Masentavien Ukraina-uutisten lomaan katsaus koronaan, koska silläkin rintamalla tapahtuu isoja asioita.
Koronakeskustelussa monet ottivat ihannemaikseen taudin tukahduttamiseen tähdänneet maat, joina mainittiin aluksi Islanti, Etelä-Korea, Kiina, Singapore ja erityisesti Uusi-Seelanti.
Islanti ja Singapore siirtyivät tavallisten maiden joukkoon jo aiemmin, mutta viime viikkoina tartuntojen määrä on suorastaan roihahtanut Etelä-Koreassa, Hongkongissa ja eritysesti Uudessa-Seelannissa.
Uudessa-Seelannissa, jossa tartunnat olivat aiemmin käytännössä nollassa, oli viimeisen seitsemän päivän aikana yli satatuhatta rekisteröityä tartuntaa. Edellisen seitsemän päivän jaksolla niitä oli vajaat vähän alle 16’000 eli tartuntojen määrä on yli kuusinkertaistunut viikossa. Uuden-Seelannin tartuntamäärät ovat nyt korkeampia kuin ovat olleet Suomessa koskaan.
Etelä-Koreassa oli viimeisen viikon aikana vähän yli miljoona tartuntaa. Viikon aikana joka 45:s rekisteröitiin tartunnan saajiksi. Kaikkia tuskin rekisteröitiin, koska omikron on monilla oireeton. Enää ei mikään testaa ja jäljitä -strategia pure. Koko kansa pitäisi mobilisoida jäljittäjiksi.
Manner-Kiina on oman ilmoituksensa mukaan pysynyt jokseenkin puhtaana – vaivaiset 1500 tartuntaa viikossa, mikä sekin on paljon enemmän kuin ennen, mutta todella vähän yli miljardin asukkaan maassa.
Hongkongissa oli kuitenkin viikossa lähes 200 000 tartuntaa. Miten Kiina aikoo eristää ne sinne? Hongkong on täysin riippuvainen Manner-Kiinasta tulevasta työvoimasta.
Tukahduttamispolitiikan arvostelijat sanoivat, että yhteiskunnan täydellinen sulkeminen on virhe. Uusi-Seelanti esimerkiksi uhrasi kokonaan tärkeän turismi-elineinonsa. Lopulta tauti kuitenkin tulee maahan ja uhrauksella on vain viivytetty vääjäämätöntä.
Tauti on nyt tullut ja näyttää läpäisevän Uuden Seelannin muutamassa viikossa. Oliko kallis sulkutila ja matkailuelinkeinon uhraaminen siis turha?
Todennäköisesti ei ollut. Uusi-Seelanti ottaa taudin vastaan rokotettuna, jolloin vakavan taudi tai kuoleman riski on häviävän pieni verrattuna siihen, mitä olisi tapahtunut vuosi sitten. Lisäksi heillä oli hyvä tuuri siinä, että omikron on taudinaiheuttajana aiempiin variantteihin nähden lievä.
Toistaiseksi Uudessa-Seelannissa eivät koronakuolemat ole nousseet mitenkään järkyttävästi. Kolme kuollutta viimeisen kahden viikon aikana. Toisaalta valtaosa tartunnoista on alle viikon vanhoja ja tartunnasta kuolemaan menee keskimäärin kolme viikkoa. Parin viikon kuluttua tiedämme enemmän, mutta todennäköisesti Uusi-Seelanti selviää pandemiasta varsin pienen terveydellisin vaurioin -taloudelliset vauriot toki ovat olleet suuria.
Epidemiologeille Uusi-Seelanti on varmaankin mielenkiintoinen tutkimusaihe. Epidemian leviämisnopeus on nopeampi kuin missään. Johtuuko se siitä, ettei väestössä ole lainkaan sairauden tuottamaa immuniteettia eikä rokotus estä tartuttamista?
Uusi Seelanti ja vastaavat maat lähes välttivät covidin deltaan asti, joka on vakavien tautimuotojen kannalta merkittävä asia. Omikronia ei näytä juuri mikään toimenpide pysäyttävän, eli rokotuskattavuus olisi kannattanut yrittää nostaa hyvin korkeaksi. Joka tapauksessa nämä maat ovat ehkä matkailua lukuun ottamatta pärjänneet hyvin myös taloudellisten vahinkojen osalta.
Lentoliikenteeseen perustuva massaturismi on toimiala, jonka jatkoa kannattaa miettiä hyvin tarkkaan.
Näitä epidemioita tulee kiihtyvään tahtiin ihan vain siksi, että ihmisten määrä lisääntyy koko ajan. Lisäksi lentoliikenteelle ei ole keksitty vielä hiilivapaata vaihtoehtoa.
Jos korona mutstoituu tappavammaksi taikka 10v kuluttua tuleekin joku kunnollinen rutto, niin jälleen on turismi helisemässä. Ja kun hiilidioksidimaksuja lisätään lentoliikenteelle, saamme kuulla saman valituksen kuin vaikkapa turpeen kohdalla: kohtuutonta, ei voinut arvata, tämä on epäreilua jne.
Tämä sama koskee myös Lapin matkailua. Jos joku siellä investoi nyt raskaasti, niin ottaa kyllä huomattavan liiketoimintariskin. Ja lisäksi rajan takana on epävakaa Venäjä.
Monilla paloi näpit Venäjällä (ja rohkeimmissa investoinnilla Valko-Venäjällä) sekä turpeessa, kuinka moni polttaa vielä rahansa massaturismissa?
Kyllä, slow travel takaisin. Harvemmin, lähelle ja pitemmäksi aikaa kerrallaan. Hupilentopiipahtelu pannaan. Flight radarista kun katsoo niin on kyllä huipputehokas pöpönlevitysjärjestelmä: muutamassa tunnissa ympäri maapallon joka kolkkaan. Siihen ei akuutissa uuden variantin tai vaarallisen uuden pöpön ilmantumistilanteessa mikään kontrolli,- ja testijärjestelmä ehdi reagoida ajoissa.
Iso muutos olisi jo lentoliikenteen tukemisen lopettaminen. Lentokoneiden polttoaineista ei peritä veroja eli ihan vain verotuksen tasapäistäminen olisi ensimmäinen askel ja toisi varmaan mukavan veropotin kassaan.
Mites Soininvaara, voisiko lentopolttoaineesta perittävällä verolla kompensoida, jonkin nykyisen veron alentamista? Onko vihreät lentoveron valmistelussa mukana ja tehnyt jotain laskelmia? Lentovero.fi:n mukaan laki on käynyt verojaoston käsittelyssä ja menee tänä kevättalvena eduskunnan käsittelyyn
On kyllä tekopyhää, että lentämistä tuetaan tällä tavoin nykyisessä yhteiskunnassa, jossa yksityisautoilua ja puunpolttoa on pidetään käytännössä suurimpana rikoksena ympäristöä kohtaan. En siis syytä tästä vihreitä tai muutakaan yksittäistä tahoa, vaan lähinnä tyytyväinen että asiaan on tulossa muutos.
Uusi-Seelanti teki minusta juuri oikein. Korona pidettiin ulkona niin kauan kunnes päästiin tilanteeseen, jossa se voidaan ottaa vastaan pienin haitoin (omikron läpäisee väestön nopeasti ja terveydelliset haitat jäävät pieniksi, koska rokotuskattavuus on hyvä). Vaikka Uuden-Seelannin ulkomainen turismielinkeino on zero covid -strategian vuoksi ollut kiinni, niin maan sisällä on voitu elää ilman koronarajoituksia (niitä lyhyitä hetkiä lukuunottamatta, jolloin tartuntoja on päässyt puolustuslinjan läpi ja ne on pitänyt tukahduttaa) ja lonkalta heittäisin sen olevan arvokkaampaa kuin ulkomaisen turismin, myös taloudelliselta kannalta. Ulkomainen turismi olisi ollut joka tapauksessa hyvin rajallista, vaikka se olisikin sallittu. Nyt Uudessa-Seelannissa käydään läpi nopea omikronaalto ja sitten voidaan taas palata normaaliin päiväjärjestykseen, myös aukinaisiin rajoihin.
Minä en olisi uskonut, että Kiina saa pidettyä omikronin ulkona näinkin pitkään, mutta niin se vaan on onnistunut. Kiinalla on tietysti pelissä isot panokset, koska siellä väestö on rokotettu omilla rokotteilla, jotka toimivat aika huonosti ja varsinkin sen myöntämään joutuminen olisi paha kasvojenmenetys.
Seuraavan taudin tullessa tiedämme nyt, millaista strategiaa kannattaa pyrkiä noudattamaan, koska Uuden-Seelannin kohdalla se on toiminut niin hyvin.
moro
Homma on kuvaannollisesti muuttunut ”evoksi”….että heikot putoo ja vahvemmat selättää taudin. Mutta toivon mukaan rokotusten määrät jo loppuvat jonnekin, ettei tarvita kymmenttä piikkiä parin vuoden pöästä — uuden variantin kanssa- mikä pahempi tai heikompi.
Kuolleiden lisäksi huolta siitä patologin löydöksestä, että korona vaikuttaisi samoihin aivojen osasiin, kuin Alzsi….eli niitä koronan mahdollisia sivu,-ja jälkihaittoja. Tutkimus taisi olla aika tuore, enkä tiedä oliko kuinka kattava ~~.
Oliko kallis sulkutila ja matkailuelinkeinon uhraaminen siis turha?
Jos huomioidaan kansanterveyttä eikä pelkästään koronakuolemia niin sanoisin että uhraaminen oli turha. Tämän päivän Uuden-Seelannin koronatilastoissa alkaa näkyä kuolemat, tulevat vaan viiveellä. Sulkutilat eivät tee ihmisistä kuolemattomia ja kun huomioidaan ketkä kuolevat niin suuri osa niistä kuolevat oli sulkutila tai ei. Nyt vaan kuolevat positiivisen testin jälkeen.
On myös syntynyt harhakäsitys miten vapaa elämä Uudessa-Seelannissa oli.
Onko kansalla vapautta jos maasi sulkee sinut rajojensa ulkopuolelle jos satuit olemaan matkoilla tiettynä hetkenä. Monesta sadasta tuhannesta Uuden-Seelannin kansalaiselta evättiin pääsyä kotimaahansa. Vajaa miljoonaa [1] Uuden-Seelannin kansalaista elää, opiskelee ja työskentelee oman maansa rajojen ulkopuolelle. Nämä sittne kuormittivat muiden maiden terveydenhoitoa ja paisuttivat näiden maiden tartunta- ja kuolintilastoja, asia mikä ei näy Uuden-Seelannin omien sairaaloiden tilastoissa.
Rajojensa sisäpuolella taas suurimman 1,65 miljoonan asukkaan kaupunki Auckland oli lockdownissa 107 päivää vuonna 2021. [2]
Samaan hengenvetoon kannattaa nostaa esille ruotsin koronakomission tärkein johtopäätös ”Sveriges smittskydd med inriktning på frivillighet var i grunden riktig” pandemiaaikainen tilasto ylikuolleisuudesta jota tätä tukee ”Danmark och Finland hade högre överdödlighet än Sverige under pandemins två första år, enligt nya beräkningar från SCB.” [3]
Ei voi kun ihmetellä niitä jonka mielestä on oikein evätä neljäsosan kansalaisista terveyspalveluitaan ja lukita miljoonia omiin koteihinsa. Ei missään nimessä tämä on kansanterveydelle hyväksi, voi ehkä näyttää hyvältä oman maan sairaaloiden tilastoissa (toistaiseksi) koska neljännesosa kansasta kuormittivat muiden maiden terveydenhuoltoa sen sijaan…
[1] https://en.wikipedia.org/wiki/New_Zealanders
[2] https://www.nytimes.com/2021/12/03/world/asia/new-zealand-auckland-lockdown.html
[3] https://www.svd.se/sveriges-overdodlighet-tredje-lagst-i-norden
Voisiko kommentteihin laittaa kyrilisten kirjainten tuen? Ei tarvitse olla kuin yksittäinen sana kyrilisillä, niin kommentti ei mene koskaan läpi.
”Samaan hengenvetoon kannattaa nostaa esille ruotsin koronakomission tärkein johtopäätös “Sveriges smittskydd med inriktning på frivillighet var i grunden riktig” pandemiaaikainen tilasto ylikuolleisuudesta jota tätä tukee “Danmark och Finland hade högre överdödlighet än Sverige under pandemins två första år, enligt nya beräkningar från SCB.””
Koronakomission loppuraporti, joka toisin kuin Svenska Dagbldet ei ole maksumuurin takana, itse asiassa sisältää taulukon ylikuolleisuudesta (sivu 225), ja Ruotsi on siinä pohjmaiden huonoin, vieläpä varsin selvällä marginaalilla (Suomeen verrattuna noin kaksinkertainen, ja me olemme se toiseksi huonoin pohjoismaa)
https://coronakommissionen.com/wp-content/uploads/2022/02/sverige-under-pandemin-volym-2_webb-slutbetankande.pdf
Yle näköjään lainaa ilman maksumuuria Svenska Dagbladetia sen verran, että näkee että jälkimmäisen luvuissa on verrattu kuolleisuutta aikaisempien vuosien keskiarvoon ottamatta huomion, että Ruotsissa väestön keski-ikä on vakaa ja kuolleisuus näin ollen trendinä pitkään laskeva ja Suomessa väestö vanhenee, minkä seurauksena kuolleisuus on (tarkasteluajanjaksosta riippuen) vakaa tai nouseva). Jos noista molemmista arvioidaan trendi aikaisempien vuosien keskiarvon perusteella, tulos vääristyy pahasti.
(Ei toki mitenkään ensimmäinen kerta, kun Ruotsissa temputtelemalla selitellään pois vuoden 2020 vanhusväestön ”eutanasia”talkoita.)
Sait minut hiukan hämillään näillä kahdella eri tulkinnoilla. Mutta tässä on vaan kaksi eri tapaa yrittää laskea ylikuolleisuuden kautta miten on onnistuttu pandemian hoidossa . Linkkaamasi Coronakomissionen -raportin taulukko on ylikuolleisuutta arvioitu edellisten vuosien keskiarvojen trendeista kun taas SCB:n laskee 2 vuoden keskiarvot ja vertaa niitä keskenään. Kyseessä kaksi eri tapaa laskea ylikuolleisuutta ei tämää kummempi asia.
Johtopäätöksestä olen eri mieltä. Että tässä tapauksessa Ruotsi ja SCB yrittäisi temputtelemalla selitellä pois asioita. Syy miksi minusta raportin taulukko on harhaanjohtavampi johtuu vuodesta 2019 jolloin Ruotsissa oli reipasta alikuolleisuutta [1]. Tämä tosiasia väärentää enemmän Coronakomissionen -raportissa oleva tapa laskea ylikuolleisuutta kuin SCB:n tapa laskea.
Päättelen näin, koska jos rankataan maat kuten Coronakomissionen -raportissa olevassa ylikuolleisuustaulukossa se tarkoittaa että maan ranking parantuisi mitä suurempi ylikuolleisuus oli juuri ennen pandemiaa.
Nurinkurista, tapa hahmottaa miten hyvin pandemia on hoidettu ei voi perustua laskentatapaan joka toimii niin että mitä reippaampi ylikuolleisuus oli ennen pandemiaa sen paremmin muka pandemiaa hoidettiin.
Ajatellaan vaikka Ukrainan tilannetta. Jos lasketaan ylikuolleisuus 5 vuoden keskiarvoilla kuten Coronakomissionens -raportissa ja tehdään johtopäätöksiä pandemianhoidosta tämän tiedon perusteella se tarkoittaisi että sodan aiheuttaman väestömuutosten johdosta (pakolaiset ja uhrit) vuonna 2023 Ukraina voidaan kruunata maailman parhaaksi pandemianhoitajaksi.
[1] https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=3674138
Kiina ei näytä oppineen muista maista mitään. Oleellista eivät ole tartuntaluvut, vaan oleellista on teho-osastojen (ja sairaanhoidon) kuormittuneisuus (niissä maissa, joissa (kaikki) potilaat (oikeasti) hoidetaan mahdollisimman hyvin). Tehojen kuormittuneisuus taas riippuu rokotuskattavuudesta, erityisesti terveydeltään hauraampien joukossa. Kiina on juuri sellainen maa, jossa rokotuskattavuus saadaan näppärästi lähelle sataa, jos vain halutaan (jos Xi sanoo jotain, se sitten tapahtuu). Ja luulen, että Kiinassa saadaan armeija värvätyksi hoitotoimiin tehokkaasti, siis tehopaikkoja lisää tarvittaessa. Siksi hieman ihmetyttää tuo nollatoleranssi. Pitäisi jo käsittää, että virusta ei voi pysäyttää, ja että taloutta ei ole viisasta sammuttaa kokonaan.