Kaikille pörssisähköä, mutta myös mahdollisuus suojautumiseen

Tiedän, ettei ole paras aika puhua sen puoles­ta, että kaik­ki sähkö­sopimuk­set pitäisi muut­taa tun­ti­hin­taisek­si pörssisähkök­si. Tänä syksynä pörssisähköä käyt­tävät ovat koke­neet tap­pi­oi­ta, mut­ta keskimäärin pörssisähkö on halvem­paa, sil­lä kun sähköy­htiöt kan­ta­vat riskin kulut­ta­jien puoles­ta, eivät ne tee sitä suinkaan ilmaiseksi.

Tuskin on jäänyt huo­maa­mat­ta, että vakio­hin­taisen sähkön hin­ta on nous­sut huo­mat­tavasti viime aikoina. Saat­taa­pa hyvinkin olla, ettei kiin­teähin­taista sähköä kan­na­ta juuri nyt ostaa.

Pörssisähkö on keskimäärin edullisempaa

Vaik­ka tämän syksyn aikana pörssisähkön osta­jat ovat jääneet tap­pi­olle, pitkäl­lä aikavälil­lä he voit­ta­vat kahdes­ta syys­tä: pörssisähkö on keskimäärin vähän halvem­paa kuin kiin­teähin­tainen sähkö ja ennen kaikkea, kos­ka he voivat alen­taa sitä sopeut­ta­mal­la käyttäytymistään.

Jätetään pois laskel­mas­ta se, että pörssisähkö on keskimäärin vähän edullisem­paa kuin vakio­hin­tainen ja olete­taan, että se on vuo­den aikana keskimäärin yhtä korkea kuin pörssisähkö. Lasku­toim­i­tusten yksinker­tais­tamisek­si olete­taan, että vakio­hin­tainen sähkö mak­saa 10 c/kWh ja pörssisähkön hin­ta vai­htelee nol­lan ja yhden euron välil­lä, mut­ta on keskimäärin samat 10 c/kWh.

Jos kulut­ta­ja ei reagoi mitenkään sähkön hin­taan, molem­mat sopimuk­set ovat vuo­den kulues­sa saman arvoisia. Kum­matkin mak­sa­vat sähköstään keskimäärin 10 c/kWh. Pörssisähkön osta­jal­la on kuitenkin mah­dol­lista pienen­tää sähkölaskuaan ajoit­ta­mal­la kulu­tus­taan sähkön hin­nan mukaan. Siirtämäl­lä sähkön kulu­tus­ta kalli­ista tun­neista halpoi­hin hän voi hyvinkin alen­taa sähkön­sä hin­taa kahdek­saan sent­ti­in kilo­wat­ti­tun­nil­ta eli hänen vuo­tu­inen sähkölaskun­sa on pienem­pi, mah­dol­lis­es­ti huo­mat­tavastikin pienem­pi kuin vakio­hin­taista sähköä ostaneen.

Pörssisähkön yleistyminen loisi markkinaa automatiikalle

Miten sähkön kulu­tus­ta sopeutetaan? Hel­poin­ta se on sähköau­ton latauk­sen osalta. Mut­ta myös pakas­ti­men kulu­tus­ta voi ajoit­taa niin, että pakastin ei kulu­ta mitään hin­tapi­ikkien aikana ja jäähdyt­tää itsen­sä hal­van sähkön aikana jopa vähän kylmem­mäk­si, jot­ta on jous­ton­va­raa. Talon läm­mi­tys­tä voi pitää tun­nin tai pari tauol­la ilman että tulee kylmää, leipoa ei pidä aivan mil­loin vain ja jos talos­sa on uima-allas, sen läm­mi­tys voidaan ajoit­taa läh­es kokon­aan hal­van sähkön aikaan. Uudessa pesukoneessamme oi aikakytkin, jol­la voin säätää pesun alka­van vaik­ka kymme­nen tun­nin kulut­tua, kun sähkön hin­ta on edullisempi.

Suo­ran sähköläm­mi­tyk­senkin käyt­täjät voivat siir­tyä käyt­tämään varaavia pat­tere­i­ta niin, että sähkön kulu­tuk­ses­sa voi pitää tun­tien taukoja.

Pitääkö kulut­ta­jan siis olla koko ajan säätämässä kulu­tus­ta nenä kiin­ni kän­nykässä? Ei tarvitse. Markki­noille tulisi automati­ikkaa, joka tekee tämän kulut­ta­jan puoles­ta, jos kaikil­la olisi pörssi­hin­tainen sähkö­sopimus. Nyt ei tule, kos­ka val­taos­alle kulut­ta­jista on aivan sama, kulut­ta­vatko he sähköä kalli­in vai hal­van sähkön aikana.

Mahdollisuus suojautua hintavaihteluilta

Taval­liselle ker­rostaloa­sukkaalle sähkön hin­ta ei muo­dos­ta suur­ta uhkapeliä, kos­ka kysymys on muu­ta­mas­ta eurosta kuus­sa, mut­ta suo­raa sähköläm­mi­tys­tä käyt­tävälle muo­dostaa, puhu­mat­takaan paljon sähköä käyt­tävistä yri­tyk­sistä. Sähköä paljon kulut­tavien pitäisi voi­da vaku­ut­taa itsen­sä sähkö­sopimuk­sen yhtey­teen liitet­täväl­lä vaku­u­tuk­sel­la sähkön hin­nan vai­htelua vas­taan samaan tapaan kuin sähkölaitok­set suo­jaa­vat oman tuotan­ton­sa ja mon­et yri­tyk­set sähkön hankintansa.

Olete­taan, että käyt­täjän keskimääräi­nen kulu­tus olisi 3 kWh tun­nis­sa ja olet­takaamme, että vaku­u­tuk­ses­sa keski­hin­nan olete­taan ole­van 10 c/kWh. Jos sähkön hin­ta onkin 20 c/kWh, vaku­u­tus mak­saisi 30 c/tunti kor­vaus­ta ja jos hin­ta onkin yksi sent­ti kilo­wat­ti­tun­nil­ta, kulut­ta­ja mak­saisi vaku­u­tusy­htiölle 27 sent­tiä tun­nil­ta. Tasaus­lasku liitet­täisi­in sähkölaskuun.

Miten tämä eroaa siitä, että kulut­ta­ja ostaa vakio­hin­taista sähköä? Tuo rahali­ikenne vaku­u­tusy­htiön kanssa ei riip­puisi lainkaan siitä, käyt­tääkö kulut­ta­ja kallista sähköä ja kuin­ka paljon käyt­tää. Kor­vaus sähkön korkeas­ta hin­nas­ta tulee, vaik­ka sitä ei käyt­täisikään lainkaan. Sähkön ollessa kallista hän voi vält­tää sähkön käyt­töä ja pan­na vaku­u­tusko­r­vauk­sen tasku­un­sa ja vas­taavasti sähkön ollessa hal­paa, hän joutuu kyl­lä mak­samaan vaku­u­tusy­htiölle, mut­ta voi käyt­tää sähköä paljon las­ket­tua enem­män ja hyö­tyä näin hal­vas­ta sähköstä. Kulut­ta­ja voi näin toimien saa­da sähkön­sä jopa ilmaisek­si, eikä tämä ilmaisu­us merk­itse varas­tamista keneltäkään. Hän tuot­taa myös suuret kokon­ais­säästöt sähköjär­jestelmälle. Tämä on mah­dolista, jos käyt­tää sähköä vain, kun se on hal­paa eikä se ole mah­dol­lista kovin mon­elle. Jos moni tätä käyt­täisi, sähkön hin­tavai­hte­lut loiveni­si­vat olen­nais­es­ti, niin kuin on tarkoituskin.

Kulut­ta­jal­la voi olla jopa akku, jota hän lataa hal­van sähkön aikana ja purkaa kalli­in sähkön aikana.

Suurin piirtein näin toimii voimalaitok­sen sähkön tuotan­non suo­jaus. Yhtiö saa kor­vauk­sen siitä, että hin­ta on hal­pa, mut­ta sitä hal­paa sähköä ei tarvitse tuot­taa.  Riskit ovat hallinnas­sa samal­la kun hin­ta ohjaa tuotan­toa oikein.

Asun­to-osakey­htiöi­den on pakol­lista mita­ta kaikkien asun­to­jen lämpimän veden käyt­tö. Tätä on perustel­tu ener­gian säästöl­lä. Jostain syys­tä tietoa veden kulu­tuk­ses­ta ei tarvitse käyt­tää vesi­laskun perus­teena, mut­ta järkevät asun­to-osakey­htiöt tekevät näin, kos­ka lämpimän veden kulu­tus piene­nee melkoisesti.

Samas­ta syys­tä tun­ti­hin­taisen sähkön käyt­tö voisi olla jopa pakol­lista, kos­ka se säästäisi primääriener­giaa ja ilmastopäästöjä val­tavasti. Sil­loin kun sähkö on kallista, sen tuotan­to on myös likaista. Sähköau­toilun yleistyessä tämän seikan merk­i­tys kas­vaa melkois­es­ti. Kulut­ta­jan pitäisi lada­ta auton­sa sil­loin, kun sähkö on hal­paa ja siten myös päästötön­tä, mut­ta jos hin­ta on hänelle aina sama, mitään kan­nustin­ta tähän ei ole.

= = = =

Nyky­istä ja tule­vaa sähkön hin­taa voi seu­ra­ta muun muas­sa Fin­gridin appista ”tun­ti­hin­ta”, jon­ka voi lada­ta Google Play ‑kau­pas­ta ilmaiseksi.

 

37 vastausta artikkeliin “Kaikille pörssisähköä, mutta myös mahdollisuus suojautumiseen”

  1. Pelkkää tun­ti­hin­taa kiin­nos­tavam­paa on seu­ra­ta koko Pohjolan sähkö­markki­noiden tilaa, esim. https://www.svk.se/om-kraftsystemet/kontrollrummet/
    Samal­la ehkä ymmärtää mik­si hiili­va­paa teräk­sen tuotan­to alkaa ensik­si Ruot­sis­sa, ja Suomes­sa ei vält­tämät­tä kovinkaan nopeasti.

  2. Olen itse insinöörinä mon­esti miet­tinyt josko alka­isin tehdä automaa­tio­ta sähkön hin­nan perus­teel­la. Viime kesänä/syksynä hin­ta kävi Suomes­sakin käytän­nössä hyvin lähel­lä nol­laa. Se herät­ti tosi­aan mie­lenki­in­non että ilmaisel­la sähköl­lä voisin vaik­ka läm­mit­tää lämminvesivaraajaa…

    Mut­ta tot­ta kai reali­teet­ti iski kasvoille kun mietin kokon­aisu­ut­ta. Vaik­ka sähkö olisi ilmaista, joudun silti mak­samaan ilmaisen sähkön siir­rosta sen 7cnt/kwh (mukaan­lukein sähköveron läh­es 4cnt/kwh)… En siis alka­nut tekemään kyseistä automaa­tio­ta, sil­lä laskel­mat osoit­ti­vat selvästi että tämän­hetki­nen puuläm­mit­tämi­nen on halvem­paa kuin ilmaisel­la sähköl­lä lämmittäminen.

    Sanois­in että jotain on pahasti pielessä kun ilmaisel­la sähköl­lä läm­mit­tämi­nen on kalli­im­paa kuin puun polt­to. Sak­sas­sa kuulem­ma maakaa­su on samas­sa tilanteessa, halvem­paa on läm­mit­tää asun­to­ja kaa­sul­la kuin ilmaisel­la sähköllä:
    http://rikumerikoski.blogspot.com/2020/02/miksi-saksalainen-kuluttaja-ei-lammita.html

    Siir­tomak­sut pitäisi muut­taa kiin­teik­si, ja sähkövero per­iä todel­lakin verona sähkön hin­nas­ta. Kun sähkön hin­ta las­kee, lask­isi myös vero (kos­ka myös hai­tat sähkön käytöstä laske­vat, kun hin­ta on alhainen, tarkoit­taa se että käytän­nössä päästötön­tä sähköä on markki­noil­la enem­män kuin tarpeeksi).

    Siir­tomak­su­jen muut­ta­mi­nen kiin­teäk­si olisi loogista, sil­lä eivät ne siir­tokaapelit kulu sen enem­pää siirtää niis­sä 1kwh tai 5kwh. Kulut ovat kiin­teitä, käytöstä riip­puma­ton­ta ylläpi­toa, kaapelei­den kaivamista maa­han. Eri­toten sähköläm­mit­täjille tämä olisi iso edis­tysaskel, sil­lä nyky­mallil­la he sub­ven­toi­vat mui­ta mak­saes­saan mui­ta isom­pia siirtomaksuja.

    Siir­tomak­su­jen nyky­malli estää Osmon haaveile­maa automaa­tio­ta ja automaa­tioon poh­jaa­van älykkään sähkön kulu­tuk­sen toteu­tu­mista. Nyt vain muu­ta­mat pro­pel­lipäät jak­sa­vat tehdä noi­ta säätöjä, kun eivät ne investoin­nit koskaan kotiu­ta itseään takaisin. Toista olisi jos kulut­ta­jat saisi­vat oikeasti konkreet­tisia hyö­tyjä ajoit­ta­mal­la kulu­tus­taan järkeväm­min. Nyky­mallis­sa automaa­tios­ta saata­vat hyödyt eivät kor­vaa sen toteu­tuk­seen ja ylläpi­toon käytet­tyjä resursse­ja. Hyö­tyähän kulut­ta­jien kuu­luisi saa­da muu­tok­ses­ta, sil­lä myöskin kokon­aisu­us hyö­ty­isi että kulu­tus­ta ajoitet­taisi­in järkevästi.

    1. Kil­dore:

      Siir­tomak­sut pitäisi muut­taa kiin­teik­si, ja sähkövero per­iä todel­lakin verona sähkön hin­nas­ta. Kun sähkön hin­ta las­kee, lask­isi myös vero (kos­ka myös hai­tat sähkön käytöstä laske­vat, kun hin­ta on alhainen, tarkoit­taa se että käytän­nössä päästötön­tä sähköä on markki­noil­la enem­män kuin tarpeeksi).

      Täs­mälleen noin. Jotin tuon pois kir­joituk­ses­tani, jot­ta fakus säil­isi tuos­sa vaku­u­tuk­sen jas pörssisähkön yhdis­te­olmässä. Olen kir­joit­tanut asi­as­ta use­asti t6äysin samon argu­mentein. Myös Helen oy:n kan­nat­taisi tehdä öisin kaukoläm­pöä ilmais­es­ta sähköstä, ellei sähkövero olisi korkeampi kuin polt­toaineen hinta.
      Valitet­tavasti EU on kieltänyt kiin­teähin­taiset siir­tomak­sut. Ilmeised­sti kuvitel­laan, että siir­ret­tyyn ener­giamääri­in sido­tus tar­if­fit kan­nus­ta­vat säästämään ener­giaa. Tämän takia meilä nähdään sel­l­aista jhölmöyt­tä, että aurinkosähköä ei saa myy­dä naa­purille ja aurinkosäköä käyt­tävät koti­taloudet investoi­vat jok­seenin tarpeet­tomi­in akkui­hin. Helen sähköverkko oy:llä on tosin jokin vir­tu­aali­akku­viritelmä, jos­sa sähköverkkoa käytetään “akku­na”.

    2. Kyl­lä se on juuri näin, että nykyjär­jestelmä ei kan­nus­ta tarpeek­si opti­moimaan kulu­tus­ta verkon tilan ja tuotan­non mukaan (eli käytän­nössä spot-hin­nan). Asensin pääsyötön vir­tamit­tauk­set ja kaik­ki kom­mu­nikaa­tio­ra­jap­in­nat on valmi­ina myös sähköau­ton latauk­sen tai läm­mi­tyk­sen ajoit­tamista varten, mut­ta ei vain ole jak­sanut käyt­tää aikaa ohjel­man koodaamiseen, kos­ka hyö­ty olisi mitätön. Muitakin para­me­tre­ja pysty­isi nykyaikana kätevästi hyö­dyn­tämään järke­vim­män kulu­tuk­sen ajoit­tamises­sa, jos siitä olisi saatavis­sa todel­lista hyötyä.

      Toinen asia on oman tuotan­non myymisen kan­nat­ta­mat­to­muus verkkoon päin. Sen vuok­si esimerkik­si aurinkosähköjär­jestelmät eivät ainakaan vielä ole mei­dän kannal­ta riit­tävän kiin­nos­tavia. Mielestäni olisi hyvä kan­nus­taa näi­hin uusi­u­tu­vi­in sys­teemei­hin myös kulut­ta­jata­sol­la. Tosin min­ul­la ei ole kyl­lä hyvää kuvaa miten sel­l­ainen suurem­mas­sa mit­takavas­sa voisi vaikut­taa jär­jestelmään ja kuin­ka säätövoima hoidet­taisi­in järkevästi vähäpäästöisil­lä ratkaisuilla.

      Sähkön ollessa ilmaista voisi kuvitel­la ole­van koko sähköjär­jestelmän, kulut­ta­jien että ympäristön etu, että sen kulu­tus olisi sil­loin kan­nat­tavaa… kan­nat­tavam­paa kuin muiden ener­gia­muo­to­jen käyt­tö siinä tilanteessa. Se tas­apain­ot­taisi verkon teho­tas­apain­oa ja ener­gia menisi hyö­tykäyt­töön, kokon­aisen­er­gianku­lu­tus pienenisi. Huonoim­mas­sa tilanteessa joku ajaa tehon alassäätönä harakoille ja saa siitä vielä säätöko­r­vauk­sen sen sijaan, että joku kulut­ta­ja sen hyö­tykäyt­täisi. Alassäädöstä luon­nol­lis­es­ti mak­se­taan säätäjälle, joten voisi ajatel­la sen osaltaan myös kas­vat­ta­van ener­gian keskimääräistä hin­taa. Täl­lä on var­masti hyvin mar­gin­aa­li­nen vaiku­tus, tuskin kyse on merkit­tävästä kokon­aisen­er­giamäärästä, mut­ta silti, mon­esti yksi­tyisko­h­dat ovat lop­ul­ta niitä, jot­ka merkitsevät.

  3. Jos käyt­tää vähän sähköä, niin pörssisähkö tulee yleen­sä kalli­im­mak­si kiin­teän kuukausi­mak­sun takia. Esimerkik­si Hele­nil­lä on tar­jouk­sia, jois­sa kiin­teähin­taisen sopimuk­sen saa ilman kuukausi­mak­sua, mut­ta pörssisähköstä pitää mak­saa kiin­teää kuukausi­mak­sua 3,93€/kk.

    Toki jos käyt­tää muutenkin vähän sähköä, niin sähkön säästämisen näkökul­mas­ta ei ole väliäkään käyt­tääkö pörssisähköä vai ei.

  4. Kaik­i­han riip­puu siitä mil­lainen läm­mi­tys­muo­to sat­tuu ole­maan ja saako sitä muutet­tua mihin hin­taan jos se on epäkäytän­nölli­nen ja kallis, purka­mat­ta koko taloa.
    Muuten en kan­na­ta mitään uud­is­tuk­sia, asi­akkail­la on olta­va vapaus vali­ta sähkö vaik­ka määräaikaisel­la kiin­teäl­lä hin­nal­la jos se sopii parem­min. Kaiken­lainen pörs­seil­la pelaami­nen on vienyt mon­ta ihmistä vararikkoon vääristä valin­noista tai vääräl­lä het­kel­lä toim­imisen johdosta.

  5. Kiin­teä (ei kulu­tuk­seen sidot­tu) siir­to­hin­ta tarkoit­taisi mit­tavaa tulon­si­ir­toa sähköläm­mit­täjiltä (usein omakoti­talot) ei-sähköläm­mit­täjille (usein ker­rostalot). Pienen keskus­tayk­siön kuukausit­tainen sähkölasku kas­vaisi ja suuren omakoti­lan lask­isi todel­la merkit­tävästi suh­teessa nykyti­lanteeseen. Toki maakun­nis­sa siir­ron kiin­teä kk-hin­ta on jo nyt muu­ta­ma kymme­nen euroa kun se esim. Hele­nil­lä on noin vitosen. Kiin­teä siir­to­hin­ta myös entis­es­tään heiken­täisi kaukoläm­mön ase­maa suh­teessa maaläm­pöön. Ker­rostalois­sa olisi edullista siir­tyä osakkaiden keskitet­tyyn sähkön jakeluun.

    Sähkön kulu­tuk­ses­ta merkit­tävä osa liit­tyy läm­mi­tyk­seen. Tal­ven pakkasil­la on tänäkin vuon­na nähty, että tyyp­il­lisen use­am­man päivän kestävän pakkas­jak­son aikana mikään läm­pö­varas­to ei riitä, vaan aika nopeasti on tuotet­ta­va lisäläm­pöä, sil­lä superkalli­il­la pörssisähköl­lä. Kysyn­täjous­to voi vain tasa­ta piikke­jä mut­ta ei pois­taa niitä.

    Sähkön korkea hin­ta on val­taos­alle sähkön tuot­ta­jista etu. Vesi‑, tuuli- ja ydin­voimal­la on tehty huikei­ta voit­to­ja viime aikoina. Seu­raavak­si edun kor­jaa­vat sähkön myyjät, jot­ka ovat samaan aikaan onnis­tuneet ker­ta­heitol­la jopa moninker­tais­ta­maan kiin­tei­den sopimusten hinnat.

    1. Vaik­ka siir­to­hin­ta on kiin­teä, ei se ole sama riip­pumat­ta sulak­keen koos­ta. Sähköläm­mit­täjä mak­saisi sitä edelleen enem­män kuin omakotiasuja.

  6. Automaa­tio toimii ain­oas­taan, jos sen kyt­kee internetiin.

    Minus­ta koko maan läm­mi­tysjär­jestelmien kytkem­i­nen net­ti­in on tieto­tur­van håja huolto­var­muu­den takia äärim­mäisen huono idea.

    1. Sys­teemistä voi tehdä vikasi­etoisen, jot­ta se ei lamaan­nu netin puuttues­sa tai netistä tule­vien ongelmien seu­rauk­se­na. Tarvit­taes­sa se voitaisi­in ohit­taa automaat­tis­es­ti tai man­u­aalis­es­ti ja käyt­tää sys­teemiä per­in­teiseen tapaan, jot­ta läm­mi­tys ei vaarannu.

    2. Voi toki käyt­tää sel­l­aista tyh­mem­pääkin automaa­tio­ta, joka on vain kel­lotet­tu esim käyt­tämään sähköä ensisi­jais­es­ti öisin. Sit­ten ei tarvitse net­tiy­hteyt­tä mut­tei toki voi myöskään dynaamis­es­ti reagoi­da hinnanmuutoksiin.

  7. Ker­rostalo­jenkin läm­mi­tys toimii yhä enem­män sähkön varas­sa läm­pöpump­pu­jen yleistymisen myötä. Myös kaukoläm­pöä tuote­taan sähköstä läm­pöpumpuil­la. Läm­pöpump­pu­ja aje­taan useim­miten kiin­teähin­taisil­la sopimuk­sil­la, jol­loin on valitet­ta­van vähän moti­vaat­to­ria ener­gian käytön ajoit­tamiseen automaatiolla. 

    Pörssisähkön hin­ta seu­ran­nee tule­vaisu­udessa yhä tarkem­min uusi­u­tu­van ja hiilipäästöt­tömän sähkön tuotan­toka­p­a­siteet­tia. Kulu­tusjous­to­jär­jestelmien lisään­tyessä halvim­matkin tun­nit (tai var­tit) saadaan kau­pak­si hie­man parem­mal­la, silti kulut­ta­jalle hal­val­la, hin­nal­la. Tämä toiv­ot­tavasti mah­dol­lis­taa lisäin­vestoin­te­ja uusi­u­tu­vaan tuotan­toon. Pörssisähkön ja vaku­u­tuk­sen yhdis­telmä kuu­lostaa hyvältä taval­ta ohja­ta kulutusta!

  8. Futu­urien ja hin­ta­suo­jan myymi­nen pitää kieltää sähkö- ja sähköverkkoy­htiöiltä. Tuo tehtävä kuu­luu spekulanteille.

    1. Speku­lan­tit pitäisi sulkea sähkön ja muun vält­tämät­tömän markki­noil­ta kokon­aan pois.

      1. > Spe­ku­lan­tit pitäi­si sul­kea säh­kön ja muun
        > vält­tä­mät­tö­män mark­ki­noil­ta koko­naan pois

        Markki­nae­htoisen hin­noit­telun vai­h­toe­hto on hin­tasään­nöste­ly. Se taas johtaa sähkön sään­nöste­lyyn, mikä taas tarkoit­taa, että par­il­liset postinu­meroalueet saa­vat sähköä par­il­lisi­na päivinä.

      2. Aivan päätön idea. Nimeno­maan speku­lant­te­ja tarvi­taan, että futu­u­rit hin­noitel­laan mah­dol­lisim­man oikein.

    2. Jos speku­lan­tit eivät hoi­da futu­urien markki­noi­ta, niin kuka sit­ten? Sähköy­htiötkö? Sähköy­htiöthän ovat juuri ne, jot­ka nyt ovat epäon­nis­tuneet omas­sa futu­urikau­pas­saan. Jos sähköy­htiöt, mukaan luet­tuna verkkoy­htiöt, lähtevät oman myyntin­sä taku­umiehek­si, on se kuin yrit­täisi tukas­ta nos­taa itsen­sä suos­ta: van­ha meno vain jatkuisi uuteen kaa­pu­un kätkettynä.

      Ilmeis­es­ti läh­es kaikille kulut­ta­jille on luvat­tu kiin­teähin­tainen sähkö niin pitkäk­si ajak­si kuin sopimus on voimas­sa. — Mikä on sähkö­sopimuk­sen irti­sanomi­sai­ka, jos kulut­ta­ja ei ole rikkonut ehtoja?

      Osmo­han ehdot­taa, että val­tio ottaa itselleen sähköy­htiöi­den tehtävän ja IRTISANOO KAIKKIEN KULUTTAJIEN sähkö­sopimuk­set ja kor­vaa ne lak­isääteisil­lä sopimuksilla.
      – Onhan se ainakin lyhyel­lä aikavälil­lä kivaa kun samas­sa yhtey­dessä saa määrätä hin­nan ja toim­i­tuse­hdot oman puolueen suo­jatyö­paikois­sa ole­vien kan­nat­ta­jien työ­nan­ta­jille. Niin … ja lisäk­si tietenkin hal­paa sähköä pitää säätää «vam­maisille ja van­huk­sille», mikä on yleis­es­ti käytet­ty piiloil­maisu omille «spon­sor­eille» tar­jot­tavista eduista.

      Mis­tä sitä sähköä sit­ten ote­taan, jos tuotan­to ei riitä? Sel­l­aises­sa tapauk­ses­sa speku­lan­tit alka­vat osta­maan takaisin itselleen kulut­ta­jien, mukaan luet­tuna teol­lisu­us, kiin­teähin­taisia sopimuk­sia. Kulut­ta­jan kannal­ta se tarkoit­taa, että esimerkik­si kesämökille tehdys­tä viikon mit­tais­es­ta kiin­teä-hin­ta-sopimuk­ses­ta mak­se­taan markki­noil­la selvää rahaa, jos siitä luop­uu eli vai­h­taa sen markkinaehtoiseen.
      – Tämä selvän rahan mak­sami­nen kulut­ta­jille siitä, että eivät kulu­ta, on sitä KULUTTAJAN SAAMAA HYÖTYÄ markki­nae­htois­es­ta sähköstä.
      – Kuu­luuko tuol­lainen kulut­ta­jan saa­ma «wind­fall» vai pitäisikö sanoa «cold­fall», «snow­fall» tai jopa «saunafall», hyö­ty kulut­ta­jalle vai pitäisikö se verot­taa valtiolle?
      – Jos markki­nae­htoisen hin­noit­telun hai­tat mak­sate­taan kulut­ta­jal­la mut­ta hyödyt ote­taan val­ti­olle, niin mitä hyö­tyä koko sys­teemistä on kuluttajalle.

      Sil­loin kun sähkön hin­ta nousee pil­vi­in, niin tarkoit­taa se, että kulut­ta­ja­haarukan (paljon kulut­ta­vat — vähän kulut­ta­vat) toises­sa päässä se menee negati­ivisek­si: kulut­ta­jalle mak­se­taan silkkaa rahaa siitä, että ei kuluta.

    3. Voimay­htiöt eivät saa osal­lis­tua ter­mi­inikaup­paan (kiin­teähin­taisi­in tule­vaisu­u­denlu­pauk­si­in) siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että ne ovat kansal­lis­es­ti strate­gisia yhtiöitä. Muuten voi käy­dä niin, että kesähar­joit­teli­jan tehtyä «elämän­sä kau­pat» ja lähdet­tyä työ­paikas­taan bonuk­se­na saadul­la upou­udel­la ben­sa-mer­sul­la, niin seu­rauk­se­na on, että voimay­htiö menee konkurssi­in seu­raa­vana uudenvuodenyönä.

      Voimay­htiöi­den omaisu­ut­ta ylipäätään ei saa pan­ta­ta minkään liike­toimin­nan vaku­udek­si. — Ehkä voimaloiden rak­en­t­a­mi­nen voisi olla sal­lit­tua… Jos voimay­htiö osal­lis­tuu ter­mi­inikaup­paan, tarkoit­taa se, että sen koko omaisu­us on pan­tat­tu tule­vaisu­u­den lupauk­sien vakuudeksi.

      – Kuriosi­teet­ti­na ker­ron kuin­ka Kanadas­sa on toteutet­tu «dig­i­taa­li­nen sähkön­si­ir­to»: Tuhan­sien kilo­me­trien päässä korves­sa sijait­se­va voimalaitos on saatu kan­nat­tavak­si siten, että sen koko tuotan­to käytetään bit­coinien louhin­taan ja vain sähkön arvo siir­retään digiverkkoa pitkin «markki­noille».

      «Osit­tainen markki­nahin­taisu­us» on vain tapa jakaa yhtiöi­den var­al­lisu­ut­ta ja kulut­ta­jien raho­ja poli­it­tis­ten päätösten perus­teel­la. Se ei toimi.

      – Tulee mieleen takavu­osien «osit­tainen hin­to­jen vapaut­tamien», kun olu­en myyn­ti­hin­ta «vapautet­ti­in». Vapaut­tamis­es­ta huoli­mat­ta samal­la säi­lytet­ti­in rajoi­tus, että kaup­pi­aan on ostet­ta­va olu­en­sa vain pan­i­mol­ta. No, vapaut­tamis­es­ta ei seu­ran­nut, että kyläkaup­pa olisi alka­nut myymään hal­paa olut­ta. Ei. Kaup­pi­aan­han olisi ollut help­po ajaa kaupun­gin mar­ket­ti­in ja ostaa autokuor­ma olut­ta hyper­mar­ketin tar­jouk­ses­ta ja myy­dä olut omas­sa kau­pas­saan edullis­es­ti. Ei käynyt, se oli lail­la kiel­let­ty. Seu­rauk­se­na sit­ten oli, että jokaisen asi­akkaan piti ajaa sinne super­mar­ket­ti­in erik­seen hal­van olu­en perässä ja kyläkaup­pa lopet­ti toimintansa.

  9. Tai sit­ten raken­netaan sen ver­ran ydin­voimaa, ettei tarvitse näperrellä.

    Sat­tuman­varais­es­ti tule­val­la tuulivoimal­la voidaan tehdä vetyä ja käyt­tää sitä polt­toaineena autoissa.

    1. Muuten näin, mut­ta tuskin sitä vetyä kan­nat­taa tuh­la­ta ajoneu­von moot­toris­sa polt­tamiseen. Voimalaitok­sis­sa sil­lä voidaan puskuroi­da tuotan­non ja kulu­tuk­sen vai­htelui­ta tehokkaasti ja vieläpä paljon parem­mil­la hyö­ty­suhteil­la. Paras­ta tietysti olisi, ettei vetyä tarvit­sisi tehdä, kos­ka se tarkoit­taa aina suuria häviöitä ja varas­toin­nin hankaluuksia.

  10. OS: “Pitääkö kulut­ta­jan siis olla koko ajan säätämässä kulu­tus­ta nenä kiin­ni kän­nykässä? Ei tarvitse. Markki­noille tulisi automati­ikkaa, joka tekee tämän kulut­ta­jan puoles­ta, jos kaikil­la olisi pörssi­hin­tainen sähkö­sopimus. Nyt ei tule, kun val­taos­alle kulut­ta­jista on aivan sama, kulut­ta­vatko he sähköä kalli­in vai hal­van sähkön aikana.”

    Täl­laista automaa­tio­ta oli muu­tamia vuosia sit­ten tar­jol­la, mut­ta en tiedä mitä näille yri­tyk­sille nyt kuuluu.
    Tuon automaa­tion hyö­ty nimit­täin riip­puu oleel­lis­es­ti siitä, mikä on ao. raken­nuk­sen läm­pöka­p­a­siteet­ti. Min­u­ut­ti- eikä tuntinäperte­ly riitä, vaan kap­a­siteet­tia pitäisi olla niiden lisäk­si ainakin 10 tun­niksi, sil­lä se vain on niin, että pörssisähkö on öisin oleel­lis­es­ti halvem­paa tuulisu­ud­es­ta riippumatta.
    Läm­pöka­p­a­siteet­tia voi kas­vat­taa esim. suuril­la vesi­varaa­jil­la, mut­ta paljon yksinker­taisem­paa olisi, jos varsinkin läm­pöeristyk­sen sisäpuolelle raken­netaan lisää läm­pöka­p­a­siteet­tia. Laite­taan vaik­ka per­in­teisen pönt­töu­unin sähkö­vas­tuk­sel­la läm­mitet­tävä umpirep­li­ka riit­tävän mon­een huoneeseen.

      1. Juuri sähköau­to­jen yleistymi­nen kaikkien nyky­is­ten sähköl­lä toimivien lait­tei­den lisäk­si tekee tarpeel­lisek­si suo­jau­tu­miskeinot ettei tarvitse her­moil­la sen kanssa jos tulee hin­tapi­ikkiä sil­loin kun on armot­tomat pakkak­set, läm­pöpump­pu hehkuu punaise­na ja auto pitäää lada­ta pitkää työ­matkaa varten, paikkakun­nille jonne ei edes pääse junalla.
        Eli pelkkä pörssisähkö Suomen kaltaises­sa maas­sa jos­sa läm­pöti­lan­vai­hte­lut ovat suuret ja tuulee heikosti kun on pakkas­ta aiheuut­taa sen että sähköau­tot eivät yleisty siihen tahti­in kuin toiv­otaan. Tai sit­ten han­ki­taan dieselil­lä toimi­va agre­gaat­ti takapi­halle tuot­ta­maan sähköä hin­tapi­ikkien ajak­si. Ei tai­da olle ihan se mitä ide­al­is­tit tavoittelevat?

      2. Var­masti tot­ta. Itse kom­met­toidessani ajat­telin asi­aa pelkästään raken­nusten lämmityksen/jäähdytyksen kannal­ta, kos­ka nuo kulut­ta­jille tarkoite­tun spot-automaa­tion uranu­ur­ta­jat palvelu­jaan nimeno­maan siihen tarjosivat.
        — Toisaal­ta, raken­nusten (sisätilo­jen) läm­pöka­p­a­siteetin kas­vat­ta­mi­nen on hal­paa ja se on käytet­tävis­sä tässä ja nyt. Ei tarvi­ta edes automaa­tio­ta vaan pikkuisen viit­seliäisyyt­tä, jos pystyy säätämään raken­nuk­sen läm­mön­varaa­jien max läm­pöti­laa odotet­tavis­sa ole­van sään mukaan. Koke­mus­ta onnis­tuneesta säätelystä on.
        Pieni tari­na läm­pöka­p­a­siteeteista: Asuimme aikoinaan muu­tamia vuosia eteläisessä Kes­ki-Euroopas­sa 1800-luvul­la raken­netus­sa kaupunki­talos­sa. Kivi­seinät oli­vat reilun metrin pak­su­iset, eikä mitään läm­pöeris­teitä ollut. Läm­mi­tys­tä tarvit­ti­in tam­mi-maalisku­us­sa, hutiku­us­sa aukaisti­in ikku­nat, keäku­us­sa ne sul­jet­ti­in jne. Suurin yllä­tys oli se, että tilat pysyivät muka­van viileinä pitkälle syysku­uhun, vaik­ka ulkona oli ollut kesän aikana kuukausikau­pal­la 30…35 asteen helteitä.

  11. Suo­rak­si sähkölän­mi­tyk­sek­si hölmösti las­ke­taan myös ILP..kun se on kek­sit­ty ja toimii hyvin niin vain hölmö kar­reet­taa pelkkii sähkö­pat­tere­i­ta talos­saan. Itsel­läni pelkkä ILP riit­tää useimp­ina talv­ina tässä talos­sa ilman sähkö­vas­tus pattereita.
    Ongel­ma on siinä myös…että kun läm­mi­tyskaut­e­na öisin sähkö on hal­ven­paa mitä päivisin, nii­in öisin yleen­sä on kylmem­pää muu­ta­ma aste mitä päivisin, jol­loin ILPn hyö­ty­suhde laskee..eikä täten koko veivami­nen kan­na­ta vaan lop­putu­los on plus mii­nus nolla

    niin..eikä naa­ma kiin­ni jokapäivä sähköpörssien hin­nois­sa oiken kiin­nos­ta. Jos sul on markki­nasähkö etä seu­raa sitä pörss­si hintaa..riittää että tulee muu­ta­ma tun­ti et käyt­tää jotain 10000 ker­taista sähkön hin­taa väärään…oikeaan aikaan…niin sähkölasku voi olla vaik­ka miljoona täh?

    1. Ilp­piä ei myöskään kan­na­ta pätk­iä on/ off jatku­vasti, jo olleenkaan..se voipi men­nä nopeasti rik­ki varsinkin kovil­la pakkasilla.

  12. Tämä on min­ulle pelot­tavin tule­vaisu­u­denku­va: Kaik­ki sähkö on pörssisähköä mut­ta sent­tien tilal­la on hin­nas­sa eurot. Pos­ti­laatikkoni tul­vii eri­laisia ket­terää kätevää kulu­tuk­sen mit­taus- ja ajoi­tusautomaa­tio­ta pil­vessä tar­joavien fir­mo­jen main­ok­sista. Jokainen tar­joaa toinen tois­taan luotet­tavampia, ylläpi­det­tävämpiä ja sähköä säästävämpiä ratkaisu­ja. Kun sit­ten tilaan sel­l­aisen, joku myöhäis­tei­ni ajaa pihaan pakul­la, asen­taa kaik­ki paikat täy­teen äly­lait­tei­ta, neu­voo lähtiessään että “lataa se appi app­stores­ta” ja häipyy. Sit­ten ryh­dyn konf­fi­maan lait­tei­ta, googlaa­maan pro­tokol­lia ja virit­tämään rajap­in­taa hin­ta­dataan. Kuten tietotekni­ikas­sa yleen­sä, mikään ei pysy vakiona viikkoa kauem­paa, ja joka toinen kuukausi huo­maan, että joku toim­i­ja on muut­tanut API-kut­suaan niin, että sähköau­toni on latau­tunut aina kalleim­paan hin­tapi­ikki­in tai jonkun lait­teen kulu­tus­mit­taus ei ole edes toimin­ut kuukau­teen kos­ka en ole päivit­tänyt viimeis­in­tä firmware-ver­sio­ta. Ket­terän toimit­ta­jan asi­akas­palvelu on joko ilmaista KVG-tasoista chat­tiä, tai sit­ten “SähköGu­run” neu­von­ta­puhe­lin­ta jos­sa neu­votaan tark­ista­maan onko töpseli seinässä samal­la kun 1,95€ min­u­ut­ti­mak­su nakut­taa. Kympin kuukausi­mak­sun kulu­tus­datani tal­len­tamis­es­ta pil­vipalvelu­un ja kulu­tuskäyrän näyt­tämis­es­tä kän­nykässä he muis­ta­vat kyl­lä aina laskut­taa. Tehtyäni tätä kolme vuot­ta tulee palvelun­tar­joa­jal­ta viesti, jon­ka mukaan käyt­tämäni laite­sukupol­ven tuki lop­puu 3 kk kulut­tua mut­ta nyt olisi hyvä tilaisu­us päivit­tää kaik­ki lait­teet Wifi 7‑protokollan mukaisi­in lait­teisi­in, joista saisi nyt vielä 5% alen­nus­ta joten laite­taanko tule­maan? Ain­oa asia joka täl­laises­sa automaa­tios­sa on automaat­tista on tekni­ikan vanheneminen.

    1. Erit­täin hyvä sati­iri näistä sudenkuopista sähkökaup­pa-automaa­tios­sa ja osit­tain myös tot­ta: jo kolme vuot­ta van­ho­ja kiin­teistöau­tomaa­tio­jär­jestelmiä on pakotet­tu vai­h­ta­maan pudot­ta­mal­la valmis­ta­jan tuki pois edel­liseltä ver­si­ol­ta. Sopimusteknis­es­ti ihan liian vaa­ti­va kuluttaja-asiakkaalle!

  13. Kiin­teä siir­to­hin­ta vähen­täisi moti­vaa­tio­ta ener­giate­hokku­u­teen ja kulu­tuk­sen siir­toon niihin ajanko­hti­in, kun se olisi sekä sähkön tuotan­non että verkon käytön kannal­ta järkevintä.
    Päin­vas­toin kaik­ki kiin­teät kom­po­nen­tit pitäisi pois­taa siir­to­hin­noit­telus­ta ja siir­tyä dynaamiseen hinnoitteluun.
    Siir­re­tyn kilo­wat­ti­tun­nin hin­ta määräy­ty­isi verkko­jär­jestelmän kuor­mi­tusas­teen mukaan.
    Tämä tuk­isi pait­si ener­giate­hokku­ut­ta ja kulu­tusjous­to­ja myös automaa­tioon perus­tu­vien ohjausjär­jestelmien käyt­töä ja niiden kehittämistä.

  14. Outoa että poli­itikoille sähkön hin­nan hilau­tu­mi­nen muun Euroopan tasalle tulee näin yllä­tyk­senä. Tämähän on ollut EU:n tah­toti­la ja EU:n tuil­la on raken­net­tu siir­toka­p­a­siteet­tia suo­ras­taan pikavauh­tia. Sikäli on kyseenalaista hyö­tyykö Suo­mi lop­ul­ta ydin­voimas­taan itse mitään. Parem­minkin Sak­sa pystyy sulke­maan ydin­voimaloitaan kun tänne raken­netaan lisää.

      1. Ok. Sit­ten poli­itikot ja/tai media eivät ole tästä kehi­tyk­ses­tä juurikaan etukä­teen uutisoineet/kertoneet. Seu­raan poli­ti­ikkaa ja uutisia tiivi­isti ja vaik­ka olen tien­nyt sekä man­ner-Euroopan korkeista sähköhin­noista että siitä että siir­toka­p­a­siteet­tia ollaan kas­vat­ta­mas­sa, jouduin silti jotakuinkin ylläte­tyk­si vuo­den­vai­h­teessa kun tois­taisek­si voimas­sa olevas­sa sopimuk­ses­sa yleis­sähkö nousi 250%.

    1. Sak­sas­sa ollaan kyl­lä hölmöjä kun ovat sulke­neet ydin­voimaloi­ta ja ovat jät­täneet suuren osan ener­giahuol­lostaan venäläisen maakaa­sun varaan. Siitä saamme koko Euroopas­sa kär­siä. Jo reilu vuosi sit­ten kun Naval­nyi tuli myrky­tyshoitoon Sak­saan ja Valko-Venäjäl­lä ja Venäjäl­lä pidet­ti­in “vaale­ja” ja toisi­na­jat­telijoi­ta alet­ti­in vain­o­ta alkoi nokkapok­ka jol­la Venäjä on Nord stream 2:n avul­la alka­nut kiristää Sak­saa. Jos Sak­sa halu­aa kaa­sun­sa joutuu Nato perään­tymään Ukrainas­ta. Eli Ukraina vapaak­si ja Euroopas­sa on kylmää tai päinvastoin.
      Olisiko Sak­sal­la teknisiä edel­ly­tyk­siä käyn­nistää edes jonkun ydin­voimalois­taan uudestaan?

  15. No tuos­sa­han nuo oli. N. 30 kom­ment­tia fem­i­nis­miä, tasa-arvoa ja luon­toar­vo­jen tuhoamisen puoles­ta. Paljon hal­paa ben­saa. Mikäs siinä. Var­masti muut puolueet kuin vihreät ova­ta parem­pi vaihtoehto.

  16. On surullista että vihreätkin luovut­ti. Mut­ta olkoon sit­ten niin.

  17. Hin­tapi­ikkien aikana sähkön tuot­ta­jil­la on kartel­li­maista markki­navoimaa. Siitä todis­teena on havaitut 1000 e/MWh tun­ti­hin­nat. Minkään tuotan­non todel­liset muut­tuvat kus­tan­nuket eivät ole lähel­läkään noi­ta lukemia.

    Tule­vaisu­udessa tarvi­taan kokon­aan uuden­lainen sähkö­markki­noiden hin­noit­telumalli, mis­sä tuot­ta­jalle mak­se­taan sekä tuotan­non muut­tuvista kus­tan­nuk­sista että kiin­teistä kus­tan­nuk­sista. Sähkön vuosi­hin­ta näyt­tää tule­vaisu­udessa palau­tu­van n. 50 e/MWh tasolle. Kyl­lähän sil­lä hin­nal­la tuot­taa “ilmas­ta” uusi­u­tu­vaa sähköä, mut­ta mitään maatu­ulivoimaa edis­tyneem­pää voimalaitos­ta ei tuol­la hin­nal­la kuo­lete­ta. Gallup­pi­en mukaan jopa puo­let suo­ma­lai­sista mak­saa ilman vaikeuk­sia nykyisetkin pörssisähkölaskun­sa. Lie­nee poli­itikko­jen asia pitää huoli siitä puo­likkaas­ta, joka ei suo­ri­udu sähkölaskuistaan.

  18. Pörssisähkö on yksi keino vähen­tää päästöjä. Tänään oli otsikois­sa kum­mallisua lehti­jut­tu­ja EU:n ilmastopaket­tia koskien. Kovasti protestoiti­in sitä, että suo­ma­laiset lai­vat oli­si­vat tasaveroises­sa ase­mas­sa päästö­jen kanssa muiden tavoin, ja vaa­dit­ti­in etuoikeut­ta isom­mille päästöille. Suomen laivakan­ta on museo­tavaraa isol­ta osin. Van­hat lai­vat pitäisi saa­da met­al­liro­mut­ta­molle ja ener­giate­hokkaat ja vähäpäästöisem­mät ja tur­val­lisem­mat lai­vat tilalle. Suomen vien­nin kil­pailukykykin voisi paran­tua, jos muse­o­lai­vat saataisi­in pois Itämeren liiken­teestä uusien päästösään­tö­jen myötä.

    Huomio­ta herät­tävää toim­intaa liiken­ne­m­i­nis­ter­iöltä vas­tus­taa sitä, että laivakan­ta lop­ul­takin Itämerel­lä uud­is­tu­isi, kun laitet­taisi­in päästö­mak­sut myös laivoille. Kyse on varsin samas­ta asi­as­ta kuin pörssisähkön kohdal­la: saas­tut­ta­ja pitää saa­da mak­samaan. Se, että kel­lu­val­la hotellil­la on myös jään­mur­ta­jan omi­naisu­udet ei ole peruste saas­tut­taa, vaan peruste vaa­tia parem­min suun­nitel­tu­ja ja ekol­o­gisem­pia laivo­ja Itämerelle — tai muu­toin lopet­taa kel­lu­vat hotel­lit mereltä, jos niitä ei saa­da ekol­o­gisem­mik­si. On epäreilua man­tereen toim­i­joitakin kohtaan, että merel­lä saa yhä nyky­isin päästel­lä päästöjä niin vapaasti välit­tämät­tä ympäristöstä. EU-komis­sio­ta har­voin kehun, mut­ta tuos­sa se perustel­lum­mal­la kan­nal­la kuin LVM.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.