Epidemialainsäädäntö on pantava kuntoon

20 vastausta artikkeliin “Epidemialainsäädäntö on pantava kuntoon”

1. “Lain­säädän­tö on saata­va olen­nais­es­ti parem­paan kun­toon ennen seu­raavaa epi­demi­aa, sil­lä sel­l­ainen kyl­lä tulee. ”

   Tääl­lä syr­jäisem­mässä osas­sa suomea odotel­laan vielä, että se tämän het­ki­nen epi­demia tulisi tänne. On odotel­tu jo pari vuot­ta. Saisi jo vih­doin tul­la, sil­lä ennen sen tulemista rajoituk­set eivät var­masti pois­tu. Niin kauan kun se on tulemat­ta joudu­taan mei­dät eristämään

   Vastaa

   1. https://www.rt.com/russia/544732-putin-bill-simplifying-citizenship/?fbclid=IwAR3Ffd0IY5OLgsIWYNgNz34wtSeaLXxDpYxeuDD-DV-SiqyalNTH5Ybs3gg

      Venäjäl­lä on lakiesi­tys, jon­ka mukaan jokainen Suomes­sa muu­ta­man sukupol­ven asunut saa hakea kansalaisu­ut­ta. Kak­soiskansalais­ten liikku­mi­nen on vapaa­ta ja siinä on moti­ivia monelle.

      Suo­mi häviää joka päivä siinä, että pitää rajat kiinni.

      Vastaa

2. Lainaan koko kap­paleen, jot­ta ei tule tehtyä väryyt­tä kirjottajalle:

   “Roko­tus­vas­taisu­us ker­too, että osa suo­ma­lai­sista on menet­tänyt luot­ta­muk­sen­sa vira­nomaisi­in. Ihme­tyt­tää, kuin­ka jär­jen­vas­taisi­in asioi­hin ihmiset ovat valmi­ita usko­maan. Tässä taitaa olla takana Suomen ulkop­uolelta tule­vaa hybridi­vaikut­tamista. Helsin­gin Sanomat tote­si osu­vasti, kam­pan­join­nis­sa on pal­lo tain­nut lip­sah­taa omaan maali­in, sil­lä roko­tus­vas­taiset viestit ovat levin­neet trol­lite­htaiden koti­maas­sa ja etenkin siellä.”

   Tässä asi­as­sa kan­nat­taa koit­taa pitää asi­at asioina ja huo­ma­ta se, mikä on tot­ta ja mikä ei. Mon­et asi­at ovat saa­neet kohtu­ut­tomasti huomio­ta. Mon­et asi­at pyritään tarkoituk­sel­lis­es­ti siirtämään sivu­un. Tilanne on kokon­aisu­udessaan kriisiytynyt.

   Korona itsessään ei ole enää merkit­tävässä roolis­sa sen suh­teen, että Venäjän rajaa pide­tään kiin­ni. Suomel­la on olta­va mui­ta intresse­jä asi­as­sa kuin pelkästään se, että omi­cro­nia saat­taa tul­la idästä. Val­tioneu­vos­ton tiedot­ta­mi­nen on koit­tanut viimeisen puoli vuot­ta piiloutua sen taakse, että siel­lä näytel­lään tyh­mää ja tietämätöntä. 

   Nyt ollaan tilanteessa, jos­sa ain­oas­taan 11% suomen kansas­ta ei pelkää suomen joutu­van osal­lisek­si tulos­sa ole­vaan sotaan. 56% halu­aa suomen puo­lus­tau­tu­van aseel­lis­es­ti, vaik­ka tulisi pataan ja 68% kan­nat­taa sotaa, jos on mah­dol­lisu­udet onnis­tua. Miehet ovat valmi­impia ja miehistä 72% odot­taa sotimista, vaik­ka tulos olisikin epä­var­ma. Tämä on se maail­ma, johon meitä on ajettu.

   Nyt hel­vetti se raja auki! Krista Mikkosen tehtävä olisi osoit­taa johta­ju­ut­ta ja ottaa vas­tu­u­ta asiasta.

   Vastaa

   1. Nyt kysy­isinkin, että onko itära­jan kiin­ni pitämi­nen vielä eilisen jäl­keen todel­lakin Krista Mikkosen työken­täl­lä vai kuu­luisiko nämä päätök­set jo jon­nekin muualle? 

      Mil­lä taval­la tässä voidaan enää pitää yllä kulis­sia, että kyse olisi mil­lään muo­toa Covid- pandemiasta?

      Vastaa

3. Ode on taas aivan oike­as­sa. Kevääl­lä 2020 puhut­ti­in, että kun tästä selvitään, kat­so­taan mis­sä onnis­tut­ti­in ja mis­sä ei ja tehdään toimen­piteitä sen poh­jal­ta. No, oikein mitään ei ole tehty.

   Tar­tun­tatau­ti­lain väli­aikaiset pykälät on koron­a­mit­ta­pu­ul­la jo esi­his­to­ri­al­lisia. Laki määrää vielä tar­joa­maan käsidesiä junas­sa, mut­ta sel­l­aista lakia ei ole saatu aikaisek­si, jol­la junas­sa voitaisi­in pakot­taa pitämään maskia.

   Koronalain­säädän­töä tehtäessä on elet­ty aivan het­kessä (ja yleen­sä vielä vähän myöhässä) ja yritet­ty saa­da jotakin juuri sen­hetkiseen tilanteeseen sopi­vaa. Kaik­ki ennakoin­ti on puut­tunut niin että pykäliä olisi säädet­ty valmi­ik­si odot­ta­maan, pahe­neeko tilanne, jol­loin tarvit­taes­sa valmi­it pykälät voitaisi­in ottaa käyt­töön. Väitän, että se olisi tarpeen vieläkin siltä var­al­ta, että omikron ei jääkään viimeisek­si vahvo­ja tor­jun­takeino­ja edel­lyt­täväk­si vari­antik­si. Muuten tur­vaudu­taan aina vaan samaan keinoon eli paikko­jen ja palvelu­iden sulkemiseen, mikä on vai­h­toe­hdoista huonoin.

   Oikeas­t­aan Suomel­la ei ole ollut kun­non koronas­trate­giaakaan kesän 2020 jäl­keen. Kun tar­tun­to­jen uusi kasvu alkoi eloku­us­sa 2020, siir­ryt­ti­in hyvin reak­ti­iviseen mood­i­in, johon on jää­ty. Joil­lakin yksit­täisil­lä päät­täjil­lä on ollut oma strate­giansa, mut­ta yhteistä strate­giaa ei ole ollut eikä edes keskustelua, mikä strate­gia pitäisi vali­ta. Se näkyi hyvin nyt esim. omikro­nin tul­tua, kun Kiu­rulle jäi päälle vielä zero covid ‑strate­gia, joka ei toi­mi omikro­nia vas­taan ollenkaan.

   Kaikesta sähellyk­ses­tä huoli­mat­ta Suo­mi on tosi­aan pär­jän­nyt ainakin euroop­palaisit­tain hyvin. Siitä voi siis päätel­lä, että yleis­es­ti Euroopas­sa on sähel­let­ty kaikkial­la. Ehkä tästä voi vaan tode­ta, että Kiina tulee men­estymään eri­no­mais­es­ti, kun ker­ran län­si­maid­en päätök­sen­teko on näin rikki.

   Vastaa

4. Itsel­läni usko poli­it­tiseen päätök­sen­tekoon on korona-aikana kärsinyt pahasti. Osasyylli­nen on mainit­tu kikkailu laki­ra­joit­tei­den ympäril­lä siten, että on tehty poli­it­tis­es­ti helpoimpia päätök­siä sen tehokkaiden ja järke­vien päätösten sijaan.

   Aivan eri­tyi­nen syy uskoni rapau­tu­miseen on ollut se, että Kiu­rulle ja STM:lle ei ole tun­tunut löy­tyvän poli­itikoista vas­tavoimaa, joka olisi vaat­in­ut kun­non perustei­ta ja dataa suosi­tusten ja päätösten takana julkisek­si. STM:n (ja osin AVIen) määrit­telemänä “vält­tämätön ja oikea­suh­tainen” on kokenut pahan inflaa­tion ja tun­tuu että jotkut ter­vey­den­huol­los­sa ovat rakas­tuneet liikaa pan­demi­an kas­vat­ta­maan kuu­lu­vu­u­teen­sa ja val­taansa. Parhaat pis­teet kokon­aisu­udessa täy­tyy antaa THL:lle, joka on pitänyt fokuk­sen asial­lis­es­ti väestö­ta­sol­la ja ollut jär­jen ääni pimeydessä.

   Mielestäni tästä pitäisi oppia ainakin sen ver­ran, että akuutis­sa tilanteessa päätök­sen­tekoa ei saa jät­tää poli­itikoille. Sikäli olen siis ehdot­tomasti samaa mieltä, että aiheeseen liit­tyvä lain­säädän­tö pitää saat­taa kun­toon niin, että seu­raa­van tilanteen tul­lessa ei tarvitse yrit­tää säätää pis­te­lake­ja ja poikkeuk­sia vaan komen­toketju ja mah­dol­lisu­udet on mietit­ty (ja rajat­tu) etukäteen.

   Aivan eri­tyis­es­ti olen samaa mieltä tästä “Avoimen päätök­sen­teon kannal­ta olisi hyvä, jos päät­täjil­lä olisi velvol­lisu­us arvioi­da julkises­ti aiheutu­via hait­to­ja menetet­ty­inä tuloina ja työl­lisyytenä.”. Tässä pan­demi­as­sa rahas­ta puhumi­nen on ollut val­taisa tabu, vaik­ka muuten se on kaiken poli­it­tisen päätök­sen­teon ydintä.

   Vastaa

5. Onko Kiu­ru tosi­aan näin jos­sain sanonut? Näin otsikoi HS 7.1.: “STM:n asiantuntija­ryhmä: Korona voi ilmetä pitkäkestoise­na joka toisel­la aikuisel­la.” Ja itse artikke­lis­sa “Roine (asiantun­ti­jaryh­män puheen­jo­hta­ja Ris­to O. Roine) ker­too, että määritelmästä riip­puen pitkäkestoinen koronatau­ti ilme­nee tar­tun­nan saaneista noin joka toisel­la aikuisel­la” Tuon mukaan siis Roine, ei Kiu­ru. YLE uuti­soi 8.1. näin: “Kiu­ru nos­taa väli­ra­portista luku­ja: 10–20 pros­ent­tia aikui­sista tar­tun­nan saaneista on saanut pitkäaikaisia oire­i­ta WHO:n määritelmän mukaan”. Ja edelleen “Kiu­ru ker­toi, että 10–30 pros­ent­tia viime viikol­la koron­aan sairas­tuneesta noin 40 000 ihmis­es­tä voi saa­da pitkäkestoisen koron­avirus­sairau­den. “. Onko Kiu­run 50 pros­ent­tia siis vain leg­en­da, jota tois­te­taan, kos­ka Kiu­ru on kiva syylli­nen. Las­ten sairas­tu­mi­sista Kiu­ru kyl­lä puhui raflaavin ylisanoin.

   Vastaa

   1. Todel­lakin tämä väärä tieto siitä, että joka toinen koron­aan sairas­tunut saa pitkäk­er­stoisen taudin olikin peräisin raportin yhteenve­dos­ta. Se on tutk­i­joil­ta selvä moka, kos­ka siinä kuitenkin viitat­ti­in tutkuimuk­si­in, jot­ka koski­vat koro­nan takia sairaalaan joutunei­ta. Se on vähän eri asia.
      Las­ten osalta tuos­sa yhteenve­dos­sakn san­ot­ti­in, että las­tenos­alta ris­ki on kak­si pros­ent­tia. Kiu­run puheista sai aivan toisen käsitksen.

      Vastaa

   2. Mitä kaikkea muu­ta Kiu­ru sanoikaan, “kokon­aiset kolu­lu­okat määrätään karan­teeni­in” ja “armei­ja voi alkaa varautua vir­ka-apu pyyn­töi­hin”, “Koului­hin palaami­nen ei ole turvallista”.

      Poli­itikko saa vale­hdel­la koko kansalle ummet ja lam­met kun on punav­ihreä nainen. Saa vielä päämin­is­terin kiitok­set valheistaan.

      Vastaa

      1. Min­un muis­taak­seni Kiu­ru tarkkaan ottaen sanoi PELKÄÄVÄNSÄ, että koului­hin palaami­nen ei ole tur­val­lista. Mikä on taitavasti muo­toil­tu, kos­ka hän­hän oli vain vil­pit­tömän huolis­saan las­ten jne. hyv­in­voin­nista. Eikä vale­htele, kos­ka ker­toi vain omista tunteistaan.

      2. No koulut ovat täl­läkin het­kel­lä sel­l­aisia koron­ape­siä, ettei Kiu­ru kyl­lä väärässä ollut.

      3. Vas­taus nim­imerkille Sylt­ty. Ehkä Kiu­ru oli oike­as­sa, jos tur­vat­to­muudel­la tarkoite­taan sitä, että voi sairas­tua. Jos se on syy pitää koulut sul­jet­tuina, voidaan nk. lähiope­tus uno­htaa tästä eteenpäin.

      4. Kaikkien suun­tien poli­itikko­jen ja muidenkin lausun­to­ja kan­nat­taa tarkastel­la kriittisesti.
         En ole Kiu­run kan­nat­ta­ja, mut­ta olen seu­ran­nut jonkin ver­ran hänestä tehtyjä jut­tu­ja sen jäl­keen, kun HS:n Marko Junkkarin teki isom­man Kiu­ru-artikke­lin kesäl­lä 2020. Kiu­ru on kova tah­topoli­itikko, jon­ka rap­ates­sa välil­lä roiskuu lujaa. Sik­si Kiu­run syyk­si voi hel­posti pistää myös jut­tu­ja, jot­ka eivät pidä paikkaansa, mut­ta menevät hyvin läpi medi­as­sa. Pian Junkkarin jutun jäl­keen kokoomus-poli­itikot uuti­soi­vat, että Kiu­ru esti Porin kaupung­in­val­tu­us­toa käsit­telemästä STM:ään lähtevää lausun­toa sote-uud­is­tuk­ses­ta peru­ut­ta­mal­la val­tu­us­ton kok­ouk­sen. Kuu­losti usko­mat­toma­l­ta. Ja sitä se olikin. Kiu­ru kyl­lä peru­ut­ti kok­ouk­sen, mut­ta sik­si, että esi­tys­listal­la ei ollut kuin pari kiireetön­tä asi­aa. Se sote-lausun­to oli käsitel­ty, laa­dit­tu ja lähetet­ty jo aiem­min Satakun­nan kaikkien kun­tien yhteistyönä. Vaan saati­in­pa­han uutisel­la Kiu­rus­ta häikäilemätön. Alku­vuodes­ta 2021 Kiu­ru hop­ut­ti kun­tia käyt­tämään koronaroko­tuk­sis­sa myös yksi­ty­isiä yri­tyk­siä ja työter­veyshuoltoa. Ja miten se näkyi? Aivan päin­vas­taise­na eli että hal­li­tus estää ide­ol­o­gi­sista syistä yksi­tyisen sek­torin käytön roko­tuk­sista. Siitä tuli “tun­net­tu totu­us”, jota oli kiva levit­tää. Täl­laista poli­ti­ik­ka on ja sik­si kaik­ki oudoil­ta kuu­losta­vat väit­teet kan­nat­taa tark­istaa per­in­tei­sistä ja luotet­tavista medioista. Olisi mie­lenki­in­toista tietää, mitä huuhaa-väit­teitä Paa­vo Väyry­ses­tä on mediois­sa liikkunut. Enkä hänenkään kan­nat­ta­jansa ole.

      5. Keskustelu on täss koulu­jenkin osalta men­nyt ihan perseelleen ja ONF/OFF-lina­jlle.

         Joko koulut ovat tur­val­lisia jol­loin niihin voidaan men­nä kuten ennenkin tai sit­ten ne ovat tur­vat­to­mia, jol­loin ei men­nä. Ei näin. Koulut voidaan saa­da tur­val­lisem­mik­si kun­nol­lisil­la toimilla. 

         Esimerkik­si mitä järkeä on olla yliopis­tol­la etänä, kun voisi käyt­tää FFP2-maske­ja taik­ka alak­oulus­sa jät­tää luokkail­ma suo­dat­ta­mat­ta? Eivät ne ilman­suo­dat­timet paljoa maksa.

6. “Kaikesta sähellyk­ses­tä huoli­mat­ta Suo­mi on tosi­aan pär­jän­nyt ainakin euroop­palaisit­tain hyvin. Siitä voi siis päätel­lä, että yleis­es­ti Euroopas­sa on sähel­let­ty kaikkial­la. Ehkä tästä voi vaan tode­ta, että Kiina tulee men­estymään eri­no­mais­es­ti, kun ker­ran län­si­maid­en päätök­sen­teko on näin rikki.”

   Kun ihme­tel­lään ero­ja tar­tun­tamääris­sä, muis­te­taan kuitenkin että Suo­mi on Euroopan selvästi harvim­min asut­tu maa, jos­sa kult­tuurin takia väl­tel­lään kon­tak­te­ja ilman taute­jakin. Ja että Kiina on dik­tatu­uri, jos­sa kasvo­jen mene­tys voi olla kuole­maan ver­rat­ta­va järky­tys, eikä kansalais­ten mielipi­det­tä kovin akti­ivis­es­ti kysytä. Kiinalaiset käyt­tävät vähäisiä tau­timääriään esimerkkinä omas­ta yliv­er­taisu­ud­estaan, ja siel­lä ollaan valmi­ita men­emään todel­la pitkälle, jot­ta illu­u­sio säilyisi.

   Vastaa

7. Suo­ma­laisen yhteiskun­nan eräs hienouk­sista on hajautet­tu lain­säädän­tö- ja toimeen­panoval­ta. 2020-luvul­la meil­lä ei ole enää Kekkos­ta iskemässä nyrkkiä pöytään ja ker­tomas­sa, mitä tehdään. Koron­akri­isi on tuonut tosin esi­in myös “vah­van johta­ju­u­den” ongel­mat. Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­terin long covid ‑ulostu­lo ja AVI:en eri­laiset tulkin­nat samoista ohjeista ovat esimerkke­jä tilanteesta, jois­sa yksin­val­tias saisi rajua tuhoa aikaan. 

   Nim­imerkin “Huolestunut ja samal­la opti­misti” huo­maa, että Euroopas­sa on sähel­let­ty mut­ta Kiina tulee men­estymään erinomaisesti. 

   Kiina on pär­jän­nyt parhait­en, kos­ka Kiinan kaltaises­sa yhteiskun­nas­sa yksit­täisi­in henkilöi­hin ja kokon­aisi­in ihmis­ryh­mi­in kohdis­tu­vat kotiaresti-tyyp­piset rajoituk­set ovat tavanomaisem­paa toim­intaa kuin län­si­mais­sa. Koron­a­pan­demi­an alus­ta alka­en län­si­maat kopi­oi­vat aasialaiset keinot vas­ta­ta epi­demi­aan. Se, kuin­ka onnis­tunut­ta kopi­oin­ti oli, jää his­to­ri­an arvioitavaksi. 

   Järkyt­tävim­pänä demokra­t­ian irviku­vana pidän silti eduskun­nan maalisku­us­sa 2021 julkaise­maa lakialoitet­ta, jol­la pelkästään HUS-alueelle ja Turku­un oltaisi­in voitu määrätä ulkonaliikkumiskielto.

   Vastaa

   1. Tarkoitin Kiinan men­estymisel­lä men­estys­tä ylipäätään, ei koronas­sa. Monis­sa län­si­mais­sa poli­it­ti­nen päätök­sen­teko on ajau­tunut niin takkuisek­si, ettei oikein mitkään asi­at etene. Näin myös eri­tyis­es­ti Suomes­sa, jos­sa talous on jun­nan­nut aivan paikoil­laan jo yli 10 vuotta.

      Kiina pär­jää siis jo ihan sen takia, että se on ain­oa var­teenotet­ta­va talous­mahti län­si­maille, ja siel­lä talouskasvu saadaan pidet­tyä käyn­nis­sä, mm. kos­ka vas­taavaa päätök­sen­teon ongel­maa ei ole. Tämä tietysti toimii niinkin päin, että jos talouskasvu hiipuu, ei kansa vält­tämät­tä hyväksykään enää nyky­istä johtamismallia.

      Vastaa

8. Yhdyn täysin päävi­esti­in; epi­demi­alain­säädän­nössä oli ja on yhä selkeitä val­u­viko­ja. Odot­taisin kuitenkin vielä pari-kolme vuot­ta ennen sen uus­in­takäsit­te­lyä, että nykyisen epi­demi­an ja sen aikana käytet­tyjä toimen­piteitä ehditään arvioimaan edes jos­sain määrin uskot­ta­van tieteel­lisen linssin läpi. Pani­ikissa tehdyt päätök­set kun tup­paa­vat johta­maan osaop­ti­moin­ti­in ja yksisilmäiseen lopputulokseen.

   Vaik­ka toivonkin malt­tia tämän uud­is­tuk­sen osalta, arvioidaan nyt kuitenkin tyh­män­rohkeasti mitä nyky­isil­lä toimen­piteil­lä saavutet­ti­in ja mitä niistä maksettiin!

   Viimeisen vajaan kah­den vuo­den aikana tehdy­il­lä toimen­piteil­lä on opti­mis­es­ti las­ket­tuna “säästet­ty” 10000 henkeä, vas­tat­en (vielä opti­mistisem­min) 100000 elin­vuot­ta. Näil­lä luvuil­la olisi Suomes­sa kuol­lut väk­iluku­un näh­den reilusti enem­män kuin nyt Ruot­sis­sa, ikä­jakau­man pysyessä suun­nilleen samana, kuten toimen­piteistä riip­pumat­ta kaikkial­la näyt­tää tapahtuneen.

   Kos­ka elin­vu­osien euromääräis­es­tä hin­noit­telus­ta saa paho­ja kat­sei­ta, pohdi­taan vain mitä muu­ta hin­taa näistä sadas­ta tuhannes­ta elin­vuodes­ta on tähän men­nessä maksettu:
   — Reilulle miljoon­alle opiske­li­jalle ja koul­u­laiselle etäope­tus­ta kuukausien tai (koulu)vuosien ajan. Kaikissa tähän men­nessä tehdyis­sä tutkimuk­sis­sa on todet­tu tämän olleen katas­tro­faal­ista oppimis­tu­losten näkökul­mista, joka johtaa pidem­mäl­lä aikavälil­lä sekä kansan­taloudel­lisi­in, että ter­vey­del­lisi­in menetyksiin.
   — Liikun­ta­paikko­jen sulku­jen ja muiden rajoi­tusten myötä miljoo­nia (hat­tuvakiona 10–20 miljoon­aa) lisäk­iloa, jot­ka jakau­tu­vat etupäässä akti­ivi-ikäisille. Esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa puhutaan merkit­tävästi suurem­mista luvuista per capi­ta. Lisäk­i­lo muuten vas­taa keskimääräiselle suo­ma­laiselle suun­nilleen yhden elinkuukau­den mene­tys­tä. Pil­vilin­naunelmis­sa 90% näistä toki lai­h­du­taan pian pois, mut­ta jäl­jelle jäävät kilot vas­taa­vat melkein­pä 1:1 opti­mistisia säästet­tyjä elinvuosia.
   — 2021 kevään kokoon­tu­mis­ra­joituk­set, jois­sa käytän­nössä kiel­let­ti­in mie­lenosoituk­set. Minus­ta tätä ei voi kuvail­la kuin usko­mat­tomana per­ver­siona koko demokra­t­ian ydin­tä kohtaan.
   — Ter­veysti­eto­jen yksi­ty­isyy­den katoami­nen jopa maan sisäl­lä 2021 syksyn koron­a­passin myötä. Koko yksi­ty­isyyskysymys sivu­utet­ti­in käytän­nössä kokon­aan, eikä nous­sut esi­in edes perus­tus­laki­valiokun­nan lausun­nos­sa. Tämä toki sopii viimeisen parin vuosikymme­nen trendi­in yksi­ty­isyy­den merkit­tävyy­destä, mut­ta olisin odot­tanut sen ole­van edes keskustelun arvoinen aihe ter­veysti­eto­jen kohdal­la. Sivuhuomiona tämän kohdal­la on syytä erot­taa tieto­suo­ja, jos­ta julk­isu­udessakin kohis­ti­in ja todet­ti­in varsin hyväk­si. Tieto­suo­ja on kuitenkin ole­mas­sa lähin­nä väli­neenä yksi­ty­isyy­den suo­jelemisek­si, ja kun ter­veysti­eto­ja “vapaae­htois­es­ti” esitel­lään baarin port­sar­ille, ei tieto­suo­jal­la ole enää oikeas­t­aan mitään merkitystä.

   Jätän har­joi­tuste­htäväk­si arvioi­da, kuin­ka paljon edel­lä maini­tu­ista hin­noista olisi tul­lut mak­set­tavak­si ilman hal­li­tuk­sen aset­ta­maa pakkoa ihmis­ten omae­htois­t­en toimien myötä. Omat arvauk­seni ovat 10%, 50%, 0% ja 25%.

   Rumasti san­ot­tuna tässä ollaan tehty aikamoinen elin­vu­osien siir­to karkeasti alle viisikymp­pisiltä yli 70-vuo­ti­aille, ja kau­pan päälle naker­ret­tu oikeusval­tio­ta ja perusoikeuksia.

   Puolit­tain vitsinä uskaltaisin kuitenkin lyödä vetoa rav­in­to­la- ja baari­ra­joi­tusten olleen tois­taisek­si elin­vu­osi­na mitat­tuna net­toposi­ti­ivisia. Rav­in­to­laruo­ka kun on keskimäärin varsin epäter­veel­listä, alko­holista nyt puhumattakaan!

   Sit­ten itse epi­demi­alain­säädän­nön uud­is­tus­toiveisi­in. Ensim­mäisenä ongel­mana näen hoito­taku­un (väli­aikaisen) kumoamisen olemisen valmius­lain takana, nor­maali­aiko­jen epi­demi­alain­säädän­nön sijaan. Ter­vey­den­huol­lon pri­or­isoin­nin luk­it­sem­i­nen näin järeän toimen­piteen taakse on lähin­nä huvit­tavaa ja olenkin häm­men­tyneenä seu­ran­nut julkisen keskustelun täy­del­listä hil­jaisu­ut­ta tämän osalta. Voidaanko edes puhua pan­demi­as­ta, jos ter­vey­den­huol­lon odote­taan toimi­van kuin pan­demi­aa ei olisi. Vai onko tarkoi­tus jokaisen pan­demi­an kohdal­la kaivaa koko lain­säädän­nön järein leka käyttöön?

   Sivuhuomiona hoito­henkilökun­nan “pakkotyö”-osuuden pitäisin yhä poikkeuslain­säädän­nön takana.

   Toinen ongel­ma on koko epi­demi­amääritelmän ja (peru­soikeuk­sia rajoit­tavien) toimen­pitei­den “vält­tämät­tömyy­den” hyh­mäisyys. Ottaen huomioon nyt käytet­ty­jen toimen­pitei­den (ei-taloudel­lisen) hin­nan, olisi mielestäni vähin­tään kohtu­ullista vaa­tia huo­mat­tavasti parem­paa hyö­ty­suhdet­ta kuin nyt saati­in, ennen toimen­pitei­den hyväksymistä vält­tämät­tömik­si. Minus­ta jokaisen mak­se­tun elin­vuo­den olisi syytä tuot­taa ainakin kym­menker­tais­es­ti elin­vu­osia muille.

   Hin­ta-hyö­ty­suh­teen arvioimi­nen on toki epi­demi­an alus­sa vaikeaa. Kuolleisu­u­den ja kuollei­den ikä­jakau­man pystyi arvioimaan kohtu­ullisel­la tarkku­udel­la viimeistään 2020 alkusyksys­tä (esim. Ruotsin koke­musten poh­jal­ta), olkoonkin Alfa- ja myöhem­min Delta-muun­nos­ten tätä hie­man nos­ta­neenkin vuon­na 2021. Uskot­ta­vat kuolleisu­usarviot (IFR) ovat kuitenkin koko epi­demi­an ajan pyörinyt 0.5% luokas­sa ja jakau­tuneet läh­es täy­del­lis­es­ti nor­maali­aiko­jen kuolleisu­u­den ikä­jakau­man mukaises­ti. Vielä rohkeampi saat­toi pää­tyä suun­nilleen samaan arvioon jo 2020 kevään Ital­ian Lom­bar­dian aal­lon jäl­keen. Muis­tu­tan että “varovaisu­us­pe­ri­aate” tarkoit­taa lähin­nä tun­tem­at­tomien riskien sys­temaat­tista yliarvioin­tia, joka ei minus­ta ole lainkaan hyväksyt­tävä peruste tälle elinvuosivaihtokaupalle.

   Onko täl­lä koke­muk­sel­la siis syytä ennem­min sitoa vai löysätä poli­itikko­jen käsiä seu­raa­van kulku­taudin kohdalla?

   Vastaa

9. Kyl­lä tässä ovat mon­et sepät säh­län­neet ja todel­lakin syr­jäi­nen sijain­ti ja suuri sosi­aa­li­nen etäisyys ovat aut­ta­neet meitä enem­män kuin val­tio­val­lan toimet. Eri­tyis­es­ti mieleen on jäänyt Hesari, joka jo mon­ta ker­taa ehti julis­taa epi­demi­an päät­tyvän kun lopete­taan pelkäämi­nen. Samaan sar­jaan menee Marinin ennenaikainen “nyt on aika alkaa taas elää”. Ei sen­tään olla yhtä hul­lu­ja kuin ruotsalaiset.

   Vastaa

10. Vieläkö joku muis­taa epi­demi­an alku­vai­heet ja hal­li­tuk­sen tiedo­tusti­laisu­udet, jois­sa jokaiselle viisikon jäsenelle oli annet­tu jokin osa vuorosanoista. Ander­s­son tai Hen­riks­son ruot­sik­si. Ihan alus­sa Hen­rikssonille ei kuulem­ma meinan­nut riit­tää tekemistä, mut­ta oli tehnyt selväk­si, että kyl­lä hän sinne tulee.

    Vähitellen rajoi­tusten julis­tamisen gloo­ria on hai­h­tunut eikä saman­laisia esi­tyk­siä ole nähty. Lieven­nyk­sistä päämin­is­teri on saat­tanut ilmestyä oma­l­la naa­mal­laan ker­tomaan, mut­ta muuten profi­il­ia on mataloitettu.

    On var­maan niin, että uudessa ja oudos­sa tilanteessa osa ihmi­sistä löytää tur­val­lisu­u­den tun­net­ta tut­tu­jen kasvo­jen näkemis­es­tä ja siitä, että jotain ollaan tekemässä. Avien kasvot­tomat julis­tuk­set eivät ole lainkaan sama asia. Mut­ta poli­itikko­jen esi­in­marssi ei tule ilmaisek­si, vaan he toimi­vat niin kuin poli­itikko­jen kuu­luukin, oman agen­dansa mukaisesti.

    Vastaa