Markkinatalous on kesytettävä hyvien asioiden edistäjäksi

EVA:n 50-vuotispäivillä ruotsalainen taloushistorioitsija Johan Norberg ja ruotsalaistunut Björn Wahlroos pitivät palopuheet markkinatalouden puolesta. He osoittivat vakuuttavasti, että maat menestyvät sitä paremmin taloudellisesti mitä vapaammin markkinat saavat niissä toimia.

Tämä on viisasta uskoa, mutta kannattaa kuitenkin myös muistaa mitä talousnobelisti Amartya Sen on sanonut. Hänelle taloustiede on oppi markkinavirheiden korjaamisesta, eikä hän oikein ymmärrä ajattelua, jossa oletetaan, ettei mitään markkinavirheitä ole.

Yhteiskunnan tehtävä on oikaista markkinavirheitä, sillä muuten markkinatalous ajaa koko voimallaan väärään suuntaan. Silloin sen voima muuttuukin pahuudeksi.

Yksi markkinatalouden ikävistä piirteistä on syrjäalueiden kurjistuminen. Itä- ja Pohjois-Suomi ovat kurjistuneet Suomen sisällä. Kurjistaako yhteisvaluutan oloissa sama mekanismi Suomea Euroopan sisällä – erityisesti nyt kun itäraja on kiinni? Onko Itä-Suomen tie lopulta koko Suomen tie?

Informaatioyhteiskunnassa kasvava osa tuotteista on sellaisia, joiden melkein kaikki kustannukset ovat kiinteitä, ja tuotteen monistaminen ja jakaminen on jokseenkin ilmaista. Virallisen termin puuttuessa kutsun näitä kertakustannustuotteiksi. Kaikki bitteinä jaettavat tuotteet esimerkiksi ovat tällaisia. Kokonaiskustannusten kannalta on jokseenkin sama, valmistetaanko niitä yksi vai miljoona kappaletta. Näiden tuotteiden kohdalla markkinamekanismi ei toimi erityisen hyvin. Ongelmaan ei ole kunnon ratkaisua, mutta yhteiskunnan kannattaa ohjata yrityksiä myymään niitä mieluummin paljon halvalla kuin vähän kalliilla. Jatka lukemista ”Markkinatalous on kesytettävä hyvien asioiden edistäjäksi”

Sijoitusvarallisuuden verotus on ongelmallista

STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà esittää omaisuusveron palauttamista Suomeen. Kerron tässä, miksi en kannata, vaikka jaan kiukun siitä, että hallitus kasvattaa tuloeroja.

Pääomatulot ovat liian liukkaita verotettavaksi

Optimaalisessa maailmassa pääomia ja pääomatuloja verotettaisiin paljon nykyistä enemmän ja ansiotuloja vastaavasti vähemmän. Jokseenkin kaikki maat kuitenkin verottavat pääomatuloja palkkatuloja kevyemmin niin, että verotus kokonaisuudessaan ei ole  kovinkaan progressiivista. Näin on pakko tehdä.

Pääomia on helppo siirrellä maasta toiseen. Jos niitä yritetään verottaa yhdessä maassa muita ankarammin, pääoma livahtaa johonkin kevyen verotuksen maahan ja korkeaa veroa yrittänyt maa ampuu vain itseään jalkaan.

Thomas Piketty esittää ratkaisuksi globaalia verotusta. Tässä hän on oikeassa. Asiaa ei voi ratkaista yhdessä maassa. Aika vaatimatonta minimiverosopimustahan ollaan tekemässäkin. Myönnän, että yleismaailmallisen ratkaisun syntyminen on vaikeata.

Suomalaisilla kotitalouksilla vähän sijoitusvarallisuutta

Suomen ongelma on kotitalouksien vähäinen varallisuus verrattuna vaikkapa Ruotsiin. Tähän sanotaan, että Ruotsi ei ole sotinut pariin sataan vuoteen ja viimeisen sotansakin se kävi Suomessa. Ruotsissa on siksi enemmän vanhaa rahaa kuin Suomessa. Näin minäkin luulin, mutta tosiasiassa ero on syntynyt vuoden 2000 jälkeen. Vuonna 2000 suomalaisten ja ruotsalaisten kotitalouksien nettovarallisuus oli suunnilleen yhtä suurta, nyt ruotsalaisten keskimääräinen nettovarallisuus on kaksinkertaista suomalaisiin nähden. Jatka lukemista ”Sijoitusvarallisuuden verotus on ongelmallista”

2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (15) Suurten tulojen hillitseminen

Sivut 434-355

Onko paha asia, että promille Suomen suurituloisimmista saa kaksi prosenttia kaikista tuloista, eli 20-kertaisesti oman osuutensa? Puhdasverinen ekonomisti sanoo, että se ei ole ongelma, jos tämä ei vähennä muiden tuloja ja vaikka vähentäisikin, se on korkeintaan kahden prosentin kokoinen ongelma, jota voi verrata vaikkapa julkisen sektorin tehottomuuden tuottamiin kustannuksiin tai taloudellisen kasvun hidastumiseen.

Layardin mukaan se on ongelma, koska ihmisten onnellisuus riippuu suhteellisista tuloista. Kun toiset ovat rikkaita, omat pienet tulot tuntuvat pahemmalta asialta kuin tuntuisivat, jos kaikkien muidenkin tulot olisivat pieniä.

Minun ajatukseni ovat lähempänä Layardia, mutta lisäisin tähän, että suurista tuloista on kaikille hyötyä, jos niitä käytetään investointien ja työpaikkojen luomiseen. Tämän takia Ruotsissa suhtaudutaan omiin rikkaisiin paljon myönteisemmin kuin Suomessa. Jatka lukemista ”2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (15) Suurten tulojen hillitseminen”