Vähän tarkemmin iirin kielen asemasta EU-byrokratiassa.

Sain aikaan suuren hässäkän twit­teris­sä oheisel­la viestillä

Ker­too jotain EU:sta, että Irlan­ti on voin­ut ilmoit­taa kuolleen kie­len Iirin EU:n viral­lisek­si kielek­si. Mak­saa vähin­tään sato­ja miljoonia.

Ensim­mäisek­si on san­ot­ta­va, että hin­ta-arvioni oli aivan pielessä, kos­ka iiri ei tosi­asi­as­sa ole samas­sa ase­mas­sa kuin muut EU:n 23 viral­lista kieltä. Sille ei kään­netä lainkaan kaikkia asi­akir­jo­ja eikä edes par­la­men­tis­sa ole simul­taan­i­t­ulkkaus­ta iirinkielelle. Kyse ei siis oikeas­t­aan olekaan EU:n viral­lis­es­ta kielestä vaan siitä, että iir­ille on annet­tu erään­lainen sym­bo­l­i­nen tun­nus­tus. Jos Helsin­ki ostaa ratikoi­ta, ei tar­jousasi­akir­jo­ja tarvitse julka­ista iiriksi.

EU ei siis ole toimin­ut tässä asi­as­sa niin hölmösti kuin kuvit­telin julk­isu­udessa olleesta tiedos­ta, että iiri olisi EU:n viralli­nen kieli siinä mis­sä vaikka­pa saksa.

Toisek­si iiri ei ole viral­lis­es­ti kuol­lut kieli, kos­ka sitä puhuu äidinkie­lenään 30 000 ihmistä. Tämänkin tiesin, mut­ta viesti­i­ni ei 140 merkin puit­teis­sa mah­tunut ”läh­es kuol­lut”. Jat­ka lukemista “Vähän tarkem­min iirin kie­len ase­mas­ta EU-byrokratiassa.”