Kategoria: _

2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (1) Teollistuminen ja nykyaikaisen yhteiskunnan synty

Aloi­tan keskustelun kir­jani 2020-luvun yhteiskun­tapoli­tik­ka teemoista. Kos­ka kir­ja käsit­telee melkein kaikkea, jaan keskustelun osi­in. Tämä keskustelu on tarkoitet­tu lähin­nä niille, jot­ka ovat kir­jan luke­neet. Sik­si kuvailen kunkin jak­son sisältöä vain yli­malkaises­ti.

Aloita­mme ensim­mäis­es­tä osasta.

Johdan­to………………………………………………….…..……… 10
OSA I TEOLLISTUMINEN JA
NYKYAIKAISEN YHTEISKUNNAN SYNTY.….….….. 17
Teol­lisu­u­den alku oli yhtä kur­ju­ut­ta. .….….….….…… 1
Mer­i­tokra­tia syr­jäyt­ti luokkay­hteiskun­taa.….….… 34
Mukavu­ustalous.….….….….….….….….….….….….….….… 41
Suomen huikea nousu.….….….….….….….….….….….….. 46
Suo­mi on maail­man mer­i­tokraat­tisimpia mai­ta.… 57
Eri­ar­voisu­u­den paluu.….….….….….….….….….….….….… 63
Talous on hyv­in­voin­nin tuot­ta­jana alisuo­ri­u­tu­ja… 98

Kir­jan kan­ta­va teema on, että näil­lä resurs­seil­la mei­dän pitäisi pystyä paljon parempaan.

Asi­aa havain­nol­lis­taak­seni kuvit­te­len vuon­na 1900 eläneen viisaan miehen Väinön, joka saa jumalal­lise­na ilmoituk­se­na tietää nykya­jas­tamme yhden asian, työn tuot­tavu­u­den 17-ker­tais­tu­misen. Hän ei kykenisi kuvit­tele­maan taloudel­lisia murhei­ta eikä työperäistä stres­siä. Jat­ka lukemista “2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka (1) Teol­lis­tu­mi­nen ja nykyaikaisen yhteiskun­nan synty”

Kirjani 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka tilaaminen

Muu­ta­ma luk­i­ja on halun­nut tila­ta kir­jani 2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka samaan tapaan kuin olen myynyt mui­ta kir­jo­jani. En ole lait­tanut sitä pos­timyyn­ti­in siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, ettei se mah­du pos­tiluukus­ta, joten se on lähetet­tävä paket­ti­na, joka on noudet­ta­va postista tai paket­ti­au­tomaatista. Pos­ti­mak­sut ovat sen ver­ran kalli­ita, etten pysty myymään kir­jaa kil­pailukykyiseen hin­taan, vaan kehotan kaikkia osta­maan sen kir­jakau­pas­ta. Nyt sitä on taas saatavilla.

Jos kuitenkin halu­at sen min­ul­ta omis­tuskir­joituk­sel­la varustet­tuna, saat sen min­ul­ta 35 euron hin­nal­la. Huo­mau­tan vielä, että kir­jakau­pas­ta tai ammat­ti­mais­es­ta net­tikau­pas­ta kir­jan saa halvem­mal­la . Mut­ta jos kuitenkin halu­at sen min­ul­ta, lähetä viesti otsikol­la KIRJATILAUS osoit­teeseen osmo@soininvaara.fi

Viestis­sä pitäisi olla tässä muo­dos­sa tietosi

Nimi

Katu­osoite
Mah­dolli­nen lisäosoite (esim c/o)
Posti numero
Kaupunki/postitoimipaikka
Sähköpostiosoite
Puhelinnumero

Jos toiv­ot lähetys­tä paket­ti­au­tomaat­ti­in tai muuhun noutopis­teeseen, lai­ta viesti­in tark­ka tieto myös siitä. Sähkö­pos­tiosoite ja puhe­lin­nu­mero ovat saa­pus­misil­moi­tus­ta varten.

Lähetän palu­u­vi­estinä mak­suo­hjeet viitenu­meroi­neen. Kun raha on tilil­lä, panen kir­jan postiin.

Millä mekanismilla omikron-variantti syrjäyttää delta-variantin?

Omikron-vari­ant­ti näyt­tää ole­van pelot­ta­van paljon tart­tuvampi kuin viruk­sen aiem­mat vari­antit. Niin­pä siitä tulee toden­näköis­es­ti nopeasti yleisin virusmuoto.

Tämä on ymmär­ret­tävää, mut­ta kun san­o­taan, että omikron syr­jäyt­tää delta-vari­antin, tarkoite­taan ilmeis­es­ti, että se kään­tää delta-vari­antin lev­iämisen lasku­un. Mil­lä mekanis­mil­la se oikein tapahtuu?

Jos jol­lain rajat­ul­la alueel­la on ket­tupop­u­laa­tio, joka elää syömäl­lä paikallisia kane­ja ja jostain ilmestyy isom­pi, vahvem­pi ja nopeampi ket­tur­o­tu, van­ha saa väistyä, kos­ka isom­mat syövät niiden ruuan.  Näin ei kuitenkaan kävisi, jos ruokaa olisi rajat­tomasti. Sil­loin sitä riit­täisi kaikille, isoille ja pie­nille ketu­ille. Jat­ka lukemista “Mil­lä mekanis­mil­la omikron-vari­ant­ti syr­jäyt­tää delta-variantin?”

Yleisön pyynnöstä: Hanna Nohynekin näyttämä laskelma

Kun niin moni on perän­nyt laskelmia roko­tusten tehon vaiku­tuk­sista, joi­ta ker­roin näh­neeni, julkaisen keskeisen kuvan tässä. Sitä näkee, minkälaiseen dataan päät­te­ly perus­tuu. Mihin kan­nat­taa käuyt­tää rokot­teet, jos niitä ei ole rajat­tomasti saatavil­la. Nuorten ikälu­okkien kol­mas rokotek­er­ta näyt­tää varsin tehottomalta.

Kuva perus­tuu kan­sain­väliseen dataan. Siinä on siis las­ket­tu, kuin­ka mon­ta koroku­tan­nos­ta tarvi­taan tor­ju­man yksi COVID-19 taud­ista aiheutu­va sairaan­hoito. Kun yli 65-vuo­ti­aiden perus­roko­tuk­sia tarvi­taan 50 tor­ju­maan yhtä sairaalaan jou­tu­mista, tarvi­taan peräti 8738 rokotean­nos­ta samaan, kun on kyse 18–29 ‑vuo­ti­aiden kol­man­ista rokotuksista.

Pyysin var­muu­den vuok­si tämän kuvan julkaisemiseen luvan. Ymmärtääk­seni tässä ei kuitenkaan ole ollut mitään salaista, mut­ta täl­lais­es­ta aineis­tos­ta lehdis­tö ei ole kiinnostunut.

Energiamarkkinoiden hullunmylly

Ener­gian hin­nat ovat kaikkial­la Euroopas­sa tapis­sa. Sik­si myös kaukoläm­mön hin­ta nousee, vaikkakin paljon vähem­män.

Ener­giahin­nat ovat nousseet Euroopas­sa niin paljon, että se lähen­telee jo sosi­aal­ista kri­isiä, kun pien­i­t­u­loisil­la ei ole varaa läm­mit­tää talojaan.

Eniten on nous­sut maakaa­sun hin­ta, joka on yli kuusinker­tais­tunut viime vuodes­ta. Kes­ki-Euroopas­sa mon­et talot lämpiävät taloko­htaisel­la maakaa­suläm­mi­tyk­sel­lä. Tätä tuot­taa val­tavaa huolta.

Maakaa­sun on mukana paljon poli­ti­ikkaa. Väitetään Venäjän pain­os­ta­van sil­lä avaa­maan Nord Stream 2 ‑putken Sak­saan. Tilanteet toisaal­ta Valko-Venäjän ja Puolan rajal­la sekä toisaal­ta Venäjän ja Ukrainan rajal­la heilut­ta­vat kaa­su­fu­tu­ure­ja kym­me­nil­lä pros­en­teil­la. Jat­ka lukemista “Ener­gia­markki­noiden hullunmylly”

Rakennusyrityksillä ei ole tutkimusosastoja

Laboren (o.s. Palka­nsaa­jien tutkimus­laitos) synt­täreil­lä laitok­sen johta­ja Mika Mali­ran­ta mainit­si, että täy­del­lisen kil­pailun olo­suhteis­sa yri­tys­ten ei kan­nat­taisi har­joit­taa mitään tutkimustoimintaa.

Tämä vähän hätkähdyt­tävä väite on loogi­nen. Jos yri­tyk­sen tutkimus­tu­lok­set oli­si­vat välit­tömästi sen kil­pail­i­joiden yhtäläis­es­ti käytet­tävis­sä, yri­tys ei saisi tutkimus­panos­tuk­sis­taan mitään etua. Sik­si meil­lä muuten on patenttisuoja.

Etsimät­tä tuli mieleen raken­nus­toim­inta, jos­sa tuot­tavu­us ei ole nous­sut lainkaan viimeisen 50 vuo­den aikana. Sil­lä alal­la on vaikea paten­toi­da merkit­täviä kehi­tysin­no­vaa­tioi­ta. Kun yri­tyskoko on melko pieni, yhdel­läkään raken­nus­li­ik­keelle ei ole mainit­tavaa tutkimus­toim­intaa. Jat­ka lukemista “Raken­nusyri­tyk­sil­lä ei ole tutkimusosastoja”

Sörnäisten tunneli

Aloite­taan myön­ny­tyk­sel­lä. Sörnäis­ten tun­neli lieven­tää autoli­iken­teen tuot­tamia hait­to­ja Kalasa­ta­mas­sa ja nopeut­taa auto­jen liikku­mista siellä.

Mut­ta se lisää auto­jen aiheut­tamia hait­to­ja ja liiken­teen ruuhkau­tu­mista Kalasa­ta­man pohjois­puolel­la, Sörnäis­ten rantatiel­lä, Kru­u­nun­haas­sa ja esimerkik­si Espal­la.  Se taas pilaa kaupunkia ja hidas­taa sekä auto­jen että ihmis­ten liikkumista.

Van­ha totu­us kaupunkili­iken­teestä sanoo, ettei väyliä rak­en­ta­mal­la pääse ruuhk­ista eroon. Ne saadaan vain siir­re­tyk­si paikas­ta toiseen.

Mut­ta entä Tukhol­ma? Onhan siel­läkin tun­nelei­ta autoille? Tukhol­mas­sa on myös ruuhka­mak­sut neu­traloimas­sa tun­nelien autoli­iken­net­tä lisäävää vaiku­tus­ta. Ruuhka­mak­su­jen yhdis­tämi­nen väyläin­vestoin­tei­hin on ain­oa tapa tehdä väyläin­vestoin­neista jotenkin järke­viä. Jat­ka lukemista “Sörnäis­ten tunneli”

Neljäs aalto on pysäytettävä

Epi­demi­an piti olla ohi, kun roko­tuskat­tavu­us ylit­tää roko­tuk­sen ottanei­den osalta 80 %. Se on nyt ylit­tänyt, mut­ta epi­demi­an neljäs aal­to jyl­lää voimis­saan. Tätä aal­toa kut­su­taan neljän­nek­si euroop­palais­ten tilas­to­jen mukaan, vaik­ka se suo­ma­lais­ten tilas­to­jen mukaan se on oikeas­t­aan jo viides. Jat­ka lukemista “Neljäs aal­to on pysäytettävä”

Mitä kirjoitin pienipalkkaisista

 

Sitaat­ti kir­jas­tani 2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka:

Kun työväen­li­ike suo­jau­tui teol­lisen val­lanku­mouk­sen alkuaikoina joukkovoimal­la tehtaan portin ulkop­uolel­la odot­tavien työt­tömien kil­pailul­ta, nämä myös jäivät portin ulkop­uolelle köy­hyy­teen. Nyt ansio­ta­son tur­vaamisek­si pitäisi sysiä uud­estaan kas­va­va osa työvoimas­ta takaisin port­tien ulkop­uolelle niukan perus­tur­van varaan. Näin on myös tapah­tunut. Sitähän tas­apain­o­työt­tömyy­den yli kaksinker­tais­tu­mi­nen tarkoit­taa. Se ei vähen­nä köy­hyyt­tä, mut­ta suo­jaa työ­paikkansa säi­lyt­täneet siltä tois­taisek­si. Tämä strate­gia ei toi­mi, jos väki port­tien ulkop­uolel­la kas­vaa kasvamistaan.

Tarvi­taan yhteiskun­nalli­nen ja taloudelli­nen uud­is­tus, joka on yhtä suuri kuin oli hyv­in­voin­ti­val­tioiden luomi­nen toisen maail­man­so­dan jäl­keen. On kohen­net­ta­va pieni­palkkaisten ase­maa – ei vähän vaan paljon. Se ei ole hal­paa, mut­ta sen vai­h­toe­hto ei ole hyvä sekään.

Ammat­tiy­hdis­tys­li­ike on pystynyt hyvin puo­lus­ta­maan huono-osaisimpi­en palkkata­soa, mitä osoit­taa, että alimpiakin palkko­ja on nos­tet­tu 30 vuodessa noin 50 pros­en­til­la huoli­mat­ta työväen­lu­okkaisen työn kysyn­nän nopeas­ta vähen­e­mis­es­tä. Tässä ay-liike jatkaa kun­ni­akkai­ta per­in­teitään teol­lisu­u­den alku­vai­heen ajoil­ta. Vaik­ka se toi­mi sil­loin, nykyti­lanteessa se pahen­taa rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä ja heiken­tää huono-osaisimpi­en ase­maa. Tämä on toiv­ot­toman viivy­tys­tais­telun tie, joka pää­tyy lop­ul­ta vääjäämät­tömään tap­pi­oon. Jat­ka lukemista “Mitä kir­joitin pienipalkkaisista”

EU:n pakolaispolitiikka on täysin epäloogista

Olen kir­joit­tanut ennenkin, mut­ta kir­joi­tan taas siitä, että pidän Gen­even pako­lais­sopimus­ta van­hen­tuneena ja nyky­olo­suhteisi­in soveltumattomana.

Toisaal­ta määrätään, että jokaisel­la, joka on saanut jalka­nsa halu­a­mansa maan maaperälle, on korkeata­soiset oikeudet anoa pako­lais­sta­tus­ta, saa­da siihen asianomainen tutk­in­ta ja vielä pitkit­tää mah­dol­lista karko­tus­ta valit­ta­mal­la päätök­ses­tä. Tämän kanssa täysin ris­tiri­idas­sa on se, että toisaal­ta saa tehdä rajalle ampumista luku­un otta­mat­ta mitä tahansa estääk­seen pako­laisia pääsemästä maa­han. Jat­ka lukemista “EU:n pako­lais­poli­ti­ik­ka on täysin epäloogista”