Kategoria: _

Epidemialainsäädäntö on pantava kuntoon

Kir­joitin Verde-lehteen pääkir­joituk­sen siitä, että vaik­ka meil­lä koron­apoli­ti­ik­ka on ollut onnis­tunut­ta, juridi­nen jäykkyys on heiken­tänyt toimen­pitei­den osumatarkku­ut­ta ja nos­tanut hin­taa huomattavasti.

Lue lisää tästä:

https://verdelehti.fi/2022/01/27/epidemialainsaadanto-on-pantava-kuntoon/

2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (15) Suurten tulojen hillitseminen

Sivut 434–355

Onko paha asia, että promille Suomen suu­rit­u­loisim­mista saa kak­si pros­ent­tia kaik­ista tuloista, eli 20-ker­tais­es­ti oman osuuten­sa? Puh­dasver­i­nen ekon­o­misti sanoo, että se ei ole ongel­ma, jos tämä ei vähen­nä muiden tulo­ja ja vaik­ka vähen­täisikin, se on korkein­taan kah­den pros­entin kokoinen ongel­ma, jota voi ver­ra­ta vaikka­pa julkisen sek­torin tehot­to­muu­den tuot­tami­in kus­tan­nuk­si­in tai taloudel­lisen kasvun hidastumiseen.

Layardin mukaan se on ongel­ma, kos­ka ihmis­ten onnel­lisu­us riip­puu suh­teel­li­sista tuloista. Kun toiset ovat rikkai­ta, omat pienet tulot tun­tu­vat pahem­mal­ta asial­ta kuin tun­tu­isi­vat, jos kaikkien muidenkin tulot oli­si­vat pieniä.

Min­un ajatuk­seni ovat lähempänä Layardia, mut­ta lisäisin tähän, että suurista tuloista on kaikille hyö­tyä, jos niitä käytetään investoin­tien ja työ­paikko­jen luomiseen. Tämän takia Ruot­sis­sa suh­taudu­taan omi­in rikkaisi­in paljon myön­teisem­min kuin Suomes­sa. Jat­ka lukemista “2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka (15) Suurten tulo­jen hillitseminen”

Tapauskuolleisuus Tanskassa.

Mik­si Tan­s­ka avaa maan, vaik­ka omikron riehuu? Tapauskuolleisu­u­us voi sen selittää.

Päätin kat­sel­la koro­nan tapauskuolleisu­ut­ta — siis kuin­ka paljon kuolemia on suh­teessa havait­tui­hin tar­tun­toi­hin. En tehnyt tätä Suomen tilas­toista, kos­ka meil­lä on tar­tun­to­jen määristä aika hutera käsi­tys. Eri­tyis­es­ti nyt, kun testi­in ei pääse, elleivät oireet ole vakavia, saisimme aivan väärän esti­maatin. Yliarvioisimme tapauskuolleisu­ut­ta rankasti.

Päätin käyt­tää Tan­skan tieto­ja, kos­ka Tan­skas­sa tes­tataan kaikki.

Määrit­telin tapauskuolleisu­u­den helpoim­man mukaan. Laskin tar­tun­to­jen ja kuolemien seit­semän päivän sum­man ja viivästin tar­tun­to­ja 14 päiväl­lä ajatellen, että kuole­ma seu­raa tar­tun­nas­ta keskimäärin kol­men viikon päästä ja testi­t­u­los valmis­tuu viikon päästä tar­tun­nas­ta. Jaoin kuollei­den määrän tar­tun­to­jen määräl­lä ja ker­roin tuhan­nel­la, jol­loin sain esti­maatin tapauskuolleisu­udelle promilleina. Tämä ei ehkä kel­paisi väitöskir­jas­sa, mut­ta saa kel­va­ta näin koti­ti­las­toin­ti­in. Jat­ka lukemista “Tapauskuolleisu­us Tanskassa.”

Mitä ajattelen vihreiden vaalituloksesta?

Min­un piti kom­men­toi­da vaale­ja Suomen Kuvale­hden twit­ter-huoneessa, mut­ta teknis­ten vaikeuk­sien vuok­si en pystynyt sitä tekemään. Kom­men­toin sik­si tässä.

Min­ulle vaal­i­t­u­los ei ollut pet­tymys. Olin ennus­tanut noin seit­semän pros­entin kan­na­tus­ta, joten meni itse asi­as­sa vähän parem­min. Tosin tuo ennus­tus perus­tui ole­tuk­seen, että äänestyspros­ent­ti olisi 45.

Lähtöko­hdak­si otin vihrei­den val­takun­nal­lisen kan­natuk­sen, joka on viimeisimpi­en haas­tat­te­lu­tutkimusten mukaan painunut jo kymme­nen pros­entin tun­tu­maan. Tästä pitää olla huolis­saan, ei siitäet­tä saimme aika ohuen edus­tuk­sen hyv­in­voin­tialuei­den valtuustoihin.

(Minä suos­tun käyt­tämään hyv­in­voin­tialueista sanaa maakun­ta vas­ta, kun joku säveltää Van­taa-Ker­a­van maakun­ta­laulun.) Jat­ka lukemista “Mitä ajat­te­len vihrei­den vaalituloksesta?”

Kaikille pörssisähköä, mutta myös mahdollisuus suojautumiseen

Tiedän, ettei ole paras aika puhua sen puoles­ta, että kaik­ki sähkö­sopimuk­set pitäisi muut­taa tun­ti­hin­taisek­si pörssisähkök­si. Tänä syksynä pörssisähköä käyt­tävät ovat koke­neet tap­pi­oi­ta, mut­ta keskimäärin pörssisähkö on halvem­paa, sil­lä kun sähköy­htiöt kan­ta­vat riskin kulut­ta­jien puoles­ta, eivät ne tee sitä suinkaan ilmaiseksi.

Tuskin on jäänyt huo­maa­mat­ta, että vakio­hin­taisen sähkön hin­ta on nous­sut huo­mat­tavasti viime aikoina. Saat­taa­pa hyvinkin olla, ettei kiin­teähin­taista sähköä kan­na­ta juuri nyt ostaa.

Pörssisähkö on keskimäärin edullisempaa

Vaik­ka tämän syksyn aikana pörssisähkön osta­jat ovat jääneet tap­pi­olle, pitkäl­lä aikavälil­lä he voit­ta­vat kahdes­ta syys­tä: pörssisähkö on keskimäärin vähän halvem­paa kuin kiin­teähin­tainen sähkö ja ennen kaikkea, kos­ka he voivat alen­taa sitä sopeut­ta­mal­la käyt­täy­tymistään. Jat­ka lukemista “Kaikille pörssisähköä, mut­ta myös mah­dol­lisu­us suojautumiseen”

Käsitykseni koronatilanteesta eri aikoina ja juuri nyt 23.12.2021

Olen vai­h­tanut käsi­tys­täni pan­demi­as­ta mon­ta ker­taa ja tulen vai­h­ta­maan jatkos­sakin, kun uut­ta tietoa tulee.

Maalisku­us­sa 2020

Yleinen käsi­tys pan­demi­an ensim­mäis­inä viikkoina oli, että ei ole mitään mah­dol­lisuuk­sia pysäyt­tää sitä, joten on vain hyväksyt­tävä, että melkein kaik­ki tule­vat siihen sairas­tu­maan niin kuin melkein kaik­ki sairas­tu­vat syys­flun­ssaan (minä esimerkik­si juuri nyt). Rokotet­ta odotet­ti­in vas­ta vuosien kulut­tua (yleen­sä rokot­teen kehit­tämi­nen vie 10 vuot­ta). Niin pitkään ei ollut mah­dol­lista pitää yhteiskun­taa täyssulussa.

Angela Merkel ennusti, että 70 % sak­salai­sista tulee saa­maan tartunnan.

Huhtiku­us­sa 2020

Tilan­neku­va muut­tui nopeasti. Rokote olikin tulos­sa olen­nais­es­ti nopeam­min, tau­ti oli huo­mat­tavasti vähem­män tart­tu­va kuin oli luul­tu ja se oli sairas­tuneille paljon pahempi kuin oli kuvitel­tu. Kak­ki nämä kolme syytä peruste­liv­at sitä, että jäädään odot­ta­maan rokotet­ta ja yritetään sin­nitel­lä siihen saak­ka enem­män tai vähem­män eristyk­sis­sä. Jat­ka lukemista “Käsi­tyk­seni koronati­lanteesta eri aikoina ja juuri nyt 23.12.2021”

2020-luvun yhteiskuntapolitikka (6) Miksi menestys keskittyy kaupunkeihin?

Vuosi­tuhan­nen vai­h­teessa uskot­ti­in – minäkin uskoin – että Inter­net tulisi tekemään tarpeet­tomak­si toim­into­jen keskit­tymisen suuri­in kaupunkei­hin, kos­ka tietoa on saatavil­la asuin­paikkakun­nas­ta riip­pumat­ta ja asiantun­ti­jatyötä pystyy tekemän etänä.

Niin ei ole käynyt tai ei ole ainakaan käynyt vielä. Päin­vas­toin suurimpi­en kaupunkien kasvu on vain kiihtynyt. Yhdys­val­lois­sa etä­työ­sopimuk­sia on alet­tu purkaa (lähde the Econ­o­mist) kos­ka etä­työhön eristäy­tyneet ovat jääneet muista jäl­keen tuot­tavu­udessa ja osaamises­sa. Tieto lev­iää myös kahvi­tauoil­la ja lounastunneilla.

Ennus­tan, että jos nyt osa jää etätöi­hin ja osa ei, etätöi­hin jäävien ammatill­i­nen ura osoit­tau­tuu paljon vaatimattomammaksi.

Kaik­ki suuret kaupun­git eivät kas­va, vaan osaamiseen keskit­tyneet kaupun­git kas­va­vat. Suuret teol­lisu­uskaupun­git ovat päin­vas­toin surkas­tuneet, niin Suomes­sa kuin eri­tyis­es­ti van­hem­mis­sa teol­lisu­us­mais­sa. Jat­ka lukemista “2020-luvun yhteiskun­tapoli­tik­ka (6) Mik­si men­estys keskit­tyy kaupunkeihin?”

2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (5) Markkinavirheet hyvinvointivajeen keskeinen syy

Tämä keskustelu on tarkoitet­tu lähin­nä kir­jan lukeneille. Sik­si refer­oin kir­jaa hyvin pin­ta­puolis­es­ti. Jos sin­ul­la ei ole kir­jaa vielä, voit aina toivoa sitä joululahjaksi.

(Sivut 152–176)

Määrit­te­len aluk­si ihanteel­lisen talousjär­jestelmän sel­l­aisek­si, joka toimii kaik­il­ta näköko­hdil­ta virheet­tömästi. Sel­l­aista ei ole eikä tule, mut­ta itä lähem­mäs voi aina pyrk­iä. Yri­tyk­set tavoitel­la ihan­ney­hteiskun­taa ovat päät­tyneet läh­es poikkeuk­set­ta huonosti.

Huonos­ta tal­lousjär­jestelmästä ker­too, että työn automa­ti­soin­tia vas­taan on niin voimakas lud­di­it­tien aja­tus­maail­maa hei­jas­ta­va vas­tus­tus. Ideaalises­sa talousjär­jestelmässä kaik­ki hyö­ty­i­sivät siitä, että elin­ta­son eteen tehtävää työtä voidaan vähen­tää. Jat­ka lukemista “2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka (5) Markki­navirheet hyv­in­voin­ti­va­jeen keskeinen syy”

2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (3) Meritokratian voittajat

Var­al­lisu­userot ovat kään­tyneet kasvu­un jok­seenkin kaikkial­la, myös Suomes­sa. Tulo­erot eivät ole Suomes­sa kas­va­neet, tois­taisek­si, mut­ta on syytä olet­taa, että samat lainalaisu­udet, jot­ka kas­vat­ta­vat niitä muual­la, tart­tuvat myös Suomeen.

Piket­tyl­lä on oma (sinän­sä kiis­tet­ty) mallinsa siitä, mik­si pääo­mat kasautu­vat. Sen rin­nal­la on toinen eri­ar­voisu­ut­ta lisäävä tren­di, koulute­tun eli­itin kas­va­vat tulot.

On oikeas­t­aan uusi ilmiö, että kog­ni­ti­iviset kyvyt ovat ruumi­il­lisia tärkeämpiä. Aiem­min vah­va ja rius­ka Kalle oli parem­masa ase­mas­sa kuin nopeasti oppi­va, mut­ta hin­telä Pekka. Nyt osat ovat vai­h­tuneet vieläpä niin, että Pekka on suh­teessa paljon parem­mas­sa ase­mas­sa kuin Kalle aiem­min, kos­ka hänen työn­sä tulok­sia voidaan monistaa. Jat­ka lukemista “2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka (3) Mer­i­tokra­t­ian voittajat”

2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (2) Meritokratian rumemmat kasvot

Tässä kir­joi­tus­sar­jas­sa on tarkoi­tus keskustel­la uud­es­ta kirjastani.

Olemme siir­tyneet kir­jan osaan 2, Mikä vie kehi­tys­tä vikaan?

Uhraan kokon­aisen postauk­sen tähän yhteen lyhy­een luku­un mer­i­tokra­ti­as­ta, kos­ka se on kir­jan kannal­ta keskeinen.

Michel Young loi ter­min mer­i­tokra­tia kir­jas­saan Mer­i­tokra­t­ian nousu 1870–2033. Kir­ja oli tarkoitet­tu varoituk­sek­si mer­i­tokraat­tisen yhteiskun­nan eri­ar­voisu­ud­es­ta, joka tulisi hänen mukaansa ole­maan vielä luokkay­hteiskun­taakin pahempi. Jat­ka lukemista “2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka (2) Mer­i­tokra­t­ian rumem­mat kasvot”