Kategoria: _

Sähköautojen lataus ei sovellu kiinteähintaiseen sähköön

Suomes­sa ennuste­taan ole­van 740 000 ladat­tavaa autoa vuon­na 2030. Se kuu­lostaa hyvältä, mut­ta pitäisi myös varautua tämän vaiku­tuk­seen sähkön kulutukseen.

Syn­tyy aikamoinen tehopi­ik­ki, jos 740 000 sähköau­ton omis­ta­jaa tule­vat töistä klo 17 ja kytkevät auton­sa yhtä aikaa latauk­seen 3,6 kilo­watin tehol­la. Ne veisivät yhteen­sä noin 2700 MW aikana, jol­loin kodeis­sa valmis­te­taan myös ruokaa ja jotkut läm­mit­tävät saunaansa.

Eivät ne kaik­ki tietenkään sitä aivan samanaikaises­ti tee, mut­ta parin tuhan­nen megawatin piik­ki syn­tyy hel­posti. Sähkön pörssi­hin­ta nousee alkuil­las­ta huo­mat­tavasti, ei joka ilta, mut­ta mon­e­na iltana. Samal­la se merk­it­see, ettei siir­tymi­nen sähköau­toi­hin olisi niin hyvä jut­tu kuin luulisi. Auto­jen lataus syn­nyt­täisi ”likaista” sähkön­tuotan­toa, kos­ka tehop­u­la pakot­taisi käyn­nistämään fos­si­iliener­gial­la toimivia voimaloi­ta. Jat­ka lukemista “Sähköau­to­jen lataus ei sovel­lu kiin­teähin­taiseen sähköön”

Helen oy ja venäläinen kivihiili

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainan, Helen oy:n hal­li­tus, jon­ka puheen­jo­hta­ja olen,  päät­ti että lopetamme kivi­hi­ilen oston Venäjältä välit­tömästi, vaik­ka kivi­hi­ili ei ollutkaan EU:n pakotelistalla.

Tänään kuitenkin venäläistä kivi­hi­iltä on tuo­tu Salmisaaren voimalaitok­selle. Mik­si ihmeessä? Jat­ka lukemista “Helen oy ja venäläi­nen kivihiili”

Maaseudulla pimeä työ vie leivän rehellisen suusta

Kansalainen Järvi-Suomes­ta soit­ti ja ker­toi tilanteestaan. Hänel­lä on pieni alle 20 hehtaarin maati­la. Hän halu­aisi vuokra­ta pel­ton­sa naa­purille ja keskit­tyä itse kesäa­sukkai­ta palvel­e­vaan yri­tys­toim­intaan. Tehdä näille pikkure­mont­tia, klape­ja, met­sän­hoitoa ja kaikkea muu­ta, jota har­jaan­tunut moni­toimiosaa­ja maaseudul­la osaa.

Kaik­ki voit­taisi­vat. Naa­purin tilas­ta tulisi elinkelpoisem­pi, hän voisi tehdä mielekästä työtä, mökkiläiset saisi­vat parem­pia palvelu­ja ja hän mielekästä työtä.

Tässä on kuitenkin yksi este, maan tapa. Nämä markki­nat ovat täysin pimeän, kuitit­toman työ val­taam­i­na. Mon­et pimeää keikkaa heit­tävät saa­vat osan tulois­taan työt­tömyysko­r­vauk­ses­ta, joten he eivät hui­jaa vain verois­sa vaan myös tulon­si­ir­rois­sa. Jat­ka lukemista “Maaseudul­la pimeä työ vie leivän rehellisen suusta”

Mitä sanoin maataloustuesta ja susijahdista

Kos­ka Twit­teris­sä on nous­sut kohu Maaseudun tule­vaisu­u­den artikke­lista, jos­sa oli haas­tatel­tu muun muas­sa min­ua maat­alous­tu­ista, julkaisen lehdelle sähkö­postis­sa anta­mani kir­jal­liset vas­tauk­set sel­l­aise­naan, kor­jat­en vain yhden lyön­tivirheen.

Kysymys: Olet aiem­min suh­tau­tunut kri­it­tis­es­ti maat­alous­tuki­in. Oletko edelleen samaa mieltä, kun koti­maista maat­alout­ta kohtaa nyt raju kan­nat­tavu­uskri­isi tilanteessa, jos­sa Euroopas­sa on samanaikaises­ti käyn­nis­sä sota? Jat­ka lukemista “Mitä sanoin maat­aloustues­ta ja susijahdista”

Varautuminen sähköpulaan

Helsin­gin Sanomis­sa oli uuti­nen, jon­ka mukaan Aal­to-yliopis­tot tutk­i­jat esit­tivät varautu­mista sähköpu­laan Suomes­sa, jos sähkön tuon­ti Venäjältä katkeaa. Tämä tilanne johtaisi jo yksinään ajoit­tain sähköpu­laan, mut­ta jos muut Pohjo­is­maat katkai­se­vat sähkön vien­nin Suomeen omia markki­noi­ta tur­vatak­seen, meil­lä voi olla pulaa viikkokau­pal­la. Näin­hän taan­noin myös tapah­tui. Tähän pitäisi varautua jo nyt. Jot­ta jär­jet­tömän korkeak­si nou­se­va sähkön hin­ta ei kaataisi koti­talouk­sia ja sähköä kiin­teään hin­taa myyviä väl­i­tysy­htiöitä, sähkön hin­ta painet­taisi­in hallinnol­lisil­la päätök­sil­lä vas­taa­maan keskimääräisiä tuotantokustannuksia.

Aja­tus tun­tui niin pöhköltä, että ajat­telin kir­joit­taa siitä siltä istu­mal­ta tälle blogille, mut­ta kos­ka olin muutenkin menos­sa kir­joit­ta­maan Aal­to-yliopis­ton talousti­eteen laitok­selle, päätin kuul­la asi­as­ta suo­raan hevosen suus­ta ennen kuin kir­joi­tan, että aja­tus on aivan pöhkö.

Kävi ilmi, ettei tutk­i­joil­la ollut valmista mallia sähkö­markki­noille pula-ajan oloi­hin vaan johtopäätös, että sel­l­ainen on laa­dit­ta­va. Ei min­ul­lakaan ole, mut­ta yritän hah­mot­taa, mis­tä lähtisin ongel­maa purkamaan.

Aal­to-yliopis­ton tiedote asi­as­ta on tässä

Jat­ka lukemista “Varautu­mi­nen sähköpulaan”

Venäjän karmiva tulevaisuus

Kir­joitin Verde-lehteen pääkir­joituk­sen siitä, miten Ukrainan sodan var­ma häviäjä pitkässä juok­sus­sa on Venäjä — on vaik­ka se saisi varaste­tuk­si osan Ukrainan maaperästä.

Putin on ajanut Venäjän hylk­iö­val­tion ase­maan. Kir­joituk­ses­tani käy­dyssä Twit­ter-keskustelus­sa joku sanoi, että Venäjästä voi tul­la Kiinan vasal­li­val­tio, sil­lä mui­ta ystäviä sil­lä ei enää ole. Kiinakin on aika laskel­moi­va “ystävä”, joka on jo aloit­tanut neu­vot­te­lut Venäjän luon­non­va­roen saamis­es­ta kontrolliinsa.

Lue koko kir­joi­tus tästä

Nollatoleranssi murtui

Masen­tavien Ukraina-uutis­ten lomaan kat­saus koron­aan, kos­ka sil­läkin rin­ta­mal­la tapah­tuu iso­ja asioita.

Koron­akeskustelus­sa mon­et otti­vat ihan­nemaik­seen taudin tukah­dut­tamiseen tähdän­neet maat, joina mainit­ti­in aluk­si Islanti, Etelä-Korea, Kiina, Sin­ga­pore ja eri­tyis­es­ti Uusi-Seelanti.

Islanti ja Sin­ga­pore siir­tyivät taval­lis­ten maid­en joukkoon jo aiem­min, mut­ta viime viikkoina tar­tun­to­jen määrä on suo­ras­taan roi­hah­tanut Etelä-Kore­as­sa, Hongkongis­sa ja eri­ty­ses­ti Uudessa-Seelannissa.

Uudessa-See­lan­nis­sa, jos­sa tar­tun­nat oli­vat aiem­min käytän­nössä nol­las­sa, oli viimeisen seit­semän päivän aikana yli satatuhat­ta rek­isteröi­tyä tar­tun­taa. Edel­lisen seit­semän päivän jak­sol­la niitä oli vajaat vähän alle 16’000 eli tar­tun­to­jen määrä on yli kuusinker­tais­tunut viikos­sa. Uuden-See­lan­nin tar­tun­tamäärät ovat nyt korkeampia kuin ovat olleet Suomes­sa koskaan. Jat­ka lukemista “Nol­la­tol­er­anssi murtui”

Mitä Putinin sodan jälkeen?

Kir­joitin Verde-lehteen paljon lue­tun pääkir­joituk­sen siitä, mitä Putinin sodas­ta seu­raa. Kir­joituk­sen voi lukea tästä.

Kaikkea ei kir­joituk­seen mah­tunut enkä ehtinyt selvit­tää. Sik­si esitän tässä pari lisänäkökohtaa.

Kir­joitin, että Putin arvioi aivan väärin koko sodan ja oikeasti kuvit­teli, että huo­mat­ta­va osa ukrainalai­sista toiv­ot­taisi venäjän armei­jan ”vapaut­ta­jana”. Täy­del­lis­es­tä vääri­narvios­ta ker­too sekin, että val­tion omis­ta­ma Ria Novosti ‑lehti julka­isi lauan­ta­iaa­mu­na ilmeis­es­ti etukä­teen kir­joite­tun artikke­lin, jon­ka lähtöko­htana oli, että Ukraina on antau­tunut ja palautet­tu Äiti-Venäjän huo­maan, ja ylisti tästä Putinia. Kir­joi­tus pois­tet­ti­in nopeasti, mut­ta se oli jo ehtinyt tal­len­tua Inter­netin syvyyk­si­in. Tämä moka ker­toi paljon siitä, miten asioiden kuvitelti­in menevän.

Jos tämän sodan jäl­keen Ukraina säi­lyt­tää itsenäisyyten­sä, syn­tyy kysymys sodan tuho­jen kor­vaamis­es­ta. Venäjän pitäisi mak­saa sotako­r­vauk­sia, mut­ta se saat­taa olla siihen halu­ton. Niin­pä muun maail­man pitäisi per­iä kor­vauk­set Venäjältä ja tilit­tää Ukrainalle. Jat­ka lukemista “Mitä Putinin sodan jälkeen?”

Bensalasku on reaalisesti alentunut

Vuodes­ta 2006 tähän het­keen ben­salasku on autoil­i­joiden puheista huoli­mat­ta laskenut reaalis­es­ti 6.6% ja suh­teessa palkkoi­hin 18,2%

Autoalan jär­jestöt toitot­ta­vat niin koval­la äänel­lä, että ben­san hin­ta on tehnyt autoilus­ta val­ta­van paljon kalli­im­paa, että aloin itsekin uskoa asi­aan, kunnes Oskari Nok­so-Koivis­to Aal­to-yliopis­ton talousti­eteen laitok­selta vinkkasi min­ulle, että asia taitaa olla toisin.

Niin­pä laskin, paljonko polt­toaine mak­soi sadan kilo­metrin matkalla vuon­na 2006 ja nyt, ja kor­jasin tietysti hin­nan kulut­ta­jahin­tain­dek­sil­lä. Vuosi 2006 valikoi­tui ver­tailu­vuodek­si, kos­ka googlaa­mal­la sen vuo­den tieto tuli esille helpoiten. Tulos olisi ollut vielä vahvem­pi, jos olisin ottanut ver­tailu­vuo­den kauempaa.

95-ben­san keski­hin­ta oli Autoalan tiedo­tuskeskuk­sen mukaan vuon­na 2006 1,29 € ja tam­miku­us­sa 2022 1,89 €. Näyt­tää siis tulleen kalli­im­mak­si peräti 47 %.

Auto­jen keskiku­lu­tus oli vuon­na 2006 8,7 litraa ja nyt (vuon­na 2021) 6,9 litraa. Niin­pä sadan kilo­metrin ajoon tarvit­tavas­ta polt­toaineesta piti mak­saa vuon­na 2006 11,22 € ja nyt 13,04 €. Euroina hin­ta on siis yhä nous­sut, mut­ta vain 16,2% Jat­ka lukemista “Ben­salasku on reaalis­es­ti alentunut”

Reilun kaupan merkki ohjaisi lisää rahaa suoraan maatiloille

Kir­joitin pääkir­joituk­sen Verdeen maat­alouden ahdingosta.

Maat­aloudelle on käynyt vähän niin kuin sadun paimenelle, joka huusi liian mon­ta ker­taa suden tule­van. Kun susi sit­ten tuli, kukaan ei enää uskonut.

Niin kauan kuin muista — ja muista aika pitkältä ajal­ta — maat­alous on ollut hirvit­tävässä talousahdin­gos­sa. Nyt susi on tul­lut ihan oikeasti, erikä sitä oikein kukaan enää usko.

Kimmok­keen tälle pääkir­joituk­selle antoi TV-uutiset, jos­sa haas­tatelti­in sikalan pitäjää, joka tote­si, että on pakko lopet­taa. Se oli vähän huono esim­rk­ki, sil­lä jos alal­la on yli­tuotan­toa, jonkun on lopetettava.

Maat­alouden yleinen heikko kan­nat­tavu­us on asia erikseen.

Kulut­ta­jat oli­si­vat yleis­es­ti valmi­ita mak­samaan ruuas­taan enem­män, jos lisära­ha menisi vil­jeli­jälle. Ei tarvit­sisi mak­saa edes paljon. Leivän hin­nas­ta vil­jan osu­us on alle viisi pros­ent­tia, joten­pros­ent­ti enem­män nos­taisin vil­jeli­jän tulo­ja yli 20 prosenttia.

Merkit­tävä rak­en­teelli­nen ongel­ma on epä­tas­apaino kau­pas­sa. Kun osta­jia on käytän­nössä vain kak­si, näil­lä on val­ta­va markki­avoima yksit­täisi­in vil­jeli­jöi­hin nähden.

Valitet­tavasti nekäyt­tävät markki­navoimaansa hin­taó­jen painamiseen. Sen seu­rauk­se­na ne myyvät vain bulkkia bulkin hin­nal­la eivätkä luo­mukanan­mu­nia ja esimerkik­si juus­to­ja luku­unot­ta­mat­ta suos­tu mak­samaan laatu­tuot­teista enem­pää kuin huono­laa­tuis­es­ta bulkista.

Lue koko kir­joi­tus tästä