Tiedän, ettei ole paras aika puhua sen puolesta, että kaikki sähkösopimukset pitäisi muuttaa tuntihintaiseksi pörssisähköksi. Tänä syksynä pörssisähköä käyttävät ovat kokeneet tappioita, mutta keskimäärin pörssisähkö on halvempaa, sillä kun sähköyhtiöt kantavat riskin kuluttajien puolesta, eivät ne tee sitä suinkaan ilmaiseksi.
Tuskin on jäänyt huomaamatta, että vakiohintaisen sähkön hinta on noussut huomattavasti viime aikoina. Saattaapa hyvinkin olla, ettei kiinteähintaista sähköä kannata juuri nyt ostaa.
Pörssisähkö on keskimäärin edullisempaa
Vaikka tämän syksyn aikana pörssisähkön ostajat ovat jääneet tappiolle, pitkällä aikavälillä he voittavat kahdesta syystä: pörssisähkö on keskimäärin vähän halvempaa kuin kiinteähintainen sähkö ja ennen kaikkea, koska he voivat alentaa sitä sopeuttamalla käyttäytymistään.
Jätetään pois laskelmasta se, että pörssisähkö on keskimäärin vähän edullisempaa kuin vakiohintainen ja oletetaan, että se on vuoden aikana keskimäärin yhtä korkea kuin pörssisähkö. Laskutoimitusten yksinkertaistamiseksi oletetaan, että vakiohintainen sähkö maksaa 10 c/kWh ja pörssisähkön hinta vaihtelee nollan ja yhden euron välillä, mutta on keskimäärin samat 10 c/kWh.
Jos kuluttaja ei reagoi mitenkään sähkön hintaan, molemmat sopimukset ovat vuoden kuluessa saman arvoisia. Kummatkin maksavat sähköstään keskimäärin 10 c/kWh. Pörssisähkön ostajalla on kuitenkin mahdollista pienentää sähkölaskuaan ajoittamalla kulutustaan sähkön hinnan mukaan. Siirtämällä sähkön kulutusta kalliista tunneista halpoihin hän voi hyvinkin alentaa sähkönsä hintaa kahdeksaan senttiin kilowattitunnilta eli hänen vuotuinen sähkölaskunsa on pienempi, mahdollisesti huomattavastikin pienempi kuin vakiohintaista sähköä ostaneen.
Pörssisähkön yleistyminen loisi markkinaa automatiikalle
Miten sähkön kulutusta sopeutetaan? Helpointa se on sähköauton latauksen osalta. Mutta myös pakastimen kulutusta voi ajoittaa niin, että pakastin ei kuluta mitään hintapiikkien aikana ja jäähdyttää itsensä halvan sähkön aikana jopa vähän kylmemmäksi, jotta on joustonvaraa. Talon lämmitystä voi pitää tunnin tai pari tauolla ilman että tulee kylmää, leipoa ei pidä aivan milloin vain ja jos talossa on uima-allas, sen lämmitys voidaan ajoittaa lähes kokonaan halvan sähkön aikaan. Uudessa pesukoneessamme oi aikakytkin, jolla voin säätää pesun alkavan vaikka kymmenen tunnin kuluttua, kun sähkön hinta on edullisempi.
Suoran sähkölämmityksenkin käyttäjät voivat siirtyä käyttämään varaavia pattereita niin, että sähkön kulutuksessa voi pitää tuntien taukoja.
Pitääkö kuluttajan siis olla koko ajan säätämässä kulutusta nenä kiinni kännykässä? Ei tarvitse. Markkinoille tulisi automatiikkaa, joka tekee tämän kuluttajan puolesta, jos kaikilla olisi pörssihintainen sähkösopimus. Nyt ei tule, koska valtaosalle kuluttajista on aivan sama, kuluttavatko he sähköä kalliin vai halvan sähkön aikana.
Mahdollisuus suojautua hintavaihteluilta
Tavalliselle kerrostaloasukkaalle sähkön hinta ei muodosta suurta uhkapeliä, koska kysymys on muutamasta eurosta kuussa, mutta suoraa sähkölämmitystä käyttävälle muodostaa, puhumattakaan paljon sähköä käyttävistä yrityksistä. Sähköä paljon kuluttavien pitäisi voida vakuuttaa itsensä sähkösopimuksen yhteyteen liitettävällä vakuutuksella sähkön hinnan vaihtelua vastaan samaan tapaan kuin sähkölaitokset suojaavat oman tuotantonsa ja monet yritykset sähkön hankintansa.
Oletetaan, että käyttäjän keskimääräinen kulutus olisi 3 kWh tunnissa ja olettakaamme, että vakuutuksessa keskihinnan oletetaan olevan 10 c/kWh. Jos sähkön hinta onkin 20 c/kWh, vakuutus maksaisi 30 c/tunti korvausta ja jos hinta onkin yksi sentti kilowattitunnilta, kuluttaja maksaisi vakuutusyhtiölle 27 senttiä tunnilta. Tasauslasku liitettäisiin sähkölaskuun.
Miten tämä eroaa siitä, että kuluttaja ostaa vakiohintaista sähköä? Tuo rahaliikenne vakuutusyhtiön kanssa ei riippuisi lainkaan siitä, käyttääkö kuluttaja kallista sähköä ja kuinka paljon käyttää. Korvaus sähkön korkeasta hinnasta tulee, vaikka sitä ei käyttäisikään lainkaan. Sähkön ollessa kallista hän voi välttää sähkön käyttöä ja panna vakuutuskorvauksen taskuunsa ja vastaavasti sähkön ollessa halpaa, hän joutuu kyllä maksamaan vakuutusyhtiölle, mutta voi käyttää sähköä paljon laskettua enemmän ja hyötyä näin halvasta sähköstä. Kuluttaja voi näin toimien saada sähkönsä jopa ilmaiseksi, eikä tämä ilmaisuus merkitse varastamista keneltäkään. Hän tuottaa myös suuret kokonaissäästöt sähköjärjestelmälle. Tämä on mahdolista, jos käyttää sähköä vain, kun se on halpaa eikä se ole mahdollista kovin monelle. Jos moni tätä käyttäisi, sähkön hintavaihtelut loivenisivat olennaisesti, niin kuin on tarkoituskin.
Kuluttajalla voi olla jopa akku, jota hän lataa halvan sähkön aikana ja purkaa kalliin sähkön aikana.
Suurin piirtein näin toimii voimalaitoksen sähkön tuotannon suojaus. Yhtiö saa korvauksen siitä, että hinta on halpa, mutta sitä halpaa sähköä ei tarvitse tuottaa. Riskit ovat hallinnassa samalla kun hinta ohjaa tuotantoa oikein.
Asunto-osakeyhtiöiden on pakollista mitata kaikkien asuntojen lämpimän veden käyttö. Tätä on perusteltu energian säästöllä. Jostain syystä tietoa veden kulutuksesta ei tarvitse käyttää vesilaskun perusteena, mutta järkevät asunto-osakeyhtiöt tekevät näin, koska lämpimän veden kulutus pienenee melkoisesti.
Samasta syystä tuntihintaisen sähkön käyttö voisi olla jopa pakollista, koska se säästäisi primäärienergiaa ja ilmastopäästöjä valtavasti. Silloin kun sähkö on kallista, sen tuotanto on myös likaista. Sähköautoilun yleistyessä tämän seikan merkitys kasvaa melkoisesti. Kuluttajan pitäisi ladata autonsa silloin, kun sähkö on halpaa ja siten myös päästötöntä, mutta jos hinta on hänelle aina sama, mitään kannustinta tähän ei ole.
= = = =
Nykyistä ja tulevaa sähkön hintaa voi seurata muun muassa Fingridin appista ”tuntihinta”, jonka voi ladata Google Play ‑kaupasta ilmaiseksi.
Pelkkää tuntihintaa kiinnostavampaa on seurata koko Pohjolan sähkömarkkinoiden tilaa, esim. https://www.svk.se/om-kraftsystemet/kontrollrummet/
Samalla ehkä ymmärtää miksi hiilivapaa teräksen tuotanto alkaa ensiksi Ruotsissa, ja Suomessa ei välttämättä kovinkaan nopeasti.
Olen itse insinöörinä monesti miettinyt josko alkaisin tehdä automaatiota sähkön hinnan perusteella. Viime kesänä/syksynä hinta kävi Suomessakin käytännössä hyvin lähellä nollaa. Se herätti tosiaan mielenkiinnon että ilmaisella sähköllä voisin vaikka lämmittää lämminvesivaraajaa…
Mutta totta kai realiteetti iski kasvoille kun mietin kokonaisuutta. Vaikka sähkö olisi ilmaista, joudun silti maksamaan ilmaisen sähkön siirrosta sen 7cnt/kwh (mukaanlukein sähköveron lähes 4cnt/kwh)… En siis alkanut tekemään kyseistä automaatiota, sillä laskelmat osoittivat selvästi että tämänhetkinen puulämmittäminen on halvempaa kuin ilmaisella sähköllä lämmittäminen.
Sanoisin että jotain on pahasti pielessä kun ilmaisella sähköllä lämmittäminen on kalliimpaa kuin puun poltto. Saksassa kuulemma maakaasu on samassa tilanteessa, halvempaa on lämmittää asuntoja kaasulla kuin ilmaisella sähköllä:
http://rikumerikoski.blogspot.com/2020/02/miksi-saksalainen-kuluttaja-ei-lammita.html
Siirtomaksut pitäisi muuttaa kiinteiksi, ja sähkövero periä todellakin verona sähkön hinnasta. Kun sähkön hinta laskee, laskisi myös vero (koska myös haitat sähkön käytöstä laskevat, kun hinta on alhainen, tarkoittaa se että käytännössä päästötöntä sähköä on markkinoilla enemmän kuin tarpeeksi).
Siirtomaksujen muuttaminen kiinteäksi olisi loogista, sillä eivät ne siirtokaapelit kulu sen enempää siirtää niissä 1kwh tai 5kwh. Kulut ovat kiinteitä, käytöstä riippumatonta ylläpitoa, kaapeleiden kaivamista maahan. Eritoten sähkölämmittäjille tämä olisi iso edistysaskel, sillä nykymallilla he subventoivat muita maksaessaan muita isompia siirtomaksuja.
Siirtomaksujen nykymalli estää Osmon haaveilemaa automaatiota ja automaatioon pohjaavan älykkään sähkön kulutuksen toteutumista. Nyt vain muutamat propellipäät jaksavat tehdä noita säätöjä, kun eivät ne investoinnit koskaan kotiuta itseään takaisin. Toista olisi jos kuluttajat saisivat oikeasti konkreettisia hyötyjä ajoittamalla kulutustaan järkevämmin. Nykymallissa automaatiosta saatavat hyödyt eivät korvaa sen toteutukseen ja ylläpitoon käytettyjä resursseja. Hyötyähän kuluttajien kuuluisi saada muutoksesta, sillä myöskin kokonaisuus hyötyisi että kulutusta ajoitettaisiin järkevästi.
Kildore:
Täsmälleen noin. Jotin tuon pois kirjoituksestani, jotta fakus säilisi tuossa vakuutuksen jas pörssisähkön yhdisteolmässä. Olen kirjoittanut asiasta useasti t6äysin samon argumentein. Myös Helen oy:n kannattaisi tehdä öisin kaukolämpöä ilmaisesta sähköstä, ellei sähkövero olisi korkeampi kuin polttoaineen hinta.
Valitettavasti EU on kieltänyt kiinteähintaiset siirtomaksut. Ilmeisedsti kuvitellaan, että siirrettyyn energiamääriin sidotus tariffit kannustavat säästämään energiaa. Tämän takia meilä nähdään sellaista jhölmöyttä, että aurinkosähköä ei saa myydä naapurille ja aurinkosäköä käyttävät kotitaloudet investoivat jokseenin tarpeettomiin akkuihin. Helen sähköverkko oy:llä on tosin jokin virtuaaliakkuviritelmä, jossa sähköverkkoa käytetään “akkuna”.
Kyllä se on juuri näin, että nykyjärjestelmä ei kannusta tarpeeksi optimoimaan kulutusta verkon tilan ja tuotannon mukaan (eli käytännössä spot-hinnan). Asensin pääsyötön virtamittaukset ja kaikki kommunikaatiorajapinnat on valmiina myös sähköauton latauksen tai lämmityksen ajoittamista varten, mutta ei vain ole jaksanut käyttää aikaa ohjelman koodaamiseen, koska hyöty olisi mitätön. Muitakin parametreja pystyisi nykyaikana kätevästi hyödyntämään järkevimmän kulutuksen ajoittamisessa, jos siitä olisi saatavissa todellista hyötyä.
Toinen asia on oman tuotannon myymisen kannattamattomuus verkkoon päin. Sen vuoksi esimerkiksi aurinkosähköjärjestelmät eivät ainakaan vielä ole meidän kannalta riittävän kiinnostavia. Mielestäni olisi hyvä kannustaa näihin uusiutuviin systeemeihin myös kuluttajatasolla. Tosin minulla ei ole kyllä hyvää kuvaa miten sellainen suuremmassa mittakavassa voisi vaikuttaa järjestelmään ja kuinka säätövoima hoidettaisiin järkevästi vähäpäästöisillä ratkaisuilla.
Sähkön ollessa ilmaista voisi kuvitella olevan koko sähköjärjestelmän, kuluttajien että ympäristön etu, että sen kulutus olisi silloin kannattavaa… kannattavampaa kuin muiden energiamuotojen käyttö siinä tilanteessa. Se tasapainottaisi verkon tehotasapainoa ja energia menisi hyötykäyttöön, kokonaisenergiankulutus pienenisi. Huonoimmassa tilanteessa joku ajaa tehon alassäätönä harakoille ja saa siitä vielä säätökorvauksen sen sijaan, että joku kuluttaja sen hyötykäyttäisi. Alassäädöstä luonnollisesti maksetaan säätäjälle, joten voisi ajatella sen osaltaan myös kasvattavan energian keskimääräistä hintaa. Tällä on varmasti hyvin marginaalinen vaikutus, tuskin kyse on merkittävästä kokonaisenergiamäärästä, mutta silti, monesti yksityiskohdat ovat lopulta niitä, jotka merkitsevät.
Jos käyttää vähän sähköä, niin pörssisähkö tulee yleensä kalliimmaksi kiinteän kuukausimaksun takia. Esimerkiksi Helenillä on tarjouksia, joissa kiinteähintaisen sopimuksen saa ilman kuukausimaksua, mutta pörssisähköstä pitää maksaa kiinteää kuukausimaksua 3,93€/kk.
Toki jos käyttää muutenkin vähän sähköä, niin sähkön säästämisen näkökulmasta ei ole väliäkään käyttääkö pörssisähköä vai ei.
Kaikihan riippuu siitä millainen lämmitysmuoto sattuu olemaan ja saako sitä muutettua mihin hintaan jos se on epäkäytännöllinen ja kallis, purkamatta koko taloa.
Muuten en kannata mitään uudistuksia, asiakkailla on oltava vapaus valita sähkö vaikka määräaikaisella kiinteällä hinnalla jos se sopii paremmin. Kaikenlainen pörsseilla pelaaminen on vienyt monta ihmistä vararikkoon vääristä valinnoista tai väärällä hetkellä toimimisen johdosta.
Kiinteä (ei kulutukseen sidottu) siirtohinta tarkoittaisi mittavaa tulonsiirtoa sähkölämmittäjiltä (usein omakotitalot) ei-sähkölämmittäjille (usein kerrostalot). Pienen keskustayksiön kuukausittainen sähkölasku kasvaisi ja suuren omakotilan laskisi todella merkittävästi suhteessa nykytilanteeseen. Toki maakunnissa siirron kiinteä kk-hinta on jo nyt muutama kymmenen euroa kun se esim. Helenillä on noin vitosen. Kiinteä siirtohinta myös entisestään heikentäisi kaukolämmön asemaa suhteessa maalämpöön. Kerrostaloissa olisi edullista siirtyä osakkaiden keskitettyyn sähkön jakeluun.
Sähkön kulutuksesta merkittävä osa liittyy lämmitykseen. Talven pakkasilla on tänäkin vuonna nähty, että tyypillisen useamman päivän kestävän pakkasjakson aikana mikään lämpövarasto ei riitä, vaan aika nopeasti on tuotettava lisälämpöä, sillä superkalliilla pörssisähköllä. Kysyntäjousto voi vain tasata piikkejä mutta ei poistaa niitä.
Sähkön korkea hinta on valtaosalle sähkön tuottajista etu. Vesi‑, tuuli- ja ydinvoimalla on tehty huikeita voittoja viime aikoina. Seuraavaksi edun korjaavat sähkön myyjät, jotka ovat samaan aikaan onnistuneet kertaheitolla jopa moninkertaistamaan kiinteiden sopimusten hinnat.
Vaikka siirtohinta on kiinteä, ei se ole sama riippumatta sulakkeen koosta. Sähkölämmittäjä maksaisi sitä edelleen enemmän kuin omakotiasuja.
Automaatio toimii ainoastaan, jos sen kytkee internetiin.
Minusta koko maan lämmitysjärjestelmien kytkeminen nettiin on tietoturvan håja huoltovarmuuden takia äärimmäisen huono idea.
Systeemistä voi tehdä vikasietoisen, jotta se ei lamaannu netin puuttuessa tai netistä tulevien ongelmien seurauksena. Tarvittaessa se voitaisiin ohittaa automaattisesti tai manuaalisesti ja käyttää systeemiä perinteiseen tapaan, jotta lämmitys ei vaarannu.
Voi toki käyttää sellaista tyhmempääkin automaatiota, joka on vain kellotettu esim käyttämään sähköä ensisijaisesti öisin. Sitten ei tarvitse nettiyhteyttä muttei toki voi myöskään dynaamisesti reagoida hinnanmuutoksiin.
Kerrostalojenkin lämmitys toimii yhä enemmän sähkön varassa lämpöpumppujen yleistymisen myötä. Myös kaukolämpöä tuotetaan sähköstä lämpöpumpuilla. Lämpöpumppuja ajetaan useimmiten kiinteähintaisilla sopimuksilla, jolloin on valitettavan vähän motivaattoria energian käytön ajoittamiseen automaatiolla.
Pörssisähkön hinta seurannee tulevaisuudessa yhä tarkemmin uusiutuvan ja hiilipäästöttömän sähkön tuotantokapasiteettia. Kulutusjoustojärjestelmien lisääntyessä halvimmatkin tunnit (tai vartit) saadaan kaupaksi hieman paremmalla, silti kuluttajalle halvalla, hinnalla. Tämä toivottavasti mahdollistaa lisäinvestointeja uusiutuvaan tuotantoon. Pörssisähkön ja vakuutuksen yhdistelmä kuulostaa hyvältä tavalta ohjata kulutusta!
Futuurien ja hintasuojan myyminen pitää kieltää sähkö- ja sähköverkkoyhtiöiltä. Tuo tehtävä kuuluu spekulanteille.
Spekulantit pitäisi sulkea sähkön ja muun välttämättömän markkinoilta kokonaan pois.
> Spekulantit pitäisi sulkea sähkön ja muun
> välttämättömän markkinoilta kokonaan pois
Markkinaehtoisen hinnoittelun vaihtoehto on hintasäännöstely. Se taas johtaa sähkön säännöstelyyn, mikä taas tarkoittaa, että parilliset postinumeroalueet saavat sähköä parillisina päivinä.
Aivan päätön idea. Nimenomaan spekulantteja tarvitaan, että futuurit hinnoitellaan mahdollisimman oikein.
Jos spekulantit eivät hoida futuurien markkinoita, niin kuka sitten? Sähköyhtiötkö? Sähköyhtiöthän ovat juuri ne, jotka nyt ovat epäonnistuneet omassa futuurikaupassaan. Jos sähköyhtiöt, mukaan luettuna verkkoyhtiöt, lähtevät oman myyntinsä takuumieheksi, on se kuin yrittäisi tukasta nostaa itsensä suosta: vanha meno vain jatkuisi uuteen kaapuun kätkettynä.
Ilmeisesti lähes kaikille kuluttajille on luvattu kiinteähintainen sähkö niin pitkäksi ajaksi kuin sopimus on voimassa. — Mikä on sähkösopimuksen irtisanomisaika, jos kuluttaja ei ole rikkonut ehtoja?
Osmohan ehdottaa, että valtio ottaa itselleen sähköyhtiöiden tehtävän ja IRTISANOO KAIKKIEN KULUTTAJIEN sähkösopimukset ja korvaa ne lakisääteisillä sopimuksilla.
– Onhan se ainakin lyhyellä aikavälillä kivaa kun samassa yhteydessä saa määrätä hinnan ja toimitusehdot oman puolueen suojatyöpaikoissa olevien kannattajien työnantajille. Niin … ja lisäksi tietenkin halpaa sähköä pitää säätää «vammaisille ja vanhuksille», mikä on yleisesti käytetty piiloilmaisu omille «sponsoreille» tarjottavista eduista.
Mistä sitä sähköä sitten otetaan, jos tuotanto ei riitä? Sellaisessa tapauksessa spekulantit alkavat ostamaan takaisin itselleen kuluttajien, mukaan luettuna teollisuus, kiinteähintaisia sopimuksia. Kuluttajan kannalta se tarkoittaa, että esimerkiksi kesämökille tehdystä viikon mittaisesta kiinteä-hinta-sopimuksesta maksetaan markkinoilla selvää rahaa, jos siitä luopuu eli vaihtaa sen markkinaehtoiseen.
– Tämä selvän rahan maksaminen kuluttajille siitä, että eivät kuluta, on sitä KULUTTAJAN SAAMAA HYÖTYÄ markkinaehtoisesta sähköstä.
– Kuuluuko tuollainen kuluttajan saama «windfall» vai pitäisikö sanoa «coldfall», «snowfall» tai jopa «saunafall», hyöty kuluttajalle vai pitäisikö se verottaa valtiolle?
– Jos markkinaehtoisen hinnoittelun haitat maksatetaan kuluttajalla mutta hyödyt otetaan valtiolle, niin mitä hyötyä koko systeemistä on kuluttajalle.
Silloin kun sähkön hinta nousee pilviin, niin tarkoittaa se, että kuluttajahaarukan (paljon kuluttavat — vähän kuluttavat) toisessa päässä se menee negatiiviseksi: kuluttajalle maksetaan silkkaa rahaa siitä, että ei kuluta.
Voimayhtiöt eivät saa osallistua termiinikauppaan (kiinteähintaisiin tulevaisuudenlupauksiin) siitä yksinkertaisesta syystä, että ne ovat kansallisesti strategisia yhtiöitä. Muuten voi käydä niin, että kesäharjoittelijan tehtyä «elämänsä kaupat» ja lähdettyä työpaikastaan bonuksena saadulla upouudella bensa-mersulla, niin seurauksena on, että voimayhtiö menee konkurssiin seuraavana uudenvuodenyönä.
Voimayhtiöiden omaisuutta ylipäätään ei saa pantata minkään liiketoiminnan vakuudeksi. — Ehkä voimaloiden rakentaminen voisi olla sallittua… Jos voimayhtiö osallistuu termiinikauppaan, tarkoittaa se, että sen koko omaisuus on pantattu tulevaisuuden lupauksien vakuudeksi.
– Kuriositeettina kerron kuinka Kanadassa on toteutettu «digitaalinen sähkönsiirto»: Tuhansien kilometrien päässä korvessa sijaitseva voimalaitos on saatu kannattavaksi siten, että sen koko tuotanto käytetään bitcoinien louhintaan ja vain sähkön arvo siirretään digiverkkoa pitkin «markkinoille».
«Osittainen markkinahintaisuus» on vain tapa jakaa yhtiöiden varallisuutta ja kuluttajien rahoja poliittisten päätösten perusteella. Se ei toimi.
– Tulee mieleen takavuosien «osittainen hintojen vapauttamien», kun oluen myyntihinta «vapautettiin». Vapauttamisesta huolimatta samalla säilytettiin rajoitus, että kauppiaan on ostettava oluensa vain panimolta. No, vapauttamisesta ei seurannut, että kyläkauppa olisi alkanut myymään halpaa olutta. Ei. Kauppiaanhan olisi ollut helppo ajaa kaupungin markettiin ja ostaa autokuorma olutta hypermarketin tarjouksesta ja myydä olut omassa kaupassaan edullisesti. Ei käynyt, se oli lailla kielletty. Seurauksena sitten oli, että jokaisen asiakkaan piti ajaa sinne supermarkettiin erikseen halvan oluen perässä ja kyläkauppa lopetti toimintansa.
Tai sitten rakennetaan sen verran ydinvoimaa, ettei tarvitse näperrellä.
Sattumanvaraisesti tulevalla tuulivoimalla voidaan tehdä vetyä ja käyttää sitä polttoaineena autoissa.
Muuten näin, mutta tuskin sitä vetyä kannattaa tuhlata ajoneuvon moottorissa polttamiseen. Voimalaitoksissa sillä voidaan puskuroida tuotannon ja kulutuksen vaihteluita tehokkaasti ja vieläpä paljon paremmilla hyötysuhteilla. Parasta tietysti olisi, ettei vetyä tarvitsisi tehdä, koska se tarkoittaa aina suuria häviöitä ja varastoinnin hankaluuksia.
OS: “Pitääkö kuluttajan siis olla koko ajan säätämässä kulutusta nenä kiinni kännykässä? Ei tarvitse. Markkinoille tulisi automatiikkaa, joka tekee tämän kuluttajan puolesta, jos kaikilla olisi pörssihintainen sähkösopimus. Nyt ei tule, kun valtaosalle kuluttajista on aivan sama, kuluttavatko he sähköä kalliin vai halvan sähkön aikana.”
Tällaista automaatiota oli muutamia vuosia sitten tarjolla, mutta en tiedä mitä näille yrityksille nyt kuuluu.
Tuon automaation hyöty nimittäin riippuu oleellisesti siitä, mikä on ao. rakennuksen lämpökapasiteetti. Minuutti- eikä tuntinäpertely riitä, vaan kapasiteettia pitäisi olla niiden lisäksi ainakin 10 tunniksi, sillä se vain on niin, että pörssisähkö on öisin oleellisesti halvempaa tuulisuudesta riippumatta.
Lämpökapasiteettia voi kasvattaa esim. suurilla vesivaraajilla, mutta paljon yksinkertaisempaa olisi, jos varsinkin lämpöeristyksen sisäpuolelle rakennetaan lisää lämpökapasiteettia. Laitetaan vaikka perinteisen pönttöuunin sähkövastuksella lämmitettävä umpireplika riittävän moneen huoneeseen.
Sähköauton lataukseen sisältyy suurin kulutusjoustan mahdollisuus.
Juuri sähköautojen yleistyminen kaikkien nykyisten sähköllä toimivien laitteiden lisäksi tekee tarpeelliseksi suojautumiskeinot ettei tarvitse hermoilla sen kanssa jos tulee hintapiikkiä silloin kun on armottomat pakkakset, lämpöpumppu hehkuu punaisena ja auto pitäää ladata pitkää työmatkaa varten, paikkakunnille jonne ei edes pääse junalla.
Eli pelkkä pörssisähkö Suomen kaltaisessa maassa jossa lämpötilanvaihtelut ovat suuret ja tuulee heikosti kun on pakkasta aiheuuttaa sen että sähköautot eivät yleisty siihen tahtiin kuin toivotaan. Tai sitten hankitaan dieselillä toimiva agregaatti takapihalle tuottamaan sähköä hintapiikkien ajaksi. Ei taida olle ihan se mitä idealistit tavoittelevat?
Varmasti totta. Itse kommettoidessani ajattelin asiaa pelkästään rakennusten lämmityksen/jäähdytyksen kannalta, koska nuo kuluttajille tarkoitetun spot-automaation uranuurtajat palvelujaan nimenomaan siihen tarjosivat.
— Toisaalta, rakennusten (sisätilojen) lämpökapasiteetin kasvattaminen on halpaa ja se on käytettävissä tässä ja nyt. Ei tarvita edes automaatiota vaan pikkuisen viitseliäisyyttä, jos pystyy säätämään rakennuksen lämmönvaraajien max lämpötilaa odotettavissa olevan sään mukaan. Kokemusta onnistuneesta säätelystä on.
Pieni tarina lämpökapasiteeteista: Asuimme aikoinaan muutamia vuosia eteläisessä Keski-Euroopassa 1800-luvulla rakennetussa kaupunkitalossa. Kiviseinät olivat reilun metrin paksuiset, eikä mitään lämpöeristeitä ollut. Lämmitystä tarvittiin tammi-maaliskuussa, hutikuussa aukaistiin ikkunat, keäkuussa ne suljettiin jne. Suurin yllätys oli se, että tilat pysyivät mukavan viileinä pitkälle syyskuuhun, vaikka ulkona oli ollut kesän aikana kuukausikaupalla 30…35 asteen helteitä.
Suoraksi sähkölänmitykseksi hölmösti lasketaan myös ILP..kun se on keksitty ja toimii hyvin niin vain hölmö karreettaa pelkkii sähköpattereita talossaan. Itselläni pelkkä ILP riittää useimpina talvina tässä talossa ilman sähkövastus pattereita.
Ongelma on siinä myös…että kun lämmityskautena öisin sähkö on halvenpaa mitä päivisin, niiin öisin yleensä on kylmempää muutama aste mitä päivisin, jolloin ILPn hyötysuhde laskee..eikä täten koko veivaminen kannata vaan lopputulos on plus miinus nolla
niin..eikä naama kiinni jokapäivä sähköpörssien hinnoissa oiken kiinnosta. Jos sul on markkinasähkö etä seuraa sitä pörsssi hintaa..riittää että tulee muutama tunti et käyttää jotain 10000 kertaista sähkön hintaa väärään…oikeaan aikaan…niin sähkölasku voi olla vaikka miljoona täh?
Ilppiä ei myöskään kannata pätkiä on/ off jatkuvasti, jo olleenkaan..se voipi mennä nopeasti rikki varsinkin kovilla pakkasilla.
Tämä on minulle pelottavin tulevaisuudenkuva: Kaikki sähkö on pörssisähköä mutta senttien tilalla on hinnassa eurot. Postilaatikkoni tulvii erilaisia ketterää kätevää kulutuksen mittaus- ja ajoitusautomaatiota pilvessä tarjoavien firmojen mainoksista. Jokainen tarjoaa toinen toistaan luotettavampia, ylläpidettävämpiä ja sähköä säästävämpiä ratkaisuja. Kun sitten tilaan sellaisen, joku myöhäisteini ajaa pihaan pakulla, asentaa kaikki paikat täyteen älylaitteita, neuvoo lähtiessään että “lataa se appi appstoresta” ja häipyy. Sitten ryhdyn konffimaan laitteita, googlaamaan protokollia ja virittämään rajapintaa hintadataan. Kuten tietotekniikassa yleensä, mikään ei pysy vakiona viikkoa kauempaa, ja joka toinen kuukausi huomaan, että joku toimija on muuttanut API-kutsuaan niin, että sähköautoni on latautunut aina kalleimpaan hintapiikkiin tai jonkun laitteen kulutusmittaus ei ole edes toiminut kuukauteen koska en ole päivittänyt viimeisintä firmware-versiota. Ketterän toimittajan asiakaspalvelu on joko ilmaista KVG-tasoista chattiä, tai sitten “SähköGurun” neuvontapuhelinta jossa neuvotaan tarkistamaan onko töpseli seinässä samalla kun 1,95€ minuuttimaksu nakuttaa. Kympin kuukausimaksun kulutusdatani tallentamisesta pilvipalveluun ja kulutuskäyrän näyttämisestä kännykässä he muistavat kyllä aina laskuttaa. Tehtyäni tätä kolme vuotta tulee palveluntarjoajalta viesti, jonka mukaan käyttämäni laitesukupolven tuki loppuu 3 kk kuluttua mutta nyt olisi hyvä tilaisuus päivittää kaikki laitteet Wifi 7‑protokollan mukaisiin laitteisiin, joista saisi nyt vielä 5% alennusta joten laitetaanko tulemaan? Ainoa asia joka tällaisessa automaatiossa on automaattista on tekniikan vanheneminen.
Erittäin hyvä satiiri näistä sudenkuopista sähkökauppa-automaatiossa ja osittain myös totta: jo kolme vuotta vanhoja kiinteistöautomaatiojärjestelmiä on pakotettu vaihtamaan pudottamalla valmistajan tuki pois edelliseltä versiolta. Sopimusteknisesti ihan liian vaativa kuluttaja-asiakkaalle!
Kiinteä siirtohinta vähentäisi motivaatiota energiatehokkuuteen ja kulutuksen siirtoon niihin ajankohtiin, kun se olisi sekä sähkön tuotannon että verkon käytön kannalta järkevintä.
Päinvastoin kaikki kiinteät komponentit pitäisi poistaa siirtohinnoittelusta ja siirtyä dynaamiseen hinnoitteluun.
Siirretyn kilowattitunnin hinta määräytyisi verkkojärjestelmän kuormitusasteen mukaan.
Tämä tukisi paitsi energiatehokkuutta ja kulutusjoustoja myös automaatioon perustuvien ohjausjärjestelmien käyttöä ja niiden kehittämistä.
Outoa että poliitikoille sähkön hinnan hilautuminen muun Euroopan tasalle tulee näin yllätyksenä. Tämähän on ollut EU:n tahtotila ja EU:n tuilla on rakennettu siirtokapasiteettia suorastaan pikavauhtia. Sikäli on kyseenalaista hyötyykö Suomi lopulta ydinvoimastaan itse mitään. Paremminkin Saksa pystyy sulkemaan ydinvoimaloitaan kun tänne rakennetaan lisää.
Kuka on sanonut, että tämä on tullut yllätyksenä?
Ok. Sitten poliitikot ja/tai media eivät ole tästä kehityksestä juurikaan etukäteen uutisoineet/kertoneet. Seuraan politiikkaa ja uutisia tiiviisti ja vaikka olen tiennyt sekä manner-Euroopan korkeista sähköhinnoista että siitä että siirtokapasiteettia ollaan kasvattamassa, jouduin silti jotakuinkin yllätetyksi vuodenvaihteessa kun toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa yleissähkö nousi 250%.
Saksassa ollaan kyllä hölmöjä kun ovat sulkeneet ydinvoimaloita ja ovat jättäneet suuren osan energiahuollostaan venäläisen maakaasun varaan. Siitä saamme koko Euroopassa kärsiä. Jo reilu vuosi sitten kun Navalnyi tuli myrkytyshoitoon Saksaan ja Valko-Venäjällä ja Venäjällä pidettiin “vaaleja” ja toisinajattelijoita alettiin vainota alkoi nokkapokka jolla Venäjä on Nord stream 2:n avulla alkanut kiristää Saksaa. Jos Saksa haluaa kaasunsa joutuu Nato perääntymään Ukrainasta. Eli Ukraina vapaaksi ja Euroopassa on kylmää tai päinvastoin.
Olisiko Saksalla teknisiä edellytyksiä käynnistää edes jonkun ydinvoimaloistaan uudestaan?
No tuossahan nuo oli. N. 30 kommenttia feminismiä, tasa-arvoa ja luontoarvojen tuhoamisen puolesta. Paljon halpaa bensaa. Mikäs siinä. Varmasti muut puolueet kuin vihreät ovata parempi vaihtoehto.
On surullista että vihreätkin luovutti. Mutta olkoon sitten niin.
Hintapiikkien aikana sähkön tuottajilla on kartellimaista markkinavoimaa. Siitä todisteena on havaitut 1000 e/MWh tuntihinnat. Minkään tuotannon todelliset muuttuvat kustannuket eivät ole lähelläkään noita lukemia.
Tulevaisuudessa tarvitaan kokonaan uudenlainen sähkömarkkinoiden hinnoittelumalli, missä tuottajalle maksetaan sekä tuotannon muuttuvista kustannuksista että kiinteistä kustannuksista. Sähkön vuosihinta näyttää tulevaisuudessa palautuvan n. 50 e/MWh tasolle. Kyllähän sillä hinnalla tuottaa “ilmasta” uusiutuvaa sähköä, mutta mitään maatuulivoimaa edistyneempää voimalaitosta ei tuolla hinnalla kuoleteta. Galluppien mukaan jopa puolet suomalaisista maksaa ilman vaikeuksia nykyisetkin pörssisähkölaskunsa. Lienee poliitikkojen asia pitää huoli siitä puolikkaasta, joka ei suoriudu sähkölaskuistaan.
Pörssisähkö on yksi keino vähentää päästöjä. Tänään oli otsikoissa kummallisua lehtijuttuja EU:n ilmastopakettia koskien. Kovasti protestoitiin sitä, että suomalaiset laivat olisivat tasaveroisessa asemassa päästöjen kanssa muiden tavoin, ja vaadittiin etuoikeutta isommille päästöille. Suomen laivakanta on museotavaraa isolta osin. Vanhat laivat pitäisi saada metalliromuttamolle ja energiatehokkaat ja vähäpäästöisemmät ja turvallisemmat laivat tilalle. Suomen viennin kilpailukykykin voisi parantua, jos museolaivat saataisiin pois Itämeren liikenteestä uusien päästösääntöjen myötä.
Huomiota herättävää toimintaa liikenneministeriöltä vastustaa sitä, että laivakanta lopultakin Itämerellä uudistuisi, kun laitettaisiin päästömaksut myös laivoille. Kyse on varsin samasta asiasta kuin pörssisähkön kohdalla: saastuttaja pitää saada maksamaan. Se, että kelluvalla hotellilla on myös jäänmurtajan ominaisuudet ei ole peruste saastuttaa, vaan peruste vaatia paremmin suunniteltuja ja ekologisempia laivoja Itämerelle — tai muutoin lopettaa kelluvat hotellit mereltä, jos niitä ei saada ekologisemmiksi. On epäreilua mantereen toimijoitakin kohtaan, että merellä saa yhä nykyisin päästellä päästöjä niin vapaasti välittämättä ympäristöstä. EU-komissiota harvoin kehun, mutta tuossa se perustellummalla kannalla kuin LVM.