2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (15) Suurten tulojen hillitseminen

Sivut 434–355

Onko paha asia, että promille Suomen suu­rit­u­loisim­mista saa kak­si pros­ent­tia kaik­ista tuloista, eli 20-ker­tais­es­ti oman osuuten­sa? Puh­dasver­i­nen ekon­o­misti sanoo, että se ei ole ongel­ma, jos tämä ei vähen­nä muiden tulo­ja ja vaik­ka vähen­täisikin, se on korkein­taan kah­den pros­entin kokoinen ongel­ma, jota voi ver­ra­ta vaikka­pa julkisen sek­torin tehot­to­muu­den tuot­tami­in kus­tan­nuk­si­in tai taloudel­lisen kasvun hidastumiseen.

Layardin mukaan se on ongel­ma, kos­ka ihmis­ten onnel­lisu­us riip­puu suh­teel­li­sista tuloista. Kun toiset ovat rikkai­ta, omat pienet tulot tun­tu­vat pahem­mal­ta asial­ta kuin tun­tu­isi­vat, jos kaikkien muidenkin tulot oli­si­vat pieniä.

Min­un ajatuk­seni ovat lähempänä Layardia, mut­ta lisäisin tähän, että suurista tuloista on kaikille hyö­tyä, jos niitä käytetään investoin­tien ja työ­paikko­jen luomiseen. Tämän takia Ruot­sis­sa suh­taudu­taan omi­in rikkaisi­in paljon myön­teisem­min kuin Suomessa.

Aiem­mis­sa luvuis­sa totesin, että tulo­ero­jen suu­ru­ut­ta voidaan perustel­la joko oikeu­den­mukaisu­udel­la tai tarkoituk­sen­mukaisu­udel­la. Oikeu­den­mukaiset tulo­erot oli­si­vat hyvin pieniä, paljon pienem­piä kuin tarkoituk­sen­mukaiset, joten tulo­ero­ja kan­nat­taa perustel­la vain tarkoituk­sen­mukaisu­udel­la. Eri­tyis­es­ti Yhdys­val­tain tulo­erot ovat selvästi suurem­pia kuin tarkoituk­sen­mukaiset. Use­ampi talous­no­belisti on esit­tänyt huolen­sa tulo­ero­jen kasvus­ta USA:ssa.

Vaik­ka Euroop­pa ei ole Yhdys­val­lat eikä eri­tyis­es­ti Suo­mi ole, tulo­ero­jen kasvus­ta on syytä olla huolis­saan tääl­läkin, sil­lä samat talouden lainalaisu­udet toimi­vat myös täällä.

Tulo­erot pienenivät Suomes­sa merkit­tävästi koko toisen maail­man­so­dan jälkeisen ajan aina 1990-luvun alku­un asti. Sen jäl­keen ne nousi­vat selvästi vuo­teen 2000 saak­ka ja ovat sen jäl­keen olleet hyvin vakaat. Gini-ker­roin on noin 0.27, mikä on maail­man matalimpia.

1990-luvul­la giniker­roin­ta nos­ti­vat työt­tömyy­den kasvu, eläkeläis­ten lukumäärän kasvu ja pääo­mat­u­lo­jen vero­jen alen­t­a­mi­nen ja sitä las­ki eläkkei­den parane­m­i­nen ja tulo­jen uudelleen­jaon tehostuminen.

Jotkut kir­jani kom­men­toi­jat ovat huo­maut­ta­neet, että tulo­erot ovat pysyneet täl­lä vuosi­tuhan­nel­la ennal­laan vain suh­teel­lisel­la asteikol­la, mut­ta jos kat­so­taan absolu­ut­tisia ero­ja, ne ovat kas­va­neet. Absolu­ut­ti­nen Gini-ker­roin on silkkaa humpuukkia. Jos alku­ti­lanteessa Vir­tasen kuukausi­t­u­lot ovat 500 €/kk ja Lah­tisen 1000/kk € ja sen jäl­keen molem­mat vauras­tu­vat niin, että Lah­tisen tulot ovat 9000 €/kk ja Vir­tasen 10 000 €/kk, Sanooko joku vakavis­saan, että hei­dän välil­lään taloudelli­nen eri­ar­voisu­us on kas­vanut? Kir­jan alku­osas­sa kuvat­ti­in teol­lisen yhteiskun­nan alun kur­ju­ut­ta ja eri­ar­voisu­ut­ta. Absolu­ut­ti­nen Gini-ker­roin on kuitenkin noista ajoista kas­vanut paljon. Oliko siis taloudel­lisen tasa-arvo tuona ryysyköy­hälistön aikana siis parem­pi? Oliko faaraoiden Egyp­ti todel­la tasa-arvon onnela ver­rat­tuma Pohjo­is­maisi­in hyvinvointivaltioihin?

Suurten tulojen verotus

Jät­ti­t­u­lo­ja on ennen verotet­tu estoit­ta. Sekä Yhdys­val­lois­sa että Bri­tan­ni­as­sa korkein mar­gin­aaliv­ero on ollut pitkälti yli 90 %, Yhdys­val­lois­sa 94 % ja Bri­tan­ni­as­sa peräti 98 %. The Bea­t­les protestoi kap­paleel­la Taxman.

Ran­skan sosial­is­tipres­i­dent­ti Hol­lande nos­ti mar­gin­aaliv­eron yli miljoo­nan euron tuloista 75 pros­ent­ti­in. Se epäon­nis­tui täysin, kos­ka varakkaat muut­ti­vat kuka Bel­giaan ja kuka Venäjälle. Hänen sil­loinen puolue­toverin­sa, tule­va pres­i­dent­ti Macron kut­sui sitä Kuubak­si ilman aurinkoa. Vero joudut­ti­in laske­maan parin vuo­den tuskailun jälkeen.

Yhdys­val­lois­sa talous­no­belisti Peter Dia­mond las­ki, että jät­ti­t­u­lo­ja tulisi verot­taa noin 73 pros­en­til­la. Luku sisäl­si välil­liset verot, joten Hol­lan­den 75 pros­entin tulovero oli selvästi tämän yläpuolel­la. Piket­ty on esit­tänyt suu­rit­u­loisille globaalia veroa, joka olisi jotain välil­lä 54 % — 80 %. Osoit­taako Hol­lan­den veron epäon­nis­tu­mi­nen, että nämä ovat väärässä? Hol­lan­den epäon­nis­tu­mi­nen joh­tui siitä, että vero vuosi naa­puri­mai­hin. Piket­ty esit­ti globaalia veroa, jota vält­tääk­seen pitäisi muut­taa Mar­si­in. Yhdys­val­to­jen verot­ta­jaa taas ei pääse pakoon kikkaile­mal­la kir­jo­ja siirtelemällä.

Tarvitseeko maa omistajia

Omaisu­us on jakau­tunut huo­mat­tavasti Suomea epä­ta­saisem­min.  Tulo­ero­ja kuvaa­va Gini-ker­roin on noin 0,27, mut­ta omaisu­ut­ta koske­va Gini-ker­roin on 76,7. Mut­ta ei se mitään. Ruot­sis­sa se on peräti 86,5 ylit­täen jopa USA:n, mut­ta jää­den jäl­keen sen­tään Venäjästä.

Suomes­sa on vähän rikkai­ta omis­ta­ja­suku­ja. Se ei tarkoi­ta, etteivät suo­ma­lais­ten yri­tys­ten omis­ta­jat olisi rikkai­ta. He eivät vain ole suo­ma­laisia. Pait­si, että Suomes­sa omaisu­us jakau­tuu selvästi Ruot­sia tasaisem­min, koti­talolouk­sien keskimääräi­nen omaisu­us on Län­si-Euroopan matalimpia ellei matalin.

Tämä seu­rauk­se­na suo­ma­lais­ten yri­tys­ten omis­tus val­uu ulko­maille. Maas­ta on tulos­sa tytäry­htiö­talous. Ruot­salais­ten ohel­la nor­jalaiset osta­vat innokkaasti suo­ma­laisia yrityksiä.

Ruot­si suo­ras­taan paapoo rikkaitaan. Onhan se pois­tanut per­in­töveron kokon­aan. Tästä kiitok­se­na ruot­salainen pääo­ma on erit­täin isän­maal­lista. Kan­nat­taa ollakin.

Progressiivinen menovero

Ahon hal­li­tus las­ki omaisu­us­tu­lo­jen vero­tus­ta merkit­tävästi tukeak­seen koti­maista pääo­man muo­dos­tus­ta. Tätä merkit­täväm­pää oli ehkä se, että veroa voi omaisu­us­tu­lo­jen osalta lykätä sil­lä, että yhtiöit­tää omaisuuten­sa tai siirtää sen rahas­toon, jol­loin joutuu mak­samaan omaisu­usveroa vas­ta siinä vai­heessa, kun tulout­taa voitot oma­lle pankki­tililleen. Omaisu­ut­ta voi siis kar­tut­taa verottomasti.

Kan­nat­taisiko näin tehdä myös työ­tu­lo­jen osalta? Ei verotet­taisi säästet­tyä tuloa mut­ta verotet­taisi­in säästö­jen syömistä. Jos siis osa tuloista menee asun­to­lainan lyhen­tämiseen, sitä osaa ei verotet­taisi, mut­ta jos alkaa syödä säästöjään, jou­tu­isi siitä mak­samaan veroa. Tämä ei toimisi loogis­es­ti ilman asun­to­tu­lon verottamista.

Jot­ta tämä ei tek­isi veronkier­rosta niin help­poa, että siitä menee kek­simisen ilokin, pitäisi säästö­jen takia anteek­si annet­tu vero­tus merk­itä velak­si verot­ta­jalle. Velkaa ei pää­sisi pakoon siirtämäl­lä kir­jat Tallinnaan.

Jos meil­lä olisi pro­gres­si­ivi­nen men­overo, ei olisi perustei­ta verot­taa pääo­mat­u­lo­ja kevyem­min kuin työtuloja.

43 vastausta artikkeliin “2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (15) Suurten tulojen hillitseminen”

  1. näin ääri­oikeis­to­laise­na, tai ainakin muiden sel­l­aisek­si luokitel­tun­ta… olen kyl­lä sitä mieltä että eräät “huip­pu­jo­hta­jat” saa­vat liian suur­ta palkkaa…ja viel­läpä optioinen…Eihän se nyt niin mene tai siis menee..mutta ei pitäis men­nä ett joku äijä johta­jana nor­sun­lu­u­u­tor­nissaan vetää sen ver­rran lik­saa mitä 500 niiden edestä jot­ka sitä varsi­naista työtä tekee…

    niidenkin joukos­ta vois löy­tyy joku ehkä fik­sumpikin sinne torniit

    1. “mut­ta ei pitäis men­nä ett joku äijä johta­jana nor­sun­lu­u­u­tor­nissaan vetää sen ver­rran lik­saa mitä 500 niiden edestä jot­ka sitä varsi­naista työtä tekee”

      Eihän se reilul­ta vaiku­ta, mut­ta oikeasti isos­sa fir­mas­sa yhden pros­entin toista parem­pi toim­i­tusjo­hta­ja voi merk­itä miljardi(e)n eroa fir­man arvos­sa omis­ta­jille, ja siitä kan­nat­taa jo vähän maksaakin.

    2. Suurten kon­sernien toim­i­tusjo­hta­jien palkat ovat mon­es­sa suh­teessa eri­laiset riip­puen mil­lainen on yhtiö muo­to. Jos yhtiö on lis­tat­tu pörssiy­htiö palkat muo­dos­tu­vat kiin­teän palkan ja eri­laisen lisäbonuk­sen mukaises­ti ja myös osit­tain pörssiar­von. Pörssiy­htiön toim­i­tusjo­hta­ja voi myös omis­taa kon­sernin osakkei­ta jot­ka hänelle sal­li­taan osana sopimus­ta. Jos toim­i­tusjo­hta­ja on per­hey­htiön omis­ta­ja ja toim­i­tusjo­hta­ja ja kyseinen yhtiö ei ole pörssis­sä on tilanne hyvin eri­lainen. Itse olen kri­ti­soin­ut eräi­den rav­in­to­la kon­sernien toim­i­tusjo­hta­jien kri­ti­ikkiä Suomen hal­li­tuk­sen rav­in­to­lara­joituk­sille vaik­ka kyseiset toim­i­tusjo­hta­jat sai­vat korkeaa palkkaa vuosi­na 2020–2021 pörssiy­htiöin toim­i­tusjo­hta­jana vaik­ka fir­ma lomat­ti paljon henkilökun­taa. Per­hey­htiö joka ei ole lis­tat­tu pörssi­in joka ei mak­sa lisäbonus­ta huonoa aikana mut­ta pitää toim­i­tusjo­hta­jan kiin­teän palkan suh­teel­lisen korkeana saa min­ul­ta kyl­lä sympatiaa.

      Minus­ta on otet­ta­va huomioon aina keskustelus­sa toim­i­tusjo­hta­jien palkoista onko yhtiö lis­tat­tu pörssi­in vai ei. Suomes­sa on myös paljon iso­ja kon­serne­ja jot­ka eivät ole lis­tat­tu pörssi­in ja ovat per­hey­htiöitä mon­es­sa sukupolves­sa. Ruot­sis­sa Wal­len­berg-suku on maan rikkaimpia suku­ja ja suvun jäsenet ovat useis­sa ruot­salaisy­htiöi­den hal­li­tuk­sis­sa jäs­en­inä mut­ta suvun omaisu­us on myös säätiöi­ty ja rahas­toitu mon­ta sukupolvea sit­ten. Wal­len­berg on onnis­tunut pitämään Ruot­sis­sa var­al­lisuuten­sa parem­min kuin Suomes­sa kos­ka tääl­lä eräät van­hat patru­u­nat kuten Amos Ander­s­son ja Alfred Kordelin oli­vat lapset­to­mia joten heil­lä ei ollut per­il­lisiä. Toki omaisu­us säätiöi­ti­in ja ne ovat edelleen toiminnassa. 

      Wal­len­bergeil­la on muun muas­sa oma sijoi­tusy­htiö Investor AB, Myös Kin­nevik AB joka on Sten­beck, Klingspor ja von Horn suku­jen yhteinen sijoi­tusy­htiö omis­taa merkit­täviä osakkei­ta hyvin tuot­tavis­sa pörssiy­htiöis­sä. Ruot­salaiset teol­lisu­us-ja kaup­pa­su­vut ovat onnis­tuneet sukupol­ven vai­h­tok­ses­sa parem­min kuin suo­ma­laiset teol­lisu­us-ja kauppasuvut. 

      Kaik­ki riip­puu siitä miten omaisu­ut­ta hoide­taan ja kuin­ka se myös sijoite­taan uudelleen, myy­dänkö se kos­ka, mil­loin ja kenelle. 

      Ruot­salaiset ovat onnis­tuneet tässä parem­min kuin suo­ma­laiset johtuu var­maan siitä että moni ruot­salainen teol­lisu­us-ja kaup­pa­su­vut ovat avioituneet tois­t­en­sa kanssa .Suomes­sa oli pitkään haju­rako ruotsinkielis­ten ja suomenkielis­ten teol­lisu­us-ja kaup­pa­suku­jen välil­lä ja tämä näkyi myös esim pankkisek­to­ril­la minkä liikepankin asi­akkaina teol­lisu­us-ja kaup­pa­su­vut oli­vat ja oli­vatko ne muun muas­sa mukana minkäkin pankin johtokunnassa.

  2. Minus­ta asi­aa voisi ajatel­la myös siitä näkökul­mas­ta, että raha on val­taa. Se, jol­la on osake-enem­mistö, on myös määräys­val­ta. Se, jol­la on rahaa, päät­tää sen, mitä rahoite­taan. Ymmärtääk­seni yhdys­val­ta­laisen ajat­te­lu­ta­van mukaan val­tio on vaar­alli­nen. Jos sil­lä on liikaa val­taa, se alkaa tyran­nisoi­da kansalaisi­aan. Näin ollen on parem­pi, että val­tion rooli on pieni ja var­al­lisu­us ym. keskit­tyy yksi­ty­isille ihmisille. Super- tai hyper­o­maisu­udet ovat tänä päivänä niin tolkut­to­mia, ettei niil­lä ole mitään tekemistä todel­lis­ten tarpei­den kanssa, luku­unot­ta­mat­ta ehkä juuri val­lan­halua, jol­la ei liene ylära­jaa. Viime vuosien tapah­tu­mien kannal­ta voisi minus­ta kyl­lä kri­it­tis­es­ti miet­tiä sitä, onko näi­hin super­rikkaisi­in sit­ten sen enem­pää luot­tamista kuin valtioon.

    1. Tuokin yhdys­val­ta­lainen näke­mys että val­tio olisi vaar­alli­nen on hiukan naivia myös yhdys­val­ta­laises­sa keskustelus­sa ihan senkin takia että ei tarvitse olla kovinkaan iso asiantun­ti­ja jot­taa tietää että kaik­ista isoin julkisen sek­torin lob­baus verkos­to Yhdys­val­lois­sa on Sota­te­olli­nen kom­plek­si jos­ta Yhdys­val­tain 34. pres­i­dent­ti Dwight D. Eisen­how­er varoit­ti 17. tam­miku­u­ta 1961 viimeisessä puheessan istu­vana pres­i­dent­tinä kun hänen virkakaut­en­sa päättyi.Sotateollinen kom­plek­si Yhdys­val­lois­sa on naimis­sa liit­to­val­tion kanssa eli julkisen sek­torin kanssa.

  3. > Jotkut kir­jani kom­men­toi­jat ovat huo­maut­ta­neet, että tulo­erot ovat pysyneet täl­lä vuosi­tuhan­nel­la ennal­laan vain suh­teel­lisel­la asteikol­la, mut­ta jos kat­so­taan absolu­ut­tisia ero­ja, ne ovat kas­va­neet. Absolu­ut­ti­nen Gini-ker­roin on silkkaa humpuukkia.

    Olen kom­men­toin­ut aiem­minkin väitet­täsi että tulo­erot eivät ole kas­va­neet. Typ­istät tulo­ero- ja eri­ar­voisu­uskeskustelunkin mon­es­sa yhtey­dessä täysin suh­teel­liseen giniker­toimeena, vaik­ka se on kyl­lä myös humpuukkia eikä sitä tee sen parem­mak­si että absolu­ut­ti­nen giniker­roinkin on. Toki ne ovat eri taval­la humpuukkia, mik­si kumpaakaan ei kan­na­ta eri­tyis­es­ti yksinään tui­jot­taa. Mut­ta noin ylipäätään mik­si ne ovat humpuukkia on juuri se että taloudelli­nen eri­ar­voisu­uskeskustelu typ­is­tetään vain noi­hin lukui­hin. Pitäisi oikeasti kat­soa ostovoimaa ja sen kehit­tymistä eri tulolu­okissa. Kulut ovat kas­va­neet esim. 2010-luvul­la merkit­tävästi asumisen osalta (vuokrat nousi­vat n. kol­man­nek­sen koko maas­sa), paljon enem­män mitä alem­pi­en tulolu­okkien tulot ovat kas­va­neet. Täl­löin näitä vähä­tu­loisia ei läm­mitä vähääkään tieto että suh­teelli­nen giniker­roin on pysynyt about samana kun lisään­tyneet tulot eivät kata kas­vanei­ta meno­ja. Todel­lisu­us ja luvut eivät kohtaa, ja se on se ongelma.

    1. Sama se on inflaa­tionkin kanssa. Viralli­nen inflaa­tio (eli kulut­ta­jahin­tain­dek­si) on erään­lainen komposiitti/aggregaatti, tässä vuokra-asumisen paino on joku luku.

      Vuo­den 2021 pain­ot (huo­matkaa että luvut ovat promilleja):

      https://tilastokeskus.fi/til/khi/khi_2021-02–19_men_001.html

      Eli tuol­ta näkee että todel­lis­ten vuokrien paino kokon­ais­in­flaa­tios­ta on 7,211 %. Näyt­täkää min­ulle kulut­ta­ja jon­ka vuokra­menot ovat vain 7% net­to­tu­loista. Toden­mukaisem­pi vuokran osu­us tuloista on paljon lähempänä 20–40 %, riip­puen mon­es­ta asi­as­ta. Helsin­gin vuokrata­sol­la esimerkik­si 600 €/kk vuokra tarkoit­taisi 8700 €/kk net­to­tu­lo­ja, jol­loin vuokran osu­us olisi siis tämä 7%.

      Mut­ta annas olla kun käy valit­ta­maan elinkus­tan­nusten todel­lista inflaa­tio­ta nopeam­mas­ta nousus­ta niin lyödään tun­tem­at­toman sanoin sel­l­aiset rätin­git eteen ja todis­te­taan että elinkus­tan­nuk­set eivät yksinker­tais­es­ti ole voineet koho­ta kenel­läkään inflaa­tio­ta nopeam­min. Mut­ta ei siinä mitään, jälleen ker­ran todek­si osoit­tau­tuu van­ha sanan­lasku “Val­he, Emä­val­he, Tilas­to!” ja apinoiden koi­jaus jatkuu.

      1. Näyt­täkää min­ulle kulut­ta­ja jon­ka vuokra­menot ovat vain 7% net­to­tu­loista. Toden­mukaisem­pi vuokran osu­us tuloista on paljon lähempänä 20–40 %,

        Yli puolel­la suo­ma­lai­sista vuokran osu­us kulu­tus­menoista on nol­la, koskas he asu­vat omis­tusasun­nos­sa. Indek­siko­ris­sa on myös jauhe­li­haa, vaik­ka osa on kasvis­syöjiä. Tuo on kulu­tusko­rien keskiar­vo. Eri ihmis­ten kulu­tusko­rit ovat eri­laisia. Min­un elinkus­tan­nuk­si­i­ni esimertkik­si ei ben­san hin­ta vaiku­ta mitään ja jol­lakin toiselle paljon.
        Se, että vuokrien taso on joidenkin kulut­ta­jien osalta liian pieni tietysti liitoit­telee inflaa­tio­ta hei­dän kannal­taan nyt, kun vuokrat nou­se­vat mui­ta hin­to­ja hitaam­min. Aikaisem­min oli toisin päin.

      2. Juuri näin Stadist! Oikeasti tarvit­sisimme eri tulo/varallisuusluokille eril­liset inflaa­tiomit­tar­it. Köy­hän inflaa­tiomit­taris­sa esim. asun­to­lain­o­jen korot oli­si­vat pain­oar­voltaan hyvin pieniä, ellei olemat­to­mia, ja vuokran mielet­tömästi paljon nyky­istä isom­pi. Täl­löin nähtäisi­in ilman epäilystä että eri­ar­voisu­us on kas­vanut eri­toten 2010-luvul­la todel­la paljon Suomes­sakin, kun viral­liset inflaa­ti­oluke­mat oli­vat hyvin alhaiset, mut­ta köy­hän inflaa­ti­oluke­mat ovat huidelleen moninker­roin korkeam­mal­la kos­ka tosi­aan vuokra­menot vievät köy­hien tuloista niin suuren osan. Samaan aikaan sosi­aal­i­tukien indek­siko­ro­tuk­sista on luovut­tu use­ana vuonna.

        Koi­jaus todel­lakin jatkuu, ja talousoikeistopoli­it­tikko­jen höpö­tys gini-ker­toimes­ta jatkuu jol­la oikean maail­man ongel­mat selitetään piiloon. Ei meil­lä mitään kas­vavaa eri­ar­voisu­ut­ta ole, tämä yksi luku 0.27 todis­taa sen! Jos asi­as­ta huo­maut­taa, saa vain kom­ment­te­ja että suh­teelli­nen gini-ker­roin on hyvä mit­tari kos­ka on ole­mas­sa vielä huonom­pi mit­tari eli absolu­ut­ti­nen gini-ker­roin… Huoh!!

  4. Var­al­lisu­userot ovat yhteiskun­nal­lis­es­ti paljon merkit­tävämpiä asia kuin tulo­erot. Tulo­eroti­las­tot eivät ker­ro koko totu­ut­ta. Rikkaat keplot­tel­e­vat myös tulo­jaan kevyem­män pääo­mavero­tuk­sen puolelle. Oikeis­to häm­men­tää tahal­laan sil­lä, että tulo­erot ja var­al­lisu­userot menevät monel­la sekaisin, mylvitään vain että eihän tulo­erot Suomes­sa ole suuria kun asian pihvi on nimeno­maan niis­sä var­al­lisu­userois­sa. Var­al­lisu­u­den kasautu­mi­nen on aina äärim­mäisen vaar­al­lista, kos­ka var­al­lisu­us on yhtä kuin val­ta. Mitä enem­män var­al­lisu­ut­ta joil­lakin on, sitä enem­män ne haali­vat val­taa yli demokraat­tisen päätök­sen­teon. He osta­vat mieleisiään poli­itikko­ja (kok, kesk, ps, rkp) jot­ta nämä sit­ten muo­vaa­vat lain­säädän­töä niin että rikkaat rikas­tu­vat entis­es­tään = edelleen lisää val­taa yli muiden, vielä enem­män vipu­vart­ta itselle mieleisen poli­ti­ikan luomiseen. Varakkaat pystyvät hal­lit­se­maan myös julk­ista keskustelua medi­ansa kaut­ta. Soin­in­vaara näyt­tää ajat­tel­e­van, että pääo­ma­li­ikei­den rajoit­ta­mat­to­muus olisi joku luon­non­la­ki ja sik­si mei­dän pitäisi “paapoa” enem­män koti­maisia rikkai­ta. Pääo­ma­li­ikei­den rajoit­ta­mat­to­muus on ihan ihmisen kek­simä val­ta­va virhe ja sen voivat myös ihmiset kor­ja­ta. Jos sivil­isaa­tio selviää vielä tästä ilmas­to-ja ympäristökri­i­sistä, perus­tus­lakei­hin hakataan ensim­mäisek­si jyrkkä kiel­to var­al­lisu­u­den kasautu­miselle (ja tiuk­ka sään­te­ly pääo­ma­li­ikkeille)! Kos­ka se on ollut ihmiskun­nan suurin moka. Kaik­ki maa­pal­lon kestävyys­mit­tar­it huu­ta­vat punaisel­la, mut­ta pääo­man osta­mat poli­itikot kuh­ne­hti­vat ja jatka­vat edelleen elinkelpoisen maa­pal­lon tuhoa kaa­su poh­jas­sa. Poli­itikot ovat iso­jen yhtiöi­den ja ison rahan renke­jä. Joidenkin yhtiöi­den on annet­tu kas­vaa val­tioitakin suurem­mik­si, hal­lit­se­mat­tomik­si hirviök­si. Kir­sikkana kakun pääl­lä holtit­tomas­sa var­al­lisu­u­den kasautu­mises­sa ovat umpikahjot tsil­jardöörit, jot­ka huvit­tel­e­vat saas­tut­tavil­la avaru­uslen­noil­la ja haavel­e­vat muut­ta­vansa Mar­si­in, sit­ten kun maa­pal­lo on saatu tuhottua!

    1. Kysyn Pia-Petri Pam­pu­la-Kutril­ta mis­sä olo­suhteis­sa ja mil­lä rahoi­tus­po­h­jal­la puhe­lin, kir­joi­tuskone, diesel­moot­tori, radio, kam­era, hehku­lamp­pu, pöly­imuri, videonauhuri, pelikon­soli, walk­man, ompelukone, jääkaap­pi, pesukone, tietokone (pyötäkone), tulostin, matka­puhe­lin, pyyk­in­pe­sukone ja mikroaal­tou­u­ni kek­sit­ti­in ja onnis­tut­ti­in kau­pal­lis­ta­maan siten että myös toden­näköis­es­ti Pia-Petri Pam­pu­la-Kutril­la löy­tyy asun­nos­taan joku noista inno­vaa­tioista . Uskooko Pia-Petri Pam­pu­la-Kutri että nuo keksin­nöt syn­tyivät val­tion keskuskomitean päätöksellä?

      1. Suurin osa mainit­semis­tasi keksin­nöistä kek­sit­ti­in, kehitet­ti­in ja kau­pal­lis­tet­ti­in ajas­sa jos­sa korkei­den tulo­jen mar­gin­aaliv­erot oli­vat jopa yli 90% (sis. pääo­mat­u­lot) kuten Soin­in­vaarakin kir­joituk­ses­saan mainit­si, ja pääomien liikku­mi­nen oli paljon sään­nel­lym­pää ja rajoite­tumpaa kuin nykyisin.

  5. Suurten tulo­jen hillit­semistä koskevas­sa ana­ly­y­sis­sä on monia hyviä huomioi­ta, mut­ta se jät­ti tavoiteti­lan epämääräisek­si. Epämääräisek­si jäi, mikä on tavoitelta­va oikeu­den­mukaisu­u­den ja tarkoituksenmukaisuuden/tehokkuuden tas­apaino. Soin­in­vaara kan­nat­taa suurten tulo­jen suit­simista, kos­ka se on oikeu­den­mukaista ja suuret suh­teel­liset tulo­erot aiheut­ta­vat sta­tusahdis­tus­ta ja onnet­to­muut­ta pien­i­t­u­loisem­mil­la. Silti ana­lyysin mukaan tun­tu­isi, että Suomen etu voisi olla, tääl­lä olisi enem­män var­al­lisu­ut­ta ja suurituloisia. 

    Selvää taitaa olla, että molem­pia (suurten tulo­jen ja var­al­lisu­u­den kovem­pi vero­tus sekä suurem­pi joukko entistä suu­rit­u­loisem­pia tai varakkaampia) ei voi tavoitel­la yhtä aikaa. 

    Kumpaan siis tähdätään?

    Vai onko aja­tus, että pro­gres­si­ivisen men­overon avul­la voitaisi erääl­lä taval­la tavoitel­la molempia? 

    Ongel­ma pro­gres­si­ivises­sa men­overossa on, että se on jos­sit­telua. Kiin­nos­ta­va aja­tus, mut­ta onko sille poli­it­tista tukea. Jos sitä ei ole eikä tule, niin muut­tuuko ana­lyysin johtopäätös? 

    Kumpaa siis halu­taan: enem­män rikkaut­ta vai enem­män oikeudenmukaisuutta? 

    Mielel­läni kuulisin tähän pohd­in­taa, sil­lä itse en osaa asi­aa päättää. 

    Olen kuitenkin taipu­vainen kallis­tu­maan sille kan­nalle, että tänne tarvi­taan enem­män vau­raut­ta oikeu­den­mukaisu­u­den kus­tan­nuk­sel­la, jos koti­maisen pääo­man kas­vat­ta­mi­nen on yhdis­tet­tävis­sä lisään­tyneisi­in investoin­tei­hin. Näyt­tö siitä, kuin­ka paljon huip­putu­lois­t­en lukumäärän kas­vami­nen tai nyky­is­ten huip­putu­lois­t­en vauras­tu­mi­nen entis­es­tään lisäisi ihmis­ten ahdis­tus­ta, on vähin­tään jok­seenkin epä­selvää. Kuka ahdis­tu­isi nyky­istä enem­män, jos etelä-Helsingis­sä asus­taisi isom­pi joukko entistä rikkaampia henkilöitä?

    1. Ei etelä-helsinkiläiset tai kan­takaupunki­laiset tarvitse yhtään enem­pää rahaa, kadut ovat jo nyt aivan tukos­sa autoista kun se pitää saa­da johonkin parkkiin.

      Tämä kaik­ki taas on hie­man huvit­tavaa suh­teessa siihen kuin­ka paljon on pöhinää yhteiskäyt­töau­toista ja vas­taav­ista. Taitaa näistäkin tul­la enem­pi sel­l­aista köy­hien hom­maa, varakkaam­mil­la on ihan riit­tävästi rahaa pitää se auto lumikasana/-val­li­nakin (Lue: Yleisenä tuk­keena muille joil­la on oikea tarve liikkua ja tehdä työtään) kadun var­res­sa tai parkkipaikalla.

      Odotan innol­la mil­loin näille ihmisille jär­jestetään julki­nen tuki että saadaan sähköau­to­jen lataus­pis­teetkin samo­ja katu­ja tukki­maan. Ja tietenkin julkise­na tuke­na laite­taan kaik­ki muut mak­samaan tätä yleistä järjestys­tä häir­it­sevää kerskakulutusta.

      1. Suurin ongel­ma ei ole kyl­lä Helsin­gin kan­takaupungis­sa vain autot vaan myös keväältä syksyyn ole­vat sähköpotku­lau­dat . Niitäkin näkyy kaadet­tuna ja puolipystyssä Helsin­gin kan­takaupungis­sa siten että ne ovat esteenä jalankulk­i­jalle. Täl­lä het­kel­lä sähköpotku­lau­to­jen valmis­ta­jat ovat vas­tu­us­sa niiden keräämis­es­tä mut­ta tätä ei ihan toi­mi. Helsin­gin kaupungilla pitäisi olla oikeus kerätä kaik­ki sähköpotku­lau­dat omaan varas­toon jos­ta valmis­ta­jat vievät omansa pois mak­sua vastaan.Kuka muu tästä yleis­es­tä järjestyk­ses­tä häir­it­sevää ker­skaku­lu­tuk­sen mak­saa kuin jalankulk­i­jat, las­ten­vaunuil­la kulke­vat lap­siper­heet , pyörälivät ja vanhukset.

  6. Mik­si aina puhutaan pelkästään tulo­eroista? Minus­ta nimeno­maan var­al­lisu­usverot ovat isom­pi ongel­ma. Miljonääri-per­i­jäl­lä ei vält­tämät­tä ole tulo­ja ollenkaan, mut­ta ruokkii silti epäar­voisu­u­den tun­net­ta var­masti enem­män kuin hyvä­tu­loinen lääkäri.

    Ongel­mana on nimeno­maan omaisu­u­den keskit­tymi­nen; vaik­ka talousti­eteil­i­jä tietysti onkin sitä mieltä, että on tehokas­ta kun kaik­ki omaisu­us on niil­lä, jot­ka sitä parhait­en osaa­vat käyt­tää hyödyk­si, kaven­taa ihmisen näköalo­ja elämään merkit­tävästi kun kaik­ki ympäril­lä on jonkun muun omis­tuk­ses­sa ja hallinnassa.

  7. Layardin mukaan se on ongel­ma, kos­ka ihmis­ten onnel­lisu­us riip­puu suh­teel­li­sista tuloista. Kun toiset ovat rikkai­ta, omat piene­tu tulot tun­tu­vat pahem­mal­ta asial­ta kuin tun­tu­isi­vat, jos kaikkien muidenkin tulot oli­si­vat pieniä.

    Aut­taako tulo- tai var­al­lisu­usero­jen pienen­tämi­nen Suomes­sa tähän mitenkään? Nykyään­hän kaik­ki voivat halutes­saan ver­ra­ta itseään Muskei­hin ja Bezok­si­in, vaik­ka ne ovatkin eri maas­sa. Pysähtyykö täl­lainen ver­tailu maagis­es­ti maid­en rajoille? Entäs kuntarajoille?

  8. Suurista tuloista on myös hyö­tyä, kos­ka ne kan­nus­ta­vat tuot­tavimpia ihmisiä tekemään enem­män töitä. Lähtöko­htais­es­ti työ­nan­ta­jat teet­tävät töitä työn­tek­i­jöil­lä vain, mikäli hei­dän mar­gin­aa­li­nen tuot­tavuuten­sa on korkeampi kuin työl­listämisen kus­tan­nuk­set -> eniten tien­aavien tuot­tavu­us on poikkeuk­set­ta huimaa­van korkea. Tässä kohtaa on tietysti huo­mat­ta­va, että monis­sa työte­htävis­sä lep­pois­t­a­mi­nen ei ole vai­h­toe­hto — on joko painet­ta­va täysiä tai vai­hdet­ta­va hom­mia. Et voi olla Chris­tiano Ronal­do vain 50% työ­panok­sel­la, vaan huip­putu­loi­hin päästäk­seen on panos­tet­ta­va 110% harjoitteluun.

    On kuitenkin hom­mia joi­ta voi tehdä osit­taisel­la panostuksella:
    Jos kirur­gi huhkii hiki hatus­sa lonkkaleikkauk­sia 5pv viikos­sa ja 600 leikkaus­ta vuodessa, niin eikö hän sil­loin paran­na tuhan­sien ihmisen elämää vuodessa (myös ne leikat­tu­jen puolisot + läheiset hyö­tyvät) ja täl­löin on luon­nol­lis­es­ti aivan oikein, että hän tien­aa merkit­tävästi enem­män kuin kol­le­ga, joka lep­pois­telee 50% työvi­ikkoa ja tekee vain 300 leikkaus­ta vuodessa?

    Miten oikeu­den­mukaisu­udel­la voi perustel­la sitä, että paljon tulok­sekas­ta töitä tekevän työ­panok­ses­ta ote­taan suurem­pi osu­us yhteiskun­nalle kuin lep­pois­ta­jan työpanoksesta?

    Jos mar­gin­aaliv­eroaste on liian korkea, niin moni taita­va insinööri toteaa, että hän pysyy mielum­min rivi-insinöörinä sen sijaan, että hyväksyy ylen­tämisen isom­man vas­tu­un hom­mi­in, kos­ka mar­gin­aaliv­ero leikkaa tehokkaasti rahal­lista hyö­tyä. Ja taas ker­ran jää yhteiskun­nan tarvit­se­maa tal­ent­tia ja osaamista käyttämättä.

    Kan­nustin­mielessä kaikkien mar­gin­aaliv­eron kan­nat­taisi olla 0%. Sil­loin kaik­ki tek­i­sivät työtä juuri sen ver­ran kuin he itse arvosta­vat sitä saat­ua palkkio­ta, eikä vero­tus sotk­isi tuotan­non + oman ajan uhraamisen preferenssejä.

    1. “Jos mar­gin­aaliv­eroaste on liian korkea, niin moni taita­va insinööri toteaa, että hän pysyy mielum­min rivi-insinöörinä sen sijaan, että hyväksyy ylen­tämisen isom­man vas­tu­un hom­mi­in, kos­ka mar­gin­aaliv­ero leikkaa tehokkaasti rahal­lista hyö­tyä. Ja taas ker­ran jää yhteiskun­nan tarvit­se­maa tal­ent­tia ja osaamista käyttämättä.”

      Tämä on yksi näkökul­ma. Toinen puoli on sit­ten se että osaa­va rivi-insinööri ei vält­tämät­tä pidä esimiesase­maan nousus­ta, jos­sa varsi­naisen insinööri­työn määrä voi vähen­tyä. Mut­ta tätähän ei voi tapah­tua, kos­ka sin­un tari­nasi mukaan ihmisiä motivoi ain­oas­taan raha ja yleis­es­ti tehokas työskentely.

  9. Kult­tuurikepu­laise­na huoles­tu­in jo otsikos­ta “Tarvit­seeko maa omis­ta­jia”, huh, sehän tarkoit­tikin ihan muuta.

  10. “Onko paha asia, että promille Suomen suu­rit­u­loisim­mista saa kak­si pros­ent­tia kaik­ista tuloista, eli 20-ker­tais­es­ti oman osuutensa?”

    Jok­seenkin var­masti Suomes­sakaan ei noin pieni osu­us suu­rit­u­loisim­mal­la promil­lel­la tuloista. Suu­rit­u­loisim­man promillen tulo­ja ei pysty luke­maan suo­raan edes ylei­sistä tilas­toista, kos­ka tuloista niin merkit­tävä osa perus­tuu arvon­nousu­un, joka tapah­tuu suurelta osin sijoi­tusy­htiöis­sä ja niiden alla ole­vis­sa yhtiörak­en­teis­sa, vaku­u­tuskuoris­sa yms. Esim. henkilön omis­ta­man sijoi­tusy­htiön saa­mat osin­got tai henkilön sijoi­tus­vaku­u­tuskuoren sisälle mak­se­tut tulot eivät tavanomai­sis­sa tilas­tois­sa näy henkilön tuloina, vaik­ka tosi­asi­as­sa ne henkilön var­al­lisu­ut­ta lisäi­sivätkin. Asia näkyy konkreet­tis­es­ti siinä, että Suomes­sa ei tuloti­las­to­jen mukaan ole kukaan saanut eli­naikanaan mil­jardi­t­u­lo­ja, mut­ta on Suomes­sa silti usei­ta miljardöörejä.

  11. Tavalli­nen kansalainen saa siirtää vero­tuk­sen ulot­tumat­tomi­in vain 50.000 euroa käteistä osakesäästötilille

    Mik­si niin vähän kun sijoi­tusy­htiöis­sä saa olla vaik­ka miljardi? 

    Voisiko edes antaa Samat mah­dol­lisu­udey nuo­rille joiden eläke on epävarma? 

    Kansankap­i­tal­is­mi kunniaan

    1. Indek­sir­a­has­toon saa lait­taa kuin­ka paljon vain ja siinä on parem­mat veroe­dut kuin osakesäästötilissä.

    2. Voihan kuka vaan perus­taa “sijoi­tusy­htiön”. Se ei vaan ole hallinnol­lis­ten kulu­jen ja vaivan takia järkevää ennen kuin pääo­mia on vähän enem­män. Siis, se tulee mak­samaan enem­män kuin mitä siitä saa hyö­tyä pikku­ra­ho­jen sijoit­tamises­sa, mitään muu­ta rajaus­ta ei ole että se olisi vaan “rikkaille”.

      1. mitään muu­ta rajaus­ta ei ole että se olisi vaan “rikkaille”

        On kyl­lä erään­lainen toinenkin rajaus. Sijoi­tusy­htiössähän on nor­maal­isti se ongel­ma, että se mak­saa tulois­taan 20% yhteisöveroa. Vaik­ka sijoi­tusy­htiöstä voikin sit­ten nos­taa osinko­ja 7,5%:n verol­la, jää vero­hyö­ty vaa­ti­mat­tomak­si suo­raan omis­tamiseen ver­rat­tuna ja huonom­mak­si kuin sijoi­tus­ra­has­tossa. Kuitenkin, sijoi­tusy­htiö voi saa­da verot­tomasti osin­got lis­taa­mat­tomista yhtiöstä sekä myös sel­l­ais­es­ta pörssiy­htiöstä, jos­ta omis­taa vähin­tään 10% (kos­ka sil­loin se samais­te­taan tytäry­htiöön). Tämä jälkim­mäi­nen, eli 10%:n omis­tus pörssiy­htiössä, kos­kee käytän­nössä vain aika rikkaita.

    3. Osmo­han tässä juuri selit­tää että mik­si ihmisiä pitää estää vauras­tu­mas­ta ja saa­mas­ta suuria tuloja.

      Osa on sitä mieltä, että suurten rikkauk­sien ongel­ma on se, että kaik­ki eivät voi olla sat­u­maisen rikkai­ta ja jos taas on suuria var­al­lisu­us + tulo­ero­ja, niin sil­loin osa ihmi­sistä kokee ole­vansa mui­ta huonom­pia. Tämä koe­tun huono-osaisu­u­den lisään­tymi­nen on tas­apäistämisen kan­nat­ta­jien mielestä suurem­pi hait­ta util­i­taris­es­ti tarkastel­tuna kuin se hyö­ty, jon­ka se pieni rikas­tu­vien joukko saa vauraudestaan.

      Tämä kat­san­tokan­ta jät­tää kokon­aan huomiotta sen, että kuin­ka oleel­lista rikas­tu­misen ja vauras­tu­misen mah­dol­lisu­us on sille, että ylipäätään syn­tyy uusia inno­vaa­tioi­ta. Jos investoin­neille ei voi saa­da iso­ja palau­tuk­sia, ei kan­na­ta ottaa iso­ja riske­jä. Ja jos ei ote­ta iso­ja riske­jä, ei pääo­maa allokoidu SpaceX:iin ja mui­hin vas­taavi­in asioihin. 

      Pääo­man tapauk­ses­sa on täysin ilmeistä, että ne tahot jot­ka osaa­vat investoi­da tuot­tavasti saa­vat lisää pääo­maa ja ne jot­ka has­saa­vat rahansa, eivät. Pääo­man ole­mas­sao­lo itsessään yhdis­tet­tynä kyvykkyy­seroi­hin kas­vat­taa tulo- ja var­al­lisu­usero­ja ihan luonnostaan.

      Työ­tu­lo­ero­jen suit­simis­es­ta kir­joitinkin jo viestin aikaisem­min. Minus­ta työ­tu­lo­jen voimakas vero­pro­gres­sio suo­raan leikkaa hyv­in­voin­nista kun tuot­tavimpia yksilöitä efek­ti­ivis­es­ti kan­nuste­taan vähen­tämään työn tekoa. Ja vas­taavasti pääo­man tuot­tavu­u­den voimakas verot­ta­mi­nen ja tulon­tasauk­sen ulot­ta­mi­nen pääo­mat­u­loi­hin leikkaa insen­ti­ive­jä investoinneilta.

      Joku voi tietysti olla sitä mieltä, että on ihan ok hyväksyä 0% talouskasvu ja tode­ta, että maail­ma on valmis ja nykyi­nen elin­ta­so riit­tää. Itse olen sen ver­ran maail­maa näh­nyt, että näen mielel­läni talouskasvun jatku­van mah­dol­lisim­man nopeana vaik­ka kuin­ka ja pitkään — maail­mas­sa riit­tää köy­hiä nos­tet­tavak­si keskilu­okkaiseen elin­ta­soon. Jos siinä sivus­sa syn­tyy 0.1% ultra­rikkai­ta, niin se on pieni hin­ta mak­set­tavak­si tästä kehityksestä.

      1. Jaa­has, vain rikas­tu­misen ja vauras­tu­misen mah­dol­lisu­usko syn­nyt­tää uusia inno­vaa­tioi­ta? Ihan täyt­tä tuubaa. Kek­seliäät ihmiset kek­sivät pelkästä kek­simisen ilosta, julk­isra­hoit­tei­sis­sa laitok­sis­sa tehdään kaiken aikaa uusia keksin­töjä ja niukku­us se vas­ta luovu­u­den räjäyt­tääkin. Ja sit­ten kun on kek­sit­ty jotain, vain sikarikkaatko sen pystyvät sit­ten real­isoimaan tuot­teik­si? Jos sikarikkaat eivät ole ehti­neet kupa­ta val­tio­ta köy­häk­si ja tuho­ta sitä uus­lib­er­al­is­tisek­si kääpiök­si, julki­nen pääo­ma voi hyvinkin huole­htia pro­jek­tin jatkos­ta. Sitä tarvi­taan varsinkin yleishyödyl­li­sis­sä tapauk­sis­sa ja sil­loin kun heti ei ole tiedos­sa huikei­ta voittoja.

        Pääo­man kasautu­mi­nen on ensisi­jais­es­ti yhtey­dessä ahneu­teen, häikäilemät­tömyy­teen, moraalit­to­muu­teen, kor­rup­tioon, kieroilu­un ja perit­tyyn rahaan, ei kyvykkyyteen.

        Jos on tarpeek­si maail­maa näh­nyt, ei toi­vo lop­u­ton­ta talouskasvua. Talouskasvu nimeno­maan tuhoaa elinkelpoisen maa­pal­lon, kos­ka: Talouskasvua ei ole absolu­ut­tis­es­ti irtikytket­ty kasvi­huonekaa­su­jen tuotan­nos­ta ja ekosys­teemien tuhosta.

      2. Tämä kat­san­tokan­ta jät­tää kokon­aan huomiotta sen, että kuin­ka oleel­lista rikas­tu­misen ja vauras­tu­misen mah­dol­lisu­us on sille, että ylipäätään syn­tyy uusia inno­vaa­tioi­ta. Jos investoin­neille ei voi saa­da iso­ja palau­tuk­sia, ei kan­na­ta ottaa iso­ja riske­jä. Ja jos ei ote­ta iso­ja riske­jä, ei pääo­maa allokoidu SpaceX:iin ja mui­hin vas­taavi­in asioihin. 

        Kaipaisin tarken­nus­ta mitä tarkoi­tat “rikas­tu­misen ja vauras­tu­misen mah­dol­lisu­udel­la”? Esimerkik­si vaik­ka 1940–1980 luvut, oliko sil­loin mielestäsi tarpeek­si rikas­tu­misen ja vauras­tu­misen mah­dol­lisuuk­sia? Pro­gres­siot oli­vat järkyt­tävän suuria suh­teessa nykyiseen (eri­tyis­es­ti pääo­mat­u­lo­jen suh­teen) toisen maail­man­so­dan jäl­keen kuten Osmo kir­joituk­ses­saan sanoikin “Jät­ti­t­u­lo­ja on ennen verotet­tu estoit­ta. Sekä Yhdys­val­lois­sa että Bri­tan­ni­as­sa korkein mar­gin­aaliv­ero on ollut pitkälti yli 90 %, Yhdys­val­lois­sa 94 % ja Bri­tan­ni­as­sa peräti 98 %.”, ja lisäk­si omis­tamis­takin verotet­ti­in yleis­es­ti. Tätä alet­ti­in purka­maan vas­ta 1980-luvul­la. Oliko län­ti­nen maail­ma 1940–80 välisen ajan inno­vaa­tioköy­hyy­dessä? Ja toisaal­ta, lep­äilivätkö lah­jakkaat ihmiset laak­ereil­laan kuten kom­ment­tisi toinen väite kuu­lui: “Minus­ta työ­tu­lo­jen voimakas vero­pro­gres­sio suo­raan leikkaa hyv­in­voin­nista kun tuot­tavimpia yksilöitä efek­ti­ivis­es­ti kan­nuste­taan vähen­tämään työn tekoa.”?

        Ainakin inno­vaa­tioi­ta tutk­in­ut tutk­i­ja ja tietokir­jail­i­ja Janne M. Korho­nen on toinen näkökul­ma asiaan:

        Nyky­istä paljon reilumpi resurssien jakami­nen melko toden­näköis­es­ti lisäisi ihmiskun­nan inno­vati­ivi­su­ut­ta val­tavasti ja saat­taisi johtaa suo­ranaiseen kulta-aikaan.

        https://jmkorhonen.fi/2020/12/22/innovaatiot-ja-eriarvoisuus/

      3. Pia-Petri — juu, kek­seliäät ihmiset tosi­aan kek­sivät kaiken­laista ihan vain into­hi­mon vuok­si. Ideas­ta on kuitenkin hyvin pitkä ja kivi­nen varsi­naiseen inno­vaa­tioon — voi hyvin sanoa, että työ alkaa vas­ta siitä ideasta.

        Jos idean työstämis­es­tä tuot­teek­si saa vain tuhan­sia tun­te­ja palkaton­ta yli­työtä, riite­lyä rahas­ta ja resurs­sei­ta, vat­sa­haa­van ja vas­taavaa, niin aika monel­la into hiipuu alku­taipaleelle. Ajan­han voi aina käyt­tää “parem­min” niiden uusien ideoiden syn­nyt­tämiseen raskaan raatamisen sijaan. Tietysti aina voi yrit­tää työstää men­estys­tuotet­ta vain vir­ka-aikana ja anne­tu­il­la resurs­seil­la — mut­ta aika toden­näköis­es­ti joku muu on saanut saman idean ja raataa start-up rahoituk­sen ja hyvän tiimin avul­la tuot­teen markki­noille vuosia ennen virkakeksijää.

        Julkisel­la sek­to­ril­la ongel­mak­si tulee myös resurssien suun­taami­nen — jos rahakirstun­var­ti­jalle ei luvas­sa ole korkein­taan muu­ta kuin kehu­ja ja läm­mitä kät­tä, niin mik­si ottaa riske­jä (jot­ka voivat tuho­ta urake­hi­tyk­sen), kun rahat voi lait­taa antaa tur­val­lisem­millekin pro­jek­teille, joista luvat­tu­jen tulosten saami­nen on taat­tua — vaikkakin niiden markki­na-arvo olisikin tasan nolla.

  12. Pää oma tulot ei vält­tämät­tä ole kevyem­min verotet­tu­ja mitä “ansio­tu­lot” eli mitä saaan työt­tömyysko­r­vaus­ta, perus­päivära­han sum­m­man niin siit­tä meneee joku vajaa 20 pros veroo, mut­ta mitä saan osinkoi tai myyn­tivoit­to­ja osakkeis­tani, niin veroo meneekin jo se 30 pros tai enemmän

  13. Minä mak­san enem­män vero­ja pääo­matiloista joka eurosta kun siinä ei ole mitään veroalen­nuk­sia pie­nille kansankapitalisteille 

    Tuloverot ovat vähem­män kyl­lä kun en ole mis­sään porholu­okas­sa tuloissa 

    Ja ei se rikkaus ole keneltäkään pois jos sil­lä Luo­daan kasvua ja töitä Suomeen

    1. Yhteiskun­nal­lisia asioi­ta kan­nat­taakin alkaa pohtia juuri näin, eli paljonko minä mak­san vero­ja ja tehdä siitä johtopäätökset.

      1. Kyl­lä suuri enem­mistö niistä jot­ka omis­taa osakkei­ta tms ole niitä super­rikkai­ta. Ja he mak­sa­vat pääo­mat­u­lois­taan hyvin paljon vero­ja kos­ka ei ole mah­dol­lista verot­tomasti ottaa pieniä satasen/tonnin tulo­ja kuten hyvin rikkail­la miljoonaosinko­ja. Ja vain hyvin rikkaille on mah­dol­lista viedä pääo­mat pois maas­ta, ei käytän­nössä tavikselle. Pääo­mat­ulovero on 30 pros­ent­tia taviksille.

  14. Suurten tulo­jen hillit­sem­i­nen (15)
    Mis­tä vau­raus johtuu
    ‑yri­tys­maail­mas­ta
    ‑poli­it­ti­sista päätök­sistä (vero­jär­jestelmä, yritystuet)
    Kenel­lä on vaurautta
    ‑per­i­jöil­lä (hoita­vat sijoituk­si­aan ja / tai firmojaan)
    ‑ammat­ti­jo­hta­jil­la
    ‑yrit­täjil­lä, jot­ka myyvät yrityksensä
    1990-luvul­ta alka­en on ollut voimakas tarve lisätä koti­maista pääo­maa, ensin vero­helpo­tusten keinoin ja nyt­tem­min lisäk­si edullisin lain­oin. Perustelu­na on ollut investoin­tien ja työ­paikko­jen luomi­nen ja talouskasvun aikaansaami­nen. Nyt tiede­tään, että tämä ei toimin­ut, mut­ta varakkaiden var­al­lisu­us on kas­vanut aivan val­tavasti, osakkei­den arvot ovat ennä­tyk­sis­sä ja mon­et ovat osta­neet omia osakkeitaan takaisin. Jos olisi halut­tu rahamaail­man (osakkei­den oston) sijas­ta sat­sa­ta investoin­tei­hin, yhteisöveroa ei olisi alen­net­tu, vaan investoin­tivähen­nyk­set olisi tehty vero­tuk­sen kaut­ta ja hal­pa laina olisi kohdis­tet­tu investoin­ti­lain­oi­hin. Inflaa­tio (yli 5 %) hoitelee jo lain­o­ja. Rahan käyt­tämi­nen lisää talout­ta. Maail­man parhaan maan hyv­in­voin­nin ylläpito.
    Nyt on tehtävä kivu­li­aat päätökset.
    Kaik­ki yri­tystuet on pois­tet­ta­va (hait­taa­vat tehokas­ta toim­intaa, sito­vat pääo­maa ja työvoimaa ja yri­tyk­set ovat usein velka­an­tunei­ta), pait­si huoltovarmuudesta.
    Yri­tys­ten kan­nat­taa huomioi­da maanti­eteelli­nen ase­ma, ener­giaku­lut, kul­je­tuk­set ja palka­n­mak­sukyky. Omis­ta­jien on kyet­tävä kan­ta­maan omis­ta­jan riskin (myös pankkien).
    Raa­ka-aineen maas­tavi­en­tivero jalostusas­teen nostamiseksi.
    Suomes­sa on sat­sat­ta­va digi­in ja vihreään ener­giaan; val­tion, yliopis­to­jen, yri­tys­ten ja kansalais­ten (digi- ja vihreys-oblig­aa­tiot) kanssa. Vihrey­del­lä on myös ulko- ja tur­val­lisu­us­poli­it­ti­nen merk­i­tys. Suo­ma­lais­ten pankki­tileil­lä on yli 100 mrd € ja digi ja vihreys saat­taisi kiinnostaa.
    Suomes­sa ansaitut pääo­mat­u­lot verotet­taisi­in Suomes­sa. Vero­tus yksinker­tais­tet­taisi­in, avataan vaku­u­tuskuoret, väl­tetään vero­jen vält­te­ly ja veroparati­isit. Itse saa päät­tää, minkä ver­ran mak­saa veroa nyt, ja minkä ver­ran myöhem­min (pienel­lä korol­la). Veron­mak­su­velvol­lisu­u­den alara­ja määritel­lään. Val­tion on tärkeää tietää käytet­tävis­sä ole­va raha turvallisuussyistä.
    Yhteisövero % %
    1993 – 1995 25
    1996 – 1999 28
    2000 – 2004 29
    2005 – 2011 26
    2012 – 2013 24,5
    2014 – 2021 20
    esim.
    vuosi 2020
    yhteisövero 4,989 mrd €
    alko­holi + tupakkavero 2,575 mrd € (1,521 + 1,054)
    yri­tyk­set mak­sa­vat osinko­ja omis­ta­jilleen yli 10 mrd € (mil­jar­dia) vuosittain
    val­tion­vel­ka nyt 137,2 mrd € (vel­ka v. 2009 oli 53 mrd € ja v. 1990 oli 9,6 mrd €))
    val­tion takauk­set ja val­tion taku­ut v. 2021 oli yli 60 mrd €
    Sijoi­tus­var­al­lisu­ut­ta; yri­tyk­sille, val­ti­olle, eläkey­htiöille, kotitalouksille.
    Eläke­varat 31.12.2021 oli 258 mrd €.
    vrt. Nor­jan val­tion öljyra­has­to (eläke) 1.075 mrd €, sijoit­taa maail­man­laa­juis­es­ti. Käytetään tarvit­taes­sa nor­jalaisen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan rahoittamiseen.

    1. Tuo yhteisöveron alen­t­a­mi­nen on sama asia kuin investoin­tivähen­nyk­set vero­tuk­ses­sa. Siinä ei ole mitään ero­ja . Kään­teinen toimen­pide. Sinän­sä tuo investoin­tivähen­nys on käytössä Yhdys­val­lois­sa ja siel­lä pääasi­as­sa vuosi­na 2018–2019 vähen­nys­tä käytet­ti­in pääasi­as­sa osakkei­den takaisin ostoon ja osakekan­nan nos­tamiseen sekä ylem­män toim­i­henkilöi­den palkko­jen lisäbonuk­si­in mut­ta ei niinkään alem­pi­en työn­tek­i­jöi­den palkanko­ro­tuk­si­in. Joten investoin­tivähen­nys on näin ollen sama asia kuin yhteisöveron alentaminen

      1. Ajat­telin, että jos on yri­tyk­sen investoin­tivähen­nys eli kone- ja kalustopois­tot vero­tuk­ses­sa, niin sil­loin pitäisi olla han­kit­tuna uusi kone tai kalus­toa (mate­ri­aalia). Yhteisöveron muu­tok­set eivät ole velvoit­ta­neet tekemään mitään tehostamis- tai uud­is­tamis­hank­in­to­ja, joten yhteisöveron alen­nuk­ses­ta saat­ua rahaa on voin­ut käyt­tää osakkei­den takaisin ostoon.

      2. Mitä vikaa on osakkei­den takaisin ostossa. Jos yri­tyk­sel­lä A ei ole mitään laa­jen­e­mis­mah­dol­lisuuk­sia ja niitä on yri­tyk­sel­lä B, mik­si yri­tyk­sen A omaisu­ut­ta ei saisi siirtää sil­lä tavoin yri­tyk­senB laa­jane­miseen. Nämä takaisin oso­tothan eivät yleen­sä mene kulu­tuk­seen vaan investoidaan toisi­in yrityksiin.
        Lue kir­jas­tani koh­ta, joka käsit­telee progfres­si­ivista menoveroa.

      3. Tuo yhteisöveron alen­t­a­mi­nen on sama asia kuin investoin­tivähen­nyk­set vero­tuk­ses­sa. Siinä ei ole mitään eroja .

        Niis­sä on ainakin sen ver­ran eroa, että yhteisöveron alen­nus kos­kee taval­laan takau­tu­vasti jo aiem­min tehtyjä investoin­te­ja tai tarkem­min san­ot­tuna niiden tuot­to­ja (jot­ka tule­vat alen­tamisen jäl­keen). Investoin­tivähen­nys taas kos­kee ain­oas­taan sen voimaan­tu­lon jäl­keen tehtyjä investointeja.

  15. Keskus­pankin voimakkaan rahapoli­it­tisen elvy­tyk­sen perustelu­na on ollut talouskasvun vahvis­t­a­mi­nen ja työl­lisyy­den paran­t­a­mi­nen (reaal­i­talous). Siis reaal­i­talouteen satsaaminen.
    Ymmärsin, että talouskasvua oli tarkoi­tus saa­da kulut­ta­mal­la ja investoimal­la uut­ta tuot­tavu­ut­ta lisäävi­in han­kkeisi­in yri­tyk­sen päätös­val­taa muut­ta­mat­ta. Pankeista on saanut lainaa poikkeuk­sel­lisen edullisin ehdoin käyt­tö­tarkoituk­seen puut­tumat­ta (kyse on lainan koron suu­ru­ud­es­ta). Korot ansain­tatarkoituk­ses­sa ovat olleet pienet.
    Perusteluista huoli­mat­ta, lainara­haa on kuitenkin käytet­ty val­tavaan, omaisu­u­den kas­vat­tamiseen. Esim. Elon Musk tien­asi yhdessä vuodessa 10 mil­jar­dia dol­lar­ia, elvy­tyk­sen ansios­ta. Tun­tuu oudol­ta, mik­si pitää tehdä maail­man­laa­juinen elvy­tys (USA, EU), jot­ta saamme rikkaista vielä rikkaampia.
    Piti myös säästyä inflaa­ti­ol­ta (nyt USA 7,5 % ja EU yli 5 %).
    Pankit myös mielel­lään anta­vat lain­o­ja riskil­lä. Pankit tietävät, että iso pank­ki ei voi kaat­ua EU-alueel­la, vaan varat kerätään yhteis­es­ti (vrt. Kreik­ka, Sak­san ja Ran­skan pankit). Jos keskus­pank­ki nos­taa korko­ja, Italia saat­taa seu­raavak­si olla tukien tarpeessa.
    Kun raha on val­taa, täl­lais­tako halutaan.

    1. Uno­hdit maini­ta että Kiina elvyt­ti 2008–2009 erit­täin voimakkaasti joka itse asi­as­sa elvyt­ti maail­man­talouden kasvun hyvin nopeasti vuo­den 2009 finanssikri­isin jälkeisessä ajan­jak­sos­sa. Jos Kiinan elvy­tys ote­taan huomioon tuo­hon Yhdys­val­tain ja Euroopan union­in elvy­tyk­seen niin vaiku­tus on ollut paljon suurem­pi kuin yleen­sä annetaan ymmärtää. Inflaa­tio ver­tailu Euroopan union­in ja Yhdys­val­to­jen välil­lä on myös ongel­malli­nen kos­ka Yhdys­val­lois­sa mitataan inflaa­tio­ta eri taval­la kuin Euroopan unionissa.

  16. Pro­gres­si­ivi­nen men­overo (s. 354).
    ”Kun vero­tuk­ses­sa lykätään jonkin tulo­erän verot­tamista verotet­tavak­si myöhem­min, yksi mah­dol­lisu­us olisi kir­ja­ta lykkäys lainaksi verottajalle.”
    Pidän täl­laista jär­jestelmää kehit­tämisen arvoise­na pro­gres­si­ivisen men­overon sijasta.
    Omaisu­ut­ta voi kar­tut­taa vero­ja lykkäämäl­lä. Suomes­sa ansait­tu­ja työ­tu­lo­ja ja pääo­mat­u­lo­ja verote­taan samal­la taval­la pro­gres­si­ivis­es­ti val­tion­veroina (joista kun­nat saa­vat osansa). Ajatel­laan, että itsen­sä elät­tämiseen menisi esim. 149.000 € vuodessa. Tästä sum­mas­ta olisi mak­set­ta­va nor­maalia vuo­siveroa. Lop­putu­lot kir­jataan sen sen­hetkisen vero­pros­entin mukaan velak­si val­ti­olle (jonkin­laisia mak­suaikataulu­ja, pieniä korko­ja, inflaa­tio). Jär­jestelmän on olta­va turvallinen.
    Ei tarvi­ta vaku­u­tuskuo­ria tai muitakaan piilo­ja. Raha on vero­tuk­sen kohteena, ei eri­laiset toimen­pide­jär­jeste­lyt. Näin toimit­tuna ei tarvitse pelätä jäävän­sä kiin­ni tullis­sa rahasalkkuineen.
    Vero­ja per­itään suo­ma­laisen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan ylläpitämisek­si. Kulu­tus- ja hait­tavero­ja lisätään. Per­itään raa­ka-aineen maastavientiveroa.
    Eri­laiset sosi­aaliset tuet ja muut yri­tystuet pitää pois­taa osana vero­tus­ta ja antaa puh­taana rahana, jos on tukeen tarvetta.
    Meil­lä on voimakas tarve kek­siä eri­laisia, eri­ar­voisu­ut­ta lisääviä jär­jestelmiä. Jär­jestelmiä on yksinker­tais­tet­ta­va ja selkeytettävä.

  17. Keskus­pankin rooli
    Keskus­pankkien tehtävänä on ollut olla itsenäi­nen, ei-poli­it­ti­nen toim­i­ja, mut­ta se on nyt poli­ti­ikan armoil­la, ohjailee pääo­mia poli­it­tis­es­ti, rahat­alouteen, reaal­i­talouden sijaan.
    Tulok­se­na; vau­raiden vaurastuminen
    Koron­akri­isin vuok­si keskus­pankit ja val­tiot elvyt­tivät alle vuodessa noin 30 tuhan­nel­la mil­jardil­la dol­lar­il­la, kun koko maail­man brut­tokansan­tuote on alle 90 tuhat­ta mil­jar­dia dollaria.
    Keskus­pankkien suhde markki­noi­hin. Aiem­min markki­noiden tehokku­us hoiti tilanteet itse.
    Vuon­na 2008 keskuspankit.
    Keskus­pankkien yli vuosikymme­nen kestänyt­tä mit­tavaa elvy­tyskier­ret­tä, korkopoli­ti­ikalla, velka­ra­haa liik­keelle, pääo­ma­markki­noille, rahatalouteen.
    Suomen talous ei ole juurikaan kas­vanut neljään­toista vuoteen.
    Mietit­täviä; vihreä siir­tymä, digi, investoin­nit ja tule­vaisu­u­den talouskasvu, huolto­suh­teet ja kestävyys­va­je, val­tion velan mak­su, (137,3 mrd € velka­kel­lo, Suomen val­tion velka)
    Keskus­pank­ki pyrkii nor­maal­isti 2 %:n inflaatioon.
    Vaku­utet­ti­in, ettei elvy­tyk­ses­tä tule inflaa­tio­ta (nyt USA 7,5 % ja EU yli 5 %).
    En ver­ran­nut USAa ja EU:ta, vaan tarkoi­tus on näyt­tää, mil­lai­sista koron­nos­toista olisi kysymys, jos korko­ja pitäisi pystyä nos­ta­maan reilusti inflaa­tion hillit­semik­si. Se on mahdotonta.
    Euroopan velka­an­tuneet val­tiot ja korkea inflaatio.
    Kun/jos korot lähtevät nouse­maan, on val­tioiden taloudelli­nen itsenäisyys vaaras­sa ja sil­loin Euroopan keskus­pank­ki on ole­mas­sa ja pelas­taa. ”Ris­ki on häipynyt markkinoilta.”
    Miten nykyi­nen tilanne päät­tyy, onko tämä oikeudenmukaista.
    Europan yht­enäisyys on erit­täin tärkeää, eri­tyis­es­ti nyt.
    Mikäli yhteis­ra­hoituk­seen lähde­tään, puhutaan val­tavista velkataakoista.
    EU:n alueel­la on paljon eri­laisia näke­myk­siä talousasioiden hoi­dos­sa ja käsittelyssä.
    Kan­nat­ta­nee pohtia, onko EU:ssa mah­dol­lista muo­dostaa kak­si eril­listä talousy­hteisöä, (vaik­ka väli­aikaises­ti), jot­ka toimi­vat tiivi­isti yhdessä. Ajatel­laan, että talousyk­siköt olisi
    1) Sak­sa, balt­ian maat, pohjo­is­maat, län­si-Euroopan maat ja
    2) Ran­s­ka, etelä- ja Itä-Eurooppa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *