Tapauskuolleisuus Tanskassa.

Miksi Tanska avaa maan, vaikka omikron riehuu? Tapauskuolleisuuus voi sen selittää.

Päätin katsella koronan tapauskuolleisuutta — siis kuinka paljon kuolemia on suhteessa havaittuihin tartuntoihin. En tehnyt tätä Suomen tilastoista, koska meillä on tartuntojen määristä aika hutera käsitys. Erityisesti nyt, kun testiin ei pääse, elleivät oireet ole vakavia, saisimme aivan väärän estimaatin. Yliarvioisimme tapauskuolleisuutta rankasti.

Päätin käyttää Tanskan tietoja, koska Tanskassa testataan kaikki.

Määrittelin tapauskuolleisuuden helpoimman mukaan. Laskin tartuntojen ja kuolemien seitsemän päivän summan ja viivästin tartuntoja 14 päivällä ajatellen, että kuolema seuraa tartunnasta keskimäärin kolmen viikon päästä ja testitulos valmistuu viikon päästä tartunnasta. Jaoin kuolleiden määrän tartuntojen määrällä ja kerroin tuhannella, jolloin sain estimaatin tapauskuolleisuudelle promilleina. Tämä ei ehkä kelpaisi väitöskirjassa, mutta saa kelvata näin kotitilastointiin.

Aloitin ensin lokakuusta 2020. Sitä ennen tapauksia oli niin vähän, että luvuista tuli lähinnä satunnaisia. Mutta en minä tätä odottanut.

Tanskassa oli vuosi sitten kuolleita noin 200 viikossa, vaikka tartuntoja oli viikossa vain 3000. Tapauskuolleisuus nousi jopa 70 promilleen kun se oli sitä ennen huidellut parin promillen tuntumassa. Kuolleita he olivat tuskin laskeneet väärin, mutta puuttuiko heiltä tartuntoja vai oliko siellä tapahtunut jokin vanhainkotikatastrofi niin kuin meillä keväällä 2020? Kuolleita joka tapauksessa oli paljon.

Tietääkö joku, oliko Tanskassa jokin tauko testauksissa vuosi sitten?

Omikronin vaikutusta ei tästä kuvasta näe, koska viime talvi skaalaa kuvan niin, että melkein kaikki muu näyttää nollalta.

Tehdään uusi kuva aprillipäivästä 2021, jolloin iso osa tanskalaisista oli jo rokotettu.

Kannasttaa huomata, että pystyakseli on tässä aivan erilainen kuin edellisessä kuvassa ja seuraavassa.

Tämäkin kuva oli vähän yllättävä. Olin odottanut tasaisesti laskevaa käyrää rokotuskattavuuden ansiosta ja voimakasta laskua tammikuussa omikronin vuoksi, mutta käyrässä olikin hyppy ylöspäin lokakuussa. (Delta-variantti?) ja pieni hyppy myös alkukesästä. Nyt tapauskuolleisuus nousi enimmillään vajaaseen viiteen promilleen, mutta ei tästä kuvastakaan omikronia oikein hahmota.

Rokotteet ovat joka tapauksessa tehokkaita. Tapauskuolleisuus laski viime kesänä Tanskassa jo alle promillen, kun se oli Wuhanissa WHO:n mukaan 30 promillea.

Seuraavassa kuvassa on Tanskan tapauskuolleisuus joulukuusta 2021 alkaen. Nyt tapauskuolleisuus pysyy siististi alle yhden promillen. Omikronin vaikutus alkaa näkyä joulukuun lopulla ja on voimakkaimmillaan tammikuussa. Tanskassa on valtava määrä tartuntoja. Viikossa noin viisi prosenttia tanskalaisista on saanut tartunnan eli kuukaudessa noin kuin joka viides.  Kuolleisuus on noussut, mutta ei lainkaan niin paljon kuin tartuntojen määrä. Tapauskuolleisuus on laskenut pariin promillen kymmenesosaan, alle sadasosaan siitä Wuhanin estimaatista.

Tämä ehkä selittää Tanskan päätöksen luopua kaikista rajoituksista helmikuun alussa vaikka epidemia riehuu valtoimena. Tanskassa on hyvä rokotuskattavuus ja rokotetulle omikron on harmiton – tai ei se ainakaan ole tappava.

Kaikkia tanskalaisia ei ole rokotettu, mutta Tanskan hallitus ilmeisesti ajattelee, että se on näiden oma vika. Tuo tapauskuolleisuus on nimittäin todellisuudessa vielä alempi kuin kuvista näkee.

= = = =

Vähän tilastoista. Koronakuolemiksi lasketaan kaikki ne kuolemat, jotka tapahtuvan kuukauden kuluessa tartunnan havaitsemisesta.  Luvussa on mukana sellaisiakin, jotka ovat kuolleet jonkin muun syyn takia, sillä korona ei suojaa liikenneonnettomuuksista eikä syövältä. Ennen tämä ei ollut ongelma, koska vaikka koronakuolemiksi kirjattiin joitakin kuolemia väärin, toisaalta, niitäkin oli, jotka kuolivat oikeasti koronaan tuon 30 päivän rajan jälkeen.

Nyt se on ongelma. Suomessa kuolee viikossa yli tuhat ihmistä. Tanskassa varmaankin suunnilleen yhtä moni.  Ihan tilastollisesti osalla heistä on korona. Tanskassa kuukauden kuluessa tartunnan saa noin 20 prosenttia kansasta. Heitä on kuolleissa siis normaalistikin parisataa. Näin ajatellen omikronista aiheutuva kuolleisuus on Tanskassa painunut todella alas.

Suomessa tehohoidossa olevista koronapositiivisista joka kuudes on tehohoidossa jonkin muun syyn takia.

25 vastausta artikkeliin “Tapauskuolleisuus Tanskassa.”

  1. Jälleen erittäin hyvää ja mielenkiintoista analyysiä.

    En ole vielä törmännyt lukuihin, miltä omikronin aiheuttama sairaala-, tehohoito- ja kuolleisuustarve näyttävät verrattuna ärhäkkääseen talvi-influenssaepidemiaan kuten 2016-17. Tuolloin osa aluesairaaloista täyttyi potilaista: influenssa vei työikäisiä sairaalaan ja oli kohtalokas monelle pitkäaikaissairaalle ja ikäihmiselle.

    Tuskin kellekään olisi tullut mieleen ehdottaa julkisten tilojen sulkemista tai edes etätyösuositusta. Jos nelosen sporassa olisi tuolloin istunut hengityssuojain kasvoilla, lähipenkit olisivat varmaan pysyneet tyhjinä.

    Kansalaisten oikeuksien rajoittamista koskevia päätöksiä tulisi tehdä ainoastaan äärimmäisen painavin perustein. Eikä ”varmuuden vuoksi” tai ”kriisitietoisuuden nostattamiseksi”. Ainoastaan nykytilanteen pohjalta eikä menneisyyteen peilaten.

    1. Hallituksen eilinen päätös nostaa ravintoloiden aukioloaikoja oli pettymys koska se ei ollut THL:n arvioinnin mukainen toimenpide vaan STM:n päätös. Olisin toivonut että pääministeri olisi ottanut johdon tässäkin kohtaa mutta vastuu oli sosiaali-ja terveysministeri Hanna Sarkkisella. Jopa elinkeinoministeri Mika Lintilän linja on ollut lähellä THL:n linjaa ravintoloiden aukioloaikojen arvioinnissa. Myös koronapassin muuttaminen aidoksi digitaaliseksi rokotepassiksi olisi pitänyt tehdä ajat sitten. Ikävä kyllä tämä linjaus jäi suutariksi. Tanskassa suunta on hyvin erilainen vaikka heidän tapaukset ovat olleet samoissa luvuissa kuin Suomessa. Keskiviikkona A-Studiossa HUS:in Lasse Lehtonen, THL:n toimitusjohtaja Markku Tervahauta ja professori Ilkka Julkunen näkivät tilanteen hyvin erilaisena kuin STM:n Taneli Puumalainen. Monessa kohtaa THL on arvioinut
      covid tilanteen paremmin kuin Valtioneuvosto mutta THL ei ole operatiivinen toimija vaan operatiivinen toimija on Valtioneuvosto ja ministeriöt..

  2. Kannattaisi hallituksenkin viimein selvittää itselleen missä mennään, eikä koittaa esittää jotain koronaramboa, joka estää viiruksen etenemisen ja lopulta tuhoaa sen asemiinsa lukemattomilla kielloilla ja kiusanteolla. Naurettava lehdistökin arvostaa tätä demarivetoista älyvapaata ramboilua. Onko tässä nyt liikaa vaadittu, että varoittaa vanhoja ja läskejä, mutta jättää jo muut rauhaan. Ei pitäisi olla mikään kauhistus sanoa, että jos on jo raihnainen vanhus tai sitten reilusti ylipainoinen ja huonokuntoinen muunikäinen, niin flunssakin on vaarallinen ja on aina ollut, joka talvi. Siksi terveellisistä elämäntavoista on koitettu valistaa, mutta nyt läskikin on muka tervettä ja kaunista. Jokaisella on ollut aikaa hakea rokotteetkin jo kauan. Eikä ole mitään mieltä syyllistää rokottamattomia kenenkään terveyden vaarantamisesta, kun rokotetutkin levittää tautia. Jokainen on voinut suojautua ja vanhainkodeissa piikit ovat ensimmäisinä lihassa. Koulujen suluille on myös aika vaikea löytää perusteluja, kun tauti on ollut vaarallinen vain elämän loppupään laitoksissa eikä alkupään. Hirveästi turhaa harmia synnytetty yhteiskuntaan ja annettu katkeruuden ruokkimalle sekoilulle tilaa, kun hallitus ei kykenä suhteuttamaan toimiaan tarpeen mukaan tilanteen ja taudin muututtua. Ei flunssakausien ruumiskasoja tai sairaalabakteerin tappamia ole laskettu joka ilta uutisissa, vaikka määrät ovat olleet välillä suuria ja monessa tapauksessa jo käsienpesulla estettävissä. Pikkuisen voisi mediakin harjoittaa asioiden suhteuttamista. Poliitikoilta nyt on turha kai odottaa järkeä, kun korona tarjoaa niin hyvän keinon kerätä irtopisteitä eläkeläisiltä liioittelemalla uhkaa.

  3. Rajoitukset voi purkaa vasta, kun omicron suojaa ihmisiä kuolemalta. Tämä vaikuttaa valitettavasti olevan se valloillaan oleva näkemys. Lisäksi suomen ja venäjän raja on ja pysyy kiinni, kunnes on iso kriisi.

    Joku voisi jo todeta, että konfliktia tässä haetaan

    1. Jos Venäjä hoitaisi terveydenhuollonsa paremmin kuin se on tähän asti hoitanut tilanne olisi todellisuudessa aivan eri. Venäjällä kun tilanne on mikä se on niin se ei muuksi muutu vaikka millaisia lääkkeitä tulisi markkinoille ellei Venäjä niitä osta niin ongelma on Venäjän ei niinkään Suomen. Kiinan nolla COVID linja on monessa toinen j suhteessa idea suojella olympialaisia jotta sinne tulisi riittävän suuri yleisö. Kiinalla on itäaasialaisena kulttuurina tarkotus vain suojella omia kasvoja.

  4. En ole seurannut Tanskan keskustelua, mutta ainakaan Suomessa kuolleisuudella ei nyt perustella rajoituksia tai niistä luopumista. Jos rajoituksia jollakin voisi perustella, niin kuolleisuudella, koska se on Suomessa yllättävän korkealla. Osan siitä tietysti selittää noi ”Covidin kanssa” kuolevat, mutta ei läheskään kaikkea. Jotkut ovat esittäneet syyksi, että moni riskiryhmäläinen on saanut koronan ennen kolmatta rokotetta.

    Tanskassa kolmosrokotuksen urakka alkaa olla loppupuolella siitä päätellen, että kolmannen rokotuksen saaneiden käyrä alkaa tasaantua. Kolme annosta on siellä saanut reilut 60% väestöstä, kakkosannoksen reilut 80%, joten aika moni jättää kolmosannoksen ottamatta. Samaa on nähtävissä myös Suomessa ja monessa muussa maassa. Toivottavasti pelkän kahden annoksen varaan jäävät ovat kuitenkin pääosin terveitä nuoria. Tuore kolmosrokotus suojaa sairaanhoidon tarpeelta sen verran hyvin, että sen saaneiden korkea osuus on ainakin hyvä peruste purkaa rajoituksia. Vähentäähän se myös ylipäätään oireisen tartunnan saavien osuutta.

    Jotkut sanoo, että parempi jopa antaa koronan kulkea väestön läpi tällaisessa vaiheessa, missä iso osa kansasta on saanut rokotuksen tuoreeltaan – kun kerran tiedämme, että rokotuksen teho hiipuu ajan myötä. Minä en ole niin luottavainen, onko siitä sinällään apua. Minä veikkaan, että siinä vaiheessa kun kolmosrokotusten teho hiipuu, on meillä riesanamme myös joku uusi variantti, joka kiertää sekä nykyisten rokotteiden että omikronin sairastamisen antamaa suojaa.

    1. Tässä vaiheessa ei mielestäni voi sanoa mitään varmaa siitä, moniko jättää kolmosrokotuksen ottamatta. Itselläni on kakkospiikistä (vasta) 5kk aikaa ja ajattelin odottaa lähemmäs kevättä ennen kuin käyn hakemassa kolmosen, jos käyn. Riippuu paljon myös siitä, miltä kokonaistilanne näyttää parin kk päästä ja pidetäänkö jotain koronapassivaatimuksia voimassa esim. tulevana kesän tapahtumissa.

      Oletan että ensi syksynä on influenssapiikin ohella / mukana tarjolla myös koronatehostetta, ja todennäköisesti sellaisen otan ensi talven tautikauden varalle.

    2. Tällä hetkellä rokotteiden valmistajat ovat muokkaamassa rokotuksia jotka tehoavat paremmin omrikon varianttiin ja tuomassa uusia pilleri lääkkeitä markkinoille jotka myös tehoavat paremmin omrikon varianttiin. Todennäköisesti niiden saaminen tapahtuu jossain vaiheessa helmikuussa. En kuitenkaan itse odottaisi siihen asti tällä hetkellä vaan purkaisin rajoituksista paljon rohkeammin kuin eilinen päätös oli joka oli ravintoloiden kohdalla iso pettymys.

    3. Tänään saimme lukea (HS), että omikronin sairastamisen suojaa kiertää jo nyt omikronin alavariantti. Todettiin myös, että virusten sekvenssoinissa ollaan tekemässä maailmanennätystä, ikinä ennen ei ole mitään virusta näin tarkasti jäljitetty ja mitattu. Ja näin erityisesti Taskassa, jossa on nyt saavutettu luottamus siihen, että rajoitukset voidaan poistaa. Luultavasti Suomessa ollaan samassa tilanteessa viikon parin päästä, maltetaan siis odottaa vielä pieni hetki.

      Korona variantteineen kulkee nyt ja tulevaisuudessa väestön läpi. Se, millä on merkitystä, on nyt käsitelty tapauskuolleisuus ja siihen verrannollinen terveydenhuollon kuormitus. Voi olla, että sen ongelman poistamiseen riittää lopulta yhtä hyvin yksi, kaksi kuin kolmekin koronarokotetta.

      On aika kiittää modernia lääketiedettä ja vastuullisesti pandemian hoitanutta maan hallitusta.

  5. Heikkojen vanhusten osa on kuolla hengitystieinfektioihin. Paljonko saavutetaan sillä, että heidät eristetään juuri siltä taudilta ja sitten he kuolevat kuin koirat yksinäisyydessä johonkin muuhun.

    Lasten osa on leikkiä yhdessä, saada tauteja, käydä koulua ja elää täyttä elämää.

    Länsimaiset yhteiskunnat eivät kestä enää tappioita sen paremmin sodassa kuin rauhassakaan, kokonaan riipumatta siitä, saavutetaanko tappioita säästämällä jotenkin parempi lopputulos. On sanottu, että on julmaa antaa vanhusten kuolla koronaan, mutta minusta julmia ovat ne, jotka ovat sotkeneet kaikkien muiden elämän vuosikausiksi äänestäjien kuviteltua tahtoa noudattaakseen.

  6. ”Tietääkö joku, oliko Tanskassa jokin tauko testauksissa vuosi sitten?”

    Tanskassa ei ollut taukoa testauksessa, mutta päivittäiset PCR-testimäärät vähenivät noin 50000:lla, kun laajamittainen pikatestaus, myös ilman oireita, alkoi juuri ennen joulua 2020. (Positiviiviset pikatestit on varmennettu PCR-testeillä, ja vain jälkimmäiset ovat virallisissa tilastoissa.)

    Vuosi sitten oli sairaalahoidon kannalta epidemian huippu, vajaat 1000 sairaalassa koronan kanssa. Kohta tuo viime vuoden huippu ohitetaan, mutta samalla tehohoidon tarve on vain noin kolmannes viimevuotisesta.

  7. Kyllä COVID tarttuu myös perusterveisiin ja nuorempaan väestöön siinä missä se tarttuu myös vanhuksiin ja riskiryhmiin joilla on perussairaudet ja nuorempi väestö on myös riskinä joutua sairaalaan. Tosin teho-osaston määrät eivät ole nousseet niinkään nopeasti kuin joulukuussa arvioitiin. Rokotetut levittävät Colvidia mutta jos on rokotettu ei kuitenkaan sairastu tautiin. Koulujen suluille ei ollut mitään suoraan näyttöä ihan sen takia koska kouluissa on alettu rokottaa myös koululaisia mutta tiedän kuitenkin että jotkut peruskoululaiset varsinkin yläluokilla motivoituivat paremmin opiskelussa kotona kuin koulussa. Tähänkin pitäisi antaa vaihtoehto jos motivaatiota on mutta laajemmin koulujen aukioloa on syytä pitää yllä. Ihmettelen itsekin miksi tällä hetkellä nykyisessä tilanteessa hallitus ei ottanut huomioon
    laajaa rokotekattavuuden vaikutusta. Viimeksi keskiviikkona A-Studiossa tilannetta arvioitiin HUS:in ja THL:n toimesta ja siinä molempien edustajat olivat yksimielisiä siitä että rajoitusten purkaminen olisi mahdollista tehdä ihan lähipäivinä eli keskiviikkosta laskettuna perjantaihin. Itse olisin purkanut rajoitukset 1.2. alkaen vähitellen aloittamalla ravintoloista.

  8. Sitten vielä kuolleiden ikäjakaumaan ja rokotusstatukseen. Ranskan statistiikan mukaan omicroniin ei kuole paljon ketään alle 60-vuotiasta. Rokotuksillakaan ei näytä olevan alle 60-vuotiaissa kuolleisuuteen oikeastaan merkitystä, kun kuolleisuus on niin lähellä nollaa. Vanhemmissa ikäluokissa rokottaminen kyllä vähentää kuolleisuutta todella reilusti.

    https://twitter.com/BallouxFrancois/status/1487035279848390668

  9. Dry tinder -efekti, kuten ruotsissakin.

    Rokotteen pitkäkestoisesta tehosta en olisi niin varma. Israelissa missä on päästy pisimmillään rokotuksilla jopa neljännellä piikillä, tehosairaalaan joutuneiden määrä on ennätystasolla [1]. Rokotteet eivät näytä toimivan kuten mainostettu.

    Siitä huolimatta ei ole eikä ole ollut syytä koviin rajoituksiin. Tälle väitteelle ymmärtämätön on täytynyt elää täysin omassa kuplassaan. On tuhlattu vimmatusti rahoja ja resursseja yrittäessään estää sellaista mitä ei ollut estettävissä. On rankalla kädellä rikotti perusoikeuksia, kielletty liiketoimintaa, heitetty rahaa hyödyttömyyksiin kuten koronavilkkua ja apartheid-passia.

    Oikeudenmukaisuuden nimessä ihmettelen jos voi mitenkään olla oikein että nuoret ja tulevat sukupolvet. Sekä ne jotka näkivät turhan hysterian sellaisena kuin se oli joutuvat maksumieheksi tästä suurelta osin turhasta hysteriasta.

    Esimerkiksi ihmiset jotka julkisesti ovat peräänkuuluttaneet koronapassia, josta ei ole ollut kuin haittaa (ketä sen omicronin toi maahan kuin vaan rokotetut saivat matkustaa?), voisivat loppuelämän maksaa 5 prosenttiyksikköä korkampaa veroa rankaisuna.

    [1] https://ourworldindata.org/grapher/weekly-icu-admissions-covid?time=earliest..latest&country=~ISR

      1. Silti enemmän Covid-19 rokottaineita nyt kuin koskaan aikaisemmin ja omicron on vaarattomampi.
        Samantapaisia signaaleja tulee myös muualtakin esim. jos vertaa yhdysvaltojen osavaltiot. Tällä tarkoitan että rokotteiden hyödyt pahasti liioiteltuja. En tarkoita että niistä ei olisi minkäänlaista hyötyä.

        Nyt vaan pitäisi keksiä se tapa millä hysterian lietsojat saadaan maksamaan suuremman osan viuluista. Ehkä sitä voisi mieltää ”sotakorvaukseksi” aiheutuneesta haitasta, vähän kuten hävinneet valtiot joutuivat maksamaan toisen maailmansodan jälkeen.

      2. Rokottamattoman todennäköisyys joutua tehohoitoon oli syksyllä 27 kertaa suurempi kuin rokoetun. Minusta se osoittaa melkoista tehoa rokotteelta.

      1. @Jaakko K
        ’dry tinder’ on efektin nimi. Vaikka olisi eri mieltä artikkelin johtopäätöksistä niin siitä käy silti efektin nimi ilmi. Sweden’s “Dry Tinder” Accounts for Many Covid-19-deaths [1]

        @Soininvaara
        Ylimainostetulla en tarkoita hyödytöntä. Hyöty riskiryhmäläisille näyttää olevan varma. Minua häiritsee lähinnä 3 asiaa rokotekeskustelussa; 1) Eivät tehokkaasti estä tartuntoja 2) Teho hiipuu nopeasti 3) Ovat nuorille terveellisille hyödyttömiä mistä tuorein argumentti on ruotsin terveysviranomaisen päätös olla suosittamatta lapsille. [2]

        Että lääke voi olla osalle hyödyllinen ja toisille ei, ei tunnu olevan mahdollista tunnustaa tässä keskustelussa. Ja nämä tosiaasiat pitäisi kumota tietyt toimet kuten koronapassi.

        Osoittaa että vihreät eivät enää ole tiedepuolue kun eivät tällaisia hölmöilyjä vastustaa. Mitä veikkaan että osaltaan näkyy kannatuksen hupenemisessa. Sallittakoon tällainen pieni viittaus edelliseen blogipostaukseen.

        [1] https://www.aier.org/article/swedens-dry-tinder-accounts-for-many-covid-19-deaths/
        [2] https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ruotsissa-ei-suositella-koronarokotetta-5-11-vuotiaille-lapsille/8342304

  10. Korona on sairastettu kahdesti rokotettuna hyvin lievin oirein. Tämä lienee kuitenkin yleisin tapa sairastaa flunssaoirein?

    Ehkäpä kaikkia ei voi millään hinnalla pelastaa? se on unohtunut meiltä kaiken tämän uutisoinnin jälkeen.

    Eniten kaipaisin tietoa, miten Uusi-Seelanti selviää, kun maa avataan.

  11. Tämänhetkinen tilanne sekottuu esson baarissa susitilanteeseen.

    Susia alettiin kohtelemaan kuten nykyisiä karjalaisia. Ne kun kulkee rajan molemmin puolin, niin saadaan tappaa, ryöstää ja raiskata ne ilman, että meidän tilastot kärsii, joten voidaan myöntää tähän lupa. Unohdettiin kuitenkin, että kyse ei ollut ihmisistä, joten vihreä ministeri ärähti. Susien elämä saa jatkua. Toinen vihreä ministeri saa jatkaa itäisen suomen tuhoamista.

  12. Tanskassa loogisesti avataan, koska siellä tehosterokotukset ovat edenneet.
    Suomessa niillä ei ollut joulukuussa mitään kiirettä ja THL on vuoden aikana useamman kertonut paluun normaalin tapahtuvan kuukauden sisällä. No, tässä ollaan.

    Oikeastaan missä Suomessa mennäänei juuri ole tietoa. Tesaus on hyytynyt, ehkä toivoa on siinä, että positiivisten osuus ei enää nouse. Jätevesistä tieto on lutettavin, mutta viikon viiveellä. Kuolleiden määrä kertoo siinä kuukauden takaisen tilanteen. Sairaanhoidon menetelmät ovat myös hioutuneet.

    Toivottavasti seuraava virusmuunnossaadaan ajoissa havaittua ja toivottavasti rokotteettoimivat senkin suhteen. Myönteisin yllätys oli, että rokotteet ylittivät kaikki odotukset.

    Ilmeisesti kaikki avataan, joten saa elää ja taas mennään. Sitten selviää miten käy.
    Joka tapauksessa on kohtuullisen tyhmä perustelu, että täällä pitää avata kun Tanskassakin, kun tällä ei ihan samassa vaiheessa olla.

  13. Muistutukseksi niille jotka vähättelevät rajoitusten merkitystä, tapauskuolleisuus riippuu ikäjakauman lisäksi rokotuksista ja hoidosta. Lombardiassa tapauskuolleisuus oli prosentteja. Suomen tilanne oli rajoitusten alkaessa että ikäjakauma oli jonkin verran huonompi ja hoidon kestokyky samaa tasoa. Suomessa ilman rajoituksia hoidon kestokyky olisi ylitetty nopeasti joten nykyistä tapauskuolleisuutta ei voi käyttää arvioitaessa mennyttä.

    Ja influenssaan koronaa ei kannata verrata. Huolimatta erinomaisesta rokotekattavuudesta koronan aiheuttama tehohoidon tarve on kymmenkertainen.

    1. Tehohoidon tarve rokotttujen keskuudessa ei ole moninkertainen influenssaan nähden. Tehojhoidon tarve tulee lähes kokonaan rokottamattomista.

    2. Meidän ei ole mahdollista tietää tehohoidon tarpeen suhdelukua, koska influenssakaudella testejä ei koskaan ole tehty jokaiselle. Lisäksi PCR-testi näyttää välillä positiivista, vaikka tauti olisi jo ajat sitten takana päin. Ei liene mahdotonta sekään, että tehohoitoon ottamisen kriteerit vaihtelevat hoitotapojen ja vapaan kapasiteetin mukaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.