Terveystiedon käyttö tutkimuksessa

Voisiko ter­veysti­eto­jen käytön tutkimuk­seen jär­jestää niin, että tutk­i­ja saa käyt­töön­sä anonymisoidut yksilö­ta­son tiedot ja väärinkäyt­tö tarkaste­taan jälkikä­teen niin, että kaik­ki tutk­i­jan tekemät toimen­piteet tietokoneel­la nauhoite­taan ja jälkikä­teen selvitetään, onko tutk­i­ja pyrkinyt mur­ta­maan anonymisoinnin. 

Suomes­sa on val­ta­van arvokkai­ta ter­vey­den­huoltoon liit­tyviä tieto­varan­to­ja, jot­ka ovat täysin alikäytet­tyjä. Näi­den tieto­jen antamiseen tutk­i­joiden käyt­töön liit­tyy toisaal­ta merkit­tävä ongel­ma yksi­ty­isyy­den suo­jan kannalta.

Tois­taisek­si tieto­jen hyväk­sikäyt­tö on ollut mah­dol­lista niin, että tutk­i­ja tarvit­see ensin tutkimus­lu­van, jon­ka saami­nen voi kestää kuukau­sia. Tämän jäl­keen hän pyytää THL:ää tekemään pyy­de­tyn ris­ti­in ajon kah­den rek­isterin välil­lä. Jos tulos osoit­taa, että pitää ajaa vähän toisen­lainen ajo, sama ruti­i­ni tois­te­taan. Jat­ka lukemista “Ter­veystiedon käyt­tö tutkimuksessa”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.11.2016

Kon­tu­laan täydennysrakentamiskaava

250 uut­ta kon­tu­lalaista ylläpitämään paikallisia palvelu­ja aika ongel­mat­toman näköisel­lä täy­den­nyskaaval­la. Herää vain kysymys, mik­si Itä-Helsin­ki on aikanaan raken­net­tu näin maa­ta haaskaten?Tämän jäl­keen tont­tite­hokku­us nipin napin yli yksi.

Vuosaaren keskus­tan suunnitteluperiaatteet

paulig

Vuosaaren keskus­tas­sa paran­netaan jalankulkuolo­suhtei­ta, siir­retään lukio metronase­man läheisyy­teen ja sal­li­taan ympäristöään huo­mat­tavasti korkeam­paa rak­en­tamista Vuo­tien var­rel­la. Tässä vai­heessa suun­nit­telu­pe­ri­aat­teet ovat hyvin yleis­lu­on­toisem­pia. Lau­takun­nalle on näytet­ty pidem­mäl­lä ole­via suun­nitelmi­akin ja palaut­teesta päätelleen myös asukkaille. Alue on pääosin Pauli­gin omis­tuk­ses­sa, mut­ta osan alueesta omis­taa kaupun­ki. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 1.11.2016”

Miten saan Adobe flasplayerin ilman haittaohjelma McAfeeta?

Tietokoneeni urput­taa, että Adoben flas­play­eri­ni on van­ha ja haavoit­tu­va, mut­ta kun yritän päivit­tää sitä, tietokoneeseeni tun­kee hait­tao­hjel­ma nimeltöä McAfee. Tietääkö kukaan, miten tämän voi estää? Macafeen saas­tut­ta­man tietokoneen siivoami­nen käyt­tökel­posek­si on tosi työlästä.

Puheeni Nuori lääkäri ‑päivien avajaisissa (5/5): On aloitettava keskustelu eutanasiasta

Kävin per­jan­taina avaa­mas­sa Nuori lääkäri ‑päivät Kata­janokalla. Lai­tan pitämäni puheen nauhal­ta puret­tuna ja vähän stil­isoitu­na tähän viiteen osaan palasteltuna.

Eli­na­jan odote on nous­sut aivan val­tavasti. Jus­si Hut­tunen, jon­ka asiantun­te­muk­seen luotan kuin vuoreen, sanoi noin 15 vuot­ta sit­ten, että 40 vuo­den eli­na­jan odot­teen nousus­ta ter­vey­den­huolto­jär­jestelmän osu­us on vain kymme­nen vuot­ta. Tästä kymmen­estä vuodes­ta kahdek­san on rokot­tei­den ja antibioot­tien ansio­ta ja vain kak­si vuot­ta johtuu kaikesta siitä muus­ta puuhastelus­ta, jota tehdään noin kahdel­lakymmenel­lä mil­jardil­la eurol­la. Voi olla, että viime aikoina tämä on lääketi­eteen roimien edis­tysaske­lien vuok­si kas­vanut siitä kahdesta.

On vain käynyt niin, että elin­vuodet ovat nousseet paljon nopeam­min kuin ter­veet elin­vuodet, eli elämme enem­män ikävu­osia sairaina. Kun keho saadaan kestämään pitkään, mut­ta aiv­ot van­henevat yhtä nopeasti kuin ennenkin, demen­tia leimaa mon­en pitkäikäisen viimeisiä vuosia. Jat­ka lukemista “Puheeni Nuori lääkäri ‑päivien ava­jai­sis­sa (5/5): On aloitet­ta­va keskustelu eutanasiasta”

Puheeni Nuori lääkäri ‑päivien avajaisissa (4/5): Tietovarastot käyttöön

Kävin per­jan­taina avaa­mas­sa Nuori lääkäri ‑päivät Kata­janokalla. Lai­tan pitämäni puheen nauhal­ta puret­tuna ja vähän stil­isoitu­na tähän viiteen osaan palasteltuna.

Tei­dän päivi­enne aiheena on tiedol­la joht­a­mi­nen. En ajatel­lut puhua siitä paljonkaan, kos­ka tääl­lä on aiheesta parem­pia puhu­jia enkä halua tul­la rin­naste­tuk­si hei­hin. Suomes­sa on aivan val­tavia ter­vey­den­huol­lon tieto­varan­to­ja. Osit­tain niitä on kerät­ty ihan sat­tumal­ta jonkin muun syyn takia ja meil­lähän ark­istoidaan kaik­ki. Täysin suun­nit­telemat­tomasti 70-luvulle saak­ka kansaneläke­laitos sai tiedot kaik­ista ter­veyskeskuskäyn­neistä, kos­ka siihen aikaan kela mak­soi kor­vau­sia myös kun­tien lääkärikäyn­neistä. Kun sairaus­vaku­u­tusko­r­vausten mak­sami­nen kun­nille lopetet­ti­in, lopetet­ti­in myös tiedon keräämi­nen lääkärikäyn­neistä. Joskus voisi ajatel­la, että tieto­jen keräämi­nen suun­niteltaisi­in oikein tieto­jen keräämisen poh­jal­ta, eikä muun toimin­nan sat­un­naise­na sivutuotteena.

Joka tapauk­ses­sa meil­lä on val­ta­vat tieto­varan­not, jot­ka ovat täysin alikäytössä. Näistä tiedoista voi olla val­tavasti hyö­tyä ter­vey­den­huol­lolle, mut­ta vain, jos näitä tieto­ja myös käytet­täisi­in ja saisi käyt­tää. Tarkoituk­se­na on muut­taa lain­säädän­töä niin, että nämä suuret tieto­varan­not tule­vat sekä aka­teemisen tutkimuk­sen että myös lääke­te­ol­lisu­u­den kau­pal­liseen käyt­töön. Yri­tyk­sethän lääkkeitä ja hoit­o­menetelmiä kehit­tävät. Jat­ka lukemista “Puheeni Nuori lääkäri ‑päivien ava­jai­sis­sa (4/5): Tieto­varas­tot käyttöön”

Puheeni Nuori lääkäri ‑päivien avajaisissa (3/5): Sote-uudistus

Kävin per­jan­taina avaa­mas­sa Nuori lääkäri ‑päivät Kata­janokalla. Lai­tan pitämäni puheen nauhal­ta puret­tuna ja vähän stil­isoitu­na tähän viiteen osaan palasteltuna.

Meil­lä on ter­vey­den­huol­los­sa tekeil­lä val­lanku­mouk­selli­nen muu­tos. Ei vain se, että julki­nen ter­vey­den­huolto siir­tyy kun­tien vas­tu­ul­ta maakun­nille, mikä on sinän­sä perustel­tua. Tätä voi ver­ra­ta osu­uskaup­poi­hin, jot­ka oli­vat 30 vuot­ta sit­ten hätää kär­simässä, kos­ka K‑ryhmä hakkasi ne men­nen tullen. Sil­loin kun­tapo­h­jaiset osu­uskau­pat yhdis­tet­ti­in maakun­nal­lisik­si, ja nyt nämä maakun­nal­liset osu­uskau­pat vuorostaan jyräävät K‑ryhmän. Suurimpia kaupunke­ja luku­un otta­mat­ta kun­ta on huono poh­ja ter­vey­den­huol­lol­la niin kuin se oli aikanaan huono poh­ja vähit­täiskau­palle. Maakun­nalli­nen ter­vey­den­hoito on tot­ta kai paljon järkevämpää.

Laadullis­es­ti suurem­pi muu­tos on valin­nan­va­paus ja yksi­tyisen ter­vey­den­huol­lon kanssa kil­pailem­i­nen. Yksi­ty­i­sis­sä ter­veyspalveluis­sa on paljon hyviä puo­lia. Yksi­ty­is­ten yri­tys­ten hallinto yksinker­tais­es­ti toimii parem­min- Ei aina, mut­ta huonos­ti johdet­tu yksi­tyi­nen yri­tys menee pian nurin. Kun­nan saami­nen konkurssi­in vie pidem­pään, maakun­nas­ta nyt puhu­mat­takaan, vaik­ka joidenkin kun­tien taival onkin päät­tynyt pakkoli­itok­seen taloudel­lisen epäon­nis­tu­misen vuok­si. Luo­va tuho on yksi­tyisen ter­vey­den­huol­lon vahvuus.

Tähän liit­tyy kuitenkin suuria ongelmia taloudel­lis­ten kan­nus­timien kohdal­la. Sitä saa mis­tä mak­saa. Oikeas­ta asi­as­ta mak­sami­nen on muu­tok­sen kinkkisin koh­ta. Julkisen puolen ongel­ma taas on sitä saa mitä mit­taa ‑tilanteet. Jat­ka lukemista “Puheeni Nuori lääkäri ‑päivien ava­jai­sis­sa (3/5): Sote-uudistus”

Puheeni Nuori lääkäri ‑päivien avajaisissa (2/5): Teknologia haastaa terveydenhuollon työnjaon

Kävin per­jan­taina avaa­mas­sa Nuori lääkäri ‑päivät Kata­janokalla. Lai­tan pitämäni puheen nauhal­ta puret­tuna ja vähän stil­isoitu­na tähän viiteen osaan palasteltuna.

Ala muut­tuu nopeasti ja sik­si opti­maa­li­nen tapa organ­isoi­da työ tulee myös muut­tumaan. Yksi asia, joka tulee tei­dän ammat­tikun­tanne haas­ta­maan, on tekoä­ly. Täl­lä het­kel­lä riidel­lään siitä, kumpi on parem­pi tekemään diag­noosia, lääkäri vai tekoä­ly, Vaik­ka kiis­ta­ton­ta voit­ta­jaa ei vielä ole julis­tet­tu, tekoä­ly tulee hakkaa­maan ihmisen aivan var­masti. Se kehit­tyy jatku­vasti ja ihmisen evoluu­tio jonkin ver­ran hitaammin.

Lääkäril­lä on yksi yliv­er­tainen etu tietokoneeseen ver­rat­tuna: lääkäri on ihmi­nen. Niin­pä ihmisenä olem­i­nen koros­tuu lääkärin työssä.

Kyse ei ole kuitenkaan joko-tai ‑asetel­mas­ta, vaan sekä-että ‑tilanteesta. Tekoä­ly tulee lääkärin – tai ylipään­sä ihmisen – työkaluk­si. Se tulee paran­ta­maan diag­noosien osumatarkku­ut­ta aivan olen­nais­es­ti. Sen hyvä puoli on, että se oppii virheistään. Lääkärikin oppii virheistään, mut­ta tekoä­ly oppi virheistä kaikkial­la maail­mas­sa. Se on myös nopea uuden tiedon omak­su­ja. Se pystyy käsit­telemään val­tavia tietoaineis­to­ja ja laske­maan bayesiläisiä toden­näköisyyk­siä. Se osaa mös varoit­taa, mil­loin käytet­tävis­sä ole­vat tiedot eivät riitä var­maan diag­noosi­in ja saat­taa ehdot­taa lisä­tutkimuk­sia. Se myös suosit­taa käypähoidon mukaisia hoito­ja. Jat­ka lukemista “Puheeni Nuori lääkäri ‑päivien ava­jai­sis­sa (2/5): Teknolo­gia haas­taa ter­vey­den­huol­lon työnjaon”

Puheeni Nuori lääkäri ‑päivien avajaisissa (1/5): Nopeasti etenevä lääketieteellinen tieto

Kävin per­jan­taina avaa­mas­sa Nuori lääkäri ‑päivät Kata­janokalla. Lai­tan pitämäni puheen nauhal­ta puret­tuna ja vähän stil­isoitu­na tähän viiteen osaan palasteltuna.

Hyvät kuuli­jat!

Vaik­ka olen hyvin tyy­tyväi­nen tähä­nas­tiseen elämääni, aina sil­loin täl­löin mieti­tyt­tää, että jos olisin nyt abi­turi­ent­ti, mitä val­it­sisin toisin kuin aiem­min. Moni­akin vai­h­toe­hto­ja on tul­lut mieleen. Yksi niistä on, että lääkärin ammat­ti olisi ollut aika mie­lenki­in­toinen. Poti­laat var­maankin kiit­tävät, että en tätä val­in­taa tehnyt, kos­ka omi­naisuuk­sil­tani en olisi kovin hyvä poti­lastyöhön, mut­ta entisenä tilas­toti­eteil­i­jänä on san­ot­ta­va, että lääketi­eteelli­nen tutkimus on todel­la kiehto­vaa; se miten uudet havain­not pal­jas­ta­vat sairauk­sista aina uut­ta ja yllät­tävää. Se on kuin luk­isi salapoliisiromania.

Käsi­tyk­set siitä, mis­tä sairaudet johtu­vat muut­tuu uuden tiedon val­os­sa radikaal­is­tikin. Eihän vat­sa­haavakaan ole enää pelkkä stres­si­sairaus, kuten vielä parikym­men­tä vuot­ta sit­ten kuvitelti­in. Jat­ka lukemista “Puheeni Nuori lääkäri ‑päivien ava­jai­sis­sa (1/5): Nopeasti etenevä lääketi­eteelli­nen tieto”

Mitä tehdä ilmaisella sähköllä?

Run­sas tuuli- ja aurinkoen­er­gian tar­jon­ta ovat saat­ta­neet sähkö­markki­nat out­oon tilanteeseen. Jos sekä tuulee että aurinko pais­taa, sähkön hin­ta painuu erit­täin alas. Suomes­sa hin­ta ei ole vielä men­nyt negati­ivisek­si, mut­ta Sak­sas­sa on tämäkin koet­tu. Aurinkovoima tekee Suomeen vas­ta tuloaan. 

Hal­pa sähkö merk­it­see, ettei per­in­teisiä voimalaitok­sia kan­na­ta nyt rak­en­taa käytöstä pois­tunei­den tilalle. Helenin esimerkik­si piti kor­va­ta Hanasaaren kivi­hi­ilivoimala hakevoimalal­la Vuosaa­res­sa, mut­ta yhtiö tyy­tyi pelkkään läm­pökat­ti­laan kaukoläm­mön tuot­tamista varten. 

Näis­sä olois­sa Olk­ilu­o­to 3 ja Fen­novoiman ydin­voimala tule­vat ole­maan omis­ta­jilleen raskas taloudelli­nen taak­ka. Jat­ka lukemista “Mitä tehdä ilmaisel­la sähköllä?”

Minä ja keskipinta-alanormi

Vuokratur­van hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja Timo Met­so­la syyt­ti blo­gis­saan kokoomus­ta per­hea­sun­to­jen suosimis­es­ta Helsingis­sä. Hänen mukaansa kokoomuk­sen tavoit­teena muinaises­sa 75 neliön sään­nössä oli han­kkia kaupunki­in kokoomus­ta äänestäviä hyviä veron­mak­sajia vihrei­den ja vasem­mis­ton äänestäjien kustannuksella.

Kun kokoomus­laiset äläh­tivät ja sanoi­vat Met­solan syytök­sen ole­van käsit­tämätön­tä potaskaa, Met­so­la otti yhteyt­tä min­u­un saadak­seen vahvis­tuk­sen teo­ri­alleen. Min­un oli pakko sanoa, että hän on väärässä. Asun­to-ohjel­ma­neu­vot­teluis­sa joskus yli kymme­nen vuot­ta sit­ten minä toin pöytään tuon tavoitteen.

Oli kyse lap­siper­hei­den puolustamisesta

Tavoit­teenani ei ollut tuo­da hyviä veron­mak­sajia vaan puo­lus­taa lap­siper­heitä. Sinän­sä olen sitä mieltä, että Espoo har­joit­taa erit­täin aggres­si­ivista hyvien veron­mak­sajien valikoimista, joten puo­lus­tau­tu­mi­nen sitä vas­taan ei olisi mitenkään moraali­ton­ta, mut­ta siitä ei nyt ollut kyse. Sitä, mil­lä moti­iveil­la muut puolueet tuon tavoit­teen hyväksyivät, en voi tietää. Voi olla, että jotkut kokoomus­laiset lask­i­vat juuri niin kuin Met­so­la väit­tää. Kovin suur­ta vään­töä tuos­ta tavoit­teesta ei ollut. Sen hyväksyivät kaik­ki siltä istu­mal­ta. Jat­ka lukemista “Minä ja keskipinta-alanormi”