Kirjoitin pääkirjoituksen Verdeen maatalouden ahdingosta.
Maataloudelle on käynyt vähän niin kuin sadun paimenelle, joka huusi liian monta kertaa suden tulevan. Kun susi sitten tuli, kukaan ei enää uskonut.
Niin kauan kuin muista – ja muista aika pitkältä ajalta – maatalous on ollut hirvittävässä talousahdingossa. Nyt susi on tullut ihan oikeasti, erikä sitä oikein kukaan enää usko.
Kimmokkeen tälle pääkirjoitukselle antoi TV-uutiset, jossa haastateltiin sikalan pitäjää, joka totesi, että on pakko lopettaa. Se oli vähän huono esimrkki, sillä jos alalla on ylituotantoa, jonkun on lopetettava.
Maatalouden yleinen heikko kannattavuus on asia erikseen.
Kuluttajat olisivat yleisesti valmiita maksamaan ruuastaan enemmän, jos lisäraha menisi viljelijälle. Ei tarvitsisi maksaa edes paljon. Leivän hinnasta viljan osuus on alle viisi prosenttia, jotenprosentti enemmän nostaisin viljelijän tuloja yli 20 prosenttia.
Merkittävä rakenteellinen ongelma on epätasapaino kaupassa. Kun ostajia on käytännössä vain kaksi, näillä on valtava markkiavoima yksittäisiin viljelijöihin nähden.
Valitettavasti nekäyttävät markkinavoimaansa hintaójen painamiseen. Sen seurauksena ne myyvät vain bulkkia bulkin hinnalla eivätkä luomukananmunia ja esimerkiksi juustoja lukuunottamatta suostu maksamaan laatutuotteista enempää kuin huonolaatuisesta bulkista.
Lue koko kirjoitus tästä
Muuten ihan hyvä idea mutta kellä on oikein varaa ostaa näitä? Saahan nytkin jos menee Kauppahalliin tai ”Tavallista parempaan ruokakaupaan”, ostaa lähituotettuja reilun kaupan tuotteita, mutta ne maksavat.
Kyse ei ole ruokahifistelystä vaan millaista ruokaa suurilla massoilla on varaa ostaa.
Toinen juttu että markkinoita johtavat meijerit ja teurastamot omistavat alkutuottajat itse osuuskuntiensa kautta ja heillä pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa mihin hintaan he ostavat alkutuottajalta ja miten paljon voittoa maksavat takaisin osinkoina. Joku voisi avata niitä rahavirtoja hieman.
En minä halua antaa kaupunkilaisen verta juovalle maajussille edes sen prosentin vertaa enempää. On todella hieno asia, jos sikoja sähköpiiskoin ja porsitushäkein rääkkäävät tilalliset joutuvat lopettamaan ja toivon, että velkaa jää vielä pitkän aikaa maksettavaksi.
Tällaisen merkin pitäisi keskittyä eläinten hyvinvointiin. Nykyinen luomumerkki ei sitä tee.
Sianlihan alhainen hinta johtuu yksinkertaisesti sianlihan kulutuksen vähentämisestä Suomessa. Sianlihan vienti ulkomaille painottuu pääasiassa Kiinan markkinoille . Bulkkia kotimarkkinoilla mutta Kiinassa arkipäivän kulutukseen iso piikki.
Tässä linkissä laki sikojen kohtelusta :
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelijat/elainten-pito/elainten-suojelu-ja-kuljetus/sika-elainsuojelulainsaadantoa-koottuna.pdf
Joku kirjoitti, että kukaan ei lue linkkien sisältöjä, vie liikaa aikaa. Tämäkin sisältö saattaa olla järkyttävää luettavaa, en suosittele punviherlasein maailmaa tarkastelevalle. Sisältö on järkyttävää siksi, että se tarjoaa täysin erilaisen tiedon, kuin se minkä varassa on tähän astisen elämänsä elänyt.
Tosin ihmismielen suojamekanismit estävät uudenlaisen tiedon traumatisoivalta vaikutukselta. Ne yksinkertaisesti sulkevat faktan ulos tajunnasta.
Laatutuotteet vaativat brändäämistä, pelkkä laatu ei myy. Käytännössä Suomessa maatalous koostuu niin pienistä mikroyrityksistä, että brändin rakentamiselle ei ole mitään mahdollisuuksia.
Maatalousyrittäjien pitäisi fuusioitua suuremmiksi toimijoiksi jotta brändinrakentamiselle olisi minkäänlaisia edellytyksiä. Nyt se jää kaupan ja teollisuuden tehtäväksi, ja kauppa ja teollisuus silloin myös ottavat brändityöstä syntyvän lisäarvon itselleen.
Maailmallahan homma toimii toisinaan niin, että brändit ovat alueellisia ja alueen sisällä tuottajat tuottavat jonkinlaisella kollektiivilla tuotetta samoilla laatukriteereillä. Esim. Ranskan Champagnen alue tuottaa samppanjaa näin.
Italiassa on paljon pieniä yrityksiä jotka ovat onnistuneet kilpailemaan tässä laatutuotteiden kategoriassa yksinkertaisesti luomalla yhteisen verkoston joka hoitaa markkinnoin ja myynnin. Tuo verkosto luotiin Italiassa vasta reaktiona supermarketteille. Suomessa olisi mahdollista luoda samanlainen verkosta jos MTK ottaisi suoramyynnin koordinoinnin agendalle ja alkaisi luomaan tällaistä isoa verkostoa jäsenistönsä kautta.
Bulkkituotanto ei ole aikoihin oikein millään muulla alalla kuin maataloudessa ollut pienille toimijoille järkevää. Ei meillä ole yhden hengen pikkuyrityksiä tekemässä käsin lautasia Ikealle myyntiinkään siksi että niitä on järkevämpi tehdä valtavissa volyymeissä koneilla isoissa tehtaissa. Bulkkimaataloustuotteiden tuotannossa sama pätee.
Pientilallisten tulisi ennen kaikkea keskittyä laatuun ja erikoistumiseen. Pirkka porsaan jauheliha maksaa citymarketissa kahdeksan euroa kilo, kun taas tammenterhoilla ruokitun Iberianpossun kaksi vuotta kypsytetty potka saattaa maksaa sata euroa kilo. Tietenkin jälkimmäiseen menee enemmän aikaa ja vaivaa tuottajalta, mutta tuskimpa kuitenkaan kymmentä kertaa enemmän kuten hinnasta voisi päätellä?
…ne myyvät vain bulkkia bulkin hinnalla…
Vähittäiskauppaan ei taida olla tulijoita? Lidl tuli, mutta on nostanut hintansa lähelle Suomen yleistä hintatasoa. Myy toki edelleen halvimmalla ja maksaa kovinta palkkaa, mutta silti tekee Suomessa varmasti kovempaa tulosta, mitä missään toisessa maassa.
Mikä on muuten rajoittaa maanviljelijöiden muita myyntikanavia? Maanviljelijä valittaan, että saa 5 senttiä kilo ja kaupassa se on euron kilo. Kuitenkin jos maanviljelijä myy sitä suoraan torilla tai jossain muualla, niin se on sitten kolme euroa kilo. Maanviljelijät järjestivät vasta tempauksen, jossa myivät mm. lihaa omalla tuotantohinnalla. Tarjoamalla kaksinkertaisesti tämän summan eivät suostuneet myymään ja muutenkin oli rajoitus, että vain 1 tuote / henkilö. Luulisi, että tuplatulot voisi ottaa vastaan, mutta väittivät tämän menevän tappioksi.
Miten on mahdollista, että asiakkaan maksaessa kaksi kertaa enemmän jää myyjälle vähemmän? Tätä logiikkaa en ole saanut avattua.
Yleisenä väitteenä edelleen on, että maatalousyrittäjät tienaavat enemmän kuin palkansaajat tai muut yrittäjät. Siis keskiarvona ja mediaanina. Pitääkö paikkaansa?
Todennäköisesti neljäs vähittäiskauppa ruuan puolelle on tulossa joka on Tokmanni
Onhan Tokmanni myynyt ruokaa jo pitkään, siellä missä on saanut. Mutta luvat ovat tiukassa kun duopoli blokkaa kilpailevat ruokakaupat.
”Huomattava osa kuluttajista olisi valmis maksamaan ruuasta enemmän, jos raha menisi viljelijöille, eikä hukkuisi väliportaisiin. Se ei kuluttajilla maksaisi juuri mitään. Vaikkapa leivän hinnassa viljan osuus on alle viisi prosenttia. Maksamalla vaivaisen prosentin enemmän, viljelijän tulot nousisivat yli 20 % – jos erotus menisi lyhentämättömänä viljelijälle.”
Tämä on täysin puhdas ajatusvirhe.
Tuotteen valmistuskustannus on 50 euroa. Sen valmistamisesta saa voittoa 5 euroa, kun tulo koostuu 15 euron myyntihinnasta ja 40 euron tuesta.
Se, että laitetaan tähän 15 euron myyntihintaan prosentti lisää tarkoittaa, että myyntihinta nousee 5,15 euroon. Tulot nousevat, mutta erittäin vähän. Se tulo kun ei alunperikään koostu tuotteen myyntihinnasta vaan tuesta.
Maanviljelijää tuetaan enemmän mitä se koskaan voi tuottaa. Vai onko tämä muuttunut?
OS: ”Laatutomaattien tuottajat ovat yrittäneet brändätä tuotteitaan pakkaamalla, mutta se on aivan turha kustannus. Nykyisin muoviin pakatut minitomaatit ovat vallanneet markkinat, koska normaalia irtotomaattia ostava on joutunut niin monta kertaa pettymään.”
Monet perunanviljelijät ovat ainakin Oulun seudulla onnistuneet eriyttämään irtoperunan hintoja bulkkitavarasta ilmoittamalla mikä on myytäva perunalajike. Niiden mauissahan on huomattavia eroja. Ymmärtääkseni myös tomaattilajikkeiden mauissa on isoja eroja, mutta maukkaat lajikkeet eivät ole yhtä satoisia kuin vesipallot.
Oman kokemukseni mukaan kaupoissa myydyn irtoperunan laatu on viime vuosikymmeninä parantunut oleellisesti. Jos 30 vuotta sitten halusi hyvää perunaa, se oli hankittava suoraan tutulta maatilalta, ostettava torilta/kauppahallista, tai kasvatettava itse. Tomaattien laadun kohdalla on käynyt päinvastoin, sillä nyt kunnon tomaatteja saa talvisin vain tutusta kasvihuoneesta tai kauppahallista eikä aina niistäkään.
Lajike- ja valmistajabrändäys mahdollistaa pääsyn irti bulkkihinnoittelusta myös maataloustuottajille ja -tuotantoketjuille. Kaurapuuron ystävät, kokeilkaa joskus pienten myllyjen höyryttämättömiä kaurahiutaleita!
Suomesta saa talvella hyvän makuista tomaattia, kun ostaa Hollannissa kasvatettua terttutomaattia. Se on sekä parempaa että ekologisempaa kuin kotimainen.
Aikoinaan muuten todettiin, että talvihintaa ja kesähinnan erotus on käytännössä polttoöljyn määrä. Eli kun hinta nousi kahdella eurolla kilo, niin tuotteeseen tuli neljä litraa löpöä kiloa kohden. Talven korkeampi hinta oli vain energiaa.
Onko edelleen sama? Eli kotimainen kurkku kun on noussut 1,5 euroa -> 5,5 euroa, niin tuossa on sama neljä litraa polttoöljyä? Öljy on vaan tuplat kalliimpaa…
Ovathan siis tänä talvena tomaattien ja kurkkujen hinnat todellakin jotain aivan muuta kuin viime talvena. Marras ja joulukuu olivat poikkeuksellisen kylmiä ja sitten vielä tämä Ukrainan kriisi ja muut seikat energian saatavuuden heikkenemisessä jotka ovat nostaneet hintoja.
Ihmiset eivät ole vielä ehtineet ymmärtää että halvan energian aika on ohi, ainakin joksikin aikaa.
Vähittäiskaupan oligopoli on maatalouden suurin ongelma. Teollisuuden osuuskin on melko pieni ja monilla elintarviketeollisuusyrityksillä menee huonosti. Mutta katselkaa liikkuessanne miten monille pienillekin paikkakunnille on rakennettu uusia ruokakauppoja, kaupoilla menee hyvin ja ne investoivat. Maataloudessa jotkut suurtilalliset pärjäävät kohtalaisesti, mutta monella pienellä tilalla elämä on lähinnä kituuttamista.
Olet oikeassa että keskitetty vähittäiskauppa, joka ei ole enään niinkään oligopoli , vaan kolmen ketjun varassa pyörivä verkosto on ollut aiemmin ongelma myös isoissa kaupungeissa kun ketjuja oli kaksi (Kesko ja S-ryhmä) kun niitä on nyt kolme Kesko, S-ryhmä ja Lidl ja voi olla että neljästä ketju tulee ruuan puolelle joka on laajentuva Tokmanni. On myös otettava huomioon että viljelijät ovat vastustaneet myös kilpailun avaamista ulkomaalaisille ketjuille kuten Lidille sekä Valion monopoliaseman purkautumista meijeriteollisuudessa kuten tuossa Verden pääkirjoituksessa Osmo Soininvaara korosti. Joten tämän kaupanrakenteen purkamisen jarruttajina on toimunut myös tuottajat.
Tätä syytä sopisi pohtia ja kysyä suoraan tuottajien edustamalta MTK:lta miksi tuottajat ja MTK ovat vastustaneet kaupanrakenteen purkamista mutta samalla valittavat yhdessä keskitetyn kaupan vinoutumasta?
O.S:”Se oli vähän huono esimrkki, sillä jos alalla on ylituotantoa, jonkun on lopetettava.”
Alustaja kirjoittaa aina maataloudesta =ruuan tuotanto toksisesti. Maataloudessa tehokas tuotanto on ylituotantoa, muilla aloilla tuotantoa vientiä varten. Maataloutta syytetään huonosta vientityöstä. Onko osoite oikea? Minulla ainakin on aika huonot yhteydet järjestellä vientiä Kiinaan.
Helsingissä on ylituotantoa toimistotiloista miljoonan neliön verran. Miten niiden vientiä ei ole hoidettu kuntoon ? Jaa, että maatalous saa tukea, samoin saa rakentaminenkin. Toimistorakentamisen tukimekanismeja en tunne, mutta asuntorakentaminen on tuettua valtion rahoin. Rakennusliikkeet kyllä takovat kovaa tulosta, vaikka neliöt ovat tyhjillään. Miten se on mahdollista ?
Esimerkki O.S:n toksisesta maatalouskirjoittelusta on tukien ja tulojen suhde. Suomen maatalous =ruuan tuotanto, on kuulemma EU:n tuetuinta suhteessa tuloihin. Syynä ovat Suomen muuta EU-aluetta alhaisemmat tuottajahinnat . Pl. maito, jossa hieman EU:n keskiarvoa ylempänä. Tämä faktaei kuitenkaan koskaan tule esiin O.S:n analyyseissa.
Hyvääkin O:n jutussa oli teollisuuden ja kaupan määräävän aseman ja brändäyksen esille tuominen. Se vielä, että tämä epäsuhta on ollut maailman sivu, se ei ole mikään uusi ilmiö.
Eivät tuottajahinnat ole Suomen vientimarkkinoilla alemmat kuin Puolassa tai Tanskassa. Niide kustanustas on vain alempi kuin meillä. Siksi ne menestyvät vientimarkkinoila suomalaisia sikaloita paremmin.
O.S. avaatko tämän linkin sisällön lukijoille ?
http://capreform.eu/measuring-farmers-dependence-on-public-payments/
O.S:”Suomen maatalous on hyvin tukiriippuvaista. Suhteessa maataloustuloon maataloustuki on Suomessa EU:n korkeinta, jopa ylivoimaisesti korkeinta.”
Kirjoittiko O.S. koko totuuden , kun lukee ao. linkin sisällön ?
http://capreform.eu/measuring-farmers-dependence-on-public-payments/
Kirjoittiko Suvi Auvinen (Animalia) tässä koko totuuden ?
Tukien osuus maatilojen tuottamasta arvonlisästä on Suomessa selvästi suurempi kuin muissa EU-maissa, sillä pohjoisissa olosuhteissa kaikki ruoantuotanto on huomattavasti vaikeampaa ja sen vuoksi kalliimpaa kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. ”
Eemil, tuon perusteella Suomessa suorat tuet suhteessa maataloustuotannon nettoarvonlisään ovat toiseksi korkeimpia EU:ssa ja vain piirun verran Slovakiaa jäljessä. Lisäksi se ei varmaan huomioi epäsuorempia tukia kuten eläke- ja lomitusjärjestelmien kautta tulevia.
Hyvä että toit esiin 3 vuotta vanhan blogisi teeman jossa analysoit EU:n maataloustuen muodostumista. Huomasin tuossakin keskustelussa että Eemilillä ei ollut mitään muuta sanomista kuin tuoda omat mielipiteet maataloustuesta jossa ei ole mitään tilastollista näyttöä tukena. Jos Eemil ei halua ymmärtää perusfaktojen väliltä mikä on vesijalanjäljen ja vedenkulutuksen ero niin siinä on kansantalouden peruskurssin jäänyt kesken. Keskustelu olisi sama jos ei hahmota mitä eroa on osuuskunnalla ja osakeyhtiöllä.
Tuskin Osmo Soininvaara tarkoitti että maatalouden tehokas ylituotanto dubataan Kiinaan esimerkiksi sianlihan ylituotanto. Jota myös viedään Suomesta Kiinaan . Eemelin väite että Suomessa olisi tuottajahinnat ovat muuta EU-aluetta alhaisemmat ei mitenkään ole esteenä lisätä korkeasti jalostetun elintarvikkeiden vientiä ulkomaille (tässä kohtaa todennäköisesti EU:n ulkopuolelle ) . Se mitä Osmo Soininvaara tarkoitti bulkki tuotteiden kohdalla on juuri sitä vientiä mitä nimenomaan tuetaan eniten maataloustukien kautta. Jos maatalouden vienti muutetaan laatutuotteiden vienniksi jolla samalla onnistutaan lisäämään volyymiä tuo maatalouden tuki pienenee koska laatutuotteiden vienti vähentää tuen riippuvuutta tulevaisuudessa
Eemille kommenttina tuohon maatalouden tutkien osuuteen suhteessa maatilojen tuottamasta arvonlisästä ei ole muissa Pohjois-Euroopan maissa suurempi paitsi Suomessa jossa se on myös selvästi suurempi kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Suomessa maksetaan kahta tukea kansallista suoraa tukea ja EU tukea joka on korvamerkittyä. Tällä ei ole mitenkään tekemistä sääolosuhteiden kanssa vaan se oli neuvotteltu aikoinaan Suomelle EU jäsenyyden jälkeen erikseen . Keski-Euroopan maat eivät saa kaikki yhtä paljon tukea mutta kyllä Välimeren maista vain Portugali ja Kreikka saavat enemmän maataloustukea kuin esimerkiksi Espanja, Italia ja Ranska. Siis tässä kohtaa vertailen EU:n vanhoja ennen 1995 liittyneitä jäsenmaita en uusia Itä-Euroopan maita jotka liittyvät EU:hun vuonna 2004
Arkkitehti:”Nyt jotain rajaa valehteluun tai sitten tiukkaa lähdeviitettä peliin.”
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/kuluttaja-kotimaisen-ja-espanjalaisen-hatkahdyttava-ero-tama-jokaisen-tomaatteja-ostavan-tulisi-tietaa/7927352
R.S:” Suomessa jossa se on myös selvästi suurempi kuin esimerkiksi Ruotsissa ja ”
Luitkohan lainkaan linkin tilastoa, se kertoo kyllä aivan muuta.
Eemil: ”Luitkohan lainkaan linkin tilastoa, se kertoo kyllä aivan muuta.”
Linkkisi tilasto sanoo, että Suomessa suorien tukien osuus maataloustuotannon nettoarvonlisästä on noin 70% ja Ruotsissa noin 45%. Lisäksi Suomessa maataloutta tuetaan eläke- ja lomitusjärjestelmien kautta. Ruotsissa käsittääkseni lomitus on siirretty maanviljelijöiden itse maksettavaksi. (Ruotsin eläkejärjestelmästä en ole varma.)
Linkkisi on siis täysin linjassa sen kanssa, mitä Rahul Somani sanoi tukien osuudesta Suomessa ja Ruotsissa.
R.S:” maatalouden tutkien osuuteen suhteessa maatilojen tuottamasta arvonlisästä ei ole muissa Pohjois-Euroopan maissa suurempi paitsi Suomessa jossa se on myös selvästi suurempi kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa.”
However, this masked considerable differences between Member States, ranging from 15% or less in Croatia, Cyprus, Malta and the Netherlands to more than 40% in the Czech Republic, Ireland, Luxembourg, Slovakia and Sweden.
Yllä olevan selvityksen (linkki) analyysi eroaa Somanin, Soininvaaran ja Animalian Suvi Auvisen tulkinnasta kuin yö ja päivä, musta ja valkoinen. Ketä nyt pitäisi uskoa ?
Tämä vahvistaa teollisuuden ja kaupan määräävän aseman suhteessa tuottajiin. Suomessa maksetaan viljelijöille EU:n alhaisimpia , entisen itäblokin mukaisia raaka-ainehintoja. CAP-tuet ovat suhteessa jokaisen maan hehtaarisatoihin.
Näin tuotannon arvonnousua suhteessa tukiin voidaan vertailla eri maiden kesken.
Somani mainitsi kansallisen tuen tekevän merkittävän lisän tukisummaan.
Kansallinen tuki koostuu Pohjoisesta peltotuesta, Yleisestä hehtaarituesta ja Nuorten viljelijöiden tuesta. Tilakohtaisesti voidaan arvioida kyseisten tukien muodostavan seuraavanlaisen kokonaismäärän:
Kansallisten tukien hahtaarikohtainen korvausmäärä on keskimäärin 70 euroa/hehtaari. Poikkeuksen muodostavat sokerijuurikkaan ja tärkkelysperunan hehtaarikorvaukset n. 350 euroa. Merkitys kokonaisuudessa on pieni, koska viljelyalat ovat suht. vähäisiä .
Jos tilojen keskipinta-ala on n. 40 hehtaaria, niin kansallinen tukisumma on tilatasolla 40 ha x 70 euroa = 2800 euroa vuodessa. Valtiontasolla puhutaan 300 miljoonan tukisummista , jotka eivät koskaan liiku tilaoille asti. Meneekö suurin osa rahasta hallintoon ?
Joka tapauksessa kansallisen tuen määrä ei heilauta Suomen maatalouden tukitasoa lähellekään muita maita suhteessa koko tuotannon arvonnousuun.
Eemil: ”Joka tapauksessa kansallisen tuen määrä ei heilauta Suomen maatalouden tukitasoa lähellekään muita maita suhteessa koko tuotannon arvonnousuun.”
Omalinkkisi sanoo:
”Direct payments expressed as a percentage of FNVA was highest in Slovenia (71 %), followed by Finland (69 %), Slovakia (62 %) and Estonia (51 %). By contrast, direct payments accounted for only 11 % of FNVA in the Netherlands, which showed that the country was more focused on less subsidised sectors, such as horticulture and the production of pigs and poultry.”
Tämä on suoraan ristiriidassa kommenttisi kanssa. Huomioi lisäksi, että tässä ei edes ole epäsuoria tukia mukana.
Eemil, tuo CaP tuki on EU:n tuki jota maksetaan kaikille jäsenvaltioille. Tarkoitin sitä että Suomessa maksetaan myös kansallista tukea erikseen ja Ruotsi maksaa vain tuon CaP tukea.CaP ja kansallinen suoratuki on kaksi eri asiaa. Ruotsissa ei siis makseta kansallista suoraa tukea vaan ainoastaan CaP tukea
Eemil ,nyt kyllä siteerat lausetta joka ei ole kokonaisuudessa sitä mitä yrität väittää tuon CAP tuen kohdalla.
Eemil jos ymmärrät sen verran englantia niin tuossa on vertailussa on otettu huomoon suorat tuet ja maaseudun kehittämisen tuki ja vertailu on tehty EU maiden johon ei kuulu vain entisen itäblokin maat.
Eemil tässä kohtaa sinä kyllä poimit omassa kommentissa tuosta Capreform kohdasta yhden lauseen joka kuului siis englanniksi seuraavasti: ”However, this masked considerable differences between Member States, ranging from 15% or less in Croatia, Cyprus, Malta and the Netherlands to more than 40% in the Czech Republic, Ireland, Luxembourg, Slovakia and Sweden”
Vaikka kokoisuudessa tuo lause kuuluu seuraavasti: ”EU producers are highly dependent on public support (e.g. direct payments, rural development). The EU average share of direct payments in agricultural factor income in 2011-2015 stood at 27%. However, this masked considerable differences between Member States, ranging from 15% or less in Croatia, Cyprus, Malta and the Netherlands to more than 40% in the Czech Republic, Ireland, Luxembourg, Slovakia and Sweden. Taking all subsidies into account, total public support in agricultural income reached 38% of agricultural income on average in the EU” .
Suomennettuna google translatorin avulla seuraavasti; ” EU:n tuottajat ovat erittäin riippuvaisia julkisesta tuesta (esim. suorat tuet, maaseudun kehittäminen). EU:n suorien tukien keskimääräinen osuus maatalouden tekijätuloista oli vuosina 2011-2015 27 %. Tämä peitti kuitenkin huomattavia eroja jäsenvaltioiden välillä, jotka vaihtelivat 15 prosentista tai vähemmän Kroatiassa, Kyproksella, Maltalla ja Alankomaissa yli 40 prosenttiin Tšekin tasavallassa, Irlannissa, Luxemburgissa, Slovakiassa ja Ruotsissa. Kaikki tuet huomioiden maataloustulojen julkinen kokonaistuki oli EU:ssa keskimäärin 38 % maataloustuloista.
Tässä kohtaa suorat tuet ja kehittämisen tuet oli otettu huomioon tuossa Capreformissa vaikka Eemil et tuonut sitä t esiin koska et siteeraanut koko lausetta vaan puolikasta. Eli jostain syystä jätit oleellisen pois. Kun tuota Capreformia lukee kokonaisuudessa siinä otetaan huomioon muun muassa suorat tuet ja kehittämistuet ja varsinaiset prosentit jne.
Tuo sinun Eemil oleva selvityksen linkki eroaa juuri sen takia Somanin (allekirjoittaneen), Soininvaaran ja Suvi Auvisen tulkinnasta kuin yö ja päivä, musta ja valkoinen koska sinä Eemil et siteerannut koko selvityksen kokonaisuutta vaan jätit pois suorat tuet ja kehittämistuet jotka manitaan kyllä tuossa Capreformissa erikseen.
Voitko Eemil todella kertoa oliko tuo sinulta tarkoituksellista? Väität että Somani (siis allekirjoittaut), Soininvaaran ja Suvi Auvisen kertovat toista vaikka tuossa kokonaisuudessa tulee selvästi esiin muun muassa koko Capreformi kokonaisuudesssa siis suorat tuet ja kehittämistuet
R.S:” Kun tuota Capreformia lukee kokonaisuudessa siinä otetaan huomioon muun muassa suorat tuet ja kehittämistuet ja varsinaiset prosentit jne. ”
Juuri noin, asia näkyy linkin tekstissä ja pylväskuvioissa. Siksi pidin tietoa itsestään selvänä kaikille. Oleellisin tieton on se, jonka pelkistin: Suomi saa vähemmän maatalouden tukia kokonaisuutena verrattuna moniin muihin maihin.
Esimerkinnä veratailu Suomi Ruotsi: Suomi saa suoria tukia maatalouden kokonaistuloista 30 % ja Ruotsi 41 %. Kokonaistukimäärä suhteessa maatalouden kokonaistuloon on Suomessa 49 % ja Ruotsissa 58 %. Miten tuon voi selittää niin päin, että Suomi saa enemmän EU-tukia kuin Ruotsi?
Kommenttini oli alunperin seuraava: ”Esimerkki O.S:n toksisesta maatalouskirjoittelusta on tukien ja tulojen suhde. Suomen maatalous =ruuan tuotanto, on kuulemma EU:n tuetuinta suhteessa tuloihin.”
R.S. ragee minulle , että jätin lauseesta osan pois. Mitähän tulisi kertoa O.S:lle ynnämuille, jotka siteeraavat monipuoliseen tuotantoon painottuvaa tilastoa ? Tilasto ei tee oikeutta vertailtaessa vaikkapa Suomea ja Hollantia. Koristekasveihin erikoistunut Hollanti saa tuotteistaan suuren tuoton verrattuna sen maatalouden tuloihin. ” On the other hand, direct payments play only a limited role in sustaining income within the wine and horticulture sectors.”
Soininvaaran tulisi kertoa koko totuus eikä vain osaa siitä. Kuuluisi myös kertoa johtopäätös, että Suomessa maksetan tuottajahintoja, jotka vertautuvat maihin kuten Slovenia, Viro, Latvia, Liettua ja Kroatia. Ei ole ihme, että tilojen kokonaistuotto suhteessa EU-tukiin on pielessä. Mutta vain sellaisen tilaston mukaan, jossa lasketaan mukaan Suomessa vähemmän esiintyvät tuotannonhaarat.
En lainkaan ymmärrä vihreiden ja joidenkin city-ihmisten vihaa suomalaista tuotantoa kohtaan. Kuten tässä tukiasiassakin viljellään myrkyllistä ja suorastaan vääristelevää viestintää. Kun EU-jäsenmaksut kuitenkin pitää hoitaa, niin eikö olisi järkevää yrittää saada niistä mahdollisimman paljon takaisin ? Sen sijaan, että parjataan tukiaisia saavia yrityksiä ja ostetaan mieluummin ulkolaista tuotantoa.
Eikö tuollainen ole savupirtin räppänästä tiirailua ?
Eemil, pelkistäminen ei valitettavasti kerro koko totuutta missään asiassa .Myös näissä maatalouden Cap tuissa vaan on nähtävä kaikki Cap tuet kokonaisuutena.
Mitä sinä Eemil teit oli se että et ottanut huomioon pyös suoria tukia ja maaseudun kehittämisen tukea koska ne ovat myös osa kokonaisuutta. Et edelleen huomoi tai halua hahmottaa tai halua myöntää sitä että Suomi saa enemmän suoraa kansallista tukea kuin Ruotsin maatalous koska Ruotsissa ei ole erikseen kansallista tukea vaan pelkästään CAP tuki.Tuo kansallistuki on ns 141 ja 142 tuki Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen tukialueille A ja B. Tämän erillisen lisätuen Suomi neuvotteli 1999 siis 4 vuotta EU jäsenyyden jälkeen. Ruotsi saa näin olleen enemmän CAP tukea koska Suomi neuvotteli eri tuet Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen tukialueille ja Ruotsi taas ei neuvottelut erillistä tukea Etelä-Ruotsille ja Pohjois-Ruotsille.
Ole Eemil oikeassa ettei tilasto ei tee oikeutta jos verataan vaikkapa Suomea ja Hollantia.Onko kukaan ottanut Hollannin esimerkkinä Suomen vertailussa? Itse en koskaan vertaile Hollantia ja Suomea vaan Suomea ja Ruotsia. Olet oikeassa että Hollannissa on kasvinjalustusta kuten kasvihuone viljelyä mutta sekin on maataloustukea. Eemil et voi sanoa että kashvihuoneviljely ei olisi maataloutta. Sama jos ravintoloitsija joka omistaa useita ruokaravintoloita väittää ettei kahvilan pitäjä ei ole ravintolalalla koska on vain erikoistunut pelkstään kahvilan pitoon mutta ei omista yhtään ruokaravintoloita. Kuitenkin molemmat ovat silti Maran jäseniä.
Cap tuki ei itse faktuaallisesti osa EU-jäsenmaksuja koska ne ovat eritelty pois EU-jäsenmaksuista. Cap tuki on erikseen neuvottelu kysymys joka neuvotellaan erikseen ennen tai jälkeen jäsenyyttä. Esim Britannia sai aikoinaan alennetun jäsenmaksun mutta ei saanut oikeastaan mitään tukia koska tuo alennetun jäsenmaksu laskettiin hyvitykseksi.
R.S:”Onko kukaan ottanut Hollannin esimerkkinä Suomen vertailussa? Itse en koskaan vertaile Hollantia ja Suomea vaan Suomea ja Ruotsia.”
Tilasto vertailee.
R.S:”Et edelleen huomoi tai halua hahmottaa ”
Kyllä huomioin ja esitin sen vaikuttavuuslaskelman tilatasolla. Se on kokonaisuuden kannalta todella pieni.
R.S:” Olet oikeassa että Hollannissa on kasvinjalustusta kuten kasvihuone viljelyä mutta sekin on maataloustukea.”
Pointti olikin siinä, että viinin- tupakan-koristekasvien ym. viljelijät saavat markkinoilta niin suuren tuoton, että suhde maatalouden EU-tukiin on edullinen. Siis tulot ovat suhteellisesti vertaillen suoria ja rakennetukia suuremmat , kuin niissä maissa, joissa tätä tuotantoa ei ole.
R.S:”maaseudun kehittämisen tukea koska ne ovat myös osa kokonaisuutta.”
Otinpa todellakin, ja niissäkin Ruotsin saama tuki on suurempi Suomeen verrattuna.
Onpa hauska nähdä , milloin O.S, S.A. (Animalia) ja R.S: seuraavan kerran taas toistavat vaihtoehtoista totuutta:” Suomen saamat EU-tuet ovat Euroopan suurimmat suhteessa maataloustuotannon arvonnousuun.”
Soininvarablogin asiantuntijapaneeli taas pian esiin espanjalaisen tomaatin ylivoimaisuuden suomalaiseen verrattuna.
En ole jaksanut osallistua tähän Eemelin vänkäämiseen tilastoista, koska on muutakin tekemistä ja koska jostain syystä tilastotietoja maataloustuista ja maatalpustuesta on yllättävän vaikea saada julkisista tilastoista.
Kolme vuotta sitten tämän selvitin ja se näkyy oheisessa bloggauksessa
https://www.soininvaara.fi/2018/06/02/mietteita-eun-maataloustuesta/
Tämän mukaan maataloustuet olivat selvästi suurempia kuin maataloustuki, ainoana maana Suomessa. En löytänyt tuota tilastoa aivan pienellä vaivannäöllä, mutta jokin aika joku esitti sen tuoreemman version, ja sen mukaan tuen suhde maataloustuloon on vain kasvanut ja on nyt jo liki 190 %. Myös Maa- ja medtsätalousministeriön sivuilla sanotaan, että ilman tukia maataloustulo olisi negatiivinen.
Tässä luvussa ovat mukana myös kansalliseti tuet, jotka ovat olennaisesti suurempia kuin Eemeli väittää.
Maataloustuki on Suomessa 2,1 miljardia euroa. Kun tiloja on vähän alle 45 000, yhtä tilaa kohden tuki on 47 000 euroa. Sitä kuinka suuri on maataloustulo, en läydä mistään, mutta julkisen keskustelun perusteella voisi päätellä, että maatalopustulo on alle 47 000 euroa tilaa kohden, joten tuki on maataloustuloa suurempi, eli maataloustuotannon markkina-arvo on pienempi kuin siihen käytettyjen panosten arvo ja arvonlisäys siis negatiivinen.
Eemil voitko antaa yhdenkin esimerikin missä tässä blogissa on nimenmaan viljelty myrkyllistä ja suorastaan vääristelevää viestintää? Ei city-ihmiset ole vihamielisiä suomalaista ruuantuotantoa kohtaan vaan näkevät että myös maatalous on tehnyt ratkaisuja virheellisesti ja ne ovat ajaneet maatalouden osittain tähän tilaan missä se on nyt. MTK olisi voinut luoda paremmat verkostot tuottajien ja kaupan välille kun pitkään on tiedetty Suomessa että täällä on 2 kotimaista vähittäiskauppaa eli SOK ja Kesko. Vielä 1980-luvulla oli kolmas vähittäiskauppa ketju oli OTK. Nyt kun Lidil on tullut markkinoille laajemmin 2000-luvulla niin se oli MTK joka vastusti Lidilä vaikka Lidl ei ole ongelma vaan ongelma on SOK:n ja Keskon liian iso markkinaosuus. OECD ja Euroopan komissio on tästä huomauttanut että niiden markkinaosuus on vähittäiskaupassa liian iso. Mutta mitä teki MTK? Puolusti Keskoa ja SOK:ta vaikka olisi pitänyt ymmärtää että niiden muodostama duopoli on ongelma ei niinkään ulkomaalaiset.
Sikatilat voivat myös vaihtaa vähemmän sikoja, mutta parempaa laatua tuottavaan malliin. Silloin tuotanto vähenee, eikä kenenkään tarvitse lopettaa.
Jamon Iberico tuotantoon kelpaavia sikarotuja + ruokinnaksi jotain erinomaisia aromeja tuottavaa bulkkirehun sijaan jne. Tuotekehitystä kehiin. Koittakaa syöttää sioille vaikka katajanmarjoja, kuusenkerkiä tai mitä meillä nyt onkaan tarjolla. Sitten vaan brändäämään Jamon Nordiciksi.
Nykyisellään ei tulisi mieleenkään ostaa Suomalaisia leikkeitä – marketissa no tarjolla pelkästään Ö-luokan tavaraa kun vertaa johonkin laadukkaampiin italialaisiin tai espanjalaisiin tuotteisiin. Hinnassa suomalaiset ovat tietty ylivoimaisesti halvimpia, mutta paljon mielummin syön kilon tai kaksi kinkkua vuodessa ja ostan Pata Negraa 100e/kg hinnalla, sen sijaan, että edes harkitsisin koskevani Suomalaisiin tuotteisiin.
Maatalouspuolen ykkösmyyntiargumentti on vuosikausia ollut kehotus suosia kotimaista ruokaa, jonka pitäisi olla puhtaampaa tai paremmin tuotettua tai mitä lie. Sitten tarjolla on mautonta bulkkituotetta, susien lahtaamista ja eläinsuojelulain muutosten torppaamista.
Nyt on nostettu hinta-argumentti, suomalaisesta ruoasta pitäisi maksaa vielä nykyistä enemmän. Mutta jos tarjolla on mautonta kengänpohjaa kotimaasta ja samaan hintaan maukkaammaksi koettu tuote muualta Euroopasta, niin valinta on helppo.
Ratkaisu ei ole hinnan vaan laadun nostaminen. Tällä hetkellä se onnistuu kuluttajalta helpoiten tekemällä päivättäistavaraostokset S:n tai K:n sijaan Lidlissä. Siellä myydään pitkälti samaa tavaraa kuin ketjun kaupoissa muualla Euroopassa, jossa kuluttajien vaatimustaso on aivan toista luokkaa kuin Suomessa.
Maukas tomaatti kasvatetaan runsaalla auringon valolla eli kesällä. Talvella tomaatti saadaan purkista.
Niinpä voisi ajatella, että suomalaiset kesätomaatit olisivat erityisen maukkaita, mutta samaa mautonta nekin.
Kesällä voi omalla pihalla pienessä kasvihuoneessa tai parvekkeella viljellä itse tomaatteja, ihan kaupungissakin. Ne ovat maukkaita mutta talvella pitää sitten syödä mitä kaupoissa saa. Kaupan ns terttutomaatit ovat laatu/hintasuhteeltaan parhaimpia.
Kun on nyt kyse tomaatista , niin siinä missä kotimaisen tomaattikilon vesijalanjälki on 35 litraa vettä, espanjalaisen tomaatin vesijalanjälki peräti yhdeksänkymmentä kertaa enemmän eli 3 165 litraa yhtä tomaattikiloa kohti. Espanjassa vähäisiä vesivaroja käytetään runsaasti kasvihuonekasvisten viljelyyn, kun taas Suomessa on runsaasti vettä, josta ottaa.
Työntekijöiden oloista espanjalaisilla tomaattien muovikasvihuoneilla:”Miles of plastic greenhouses cover the Almerian landscape, where peppers, tomatoes and other vegetables are grown. The greenhouses are surrounded by improvised shelters, where many of the workers live and which are periodically razed by local authorities. Their inhabitants say that they are overcrowded and often without running water. ”
” For more than 20 years, workers have been reporting flagrant abuses of basic rights.”
”They often receive as little as 32 euros for an eight-hour day. Employees are frequently expected to continue working whilst dangerous agrichemicals are being sprayed in the greenhouses or to use them without proper protection.”
Ethical Consumer, 2020
Närpiön tomaatticase on vain pisara meressä verrattuna espanjalaiseen uuskolonialismiin. Tosin Närpiössä ei ole oltu hereillä.
Maku ja hinta eivät ole ainoa ulottuvuus, jolla ostopäätöksiä pitää tehdä.
”Niinpä voisi ajatella, että suomalaiset kesätomaatit olisivat erityisen maukkaita, mutta samaa mautonta nekin.”
Närpiöön hankittiin joitain vuosia sitten miljoonainvestointina automaattinen lajittelukone, jossa kypsät tomaatit eivät säilyneet ehjinä. Suomalainen ratkaisu oli korjata tomaatit entistä raaempina, hyvälle ne näyttävät kaupassa pinoihin kasattuna siitä huolimatta.
Hyvälle maistuva tomaatti on kypsä ja siten pehmeä. Se ei kestä automaattista lajittelukonetta tai viikon matkaa automaattisen keskusvaraston kautta kauppaan pyramidiksi kasattavaksi.
”Kun on nyt kyse tomaatista , niin siinä missä kotimaisen tomaattikilon vesijalanjälki on 35 litraa vettä, espanjalaisen tomaatin vesijalanjälki peräti yhdeksänkymmentä kertaa enemmän eli 3 165 litraa yhtä tomaattikiloa kohti. Espanjassa vähäisiä vesivaroja käytetään runsaasti kasvihuonekasvisten viljelyyn, kun taas Suomessa on runsaasti vettä, josta ottaa.”
Nyt jotain rajaa valehteluun tai sitten tiukkaa lähdeviitettä peliin. Tässä lähde joka sanoo, että espanjalaisessa kasvihuoneessa kasvatetun tomaatin viljelyyn käytetään 27-40 litraa vettä kiloa kohden, riippuen ilmastoinnista.
https://www.researchgate.net/figure/Amount-of-irrigation-water-required-to-produce-1-kg-of-fresh-marketable-produce-in_tbl2_40096846
Suoraan sanottuna korpeaa suomalaisten maanviljelijöiden tapa törkeästi valehdella yrittäessään saada omat tuotteensa näyttämään miltään muulta laaduttomalta kuralta josta me veronmaksajat maksamme itsemme kipeiksi.
Kuten aiemmin kerroin, oman kokemukseni ja tuttavani, kasvihuoneammattilaisen mukaan tomaattilajikkeiden mauissa on merkittäviä eroja. Pitää vain löytää se oikea kasvihuone ja maksaa pikkuisen enemmän.
Tomaatinkasvattajien olisi järkevää lähteä perunan viljelijöiden tapaan eriyttämään lajikkeensa vähittäiskaupassa.
Kauppa ei tähän suostu.
Onko vähittäiskaupalla perusteita ja syitä miksi vähittäiskauppa ei suostu tomaatinkasvattajien kohdalla eriyttämään tomaattilajikkeet vähittäiskaupassa kuten on tehty perunan kohdalla?
Vaikka kaikki kuluttajat maksaisi tuotteestaan vähän enemmän ja ylimääräinen todella päätyisi viljelijälle asti, niin kohtahan viljelijöiden kannattaisi vähän lisätä tuotantoaan tai joku lopettamista harkitseva jatkaisi viljelyä edelleen ja taas oltaisiin lähtötilanteessa, viljelijöillä laarit täynnä tuotteita mistä ei mitään järkevää hintaa saa.
Jotkut isommat ketjumyymälät pk-seudulla pitävät erikseen ”Jannen” tai ”Varpion” -tuotemerkeillä varustettuja tomaatteja ja kurkkuja hyllyissään jotka ovat ymmärtääkseni lähituotettuja, mutta maksavat sitten kanssa n 1€/kg verran enemmän kuin vakio närpiöläiset. Tomaatit eroavat siiinä että ovat tummempia ja kypsempiä.
Esim. Redin K-marketissa on näitä kypsempiä, kalliimpia ja parempia ”reilun kaupan” tomaatteja jne. Itse käyn siellä aika usein ruokaostoksilla paljolti juuri tämän takia. Varmaan moni muukin. Ainakin joissain paikoissa näiden kotimaisten reilun kaupan tuotteiden tarjoaminen lienee siis kannattavaa.
Arkkitehti:”Suoraan sanottuna korpeaa suomalaisten maanviljelijöiden tapa törkeästi valehdella yrittäessään saada omat tuotteensa näyttämään miltään muulta laaduttomalta kuralta josta me veronmaksajat maksamme itsemme kipeiksi.”
Alla linkki, josta selviää kotimaisen tuotannon korkea ekologinen laatu. Itse kyllä erottelen kasvihuoneviljelijät ja maanviljelijät eri ammattiryhmiin. Lisäksi raaka-aineet jalostaa ruuaksi elintarviketeollisuus.
https://www.mtk.fi/-/kotimainen-kasvihuoneviljely-puolitti-hiilijalanj%C3%A4lkens%C3%A4
Kasvihuoneviljelijät ovat kyllä määritelmällisesti maanviljelijöiden alaryhmä tai sivuryhmä tai rinnkkaistermi. . Määrittely tapoja on monenlaisia . Olkoon sitten toiminta metodit erilaiset mutta ovat molemmat samalla alalla. Yksi ei voi sulkea toista pois eikä toinen yhtä . Elinkeinovapaus on kuitenkin taattu molemmille tasapuolisesti eikä siihen tarvitse lupaa.
Okei, eli MTK siteeraa väärin Kauppapuutarhuriliiton maksamaa Luken tekemään tutkimusta. Kysymys on sitten enää onko kysymys yleisestä tyhmyydestä, pahantahtoisesta valehtelusta, vai molemmista. Media sitten on niellyt MTK:n virheellisen julkaisun sellaisenaan kyseenalaistamatta, mikä kertoo aika karusti toimittajien osaamattomuudesta mitä tulee numeroihin. Koska idioottikin näkee, että nuo numerot eivät voi pitää paikkansa.
Eli ”tutkimuksen” idea on että kun huomioidaan ”karakterisointikertoimella” kunkin maan kuivuus, suhteellinen ”vesijalanjälki” on espanjalaisella tomaatilla korkeampi kuin suomalaisella. Mitä ”tutkimus” ei ota huomioon on se, että espanjalaisia tomaatteja kasvatetaan pitkälti Välimerestä otetulla käänteisosmoosilla käsitellyllä vedellä, ja käsittääkseni Välimeri ei ole ihan heti kohta kuivumassa. Sen n. 30 litran kasteluveden tuottaminen merivedestä vaatii toki kohtuullisen paljon sähköä; käänteisosmoosin energiankulutus on luokkaa 2,5-4 kWh/m³, eli tomaatin viljely merivedellä vaatii päästötöntä aurinkosähköä 0,075-0,12 kWh/kg.
Tähän voi verrata suomalaisen kasvihuonetomaatin sähkökulutusta, n. 3 kWh/kg — joka siis on jopa neljäkymmentä kertaa enemmän. Ja tuo on siis vain kotimaisen kasvihuonetomaatin vaatima sähkö, päälle tulee vielä lämmitysnergiaa n. 10 kWh/kg.
Jos haluat ympäristöystävällistä tomaattia, osta espanjalaista. Ihan riippumatta siitä mitä MTK:n propagandaosasto yrittää väittää.
Espanjalaisten kasvihuonetomaattien vesijalanjälki tuskin eroaa närpiöläisistä. Kasvihuoneviljelyn vaikutus Espanjassa vesijalanjälkeen on kuitenkin kirjaimellisesti homeopaattinen. Siellä tomaatteja viljellään avomaalla ja peltoviljelyn vesijalanjälkeen lasketaan mukaan se teoreettinen vesimäärä, joka tarvitaan pelloilta valuvien lannoite- ja torjunta-ainepäästöjen laimentamiseen haitattomiksi. Suomessa vastaaava vesimäärä ylittäisi varmaankin koko Itämeren altaan sademäärän.
Laskelma on ilmeisesti peräisin Luonnonvarakeskuksen tutkimuksesta 82/2019 ”Kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuslaskenta ja vesijalanjälki”. Vesijalanjäljen laskennassa on käytetty AWARE-menetelmää, joka huomioi maakohtaiset vesivarat. Sinänsä tomaatinviljely Espanjassa ei kuluta kiloa kohti nähdäkseni merkittävästi enempää vettä kuin Suomessa. Suomen kerroin on tutkimuksessa 1,72 ja Espanjan yli 79. En halua tässä silti väittää, että vesivaroihin ei pidä kiinnittää huomiota, mutta laskentatapa olisi hyvä avata paremman kokonaiskäsityksen aikaansaamiseksi.
Jaakko K:”Vesijalanjäljen laskennassa on käytetty AWARE-menetelmää, joka huomioi maakohtaiset vesivarat. Sinänsä tomaatinviljely Espanjassa ei kuluta kiloa kohti nähdäkseni merkittävästi enempää vettä kuin Suomessa.”
Kuluttaa ja raakasti enemmän. Yllä oleva linkki, Madridin ja Twenten Yliopistojen tutkimuksessa todettiin espanjalaisen tomaatin vesijalanjäljen olevan pahimmillaan jopa n. 900 l/kilo tomaatteja. Se on julkaistu 2010, jolloin AWARE- laskentamalli ei ollut vielä käytössä.
”The AWARE method assesses water scarcity impacts. Water use is measured in relation to the water availability in the production region, which makes it possible to compare the impacts of water use in different regions”
Nyt olisi aika päivittää asenteensa espanjalaisen tomaatin ylivoimaisuudesta. Sitä ei ole , ja se tieto perustuu tutkimukseen.
Eemil, linkki puuttuu, mutta veikkaan että vesijalanjälki on edelleen eri asia kuin vedenkulutus. En kyllä oikein jaksaisi tästä kanssasi vängätä, näkemyksesi on tullut hyvin selväksi ja olet varmaan valmis kaivamaan vaikka koko internetin läpi sen todistaaksesi.
Eemilin linkkeihin ei ole syytä aina argumentoida vastaan koska Eemil itsekään ei aina tiedä mikä on näiden linkkien sisältö ja lauseiden kokonaisuus koska ne ovat pääasiassa englanniksi joka ei ole Eemilin vahvuuksia kun hän monessa yhtedessä siteraa koko lauseen keskeltä oman näkemysten vahvistamiseksi argumentteja jotka eivät ole edes kyseisessä tutkimuksessa tuotu esiin siinä muodossa missä Eemil niitä tuo niitä esiin. Hyvä esimerkki on Cap-tuki osuudet EU jäsenmaiden kohdalla nyt tämä Espanjan vesijalanjälki versus vedenkulutus. Eemilin argumentit ovat samanlaisia jos aikoinaan OTK olisi sanonut ettei SOK ole osuusliike koska sen liiketoimintamalli poikkeaa hallinnollisesti muusta osuustoiminnan malleista.
Hieman perspektiiviä: vietän kesät Savonlinnassa, jossa laatuperunaa myy oikeastaan yksi kausiviljelijä js puutarhakasviksia hän ja yksi muu. Tarjonta marketeissa ei ole erityisen paikallista, ja siellä jos missä mennään hinta edellä. Kun palaan syksyllä Krunikan kuplaan, löydän enemmän tarjontaa ja laatua esim Hakaniemen torilta ja hallista. Tämä johtunee siitä, että siitä ollaan valmiita Helsingin seudun kalliimmilla alueilla maksamaan enemmän. Valitettavasti aika iso osa Suomea on aika pienituloista, ja kun tähän lisätään ”kateus” niitä kohtaan, joiden luullaan vetävän välistä (eli yksittäiset viljelijät, kaupan ja teollisuuden rakenteisiin ei useimpien ymmärrys riitä), en oikein usko reilun kaupan mahdollisuuksiin juuri Hgin ulkopuolella
Arkkitehti:”käytetään 27–40 litraa vettä kiloa kohden, riippuen ilmastoinnista.”
Ja vielä riippuen onko kasvihuone lämmitetty vai lämmittämätön. Espanjan keskilämpötila on 15 astetta ja yöt sekä talvi ovat kylmiä. Sen vuoksi kasvihuoneita on alettu lämmittää. Ja todella luit oikein, Espanjan tomaatit ovat kasvihuoneissa viljeltyjä.
Avomaalla viljeltyjen tomaattien vesijalanjälki kohoaa pilviin. Seuraavan lähteen mukaan se nousee n. 966 litraan /kilo.
https://www.yumpu.com/en/document/read/48431699/the-water-footprint-and-virtual-water-exports-of-spanish-tomatoes
Lämmitetyissä kasvihuoneissa viljely on tarkemmin säädeltävissä lannoituksen, kastelun , tuhoeläinten ja kasvintuhoojien suhteen. Tuottavuuden kasvaessa ongelmaksi ovat kuitenkin nousseet kasvitaudit ja tuhoojat, mikä on aina tehotuotannon kohtalonkysymys.
Ei kai se nyt kenellekään mikään uutinen ollut, että Espanjassa kasvatetaan vihannekset kasvihuoneessa? Tietenkin kasvatetaan, kasvihuoneen olosuhteet ovat paljon paremmat kuin avomaalla.
Espanjalaisen kasvihuoneen ero suomalaiseen on siinä, että suomalainen kasvihuone voisi yhtä hyvin olla maan alla, kun kasvattamiseen joka tapauksessa tarvitaan hitosti keinovaloa ja lämmitystä. Itse asiassa juuri pinta-alatehokas teollisuushallikasvattaminen voisi olla se ratkaisu millä kaupan hyllylle saataisiin hyvää tomaattia ja muita kasviksia: jos kasvattamon saisi kaupungin keskustan välittömään läheisyyteen, kuljetusmatkat olisivat niin paljon lyhyemmät, että kypsänä kerätty tuote kestää kauppaan asti. Sellaiseen ei tietenkään saa maataloustukia, koska ei niillä ole mitään tekemistä elintarviketuotannon kanssa, vaan kyse on puhtaasti maaseudun elämäntapatuesta.
Mä en nyt oikein usko tuohon että tomaatteja pitäisi kasvattaa maanalaisissa halleissa. Ei se ainakan tekisi tomaatteja halvemmiksi. Kyllä pk-seudulla kehäkolmosen ulkopuolella löytyy lääniä jonne kasvihuoneita saataisiin jos kukaan vaan viitsisi pystyttää. Onko työvoima sitten liian kallista vai mistä se kiikastaa?
Ei nyt tietenkään maan alle kannattaisi rakentaa. Mutta joku pelti-villa-pelti-elementistä tehty teollisuushalli Odan jakelukeskuksen vieressä Vantaalla jossa kasvaisi muutama hehtaari tomaattia LED-valossa viidessä kerroksessa olisi todennäköisesti ihan kustannuskilpailukykyinen Närpiön kanssa, kun kuljetusmatka kasvilta kotiinkuljetusauton kyytiin mitattaisiin metreissä ja minuuteissa.
Tulevaisuus saattaa olla vertikaaliviljelyksessä, koska nämä viljelytornit on mahdollista sijoittaa lähelle kauppoja.
Arkkitehti:”Espanjalaisen kasvihuoneen ero suomalaiseen on siinä”
voisi myös jatkaa, että espanjalaisessa kasvihuoneessa kastelussa käytetään kolmenlaista vettä: sinistä, vihreää ja harmaata. Sininen vesi on pinta- ja pohjavettä. (Suomessa aina pohjavettä). Vihreä vesi on sadevettä, jota on varastoitu maaperään. Harmaa vesi on jätevettä.
Tästä päätellen espanjalaisen tomaatin tuotanto on todellakin harmaalla alueella niin veden , kuin työvoimankin vuoksi.
Syy miksi espanjan maatalouden veden laatu on matalaampi kuin Suomessa on Espanjan maapohja. Syy miksi Espanjassa varastoidaan sadevettä on kuivuus kesällä ja koskeus talvella. Kyllä Eemil myös Suomessa vihannestuotannossa on enemmän ulkomaalaista työvoimaa kuin kotimaista. Se että Espanjassa on pohjoisafrikkalaista työvoimaa johtuu maantieteellisestä läheisyydestä Pohjois-Afrikan rantavaltioita ja Suomessa on itäeuropppalaista työvoimaa siis ukrainalaisia, valkovenäläisiä, moldovalaisia ja muulta Entisestä Neuvostoliitosta johtuu ihan maantieteellisestä läheisyydestä. Tätä itäeuropppalaisen työvoiman osuutta Suomen maataloudessa et voi Eemil kiistää. Siitä oli jo paljon keskustelua kesällä 2020 ja kesällä 2021 ja myös tänä kesänä 2022 tulee sama keskustelu.
Tiedettähän miten Amazon toimii. Painotalo painaa kirjoja varastoonsa ja Amazonin tietokone pääsee lukemaan varastosaldon hintapyyntöineen. Ostaja kirjaa tilauksen Amazonin tietokoneelle, joka antaa kuljetusmääräyksen logistiikkayhtiölle. Siis kuljetus painotalon varastosta ostajan kotiovelle. Ei ylimääräisiä rahastajia, eikä hyllytyksiä. Amazon tuntuu tietääkseni pärjäilevän aika hyvin. Muuten Alibaba toimiin vielä hieman virtaviivaisemmin.
Kirjat ovat kirjoja, porkkanat porkkanoita, mutta olisiko tuossa jotain oppimista.
O.S:”En ole jaksanut osallistua”
Kannattaisi osallistua ja tutustua tilastoon, jonka postasin. Se kertoo asiat juuri niin yksityiskohtaisesti, kuin pitääkin. Mikko Kieseläisen pylväsdiagrammi on arvoton siihen asti, kunnes selvitetään mistä luvut on johdettu. Professori Alan Matthews (Trinity College) on koonnut yhteenvedon, josta selviää tukien ja tulojen oikea suhde ja vieläpä eri tilastojen kautta.
Jospa jaksaisit tutustua tuohon aineistoon ja opponoida sitä. Kieseläisen tekele ei anna pohjaa ilmiön luotettavalle arvioinnille.
Kansallisten tukien ja tukien yleensäkin jakaminen maatilojen lukumäärällä ei kerro totuutta. Tuista maksetaan niiden hallintobyrokratia. Suomessa maataloustukien hallintoon kuluu karkeasti arvioiden noin 60 miljoonaa euroa vuodessa, tästä noin kolmannes kohdistuu kunnille ja loput suoraan valtiolle. Hallinnon kustannuksia ei kuitenkaan seurata siten, että tarkan arvion tekeminen olisi mahdollista. Viljelijöille aiheutuvan hallinnollisen taakan suuruudesta ei ole arviota.
Kansallisessa tuessa O.S. jakaa Suomen kokonaistuen määrän tilojen lukumäärällä. Tilatasolla tukikorvaus on kuitenkin käytännössä näin:
Keskimääräinen tilakoko 40 ha , tuotantosuunta viljanviljely.
Pohjoinen hehtaarituki 0 euroa. Erikoiskasveista, jotka kasvavat kuonosti ko. alueella korvaus on 75 euroa / ha. Nyt on kuitenkin niin, että koko 40 hehtaarilla ei voi viljellä luetteloituja erikoiskasveja: ruis, tattari, rypsi, hamppu jne. Arvioin, että n. 20 hehtaarilla voi käytännössä viljellä erikoiskasveja : 20 ha x 75 euroa=1500 e.
Nuoren viljelijän tukea voi hakea enint. 40 vuotias ja sitä maksetaan viitenä vuotena.
Kansallinen nuoren viljelijän tuki 40 euroa.Yleinen hehtaarituki C-2 alueella 10 euroa /ha.
40 ha x 40 euroa = 1600 euroa
40 ha x 10 euroa = 400 euroa (jos viljelet C-2 alueella)
40 hehtaarin viljanviljelytilalla voi saada kansallisia tukia 3500 euroa vuodessa. Tämäkin teoreettinen kertymä , jonka voi parhaimmillaan yksi tila saavuttaa. Eri asia on sitten, jos vuokraa lisämaita.
O.S:”joten tuki on maataloustuloa suurempi, eli maataloustuotannon markkina-arvo on pienempi kuin siihen käytettyjen panosten arvo ja arvonlisäys siis negatiivinen.”
Kunpa O.S. viitsisi paneutua tilastolukujen taakse ja analysoida , mistä asiat juontuvat. Huomaisi varmaan, että teollisuuden ja kaupan maksamat tuottajahinnat ovat Suomessa vanhan itäblokin maiden tasoa. Ihmisen on muutosvastarinnan takia vaikea omaksua asioita, jotka sotivat hänen ennen omaksumaansa kantaa vastaan.
Credittiä O:lle , että julkaisee oman kantansa vastaisia kirjoituksia +
http://capreform.eu/measuring-farmers-dependence-on-public-payments/
Tuossa siteeraamassasi jutussa puhutan edelleen vbasin EU:n maksamasta tuesta. Siinä ei ole kansallista osuutta tuesta lainkaan, joten se on tässä keskustelussa arvoton.
Näköjään Eemilille Common Agricultural Policy (CAP) on vaikea edelleen ymmärtää mitä se tarkoittaa vaikka siitä löytyy suomeksi tietoa Euroopan komission, Maa- ja metsätalousministeriön, Luonnonvarakeskuksen ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton sivuilta. Jos vain Eemil hahmottaisi Common Agricultural Policyn (CAP) oidean ja mallin keskustelua olisi hedelmällistä jatkaa mutta kun Eemil ei edelleenkään ymmärrä mitä Common Agricultural Policy (CAP) sisältää on keskustelua on Eemilin kanssa mahdonta jatkaa
Kuten osoitin, niin kansallisen tuen osuus kokonaisuudessaan on marginaalinen. ” Vuonna 2021 maa- ja puutarhatalouden kansallisiin tukiin on käytettävissä valtion talousarviossa yhteensä 332,0 miljoonaa euroa. Määrärahasta 4,0 miljoonaa euroa on varattu tukien täytäntöönpanoon liittyvien, ennakoidun tukimenekin ylittävien, tukien ja tukitasojen muutostarpeisiin, jolloin se osuus jää yleensä käyttämättä. Kansallisilla tuilla täydennetään EU:n tukijärjestelmiä (EU:n suorat tuet, luonnonhaittakorvaukset, ympäristökorvaukset ja eläinten hyvinvointikorvaukset) ja turvataan maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä.”
Keskimääräisen tilakoon tasolla tuen suuruus on n. 3500 euroa vuodessa. Ja nuoren viljelijätuen kohdalla viiden vuoden ajan.
Kun koko maataloustukipotti on n. 2 mrd euroa, niin siitä tuo kansallinen osuus on marginaalinen.
O.S:”Tuossa siteeraamassasi jutussa puhutan edelleen vbasin EU:n maksamasta tuesta. Siinä ei ole kansallista osuutta tuesta lainkaan, joten se on tässä keskustelussa arvoton.”
Voisiko O.S. opponoida linkittämäni kokonaisuuden analyysin ja lisätä siihen sitten kansallisen tue määrän vaikutuksen ?
Ei se vie meritoituneelta tilastoasiantuntijalta aikaa viittä minuuttia enempää.
Eemil, on kolmenlaisia tukia, puhtaasti EU-tukia, yghdessä EU:n kanssa rahoitettuja tukia ja puhtaasti kansallisia tukia.
Eemil, kansallisen tuen ja CAP tuen ero ei ole mielipide kysymys vaan tosi asia mikä pitää ottaa huomioon maataloustukien kohdalla. Kansallinen tuki yhdistettynä CAP tukeen kertoo kyllä siitä että maataloutuki (CAP+kansallinentuki) on Suomen kohdalla (Itä-Euroopan maiden tuet pois lukien ,koska ne ovat edelleen nettosaajia ) ovat suurempi niiden maiden kohdalla jotka olivat nyt vertailussa eli Hollanti, Luxemburg, Ruotsi, Irlanti ja Tanska.
Kertooko se koko totuutta? Ei tietenkään mutta maataloustuet ovat päätetty EU:n jäsenmaiden kesken yhteisessä päätöksen teossa joka on lähes aina harvinaisen yksimielinen lopputulos mitä EU:sta tulee ulos. CAP tuki nimenomaan perustuu EU:ssa siihen että kyseinen tuki jaetaan maatilojen lukumäärään verrattuna per jäsenmaa eikä esim hehtaarin mukaan. Kansallinen tuki perustuu pääasiassa hehtaareihin.
Eemil, tässä ei ole kyse ihmisen, etenkin Osmo Soininvaaran, henkilökohtaisesta mielipiteestä tai muutosvastarinnasta vaan siitä kuinka CAP tuki jaetaan EU:ssa jäsenmaiden kesken joka on siis neuvottelukysymys jäsenmaiden välillä. Jos Eemil et ymmärrä mitä eroa on CAP tuella ja kansallisella tuella .
En minä enkä Osmo Soininvaara voi sille mitään. Juuri sen takia emme halua, minä enkä Osmo, jatkaa Eemil sinun kanssasi tätä keskustelua koska sinä et halua hahmottaa kaksi perusfaktaa eli CAP:n ja kansallisen tuen eroa vaan niputat ne yhteen tai otat toisen pois (joko tahallisesti tai tahaottomasti).
Juuri tämän perusfaktan hahmottamisen takia keskustelu,Eemil kanssasi on sama jos väittelisi amerikkalaisen rivirepublikaaniaktiivin kanssa siitä oliko vuoden 2020 Yhdysvaltain presidentinvaaleissa vaali vilppiä. Vaikka lukuiset oikeusistuimet ja vaaliviranomaiset ovat todenneet asian moneen kertaa niin se on aina sama vastaus sille rivirepublikaaniaktiiville kuten on Eemilin kohdalla tässä kohtaa ettei Eemil jostain syystä hahmota tai halua pikemmin myöntää CAP:n ja kansallisentuen eroa.
R.S:”ei aina tiedä mikä on näiden linkkien sisältö ja lauseiden kokonaisuus koska ne ovat pääasiassa englanniksi joka ei ole Eemilin vahvuuksia kun hän monessa yhtedessä siteraa koko lauseen keskeltä oman näkemysten vahvistamiseksi ”
Tiivistän kokonaisuuksista sen oleellisen, koska paneelin jäsenillä ei ole ”aikaa” perehtyä tarkasti. Ja joka ikinen kerta linkin sisältö on jokaiselle avoin konaisuudessaan. Sanoisin kyllä useiden keskustelijoiden paneutuvan sivujuonteisiin , koska yrittävät horjuttaa ydinasiaa.
Jaakko K:”Eemil, linkki puuttuu, mutta veikkaan …”
Ei puutu, vaan se on vesijalanjälkikeskustelussa linkitettynä. Pitää seurata koko vesiviestiketjua, ettei jatkuvasti tarvitse palata samoihin asioihin.
Jaa, tarkoitit eri kommentissa olevaa linkkiä. Kai löysin oikean sitten. Minusta kyllä sivulla 40 olevassa ”Conclusion”-osiossa sanotaan, että Espanjalaisen tomaatin vesijalanjälki vaihtelee välillä 216-301 l/kg. En lukenut koko tutkimusta, joten voi toki olla että jossain löytyy luku 900 myös. Koska laitoit omaan kommenttiisi sen, etkä tuota johtopäätös-osion lukemaa, päättelen, että tässä on jokseenkin kaksi vaihtoehtoa. Joko et ole lukenut tuota kokonaan tai sitten valikoit sieltä itsellesi sopivimmat lukemat. Oli miten oli, tuossa tutkimuksessa on Espanjalaisen tomaatin vesijalanjälki. Suomalaisen tomaatin vesijalanjälkeä siinä ei ole laskettu, joten on vaikea verrata. Luke:n tutkimuksessahan näin oli tehty, mutta siinä oli eri laskentatapa kuten taisit itsekin todeta.
Eemil, oikea vastus on Common Agricultural Policy jonka sisältöä sinä Eemil et ikävä kyllä hahmota.
Eemil, minun haaste sinulle on seuraava; Voitko etsiä suomenkielisen tutkimuksen jossa olisi selkeästi ja suoraan osoitettu data jossa mainitaan että Suomen maataloustuet (suoratuki (joka sisältää maaseudun kehittämistuen) +kansallinen tuki+CAP olisivatkaikki yhdistettynä malatalmpi kuin Ruotsissa ja Tanskassa.
Olen varma että EU:n maataloustuista on tehty vertailevaa tutkimusta Suomessa muun muassa Maa- ja metsätalousministeriön, Luonnonvarakeskuksen ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton toimesta.
Odoton Eemilltä tulosta ja konkreettista lähdettä jossa tuo vertailukohta mainitaan selkästi.
Jaakko K:”En lukenut koko tutkimusta, joten voi toki olla että jossain löytyy luku 900 myös. ”
Linkissä sivulla kuusi summaryssa. Se on huippulukema avomaan tuotannossa, jossa on sadekastelu. Se ei siis ole vain taivaalta silloin tällöin tulevaa sadetta, vaan siitä varastoitua vettä. Tällöin puhtaus ei ole lähellekään suomalaista pohjavettä.
Soininvaara taisi promota espanjalaista tomaattia siksi, että se on auringossa kasvatettua. Silloin kun se kasvatetaan taivasalla, niin vesijalanjälki on roima. Espanjalaisessa kasvihuoneessa kasvatetun tomaatin vesijalanjälki on pienempi (suomalaisen on sitäkin pienempi), mutta silloin se ei ole aurinon alla kasvatettua.
Eemil, ei espanjalaisten kasvihuoneiden katotja ole noettu. Eivätg ne tarvitsde sähköllä tuotettua valoa kuten suomalaiset talviotomaatit.
O.S:” katotja ole noettu.”
Ei ole noettu, mutta auringon valoa on leikattava, koska sitä on liikaa. Lisäksi on blokattava UV-säteilyä pois niin paljon, että se ei olisi työntekijöiden terveydelle vaarallista. Katot eivät siis ole tavallista muovia tai lasia.
O.S:”sähköllä tuotettua valoa”
Ei valoa , vaan viilennystä. Ja sähkö on Espanjassa erittäin kallista. Ilmaisia eivät myöskään ole aurinkopaneeli-investoinnit. Talvella espanjalainen tomaatti tarvitsee lämmitystä. Aurinkopaneelit eivät tietääkseni ole vielä ratkaisseet viljelyn energiaongelmia.
Ympäristöongelmat oavat edelleen mittavia.
Eemil, yrität nyt ilmeisesti koko ajan vakuuttaa muut siitä, että tomaatteja ei kannata viljellä Espanjassa vaan Suomessa. Tomaatti vaatii kasvaakseen valoa ja lämpöä, joten Espanjan ilmasto on kyllä tomaatinkasvatukseen peruslähtökohdiltaan selvästi sopivampi kuin Suomen. Minusta tämä tosiseikka ei oikein muutu vaikka miten tätä yrittäisi väännellä ja käännellä.
Kotimainen talvitomaatti onkin se missä on suurin energiankulutuksen piikki koska kasvihuoneiden energiankulutus on kuten sanoit erittäin korkea. Yhtä hyvin voisimme Suomessa viljellä banaaneja kasvihuoneessa jos haluamme pyrkiä silläkin alalla omavaraisuuteen kun Eemil tätä omavaraisuutta niin paljon korostaa. Islannissa kasvatetaan banaaneja kasvihuoneessa mutta kun energia on Islannissa on ilmaista.
Hyvä ä että täsmensit että kyseessä on nimenomaan talvi tomaattien viljely kasvihuoneessa eikä kesä tomaattien viljely. Miten Eemil saataisiin ymmärtämään näiden kahden ero ja yleensä muutkin erot jotka koskevat maataloutta kuten tukien määrät?
Olen tullut siihen tulokseen että Eemililä on omanlaisensa maatalouden propaganda tietotoimisto jolla hän pyrkii vakuuttamaan omia näkemyksiään pistämään sekaan tutkitun tiedon jotain kohtia ilman että itsekään lukee kyseisen tiedon kokonaisuutta loppuun asti.
Jaakko K:”Espanjan ilmasto”
En vaan pointtini on siinä, että tomaatin kasvattaminen Suomessakin on järkevää. Siihen on monta syytä. Suomalainen on ekologisesti kestävämpi kuin espanjalainen. Se on sitä monestakin syystä. Espanjan tuotanto on paisunut niin laajaksi, että sen ympäristövaikutukset ovat negatiiviset.
Suomalaisen tomaatin viljelyn käytännöt ovat kehittyneet ekologisesti kestävämpään suuntaan . Meille se on lähituotantoa ja omavaraisuutta, mikä tässäkin maailmantilanteessa on tärkeä asia. Se pitää rahan kotimaassa eikä maailman turuilla. Se ylläpitää työllisyyttä omalta osaltaan.
Olen tsekannut vegaanien ruokalistaa. Aivan järjettömän suuri osa niistä ruuista tulee ulkomailta. Jo se yksistään vie vegaaniruuan ilmastotaseen negatiiviseksi.
Me suomalaiset olemme historiallisesti alammaiskansaa. Meidän geeniperimässämme on ilmeisesti koodi muun maailman paremmuudesta.
Eemil, oletko laskenut kuinka iso ympäristön kuluttaja on suomalaisten kahvin vuosittain kulutuksen haitat ympäristölle? Miksi Suomessa kulutetaan 10kg kahvia per asukas ?.Onko tälläiset määrät kahvin kulutusta vuodessa sinusta kestävää kehitystä ympäristölle? Kaikki kahvi tulee Suomeen ulkomailta. Vertailu espanjalaisiin tomaatteihin ei ole näin ollen vertailu kelpoinen koska tomaatteja saa myös kotimaisia. Olet oikeassa että kotimaisia vihanneksia kannattaa suosia enemmän kuin ulkomaisia. Tosin saatavuus talvella on hankalaa kotimaisten kohdalla jotenkin ostamalla ulkomaalaisia talven yli on parempi vaihtoehto kuin ei osta mitään. Kuitenkin Suomessa korkea kahvin kulutus ei ole minusta mitenkään erityisen kestävällä ekologisella pohjalla. Myös kahvin poiminnassa käytetty työvoima kahvin tuottaja maissa on juuri sitä Espanjassa käytettyä matalapalkkaista työvoimaa jota sinä Eemil aina vain vastustat mutta et itse esimerkiksi ole koskaan myöntänyt että myös Suomessa on maataloudessa, etenkin vihannes ja marja puolella, on pääasiassa ulkomaalaista työvoimaa kuin kotimaista. Onko Espanjan arvostelu yhtään sen tasapuolista kuin se että Suomessa on maataloudessa pääasiassa ulkomaalaista työvoimaa?
Espanjalainen tomaatti on kyllä lentorahtina tuotunakin ilmastoystävällisempi kuin suomalainen talvitomaatti, koska kasvihuoneiden energiankulutus on jtalvella otain aivan tavatonta.
Eemil yhdenkään Euroopan, Etelä-ja Pohjois-Amerikan ja Aasian kansasta geeniperimää joka ei ole yhtenäinen ilman sekoitusta. Sellaista kansaa et löydä mistään maanosasta paitsi Afrikasta jonka geeniperimä on erilainen kuin muiden maanosien. Islantilaiset on Euroopassa todennäköisesti lähin esimerkki mutta hekin ovat historiallisesti alammaiskansaa ja heillä on geeni sekoitusta muiden skandinaavien kansojen kanssa.
Puhummeko me nyt tässä mistä asiasta? Siitä, onko suomalaisen tomaatin vesijalanjälki matalampi kuin espanjalaisen vai siitä, että espanjalainen tomaatti on kokonaisuutena epäekologisempi? Voit teoriassa olla oikeassakin, mutta kunnes toisin todistetaan pidän tuota väitettäsi kyseenalaisena. Sinun pitäisi ensinnäkin kertoa, miten määrittelet ekologisen kestävyyden. Se on laajempi käsite kuin vesijalanjälki. Kun sinulle on huomautettu, että tomaatinviljely vaatii valoa ja lämpöä. vaihdat puheenaiheeksi omavaraisuuden ja kansalliset alemmuuskompleksit, mitkä taas eivät kuulu ekologiseen kestävyyteen, vaan edustavat eri tavoitteita. Tällä tavalla keskustelusta saa loputonta pyörittelyä, koska varsinaisen asian voi aina kiertää uudella avauksella. Sinulla taisi olla yliopistotutkinto? Tällä tavallako siellä opetetaan debatoimaan jostain tieteellisestä kysymyksestä?
Lisä huomautus tuohon että Jaakko K:n hyvään pointtii. Puhutaanko tässä myös kotimaisen , kasvihuoneissa viljeltyn talvitomaatin vesijalanjäljestä suhteessa espanjalaiseen tosin myös kasvihuoneessa viljeltyyn tomaattiin? On kuitenkinaina hyvä muistaa Espanjan ilmastolliset olosuhteet suhteessa Suomeen. Myös banaanien viljelyn kohdalla. Epäekologisempaa on viljellä talvella kasvihuoneissa tomaatteja Suomessa mutta kesällä on tilanne aivan toinen. Avomaan tomaatit ovat eri asia kuin kasvihuoneessa viljeltyt tomaatit oli kasvihuoneet sitten Suomessa tai Espanjassa.
Jaakko K on oikeassa siinä ettei ekologinen kestävyys ole tunne asia vaan tieteellinen tutkittua tietoa tuotetaan toisella tavalla.Omavaraisuus on keskustelu joka olisi syytä käydä myös ruuantuotannon kohdalla mutta se on toinen blogin aihe.
Kansalliset alemmuuskompleksit pitäisi jättää kokonaan roskakorin pohjalle koska nostalgiaa ja romantiikkaa ei pitäisi koskaan tunkea kansantalouden tai luonnontieteiden tutkimukseen.
Jaakko K:”Se on laajempi käsite kuin vesijalanjälki. Kun sinulle on huomautettu, että tomaatinviljely vaatii valoa ja lämpöä”
Juuri näin ja ekologinen kestävyys pitäisi olla kaikille käsitteenä selvä. On todella aikaa vievää, jos jokainen käsite pitää avata erikseen, jotain keskustelussa pitäisi olla omastakin takaa.
Soininvaaran huomautus suomalaisen viljelyn vaatimasta lämmöstä ja valosta sisältää tuotantomme korkean ekologisuuden. Sähkö on vihreää ja lämpö tehdään biopolttoaineilla. Ja mitä enemmän Suomessa kulutetaan biopohjaisia polttoaineita sitä enemmän hiilinielu kasvaa. Oletan kaikkien ymmärtävän tämän kehityskulun, ettei sitä tarvitse selittää.
Soininvaara ohittaa täysin espanjalaisen viljelyn vaatiman viilennyksen. Tomaattia viljellään siellä liian kuumassa ilmanalassa. Se vaatii lähes yhtä suuren energiapanostuksen (jäähdytys, kastelu) kuin suomalainen tomaatti. Kuumassa ja kosteassa tehoviljelyssä lisääntyvät kasvitaudit ja tuhoojat aivan eri mittaluokassa kuin Suomessa.
https://www.ishs.org/ishs-article/1207_8
Espanja on EU:n kärkimaita kasvinsuojeluaineiden käytössä. Toki viljelymäärätkin ovat suuria, mutta ero suomalaiseen on huima hehtaarikohtaisessakin vertailussa.
https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-eurostat-news/-/ddn-20200603-1
O.S. väittää lentorahdin olevan edullisempi, kuin suomalaisen talvitomaatin kustannukset. Hän kuitenkin sivuuttaa viljelyn menot , rahtauksen useat huolintavaiheet , palkat , välikuljetukset sekä kylmäketjun kustannukset.
On kyllä epätoivoista yrittää väittää, että kaamosaikana paukkupakkasilla öljyn avulla viljelty tomaatti on jotenkin ekologista.
Eemil, tuo ei kyllä pidä paikkansa että biopolttoaineet olisivat vihreää sähköä. Eivätkä ole myöskään turve tai maakaasu vihreää sähköä.Kivihiilestä puhumattakaan. Se on yhtä huonosti aseteltu ja perusteltu kanta että Venäjä tällä hetkellä väittää että Ukrainassa olisi vallassa joku uusnatsien johtama sotilasjuntta. Ydinvoimalla tuotettu sähkö kasvihuoneviljelyyn ei ole mitenkään myöskään perustelua. Aino Pohjoismaa (jos Tanskaa ei tässä kohtaa oteta huomioon) joka viljelee pääasiassa kasvihuoneissa tomaatteja (puhumattakaan banaaneista) on Islanti mutta siellä on sähkö ilmaista.
”biopolttoaineet olisivat vihreää sähköä. ”
Nyt kyllä käsitit väärin.
” Sähkö on vihreää ja lämpö tehdään biopolttoaineilla. ”
Kasvihuoneiden lämmitystekniikat:
https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/163176/Kasvihuoneen%20l%C3%A4mmitystekniikoiden%20tarkastelu.pdf?sequence=1
Nykyaikaisia kasvihuoneita on parannettu lämmityskustannusten vähentämiseksiesimerkiksi siirtymällä lasist kennolevyihin. Kasvihuoneissa
on myös lisätty biopolttoaineiden ja muun uusiutuvan energian käyttöä. Nämä toimenpiteet ovat johtaneet kasvihuonetuotannon alentuneeseen hiili-
jalanjälkeen.
Suomalaisen kasvihuonetuotannon ilmastovaikutus vaihtelee tomaatin osalta 0,7 – 6,4 kgCO2-ekv. / tomaattikilo sekä kurkun osalta 1,2 – 2,8 kgCO2-ekv. / kurkkukilo riippuen valitusta lämmitysmenetelmästä.
(Ilmastoviisas kasvihuone , HIME-hanke)
Suomessa käytetään kasvihuoneiden lämmön lähteenä siis myös maalämpöä. Fossiilisista siirrytään pois kovaa vauhtia. O.S. voisi myös päivittää tietonsa ja sitä kautta asenteensa suomalaiseen kasvihuonetuotantoon.
Samoin espanjalaisen tuotannon heikkoudet tulisi sisäistää aivan uudella tavalla.
Jaakko K:”kansalliset alemmuuskompleksit, mitkä taas eivät kuulu ekologiseen kestävyyteen,”
Hyvä, että toit asian esille. Kyllä ne kuuluvat siten, että ekologisesti kestävän kotimaisen tomaatin kulutus on todennäköisesti pienempi kansallisen alemmuuskompleksin vallitessa. Luullaan ulkomaisen tomaatin olevan ekologisesti paljon parempaa eikä luoteta tieteelliseen näyttöön.
Kotimaisen kasvihuonetomaatin hiilijalanjälki vuonna 2017 oli 2,6, kurkun 2,0 ja salaatin 2,7 kiloa hiilidioksidia tuotettua kiloa kohden.
https://www.mtk.fi/-/kotimainen-kasvihuoneviljely-puolitti-hiilijalanj%C3%A4lkens%C3%A4
Espanjalaisessa lämmitetyissä kasvihuoneissa hiilijalanjälki on 2.07 kg CO2-eq. Lämmittämättömissä 0.92 kg CO2-eq kg-1.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30045579/
Ero ei ole järisyttävän suuri espanjalaisen eduksi. Suurempi ero on avo- ja lammittämättömässä viljelyssä. Espanjassa pyritään kuitenkin siirtymään lämmitettyihin /viilennettyihin mahdollisimman paljon, koska se lisää satoa.
Suomessa on maailman korkeimmat kasvihuonekurkun keskisadot ja korkeimmat huippusadot. Keskisato 2018 oli Suomessa 87 kiloa yhtä kasvihuoneneliömetriä kohden, ja vuotta aiemmin 80 kiloa. Hollannissa keskisato 2017 oli 69 ja Espanjassa 9 kiloa neliömetriä kohden. Olettaisin saman ilmiön toistuvan myös tomaatin kohdalla.
Eemil, keskustelu ei koskenut kotimaisen tomaatin kulutusta vaan tuotantoa ympärivuotuisesti ei vain talvisin kasvihuoneissa . Eemil tuo vertailu jota käytät tässä espanjalaisten tomaattien ja kotimaisten tomaattien kohdalla on kasvihuoneissa kasvatetut tomaatit. Oleellinen asia ei ole kasvihuoneissa kasvatetut tomaatit vaan se että onko järkeä kasvattaa tomaatteja talvisin tomaatteja kun ne voidaan ostaa ulkomailta mutta kesäisin taas suosia kotimaista. Näin tehdään jo banaanien kohdalla. Miksi emme viljele banaaneja kasvihuoneissa ? Islannissa viljellään banaaeja kasvihuoneeissa. Onko Eemilille kansallisen alemmuuskompleksin nimissä pienempi paha että ostamme banaaneja ulkomailta kuin emme kasvata niitä kasvihuoneissa kotimaassa?.ämä oli suora kysymys Eemilille.
Onpa mielenkiintoinen tutkimustulos. Espanjalaisen tomaatin hiilijalanjälki on lähes sama kuin suomalaisen. Ottaen huomioon sen, miten paljon talojen lämmittäminen vie energiaa Suomessa tuo tuntuu kyllä oudolta. Mahtaisiko tuota selittää MTK:n uutisen takaa löytyvän tutkimuksen sivu 10, jossa on avattu kasvihuoneiden energiankulutusta. Uusiutumattomien energianlähteiden osuus on vähentynyt aivan selvästi. Toisaalta sähkön ja turpeen kulutus on kasvanut. Sitä tuossa ei ilmeisesti ole eritelty, miten tuo sähkö on tuotettu, on vain arvioitu, että kotimaisen sähkön ilmastovaikutus olisi pienentynyt kolmanneksella tarkastelujakson aikana. Turpeen luokitteleminen uusiutuvaksi luonnonvaraksi taas on tässä minun nähdäkseni vain tapa saada hiilijalanjälki näyttämään tosiasiallista alemmalta, mikä heittää varjon koko tutkimuksen luotettavuuden ylle. Eemil, jos malttaisit vähentää kiihkoiluasi kotimaisen maatalouden puolesta olisit itsekin uskottavampi. Minulla ei ole periaatteessa mitään suomalaisia maanviljelijöitä vastaan (niin kuin ei nähdäkseni ole blogistillakaan), mutta tarkoituksellinen vääristely saattaa vähitellen muuttaa mieleni. Luulen että sama koskee muita ihmisiä myös.
JaakkoK:”Uusiutumattomien energianlähteiden osuus on vähentynyt aivan selvästi. ”
Kyseisessä selvityksessa s. 10 lukee seuraavaa:
”Uusiutuvan energian osuus on tutkituilla kasvilajeilla lisääntynyt selvästi vuoden 2004 tilanteeseen nähden. Tomaatin osalta uusituvan energian osuus oli noin kaksinkertainen (kuva 2), kurkulla yli kak-sininkertainen (Kuva 3) ja ruukkusalaatilla yli seitsemänkertainen (Kuva 4). Myös turpeen osuus oli li-
sääntynyt, tomaatilla 50 %, kurkulla yli kolminkertaistunut ja salaatilla 16-kertaistunut. Uusiutumattoman energian osuus oli kurkulla edelleen 42 % ja tomaatilla 21 %, mutta ruukkusalaatilla vain 10 %”
Jaakko K:”mutta tarkoituksellinen vääristely saattaa vähitellen muuttaa mieleni” P.s. turve on pääosin poistunut käytöstä ja koneet myyty Venäjälle, jossa tuotanto lisääntyy.
Hmmm?
Kiihkoilusta on hyvä esimerkki Kieseläisen puheenvuoro suomalaisesta maataloudesta ja jussista. kts. Soininvaaran linkki , selaa etp niin löytyy.
”Tomaatti on herkkä lämpötilavaihteluille. Optimaalinen kasvulämpötila kukintaa aloittavalla tomaatin taimella on päivisin +20 – 22 °C ja öisin noin +18 °C. Kasvukauden aikana lämpötila ei saisi kuitenkaan nousta reilusti yli 25 °C. Lämpötilan pysyminen tomaatille suotuisissa rajoissa on tärkeää. Liiallinen viileys saa tomaatin taimet kasvamaan reheviksi, paksuvartisiksi ja voimakkaan vihreiksi. Kukkien muodostuminen kuitenkin kärsii viileydestä ja tomaattien sato jää niukaksi. Tämä näkyy etenkin keväisin kun kasvihuoneen yölämpötilat tippuvat liiallisen alas.
Kuumuus vaikuttaa satoon. Varjosta kasvihuonetta kuumina päivinä. Liiallinen kuumuus vaikuttaa tomaattien laatuun, sen lehdet käpertyvät ja hedelmät tulevat laikukkaiksi. Yli + 25 °C lämpötila vaikuttaa tomaattien värin muodostumiseen. Liiallinen lämpötila estää punaisen värin muodostumisen ja tomaateista tulee herkästi kirjavia ja vihertäväkantaisia.”
Espanjan keskilämpätila on 16 ja pitäisi tajuta, että sielläkin tarvitaan lämmitystä ja sen lisäksi viilennystä. Kun koko energiatase summataan yhteen, niin ero Suomeen ei ole suuri. Ota vielä huomioon kuljetukset maasta toiseen ja niiden aiheuttamat päästöt ketjun eri vaiheissa.
Päivittäkää tietonne ja asenteenne, niin loppuisi toksinen kirjoittelu suomalaisesta ruuan tuotannosta. Etenkin toivoisin tätä Soininvaaralta.
Eemil. Rajoitetaan tarkastelu siihen, mistä on kysymys eli missä kannattaa viljellä tomaattejaa talvella? Sekä Espanjassa että Suomessa täytyy talvella lämmittää, mutta Suomessa täytyy lämmittää aivan olennaisesti enemmän. Tämän lisäksi Suomessa pitää myös valaista, koska kaamos. Espanjassa aurinko nousee talvisinkin.
Kesällä tomaatteja kannataa viljellä Suomessa, eikä niitä silloin Espanjasta tänne tuodakaan. Ota siis kesä kokonaan pois laskuista, koska siitä ei ole kyse ja tutki taseita talvella.
O.S:”Viljatiloilla tuki on noin 600 €/ha”
Otan esimerkkejä S:n tekstistä ”Mietteitä maataloustulosta”
Tuki on viljatiloilla 470 euroa. Erikoiskasvit nostavat korvausta, mutta niitä voi viljellä vain osalla koko pinta-alaa.
O.S:”os tuki on vain 25 % maataloustulosta, kuten Ranskassa”
Liittyen Kieseläisen tilastoon esim. Ranskassa tuetaan eu-tuilla laventelin viljelyä. Sen viljelyn arvonnousu on huikea samoin kuin viinin, koristekasvien ja vihannesten. Kun näitä viljelevät maat ovat keksisessä ja eteläisessä vakirikkaassa Euroopassa, niin kysyntä ja kulut ovat ideaalit.
Tämä on yksi syy miksi suomalaisen tuotannon arvonnousu on pientä, meillä ei ole tuollaisia kultakaivoksia. Olisi hyvä avata Kieseläisen pylväskuviota, jotta tietäisi mitä arvonnousun tuotteet pitävät sisällään.
Toinen syy pieneen arvonnousuun ovat meillä maksetut alhaiset tuottajahinnat. Kieseläinen esittää sen johtuvan huonosta tuotteesta ja tehottomasta tuotannosta. Lääkkeeksi on esitetty LIDL:in mukaantuloa ostajapuolelle. Sen maine ei kyllä ole hyvä korkeiden hintojen maksajana.
Meillä on monia muita maita korkeampi maataloustuotteiden arvonlisävero. Miettikää mitä se merkitsee alkutuottajalle.
Eemil, ei vain LIDL ole tässä yksin vaan myös Kesko ja SOK eivät ole mitenkään korkeiden hintojen maksajia. Ongelma ei ole LIdl (vaikka Eemil yrittää aina väittää lähes aina jokaisessa keskusteluissa että ulkomaalaiset ovat huonoja ja pahantekijöitä lähes kaikessa ) vaan ongelma on kahden suuren kotimaisen duopoli. Itse asiassa näiden kahden duopoliin on OECD ja Euroopan komissio on ottanut kantaa että niiden osusu on liian iso ja ne pitäisi pilkkoa tai hajoittaa kahteen osaan. Eemilinkin on hyvä kuitenkin muistaa että se on ollut myös Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) kanta monta kymmentä vuotta ettei Keskoa tai SOK:ta ole syytä pilkkoa. Sopii vain kysyä miksi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto on torjunut kaikki vähittäiskauppaan tekemät uudistukset kuten on Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK torjunut kaikki työmarkkinauudistukset .
Mitä enemmän olen suomalaisen maatalouden talousasioita miettinyt, sitä enemmän olen alkanut olla sitä mieltä, että valtion tukien painopistettä pitäisi suunnata toiminnan vähäpäästöistämiseen, maatalouden energiatehokkuuden lisäämiseen ja tuottavuuden kasvattamiseen. Maatalous voisi olla suhteellisen energiaomavarainen, koska tuotteista irtoaa biokaasua joka tapauksessa. Nyt kuitenkin käytetään fossiilista öljyä niin traktoreissa kuin viljan kuivaamisessakin, vaikka kompostoituvista maatalouden sivuvirroista voisi saada energian hyvin pitkälti niin työkoneisiin kuin lämmitykseenkin. Jos biopolttoaineilla saisi pyöritettyä maataloutta, sen ulkoinen kustannusrasitekin laskisi. Etelän maiden tuottavammille, lämpimämmille olosuhteille suomalainen maatalous ei pysty kilpailemaan jatkossakaan. Mutta pitkällä aikajänteellä juoksevia energiamenoja maatalous voisi tiputtaa – jos tarpeelliset investoinnit tehtäisiin. Ja se olisi hyväksi myös ilmastolle.
Reilun kaupan merkistä puolestaan voisi pahimmillaan tulla vain lisäkustannuksia. Ulkomailla reilun kaupan merkkiä pyörittää usein muut osapuolet kuin viljelijät itse. Viljelijät vain kutsutaan muiden tekemään systeemiin mukaan, tai vaaditaan – ehtona sille, että viljelijä saa systeemin mukaisen minimihinnan – kuinka asian sitten näkeekin.