Mitä ajattelen käännytyslaista tänään

43 vastausta artikkeliin “Mitä ajattelen käännytyslaista tänään”

1. Minä olen var­masti jol­lain Supon kakkalistal­la. Ja olen tässä seu­ran­nas­sa vain, kos­ka Suomen vira­nomaiset ovat pihal­la siitä, mitä pitää seu­ra­ta. Jos vira­nomaista kiin­nos­taa tietää kuka kir­joit­taa, niin etsikääpä se kaveri, jol­la oli het­ki sit­ten perustel­lusti kolme purp­pu­rakan­tista lei­jon­a­pas­sia. Jos tuol­la joku bon­gaa kir­joit­ta­ja, niin tule juttelemaan. 

   Omas­ta mielestäni rajan sulkem­i­nen estää etupäässä liiken­net­tä, joka olisi hyväk­si Suomelle.
   Esim. minä en ole käynyt Venäjäl­lä rajan sulkeu­tu­misen jäl­keen. Samoin sieltä ei ole liikkunut suomeen sitä porukkaa, jon­ka me halut­taisi­in sieltä liikku­van. Täl­lä minä tarkoi­tan vapaan demokra­t­ian puo­lus­ta­jia ja ihmisoikeuk­sia kun­nioit­ta­van porukan liikku­mista. Meille on esim. Venäläi­nen kansalaisjär­jestö tuonut Ukrainan pako­laisia rajo­jen sulkeu­tu­miseen saakka. 

   Jos swot ana­lyysin tek­isin asi­as­ta, niin avaisin rajan. Enem­män posi­ti­ivista kuin negati­ivista Suomelle, Eu:lle ja Natolle.

   Vastaa

2. !Aiem­min Venäjä suo­jeli Suomea estämäl­lä tur­va­paikan hak­i­joiden pääsyn rajoillemme. Enää ei estä. Tämä on se hybrid­i­op­er­aa­tio. Ilmeis­es­ti pako­laisia myös kul­jete­taan rajallemme.”

   Suomes­sa tätä voisi ver­ra­ta siihen, että paikallispoli­isi yrit­täisi tehdä jotain, minkä krp/supo/karhuryhmä masinoisi. 

   Eli Venäjäl­lä ei ole vira­nomaisil­la yht­enäistä lin­jaa tässä asi­as­sa. “Paikkallispoli­isi” yrit­tää estää ja val­tio­ta lähel­lä ole­va toim­i­ja pyrkii edesauttamaan. 

   Pako­laisia on kul­jetet­tu rajalle sil­loin, kun raja on ollut auki. Eli ei pitkään aikaan.
   Sil­loin kul­jetet­ti­in myös Ukrainalaisia pako­laisia (jot­ka ovat saa­neet suomes­sa myös viral­lisen statuk­sen). Tämäkin olisi hyvä muistaa.

   Vastaa

3. Kom­ment­ti­na siihen kohtaan että sisämin­is­teri Ranta­nen olisi sanonut että pako­laiset oli­si­vat tur­val­lisu­usuh­ka. Itsekin olen kuul­lut että muutkin tahot kuten tur­val­lisu­us­poli­ti­ikan asiantun­ti­jat­vat korosta­neet että itära­jal­ta tule­vat osa pako­lai­sista, ei siis kaik­ki, oli­si­vat tur­val­lisu­us uhkia esim jos joukos­sa on FSB :n palkkaamia henkilöitä joiden tehtävä olisi hor­jut­taa yhteiskun­ta­rauhaa Suomes­sa. Nykyään ei yhteiskun­ta­rauhaa ei tarvitse hor­jut­taa vain aseil­la. Solut joi­ta FSB on toden­näköis­es­ti värvän­nyt tähänkin hybri­di vaiku­tuk­seen voivat hor­jut­taa yhteiskun­ta­rauhaa muil­l­la keinoil­la kuin aseillla.

   Vastaa

4. Gen­even sopimuk­sen uusik­si neu­vot­telem­i­nen ei liene kovin real­is­tista. Sen sijaan sitä voi soveltaa use­am­mal­la taval­la, kos­ka siihen ei sisäl­ly sub­jek­ti­ivista oikeut­ta saa­da tur­va­paikkaa mis­tään tietys­tä maasta. 

   Real­is­tisem­pi malli voisi olla pyrk­iä sopi­maan jonkun paljon pako­laisia vas­taan­ot­ta­neen köy­hem­män maan kanssa, että he otta­vat spon­taane­ja tur­va­paikan­hak­i­joi­ta Euroopas­ta sitä vas­taan, että
   1. Euroop­pa ottaa heiltä 1:1 kaikkein heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­via (esim. kroonis­es­ti sairai­ta) pako­laisia tilalle.
   2. Euroop­pa tukee tuo­ta val­tio­ta ja pako­lais­ten eli­nolo­suhtei­ta siel­lä. Joko esim. suo­raan rahal­la tai kuten pro­fes­sorit Alexan­der Betts ja Paul Col­lier ovat ehdot­ta­neet, tekemäl­lä Euroopan sisä­markki­noille pääsyä tarkoit­tavia eri­tyis­sopimuk­sia niiden maan aluei­den kanssa, joil­la pako­laisille annetaan lailli­nen oikeus tehdä työtä ja har­joit­taa ammattia.

   Tämä tietysti nopeasti vähen­täisi Euroopaan pyrkimistä, jol­loin Euroopan pitäisi sitoutua otta­maan sopimus­val­tios­ta vaikeim­mas­sa tilanteessa ole­via kiin­tiö­pako­laisi­na sekä käyt­tämään tur­va­paikan­hak­i­joiden vähen­tymis­es­tä vapau­tu­vaa rahaa pako­lais­ten eli­nolo­suhtei­den paran­tamiseen siellä.

   Jos halu­taan järkevöit­tää sys­teemiä ja esim. päästä tilanteeseen, jos­sa spon­taani tur­va­paikan­haku ei tar­joa jonon ohi pääsyä, se nähdäk­seni väistämät­tä edel­lyt­tää valmi­ut­ta siirtää myös tur­va­paikan tarpeessa ole­via ihmisiä kol­man­si­in mai­hin. Muuten ollaan pysyvästi jumis­sa tässä tuhoisas­sa ja dys­funk­tion­aalises­sa järjestelmässä.

   Vastaa

   1. Ruan­da-malli on muu­tamil­la mail­la valmis­telus­sa. Mut­ta se ei ole nopea keino Suomelle. 

      Mallin ongel­ma on siinä, kuin­ka varmis­te­taan, että kol­mas maa kohtelee pako­laisia sääl­lis­es­ti eikä esim. palau­ta heitä koti­mai­hin­sa. Tästä syytä parem­pi malli voisi olla sel­l­ainen, jos­sa kol­mannes­ta maas­ta on vuokrat­tuna eri­ty­isalue, jol­la nou­date­taan jonkin sivistys­maan (laa­timia) lakeja. 

      Vai­h­tosopimus 1:1 on mie­lenki­in­toinen idea. Sen ongel­ma voi olla ainakin se, että se kan­nus­taa tuo­ta maa­ta itseään lähet­tämään Suomeen X henkilöä, jot­ka sit­ten Suo­mi vai­h­taa X heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­vaan. Mikään ei kan­nus­ta pitämään määrää X pienenä.

      Vastaa

      1. Mik­si tämä Ruan­da-käsite ote­taan aina niin kir­jaimel­lis­es­ti? Ei sinne ketään vietäisi. Alus­sa ehkä joku esimerkik­si, mut­ta sit­ten lop­ut ymmärtäi­sivät yskän eivätkä pyrk­isi Suomeen tai lähti­sivät täältä johonkin parem­paan paikkaan.

      2. En usko, että mikään täl­lainen suurem­pi toim­intata­van muu­tos ehti­in tähän aku­ut­ti­in hätään. Ja toim­intat­apo­jen muu­tos pitäisi ylipään­sä tapah­tua Euroopan tasol­la. Mut­ta kat­toa pitää alkaa kor­ja­ta, vaik­ka ei tähän sateeseen enää autakaan.

         En pitä tuo­ta, mis­tä puhuin, suo­ranais­es­ti Ruan­da-mal­li­na (vrt. Bri­teris­sä suun­nitel­tu malli), kos­ka siinä on tarkoi­tus, että liiket­tä tapah­tuu molem­pi­in suun­ti­in. Olen­nais­in­ta on, että siinä pois­tet­taisi­in yksit­täiseltä henkilöltä insen­ti­ivi pyrk­iä spon­taan­i­na tur­va­paikan­hak­i­jana Euroop­paan. Pako­laiset siis otet­taisi­in kiin­tiöi­den kaut­ta ilman, että jonon ohi pääsee tule­mal­la itse Välimeren yli. 

         Tätä siis pitäisi tehdä sel­l­ais­ten kol­man­sien maid­en kanssa, jois­sa on jo paljon pako­laisia (esim. Libanon), kos­ka toinen puoli jut­tua on pako­lais­ten olo­jen paran­t­a­mi­nen tuos­sa maas­sa. Täl­laisen maan kohdal­la myös ris­ki siitä, että yksit­täistä sinne palautet­tua pako­laista lähdet­täisi­in karkot­ta­maan takaisin lähtö­maa­hansa on pienempi.

         Vaik­ka ris­ki kieroista kan­nus­timista on, että täl­laisen val­tion on myös han­kalampi lähteä tuup­paa­maan tur­va­paikan­hak­i­joi­ta Euroop­paa kohti vai­htarei­den toivos­sa, jos henkilöiltä itseltään puut­tuu kan­nustin tähän matkaan. Mikäli kuvatun kaltainen sopimusjär­jeste­ly saataisi­in, sen tietysti pitäisi olla myös tuon kol­man­nen maan kannal­ta hyödylli­nen. Täl­löin ehkä myös tuol­la maal­la olisi vähem­män halua lähteä vaaran­ta­maan jär­jeste­lyä eri­laisil­la tempuilla.

      3. Valt­teri Aal­to­nen, eiköhän rahalli­nen kor­vaus riitä tekemään sopimuk­ses­ta hyödyl­lisen kol­man­nelle maalle.

      4. Ruan­da- mallista voisi ihan yhtä hyvin käyt­tää nim­i­tys­tä Gaza- malli.

         Asute­taan oma­l­la vas­tu­ul­la ole­via mamu­ja jol­lain perus­teel­la jon­nekin ja ale­taan rahoit­ta­maan sitä siel­lä jos­sakin. 50 vuo­den päästä ihme­tel­lään, miten tähän on oikein tultu

   2. 1. Suo­ma­laiset ihan oikeasti kuolisi noiden alle ei mil­lään pahal­la mut­ta ehkä type­r­in idea koskaan, tietysti jos joku voi vai­h­taa tuol­laiseen esim oman mum­mon­sa tai äitin­sä hoitopaikan tai oman ter­vey­den­huolton­sa niin tämä voisi olla hyväksyt­tä, mut­ta vain siihen asti kuin kyseinen henkilö kuolee… Ja henkilön ei sit­ten todel­lakaan pitäisi saa­da mitään hoito­ja ei edes yksi­tyiseltä ain­oas­taan kuole­man­syyn tutkinta.

      Sit­ten tulisi alkaa purkaa etuoikeuk­sia ensik­si niiltä jot­ka ovat tasa-arvoisem­pia kuin toiset siinä tietysti on ongel­mansa mis­sä kohtaa esim. SDP:läisen suurem­pi tasa-arvoisu­us raja menee onko se suurem­paa tasa-arvoa naut­ti­va kansane­dus­ta­ja joka saa hoitoa mil­loin vaan samal­la kun mum­mot jätetään heit­teille vai meneekö raja kun­nal­lis­val­tu­ute­tuis­sa? Heil­läkin on paljon tasa-arvo etuuk­sia. Mis­tä tuon suurem­man tasa-arvon purkami­nen aloite­taan ja kuin­ka varmis­te­taan, etteivät he käytä itsemäärit­telemiään palkio­taan tasa-arvoisem­man hoidon saan­ti­in yksi­tyisel­lä? Kun nämä suurem­mat tasa-arvot on puret­tu niin vas­ta sit­ten voidaan kat­soa mitä jää yli, tasa-arvoisem­mil­la henkilöil­lä ei ole mitään oikeuk­sia puut­tua vähem­man tasa-arvois­t­en henkilöi­den hoitoon saati tuo­da hei­dän edelle ulko­mail­ta tasa-arvoisem­pia henkilöitä vaikkei he olekkaan tasa-arvon huip­ul­la jos olisi niin heitä ei yksikään suurem­mas­ta tasa-arvos­ta naut­ti­va halu­aisi maahan.

      Vastaa

5. Osmo taitaa aliarvioi­da Venäjän kyvyt tässä pakolaiskysymyksessä.
   Kiin­nitin huomioni tuo­hon väit­tämään, että kul­jet­ta­mi­nen koti­mai­hin­sa mak­saa, mut­ta ei voi mitään.
   Luulisi Venäjän puolel­la tiedet­tävän, minkä maan kansalaisia ei voi palaut­taa koti­mai­hin­sa Suomen pako­lais­lain­säädän­nön takia tai mitkä maat eivät suos­tu vas­taan­ot­ta­maan kansalaisi­aan. Luulisi Venäjän keskit­tyvän juuri edel­läku­vatun­laisi­in kansalaisuuksiin.

   Vastaa

6. Onko ole­mas­sa jotain syytä, mik­si tur­va­paikkapäätöstä odot­taval­la tulee olla täysi oikeus liikkua vapaasti Suomes­sa ja Schengen-alueella?

   Itse kuvit­telisin, että osa ongel­mas­ta ratkeaisi sil­lä, että päätöstä odot­ta­vat ohjat­taisi­in odot­tele­maan johonkin rajat­ulle alueelle. Täl­löin ihmiset eivät ainakaan pää­sisi pros­es­sia odot­taes­saan katoa­maan. Varsi­nais­es­ti van­git­tuna henkilö ei olisi, vaan voisi halutes­saan mil­loin tahansa pois­tua saman raja-ase­man kaut­ta, jos­ta saapui.

   Kuu­lostaa omaankin kor­vaan vähän liian helpon oloiselta ratkaisul­ta, mut­ta näin äkkiseltä vaikut­taisi, että tässä ratkaistaisi­in yksi ilmiöön liit­tyvä ongel­ma, ja samal­la tur­va­paikan­hak­i­joiden oikeustur­vaa ei kuitenkaan loukattaisi.

   Vastaa

   1. Liikku­mis­va­paus on peru­soikeus. Perus­tus­lakimme suo­jelee. Kan­natan lakiemme muut­tamista tältä osin, niin että tur­va­paikkatutkin­nan ajan voidaan pitää säilössä. Pois­tu­mi­nen on var­maankin syytä sal­lia myös mui­ta reit­te­jä pitkin, ei pelkästään tulo­ra­ja-ase­man kautta.

      Vastaa

   2. Ei heil­lä ole oikeut­ta liikkua vapaasti eikä pois­tua Suomes­ta mui­hin Shen­gen mai­hin mut­ta jotkut lähtevät omille teilleen kos­ka sitä ei fyy­sis­es­ti estetä. Jos he jäävät kiin­ni jos­sain toises­sa maas­sa niin hei­dät palaute­taan Suomeen, kos­ka heiltä on otet­tu sor­men­jäl­jet Suomeen saa­pues­sa ja Suo­mi on velvolli­nen huole­hti­maan heistä.

      Vastaa

      1. Ei heil­lä ole oikeut­ta liikkua vapaasti eikä pois­tua Suomes­ta mui­hin Shen­gen mai­hin mut­ta jotkut lähtevät omille teilleen kos­ka sitä ei fyy­sis­es­ti estetä. Jos he jäävät kiin­ni jos­sain toises­sa maas­sa niin hei­dät palaute­taan Suomeen, kos­ka heiltä on otet­tu sor­men­jäl­jet Suomeen saa­pues­sa ja Suo­mi on velvolli­nen huole­hti­maan heistä.

         No onhan. Esim. min­un mökki­naa­puri osti kesämökkin­sä Saimaan rannal­ta suun­nilleen samana päivänä kun haki tur­va­paikkaa Suomes­ta. Itse olen vienyt tp- hak­i­jan majoit­tumaan mm. Helsin­gin Plaza­an, kun ovat halun­neet nähdä pääkaupunkia.

7. Kimu­rant­ti on, joten tätä voi pohtia mon­es­ta näkökul­mas­ta. Tässä yksi. Niitä siir­to­laisia, tai ainakin sel­l­aisik­si pyrkiviä on sään­nöistä ja kiel­loista riip­pumat­ta ole­mas­sa aika paljon ja oletet­tavasti vieläpä kas­vavas­sa määrin. Mik­si? Heil­lä täy­tyy olla jokin syy halu­ta lähteä. Var­maankaan siel­lä syn­ny­in­maas­sa on jotakin, joka ei tyy­dytä. Entä jos tälle asialle yritet­täisi­in tehdä jotain? Saat­taisi kyl­lä käytän­nössä tarkoit­taa sitäkin, että omas­ta elin­ta­sos­ta pitäisi tin­kiä. Ei var­maan kovin houkut­tel­e­vaa. Tämä liit­tyy kuitenkin minus­ta myös kamp­pailu­un maail­man­val­las­ta. En usko, että Yhdys­val­lat on valmis tekemään mitään sel­l­aista joka vaaran­taisi hei­dän ykkösase­mansa, mukaan­lukien myös globaalien elin­ta­so­ero­jen tasaamisen. Ja USA on se suurin ja kaunein, piti siitä tai ei.

   Vastaa

   1. Näkökul­ma tuokin. Jät­täisin kuitenkin maail­man asioiden paran­tamisen kehit­tyvis­sä mais­sa ja ongel­ma­mais­sa lähin­nä niille itselleen. Suo­mi on kovin pieni kan­ta­maan vas­tu­ut­ta koko maailmasta. 

      Vaik­ka kuin­ka moni halu­aisi tul­la maa­hamme, meil­lä tulee olla keinot vali­ta, ketkä pää­sevät ja ketkä eivät pääse.

      Vastaa

      1. Noin pääsään­töis­es­ti ongel­ma ei ratkea vain sil­lä, että sille kään­tää selkän­sä ja teesken­telee, että se ei kuu­lu minulle. 

         Hyväksytkö kaik­ki keinot, totaalisen moraalit­tomatkin? Jos hyväksyt ne tässä kohtaa, mik­sei sit­ten mis­sä tahansa muussakin?

      2. Jaakko K, voimme hyväksyä sen, että kaik­ki ongel­mat eivät ratkea. Ei jokaisen tarvitse ottaa huole­hti­ak­seen kaikkia maail­man ongelmia. Hyvä peri­aate on, että jokain­nen hoitakoon oman tont­tin­sa, muille hait­taa aiheuttamatta. 

         En tietenkään hyväksy keino­ja, joi­ta pidän moraalit­tom­i­na – tämähän seu­raa moraalit­to­muu­den määritelmästä. Jos ker­rot esimerkin keinoista, joi­hin viit­taat, voin ker­toa, mitä mieltä siitä olen.

      3. Peri­aate on oikein hieno, mut­ta miten se ratkaisee tämän käsil­lä ole­van ongel­man — siis sen, että niitä ihmisiä läh­tee liik­keelle, kos­ka olot koti­maas­sa ovat mitä ovat? Sehän juuri johtaa siihen, että niistä siir­to­lai­sista tulee äkkiä mei­dän ongel­mamme. Kyl­lä, olen valmis myön­tämään, että suuri määrä ihmisiä tuot­taa ongelmia. Mis­sä ihmisiä, siel­lä myös ongelmia. Ehkä Suo­mi on pieni maa, mut­ta myös osa EU:ta. Kai tässä voisi olla mah­dol­lisuuk­sia kan­sain­väliselle yhteistyölle. Olen tosin edelleen sitä mieltä, että USA ei aio eduis­taan tinkiä. 

         Moraalia on mon­en­laista, joillekin tarkoi­tus pyhit­tää keinot. San­ot aika nokke­lasti, ettet tietenkään hyväksy sel­l­aista, mitä SINÄ pidät moraalit­tomana. En halua lähteä arvaile­maan, mis­tä tässä voisi olla kyse. Tämä on kuitenkin sem­moinen keskustelu­nai­he, jos­sa tör­mää usein sel­l­aisi­in ehdo­tuk­si­in, että rajanylit­täjät pitää ampua, mihin blog­itek­stis­säkin viitataan. Var­maan riit­tää esimerkik­si hyvin moraalit­tomas­ta toimin­nas­ta, jon­ka laa­jem­pi sovelt­a­mi­nen yhteiskun­nas­sa johtaisi aikamoi­seen kaaokseen.

8. Blo­gistin pohd­in­ta on edelleen oikean­su­un­taista. Epäjo­hdon­mukaisu­us ja tekopy­hyys ovat olleet nykyisen tur­va­paikka­jär­jestelmämme ajure­i­ta. Nyt Venäjä osoit­taa sen, mis­sä olemme itse möhlineet. 

   Ratkaisu ei ole valmis­teil­la ole­va kään­ny­tys­la­ki. Sekin kyl­lä tarvi­taan, mut­ta vain sel­l­aisia tilantei­ta varten, jos­sa vira­nomaisemme muu­toin menet­täi­sivät hallinnan ja suurten tuli­jamäärien muo­dosta­ma uhka olisi todellinen.

   Ratkaisu on tur­va­paikka­jär­jestelmän muut­ta­mi­nen. Suomen pitää tehdä aloite omia lake­ja muut­ta­mal­la, tarvit­taes­sa perus­tus­laki­akin muut­taen; ris­tiri­ita kan­sain­välis­ten sopimusten kanssa on tois­si­jainen seik­ka. EU ja YK tule­vat sit­ten aikanaan perässä, toivottavasti.

   Kos­ka tilanne on aku­ut­ti, on jär­jestelmää muutet­ta­va heti joltain osin, vaik­ka kaikkea ei saadakaan ker­ral­la kun­toon. Paras on aloit­taa sil­lä, että tur­va­paikan­hak­i­jat pide­tään säilössä koko tur­va­paikkatutkin­nan ajan. Jo tämä vähen­tää muiden kuin hen­gen­hädässä ole­vien houku­tus­ta pyrk­iä Suomeen. Seu­raavak­si on kiris­tet­tävä merkit­tävästi tur­va­paikan myön­tämisen kri­teere­jä. Tämä edelleen vähen­tää houku­tus­ta pyrk­iä maahamme. 

   Näil­lä ratkaisuil­la ei riko­ta palau­tuskiel­toa. Ratkaisun heikkoute­na on sen mah­dol­lis­es­ti korkeat taloudel­liset kus­tan­nuk­set: säilössä pitämi­nen mak­saa. Kus­tan­nuk­set voidaan kuitenkin vähen­tää muus­ta Suomen anta­mas­ta human­itääris­es­ti tues­ta niin, että Suomen mak­su­o­su­us kokon­aisu­udessaan ja ver­rat­tuna maail­man mui­hin mai­hin pysyy ennallaan.

   Vastaa

   1. “Suomen pitää tehdä aloite omia lake­ja muut­ta­mal­la, tarvit­taes­sa perus­tus­laki­akin muut­taen; ris­tiri­ita kan­sain­välis­ten sopimusten kanssa on tois­si­jainen seik­ka. EU ja YK tule­vat sit­ten aikanaan perässä, toivottavasti.”

      Muis­tat­teko, miten suo­mi lähet­ti aikoinaan jokaiseen koti­in uuden perus­tus­lain? Se oli vuosi 2000. Suomes­ta tuli län­si­mainen oikeusval­tio vas­ta tässä vai­heessa. En halu­aisi, että se menetetään vuon­na 2024. Tämä on mielestäni todel­li­nen uhka tänä päivänä.

      Vastaa

      1. Kom­ment­ti Nim­imerk­ki kom­men­tille että perus­tus­lak­i­u­ud­is­tus alkoi jo vuon­na 1987 ja se oli pitkä pros­es­si joka päät­tyi vuo­teen 2000 kun mainit­se­masi uusi perus­tus­la­ki astui voimaan. Sitä ennen puhut­ti­in Val­tiosään­nöstä ja val­tiomuo­dos­ta erikseen.Silti vuo­den 2000 perus­tus­lais­sa on edelleen kir­jat­tu 73 § Perus­tus­lain säätämisjärjestyk­ses­tä. Muis­tut­taisin että tuon pykälän muut­tamiseen tarvi­taan kak­si kol­ma­sosaa enem­mistö tai viisi kuudes­osaa enem­mistö. Orpon hal­li­tuk­sel­la ei ole kak­si kol­ma­sosaa enem­mistö tai tai viisi kuudes­osaa enem­mistöä joten tässäkin muu­tok­ses­sa tarvi­taan oppo­si­tion tuki.

      2. Perus­tus­lain muut­tamiseen tarvi­taan 2/3 enem­mistö suures­sa salis­sa tai yksinker­tainen enem­mistö perus­tus­laki­valiokun­nas­sa ja suures­sa salissa.

      3. Ei perus­tus­lain kor­jaami­nen tarkoi­ta sen kokon­aan menet­tämistä. Esim. Suomen asum­is­pe­rusteinen sosi­aal­i­tur­va on Pohjo­is­maid­en ulkop­uolel­la out­ous euroop­palaisit­tainkin. Se taitaa olla kuitenkin pitkälti johdet­tavis­sa perus­tus­lais­tamme. Kor­jatkaa, jos olen väärässä.

9. Ongel­mak­si voi koitua ns pako­lais­ten venäjämieli­nen soti­lask­oulu­tus Afrikassa 

   Eli pienet vihreät miehet maa­han vaik­ka nyt ne ei ole vihreitä 

   Ja kun tulee kon­flik­ti on niitä tääl­lä jo joille itä­naa­puri mak­saa. Miten onko nois­sa hei­dän kiin­teistöis­sä paljonkin aze­varaz­to­ja? Rahal­la se uskol­lisu­us ostetaan. 

   Ja Mosko­van pom­mi-isku näyt­ti mik­si rajan on olta­va kiin­ni. Mielu­um­min siel­lä kuin täällä.

   Vastaa

10. Tämä kuu­lunee niihin ns. vihe­liäisi­in ongelmi­in. Ratkaisu­jen pitäisi olla eet­tis­es­ti, käytän­nössä ja lail­lis­es­ti toimivia.

    Rajoil­la on eri­tyis­es­ti ongel­ma on siel­lä, mis­sä rajo­jen välis­sä on epämääräi­nen väl­i­ti­la: meri, joka ei kuu­lu kellekään; rajavyöhyke, jolle voi työn­tää ihmisiä estäen palaamisen; tai kah­den val­tion raja-asemien väli­nen tila. Virol­la on helpom­paa Nar­van rajal­la, kos­ka rajavi­ivalle sil­lal­la voi lait­taa pitävän aidan eikä väl­i­ti­laa ole. Sen sijaan Välimeri on laa­ja, ja siel­lä ole­vat siir­to­laisve­neet ovat jo pois­sa Afrikas­ta tai Aasi­as­ta, mut­teivät vielä Euroopassa.

    Yksi peru­songel­ma tässä on, että oikeusjär­jestelmämme on tehty suh­teel­lisen pienelle määrälle oikeustapauk­sia. Jos jokaisen maa­han­tuli­jan kohdal­la pitää tehdä huolel­lisen harkin­nan jäl­keen val­i­tuskelpoinen päätös, jon­ka jäl­keen voi käy­dä hallinto-oikeudessa ja KHO:ssa, niin ei sitä mikään oikeusjär­jestelmä kestä tukkeu­tu­mat­ta; tarvi­taan vain riit­tävän suuri määrä maa­han­tuli­joi­ta. Lisäk­si maa­han­tuli­jaa joudu­taan pros­essin ajan säilömään oikeudel­lises­sa väl­i­ti­las­sa luokkaa parin vuo­den ajan. Toisaal­ta olemme mon­es­ta esimerk­istä näh­neet, miten huonos­ti Migri päätök­sen­sä tekee, mikä tekee “yhden luukun” päätök­sen­teosta vaikean kysymyk­sen, puhu­mat­takaan siitä että käytän­nössä päätök­sen jou­tu­isi tekemään rajavar­ti­ja pikati­lanteessa rajaviivalla.

    Jonkun­lainen triage voisi olla osa ratkaisua: (1) osa saa­pu­jista on aika var­masti hyväksyt­täviä pako­laisia, hei­dät pikapros­es­si­in hyväksyt­täväk­si; (2) osa saa­pu­jista on aika var­masti hylät­täviä, kos­ka tur­val­lisik­si kat­so­tu­ista lähtö­maista, hei­dät suo­raan ulos pros­es­sista; ja (3) osa on epä­selviä tapauk­sia, heille prosessi.

    Triages­sakin toki ongelmia run­saasti. Jokainen saa­pu­ja voi esimerkik­si väit­tää rajal­la tule­vansa Afgan­istanista. Passe­ja tai matkus­tusasi­akir­jo­ja ei vält­tämät­tä ole, eikä kan­na­ta luo­da insen­ti­iviä niiden hävittämiseenkään.

    Toisaal­ta rajal­la työsken­tele­vien kannal­ta ratkaisu­jen pitää olla mitä suurim­mas­sa määrin eet­tis­es­ti, lail­lis­es­ti ja käytän­nössä kestäviä. Rajatyön­tek­i­jöi­den pitää saa­da lail­lis­es­ti toimi­vat ohjeet, jot­ka toimi­vat käytän­nössä eivätkä aiheuta kestämätön­tä eet­tistä painet­ta. Tästä haas­tatelti­in Kaup­pale­hdessä Rajavar­ti­o­laitok­sen ever­sti Rytköstä (Kaup­pale­hti 14.3.2024).

    Kan­sain­väli­sistä sopimuk­sista irtau­tu­mi­nenkaan ei ole niin help­po jut­tu kuin mitä jotkut laitaoikeal­la esit­tävät. Jos irtaudumme yksipuolis­es­ti, emme oikein voi valit­taa kun joku muu irtau­tuu yksipuolis­es­ti meitä hyödyt­tävästäkin sopimuksesta.

    Ruan­da-mallis­sakin on aika suuria ongelmia. Ei ole mitään taet­ta, etteivätkö sinne siir­re­tyt pako­laiset jäisi sinne lop­ullis­es­ti. Väli­aikaisil­la ratkaisuil­la kun on tapana jäh­mettyä pysyviksi, kuten palesti­inalais­pako­laisleir­it Libanon­is­sa. Sik­si innokkai­ta vas­taan­ot­ta­ja­mai­ta ei ole pil­vin pimein. On myös suuri ris­ki, että täl­lai­sista siir­toleireistä tulee jonkun vas­taan­ot­ta­ja­maan dik­taat­to­rille ja val­ta­puolueelle hei­dän “öljyläh­teen­sä”, jol­la saa rahaa län­si­maista val­lan­pitäjien yksi­ty­is­tileille veroparati­i­seis­sa. Paikalli­nen väestö ei vält­tämät­tä tule näistä kor­vaus­ra­hoista hyötymään.

    Kos­ka ongel­mat pako­laisas­i­as­sa ovat niin mon­imutkaisia, on toiv­ot­tavaa että parhaat voimat osal­lis­tu­vat ratkaisu­jen pohtimiseen. Toiv­ot­tavasti hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen valiokun­takäsit­te­ly on monipuolista ja laadukas­ta. Kiitos Osmo osal­lis­tu­mis­es­ta keskusteluun!

    Vastaa

11. Lain isoin ongel­ma on se, että se ei luo Venäjälle mitään jar­ru­ja. Yhtään mitään. Tääl­läkin ehdote­tut keski­tysleir­it tai Ruan­dan malli luo­vat vain kus­tan­nusautomaatin: mitä enem­män FSB rajanylit­täjiä työn­tää, sitä kalli­im­paa Suomelle ja Euroopalle.

    Tämä yhteys pitää jotenkin katkaista.

    Joku ehdot­ti, että jokaista maa­han­tuli­jaa kohden annetaan vaikka­pa tuhat euroa ylimääräistä asea­pua Ukrainalle. Sekin tulee kalli­ik­si jos tuli­joi­ta olisi vaikka­pa kymme­nen­tuhat­ta. Kaiken lisäk­si tämä kus­tan­nus tulee yllä mainit­tu­jen käsit­te­lykus­tan­nusten päälle.

    Tätä aja­tus­ta voisi jatkaa laskut­ta­mal­la kulut suo­raan Venäjän val­ti­ol­ta. Tämä ei ole ihan help­poa, mut­ta nähtävästi heil­lä on Euroopas­sa jonkin ver­ran jäädytet­tyjä varo­ja, joista nämä rahat voisi yrit­tää ulosottaa.

    Huo­mat­takoon vielä, että he ovat itse käytän­nössä kansal­lis­ta­neet ulko­mais­ten yri­tys­ten omis­tuk­sia. Joten valit­tamista ei pitäisi olla. Ja lisäk­si nuo varat ovat kuitenkin kui­tat­tu menetetyiksi.

    Vastaa

12. Pako­laisu­u­teen liit­tyvät tur­val­lisu­usuhat ovat var­masti mon­imutkaisem­pi ilmiö kuin se, että suo­ranaisia ter­ror­is­te­ja tulisi Suomeen. Käsit­tääk­seni Perus­suo­ma­laiset ovat huolis­saan siitä, että kun pako­laiset eivät sopeudu suo­ma­laiseen yhteiskun­taan, he syr­jäy­tyvät ja ajau­tu­vat rikok­sen polulle. Tur­val­lisu­usuh­ka, jos­ta Perus­suo­ma­laiset puhu­vat on juuri tämä. Pikku­lapset kyl­lä pysty­i­sivät sopeu­tu­maan, mut­ta olet­taisin, että hei­dän tuomisen­sa pako­laisi­na on muus­ta syys­tä ongel­mallista, esimerkik­si, kos­ka he eivät pysty pak­en­e­maan itse, ja kos­ka adop­tio on Suomes­sa tehty aivan käsit­tämät­tömän han­kalak­si. Lisäk­si pikku­las­ten tuomista Suomeen voitaisi­in pitää moraalis­es­ti kyseenalaise­na, kos­ka hei­dät sil­loin erote­taan omas­ta yhteisöstään.

    Vastaa

13. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Hal­li­tus­puolueet miehit­tivät vaalien jäl­keen perus­tus­laki­valiokun­nan aika arve­lut­taval­la taval­la. Toiv­ot­tavasti nyt ei ole tarkoi­tus tehdä valiokun­nas­sa äänestyspäätöstä siitä, ettei perus­tus­lain sivu­ut­ta­mi­nen edel­lytäkään perus­tus­lain­säätämisjärjestys­tä, jos hal­li­tus niin halu­aa. Se olisi kata­la temp­pu, jol­la olisi kauaskan­toiset seuraukset.”

    Tuol­la taval­la­han perus­tus­laki­valiokun­ta on lukuisia ker­to­ja ennenkin päät­tänyt. Ylipäätään koko perus­tus­laki­valiokun­takäsit­te­ly on Suomes­sa ihan päätön. Siel­lä istuu joukko kansane­dus­ta­jia ja val­tiosään­töop­pinei­ta päät­tämässä siitä, voidaanko joku laki käsitel­lä taval­lisen lain järjestyk­sessä vai ei. Joista kukaan ei vält­tämät­tä ole per­il­lä siitä, mitä vaiku­tuk­sia jol­lain lail­la edes oikeasti on. Laithan vaikut­ta­vat pääasi­as­sa muiden lakien kaut­ta. Tietääk­seen mitä jonkun lakimuu­tok­sen myötä tapah­tuu, pitäisi tun­tea ne kaik­ki muut lait. Eikä sel­l­aista ihmistä ole mis­sään, joka ne kaik­ki tun­tisi. Eikä perus­tus­laki­valiokun­ta yleen­sä edes kuun­tele sub­stanssi­asiantun­ti­joi­ta, vaan lähin­nä perus­tus­lakiop­pinei­ta, jot­ka eivät itse tiedä juuri mitään siitä, miten joku lakimuu­tos oikeasti vaikut­taa. Isos­sa osas­sa lakien vaiku­tusarvioin­neista on merkit­täviä puut­tei­ta. Eli pelkästään HE-doku­ment­tien poh­jal­ta sitä ei voi edes tietää, mitä perus­tus­laki­in liit­tyviä vaiku­tuk­sia esi­tyk­sil­lä edes on, ellei tunne myös lakien sisältöjä.

    Vastaa

14. Pis­tetääm­päs pikkaisen lisää vit­tumoista faktaa.

    Meil­lä on tasan tarkkaan kuu­lus­tel­tu ja haas­tatel­tu aiem­mat “hybridi­vaikut­tamisen” “uhrit”, jot­ka tuli­vat tänne hake­maan tur­va­paikkaa. Hei­dän ker­tomana on siis aika tarkkaan tiedos­sa se, miten tämä on tapah­tunut. Sinän­sä se on sääli, että tätä kuu­lus­telua ei tee enää poli­isi vaan sen tekee nyky­isin perus­suo­ma­lainen puolue. Tästä johtuen voi tode­ta, että vaik­ka tieto on ole­mas­sa, niin sitä ei var­masti tuo­da jul­ki. Pikkaisen asi­aa läikkyi medi­aan, kun Rantasen ykkös­nyrk­ki tote­si, että merkke­jä masi­noidus­ta hybridi­vaikut­tamis­es­ta ei ole ja koko hom­ma saat­taa olla spon­taanisti syntynyttä.

    Joka tapauk­ses­sa voi tode­ta, että meil­lä on totu­us tiedos­sa. Ja joko sitä ei suvai­ta tai se halu­taan pitää salas­sa tai se on väärä totuus.

    Totu­us on kuitenkin se, että sisämin­is­teri ei usko omi­aan (kts. yst. organ­isaa­tiokaavio), vaan toteaa, että on “vira­nomaisia”, jot­ka ovat kuiskut­ta­neet hänen kor­vaansa “totuuk­sia”. Täl­lä mei­dän maa­ta johde­taan. Sisämin­is­teri myös vaku­ut­taa, että tämä “vira­nomaiset” on ihan oikeasti ole­mas­sa eikä se ole sat­uo­len­to. Ranta­nen: “Eivät päät­täjät tee päätök­siä ilman että heille on tuotet­tu tietoa. Me emme kehit­tele päästämme teo­ri­oi­ta tai tietoa päätök­sen­teon poh­jak­si, vaan se perus­tuu puh­taasti siihen, että mei­dän vira­nomaiset tuot­ta­vat tietoa virkavastuulla.”

    Vastaa

15. https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalan_kansallinen_pataljoona

    Onko tämä putin­istien medi­apro­jek­tin osaa vai jotain muuta?

    Kysymys on itä­suomes­sa enem­män ajanko­htainen, mitä uskot­taisi­in. Edel­lisen ker­ran kun supo, karhuryh­mä ja muut hesalaiset poli­isit oli itä­suomen pääkaupun­gin kaupung­in­talon edustal­la, suomen suurim­mal­la sankar­i­hau­taus­maal­la tur­vaa­mas­sa putin­istien meuhkaamista, niin tämä oli vaaras­sa eskaloitua. 

    Sik­si kiin­nos­taisi, että onko tuo kar­jalan kansan­nousu todel­li­nen vai masinoitu?

    Vastaa

    1. Taitaa olla ennem­min Budanovin porukan medi­apro­jek­ti, samal­la taval­la kuin vas­taa­va siperi­alainen pataljoona https://en.wikipedia.org/wiki/Sibir_Battalion . Ukrainan puolel­la tais­telee oikeasti merkit­täviäkin vapaae­htoisyk­sikköjä kuten valkovenäläis­ten Kas­tus Kali­nouskin ryk­ment­ti ja venäläis­ten “kansal­liskon­ser­vati­ivien” vapaae­htoisjoukko RDK, mut­ta kar­jalai­sista tuskin saadaan kokoon mitään isom­paa joukko-osastoa.

       Vastaa

16. Vuon­na 2018 ei ollut mikään ongel­ma muut­taa perus­tus­lakia kiireel­lisenä eduskun­nan 5/6 enem­mistöl­lä, kun Supon halu­a­mat tiedustelu­lait oli­vat ris­tiri­idas­sa perus­tus­lain kanssa. Muu­tos heiken­si Suomes­sa ole­vien peru­soikeuk­sia. Nyt, kun kyse on Suomeen pyrkivien pako­lais­ten oikeuk­sien kaven­tamis­es­ta, perus­tus­la­ki onkin muut­tam­a­ton, suo­ras­taan pyhää jumalan sanaa.

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki Set­te­bel­lolle tiedok­si että syy mik­si Supo halusi tiedostelu­lait voimaan joh­tui Turun puuko­tuk­ses­ta. Supo oli siihen asti vain muiden maid­en tiedustelu­palvelu­iden tiedon varas­sa. Tiedustelu­lak­it mah­dol­lis­ta­vat Supol­ta että se voi saa­da kyseisen tiedon itse ilman että se olisi muiden maid­en tiedustelu­palvelu­iden tiedon varassa.

       Vastaa

       1. Supo halusi tiedustelu­lait voimaan, kos­ka ulko­min­is­ter­iöön kohdis­tui laa­jamit­tainen tieourk­in­ta, jota Supo ei havain­nut, mut­ta jos­ta Ruot­si varoit­ti Suomea.

17. Kom­ment­ti­na Soin­in­vaar­alle vielä tuo­hon tiedustelu­lain säätämiseen. Olet oike­as­sa siinä että ulko­min­is­ter­iöön kohdis­tu­va urk­in­ta oli lop­ulli­nen syy mik­si Supo halusi tiedustelu­lait käyt­töön kos­ka Supol­la ei ollut mah­dol­lisu­ut­ta tor­jua täl­läisiä uhkia etukä­teen. Supon tehtävi­in on aina kuu­lunut sisäi­nen tur­val­lisu­us. Supol­la ei ole ollut saman­laista tiedusteluroo­lia ulko­mail­la kuten muille tiedustelu­palveluil­la. Myös Turun puut­toiskun tek­i­jästä oli tul­lut vih­jeitä muun muas­sa Inter­po­lil­ta. Supo oli pitkään muiden tiedustelu­palvelu­iden tieto­jen varas­sa. Nämä tek­i­jää siis ulko­min­is­ter­iöön kohdis­tu­va urk­in­ta ja Turun puukkoisku oli­vat esimerkke­jä siitä että Supon tehtäväkent­tä on muut­tunut mut­ta laki kiel­si Supol­ta toimia ulkomailla.

    Vastaa

18. Entäpä halu­taanko tänne miljoo­nan venäläi­nen vähem­mistö jos hom­mat huononee idässä ja ei oo tur­val­lista enää

    Vastaa

19. Osmo on tuos­ta tur­va­paikan­hak­i­joiden aiheut­ta­mas­ta tur­val­lisu­usuhas­ta yksinker­tais­es­ti täysin väärässä. 

    Jos ihmisiä ei voi luotet­tavasti tun­nistaa, joukos­sa on väistämät­tä islamis­te­ja, jihadis­te­ja, murhaa­jia ja raiskaa­jia. Esim. Turun marokko­lainen Euroop­paa jo vuodet kiertänyt ter­ror­isti tai irak­i­laiset kansanmurhaajaveljekset. 

    FSBn on myös nau­ret­ta­van help­po solut­taa väkeä Suomeen. Vihreää naivis­mia parhaim­mil­laan, las­ten puolue.

    Vastaa

20. Näin­hän se on. Aseet ja ampumatarvikkeet voivat olla jo oikeil­la paikoil­laan. Tuskin Airis­ton Helmeä oli han­kit­tu ilman kun­non suun­nitel­maa siitä, miten sinne saadaan asukkaat ja heille kättäpidempää.

    Vastaa

21. Käyti­in tuos­sa kat­se­le­mas­sa Suomen ja Venäjän välistä liiken­net­tä ja mietit­ti­in, että miten tämä on mahdollista.

    Hytis­sä kurkat­ti­in, että maakaa­sua vir­taa yhä enem­män. Kaup­pa se on mikä kannattaa.

    Simo­las­sa kat­sot­ti­in toisen maail­man­so­dan aikaista isku­paikkaa, jos­sa kuoli joitakin sato­ja suo­ma­laisia evakoi­ta. Pom­mi­tuk­sen jäl­jet oli yhä nähtävis­sä. Tästä 10 km on ratavarikko täyn­nä Venäjälle menevää kuparia har­mais­sa sota­ju­nis­sa. Venäjä tarvit­see tätä messin­gin tekemiseen ja venäjän tyk­istöam­mus tuotan­to on riip­pu­vainen Suomes­ta tulev­as­ta raaka-aineesta. 

    Mietit­ti­in tuos­sa tätä rah­timäärää ihme­tel­lessä, että jos tuo olisi rekka­jonona 6‑tiellä, niin se olisi myös medi­as­sa ja hes­eloiset eivät voisi ummis­taa siltä silmiään. Nyt kun se on har­mais­sa sota­ju­nis­sa Lappeen­ran­nan perukoil­la, niin ketään ei kiinnosta.

    Vastaa

22. Sel­l­aiseen luku­un tör­mäsin, että Venäjältä Suomeen Ukrainan sodan jäl­keen tulleista tp hak­i­joista suurin osa olisi ollut Ukrainalaisia ja toisek­si yleisin kansalaisu­us olisi ollut pak­enevat Venäläiset. Oli las­ket­tu, että nämä kak­si kansalaisu­ut­ta olisi ollut em. ajal­la yhteen­sä 96,4% tulijoista.

    On tuo var­maan sin­nepäin oikein, mut­ta voisiko tuon numeron tarkastaa?

    Vastaa

23. Aiheeseen liit­tyen: https://twitter.com/MartinScheininF/status/1674101729246183425?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Etweetembed%7Ctwterm%5E1674101729246183425%7Ctwgr%5E06b26b012aaaa68894596f77544594c4e7f261de%7Ctwcon%5Es1_&ref_url=https%3A%2F%2Fs9e.github.io%2Fiframe%2Ftwitter.min.html1674101729246183425

    Vastaa