Miksi en kannata tasa-tariffia HSL:n lippuihin

Korona-aikaan pahasti siipeensä saanut HSL suunnittelee tariffirakenteen uudistusta. Virkahenkilöiden suosikki on koko alueen tasatariffi. Sitä ovat kyselyissä kannattaneet jopa enemmistö helsinkiläisistä. Lisäksi mallinnuksen HSL:n mallinnuksen mukaan se se vähentäisi eniten liikenteen hiilidioksidipäästöjä, koska pitkämatkalaisethan niitä päästöjä eniten aiheuttavat.

Kuulostaa selvältä?

Tasatariffi asettuisi ABC-vyöhykkeen tasolle

Minä en tätä kannata. Jos kahden pysäkin ratikkamatka Helsingistä Kirkkonummelle maksaa yhtä paljon kuin matka Helsingistä Järvenpäähän, se ei tarkoita, että matka Järvenpäähän olisi yhtä halpa kuin ratikkamatka nyt vaan että lyhyt ratikkamatka olisi kohtuuttoman kallis.

HSL on teettänyt kyselyn tariffeista olettaen, että tasatariffin hinnat nousisivat vain 10 % AB-tariffinhinnoista niin, että kertalippu oli 3,10 ja 30 päivän lippu 68,50. Niin siinä ei tule käymän siitä yksinkertaisesta syystä, että C ja D -vyöhykkeillä osittain tai kokonaan sijaitsevien kuntien pitäisi lisätä joukkoliikenteen tukemista rutkasti samalla kun Helsingin tukisummat pienenevät merkittävästi. Noilla kunnilla ei ole rahaa tähän halusta puhumattakaan. Uskottavampaa onkin, että tasatariffi tulisi vastaamaan nykyistä ABC-tariffia, ellei sitten HSL:n sopimusta muuteta niin, että Helsingin pitäisi subventoida muiden kutien asukkaiden matkoja.  Sitä tuskin tapahtuu.

Kolmenkymmenen päivän lippu maksaa ABC-vyöhykkeellä nyt noin 100 euroa ja kertalippu 4,10 €

Helsingin keskustan toimivuus on kiinni lyhyiden joukkoliikennematkojen halpuudesta. Ratikoita käytetään vähän samalla tavalla kuin liukuportaita. Kaikki ymmärtävät, ettei olisi järkeä laittaa neljän euron makaa liukuportaisiin. Ei ole myöskään keskustan sisäisiin matkoihin. Keskustan sisäisissä matkoissa sähköpotkulaudat syrjäyttävät ratikat, koska ne vievät kohteeseen nopeammin, lähemmäs ja halvemmalla.

Ratikkalipun hinta ylittää kustannukset räikeästi

Jos ratikkalipun hinta nousee todella jonnekin neljään euroon, sitä voi ehkä jopa valittaa kilpailuvirastoon: määräävä markkina-asema ja räikeästi kustannukset ylittävä hinnoittelu. Yhden nousun kustannus lienee jotain euron paikkeilla. Vaikka henkilökilometrejä ajatellen keskustan liikenne on kallista, nousua kohden se on halpaa, koska matkat ovat lyhyitä, ja nousuistahan kertaliput maksetaan eikä kilometreistä. Ei se edes kolmen euron kertalippu kahden pysäkin matkasta ole perusteltavissa.

Jos tasa-tariffiin mennään, pitäisi ainakin harkita kuntakohtaisia hintoja – siis niin, että liput ovat helsinkiläisille halvempia kuin muille, koska helsinkiläisten matkoista koituvat kustannukset ovat lyhempien matkojen vuoksi halvempia. Se on tietysti toteutettavissa vain matkakortilla tai kännykkäsovelluksella maksettaessa. Kuntakohtaisia hintoja puoltaa se, että HSL-kuntien suhtautuminen joukkoliikenteen on kävin erilaista.

Tasatariffi hajottaa yhdyskuntarakennetta

En ole edes varma väitteestä, että tasatariffi vähentää päästöjä, ei ainakaan pitkällä aikaväillä. Tiedämme, että tasa-tariffi hajottaa yhdyskuntarakennetta ja pidentää matkoja, koska asunnon ja työpaikan etäisyyttä ei tarvitse enää optimoida. Onhan se tavallaan subventio pitkille matkoille. Tämä pitäisi ottaa huomioon laskelmissa.

Toinen ongelma HSL:n taloudessa koskee niin sanottuja Infra-kustannuksia, mutta siitä toiste.

 

232 vastausta artikkeliin “Miksi en kannata tasa-tariffia HSL:n lippuihin”

  1. ”Ei se edes kolmen euron kertalippu kahden pysäkin matkasta ole perusteltavissa.”

    En ymmärrä miksi tämä koskee vain kantakaupunkia. Matkasta Kontulasta Itikseen joutuu maksamaan ihan nykyisellään täyden hinnan. Edestakaisin hintaa tulee 5,60 ja jos puoliso tulee mukaan niin sitten jo 11,20. Ja lapsia ei olekaan edes varaa enää ottaa mukaan. Aika nopealla laskukaavalla oman auton käyttö tulee mieleen, vaikka siinä ei ole järjen hiventä monessakaan mielessä.

    Koronan ja etätöiden jälkeen kuukausilippu ei ole enää järkevä, mutta lyhyillä matkoilla HSL tätä nykyä hinnoittelee itsensä pihalle. Enkä siis ymmärrä miksi halvat hinnat lyhyillä matkoilla on vain kantakaupungissa asuvien oikeus. Varsinkaan kun ymmärrykseni mukaan metron kiinteät kustannukset matkaa kohden ovat erityisen halvat.

    1. Lapset pääset HSL:ssä ilmaiseksi jos ovat alle 7-vuotiaita ja muutenkin 7–17-vuotiaiden lastenlipun saa 50 % alennuksella. Kontula-Itäkeskus (vyöhyke AB) on menosuuntaan 2,80 ja matka aikaa on siis 80 minuuttia eli kyllä tuo on nopealla asionnilla parempi vaihtoehto kuin auto. Tiedän monia jotka menevät C vyöhykeeltä A vyöhykkeelle Helsingin Keskustan ravintola tarjonnon takia .

      Ideaa ratkaisu olisi tehdä D vyöhykeestä C ja integroimalla C vyöhykee B vyöhyykeeksi ja luoda erilliset tarvittavat A,B,C, vyöhykke liput mikäli matkustaa vain vyöhykkeen sisällä mutta säilyttää ABC kokonaisuudessa jos matksutaa näiden kolmen vyöhykkeen väliä. Näin kantakaupungissa matkustaminen olisi edullisempaa kun vyöhyke olisi vain A.

    2. Tämä esimerkkisi pätee muuten jokaisen itä-helsinkiläisen arjessa. Itäkeskus on harvinaisen keskeinen paikka itä-helsinkiläisille. Se on myös suurilta osin matkan varrella keskustaan.

      Jos halutaan, että kaupunkilaiset oikeasti siirtyvät joukkoliikennettä käyttämään, niin joukkoliikenteen on oltava halvempi kuin auto näissä laskelmissa per matka.

      Ihmiset ratkovat pääasiassa arkensa ongelmia eikä globaaleja suuntaviivoja työkaluilla mitä heillä on.

      Kustannustehokkain ja oikeutetuin ratkaisu löytyy lippujen hinnoista.

      1. joukkoliikenne ei tule olemaan koska halvempaa kuin yksityisautoilu pääkaupunkiseudulla koska asukasluku on liian pieni. Keski-Euroopan ja Aasian miljoonakaupungit ovat eri asia. Helsingin ja Espoon maantieteellinen sijainti suoraan avomerenrannalla on poikkeuksellista Euroopan merenrantakaupunkien luokassa vain Kööpenhamina (joka sijaitsee saarella) on toinen poikkeus. Muut isot kaupungit ovat osittain sisämaassa tai sitten ovat vuonoissa tai lahtien ympäröimina jonka ympärillä on meri mutta ei avomerta. Espoon pullon kaula on se että on mentävä joko Helsingin kantakaupungin kautta Pasilaan ja Itäiseen Helsinkiin tai sitten on mentävä Kehä III:sen kautta Pasilaan ja Itäiseen Helsinkiin koska maantietunnelia tai maantiesiltaa ei ole rakennettu kantakaupungin läpi Laajalahden kautta Itäkeskukseen. Eli on joko mentävä kantakaupungin läpi (jossa on paljon yksisuuntaisia teitä) tai on kierrettävä Kehä III:sen kautta .

      2. Rahul Somani: ”joukkoliikenne ei tule olemaan koska halvempaa kuin yksityisautoilu pääkaupunkiseudulla koska asukasluku on liian pieni.”

        Mun kokemus on kyllä ollut, että joukkoliikenne on jo valmiiksi halvempaa tai on ainakin ollut. Ainakin aiemmin Helsingin sisäinen kausi maksoi noin 600 € / vuosi. Yritäppä vain autoilla siten, että kustannus on alle 600 € / vuosi huomioiden bensan, auton hankintakustannukset, pakolliset vakuutukset, ajoneuvoveron, sekä huollon. Eipä taida kyllä onnistua (paitsi ehkä jos hankit käytetyn rämän ja hoidat kaikki huollot itse).

        Vaikkei tämä pätisikään, niin ruuhkamaksut voisivat kyllä silti muuttaa tilannetta niin, että autoilu on kalliimpaa.

    3. juuri noin. Ei se museoratikkalinjasto ole mitenkään lyhyt. Muuallakin kaupungissa on lyhyitä asiointimatkoja, vaikka lipulla pääsisi pitkälle. Saksan kaupungeissa on käytössä neljän-kahdeksan pysäkin välin lyhytlippuja. Sellainen ratkaisu toimisi paremmin kuin yhden kulkuvälineen erikoissponssi, mitä ratikkalippu on.

    4. Markku: ”En ymmärrä miksi tämä koskee vain kantakaupunkia. Matkasta Kontulasta Itikseen joutuu maksamaan ihan nykyisellään täyden hinnan.”

      Hinta on sama kuin se kantakaupungin matka. Oletettavasti, jos kantakaupungin hintoja laskettaisiin, niin sitten jotkut tällaisetkin matkat halpenisivat.

      1. Vertailin sähköbusseja ja polttomoottori busseihin. Ja totesin että HSL:n liikenteessä on myös sähköbusseja nykyään paljon enemmän liikenteessä

    5. Olisi myös kiiren vilkkaa saavata hinnoittelu sillä lailla kumulatiiviseksi, että esim. kuukausittain maksetut kertaliput tai päiväliput keräävät ”kuukausilipun” saldoa. Eli jos matkustaisi tipottain riittävästi, tulee kuukausilipun maksukatto vastaan. Nykyhinnoittelu ohjaa siihen, ettei periaatteessa kannata matkustaa kuin tosi vähän tai tosi paljon – tämä ei taas mitenkään vastaa hybridityöhön tai auton ”hinnoittelun” mukavuuteen. Eli hinnat ovat yksia asia, mutta myös hinnoittelurakenne, joka on jämähtänyt jonnekin pahvikorttien aikaan. (Jätän toiseen postaukseen sen, miksi kausilisät tms poistettiin…)

    6. Samoin yhden pysäkin junamatka Oulunkylästä Käpylään parempaan ruokakauppaan: 5.60€. “Uudistuksen” eli takapakin jälkeen 8.20€? Alkaa tulla ruoalle hintaa! En maksa nykyiselläkään. Joko menen lapsi rattaissa ilmaiseksi, tai sitten on käveltävä tai pyöräiltävä auraamattonta tai peilijäistä “baanaa” (vitsi koko nimi).

      Pois kausiliput ja tilalle halvat 1€ kertaliput! Alkaa riittää suurkäyttäjien subventointi satunnaiskäyttäjien selkänahasta. Satunnaiskäyttäjien sakottamisella ei todellakaan saada ihmisiä autosta joukkoliikenteeseen.

      1. Käpylä-Oulunkylä junalla on AB vyöhyke ja hinta on 2,80€. Ota huomioon että AB, BC lippu on voimassa 80 minuuttia. Siinä ajassa kyllä ehtii takaisin Oulunkylästä Käpylään . Heti kun on astunut kulkuneuvon sisään voit matkustaa matkan loppuun asti vaikka lipun matkustusaika on vanhentunut

      2. Rahul Somani: Tiukkaa tekee ja turhaa stressiä ja kiirettä.

      3. En nyt tiedä kuinka tiukka ja turhaastressiä ja kiirettä kestää matkustaa junalla yhden pysäkin väli AB lipulla jonka voimassa oloaika on 80 minuuttia?

  2. Hyviä huomioita.

    Raitioliikenteen monopoli keskusta-alueella on vähän horjuva. Tarjolla on nimittäin runsaasti komplementtihyödykkeitä: Alepa- ja omat fillarit, sähköpotkulaudat, taksit ja kävely. Vyöhykerajat ylittävien, pitkien matkojen osalta auto on usein ainoa realistinen kilpailija. Väitän, että tästä syystä kausi- ja kertalippujen kysynnän hintajousto on A-vyöhykkeen alueella (itseisarvoltaan) merkittävästi suurempi kuin HSL-alueen reunamilla.

    Oman kokemukseni perusteella lyhyt taksimatka keskustassa alustatalouden appin kautta tilattuna maksaa pääsääntöisesti alle kympin. Satasen kuukausilippu ohjaisi helposti kertalippujen käyttäjäksi: jos kertalippu maksaa 4,20€, kannattaa melkein tsekata taksin hinta. Etenkin jos ei matkusta yksin.

    Lipunostohalukkuuteen tuskin vaikuttaisi se, että samalla piletillä pääsisi kantakaupungista aina Siuntioon asti. Etenkin kun siellä Siuntiossa ei ole tullut koskaan käytyä.

  3. Markun kommentissa lyhyistä metromatkoista on perää. Johtopäätös hinnaston osalta on nykyisen vyöhykejärjestelmän tyyppinen hinnoittelu (kun ei toki haluta kehittää tarkempaa, yksityisyyttä loukkaavaa ihmisten jäljityssysteemiä)

  4. Lyhyiden matkojen kohtuullisen hinnoittelun tiellä on kaksi estettä.

    Ensimmäinen on se, että tiheään asutulla A-vyöhykkeellä ja aivan erityisesti ratikka-alueella on paljon asukkaita ja matkustajia, jotka maksamallaan ylihinnalla (suhteutettuna keskimääräiseen matkan pituuteen) subventoivat kauempana sijaitsevien alueiden pitkät matkat. Eron havainnolistaa vaikkapa vertaamalla keskivertoratikkapysäkkiä, jolta nousee useita matkustajia, lähiön omakotivaltaisia alueita kiertelevään bussilinjaan, johon on yksittäisiä nousijoita sieltä täältä. Ilman tätä subventiota pitkien joukkoliikennematkojen hinta nousi nykyisestä merkittävästi eikä se pärjäisi yksityisautoilun imulle vaikka bensa on ”silmittömän kallista”.

    Toinen este on nykyinen lippujärjestelmä, jossa ei ole minkäänlaista älyä. Kun lippujärjestelmän täytyy olla mahdollisimman yksinkertainen, vaatisi esimerkiksi liikennevälikohtainen lippu älykkäämmän järjestelmän. Uusi lippujärjestelmä olisi valtava investointi.

    Tämän seurauksena eläkeläiset jäävät kotiin, aktiiviset pyöräilevät ja kävelevät (sinänsä hyvä) ja nuoret ajavat sähköpotkulaudoilla sen sijaan, että käyttäisivät arjessaan joukkoliikennettä. Loput ajavat autollaan jopa sen satunnaisen teatterimatkan, jonka ennen tekivät ratikalla.

    Kun erityisesti suurten investointien raiteilla kulkeva joukkoliikenne on tarkoitettu nimensä mukaisesti joukkojen liikuttamiseen, sen potentiaalista alati merkittävämpi osa jää nykyisessä mallissa hyödyntämättä. Nyt kun rahat loppuvat ja matkustajien määrä on koronan jälkeen laskenut, muutetaan nykyistä järjestelmää vielä hullumpaan suuntaan eli lypsetään niiltä A-alueen uskollisilta ratikan käyttäjiltä vielä entistä enemmän. Se on lyhytnäköinen päätös, josta ei hyvää seuraa.

    1. Olen itse reagoinut muodostamalla oman A-alueen lippuvyöhykkeeni: ratikassa en maksa enää lainkaan lippua. Tarkastusmaksun sain talven aikana kerran, eli yhteensä maksoin 80€.

      1. 130€ saat matkustaa 60 vrk ab eli se on 80€:sta 50€ eli voit ostaa 50€ eurolla 14 vrk AB. Kannatta ostaa AB kuin maksaa tarkistusmaksun.

    2. Kun katsotaan nousijamääriä, niin Tikkurilan asema toki pesee useimmat kantakaupunign pysäkit. Jos katsotaan liikennöintikustannuksia, niin junat ja metrot tulisi olla halvempia.

      Mutta jos katsotaan
      – Kokonaisjärjestelmän kustannustehokkuutta, joka mahdollista lipunhintojen pitämisen alempana, tarvitaan tasahinnoittelu joka on riittävän huokea.
      – Autoilun vähentämistä keskustassa, niin tasahinta vähentää sitä tehokkaammin kuin muiden hintojen alentaminen samalla summalla.
      – Kestävien liikennemuotojen osuutta, niin tasahinta lisää vähentää eniten niin autolua keskustassa kuin liikenteen päästöjä kokonaisuudessaan.
      – Keskustan elävyyttä ja elinkeinoelämän toivetta, tasahinta tarvitaan jotta asiakkaat eivät ohjaudu kehäteiden ostosparatiiseihin, sillä keskustan liikkeet eivät pelkällä aikallisella asujamistolla elä hyvin.

      Ydinkeskustassa hinnanalennukset vähentävät enimmäkseen kävelyä ja pyöräilyä, kun taas sama satsaus tasahintaan vähentää autoilua.

      Kustannustehokkuus on ydinasia, mikäli joukkoliikenteen matkaliput halutaan pitää kohtuullisena. Nyt ne ovat liian korkeita, mutta tasahinta toisi mukavasti lipputuloja ja näin mahdollistaisi taloudellisesti kesvävämmän joukkoliikenteen tulevaisuuden.

      1. Siru, pitäisikö myös hissit ja liukuportaat ottaa osaksi tasatariffia. Se olisi yhtä älytöntä kuin laskuttaa yhden pysäkkävälin ratikkamatkasta yhtä paljon kuin matkasta Sipoosta Kirkkonummelle.
        Yhden ratikkamatkan hinta on noin 1,20 euroa keskimäärin ja lyhyellä matkalla paljon vähemmän. On monopoliaseman väärinkäyttöä periä siitä 3,10. Tällä pelataan joukkoliikenne tyystin pois kantakaupungin sisäisestä liikenteestä ja pakotetaan käyttämään vaarallisia skootteja. Jos matkalla on kaksi henkeä, heidän kannattaa käyttää taksia.

      2. Voihan bussilla tai junalla tai metrollakin matkustaa yhden pysäkinvälin ja se maksaa 3,10 kaikissa HSL-alueen kunnissa. Sama hinta kaikille eikä mitään vapaamatkustusta muista kuin ikä- tai terveydellisistä syistä! Täytyy muistaa että siihen 3,10 hintaiseen lippuun sisältyy vaihto-oikeus eli jos on vain ostoksille menossa pääsee samalla lipulla takaisin tai voi jatkaa seuraavaan kohteeseen. Lisäksi eläkeläisten ja liikuntarajoitteisten alennus on aika reilu ja se puolittaa käytännössä hinnan ja lastenvaunujen kanssa liikkuvat saavat yhä kulkea kokonaan ilmaiseksi (mihin tosin ei ole enää järkeviä perusteita).

        Jos HSL:n hinnat ylipäänsä tuntuvat liian kallilta niin se riippuu kaupunki- ja liikennesuunnittelun poliittisista päätöksistä. Esim miksi Helsinki ei saa periä ruuhkamaksuja autoilijoilta kun muut pohjoismaiset saman kokoiset kaupungit saavat on täysi mysteeri. No se johtuu siitä että meillä poliittinen oikeisto on autoilua suosiva ja joukkoliikennettä vastaan, kun taas Ruotsissa esim se ei ole, tai ainakaan samassa määrin.

      3. Kannattaisi olla kertalippu, joka on voimassa 10 minuuttia tasapuolisesti kaikille eikä sillä voisi vaihtaa -tuskin edes ehtisi.

      4. Osmolle kommentti:

        Vanhassa kotipaikassa pystyi kyllä matkustamaan samalla tariffilla n.45 kilsan matkan, joka oli tasan sama kuin yhden pysäkin väli. Tässä on sama kuin eläkkeissä, joku saa paljon ja toinen ei välttämättä yhtään mitään.

      5. 3,10 euroa yhden pysäkkivälin hintana ei ole enää voiton maksimointia, tuollainen ylihinnoittelu alentaa lipputuloja, koska tulee halvemmaksi ottaa skuutti tai taksi.

  5. HSL:n voisi tarjota kertalipun lisäksi esim. 4-5 pysäkin lyhytlippua.

    Myynti vain appsilla ja gps-paikannus nousupysäkkiin. Muutamissa Euroopan kaupungeissa on tuollaisia ja kyllä niille kait käyttönsä on. Mahdollistavat sen kantakaupungin sporahyppelyn.

    Samoin pitäisi luoda joku 2-2.5x kertalipun osto = maksimikustannus päivän ajoista tyylinen hintakatto oystercardin tyyliin. Aamulla bussin, junan tai ratikan käyttöä harkitseva ei aina tiedä loppupäivän suunnitelmiaan. Jos toisen kertalipun jälkeen ajot ovat ilmaisia, niin se kannustaa kyllä julkisen käyttöön.

    Zürichissä 24h lippu maksaa saman verran kuin 2x kertalippu.

    1. Tuollainen appsi nostaa kanssa hintaa, koska joutuu maksamaan dataliittymästä. Laittaa etenkin euroopan ulkopuolelta tulevat turistit siirtyvät taksinkäyttäjiksi, koska puhelinyhtiöt ne todellakin osaa riistää.

      Nykyisenkin lipun osto on vaivalloista juuri tuon “ei me mitään lipunmyyntipisteitä pystytetä; siirretään kustannukset asiakkaalle; tottakai jokaisen turistin tulee mielellään maksaa 100€ parista megasta dataa lipunostoon” asenteen takia. 10-lipun paperisia sarjalippuja ei enää ole, ei eikä offline toimivaa korviketta appsiin ole tehty, eikä matkoja voi maksaa suoraan pankkikortilla / ApplePay:llä kuten maailmalla alkaa olla yleistä.

      Itse en maksa törkyhintoja jatkuvasta dataliittymästä n:ssä eri laitteessa, koska wlan on yleensä lähellä, vaan laitan prepaidista datat päälle vain silloin kun oikeasti tarvitsen. Jos se tarvitsee tehdä lippua varten, tulee hintaa lisää 1€. Käytännössä en kulje bussilla vaan junalla, jolloin voin ostaa paperilipun. Olisi niin helppo vain vilautta luuria (ApplePay) etälukulaitteeseen. Vielä kun maksaisi kertaliput sen oikeudenmukaisen 1€. (Koronaa edeltävien tilastojen mukaan nousun hinta on 2€, josta kausilipun käyttäjille subventoidaan keskimäärin 1€ satunnaiskäyttäjien selkänahasta ja veroista.)

  6. Suur-Tukholmassa on tasatariffi kuukausilipuille, mutta ei kertalipuille. Mutta siellä ilmeisesti subventointiaste on korkeampi.

    Muuten olen samaa mieltä että toimivaa vyöhykejärjestelmää ei kannata romuttaa vaikka joku kokee asuvansa värässä paikassa.

    1. Vyöhykejärjestelmä voisi uudistaa lakkauttamalla D:n josta voisi tehdä C ja C voisi liittää B:hen ja A pitää omana edellleen ja ottaa taas käyttöön ratikkalippu A vyöhykkeelle.

  7. ”Tiedämme, että tasa-tariffi hajottaa yhdyskuntarakennetta ja pidentää matkoja, koska asunnon ja työpaikan etäisyyttä ei tarvitse enää optimoida.”

    Olen itse hieman skeptinen tätä argumenttia kohtaan, sillä todellisuudessa ihmisten päivittäisessä liikkumisessa tärkein tekijä on ns. aikabudjetti, Marchettin vakio. Tämä siis tarkoittaa sitä, että ihminen käyttää luonnostaan vuorokaudesta keskimäärin noin tunnin matkoihin oli kyseessä mikä kulkumuoto tai kuinka pitkä työmatka kilometreissa tahansa. Eli ihminen siis optimoi asunnon ja työpaikan etäosyyden työmatka-ajan mukaan.

    Ongelmaksi tässä muodostuu se, että nykyisillä HSL:n CD-alueilla suuri osa on optimoinut työmatka-aikansa automatkan perusteella, jolloin matka julkisella liikenteellä töihin ei todellisuudessa ole mahdollinen. Poikkeuksen tekee raskasraideliikenteen asemien ja motaribussipysäkkien ympärillä asuvat, joilla julkisen liikenteen matka töihin voi olla aito vaihtoehto. Parhaimmillaan optimistisesti ajateltuna tasatariffi saattaisi tiivistää CD-vyöhykkeiden asemien ympäristöjä, mutta autoiluvyöhykkeen yhdyskuntarakenteeseen tällä tuskin on vaikutusta.

  8. Höseli on puuhastellut nyt 12 vuotta. Hyvin vaikeaa on keksiä, mitä sellaista se on toiminta-aikanaan tehnyt, mistä olisi helsinkiläisille hyötyä. Kiusaa ja haittaa on sitten sitäkin enemmän. Ratikkalipun poistaminen on varmaan suurin yksittäinen päähänpotku Höseliltä stadilaisille.

    1. Daniel Federleylle sellainen huomautus että HSL:n hallitus koostuu 20 helsinkiläisestä, 8 espoolaisesta ja 7 vantaalaisesta luottamushenkilöstä joten kuinka HSL voi toimia 20 helsinkiläisen voimin muka jotenkin helsinkiläisten etujen vastaisesti? Tuo ratikkalippu ei koskenut kaikki helsinkiläisiä vaan vain ratikkakaupungissa asuvia eli sen ulkopuolelle jäi kokonainen Itä-Länsi-ja Pohjois-Helsinki. Sielläkin asuu ihmisiä jotka eivät käytä raitiovaunua vaan lähijunaa ja busseja tai metroa.

      1. Sen minäkin haluaisin tietää, miksi se hallitus on niin poskettoman saamaton. Siellä kumileimasimessa on puolet stadilaisia, eivätkä ne nähtävästi millään lailla katso Helsingin etuja. Miksi eivät?

    2. HSL:n päätöksen teko ei ole todennäköisesti henkilö per ääni vaan kaupunki per edustaja ja päätöksiä tehdään todennäköisesti konsensus periaatteella siten että HSL:n suurimmat jäsenet Helsinki, Espoo ja Vantaa tekevät monessakin mielessä enemmistö päätökset konsensuksessa siten että nämä kolme kaupunkia tekevät lehmän kauppoja kuinka joukkoliikenne järjestetään. HSL toimii hiukan samalla tavalla kuin Euroopan unionin ministerineuvosto

      1. HSL:n hallituksessa päätöksen tehdään henkilö/ääni periaatteella. Yhtymäkokouksessa on omat sääntönsä.

  9. Tukholmassa on käytössä tasatariffi vielä HSL-aluetta isommalla alueella ja siellä se toimii hyvin.

    Tuo HSL:n kyselyssä ilmoitettu hinta oli hyvin kohtuullinen joten en ihmettele yhtään miksi ihmiset äänestivät sen puolesta.

  10. HSL:llä on jo määritettynä ihan toimivanoloiset zonet, ainoa mitä tarvittaisiin olisi joustavuus niiden valinnassa. Jos lippua ostaessa voisi vaan klikkailla minkä zonen/zonejen alueella haluaa matkustella, esim. vaikka vain A tai C, ja hinnoittelu yhden, kahden tai kolmen zonen sisällä olisi aina vakio, olisi se ainakin omasta mielestäni selkein, järkevin ja oikeudenmukaisin vaihtoehto. Näin homma toimii mm. Kööpenhaminassa.

  11. Tampereella muutama vuosi sitten vaihdettiin vyöhykejärjestelmään. Entinen Tampere/Seutu systeemi oli mahdoton. Lähiliikenne/Seutu loi täysin vääristyneen maksujärjestelmän. Kaiken lisäksi koko lähijunaliikenne oli järjestelmän ulkopuolella. Aiemmalla tariffimallilla oli mahdotonta saada työmatkavähennyksiä omavastuun jälkeen. Nykyinen vyöhykkeisiin perustuva liityntämalli on paljon parempi. Miksi Helsinki haraa tässä vastaan? Turismi ainakaan ei voi olla syy. Turisti ostaa aina sen päiväpassin, joka on tietysti subventoitu kohtuusintaisesksi. Raha jää ihan muulla tavalla kaupunkiin. Vasta katsoin youtubesta matkailu vlogin, missä skottituristi kävi päivämatkan helsingissä Viking linella Tallinnasta ja ihmetteli, miten Suomenlinnan lautta voi kuulua päivälippuun.

    Helsingissä sentään alkaa olla kohtuullisen toimiva poikittaisliikenne. Pitäisikö tuota vyöhykemallia uudistaa niin, että ostat vyöhykylipun vaikka 2-3 vyöhykettä, mutta voisit hoitaa pendelöinnin ostamalla satunnaisesti uuden vyöhykelipun. Esim. ensin bussissa valitset itsesi vyöhykelipulla vaikka Kirkkoniemestä Espoon keskukseen. Siellä vaihdon aikana halvemmalla vyöhykelipulla lähijunalla/metrolla hki keskustaan. Tässä mallissa lähtövyöhyke hyötyisi enemmän lipputulojen jaossa mitä kohdeasema. Helppo toteuttaa teknisesti.

    1. Helsingin poikittaisliikenne on edelleen surkea. Esimerkiksi Oulunkylä-Kumpula (noin 3.7km) on nopeampi kävellä kun ottaa harvavälisen suoran bussin 20min odotukset mukaan. Jos bussipysäkille täytyy mennä aikataulua katsoen (eli vuoroväli on yli 10min), on joukkoliikenne toimimaton.

      Tämän, korkeiden lipun hintojen, ja terveyshyödyn takia kävelen.

    2. Minä olin, ehkä naiivisti, olettanut, että työmatkavähennyksen omavastuu on laitettu tarkoituksella suunnilleen suurten kaupunkien sisäisen kausilipun hintaiseksi. Kysehän on puhtaasti teknisestä kysymyksestä: käytännössä kaikille tulee vähintään tuon kaupungin sisäisen lipun verran kustannuksia, joten on yksinkertaisinta laittaa tuo vähennyksen alarajaksi, jolloin sitä ei tarvitse hakea. Suurissa kaupungeissa julkinen liikenne on verotusmielessä lähes aina käyttökelpoinen vaihtoehto, joten ratkaisu vie työmatkavähennyksen noin puolelta työvoimasta.

      Samalla niitä, jotka tekevät työmatkansa jalan tai kävellen, suositaan, kun he saavat saman verran vähennystä kuin julkisen liikenteen käyttäjät, vaikka kulut ovat matalammat.

      Lopputuloksena on yksinkertaisempi verotus, vaikkakin työmatkavähennyksen omavastuu on lievästi regressiivinen elementti. Käytännössä sen vaikutus on kuitenkin pienituloisimmilla aivan mitätön, koska veroprosentti on niin matala. Työtulovähennys, joka on paljon suurempi ja progressiivinen, kompensoi työmatkavähennyksen omavastuun pienituloisille erittäin hyvin.

  12. Kannatan blogistin ajatuksia. Minulla on noin 4 km työmatka kantakaupungista Salmisaareen. Kävelen sen osittain ja käytän liikennevälineitä tilanteen mukaan, vähän kuin ”liukuportaita”. Olen myös hyvä HSL:n lypsylehmä, tililtäni menee joka kk AB-lipun maksu 53 e. Mutta jos hinta nousee sataan euroin kk:ssa, lisään etäpäiviä, käytän taloudessamme olevaa sähköautoa ja minimoin julkisten käyttämisen. Tätäkö haetaan.

    1. sähköautoa on paremki kuin bensiiniauto. Itse asiassa moni HSL:n bussit ovat kallimpia ylläpitää koska polttoaineen hinta on korkea ja bussit hajoavat nopeammin. sähköbusseja on HSL liikenteessä mutta vähemmän kuin bensiinillä kulkevia busseja. Jos lähistöllä on metro, lähijuna tai raitovaunu on sähköauto ei ole huonompi vaihtoehto.

      1. Rahul Somani, pienenä nipotuksena haluan sanoa, että polttomoottoribussit varmaan yleensä toimivat dieselillä eivätkä bensalla.

  13. Metron kiinteät kustannukset ovat halvat? no ei kun MUUTTUVAT kustannukset täh?

    1. HSL:n bussit ovat kallimpia ylläpitää kuin metroa, ratikkaa ja lähijunia. HSL on uusinut busseja mutta ne hajoavat usein koska liikennöitsijälle kuuluu korjaukset ja kunnostukset. HSL on myös myynyt ratikoita esim Berliiniin joten kierrätys muiden kaupunkien välillä toimii . Bussien kierrätys on haasteellisempaa koska sillat ovat eri kokoisia eri kaupungeissa.

  14. Ainoastaan 0-hintainen tasatariffi olisi Ok. Mutta jos/kun se ei ole mahdollinen, niin nykyinen matkan pituuden karkeasti huomioiva vyöhykemalli on kohtuullinen ratkaisu kaikille. Sitten voisi vielä erikseen miettiä omaa edullista hintaa ihan lyhyille parin-kolmen pysäkinvälin matkoille koko hsl alueella joka olisi siis reilu varsinkin vyöhykerajan ylittäville lyhytmatkoille

    1. Juuri sen takia pääkaupunkiseudulla on aloitettu jo vuodesta 2017 erittäin laaja viemäriverkoston uusiminen. Hyvä esimerkki oli Hämeentien ja Mechelininkatujen remontti. Seuraavaksi on vuorossa Mannerheimintie. Myös lähiöissä on kadut auki siten että koko katu osuus on kaivettu esiin. Tämä on iso kokonaisuus johon menee useita vuosia.

      1. Vähän hassussa kohdassa tämä kommenttisi R.S. mutta ymmärrän sen koskevan viemäröintikommenttiani tuolla toisaalla. Totta, Helsingin kantakaupungissa on juuri näitä vanhoja yhteisviemäreitä, joita siis nyt saneerataan erillisiksi. Omat havaintoni ovat täältä Etelä-Espoosta ja esim Gräsanojan(oikeasti pienehkö joki) varren pumppaamot, joista usein purkautuu jätevesiä joen kautta mereen aiheuttaen mm. uintikieltoja. Syynä täällä on enemmänkin asutuksen voimakas lisääntyminen(länsimetro) seudulla, jonka takia vanhat vuotavat viemärilinjat ja pumppaamot eivät enää selviä kunnialla tehtävästään kun tulee tulvahuippu.Eli HSY:llä riittää saneerattavaa näiltäkin osin.

    2. Itsekin asun Etelä-Espoosssaa enkä usko että ongelma on länsimetron varrella oleva asutus vaan se että merenointa nousee ja sillä on vaikutuksia tulviin. Ottaen huomioon että samanlainen ilmiö on Arabianrannassa ja Hakaniemessä ja on Itä-Helsingissä. Syy on varmaan merenpinnan nousu.

      1. Meren pinta ei ole Helsingin seudulla noussut vielä milliäkään, koska maa nousee jääkauden jäljiltä nopeammin kuin meren pinta.

      2. OS: >Meren pinta ei ole Helsingin seudulla noussut vielä milliäkään, koska maa nousee jääkauden jäljiltä nopeammin kuin meren pinta.

        Lisäksi maa edelleen, kuten mannerjään väistymisestä alkaen, etelärannan pohjoispuolella nousee nopeammin kuin etelärannikolla. Tämä tekee Suomenlahteen laskevista joista koko ajan jyrkemmin virtaavia ja pitkän ajan kuluessa muuttaa Pohjanlahteen laskevat järvet puhkaisemaan uuden laskujoen kohti etelää. Näin kävi ensin Saimaalle, sitten Päijänteelle. Vanajavesi on seuraava.

  15. Soininvaara kirjoitti:

    ”Tiedämme, että tasa-tariffi hajottaa yhdyskuntarakennetta ja pidentää matkoja, koska asunnon ja työpaikan etäisyyttä ei tarvitse enää optimoida.”

    Ei ole noin, koska vaikka olisi tasatariffi, matka-aikaero pysyy silti tekijänä, joka ajaa optimoimaan asunnon ja työpaikan etäisyyttä. Vaiva ja aika ovat useiden selvitysten mukaan monelle ensisijaisemmat valintoihin vaikuttavat asiat kuin joukkoliikennematkan tarkka hinta silloin, kun hinta edustaa marginaalista kustannusta suhteessa tuloihin. Matka-ajan optimointia tehdään tasahintaistenkin vaihtoehtojen joukossa.

    Itse kannatan mahdollisimman yksinkertaisia ja vaivattomia hinnoittelumalleja. Ei joukkoliikenteen käyttäjän pidä joutoa ainakaan lyhyillä matkoilla ensin selvittämään, millä tariffialueella on tms. Selkein hinnoittelumalli nykyaikana olisi aikaperustainen. Samaan tapaan kuin on pysäköinnissäkin. Mitä pidempään on joukkoliikennevälineessä, sitä pidemmältä ajalta sovellus laskuttaisi. Toinen yksinkertainen hinnoittelumalli on kuukausimaksu. Kolmas yksinkertainen on jonkinlainen selkeä nousuperusteinen tariffi kertamatkoille. Matkalippujen osuus joukkoliikennemenoista on vähemmistö. Tällä hetkellä HSL pyörii pääasiassa kuntien ja valtion rahoituksella.

  16. Irlannissa on malli jossa leimannut maksaa lipun kokohinnan esim. 4.10 €/kerta, mutta jos leimaat myös ulos, niin tuosta 4.10 € hyvitetään osa.

    Voitaisiin otta käyttöön esim. ratikoissa?

  17. En ollut edes ajatellut, että ABCD-alueella voisi olla kausilipuilla tasahinta ennen kuin sain kyselyn aiheesta sähköpostiini ja tämä vaihtoehto oli esillä. Vastasin kylmiltäni, etten kannata sitä ja kun kysyttiin perusteluja, vastasin, että toivon, että HSL-alue laajenee, mutta jos on tasahinta, uusille kunnille tulee tavattoman kalliiksi liittyä alueeseen ja käytännössä HSL-alue, johon melko hiljattain on tullut lisää ainakin Tuusula, kivettyisi sellaiseksi kuin on eikä laajenisi koskaan eikä lainkaan ennen kuin säännöt taas muutetaan. Tällä kannalla olen edelleen. Jatkossa toivon, että HSL:n ABCD-alue laajenisi kattamaan myös VR:n vyöhykkeet EFGH, vyöhyke ja paikkakunta kerrallaan lisää. Minulle henkilökohtaisesti merkitsee, että sama lippu sitten kelpaisi sekä VR:lle että Helsingin paikallisliikenteeseen. Nythän hinnoittelu on sillä tavoin vinoutunut, että ne, joiden määränpää on lähellä rautatieasemaa, ovat eri asemassa kuin ne, jotka tarvitsevat jatkoyhteyden. Olen sen ikäinen, että muutaman vuoden kuluttua oletettavasti saan eläkeläisalennuksen sekä HSL:ltä että VR:ltä, viimeistään silloin ”etu”, joka tulee ABCD-alueen tasahinnoittelusta, muuttuu haitaksi, koska Jokelaan asti ulottuvaan HSL-lippuun pitää ostaa VR:n ABCDEFGH-vyöhykkeitä niin monta kuin koko junamatkaansa tarvitsee ellei sitten matkusta eri lipulla Jokelaan (tai Keravalle / Kirkkonummelle) ja vaihda eri junaan matkustaakseen toisella lipulla eteenpäin. Seutulipun laajeneminen saattaisi tuoda paikallista liikennettä lipun piiriin myös alueen reunoilla, tästä minulla on kokemusta muutaman vuoden takaa, kun matkustin perhejuhlaan Tuusulaan ja Helsinki – Kerava -junalippu kelpasi myös Hyrylän bussiin.

  18. Henkilökilometrikin on huono mittari asiakkaan aiheuttamien kustannusten arviointiin. Ainakin jos linjan kokonaiskustannukset jaetaan matkustajien kesken heidän matkustamiensa kilometrien suhteessa. Tällainen mittari rankaisee keskustassa asuvia ja hyödyttää CD-alueiden käyttäjiä, mikä johtaa joukkoliikenteen kilpailukyvyn heikkenemiseen juuri niillä alueilla, joilla se olisi kilpailukykyistä. Kustannusten jaossa tulisi huomioida matkustettujen kilometrien lisäksi se, kuinka monen muun kanssa matkustaja kustannukset jakaa.

    Esimerkiksi C-alueelta A-alueelle liikennöivän bussin kyydissä on alkumatkasta vain pieni määrä matkustajia ja loppumatkasta keskusta-alueilta matkustajia tulee kyytiin suuria määriä. Alkumatkasta kilometriä kohden kertyy kuitenkin sama määrä kustannuksia kuin loppumatkasta (bussin ajokustannukset lähes samat riippumatta kyydissä olevien määrästä), vaikka kustannuksia jakavia matkustajia on vain pieni määrä.

  19. Nykyisen vyöhykemallin ongelma on, että esim. Vuosaari – Espoon keskus vaatii metro + juna yhdistelmällä ABC lipun, mutta metro + jokeri + juna yhdistelmällä BC lippu riittää. Lippujen hinnoittelu pitäisi perustua pikemminkin ruudukkoon, jolloin matkan pituus tulisi paremmin huomioitua.

    1. Nuo ruudukkomalli jossa matkan pituus on paremmin otettu huomioon on malline Lontoossa ja se on pääkaupunkiseudulle kalliimpi kuin vyöhykemalli. Jos Hyvinkää, Vihti, Nurmijärvi, ja Porvoo olisi mukana HSL:ssä niin silloin ruudukkomalli malli toimisi.

  20. En nyt ole täysin vakuuttunut että tasatariffi subventoisi epäoptimaalista asumispaikan valintaa. Julkisilla joutuu usein pidemmillä matkoilla vaihtamaan ja matkat kestävät. Siinä vaiheessa kun koko työmatka lähentelee julkisilla tuntia tai enemmänkin niin sekä henkilöauto että polkupyörä alkavat houkuttelemaan vaihtoehtoina. Joskus pitkälläkin matkalla polkupyörä saattaa olla nopeampi vaihtoehto kuin julkinen jos julkisen pitkä matka-aika syntyy suoran linjan puutteesta ja huonoista vaihdoista. Julkinen liikenne myös YHÄ usein toimii huonosti jos jostain syystä pitää liikkua töihin perinteisten ruuhkahuippujen ulkopuolella, jolloin yhteyksiä on vähemmän ja huonommin.

    Taustallahan on myös toinen ongelma – julkisen liikenteen matkustajat ovat kadonneet. Tai näin ainakin uutisoitiin jossain muutama päivä sitten. Ihmiset ilmeisesti innostuivat ilmeisesti autoilemaan, pyöräilemään, tai tekemään etätöitä, jolloin julkisen liikenteen matkustajamäärä putosi. Tätä olen itsekkin sanonut aikaisemmin, sitten kun ihmiset yhä suuremmissa määrin innostuvat pyöräilemään niin julkinen liikenne näivettyy. Tavoitteet ovat kyllä hyvät, mutta mielestäni Helsingissä ei (jälleen kerran) osata katsoa kehitystä tarpeeksi pitkällä kiikarilla. Kohta meillä on täällä laaja ja tehoton yhteiskuntarakenne missä on vaikea liikkua autolla sekä heikosti toimiva julkinen liikenne. Helsinki yhä rakentaa/kaavoittaa erittäin matalan tiheyden asuinalueita, eli matalia rivareita, pari- ja omakotitaloja, näille kun on kysyntää. Eli tänne ei synny mitään keskieurooppalaisen ihanteen toimivaa kaupunkia, vaan pikemminkin joku perverssi yhdistelmä Amerikkalaista hajaantunutta yhteiskuntarakennetta ja heikosti toimivaa Neuvosto-Kiinalaista köyhäilyä. No, onpahan ainakin on sitten vihreää.

  21. Joukkoliikenne tulee kalliiksi valtiolle ja on suora tuki kaupunkien asukkaille. Kun lasketaan mukaan asumis- sun muut toimeentulotuet, niin miljardien rajat paukkuvat kuin saluunan ovet. Eniten kuitenkin pidetään ääntä maatalouden saamasta kahden miljardin tuesta ruuan tuotantoon.

    ”Valtion vuoden 2021 talousarviossa on varattu yhteensä 13,25 milj. euron määräraha suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea varten. Valtionavustusta voidaan myöntää Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle sekä Tampereen, Turun ja Oulun kaupungeille.”

    ”Energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden edistämiseksi valtio avustaa suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittämistä digitalisaation ja liikenteen palveluistumisen edistämiseksi 3,5 milj. eurolla (lisämääräraha vuosille 2018-2021). ”

    Valtion verotulojen näkökulmasta joukkoliikenteen tuet ovat syvältä. Jos tuet poistettaisiin, niin kansalaisten olisi harkittava oman auton hankkimista. Varsinkin niiden , jotka asuvat pidempien työ ja asiointimatkojen takana .

    Asumis- ja joukkoliikenteen tuet ylläpitävät epätervettä yhdyskuntarakennetta, jossa mahdollistuu asuminen kaupunkien ruuhkakeskittymässä . Tässä mallissa kaikki on kallista, mutta on siedettävää tukien ansiosta. Samalla nämä tuet hyödyttävät liike-elämää, rakentamista ja kaikkea yhteiskunnan toimintaa.

    Sairasta keskittymiskehitystä ei saisi minkään järjen mukaan tukea, mutta tulossa oleva hallituskoalitio kokoomuksen johdolla tulee kiihdyttämään tätä . Loihe Soininvaara lausumaan tämän kehityksen olevan markkinoiden laki.

    Eipä taidä olla totta, koska sitä pitää tukea valtion subventioin.

      1. Osmo, olisit kysyt Eemiltä mitä hän tarkoittaa maaseudun joukkoliikenteellä. Jos maaseudun joukkoliikenne on Valtion rautatiet niin sen omistaa Suomen valtio 100% .Paitsi jos Eemil ei laske Finnairin kotimaan liikennettä osaksi joukkoliikennettä.

      2. Otin varajäsenet myös mukaan . Tuossa 20:ssä on HSL:n tarkastuslautakunnan jäsenet joista 6 on helsinkiläistä. Tarkistin uudelleen luvut. HSL:n hallituksessa on 14 helsinkiläistä luottamushenkilöä .Joten kyllä HSL:n hallituksessa on helsinkiläisillä iso edustusto kun varajäsenet otetaan mukaan.

      3. Ei nyt mennä sivuraiteille. Ässä väittää kaupungistumisen olevan markkinoiden vääjäämätön seuraus. Miksi sitä pitää tukea ja vielä monenkirjavin subventioin ?

        Ote Helsingin asumisväljyydestä :”Alettiin arvostaa enemmän sijaintia ja vähemmän neliötä. Tämä tuotti suuria vaikeuksia esimerkiksi päivähoidolle – oli oletettu, että merkittävä osa lapsiperheistä muuttaisi kehyskuntiin, kuten oli muuttanut aiemmin, mutta eivät muuttaneetkaan enää. Kantakaupungista puuttui yhtäkkiä 1000 päivähoitopaikkaa.”

        ”Asumisväljyyden kasvaessa asuntotuotantoa nopeammin asukasluku siis laskee. Tästä ei voi mitenkään päätellä, että asuntoalaa tarvitaan nyt vähemmän, koska asukasluku on laskenut, vaan pikemmin, että helsinkiläiset tarvitsevat asuntokerrosalaa rutkasti lisää.”

        Juuri tuossa johtopäätöksessä Ässä on väärässä. Keskittämispolitiikan aivopestyt eivät tajua markkinavoimien vievän juuri kehyskuntien asukasmäärän luonnolliseen kasvuun. Ihmiset haluavat asua väljästi, ei kaupunkien betonibunkkereissa.

        Sehän näkyy Ässänkin analyysissä, että nykyiset keskuskaupunkien asujat haluavat väljempää asumista. Kehyskunnissa ja maaseudulla riittää tilaa, eikä tarvita miljardeja elämisen tukemiseen. Ruuhkaisessa kaupungissa kaikki on kallista ja jokapäiväinen asioiminen kitkaista.

      4. Niin hyvä huomio Osmo Soininvaaralta tuohon Eemilin
        outoon näkemyksiin valtion tulosiirroista jonka kohdalla Eemil väittää että maaseudusta kerätään tulonsiirroilla kaupunkeihin varallisuutta. Eikös tilanne ole nimenomaan päinvastoin?

    1. Eemil, pääkaupunkiseudun joukkuliikenne on ympäristöltä kannalta paljon ekologisempaa kuin yksitysautoilu pääkaupunkiseudulla. Eemil tuo sinun mallisi jossa yhdyskuntarakenne on hajautettu on joukkoliikenteelle paljon kallimpaa kuin siellä missä yhdyskuntarakenne on keskitetty koska liikennöitsiät ovat kaikki yksityisiä eikä yksikään yksityinen liikennöitsijä ala ajaa linjoja jotka ovat tappiollisia. Pääkaupunkiseudulla on myös lakkautettu paljon linjoja ja niitä on yhdistelty .

    2. Eemi, tuossa keskittämisessä on myös Keskustapuolue ollut mukana muistellaan vain Vanhasen II hallitusta (kes, kok, vihr, rkp) ja Sipilän hallitusta (kesk, kok ja ps). Vihreät oli mukana Keskustapuolueen kanssa Vanhasen II hallituksessa joten Osmo voi tämän vahvistaa. Molempien hallitusten toimikauden jälkeen Keskustapuolue koki rökäletappion seuraavisssa vaaleissa itse Vihreät koki vaalivoiton

    3. Eemil: Bensa ja diesel on ollut suhteettoman halpaa viimeiset kolme vuosikymmentö ja se on mahdollistanut haja-asuttamisen, josta tulee nyt yhteiskunnalle ja kulutajille kallis lasku kun Venäjän toiminnan takia halpaa öljyä ei enää tulla saamaan.

      1. Eemilille vain sellainen historiallinen esimerkki että viimeksi kun raaka-öljyn hinta nousi näinkin voimakkaasti oli vuoden 1974 OPEC maiden öljyboikotti. Toisen maailmansodan jälkeinen inflaatio piikki on ollut aina energia hinnan äkillinen nousu etenkin raaka-öljyn. Kun näinkin iso öljyn tuottaja valtio sivuutetaan markkinoilta nousee hinta piikki ylös. Perinteisesti kyllä Saudi-Arabia on kuitenkin ryhtynyt lisäämään raaka-öljyn tuotanto kapasiteettia. Saudi-Arabia ei ole kuitenkaan ryhtynyt niihin toimenpiteisiin joihin se ryhtyi 1980-luvulla . Saudi-Arabialla on omat syyt olla lisäämättä raaka-öljyn tuotantoa

      2. Alkuperäinen kysymys oli se, miksi kaupungistumis (lue ruuhkautumis) kehitystä pitää tukea yhteiskunnan verovaroilla . Soininvaara väittää markkinoiden hoitavan asian.

        Kaupunkien kohdalla on ehdottomasti tarkasteltava kokonaispäästöjä , jossa ovat liikenteen lisäksi asuminen, rakentaminen ja kaikki elämiseen kuuluvat toiminnot. Maaseudulla rakennetaan pääosin puusta , mikä on hiiltä sitova rakennustapa. Kaupungeissa rakennetaan betonista, mikä syö uusiutumattomia luonnonvaroja kuten kalkkkivi. Kalkkikiveä tuodaan Puolasta , Ruotsista, Virosta ja Venäjältä. Yksistään näiden rahtaaminen on ilmastokuorma.

        Valmistusprosessi on erittäin energiaintensiivistä 1400 asteen lämpötilavaatimuksineen. Prosessissa käytetään tuhkaa ja kivihiilen polton kuonaa, joten alan jatkuminen vaatii kivihiilen polton säilyttämistä. Ja sitähän säilytetään, ja samalla pidetään putinin sotakassa lyönnissä.

        Näistä asioista julkinen valtamedia on hipihiljaa ymmärrettävistä syistä. Mummonmökkien kiukaat ja takat ovat pahin ilmanlaadun heikentäjä.

      3. Eemil, oletko todella siinä käsityksessä, että Suomessa valtio kerää rahaa haja-asutusalueita ja subventoi sillä kaupungeissa asuvia? Tilastot puhuvat toista.

      4. Soininvaara: Asumistuki on yksi esimerkki miten asumisa kaupungeissa tuetaan. Näin mittavaa asumistukea ei ollut yli 15 vuotta sitten. Historijoitsijat tulevat arvioimaan oliko se oikea vai väärä ratkaisu.

        Eemil :
        Tosi täytyy muistaa että useimmat kaupungeissa asuvat elävät kokonaan ilman tukia, omistusasunnoissa ja käyvät töissä koko ikänsä. Kaupungissa asuminen on kallis mutta haluttu asumismuoto. Se ei johdu pelkästään siksi että töitä ei muualta saa vaan siitä että sosiaaliset suhteet toimivat paremmin kaupungeissa ja harrastusmahdollisuuksia on enemmän. Maalla ikävöityy ja on vaara joutua riitoihin tai kiusatuksi kun porukkaa on vähän ja tiukka nokkimisjärjestys ja kyräilymeliala vallitsee. Maalla asumien ei yksinkertaisesti sovi enää muille kuin siellä koko ikänsä eläneille ja meininkiin tottuneille, tai sellaisille rikkaille kaupunkilaisille joilla on varaa pitää kahta asuinpaikkaa ja joiden ei tarvitse välittää naapureista.

        Eemil: Vaikka puusta rakentaminen olisi ihanne niin se ei ole mahdollista toteuttaa 100% sesti palovaaran ja kosteusvahinkovaaran vuoksi. Pientaloissakin käytetään betonia sokkeleissa ja hormeissa ym ja kyllä niitä täysin tiilestä tai kivestä rakennetut ok-talot ovat monelle se ”ainoa oikea”.

    4. Eemil, kyllä asuinalueen sijainnilla on merkitystä ja keskusta-alueet huokuttelevat ihmisiä jotka haluavat kaupallisia palveluita ja kulttuuritarjontaa. Kaupunkien keskuskoista ei ole paljon
      muuttoa kehityskuntiin vaan lähiöihin. Kirkkonummi ja Sipoo huokuttelevat kuin
      Sisä-Suomen maaseudun kunnat. Otetaan esimerkiksi Porvoo Järvenpää ,Tuusula jaHyvinkää jotka ovat vetovoimaisia kaupunkeja pääkaupunkiseudun ulkopuolella mutta
      lyhyen matkan päässä Helsingistä.Keskittämispolitiikkaa ei ole pelkästään markkinavoimia vaan myös poliittisen päätöksenteon hallinnassa. Siihen on osallistunut myös Keskustapuolue.

    5. Eemil eivät kaikki kaupungeissa asu betonikerrostaloissa. Suosittelen tutustumaan pääkaupunkiseudun asuinalueisiin jotka ovat Helsingin keskustan tai muiden
      isojen keskustojen ulkopuolella. Tyypillisin asunto on rivitalo
      ja pienomakotitalo joissa on pieni puutarha ja luontoa lähellä. Pääkaupunkiseudulla on paljon enemmän luontoa kuin missään muualla Euroopan suurissa kaupungeissa esimerkiksi Amsterdamissa. Pääkaupunkiseutu on hyvin monipuolinen asuinalue kokonaisuudessaan.

    6. Eemil kyllä maaseudulla rakennetaan betonista uusia taloja nykyään enemmän kuin aiemmin tehtiin puusta. Myös isoissa kaupungeissa tehdään asuntojen puusta.Kerron kuvaavan esimerkin
      jonka kuulin eräässä webinaarissa europarlamentaarikko Eero Heinäluomalta puurakentamisesta Helsingissä. Europarlamentaarikko Heinäluoma oli vienyt ulkomaalaisia meppejä katsomaan Supercelllin pääkonttoria Helsingin Jätkäsaaressa joka on siis tehty kokonaan puusta. Ainoa kommentti jonka nämä ulkomaalaiset mepit oli kysynyt Heinäluomalta kuinka paljon metsää on kyseisen pääkonttoriin materiaaliin
      oli kaadettu, kun eivät ymmärtäneet että Suomessa kasvatetaan uutta metsää kaadetun metsän tilalle. Näin ei ole tehty Keski-Euroopassa. Puu rakentaminen on lisääntynyt pääkaupunkiseudulla mutta ongelma oli pitkään puun saatavuus ennen Ukrainan sotaa senkin tuonti Suomeen oli Venäjältä hankalaa koska Venäjä oli määrännyt ylimääräisen puutullit vastoin WTO:n sääntöjä johon Venäjä oli sitoutunut. Sopii kysyä miksi sahateollisuus ,ei niinkään rakennusteollisuus ,oli muutama vuosikymmen takaperin riippuvainen venäläisestä tuontipuusta?

      1. Somani:”Myös isoissa kaupungeissa tehdään asuntojen puusta.Kerron kuvaavan esimerkin”

        Siis kerrot yhden esimerkin ja yhden talon. Somanin tulisi tarkastella yksityiskohtien sijasta kokonaisuuksia. Laaja tarkastelu osoittaa , että maaseudulla rakennetaan puusta ja kaupungeissa ilmastopahiksesta betonista. Näin asia on isossa kuvassa.

        Somani:”Ainoa kommentti jonka nämä ulkomaalaiset mepit oli kysynyt Heinäluomalta kuinka paljon metsää on kyseisen pääkonttoriin materiaaliin
        oli kaadettu, kun eivät ymmärtäneet että Suomessa kasvatetaan uutta metsää kaadetun metsän tilalle. ”

        Tuossa olen kommentoijan kanssa samaamieltä. Euroopan komission metsälinjaukset ovat vaarana Suomen metsätaloudelle. Linjaukset lähtevät ainoastaan suojelun näkökulmasta. Metsien talouskäyttö on heille ympäristörikos, tosin löytyy joukosta suomalaisiakin meppejä.

        Somani:”Sopii kysyä miksi sahateollisuus ‚ei niinkään rakennusteollisuus ‚oli muutama vuosikymmen takaperin riippuvainen venäläisestä tuontipuusta?”

        Syyksi ei nyt tässä saa Keskustaa, ei sitten niin millään ilveellä. Syynä on ahneus. Markkinoiden kasvun laki vaatii entisestään suurempia katteita. Niitähän saadaan halventamalla raaka-aineiden hankintaa. Suomessa suojelumääräyksien lisääntyessä puun raaka-ainehinta nousee. Venäjä on vapaa kaikista rajoitteista , mikä pitää hinnan alhaisena.

        Vihreiden ja griipiissien vaatiessa lisää suojelua ja monimuotoisuutta markkinat vastaavat hankkimalla puuta sieltä, missä se on vähemmän reguloitua. Herää kysymys , mikä on lopputulema luonnon, ympäristön ja ilmaston kannalta ?

    7. Eemil, en oikein hahmota mitä tarkoitat että Venäjä on vapaa kaikista rajoitteista? Venäjän puutullit tulivat voimaan ennen Krimin niemimaan valtausta. Venäjä liittyi vuonna 2010 WTO:hon jonka sääntöjen vastaisesti Venäjä asetti itse puutullit . Ei kyseessä ole sahateollisuuden ahneus vaan markkinatalouden laki eli kysynnän ja tarjonnan mukainen vaihtelu. Ei tässä ole kyseessä suojeltunmetsän hyöty käyttö vaan talousmetsän.

      Venäjän ongelma on siinä että sillä ei ole erillistä lainsäädäntö mikä erottaa talousmetsän ja suojeltunmetsän vaan Venäjän metsät omistaa kaikki Venäjän federaatio eli valtio ja vuokraa metsiä sopimuksen mukaisesti yksityisille 50 vuoden ajaksi. Yksityisellä vuokraajalla Venäjällä ei ole mitään velvollisuutta hoitaa metsiä koska metsät on valtion ja lainsäädäntö ei tähän velvoita. Tämän nurinkurinen järjestely Venäjällä johtuu 75 vuoden neuvostokollektivismin epäonnistuneesta kollektiivisesta talouspolitiikasta jota ei kuitenkaan korjattu loppuun asti Jeltsinin ja Putinin kaudella.

      Kun Venäjä liittyi 2010 WTO:hon metsäteollisuus oli yki sektori Venäjällä halusi WTO:hon koska se saisi asiakkaita ulkomailta. Venäjän valtio asetti puutullit yksinkertaisesti sen takia koska se halusi kontrolloida muka ” laittomia hakkuita ”valtionmetsissä joita yksityinen elinkeinonharjoittaja jolle valtio oli vuokrannut metsät oli halunnut luonnollisesti hyödyntää. Venäjällä oli myös valtion ideana kehittää metsäteollisuutta mutta tämä epäonnistui koska Venäjällä ei onnistuttu säätämään maanomistuslakia koska se olisi tarkoittanut omaisuuden suojaa ja näin ollen oligarkkien omaisuus olisi suojattu ilman riskiä että Putin uhkailee vankilalla jos oligarkit alkavat kritisoida presidenttiä.

      Mikä on Eemilin vaihtoehto malli metsäteollisuudelle jos nykyinen malli ei kelpaa? Kollektiivisointi neuvostomallin mukaan onko tämä Eemilin vaihtoehto? Vai onko Eemilin vaihtoehto yksityisen metsänomistajan ja sahateollisuuden välinen kaupallinen sopimus malli jossa yksityisen metsänomistaja sitoutuu myös istuttamaan uutta metsää ja metsäyhtiö sitoutuu ostamaan tietyn kiintiön vuodessa yksityiseltä metsänomistajalta?

    8. Eemil: en ota nyt kantaa Euroopan komission metäpolitiikkaan vaan totesin tuolla Jätkäsaaren kommentilla että myös Helsingissä on rakennettu uusia kerrostaloja keskelle kaupunkia puusta. Puurakentamisen haasteena oli Venäjän tullit. Eemil syyttää metsäteollisuutta ahneudesta mutta unohtaa että metsän omistajat ovat pääasiassa yksityisiä maanomistajia ja myös Keskustapuolueeen äänestäjiä jotka ovat pysyneet vaikuttamaan niihin hallituksiin joissa Keskustapuolue on ollut mukana metsäpolitiikasta. Ihmettelen miksi nykyisessä hallituksessa Keskustapuolue ei aja metsänomistajien etuja muun muassa taksonomian kohdalla? En ihmettele miksi kokoomuksen ja RKP:n kaupunkilaiset mepit ovat ottaneet metsät siipien suojeluun kun se ei ole ”maalaisliittolaisilta” keskustalaisilta tahdo onnistua. Miksi Arvo Korsimon puolue on hylännyt metsänomistajat? 1970-luvulla Arvo Korsimon puolue oli mukana talonpojan tappolinjalla Virolaisen valtakaudella yhdessä sosiaalidemokraattien ja kansandemokraattien kanssa! Lainaten tullineuvos Veikko Vennamoa , unohdetun kansan puolustajaa!

  22. O.S:”Suomessa valtio kerää rahaa haja-asutusalueita ja subventoi sillä kaupungeissa asuvia? Tilastot puhuvat toista.”

    Soininvaara kiertää alkuperäisen kysymyksen kokeneen politiikan kehäketun tavoin. Siis, miksi kaupunkien joukkoliikennettä tuetaan verovaroin ? Sehän piti hoitua markkinavoimin . Soininvaara voisi vihdoin myöntää tapahtuneen kehityskulun.

    Maakunnista imuroidaan rahat keskuskaupunkeihin. Rahat pitää ymmärtää laajana ihmisen toimeliaisuuden siirtona, ei siis salkullisena seteleitä pikkukunnasta isompaan kaupunkiin.

    Mutta alkuperäiseen kysymykseen, miksi tätä kehitystä pitää vielä tukea politiikan keinoin. Onko O.S. todellakin sitä mieltä, että maakuntien hyvinvointi on pois Helsingiltä ? Eikö elinvoimainen muu Suomi helpota Helsingin ilmiselviä ongelmia ?

    Hesan tukeminen verovaroin esim. kalleusongelmaan on kuin laastari valtimoverenvuotoon. Elinvoimaiset maakunnat tukevat Hesankin hyvinvointia vaikkapa juuri asumisen ahtauden torjunnassa.

    R.S:”kaikki kaupungeissa asu betonikerrostaloissa.

    Näitä taloja O.S. kuitenkin halusi lisää, ja mitä mieltä olet betonirakentamisen ekologisuudesta ? Vihreät ohittavat ekologiset seikat omissa hankkeissaan. Muiden tekemisiin kyllä löytyy kritiikkiä ja veronkiristyksiä.

    Olen sitä mieltä, että kaupunkien haitalliset tuet pitää poistaa. Niitä ovat asumis- ja toimeentulotuet sekä joukkoliikenteen tuet. Ne kiihdyttävät ruuhkautumista ja ympäristölle haitallista rakentamista .

    1. Eemil voitko mainita mitkä ovat nämä Elinvoimaiset maakunnat joita nostat esiin?
      Voitko kertoa oman näkemyksesi siihen mitä mieltä olet siitä että kuitenkin Keskustapuolueen puheenjohtaja ehdotti puoluekokouksessa Lappeenrannassa että Suomeen pitäisi perustaa erityistalousaleita? Jossa siis työnantajien sosiaaliturvamaksut ja yhteisöveron olisi alhaisempaa ,sekä työvoiman saatavuusharkinta ei olisi voimassa! Jos Suomessa on lähtökohtaisesti Eemilin oman näkemyksen elinvoimaisia maakuntia jotka pystyvät siisti muka kilpailemaan Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan kanssa sopii kysyä Eemiltä miksi nämä muut ”niin sanotut elinvoimaiset maakunnat”, pois lukien Ahvenanmaa, eivät ole taloudellisesti houkuttelevia maakuntia vaan niistä pitää tehdä erityistalousalueita Keskustapuolueen vaatimuksesta ? Eikös tämä Keskustapuolueen vaatimus erityistalousalueista kerro jotain ihan muuta maakuntien kehityksestä Suomessa? Miksi markkinatalous yhteiskunnassa tarvitaan valtiovallan subjentoituja erityistalousalueita? Suomi ei ole Kiinan kaltainen valtiokapitalistinen talous vaan yksityiseen omistukseen nojaava kansantalous. Mihin sitten tarvitaan erityistalousalueita joita Keskustapuolue esittää?

      1. Somani:” Miksi markkinatalous yhteiskunnassa tarvitaan valtiovallan subjentoituja erityistalousalueita? ”

        Siksi, että reuna-alueilta virtaa raha kaupunkeihin. Se pitää sisällään peruskoulutettua työvoimaa, raaka-aineita, jopa yrityksiä houkutellaan suurempiin kaupunkeihin jne. On vielä panelisteilta jäänyt vastaamatta, miksi suurempien kaupunkien asumista , joukkoliikennettä kulttuurilaitoksia tuetaan yhteisellä rahalla ?

        Tämä raha on yhteistä tuli se sitten kaupungin , valtion tai EU:n kassasta. Somani voisi pikkuhiljaa opetella Keskustan nimen , nimi vaihtui 1988. Se ei ole keskustapuolue, Ruotsissa sellainen on. Sitäkö Somani tarkoittaa ?

        Somani puhuu alueiden ja kaupunkien välisestä kilpailusta. Suomen kaltaisen pienen maan pitäisi puhaltaa yhteen hiileen eikä kilpailla keskenään. Kaupungit tarvitsevat maakuntia ja taas toisinpäin. Tämä pitäisi vain tunnustaa eikä luoda jakolinjoja.

        Itänaapurissa Suomen jakolinjat kiinnostavat ja niitä pidetään yllä hybridivaikuttamisen keinoin.

        R.Silfverberg:” monipuolista kulttuurielämää”

        Käsite on äärimmäisen suhteellinen, maaseudulla on myös monipuolista kulttuurielämää. Harrastajateatterin omatekemä näytelmä on yhtä suuri kulttuurielämys kuin joutsenlampibaletin ensitanssijan esitys.

    2. Eemil tulonsiirto on nimenomaan päinvastaista isoista kaupungeista imuroidaan tulonsiirroilla pikkukaupunkeihin ja maakuntiin jotka eivät ole elinvoimaisia kilpailemaan Uudenmaan Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan kanssa.

    3. Eemil: Mitä tarkoitat keskuskaupungilla? Minä ymmärrän niillä sellaisia maakunnissa olevia isompia ja keskikokoisiakin kaupunkeja jotka eivät ole Helsinki joka on koko Suomen pääkaupunki. Sellaisia joissa on korkeampaa koulutusta ja työpaikkoja korkeammin koulutetuille, monipuolista kulttuurielämää jne. Miksi sellaisten kaupunkien olosuhteiden tukeminen olisi väärää? Osa hoituu itsestään mutta myönnän että yliopistot ja keskussairaalat jne ylläpidetään koko maasta kerätyillä rahoilla, ja taitaa noissa kaupungeissa olla myös kuntien tukemaa joukkoliikennettä, sekä toimii valtion ylläpitämä rautatieliikenne ja lentoasema ja Kela tukee mummojen taksikyytejä.
      Miksi ei ”aidoilta” maalaisilta saisi kerätä rahaa koska hekin käyttävät keskuskaupunkien palveluja.?

      Helsinki taas on sekä Suomen pääkaupunki mutta myös Uudenmaan maakunnan keskuskaupunki. Uusimaa on väkirikkain maakunta joten Helsingillä on myös vastuu koko Uudenmaan hyvinvoinnista. Tosin Sote-uudistus pilkkoo vastuuta keinotekoisille alueille.

      Betonikerrostalo on tarkoitetu kestää yli 100 vuotta. Puutalo kestää riippuen siihen miten paljon on satsattu laatuun 40-60 vuotta ja viimeistään sen jälkeen se on rakennettava sisältä uusiksi tai purettava.

      1. Sote-uudistus on keinotekoinen koska valtio maksaa kulut ja menot vaikka hyvinvointialueilla on näennäinen itsehallinto. Samanlainen itsehallinto kuin Kiinan kansantasavallan autonomisilla alueilla

      2. Jäljelle jää Turku, Tampere ja Oulu keskuskaupungeista jotka ovat vetovoimaisia Helsingin jälkeen. Keskustapuolueen kannatus on näissä kahdessa kaupungissa hyvin matala, Oulu tosin poikkeuksena.

    4. Eemil, asumis- ja toimeentulotuet maksetaan suoraan Kelasta eikä se ole paikkakunta sidonnnainen. Jos asumis- ja toimeentulotuet annettaisiin kuntien hoidettavaksi tilanne ei muuttuisi mitenkään vaan päinvastoin hyödyttäisi kaupunkia entisestään.

      Sama tilanne olisi jos maataloustuki annettaisiin maakuntahallinnon hoidettavaksi niin silloin Suomen sisällä olisi kilpailu tilanne Etelä-Suomi vastaan Pohjois-Suomi ja tuo raja kulkisi todennäköisesti Jyväskylän tai itse asiassa jo Tampereen kohdalla. Etelä-Pohjanmaa olisi poikkeuksellisesti netto saajana tämän rajan toisella puolella. Tuo joukkoliikenteen tuki maksetaan osittain kuntayhtymien omasta kassasta ja osittain valtion kassasta ja myös Euroopan unionin rakennerahastosta saadaan rahoitusta joten ei joukkoliikenteen tuki tule yhdestä paikasta eikä se tule todellakaan tulonsiiroina pääkaupunkiseudulle, Tampereen ja Turun seudulle muualta maakunnista vaan Itse asiassa kaupunkilaiset maksavat itse veroina valtion kassaan kautta takaisin.

      Jos Suomi olisi liittovaltio jossa olisi taloudellisesti itsenäisiä osavaltioita tai maakuntia mitä termiä halutaan käyttää olisi tilanne eri asia. Silloinkin eniten hyötyisi Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Ahvenanmaa

    5. Liikenteen perusongelma on siinä, että liikennettä ylipäänsä subventoidaan aivan liikaa. Työmatkavähennykset, verottomat kilometrikorvaukset, maksuton infra, pysäköintipaikkojen rakentamispakko yms. tekee liikkumisesta ja erityisesti henkilöautolla liikkumisesta aivan liian halpaa teoreettiseen markkinahintaan verrattuna, mikä johtaa liikenteen määrän kasvuun.

      Kaupungeissa joukkoliikennettä joudutaan subventoimaan verorahoilla ei siksi, että joukkoliikennettä haluttaisiin erityisesti tukea, vaan siksi, että ilman autoliikenteeseen verrattavaa subventiota joukkoliikenne ei pärjäisi kilpailussa raskaasti subventoidulle autoliikenteelle ja liikenneruuhkat kaupungeissa olisivat aivan sietämättömät.

      Parasta olisi tietysti luopua kaikesta liikenteen subventoinnista ja hinnoitella kaupungeissa kaupunkitilan käyttö markkinaehtoisesti. Silloin joukkoliikennekin toimisi oikein hyvin ilman subventioita. Toki se olisi aika epäreilua kaikille niille jotka ovat rakentaneet elämänsä kehyskunnissa sen varaan että yhteiskunta tukee heidän liikkumistaan, mutta elämä on.

    6. Eemil, Keskustapuolueen ehdotuksessa on kaksi heikkoa kohtaa mitä tulee erityistalousalueisiin. Lähes kaikki erityistalousalueet ovat pääasiassa niissä maissa joihin niitä on perustettu ovat sijoitettu ovat joko rannikkoalueilla tai isojen kaupunkien vieressä. Esimerkiksi Kiinassa ja Persianlahden maissa ne ovat pääasiassa satamakaupunkeja , tai kaupunkeja joissa on iso kansainvälinen lentoasema tai rajan ylitys kaupunkeja. Suomessa on on vain 4 maakuntaa joissa tälläinen järjestely toimisi ne ovat Uusimaa, Varsinais-Suomi Pirkanmaa ja Ahvenanmaa. Erityistalousalueiden idea ei ole ollut kotimaiden markkinat vaan vienti ja ulkomaiset sijoitukset . Reuna-alueilta
      ei virra pääomaa kaupunkeihin vaan kaupunkeihin virtaa pääomaa ulkomailta jonka lähtökohtana on vienti. Ei sisämarkkinat varsinkin Suomessa jonka sisämarkkinat ovat liian pienet . Jopa Viron yritysvero malli ja sähköinen eEesti palvelu on suunnattu ulkomaiden markkinoille jolla pyritään huokutteleman ulkomaalaisia sijoituksia Viroon. Sama koskee Irlannin yritysvero malli.

      Nyt kun tavaraliikenne Venäjälle on kiinni Itä-Suomen taloudellinen asema on heikentynyt eikä siitä voi syytä muuta kuin Kremlin päättäjiä. Tälläkin hetkellä Liettuan ja Venäjän välillä on kiista mitä tehdä Kaliningradille joka sijaitsee Puolan ja Liettuan välissä josta ei pääse Venäjälle kuin meritse tai lentäen kiertämällä Itämeri.

    7. Eemille vastaus miksi käytän nimeä Keskustapuolue koska se on helpompi kirjoittaa. Sana Keskusta tarkottaa suomenkielellä muutakin kuin puoluetta. Puolueiden lyhyemmät nimet ovat myös helpompi kirjoittaa.

      Miksi Eemil käyttää nimeä Vihreät vaikka virallinen nimi on Vihreä liitto?

      Kokoomuksen virallinen nimi on Kansallinen Kokoomus. Demarien virallinen nimi
      Suomen sosiaalidemokraattinen puolue .En näe miksi ei saisi käyttää lyhenteitä jotka ovat yleisesti käytössä! Demarit ovat SDP, Kepu on Keskustapuolue, Persut on perussuomalaiset, kokoomus on Kansallinen Kokoomus, Vihreät on Vihreä liitto, Kristilliset on Kristillisdemokraatit jne.

      Virallisissa yhteyksissä on suotavaa käyttää koko nimiä mutta tämä Osmo Soininvaaran blogi ei tietääkseni sellainen foorumi jossa muodollisuudet ovat ensisijaisesti tärkeimmät! Osmo Soininvaara voi itse blogi isäntänä määritellä mikä on hänen mielestä oikea termi mutta en ole törmännyt siihen että Osmo Soininvaara olisi kieltänyt esimerkiksi termin Vihreät vain sen takia koska se ei ole puoleen virallinen nimi.

    8. Eemille voin näin teatteri harrastajana sanoa että kesäteatterit ovat erittäin hyvä instituutio siellä missä ei ole laitosteatteria tai pieniä erikoisteattreita.

      R.Silfverberg todennäköisesti tarkottaa monipuolisella kulttuuri tarjonnalla jotka eivät ei ole pelkästään perinteinen teatteri tai ooppera.

      Isoissa kaupungeissa on aina ollut luovia pieniä erikoisteattereita ja muita kulttuuri laitoksia jotka ovat kokeellisia jotka eivät ole ”laitoksia”. Tähän sisältyy muun muassa tanssin, kuvataiteen ja teatterin uudet kokeelliset ilmaisut.

      Historialliset näytelmät mitä esimerkiksi Kansallisteatteri ja kaupunginteatterit ympäri Suomea esittävät ei voi esittää kesäteattereissa monestakin syystä joista ensi sijainen este on logistinen eli rekvisiitan puute ja tekninen suoritus.

      Ikävä kyllä sanoa mutta monen maakunnan kesäteatterin ohjelma on vanhojen kotimaisten tai ulkomaisten esitysten toisintoa.

      En moiti näytelmien sisältöä mutta ongelma on siinä että maakuntien yleisö on yleensä konservatiivista toisin kuin isoissa kaupungeissa jossa se on monipuolista (joukossa on myös konservatiivejä, liberaaleja ja radikaaleja) sekä maanhanmuuttajia jotka pystyvät seuraamaan laitosteattereiden esityksiä helpommin kuin harrastajateattereiden koska . Tämä johtuu kirjakielestä jota maahanmuuttajat jotka ymmärtävät suomea pystyvät seuraamaan jotenkin. Itselläni on kokemusta tästä kun kävin katsomassa viime vuonna Baskervillen koiraa Arena teatterissa Hakaniemessä.

      Isoissa kaupungeissa on tilaa tehdä monipuolista ohjelmaa mitä ei maaseudulla aina ole koska yleisö on konservatiivista tai resurssit ovat rajalliset.

      Ehkä tässä on esimerkki mitä tarkoittaa monipuolinen kulttuuritarjonta se ei ole pelkästään klassikkojen uusintaa tai uudelleen tulkintaa.

      Lähes kaikissa isoissa kaupungeissa ympäri maailmaa jossa on laajaa kulttuuria on myös monipuolista kulttuuritarjontaa. Suomessa ikävä kyllä myös isoissa kaupungeissa myös Helsingissä tämä tarjonta on ollut suppeampaa kuin muissa Pohjoismaissa etenkin mitä on Kööpenhaminassa joka on perinteisesti luovan teatterin kaupunki. Berliinistä, Lontoosta ja Pariisista nyt puhumattakaan.

    9. Eemilile huomio että EU:n eri rakennerahastostoista tulevat ovat erittäin tarkkaan korvamerkittyjä ja näiden ollen niiden käyttäminen on suunnattu pääasiassa isoihin infrastruktuuri hankkeisiin. Nämä varat ovat kunkin jäsenvaltion maksavia varoja ja luonnollisesti jäsenvaltiot kyttäävät mustasukkaisesti mihin varoja saa käyttää ja ei saa käyttää. Sama koskee valtion varoja joita luonnolliset maakunnat luonnollisesti kyttäävät mihin varoja käytetään koska kansanedustajat eduskunnassa on valittu eduskuntaan vaalipiirien mukaisesti jotka uudelleenvalinta on joka 4 vuoden sykli.

    10. Eemil, tuskin Itänaapuria kiinnostaa mitkä ovat Suomen
      sisäiset jakolinjat suhteessa
      Suomen sisäiseen kehitykseen!

      Se mitä Venäjää todella kiinnostaa on Suomen kansainvälinen asema ja millainen rooli Suomella on jatkossa muun muassa Euroopan unionissa
      kiinnostavat Venäjää koska se yrittää saada Euroopan unionin jäsenmaita riitelemään keskenään muun muassa pakkoteista ja kuinka pitkälle niitä aiotaan jatkaa. Tässä kohtaa Venäjä pyrkii hybridivaikuttamisen keinoin vaikuttamaan myös Suomeen. Venäjä on onnistunut vaikuttamaan erittäin hyvin Unkarissa ja osittain Italiassa . Onneksi Suomi Ruotsi, Norja, Tansk, Puola sekä Baltianmaat ovat ottaneet aktiivisen roolin . Venäjää ei todellakaan kiinnosta se miten ja mihin suuntaan Suomi kehittyy taloudellisesti . Tosin Itä-Suomen elinkeinorakenteella tällä on merkitystä mutta kovinkaan paljon jos katsoo Venäjän kehitystä kokonaisuudessaan.
      Suomessa asuvien venäläisten asema kiinnostaa Venäjää ihan muista syistä kuin aluepolitiikka joka on Suomen sisäinen asia.

      Tämänkin sodan aikana Venäjä on mennyt koko ajan lähemmäs Kiinaa joka ei ole Venäjän kohdalla ihan positiivista koska Kiina on asukasluvultaan paljon suurempi valtio kuin Venäjä ja myös kulttuuriltaan erilainen. Venäläisille on myös psykologisesti vaikeampaa hyväksyä että Kiina on vahvempi kuin Venäjä taloudellisesti.

    11. Eemil: ”Siis, miksi kaupunkien joukkoliikennettä tuetaan verovaroin ?”

      Huom! Esim pääkaupunkiseudun joukkoliikennettähän subventoivat eniten juuri pääkaupunkiseudun kunnat itse (eikä niinkään valtio tai syrjäseudut). Jos tämä houkuttaa pääkaupunkiseudulle enemmän ihmisiä kuin sen vaatima kunnallisvero karkoittaa (kuten tunnut eräässä toisessa kommentissasi väittävän), niin silloinhan se tuntuu ihmisten mielestä olevan hyvää rahankäyttöä.

      Miksi sitten joukkoliikennettä pitää tukea? No, lähinnä siksi, että autoliikennettäkin tuetaan ja, jos joukkoliikenne jätetään vähemmälle tuelle, vääristäisi se kysyntää ja loisi autoruuhkia. Tässähän on siis kyse siitä, että tiet ja kadut rakennetaan verovaroin, mutta niiden käytöstä ei peritä maksua, vaikka siinä vie arvokasta tilaa, jota joku muukin voisi käyttää. Jos pääkaupunkiseudulla perittäisiin autoilijoilta kunnon ruuhkamaksuja niin, ettei ruuhkia pääsisi syntymään, niin sitten myös joukkoliikenteestä voisi periä lippujen hinnassa koko kustannuksen (tai ainakin selvästi suuremman osan).

      Väitit myös toisessa kommentissa, että kaupungissa asuminen on kallista. Tässä on kyse vain siitä, että tila kaupungissa on haluttua mutta rajallista ja siksi kallista. Se ei tarkoita kustannusta koko yhteiskunnalle. Päinvastoin, korkeat hinnat kaupungissa tarkoittavat, että juuri sinne kannattaa rakentaa lisää asuntoja jos mahdollista, kun niistä ollaan valmiita maksamaan.

      1. ”tila kaupungissa on haluttua mutta rajallista ja siksi kallista. Se ei tarkoita kustannusta koko yhteiskunnalle. Päinvastoin, korkeat hinnat kaupungissa tarkoittavat, että juuri sinne kannattaa rakentaa lisää asuntoja jos mahdollista, kun niistä ollaan valmiita maksamaan.”

        Tuossa kulminoituu keskittämisideologien ajatusharha. Korkeat hinnat johtuvat ruuhkautumisesta ja niitä on pakotettu maksamaan. Jos työpaikkoja olisi hajautettu, niin asuminen eikä liikennöiminen maksaisi ylettömästi.

        Mikä pakko enää ajaa keskittämään työpaikkoja , ohjausta ja hallinnointia yhteen paikkaan ? Ei mikään, sillä digitalisointi ja globaalit tuotantoketjut mahdollistavat järkevän hajauttamisen.

        Hajauttamisen puolesta on 24.2. noussut uusi argumentti. putinoffin ja seuraajien on mahdotonta tuhota hajautettua Suomea. Tätä näkökohtaa pitävät edelleen tietyt tahot naurettavana. Seuraa väistämättä ajatus siitä, millä asialla kyseiset tahot ovat.

        Hajautus ei koske pelkästään Suomen puolustusvoimia. Se koskee kaikkea elämiseen liittyvää toimintaa.

      2. Kyllä loppujen lopuksi Abenomocis ei toiminut siihen tavoitteeseen mihin Abe pyrki eli talouskasvuun joka oli jäänyt paikalleen Japanissa 1990-luvun alusta alkaen. Abe otti käyttöön Japanissa arvonlisäveron ,jota ei Japanissa ollut aiemmin, ja samalla alensi työnverotusta joka on ollut Japanissa perinteisesti hyvin korkea. Tämäkin verouudistus ei tuottanut tavoitetta. Keskuspankin pääjohtajan erottaminen ei yleistä markkinatalous maissa. Juuri tämän takia Abea kritisoitiin huonosta talouspolitiikasta. Japani yksinkertaisesti kärsi liian alhaisesta korosta ja liian alhaisesta deflaatiosta. Deflaation poistaminen inflaatiolla ei mitenkään erityisen onnistunut talouspolitiittinen päämäärä. Japanissa oltiin yksinkertaisesti totuttu deflaatioon. Japanin ongelma oli alhainen talouskasvu koko 1990-ja 2000-luvun alun.

      3. Eemil, ei julkinen valta suurimmalta osin päätä, keskittyvätkö työpaikat vai eivät. Työpaikat syntyvät markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Jos niitä keskittyy esim Helsinkiin, niin silloin oletettavasti Helsinki on työnantajalle hyvä sijainti tavalla tai toisella.

      4. Rahul Somani, ainakin rahapolitiikan osalta Abe nimenomaan vei Japania oikeaan suuntaan (vaikkei tarpeeksi pitkälle). Se kasvatti inflaatiota ja pienensi työttömyyttä, mikä auttoi jo paljon.

        Japanissa on myös ollut ALV jo ennen Abea vuodesta 1989 lähtien. Aben aikana sitä kyllä korotettiin 5%->8% vuonna 2014 ja 8%->10% vuonna 2019, mutta mistään täysin uudesta verosta ei ollut kyse.

      5. Itse asiassa tuo mainitsemasi 2014 korotus vei Japanin talouden taantumaan. Silloin kyllä Abenomocis otti taka pakkia. Japanin työmarkkinat ovat olleet poikkeuksellisen erilaisessa asemassa kuin muissa teollisuusmaissa. Japanin työllisyys aste on ollut aina korkeampi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Euroopassa.

      6. Kommenttina noihin työpaikkojen keskittymiseen niin Helsinki ja Pääkaupunkiseutu ei kilpaile muiden Suomen kaupunkien kanssa vaan esimerkiksi Tallinna on onnistunut houkuttelemaan paljon yrityksiä muun muassa Suomesta. Virossa on selkeämpi verotus ja kevyempi byrokratia .

      7. Rahul Somani, mitään hirveän ihmeellistä ei Japanille tapahtunut 2014. Kasvu oli alhaisempaa kuin edellisenä tai seuraavana vuonna, mutta 2011 se oli vielä alempi.

        Vaikea uskoa, että 3%-yks. korotuksella olisi niin suuri vaikutus.

      8. Kyllä 3% ko korotuksella on iso vaikutus koska Japanin talous oli pitkään ollut deflatorisessa kierteessä. Abe tavoitteli talouskasvua kulutuksen kautta mutta japanilaiset eivät ole kuluttajia vaan säästäjiä. Abe alensi työnverotus myös sammalla mutta kun japanilaiset ovat kuten saksalaiset jos heille annetaan lisää rahaa niin he säästävät sen.

      9. Rahul Somani, ei deflaatiikierre ainakaan mitenkään itsestäänselvästi tarkoita, että 3%:n korotuksella olisi suurempi vaikutus kuin muuten. Myöskään Japanin BKT-kuvaajaa katsoessa ei näy mitään kovin ihmeellistä 2014. Myöskään suurempi säästämisinto ei tarkoita, että vaikutus olisi suurempi.

      10. Kyllä Japanin ja Saksan kansantaloudet ovat erilaisia kuin esimerkiksi Yhdysvaltain tai Britannian joissa taas kulutus on pääasiallinen kansantalouden toiminnan ylläpitäjä. Japanissa oli pitkä deflaatio jota Abe yritti saada hallintaan muun muassa nostamalla arvonlisäveroa joka johti taantumaan joka oli Japanin kohdalla pitkön deflaatioon ongelma koska oli jatkunut koko 1990-luvun ja 2000-luvun alun. Mitä pitempää taantuma kestää kehittyneessä teollisuusvaltiossa sitä suuremmalla syyllä kansalaisten ostovoima kärsii. Vanhan kansantalouden historiallinen riski on se että deflaatio tapetaan korkealla inflaatiolla. 4 % inflaatio korkea jos on ollut vuosikymmenen aikana matalat hinnat.

      11. Rahul Somani, mutta riippumatta noista seikoista pienehköllä veronkorotuksella ei luulisi olevan kuin pienehkö vaikutus (ja inflaation nosto on joka tapauksessa ainakin auttanut).

      12. Kyllä olet oikeassa siinä että pienehkö veronkorotuksella on vähäiset merkitykset makrotaloustiede kohdalla mutta Mikrotalous huomioon niin Japanin kokoisessa kansantaloudessa (maailman 4. suurin) on ollut 30 vuoden ajan deflatoorinen taloudellinen tilanne ja nyt 2,1% inflaatio joka iskee suorana ruuan ja energian hintoihin ja siihen vielä sekin huomio ettei Japanissa palkat ole nousseet teollisuusmaiden vertailussa 30 vuoteen juuri tuon deflaation takia koska hinnat laskivat alas ja Japanilaiset itse ovat erittäin säästäviä eikä kuluttajia siinä missä amerikkalaiset tai englantilaiset.

    12. Eemil jos nuo asumistuet, toimeentulotuet ja opintotuet jaetaan kuntien maksettavaksi niin Helsingin osuus olisi pienempi kuin muun Suomen. Samoin jos maataloustuki maksetaan maakunnittain niin ylivoimaisesti enemmän maataloustukea maksetaan Tampereen pohjoispuolelle. Jos Euroopan unionissa oli yhteinen sosiaalipolitiikka niin eniten sosiaaliturvaa maksettaisiin Itä-Euroopan maille.

    13. Eemil, maataloustuki ei ole sidottu tuloihin vaan hehtarinkokoon . Helsingin kaupungin sama tuki on CAP tuki mutta ei valtakunnallinen 141 tuki

  23. Vyöhykkeet voisi tehdä ekologista yhdyskuntarakennetta sekä taloudellista joukkoliikennettä kannustaviksi. Eli A-vyöhyke on vaikka 500m säteellä kiskoliikenteestä sekä runkobussilinjoista, B-vyöhyke kilometrin säteellä, ja C loput.

    Ilman vyöhykkeitä vastaavan saisi aikaan vaikka 1€/nousu (eikä matka) hinnoittelulla.

    Lisäksi ruuhkamaksut kehiin.

    Ken on omakotitalomatolle muuttanut, maksakoon päätöksistään!

    1. Niinpä. Haluaisin päästä tutkimaan HSL:n lukuja eri linjojen kannattavuuksista, mutta olen melko varma että Helsingissäkin kokonaistulos olisi se että omakotiasujat subventoivat itse itselleen bussilinjoja (sekä nyt kehäratikka) tehottomille alueille kun taas tehokkaammat runkolinjat (metro jne.) toimisivat markkinaehtoisestikkin/omarahotteisesti kun tehokkaasti asuvat pienipalkkaiset työmyyrät täyttävät liikennevälineet. Valitettavasti markkinatalouden perussääntö vain on se että tiheä on tehokasta, toimii sekä ihmisillä että muurahaisilla. Ja sitten vielä kaupungit perivät kiinteistöveroja asuinneliöiden + tontin eikä pelkästään tontin neliöiden perusteella niin taas huomataan että tehokkaasti asuvat on myös tehokkaasti valjastettu yhteiskunnan maksumiehiksi. Mutta miten se yhteiskunta toimisi, jollei pienet ihmiset pitäisi kaikkea pyörimässä samalla kun suurituloiset suhaavat ympäriinsä autoilla ja lentokoneilla omassa erinomaisuudessaan, samalla tietenkin paheksuen laiskoja ja saamattomia työläisiä? Suomessahan oikeuslaitoskin on jo pitkälti suurituloisten huvia, riitatapauksissa pienituloisella ei ole mitään kykyä käydä oikeutta, eli taas nähdään että suurituloiset ohjaavat verot itselleen hyödyllisiin kohteisiin – tämä on kuitenkin ok koska toiminta tapahtuu demokratian periaatteiden mukaisesti.

      1. Toimivat kulutusmarkkinat ovat toimineet aina paremmin kun väestö pohja on tiheä. Vientiä harjoittavat yritykset ovat eri asemassa koska niiden asiakaskunta on koko maailma. Pienikin yritys voi harjoittaa maailmanlaajuista liiketoimintaa jos se on yksinkertaisesti erikoistunut tiettyyn alaan. Vähittäiskauppa on suoraan kuluttajille on hyvin maa sidonnaista .

      2. Kuluttaja voi tehdä valinnan ostaako hän kiinalaisia tuotteita vai ei osta mutta
        onko kuluttaja valmis yksinkertaisesti maksamaan enemmän niistä tuotteista jotka eivät ole valmistettu Kiinassa. Kiina ei ole enään rihkaman tuottaja vaan tämänkin tuotanto on siirtynyt muun muassa Vietnamiin ja Kambodžaan sekä Afrikan maihin. Esimerkiksi Etiopiassa valmistetaan kiinalaisten jalkine yritysten tuotteita koska palkkataso Kiinassa on nykyään monta kertaa suurempi kuin Afrikassa. Kuluttajan valinta on hinta laatu suhteen välissä. Eemil otti kantaa maatalouden päästöihin jotka ovat itse asiassa pelkästään ravinne päästöjä ja niistä kyllä suurin osa tulee maatiloilta.

    2. ”Ken on omakotitalomatolle muuttanut, maksakoon päätöksistään!”

      Kerrostaloasujilta lypsetään suurimmat katteet, kun he eivät jaksa eivätkä kehtaa tai edes tiedä vaatia ja tinkiä. Tämä pätee niin vesihuollossa, julkisessa liikenteessä kuin kaukolämmössäkin ja varmaan kaikessa muussakin.

      Omakotitalossa esim nuo liittymien kulut ovat kymmenkertaiset mutta lasku ei. Ei ole oikein esim ”kohtuullistaa” jonkun vanhan mummon miljoonan euron kiinteistölle kuuluvan remontin kuluja vain siksi ettei mummo joutuisi ottamaan lainaa tai myymään miljoonaomaisuuttaan.

  24. Keskustelu joka on, tosin ei aivan näillä sanoilla, käyty tässäkin blogissa vuosien varrella kymmeniä kertoja:

    – Se on maaseutu jonka kustannuksella te kaupunkilaiset kuulkaa elätte siellä kaupungissa
    – Sepä kamalaa. Eiköhän lopeteta esimerkiksi kuntien verotulojen tasaus kokonaan niin moisesta päästään
    – EI EI EI

    Nyt se käytiin tuossa yllä taas kerran.

    1. Kepulainen (itsensä pettämisen) logiikka menee tässä ymmärtääkseni jotenkin niin, että maaseutu kyllä elättää kaupungit, mutta koska markkinat hinnoittelevat maaseudulla tapahtuvan alku- ja teollisuustuotannon arvon väärin suhteessa kaupunkien paperinpyörittelyyn ja koodaukseen, niin on vain oikein, että valtio siirtää eri tavoin rahaa kaupungeista maaseudulle.

      Tbh itse en ole koskaan ymmärtänyt tarvetta tällaisille akrobatiolle, vaan jos maaseudulla asuisin, nostaisin nauraen tukiaiset pankkitililtä ja toteaisin kaupunkilaisten valitukseen vaan että tyhmä paljon ja viisas vähemmällä. Ja äänestäisin kepua, maaseudun loisivan elämäntyylin takuupuoluetta.

      1. Pikemminkin voisi todeta että jos maaseudulle perustettaisiin niitä Keskustapuolueen (käytän termiä koska se puhekielessä vakiintunut) ehdtottamia erityistalousalueta sekä myös Suomen isojen kaupunkien kupeisiin perustettaisiin myös erityistalousalueita niin markkinavertailun vuoksi voi toki tehdä markkina tutkimusta kuinka paljon yritykset, oli kyseessä kotimaiset tai ulkomaiset , sijoittavat maaseudulle sijaitseviin erityistalousalueisiin ja isojen kaupunkien vieressä sijaitseviin erityistalousalueisiin ja tätä kautta antaa konkreettisesti esimerkin että todennäköisesti sijoitukset tehdään isojen kaupunkien viereen monestakin syystä muun muassa työvoiman saatavuuden ja markkinoiden läheisyyteen sekä toimiva logistiikan takia jotka sijaitsevat pääasiassa isojen kaupunkien vieressä. Kaivosteollisuus ja luonnonvaroja hyödyntävät teollisuus on ihan eri juttu. Luonnollisesti ne sijoittuvat maaseudulle koska raaka-aineet ovat maaseudulla.

      2. Isossa kuvassa tulonsiirrot kaupungeista syrjiin ovat tulonsiirtoja työssäkäyviltä muille ryhmille, erityisesti ikääntyville jotka hallitsevat demografioita muuttotappioalueilla. Työpaikat ja tulot keskittyvät vahvasti kaupunkeihin, ja koska hyvinvointivaltio toimii tulonsiirtoina työssäkäyviltä muille niin tälläinen alueellinen efekti on siis tulonsiirtojen suhteen.

        Syrjäseuduissa työssäkäyvillä ei siis ole yhtään sen helpompaa kuin muuallakaan. Itseasiassa ikävämpää maksettujen verojen ja saatujen palveluiden näkökulmasta: Samanmoiset verot maksetaan mekin täällä syrjemmässä kuin isoissa kaupungeissakin työssäkäyvät, tai itseasiassa usein veroprosentit ovat korkeammat, vaikka julkiset palvelut ovat merkittävästi huonommat kuin vaikkapa Helsingissä). Sillä kärjistetysti sanoen ne muuttotappioalueiden vanhusten ja muiden vaivaisten kulut maksaa kuitenkin ensisijaisesti sen kyseisen kunnan työssäkäyvät.

        Omassa kunnassani on siis korkeampi veroprosentti kuin Helsingissä, mutta täällä ei ole Oodia eikä ratikkaa, ei itseasiassa edes verottajan toimistoa tai vakituista poliisiakaan ja Kela palvelee vain yhtenä päivänä viikossa etukäteen tehdyllä ajanvarauksella. Toki Helsinkiläinen sanoisi varmaan että Helsinki on vaan tehnyt parempaa politiikkaa ja siksi sielä on vain ansaitusti kaikkea hienoa, mutta kyllä itse väitän että pääasiallinen syy löytyy siitä että Helsingissä on n. 16% yli 65-vuotiaita, ja täällä lukema on lähes tuplat.

        Eli jos jaksaa olla katkera siitä että kaupungit ”elättävät” syrjäseutuja, on tosipuheessa isossa kuvassa katkera siitä että meillä on hyvinvointivaltio ja laajat julkiset palvelut, jotka rahoitetaan työssäkäyvien tuloilla. Toki yksittäisiä kuntia on jotka ovat sotkeneet taloutensa ties mihin suhmurointeihin, mutta isossa kuvassa näkemykseni mukaan kuitenkin noin.

      3. ” loisivan elämäntyylin”

        Kommentti sopii hyvin kaupunkilaisille : asumistuet (2 mrd ), toimeentulotuet, opintotuen, joukkoliikenteen tuet …

        Suurimmat maataloustuet saajat ovat kokoomuslaisia. Oletko koskaan nähnyt kokoomuksen aloitetta näiden tukien poistosta ? Puolue kuitenkin vastustaa alalle ehdotettua tukikattoa. Se tekisi suuren loven miljonääriviljelijöiden ennestäänkin ohueen lompakkoon.
        Suuriin maataloustukien saajiin kuuluu myös Helsingin kaupunki.

      4. Herra Soininvaara ei näemmä hyväksynyt kommenttiani, missä sanoin että koska hyvinvointivaltio perustuu tulonsiirtoihin työikäisiltä muille ikäryhmille, kuntien väliset tulonsiirrot ovat suunniteltu ominaisuus tilanteessa missä toisissa kunnissa on paljon työikäisiä, ja toisissa kunnissa paljon esim. vanhuksia. Ja että näillä vanhuskunnilla on usein kunnan veroprosentti on korkeampi kuin esim. Helsingissä, ja palvelut paljon heikommat esim. verottajan, kelan, postin, poliisin osalta. Eli en itse osaa kyllä kadehtia näitä alueita, eritoten olla näiden alueiden työssäkäyvä nettomaksaja.

        En tiedä mitä ajatella että kommenttiani ei hyväksytty, kun samaan aikaan tälläiset kommentit menevät lävitse:

        Ja äänestäisin kepua, maaseudun loisivan elämäntyylin takuupuoluetta.

        Onko niin että blogin kommenttiosiossa on sallittua haukkua maaseudulla eläviä tällä tavalla loisiksi, mutta ei ole sallittua puolustautua tälläisiltä syytöksiltä?

      5. En ollut hylännyt tätä viestiä, vaan se oli joutunut roskapostin joukkoon syytä, jota en tiedä.

        Ok, pohdinkin että olisiko käynyt vahinko. Anteeksi että olin kärkevä toisessa viestissäni missä mietin että oliko kommenttini tahallisesti hylätty.

  25. Rahul Somani:”Toimivat kulutusmarkkinat ovat toimineet aina paremmin kun väestö pohja on tiheä. ”

    Luulisi vihreiden kantavan huolta ilmastonmuutoksesta. Länsimainen kulutuskulttuuri on perimmäinen syy ilmastomme tuhoutumiseen. Mitä tiheämmin asumme, sitä enemmän kulutamme turhaan. Mitä globaalimpaa kulutuksemme on sitä enemmän ilmasto kärsii.

    Ideaparkit mainostavat itseään alueen suurimpana viihdekeskuksena. Helsingin kauppakeskuksissa näkee ihmisiä , jotka etsivät kulutuskohteita ja viettävät vapaa-aikaansa ostoksia tehden. Erittäin toksinen elämäntyyli ja henkisesti täynnnä tyhjää.

    1. Kaupunkilainen kulutus on painotetusti palvelujen kuluttamista, kun taas palveluista kaukana olevien kulutus on lähinnä tavaroiden kuluttamista.

    2. Eemil, nykyisissä pääkaupunkiseudun kauppakeskuksissa on paljon palveluita joiden kulutus ei perustu materiaaliseen kulutukseen vaan erilaisiin palveluihin ja viihteeseen. Oli tämä viihde esimerkiksi pride alakulttuuriin perustuva vaihtoehtokulttuuria joita maaseudulla ei ole koska esimerkiksi pride on maaseudulla edelleen tabu aihe . Pääkaupunkiseudulla ei yhtään Ideaparkia vaan kaikki Ideaparkit ovat maakunnissa. Pääkaupunkiseudulla on 6 suurta kauppakeskusta jotka ovat Itäkeskus, Sello, Jumbo, Kamppi , Tripla sekä Redi jotka ovat etupuolilla eikä keskitettynä yhteen paikkaan. Tripla palvelee pääasiassa junaliikennettä Pasilassa koko Suomea koska kaikki junat pysähtyvät Pasilassa ja Helsingin päärautatieasemalla ei ole sellaisia palveluita tilanpuutteen takia mitä on Triplassa. Lentoaseman palveluita en laske edes mukaan. Näissäkin kauppakeskuksissa on enemmän ravintola tarjontaa kuin tavarantarjontaa jota tilataan pääasiassa verkosta jota harrastetaan myös maaseudulla. Kyseessä ei ole toksinen tai henkisesti tyhjä elämäntyyli vaan sosiaalinen elämäntyyli johon kuuluu sosiaalinen kanssakäyminen. Ymmärrän hyvin että ravintoloissa käynti on outoa maaseudulla asuville koska ei siitä ole kauan kun maaseudulla ei ollut yhtään ravintolaa joissa oli a-oikeudet . Näin oli esimerkiksi 1980-luvulla ja 1990-luvulla tilanne on parantunut mutta matkailun kannalta tilanne voisi olla parempi enkä tarkoita tässä kohtaa kebab ja pizza tarjontaa pelkästään. Niitä Suomessa on yllin kyllin.

      1. ”sosiaalinen elämäntyyli johon kuuluu sosiaalinen kanssakäyminen. ”

        Heh, johan vitsin murjaisit. Kun hesalaista tervehtii vaikkapa hississä, niin hän ottaa taka-askeleen. Kaduilla ei katsota ympärilleen muita ihmisiä eikä ympäristöä. Naama kiinni kännykässä. Kyllä priedeä on maaseudullakin.

        Kaupunkilaiset ovat muka maalaisia suvaitsevampia. Mitäpäs tuumaisit , jos kerrrostalonaapurin huoneistossa ramppaisi yötä myöten porukkaa ja juhlinta olisi päällä? Päivällä huoneistossa olisi hiljaista kuin huopatossutehtaalla. Talon sähkön kulutus olisi tapissa ja yhteinen vesilasku olisi suuri kuin vesivuototapauksessa. Vesivahinkoja useammin kuin laki sallii.

        O.S:”kun taas palveluista kaukana olevien kulutus on lähinnä tavaroiden kuluttamista.”

        Onhan totuuden nimissä todettava , että maakunnissa myös tehdään tavaroita, teollisuuden tuotteita , tuotetaan raaka-aineita ja jalostetaan niitä. Kaupungeissa keskitytään palveluiden tuottamiseen, joihin kuuluu myös hallinto. O.S. kehaisee usein, että tämä on arvonnousultaan suurempaa, kuin maakuntie työ.

        Siksikö kaikkien pitäisi nyt muuttaa kaupunkeihin ja ruveta tekemään sitä arvonnousultaan suurempaa työtä? Vaikkapa esim. paitojen pesua ja silittämistä toinen toisilleen.

        Edellinen kappale näyttää tosi tyhmältä, mutta se on johdettu O.S:n arvonnousuideologiasta. Maaseutu ja kaupunki tarvitsevat toisiaan . Vastakkain asettelu on kuin lasten leikki hiekkalaatikolla.

        Eiköhän Vihreä Liittokin ole samaa mieltä ?

      2. Maalaisia sapettaa siksi että heidän on aina oltava ajokunnossa kun minnekään ei pääse ilman autoa. Siksi ei maalla ole juuri ravintoloita kun ei ole asiakkaita. Pelkästään kesävieraita varten ei ravintolaa kannata perustaa.

        Ne nuoremmat maalaiset joilla on rahaa, kompensoivat sen puutteen matkustamalla jonnekin kaupunkiin hotelliin tai ulkomaille tai laivaristeilylle että voivat rällätä.

    3. Eemil myös maatalouden päästöt kuluttavat enemmän kuin kaupungin päästöt Suomessa. Kulutus on painottunut kaupungeissa palveluihin ja itse asiassa yhä enemmän kierrätykseen .

    4. Eemil, miksi sosiaalinen liikkuvuus isoissa kaupungeissa on paljon suurempi eri väestöryhmien kesken kuin maaseudulla? Väitätkö Eemil että maaseudulla olisi Suomessa sosiaalisempi liikkuvuus? Taloyhtiön piha on yksityinen alue jonne ei ulkopuolisilla ei ole asiaa elleivät ole talonasukkaita tai vieraita. Taloyhtiöille on omat pelisäännöt ja taloyhtiö laki määritelee myös taloyhtiön toimintaa. Tässä ei ole kyse suvaitsevaisuudesta tai suvaitsemattomuudesta vaan lainsäädännöstä ja yleisestä julkisesta rauhasta. Maaseudulla on kiistoja missä tontin raja kulkee vaikka hehtaareita on kuinka paljon silti niitä ratkotaan jopa väkivaltaisesti. Vesivahingoilla ei ole mitään tekemistä asuuko omakotitalossa vai kerrostalossa vaan ne ovat rakennusvirheitä tai kyseessä on vanhenuneet rakenteet.

    5. Sopii kysyä missä ovat nuo teollisuustuotteiden markknat? Kaupungeissa ja ulkomailla viennissä. Suurin osa Suomen metsäteollisuuden tuotteista menee vientiin.

      Myös teollisuudessa on oma hallinto joka on monessa yhteydessä raskaampi. Hyvä esimerkki tästä on paperiteollisuus; kuinka kauan kesti lakko UPM:n tehtailla? Ennätykselliset 112 päivää ja lopputulos oli se mihin työntanja puoli pyrki eli liiketoimintakohtaiset työehtosopimukset.Ay-liike suostui kun koska vaihtoehto olisi ollut tehtaiden sulkeminen! Onko Eemille se parempi vaihtoehto? Lisää työttömiä? Lisää sellaisia joilla ei ole mahdollisuutta työllistyä uusimpiin teollisuuden aloihin koska digitaalisaatio on luonut alalle uusia toimintamalleja joka vaatii uudelleenkoulutusta ja kokonaan uuden teknologiaan perehtymisen ja se ennen kaikkea maksaa paljon kun maailman markkinoilla on päteviä ammattilaisia saatavilla heti , muun muassa Aasian maista joissa matemaattiset taitoja arvostetaan joita tarvitaan etenkin koodauksiin ja muihin atk-osaamiseen.

      Toisin kuin teollisuudessa palvelu-alojen työpaikat ovat kaupungeissa yksiköissä jotka ovat vuorovaikutuksissa ympäri maailmaa koska ala on kansainvälisempää ja uusia yrityksiä syntyy kaupungeissa jossa sosiaalinen vuorovaikutus on paljon vilkkaampi kuin maaseudulla jossa lähi taloon on 10 km suuntaan.

      Isot palveluyksiköt kuten pankit, vakuutusyhtiöt, tietotalouden kehittämisyhtöt ja lukuisat alihankkijat ovat modernin talouden tekijöitä eikä niitä ole maaseudulla vaan kaupungeissa.

      Minne maaseudun väliin syntyy uusia kansainvälisiä työpaikkoja jotka kasvavat luovat uutta ja toimivat tiivissä ympäristössä muun muassa yliopistojen kanssa? Ne jotka tuottavat pieniä palveluita kuten pesulapalveluita ja ravintolapalvleuita ovat pienyrittäjät yleensä maahanmuuttajia ja ne palvelevat lähiympäristöä. Niitäkin on maaseudulla.

      Eemil arvonnousu ei ole idealoginen kysymys vaan liiketaloudellinen reaaliteetti.

      Menestyisikö nykymaailmassa vanhanaikainen manuaallisesti toimiva teollinen tuotantolaitos jossa kaikki työt tehdään manuaallisesti alusta loppuun asti jonka kustannukset (palkat ovat ylisuuret, sähkön kulutus on korkea koska tuotanto on vanhanaikaista ja toimitusten aikataulut ja tilausten vastaanotto tehdään manuaalisesti) ovat 1o kertaa korkeammat kuin moderni digitaalinen teollinen tuotantolaitos jossa on automatisoitu tuotanto ja valvonta sekä tilausjärjestelmät.

      Jos manuaallinen järjestelmä toimisi Eemilin logiikan mukaan paremmin niin brittiläinen ja amerikkalainen autoteollisuus olisi Eemilin logiikalla maailmanjohtavin autoteollisuus tällä hetkellä ja japanilainen ja saksalainen auteollisuus olisi lähes tulkoon konkursissa.

      Tilanne on aivan päinvastainen koska arvonnousu lähti siitä että japanilainen ja länsisaksalainen autoteollisuus investoi uusimpaan koneisiin ja teknologiaan ja pystyi luomaan uusia tuotteita jotka kuluttivat vähemmän kuin brittiläinen autoteollisuus koska siellä ay-liike lakkoili auteollisuuden konkursiin koska ay-liikkeellä oli vain yksi vaatimus alallle joka oli konkursissa eli se oli lisää palkkaa, vähemmän työtunteja, lyhympi eläkeikä ja korkeampi eläkekertymä jne. Tämä ei luonut uusia työpaikkoja vaan hävitti ennätysmäärin työpaikkoja mitä on nähty koskaan teollisen vallankumouksen historian 1900-luvun lopussa yhden teollisessa historiassa joka itse asiassa synnytti teollisen vallankumouksen. Oliko arvonnousu tässä kohtaa negatiinen vai posiitiivinen kun manuaalliset työt katosi ja tilalle tuli automaatio? Jos Nokian johto olisi ymmärtänyt että älypuhelinmarkkinat ovat seuraavat isot kuluttaja markkinat niin Nokian matkapuhelimen tuotantokehittelyä ei olisi myyty pilkka hintaan Microsoftille vaan se olisi jäänyt Suomeen. Täm virhe tehtiin koska Nokian johto ei ymmärtänyt älypuhelinmarkkinoiden merkitystä. Vaan tyytyi vanhoihin malleihin.

    6. Eemil jos pride ei ole muka tabu enään maaseudulla niin miksi seksuaalivähemmstöjen edustajat asuvat pääasiassa isoissa kaupugeissa myös alunperin maasseudulta kotoisin olevat sateenkaarinuoret ? Etelä-Pohjanmaalla järjestettiin ensimmäinen pride vasta tänä vuonna ja mikä oli tämän tilaisuuden lopputulos ? Kotitekoinen pommi räjähti kesken Pride keskustelutilaisuuden Lapualla. En ole koskaan kuUllut vastavaa isojen kaupunkien pride tilaisuuksissa olisi räjähtänyt pommi sen takia koska se olisi normaalia vaan motiivi on yleensä poliittinen . Kaupungeissa ei katsota pitkään ihmisten ulkomuotoa, ihonväriä tai uskontoa. Ei sellaiseen päivittelyyn ole aikaa ajatella miksi nämä ihmiset ovat täällä vaan ajatus että tälläisiä ihmisiä yksinkertaisesti asuu isoissa kaupungeissa on aina asunut ja näin pitääkin olla. Ei siinä pommeja tarvita. Toki kaupungeissa liikkuu ihmisiä paljon jotkut ovat vain käymässä mutta en ole koskaan kuullut että siitä tehdään isoa numeroa vastapuolelta jos alakulttuurilla on omat juhlat kerran vuodessa.

    7. Maalaiset, varsinkin työikäiset, elävät myös länsimaista elämäntyyliä, ostavat kanssa paljon ulkomailla valmistettua kulutustavaraa, tilamalla netistä, ja matkustavat lomalle ulkomaille silloin kun eivät mene jonnekin ”Tuurin Kyläkauppaan”.

      1. Isoissa Kaupungeissa kierrättäminen on nykyään paljon yleisempää koska kierrätyskeskukset ovat avanneet pieniä sivumyymälöitä myös lähiöihin. Maaseudulla kiertäminen on paljon vähemmäisempää koska kierrätyspisteitä on vähemmän ja asiakkaita on vähemmän. Tiedän hyvin monta kaupunkilaista jotka kiertävät vaatteita eivät osta uusia vaatteita ollenkaan. Miss ä maaseudulla voi edes ostaa uusia vaatteita kun kaikki vaateliikkeet on isoissa kaupungeissa tai verkossa.

      2. Tuo Nurmijärvi ilmiö oli kyllä hiipumassa kun Östersundom liitettiin Helsinkiin. Olet oikeassa siinä että Malmin lentoasema on ainoa tapa keskustalaisten saapua nopeasti pääkaupunkiseudulle. Koko pääkaupunkiseudulla ei ole yhtään keskustan äänestäjien kannatusaluetta . Juuri tämän takia Keskustapuolue on pienpuolue pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa kaupungeissa. Näillä gallup luvuilla Keskustapuolueesta tulee koko Suomessa pienpuolue kuten on tapahtunut Ruotsissa. Tätä kannatussuuntausta ei muut puolueet ole aiheuttaneet vaan Keskustapuolue tekee sen itse .

  26. R.S:”Eemil arvonnousu ei ole idealoginen kysymys vaan liiketaloudellinen reaaliteetti. ”

    Näin pitäisi olla , mutta se on muuttunut ideologiseksi. Luullaan, että arvonnousu on markkinataloudellinen laki, jolle ei mahda mitään , eikä tarvitsekaan. On seurannut ilmiö, jota voidaan kutsua uuskolonialismiksi. Ts. riistoksi alkuperäiskansaa kohtaan. Tässä yhteydessä alkuperäiskansaa edusta alkutuotannon ja jatkojalostuksen piirissä toimivat työntekijät.
    Heidän työtuotoksensa ostetaan pilkkahintaan, siksi, että kilpailutukseen ei ole mahdollisuutta.

    Tehkääpä urbaaanikot mielikuvitusmatka kuvitteelliseen ”mikämikä-maahan”, jossa ei ole lainkaan peruselinkeinoja. Puuttuu maatalous, koneenrakennus, metsätalous, peruskoululaitos ym.

    Mitä sitten myytte, viette ulkomaille, hallinnoitte, teette automatisaatiota jne ?

    Tässä on luettelo siitä , mitä taloudellista, sosiaalista ym. yhteiskunnallista toimintaa on olemassa : ___________________________________________

    Ts. ei mitään, kuolleen miehen sydänkäyrä. Edellisellä tarkoita sitä, että maakunnat tarvitsevat kaupunkeja ja kaupungit maakuntia. Tuotoksen hinnoittelun pitää kuitenkin ehdottomasti olla oikeudenmukaisempi.

    Tähän on aina pyrkinut Suomen Keskusta (kesk) . Vihreän Liiton (vili) politiikan teko ei tässäkään mielessä vakuuta. Se on kahtiajaon innokas puolestapuhuja kokoomuksen tavoin. Tietyllä ilmansuunnalla tästä ollaan kiinnostuneita.

    R.S:”Vesivahingoilla ei ole mitään tekemistä asuuko omakotitalossa vai kerrostalossa vaan ne ovat rakennusvirheitä tai kyseessä on vanhenuneet rakenteet.”

    Väitätkö, ettei kaupungeissa puututa huumetehtailuun. Tosin vihreällä liitolla (vili) on erittäin liberaali suhde huumeisiin.

      1. Hyvä että Osmo Soininvaara täydensi Östersundomin liittämisen taustoja. Vanhasen I hallituksen kokonpano oli Keskustapuolue, Sosiaalidemokraatit ja Rkp. Vihreät ja Kokoomus olivat oppositiopuolueita. Hannes Manninen oli siis alue- ja kuntaministeri tuolloin. Yleensä Keskustapuolue vastustaa pakkoliitoksia mutta tässä Östersundomin kohdalla tilanne olikin toinen kun RKP:lle tehtiin palvelus jotta hallitus pysyy koossa.

        Kyllä tuo Sipoon pitäminen ruotsinkielisenä on ollut RKP:lle pitkän kielipolitiikan kannalta aina pääasiallinen pyrkimys. En nyt sano onko se väärin vai oikein mutta Sipoon kehityksen kannalta aivan pääkaupunkiseudun vieressä varmaan aika lailla +- 0. Tietääkö Osmo Soininvaara tarkempia taustoja miksi RKP suostui Östersundomin liittämisestä Helsinkiin?Sipoo on enemmistö suomenkielinen kunta vaikka RKP on Sipoossa valtapuolue.

      2. Mulla on ollut se käsitys että Helsinki halusi aluksi puolet Sipoosta koska Sipoosta oli tulossa uusi ”Nurmijärvi”, eli kehyskunta joka haalii suurkaupungin asukkaita tarjoamalla edullisia tontteja omakotirakentamiselle, tukeutuen kokonaan henkilöautoliikenteeseen, ja aiheuttaen että parhaat veronmaksajat muuttavat pois suurkaupungista.

        Vanhanen sai ilmeisesti kuunnella kyllästymiseen asti tuota narinaa Nurmijärvi-ilmiöstä. Varsinkin kun kävi huhuja että hän oli saanut oman talonsa rakentamiseen rakennusmateriaalia eri firmoilta.

        Toinen syy miksi hän suostui rajansiirtoon oli koplaus Malmin lentokenttään. Jos Helsinki saa Östersundomin, ei sen tarvitse rakentaa Malmille kentän paikalle asuntoja. Keskustahan on aina halunut säilyttää Malmin lentokenttänä vaikka se ei ole keskustan äänestäjien kannatusalueella ja sillä ei ole ollut muuta käyttöä kuin pienkonekenttänä ilmailuharrastajille, mutta keskustalaisile omalla koneella lentäminen symbolisoi jotain ”liikkumisen vapautta” kun ei tarvi ahtautua demareiden kanssa junaan tai kokoomuslaisten kanssa finskin koneeseen, matkoillaan maakunnista pääkaupunkiin.

        RKP ei missään vaiheessa olisi halunnut siirtää rajaa mutta sai torjuttua että puolet Sipoosta viedään.

        Nythän tiedetään että Östersundomin yleikaava jonka Helsinki oli huolellisesti laatinut, natura alueita vältellen, hylättiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Malmin lentokentälle sensijaan on tulossa asuntoja, siitä on kiittäminen Finavian miljoonatappiot arvopaperispekulatioissa joka ajoi sulkemaan Malmin lisäksi muutamia muitakin lentokenttiä. Helsinki voisi tietenkin luovuttaa paikan uudelle pienkonekentälle Östersundomissa jos sinne ei mitään muuta saa rakentaa.

      3. Valtio ei mitenkään painostanut Helsinkiä säilyttää Malmin kenttää vaan lakkautti sen ihan itse ja sanoi. että jos haluatte voitte operoida sitä omalla kustannuksellanne.
        Ilaskivi aikanaan havitteli suurta alueliitosta Sipoosta, mutta sen jälkeen Helsinki ei ole ollut asiassa aloitteellinen. Aloite tuli Suomen Keskustalta.

    1. Eemil oletko miettinyt tuo termiä uuskolonalismia alkuperäiskansoihin nähden että Suomessa on myös harjoitettu uuskolonalismia Lapissa muun muassa valjastamalla Lapin isot joet sähköntuotantoon eli riistmällä alkuperäiskansan eli saamelaisten maita kaupalliseen tarkoitukseen ilman saamelaisilta kysymättä mitään eikä maksamalla saamelaisille mitään taloudellisia korvauksia. Huomattaisin Eemille että Keskustapuolue on eduskunnassa pitkään vastustanut ILO 160 sopimuksen ratifiointia joka tunnustaa saamelaisten oikeudet omiin maihin Lapissa. Miksi Keskustapuolue vastustaa ILO 160 sopimuksen ratifiointia?

    2. Eemil myös huume ongelma on lisääntynyt maakunnissa. Huumeet eivät ole pelkästään kaupunkilaisten keskuudessa leviävä ongelma . Kyllä historia on todennut että jos joku kulutus tuote on ollut pitkään laitonta ja sen salakuljetus lisääntyy koko ajan eikä ongelma poistu kielloilla niin se on parempi laillistaa. Näin tapahtui tupakalle, alkoholille ja tulee ja on tullut myös huumeille. Suosittelen Eemilile ja muillekin tämän blogin kommentaattoreille ja blogi isännälle käymään Suomenlinnassa Tulli museossa (ilmainen sisäänpääsy) jossa on näyttely tupakan salakuljetuksesta Kustaa Vaasan ajoista 2000-luvulle Itämeren alueella. Kyllä lopputulos on ollut se että laillistaminen verotuksen ja ikärajan taakse on paljon parempi vaihtoehto kuin pimeät markkinat.

    3. Eemil nykyisessä jälkiteollisessa yhteiskunnassa ei yksinkertaisesti ole manuaaliselle teollisuudelle tulevaisuutta. Maatalous, koneenrakennus, metsätalous ovat kaikki automatisoituja ja koneelistuneita elinkeinoja. Kyllä siihen tarvitaan digitaalinen yhteiskunta joka on syntynyt pääasiassa kaupungeissa yliopistojen yhteyteen. Tällaisia esimerkkejä on muun muassa Japani, Etelä-Korea, Singapore, Israel, Luxemburg, Liechtenstein, Sveitsi, Hollanti ja Irlanti. Useat Länsi -Euroopan maat ovat jälkiteollistuneita . Itä-Euroopan maat ovat vielä perinteisen teollisuuden maita. Nekin ovat riippuvaisia teknologiasta ja digitaalisaatiosta . Ukraina on esimerkiksi saanut digitaalista sodankäynnin teknistä koulutusta länsimaista ja hyvä esimerkki tästä ovat se että Ukraina hyödyntää Baykter droneja . Herää kysymys miksi Venäjä ei ole kehittänyt huipputeknologiaa asevoimien käyttöön vaikka Putin on eniten siirtänyt resursseja asevoimille viimeisten 20 vuoden aikana

    4. Eemil mitä tarkoittat että Tuotoksen hinnoittelun pitää ehdottomasti olla oikeudenmukaisempi? En hahmota mitä tarkoitat? Kun sanot että Keskustapuolue on aina pyrkinut tähän niin tarkoittaako se että Keskustapuolueen aluepolitiikka on jotenkin menetystarina? Yleensä Keskustapuolueen aluepolitiikka on ollut että valtion tuet ylös ja verot alas jonka lopputulos on ollut se että rahat loppuvat kyseiseltä projekteilta ja sitten alkaa budjettiriihessä iltalypsyt tai seuraava hallitus joka on sinipuna lopettaa kokonaan kyseisen epäonnistuneen talouspolitiittisen kalliin ja tehottoman kokeilun. Sanoisin että vihreiden ja kokoomuksen talouspolitiikka on kestävämpää kun työnverotus on pienempää ja tuet pienet niin markkinat sitten tuomitsevat tai palkitsevat menestyneet innovaatiot joka kannustaa uusien syntymistä ilman keinotekoisia yritystukia. Huomattaisin Eemille että myös Keskustapuolue on ollut lähes jokaisen puolueen kanssa hallituksessa jossa on edistetty myös sitä Keskustapuolueen inhoamaa keskittämistä. Tämä johtuu siitä että SDP, vihreät ja kokoomus eivät suostu keinotekoisiin aluepolitiittisiin kokeiluihin. Kuitenkin SDP:n ja nkokoomuksen kannatus on noussut hallitusvastuussa toisin kuin Keskustapuolueen kohdalla joka on aina kärsinyt tappion hallitusvastuun jälkeen seuraavissa vaaleissa. Miksi näin? Kyllä se johtuu siitä äänestäjät ovat kaupungeissa jotka eivät halua osallistua keinotekoiseen aluepolitiittisiin kokeiluihin.

      PS. kirjoitan puolueiden nimet lyhennettyinä kuten ne yleensä tunnetaan puhekielessä.

    5. Eemil mitä tarkoittat että Tietyllä ilmansuunnalla tästä ollaan kiinnostuneita? Olet useasti korostanut että kyseinen kahtia jako hyödyttää Venäjän hybridi- ja propaganda vaikutusta mutta et koskaan kertonut konkreettisesti kuinka Venäjä voisi hybridivaikuttaa Suomen aluepolitiikan kehityksen suuntaan? Suomessa ei ole tarpeeksi isoa keskitettyä venäläisvähemnistöä kuten on Baltianmaissa. Jos tarkoitat että Venäjä alkaisi lietsoa maakunnissa kapinaa niin se on kyllä Venäjältä epäonnistunut tapa vaikuttaa. Luuletko että maakunnissa alkaisi kapinat Venäjän tukeman propaganda ja hybridivaikuksen myötävaikutuksella? Silloin yksinkertaisesti syyllistyy maanpetokseen ja salaliittoon ulkovallan etujen edistämiseksi joka on epäisänmaallista toimintaan . Viimeksi tälläinen tapaus oli 100 vuotta sitten Savukoskella läskikapinan aikana.Sekin epäonnistui kun tukea ei tullut kun agitaattorit olivat ulkovallan asialla.

      1. Varmaan tarkoittaa sitä että Putinilla vahingonilo kasvaa jos länsimaissa talous menee kuralle ja yhteiskunnassa alkaa syntyä kahtiajakoa ja kapinointia kasvavaa inflaatiota ja elintason heikkenemistä vastaan, mikä on seurausta sille ettei Venäjältä enää saa halpaa öljyä ja kaasua.Ei siihen mitään hybridivaikuttamista tarvita.

        Ei se kapinointi , jos sitä harrrastetaan lain sallimissa puitteissa ole mikään maanpetos mutta öyköttävää on esim sellainen ilmiö että nyt kun matkustusrajoitukset Suomesta Venäjälle poistuvat, alkavat ihmiset itärajalla taas hamstrata bensaa tankkaamalla Venäjällä. Tätä mieltä olen Karjalan evakon lapsena.

      2. ”kyseinen kahtia jako hyödyttää Venäjän hybridi- ja propaganda vaikutusta mutta et koskaan kertonut konkreettisesti kuinka Venäjä voisi hybridivaikuttaa ”

        Venäjä haluaa suomalaisten riitelevän keskenään ja haluaa vaikuttamisellaan lisätä kansamme kahtia jakautumista. Erimielinen kansa voi esim. olla venäjäpakotteita vastaan, koska tuntee oman hyvinvointinsa ja taloudellisen asemansa heikentyneen. Rikkaat kyllä pärjäävät , koska pakotteiden aiheuttama inflaatio rokottaa enemmän köyhiä kuin rikkaita.

        Alueellisesti köyhät ja rikkaat jakolinja kulkee maalaisten ja kaupunkilaisten välillä. Venäjä on kiinnostunut kaikenlaisesta kahtiajaosta, taloudellisista, kultturillisista, etnisistä, vähemmistöistä , ilmastokapinoista . Ylipäätään kaikesta , mikä nähdään kansalaisten vapauksina ja demokratian ilmenemismuotoina. Venäjällä nämä ovat yhteiskunnan heikkouksia.

      3. ”Ei se kapinointi , jos sitä harrrastetaan lain sallimissa puitteissa ole mikään maanpetos mutta öyköttävää on esim sellainen ilmiö että nyt kun matkustusrajoitukset Suomesta Venäjälle poistuvat, alkavat ihmiset itärajalla taas hamstrata bensaa tankkaamalla Venäjällä. Tätä mieltä olen Karjalan evakon lapsena.”

        Pieni joukko itärajan yli autoaan tankkkavia on päässyt uutisiin, mutta isossa kuvassa he ovat pieni asia verrattuna esim. siihen, että venäläistä öljyä on yhä niin ABC:n, Nesteen kuin muidenkin ketjujen bensassa ja dieselissä, vaikka muista maista tulevan öljyn osuuttakin onkin jonkin verran lisätty. Itämeren laivat kulkevat yhä lähes yksinomaan venäläisellä öljyllä, koska ne säästävät sitä kautta polttoainemenoissaan muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Samoin monet suomalaiset energiantuotantolaitokset ostavat yhä venäläistä öljyä ja venäläistä kivihiiltä.

        Varmin tapa vähentää venäläisen öljyn kulutusta on tällä hetkellä se, että vähentää sekä omaa energiankulutustaan että myös välillisesti muiden.

    6. Perustele uuskolonialismiväitteitäsi paremmin:
      Eikö (maaseudun) perusteollisuuden työntekijöille makseta palkkaa tarpeeksi ? Saako maalaisvirkamies vähemmän palkkaa kuin vastaavaa työtä tekevä kaupunkilaisvirkamies?

      Ei ihmiset paremman palkan takia muuta maalta kaupunkiin van ihan muista syistä. Ihmiset eivät nykyään enää halua asua hajautetusti,tai ei ainakaan kovin hajautetusti.

      1. Jos Eemil tarkoittaa uuskolonialismia kaivannaisteollisuuden ja luonnonvarojen hyödyntämisen alkuperäiskansojen alueella niin se uuskolonalismia mutta jos Eemil pitää sitä ongelmana että kehitysmaiden kansalaiset vaurastuvat vapaallakaupalla ja nykyajan teknologian avulla se on Eemiltä kyllä uusimperialistinen asenne kehitysmaita kohden. kolikolla on kaksi puolta.

      2. ”Perustele uuskolonialismiväitteitäsi paremmin:”

        Tarkoitan ilmiötä, jossa peruselinkeinojen työstä maksetaan liian vähän. Tuote tai palvelu ostetaan liian halvalla , koska sitä ei voi viedä. Toisekseen koulutustason noustua työntekijöille maksetaan liian suurta palkkaa suhteessa suorittavan työn portaan työntekijöille.

        Nyt on jo nähtävissä siirtymä toiseen suuntaan. Suorittavan työn tekijöille on alettu maksaa parempia palkkoja verrattuna hallinto- ym. muun asiantuntijaportaan työläisille.

        Syynä on kädentaitokäyttöisten työntekijöiden liian vähäinen määrä. Suunta on oikea . Kun tuotanto on riittävän suurta, niin vasta sen jälkeen voidaan pitkälle koulutetun ns. liitännäistyövoiman määrää lisätä .

        Tuotantopyramidin perusta on oltava riittävän laaja jaksaakseen kantaa hallinnon, ohjauksen ja konsultaation palkkakustannukset.

      3. Eemil:
        On olemassa amamtteja joissa ei tarvita koulutusta, ja sksi palkat ovat huonot.

        En ole havainnut että maaseudulla maksettaisiin huonompaa palkaa kuin kaupunkialsisile, ainoa poikkeus ovat ns marjanpoimintahommat maataloudessa joihin palkataan sesonkityöntekijöitä ulkomailta. Niitä työtä ei kannata teeettää suomalaisilla ainakaan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, mutta ei sitä tiedä millaiseksi tilanteeet muuttuvat.

        Sen myönnän että jos haluaa oikein vaurastua maaseudulla, se vaatii yrittämistä , ja pitä olla oikeat verkostot päättäjin ja ihmissuhteita laidasta laitaan.

        Kaupungissa kohtalaiseen vaurastumiseen riittää oikeanlainen koulutus, ja että saa koulutusta vastaavaa työtä, ja puolison joka kanssa on koulutettu ja työllistety. Maaseudulla on vähän vanhanaikaisemmat kuviot, koska hyvin palkatut työt ja usramahdollisuudet ovat miesvaltaisilla aloilla, niin naispuoliset puolisot jää usein kotiin lasten kanssa ja mies raataa vuorokauden ympäri.

        Muutenhan AY-liike on pitänyt huolen siitä että palkat ovat hyvät perusteollisuudessa. On tosin vähän nurinkurista että Suomessa maksetaan kemiallisessa metsäteollisuudessa paremmin kuin metallialalla, muualla Euroopassa on toisin päin. Mutta eihän Suomessa oikein valmisteta edes kestokulutustavaraa kuten Saksassa tai Ruotsissa. Vain bulkkia ja se on häpeä.

      4. Marjanpoiminta ei ole ainoa maatalouden elinkeino joka palkkaa vain ulkomaalaisia sesonkityöntekijöitä vaan myös kasvihuone viljely ja avomaan villjely on ulkomaalaisten sesonkityöntekijöiden varassa pyörivää toimintaa. Osittain myös maakuntamatkailu . Näitä töitä ei kyllä suomalaiset enää suostu tekemään ei vaikka taloudellinen tilanne olisi kuinka surkea. Britanniassa oli brexitin jälkeen todella vaikeaa saada maatiloihin omasta väestöstä nuoria kesäksi töihin vaikka maatalousyrittäjät tekivät jopa isoja kampanioita somessa jossa näytettiin millaiset asuin mahdollisuudet ovat tarjolla. Silti hakijoita oli vähän ja ne jotka tulivat lähtivät pois kesken kauden koska sää olosuhteet olivat vaihtelevia (kuten nyt on ollut tämä heinäkuun alku) ja työn fyysinen suoritus ei houkuttele koska työ on edelleen fyysistä koko päivän työtä. Koneellistunut työ ei ole vielä saavuttanut kasvihuone viljelyn tai avomaan villjelyn työn tekemisen suhdetta

    7. Eemil en oikein vieläkään hahmota mitä tarkoitat uuskolonalismilla. Otit esille peruselinkeinojen ja asiantuntijaportaan väliset palkka erot. Miten tämä voisi olla uuskolonalismia? Yleensä korkeastikoulutetut ammatit maksavat paremmin kuin matalapalkkaiset työt koska työn loppu työn arvo on kymmenen tai jopa sata kertaa isompi riippuen markkinatilanteessa ja työn laadusta. Jos esimerkiksi IT palveluiden huoltotyöt vaativat jatkuvaa korkeastikoulutettuja osaajia
      se nostaa hintaa koska osaamisen koulutus on kallista ja jatkuva uudelleenkehittäminen on vaativampaa ja kallista koska kilpailu on kovempaa mutta suorittavan työn portaan työntekijöiden koulutus on matalampi koska työn loppu tulos on halvempaa. Esimerkiksi rakentamisessa työvoimaa voi saada ulkomailta helposti eikä siinä ole esteitä mutta materiaalit ovat ne jotka maksavat joten työnhinnan kalleus näkyy korkeammin vain materiaali kustannuksina joten lopputulos on se mikä näkyy laskussa . IT palveluiden huoltotöissä on muitakin tekijöitä muun muassa ohjelmistointi joka vaatii hyvää matemaattisia taitoja joka vaatii korkeastikoulutetusta. Sanoit että syynä on kädentaitokäyttöisten työntekijöiden liian vähäinen määrä mutta ongelma on myös siinä että nykyiset manuaalisesti työt ovat digitaalisoituja ja automatisoituja joihin tarvitaan myös hyvin paljon niitä osaajia jotka pystyvät tekemään kyseisestä työtä johon tarvitaan paljon AKT osaamista koska ovat työ vaatii matemaattisesti koulutettuja ammattilaisia. Tuo mainitsemasi liitännäistyövoima monessa yhteydessä on koko tuotannon ketjun tärkein lenkki koska tuotanto on monessa yhteydessä automatisoitunut ja digitaalisoitunut että vanhempi työvoima ei koulutettu kyseiseen työtehtäviin samalla tavalla kuin 30 vuotta sitten. Juuri tämän takia arvonnousu esimerkiksi näkyy konkreettisesti teollisuudessa joka investoi uusimpaan teknologiaan ja palkkaa korkeastikoulutettuja osaavaa työvoimaa.
      Kädentaitokäyttöisten palkat ovat nousussa koska työvoimasta on yksinkertaisesti pulaa. Kun Aasian maista valmistuu esimerkiksi 5 miljoonaa insinööriä enemmän kuin Euroopan ja Pohjois-Amerikasta valmistuu noin 1 miljoonaa vuodessa niin luonnollisesti 5 miljoonaa aasialaista täyttävät paikat heti altayksikön. Palkkojen nostaminen on myös ratkaisu mutta osaavaa työvoimaa ei ole valitettavasti saatavilla kuten oli vielä 1980-luvulla koska teknologia ja tekniikka koko ajan digitalisoituu ja automatisoituu ja siihen tarvitaan työvoimaa joka on koulutettu muun muassa AKT tehtäviin. ATK on osa keskeinen osa myös teollista tuotantoa. Tämä ilmiö ei ole uuskolonalismia vaan sitä kutsutaan teknologiseksi vallankumoukseksi. Toki jos haluaa olla luddiitti ja vastustaa uutta teknologia niin kukaan ei estä mutta sitten ei pidä valittaa miksi perinteisiä vaihtoehtoja ei ole saatavilla. Hyvä esimerkki nykyajan luddiitti toiminnasta on ns Wappingin työtaistelun Lontoossa 1981-1987. Suosittelen todellakin ottamaan selvää kuinka uusi teknologian tulo ei mennyt läpi maassa joka oli teollisen vallankumouksen synnyin maa.

    8. Eemil , eivät rikkaat ole turvassa inflaatiolta päin vastoin. Jos keskuspankki ei nosta korkoja tässä taloudellisessa tilanteessa niin inflaatio voi vielä nousta siitä kärsii kaikki. Turkin finanssipolitiikka on klassinen esimerkki siitä kun keskuspankki on poliittisen ohjailun piirissä . Koulutettu hyvin toimeen tuleva keskiluokka ja varakkaat turkkilaiset muuttavat pois maasta mutta tilalle tulee rikkaita venäläisiä jotka siirtävät varallisuutta Turkkiin. Samoin tilanne oli Japanissa kun keskuspankki oli pitkäaikaisen pääministeri Shinzo Aben aikana poliittisen ohjailun piirissä ja edelleen sama meno jatkuu myös Japanissa ja Turkissa. Japanin ongelma oli pitkä deflaatio ja Turkin ongelma on korkea inflaatio. Molemmissa maissa yksinkertainen syy oli keskuspankin poliittinen ohjaus. Abenomocis ja Erdoganomics ei loppujen lopuksi toiminut koska maan keskuspankki ovat valtapuolueen ohjailussa.

      1. Rahul Somani, abenomicsin osalta olet väärässä. Ennen Abea Japanissa liian alhainen inflaatio oli vielä pahempi ongelma. Sitten Abe antoi Shirakawalle kenkää ja laittoi tilalle Kurodan, ja tilanne parani; inflaatio nousi joskaan ei ihan tavoitteeseen asti.

    9. Eemil kysymys kuuluu pitäköö suomalaisten sitten mennä sinisilmäisesti Venäjän hydridivaituksen ansaan?
      Eemil oletko lukenut Keskustapuolueen nykyisen kunniapuheenjohtajan ja entisen puheenjohtajan ja 3 kertaisen presidenttivaaliehdokkaan ja pitkäaikaisen kansanedustaja ja ministerinä toimineen Paavo Väyrysen blogia Venäjästä ja Ukrainasta?

      Eemil suosittelen lukemaan Keskustapuolueen kunniapuheenjohtajn Paavo Väyrysen blogia ja miettimään miksi Keskustapuolue ei reagoi asiaan mitenkään vaikka kuka tahansa joka on lukenut Paavo Väyrysen blogia ymmärtää että kenen asialla ja kenen agenda Paavo Väyrynen ajaa blogissaan. Paavo Väyrynen on Keskustapuolueen puoluehallituksen jäsen eli päättävissä elimissä. Kyllä se Eemil Venäjän trollivaikuttaminen on suomalaisten omaa sinisilmäistä toimintaa jota rahoitetaan Kremlistä. Olen ihmetellyt saako Keskustapuolueen puoluehallituksen jäsen Paavo Väyrynen esimerkiksi rahoitusta Kremlistä? Ei olisi ensimmäistä kertaa kun Korsimon, Kekkosen ja Karjalaisen puolue saa rahoitusta Kremlistä mutta se oli erilaista aikaa ja muut puolueet kuten sosiaalidemokraatit sai rahoitusta Yhdysvaltain keskustiedustelupalvely CIA:lta. Mutta edelleen Paavo Väyrynen toistelee blogissan Kremlin uutis-ajankohtaislähetyksien iltauutisten katsausta. Britannian Konservatiivinen puolue pääsi eroon Boris Johnsonista mutta miksi Keskustapuolueen johto on näin hampaaton Paavo Väyrysen edessä? Suosittelen todella kaikkia käymään vilkaisemaamssa Paavo Väyrysen blogia. Sitten Eemil ymmärrät todella miten Venäjän trollivaikuttaminen todellisuudessa näkyy ja kuuluu Suomessa jopa erään ison merkittävän valtapuolueen kunniapuheenjohtajan toiminnassaan. Ja kaikken tämän keskellä Keskustapuolueen johto on hampaaton .

      1. Mä luulen että joku on kaapannut Paavo Väyrysen sometilit ja kirjoittaa valeblogeja hänen nimissään.
        Oikea Väyrynen jo muutama vuosi sitten yhdesä haastattelussa vastasi kysymyksen Nato-jäsenyydestä, että: ”Kannatan Naton jäsenyyttä jos Venäjälllä saa vallan Stalinin kaltainen hirmuhallitsija.”
        Oikea Väyrynen saattaa olla sairas eikä pysty estämään vale-Väyrysen kirjoittelua.

  27. Saresoja:”Jos niitä keskittyy esim Helsinkiin, niin silloin oletettavasti Helsinki on työnantajalle hyvä sijainti tavalla tai toisella.”

    Suomella on harvinaisen huono onni joutuessaan pitämään Helsinkiä pääkaupunkinaan. Sen sijainti on onneton seuraus Ruotsin ja Venäjänvallan ajalta. Kaupunkihan perustettiin paikalleen palvelemaan Ensin Ruotsin ja sitten Venäjän etuja.

    Nyt siihen ei ole enää mitään tarvetta, päinvastoin. Suomen kannattaisi vähitellen siirtää avaintoiminnot Tampereelle. Yksistään jo Venäjän uhka riittää syyksi tähän. Lisäksi suomalaisille tulee sikakalliiksi kaupungin syrjäinen sijainti.

    Valtiovallan tulisi hajasijoittaa kaikki toimintonsa järkeviksi osakokonaisuuksiksi maakuntiin. Samaten liike-elämän tulisi laskea , missä hallinnon ja ulkomaankaupan ohjauskeskukset tulevat halvimmaksi.

    1. Millä tavalla Helsingin sijainti on syrjäinen.? Sehän on keskellä väkirilkkainta etelä-Suomea.

      Ainoa jonka kelpuutan päääkaupungiksi Helsingin lisäksi olisi Turku. Molemmilla hyvä sijainti rannikolla, hyvä satama ja kansainvälisyys, Turku ehkä parempi koska on lännempänä ja pitkä historia. Venäläisethan halusivat siirtää pääkaupungin Turusta Helsinkiin koska haluttiin vierottaa suomalaiset ruotsalaismielisyydestä. Kun se ei onnistunut heti niin autetiin vähän sytyttämällä tulipalo.

      Mutta muuten Helsinki on ihan OK. Tampere on hyvä kakkoskaupunki ja teollisuusskeskus.

      1. Luulen että Eemil tarkoittaa maakuntien keskuskaupunkeja kun hän korostaa sitä että maakunnissa olisi muka vetoimaa. Eemil ei yksinkertaisesti hahmota miksi Sisä-Suomen maakuntien keskuskaupungit eivät ole vetovoimaisia kaupunkeja elinkeinoelämälle. Syitä on monia joista tärkeimmät ovat osaavan työvoiman saatavuus, yliopistojen ja korkeakoulujen sijainnin puute sekä vähäinen vapaa-ajan vietto ja harrastus mahdollisuudet. Ulkomaalaiset työntekijät eivät yksinkertaisesti harrastaja Suomen maakuntien paikallisten asukkaiden harrastuksia joihin kuuluu esimerkiksi metsästys ja kalastus. Keskieurooppalaisten ja puhumattakaan aasialaisten harrastukset eivät ole luonto harrastuksia. Urbaanit harrastukset ja vapaa-ajan vietto on sitä mitä aasialaiset ja keskieurooppalaiset haluavat. Koska urbaanissa ympäristö on sosiaalinen ympäristö. Eemille tämä sosiaalisuus tarkottaa että pistetään asunnon ovi kiinni ja ollaan kotona tai osallistutaan paikallisen maakunnan salibandy tai pesis otteluun tai käydään kesäteatterissa jossa näytelmä on melko aina sama joka kesä. Nämä eivät ole urbaaneja harrastuksia . Todellinen urbaani ihminen haluaa olla ihmisten kanssa ja niitä tavataan ravintoloissa, taidenäyttelyissä, oopperoissa
        baareissa, kahviloissa, elokuvissa ja teatterissa jne jne.

    2. Eemil miten perustelet että Helsinki olisi oma sijainniltaan syrjäinen? Helsinki on satamakaupunki kuten kaikki Itämeren pääkupungit ja satamien kautta kulkee pääasiassa koko Suomen ulkomaankauppa . Helsinki on keskellä Suomenlahtea sijainnilla joka on merenkulun ja ilmailun ja rautatieliikenteen kannalta otollinen. Lännestä pääsee Ruotsiin ja idästä Venäjälle mutta myös muualle Aasiaan.
      Helsingin vetovoima ei yksinkertaisesti kilpaile maakuntien kaupunkien kanssa koska ne ovat sisämaanssa. Poikkeuksia on toki kuten sanoit on Tampere. Tampereen seudun liike-elämä ja kaupungin päättäjät ovat onnistuneet nostamaan Tampereen seudun vetovoimaa paremmin kuin monen muun maan 2 kaupungin päättäjät Euroopassa. Tampere ei kilpaile pääkaupunkiseudun kanssa vaan on yhteistyössä. Tampere ja Helsinki ovat paljon enemmän vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Samoin on Turku.

      Eemil jos liike elämä tekisi laskennan missä on halvempaa pistää hallinnon ja ulkomaankaupan ohjauskeskukset niin ensimmäinen sijainti ole Suomen maakuntien kaupungit vaan ykköskohde on todennäköisesti Tallinna eli aivan Helsingin eteläpuolella noin 2 tunnin lautta matkan päässä vajaan 30 minuutin lentomatkan päässä Suomenlahden eteläpuolella. Siis Virossa.

      Syy miksi Viro pienenä maana on näin houkutteleva jopa suomalaisille yrityksille on yksinkertaisesti kaksi syy 1. Viron yritysveromalli on hyvin selkä 2. Viron kehittämä eEesti sähköinen digitaalinen lupapalvelu järjestelmä on erittäin yksinkertaisesti suunniteltu alusta joka on nopeuttaa tässä kohtaa byrokriatiaa huomattavasti nopemmin kuin Suomen avit ja elyt joista kukaan ei saa selvää mikä on mikä.

      Nuo avit ja elyt ne ovat kyllä itse asiassa Keskustapuolueen luomia maakuntahallinnon väliportaan halluntohimmeleitä joka toivat tarpeettoman III:n tason hallinto byrokratian kuntien ja valtion välille.

      Maakuntahallinto tai muu väliportaan hallinto ei ole Pääkaupunkiseudun, Turun seudun, Oulun seudun ja Tampereen seudun päättäjien keksimä hallintohimmeli vaan se Keskustapuolueen luoma III:n tason halluntohimmeli joka lisää byrokatiaa . Tämän III:n tason hallintohimmelin luojat olivat Vanhasen II hallituksen keskustalaiset hallinto- ja kuntaministerit ja elinkeinoministeri jotka tämän toteuttivat. Lopputulos oli siis byrokaattinen kallis III tason tehoton ja jäykkä hallintohimmeli joka on suoraan Valtionneuvoston polittisessa ohjauksessa vaikka muodollisesti ne ovat itsenäisiä. SOTE uudistus on toinen byrokaattinen III:n tason tehoton ja jäykkä hallintohimmeli jonka Keskustapuolue onnnistui luomaan Suomeen. Juuri näiden avien ja elyjen takia elinkeinoelämä keskittää toimintaa pääkaupunkiseudulle, Tampereen, Oulun ja Turun seudulle kun maakuntien kaupungit ovat joko liian pieniä jonka seurauksena pysyävää työvoimaa ei saada koska yksiköt ovat liian pieniä.

      Ulkomaalaiset työntekijät eivät ole yksinkertaisesti näe mitään intoa muuttaa Suomen maakuntien keskuksiin koska pelkän työn lisäksi vapaa-ajan mahdollisuudet ovat minimaalliset. Tallinna ottaa parhaat ulkomaalaiset työntekijät suoraan koska byrokratia on Virossa paljon nopeampaa ja yksinkertaisempaa ja myös Tallinnan hintataso, palvelutaso ja vapaa-ajan mahdollisuudet ovat monipuolisemmat kuin Sisä-Suomen maakuntien keskuskaupunkien omat palvelut ja vapaa-ajan tarjonta.

      Helsinki ja Tallinna ovat kokonaisuus ja oleellinen kysymys on se että milloin Tallinna vie voiton koska Viro tekee kaikkensa jotta Tallinnasta tulee vetomainen kaupunki elinkeinoelämälle ja kulttuurille

      1. R.S:” Helsinki olisi oma sijainniltaan syrjäinen”

        Uudellamaalla asuu n. miljoona ihmistä, muualla Suomessa 4 miljoonaa. Helsinki ei voi laajentua, koska se rajoittuu mereen ja muihin kuntiin. S (vrt. Sipoon ryöstö)

        R.S:”Viron yritysveromalli on hyvin selkä 2. Viron kehittämä eEesti sähköinen digitaalinen lupapalvelu järjestelmä on erittäin yksinkertaisesti suunniteltu alusta joka on nopeuttaa tässä kohtaa byrokriatiaa huomattavasti nopemmin kuin Suomen avit ja elyt joista kukaan ei saa selvää mikä on mikä. ”

        Mikä estää tekemästä saman Suomessa ? Tällöin ei tarvitse pakkautua ahtaaseen ja kalliiseen Helsinkiin.
        Esteenä on tietenki vihreän liiton (vili) vastahanka ja ripustautuminen vanhoihin rakenteisiin. Vilin äänestäjät asuvat pääosin Uudellamaalla, joten tätä taustaa vasten vanhat rakenteet on pakko säilyttää.

        Hajautettu yhteiskuntarakenne on myrkkyä vilille. Venäjälle on myöskin herkkua Helsingin sijainti. Se on kuin peilikuva painajaisesta nimeltään Kiovan pommitus.

      2. Eemilille vähän faktantarkistusta: Wikipedian mukaan ”Uusimaa on ylivoimaisesti Suomen runsasväkisin ja tiheimmin asuttu maakunta: 31. maaliskuuta 2022 sen väkiluku oli 1 717 594 henkeä. Noin 30 % suomalaisista asuu Uudellamaalla. Maakunnan väestötiheys on kymmenisen kertaa korkeampi kuin Suomen keskiarvo. ”

        Voit olla mitä mieltä tahansa Helsingistä mutta ilman Uuttamaata Suomi ei olisi muuta kuin kehitysmaa.

    3. Eemilin aina nostama Venäjän uhka ei ole riittävä syyksi sanoa että Helsingin sijainti olisi muka huono kun ottaa huomioon että Tallinna ja Viro ovat myös Venäjän naapureita. Tallinnan vetovoima on myös huomattava tekijä Suomen elinkeinoelämälle ja etenkin Helsingille koska Tallinna on Suomenlahden toisella puolelle Helsinkiä vastapäätä. Viron puolustus on todellisuudessa muiden NATO maiden vastuulla jo vuodesta 2004. Suomen puolustus (Suomi on jo Naton tarkkailijavaltio) on Nato maiden parhaimpia.Venäjä voi aina iskeä ohjuksin myös Suomen maakuntien keskuskaupunkeihin kuten olemme Ukrainan kohdalla huomanneet kun iskuja on Venäjän laivoston toimesta tehty Mustaltamereltä Kiovaan ja Lviviin asti jotka sijaitsevat kaukana sisämaassa. Venäjän vieressä oleva Tallinna on noussut kärkeeen Suomenlahden ja Itämeren satamakaupunkina Baltian maiden vertailussa vaikka Viro on asukasluvultaan vain 1 miljoonan maan kansakunta . Myös venäläiset yritykset ovat siirtänäänet toimintaa Viroon jo 2014 jälkeen kun Krim vallattiin vaikka Viro on Naton jäsenvaltio. Venäjän vieressä oleminen ei ole ollut Tallinnalle esti kehittyä merkittäväksi satamakaupungiksi ja elinkeinoelämän keskukseksi koko Baltian maiden vertailussa

      1. R.S:”Venäjän vieressä oleminen ei ole ollut Tallinnalle esti kehittyä ”

        Mikä olisikaan ollut kehitysvauhti ilman venäläisten korruptiota ? Venäläiset tunnetaan . Ensin annetaan länsimaisten investointien kehittyä kevytkorruption vallitessa. Kun yritys on hyvässä hapessa, niin se kaapataan putinin lähipiirille. Yrityksen johdolle tekaistaan syytteet, julistetaan vieraan valtion agenteiksi ja pannaan kaltereiden sisään.

    4. Eemil yksinkertaisesti tuo hajautettu yhteiskuntarakenne tulee erittäin kalliiksi 5 miljoonan asukkaan valtiossa .

      Koko Uudenmaan asukasluku on 1 miljoonaa mutta se ainoa maakunta jonka väkiluku on Suomen maakunnista yli miljoonan. Muiden maakuntien asukasluku on alle miljoona. Ainoa maakunta jotka voi saavuttaa miljoonan rajan on Pirkanmaa . Pirkanmaa tarvitsee kuitenkin ainakin toiset 500 000 lisää asukkaita jotta se saavuttaa Uudenmaan asukasluvun. Muut maakunnat eivät näin ollen ole yksinkertaisesti vetovoimaisia tai kilpailevat keskenään. Poikkeuksena Ahvenanmaa jonka talous on erittäin riippuvainen Ruotsin taloudesta.

      Uusimaa kilpailee kansainvälisessä kilpailussa muiden Euroopan maiden alueiden kanssa. Viron yritysvero malli on vuodelta 2000 siis ennen kuin Viro liityi Euroopan unionin. Viro sai Euroopan unionilta poikkeuksen koska se kaikille sama oli yritys mistä päin tahansa. Suomessa oli aikoinaan avoir fiscal verojärjestelmä mutta se suosi kotimaisia yrityksiä pääasiassa mutta senkin Vanhasen I hallitus purki todennäköisesti sosialidemokraattien vaatimuksesta sen takia että että SDP hyväksyi kompromissinä Keskustapuolueelle että varallisuusveron lakkautettiin. Eemil ota huomioon että kokoomuksen, Vihreiden ja sosiaalidemokraattien kannatus tulee pääasiassa Uudeltamaalta ja Keskustapuolueen kannatus on suurinta ainostaan pienimmistä maakunnista. sielläkin perussuomalaiset haastaa Keskustapuoluetta .

    5. Eemill nykyään mitkä tahansa sotilaallisesti hyvin varusteltu isot asevoimat tai jopa pienet sotilaalliset yksiköt voivat iskeä pitkänkin matkan päästä isoja kaupunkeja ohjuksilla .

      Erittäin hyvä esimerkki on eteläisessä Jemenissä toimiva houthi kapinalliset jotka ovat onnistuneet iskemään ohjuksilla Jemenin eteläosista Saudi-Arabian pääkaupunkia Riadia ja Arabiemiraattien pääkaupunkia Abu Dhabia jotka sijaitsevat tuhansien kilometrien päässä Jemenin eteläosista pohjoiseen. Tämä kaksi kaupunkia ovat suurkaupunkeja ja näiden valtioiden talouden ja politiittisen elämänkeskuksia. Saudi-Arabialla ja Arabiemiraateilla on käytössä AWACAS järjestelmä mutta sekään ei ole onnistunut torjumaan houthien iskuja eikä houtheilla ole kovinkaan paljoa uusimpaa sotilaallista voimaa. Kuitenkin houthit ovat onnistuneet iskemään ohjuksilla näinkin pitkälle vaikka Saudi-Arabialla ja Arabiemiraateilla on paljon suuremmat ja uusimmat asevoimat. Toinen hyvä esimerkki oli Persianlahden sodan aikana 1991 kun Irak iski scud ohjuksilla Israelin suuriin kaupunkeihin Tel Aviviin ja Haifaan vaikka Israelin ilmatorjunta on yksi maailman tehokkain ja etäisyys Irakista israeliin ei ole lyhyt matka. Syy miksi esimerkiksi Iran kehittää ohjuksia on se että se voi näyttää muille Persianlahden maille että sillä on voimaa iskeä takaisin. Iranin ilmavoimat ovat lentävä museo eikä ne ole kovinkaan hyvässä kunnossa. Iskemällä Persianlahden yli esimerkiksi Dubaihin tai Riadiin on helpompaa. Ohjukset ovat köyhän armeijan ilmavoimat. Venäjä todennäköisesti iskee Kaliningradista jos se iskee Itämeren maiden pääkaupunkeihin. Kaliningrad on Venäjälle paljon strategisempi paikka kuin esimerkiksi Pietarin seutu sotilaallisesti.

    6. Eemil, Östersundomin liittäminen Helsinkiin Sipoolta tehtiin Vanhasen I hallituksen toimesta ja tuolloin kuntaministerinä oli keskustalainen Hannes Manninen. Keskustapuolue on ollut siis edistämässä kun Östersundom liitettiin Helsinkiin. Sopii kysyä miksi Keskustapuolue vastustaa pakkoliitoksia ja kuitenkin samalla toteuttaa niitä?

      1. R.S:” on ollut siis edistämässä kun Östersundom liitettiin Helsinkiin.

        On se Keskusta iltalypsypuolue. Vaikka kaikki Helsingin edustajat vililäiset mukaanlukien vastustivat Sipoon kaappausta, niin Keskusta toteutti hankkeen kaikesta huolimatta. Nyt Helsinki ei tiedä mitä tekisi turhalla alueella.

        Mitä olisi etelän media kirjoittanut, jos Keskusta olisi evännyt hankkeen ? Keskusta on yhteistyökyvytön änkyräpuolue , joka lapioi tuet maakuntiin. Teki puolue niin tai näin, niin aina väärin.

        R.S:”Ohjukset ovat köyhän armeijan ilmavoimat.”

        Venäjä ei ole köyhä, mutta hyökkää silti ohjuksilla. Syynä ovat surkeat ilmavoimat ja ohjaajien huono lentotaito. Mitä pidemmältä matkalta rosvovaltio ampuu ohjuksiaan sitä paremmin Suomelta onnistuu niiden torjunta. Pääkaupungin sijaitessa Tampereella torjunnalle on aikaa enemmän.

        Toisekseen voin kertoa Venäjän hyökätessä Suomeen rautaa tulee menemään rajan toisellekin puolelle. Tulevaisuuden sodankäynti vaatii syvälle rajojen sisälle menevää torjuntaa. Jos Suomessa vaikuttavat tahot yrittävät tätä estää esim. vetoamalla kansainvälisiin sopimuksiin, niin voin senkin kertoa, että ei tule onnistumaan.

        Puolue muistuttaa koulukiusattua nuorta, jota kiusataan erilaisen taustan tai vaatetuksen vuoksi. Onkohan Somani tai muut panelistit koskaan kirjoittaneet mitään neutraalia puhumattakaan myönteistä Keskustasta ?

      2. Keskusta ei ainoastaan sallinut Östersundomin liittämistä Helsinkiin, vaan oli siinä aloitteellinen. Tiedän tämän, koska Hannes Manninen pyysi minua toimimaan viestin viejänä kaupunkiin päin.
        Sanoin että meille se kyllä käy. Helsinki saa hyvää rakennusmaata ja oppositio vahvistuu RKP:llä. Tähän Hannes: RKP on hyväksynyt tämän, koska haluaa säilyttää Sipoon ruotsinkielisenä.

      3. Eemil: ”Puolue muistuttaa koulukiusattua nuorta, jota kiusataan erilaisen taustan tai vaatetuksen vuoksi. Onkohan Somani tai muut panelistit koskaan kirjoittaneet mitään neutraalia puhumattakaan myönteistä Keskustasta ?”

        Tämä on erään pitkään vaikuttaneen vihreän politikon blogi. Valtaosa keskustelun mielipiteistä lähentelee bloginpitäjän.

        Maaseudun Tulevaisuuden tai vastaavissa keskustalaisblogessa lyödään vihreitä ja demareita kuin vierasta sikaaa.

        Kaikki johtuu siitä että maamme on ideologisesti jakautunut kolmeen blokkiin: keskustapopulisteihin, vihervasemmistoon ja perinteisiin porvareihin.

    7. En oikein ymmärtänyt Eemilin komemnttia johon Eemil viittasi ku hän kommentoi Talinnan kehitys Venäjän vieressä . Viron sijainti Venäjän, Suomen ja Ruotsin välissä Suomenlahden eteläpuolella on sijainti merkittävä Venäjän ja Ruotsin välisessä kaupassa. Neuvostoliiton hajottua Viron talous oli paremmassa tilassa kuin muiden Baltianmaiden talous. Tosin Tallinnassa oli paljon rikollisuutta ja muuta hämärää toimintaa 1990-luvulla. Viro sai paljon tukea Euroopan unionista ja Suomesta rikollisuuden torjuntaa mustanpörssin kaupan kitemiseen joten Viro otti käytöön tasaveron ja loi mainitsemani eEesti palvelun hyvin nopealla ajalla. Suomessa tähän Viron kehitystä ei otettu vakasti joten Keskustapuolueen johdolla Vanhasen I ja II hallitukset loivat erittäin jäykän ja byrokaattisen 3 tason raskaan väliportaan hallinnon johon kuuluu Avit ja elyt. Samalla kun Viro loi keveyn sähköisen palvelun vähemmällä kustannuksella niin Keskustapuolue lakkautti läänit ja loi monimutkaisen himmelihallinnon. Tallinnan asema vahvistui eEesti palvelun kautta siten että sinne voi nopeasti perustaa yrityksiä ilman mitään 3 tason raskasta väliportaan himmelihallintoa jonka Keskustapuolue on luonut Suomeen. Tämä raskas 3 tason väliportaan himmelihallinto on edistänyt keskittämistä koska suurten kaupunkien nopeus ja aktiivinen elinkeinopolitiikka sekä työvoiman saatavuus on paremmin saatavilla kuin pienten maakuntakeskusten joiden palvelutaso muun muassa vapaa-ajan palvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat vähäiset. Pääkaupunkiseudulle tai Tampereen seudulle kesittäminen ei ole tämänkin kehitysen lopputulos vaan kasvu näkyy myös Uudellamalla ja Pirkanmaalla jotka ovat kaikista nopeammin kasvavia maakuntia Suomessa.

    8. Eemil, vaikka Suomen pääkaupunki olisi Tampereella ei sekään ole ohjus-iskujen ulottovuudella. Venäjä voi iskeä Tampereelle ja esim Kaliningradista suoraan . Näinhän Venäjä on tehnyt Kaspianmereltä kun on iskenyt Syyriaan.Jos olet tietoinen että Venäjän sotiaalliset kuljetuket on pääasiassa rautateiden varassa joka on aiheuttanut Venäjälle logistisia ongelmia myös Ukrainassa vaikka raidelevys on sama koska ukrainalaiset sabotoivat rautateitä. Helsingin ilmatorjuna on erittäin hyvin järjestettyja ympäri pääkaupunkiseutua on maanlaisia useita bunkkereita joihin mahtuu 900 000 ihmistä .Niissä tehdään joka vuosi kuntotarkistus.

    9. Arvioin Keskustapuolueen polittisia linjoja myös niissä tilanteissa kun Keskustapuolue on ollut hallitusvastuussa ja jopa pääministeri puolue. Keskustapuolue on ollut hallituksessa koko 2000-luvun paitsi yhden kauden kun se oli oppositiossa (2011-2015). Oppositiosta ei voi kirjoittaa neutraalisesti koska oppositiossa ollaan aina eri linjoilla kun ollaan hallituksessa. Tämä koskee kaikkea puolueita. Toki on niitä jotka yrittävät pelata kahdella raiteilla ja sitä on Keskustapuolue onnistunut useiden hallituskausien aikana tehdä 2000-luvulla. Tarkistelen asioita vain tapauskohtaisesti .

    10. Eemil näköjään uskoo tuohon etelänmedian valta-asemaan Suomessa vaikka pelkästään kyseessä on yksi lehti. Ajan puutteeksi en sano mikä se on. Näitäkin päätöksiä on Keskustapuolue tehnyt kun se on ollut pääministeri puolue. Nyt Keskustapuolue on vaalit vähinnyt apupuolue. Tämä on ensimmäistä kertaa kun Keskustapuolue joutunut punavihreät hallitukseen kun vaihtotehtona oli oppositio. Kokoomus olisi voinut muodstaa hallituksen SDP:n ja Perussuomalaisten kansa mutta se oli mahdonta kun puheenjohtajana oli Rinne. Nyt kun Marin on nostanut SDP:n kannatusta ja onnistunut vakiinnuttamaan kannatuksen niin sinipuna on parempi vaihtoehto seuraavaksi hallitukseksi. Perussuomalaiset vielä mukaan niin saadaan se halattua kuivaksi.

  28. Onhan HSL hinnat jo nyt aika korkeat. Tuossa Helsingissä lomaillessa keskustasta Vallilaan on ratikka 2.80e per nuppi, Uber useinmiten 7e. Palvelun taso täysin eri (koliseva ratikka täynnä epämääräistä porukkaa + pitkät siirtymät vs. rauhallinen ja turvallinen auto ovelta ovelle)

    1. Helsingin joukkoliikenteen kaluste on kyllä paljon modernimpi kuin muiden Euroopan maiden joukkoliikenteen kaluste. Kun hinta-taso on halvempi mutta kaluste on vanhempaa on hinnat myös halvemmat. Investointi uuteen kalustoon vaatii korkeammat hinnat ellei tyydy 1970-luvun kalustoon.

    2. Matkan pituuden kasvaessa hinta muuttuu. Tulin viime yönä keskustasta taksilla kotiin Espooseen (reilu 20 km) , koska oli aikainen herätys ja työpäivä tiedossa. Taksimatka maksoi 64 euroa, bussilla olisi maksanut 4,10 mutta laiskuus ajoi taksin kyytiin.

      Sen takia kannatan HSL:ää ja sen nykyistä tariffisysteemiä vaikka joidenkin mielestä se on surkea ja epäoikeudenmukainen. Kaikilla ei ole varaa monta kymppiä maksaviin taksikyyteihin.

  29. Ongelma kalliin joukkoliikennelipun lisäksi on Helsingin julkisten toimivuus suhteessa matkaan käytettyyn aikaan ja sen suhteeseen varsin korkeaan maksuun joukkoliikennekyydistä.
    Esimerkki:
    Kun teen matkan kodistani X (Helsingin kantakaupungissa, noin 1,5 km rautatieasemalta) työpaikalleni Y (itäisessä Helsingissä) menee matkaan julkisilla (kahdella eri välineellä) yhteen suuntaan noin 50 minuuttia. Autolla 20 minuuttia.

    Matka-aikojen erotus on päivässä siis tunti, viikossa 5 tuntia, kuukaudessa 20 tuntia ja vuodessa lomat poislukien (10 kk) 200 tuntia eli yli kahdeksan! vuorokautta.
    Kerrotaanko vielä tuo laskelma vaikkapa 10 työvuodella:) ?

    Luonnollinen seuraus: teen työmatkani autolla.

    Usein törmään metroasemilla HSL:n itsekehuun että meillä on Euroopan paras joukkoliikenne sen käyttäjien mielestä. Mielestäni suoritus, hieman tietenkin riippuen siitä, mikä on kenenkin matkareitti, ei ole kuitenkaan minun kannaltani lainkaan hyvä. Siksi auto. Se on ehkä kallis mutta ei hidas. Joukkoliikenne ei ehkä varsinaisesti kallis, mutta aikavaras se on.

    Kaupunkisuunnitteluhan on tähän ”autoetuun” jo vastaamassakin melkein kaikilla ulos- ja sisäänajoväylillä: ruuhkia lisää, kaistoja vähemmän…

    1. Se on ehkä kallis mutta ei hidas. Joukkoliikenne ei ehkä varsinaisesti kallis, mutta aikavaras se on.

      Jos tällä tavalla ajatellaan, niin sitten pitää johdonmukaisuuden nimissä laskea auton hankkimis-, ylläpito- ja arvonalenemiskustannusten kattamiseen vaadittavat työtunnit ja verrata niitä joukkoliikenteen kausilipun ostamiseen vaadittaviin työtunteihin. Ja simsalabim, joukkoliikenne ei yhtäkkiä enää olekaan näistä kahdesta se aikavaras. Jos työajalleen laskee vaihtoehtoiskustannuksen, auto ei ole vain hidas vaan aivan tolkuttoman hidas, juuri siksi että se on niin kallis.

  30. Silfverberg:”Maaseudun Tulevaisuuden tai vastaavissa keskustalaisblogessa lyödään vihreitä ja demareita kuin vierasta sikaaa.”

    Epäilen tuota, tosin en vieraile kyseisillä blogeilla. Vastakkainasettelu johtuu paljolti siitä, että punacityvihreät sanelevat maaseudulle, miten pitäisi elää ja harjoittaa ammattiaan. Mielestäni keskustalaisilta puuttuu moinen ulottuvuus. Kyseinen sanelu tulee esiin silloin, kun puolustaudutaan näitä yltiöviherlinjauksia vastaan. Perussuomalaiset ovat kylläkin eri linjoilla.

    Lisäksi ylimitoitetut suojeluvaateet heikentävät maaseutuammattien tulokehitystä. Sovellettuna cityammatteihin vastaavanlaiset vaatimukset voisivat olla esim. tämänkaltaisia:

    Tietokonetta työkseen käyttäville tulisi säätää verkonkäyttörajoitus 10 min /päivä. Perusteena on hakujen aiheuttama ympäristökuorma. Rixin mukaan jokainen Google-haku vie yhden kilojoulen eli noin 0,0003 kilowattituntia energiaa ja tuottaa 0,2 gramman CO2-päästöt. Muutama vuosi sitten selvisi, että suomalaiset tekevät noin 30 miljoonaa Google-hakua päivässä.

    Miten sitten rajoitusten alla voi hoitaa työtehtäviään ja saada palkanmaksuun oikeuttavat työtunnit ? Niinpä, menkää kirjastoon hakemaan tietoa ja hoitakaa yhteydenpito kirjekyyhkyillä. Samaa vaaditaan viljelijöiltä, kun rajoitetaan lannoittamista , kasvinsuojeluaineiden käyttöä tai viljelyä eloperäisillä pelloilla.

    Niin, ja kirjastoon kävellen tai polkupyörällä, ei skuutilla.

    1. Eemil, kyllä sinäkin käytöt tietokonetta ja Googlea etkä paksuja kovakantisia 10 vuotta vanhentuneita tietosanakirjoja . Esimerkiksi miten muuten kommentoit tätä blogia? Lähetätkö Osmo Soininvaaralle paperisen kirjeen Soininvaara kirjoittaa tähän blogiin? Eemil tuo vertailu tietokoneiden ja luonnonsuojelun kohdalla on sama kun vertailisi Japanin ja Yhdysvaltain aselakeja. Koko yhteiskunta on tietokoneiden läpäisemäisemä ellei sitten asetu asumaan Pohjois-Koreaan. En ymmärrä mitä haet takaa vertailemalla luonnonsuojelua ja tietokoneiden käyttöä? Tulee mieleen Paavo Lipposen lukijan mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa Kultaranta keskusteluiden sisällöstä ja Suomen NATO jäsenyysprosessista. En ole vieläkään hahmottanut mitä Lipponen ajaa takaa enkä hahmota mitä Eemil ajaa takaa vertailemalla luonnonsuojelua ja tietokoneiden käyttöä?

    2. Eemil, itse pääkaupunkiseudulla asuvana tilaan Helmetistä paljon tietokirjoja koska kuitenkin internetin tiedot ovat rajalliset. Jos Eemil on tietoinen niin pääkaupunkiseudun Helmet kirjastoista tehdään yli 16 miljoonaa lainaa vuodessa ja yksin Pasilan kirjavaraston kokoelma on Suomen suurimpia Kansalliskirjaston jälkeen.

    3. Metsäteollisuuden jättihankkeet mikä lisää Suomen metsien hakkuuta yli vuosittaisen kasvun, on se mikä cityvihreitä ärsyttää, ei niin paljon maatalous, ja siitä käydään jatkuvasti keskustelua eri blogeissa ja leimakirves heiluu. Se että ylipäänsä haaskataan miljardeja sellaisen suhdanneherkän ja matalan jalostusasteen teollisuuden, kuten sellutehtaiden, rakentamiseen, ei vaikuta fiksulta teollisuupolitiikalta. Tosin demarit ja kokoomuslaisetkin ovat myös syyllisiä tähän.

      Tietokoneiden ja muun elektroniikan turha käyttö on asia johon jokainen voi vaikuttaa ja pitäisi nostaa laajemmin esille. Voi olla lataamatta puhelimeensa äppejä jotka syrjäyttävät tähän asti ihan hyvin toimineita maksukortteja, ja olla tilaamatta krääsää kaukoidän nettikaupoilta. Niin kauan kun jättimäisiä palvelinkeskuksia on pakko olla, ne kannattaa sijoittaa mahdollisimman lähelle käyttäjiä ja kaukolämpöverkkoa että saadaan hukkaenergia minimoiduksi. Jonain päivänä nykyisenkaltainen elektroniikkateknologia on yhtä vanhanaikaista kuin lennätin nykyisin ja mikä on tilalla on toivottavasti vähemmän energiaa kuluttavaa.

      1. Palvelinkeskuksia ei tarvita enään niin paljon koska sateliittiyhteydellä muodostettu internet yhteys yleistyy koko ajan. Venäjä tuhosi ehti ensimmäisenä päivänä Ukrainan palvelukeskuksia mutta sitten Elon Musk tuli apuun ja laukaisi Starlinkin Ukrainan yläpuolellen ja nyt Starlinkin lähettämä yhteys pelaa paremmin kuin perinteinen internet yhteys.

      2. Paperiteollisuus käyttää jo nyt kierrätyspaperia esim Saksassa selluteollisuudessa. UPM:n hallituksen puheenjohtaja Wahlroos on todennut että on ajan kysymys koska kierrätyspaperi ohittaa puun käytön selluteollisuudessa. Paperiton toimisto on jo todellisuutta. Tosin ennusteet koska se toteutuu on ollut joiden tutkijoiden arvioissa jo 1960-luvun lopulta asti. Hyvä esimerkki oli Alvin Tofflerin ennuste kirjassaan Hätkähdyttävä tulevaisuus (1972). Toffller on myös kehittänyt termin Information overload ( Informaatioähky) ja toinen aikalaisensa Marshall McLuhan termin medium is the message ( ”väline on viesti”). Kaikki nämä esimerkit ovat 1960-luvulla ja 1970-luvuilla tehtyjä ennusteita tulevasta tietoyhteiskunnasta. McLuhan ja Toffler eivät ennustaneet Internetin tai tarkemmin World Wide Webin tuloa mutta olivat kirjoittivat että jotain sellaista on tulevaisuudessa mahdollista. Tosin pessimistejä on aina kuten Neil Postman.

      3. ”mikä lisää Suomen metsien hakkuuta yli vuosittaisen kasvun, on se mikä cityvihreitä ärsyttää,”

        Ja mikä tässä on surullisinta, niin hakkuut ovat alle vuosittaisen kasvun ja reippaasti. Etelän media,etupäässä Hesarin punavihreä ympäristötoimitus propagoi ja yle säestää tuota maailmanlopun sanomaa. Herkemmät ihmiset ja nuoret ahdistuvat tästä jatkuvasta saarnasta.

        Lähtökohta on siten, että metsäteollisuus vääristelee, mutta ympäristölobby on rehellinen. Ja jos lobby jää kiinni valehtelustaan, niin se ei haittaa, koska ollaan hyvällä asialla.

      4. No Eemil, kyllä metsänhakkuista kirjoittavat kriittisesti muutkin kuin Hesarin punavihreät toimittajat. Hyväksyisitkö muuten vihreyden jonkin muun värin kanssa, vaikka Sinisen? Kumpi on pahempi, punainen vai vihreä? Takaisin aiheeseen, Hesarin mielipidepalstalta löytyy 14.7 päivätty kirjoitus otsikolla ”Tosiasiat lähtökohdaksi metsäkeskusteluun”, jonka toisena allekirjoittajana on Suomen Ympäristökeskuksen pääjohtaja. Voihan hän olla punavihreä, mistäs minä tiedän, mutta ainakaan ei ole Hesarin toimittaja.

    4. Eemil, olet useamman kertaa tässä blogissa arvostellut koko metsäteollisuutta ahneudesta muun muassa sahateollisuutta kun se on ostanut puuta Venäjältä itse asiassa saatavuuden takia ei niin hinnan takia mutta kuitenkin nyt tämä sama metsäteollisuus siis onkin rehellinen toimija joka tekee kaiken oikein ja väärässä on siis sinusta vain ympäristölobby? Oletko Eemil tietoinen että metsäteollisuus on merkittävä ympäristölobby joka ajaa myös erilaisia toimintatapoja alalle koska ala on hyvin kansainvälistynyt ja kilpailu tiukkaa ja vain laadulla pärjää ja kestävällä kehityksellä koska metsäteollisuus on eri ala kun se oli vielä 1980-luvulla.Suurimmat suomalaisyhtiöt jotka toimivat metsäteollisuudessa ovat investoineet ulkomaille pääasiassa eteläiselle pallonpuoliskolle jossa puunkasvu on nopeampaa ympärivuoden. Oletko Eemil isojen metsäyhtiöiden puolella vai metsänomistajien? Ilman metsäyhtiöitä ei ole metsäteollisuutta koska se voi aina investoida muualle kuin Suomeen,

  31. Jaakko K:” Suomen Ympäristökeskuksen pääjohtaja. Voihan hän olla punavihreä, mistäs minä tiedän, mutta ainakaan ei ole Hesarin toimittaja.”

    Pääjohtaja tuskin käskyttää työntekijöitä , joita on 700. SYKE on ympäristöministeriön alainen , ja sitä johtaa vihreiden Ohisalo. Mikä on SYKE:n useimmin kuultu analyysi ?
    Se on tämä:” Maatalous on tällä hetkellä suurin Suomen rannikkovesien kuormittaja.”

    Todellakaan ei koskaan mainintaa laivaliikenteen laskemistä jätevesistä, kaupunkien jätevesiasemien ylijuoksutuksista, lumikaatopaikan merivaikutuksista, Helsingin jätevesiputken suulta mitatuista arvoista, Venäjän, Puolan, Viron ja muiden rantavaltioiden saasteista.

    Vanhoista synneistä mainitaan taas ja ainoastaan Suomen maatalous. Helsingin avokaatopaikat esim. Pitäjänmäellä suolsivat kaiken suoraan mereen ja tekevät sitä muuten edelleen. Nyt aluetta on maisemoitu suodatinkankaalla , jota näkyy pinnassa samoin autonrenkaita , betonia ja terästä. Sadevesi huuhtelee maa-aineksen kautta veteen mm. raskasmetalleja.

    R.S:” Ilman metsäyhtiöitä ei ole metsäteollisuutta koska se voi aina investoida muualle kuin Suomeen,”

    Ja mistähän Suomen metsäteollisuus on luonut vaurautensa , kenen selkänahasta ?

    1. Eemil kyllä Suomen ympäristökeskus on kahden ministeriön alaisuudessa eli Ympäristöministeriön (vesivara-asioissa) ja muusta toiminassaa vastaa Maa- ja metsätalousministeriö. Tällä hetkellä Maa- ja metsätalousministeriö on keskustalainen Antti Kurvinen.Joten kaikki Maria Ohisalon ja Vihreiden vastuulle ei voi pistää vaikka Keskustapuolue kuinka yrittää sanoa että aloite oli Vihreiden. Monta kertaa aloite oli Keskustapuolueen silloin kun se oli hallituksessa Vihreiden kanssa. Olen ehdototmasti sitä mieltä että kahden ministeriön virasto ei ole toimiva järjestelmä. Tässä kohtaa rationalisointi olisi paikkalla

    2. Eemil en oikein hahmota mitä tarkoitat Suomen metsäteollisuuden vaurauden luomisen kohdalla kenen selkänahasta. Mitä tarkoitat? Suomen metsäteollisuuden historia on osa teollisuuden vallankumouksen historiaa ja ensimmäiset Suomen metsäteollisuus omistajat olivat norjalaiset Gutzeizit ja Salvesenit. Suomen metsäteollisuuden suurimmat markkinat ovat olleet aina ulkomaanvienti eli Euroopassa perinteisesti Englannin ja Hollannin markkinat. Myöhemmin Suomen itsenäisyyden alussa luotiin metsäteollisuuden aloitteesta ja valtionsiunauksella neljä kartelli yhdistystä eli Finnpap (sellu), Finnboard (kartonki) ja ulkomaankaupasta vastaava Finncell (sellu) Converta (kartonti). Eli noin 74 vuoden aikana koko Suomen metsäteollisuus oli pelkästään yksi iso kartelli. Tämä kartelli purkautui 1992 kun Suomi liittyi Euroopan talousalueeseen joka ei salli kartellia ja tästä alkoi fuusiot ruotsalaisten kanssa. Mikä on Eemille vaihtoehto? Metsäteollisuus uusiutuu ja luo korkealaatuisia kulutustuotteita kuten Ruotsin metsäteollisuus on tehnyt 1990-luvulta asti vai se että investoidaan ulkomaille jotta kilpailukyky säilytetään joten kuten. Saksan kierrätyspaperi tehtaat pyörivät ja tuottavat tulosta mihin koko Suomen metsäteollisuus ei ole onnistunut tekemään koska ay-liike on jarruttanut työsopimuksien päivittämistä 2010-luvulle.

      1. R.S:”Mitä tarkoitat? ”

        Metsänomistajien selkänahasta. Puun hinta on pidetty alhaisen kartellien ja halvan venäläisen puuntuonnin avulla.

        R.S:”Pitäjänmäellä ei ole Eemil enää kattopaikka” On se siellä edelleen. Tarkoitan juuri niitä vanhoja syntejä. Itämeren rantakaupungit suolsivatjätteensä puhdistamattomana mereen vuosisatoja. Talin huippu suotaa edelleen myrkkyjä mereen valumavesien kautta. Siellä ei ole minkään valtakunnan valuma-altaita. Tiedän tämän, sillä kuntoilen alueella taajaan.

        Jaakko K:”Jos maatalous on suurin kuormittaja niin sitten on suurin”

        Mutta kun se ei ole. Lisäksi koskaan ei mainita Itämeren muita rantavaltioita, aina vain Suomen maatalous. Yksin Venäjän päästöt ovat suurempia , kuin Suomen Itämereen rajoittuvan maatalouden päästöt.

    3. Eemil, laivaliikenteen kohdalla lähes kaikki Helsingistä Tallinnaan ja Tukholmaan suuntautuva laivaliikenne on Viron lipun alla ja rekisteröity Tallinnaan. Joten nämä päästöt ovat myös Viron ongelma ja Suomen mutta ei ole missään nimessä Helsingin ongelma. Helsingin jätteistä puhdistetaan kaikki Helsingin seudun ympäristöpalvelujen jätteenpuhdistamoissa .Osmo Soininvaara tietää enemmän Helsingin seudun ympäristöpalvelujen jätteenpuhdistamisesta koko pääkaupunkiseudulla. Soininvaara voi täydentää ja kertoa tarkemmin Helsingin seudun ympäristöpalvelujen nykyisestä tilanteesta. Pitäjänmäellä ei ole Eemil enää kattopaikka. Jos tarkoitat Talinhuippua joka on Espoon ja Helsingin rajalla niin se lopetettiin jo 1979 ja viimeiset avokaatopaikat suljettiin Pasilassa vuonna 1963 ja Vuosaaressa 1988. Itse olen syntynyt 1988 joten siitäkin on 34 vuotta kun Vuosaaren kaatopaikka suljettiin. Eemil, olet 34 vuotta aikaasi jäljesssä kommentoidessasi Helsingin kaatopaikkoja.

      1. Eemil, SYKE:n keskittyminen Suomen maatalouden ongelmiin voi johtua vaikkapa siitä, että se on tosiaan Suomen Ympäristökeskus, ei Venäjän. Venäläisten piittaamattomuus ympäristöasioissa ei ole mikään valtakirja muille toimia samoin.

    4. Jos maatalous on suurin kuormittaja niin sitten on suurin, eikä se muutu sillä että jankutat siitä ettei ole ainoa. Mutta ei jankuttaminen ole tässä maassa kiellettyä, ainoastaan vähän turhaa. Eli jankuta vapaasti jos siltä tuntuu.

      1. Eemil vertasi laivaliikenteen ja Helsingin kaupungin päästöjä keskenään mutta niiden vertailu on sama jos Japanin ja Yhdysvaltain aselakeja verrattaisiin keskenään. Helsingin kaupungilla ei ole mitään vaikutusta laivaliikenteen päästöihin koska operaattorit ovat kaikki yksityisiä ja osa ulkomalaisia. Helsingin jätevedenpuhdistus on erittäin hyvin hoidettu muutenhan juomavesi Helsingissä ei olisi niin puhdasta kuin se on. Helsingin juomaveden laatu on saanut paljon kansainvälisiä arvostusta.Maatalous on omassa luokassa ja sen päästöt ovat edelleen korkeat.

    5. Eemil, Pitäjänmäen kaatopaikka ei käytössä joten sen ottaminen keskusteluun on minusta sama kuin vertaa Japanin ja Yhdysvaltain rikostilastoja. Pääkaupunkiseudulla ei ole enää käytössä olevia jätteille olevia nkaatopaikkoja vaan Sortti-asemia.

    6. Eemil syy miksi puun hinta on pidetty alhaisena on myös se että markkinoille tullut uusia tekijöitä kuten esimerkiksi Venäjä , useat Aasian ja Etelä-Amerikan valtiot jossa puunkasvu aika on nopea.
      Nuo kartellit olivat Suomessa voimassa 74 vuotta joten kyllä siinä oli mukana MTK ja metsäteollisuus yhdessä luomassa niitä estääkseen ulkomaisen kilpailun. Kartellin idea on kilpailun estäminen kiinteillä hinnoilla jotka kartelli sopii sisäisesti. Kyllä idea oli suojella myös metsännomistajia . Ongelma oli siinä että kilpailu asetelma muuttui Suomen kohdalla 1990-luvun alussa kun Neuvostoliitto hajosi ja samalla loppui clearing- kauppa joten suljettu ja suojattu markkinat loppuivat kuin seinään . Venäjän liittyminen WTO:n 2012 oli itse asiassa metsäteollisuuden pitkään lobbaamaa linja koska metsäteollisuuden pitkä historia suomessa on ollut myös pääsy Venäjän markkinoille ostamaan puuta. Itse asiassa metsäteollisuus nimenomaan syntyi Suomeen juuri Venäjän markkinoita hyödyntämällä muuten kilpailukyky olisi ajat sitten menetetty ruotsalaisille ja norjalaisille. Kartelli auttoi johonkin asti ongelmia tulee silloin kun siitä pitää luopua nopeasti ilman siirtymäkautta ellei kartelli sitten itse ymmärrä lopettaa itse hyvään aikaan. Metsäteollisuus oli oman aikansa mikrosiru teollisuutta.

    7. Ethän sinä Eemil vertaa koskaan niissä kommenteissasi Suomen päästöjä muiden Itämeren rantavaltioiden päästöihin toisin kuin minä. Sinä Eemil vertaat kyllä mielessäsi koko Helsingin päästöjä suhteessa koko Suomen päästöihin ja julistat että Helsingin päästöt ovat suuremmat kuin koko Suomen päästöt mitä lasketaan Itämereen vaikka todellisuudessa muiden Itämeren rantavaltioiden päästöt ovat suuremmat kuin Suomen päästöt ja näiden muiden Itämeren rantavaltioiden suurempien kaupunkien päästöt ovat huomattavasti korkeampi kuin Helsingin päästöt. Tässä tarkoitan pääasiassa Puolan ja Venäjän , Baltianmaiden ja Itäisen Saksan pohjoisenrannikon teollisuuden ja kotitalouksien päästöjä.

      1. R.S:”Tässä tarkoitan pääasiassa Puolan ja Venäjän , Baltianmaiden ja Itäisen Saksan pohjoisenrannikon teollisuuden ja kotitalouksien päästöjä”

        Tulihan se sieltä viimeinkin , kun oikein päkistää. SYKE:n Knuuttila julistaa YLE:n uutislähetyksissä jatkuvasti maatalouden olevan suurin päästölähde. Hän ei ole koskaan maininnut muiden maiden osuutta. Näin TV:n katsojille on muodostunut käsitys Suomen maataloudesta suurimpana päästölähteenä.

        Helsingin osuutta korostan sen vuoksi, että meidän maataloutemme suurimmat syyllistäjät ja yksipuoliset viestijät asuvat ja toimivat Helsingissä. Oma takapiha pitää siistiä ennenkuin alkaa moittia muita.

      2. Eemil. Maatalouden päästöt ov at valtaosa Suomen ravinnepäästöistä, mutta tietenkään pienen Suomen ravinnepäästöt ovat pieni osa koko Itämereen kohdistuvista päästöistä.

      3. Eipä puolalaisten päästöt meidän Saaristomerta pilaa, kun ovat niin kaukana.

    8. Eemil vaikka ottaisimme huomioon muiden Itämeren rantavaltioiden päästöt vertailuun voimme vain vaikuttaa poliittisesti Suomen omiin päästöihin. En tiedä mihin Eemil aina pyrit mutta olen useasti sinulle Eemil myös sanonut että Itämeren rantavaltioiden päästöt ovat suurimmat kuin Suomen päästöt Itämereen mutta sinä Eemil et yleensä vertaa koko Suomen päästöjä muiden Itämeren rantavaltioiden päästöihin vaan olet useasti ottanut vain keskustelussa Helsingin päästöt muiden Itämeren rantavaltioiden päästöihin ja olet sanonut että Helsingin päästöt ovat muka korkeammat kuin muiden Itämeren rantavaltioiden päästöt suhteessa Suomen maatalouden päästöihin. Viimeinen Eemil myöntää ettei näin ole. Onko Eemil tietosi ja taitosi siis muuttunut? En tiedä kenestä Suomen ympäristökeskuksen Knuuttilaa tarkoitat kub sen nimistä pääjohtajaa Suomen ympäristökeskusella ei ole eikä ole ollut. Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja on Leif Schulman. Oli Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja kuka tahansa ei hän voi vaikuttaa henkilökohtaisesti Baltianmaiden, Puolan ja Pohjois-Saksan päästöihin koska Suomen ympäristökeskus ei ole Euroopan ympäristökeskus. Joten Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja puhuu vain Suomen päästöistä ja uskon että maatalouden päästöt ovat Suomessa suurimmat yhtenesä mitä tulee teollisuuden ja kotitalouksien päästöihin Suomessa. Eemil keskustelu on Suomen maatalouden päästöistä Suomen rannikolle. Keskustelussa voidaan ottaa koko Itämeri mutta silloin on määriteltävä erikseen rantavaltioiden päästöt maa kohtaisesti johon lasketaan talousalueet. Yhtä hyvin Helsingin seudun ympäristöpalvelut ei ole vastuussa Itämeren muiden rantavaltioiden satamakaupunkien päästöistä vaan pelkästään Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan päästöistä ja muutaman naapurikunnan päästöistä kuntayhtymän tekemien sopimuksen mukaisesti. Näin olleen Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja eikä Helsingin seudun ympäristöpalvelujen toimitusjohtaja voi tehdäpolitiikkaa muiden valtioiden tai kaupunkien päästöillä Suomen ulkopuolella vaan ainostaan Suomen päästöt ovat pelkästään heidän ongelmansa.

  32. Palattaisiinko metsäteollisuudesta HSL:n tariffeihin..

    Kuljen 1,5 km kauppamatkan jatkossa ratikan sijasta ihan periaatteesta autollani, jos HSL: asettaa tasatariffin. Jo nykyinen lippuhinta 2,8 euroa maitopurkin hakumatkasta ylittää kohdallani autoilun muuttuvat kustannukset.

    Haluan toimia ekologisesti mutta lisään autoilua aiheuttaakseni poliittista painetta päättäjille nostaa tyhjien junavaunujen käyttöastetta. Näen tuon joukkoliikenteen lähistölläni juuri rullaportaiden kaltaiseksi hyödykkeeksi, jonka ylihinnoittelu aiheuttaa hyvinvointitappiota kaikille osapuolille.

    Jossain Espoon sivukujilla ajelevat bussilinjat pitääkin lopettaa jos niiden lipputulot eivät kata edes puolta menoista. Mahdollisesti niiden linjojen ylläpitäminen myös kuormittaa ympäristöä enemmän kuin sen vähäisen asukasmäärän liikkuminen omilla kulkupeleillään, eikä sekää ei ole oikeanlaista politiikkaa, että kannustetaan asumaan hajallaan subventoimalla kaukana asumista.

    PS. mulla jää vuosittain 250 euroa ilmaisia HSL:n työsuhdelippuja käyttämättä, eli en kirjoita täällä katkerana mahdollisista matkakulujeni noususta

    1. Rullaportaat on hyvä vertailukohta. Niissä kun kävijäkunta karsiutuisi jos sisäänkäynnissä olisi maksu. Mitä pidempi matka, sitä enemmän matkaajia kuitenkin tulisi. Mitä subventioihin tulee, sitä vaatii HSL-alueella sekä raideliikenne että bussiliikenne. Omillaan ei kulje mitään. Valtion tuetkin ovat viime vuosina olleet kohtalaisen isoja.

    2. Jos saat 250 työmatkasaldoa vuodessa niin se kannattaa ladata matkakortille arvoksi ja tehdä sillä satunnaisia matkoja. Halvemmaksi se tulee kuin autolla ajaminen. Lisäksi jos käy sellaisessa kaupassa jossa ei ole ilmaista pysäköintä niin voitat jo sillä vaikka joutuisit maksamaan raitiovaunumatkastasi.

      Espoossa ja muualla pk-seudun laitamilla asuu huomatttavan paljon 2. asteen oppilaitosten opiskelijoita jotka kulkevat päivittäin aika pitkiäkin matkoja julkisilla ja ovat vielä sen ikäisiä että eivät saa ajaa autoa, tai vanhemmilla ei ole varaa kustantaa jotain mopoautoa. Bussit eivät siis kulje tyhjinä. Aamuisin kun meidän poika lähti kouluun ja minä töihin niin bussit oli jo melkein täynnä kun tuli meidän pysäkille. Eli näpit irti meidän bussilinjoiltamme!

  33. R.S:”muutenhan juomavesi Helsingissä ei olisi niin puhdasta kuin se on.”

    ”Päijännetunneli johtaa raakavettä Päijänteestä Helsingin seudulle. Se turvaa yli miljoonan asukkaan riittävän ja puhtaan raakaveden saannin. Tämä maailman pisin yhtenäinen kalliotunneli kulkee 30–100 metrin syvyydellä maan pinnasta. Tunnelin pituus on 120 kilometriä.”

    Maatalouden päästöt ovat ruuankuluttajien päästöjä, eivät tuottajien. Kaupungit puhdistavat jätevedet osittain n. 70 prosenttisesti. Loppu 30 prosenttia = jätevesi, johdetaan avomerelle. Puhdistuslietteestä kompostoidaan puistojen ja maanteiden luiskien kasvualustaksi. Sateet huuhtovat tämän typen ja fosforin Itämereen, jotka luetaan maatalouden valumiksi.

    Tästä ei Knuuttila puhu koskaan mitään, eikä jätevesipuhdistamoiden ylivuodoista. Epärehellistä viestintää, jolla on poliittinen tarkoitusperä.

    1. Eemil, olet oikeassa tuosta Päijänteen tunnelista mutta unohdat sen että jätevesi puhdistetaan Helsingin ympäristökeskuksen toimesta joiden toimipisteet kaikki sijaitsevat pääkaupunkiseudulla

    2. Väitätkö Eemil että kaikki maatalouden päästöt ovat kaupunkilaisten ruuankuluttajien päästöjä? Kaupunkilaiset eivät omista suurinta osaa Suomen maapinta-alasta. Kyllä suurimmat päästöt tulevat maatiloilta suoraan tai epäsuoraan. Se on eri asia jos ruokahävikki on liian korkea. Siinä on monia teknisiä yksityiskohtia joiden ohjeet tulevat suoraan valtionvirastoista kuinka ruokahävikin kierrätyksestä pitää hoitaa pilkulleen ja se on niin monimutkainen ja pilkun tarkka ohje joka annetaan suoraan kuntien vastuulle eikä mitään saa muuttaa joten tämä ongelma ratkaistaan toisella tavalla eli hävikkiruoka heitään suorana bioroskiin vaikka se voidaan jakaa hävikkinä pois.Tätä ongelmaa ei kaupunkilaiset ole keksineet. Muistan hyvin että yhdessä Ylen radio keskustelussa monta vuotta sitten professori Matti Viren totesi että hygienia standardit on Suomessa tiukemmat kuin Kansainvälisellä avaruuskeskuksessa. Eemil unohdat myös että Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamossa (joka on Suomen ja Pohjoismaiden suurin) käsitellään myös Helsingin,Keski-ja Itä-Vantaan, Keravan, Tuusulan, Järvenpään ja Sipoon jätevedet. Samoin Suomenojan jätevedenpuhdistamossa Espoossa puhdistetaan Espoon, Kauniaisten, Länsi-Vantaan, Kirkkonummen ja Siuntion vedet .Mikä on prosenttiluku kuinka paljon Helsingin ympäristökeskus puhdistaa jätevedet en löytänyt mutta Osmo Soininvaara varmasti tietää oikean luvun. Uskon että se on suurempi kuin Eemilin väittämä 70% .

      1. Mutta varmastikkin päästöistä on viime kädessä vastuussa loppukuluttaja eikä tuottaja? Jos syyllistetään vain tuottajia niin päästään taas sellaiseen ratkiriemukkaaseen ajattelun ja logiikan kolmoisvolttiin jossa Kiinan päästöistä ovat vastuussa vain Kiina ja kiinalaiset, heidän tuotteitaan ahnaasti kuluttavilla eurooppalaisilla ja pohjois-amerikkalaisilla taas ei ole mitään vastuuta. Kumpikin vaihtoehto on kirjanpidollisesti pätevä, mutta voin vannoa ettei ilmastoa pelasteta logiikalla jossa päästöt ovat yksin maantieteellisen tuotantopaikan vastuulla niin kauan kuin maailmankauppaa käydään valtavasti.

        Samoin muuten hei meidän pitäisi syyttää Venäjää ilmastonmuutoksesta, se kun pumppaa niin paljon fossiilista energiaa maan alta meidän muiden turmioksi. Miksei tässä syyllistetä tuottajaa loppukäyttäjän sijasta? No, koska todelliset päästöt sattuvat tapahtumaan maantieteellisesti kulutuspaikassa tuotantopaikan sijaan, toisin kuin monessa muussa tuotannossa. Jälleen kerran eräänlaista kirjanpidollista kikkailua.

      2. Ei niitä päästöjä kyllä siellä kuluttajapäässä voida vähentää muuten, kuin olemalla ostamatta.

        Voi mikä kepu-meteli siitä syntyisi, jos Suomen maatalouden päästöjä yritettäisiin vähentää ostamalla ulkomaista ruokaa.

    3. Mä myönnän kaupunkilaisena ruoankuluttajana että olen osasyyllinen maatalouden päästöihin ja siihen että käytetään lannotteita ym. En halua kokea 1800-luvun kaltaisia nälänhätiä. Ruuankuluttajia toki asuu sekä kaupungeissa että maalla. Mutta metsäteollisuuden tuotteisiin meneviä raaka-aineita minä ja perheemme emme kuluta nuppia kohden niin paljon kuin Suomessa kaadetaan metsää.

      Suomen kannattaisi ehkä pienentää väestömääränsä jollekin 1800-luvun tasolle eli 1-2 miljoonaan niin emme kuluttaisi ja saastuttaisi niin paljon. Ylijäämäväestö joita maa ei elätä pitää ajaa kuten 1800-luvulla Amerikkaan, nyt ehkä Aasiaan ??? Insinöörityötä ja hallintotyötä voi Suomi kilpailuttaa ja ostaa vaikka Kiinasta ?

    4. Sä Emil esität oman mutuilusi totena ja vertaisarvioidun tutkimuksen poliittisena agendana. Vaikka jätevettä käytännössä jokaiselta jätevedenpuhdistamolta välillä tulee yli esim rankkasateidem aikaan, on tämän sisältämä ravinnemäärä murto-osa pelloilta tulevan ravinnekuorman rinnalla.

      Miten selität miksi esim Tuusulassa sijaitseva Rusutjärvi on niin rehevöitynyt, vaikka sinne ei laske yhtään jätevedenpuhdistamoa?

      Knuuttila on muuten se Syön tutkija joka paljasti Venäjällä sijainneen valtavan päästölähteen ja jäi siitä venäläisesten kiinniottamaksi. Taisi olla YM Kepulla silloin.

  34. HSL:n toimintaan pitäisi saada 100% solidaarisuusvero.

    On täysin käsittämätöntä, että pääkaupunkiseudun liikenne jatkuu yhteiskunnan varoilla samalla kun loppusuomi kärsii tuplaantuneista kuluista.

    1. Pääkaupunkiseudun kunnat maksavat HSL:n subvention itse. Korona-aikana siihen on saatu jonkin verran myös valtion tukea, mutta se on ohimenevää. HJelsinki käyttää yhden prosenttiyksikön veroistaan HSL:n tukeen. Mikään ei estä muita kuntia muualla maassa tekemästä samoin.

  35. O.S:”Maatalouden päästöt ov at valtaosa Suomen ravinnepäästöistä, mutta tietenkään pienen Suomen ravinnepäästöt ovat pieni osa koko Itämereen kohdistuvista päästöistä.”

    Harvinaisen vähän puhutaan näistä yhdyskuntajätteiden juoksutuksista puhdistamattomaina mereen. Alla kuvattu tapahtuma tulee toistumaan lähivuosina entistä useammin talvien lauhtumisen seurauksena. Kun näitä ohijuoksutuksia tapajtuu Viikissä, Suomen parhaassa jäteveden puhdistuslaitoksessa, niin mikä on todellisuus muiden kaupunkien vanhoissa laitoksissa ? SYKE:n Knuuttilakin muistaa joka raportissaan mainita , miten hyvin muka kaupunkien jätevedet on puhdistettu.

    ”Viikinmäen ja Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamoja operoiva HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä raportoi helmikuun jälkipuoliskolla useista rankkasateiden aiheuttamista puhdistamattoman tai osittain puhdistetun jäteveden ylivuodoista ja ohijuoksutuksista. Puhdistamattomana juoksutetun 65 000 jätevesikuutiometrin aiheuttama ylimääräinen fosforikuorma Helsingin ja Espoon rannikkovesiin oli arviolta noin 300 kiloa. Määrä tarkoittaa noin yhden prosentin lisäystä laitosten normaaliin vuosikuormaan Suomenlahteen.”

    Saaristomeren ja Etelä-Suomen rannikkovedet hohtavat ravinnekartoissa punaisena, Pohjanlahdella rannikkovedet näihin verrattuna puhtaina. Varsinais-Suomen ja Etelä-Suomen maatalous on vähäisempää kuin muualla Suomessa. Syynä siihen on tiheä kaupungistuminen, maatalousalueet ovat tämän puristuksessa vähentyneet.

    Miten tutkijat erottavat asutuksesta tulevan hajakuormituksen ja ruuantuotannon aiheuttamat typpi – ja fosforivalumat ? Ne ovat ainoastaan teoreettisia laskelmia, joihin liittyy suuria virhelähteitä. Miten muka nämä päästöt eivät ole vähentyneet maataloudessa ? Koko EU-ajan lannoitusta on vähennetty radikaalilla tavalla.

    https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000008772410.html

    1. Eemil ota huomioon että SYKE ei vastaa muiden Itämeren rantavaltioiden päästöistä. Eemil tuo väite että Varsinais-Suomesss ja Etelä-Suomessa olisi maatalous alueet joutuneet kokonaan tiheän kaupungistumisen ei pidä kyllä ihan paikkansa. Eteläinen Suomi kokonaisuudessaan on maatalousaluetta. Ainostaan pääkaupunkiseudun ja Turun rannikko alueet katkaisevat maatalousalueiden ketjun. Molemmilla puolilla on vielä maatalousalueita käytössä ja vielä enemmän on kun mennään sisämaahan. Keski-Uusimaa on kokonaan sisämaata joka on Uudenmaan maatalousvaltaisin alue. Pelkästään Varsinais-Suomen sisämaan kunnat ovat maatalouskuntia . Itse asiassa Suomen 2 suurin maakunta asukasluvultaan on Pirkanmaa joka on kokonaan sisämaata ja maatalousmaata on Tampereen ympärillä . Asukasluvultaan tihein maakunta on Ahvenanmaa ja se on myös samalla maatalousvaltaisin maakunta.

    2. Jaa se suurin syypää ei ole sittenkään Venäjä, vaan kaupunkien synnillinen elämäntapa? Ja SYKE:n tutkimukset pelkkiä teoreettisia laskelmia ja johtopäätökset siis propagandaa. Kyllä se nyt kuitenkin taitaa olla niin, että ne ovat tosiaan tutkimuksia, kun taas sinun tekstisi ovat pelkkä mielipidekirjoitus. Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä, mutta tutkimus pitää kyetä osoittamaan muulla tavoin vääräksi kuin sanomalla, ettei pidä sen tuloksista, joten niiden täytyy olla virheellisiä.

      1. Jaakko K on aivan oikeassa siitä että tutkimukseen nojaava data pitää aina kyetä osoittamaa todeksi tai vääräksi. Miten se tapahtuu? Tuottamalla vaihotehtoisen dataan perustuvan analyysin. Suomesssa julkaisteen paljon avointa dataa joita kuka tahansa voi hyödyntää. Niitä julkaisee valtionvirastot ja riippumattomat tutkimuslaitokset . Toki muiden Itämeren suurten kaupunkien päästöt ovat oleellinen tekijä Itämeren päästöissä mutta kuitenkin SYKE vastaa vain Suomen päästöistä koska se on Suomen ympäristökeskus. Olen huomattanut Eemille tässä keskustelussa että Suomen ympäristökeskuksen vastuu ministeriöt ovat Ympäristöministeriö joka vastaa vain itse asiassa vesivaroista ja muusta toiminnasta vastaa Maa- ja metsätalousministeriö joka on tällä hetkellä keskustalaisen Antti Kurvisen alaisuudessa.Jos Eemil kritisoi SYKE:ä niin oikea osoite on siis Maa- ja metsätalousministeriö ja sen keskustalainen vastuu ministeri Antti Kurvinen.

      2. Jaakko K:”SYKE:n tutkimukset pelkkiä teoreettisia laskelmia ja johtopäätökset siis propagandaa”

        Juuri noin. Esim. Aranda mittaa vesien ravinnepitoisuuksia, mutta tutkijat tekevät niistä johtopäätöksiä. Kun tutkijat ovat poliittisesti tiettyyn suuntaan kallellaan ja ympristöfanaatikkoja, niin johtopäätökset painottuvat tiettyyn suuntaan.

        Miten tutkijat erottelevat asutuksen ja maatalouden aiheuttaman ravinnekuorman ? Se tehdään laskemalla jätevesilaitosten puhdistusprosessien tunnusluvuista. Siinä ei ole lainkaan asumisympäristön ”luontaista” ravinnevalumaa kuin arviona. Hulevesien , puistojen , liikenneväylien , lumenkaatopaikkojen (mereen ja kiinteälle maalle) aiheuttama ravinnekuorma on ainoastaan arvioituna.

        Nämä lasketaan osittain maatalouden piikkiin kuten ruokahävikkikin kokonaan. Mutta . kuten aikaisemmin ansiokkaasti todettiin, niin nämä ovat kuluttajan aiheuttamia päästöjä.

        SYKEN Knuuttila antoi tämän aamun (ma) Itämeri-katsauksessa poikkeuksellisen hyvän analyysin leväkukintojen tilanteesta ja niihin johtaneista syistä. Siitä pulssit Knuuttilalle. Olisiko SYKE:n ja muiden vastaavien laitosten palkata yhteiskuntasuhteiden (ei johtaja) työtekijä, joka viestii tutkimustuloksista maksavalle yleisölle.

        Meidän maajussien usko on ollut vuosia veitsenterällä lannoitusrajoituksiin ja muihin ympäristösäädöksiin. Viesti kun on ollut , ettei niillä ole mitään vaikutusta tai suuren yleisön mielipide :”mitään ei ole tehty”.

        Jos vaikutusta ei ole ollut, niin vedetään lannoitukset tappiin ja skipataan ympäristölait jorpakkoon. Ympäristökorvausten poistuminen pyritään sitten korvaamaan kasvaneella sadolla.

    3. Eivät maatalousalueet etelässä ole vähentyneet. Varsinais-Suomi, Häme ja Uusimaa ovat yhä edelleen Suomen vilja-aittoja. Niiden valumavedet päätyvät Suomenlahdelle ja Saaristomerelle. Vantaanjoki alkaa Hämeen Hausjärveltä.

      Esposoeen valmistuu uusi manalainen jätevedenpuhdistamo Blominmäelle ja sen jälkeen ovat vanhan Suomenojan puhdistamon ongelmat hoidettu.

      1. Itse asun Blominmäen lähellä noin 4 kilometrin päässä ja aivan Saunalahden lähellä jossa asun on HSY:n runkolinja joka kulkee maanalla. Eemilin on turha väitellä minun ja R.Silfverbergin sekä muiden pääkaupunkiseudulla asuvien asukkaiden kanssa kun keskustellaan pääkaupunkiseudun infrasta. Koko pääkaupunkiseutu on hyvin erilainen kokonaisuus se ei ole monoliitti. Siinä on erilaisia kerroksia. Eri asuinalueet ovat erilaisia. Lakeuksilla on vain tasamaata ja ymmärrän hyvin Eemilin monoliittisen ajattelun kun asiaa katselee Lakeuksilta .

      2. Ei auta uusi puhdistamo vanhan viemäriverkoston ja ennen puhdistamoa olevien jätevesipumppaamoiden ylijuoksutuksiin tulvatilanteissa. Näitä nämä päästöt ovat kait enimmäkseen olleet. Eli viemäriverkosto ei jaksa vetää kaikkia vesiä puhdistamolle rankkasadetilanteessa kun sinne viemäriin ja siis pumpattavaksi pääsee yhtäkkiä paljon myös ylimääräistä vettä, ns. hulevesiä asfaltoiduilta kaduilta ja päällystetyiltä alueilta(esim. parkkipaikat). Tämä on ongelma nimenomaan sekaviemäröintialueilla jossa siis varsinaiset jätevedet ja hulevedet johdetaan samaan putkeen. Erillisviemäröintialueilla(uusilla asuinalueilla) tilanne on tässä suhteessa parempi koska hulevedet johdetaan silloin erillisessä verkostossa suoraan läheisiin ojiin/jokiin ja lopulta siis Itämereen ja varsinaiset jätevedet omissa linjoissaan puhdistamolle. Tosin nämäkin putket voivat huonokuntoisina laskea sisälleen myös hulevesiä ja seurauksena ylijuoksutus pumppaamolla läheiseen ojaan/jokeen. Eikä ne hulevedetkään ihan viattomia ole Itämeren kunnon kannalta, nehän sisältävät mm. nastojen jauhamaa katupölyä, jarrulevyjen kulutuspintaa, tiesuolaa etc.

    4. Eemil, argumenttisi menee jo siihen suuntaan että se muistuttaa että kaiken takana olisi jonkinlainen salaliitto.

      Kukaan ei ole väittänyt että ruokahävikki olisi pelkästään maatalouden tuottama ongelma vaan kuten aiemmin olen sanonut että ruokahävikistä vastaa myös viranomaiset ja siinä on viranomaisten kohdalla
      päällekkäisyyttä ja myös on viestinnässä ja ohjeistuksessa myös puutteita koska yleensä on useita viranomaisia jotka ohjeistavat esim kuntia ruokahävikin kohdalla kuinka on toimittava. Samanlaista päällekkäisyyttä oli COVID ohjeistuksissa 2020-2021. Syy tähän on nimenomaan se että on useampi viranomainen joiden vastuu ministeriö on eri .

      Toiseksi Eemil tiedä SYKE:n tutkijoiden poliittisia mielipiteitä joten sitä on turha tuoda esiin jollain salaliittoteorioita lähellä olevilla väitteillä koska sinulla ei ole mitään todelu tietoa miten ja kuinka SYKE:n tutkijat äänestävät ja mitä puolueita he kannattavat ja ovatko he jonkun puolueen jäseniä.

      Tutkimuksen kohde on monessa yhteydessä rajattu koska datan saaminen halutaan myös rajata yhteen tutkimus kohteeseen kerrallaan jotta siitä tulisi selkeämpää. Esimerkiksi sotahistorian tutkimus on hyvä esimerkki siitä että kyseessä on tiettyyn aiheeseen liittyvä tutkimus jossa datan luominen ja analysointi on erittäin rajattua hyvä esimerkki on kuinka paljon on tietyssä sodassa rintamalla kaatuneiden sotilaiden lukumäärä. Siinä ei oteta esimerkiksi ollenkaan huomioon siviiliväestön kuolemia koska tutkimus on rajattu.

      Jos Eemil uskot että kaikki tutkimus on teoreettisia laskelmia niin silloin Eemil sinun pitäisi uskoa että myös meteologinen ennustaminen olisi myös poliittisesti suuntautuvaa teoreettista analyysiä eikä perustu esimerkiksi laskelmiin tai havaintoihin tai muutoksiin tai vaihteluihin . Tai sitä että jompikumpi valehtelee Ukrainassa kaatuneiden lukumäärää vaikka Ukrainassa olisi paikan päällä esimerkiksi kansainvälisen sotarikostuomistuimen tutkijat.

      Eemil sinulla on tapana myös siteerata tutkimuksia varsinkin jos ne eivät ole suomeksi julkaistuja siten että poimit lauseiden keskeltä copy paste menetelmällä sen lauseen joka sopii parhaiten sinun näkemyksiin ja mielipiteisiin mutta todellisuudessa olit saksinut oleellisen pois. Tästä oikein hyvä esimerkki oli viime vuotinen kannabis keskustelu tässä blogissa jossa olit saksinut Kanadan kannabis politiikan tutkimuksen dataa copy paste menetelmällä jotta saisit vahvistuksen mielipiteelle vaikka kyseinen tutkimus oli kokonaisarvio. Huomasin itse heti että olit poiminut lauseiden keskeltä koska oleellisen pois koska ne olivat englanniksi joka ei ole sinun toinen kielesi toisin kuin omalla kohdalla toinen kotikieleni on englanti. Hyvä Keskustelu Eemil varsinkin aiheesta jossa on pohjana tutkittu tieto on aina hyvä perustua olemassa olevaan dataan. Tunteet ja muut tekijät esimerkiksi idealogia pitäisi jättää kokonaan pois keskustelusta koska se ei johda mihinkään varsinkin kun data on monessa yhteydessä tehty useiden tutkimusten perusteella useiden tutkijoiden tiimissä.

      1. R.S:” todellisuudessa olit saksinut oleellisen pois.”

        Päinvastoin, jätän sivuun epäoleellisen, jotta asian kannalta keskeinen fakta nousee esiin. Somanin esitystapa rönsyilee varsinaisen asian ympärillä kuin rikkaruoho viljapellolla.

        Kannabiskeskustelussa väitän olevani terveystieteessä ylemmän korkeakoulututkinnon ja täysimittaisen työuran alalla suorittaneena keskimääräistä informoidumpi kyseisestä ilmiöstä. Tietoni perustuvat tutkimustuloksiin.

        Kannabistutkimuksia vaivaa läpi maailman äärimmäisen heikko tieteellinen taso. Suurin osa on täyttä kuraa. Niitä ei hyväksyttäisi suomalaisen yliopistojärjestelmän graduvaiheessakaan.

        Yleisemmällä tasolla vapaa markkinatalous on tieteellisen tason surma. Rahoittajan etu painottuu tutkimustuloksissa, valitettavasti. Tutkimuksen taso muka paranee, kun tutkijat kilpailevat rahoituksista. Valtiollinen tutkimussysteemi on yhtä huono , kun ajattelee vaikkapa Venäjää, Kiinaa ja DDR:ia aikanaan.

        Suomessa ilmiö näkyy , onneksi lievempänä. Mutta , meillä rahoitus keskittyy etelään ja suuriin kaupunkeihin. Se valitettavasti näkyy tulosten painotuksissa ,tutkimuskohteiden valinnoissa ja medianäkyvyydessä.

    5. Eemil ennen kuin arvostelet muiden mielipiteitä kuten arvostelit minua ja minun tapaa esittää asioita ryönsyileväst rikkaruohoksi tässä blogissa niin sinä Eemil et ole jäävi itsekään kun viljelet tälläistä epäoleellista täysin tietämätöntä tekstiä muun muassa siitä että riippumattomat tutkimuslaitoksen kuten Suomen ympäristökeskuksen tutkijavat ovat muka sinun mielestäsi poliittisesti tiettyyn suuntaan kallellaan ja ympristöfanaatikkoja vaikka et pysty antamaan yhtään esimerkkiä tästä että joku tietty tutkija tai tutkijayhteitö olisi SYKE:ssä jonkun puolueen jäseniä tai ovat oman maailmankatsomuksen mukaan tietyn idealogian kannattajia.

      Tuskin edes pystyt sanomaan suoraan ketä tutkijaa tarkoitat ja onko hän todella jonkun puolueen jäsen. Vetoat aina tutkimustuloksiin mutta korostat kuitenkin sivu lauseessa että esim kannabistutkimuksissa on koko maailmassa äärimmäisen heikko tieteellinen taso joka sinun mielestäsi suurin suurin osa on siis täyttä kuraa.

      Ja samalla kuitenkin korostat että sellainen tutkimusta ei hyväsyttäisi suomalaisen yliopistojärjestelmän graduvaiheessakaan Yhdessä sivulauseessa haukut suomalaiset ympäristötutkijat vihreiksi ympäristö fanaatikoiksi ja toisessa sivulauseessa arvostelet Suomen ulkopuolella tehdyn tutkimukset umpisurkeiksi ja kolmennessa sivulauseessa sanot että ulkomailla tehty tutkimus ei menisi läpi Suomessa edes gradu työnä.

      Oletko Eemil sitä mieltä että Suomessa on kaikki tietoa ja osaaminen muualla maapalloa siis ei ole? Ei ole niissäkään yliopistoissa siis joissa on siis eniten Nobelisin saaneita tutkijoita. Ne ovat kaikki Suomen ulkopuolella.Suomessa on vain yksi luonnontieteen nobelisti eli A.V. Virtanen. En hahmota Eemil minkälaiseen lopputulokseen pyrit? Onko sinulla Eemil sitten vaihtoehtoa nykyiselle tutkimuksen tilalle?

      Arvostelet kahdesta syystä markkinavetoista tutkimusta eli siitä että sen rahoitus tulee vapailta markkinoilta joka on sinusta suurempi surma ja myös sitä arvostelet että tutkimuksen tulos ei sinusta muka paranee kun tutkijat kilpailevat keskenään rahoituksesta . Torjut myös valtiollisen keskusjohtotoisen tutkimussysteemin.

      Arvostelet että Suomessa tutkimuksen painopiste muun muassa rahoituksen kautta painottuu liikaa etelään ja suuriin kaupunkeihin joka sitten näkyy, en tiedä miksi ei pitäisi näkyä, tulosten painotuksissa vaikka siihen pyritään molemmissa järjestelmissä.

      Kaikki alan tutkijat pyrkivät sinne missä on tutkijayhteisö. Edelleen hajautettu tutkimus ei toimi 90% koska vuorovaikutus on oleellinen tekijä tieteellisissä tutkimuksissa. Sitä ei voi tehdä pelkästään internetin etäyhteyden kautta. Toki tiedon jako tapahtuu verkossa mutta itse tutkimus fyyisesti paikanpäällä ja se on keskitettyä. Se keskitetty kaikkia alla maailmassa. Etenkin Yhdysvalloissa ja Euroopassa, Israelissa ja Japanissa. Ei tarvitse katsoa missä Yhdysvaltain, Euroopan, Israelin ja Japanin parhaimmat yliopistot sijaitsevat.

      Ero on siinä että markkinatalous keskittyy laatuun ja valtiollinen keskusjohtoinen suunnitelmatalous keskittyy määriin ja markkinataloudellisesti luodut tuotteet menestyvät koska kuluttajalla on aina valinnan varaa markkinataloudessa mutta suunnitelmataloudessa ei ole koska vaihtoehtoja on vain yksi.

      Kumman Eemil siis valitset? Markkinatalouden vai suunnitelmatalouden?

      Kolmatta tietä ei ole vielä kehitetty tai jos on niin se on markkinatalouden yhteistyö valtollisen rahoituksen kanssa. Tästä hyvä esimerkki oli Covid rokotteiden kehitys. Siinäkin kilpaili kaksi vaihtoehtoa keskusjohtoisesti valtion ohjailussa kehitetty Venäjän terveysministeriön alaisen Gamaleya instituutin kehittämä rokote ja kaupallisesti kehitetyt yksityisten yhtiöiden eli Pfizer, BioNTechin, Janssen-Cilag Internationalin, Novavaxin, Modernan ja AstraZenecan kehitetyt rokotteet. Siis useita rokotteita saatiin kaupallisesti ja suunnitelmataloudellisesti vain yksi

    6. Eemil, meidän ei kannata palata siihen Kannabiskeskusteluun enään. En kiista että olet terveystieteessä suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja olet työskennellyt alla. Siihen minulla ei ole mitään lisättävä mutta kyllä nimenomaan otit oleellisen tiedon pois Kanadan kannabispolitikan arvioista. Huomasin sen heti. Se oli englanninkielinen ja siinä oli otettu huomioon tilanne ennen jatilanne jälkeen kun kannabis oli laillistettu Kanadassa.Yhdellä vuodellakin on väliä. Onko sinulla siis itselläsi paremmat tutkimustiedot kannabistutkimuksessa koska sanot että maailmalla on äärimmäisen heikko tieteellinen taso kannabistutkimuksessa? Tehdäänkö sinun mielestäsi Suomessa parempaa kannabistutkimusta ihan sen takia koska muun maailman tutkimukset eivät läpäise Suomessa yliopistojärjestelmässä edes graduvaihetta? Voin kyllä todeta että Suomessa gradun työssä nykyään kilpailee kahden eri professorin julkaisemat samaa aihetta koskevat teokset koska molemmat professorit haluavat että juuri että heidän julkaisemat samat teoksien sisältö tulee esiin yhdessä gradussa samaan aikaan koska se muka nostaa näiden professorien omaa arvovaltaa suuntaan tai toiseen kyseissessä tiedekunnassa ja miksei koko yliopistossa. Ongelma on myös sisään rakennettu kahden akateemisen tutkijan välinen kilpailu asetelma jonka epäsuorat uhrit ovat gradu-opiskelijat. Mitä vanhempi yliopisto sitä suuremalla näkyvyydellä tämä tulee esille.

      1. R.S:” tilanne ennen jatilanne jälkeen kun kannabis oli laillistettu Kanadassa.Yhdellä vuodellakin on väliä.”

        Tuossa juuri piilee alaan tutustumattomien harha. Yksi vuosi ei terveystieteissä ole yhtään mitään. Viiden vuoden ajanjakso alkaa vasta antaa viitteitä muutoksista ja sitä pidemmät jaksot antavat varmuutta.

        Ajattelin, että tuota ei edes tarvitse kommentoida, sillä siinä kulminoituu kyseisen tutkimuksen epäammattimaisuus. Ko. ”tutkimuksessa” oli vielä otanta muodostettu päin … sanonko mitä. Jos kannabis dekriminalisoituu Suomessa, niin median toimittajat ryntäävät seuraavana aamuna myyntipaikoille. Jos ja kun ei ole muodostunut jonoja, niin toimittajien johtopäätös on , ettei dekriminalisointi lisännyt kannabiksen käyttöä.

        Anna voimaa !

    7. Eemil, en tiedä mihin pyrit ja mikä on tarkoituksesi ja mikä on pointtisi koko keskustelussa?Olen yrittänyt hahmottaa sitä jo suoraan sanoa vuoden ajan. Eemil heität vain väitteitä joita et ole näyttänyt todeksi ja haukut muiden tutkijoiden tutkimuksia ja haukut heitä vihreiksi fanaatikoiksi jne. Vihjailet heidän jäsenyydestä jossain puolueessa (yleensä se sinulle Vihreät) vaikka sinulla ei ole mitään todisteita että kyseiset tutkijat ovat edes jonkun puolueen jäseniä.

      Sanot että jossain tutkimuksessa johon viittaat on epäammattimaisuutta? Miten siinä voi epäammattimaisuutta? Se tutkimus on tehty Kanadassa ennen ja jälkeen kannabiksen laillistamista. Siinä verrattiin muiden huumeiden käyttöä suhteessa kannabikseen ennen ja jälkeen laillistamista. Se oli vertaus tutkimus.

      Yhtä hyvin Alko voisi tehdä tutkimuksen miten väkevien alkoholijuomien kulutus on lisääntynyt Alkossa sen jälkeen kun viinejä on laillisesti saatavilla esim ruokakaupoissa. Mitään 100% tarkkaa tutkimus ei saada mutta sitä ei ole koskaan saatu kuluttaja ja terveystutkimuksissa. Sama koski alkoholinpolitiikkaa yleensäkin. Laillistamisen jälkeen nähdään yleensä tulokset.Hitaasti ja pidemmällä aikavälillä mutta varmasti koska tilastointia tehdään samalla.Kieltolain kumoamisesta asti 5.4. 1932 on tehty Alkon 90 vuoden histoiassa tilastoja suomalaisten kulutuksesta kieltolain jälkeen tähän päivään asti. Siinä on mukana keskioluet vapauttaminen ja Viron itsenäisyys 1991 ja Suomen liittyminen Euroopan talousalueeseen jne.

      Hyvä esimerkki oli alkoholitutkimuksesta 1970- ja 1980-luvuilla kun Alkossa tehtiin alkoholitutkimusta joossa tehtiiin kokeita rotilla josta sitten pyritttiin kehittämään lääkke , joka hillitseet alkoholinhimoa. Koko tutkimus on nyt ajattu alas koska alkoholitutkimus on siiretty Terveyden ja hyvinvoinninlaitokseen ja alkoholitutkimusta ajetaan alas koska tutkimus on liian kallista. Kuitenkin suomalaisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt joten pitäisikö siis Eemil tehdä tästä jotain johtopäätöksiä? Kieltolaki uudellenkäyttöön siihen asti kun saadaan lääke joka hillitsee alkoholinhimoa?

      Oletko sitä mieltä Eemil että ensin on tehtävä 100% tarkka tutkimus jonka jälkeen olisi tehtävä siitä jonkinlainen poliitttinen johtopäätös jonka jälkeen tehdään päätös laillistetaanko kyseinen tuote vai ei? Voin sanoa että sellaista 100% tutkimusta ei ole koskaan saatu valmiiksi koska sellaista tutkimusta on mahdotonta saada valmiiksi.

      Samanlaista alkoholitutkimusta tuskin voi tehdä Saudi-Arabiassa koska koko maassa ei voi ostaa alkoholia se on raipparangaistuksen uhalla kiellettyä.

    8. Eemil, olen huomannut useasti että ylidramatisoit myös jotain outoja väitteitä siitä että Suomessa media muka ylikorostaa ja ylidramatisoi asioita heti jos jotain radikaalia tehdään julkisesti kyseisellä H-hetkellä. Siitä pitäisi sitten muka sinusta tehdä jotain johtopäätöstä heti kättelyssä? Niinkö? Mitä johtopäätöksiä? Suosittelen kyllä tutustumaan 1920-ja 1930-luvun sanomalehtikirjoituksiin kieltolain aikana ja sen jälkeisestä tapahtumista. Voit löytää jopa kuvan kuinka pitkä jono oli kun ensimmäinen Alko avattiin Helsinkiin 5.3.1932. Oliko se muka median omaa ylidramatisointia ja ylikorostusta?

      En tiedä onko tälläisiä otsikoita tehty vastaavissa tilanteissa ja jos on niin se on iltapäivälehtien otsikointia siis keltaisen lehdistön. Onko niitä pakko lukea? Ei tietenkään ole! Iltapäivälehdet suurentelevat kaikenlaista ajankohtaista ja ihmiset kuten sinä Eemil luet niitä ja kauhistelet ja moralisoit tällä tavalla sitä rappiota luulet uskovasi mitä muka on tapahtumassa pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa urbaaneissa kaupungeissa.

      Vaikka todellisuus on ihan eri myös pääkaupunkiseudulla vaikkka iltapäivälehdistö yrittää sanoa muuta. Eemil itse asun pääkaupunkiseudulla enkä näe sitä ongelmaa mitä iltapäivälehdet kirjoittavat. En ole koskaan lukenut iltapäivälehtiä koska niiden sisältö on kuvaotsikointia eikä mitään muuta.

      Eemil joskus minusta tuntuu että sinulla olisi ura mahdollisuukia Russia Today kanavan kommenttattorina ,tunteet ja dramatisointi kuuluu katsos nimenomaan venäläiseen luonteeseen ja tapaan keskustella aiheista kuin aiheista jonka pohjalla ei ole vain faktoja vaan myös tunteiden korostamista ja ylidramatisointia. Eemil sinussa tulee hyvin esiin se ylidramatisointi ja tunteiden ylikorostus joka on Lakeuskien antaman kulttuuriperinnön vaikutus omassa tyylissäsi tuoda asioita esiin ylikorostaen ja ylidramatisoiden asioita joka on hiukan huvittavaa pääkaupunkiseudulla asuvalle joka on nähnyt monia erilaisia todellisuuksia eri puolella pääkaupunkiseutua liikkuvana.Voin todeta että ne ovat hyvin erilaisia todellisuuksia jopa pääkaupunkiseudun sisällä toisin kuin mitä Lakeuskien kirkonkylien kylänraitit ovat .

  36. En ole itse asiassa lukenut koskaan MV-lehteä, mutta tuo Eemilin keskustelutapa on jokseenkin sellainen kaikkine nimittelyineen sun muineen johon kuvittelisin törmääväni jos sitä joskus lukisin. MV-lehdessä tuo tyyli lähentelisi minusta jo maalittamista, ehkä täällä taas kovin moni ei ota niin vakavasti tuota tutkijoiden syyttelyä. Käytännössähän Eemil syyttää tuossa tutkimustulosten vääristelystä, mikä voisi periaatteessa olla vastaavasti kunnianloukkaussyytteen alainen asia, mikäli Eemil ei pystyisi todistamaan väitettään.

    1. Syy miksi kukaan ei ota Eemiliä vakavasti johtuu siitä että kyseessä on Eemil ja Eemilin argumentit ovat olleet jo hyvin pitkään tässä nimenomaisessa blogissa tunnettuja ylitse muiden kommentaattorien mielikuvituksen koska Eemilin argumentit ovat jossain hänen oman todellisuuden ja Maalaisliiton ajaman politiikan välissä. Onko Eemilin kansa syytä jatkaa keskustelua? Omasta mielestäni on koska yleissivistykseen kuuluu että tieto ja fakta on kaiken keskipisteessä joka on muiden keskustelijoilla onneksi hallussa vaikka Eemililä on hyvin vilkas ajatuksen juoksu jossa fakta ja fiktio valuvat keskenään alas kuten sade

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.