2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (3) Meritokratian voittajat

Var­al­lisu­userot ovat kään­tyneet kasvu­un jok­seenkin kaikkial­la, myös Suomes­sa. Tulo­erot eivät ole Suomes­sa kas­va­neet, tois­taisek­si, mut­ta on syytä olet­taa, että samat lainalaisu­udet, jot­ka kas­vat­ta­vat niitä muual­la, tart­tuvat myös Suomeen.

Piket­tyl­lä on oma (sinän­sä kiis­tet­ty) mallinsa siitä, mik­si pääo­mat kasautu­vat. Sen rin­nal­la on toinen eri­ar­voisu­ut­ta lisäävä tren­di, koulute­tun eli­itin kas­va­vat tulot.

On oikeas­t­aan uusi ilmiö, että kog­ni­ti­iviset kyvyt ovat ruumi­il­lisia tärkeämpiä. Aiem­min vah­va ja rius­ka Kalle oli parem­masa ase­mas­sa kuin nopeasti oppi­va, mut­ta hin­telä Pekka. Nyt osat ovat vai­h­tuneet vieläpä niin, että Pekka on suh­teessa paljon parem­mas­sa ase­mas­sa kuin Kalle aiem­min, kos­ka hänen työn­sä tulok­sia voidaan monistaa.

Voidaanko jopa sanoa, että evoluu­tion tulok­se­na ihmiset ovat taipumuk­sil­taan eri­laisia, sil­lä onhan ihmi­nen lau­maeläin ja lau­man sisäl­lä on työnjako.

Kun tuotan­nos­sa laatu koros­tuu määrän sijas­ta, ahkeru­us häviää luovu­udelle. Muusikko­jen ja urheil­i­joiden tulon­jako näyt­tää, mihin suun­taan tulon­jako on kehittymässä.

On oikeas­t­aan nurinkurista, että vasem­mis­to­lais­ten on tapana vähätel­lä lah­jakku­u­den periy­tymistä ja oikeis­to­lais­ten korostaa. Eikö tämä mene väärin päin? Jos kaikil­la on syn­tyessään samat lähtöko­h­dat, riit­tää mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvo ja päinvastoin.

Lah­jakkaan yksilön vaiku­tus on sitä suurem­pi, mitä suurem­pi vipu­var­si hänel­lä on käyrtet­tävis­sään. Suuren yhtiön nerokas johta­ja voi tuot­taa yri­tyk­selleen kym­meniä miljoo­nia, pienen yri­tyk­sen yhtä lah­jakas johta­ja joitakin sato­ja tuhan­sia. Sik­si on järkevää pyrk­iä ohjaa­maan eri­tyiskyvyt avainpakoille.

Ovat huip­pukyvyt olleet ennenkin hyvin tuot­tavia, mut­ta ei ollut hyvän tavan mukaista hin­noitel­la itsen­sä huip­pukalli­ik­si. Tämä häveliäisyys on nyt pois­tunut. Raadol­lisim­mil­laan tämä näkyy For­mu­la 1 ‑kul­jet­ta­jien ja jalka­pal­loil­i­joiden huipputuloissa.

Kun pääo­maa on tar­jol­la yllin kyllin ja kyvykkäitä yri­tysjo­hta­ia rajal­lis­es­ti, yri­tys­ten palkat­tu­jen johta­jien neu­vot­telu­ase­ma omis­ta­ji­in näh­den kas­vaa ja sitä kaut­ta tulot paisuvat.

Korkeat tulot ovat omista kyvy­istä mut­ta myös hyvästä tuurista kiin­ni. Tästä ker­too Paul Krug­man­nin lois­ta­va ver­taus Klondiken kul­lan­et­si­jöi­hin, joista toiset rikas­tu­i­v­at suun­nat­tomasti ja toiset eivät tien­an­neet mitään.

Opin­to­jen ilmaisu­us oli aikanaan tie sosi­aaliseen nousu­un. Onko se sitä yhä, vai merk­it­seekö se tulon­si­ir­toa hyväo­sais­ten hyväk­si? Pitäisikö meil­läkin ottaa käyt­töön lukukausi­mak­sut ja pehmeät opin­to­lainat, joi­ta ei tarvitse mak­saa, ellei yllä hyville tuloille?

40 vastausta artikkeliin “2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (3) Meritokratian voittajat”

  1. Aka­teemis­tenkin opin­to­jen mak­sut­to­muu­den vaa­timus on yksi poli­it­tisen vasem­mis­ton päähän pint­tyneitä men­neisyy­den jään­teitä. Onhan se selvä tulon­si­ir­to hyvä­tu­loisille. Liitynee siihen, että vasem­mistop­uolueista, joi­hin meil­lä kuu­luu myös vihreät, on tul­lut lukeneis­ton pulueita.

    1. Myös por­varipuolueet ovat edis­täneet Aka­teemis­ten opin­to­jen mak­sut­to­muut­ta joka ei nähdä kuitenkaan por­varipuoluei­den ohjelmis­sa tulon­si­ir­tona. Aka­teemis­ten opin­to­jen mak­sut­to­muus ei ole mitenkään eri­tyisen taat­tu tulon­si­ir­to riip­puen hyvin paljon mille alalle ihmi­nen itsen­sä koulut­taa ja onko alal­la kuin­ka hyvä työti­lanne. Aka­teemis­ten lukeneis­ton asuin­paik­ka määrit­telee nyky Suomes­sa paljonkin mitä puoluei­ta äänestää. Esimerkik­si Keskustapuolueen äänestäjien kohdal­la on ollut jo ongel­mallise­na ilmiönä Aka­teemis­ten lukeneis­ton vähäisyys 1990-luvul­ta alka­en ollut vähempää kuin muiden puoluei­den kesku­udessa kun aka­teem­i­nen lukeneis­to on keskit­tynyt pääasi­as­sa yliopis­tokaupunkei­hin jois­sa on Keskustapuolueel­la hyvin vähän kan­na­tus­ta, Oulua luku­unot­ta­mat­ta. Tämä aka­teemis­ten lukeneis­ton vähäisyys Keskustapuolueen äänestäjien kesku­udessa näkyi myös aikoinaan 1990-luvul­la EU kansanäänestyk­sen tulok­ses­sa maaseudulla.

    2. Onhan se selvä tulon­si­ir­to hyvätuloisille.

      Toisaal­ta lukukausi­mak­su­jen käyt­töönot­to olisi val­ta­va tulon­si­ir­to kes­ki-ikäisille ja eläkeläisille, ellei mak­su­ja sit­ten säädet­täisi takautuviksi.

      Jos ollaan oikein raadol­lisia, niin voisi sanoa, että lukukausi­mak­su­jen käyt­tööno­ton vaa­timises­sa on löy­tynyt talousti­eteel­lis­es­ti kun­ni­a­nar­voisa tapa tehdä Kim­mo Kiljus ‑tyylistä eläkeläis­ten hyväk­si osaop­ti­moivaa politiikkaa.

      1. Joo, määrätään kaikille vaan takau­tu­vasti lukukausi­mak­su­ja! Mitä tässä vielä tarvittaisiin?

        No kyl­lä suo­ma­lai­sis­sa yliopis­tois­sa opiskele­vien muiden kuin EU-maid­en kansalais­ten pitäsi mak­saa lukukausi­mak­su. Mah­ta­vatko suo­ma­laiset päästä edes opiskele­maan ilman lukukausi­mak­sua muualle kuin Pohjoismaihin?

  2. Kun tuo­tan­nos­sa laa­tu koros­tuu mää­rän sijas­ta, ahke­ruus hävi­ää luo­vuu­del­le. Muusik­ko­jen ja urhei­li­joi­den tulon­ja­ko näyt­tää, mihi suun­taan tulon­ja­ko on kehittymässä.

    Laadun sijaan korostaisin tässä verkos­to­vaiku­tusten osu­ut­ta siinä mikä koetaan arvokkaak­si. Muis­taak­seni on esimerkik­si sosi­aalip­sykol­o­gista tutkimusti­etoa, joka viit­taa siihen suun­taan, että tietyt musi­ikkikap­paleet ovat mui­ta suosi­tumpia kos­ka kaver­itkin sanovat pitävän­sä niistä, ei sik­si että ne oli­si­vat jotenkin laadullis­es­ti parem­pia kuin vähem­mälle huomi­olle jääneet kappaleet. 

    Päin­vas­toin, kun täl­lais­ten verkos­to­vaiku­tusten vuok­si jokin taho on päässyt tosi­asial­lis­es­ti määräävään markki­na-ase­maan, tämä voi tuot­taa merkit­tävästikin huonom­paa laat­ua kuin kil­pail­i­jansa ja silti pitää markki­na-ase­mansa. Luotan luk­i­jan kek­sivän use­ampiakin esimerkke­jä täl­lais­es­ta. Olisikin tärkeää tun­nistaa tek­i­jöitä jot­ka edis­tävät täl­lais­ten “win­ner takes all” (tai ainakin pow­er law jakau­man mukaises­ti) markki­noiden syn­tymistä ja hyvin akti­ivis­es­ti ja aggres­si­ivis­es­ti elim­i­noi­da niitä tekijöitä. 

    Voitaisi­inko siis aloit­taa tekemäl­lä lait­tomik­si sopimuk­set, joil­la yritetään rajoit­taa yrit­täjän oikeut­ta hin­noitel­la tuot­teen­sa eri tavoin eri myyn­tikanav­ille ja/tai maksutavoille/välineille?

    1. “Laadun sijaan korostaisin tässä verkos­to­vaiku­tusten osu­ut­ta siinä mikä koetaan arvokkaak­si. Muis­taak­seni on esimerkik­si sosi­aalip­sykol­o­gista tutkimusti­etoa, joka viit­taa siihen suun­taan, että tietyt musi­ikkikap­paleet ovat mui­ta suosi­tumpia kos­ka kaver­itkin sanovat pitävän­sä niistä, ei sik­si että ne oli­si­vat jotenkin laadullis­es­ti parem­pia kuin vähem­mälle huomi­olle jääneet kappaleet. ”

      Nykyään tuokaan ei oikeas­t­aan ole määräävä tek­i­jä vaan markki­noin­ti. Muu­ta­ma henkilö kir­joit­taa suurim­man osan kaik­ista pop-kap­paleista liukuhi­h­natyönä. Itse musi­ik­ki ja artis­tit ovat koneis­ton tuot­ta­maa stan­dar­d­oitua makkaraa, jon­ka suo­sio johtuu vain göbbelsmäis­es­tä tois­tos­ta. Musi­ikkia kulute­taan niin paljon ja niin mon­en­lai­sis­sa tilanteis­sa, että tois­ton osu­us ehdol­lis­ta­vana tek­i­jänä koros­tuu huomattavasti.

      Syynä tähän asianti­laan on viime kädessä musi­ikin jakelun ja tuot­tamisen äärim­mäi­nen halpu­us. Musi­ikin tuot­ta­mi­nen ei “demokrati­soitunut” vaan musi­ikkikap­palei­den suo­sio nou­dat­taa edelleenkin potenssi­jakau­maa, jos­sa suosi­tu­im­mat ovat val­ta­van suosit­tu­ja. Toki musi­ikin tuot­tamisen ja jakelemisen halpu­us tuot­taa pitkän hän­nän ja suuren valikoiman eri­laisia tyylila­je­ja, joista jokainen voi vali­ta mieleisen­sä. Tämä vaatii kuitenkin akti­ivi­su­ut­ta, jota ei suurim­mal­la osal­la musi­ikin kulut­ta­jista ole. He tyy­tyvät suurel­la rahal­la markki­noi­tu­i­hin standardituotteisiin. 

      Jokainen voi havai­ta todek­si ker­tomani kuun­tele­mal­la esimerkik­si radion NRJ-kanavaa. Sieltä tulee koko päivä samaa audi­ti­ivista makkaraa vuodes­ta toiseen. Musi­ik­ki, jota ihmiset kuun­tel­e­vat lukuisil­la pääte­lait­teil­laan julk­i­sis­sa liiken­nevä­lineis­sä, autois­saan, koton­aan, töitä tehdessään tai vaikka­pa wc-pön­töl­lä istues­saan on sitä samaa. On syytä epäil­lä, että markki­noin­nin roolin kasvu musi­ikil­lis­ten ansioiden kus­tan­nuk­sel­la on rappeut­tanut yleisön ymmär­rystä musi­ikin laadus­ta ja kykyä vaa­tia sitä. Jos kuun­telee vaikka­pa 1960-luvun suosi­tu­in­ta pop-musi­ikkia, lie­nee selvää, että kyse on musi­ikil­lisil­ta ansioil­taan paljon tasokkaam­mas­ta tuotan­nos­ta kuin nykyinen.

  3. OS aivan oikein toteaa, että ”On oikeas­t­aan uusi ilmiö, että kog­ni­ti­iviset kyvyt ovat ruumi­il­lisia tärkeämpiä… Lah­jakkaan yksilön vaiku­tus on sitä suurem­pi, mitä suurem­pi vipu­var­si hänel­lä on käytettävissään.”

    Mil­laisia korkea­palkkaisen ihmisen kog­ni­ti­iviset vipu­var­si-kyvyt sit­ten ovat?

    Tässä on huo­mat­ta­va se, että olemme siir­tyneet totu­u­den jälkeiseen maail­maan, jos­sa enenevässä määrin joudumme nav­igoimaan ns. ”kong­ni­ti­ivisen vinouman” nopearyt­misessä todellisuudessa. 

    Tästä käyt­täy­tymistalousti­eteen jät­tiläi­nen Daniel Kah­ne­man sai Nobelin talousti­eteen palkin­non 2002.

    Boston Uni­ver­si­tyn ja Har­wardin Lee McIn­tyre sanoo kir­jas­saan ”Totu­u­den­jälkeinen” (Post-Truth 2018), että todel­liset fak­tat ovat kor­vau­tuneet ”vai­h­toe­htoisil­la fak­toil­la” ja tun­teet ovat päätök­sen­teossa todis­tei­ta tärkeämpiä.

    Kong­ni­ti­ivises­sa vinoumas­sa on ns. Dun­ning-Krugerin vaiku­tus, jota san­o­taan toisi­naan ”liian type­rä tietääk­seen, että on type­rä”. Tässä todek­si toivo­mamme värit­tää käsi­tys­tämme siitä, mikä todel­la on totta. 

    Kong­ni­ti­ivises­sa vinoumas­sa on tärkeässä osas­sa myös tois­to­vaiku­tus. Sen mukaan uskomme toden­näköisim­min viesti­in, jos se tois­te­taan mon­ta kertaa. 

    Ihmisen tätä haavoit­tuvu­ut­ta käyt­tävät men­estyk­sel­lis­es­ti hyväk­seen pop­ulisti-pro­pa­gan­dis­tit. Täl­laisia tun­nemme his­to­ri­as­ta mon­takin: Marx, Lenin, Hitler/Göbbels, Trump, Boris John­son, jne.

    Tästä johtuen ihmiseläin­ten lau­mas­sa val­it­see mon­es­sa asi­as­sa pop­ulis­tisen-eli­itin ylläpitämä ”uni­ver­saali petos”.

    Cass Sun­stein pohtii kir­jas­saan ”Info­topia”, että totu­ut­ta etsit­täessä kri­it­ti­nen ajat­telu, skep­tisyys ja omien aja­tusten altist­a­mi­nen muille toimii parem­min kuin mikään muu. 

    Onkin selvää, että yksilön vipu­var­si / palk­ka on sitä suurem­pi, mitä parem­min hän pystyy paikallis­ta­maan ja vält­tämään kog­ni­ti­iviset vinoumat. Sil­loin korkea­palkkainen mer­i­tokraat­ti voi olla ”vähem­män type­rä” ja perus­taa päätök­sen­sä oikeisi­in faktoihin.

    George Orwell kir­joit­ti: ”Uni­ver­saalin petok­sen kaudel­la totu­u­den ker­tomi­nen on vallankumouksellista”.

    Mielestäni Suomen poli­it­tisen eli­itin pitää nyt tun­nus­taa Marx­in uni­ver­saali petos, ja tehdä markki­na­t­alouden ehto­jen mukainen talous­val­lanku­mous, lah­jakkait­ten mer­i­tokraat­tien johdolla.

  4. Tuo väit­teesi, että “on oikeas­t­aan uusi ilmiö, että kog­ni­ti­iviset kyvyt ovat ruumi­il­lisia tärkeämpiä. Aiem­min vah­va ja rius­ka Kalle oli parem­masa ase­mas­sa kuin nopeasti oppi­va” ei kyl­lä pidä paikaansa. Fyy­sistä voimaa on tarvit­tu paljon lähin­nä maat­alous- ja teol­lisu­usy­hteiskun­nis­sa. Met­sästäjä-keräil­i­jöille oli aivan keskeistä osa­ta “nav­igoi­da” sosi­aalises­sa ympäristössä, jos­sa koali­tioi­ta muo­dos­tui ja hajosi ja jos­sa juonit­telu oli yleistä. Näis­sä nav­igoin­ti­a­siois­sa pär­jää älyl­lä parem­min kuin tyh­mäl­lä pääl­lä. Toki liian korkea älykkyys(jota Men­san raja ei vielä ole) on ongel­ma, kos­ka sil­loin kat­so­taan tähti­in ja kom­pas­tu­taan puun kantoon.

      1. Ehkä menen nyt sivu­un aiheesta, mut­ta onko mieliku­vasi maat­alousy­hteiskun­nas­ta liian homogeeni­nen. Omat van­hempani aloit­ti­vat oppik­oulun 30–40-luvuilla ja heistä tuli primääriper­hei­den­sä ensim­mäiset aka­teemiset. Kum­mankaan takana ei ollut suur­tilaa, mut­ta ei myöskään rius­ka-Kalle tyyp­pistä esiku­vaa, vaan edel­liset pol­vet oli­vat omaa yri­tys­tä johtavia, myös pari renkiä ja piikaa työl­listäviä maat­alousyrit­täjiä, joil­la riit­ti har­ras­tus­ta myös kunnallispolitiikkaan.

      2. Onko jopa tieteel­lisen koulu­tuk­sen saaneil­la sel­l­ainen aja­tus (eli moniä­lykkyys­teo­ria nos­taa taas päätään ?) syöpynyt mieleen, että ihmisen kyvyt, kuten kog­ni­ti­ivi­nen älykkyys, motoriset kyvyt, sosi­aaliset taidot, psyykki­nen kestävyys , ja muut täl­laiset omi­naisu­udet oli­si­vat aina jotenkin toisen­sa pois­sulke­via ? Se, että älykäs olisi poikkeuk­set­ta hin­telä ja köm­pelö ja sairaal­loinen, ja tyh­mä olisi vant­tera ja vah­va, ter­ve ja taita­va, on melkoisen karkea yleistys. Ymmär­rän kyl­lä, että täl­lä ei tuol­la taval­la tosis­saan yleis­tetäkään. Mut­ta sel­l­aista aja­tus­ta on oikeastikin liik­keel­lä. Että insinööri ei voi olla “luo­va”. Että täy­delli­nen matem­ati­ikan osaa­mat­to­muus (siis todel­lisu­udessa matem­ati­ikan hyl­jeksin­tä) on jonkin­lainen todis­tus luovu­ud­es­ta. Tai että tekni­ikan tohtori ei pysty käyt­tämään vasaraa tai kir­vestä, matemaat­tiset opin­not ovat tuhon­neet käden motori­ikan tilan aivoista pois ?

        Joskus nimit­täin tun­tuu päin vas­toin siltä, että rajoite­tunkin määritelmän mukaan “älykkäil­lä” riit­tää vir­taa mui­hinkin kehit­tävi­in toimi­in, kuten kun­tourheilu­un, lukemiseen, musi­ikki­in, nikkaroin­ti­in, piirtämiseen ja sosi­aal­isi­in har­ras­tuk­si­in, jol­loin eri­laiset kyvyt lisään­tyvät kuin varkain. 

        Liian moni jät­tää taito­jen ja kyvykkyyk­sien han­kkimisen ja har­jaan­nut­tamisen sik­seen, kun päät­tää muu­ta­man vaikeu­den koh­dat­tuaan, että ei omaa juuri sitä älykkyy­den kom­po­nent­tia, tai “lah­jakku­ut­ta”. Vaik­ka ain­oa asia, jos­ta siinä tilanteessa on puute, on sin­nikkyys ja pitkäjänteisyys. 

        Emme ole gee­niemme orjia, oma tah­to on tosis­saan otet­ta­va hallintaan, se tah­don hal­lit­sem­i­nen näyt­täy­tyy ulkop­uoliselle “lah­jakkuute­na”.

        Lah­jakku­u­den puutet­ta syyt­tävät mon­et liian usein syyk­si, että ei ole pystynyt men­estymään jos­sakin asi­as­sa, tai mis­sään asi­as­sa. Van­ha sanan­lasku ker­too : “Kyl­lä sika syitä kek­sii: mil­loin on maa jäässä , mil­loin kärsä kipeä.”

      3. Kir­joituk­ses­sa ei san­ot­tu, että nämä omi­naisu­udet kor­reloisi­vat jotenkin negati­ivis­es­ti keskenään vaan yritet­ti­in san­ot­ti­in, että aiem­min voima oli täkreämpi omi­naisu­us kuin lukupää.

  5. “Sen rin­nal­la on toinen eri­ar­voisu­ut­ta lisäävä tren­di, koulute­tun eli­itin kas­va­vat tulot.”

    Vain joitakin vuosikym­meniä sit­ten lääkärin palk­ka oli sama kuin hoito­työn esimiehen palk­ka. Siis kun puhutaan nor­maal­ista päivä­työstä ilman päivystyksiä. 

    Nyt lääkäri tien­aa jotain aivan muu­ta ja hoito­työn johta­ja tien­aa vähem­min kuin lähihoitaja.

    Hoito­työn johtoon pääsi aikoinaan, kun men­estyi työssään. Nyky­isin ei enää AMK tutk­in­to riitä, kun virkaan val­i­taan pätevin. Eli käytän­nössä näis­sä hom­mis­sa ollaan yliopistokoulutettuja.

    Näil­lä mennään

  6. Virk­istävää. En ole vuosi­in seu­ran­nut Soin­in­vaaraa, kos­ka en ole välit­tänyt astua paska­hanan alle. Ero muu­ta­man vuo­den takaiseen, saati sit­ten 90-luvun Yle­vi­in, on huo­mat­ta­va. Kun ennen pelkkä epäilys siitä, että joku saat­toi pitää kog­ni­ti­ivista kyvykkyyt­tä periy­tyvänä, johti kollek­ti­ivisi­in itkupotku­raivarei­hin ja tap­pouhkauk­si­in (sic), tätä pide­tään näköjään nyt itses­tään selvänä ja merkityksellisenä.
    Lienen edelleenkin niitä har­vo­ja, jot­ka todel­la ovat luke­neet “The Bell Curve“n. Suosit­te­len kaikille.

    1. Ei ole kovin muka­va kuul­la, että oma tai las­ten tyh­myys ja rumuus johtuu suo­raan van­hem­mista. Mut­ta kaik­ki me olemme kehi­tys­vam­maisia kun oikein silmi­in katsotaan.

      Lohdu­tuk­se­na pitäisi vähin­tään sanoa, ettei sairaal­loinen lihavu­us ym. useim­mat sairaudet ole perin­nöl­lisiä (perusk­oulun biolo­gian har­joi­tuste­htävä: todista tämä). On melkoisen muser­tavaa jos ain­oa syy jon­ka lääkäri osaa antaa on vain muun­nel­ma teemas­ta “no kun olet tuol­lainen * ja isäsikin oli”.

      1. Itse asi­as­sa varsin mon­et omi­naisu­udet ja sairaudet ovat sitä. Ruumi­in­rakenne aivan selvästikin usein on. Oletko­han sinä nyt ymmärtänyt jotain väärin? Ihmisen raa­jo­jen lukumäärän her­i­tabili­teet­ti on käytän­nössä läh­es nolla.

      2. Jonkin kuvaa­jan mukaan vain yli­pain­ois­t­en määrä USAs­sa on säi­lynyt samana 80-luvul­ta läh­tien, kun taas lihavien ja sairaal­loisen lihavien määrä on jatku­vasti kas­vanut. Emme kuitenkaan ole jalosta­neet ihmi­sistä lihakar­jaa täl­lä aikavälillä?

  7. Koulu­tuk­sen kaut­ta­han Suomen sää­tykier­to on his­to­ri­al­lis­es­ti men­nyt hyvin suures­sa määrin. Se, jos jär­jestelmä ei enää luo lah­jakkaille saman­laista mah­dol­lisu­ut­ta nyky­maail­mas­sa tärkei­den kog­ni­ti­ivis­ten kyky­jen kehit­tämiseen ja sosi­aaliseen nousu­un sitä kaut­ta perusk­oulus­sa ja siitä eteen­päin, on kyl­lä ongel­ma. Mut­ta onko vika koulu­tusjär­jestelmässä ja sen uud­is­tuk­sis­sa ja/tai uud­is­ta­mat­to­muudessa, vai ehkä siinä, että jär­jestelmä palk­it­see nykyään vaikka­pa verkos­tom­arkki­noin­nin alal­la kog­ni­ti­ivis­es­ti lah­jakkai­ta ihan eri lail­la kuin ennen?

    Myöskin, vaik­ka kuin­ka uskoisi lah­jakku­u­den periy­tymiseen tietyssä määrin, evoluu­tio ei kuitenkaan yhdessä sukupolves­sa ehdi aiheut­taa sitä, että kaik­ki ne lah­jakkaat oli­si­vat nykyään jo valmi­ik­si ylem­män keskilu­okan ja sitä rikkaampi­en lap­sia. Koulute­tun eli­itin verkos­toi­tu­mi­nen omien jälkeläis­ten tien siloit­tamisek­si, ja toisaal­ta las­ten ohjel­moitu lap­su­u­sai­ka, selit­tävät paljon. Jenkit ovat tässäkin edel­läkävi­jöitä — ehkä jo rotuerot­telu­per­in­tei­den­sä kaut­ta ovat oppi­neet käyt­tämään tehokkai­ta “pehmeän” syr­jin­nän mekanis­me­ja — mut­ta turha kuvitel­la ettei tätä enenevässä määrin tapah­du Suomessakin.

    1. Aika mon­ta sukupolvea tätä alalu­okkaa on jo lah­jakkuuk­sista tyhji­in ammen­net­tu. Ei se ole tämän sukupol­ven asia lainkaan. Ei sin­un tarvitse kat­soa kuin koiraro­tu­ja nähdäk­sesi, mon­tako sukupolvea tarvitaan.

    2. Eri­no­mainen huomio. Ainakin omien huomioiden mukaan verkos­to­jen per­im­i­nen on erit­täin tärkeää urake­hi­tyk­sen kannal­ta. Toinen tärkeä asia on per­iä arvot ja käyt­täy­tymis­ta­vat, sil­lä sekin on koke­muk­sieni mukaan este käytän­nössä urake­hi­tyk­selle jos ei osaa käyt­tyä sopi­van pyrkyrimäis­es­ti ja maail­man­omis­ta­jan elkein.

      Jos ei ole suhtei­ta, ja jos ei ole oppin­ut kotoa jo pitämään itseään mui­ta paremp­ina, kyl­lä ainakin organ­isaa­tion ylem­pi­in tehtävi­in pääsem­i­nen on aika haas­tavaa lop­ul­ta vaik­ka kuin­ka olisi muuten lah­jakas köy­hem­mästä syn­type­r­ästä oleva.

  8. OS:“Opintojen ilmaisu­us oli aikanaan tie sosi­aaliseen nousu­un. Onko se sitä yhä, vai merk­it­seekö se tulon­si­ir­toa hyväo­sais­ten hyväk­si? Pitäisikö meil­läkin ottaa käyt­töön lukukausi­mak­sut ja pehmeät opin­to­lainat, joi­ta ei tarvitse mak­saa, ellei yllä hyville tuloille?”

    Kyl­lä pitäisi, ainakin yliopistoissa. 

    Korkeasti koulutet­tu­jen muut­ta­mi­nen työn perässä maas­ta toiseen on nykyisel­lään aika vapaa­ta. Jot­ta aivovuo­to ei olisi liial­lista, korkeasti koulutet­tu­jen, varsinkin johta­jien ja eri­tyi­asiantun­ti­joiden palkat liuku­vat myös tääl­lä pikku hil­jaa kohti sel­l­ais­ten maid­en palkko­ja, jois­sa koulu­tus on maksullista.

    Suomes­sa työ­nan­ta­jien kan­nat­taisi ylipäätän­sä propagoi­da sitä, ettei pelkkään palkkaan kan­na­ta tui­jot­taa. Jos joudut jär­jestämään itselle­si ja per­heelle­si sosi­aal­i­tur­van, sairas­vaku­u­tuk­set, eläk­keet jne säästöin tai yksi­ty­isin vaku­u­tuksin ja lap­sille­si mak­sullisen koulu­tuk­sen, käteen jäävän palkan tulee olla todel­la paljon täkäläistä palkkaa korkeampi. Koke­mus­ta asi­as­ta on.

  9. Ei ne kyvyt auta useinkaan jos ne ovat muu­ta kui matemaat­tisia. Älykäs koulutet­tu human­isti on har­voin se rikas

    1. Sosi­aaliset taidot, viestin­tä­taidot, johtamis­taito, kieli­taito, taiteel­liset kyvyt, käytän­nön taidot, ongel­man­ratkaisu­taidot, kyky sietää painei­ta ja pysyä ter­veenä , … eikö ole merkitystä?

  10. Ode:n teema ”Mer­i­tokra­t­ian-voit­ta­jat” on tärkeä. 

    Tästä tulee mieleen sel­l­aiset nimet kuin Elon Musk, Bill Gates, Mark Zucker­berg, Jeff Bezos, etc., sekä uuden teknolo­gian huiman nopea kehitys. 

    Esimerkke­jä:

    Elon Musk potkaisi tyhjästä käyn­ti­in SpaceX:n ja Tes­lan. Tes­lan tehtaal­la toimii mm. kak­si Ital­ias­sa kehitet­tyä talon kokoista robot­tia. Yksi valaa alu­mi­in­ista koko auton etupään ja toinen takapään 3 minuutissa…

    Pfiz­er-BioN­Tech ja Mod­er­na voivat tehdä uuden rokot­teen mRNA-tekni­ikalla muu­ta­mas­sa tunnissa…En yllät­ty­isi, jos piankin ympäri maail­maa toimii tuhan­sia robot­te­ja, jot­ka tekevät kauko-ohjauk­ses­sa mas­soit­tain eri­laisia nenään suihkutet­tavia rokotteita…

    On pidet­tävä mielessä se, että maail­man­talout­ta todel­lisu­udessa johta­vat 100 globaal­i­fir­maa, jois­sa val­lit­see mer­i­tokra­tia. Niil­lä on käytet­tävis­sään val­ta­vat kas­savarat, viimeisin tekni­ik­ka ja niitä johta­vat alansa ket­terät huippuosaajat.

    Noiden fir­mo­jen strate­giana on kaa­p­a­ta veroparati­i­seista käsin paikalleen jämähtäneitä markki­noi­ta ja yhtiöitä.

    Yli kymme­nen vuot­ta stag­naa­tios­sa ollut Suo­mi, sen markki­nat / yliv­erote­tut yhtiöt ovat erikoisen haavoit­tuvia noit­ten yhtiöit­ten hyökkäyk­selle. Suomes­sa on 150 globaaliy­htiön tytäry­htiötä, jot­ka vievät voit­ton­sa veroparatiiseihin…

    Lisäk­si Suo­mi on erit­täin vihamieli­nen omille huip­pu­osaa­jilleen, joi­ta aje­taan maas­ta exit-veroil­la, jne. Käytän­nök­si onkin tul­lut se, että kun suo­ma­lainen on saanut kehitet­tyä jonkin huip­pu-teknolo­gian valmi­ik­si, fir­ma myy­dään pikavauh­tia ulkomaille…

    Miten Suo­mi voidaan pelastaa?

    Ensin pitää tun­nus­taa, että Suomen sosial­isti­nen talouskokeilu on epäon­nis­tun­tunut, samoin kuin kaikkial­la muuallakin. 

    Meil­lä on nyt kri­i­sis­sä ole­va talous, rom­ah­tanut peruster­vey­den­hoito ja kehi­tyk­sen kelka­s­ta pudon­nut koulu­tussek­tori, sekä 800 000 tuki­aisalmu­jen varas­sa elävä kurjalisto.

    Stal­in sanoi sodan lop­ul­la USA:n lähet­tiläälle Averell Har­ri­manille: ”Suo­ma­laiset ovat niin uppiniskaista ja hidasä­ly­istä kansaa, että jär­ki pitää lyödä lekalla hei­dän päähänsä.”

    Nyt Suomen kansan päähän pitää lyödä se, että maamme voivat pelas­taa vain mei­dän omat mer­i­tokraat­timme, hei­dän johta­mansa 300 000 pk-yritystä.

    Noille yri­tyk­sille pitää tehdä kan­nat­tavak­si investoi­da, kas­vaa ja työl­listää Suomessa. 

    Maail­mas­sa on täl­lä het­kel­lä käyn­nis­sä armo­ton talous­so­ta ja Suomen on pakko olla siinä voit­ta­jien puolel­la. On tehtävä nyt mer­i­tokraat­tien johta­ma ”kaikkien talous­re­formien äiti”!

    1. Se on EU:n asia käy­dä talous­so­taa noi­ta veroparati­ise­ja vas­taan. Toinen jut­tu että onnis­tu­taanko siinä kun koko EU tun­tuu vuo­ta­van. Jos ei EU onnis­tu niin seu­raavak­si Pohjo­is­maid­en on yhdis­tet­tävä voimansa.

      1. Kuin­ka Pohjo­is­maat voivat onnis­tua talous­so­das­sa veroparati­ise­jä parem­min kuin Euroopan union­in 27 jäsen­val­tiot? On muis­tet­ta­va että moni veroparati­isi on Euroopan union­in jäsen­maid­en eril­lisaluei­ta (muun muas­sa Alanko­maid­en) joten ei niitä voi Pohjo­is­maat sulkea vaan siihen tarvi­taan koko Euroopan union­in jäsen­maid­en yhteinen tavoite. Bri­tann­ian merentakaiset alueet jot­ka ovat myös veroparati­ise­jä ovat jo mon­es­sa yhtey­dessä saatu kuri­in kos­ka Bri­tan­nia ei kuu­lu enään Euroopan unioni­in eikä myös Euroopan talousalueeseen.

    2. “Lisäk­si Suo­mi on erit­täin vihamieli­nen omille huip­pu­osaa­jilleen, joi­ta aje­taan maas­ta exit-veroil­la, jne. ”

      Suomes­sa ei ole exit-veroa, eli tarkoitit var­maan että Suo­mi ajaa osaa­ji­aan ulko­maille nimeno­maan kos­ka meil­lä ei ole exit-veroa? Nythän tosi­aan hyvin toimeen­tule­via kan­nuste­taan muut­ta­maan kaik­ki mah­dol­liset tulon­sa pääo­mat­u­loik­si, joil­la veron­mak­sua voi siirtää tule­vaisu­u­teen. Sit­ten kun veron­mak­sun aika olisi, jokainen joka halu­aa min­i­moi­da veron­sa aje­taan tekemään tulo­jen kotiut­ta­mi­nen maa­han jos­sa kyseisiä tulo­ja verote­taan vähem­män. Tätähän Onnisen per­i­jä kyynel silmässä valit­teli lehdis­sä, että hänet suo­ras­taan pakotet­ti­in muut­ta­maan Por­tu­gali­in vero­jen minimoimiseksi.

      Exit-vero­han nimeno­maan pois­taisi täl­läisen kan­nus­ti­men, sil­lä lop­ul­ta pitäisi jokat­a­pauk­ses­sa Suomes­sa han­ki­tu­ista tuloista mak­saa verot Suomeen. Mallia voi kat­soa vaik­ka Yhdys­val­loista, jon­ka verot­ta­jaa ei käytän­nössä pääse (lail­lis­es­ti) karku­un mitenkään, eikä ihmisiä täten sieltä aje­ta vero­su­un­nit­telun nimis­sä muut­ta­maan muualle. Suo­mi onkin tässä asi­as­sa hölmöläi­nen, ja tosi­aan on aja­mas­sa osaa­ji­aan ulko­maille. Arvon­nousu­vero (exit-vero, maas­ta­muut­tovero, rakkaal­la lapsel­la mon­ta nimeä) kan­nat­taisikin säätää mah­dol­lisim­man pian että vuo­to loppuisi.

      Jos Sep­po sin­ua kiin­nos­taa tarkem­min arvon­nousu­vero, suosit­te­len luke­maan asi­as­ta lisää, esim:
      https://veropolitiikka.blog/2021/09/09/oikeaa-tietoa-arvonnousuverosta/

      1. Hyvä Kil­go­re,

        Hal­li­tus on tun­netusti päät­tänyt kansalaisen exit-veros­ta 2023 alka­en, jol­lainen on jo ennestään ollut voimas­sa ns. 3‑vuoden muut­to-vero­tu­soikeu­den muo­dos­sa. Yri­tyk­sille exit-vero on ollut voimas­sa 1.1.2020 alkaen.

        Suomes­ta on menos­sa korkeasti koulutet­tu­jen exo­dus tahti­in 4000 / vuosi ja parhaat fir­mat menevät perässä. Suur­te­ol­lisu­utemme on jo pääosin siellä.

        Olisi jo syytä rehellis­es­ti tun­nus­taa, että Suo­mi ei ole varsinkaan pk-yri­tyk­sille kil­pailukykyi­nen, luotet­ta­va ja tur­valli­nen maa. Päin­vas­toin, Suomes­sa on yrit­täjälle merkit­tävä poli­it­ti­nen riski.

        Jos ei tätä usko, kan­nat­taa tutus­tua tarkem­min Koivis­ton kon­klaavin 90-luvul­la aiheut­tami­in yri­tys­ten turhi­in konkurs­sei­hin ja kansalais­ten lait­tomaan omaisu­u­den pöllimiseen. 

        Koivis­ton kon­klaavin seuraukset:
        1) SSP-pankin sopimus 22.10.1993, jos­sa oli 12 mil­jar­dia markkaa yri­tys­ten velkoja.
        Nuo SSP-velat myyti­in Arse­naal-kau­pal­la 31.3.2000 ulko­maisille karhu­fir­moille 5% nimellisarvosta.
        2) Suo­ma­laisille velal­lisille ei annet­tu oikeut­ta mak­saa val­ti­olle itse noi­ta 5%, jot­ta oli­si­vat päässeet irti niistä lainavelvoitteistaan.
        3) Tässä rytäkässä 65 000 fir­maan meni konkurssi­in, 500 000 jäi työt­tömik­si ja mon­et ihmiset lop­puelämäk­seen velkakuseen.

        Kon­klaavin asi­akir­jat ovat vieläkin salaisia pres­i­dent­ti Tar­ja Halosen 19.9.202 päätök­sen mukaan!

        Tämä on yhteiskun­tamme vuo­ta­va haa­va, joka hoita­miseen pitäisi muo­dostaa puoluee­ton totuuskomissio.

      2. Jokainen ulko­mail­la asu­va Yhdys­val­tain kansalainen joutuu tekemään veroil­moituk­sen tuloista Yhdys­val­tain verovi­ra­nomaisille mut­ta Yhdys­val­lois­sa on kat­tora­ja tuloverossa ennen kuin Yhdys­val­tain kansalainen joutuu verov­elvol­lisek­si jos hän asuu ulko­mail­la. Jos vero­pros­ent­ti on korkeampi maas­sa jos­sa asuu ei joudu mak­samaan Yhdys­val­tain tuloveroa. Esim Suomes­sa asu­va Yhdys­val­tain kansalainen ei ole verov­elvolli­nen Yhdys­val­toi­hin kos­ka tulovero­pros­ent­ti on Suomes­sa korkeampi kuin Yhdysvalloissa.

      3. Exit-veros­ta

        ” Suomes­sa ei ole exit-veroa, eli tarkoitit var­maan että Suo­mi ajaa osaa­ji­aan ulko­maille nimeno­maan kos­ka meil­lä ei ole exit-veroa?”

        Vasem­mal­la koko ajan toitote­taan, että tulo- ja var­al­lisu­userot ovat päivän­polt­ta­va ykkö­songel­ma. En ymmär­rä, miten exit-vero sit­ten istuu tähän. Nythän rikkaan kan­nat­taa verosy­istä muut­taa ulko­maille, eli vero­tus kan­nus­taa vähen­tämään tulo­ero­ja, kos­ka per­i­jöi­den ja mon­en sikarikkaan yksinker­tais­es­ti kan­nat­taa muut­taa pois. 

        Nyt sit­ten exit-vero muut­taa tätä dynami­ikkaa, se siis kas­vat­taa tulo­ero­ja, kun sen ain­oa tarkoi­tus on pois­taa rikkaiden kan­nus­teet muut­taa ulkomaille.

        Miten ihmeessä täl­lainen oikein sääde­tään, jos tulo­erot ovat yksi pahim­mista ongelmista?

      4. Exit-vero liit­tyy siihen, että pääomien muo­dostamisek­si on suosit­tu sitä, ettei sääste­tys­tä tulosta verote­ta, vaan vero­tus kohdis­tuu niihin vas­ta, kun tuo­tot kotiute­taan oma­lle tilille. Jos tämän on saata­va vuo­taa kuin seu­la niin, että siirtämälä kir­jat Tallinnaan selviää koko veros­ta, sil­loin ei tietenkään tätä mainit­tua huo­jen­nus­ta voi­da antaa.

    3. Jos Sep­po Kor­poo pitää Suomea huonona maana pk-yri­tyk­sille ja riski­maana mik­si Sep­po Kor­poo ei ole muut­tanut Suomes­ta johonkin maa­han jos­sa olisi asi­at parem­min? Enpä tiedä onko asi­at parem­min Ruot­sis­sa tai Virossa. 

      Mainit­se­masi Koivis­ton kon­klaavin lin­jaus joka tapah­tui kyl­lä 6. toukoku­u­ta 1992 Pres­i­dentin­lin­nas­sa ei ollut konkurssi­tuomiois­tu­imen jatke vaan talous­poli­it­ti­nen seminaari.

      Tuomiois­tu­in­ten on nou­datet­ta­va voimas­sa ole­via konkurssi­lake­ja. Pankeil­la on toki aina omat inter­es­sit per­iä velko­ja velal­lisil­ta mut­ta toki jos aja­tus on saa­da kaik­ki velat velal­lisil­ta on jos­sain määrin toimen­pitenä kyseenalaista jos yksit­täiset sum­mat on lop­pu­jen lopuk­si pieniä jokaisen vel­val­lisen kohdal­la mut­ta kokon­aisu­udessa sit­ten suuri jos sum­maan las­ke­taan kaik­ki vel­vat yhteen­sä. Pankkikonkurssioikeu­denkäyn­te­jä ei olisi pitänyt pankkien johdon kohdal­ta koskaan pis­tet­ty näin jälkikä­teen kat­sot­tuna vireille kos­ka ikuinen velka­vankeus ei palvele ketään. 

      Markki­na­t­alouteen kuu­luu riskit, konkurssit ja tap­pi­ot. Niitä ei voi val­tio­val­ta sosial­isoi­da ellei sit­ten päämäränä ole laa­jamit­tainen elinkei­noelämän kansallistaminen. 

      Totu­uskomis­sioiden tehtävä ei ole tutkia yksi­ty­is­ten fir­mo­jen ja pankkien välisiä laina­jär­jeste­ly­itä. Kos­ka mikä olisi se totu­us mitä siinä tutk­i­taan. Kun sopimus on allekir­joit­tet­tu niin siihen on sidoudut­ta­va . Toki sen purkami­nen on mah­dol­lista mut­ta pros­es­si on aina mon­imutkainen. Itse en ole koskaan ottanut pikavippe­jä jos­sa on korkea korko kos­ka tiedän että ne ovat riske­jä. Onko se val­tion tehtävä sosial­isoi­da riskit? Toki lain­säädän­tö olisi aika päivit­tää mut­ta vel­ka armah­dus olisi näin olleen lain kaut­ta tehtävä mah­dol­lisek­si. Tosin tapauskohtaisesti.

      1. Hyvä Rahul,

        Olet siinä tietenkin oike­as­sa, että yri­tys­toimin­nas­sa on otet­ta­va ja hal­lit­ta­va riske­jä, sekä vas­tat­ta­va sitoumuksistaan.

        Olet kuitenkin siinä väärässä, että Koivis­ton kon­klaavi ei olisi johtanut lait­to­muuk­si­in ja turhi­in konkurs­sei­hin, sodan­jälkeisen his­to­ri­amme pahim­paan tragediaan.

        Olen asunut ja työsken­nel­lyt 6 eri maas­sa. Olen sitä mieltä, että isän­maani Suomen talous ja sen kansan hyv­in­voin­ti ovat pelas­tamisen arvoisia!

        Olen toimin­ut yli 30 vuot­ta pk-yri­tys­ten toim­i­tusjo­hta­ja ja mm. vien suo­ma­laista huip­putekni­ikkaa talous­so­dan armot­tomil­la eturintamilla.

        Lisäk­si yhtiömme har­ras­taa koulu­tus­toim­intaa, jos­sa annamme vuosit­tain yli 5000 suo­ma­laiselle tietoa ajanko­htai­sista teemoista. 

        Oletkin Rahul ter­ve­tul­lut Ratek­outuk­sen kurs­seille https://www.ratekoulutus.fi

    4. Olen ehdot­tomasti sitä mieltä että ns. Koivis­ton kon­klaavin asi­akir­jo­jen salas­sa pidet­tävä aikaväli on liian pitkä. Avoimuus on parem­pi kuin salailu. Enkä todel­lakaan ymmär­rä mik­si Koivis­ton kon­klaavin ja myös Stasi asi­akir­jo­ja pitäisi edelleen pitää salas­sa. Luu­len­pa että Koivis­ton kon­klaavin asi­akir­jat eivät pal­jas­ta mitään eri­ty­istä uut­ta tietoa 1990-luvun pankkikri­i­sistä sit­ten kun ne tule­vat julk­isu­u­teen. Näin­hän on ollut mon­es­sa muus­sa salas­sa pidet­tävien asi­akir­jo­jen kohdal­la. War­renin komis­sion asi­akir­jat jot­ka koske­vat pres­i­dent­ti John F. Kenne­dyn sala­murhaa tuli­vat julkisek­si vuon­na 2017

  11. “Aiem­min vah­va ja rius­ka Kalle oli parem­masa ase­mas­sa kuin nopeasti oppi­va, mut­ta hin­telä Pekka.”

    Ver­rataan nau­ri­ita ja halko­ja! Esimerkin kir­joit­ta­ja ei ker­ro meille mitään Kallen oppimiskyvy­istä tai osaamis­es­ta, vih­jaisee vain että vah­vat ja riuskat ovat hidasjärk­isiä, tyh­miä suorastaan.

    Soteu­ud­is­tuk­ses­ta on muuten san­ot­tu lehdis­sä että “lev­eäm­mät har­ti­at” ovat hyvä jut­tu, edis­tys­tä. Nythän on kuulem­ma niin että lev­eäharteinen, siis vah­va ja rius­ka on myös tyhmä.
    Kuinka­han uud­is­tuk­ses­sa käy?

    1. “Kalle, jol­la ei ollut oikein lukupäätä, mut­ta oli vah­va ja rius­ka, oli parem­mas­sa ase­mas­sa kuin fik­su ja nopeasti oppi­va, mut­ta hin­telä Pekka” Sivu 117

      1. Mut­ta ajat­tele vaik­ka Tääl­lä Poh­jan­täh­den henkilöhah­mo­ja: Jus­si, joka oli ruumi­in­voim­il­taan keski­ta­soa, osasi suun­nitel­la työtään ja raivasi kokon­aisen torp­par­i­ti­lan raakaan suo­hon. Lau­ri­laa Ant­too oli vah­va, mut­ta puut­tuvat sosi­aaliset ja kog­ni­ti­iviset taidot veivät hänet perika­toon. Vakavasti puhuen: jo rav­it­se­mus vaikut­ti sekä ruumi­in­voimi­in että henkiseen kykyyn. En täysin usko esit­tämääsi dikotomiaan.

      2. En väit­tänyt mitään ruumi­in­rak­en­teen ja kog­ni­ti­ivis­ten kyky­jen kor­re­laa­tios­ta. Vaik­ka mitään kor­re­laa­tio­ta ei var­maankaan ole, silti on niitä, joil­la on kog­ni­ti­ivisia kykyjä mut­ta ei voimia ja päin vas­toin. Näi­den kah­den ryh­män välil­lä on tilanne on men­nyt toisin päin kuin se oli 150 vuot­ta sitten.

      3. Voisi kuvitel­la, että löy­tyy posi­ti­ivi­nen kor­re­laa­tio henkisten ja ruumi­il­liseen kyky­jen välillä.

        Jos nuore­na näkee nälkää ja puutet­ta, voi kum­matkin kyvyt jäädä kehit­tymät­tä täy­teen poten­ti­aalin­sa. Sama kos­kee monia taute­ja ja suo­ranaista täl­lä het­kel­lä kär­sit­tyään puutet­takin, ne kumpikin kyl­lä vähen­tävät sekä henkistä, että ruumi­il­lista suori­tuskykyä. Nälkäisenä on vaikea olla terävim­mil­lään, eikä var­masti lapio heilu samaan tahtiin. 

        Ja sama hom­ma kaiken­lais­ten kehi­tyshäir­iöi­den ja vam­mo­jen suhteen.

  12. toki toki..kun mä olin “kuntout­tavas­sa ” kier­rä­tys keskuk­sesa 2 vuot, mut pis­tet­ti­in lumen­lu­on­ti­in ja kaik­keen ruumilliseen..vastaavat ämmät ikku­nan­takaa kat­to, et siel se rauk­ka vähä arvoinen raataa, me ollaan paren­pii täs sisätöis.

    vaiks mä olisin pystyny niit­teen tietokoneel­la näp­päi­lyn hoitaan luul­tavasti parem­min mitä ne ämmät, mut he ei olis lumen luon­titöitä tai mitään vas­taavaa pystyneet tekeen..siin sul suku puo­leten tasa ‑arvoo..

    hyvä jos ter­ve­htivät edes, ei toivoakkaan plus­ta niiltä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *