdasta ranskalaista viihdettä.
Tältä osin on siis aika taattua, että tässäkin asiassa EU-säätely tulee menemään reisille ja tekee Euroopasta yhä enemmän digitaalisen takapajulan. Oireita tässä on havaittavissa mm. pohjoismaisten säätelyviranomaisten tuoreessa kannanotossa:
TiVi: Viranomaiset ottivat kantaa Netflixin puolesta – kehottavat varovaisuteen
Samaa näkee mm. Überin ja Airbnb:n tapauksissa – sen sijaan, että eliitti miettisi mitä hyötyä tämän kaltaisista uusista palveluista voisi olla tai miten vastaavia syntyisi Euroopan sisällä, reaktio on kieltäminen ja vanhojen elinkeinojen suojelu.
Edelleenkin voisi kysyä kaikilta sisämarkkinoiden hehkuttajilta, että missä ihmeessä ne EU:n digitaaliset sisämarkkinat oikein luuraavat.
Ihan pienenä vinkkinä – myös kosmopoliitit liberaalit koulutetut kaupunkilaiset voivat vastustaa EU:ta – tai ainakin sitä kehitystä minkä näyttää johtavan vääjäämättä liittovaltioon. Keskustelun polarisoiminen asetelmaan ”perämetsien punaniskajuntit” vs. ”sivistyneet kaupunkilaiset punaviinin lipittäjät” ei edistä keskustelua mihinkään.
Aivan hyvin voisi EU:n kannattajia märkäkorviksi, joiden EUhun kohdistamat toiveet eivät ole vielä kertaakaan kerinneet romahtamaan – tai loiseliitiksi, joka elää vain ja ainoastaan EU-säätelyn ansiosta ja jonka ”asiantuntijatyö” on kansantaloudelle vähintäänkin turhaa ellei peräti haitallista.
Enpä nyt viitsi lähteä syltyn provoon, mutta miten me tuhoamme suomalaisten hyvinvoinnin kun myymme tuotteemme teille polkuhintaan?
Keskiverto maajussin yrittäjätulo viljanviljelytilalla on 2300 euroa /v. Siis vuodessa ei kuukaudessa kuten palkansaajilla.
Miten tällainen vuositulo tuhoaa suomalaisten palkansaajien hyvinvoinnin ?
Eemil, sanomatta mitään siitä onko maatalous kannattavaa vai ei, maanviljelijän yrittäjä tulo (se mistä maksetaan tuloveroa) on maatilan voitto vähennettynä pääomatuloksi lasketulla osuudella, joka on KAHDEKSAN PROSENTTIA tilan pääoma-arvosta. On suorastaan ihme, että yrittäjätulo näin laskettuna on ylipäänsä positiivinen.
Tärkeintä olisi, että oppilaat yhdessä huoltajiensa kanssa saisivat valita kaksi tai useamman kieltä vapaasti koulun tarjonnasta. Harmillisesti Suomen valtio ampuu tällä hetkellä itseään jalkaan määräämällä vähintään yhden kielen olevan ruotsi.
Samanlainen hyvinvoinnin kasvu saataisiin puolustusvoimat lakkauttamalla. Huomaatko nyt, että analyysistäsi puuttuu yksi dimensio?
Näin toimivat EU:n ”sisämarkkinat”:
KL: Verkkokaupat pahassa pulassa myyntikieltojen kanssa
Saksalaisen verkkokauppayhdistyksen BVOH:n tuoreen selvityksen mukaan tuotemerkkien myyntirajoitukset ajavat pieniä ja keskisuuria eurooppalaisia verkkokauppoja taloudellisiin vaikeuksiin ja irtisanomisiin.
Yli 10 000 eurooppalaista verkkokauppaa arvioi joutuvansa vähentämään henkilökuntaa tai niitä uhkaa maksukyvyttömyys, kertoo saksalaisten verkkokauppojen yhteisjärjestö BVOH:n tiistaina julkaisema selvitys. Järjestön mukaan syynä on se, että tuottajat ja tuotemerkkien omistajat rajoittavat tuotteiden myyntiä verkossa.
Eiköhän Irlanti muuta ilmoituksensa Englanniksi, kun Iiriä ei puhu paljon kukaan.
Mitä EU:n dokumentteihin tulee, Englanti on ainoa kieli, jota käytännössä kaikki EU:ssa toimivat osaavat, kyllä pienten maiden (Suomi, Ruotsi, Tanska, Hollanti, Belgia, Slovenia, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tsekki, Slovakia, Kreikka) äänillä
Englanti pysyy EU:n ykköskielenä ja tuskin Saksalaiset ja Itävaltalaisetkaan haluavat varsinaisesti toimia Ranskaksi. Paljon melua tyhjästä.
Kertoo kyllä jotain EU:sta, että Irlanti on voinut ilmoittaa käytännössä kuolleen kielen EU:n viralliseksi kieleksi. SE maksaa vähintäänkin satoja miljoonia euroja eikä hyötyjiä ole lainkaan.
Jos Irlanti esittää pakollisen tarjouskilpailun ehdot virallisella kielellään, on mahdollista, että muiden maiden palveluntarjoajat jäävät ulkopuolelle ja irlantilaiset yritykset voittavat.
Ja saman henkilön pääomatulo?
On totaalisen absurdia, että ihan suomalainen LUKE:n tutkija sanoo julkisesti, että maataloustuki ei ole hänen mukaansa ongelma, koska sen maksaa veronmaksaja, eikä kuluttaja.
Tosin nimenomaan se kuluttaja maksaa ruuastaan ensin kaupan kassalla ja sitten vielä verotuksessa toisen kerran.
Jos maataloustuet jaetaan tasan jokaista suomalaista työllistä kohden, niin summa on jotain tuhannen euron luokkaa vuodessa per nuppi.
Se olisi valtiolle ja veronmaksajille eli kuluttajille välitön kahden miljardin euron säästö, jos maataloustuista luovuttaisiin. Vaikka jokainen suomalainen maanviljelijä joutuisi peruspäivärahalle, niin se olisi silti vähemmän kuin mitä maataloustukiin menee. Eikä niin kävisi, koska kysyntää suomalaiselle ruualle on jonkin verran.
Useimmiten juuri he, jotka eniten paasaavat suomalaisesta ruuasta ja vastustavat EU:ta, ostavat kuitenkin kaupasta halvinta mahdollista ruokaa, joka todennäköisimmin ei ole Suomesta.
Maatalouden kannattamattomuusongelma on oikeasti kansallinen häpeä ja ongelma, koska siinä hukataan kymmenien tuhansien ihmisten elämä täysin turhaan.
Suomessa voisi olla kärkihankkeena se, että suomalaiset viisaat päät lyötäisiin yhteen ja tavoitteeksi asetettaisiin maatalouden tervehdyttäminen. Se jos mikä olisi kilpailukykyloikka: maa jossa maatalous pärjää ilman tukiaisia.
Suomalainen ruoka on laadukasta, mutta ne iänikuiset tuotemerkit eivät nyt välttämättä lyö itseään läpi Euroopassa tai Aasiassa. Markkinatutkimusta tarvittaisiin ja paljon. Myös islamilaiset valtiot ovat suuri markkina-alue.
Tästä päästääkin myös siihen metsäteollisuuteen.
Suomessa on laadukasta raaka-ainetta maa- ja metsäteollisuuteen ja paljon kumpiakin rahdataan maailmalle bulkkina. Kun pitäisi kuitenkin jatkojalostaa niitä tuotteita, joiden arvo on korkeampi ja vasta sitten viedä niitä maailmalle.
Tuotteen kehittäjän ei tarvitse olla suomalainen, vaan heitä voidaan rekrytoida kohdemaista.
Esimerkiksi pientalot. Suomalainen pientalo kelpaa kyllä suomalaiselle ja ruotsalaiselle, mutta tuskinpa egyptiläiselle tai marokkolaiselle. Siellä tavataan rakentaa talo siten, että siinä on muurit ja sisäpiha. Pinta-ala muureineen ei juuri eroa hulppeasta suomalaisesta talosta.
Miksi ei siis tuotteisteta suomalaista puutaloa, jonka voi asentaa arabialaiseen lähiöön, betonimuureihin?
Moni tuntuu luulevan, että markkinoinnissa ainoa ratkaistava ongelma on mainostaminen, kun sitäkin tärkeämpää on löytää oikeanlainen tuote oikeille kuluttajille.
Minä väitän, että maa- ja metsätalous saadaan toimimaan ilman tukiaisia.
Juuri siten, eli karrikoiden sanottuna hankitte valtion rahoilla kalliita välipanoksia, joista sitten keitätte kasaan arvotonta moskaa.
Täysin vastaava esimerkki olisi, jos jokin saha valmistaisi höylättyä lankkua käytettäväksi voimalaitosten polttoaineena. Jokainen ymmärtää että siinä tuhotaan hyvinvointia, kun käytetään paljon vaivaa lopputuotteeseen joka poltetaan. Tuotteesta saadaan siis vähemmän rahaa mitä sen valmistamiseen on kulunut. Maataloudessa on juuri tällainen tilanne. Lopputuote maksaa vähemmän kuin sen aikaansaamiseen käytetty aika, vaiva, polttoaine, traktorit yms.
Osmo kuittasikin jo tuon pölhölaskelman aivan järjettömänä.
Jokainen ihminen, jolla on vähänkin järkeä päässä, voi päätellä ettei maajussin tulo voi olla 200 e/kk tai he kuolisivat nälkään.
Ei puuttunut.
Huoltovarmuus on vain nätti perustelu miljaardien tuille, mutta se ei oikeasti ole niiden tarkoitus. Jos olisi, niin miksi ihmeessä me tuemme kurkkujen ja tomaattien kasvattamista keskellä talvea? Onko sellainen huoltovarmuuden kannalta tärkeää? Tai karjatalous? Ehkä jostain naudan sisäfileestäkin voisi tinkiä siinä vaiheessa kun taivaalta satelee pommeja.
Entäpäs leikkokukat? Voiko niitäkin syödä vai onko tarkoituksena varmistaa, että sankarihaudoille riittää kukkia? ( http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Sivut/kasvihuonetuotannon_tuki.aspx )
Tai miksi ihmeessä tuetaan sokerijuurikkaiden kasvattamista? Sokeri säilyy lhes ikuisesti, eikö olisi paljon viisaampaa säilöä sitä vaikkapa 10v tarpeen verran niin ei kriisiaikoina kuluisi polttoainetta sen viljelyyn?
Mihin perustuu väite, että Norja maksaa nyt lähes yhtä paljon kuin se maksaisi EU:n jäsenenä? Toisen lähteen mukaan Norjan EU-jäsenmaksu olisi noin kaksinkertainen Suomen jäsenmaksuun verrattuna, siis noin 3,5 miljardia, kun Norja maksaa nyt noin 400 miljoonaa.
Alkupala.
Sorry epätäsmällisyys. Piti puhua nettomaksusta. Norja ei tienkään saa esim. EU:n maataloustukia eikä myöskään maksa niistä mitään.
OS: Sekä verotuksessa laskettava maatalouden tulos että kansantulotilastojen maatalouden yrittäjätulo ovat sama asia kuin maatalouden voitto. Tämä voitto sitten jaetaan verotuksessa ansio- ja pääomatulo-osuuteen kuten muillakin yrittäjillä. Sillä erolla kuitenkin, että pellon arvona käytetään tuottoarvoa, joka on lähellä nollaa. Yrittäjätulo siis sisältää sekä ansiotulo- että pääomatulo-osuuden.
Tuskin iiri maksaa satoja miljoonia, ei tulkkaus- ja käännöskustannukset niin paljon voi olla vai miten korkeita palkkoja siellä oikein maksetaan?
EU-ero on merkittävä ratkaisu, jonka kustannusten ja hyötyjen laskeminen on hyvin vaikeaa, koska muuttujia on niin paljon. Esimerkiksi Ison-Britannian hallitus ja keskuspankki voisivat päättää rangaista tyhmää kansaa hyvin kireällä talouspolitiikalla, ajaa maan syvään lamaan ja syyttää siitä sitten EU-eroa. Tai voitaisiin harjoittaa hyvin elvyttävää politiikkaa, jolloin talous kasvaisi ja voitaisiin todeta, että ero olikin hyvä ratkaisu.
Laskelmat perustuvat aina erilaisiin oletuksiin, joita säätämällä myös tulokset muuttuvat. Tämähän on viime aikoina koettu ihan täällä kotonakin, kun länsimetro ei alakaan kulkea elokuussa. Paljonko sen länsimetron pitikään maksaa ja mikä on viimeisin arvio kaikista kustannuksista?
Ehkä suuressa ja mahtavassa Eurostoliitossa on yksinkertaisesti vain räknätty, että parempi antaa jäsen(hakija)maille organisaatsiosta vähän ihmiskasvoisempi kuva vaikka siitä tietysti aina jonkin verran ”lisäkuluja” syntyykin (sillä ken onkaan se ylin auktoriteetti jolla on valta määritellä kaikkien muidenkin puolesta mikä on Aidosti Toivottavaa, Tarpeellista tahi peräti Välttämätöntä).
Kuten aiemmin tässä threadissa jo totesin kielellä tuppaa olemaan edelleenkin käsittämättömänkin iso merkitys ihmiselle vaikka olisi ns. kuollutkin kieli kyseessä. En itse usko, että tämä asia muuksi muuttuu sillä kieli pitkälti määrittelee sen keitä tai mitä me koemme erityisesti olevamme.
Mikä kuollut kieli se semmoinen on jota kumminkin bamlaa 30-300K ihmistä, ja jota ymmärtää kaksi kolmasosaa väestöstä?
Ympäri maailmaa ilmassa on ollut jo pitkään merkkejä ”kuolleiksi kieliksi” leimattujen kielten kokemasta pienoisesta uusrenesanssista (Brittien saarelta mm. kymri).
Ei ole ollenkaan poissuljettua etteikö moni niistä saattaisi hyvinkin kokea ajan oloon uuden nousun.
Kyllähän maataloustukien vähentäminen ynnä muunlainen rukkaaminen on EU:n agendalla.
Kyllä ne järjestelmästä eniten hyötyvät tahot ovat kumminkin niitä rikkaita perijöitä. En usko, että Englannin kuningatarkaan on elämänsä aikana ihan hirveästi niillä tiluksillaan käynyt maata kääntämässä… Wahlroosin Nalle on saattanutkin käydä – koska varmaan pitää miehekkäänä puuhana, mutta ennen kaikkea siksi, että voi sitten muille todeta, ettei kyse suinkaan ole mistään pelkästä harrastuksesta.
Ruoantuotannossa puhutaan niin elimellisen oleellista asioista, ettei peltoja ole syytä – eikä mahdollistakaan – panna pakettiin eikä elikoita teuraaksi pelkällä nuijan kopautuksella.
Ruoantuotanto ei ole kuten mikä tahansa muu taloudellinen toiminta jota voidaan tarpeen mukaan ostaa aina sieltä mistä kulloinkin halvimmalla saa.
Jos pilvipalveluun tulee katkos niin se on voi voi. Ruokaa sen sijaan on pikkupakko saada joka päivä.
Kansallisessa ruoantuotannossa on aina viimekädessä kyse mainitun kansan konkreettisista elinolonmahdollisuuksista. Ei mistään sen suuremmasta.
Mutta sotia ei tule enää koskaan koska ihmiset ovat nykään jo niin hemmetin järkeviä – nytkin osaavat hienosti sovussa vaikeista asioista käydä rakentavaa keskustelua karkeisiin yleistyksiin saati harhaanjohtavaan ”informaatioon” turvautumatta.
Jättimäisiksi paisuneet ruokalogistiikkaketjut eivät nekään mitenkään voi kontaminoitua yhä uudemmassakaan uljaassa maailmassa aiheuttaen globaalin skaalan epidemioita jotka pahimmillaan kylväisivät mittaamatonta ja peruuttamatonta tuhoa läpi koko planeettamme.
Siinä pahimmassa skenaariossahan teemme ihan itse planeettamme asuinkelvottomaksi.
Eikä sitäkään voi tapahtua, että muut maat yksinkertaisesti vain kieltäytyisivät myymästä suomalaisille yhtään minkäänlaista ravintoa koska olemme onnistuneet ajamaan taloutemme niin heikkoon happeen ettei yksikään usko meidän kykenevän kuitenkaan maksamaan laskua.
Mutta varmasti sitä solidaarisuutta tulisi kun oikein tiukka paikka koittaisi. Kyllähän Eurooppa nytkin kovin mielellään on auttanut apua tarvitsevia miljoonia pakolaisia. Eiku…
Sitäkään ei voi tapahtua, että ruoan tuottamisen hinta nyt vaan sattuisi ajan oloon mitä moninaisimmista syistä kasvamaan niin helewetin suureksi, ettei kurjuuden kierteessä rypevällä kansalla yksinkertaisesti löydt tarpeeksi pätäkkää maksaa muiden maailman ”hienouksista” (jotka heille ovat perustuotteita).
Kyllä siinä tuli Syltyllekin äkkiä suomalaista pottua – edes kitukasvuista sekä puoliksi mätää sellaista – ikävä, ma ennustan.
Kyllä, maataloustukipolitiikka pitää uudistaa kovalla kädelle, mutta kyllä itseäni vituttaa sittengin huomattavasti enemmän nämä saatanan pörssissä uhkapelaavat nuoret (tai muuten vaan tyhmät) kundit (ja lienee siellä jokunen mimmikin) sekä järjettömiä riskejä ottavat pankit.
Vai menikö Syltyn mielestä oppikirjan mukaisesti, että veronmaksajat pistettiin – jälleen kerran – pelastamaan pankit?
OS:”Puolalaiselle putkimiehelle viisumipakko.
Puola kuuluu Schengen-alueeseen. Viisumipakkoa ei voi laittaa yhdelle Schengen-maalle vaan se tulee koko alueelle ja on molemminpuolinen.”
Ei välttämättä tule mitään viisumipakkoa mutta Britannia voi vaatia esim. työluvan (saadakseen työskennellä briteissä).
Vastavuoroisesti Puola vaatinee samaa: kumpikohan voittaa tässä tapauksessa.
Työlupa pakon voi britit laittaa eu-maille ja noukkia mahdollisesti rusinat pullasta kahdenvälisin sopimuksin.
eli periaatteessa suunnilleen samantasoisen bkt/hlö eu-maan kanssa britit voivat tehdä työlupa ”vapaita” sopimuksia.
Aika näyttää. Kaikki on vasta alkuvaiheessa.
Solidaarisuus punnitaan sitten myöhemmin.
Solmisiko esim. Saksa ja Ranska ko. sopimuksen brittien kanssa ja pyyhkisikö Puolalla pöytää.
Tässä virallista laskelmaa, mikä vahvistaa O.S:n tiedon :
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/aikasarja/Tuloslaskelma
En nyt oikein ymmärrä captain awesomen logiikkaa siitä, että jos tehtiin pankkien kohdalla tyhmä päätös, meidän kannattaa tehdä idioottimainen päätös myös maataloustuissa.
Myöskään huoltovarmuutta on edelleen turha vetää mukaan tämän *nykyisen* tuen perusteluksi.
Se pitää minunkin mielestäni hoitaa, mutta sen voi tehdä järkevämminkin. On ihan selvä että esimerkiksi miljardi euroa sotalaivastoon per vuosi turvaa huoltovarmuuttamme paremmin kuin nykyinen maataloustuki + vaikka nauriisiin kaaliin ja perunaan perustuva hätävataviljelyohjelma (tjsp helppoa & halpaa kriisiruokaa) mutta nykysysteemi ei ole mitenkään perusteltu.
Nykysysteemi hoitaa huoltovarmuuden, joten sen puolesta voidaan argumentoida huoltovarmuudella. Toki nykysysteemin ei ole täysin optimaalinen huoltovarmuuden varmistamisen kannalta – sitä voi toki kritisoida, ellei näitä epäoptimaalisuuksia perustella muilla argumenteilla. Itse en siihen lähde.
Eipä taida Eemilinkään laskentataito kovin hääppöinen olla. Tuossa taulukossa ei ole yrittäjätuloa edes suoraan laskettukaan. Sen kyllä voi laskea noista luvuista seuraavasti: lisätään nettotulos-lukuun palkkavaatimus-luku
Mihin perustuu väite nettomaksun osalta? Toinen lähde arvio Suomen maksuksi Norjan mallissa alle 300 miljoonaa, kun EU-nettojäsenmaksu on noin 800 miljoonaa. Miksi Norjan nettomaksu olisi suhteellisesti alempi? Eikö parempi arvio olisi, että Norjan nettomaksu, samoin kuin bruttomaksu, olisi kaksinkertainen Suomen nettomaksuun verrattuna, siis noin 1600 miljoonaa eli moninkertainen?
MTK tms. julkaisee viljelijöille Maatalouskalenteri-nimistä almanakkaa. Siinä on ihan rautalankaohjeet miten maataloustulo saadaan näyttämään mahdollisimman pieneltä. Sillä lienee joku tarkoitus eli vedota mahdollisesti lisätukien tarpeeseen, koska on maamme köyhä ja siksi jää, kärsi, kärsi kirkkaamaan krnuunun saat ja pane leipään puolet petäjäistä etc.
Minusta huoltovarmuus on ihan hyvä peruste. Aika paljon sitä vastaan väitetään mm. sillä perusteella, että polttoaineen saannin katketessa maatalous pysähtyisi, mutta sekin tuntuu huteralta, jos ei ole laskelmaa siitä onko näin vai ei?
Tein nopean laskelman siitä, että ainakaan polttoaineen vuoksi maatalous ei pysähtyisi.
Mutta siis ensinnäkin, ruoan pitäisi riittää nykyisellä tuotannolla kohtuullisen hyvin. Suomessa on noin miljoona nautaa, joista 300.000 lypsävää ja noin miljoona peltohehtaaria – kun hehtaari tuottaa 3500kg viljaa vuodessa ja lehmä lypsää 7000 litraa maitoa vuodessa, tästä tulee jokaiselle vähän yli litra maitoa ja parisen kiloa viljaa per päivä, veikkaisen että se pitäisi suuren osan kansasta hengissä. Tämän lisäksi sikoja on hieman yli miljoona. Sikaloista tulee 16 miljoonaa ja naudoista 7 miljoonaa kiloa kuussa, eli 3-4 kiloa kuukaudessa per asukas. Lihan määrästä pitäisi siis ehkä hieman tinkiä, koska nykyisen suomalainen syö 70 kiloa lihaa vuodessa, mutta maitoa ja viljaa olisi kyllä ihan tarpeeksi vaikka koko tuotanto ei olisi käynnissä.
Aika paljon sitten väitetään, että maatalous ei onnistu, kun jos polttoaineen tuonti loppuu, pysähtyy traktorit pellolle. No pysähtyykö?
Koko suomen energiankulutus on 405 TWh ja maatalouden 10 TWh – tuonti osuus 13,6 TWh – ja iso osa tästä tuotetaan turpeesta, puusta ja muista kotimaasta saatavasta energiasta, siitä riittäisi myös maatalouteen hyvin sähköä – etenkin jos olisi pakko[1]
Tuotanto vie energiaa karkeasti niin että sika kuluttaa 500 kWh/eläinpaikka, viljantuotanto noin 1112 kWh/ha ja maitotilat kaikkein energiatehottomimpia, keskimäärin 5134 kWh/eläin mutta vaihtelu todella suurta.
Jos tuon muuttaisi polttoineeksi, nautatila tarvitsisi noin 150 litraa vuodessa + muuta energiaa 350 litran edestä (sähköä tmv.) per eläin, viljelytila noin 100 litraa per hehtaari ja sikatila 50 litraa per sika. Eläintiloilla siis tarvitaan enemmän sähköä kuin polttoainetta, joten puhtaan polttoaineen osuus noin 30%, joten nykyisen tuotantomäärän ylläpito vaatisi ehkä noin 300-400 miljoonaa litraa polttoainetta per vuosi. Tämä siis laskettu sillä arviolla, että polttoaine on 10 kWh/litra.
Toiselllla tavalla laskettuna, jos maatalouden energiakulutus on 10 TWh per vuosi ja arvioi että 30% tästä on polttoainetta päästään aika lähelle myös tuota 300-400 miljoonaa litraaa polttoainetta per vuosi (10.000.000.000 * 0.3 / 10)
Varmuusvarastoja on kuulemma 5kk normaalin polttoaineenkulutuksen verran, tarkkaa määrää ei ole tiedossa, mutta jos polttoainetta tuodaan vuodessa 9Mt niin luultavasti varastoissa on jotain 4 miljardia litraa. Pelkästään varmuusvarastot siis riittäisivät muutamaksi vuodeksi.
Energiaomavaraisuuteenkin olisi mahdollista päästä: Porvoon biodiesel-laitos tuottaa 500 miljoonaa litraa vuodessa [2] – jo tällä laitoksella pyörittäisi tuota maatalouden tarvitsemaa polttoainemäärää. Epäilemättä omavaraisuusastetta voitaisiin nostaa kriisitilanteessa huomattavasti.
Jos kriisi tulee, niin on ihan hyvä, että ne miljoona sikaa, miljoona nautaa, miljoona hehtaaria peltoa ja 100.000+ ihmistä ovat heti saatavilla ja toimintakunnossa.
[1]http://www.oamk.fi/hankkeet/bioelogia/docs/materiaalit/Mikko_Posio-Energiatehokkuus-Oamk.pdf
[2] http://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-kirii-biopolttoaineiden-mahdiksi/WUCBatz6
Autojen maahantuontia haitataan yhä periaatteessa EU-lainsäädännön vastaisilla katsastuskäytännöillä. Mopoja säädellään yhä tavalla, joka oli tarkoitettu suojelemaan Tunturia, Pyrkijää ja Soliferia kilpailulta. Nyt noita tehtaita ei ole ollut vuosikymmeniin, mutta typerät lait ovat yhä voimassa.
Ei maataloustukia voida perustella huoltovarmuudella, koska ei esimerkiksi polttoaineiden varmuusvarastojen kartuttamiseen tarvitse maksaa miljarditukia polttoaineiden jalostajille.
Täällä riittää näitä ingenjöörejä, jotka odottavat valmiita vastauksia , joita voivat sitten yksipuolisesti kumota. Tosin nythän tuli jo omaakin tuotosta kun otettiin laskin käteen.
Tajunnan laajennusta loi myöskin linkkamani sivusto, joka näyttää maataloussektorin talouden koko karmeudessaan . Eikä syltty vieläkään ymmärrä kuinka halvalla saa ruokansa tuottajalta ?
Ilmoitatko sinä verotettavan tulosi mahdollisimman suureksi, jätät kaikki vähennykset pois ? Tosin eipä taida palkansaajalla mitään kuluja työstään ollakaan, työnantaja maksaa kaiken. Lomalta paluuseenkin pitää vielä olla oma palkkansa, siis, että yleensä suostuu palaamaan lomalta.
Maatalouskalenteria julkaisee maatalousneuvontayritys Pro Agria.
En ole aivan viime vuosina vilkuillut kalenteria, mutta aikaisemmin siellä oli neuvottu, miten maatalouden verotuloslaskelma saadaan vertailukelpoiseksi muiden elinkeinojen yritysten tuloslaskelman kanssa. Maatalouden verolain mukaanhan tulo ja meno kirjataan maksupäivän mukaan ja elinkeinoverotuksessa tuotteen osto- tai myyntipäivän mukaan. Oikaistu tulos voi olla suuremnpi, pienempi tai samansuuruinen kuin verotettava tulos. Oikaisun tarkoitus on antaa viljelijälle tarkempaa informaatiota tilan talouden kehityksestä kuin mitä veroilmoituksesta on mahdollista saada. Sitä ei käytetä mihinkään tukien perusteluun tai verotukseen. Se pysyy siis visusti viljelijän pöytälaatikossa. Pankinjohtaja voi kyllä olla joskus kiinnostunut siitäkin, kun hän arvioi tilan luottokelpoisuutta.
Huoltovarmuus on nykysysteemin perustelu ihan samalla tavalla kuin tarve liikkua paikasta toiseen on perustelu ostaa Toyota Avensiksen sijasta 5-sarjan bemari.
Eli huoltovarmuus mielessä viritetty maataloustukijärjestelmä olisi olennaisesti erilainen, se olisi aivan varmasti sekä halvempi että huoltovarmempi.
Esimerkiksi maidosta ja lihasta varmaan voisi aika paljon tinkiä kriisitilanteessa, tuskinpa me tarvitsisimme niin paljon juustoa, meetvurstejanne ja jugurttia kuin nyt. On selvää että kriisissä myös tuotanto romahtaisi säästöliekille ja merkittävä osa nykyisestä kapasiteetista leikkautuisi pois tai korvaantuisi jollain muulla.
Maataloustuki on niin tunteisiin vetoava asia, että järki näyttää lentävän ikkunasta ulos. Miksei vain voi sanoa, että omasta mielestä suomalainen maatalous on niin kiva juttu, että siitä kannattaa maksaa veroja ja paljon? Miksi pitää keksiä satuja huoltovarmuudesta, kannattavuudesta ja maakuntien elinvoimasta?
Sittenhän olemme asiasta enemmän tai vähemmän samoilla linjoilla. Alkuperäisestä provostasi tämä ei kuitenkaan käynyt mitenkään ilmi.
Emmehän me pelastaneet pelkästään pankkeja vaan kokonaisia teollisuuden aloja kuten jenkit autoteollisuutensa.
Keskivertofarmari sentään pitää meistä jokaisen konkreettisesti leivän syrjässä kiinni: keskivertopörssikeinottelija sen sijaan spekuloi meidät kuilun partaalle – mikäli tehdään mahdolliseksi.
Öljyn varmuusvarastoinnista on oikein EU tasoiset velvoitteet
Kuljetuksia ei voida turvata edes miljardilaivaoilla, nykyinen ohjusteknologia ja sukellusveneet huolehtivat siitä, että sota-alukset ovat pohjakamaa
http://www.oil.fi/fi/tietoa-toiminnasta-huoltovarmuussuunnittelu/oljyn-varmuusvarastointi-eu-maissa
Edullisempaa olisi ajaa maanviljelykseen rakennemuutos ja muuttaa maatalous normaaliksi liiketoiminnaksi ja keskittää se etelän edullisille alueille
Mutta kepun/persujen kannatuksen vuoksi lienee mahdotonta
Miten sitten hoitaisit EU:lle menevät jäsenmaksut, joiden avulla tuetaan maataloutta läpi Euroopan ? Miten maatalous voisi olla normaalia liiketoimintaa kun EU:n lait säätelevät tuottamista estäen maksimituoton saamisen pellolta?
Suomessahan on jo keskitetty viljantuotanto etelään ja pohjoisessa karjatalous on tuotantosuuntana suuremmalla osalla tiloista.
Vastaahan näihin kysymyksiin .
Ps. öljyvertaus huoltovarmuudessa ei kyllä sovi maatalouden huoltovarmuusvaatimukseen. Öljyä ei tuoteta viljelemällä vuodenkiertojen mukaisesti.
Mielenkiinnolla tulee seurattavaksi miten Britannia muuttaa maatalouden lainsäädäntöä sitten aikanaan. Veikkaan hybridimallia, jossa on tuottavuutta edistävät rajoitukset poistettu USA:n malliin. Ja sitten kestävän kehityksen viljelyperiaatteista ne, jotka vähiten aiheuttavat rajoituksia tuottamiselle.
Tuskin Britannia palaa eläinten syöttämiseen märehtijöille.
Vertauksesi on äärimmäisen huono, mutta siinä olet oikeassa, ettei tuen muoto välttämättä ole paras mahdollinen. Oma maataloustuotanto on kuitenkin yksi kansallisen turvallisuuden peruskiviä.
Sveitsi tuki ainakin aikaisemmin kykyä tuottaa, ei itse tuotantoa. Tuettiin polttoaineiden ja siemenviljan tms varmuusvarastointia tiloilla. Tuettin konekantaa, joka mahdollisti koko peltoalan viljelyn, mutta vain kolmasosaa alasta oli pakko viljellä. Siinä ohessa maksukykyisille asiakkaille tuotettiin jonkin verran laadukkaita elintarvikkeita. Järjestelmä oli edullisempi kuin itse tuotannon tukeminen.
Ne joilla oli varaa ja halua maksaa, saivat korkealaatuisia elintarvikkeita. Muille taas tuotiin bulkkia halvalla ulkomailta. Minusta aika toimiva yhtälö.
Ai jaa. Esimerkiksi näkemissäni YK:n raporteissa jopa Italia menee ohi!
Vaikka ne olisivat kuinka tehokkaita, ne ovat aivan liian kalliita. Kolmannes pois sosiaali- ja terveysmenosita, niin meillä ei ole enää ongelmia.
Sulkemalla Venäjän Itämeren laivasto jälleen Kronstadiin, se saa pyöriä siellä ihan niin paljon kuin haluaa. Mukaan luettuna venäläiset sukellusveneet, joiden on käytännössä mahdoton murtautua ulos Suomenlahden pohjukasta, kun NATO ja sen ystävät valvovat rantoja.
Sukellusvenease auttaa antamalla paremman kuvan vedenalaisesta toiminnasta. Halvimmalla sen saamme NATO-jäsenyydellä, mutta minusta siihen kannattaa laittaa omaakin rahaa.
Oikea ongelma ovat tällä hetkellä Ahvenanmaa ja Gotlanti. Olen pyöräillyt molemmilla saarilla ja ne ovat hyvin erilaisia. Gotlanti on tasainen ja yhtenäinen. Ahvenanmaa ei kumpaakaan.
Ruotsi tarvitsee Gotlantiin vähintään pari panssaripataljoonaa sekä Hemvärnetin yksiköt valvontaan. Nyt siellä on vain Hemvärnet ja päätös parista puoliksi tapetusta mekanisoidusta komppaniasta. Ennen surullista ammattiarmeijasekoilua Gotlantia puolusti hyvin tuettu mekanisoitu prikaati, mikä varmasti olisi pystynyt pitämään saaren.
Ahvenanmaan demilitarisoinilla ei ole ollut perusteita 90-luvun alun jälkeen. Se vahingoittaa koko Itämeren tasapainoa yhtä paljon kuin ruotsalaisten sekoilu Gotlannissa. Oli erittäin mielenkiintoista lukea presidentti Koiviston haastattelu, miksi moka tehtiin. Virheen voi toki korjata.
Vastaan tulee myös kauppa-ja vaihtotase. Jos kotimainen tuotanto korvataan tuonnilla niin pitäisi saada aikaan myös vastaava määrä vientiä
Nyt pyöritään nollan kahta puolta, mutta esim maatlouden korvaaminen tuonnilla kääntää taseet negatiiviseksi
Tuo tarkoittaaa käytännössä suursotaa Pohjolassa. Ei Venäjä anna blokya itseään ulos Itämereltä ja sopparitkin pitävät väylät auki
Jos ne tukitaan niin silloin kaikki sopparit ovat loppuneet ja käydään sotaa.
Enpä usko, että USA alkaa johtaa koaliota huvin vuoksi, sillä ei ole mitään voitettavaa tuossa sodassa
Eikä meren hallitseminen poista ohjus-ja ilma-aseuhkaa
Alla ote blogista http://www.talouselama.fi/tebatti/suomessa-on-maailman-korkeimmat-maataloustuet-3435446
Pudottamalla tuet EU keskitasolle rakennemuutos jouduttuu oleellisesti ja pakottaa hakemaan uusia toimintamuotoja.
Eikä se karjatalous pohjoisessa mikään edullinen juttu ole.Kyllä maidolle tulee hinta kun sen Utsjoen ainoan maitotilan maito on kuljettu Ouluun meijeriin
Ja kyllä se viljanviljelyssäkin tuki kohdistuu pohjoisempaan kuin aivan etelä-Suomeen
”Eurostatin tilastokirjan Agriculture and fishery statistics:n mukaan Suomessa vuonna 2010 maataloustuotannon arvosta oli tukia noin 59 prosenttia. Norjassa tuki oli 37 prosenttia, Irlannissa 31, Sveitsissä 29, Ruotsissa 21 ja EU:ssa keskimäärin 16 prosenttia tuotannon arvosta. OECD:n julkaisusta Agricultural Policies in OECD Countries (2010) ilmenee, että muissa korkean maataloustuen maissa, Japanissa, Etelä-Koreassa ja Islannissa, tukitasot ovat myös selvästi alhaisemmat kuin Suomessa.
Valtion vuoden 2013 budjetissa maataloustukimenot ovat lähes kaksi miljardia euroa. Tämän lisäksi tulevat maataloustuottajien eläkkeet, (tuki vajaat 600 miljoonaa euroa vuodessa) ja lomituskorvaukset (220 miljoonaa euroa). Tämä ei tunnu kohtuulliselta, kun otetaan huomioon, että menot budjetissa ovat yhteensä noin 54 miljardia euroa ja maatalous tuottaa vain noin 0,3 prosenttia Suomen nettokansantuotteesta.”
EU:n maatalouspolitiikka suomalaisella byrokratialla höystettynä antaa korkealaatuisia elintarvikkeita bulkin hinnalla. Sivutuotteena tulee kohtuullinen huoltovarmuus ja pääkaupunkiseudun lähiöt rakennettua. Täysimääräiset EU:n tuet saadakseen tarvitaan toki pientä panostusta valtionkin budjetista, mutta verotus nostaa julkisenkin talouden saamapuolelle. Maksumiehen ja haukkujen kohteen rooli lankeaa suomalaiselle viljelijälle. Erittäin ovelasti rakennettu järjestelmä Rooman valtakunnan leipää ja sirkushuveja tapaan.
Näyttää järkevältä mallilta. Suomen puolustuskykyä moititaan aina puutteellisesta kalustosta , laadusta ja määrästä. Unohdetaan aina olemassaoleva kalusto maataloudessa , teollisuudessa jne. Ennen maataloudesta otettiin sotaan pääosin hevoset ja myös elintarvikehuolto oli keskeinen. Tiloilla on olemassa jo nyt polttoainereseviä ja syksyllä määrä moninkertaistuu. Suuressa mittakaavassa se ei tietenkään riitä mihinkään, mutta ensi-iskussa se on käyttökelpoinen reservi.
Jos tulevaisuuden konflikteissa olisi ruokakin meri- ja ilmakuljetusten varassa, niin yhtälö olisi ylivoimainen.
Venäjä ei tule koskaan hyökkäämään Suomeen.
Yleensä kansainväliset vedet ovat kaikkien käytössä, pois luettuna sota aikana. Silloin Venäjän Itämeren laivasto on hyödytön, jos se suljetaan Suomenlahden pohjukkaan.
Tuossa viimeisessä olet oikeassa. Sen osoitti venäläisten pudottama Malaysia Airlinesin lento 17, mutta ainakin viimeaikoina teko on yksittäinen.
Noin muuten uskoi moni vielä kesällä 1938. Väite on ihan looginen, mutta se ei ole totta. Pienelle maalle kuten Suomi, sota on aina huono vaihtoehto. Pyritään kieltämään ilmiselvä tosiasia.
Niin tai näin. Oleellista on, ettei harhakuvan anneta vaikuttaa koviin päätöksiin. Puolustusmateriaali on pidettävä kunnossa, eikä rehellinen suomalainen voi olla sivari.
Joo, ei se tule muuta kuin suojelemaan täällä asuvia venäläisiä.
Kaksi harhaluuloa ja propagandaa: Tottahan tuet muodostavat Suomessa suhteellisesti suuremman osuuden tuotannosta kuin muualla, koska meillä maksetaan tuottamastamme alhaisempia hintoja kuin muualla.
Toiseksi, EU:n kokonaaan ja osittain maksamat tuet laskette suomalaisen maatalouden tukemiseksi. Se on rahaa, jonka saamme takaisin maksamistamme jäsenmaksuista Unionille. Jos meillä ei olisi omaa maataloutta tämä jäsenmaksumme raha menisi muun Euroopan maatalouden tukemiseksi.
Maatilayrittäjien eläkemaksut eivät ole maatalouden tukea. Työeläkkeet tulee maksaa joka tapauksessa.
Viljelijöille maksetaan erilaisia EU:n kokonaan rahoittamia eli suoria tukia, EU:n osarahoitteisia sekä kansallisesti rahoitettuja tukia. – See more at: http://www.mavi.fi/fi/maksut-ja-valvonta/maksut/viljelija/Sivut/viljelijatukien-maksaminen.aspx#sthash.FYsBDtBx.dpuf
http://www.mavi.fi/fi/maksut-ja-valvonta/maksut/viljelija/Sivut/viljelijatukien-maksaminen.aspx
Tulisiko se sitten halvemmaksi tuoda Espanjasta ? Työllistävä vaikutus logistiikasta, jalostuksesta, kaupasta jne. menisi Espanjaan.
Joo, ilman muuta meidän kannattaa tukea kotimaista tuotantoa!
Vetoomus kynttilöiden, vahalamppujen, lyhtyjen, kynttilänjalkojen, katulamppujen, kynttiläsaksien ja sammuttimien valmistajilta sekä öljyn, talin, pihkan, alkoholin ja yleensä kaiken valaistukseen liittyvän tuottajilta.
No, tuota… missäs muussa tilanteessa Suomen vienti ja tuonti meritse olisi uhattuna? Somalipiraatit tulisivat ja valtaisivat Gotlannin tukikohdakseen? Latvia julistaisi Suomen merisaartoon?
Tarkoitit kai bulkkia premiumin hinnalla?
Ehkäpä sinunkin kannattaisi lukea se linkkaamani Bastiatin kirjoitus ihan ajatuksella. Hämmentävää miten vähän keskustelu on edennyt sitten 1800-luvun…
Minäkin luin tuon Bastiatin puolustuspuheen vapaakaupalle. Essee on hieno, ja on helppo ymmärtää, kuinka se puhuttelee monia. Valitettavasti se kuitenkin perustuu yksinkertaistuksiin ja epärealistisiin oletuksiin. Tämä nähdään ehkä helpoiten tarkastelemalla (kuvitteellista) maata, jossa kaiken tuottaminen maksaa hieman enemmän kuin naapurimaassaan: maassa ei (muka) kannata tuottaa itse mitään, vaan kaikki kannattaa ostaa naapurimaasta. Niinpä niin. Voinet, ksee, jatkaa ajatusta tästä itse (vaikka kaveri saattaisikin ajatella puolestasi vähemmällä vaivalla).
Sellaista tilannetta ei voi syntyä, että kaikki kannattaa ostaa naapurimaasta. Oman maan kustannustaso alenee, kunnes tilanne on tasapainossa ja molemmat maat keskittyvät siihen, missä niillä on suhteellinen etu. Kelluvien valuuttakurssien tapauksessa tämä menee ihan itsestään, yhteisvaluutan oloissa vähän hitaammin.
1. Maatalouden pyörittäminen kuluttaa ulkomailta hankittuja välipanoksia, ei ole mitenkään selvää että vaihtotase kärsisi, kun emme toisi samoissa määrin polttoainetta, sähköä ja maatalouskoneita yms.
2. Tuo perustelu käy mihin tahansa tuotannonalaan, vaikkapa t-paitoihin. Jos se pitäisi paikkansa, meidän kannattaisi tukea aivan kaikkea kotimaista tuotantoa, koska vientihän on hyväksi ja kotimainen kulutus on hyväksi, eli kaikkea kannattaa tukea. Melkein voisimme erota EU:sta ja nostaa kunnon tullimuurin, ettei harrastettaisi turhaa tuontia ja vientiä.
3. Maataloudesta vapautuvat* tuotannontekijät työllistyisivät tietenkin muille sektorielle, semmoisille, jotka oikeasti kannattava.
*) on selvää että nykyisissä maajusseissa on paljon sellaisia, jotka ovat liian vanhoja, asuvat väärässä paikkaa yms. Niinpä maatalouden kertalakkauttaminen aiheuttaisi turhia sosiaalisia ongelmia ja korkeaa kitkatyöttömyyttä. Siksi homma tulisikin aloittaa niin, että alalle tulon kynnnystä nostettaisiin siten, että luovuttaisiin kaikenlaisista aloittelijoiden tuista, sukupolvenvaihdoksen tuista, jättimäisisät perintöverohelpotuksista ynnä muita vastaavista ja alettaisiin alentamaan tukea hallitusti ja ennakoidusti siten, että suuret muutokset vältettäisiin. Maajussit siirrettäisiin ”taloudelliseen saattohoitoon”, jossa tavoite on eläke ja muihin hommiin suuntautuminen.
Syltty nyt ei oikasti tajua sitä, että maatalous ja esim. teollisuustuotanto eivät toimi samalla kannattavuusajattelulla. Eroa voi kuvata esim. näin: koneet tehdään halvemmalla Kiinassa > siirretään tuotanto sinne. Terveys- ja sosiaalipalvelut tehdään halvemmalla Virossa> siirretään tuotanto sinne.
Maataloustuotanto on halvempaa Espanjassa > siirretään tuotanto sinne . (elintarvikkeiden tuonti).
En kannata nykyistä tukijärjestelmää, mutta siinä on pakko elää EU:n vuoksi. Jos kuitenkin kaikki maataloudessa tehtäisiin pelkästään liiketaloudellisin periaattein, niin se johtaisi lopuksi ekosysteemin rapautumiseen riistoviljelyn seurauksena. Tämän estämiseksi tuottamista säännellään ankarilla ympäristölaeilla, jotka estävät tehotuotannon. Senkään vuoksi emme voi viljellä pelkin liiketaloudellisten periaattein.
Jos tuottamista ei tuettaisi verovaroin (korvattaisi viljelyrajoitteita) , niin tuottamisen kaikki kustannukset olisivat ruuan hinnassa kullakin kuluttajalla täysimääräisenä. Tällöin vain hyvätuloisilla olisi varaa terveelliseen ruokaan. Nyt kun tuottamisen kustannukset jaetaan yhteisesti ja hyvätuloiset maksavat enemmän (veroprogressio), niin kaikilla on varaa hankkia terveyttä edistävää ruokaa.
Tämä on perusajatus EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa. Se miten tuet ja korvaukset jakautuvat tuotosketjun eri osissa (kauppa ja teollisuus leijonan osa)onkin sitten toinen juttu.
Josta on hyvä muistaa, että talvi- ja jatkosodan aikana Suomessa oli melko iso alkuperältään venäläinen vähemmistö, joka palveli Puolustusvoimissa ihan moitteetta. Osa oli jäänyt tänne jo vuonna -18, mutta aika moni paennut myös myöhemmin 20-luvulla, kun rajan yli oli vielä paljon liikennettä. Tämä tuntuu joskus unohtuvan.
Miltä kuulostaisi kaivosyhtiön perustelu, että kun ei tätä louhintaa voi tehdä ympäristölainsäädännön takia kannattavasti, niin se pitää kustantaa verovaroin?
(Talvivaarasahan on itseasiassa käynyt juuri näin, sinne on upotettu satoja miljoonia veronmaksajien rahoja ja loppua ei näy…)
Ai myös espanjalaisissa tomaateissa ja egyptiläisissä appelsiineissa olisi suomalaisten viljelyrajoitteiden hinta?
Ai nytkö se maatalous onkin huoltovarmuuden turvaamisen sijasta köyhäinapua?
Jos me lisättäisiin miljardi euroa tukea, niin voisitteko te hoitaa vielä puolustusvoimienkin hommat?
Onko tutkittu mitä ruokia köyhien ruokakorit sisältävät ja mikä on näiden terveysvaikutus? Tulisiko parempi opputulos vaikkapa käyttämällä kyseinen milajrdi terveydenhoitoon (tai vaikka 500 miljoonaa, yksi miljardihan meni jo sotalaivastoon)?
Miljardin-parin tuet vaatisivat kyllä mielestäni perusteeksi muutakin kuin mutua.
Terveen ruoan takoako EU:ssa tuetaan myös tupakanviljelyä?
Tuo ei kyllä näytä pätevän Suomessa.
Suomi ostaa jatkuvasti ulkomailta enemmän kuin sillä olisi varaa, ja tekee velkaa. Oman maan kustannustasoa on hyvin vaikea painaa alas. Noin kahdeksan vuoden vitkuttelun jälkeen jotain on nyt yritetty, mutta emme vielä tiedä, laskiko kiky-sopimus kustannustasoa riittävästi.
Yhteisvaluutan ja jäykkien työmarkkinoiden yhdistelmä näyttää estävän aika tehokkaasti mainitsemasi tasapainottumisen Suomessa. Vihreät tuntuvat kannattavan velanoton jatkamista ehdottamasi kustannustason laskemisen sijaan.
Juho, mihin perustuu väitteesi Suomen kroonisesta vaihtotaseen alijäämästä? Katso nyt vaikka viimeisen 20 vuoden ajalta, pääosin ylijäämäinen.
Syltty ei vaan halua ymmärtää. Suomen virallinen terveydenhoitodoktriini vannoo sairauksien ennaltaehkäisyn nimiin. Jo ilmenneiden sairauksien parantaminen on sodanjälkeistä agendaa, nyt on menty ajattelussa ja politiikassa eteenpäin.
Terveyskasvatuksella pyritään kasvattamaan terveelliseen ravintokäyttäytymiseen. (sis. myös liikkumisen)
Kaivosvertaus maatalouteen on aivan metsässä.
Tämä ei ollut ongelma ennen peruskoulua. Lukuaineissa heikoin aines karsittiin toiselle väylälle ennen ruotsin opiskelujen alkua. Englanti, saksa ja ruotsi tukevat kaiken lisäksi hyvin toisiaan, joten 1+1+1 ei ole työmäärältään lähelläkään kolmea! ”Pakkoruotsi” on ongelma vain, kun sitä tuputetaan heikkolahjaisemmille.
En sanonut vaihtotaseen alijäämästä mitään. Viittasin vain sellaiseen epätasapainoiseen tilanteeseen, jossa maan kulutus- ja palkkataso on korkeampi kuin mihin sillä on varaa. Suomessa näin on käsittääkseni tuon kahdeksan vuotta ollut, ja yhteiskunta on ottanut velkaa sen sijaan, että olisi laskenut kulutustottumuksia. Tyypillinen tilanne, jossa kelluva valuutta olisi palauttanut helposti tasapainon, mutta kiinteä valuutta vaatii muunlaisia toimenpiteitä (joita poliitikkomme eivät hallitse).
Hämmästelin vähän sitä, että yleensä kannatat velkavetoista politiikkaa (nykyisessä pysyväsluonteisessakin taantumassa), mutta tuosssa kommentissasi (mielestäni järkevämmin) kustannustason palauttamista talouden kantokyvyn mukaiselle tasolle.
Piti oikein tarkistaa, mitä olet kirjoittanut. Siksi kommentin hyväksyminen vähän viivästyi. Kyllä tämä minun korvissani viittaa siihen, että kansantalous syö enemmän kun tienaa, eli velkaantuu ulkomaille. Se on sama kuin vaihtotaseen alijäämä, joka ei siis ole ollut erityisen alijäämäinen. Uudempi kommenttisi taas näyttäisi viittaavan valtion talouden alijäämään – siis siihen, että valtio velkaantuu omille kansalaisillee, joka on taas ihan eri asia.
Tuo ei kyllä näytä pätevän Suomessa.
Luehan nämä CAP:n historiat ja sen perusteet. Käy läpi koko arsenaali, älä vain yhtä sivua. Tämän paketin avulla voit laajentaa tajuntaasi EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta. Sinulle avautuu myös toivottavasti se, että Suomi on vain pieni osa kokonaisuutta. Jos julistaudumme EU:n ainoaksi tuettomaksi maatalouvaltioksi, niin muut toki kiittävät , eivät kuitenkaan seuraa perässä.
http://ec.europa.eu/agriculture/cap-history/1992-reform/index_en.htm
Kannattaa muistaa, että EU.n yhteisen tuen lisäksi Suomi maksaa siirtymäkauden tukea vapaaehtoisesti omista rahoistaan. Tällä alun perin vuoristotueksi kutsutulla rahalla pyritään siirtämään maatalous Etelä-Suomesta pohjoiseen.
Suomalainen maataloustuki tukee ennenkaikkea mallasohran, maitorasvan ja punaisen lihan tuotantoa, siis sen lisäksi että se valuu pääomatuloina kaupunkeihin muuttaneille talonpoikien perillisille. Kaikki näistä ovat Suomessa äärimmäisen suuria terveydellisiä ongelmia, ja tyypillisesti ongelmat keskittyvät vielä juuri niille pienituloisimmille (varakkailla kun on rahaa osataa esimerkiksi tukien ulkopuolelle jäävää kalaa).
Lisäbonuksena tappavan epäterveellisen sokerijuurikkaan tuotantoa tuetaan erityisellä kansallisella sokerijuurikastuella, joka on jopa 350 euroa hehtaarilta + erityinen sokerijuurikkaan kuljetustuki.
Maataloustukien lopettaminen olisi suurin terveysteko mitä voitaisiin tehdä.
En ymmärrä tuota ajatusta maatalouden siirtämisestä Pohjois-Suomeen. Suomen politiikka on pyrkinyt lähinnä entisen tasapainon säilyttämiseen. Tuo on tarkoittanut enemmän aluejakoihin perustuvan EU:n politiikan tasapainottamista järjestelmää noihin mainittuihin Suomen tarpeisiin virittelemällä. Pohjois-Suomeen kukaan järjissään oleva suomalainen ei kai ole maatalouttamme siirtämässä (jos joku, niin korkeintaan sokea EU- tai suomalainen byrokraatti).
Minäkään en ymmärrä ajatusta siirtää maatalouden painopistettä edullisesta etelästä epäedulliseen pohjoiseen, mutgta sitä tämä kansallinen tuki tekee ja siihen se on viritetty.
Ihannoimallasi tavalla saadaan toki paljon englannin, saksan, ruotsin ja suomen osaajia (huomaa kuinka nimeät kieliä ikäänkuin jotkin niistä olisivat absoluuttisesti ja ikuisesti parempia valintoja opiskeltavaksi kuin toiset!), mutta ei ollenkaan muiden kielten osaajia. Valinnanvapaus taas niistä kielistä, mitä koulu voi tarjota tuottaa edellä mainittujen kielten osaajien lisäksi kaikkien muiden tarjolla olevien kielien osaajia.
Ruotsin vaihtoehdottomuus on aina heikentänyt Suomessa osattavien kielten diversiteettiä. Tämän korjaamiseksi pakkoruotsi tulee korvata pakollisella, mutta vapaavalintaisella kielellä.
Kyllä se kansallinen tuki nyt vain on siirtänyt esimerkiksi maidontuotantoa etelästä (missä on kuluttajat) Pohjois-Suomeen (missä ei ole kuluttajia).
Ihan samalla tavallahan se maatalostuki toimii myös EU:ssa, sillä tuella mahdollistetaan maatalous alueilla, joissa se ei oikeasti olisi järkevää. Maidontuotannon siirto pohjoiseen on ihan linajssa tämän muun järjettömyyden kanssa.
En usko että ”siirtää” (eikä mikään merkittävä taho yritä ”virittää”), vaan korkeintaan tähtää nykyisen maatalouden säilyttämiseen.
Johan pomppas, nyt on populismi täydessä kukassa, eipä olisi uskonut O.S:lta tällaista. Ei tässä mitään painopistettä ole siirretty vaan tasoitetaan eroja maan ja EU:n sisällä.
Tietyt alueet EU:ssa on luokiteltu maataloudelle epäsuotuisiksi alueiksi. Luonnonhaittakorvauksella pyritään turvaamaan maataloustuotanto ja elinvoimainen maaseutu tällaisilla alueilla. Koko Suomi on luokiteltu LFA-alueeksi. Tämä alun perin vuoritotuki lanseerattiin tasoittamaan kuluja Euroopan vuoristoisilla, karuilla viljelyalueilla. Suomi ei ole ainoa kohdemaa. Seuraavassa linkissä ovat kohdemaat:
http://ec.europa.eu/agriculture/rurdev/lfa/images/map_en.jpg
Jo nyt ilmastonmuutos on siirtänyt viljanviljelyssä edullisimmat olosuhteet keski-Suomeen ja etelä-pohjanmaalle. Etelä-Suomi kärsii sään ääri-ilmiöistä alvariinsa.
Tuossa ensimmäisessä lainauksessa on selvitetty syy, miksi maatalous, varsinkin suuritöinen maatalous, siirtyy pohjoiseen, vaikka etelällä olisikin siihen absoluuttinen etu.
Ei selity suhteellisella edulla, ei erityisesti erilaisilla palkkataloissa eri puoella Suomen vaan ylikompensoivilla maataloustuilla. Olen kirjoittanut tästä vuonna 2009. http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
Kuluttajalle on varmaan vaikea käsittää, että halpuutetuilla hinnoilla saisi premiumia. Näin se vain on, sillä suomalaiset määräykset estävät sekundan tuottamisen. Sekundaa haluavien pitää tyytyä tuontielintarvikkeisiin.
Nämä teekkarin teesit, saatanalliset äkeet, saamme lukea vähän väliä. Siitäkin huolimatta, että kerta kerralta ne on osoitettu pätemättömiksi.
Maatalouden tuki olisi syypää kansan epäterveelliseen ravintokäyttäytymiseen on jo sen luokan salaliittoteoria, että Roswell ja Area 51 :kin kalpenevat. Ja vielä maan hinnan nouseminenkin on syynä sydäntautikuolleisuuteen , kepun viheliäisiä juonia kaikkityynni.
Monen monta kertaa on todistettu miten jo alkutuotannossa on jalostettu elintarvikkeiden raaka-aineita terveellisempään koostumukseen. Jatko on yksityisen kansalaisen ja elintarviketeollisuuden käsissä.
Onhan tutkittua faktaa, että koekealle koulutetut elävät terveemmin. Kehitys ei juonnu siitä, että heillä olisi varaa hoitaa sairauksiaan paremmin, vaan lähtökohtaisesti he sairastuvat harvemmin.
Esim. ravintokäyttäytyminen on heillä parempaa. Ei siksi, että on varaa ostaa terveellisempiä ruokia, vaan heillä on Tietoa , Asenteita ja Kulttuurista perimää hankkia niitä.
Siinä on se sosioekonomisten terveyserojen villakoiran ydin, eikä kepun maataloustuissa.
Eli jos halutaan parantaa kansanterveyttä, niin kannattaa leikata maataloustuista ja panostaa koulutukseen (eikä toisinpäin, kuten kepu tekee)?
Kannatetaan!
En tarkoittanut mitään erityistä mittaria, vaan vain sitä, että yli varojen eletään, ja velkaa kertyy. Tämä lienee selvä asia.
Viittaukseni ulkomailta ostamiseen liittyy siihen, että jos oma valuutta devalvoituisi, ulkomailta ostaminen vähentyisi. Kiinteässä valuutassa tällaista mekanismia ei ole (ja näin syntyy helposti tilanne, jossa syömme enemmän kuin tienaamme).
Jos kansakunta velkaantuu, se näkyy vaihtotaseen alijäämänä. Ei velkaannu, jos vaihtotase ei ole alijäämäinen. Suomi ei maana ole juurikaan velkaantunut, jokut Suomessa ovat toiset eivät. Valtio on velkaantunut, mutta lähinnä omille kansalaisilleen nettomääräisesti.
Tuet ja muu järjestelmä kokonaisyudessaan ohjaa maitotaloutta pohjoiseen, mutta toisaalta viljataloutta etelään. Osin kyse on myös viljelijöiden omista valinnoista (maitotalous sitoo enemmän, joten viljavimmilla alueilla tehdään helposti jotain vähemmän sitovaa). Suomi taistelee EU:ta vastaan eteläisen Suomen tukien säilyttämisen mahdollistamiseksi. Maidon kuljetus pohjoisesta etelään ei liene keskeinen kustannustekijä.
Suomessa erikoisuutena on ainakin se, että Suomi maksaa osan tuista itse, eikä saa niitä EU:n kassasta. Keski-Euroopan parhailla aluella tuet voivat olla Suomea suuremmat, joten tuet eivät tässä mielessä pääsääntöisesti tue huonoimpia alueita (vaikka tuollaisiakin tukia, tai tuollaisilla nimillä kulkevia tukiakin on). Suuri osa EU:n maataoudesta ei varmaankaan olisi kannattavaa ilman tukia.
Maidon tuottaminen pohjoisessa Suomessa ja viljan tuottaminen eteläisessä Suomessa on järkevä jako. Säännöt ovat toki kulmikkaat ja osin ehkä vääristävätkin, mutta tuo jako on siis periaatteessa järkevä.
EU:n maatalouspolitiikassa on paljon sellaista, mitä voi kutsua järjettömäksi.
Kansallisten maataloustukientukien kokonaismäärä vuonna 2016 on yhteensä noin 322 miljoonaa euroa.
Tästä summasta noin yhdeksänkymmentä prosenttia on pohjoista tukea, runsaat kahdeksan prosenttia on Etelä-Suomen kansallista tukea ja sokerijuurikkaan tukea on runsas prosentti. Kansallisista tuista rahoitetaan myös sikatalouden EU-kriisitukea täydentävä ja kevään 2016 aikana koko maassa maksettava kansallinen sikatalouden kriisituki.
HS:n tekemän laskelman mukaan (HS 17. 2.) valtio tukee (muita kuin maatalousyrityksiä ?) vuosittain noin 4,8 miljardilla eurolla, josta 3,7 miljardia euroa on erilaisia verotukia.
Tätä taustaa vasten maatalouden kansallinen tuki on kansantalouden mittaluokassa todella pieni. Ja sillä tasoitetaan maatalouden tuottavuuseroja maan sisällä, painopistettä ei todellakaan muuteta mihinkään.
Joten O.S. voi olla rauhassa , sillä Helsingin kaupungin asema suurimpien maataloustukien saajana ei ole uhattu.
Bulkkia, toveri, bulkkia.
Olkoon raaka-aineet (mukamas) kuinka laadukkaita tahansa, niin niistä saadaan aikaiseksi lähinnä mautontonta einesmaksalaatikkoa, jauhomakkaraa, kanannahkapullia ja höttöleipää. Tuottajien tässä tuskin kannattaa paljon itkeä moisen haaskuun perään, koska merkittävä osa elintarviketeollisuudesta taitaa olla tuottajien osuuskuntien hallussa.
Onhan se vähän hassua, että on monasti helpompi ostaa Suomessa artesaanielintarvikkeita, jotka ovat peräisin jostain Alppien tiettömän perälaakson tilalta, kuin kotimaista tuotetta – tai jos kotimainen vaihtoehto onkin tarjolla, niin se on tasoltaan lähinnä joku hutaistu jäljitelmä.
Vähän innovointia ja rohkeutta tarvittaisiin, mutta taitaa olla vain niin mukava marssia laput silmillä tuottajaosuuskunnan renkinä – ja kuitata maataloustukiaiset.
Ai? Pohjoisessa kuulema valittavat, ettei ole riittävästi peltoja lannan levitykseen ja että lanta alkaa olemaan melkein ongelmajätettä. Etelässä peltoja toki riittäisi, mutta ei kohta enää maitotiloja.
…jollakin mielikuvituuksellisella tavalla laskea tukia.
Suomalaisen tukijärjestelmän puolustajat tykkäävät valita laskentaperusteen sellaiseksi, jolla todistetaan että E-Euroopassa niitä tukia vasta maksetaankin. Esimerkiksi lasketaanp aljonko tukea tulee tukea per hehtaari ja unohdetaan kokonaan tuotanto, joka on paljon suurempi.
Ymmärtääkseni suomalainen tukisysteemi ohjaa kasvattamaan vähemmän isommilla pelloilla, verrattuna esimerkiksi etelään, lisäksi ei ole mikään ihme että etelässä sama pinta-alan pelto tuottaa enemmän.
Tuotettua kiloa kohden tukea maksetaan muissa maissa kyllä vähemmän.
Jos meillä oikeasti maksettaisiin vähemmän tukea kuin muualla, niin miten ihmeessä tukipotti voi olla tuotantoon suhteutettuna aivan ylivoimaista kärkeä?
Maataloustuki on ripoteltu sinne ja tänne, jotta sen kokonaispotin laskeminen olisi mahdollisimman vaikeata.
Niinpä luvussa si ei taida olla maatalouden ympräistötukea (300 miljoonaa/vuosi) eikä kuljetustukeakaan. Sen tarkoitus ei edes ole vaikuttaa ympräistöön vaan olla toisella nimellä jaettua maataloustukea.
Toiseksi, jos kaikkea muuta toimintaa tuettaisiin Maa- ja puutarhatuotteiden osuus 2% BKT:sta. Kun julkinen sektori vastaa noin 20%:sta arvonlisää, jä muille yksityisen sektorin toimijoille 78%.
Jos muuta yritystoimintaa tuettaisiin yhtä paljo kuin maataloutta, pitäisi jakaa tuon 5 miljardin sijasta 12,5 miljardia.
Kyllä se on suhteettoman paljon pienelle alalle.
Mihin perustuu väitteesi, että koko maatalous olisi siirretty pohjoiseen? Onko siellä etelässä kaikki pellot metsitetty? Minä en ole havainnut sellaista ilmiötä ollenkaan. Ainostaan moottoriteihin ja Nurmijärvellä omakotitaloihin on huvennut jonkin verran peltoa, mutta siinä on kyse marginaaleista.
Painopiste on siirtynyt pohjoiseen ainostaan työvaltaisissa maatalouden tuotantosuunnissa eli lähinnä maidontuotannossa. Sen kyllä selittää tuo suhteellisen edun periaate täydellisesti. Asutuskeskuksissa on tarjolla paljon enemmän työpaikkoja ja palkkatasokin on aivan toista, mihin lehmiä lypsämällä on mahdollista päästä oli tukitaso mitä tahansa. Asutuskeskusten lähettyvillä olevilta tiloilta käydään siis muualla töissä ja viljellään sivutoimisesti. Tähän kuvioon lehmät sopivat erittäin huonosti.
Maidontuotannon painopisteen siirtäminen etelään vaatii todella suuria panostuksia, jos se tehdään maatalouspolitiikan keinoilla, koska muu yhteiskuntapolitiikka toimii sitä vastaan. Yhteiskuntapolitiikalla se kuitenkin olisi täysin mahdollista. Tehdään vain niitä hyvin menestyviä asutuskeskuksia maan keski- ja pohjoisosiin ja annetaan etelän näivettyä. Silloin maanviljelys kukoistaisi etelässäkin, kun muuta työtä ei olisi.
”Viisumipakkoa ei voi laittaa yhdelle Schengen-maalle vaan se tulee koko alueelle ja on molemminpuolinen.”
Schengenillä ei ole tässä tapauksessa mitään merkitystä. Esimerkiksi Vietnam antaa viisumivapauden joillekin Schengen-maille mutta vaatii viisumia muilta: https://en.wikipedia.org/wiki/Visa_policy_of_Vietnam
Koska keskiverto Brittituristi on paljon arvokkaampi kuin keskiverto Romanialainen turisti, tässä todennäköisesti kävisi niin että Britit saisivat viisumivapauden koko EU:n alueelle (aivan kuten heillä oli tämä jo ennen EU:ta), mutta Iso-Britannia vaatisi viisumia tietyistä EU-maista tulevilta.
Suomen ei tietenkään kannata olla tästä huolissaan, koska Suomalaiset voisivat edelleenkin matkustaa Britteihin ilman viisumia, aivan kuten vuonna 1994.
Itsed asiassa suomalaiset eivät voineet matkustaa Britanniaan ilman viisumia vuonna 1994 kuin muistaakseni kolmeksi kuukaudeksi. Näihän myös suomalaiset saavat nyt matkustaa kolmeksi kuukaudeksi Turkkii ja amerikkalaiset Schengenalueelle. Näin tullaan varmaankin tekemään myös briteille. Työluvan odottamine3n vie sitten sen puoli vuotta, vaikka olisi alansa ainoa osaaja koko maailmassa.
Nykyisenä suurnavetoiden aikana lantaa voi paikallisesti kertyä enemmänkin kuin pelloille on järkevä levittää, mutta ei sellaisia määriä, että levitysaluetta pitäisi laajentaa Keski-Suomesta Helsinkiin asti. Suomen oman kulutuksen ja Venäjän viennin vaatima levitysala varmasti löytyy. Levittämiseen liittyviä (luonnonsuojelullisesti perusteettomia) byrokraattisia jarruja voisi vähän helpottaa.
Olet siis samaa mieltä siitä, että tukijärjestelmä ei ole ensisijassa heikoimpien alueiden tukemiseen viritetty. (Joskus on ainakin viittailtu maailmanmarkkinahintoihin siirtymisen tuomiin tulonalennuksiin.)
Jos vihjasit tuossa, että olisin EU:n/Suomen nykyisen tukijärjestelmän puolustaja, niin en ole.
EU vaatii, että (sen ja Suomelle sallitut omat) tuet eivät saa kannustaa tuottamaan lisää.
(En ole tutkinut tukien ja tuotannon määrän suhteita, enkä väittänyt niistä mitään, joten ei mitään erityistä kommentoitavaa tuohon.)
Timo ei taida tuntea yhtään viljelijää? Kyse ei ole pelkästään ammatista, vaan myös elämäntavasta.
Minä kävin kerran tuollaisella alppitilalla. Oikein muistui lapsuusajat 60-luvun alusta mieleen: Samassa tilassa pidettiin sikoja, kanoja ja lehmiä. Vanhassa karjakeittiössä hoitui maidon jalostuspuoli. Hyviä tuotteita niinkin saatiin aikaiseksi, ei sen puoleen. Mutta ei todellakaan kelpaisi Suomen terveystarkastajille. Siellä on ilmeisesti tätä innovointia ja rohkeutta näillä ympäristöterveysihmisillä soveltaa samoja EU-säännöksiä kuin Suomessa.
Nuo sattuvat olemaan oma valintani ja erittäin hyvä valinta pitkän matikan lukijalle. Kuin painopiste oli reaaliaineissa, niin tuo ei kuormittanut. Ruotsi ei ole ongelma, pakkoruotsi tyhmille on sitä.
Klassisten lukioiden poistuminen valikoimasta on sääli. Siellä latinan pohjalta pystyi rakentamaan hyvän kielivalikoiman romaanisia kieliä. Aikaisemmin oli siis paremmin valinnanmahdollisuuksia. Muutenkin lukiopolitiikka on epäonnistunut viimevuosina.
Aikaisemmin maakuntien ykköskaupungeissa oli hyvät lukiot, jotka keräsivät hyvää ainesta koko maakunnasta. Mutta siellä oli myös poikakoulut, jotka tekivät ylioppilaita myös niistä pojista, jotka nyt putoavat kilteille tytöille räätälöidystä lukiosta. Heistä on usein kuitenkin työelämässä enemmän hyötyä, kuin niistä kilteistä tytöistä.
Tunnen kyllä muutamia. Sen olen nähnyt, että kuka on päässyt utareorjuudesta eroon, ei siihen enää palaa. Sivutoimiviljelijöille se on kyllä pääosin elämätapa, sen verran huonoa bisnestä se on.
”Itsed asiassa suomalaiset eivät voineet matkustaa Britanniaan ilman viisumia vuonna 1994 kuin muistaakseni kolmeksi kuukaudeksi.”
Mikä ongelma tässä kolmen kuukauden säännössä on? Kuinka moni Suomalainen haluaisi matkustaa Britanniaan yli kolmeksi kuukaudeksi ellei kyseessä ole työ tai opiskelu (joita varten on omat viisumit).
Työluvan saaminen vaikeus on yksi syy miksi jotkut yritykset tukevat Britannissa brexitiä: http://www.telegraph.co.uk/men/thinking-man/sir-james-dyson-so-if-we-leave-the-eu-no-one-will-trade-with-us/
Intialaisen insinöörin palkkaaminen vaatii hyvin monimutkaisen byrokratian mutta Puolalaisen siivojan saa palkata suoraan (tämä pätee muuten myös Suomeen). Brexit voi saada tähän järkeä, jolloin Puolainen siivoja ja Intialainen insinööri asetetaan samalle viivalle ja arvioidaan samoilla kriteereillä työlupia jaettaessa.
Ja britti Ranskassa menee samaan myllyyn nigerialaisen siivoojan kanssa.
Tuossa on pystytty kirjoittamaan aika moinen itsensä poissulkeva yhtälö kahteen sanaan. 😀
Tämä oli yksi blogin hisgtorian kummallisimmista kommenteista. Varmaan joku koepallo.
Noin yleensä ottaen nigerialaiset eivät pyri Ranskaan vaan Isoon Britanniaan ihan historiallisista syistä. Ranskaan taas tullaan sen entisistä siirtomaista.
Tarkoitin, että brittejä tullaan kohteleman Ranskassa samalla tavalla työlupia haettaessa kuin nigerialaisia Britanniassa. Sorry, jos sanoin epäselvästi.
Niin mutta kun kansa ei tainnut äänestää sen puolesta, että maahan tulisi entistä enemmän väkeä EUn ulkopuolelta. Kansa halusi stopin maahanmuutolle, ihan kaikelle ja lisäksi lisää hyvinvointivaltiota. Ei se äänestänyt vapaamman maahanmuuton ja vapaakauppan puolesta, vaan nimenomaisesti niitä vastaan. Ja jos konservatiivit ovat huolissaan omasta kannatuksesta, politiikkaa reivataan siellä vasemmalle, eikä todellakaan talousliberaalimpaan suuntaan.
Tämä tullee varmaan pettymyksenä osalle brexiteerejä.
Britanniaan tulijoista noin puolet on ollut EUsta, puolet muualta. EU-kansalaiset ovat maksaneet Britanniaan selvästi enemmän veroja kuin saaneet tulonsiirtoja, muut tulijat päinvastoin.
Tässäkin mielessä konservatiivien Brexit-intoilu näyttää järjettömältä.
Se että Suomessa on duunariportaan työ liian kallista niin, ettei maitotilalle enää voi palkata työntekijöitä, on ihan kotikutoisesti sössitty juttu. Vielä 60-luvulla työn hinta oli säällinen, jolloin työpaikkoja oli maaseudulla. Eikä ollut vielä nykyisen kaltaista tuniviidakkoakaan. Tekemätöntä työtä Suomessa on paljon, hinta on liian kova. Eikä tämä ole mitenkään maanviljelyksen erityisongelma.
Tila kestää yhden sukupolven harrasteviljelijäitä. Sen jälkeen se on niin huonossa kunnossa, ettei tuotanto kannata. En laske harrasteviljelijöiksi sellaisia, joilla on varaa ja älyä palkata ammattilaiset hoitamaan tilaa niiltä osin kuin eivät itse ehdi. Sellaiset ovat harrasteviljelijöitä, jotka yrittävät itse tehdä vasemmalla kädellä kaiken, mitä täysipäiväinen viljelijä pystyy tekemään.
Mihin niitä työntekijöitä nykyaikaisella maatilalla tarvitaan? Eiköhän se tietokoneiden valvonta suju ihan isännän/emännän omin voimin.
Jos taas tila käyttää vanhaa viimevuosituhannen työvoimavaltaista tekniikkaa, niin sitten varmaan maajussin olisi syytä hetkeksi istua alas ja miettiä löytyykö edellytyksiä investoida johonkin robottipihattoon – vai onko parempi iskeä lappu luukulle. Maatalouden rakennemuutosta on turha itkeä.
Kotieläinten pito poikkeaa muusta elinkeinotoiminnasta siinä, että työtä ei voi jättää tekemättä. Kaikki pitää tehdä, vaikka siitä ei saisikaan korvausta.
Mites nyt vaadit rakennemuutosta? Muutama viesti takaperin ihannoit alppimaiden maitotaloutta, joka on pysähtynyt 60-luvulle.
Ei yksikään elinkelpoisen kokoinen tila pyöri kahdella hengellä. Nykyään huiput Suomessa tasataan mm. ajattamalla rahtia eikä muiden sukupolvienkaan työpanos ole ihan pieni.
Lisäksi on viritelty aivan päätön yhteiskunnan lomitustuki. Ei yhteiskunnan pidä sekaantua tuollaiseen.
Muualla Euroopassakin käytetään myös omaa työvoimaa, jolloin ei synny tarvetta yhteiskunnan sekaantumiselle asiaan. Kausityöntekijät ovat sitten oma juttunsa.
Eipäs nyt olkiukkoilla – ihmettelin vain kotimaisten korkean jalostusasteen tilatuotteiden vähäisyyttä kauppojen valikoimissa.
Onhan se aivan selvää, että, jos katteet ovat ohuet, niin sitten on joko kasvatettava volumia reilusti tai erikoistuttava parempikatteisiin tuotteisiin. Itkuvinkuminen siitä, ettei enää pärjää samalla kuin joskus 80-luvulla on aivan turhaa.
Syy on siis siinä, että täällä yritetään päästä jo 2000-luvulle sekä tekniikassa että hygieniassa. Se olisi hyvä asia, jos se menisi markkinavoimien ohjaamana, mutta täällä yritetään kaikkia pakottaa viranomaismääräyksillä samaan muottiin.
Robottipihatot eivät muuten auta tippaakaan maitotilallisten sidonnaisuusongelmaan. Se vaatii suuren tuotantomäärän kannattaakseen ja jatkuvan 24/7 päivystyksen kännykässä ja lukemattomia yölähtöjä häiriöiden takia. Se on paljon pahempaa kuin tyytyminen vähän halvempaan tekniikkaan ja pienempään tuotantovolyymiin.
Vieläkös se menee niin, että ensin lomitetaan emäntää maksimimäärä ja isäntä lähtee mukaan Kanarialle ja kun lomitus on ohi emännän kohdalla, niin sitten lomitetaan isäntä maksimi määrä ja emäntä lähtee Rhodokselle isännän mukana? Aina tietysti ei mene noin, koska emäntä on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi eikä lomitusta saa.
Kyllä tuotteet ovat halpoja , kun ne teetetään laittomalla työvoimalla.
On todettu, että esimerkiksi espanjalaisilla viljelmillä työtä teetetään maahanmuuttajilla, joilla ei mahdollisesti ole henkilötodistuksia. Virallisia työsopimuksia ei tehdä, vaan työ on kausittaista ja palkka maksetaan pimeästi. Rahallinen korvaus ei vastaa välttämättä edes minimipalkkaa. Työterveyshuollosta tai työaikalaista ei huolehdita, ja työntekijät ovat tässä mielessä epävarmassa asemassa. Suomalaisilla tomaattiviljelmillä tämänkaltaisia ihmisoikeusrikkomuksia ei ole todettu.
Ei onnistu noin, vaan lomat on otettava yhtä aikaa, jos molemmat haluavat samalle reissulle.
En tunne Itä- ja Pohjois-Suomen tilannetta, mutta Etelä- ja Länsi-Suomessa se ei ainakaan mene noin. Muualla kuin punavihreässä kuplassa on yhä häpeä elää yhteiskunnan varoin.
”Britanniaan tulijoista noin puolet on ollut EUsta, puolet muualta. EU-kansalaiset ovat maksaneet Britanniaan selvästi enemmän veroja kuin saaneet tulonsiirtoja, muut tulijat päinvastoin.
Tässäkin mielessä konservatiivien Brexit-intoilu näyttää järjettömältä.”
Kaikki EU-kansalaiset eivät ole samanlaisia.
Britanniassa on käytössä progressiivinen verotus mikä tarkoittaa että paljon veroa maksavat saavat myös korkeata palkkaa. Tälläisten asiantuntijoiden tapauksessa työluvan saaminen onnistuu helposti ja sen hoitaa yleensä työnantaja. Eli hyväpalkkainen Suomalainen ei peru työperäistä muuttoa Britanniaan vaikka se eroaisi EU:sta.
Pienituloiset EU-kansalaiset eivät maksa pahemmin veroja ja siten voivat hyvinkin olla nettosaajia. Kaiken lisäksi ne vievät työpaikkoja paikallisilta mikä tarkoittaa että paikallisille työttömille pitää maksaa työttömyystukea.
Eli tässä suhteessa brexit on perusteltu sillä se antaa mahdollisuuden valtiolle itse päättää työperäisestä maahanmuutosta.
Luulisi sitten monen pitäjän asukkaita hävettävän – valtionosuudet on helposti tuhansia euroja per asukas (vrt. Espoo, jossa valtionosuudet taitavat olla negatiivisen puolella), pääelinkeino pyörii täysin tukiaisten varassa ja vähäistä muuta taloudellista aktiviteettia tekohengitetään jos jonkinlaisten kuljetustukien, EAKR-rahojen yms. voimin.
Eemil ja Kalle ovat täysin oikeassa, että maidontuotanto halvan tuottajahinnan maissa perustuu kokonaan halvan työvoiman käyttöön. Usein he ovat myös laittomasti maassa. Esimerkkejä löytyy vaikka USA:n meksikolaiset ja Uuden Seelannin kaakkois-aasialaiset. Suomessakin maatilojen palkatut työntekijät ovat yleensä ulkomaalaisia, etupäässä Itä-Euroopasta lähtöisin. Suomen lainsäädäntö vain edellyttää maksettavan heille työehtosopimuksen mukaista palkaa, joten kustannusetua ei voi syntyä. Itse olen sitä mieltä, että työmies on aina palkkansa ansainnut, joten toivoisin suomalaisen käytännön leviävän muuallekin ja siten nostavan myös elintarvikkeiden hintatason kohdalleen. Se kuitenkin lienee turha toive, joten sitä odotellessa pitää suomalainen tuotanto turvata muilla keinoilla, mikäli suomalaisia elintarvikkeita ylipäätänsä halutaan. Lomitusjärjestelmä on yksi niistä. Toki sillekin on aina vaihtohtoja, kuten kaikille muillekin talouspolitiikan keinoille. Kansanedustaja Vartian esittämä ajatus lomituskustannusten viemisestä hintoihin ei vain ole mahdollista edes kansantaloustieteen oppikirjojen mukaan.
Valtio avustaa jokaisessa maassa maatalouden lomia, sairastumisia, koulutusta jne. tietynlaisen sosiaalivakuutuksen muodossa. Valtion antama tuki kanavoidaan rahana, työnä , verohelpotuksina jne. Periaate on sama kuin Suomessa , ruuan hinnan suojeleminen kuluttajalle, muodot ja prosentit vain vaihtelevat.
Suomessa lomitustukea leikataan Stubbin (Orpo)valtiovarainministeriön toimikaudella ilm. n. 20 miljoonaa. Kokonaiskustannus lomitustuessa lienee 200 miljoonaa, korjatkaa summat. Tämän verran avustetaan kuluttajan ruokakoria ja 20 miljoonaa leikataan maatalousyrittäjiltä.
Soininvaara käyttäisi lomitustuet sosiaalisektorille ja toteaa mm. seuraavaa:
”Siat syövät lähinnä valtameren toisella puolella kasvatettua soijaa, joka jalostetaan täällä teollisuushalleissa sianlihaksi ja viedään ulkomaille syötäväksi. Suomi on sianlihan suhteen yliomavarainen.” (v. 2009)
Hänen mielestään ruoka saadaan tuoda ulkomailta, mutta raaka-aineita jatkojalostettavaksi ei.
Samalla tavalla kuin köyhät häpeävät sitä, että elävät rikkaiden maksamilla veroilla. Tarkoitan tällä sitä, että valtionosuuksien ja progressiivisen verotuksen filosofia on sama. Molemmissa otetaan rikkaimmilta ja annetaan köyhimmille. Tai valtionosuuksien tapauksessa hommma toimii siis normaalisti niin, että toisille (köyhimmille) annetaan yhteisestä verokassasta enemmän kuin toisille. Mitä mieltä olet – pitisikö köyhimpien hävetä, vai ottaa tulontasaukset vastaan enempiä kumartelematta?
Työperäisestä maastamuutosta ja työpaikkojen siirrosta päätetäänkin sitten muualla kuin valtiolla. Katsotaan, mihin pankkitoimintaa alkaa siirtyä.