Nollatoleranssi murtui

Masen­tavien Ukraina-uutis­ten lomaan kat­saus koron­aan, kos­ka sil­läkin rin­ta­mal­la tapah­tuu iso­ja asioita.

Koron­akeskustelus­sa mon­et otti­vat ihan­nemaik­seen taudin tukah­dut­tamiseen tähdän­neet maat, joina mainit­ti­in aluk­si Islanti, Etelä-Korea, Kiina, Sin­ga­pore ja eri­tyis­es­ti Uusi-Seelanti.

Islanti ja Sin­ga­pore siir­tyivät taval­lis­ten maid­en joukkoon jo aiem­min, mut­ta viime viikkoina tar­tun­to­jen määrä on suo­ras­taan roi­hah­tanut Etelä-Kore­as­sa, Hongkongis­sa ja eri­ty­ses­ti Uudessa-Seelannissa.

Uudessa-See­lan­nis­sa, jos­sa tar­tun­nat oli­vat aiem­min käytän­nössä nol­las­sa, oli viimeisen seit­semän päivän aikana yli satatuhat­ta rek­isteröi­tyä tar­tun­taa. Edel­lisen seit­semän päivän jak­sol­la niitä oli vajaat vähän alle 16’000 eli tar­tun­to­jen määrä on yli kuusinker­tais­tunut viikos­sa. Uuden-See­lan­nin tar­tun­tamäärät ovat nyt korkeampia kuin ovat olleet Suomes­sa koskaan.

Etelä-Kore­as­sa oli viimeisen viikon aikana vähän yli miljoona tar­tun­taa. Viikon aikana joka 45:s rek­isteröi­ti­in tar­tun­nan saa­jik­si. Kaikkia tuskin rek­isteröi­ti­in, kos­ka omikron on monil­la oiree­ton. Enää ei mikään tes­taa ja jäljitä ‑strate­gia pure. Koko kansa pitäisi mobil­isoi­da jäljittäjiksi.

Man­ner-Kiina on oman ilmoituk­sen­sa mukaan pysynyt jok­seenkin puh­taana – vaivaiset 1500 tar­tun­taa viikos­sa, mikä sekin on paljon enem­män kuin ennen, mut­ta todel­la vähän yli mil­jardin asukkaan maassa.

Hongkongis­sa oli kuitenkin viikos­sa läh­es 200 000 tar­tun­taa. Miten Kiina aikoo eristää ne sinne? Hongkong on täysin riip­pu­vainen Man­ner-Kiinas­ta tulev­as­ta työvoimasta.

Tukah­dut­tamis­poli­ti­ikan arvosteli­jat sanoi­vat, että yhteiskun­nan täy­delli­nen sulkem­i­nen on virhe. Uusi-See­lan­ti esimerkik­si uhrasi kokon­aan tärkeän tur­is­mi-elineinon­sa. Lop­ul­ta tau­ti kuitenkin tulee maa­han ja uhrauk­sel­la on vain viivytet­ty vääjäämätöntä.

Tau­ti on nyt tul­lut ja näyt­tää läpäi­sevän Uuden See­lan­nin muu­ta­mas­sa viikos­sa. Oliko kallis sulku­ti­la ja matkailuelinkeinon uhraami­nen siis turha?

Toden­näköis­es­ti ei ollut. Uusi-See­lan­ti ottaa taudin vas­taan rokotet­tuna, jol­loin vaka­van tau­di tai kuole­man ris­ki on häviävän pieni ver­rat­tuna siihen, mitä olisi tapah­tunut vuosi sit­ten. Lisäk­si heil­lä oli hyvä tuuri siinä, että omikron on tau­d­i­nai­heut­ta­jana aiem­pi­in vari­ant­tei­hin näh­den lievä.

Tois­taisek­si Uudessa-See­lan­nis­sa eivät koron­akuolemat ole nousseet mitenkään järkyt­tävästi. Kolme kuol­lut­ta viimeisen kah­den viikon aikana. Toisaal­ta val­taosa tar­tun­noista on alle viikon van­ho­ja ja tar­tun­nas­ta kuole­maan menee keskimäärin kolme viikkoa. Parin viikon kulut­tua tiedämme enem­män, mut­ta toden­näköis­es­ti Uusi-See­lan­ti selviää pan­demi­as­ta varsin pienen ter­vey­del­lisin vau­ri­oin ‑taloudel­liset vau­ri­ot toki ovat olleet suuria.

Epi­demi­olo­geille Uusi-See­lan­ti on var­maankin mie­lenki­in­toinen tutkimu­sai­he. Epi­demi­an lev­iämisnopeus on nopeampi kuin mis­sään. Johtuuko se siitä, ettei väestössä ole lainkaan sairau­den tuot­ta­maa immu­ni­teet­tia eikä roko­tus estä tartuttamista?

 

12 vastausta artikkeliin “Nollatoleranssi murtui”

  1. Uusi See­lan­ti ja vas­taa­vat maat läh­es vält­tivät covidin deltaan asti, joka on vakavien tau­timuo­to­jen kannal­ta merkit­tävä asia. Omikro­nia ei näytä juuri mikään toimen­pide pysäyt­tävän, eli roko­tuskat­tavu­us olisi kan­nat­tanut yrit­tää nos­taa hyvin korkeak­si. Joka tapauk­ses­sa nämä maat ovat ehkä matkailua luku­un otta­mat­ta pär­jän­neet hyvin myös taloudel­lis­ten vahinko­jen osalta.

    1. Lentoli­iken­teeseen perus­tu­va mas­sa­t­ur­is­mi on toimi­ala, jon­ka jatkoa kan­nat­taa miet­tiä hyvin tarkkaan.

      Näitä epi­demioi­ta tulee kiihtyvään tahti­in ihan vain sik­si, että ihmis­ten määrä lisään­tyy koko ajan. Lisäk­si lentoli­iken­teelle ei ole kek­sit­ty vielä hiili­va­paa­ta vaihtoehtoa.

      Jos korona mut­stoituu tap­pavam­mak­si taik­ka 10v kulut­tua tuleekin joku kun­nolli­nen rut­to, niin jälleen on tur­is­mi helisemässä. Ja kun hiilid­iok­sidi­mak­su­ja lisätään lentoli­iken­teelle, saamme kuul­la saman val­i­tuk­sen kuin vaikka­pa turpeen kohdal­la: kohtu­u­ton­ta, ei voin­ut arva­ta, tämä on epäreilua jne.

      Tämä sama kos­kee myös Lapin matkailua. Jos joku siel­lä investoi nyt raskaasti, niin ottaa kyl­lä huo­mat­ta­van liike­toim­intariskin. Ja lisäk­si rajan takana on epä­vakaa Venäjä.

      Monil­la paloi näpit Venäjäl­lä (ja rohkeim­mis­sa investoin­nil­la Valko-Venäjäl­lä) sekä turpeessa, kuin­ka moni polt­taa vielä rahansa massaturismissa?

      1. Kyl­lä, slow trav­el takaisin. Harvem­min, lähelle ja pitem­mäk­si aikaa ker­ral­laan. Hupi­len­topi­ipahtelu pan­naan. Flight radarista kun kat­soo niin on kyl­lä huip­pute­hokas pöpön­levi­tysjär­jestelmä: muu­ta­mas­sa tun­nis­sa ympäri maa­pal­lon joka kolkkaan. Siihen ei akuutis­sa uuden vari­antin tai vaar­al­lisen uuden pöpön ilman­tu­misti­lanteessa mikään kon­trol­li,- ja testi­jär­jestelmä ehdi reagoi­da ajoissa.

      2. Iso muu­tos olisi jo lentoli­iken­teen tukemisen lopet­ta­mi­nen. Lentokonei­den polt­toaineista ei per­itä vero­ja eli ihan vain vero­tuk­sen tas­apäistämi­nen olisi ensim­mäi­nen askel ja toisi var­maan muka­van veropotin kassaan.

        Mites Soin­in­vaara, voisiko lentopolt­toaineesta perit­täväl­lä verol­la kom­pen­soi­da, jonkin nykyisen veron alen­tamista? Onko vihreät lentoveron valmis­telus­sa mukana ja tehnyt jotain laskelmia? Lentovero.fi:n mukaan laki on käynyt vero­jaos­ton käsit­telyssä ja menee tänä kevät­tal­ve­na eduskun­nan käsittelyyn

        On kyl­lä tekopy­hää, että lentämistä tue­taan täl­lä tavoin nykyisessä yhteiskun­nas­sa, jos­sa yksi­ty­isautoilua ja puun­polt­toa on pide­tään käytän­nössä suurim­pana rikok­se­na ympäristöä kohtaan. En siis syytä tästä vihre­itä tai muu­takaan yksit­täistä tahoa, vaan lähin­nä tyy­tyväi­nen että asi­aan on tulos­sa muutos.

  2. Uusi-See­lan­ti teki minus­ta juuri oikein. Korona pidet­ti­in ulkona niin kauan kunnes päästi­in tilanteeseen, jos­sa se voidaan ottaa vas­taan pienin haitoin (omikron läpäisee väestön nopeasti ja ter­vey­del­liset hai­tat jäävät pieniksi, kos­ka roko­tuskat­tavu­us on hyvä). Vaik­ka Uuden-See­lan­nin ulko­mainen tur­is­mielinkeino on zero covid ‑strate­gian vuok­si ollut kiin­ni, niin maan sisäl­lä on voitu elää ilman koronara­joituk­sia (niitä lyhy­itä het­k­iä luku­unot­ta­mat­ta, jol­loin tar­tun­to­ja on päässyt puo­lus­tuslin­jan läpi ja ne on pitänyt tukah­dut­taa) ja lonkalta heit­täisin sen ole­van arvokkaam­paa kuin ulko­maisen tur­is­min, myös taloudel­liselta kannal­ta. Ulko­mainen tur­is­mi olisi ollut joka tapauk­ses­sa hyvin rajal­lista, vaik­ka se olisikin sal­lit­tu. Nyt Uudessa-See­lan­nis­sa käy­dään läpi nopea omikro­n­aal­to ja sit­ten voidaan taas pala­ta nor­maali­in päiväjärjestyk­seen, myös auk­i­naisi­in rajoihin.

    Minä en olisi uskonut, että Kiina saa pidet­tyä omikro­nin ulkona näinkin pitkään, mut­ta niin se vaan on onnis­tunut. Kiinal­la on tietysti pelis­sä isot panok­set, kos­ka siel­lä väestö on rokotet­tu omil­la rokot­teil­la, jot­ka toimi­vat aika huonos­ti ja varsinkin sen myön­tämään jou­tu­mi­nen olisi paha kasvojenmenetys.

  3. Seu­raa­van taudin tul­lessa tiedämme nyt, mil­laista strate­giaa kan­nat­taa pyrk­iä nou­dat­ta­maan, kos­ka Uuden-See­lan­nin kohdal­la se on toimin­ut niin hyvin.

  4. moro
    Hom­ma on kuvaan­nol­lis­es­ti muut­tunut “evoksi”.…että heikot putoo ja vahvem­mat selät­tää taudin. Mut­ta toivon mukaan roko­tusten määrät jo lop­pu­vat jon­nekin, ettei tarvi­ta kym­ment­tä piikkiä parin vuo­den pöästä — uuden vari­antin kanssa- mikä pahempi tai heikompi.
    Kuollei­den lisäk­si huol­ta siitä patolo­gin löy­dök­ses­tä, että korona vaikut­taisi samoi­hin aivo­jen osasi­in, kuin Alzsi.…eli niitä koro­nan mah­dol­lisia sivu,-ja jälk­i­hait­to­ja. Tutkimus taisi olla aika tuore, enkä tiedä oliko kuin­ka kattava ~~.

  5. Oliko kallis sulku­ti­la ja matkailuelinkeinon uhraami­nen siis turha?

    Jos huomioidaan kansan­ter­veyt­tä eikä pelkästään koron­akuolemia niin sanois­in että uhraami­nen oli turha. Tämän päivän Uuden-See­lan­nin koronati­las­tois­sa alkaa näkyä kuolemat, tule­vat vaan viiveel­lä. Sulku­ti­lat eivät tee ihmi­sistä kuolemat­to­mia ja kun huomioidaan ketkä kuol­e­vat niin suuri osa niistä kuol­e­vat oli sulku­ti­la tai ei. Nyt vaan kuol­e­vat posi­ti­ivisen testin jälkeen.

    On myös syn­tynyt harhakäsi­tys miten vapaa elämä Uudessa-See­lan­nis­sa oli. 

    Onko kansal­la vapaut­ta jos maasi sul­kee sin­ut rajo­jen­sa ulkop­uolelle jos sat­u­it ole­maan matkoil­la tiet­tynä het­kenä. Mon­es­ta sadas­ta tuhannes­ta Uuden-See­lan­nin kansalaiselta evät­ti­in pääsyä koti­maa­hansa. Vajaa miljoon­aa [1] Uuden-See­lan­nin kansalaista elää, opiskelee ja työsken­telee oman maansa rajo­jen ulkop­uolelle. Nämä sit­tne kuor­mit­ti­vat muiden maid­en ter­vey­den­hoitoa ja paisut­ti­vat näi­den maid­en tar­tun­ta- ja kuolin­ti­las­to­ja, asia mikä ei näy Uuden-See­lan­nin omien sairaaloiden tilastoissa.

    Rajo­jen­sa sisäpuolel­la taas suurim­man 1,65 miljoo­nan asukkaan kaupun­ki Auck­land oli lock­down­is­sa 107 päivää vuon­na 2021. [2]

    Samaan hen­gen­ve­toon kan­nat­taa nos­taa esille ruotsin koron­akomis­sion tärkein johtopäätös “Sveriges smittsky­dd med inrik­t­ning på friv­il­lighet var i grun­den rik­tig” pan­demi­aaikainen tilas­to ylikuolleisu­ud­es­ta jota tätä tukee “Dan­mark och Fin­land hade högre överdöd­lighet än Sverige under pan­demins två förs­ta år, enligt nya beräkningar från SCB.” [3]

    Ei voi kun ihme­tel­lä niitä jon­ka mielestä on oikein evätä neljä­sosan kansalai­sista ter­veyspalveluitaan ja luki­ta miljoo­nia omi­in kotei­hin­sa. Ei mis­sään nimessä tämä on kansan­ter­vey­delle hyväk­si, voi ehkä näyt­tää hyvältä oman maan sairaaloiden tilas­tois­sa (tois­taisek­si) kos­ka neljän­nesosa kansas­ta kuor­mit­ti­vat muiden maid­en ter­vey­den­huoltoa sen sijaan…

    [1] https://en.wikipedia.org/wiki/New_Zealanders
    [2] https://www.nytimes.com/2021/12/03/world/asia/new-zealand-auckland-lockdown.html
    [3] https://www.svd.se/sveriges-overdodlighet-tredje-lagst-i-norden

  6. Voisiko kom­ment­tei­hin lait­taa kyrilis­ten kir­jain­ten tuen? Ei tarvitse olla kuin yksit­täi­nen sana kyril­isil­lä, niin kom­ment­ti ei mene koskaan läpi.

  7. “Samaan hen­gen­ve­toon kan­nat­taa nos­taa esille ruotsin koron­akomis­sion tärkein johtopäätös “Sveriges smittsky­dd med inrik­t­ning på friv­il­lighet var i grun­den rik­tig” pan­demi­aaikainen tilas­to ylikuolleisu­ud­es­ta jota tätä tukee “Dan­mark och Fin­land hade högre överdöd­lighet än Sverige under pan­demins två förs­ta år, enligt nya beräkningar från SCB.””

    Koron­akomis­sion lop­pu­ra­por­ti, joka toisin kuin Sven­s­ka Dag­bldet ei ole mak­sumuurin takana, itse asi­as­sa sisältää taulukon ylikuolleisu­ud­es­ta (sivu 225), ja Ruot­si on siinä pohj­maid­en huonoin, vieläpä varsin selväl­lä mar­gin­aalil­la (Suomeen ver­rat­tuna noin kaksinker­tainen, ja me olemme se toisek­si huonoin pohjoismaa)
    https://coronakommissionen.com/wp-content/uploads/2022/02/sverige-under-pandemin-volym-2_webb-slutbetankande.pdf
    Yle näköjään lainaa ilman mak­sumuuria Sven­s­ka Dag­blade­tia sen ver­ran, että näkee että jälkim­mäisen luvuis­sa on ver­rat­tu kuolleisu­ut­ta aikaisem­pi­en vuosien keskiar­voon otta­mat­ta huomion, että Ruot­sis­sa väestön kes­ki-ikä on vakaa ja kuolleisu­us näin ollen trend­inä pitkään laske­va ja Suomes­sa väestö van­he­nee, minkä seu­rauk­se­na kuolleisu­us on (tarkastelu­a­jan­jak­sos­ta riip­puen) vakaa tai nou­se­va). Jos noista molem­mista arvioidaan tren­di aikaisem­pi­en vuosien keskiar­von perus­teel­la, tulos vääristyy pahasti.
    (Ei toki mitenkään ensim­mäi­nen ker­ta, kun Ruot­sis­sa tem­put­tele­mal­la selitel­lään pois vuo­den 2020 van­husväestön “eutanasia“talkoita.)

    1. Sait min­ut hiukan hämil­lään näil­lä kahdel­la eri tulkin­noil­la. Mut­ta tässä on vaan kak­si eri tapaa yrit­tää laskea ylikuolleisu­u­den kaut­ta miten on onnis­tut­tu pan­demi­an hoi­dos­sa . Linkkaa­masi Coro­n­akomis­sio­nen ‑raportin taulukko on ylikuolleisu­ut­ta arvioitu edel­lis­ten vuosien keskiar­vo­jen tren­deista kun taas SCB:n las­kee 2 vuo­den keskiar­vot ja ver­taa niitä keskenään. Kyseessä kak­si eri tapaa laskea ylikuolleisu­ut­ta ei tämää kum­mem­pi asia.

      Johtopäätök­ses­tä olen eri mieltä. Että tässä tapauk­ses­sa Ruot­si ja SCB yrit­täisi tem­put­tele­mal­la selitel­lä pois asioi­ta. Syy mik­si minus­ta raportin taulukko on harhaan­jo­htavampi johtuu vuodes­ta 2019 jol­loin Ruot­sis­sa oli reipas­ta alikuolleisu­ut­ta [1]. Tämä tosi­a­sia väären­tää enem­män Coro­n­akomis­sio­nen ‑rapor­tis­sa ole­va tapa laskea ylikuolleisu­ut­ta kuin SCB:n tapa laskea.

      Päät­te­len näin, kos­ka jos rankataan maat kuten Coro­n­akomis­sio­nen ‑rapor­tis­sa olevas­sa ylikuolleisu­us­taulukos­sa se tarkoit­taa että maan rank­ing paran­tu­isi mitä suurem­pi ylikuolleisu­us oli juuri ennen pandemiaa.

      Nurinkurista, tapa hah­mot­taa miten hyvin pan­demia on hoidet­tu ei voi perus­tua lasken­tat­a­paan joka toimii niin että mitä reip­paampi ylikuolleisu­us oli ennen pan­demi­aa sen parem­min muka pan­demi­aa hoidettiin. 

      Ajatel­laan vaik­ka Ukrainan tilan­net­ta. Jos las­ke­taan ylikuolleisu­us 5 vuo­den keskiar­voil­la kuten Coro­n­akomis­sio­nens ‑rapor­tis­sa ja tehdään johtopäätök­siä pan­demi­an­hoi­dos­ta tämän tiedon perus­teel­la se tarkoit­taisi että sodan aiheut­ta­man väestö­muu­tosten joh­dos­ta (pako­laiset ja uhrit) vuon­na 2023 Ukraina voidaan kru­u­na­ta maail­man parhaak­si pandemianhoitajaksi.

      [1] https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=3674138

  8. Kiina ei näytä oppi­neen muista maista mitään. Oleel­lista eivät ole tar­tun­talu­vut, vaan oleel­lista on teho-osas­to­jen (ja sairaan­hoidon) kuor­mit­tuneisu­us (niis­sä mais­sa, jois­sa (kaik­ki) poti­laat (oikeasti) hoide­taan mah­dol­lisim­man hyvin). Teho­jen kuor­mit­tuneisu­us taas riip­puu roko­tuskat­tavu­ud­es­ta, eri­tyis­es­ti ter­vey­deltään hau­raampi­en joukos­sa. Kiina on juuri sel­l­ainen maa, jos­sa roko­tuskat­tavu­us saadaan näp­pärästi lähelle sataa, jos vain halu­taan (jos Xi sanoo jotain, se sit­ten tapah­tuu). Ja luulen, että Kiinas­sa saadaan armei­ja värvä­tyk­si hoito­toimi­in tehokkaasti, siis tehopaikko­ja lisää tarvit­taes­sa. Sik­si hie­man ihme­tyt­tää tuo nol­la­tol­er­anssi. Pitäisi jo käsit­tää, että virus­ta ei voi pysäyt­tää, ja että talout­ta ei ole viisas­ta sam­mut­taa kokonaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.