Miksi en kannata tasa-tariffia HSL:n lippuihin

233 vastausta artikkeliin “Miksi en kannata tasa-tariffia HSL:n lippuihin”

1. “Ei se edes kol­men euron ker­tal­ip­pu kah­den pysäkin matkas­ta ole perusteltavissa.”

   En ymmär­rä mik­si tämä kos­kee vain kan­takaupunkia. Matkas­ta Kon­tu­las­ta Itik­seen joutuu mak­samaan ihan nykyisel­lään täy­den hin­nan. Edestakaisin hin­taa tulee 5,60 ja jos puoliso tulee mukaan niin sit­ten jo 11,20. Ja lap­sia ei olekaan edes varaa enää ottaa mukaan. Aika nopeal­la laskukaaval­la oman auton käyt­tö tulee mieleen, vaik­ka siinä ei ole jär­jen hiven­tä mon­es­sakaan mielessä.

   Koro­nan ja etätöi­den jäl­keen kuukausilip­pu ei ole enää järkevä, mut­ta lyhy­il­lä matkoil­la HSL tätä nykyä hin­noit­telee itsen­sä pihalle. Enkä siis ymmär­rä mik­si hal­vat hin­nat lyhy­il­lä matkoil­la on vain kan­takaupungis­sa asu­vien oikeus. Varsinkaan kun ymmär­ryk­seni mukaan metron kiin­teät kus­tan­nuk­set matkaa kohden ovat eri­tyisen halvat.

   Vastaa

   1. Lapset pääset HSL:ssä ilmaisek­si jos ovat alle 7‑vuotiaita ja muutenkin 7–17-vuotiaiden las­ten­lipun saa 50 % alen­nuk­sel­la. Kon­tu­la-Itäkeskus (vyöhyke AB) on meno­su­un­taan 2,80 ja mat­ka aikaa on siis 80 min­u­ut­tia eli kyl­lä tuo on nopeal­la asion­nil­la parem­pi vai­h­toe­hto kuin auto. Tiedän monia jot­ka menevät C vyöhy­keeltä A vyöhyk­keelle Helsin­gin Keskus­tan rav­in­to­la tar­jon­non takia . 

      Ideaa ratkaisu olisi tehdä D vyöhy­keestä C ja inte­groimal­la C vyöhy­kee B vyöhyy­keek­si ja luo­da eril­liset tarvit­ta­vat A,B,C, vyöhykke liput mikäli matkus­taa vain vyöhyk­keen sisäl­lä mut­ta säi­lyt­tää ABC kokon­aisu­udessa jos matk­su­taa näi­den kol­men vyöhyk­keen väliä. Näin kan­takaupungis­sa matkus­t­a­mi­nen olisi edullisem­paa kun vyöhyke olisi vain A.

      Vastaa

   2. Tämä esimerkkisi pätee muuten jokaisen itä-helsinkiläisen arjes­sa. Itäkeskus on harv­inaisen keskeinen paik­ka itä-helsinkiläisille. Se on myös suuril­ta osin matkan var­rel­la keskustaan.

      Jos halu­taan, että kaupunki­laiset oikeasti siir­tyvät joukkoli­iken­net­tä käyt­tämään, niin joukkoli­iken­teen on olta­va halvem­pi kuin auto näis­sä laskelmis­sa per matka.

      Ihmiset ratko­vat pääasi­as­sa arken­sa ongelmia eikä globaale­ja suun­tavi­ivo­ja työkaluil­la mitä heil­lä on.

      Kus­tan­nuste­hokkain ja oikeute­tu­in ratkaisu löy­tyy lip­pu­jen hinnoista.

      Vastaa

      1. joukkoli­ikenne ei tule ole­maan kos­ka halvem­paa kuin yksi­ty­isautoilu pääkaupunkiseudul­la kos­ka asukasluku on liian pieni. Kes­ki-Euroopan ja Aasian miljoon­akaupun­git ovat eri asia. Helsin­gin ja Espoon maanti­eteelli­nen sijain­ti suo­raan avomeren­ran­nal­la on poikkeuk­sel­lista Euroopan meren­ran­takaupunkien luokas­sa vain Kööpen­ham­i­na (joka sijait­see saarel­la) on toinen poikkeus. Muut isot kaupun­git ovat osit­tain sisä­maas­sa tai sit­ten ovat vuonois­sa tai lah­tien ympäröim­i­na jon­ka ympäril­lä on meri mut­ta ei avomer­ta. Espoon pul­lon kaula on se että on men­tävä joko Helsin­gin kan­takaupun­gin kaut­ta Pasi­laan ja Itäiseen Helsinki­in tai sit­ten on men­tävä Kehä III:sen kaut­ta Pasi­laan ja Itäiseen Helsinki­in kos­ka maanti­etun­nelia tai maantiesil­taa ei ole raken­net­tu kan­takaupun­gin läpi Laa­jalah­den kaut­ta Itäkeskuk­seen. Eli on joko men­tävä kan­takaupun­gin läpi (jos­sa on paljon yksisu­un­taisia teitä) tai on kier­ret­tävä Kehä III:sen kautta .

      2. Rahul Somani: “joukkoli­ikenne ei tule ole­maan kos­ka halvem­paa kuin yksi­ty­isautoilu pääkaupunkiseudul­la kos­ka asukasluku on liian pieni.”

         Mun koke­mus on kyl­lä ollut, että joukkoli­ikenne on jo valmi­ik­si halvem­paa tai on ainakin ollut. Ainakin aiem­min Helsin­gin sisäi­nen kausi mak­soi noin 600 € / vuosi. Yritäp­pä vain autoil­la siten, että kus­tan­nus on alle 600 € / vuosi huomioiden ben­san, auton han­k­in­takus­tan­nuk­set, pakol­liset vaku­u­tuk­set, ajoneu­voveron, sekä huol­lon. Eipä tai­da kyl­lä onnis­tua (pait­si ehkä jos han­kit käyte­tyn rämän ja hoi­dat kaik­ki huol­lot itse).

         Vaikkei tämä pätisikään, niin ruuhka­mak­sut voisi­vat kyl­lä silti muut­taa tilan­net­ta niin, että autoilu on kalliimpaa.

   3. juuri noin. Ei se muse­o­ratikkalin­jas­to ole mitenkään lyhyt. Muual­lakin kaupungis­sa on lyhy­itä asioin­ti­matko­ja, vaik­ka lip­ul­la pää­sisi pitkälle. Sak­san kaupungeis­sa on käytössä neljän-kahdek­san pysäkin välin lyhytlip­pu­ja. Sel­l­ainen ratkaisu toimisi parem­min kuin yhden kulku­vä­li­neen erikois­spon­ssi, mitä ratikkalip­pu on.

      Vastaa

   4. Markku: “En ymmär­rä mik­si tämä kos­kee vain kan­takaupunkia. Matkas­ta Kon­tu­las­ta Itik­seen joutuu mak­samaan ihan nykyisel­lään täy­den hinnan.”

      Hin­ta on sama kuin se kan­takaupun­gin mat­ka. Oletet­tavasti, jos kan­takaupun­gin hin­to­ja las­ket­taisi­in, niin sit­ten jotkut täl­laisetkin matkat halpenisivat.

      Vastaa

      1. Ver­tailin sähköbusse­ja ja polt­to­moot­tori bus­sei­hin. Ja totesin että HSL:n liiken­teessä on myös sähköbusse­ja nykyään paljon enem­män liikenteessä

   5. Olisi myös kiiren vilkkaa saa­va­ta hin­noit­telu sil­lä lail­la kumu­lati­ivisek­si, että esim. kuukausit­tain mak­se­tut ker­tal­iput tai päiväliput keräävät “kuukausilipun” sal­doa. Eli jos matkus­taisi tipot­tain riit­tävästi, tulee kuukausilipun mak­sukat­to vas­taan. Nyky­hin­noit­telu ohjaa siihen, ettei peri­aat­teessa kan­na­ta matkus­taa kuin tosi vähän tai tosi paljon — tämä ei taas mitenkään vas­taa hybrid­i­työhön tai auton “hin­noit­telun” mukavu­u­teen. Eli hin­nat ovat yksia asia, mut­ta myös hin­noit­telu­rakenne, joka on jämähtänyt jon­nekin pahviko­rt­tien aikaan. (Jätän toiseen postauk­seen sen, mik­si kausil­isät tms poistettiin…)

      Vastaa

   6. Samoin yhden pysäkin juna­mat­ka Oulunkylästä Käpylään parem­paan ruokakaup­paan: 5.60€. “Uud­is­tuk­sen” eli taka­pakin jäl­keen 8.20€? Alkaa tul­la ruoalle hin­taa! En mak­sa nykyisel­läkään. Joko menen lap­si rat­tais­sa ilmaisek­si, tai sit­ten on käveltävä tai pyöräiltävä auraa­mat­ton­ta tai peil­i­jäistä “baanaa” (vit­si koko nimi).

      Pois kausiliput ja tilalle hal­vat 1€ ker­tal­iput! Alkaa riit­tää suurkäyt­täjien sub­ven­toin­ti sat­un­naiskäyt­täjien selkä­na­has­ta. Sat­un­naiskäyt­täjien sakot­tamisel­la ei todel­lakaan saa­da ihmisiä autos­ta joukkoliikenteeseen.

      Vastaa

      1. Käpylä-Oulunkylä junal­la on AB vyöhyke ja hin­ta on 2,80€. Ota huomioon että AB, BC lip­pu on voimas­sa 80 min­u­ut­tia. Siinä ajas­sa kyl­lä ehtii takaisin Oulunkylästä Käpylään . Heti kun on astunut kulkuneu­von sisään voit matkus­taa matkan lop­pu­un asti vaik­ka lipun matkus­tu­sai­ka on vanhentunut

      2. Rahul Somani: Tiukkaa tekee ja turhaa stres­siä ja kiirettä.

      3. En nyt tiedä kuin­ka tiuk­ka ja turhaas­tres­siä ja kiiret­tä kestää matkus­taa junal­la yhden pysäkin väli AB lip­ul­la jon­ka voimas­sa oloai­ka on 80 minuuttia?

2. Hyviä huomioi­ta.

   Raiti­oli­iken­teen monop­o­li keskus­ta-alueel­la on vähän hor­ju­va. Tar­jol­la on nimit­täin run­saasti kom­ple­ment­ti­hyödykkeitä: Alepa- ja omat fil­lar­it, sähköpotku­lau­dat, tak­sit ja käve­ly. Vyöhyk­er­a­jat ylit­tävien, pitkien matko­jen osalta auto on usein ain­oa real­isti­nen kil­pail­i­ja. Väitän, että tästä syys­tä kausi- ja ker­tal­ip­pu­jen kysyn­nän hin­ta­jous­to on A‑vyöhykkeen alueel­la (itseis­ar­voltaan) merkit­tävästi suurem­pi kuin HSL-alueen reunamilla.

   Oman koke­muk­seni perus­teel­la lyhyt tak­si­mat­ka keskus­tas­sa alus­tat­alouden appin kaut­ta tilat­tuna mak­saa pääsään­töis­es­ti alle kympin. Satasen kuukausilip­pu ohjaisi hel­posti ker­tal­ip­pu­jen käyt­täjäk­si: jos ker­tal­ip­pu mak­saa 4,20€, kan­nat­taa melkein tseka­ta taksin hin­ta. Etenkin jos ei matkus­ta yksin.

   Lipunos­to­halukku­u­teen tuskin vaikut­taisi se, että samal­la piletil­lä pää­sisi kan­takaupungista aina Siun­tioon asti. Etenkin kun siel­lä Siun­tios­sa ei ole tul­lut koskaan käytyä.

   Vastaa

3. Markun kom­men­tis­sa lyhy­istä metro­matkoista on perää. Johtopäätös hin­nas­ton osalta on nykyisen vyöhyke­jär­jestelmän tyyp­pinen hin­noit­telu (kun ei toki halu­ta kehit­tää tarkem­paa, yksi­ty­isyyt­tä loukkaavaa ihmis­ten jäljityssysteemiä)

   Vastaa

4. Lyhyi­den matko­jen kohtu­ullisen hin­noit­telun tiel­lä on kak­si estettä. 

   Ensim­mäi­nen on se, että tiheään asu­tul­la A‑vyöhykkeellä ja aivan eri­tyis­es­ti ratik­ka-alueel­la on paljon asukkai­ta ja matkus­ta­jia, jot­ka mak­samal­laan yli­hin­nal­la (suh­teutet­tuna keskimääräiseen matkan pitu­u­teen) sub­ven­toi­vat kauem­pana sijait­se­vien aluei­den pitkät matkat. Eron havain­no­lis­taa vaikka­pa ver­taa­mal­la keskiver­toratikkapysäkkiä, jol­ta nousee usei­ta matkus­ta­jia, lähiön omako­ti­val­taisia aluei­ta kiertelevään bus­sil­in­jaan, johon on yksit­täisiä nousi­joi­ta sieltä täältä. Ilman tätä sub­ven­tio­ta pitkien joukkoli­iken­nematko­jen hin­ta nousi nykyis­es­tä merkit­tävästi eikä se pär­jäisi yksi­ty­isautoilun imulle vaik­ka ben­sa on “silmit­tömän kallista”.

   Toinen este on nykyi­nen lip­pu­jär­jestelmä, jos­sa ei ole minkään­laista älyä. Kun lip­pu­jär­jestelmän täy­tyy olla mah­dol­lisim­man yksinker­tainen, vaatisi esimerkik­si liiken­nevä­liko­htainen lip­pu älykkääm­män jär­jestelmän. Uusi lip­pu­jär­jestelmä olisi val­ta­va investointi.

   Tämän seu­rauk­se­na eläkeläiset jäävät koti­in, akti­iviset pyöräilevät ja kävelevät (sinän­sä hyvä) ja nuoret aja­vat sähköpotku­lau­doil­la sen sijaan, että käyt­täi­sivät arjes­saan joukkoli­iken­net­tä. Lop­ut aja­vat autol­laan jopa sen sat­un­naisen teat­ter­i­matkan, jon­ka ennen tekivät ratikalla.

   Kun eri­tyis­es­ti suurten investoin­tien raiteil­la kulke­va joukkoli­ikenne on tarkoitet­tu nimen­sä mukaises­ti joukko­jen liikut­tamiseen, sen poten­ti­aal­ista alati merkit­tävämpi osa jää nykyisessä mallis­sa hyö­dyn­tämät­tä. Nyt kun rahat lop­pu­vat ja matkus­ta­jien määrä on koro­nan jäl­keen laskenut, muute­taan nyky­istä jär­jestelmää vielä hul­lumpaan suun­taan eli lypsetään niiltä A‑alueen uskol­lisil­ta ratikan käyt­täjiltä vielä entistä enem­män. Se on lyhyt­näköi­nen päätös, jos­ta ei hyvää seuraa.

   Vastaa

   1. Olen itse reagoin­ut muo­dosta­mal­la oman A‑alueen lip­pu­vyöhyk­keeni: ratikas­sa en mak­sa enää lainkaan lip­pua. Tarkas­tus­mak­sun sain tal­ven aikana ker­ran, eli yhteen­sä mak­soin 80€.

      Vastaa

      1. 130€ saat matkus­taa 60 vrk ab eli se on 80€:sta 50€ eli voit ostaa 50€ eurol­la 14 vrk AB. Kan­nat­ta ostaa AB kuin mak­saa tarkistusmaksun.

   2. Kun kat­so­taan nousi­jamääriä, niin Tikkuri­lan ase­ma toki pesee useim­mat kan­takaupunign pysäk­it. Jos kat­so­taan liiken­nöin­tikus­tan­nuk­sia, niin junat ja metrot tulisi olla halvempia.

      Mut­ta jos katsotaan
      — Kokon­aisjär­jestelmän kus­tan­nuste­hokku­ut­ta, joka mah­dol­lista lipun­hin­to­jen pitämisen alem­pana, tarvi­taan tasahin­noit­telu joka on riit­tävän huokea.
      — Autoilun vähen­tämistä keskus­tas­sa, niin tasahin­ta vähen­tää sitä tehokkaam­min kuin muiden hin­to­jen alen­t­a­mi­nen samal­la summalla.
      — Kestävien liiken­nemuo­to­jen osu­ut­ta, niin tasahin­ta lisää vähen­tää eniten niin autolua keskus­tas­sa kuin liiken­teen päästöjä kokonaisuudessaan.
      — Keskus­tan elävyyt­tä ja elinkei­noelämän toivet­ta, tasahin­ta tarvi­taan jot­ta asi­akkaat eivät ohjaudu kehätei­den ostosparati­i­sei­hin, sil­lä keskus­tan liik­keet eivät pelkäl­lä aikallisel­la asu­jamis­tol­la elä hyvin.

      Ydinkeskus­tas­sa hin­nanalen­nuk­set vähen­tävät enim­mäk­seen käve­lyä ja pyöräi­lyä, kun taas sama sat­saus tasahin­taan vähen­tää autoilua. 

      Kus­tan­nuste­hokku­us on ydi­na­sia, mikäli joukkoli­iken­teen matkaliput halu­taan pitää kohtu­ullise­na. Nyt ne ovat liian korkei­ta, mut­ta tasahin­ta toisi mukavasti lip­putu­lo­ja ja näin mah­dol­lis­taisi taloudel­lis­es­ti kesväväm­män joukkoli­iken­teen tulevaisuuden.

      Vastaa

      1. Siru, pitäisikö myös hissit ja liuku­por­taat ottaa osak­si tasa­tar­if­fia. Se olisi yhtä älytön­tä kuin laskut­taa yhden pysäkkävälin ratikka­matkas­ta yhtä paljon kuin matkas­ta Sipoos­ta Kirkkonummelle.
         Yhden ratikka­matkan hin­ta on noin 1,20 euroa keskimäärin ja lyhyel­lä matkalla paljon vähem­män. On monop­o­liase­man väärinkäyt­töä per­iä siitä 3,10. Täl­lä pelataan joukkoli­ikenne tyystin pois kan­takaupun­gin sisäis­es­tä liiken­teestä ja pakote­taan käyt­tämään vaar­al­lisia skoot­te­ja. Jos matkalla on kak­si henkeä, hei­dän kan­nat­taa käyt­tää taksia.

      2. Voihan bus­sil­la tai junal­la tai metrol­lakin matkus­taa yhden pysäk­in­välin ja se mak­saa 3,10 kaikissa HSL-alueen kun­nis­sa. Sama hin­ta kaikille eikä mitään vapaa­matkus­tus­ta muista kuin ikä- tai ter­vey­del­li­sistä syistä! Täy­tyy muis­taa että siihen 3,10 hin­taiseen lip­pu­un sisäl­tyy vai­h­to-oikeus eli jos on vain ostok­sille menos­sa pääsee samal­la lip­ul­la takaisin tai voi jatkaa seu­raavaan kohteeseen. Lisäk­si eläkeläis­ten ja liikun­tara­joit­teis­ten alen­nus on aika reilu ja se puolit­taa käytän­nössä hin­nan ja las­ten­vaunu­jen kanssa liikku­vat saa­vat yhä kulkea kokon­aan ilmaisek­si (mihin tosin ei ole enää järke­viä perusteita).

         Jos HSL:n hin­nat ylipään­sä tun­tu­vat liian kallil­ta niin se riip­puu kaupun­ki- ja liiken­nesu­un­nit­telun poli­it­ti­sista päätök­sistä. Esim mik­si Helsin­ki ei saa per­iä ruuhka­mak­su­ja autoil­i­joil­ta kun muut pohjo­is­maiset saman kokoiset kaupun­git saa­vat on täysi mys­teeri. No se johtuu siitä että meil­lä poli­it­ti­nen oikeis­to on autoilua suo­si­va ja joukkoli­iken­net­tä vas­taan, kun taas Ruot­sis­sa esim se ei ole, tai ainakaan samas­sa määrin.

      3. Kan­nat­taisi olla ker­tal­ip­pu, joka on voimas­sa 10 min­u­ut­tia tas­a­puolis­es­ti kaikille eikä sil­lä voisi vai­h­taa ‑tuskin edes ehtisi.

      4. Osmolle kom­ment­ti:

         Van­has­sa koti­paikas­sa pystyi kyl­lä matkus­ta­maan samal­la tar­if­fil­la n.45 kil­san matkan, joka oli tasan sama kuin yhden pysäkin väli. Tässä on sama kuin eläkkeis­sä, joku saa paljon ja toinen ei vält­tämät­tä yhtään mitään.

      5. 3,10 euroa yhden pysäkkivälin hin­tana ei ole enää voiton mak­si­moin­tia, tuol­lainen yli­hin­noit­telu alen­taa lip­putu­lo­ja, kos­ka tulee halvem­mak­si ottaa sku­ut­ti tai taksi.

5. HSL:n voisi tar­jo­ta ker­tal­ipun lisäk­si esim. 4–5 pysäkin lyhytlippua.

   Myyn­ti vain app­sil­la ja gps-paikan­nus nousupysäkki­in. Muu­tamis­sa Euroopan kaupungeis­sa on tuol­laisia ja kyl­lä niille kait käyt­tön­sä on. Mah­dol­lis­ta­vat sen kan­takaupun­gin sporahyppelyn. 

   Samoin pitäisi luo­da joku 2–2.5x ker­tal­ipun osto = mak­simikus­tan­nus päivän ajoista tyy­li­nen hin­takat­to oys­ter­cardin tyyli­in. Aamul­la bussin, junan tai ratikan käyt­töä hark­it­se­va ei aina tiedä lop­pupäivän suun­nitelmi­aan. Jos toisen ker­tal­ipun jäl­keen ajot ovat ilmaisia, niin se kan­nus­taa kyl­lä julkisen käyttöön.

   Zürichissä 24h lip­pu mak­saa saman ver­ran kuin 2x kertalippu.

   Vastaa

   1. Tuol­lainen app­si nos­taa kanssa hin­taa, kos­ka joutuu mak­samaan datali­it­tymästä. Lait­taa etenkin euroopan ulkop­uolelta tule­vat tur­is­tit siir­tyvät taksinkäyt­täjik­si, kos­ka puhe­liny­htiöt ne todel­lakin osaa riistää. 

      Nykyisenkin lipun osto on vaival­loista juuri tuon “ei me mitään lipun­myyn­tip­is­teitä pystytetä; siir­retään kus­tan­nuk­set asi­akkaalle; tot­takai jokaisen tur­istin tulee mielel­lään mak­saa 100€ parista megas­ta dataa lipunos­toon” asen­teen takia. 10-lipun paperisia sar­jalip­pu­ja ei enää ole, ei eikä offline toimi­vaa korviket­ta app­si­in ole tehty, eikä matko­ja voi mak­saa suo­raan pankkiko­r­tilla / ApplePay:llä kuten maail­mal­la alkaa olla yleistä. 

      Itse en mak­sa törky­hin­to­ja jatku­vas­ta datali­it­tymästä n:ssä eri lait­teessa, kos­ka wlan on yleen­sä lähel­lä, vaan lai­tan pre­paidista datat päälle vain sil­loin kun oikeasti tarvit­sen. Jos se tarvit­see tehdä lip­pua varten, tulee hin­taa lisää 1€. Käytän­nössä en kul­je bus­sil­la vaan junal­la, jol­loin voin ostaa paper­ilipun. Olisi niin help­po vain vilaut­ta luuria (Apple­Pay) etäluku­lait­teeseen. Vielä kun mak­saisi ker­tal­iput sen oikeu­den­mukaisen 1€. (Koron­aa edeltävien tilas­to­jen mukaan nousun hin­ta on 2€, jos­ta kausilipun käyt­täjille sub­ven­toidaan keskimäärin 1€ sat­un­naiskäyt­täjien selkä­na­has­ta ja veroista.)

      Vastaa

6. Suur-Tukhol­mas­sa on tasa­tar­if­fi kuukausilipuille, mut­ta ei ker­tal­ipuille. Mut­ta siel­lä ilmeis­es­ti sub­ven­toin­ti­aste on korkeampi. 

   Muuten olen samaa mieltä että toimi­vaa vyöhyke­jär­jestelmää ei kan­na­ta romut­taa vaik­ka joku kokee asu­vansa värässä paikassa.

   Vastaa

   1. Vyöhyke­jär­jestelmä voisi uud­is­taa lakkaut­ta­mal­la D:n jos­ta voisi tehdä C ja C voisi liit­tää B:hen ja A pitää omana edel­lleen ja ottaa taas käyt­töön ratikkalip­pu A vyöhykkeelle.

      Vastaa

7. “Tiedämme, että tasa-tar­if­fi hajot­taa yhdyskun­taraken­net­ta ja piden­tää matko­ja, kos­ka asun­non ja työ­paikan etäisyyt­tä ei tarvitse enää optimoida.”

   Olen itse hie­man skepti­nen tätä argu­ment­tia kohtaan, sil­lä todel­lisu­udessa ihmis­ten päivit­täisessä liikku­mises­sa tärkein tek­i­jä on ns. aik­abud­jet­ti, Mar­che­t­tin vakio. Tämä siis tarkoit­taa sitä, että ihmi­nen käyt­tää luon­nos­taan vuorokaud­es­ta keskimäärin noin tun­nin matkoi­hin oli kyseessä mikä kulku­muo­to tai kuin­ka pitkä työ­mat­ka kilo­me­treis­sa tahansa. Eli ihmi­nen siis opti­moi asun­non ja työ­paikan etäosyy­den työ­mat­ka-ajan mukaan.

   Ongel­mak­si tässä muo­dos­tuu se, että nyky­isil­lä HSL:n CD-alueil­la suuri osa on opti­moin­ut työ­mat­ka-aikansa automatkan perus­teel­la, jol­loin mat­ka julkisel­la liiken­teel­lä töi­hin ei todel­lisu­udessa ole mah­dolli­nen. Poikkeuk­sen tekee raskas­raideli­iken­teen asemien ja motaribus­sipysäkkien ympäril­lä asu­vat, joil­la julkisen liiken­teen mat­ka töi­hin voi olla aito vai­h­toe­hto. Parhaim­mil­laan opti­mistis­es­ti ajatel­tuna tasa­tar­if­fi saat­taisi tiivistää CD-vyöhykkei­den asemien ympäristöjä, mut­ta autoilu­vyöhyk­keen yhdyskun­tarak­en­teeseen täl­lä tuskin on vaikutusta.

   Vastaa

8. Höseli on puuhastel­lut nyt 12 vuot­ta. Hyvin vaikeaa on kek­siä, mitä sel­l­aista se on toim­inta-aikanaan tehnyt, mis­tä olisi helsinkiläisille hyö­tyä. Kiusaa ja hait­taa on sit­ten sitäkin enem­män. Ratikkalipun pois­t­a­mi­nen on var­maan suurin yksit­täi­nen päähän­potku Höseliltä stadilaisille.

   Vastaa

   1. Daniel Fed­er­leylle sel­l­ainen huo­mau­tus että HSL:n hal­li­tus koos­t­uu 20 helsinkiläis­es­tä, 8 espoolais­es­ta ja 7 van­taalais­es­ta luot­ta­mushenkilöstä joten kuin­ka HSL voi toimia 20 helsinkiläisen voimin muka jotenkin helsinkiläis­ten etu­jen vas­tais­es­ti? Tuo ratikkalip­pu ei koskenut kaik­ki helsinkiläisiä vaan vain ratikkakaupungis­sa asu­via eli sen ulkop­uolelle jäi kokon­ainen Itä-Län­si-ja Pohjois-Helsin­ki. Siel­läkin asuu ihmisiä jot­ka eivät käytä raitio­vaunua vaan lähi­ju­naa ja busse­ja tai metroa.

      Vastaa

      1. HSL:n hal­li­tuk­ses­sa on 14 jäsen­tä, joista 7 helsinkiläisiä.

      2. Sen minäkin halu­aisin tietää, mik­si se hal­li­tus on niin pos­ket­toman saam­a­ton. Siel­lä kumileimasimes­sa on puo­let stadi­laisia, eivätkä ne nähtävästi mil­lään lail­la kat­so Helsin­gin etu­ja. Mik­si eivät?

   2. HSL:n päätök­sen teko ei ole toden­näköis­es­ti henkilö per ääni vaan kaupun­ki per edus­ta­ja ja päätök­siä tehdään toden­näköis­es­ti kon­sen­sus peri­aat­teel­la siten että HSL:n suurim­mat jäsenet Helsin­ki, Espoo ja Van­taa tekevät mon­es­sakin mielessä enem­mistö päätök­set kon­sen­suk­ses­sa siten että nämä kolme kaupunkia tekevät lehmän kaup­po­ja kuin­ka joukkoli­ikenne jär­jestetään. HSL toimii hiukan samal­la taval­la kuin Euroopan union­in ministerineuvosto

      Vastaa

      1. HSL:n hal­li­tuk­ses­sa päätök­sen tehdään henkilö/ääni peri­aat­teel­la. Yhtymäkok­ouk­ses­sa on omat sääntönsä.

9. Tukhol­mas­sa on käytössä tasa­tar­if­fi vielä HSL-aluet­ta isom­mal­la alueel­la ja siel­lä se toimii hyvin. 

   Tuo HSL:n kyselyssä ilmoitet­tu hin­ta oli hyvin kohtu­ulli­nen joten en ihmettele yhtään mik­si ihmiset äänes­tivät sen puolesta.

   Vastaa

10. HSL:llä on jo määritet­tynä ihan toimi­vanoloiset zonet, ain­oa mitä tarvit­taisi­in olisi jous­tavu­us niiden valin­nas­sa. Jos lip­pua ostaes­sa voisi vaan klikkail­la minkä zonen/zonejen alueel­la halu­aa matkustel­la, esim. vaik­ka vain A tai C, ja hin­noit­telu yhden, kah­den tai kol­men zonen sisäl­lä olisi aina vakio, olisi se ainakin omas­ta mielestäni selkein, järkevin ja oikeu­den­mukaisin vai­h­toe­hto. Näin hom­ma toimii mm. Kööpenhaminassa.

    Vastaa

11. Tam­pereel­la muu­ta­ma vuosi sit­ten vai­hdet­ti­in vyöhyke­jär­jestelmään. Enti­nen Tampere/Seutu sys­tee­mi oli mah­do­ton. Lähiliikenne/Seutu loi täysin vääristyneen mak­su­jär­jestelmän. Kaiken lisäk­si koko lähi­ju­nali­ikenne oli jär­jestelmän ulkop­uolel­la. Aiem­mal­la tar­if­fi­mallil­la oli mah­do­ton­ta saa­da työ­matkavähen­nyk­siä omavas­tu­un jäl­keen. Nykyi­nen vyöhykkeisi­in perus­tu­va liityn­tä­malli on paljon parem­pi. Mik­si Helsin­ki haraa tässä vas­taan? Tur­is­mi ainakaan ei voi olla syy. Tur­isti ostaa aina sen päivä­passin, joka on tietysti sub­ven­toitu kohtu­us­in­tais­esksi. Raha jää ihan muul­la taval­la kaupunki­in. Vas­ta kat­soin youtubesta matkailu vlo­gin, mis­sä skot­ti­tur­isti kävi päivä­matkan helsingis­sä Viking linel­la Tallinnas­ta ja ihmetteli, miten Suomen­lin­nan laut­ta voi kuu­lua päivälippuun.

    Helsingis­sä sen­tään alkaa olla kohtu­ullisen toimi­va poikit­tais­li­ikenne. Pitäisikö tuo­ta vyöhyke­mallia uud­is­taa niin, että ostat vyöhykylipun vaik­ka 2–3 vyöhyket­tä, mut­ta voisit hoitaa pen­delöin­nin osta­mal­la sat­un­nais­es­ti uuden vyöhyke­lipun. Esim. ensin bus­sis­sa val­it­set itsesi vyöhyke­lip­ul­la vaik­ka Kirkkoniemestä Espoon keskuk­seen. Siel­lä vai­h­don aikana halvem­mal­la vyöhyke­lip­ul­la lähijunalla/metrolla hki keskus­taan. Tässä mallis­sa lähtövyöhyke hyö­ty­isi enem­män lip­putu­lo­jen jaos­sa mitä kohdease­ma. Help­po toteut­taa teknisesti.

    Vastaa

    1. Helsin­gin poikit­tais­li­ikenne on edelleen surkea. Esimerkik­si Oulunkylä-Kumpu­la (noin 3.7km) on nopeampi kävel­lä kun ottaa har­vavälisen suo­ran bussin 20min odotuk­set mukaan. Jos bus­sipysäkille täy­tyy men­nä aikataulua kat­soen (eli vuoroväli on yli 10min), on joukkoli­ikenne toimimaton.

       Tämän, korkei­den lipun hin­to­jen, ja ter­veyshyö­dyn takia kävelen.

       Vastaa

    2. Minä olin, ehkä nai­ivisti, olet­tanut, että työ­matkavähen­nyk­sen omavas­tuu on laitet­tu tarkoituk­sel­la suun­nilleen suurten kaupunkien sisäisen kausilipun hin­taisek­si. Kyse­hän on puh­taasti teknis­es­tä kysymyk­ses­tä: käytän­nössä kaikille tulee vähin­tään tuon kaupun­gin sisäisen lipun ver­ran kus­tan­nuk­sia, joten on yksinker­tais­in­ta lait­taa tuo vähen­nyk­sen alara­jak­si, jol­loin sitä ei tarvitse hakea. Suuris­sa kaupungeis­sa julki­nen liikenne on vero­tus­mielessä läh­es aina käyt­tökelpoinen vai­h­toe­hto, joten ratkaisu vie työ­matkavähen­nyk­sen noin puolelta työvoimasta. 

       Samal­la niitä, jot­ka tekevät työ­matkansa jalan tai kävellen, suosi­taan, kun he saa­vat saman ver­ran vähen­nys­tä kuin julkisen liiken­teen käyt­täjät, vaik­ka kulut ovat matalammat.

       Lop­putu­lok­se­na on yksinker­taisem­pi vero­tus, vaikkakin työ­matkavähen­nyk­sen omavas­tuu on lievästi regres­si­ivi­nen ele­ment­ti. Käytän­nössä sen vaiku­tus on kuitenkin pien­i­t­u­loisim­mil­la aivan mitätön, kos­ka vero­pros­ent­ti on niin mata­la. Työ­tulovähen­nys, joka on paljon suurem­pi ja pro­gres­si­ivi­nen, kom­pen­soi työ­matkavähen­nyk­sen omavas­tu­un pien­i­t­u­loisille erit­täin hyvin.

       Vastaa

12. Kan­natan blo­gistin ajatuk­sia. Min­ul­la on noin 4 km työ­mat­ka kan­takaupungista Salmisaa­reen. Käve­len sen osit­tain ja käytän liiken­nevä­lineitä tilanteen mukaan, vähän kuin ”liuku­por­tai­ta”. Olen myös hyvä HSL:n lyp­sylehmä, tililtäni menee joka kk AB-lipun mak­su 53 e. Mut­ta jos hin­ta nousee sataan euroin kk:ssa, lisään etäpäiviä, käytän taloudessamme ole­vaa sähköau­toa ja min­i­moin julk­isten käyt­tämisen. Tätäkö haetaan.

    Vastaa

    1. sähköau­toa on parem­ki kuin ben­si­ini­au­to. Itse asi­as­sa moni HSL:n bus­sit ovat kallimpia ylläpitää kos­ka polt­toaineen hin­ta on korkea ja bus­sit hajoa­vat nopeam­min. sähköbusse­ja on HSL liiken­teessä mut­ta vähem­män kuin ben­si­inil­lä kulke­via busse­ja. Jos lähistöl­lä on metro, lähi­ju­na tai raito­vaunu on sähköau­to ei ole huonom­pi vaihtoehto.

       Vastaa

       1. Rahul Somani, pienenä nipo­tuk­se­na halu­an sanoa, että polt­to­moot­toribus­sit var­maan yleen­sä toimi­vat dieselil­lä eivätkä bensalla.

13. Metron kiin­teät kus­tan­nuk­set ovat hal­vat? no ei kun MUUTTUVAT kus­tan­nuk­set täh?

    Vastaa

    1. HSL:n bus­sit ovat kallimpia ylläpitää kuin metroa, ratikkaa ja lähi­ju­nia. HSL on uus­in­ut busse­ja mut­ta ne hajoa­vat usein kos­ka liiken­nöit­si­jälle kuu­luu kor­jauk­set ja kun­nos­tuk­set. HSL on myös myynyt ratikoi­ta esim Berli­ini­in joten kier­rä­tys muiden kaupunkien välil­lä toimii . Bussien kier­rä­tys on haas­teel­lisem­paa kos­ka sil­lat ovat eri kokoisia eri kaupungeissa.

       Vastaa

14. Ain­oas­taan 0‑hintainen tasa­tar­if­fi olisi Ok. Mut­ta jos/kun se ei ole mah­dolli­nen, niin nykyi­nen matkan pitu­u­den karkeasti huomioi­va vyöhyke­malli on kohtu­ulli­nen ratkaisu kaikille. Sit­ten voisi vielä erik­seen miet­tiä omaa edullista hin­taa ihan lyhy­ille parin-kol­men pysäk­in­välin matkoille koko hsl alueel­la joka olisi siis reilu varsinkin vyöhyk­er­a­jan ylit­täville lyhytmatkoille

    Vastaa

    1. Juuri sen takia pääkaupunkiseudul­la on aloitet­tu jo vuodes­ta 2017 erit­täin laa­ja viemäriverkos­ton uusimi­nen. Hyvä esimerk­ki oli Hämeen­tien ja Meche­lininkatu­jen remont­ti. Seu­raavak­si on vuorossa Man­ner­heim­intie. Myös lähiöis­sä on kadut auki siten että koko katu osu­us on kaivet­tu esi­in. Tämä on iso kokon­aisu­us johon menee usei­ta vuosia.

       Vastaa

       1. Vähän has­sus­sa kohdas­sa tämä kom­ment­tisi R.S. mut­ta ymmär­rän sen koske­van viemäröin­tikom­ment­tiani tuol­la toisaal­la. Tot­ta, Helsin­gin kan­takaupungis­sa on juuri näitä van­ho­ja yhteisviemäre­itä, joi­ta siis nyt saneer­ataan eril­lisik­si. Omat havain­toni ovat täältä Etelä-Espoos­ta ja esim Gräsanojan(oikeasti pienehkö joki) var­ren pump­paamot, joista usein purkau­tuu jätevesiä joen kaut­ta mereen aiheut­taen mm. uin­tikiel­to­ja. Syynä tääl­lä on enem­mänkin asu­tuk­sen voimakas lisääntyminen(länsimetro) seudul­la, jon­ka takia van­hat vuo­ta­vat viemäril­in­jat ja pump­paamot eivät enää selviä kun­ni­al­la tehtävästään kun tulee tulvahuippu.Eli HSY:llä riit­tää saneer­at­tavaa näiltäkin osin.

    2. Itsekin asun Etelä-Espooss­saa enkä usko että ongel­ma on län­simetron var­rel­la ole­va asu­tus vaan se että merenoin­ta nousee ja sil­lä on vaiku­tuk­sia tul­vi­in. Ottaen huomioon että saman­lainen ilmiö on Ara­bi­an­ran­nas­sa ja Hakaniemessä ja on Itä-Helsingis­sä. Syy on var­maan meren­pin­nan nousu.

       Vastaa

       1. Meren pin­ta ei ole Helsin­gin seudul­la nous­sut vielä mil­liäkään, kos­ka maa nousee jääkau­den jäljiltä nopeam­min kuin meren pinta.

       2. OS: >Meren pin­ta ei ole Helsin­gin seudul­la nous­sut vielä mil­liäkään, kos­ka maa nousee jääkau­den jäljiltä nopeam­min kuin meren pinta.

          Lisäk­si maa edelleen, kuten man­ner­jään väistymis­es­tä alka­en, eteläran­nan pohjois­puolel­la nousee nopeam­min kuin eteläran­nikol­la. Tämä tekee Suomen­lah­teen laske­vista joista koko ajan jyrkem­min vir­taavia ja pitkän ajan kulues­sa muut­taa Poh­jan­lah­teen laske­vat järvet puhkaise­maan uuden lasku­joen kohti etelää. Näin kävi ensin Saimaalle, sit­ten Päi­jän­teelle. Vana­javesi on seuraava.

15. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Tiedämme, että tasa-tar­if­fi hajot­taa yhdyskun­taraken­net­ta ja piden­tää matko­ja, kos­ka asun­non ja työ­paikan etäisyyt­tä ei tarvitse enää optimoida.”

    Ei ole noin, kos­ka vaik­ka olisi tasa­tar­if­fi, mat­ka-aikaero pysyy silti tek­i­jänä, joka ajaa opti­moimaan asun­non ja työ­paikan etäisyyt­tä. Vai­va ja aika ovat usei­den selvi­tys­ten mukaan mon­elle ensisi­jaisem­mat val­in­toi­hin vaikut­ta­vat asi­at kuin joukkoli­iken­nematkan tark­ka hin­ta sil­loin, kun hin­ta edus­taa mar­gin­aal­ista kus­tan­nus­ta suh­teessa tuloi­hin. Mat­ka-ajan opti­moin­tia tehdään tasahin­tais­tenkin vai­h­toe­hto­jen joukossa.

    Itse kan­natan mah­dol­lisim­man yksinker­taisia ja vai­vat­to­mia hin­noit­telumalle­ja. Ei joukkoli­iken­teen käyt­täjän pidä joutoa ainakaan lyhy­il­lä matkoil­la ensin selvit­tämään, mil­lä tar­if­fi­alueel­la on tms. Selkein hin­noit­telumalli nykyaikana olisi aikape­rus­tainen. Samaan tapaan kuin on pysäköin­nis­säkin. Mitä pidem­pään on joukkoli­iken­nevä­li­neessä, sitä pidem­mältä ajal­ta sovel­lus laskut­taisi. Toinen yksinker­tainen hin­noit­telumalli on kuukausi­mak­su. Kol­mas yksinker­tainen on jonkin­lainen selkeä nousu­pe­rusteinen tar­if­fi ker­ta­matkoille. Matkalip­pu­jen osu­us joukkoli­iken­nemenoista on vähem­mistö. Täl­lä het­kel­lä HSL pyörii pääasi­as­sa kun­tien ja val­tion rahoituksella.

    Vastaa

16. Irlan­nis­sa on malli jos­sa leiman­nut mak­saa lipun koko­hin­nan esim. 4.10 €/kerta, mut­ta jos leimaat myös ulos, niin tuos­ta 4.10 € hyvitetään osa. 

    Voitaisi­in otta käyt­töön esim. ratikoissa?

    Vastaa

    1. Täl­läi­nen malli on myös Tukholmassa.

       Vastaa

17. En ollut edes ajatel­lut, että ABCD-alueel­la voisi olla kausilipuil­la tasahin­ta ennen kuin sain kyse­lyn aiheesta sähkö­posti­i­ni ja tämä vai­h­toe­hto oli esil­lä. Vas­tasin kylmiltäni, etten kan­na­ta sitä ja kun kysyt­ti­in perustelu­ja, vas­tasin, että toivon, että HSL-alue laa­je­nee, mut­ta jos on tasahin­ta, uusille kun­nille tulee tavat­toman kalli­ik­si liit­tyä alueeseen ja käytän­nössä HSL-alue, johon melko hil­jat­tain on tul­lut lisää ainakin Tuusu­la, kivet­ty­isi sel­l­aisek­si kuin on eikä laa­jenisi koskaan eikä lainkaan ennen kuin sään­nöt taas muute­taan. Täl­lä kan­nal­la olen edelleen. Jatkos­sa toivon, että HSL:n ABCD-alue laa­jenisi kat­ta­maan myös VR:n vyöhyk­keet EFGH, vyöhyke ja paikkakun­ta ker­ral­laan lisää. Min­ulle henkilöko­htais­es­ti merk­it­see, että sama lip­pu sit­ten kel­paisi sekä VR:lle että Helsin­gin paikallis­li­iken­teeseen. Nythän hin­noit­telu on sil­lä tavoin vinoutunut, että ne, joiden määrän­pää on lähel­lä rautatiease­maa, ovat eri ase­mas­sa kuin ne, jot­ka tarvit­se­vat jatkoy­htey­den. Olen sen ikäi­nen, että muu­ta­man vuo­den kulut­tua oletet­tavasti saan eläkeläisalen­nuk­sen sekä HSL:ltä että VR:ltä, viimeistään sil­loin “etu”, joka tulee ABCD-alueen tasahin­noit­telus­ta, muut­tuu haitak­si, kos­ka Joke­laan asti ulot­tuvaan HSL-lip­pu­un pitää ostaa VR:n ABCDE­FGH-vyöhykkeitä niin mon­ta kuin koko juna­matkaansa tarvit­see ellei sit­ten matkus­ta eri lip­ul­la Joke­laan (tai Ker­avalle / Kirkkon­um­melle) ja vai­h­da eri junaan matkus­taak­seen toisel­la lip­ul­la eteen­päin. Seu­tulipun laa­jen­e­m­i­nen saat­taisi tuo­da paikallista liiken­net­tä lipun piiri­in myös alueen reunoil­la, tästä min­ul­la on koke­mus­ta muu­ta­man vuo­den takaa, kun matkustin per­he­juh­laan Tuusu­laan ja Helsin­ki — Ker­a­va ‑junalip­pu kel­pasi myös Hyrylän bussiin.

    Vastaa

18. Henkilök­ilo­metrikin on huono mit­tari asi­akkaan aiheut­tamien kus­tan­nusten arvioin­ti­in. Ainakin jos lin­jan kokon­aiskus­tan­nuk­set jae­taan matkus­ta­jien kesken hei­dän matkus­tamien­sa kilo­me­trien suh­teessa. Täl­lainen mit­tari rankaisee keskus­tas­sa asu­via ja hyödyt­tää CD-aluei­den käyt­täjiä, mikä johtaa joukkoli­iken­teen kil­pailukyvyn heikken­e­miseen juuri niil­lä alueil­la, joil­la se olisi kil­pailukyky­istä. Kus­tan­nusten jaos­sa tulisi huomioi­da matkustet­tu­jen kilo­me­trien lisäk­si se, kuin­ka mon­en muun kanssa matkus­ta­ja kus­tan­nuk­set jakaa.

    Esimerkik­si C‑alueelta A‑alueelle liiken­nöivän bussin kyy­dis­sä on alku­matkas­ta vain pieni määrä matkus­ta­jia ja lop­pumatkas­ta keskus­ta-alueil­ta matkus­ta­jia tulee kyyti­in suuria määriä. Alku­matkas­ta kilo­metriä kohden ker­tyy kuitenkin sama määrä kus­tan­nuk­sia kuin lop­pumatkas­ta (bussin ajokus­tan­nuk­set läh­es samat riip­pumat­ta kyy­dis­sä ole­vien määrästä), vaik­ka kus­tan­nuk­sia jakavia matkus­ta­jia on vain pieni määrä.

    Vastaa

19. Nykyisen vyöhyke­mallin ongel­ma on, että esim. Vuosaari — Espoon keskus vaatii metro + juna yhdis­telmäl­lä ABC lipun, mut­ta metro + jok­eri + juna yhdis­telmäl­lä BC lip­pu riit­tää. Lip­pu­jen hin­noit­telu pitäisi perus­tua pikem­minkin ruudukkoon, jol­loin matkan pitu­us tulisi parem­min huomioitua.

    Vastaa

    1. Nuo ruudukko­ma­lli jos­sa matkan pitu­us on parem­min otet­tu huomioon on malline Lon­toos­sa ja se on pääkaupunkiseudulle kalli­impi kuin vyöhyke­malli. Jos Hyvinkää, Vihti, Nur­mi­järvi, ja Por­voo olisi mukana HSL:ssä niin sil­loin ruudukko­ma­lli malli toimisi.

       Vastaa

20. En nyt ole täysin vaku­ut­tunut että tasa­tar­if­fi sub­ven­toisi epäop­ti­maal­ista asum­i­s­paikan val­in­taa. Julk­isil­la joutuu usein pidem­mil­lä matkoil­la vai­h­ta­maan ja matkat kestävät. Siinä vai­heessa kun koko työ­mat­ka lähen­telee julk­isil­la tun­tia tai enem­mänkin niin sekä henkilöau­to että polkupyörä alka­vat houkut­tele­maan vai­h­toe­htoina. Joskus pitkäl­läkin matkalla polkupyörä saat­taa olla nopeampi vai­h­toe­hto kuin julki­nen jos julkisen pitkä mat­ka-aika syn­tyy suo­ran lin­jan puut­teesta ja huonoista vai­h­doista. Julki­nen liikenne myös YHÄ usein toimii huonos­ti jos jostain syys­tä pitää liikkua töi­hin per­in­teis­ten ruuhkahuip­pu­jen ulkop­uolel­la, jol­loin yhteyk­siä on vähem­män ja huonommin.

    Taustal­la­han on myös toinen ongel­ma — julkisen liiken­teen matkus­ta­jat ovat kadon­neet. Tai näin ainakin uuti­soiti­in jos­sain muu­ta­ma päivä sit­ten. Ihmiset ilmeis­es­ti innos­tu­i­v­at ilmeis­es­ti autoile­maan, pyöräilemään, tai tekemään etätöitä, jol­loin julkisen liiken­teen matkus­ta­jamäärä putosi. Tätä olen itsekkin sanonut aikaisem­min, sit­ten kun ihmiset yhä suurem­mis­sa määrin innos­tu­vat pyöräilemään niin julki­nen liikenne näivet­tyy. Tavoit­teet ovat kyl­lä hyvät, mut­ta mielestäni Helsingis­sä ei (jälleen ker­ran) osa­ta kat­soa kehi­tys­tä tarpeek­si pitkäl­lä kiikar­il­la. Koh­ta meil­lä on tääl­lä laa­ja ja teho­ton yhteiskun­tarakenne mis­sä on vaikea liikkua autol­la sekä heikosti toimi­va julki­nen liikenne. Helsin­ki yhä rakentaa/kaavoittaa erit­täin mata­lan tihey­den asuinaluei­ta, eli matalia rivare­i­ta, pari- ja omakoti­talo­ja, näille kun on kysyn­tää. Eli tänne ei syn­ny mitään keskieu­roop­palaisen ihanteen toimi­vaa kaupunkia, vaan pikem­minkin joku per­verssi yhdis­telmä Amerikkalaista hajaan­tunut­ta yhteiskun­taraken­net­ta ja heikosti toimi­vaa Neu­vos­to-Kiinalaista köy­häi­lyä. No, onpa­han ainakin on sit­ten vihreää.

    Vastaa

21. Joukkoli­ikenne tulee kalli­ik­si val­ti­olle ja on suo­ra tuki kaupunkien asukkaille. Kun las­ke­taan mukaan asum­is- sun muut toimeen­tu­lotuet, niin mil­jar­di­en rajat paukku­vat kuin salu­u­nan ovet. Eniten kuitenkin pide­tään ään­tä maat­alouden saa­mas­ta kah­den mil­jardin tues­ta ruuan tuotantoon.

    “Val­tion vuo­den 2021 talousarvios­sa on varat­tu yhteen­sä 13,25 milj. euron määrära­ha suurten kaupunkiseu­tu­jen joukkoli­iken­netukea varten. Val­tion­avus­tus­ta voidaan myön­tää Helsin­gin seudun liikenne ‑kun­tay­htymälle sekä Tam­pereen, Turun ja Oulun kaupungeille.”

    “Ener­gia- ja ilmas­tostrate­gian tavoit­tei­den edis­tämisek­si val­tio avus­taa suurten kaupunkiseu­tu­jen joukkoli­iken­teen kehit­tämistä dig­i­tal­isaa­tion ja liiken­teen palveluis­tu­misen edis­tämisek­si 3,5 milj. eurol­la (lisämäärära­ha vuosille 2018–2021). ”

    Val­tion vero­tu­lo­jen näkökul­mas­ta joukkoli­iken­teen tuet ovat syvältä. Jos tuet pois­tet­taisi­in, niin kansalais­ten olisi harkit­ta­va oman auton han­kkimista. Varsinkin niiden , jot­ka asu­vat pidem­pi­en työ ja asioin­ti­matko­jen takana . 

    Asum­is- ja joukkoli­iken­teen tuet ylläpitävät epäter­vet­tä yhdyskun­taraken­net­ta, jos­sa mah­dol­lis­tuu asum­i­nen kaupunkien ruuhkakeskit­tymässä . Tässä mallis­sa kaik­ki on kallista, mut­ta on siedet­tävää tukien ansios­ta. Samal­la nämä tuet hyödyt­tävät liike-elämää, rak­en­tamista ja kaikkea yhteiskun­nan toimintaa.

    Sairas­ta keskit­tymiske­hi­tys­tä ei saisi minkään jär­jen mukaan tukea, mut­ta tulos­sa ole­va hal­li­tuskoali­tio kokoomuk­sen johdol­la tulee kiihdyt­tämään tätä . Loi­he Soin­in­vaara lausumaan tämän kehi­tyk­sen ole­van markki­noiden laki.

    Eipä taidä olla tot­ta, kos­ka sitä pitää tukea val­tion subventioin.

    Vastaa

    1. Eemil. Väitätkö vakavis­sasi, että val­tio tukee kaupunkien joukkoli­iken­net­tä enem­män kun maaseudun joukkoliikennettä?

       Vastaa

       1. Osmo, olisit kysyt Eemiltä mitä hän tarkoit­taa maaseudun joukkoli­iken­teel­lä. Jos maaseudun joukkoli­ikenne on Val­tion rautati­et niin sen omis­taa Suomen val­tio 100% .Pait­si jos Eemil ei laske Finnairin koti­maan liiken­net­tä osak­si joukkoliikennettä.

       2. Otin vara­jäsenet myös mukaan . Tuos­sa 20:ssä on HSL:n tarkas­tus­lau­takun­nan jäsenet joista 6 on helsinkiläistä. Tark­istin uudelleen luvut. HSL:n hal­li­tuk­ses­sa on 14 helsinkiläistä luot­ta­mushenkilöä .Joten kyl­lä HSL:n hal­li­tuk­ses­sa on helsinkiläisil­lä iso edus­tus­to kun vara­jäsenet ote­taan mukaan.

       3. Ei nyt men­nä sivu­raiteille. Ässä väit­tää kaupungis­tu­misen ole­van markki­noiden vääjäämätön seu­raus. Mik­si sitä pitää tukea ja vielä mon­enkir­javin subventioin ?

          Ote Helsin­gin asum­isväljyy­destä :“Alet­ti­in arvostaa enem­män sijain­tia ja vähem­män neliötä. Tämä tuot­ti suuria vaikeuk­sia esimerkik­si päivähoidolle – oli oletet­tu, että merkit­tävä osa lap­siper­heistä muut­taisi kehyskun­ti­in, kuten oli muut­tanut aiem­min, mut­ta eivät muut­ta­neetkaan enää. Kan­takaupungista puut­tui yhtäkkiä 1000 päivähoitopaikkaa.”

          “Asum­isväljyy­den kas­vaes­sa asun­to­tuotan­toa nopeam­min asukasluku siis las­kee. Tästä ei voi mitenkään päätel­lä, että asun­toalaa tarvi­taan nyt vähem­män, kos­ka asukasluku on laskenut, vaan pikem­min, että helsinkiläiset tarvit­se­vat asun­tok­er­rosalaa rutkasti lisää.”

          Juuri tuos­sa johtopäätök­sessä Ässä on väärässä. Keskit­tämis­poli­ti­ikan aivopestyt eivät tajua markki­navoimien vievän juuri kehyskun­tien asukas­määrän luon­nol­liseen kasvu­un. Ihmiset halu­a­vat asua väljästi, ei kaupunkien betonibunkkereissa.

          Sehän näkyy Ässänkin ana­ly­y­sis­sä, että nykyiset keskuskaupunkien asu­jat halu­a­vat väl­jem­pää asum­ista. Kehyskun­nis­sa ja maaseudul­la riit­tää tilaa, eikä tarvi­ta mil­jarde­ja elämisen tukemiseen. Ruuhkaises­sa kaupungis­sa kaik­ki on kallista ja jokapäiväi­nen asioimi­nen kitkaista.

       4. Niin hyvä huomio Osmo Soin­in­vaar­al­ta tuo­hon Eemilin
          out­oon näke­myk­si­in val­tion tulosi­ir­roista jon­ka kohdal­la Eemil väit­tää että maaseudus­ta kerätään tulon­si­ir­roil­la kaupunkei­hin var­al­lisu­ut­ta. Eikös tilanne ole nimeno­maan päinvastoin?

    2. Eemil, pääkaupunkiseudun joukkuli­ikenne on ympäristöltä kannal­ta paljon ekol­o­gisem­paa kuin yksi­tysautoilu pääkaupunkiseudul­la. Eemil tuo sin­un mallisi jos­sa yhdyskun­tarakenne on hajautet­tu on joukkoli­iken­teelle paljon kallimpaa kuin siel­lä mis­sä yhdyskun­tarakenne on keskitet­ty kos­ka liiken­nöit­siät ovat kaik­ki yksi­ty­isiä eikä yksikään yksi­tyi­nen liiken­nöit­si­jä ala ajaa lin­jo­ja jot­ka ovat tap­pi­ol­lisia. Pääkaupunkiseudul­la on myös lakkautet­tu paljon lin­jo­ja ja niitä on yhdistelty .

       Vastaa

    3. Eemi, tuos­sa keskit­tämisessä on myös Keskustapuolue ollut mukana muis­tel­laan vain Van­hasen II hal­li­tus­ta (kes, kok, vihr, rkp) ja Sip­ilän hal­li­tus­ta (kesk, kok ja ps). Vihreät oli mukana Keskustapuolueen kanssa Van­hasen II hal­li­tuk­ses­sa joten Osmo voi tämän vahvis­taa. Molem­pi­en hal­li­tusten toimikau­den jäl­keen Keskustapuolue koki rökäle­tap­pi­on seu­raaviss­sa vaaleis­sa itse Vihreät koki vaalivoiton

       Vastaa

    4. Eemil: Ben­sa ja diesel on ollut suh­teet­toman hal­paa viimeiset kolme vuosikym­men­tö ja se on mah­dol­lis­tanut haja-asut­tamisen, jos­ta tulee nyt yhteiskun­nalle ja kulu­ta­jille kallis lasku kun Venäjän toimin­nan takia hal­paa öljyä ei enää tul­la saamaan.

       Vastaa

       1. Eemilille vain sel­l­ainen his­to­ri­alli­nen esimerk­ki että viimek­si kun raa­ka-öljyn hin­ta nousi näinkin voimakkaasti oli vuo­den 1974 OPEC maid­en öljy­boikot­ti. Toisen maail­man­so­dan jälkeinen inflaa­tio piik­ki on ollut aina ener­gia hin­nan äkilli­nen nousu etenkin raa­ka-öljyn. Kun näinkin iso öljyn tuot­ta­ja val­tio sivu­ute­taan markki­noil­ta nousee hin­ta piik­ki ylös. Per­in­teis­es­ti kyl­lä Sau­di-Ara­bia on kuitenkin ryhtynyt lisäämään raa­ka-öljyn tuotan­to kap­a­siteet­tia. Sau­di-Ara­bia ei ole kuitenkaan ryhtynyt niihin toimen­piteisi­in joi­hin se ryhtyi 1980-luvul­la . Sau­di-Ara­bi­al­la on omat syyt olla lisäämät­tä raa­ka-öljyn tuotantoa

       2. Alku­peräi­nen kysymys oli se, mik­si kaupungis­tu­mis (lue ruuhkau­tu­mis) kehi­tys­tä pitää tukea yhteiskun­nan verovaroil­la . Soin­in­vaara väit­tää markki­noiden hoita­van asian.

          Kaupunkien kohdal­la on ehdot­tomasti tarkastelta­va kokon­ais­päästöjä , jos­sa ovat liiken­teen lisäk­si asum­i­nen, rak­en­t­a­mi­nen ja kaik­ki elämiseen kuu­lu­vat toimin­not. Maaseudul­la raken­netaan pääosin puus­ta , mikä on hiiltä sito­va raken­nustapa. Kaupungeis­sa raken­netaan beton­ista, mikä syö uusi­u­tu­mat­to­mia luon­non­va­ro­ja kuten kalkkkivi. Kalkkikiveä tuo­daan Puo­las­ta , Ruot­sista, Viros­ta ja Venäjältä. Yksistään näi­den rah­taami­nen on ilmastokuorma.

          Valmis­tus­pros­es­si on erit­täin ener­giain­ten­si­ivistä 1400 asteen läm­pötilavaa­timuksi­neen. Pros­es­sis­sa käytetään tuhkaa ja kivi­hi­ilen polton kuon­aa, joten alan jatku­mi­nen vaatii kivi­hi­ilen polton säi­lyt­tämistä. Ja sitähän säi­lytetään, ja samal­la pide­tään putinin sotakas­sa lyönnissä.

          Näistä asioista julki­nen val­ta­me­dia on hip­i­hil­jaa ymmär­ret­tävistä syistä. Mum­mon­mökkien kiukaat ja takat ovat pahin ilman­laadun heikentäjä.

       3. Eemil, oletko todel­la siinä käsi­tyk­sessä, että Suomes­sa val­tio kerää rahaa haja-asu­tusaluei­ta ja sub­ven­toi sil­lä kaupungeis­sa asu­via? Tilas­tot puhu­vat toista.

       4. Soin­in­vaara: Asum­is­tu­ki on yksi esimerk­ki miten asum­isa kaupungeis­sa tue­taan. Näin mit­tavaa asum­is­tukea ei ollut yli 15 vuot­ta sit­ten. His­tori­joit­si­jat tule­vat arvioimaan oliko se oikea vai väärä ratkaisu. 

          Eemil :
          Tosi täy­tyy muis­taa että useim­mat kaupungeis­sa asu­vat elävät kokon­aan ilman tukia, omis­tusasun­nois­sa ja käyvät töis­sä koko ikän­sä. Kaupungis­sa asum­i­nen on kallis mut­ta halut­tu asum­is­muo­to. Se ei johdu pelkästään sik­si että töitä ei muual­ta saa vaan siitä että sosi­aaliset suh­teet toimi­vat parem­min kaupungeis­sa ja har­ras­tus­mah­dol­lisuuk­sia on enem­män. Maal­la ikävöi­tyy ja on vaara joutua riitoi­hin tai kiusatuk­si kun porukkaa on vähän ja tiuk­ka nokkimisjärjestys ja kyräi­ly­meliala val­lit­see. Maal­la asum­ien ei yksinker­tais­es­ti sovi enää muille kuin siel­lä koko ikän­sä eläneille ja meininki­in tot­tuneille, tai sel­l­aisille rikkaille kaupunki­laisille joil­la on varaa pitää kah­ta asuin­paikkaa ja joiden ei tarvitse välit­tää naapureista.

          Eemil: Vaik­ka puus­ta rak­en­t­a­mi­nen olisi ihanne niin se ei ole mah­dol­lista toteut­taa 100% ses­ti palo­vaaran ja kos­teusvahinko­vaaran vuok­si. Pien­talois­sakin käytetään beto­nia sokkeleis­sa ja hormeis­sa ym ja kyl­lä niitä täysin tiilestä tai kivestä raken­netut ok-talot ovat mon­elle se “ain­oa oikea”.

    5. Eemil, kyl­lä asuinalueen sijain­nil­la on merk­i­tys­tä ja keskus­ta-alueet huokut­tel­e­vat ihmisiä jot­ka halu­a­vat kau­pal­lisia palvelui­ta ja kult­tuu­ri­tar­jon­taa. Kaupunkien keskuskoista ei ole paljon
       muut­toa kehi­tyskun­ti­in vaan lähiöi­hin. Kirkkon­um­mi ja Sipoo huokut­tel­e­vat kuin
       Sisä-Suomen maaseudun kun­nat. Ote­taan esimerkik­si Por­voo Jär­ven­pää ‚Tuusu­la jaHyvinkää jot­ka ovat vetovoimaisia kaupunke­ja pääkaupunkiseudun ulkop­uolel­la mutta
       lyhyen matkan päässä Helsingistä.Keskittämispolitiikkaa ei ole pelkästään markki­navoimia vaan myös poli­it­tisen päätök­sen­teon hallinnas­sa. Siihen on osal­lis­tunut myös Keskustapuolue.

       Vastaa

    6. Eemil eivät kaik­ki kaupungeis­sa asu betoniker­rostalois­sa. Suosit­te­len tutus­tu­maan pääkaupunkiseudun asuinalueisi­in jot­ka ovat Helsin­gin keskus­tan tai muiden
       iso­jen keskus­to­jen ulkop­uolel­la. Tyyp­il­lisin asun­to on rivitalo
       ja pieno­makoti­ta­lo jois­sa on pieni puu­tarha ja luon­toa lähel­lä. Pääkaupunkiseudul­la on paljon enem­män luon­toa kuin mis­sään muual­la Euroopan suuris­sa kaupungeis­sa esimerkik­si Ams­ter­damis­sa. Pääkaupunkiseu­tu on hyvin monipuo­li­nen asuinalue kokonaisuudessaan.

       Vastaa

    7. Eemil kyl­lä maaseudul­la raken­netaan beton­ista uusia talo­ja nykyään enem­män kuin aiem­min tehti­in puus­ta. Myös isois­sa kaupungeis­sa tehdään asun­to­jen puusta.Kerron kuvaa­van esimerkin
       jon­ka kuulin eräässä webi­naaris­sa europar­la­men­taarikko Eero Heinälu­o­ma­l­ta puu­rak­en­tamis­es­ta Helsingis­sä. Europar­la­men­taarikko Heinälu­o­ma oli vienyt ulko­maalaisia meppe­jä kat­so­maan Super­cel­llin pääkont­to­ria Helsin­gin Jätkäsaa­res­sa joka on siis tehty kokon­aan puus­ta. Ain­oa kom­ment­ti jon­ka nämä ulko­maalaiset mepit oli kysynyt Heinälu­o­ma­l­ta kuin­ka paljon met­sää on kyseisen pääkont­tori­in materiaaliin
       oli kaadet­tu, kun eivät ymmärtäneet että Suomes­sa kas­vate­taan uut­ta met­sää kaade­tun met­sän tilalle. Näin ei ole tehty Kes­ki-Euroopas­sa. Puu rak­en­t­a­mi­nen on lisään­tynyt pääkaupunkiseudul­la mut­ta ongel­ma oli pitkään puun saatavu­us ennen Ukrainan sotaa senkin tuon­ti Suomeen oli Venäjältä han­kalaa kos­ka Venäjä oli määrän­nyt ylimääräisen puu­tul­lit vas­toin WTO:n sään­töjä johon Venäjä oli sitoutunut. Sopii kysyä mik­si saha­te­ol­lisu­us ‚ei niinkään raken­nus­te­ol­lisu­us ‚oli muu­ta­ma vuosikym­men takaperin riip­pu­vainen venäläis­es­tä tuontipuusta?

       Vastaa

       1. Somani:“Myös isois­sa kaupungeis­sa tehdään asun­to­jen puusta.Kerron kuvaa­van esimerkin”

          Siis ker­rot yhden esimerkin ja yhden talon. Somanin tulisi tarkastel­la yksi­tyisko­h­tien sijas­ta kokon­aisuuk­sia. Laa­ja tarkastelu osoit­taa , että maaseudul­la raken­netaan puus­ta ja kaupungeis­sa ilmastopahik­ses­ta beton­ista. Näin asia on isos­sa kuvassa. 

          Somani:“Ainoa kom­ment­ti jon­ka nämä ulko­maalaiset mepit oli kysynyt Heinälu­o­ma­l­ta kuin­ka paljon met­sää on kyseisen pääkont­tori­in materiaaliin
          oli kaadet­tu, kun eivät ymmärtäneet että Suomes­sa kas­vate­taan uut­ta met­sää kaade­tun met­sän tilalle. ”

          Tuos­sa olen kom­men­toi­jan kanssa samaamieltä. Euroopan komis­sion met­sälin­jauk­set ovat vaarana Suomen met­sä­taloudelle. Lin­jauk­set lähtevät ain­oas­taan suo­jelun näkökul­mas­ta. Met­sien talouskäyt­tö on heille ympäristörikos, tosin löy­tyy joukos­ta suo­ma­laisi­akin meppejä.

          Somani:“Sopii kysyä mik­si saha­te­ol­lisu­us ‚ei niinkään raken­nus­te­ol­lisu­us ‚oli muu­ta­ma vuosikym­men takaperin riip­pu­vainen venäläis­es­tä tuontipuusta?”

          Syyk­si ei nyt tässä saa Keskus­taa, ei sit­ten niin mil­lään ilveel­lä. Syynä on ahneus. Markki­noiden kasvun laki vaatii entis­es­tään suurem­pia kat­tei­ta. Niitähän saadaan hal­ven­ta­mal­la raa­ka-ainei­den han­k­in­taa. Suomes­sa suo­jelumääräyk­sien lisään­tyessä puun raa­ka-aine­hin­ta nousee. Venäjä on vapaa kaik­ista rajoit­teista , mikä pitää hin­nan alhaisena.

          Vihrei­den ja gri­ipi­issien vaaties­sa lisää suo­jelua ja mon­imuo­toisu­ut­ta markki­nat vas­taa­vat han­kki­mal­la puu­ta sieltä, mis­sä se on vähem­män reg­u­loitua. Herää kysymys , mikä on lop­putule­ma luon­non, ympäristön ja ilmas­ton kannalta ?

    8. Eemil, en oikein hah­mo­ta mitä tarkoi­tat että Venäjä on vapaa kaik­ista rajoit­teista? Venäjän puu­tul­lit tuli­vat voimaan ennen Krim­in niemi­maan val­taus­ta. Venäjä liit­tyi vuon­na 2010 WTO:hon jon­ka sään­tö­jen vas­tais­es­ti Venäjä aset­ti itse puu­tul­lit . Ei kyseessä ole saha­te­ol­lisu­u­den ahneus vaan markki­na­t­alouden laki eli kysyn­nän ja tar­jon­nan mukainen vai­htelu. Ei tässä ole kyseessä suo­jel­tun­metsän hyö­ty käyt­tö vaan talousmetsän. 

       Venäjän ongel­ma on siinä että sil­lä ei ole eril­listä lain­säädän­tö mikä erot­taa talous­met­sän ja suo­jel­tun­metsän vaan Venäjän met­sät omis­taa kaik­ki Venäjän fed­er­aa­tio eli val­tio ja vuokraa met­siä sopimuk­sen mukaises­ti yksi­ty­isille 50 vuo­den ajak­si. Yksi­tyisel­lä vuokraa­jal­la Venäjäl­lä ei ole mitään velvol­lisu­ut­ta hoitaa met­siä kos­ka met­sät on val­tion ja lain­säädän­tö ei tähän velvoita. Tämän nurinkuri­nen jär­jeste­ly Venäjäl­lä johtuu 75 vuo­den neu­vos­tokollek­tivis­min epäon­nis­tuneesta kollek­ti­ivis­es­ta talous­poli­ti­ikas­ta jota ei kuitenkaan kor­jat­tu lop­pu­un asti Jeltsinin ja Putinin kaudella. 

       Kun Venäjä liit­tyi 2010 WTO:hon met­sä­te­ol­lisu­us oli yki sek­tori Venäjäl­lä halusi WTO:hon kos­ka se saisi asi­akkai­ta ulko­mail­ta. Venäjän val­tio aset­ti puu­tul­lit yksinker­tais­es­ti sen takia kos­ka se halusi kon­trol­loi­da muka ” lait­to­mia hakkui­ta “val­tion­metsis­sä joi­ta yksi­tyi­nen elinkeinon­har­joit­ta­ja jolle val­tio oli vuokran­nut met­sät oli halun­nut luon­nol­lis­es­ti hyö­dyn­tää. Venäjäl­lä oli myös val­tion ideana kehit­tää met­sä­te­ol­lisu­ut­ta mut­ta tämä epäon­nis­tui kos­ka Venäjäl­lä ei onnis­tut­tu säätämään maan­omis­tus­lakia kos­ka se olisi tarkoit­tanut omaisu­u­den suo­jaa ja näin ollen oli­garkkien omaisu­us olisi suo­jat­tu ilman riskiä että Putin uhkailee vanki­lal­la jos oli­gark­it alka­vat kri­ti­soi­da presidenttiä.

       Mikä on Eemilin vai­h­toe­hto malli met­sä­te­ol­lisu­udelle jos nykyi­nen malli ei kel­paa? Kollek­ti­ivi­soin­ti neu­vos­tom­a­llin mukaan onko tämä Eemilin vai­h­toe­hto? Vai onko Eemilin vai­h­toe­hto yksi­tyisen met­sän­o­mis­ta­jan ja saha­te­ol­lisu­u­den väli­nen kau­palli­nen sopimus malli jos­sa yksi­tyisen met­sän­o­mis­ta­ja sitoutuu myös istut­ta­maan uut­ta met­sää ja met­säy­htiö sitoutuu osta­maan tietyn kiin­tiön vuodessa yksi­tyiseltä metsänomistajalta?

       Vastaa

    9. Eemil: en ota nyt kan­taa Euroopan komis­sion metäpoli­ti­ikkaan vaan totesin tuol­la Jätkäsaaren kom­men­til­la että myös Helsingis­sä on raken­net­tu uusia ker­rostalo­ja keskelle kaupunkia puus­ta. Puu­rak­en­tamisen haas­teena oli Venäjän tul­lit. Eemil syyt­tää met­sä­te­ol­lisu­ut­ta ahneud­es­ta mut­ta uno­htaa että met­sän omis­ta­jat ovat pääasi­as­sa yksi­ty­isiä maan­omis­ta­jia ja myös Keskustapuolueeen äänestäjiä jot­ka ovat pysyneet vaikut­ta­maan niihin hal­li­tuk­si­in jois­sa Keskustapuolue on ollut mukana met­säpoli­ti­ikas­ta. Ihmette­len mik­si nykyisessä hal­li­tuk­ses­sa Keskustapuolue ei aja met­sän­o­mis­ta­jien etu­ja muun muas­sa tak­sono­mi­an kohdal­la? En ihmettele mik­si kokoomuk­sen ja RKP:n kaupunki­laiset mepit ovat otta­neet met­sät siip­i­en suo­jelu­un kun se ei ole ”maalais­li­it­to­laisil­ta” keskusta­laisil­ta tah­do onnis­tua. Mik­si Arvo Kor­si­mon puolue on hylän­nyt met­sän­o­mis­ta­jat? 1970-luvul­la Arvo Kor­si­mon puolue oli mukana talon­po­jan tap­polin­jal­la Viro­laisen val­takaudel­la yhdessä sosi­aalidemokraat­tien ja kansandemokraat­tien kanssa! Lainat­en tullineu­vos Veikko Ven­namoa , uno­hde­tun kansan puolustajaa!

       Vastaa

22. O.S:“Suomessa val­tio kerää rahaa haja-asu­tusaluei­ta ja sub­ven­toi sil­lä kaupungeis­sa asu­via? Tilas­tot puhu­vat toista.”

    Soin­in­vaara kiertää alku­peräisen kysymyk­sen koke­neen poli­ti­ikan kehäke­tun tavoin. Siis, mik­si kaupunkien joukkoli­iken­net­tä tue­taan verovaroin ? Sehän piti hoitua markki­navoimin . Soin­in­vaara voisi vih­doin myön­tää tapah­tuneen kehityskulun. 

    Maakun­nista imuroidaan rahat keskuskaupunkei­hin. Rahat pitää ymmärtää laa­jana ihmisen toimeli­aisu­u­den siir­tona, ei siis salkullise­na seteleitä pikkukun­nas­ta isom­paan kaupunkiin. 

    Mut­ta alku­peräiseen kysymyk­seen, mik­si tätä kehi­tys­tä pitää vielä tukea poli­ti­ikan keinoin. Onko O.S. todel­lakin sitä mieltä, että maakun­tien hyv­in­voin­ti on pois Helsingiltä ? Eikö elin­voimainen muu Suo­mi helpota Helsin­gin ilmi­selviä ongelmia ?

    Hesan tukem­i­nen verovaroin esim. kalleu­songel­maan on kuin laas­tari val­ti­mov­eren­vuo­toon. Elin­voimaiset maakun­nat tuke­vat Hesankin hyv­in­voin­tia vaikka­pa juuri asumisen ahtau­den torjunnassa. 

    R.S:“kaikki kaupungeis­sa asu betonikerrostaloissa.

    Näitä talo­ja O.S. kuitenkin halusi lisää, ja mitä mieltä olet betoni­rak­en­tamisen ekol­o­gisu­ud­es­ta ? Vihreät ohit­ta­vat ekol­o­giset seikat omis­sa han­kkeis­saan. Muiden tekemisi­in kyl­lä löy­tyy kri­ti­ikkiä ja veronkiristyksiä.

    Olen sitä mieltä, että kaupunkien haitalliset tuet pitää pois­taa. Niitä ovat asum­is- ja toimeen­tu­lotuet sekä joukkoli­iken­teen tuet. Ne kiihdyt­tävät ruuhkau­tu­mista ja ympäristölle haitallista rakentamista .

    Vastaa

    1. Eemil voitko maini­ta mitkä ovat nämä Elin­voimaiset maakun­nat joi­ta nos­tat esiin?
       Voitko ker­toa oman näke­myk­sesi siihen mitä mieltä olet siitä että kuitenkin Keskustapuolueen puheen­jo­hta­ja ehdot­ti puoluekok­ouk­ses­sa Lappeen­ran­nas­sa että Suomeen pitäisi perus­taa eri­ty­istalousalei­ta? Jos­sa siis työ­nan­ta­jien sosi­aal­i­tur­va­mak­sut ja yhteisöveron olisi alhaisem­paa ‚sekä työvoiman saatavu­ushark­in­ta ei olisi voimas­sa! Jos Suomes­sa on lähtöko­htais­es­ti Eemilin oman näke­myk­sen elin­voimaisia maakun­tia jot­ka pystyvät siisti muka kil­paile­maan Uuden­maan, Varsi­nais-Suomen ja Pirkan­maan kanssa sopii kysyä Eemiltä mik­si nämä muut “niin san­otut elin­voimaiset maakun­nat”, pois lukien Ahve­nan­maa, eivät ole taloudel­lis­es­ti houkut­tele­via maakun­tia vaan niistä pitää tehdä eri­ty­istalousaluei­ta Keskustapuolueen vaa­timuk­ses­ta ? Eikös tämä Keskustapuolueen vaa­timus eri­ty­istalousalueista ker­ro jotain ihan muu­ta maakun­tien kehi­tyk­ses­tä Suomes­sa? Mik­si markki­na­t­alous yhteiskun­nas­sa tarvi­taan val­tio­val­lan sub­jen­toitu­ja eri­ty­istalousaluei­ta? Suo­mi ei ole Kiinan kaltainen val­tiokap­i­tal­isti­nen talous vaan yksi­tyiseen omis­tuk­seen nojaa­va kansan­talous. Mihin sit­ten tarvi­taan eri­ty­istalousaluei­ta joi­ta Keskustapuolue esittää?

       Vastaa

       1. Somani:” Mik­si markki­na­t­alous yhteiskun­nas­sa tarvi­taan val­tio­val­lan sub­jen­toitu­ja erityistalousalueita? ”

          Sik­si, että reuna-alueil­ta vir­taa raha kaupunkei­hin. Se pitää sisäl­lään perusk­oulutet­tua työvoimaa, raa­ka-ainei­ta, jopa yri­tyk­siä houkutel­laan suurem­pi­in kaupunkei­hin jne. On vielä pan­elis­teil­ta jäänyt vas­taa­mat­ta, mik­si suurem­pi­en kaupunkien asum­ista , joukkoli­iken­net­tä kult­tuuri­laitok­sia tue­taan yhteisel­lä rahalla ?

          Tämä raha on yhteistä tuli se sit­ten kaupun­gin , val­tion tai EU:n kas­sas­ta. Somani voisi pikkuhil­jaa opetel­la Keskus­tan nimen , nimi vai­h­tui 1988. Se ei ole keskustapuolue, Ruot­sis­sa sel­l­ainen on. Sitäkö Somani tarkoittaa ?

          Somani puhuu aluei­den ja kaupunkien välis­es­tä kil­pailus­ta. Suomen kaltaisen pienen maan pitäisi puhal­taa yhteen hiileen eikä kil­pail­la keskenään. Kaupun­git tarvit­se­vat maakun­tia ja taas tois­in­päin. Tämä pitäisi vain tun­nus­taa eikä luo­da jakolinjoja. 

          Itä­naa­puris­sa Suomen jakolin­jat kiin­nos­ta­vat ja niitä pide­tään yllä hybridi­vaikut­tamisen keinoin. 

          R.Silfverberg:” monipuolista kulttuurielämää”

          Käsite on äärim­mäisen suh­teelli­nen, maaseudul­la on myös monipuolista kult­tuurielämää. Har­ras­ta­jateat­terin omatekemä näytelmä on yhtä suuri kult­tuurielämys kuin jout­sen­lampibaletin ensi­tanssi­jan esitys.

    2. Eemil tulon­si­ir­to on nimeno­maan päin­vas­taista isoista kaupungeista imuroidaan tulon­si­ir­roil­la pikkukaupunkei­hin ja maakun­ti­in jot­ka eivät ole elin­voimaisia kil­paile­maan Uuden­maan Varsi­nais-Suomen ja Pirkan­maan kanssa.

       Vastaa

    3. Eemil: Mitä tarkoi­tat keskuskaupungilla? Minä ymmär­rän niil­lä sel­l­aisia maakun­nis­sa ole­via isom­pia ja keskikokoisi­akin kaupunke­ja jot­ka eivät ole Helsin­ki joka on koko Suomen pääkaupun­ki. Sel­l­aisia jois­sa on korkeam­paa koulu­tus­ta ja työ­paikko­ja korkeam­min koulute­tu­ille, monipuolista kult­tuurielämää jne. Mik­si sel­l­ais­ten kaupunkien olo­suhtei­den tukem­i­nen olisi väärää? Osa hoituu itses­tään mut­ta myön­nän että yliopis­tot ja keskus­sairaalat jne ylläpi­de­tään koko maas­ta kerä­ty­il­lä rahoil­la, ja taitaa nois­sa kaupungeis­sa olla myös kun­tien tuke­maa joukkoli­iken­net­tä, sekä toimii val­tion ylläpitämä rautatieli­ikenne ja lentoase­ma ja Kela tukee mum­mo­jen taksikyytejä.
       Mik­si ei “aidoil­ta” maalaisil­ta saisi kerätä rahaa kos­ka hekin käyt­tävät keskuskaupunkien palveluja.? 

       Helsin­ki taas on sekä Suomen pääkaupun­ki mut­ta myös Uuden­maan maakun­nan keskuskaupun­ki. Uusi­maa on väkirikkain maakun­ta joten Helsingillä on myös vas­tuu koko Uuden­maan hyv­in­voin­nista. Tosin Sote-uud­is­tus pilkkoo vas­tu­u­ta keinotekoisille alueille. 

       Betoniker­rosta­lo on tarkoite­tu kestää yli 100 vuot­ta. Puu­ta­lo kestää riip­puen siihen miten paljon on sat­sat­tu laatu­un 40–60 vuot­ta ja viimeistään sen jäl­keen se on raken­net­ta­va sisältä uusik­si tai purettava.

       Vastaa

       1. Sote-uud­is­tus on keinotekoinen kos­ka val­tio mak­saa kulut ja menot vaik­ka hyv­in­voin­tialueil­la on näen­näi­nen itse­hallinto. Saman­lainen itse­hallinto kuin Kiinan kansan­tasaval­lan autonomisil­la alueilla

       2. Jäl­jelle jää Turku, Tam­pere ja Oulu keskuskaupungeista jot­ka ovat vetovoimaisia Helsin­gin jäl­keen. Keskustapuolueen kan­na­tus on näis­sä kahdessa kaupungis­sa hyvin mata­la, Oulu tosin poikkeuksena.

    4. Eemil, asum­is- ja toimeen­tu­lotuet mak­se­taan suo­raan Kelas­ta eikä se ole paikkakun­ta sidonnnainen. Jos asum­is- ja toimeen­tu­lotuet annet­taisi­in kun­tien hoidet­tavak­si tilanne ei muut­tuisi mitenkään vaan päin­vas­toin hyödyt­täisi kaupunkia entisestään. 

       Sama tilanne olisi jos maat­alous­tu­ki annet­taisi­in maakun­ta­hallinnon hoidet­tavak­si niin sil­loin Suomen sisäl­lä olisi kil­pailu tilanne Etelä-Suo­mi vas­taan Pohjois-Suo­mi ja tuo raja kulk­isi toden­näköis­es­ti Jyväskylän tai itse asi­as­sa jo Tam­pereen kohdal­la. Etelä-Poh­jan­maa olisi poikkeuk­sel­lis­es­ti net­to saa­jana tämän rajan toisel­la puolel­la. Tuo joukkoli­iken­teen tuki mak­se­taan osit­tain kun­tay­htymien omas­ta kas­sas­ta ja osit­tain val­tion kas­sas­ta ja myös Euroopan union­in raken­ner­a­has­tos­ta saadaan rahoi­tus­ta joten ei joukkoli­iken­teen tuki tule yhdestä paikas­ta eikä se tule todel­lakaan tulon­si­iroina pääkaupunkiseudulle, Tam­pereen ja Turun seudulle muual­ta maakun­nista vaan Itse asi­as­sa kaupunki­laiset mak­sa­vat itse veroina val­tion kas­saan kaut­ta takaisin. 

       Jos Suo­mi olisi liit­to­val­tio jos­sa olisi taloudel­lis­es­ti itsenäisiä osaval­tioi­ta tai maakun­tia mitä ter­miä halu­taan käyt­tää olisi tilanne eri asia. Sil­loinkin eniten hyö­ty­isi Uusi­maa, Varsi­nais-Suo­mi, Pirkan­maa ja Ahvenanmaa

       Vastaa

    5. Liiken­teen peru­songel­ma on siinä, että liiken­net­tä ylipään­sä sub­ven­toidaan aivan liikaa. Työ­matkavähen­nyk­set, verot­tomat kilo­metriko­r­vauk­set, mak­su­ton infra, pysäköin­tipaikko­jen rak­en­tamis­pakko yms. tekee liikku­mis­es­ta ja eri­tyis­es­ti henkilöau­tol­la liikku­mis­es­ta aivan liian hal­paa teo­reet­tiseen markki­nahin­taan ver­rat­tuna, mikä johtaa liiken­teen määrän kasvuun. 

       Kaupungeis­sa joukkoli­iken­net­tä joudu­taan sub­ven­toimaan verora­hoil­la ei sik­si, että joukkoli­iken­net­tä halut­taisi­in eri­tyis­es­ti tukea, vaan sik­si, että ilman autoli­iken­teeseen ver­rat­tavaa sub­ven­tio­ta joukkoli­ikenne ei pär­jäisi kil­pailus­sa raskaasti sub­ven­toidulle autoli­iken­teelle ja liiken­neru­uhkat kaupungeis­sa oli­si­vat aivan sietämättömät.

       Paras­ta olisi tietysti luop­ua kaikesta liiken­teen sub­ven­toin­nista ja hin­noitel­la kaupungeis­sa kaupunki­ti­lan käyt­tö markki­nae­htois­es­ti. Sil­loin joukkoli­iken­nekin toimisi oikein hyvin ilman sub­ven­tioi­ta. Toki se olisi aika epäreilua kaikille niille jot­ka ovat rak­en­ta­neet elämän­sä kehyskun­nis­sa sen varaan että yhteiskun­ta tukee hei­dän liikku­mis­taan, mut­ta elämä on.

       Vastaa

    6. Eemil, Keskustapuolueen ehdo­tuk­ses­sa on kak­si heikkoa kohtaa mitä tulee eri­ty­istalousalueisi­in. Läh­es kaik­ki eri­ty­istalousalueet ovat pääasi­as­sa niis­sä mais­sa joi­hin niitä on perustet­tu ovat sijoitet­tu ovat joko ran­nikkoalueil­la tai iso­jen kaupunkien vier­essä. Esimerkik­si Kiinas­sa ja Per­sian­lah­den mais­sa ne ovat pääasi­as­sa sata­makaupunke­ja , tai kaupunke­ja jois­sa on iso kan­sain­vä­li­nen lentoase­ma tai rajan yli­tys kaupunke­ja. Suomes­sa on on vain 4 maakun­taa jois­sa täl­läi­nen jär­jeste­ly toimisi ne ovat Uusi­maa, Varsi­nais-Suo­mi Pirkan­maa ja Ahve­nan­maa. Eri­ty­istalousaluei­den idea ei ole ollut koti­maid­en markki­nat vaan vien­ti ja ulko­maiset sijoituk­set . Reuna-alueilta
       ei vir­ra pääo­maa kaupunkei­hin vaan kaupunkei­hin vir­taa pääo­maa ulko­mail­ta jon­ka lähtöko­htana on vien­ti. Ei sisä­markki­nat varsinkin Suomes­sa jon­ka sisä­markki­nat ovat liian pienet . Jopa Viron yri­tysvero malli ja sähköi­nen eEesti palvelu on suun­nat­tu ulko­maid­en markki­noille jol­la pyritään huokut­tele­man ulko­maalaisia sijoituk­sia Viroon. Sama kos­kee Irlan­nin yri­tysvero malli.

       Nyt kun tavar­ali­ikenne Venäjälle on kiin­ni Itä-Suomen taloudelli­nen ase­ma on heiken­tynyt eikä siitä voi syytä muu­ta kuin Krem­lin päät­täjiä. Täl­läkin het­kel­lä Liet­tuan ja Venäjän välil­lä on kiista mitä tehdä Kalin­ingradille joka sijait­see Puolan ja Liet­tuan välis­sä jos­ta ei pääse Venäjälle kuin mer­itse tai lentäen kiertämäl­lä Itämeri.

       Vastaa

    7. Eemille vas­taus mik­si käytän nimeä Keskustapuolue kos­ka se on helpom­pi kir­joit­taa. Sana Keskus­ta tarkot­taa suomenkielel­lä muu­takin kuin puoluet­ta. Puoluei­den lyhyem­mät nimet ovat myös helpom­pi kirjoittaa. 

       Mik­si Eemil käyt­tää nimeä Vihreät vaik­ka viralli­nen nimi on Vihreä liitto? 

       Kokoomuk­sen viralli­nen nimi on Kansalli­nen Kokoomus. Demarien viralli­nen nimi
       Suomen sosi­aalidemokraat­ti­nen puolue .En näe mik­si ei saisi käyt­tää lyhen­teitä jot­ka ovat yleis­es­ti käytössä! Demar­it ovat SDP, Kepu on Keskustapuolue, Per­sut on perus­suo­ma­laiset, kokoomus on Kansalli­nen Kokoomus, Vihreät on Vihreä liit­to, Kris­til­liset on Kris­til­lis­demokraatit jne. 

       Viral­li­sis­sa yhteyk­sis­sä on suo­tavaa käyt­tää koko nim­iä mut­ta tämä Osmo Soin­in­vaaran blo­gi ei tietääk­seni sel­l­ainen foo­ru­mi jos­sa muodol­lisu­udet ovat ensisi­jais­es­ti tärkeim­mät! Osmo Soin­in­vaara voi itse blo­gi isän­tänä määritel­lä mikä on hänen mielestä oikea ter­mi mut­ta en ole tör­män­nyt siihen että Osmo Soin­in­vaara olisi kieltänyt esimerkik­si ter­min Vihreät vain sen takia kos­ka se ei ole puoleen viralli­nen nimi.

       Vastaa

    8. Eemille voin näin teat­teri har­ras­ta­jana sanoa että kesäteat­ter­it ovat erit­täin hyvä insti­tuu­tio siel­lä mis­sä ei ole laitosteat­te­ria tai pieniä erikoisteattreita. 

       R.Silfverberg toden­näköis­es­ti tarkot­taa monipuolisel­la kult­tuuri tar­jon­nal­la jot­ka eivät ei ole pelkästään per­in­teinen teat­teri tai ooppera. 

       Isois­sa kaupungeis­sa on aina ollut luovia pieniä erikoisteat­tere­i­ta ja mui­ta kult­tuuri laitok­sia jot­ka ovat kokeel­lisia jot­ka eivät ole “laitok­sia”. Tähän sisäl­tyy muun muas­sa tanssin, kuvataiteen ja teat­terin uudet kokeel­liset ilmaisut. 

       His­to­ri­al­liset näytelmät mitä esimerkik­si Kansal­listeat­teri ja kaupung­inteat­ter­it ympäri Suomea esit­tävät ei voi esit­tää kesäteat­tereis­sa mon­es­takin syys­tä joista ensi sijainen este on logisti­nen eli rekvisi­itan puute ja tekni­nen suoritus.

       Ikävä kyl­lä sanoa mut­ta mon­en maakun­nan kesäteat­terin ohjel­ma on van­ho­jen koti­mais­ten tai ulko­mais­ten esi­tys­ten toisintoa. 

       En moiti näytelmien sisältöä mut­ta ongel­ma on siinä että maakun­tien yleisö on yleen­sä kon­ser­vati­ivista toisin kuin isois­sa kaupungeis­sa jos­sa se on monipuolista (joukos­sa on myös kon­ser­vati­ive­jä, lib­er­aale­ja ja radikaale­ja) sekä maan­han­muut­ta­jia jot­ka pystyvät seu­raa­maan laitosteat­terei­den esi­tyk­siä helpom­min kuin har­ras­ta­jateat­terei­den kos­ka . Tämä johtuu kir­jakielestä jota maa­han­muut­ta­jat jot­ka ymmärtävät suomea pystyvät seu­raa­maan jotenkin. Itsel­läni on koke­mus­ta tästä kun kävin kat­so­mas­sa viime vuon­na Baskervillen koiraa Are­na teat­teris­sa Hakaniemessä.

       Isois­sa kaupungeis­sa on tilaa tehdä monipuolista ohjel­maa mitä ei maaseudul­la aina ole kos­ka yleisö on kon­ser­vati­ivista tai resurssit ovat rajalliset.

       Ehkä tässä on esimerk­ki mitä tarkoit­taa monipuo­li­nen kult­tuu­ri­tar­jon­ta se ei ole pelkästään klas­sikko­jen uus­in­taa tai uudelleen tulkintaa. 

       Läh­es kaikissa isois­sa kaupungeis­sa ympäri maail­maa jos­sa on laa­jaa kult­tuuria on myös monipuolista kult­tuu­ri­tar­jon­taa. Suomes­sa ikävä kyl­lä myös isois­sa kaupungeis­sa myös Helsingis­sä tämä tar­jon­ta on ollut sup­peam­paa kuin muis­sa Pohjo­is­mais­sa etenkin mitä on Kööpen­ham­i­nas­sa joka on per­in­teis­es­ti luo­van teat­terin kaupun­ki. Berli­in­istä, Lon­toos­ta ja Pari­i­sista nyt puhumattakaan.

       Vastaa

    9. Eemilile huomio että EU:n eri raken­ner­a­has­tostoista tule­vat ovat erit­täin tarkkaan kor­vamerkit­tyjä ja näi­den ollen niiden käyt­tämi­nen on suun­nat­tu pääasi­as­sa isoi­hin infra­struk­tu­uri han­kkeisi­in. Nämä varat ovat kunkin jäsen­val­tion mak­savia varo­ja ja luon­nol­lis­es­ti jäsen­val­tiot kyt­täävät mus­ta­sukkaises­ti mihin varo­ja saa käyt­tää ja ei saa käyt­tää. Sama kos­kee val­tion varo­ja joi­ta luon­nol­liset maakun­nat luon­nol­lis­es­ti kyt­täävät mihin varo­ja käytetään kos­ka kansane­dus­ta­jat eduskun­nas­sa on valit­tu eduskun­taan vaalipi­irien mukaises­ti jot­ka uudelleen­val­in­ta on joka 4 vuo­den sykli.

       Vastaa

    10. Eemil, tuskin Itä­naa­puria kiin­nos­taa mitkä ovat Suomen
        sisäiset jakolin­jat suhteessa
        Suomen sisäiseen kehitykseen! 

        Se mitä Venäjää todel­la kiin­nos­taa on Suomen kan­sain­vä­li­nen ase­ma ja mil­lainen rooli Suomel­la on jatkos­sa muun muas­sa Euroopan unionissa
        kiin­nos­ta­vat Venäjää kos­ka se yrit­tää saa­da Euroopan union­in jäsen­mai­ta riitelemään keskenään muun muas­sa pakkoteista ja kuin­ka pitkälle niitä aio­taan jatkaa. Tässä kohtaa Venäjä pyrkii hybridi­vaikut­tamisen keinoin vaikut­ta­maan myös Suomeen. Venäjä on onnis­tunut vaikut­ta­maan erit­täin hyvin Unkaris­sa ja osit­tain Ital­ias­sa . Onnek­si Suo­mi Ruot­si, Nor­ja, Tan­sk, Puo­la sekä Bal­tian­maat ovat otta­neet akti­ivisen roolin . Venäjää ei todel­lakaan kiin­nos­ta se miten ja mihin suun­taan Suo­mi kehit­tyy taloudel­lis­es­ti . Tosin Itä-Suomen elinkeino­rak­en­teel­la täl­lä on merk­i­tys­tä mut­ta kovinkaan paljon jos kat­soo Venäjän kehi­tys­tä kokonaisuudessaan.
        Suomes­sa asu­vien venäläis­ten ase­ma kiin­nos­taa Venäjää ihan muista syistä kuin alue­poli­ti­ik­ka joka on Suomen sisäi­nen asia. 

        Tämänkin sodan aikana Venäjä on men­nyt koko ajan lähem­mäs Kiinaa joka ei ole Venäjän kohdal­la ihan posi­ti­ivista kos­ka Kiina on asukaslu­vul­taan paljon suurem­pi val­tio kuin Venäjä ja myös kult­tuuril­taan eri­lainen. Venäläisille on myös psykol­o­gis­es­ti vaikeam­paa hyväksyä että Kiina on vahvem­pi kuin Venäjä taloudellisesti.

        Vastaa

    11. Eemil: “Siis, mik­si kaupunkien joukkoli­iken­net­tä tue­taan verovaroin ?”

        Huom! Esim pääkaupunkiseudun joukkoli­iken­net­tähän sub­ven­toi­vat eniten juuri pääkaupunkiseudun kun­nat itse (eikä niinkään val­tio tai syr­jäseudut). Jos tämä houkut­taa pääkaupunkiseudulle enem­män ihmisiä kuin sen vaa­ti­ma kun­nal­lisvero karkoit­taa (kuten tun­nut eräässä toises­sa kom­men­tis­sasi väit­tävän), niin sil­loin­han se tun­tuu ihmis­ten mielestä ole­van hyvää rahankäyttöä.

        Mik­si sit­ten joukkoli­iken­net­tä pitää tukea? No, lähin­nä sik­si, että autoli­iken­net­täkin tue­taan ja, jos joukkoli­ikenne jätetään vähem­mälle tuelle, vääristäisi se kysyn­tää ja loisi autoru­uhkia. Tässähän on siis kyse siitä, että tiet ja kadut raken­netaan verovaroin, mut­ta niiden käytöstä ei per­itä mak­sua, vaik­ka siinä vie arvokas­ta tilaa, jota joku muukin voisi käyt­tää. Jos pääkaupunkiseudul­la perit­täisi­in autoil­i­joil­ta kun­non ruuhka­mak­su­ja niin, ettei ruuhkia pää­sisi syn­tymään, niin sit­ten myös joukkoli­iken­teestä voisi per­iä lip­pu­jen hin­nas­sa koko kus­tan­nuk­sen (tai ainakin selvästi suurem­man osan).

        Väi­tit myös toises­sa kom­men­tis­sa, että kaupungis­sa asum­i­nen on kallista. Tässä on kyse vain siitä, että tila kaupungis­sa on halut­tua mut­ta rajal­lista ja sik­si kallista. Se ei tarkoi­ta kus­tan­nus­ta koko yhteiskun­nalle. Päin­vas­toin, korkeat hin­nat kaupungis­sa tarkoit­ta­vat, että juuri sinne kan­nat­taa rak­en­taa lisää asun­to­ja jos mah­dol­lista, kun niistä ollaan valmi­ita maksamaan.

        Vastaa

        1. “tila kaupungis­sa on halut­tua mut­ta rajal­lista ja sik­si kallista. Se ei tarkoi­ta kus­tan­nus­ta koko yhteiskun­nalle. Päin­vas­toin, korkeat hin­nat kaupungis­sa tarkoit­ta­vat, että juuri sinne kan­nat­taa rak­en­taa lisää asun­to­ja jos mah­dol­lista, kun niistä ollaan valmi­ita maksamaan.”

           Tuos­sa kul­mi­noituu keskit­tämiside­olo­gien aja­tusharha. Korkeat hin­nat johtu­vat ruuhkau­tu­mis­es­ta ja niitä on pakotet­tu mak­samaan. Jos työ­paikko­ja olisi hajautet­tu, niin asum­i­nen eikä liiken­nöimi­nen mak­saisi ylettömästi.

           Mikä pakko enää ajaa keskit­tämään työ­paikko­ja , ohjaus­ta ja hallinnoin­tia yhteen paikkaan ? Ei mikään, sil­lä dig­i­tal­isoin­ti ja globaalit tuotan­toketjut mah­dol­lis­ta­vat järkevän hajauttamisen. 

           Hajaut­tamisen puoles­ta on 24.2. nous­sut uusi argu­ment­ti. puti­nof­fin ja seu­raa­jien on mah­do­ton­ta tuho­ta hajautet­tua Suomea. Tätä näköko­htaa pitävät edelleen tietyt tahot nau­ret­ta­vana. Seu­raa väistämät­tä aja­tus siitä, mil­lä asial­la kyseiset tahot ovat.

           Hajau­tus ei koske pelkästään Suomen puo­lus­tusvoimia. Se kos­kee kaikkea elämiseen liit­tyvää toimintaa.

        2. Kyl­lä lop­pu­jen lopuk­si Abenomo­cis ei toimin­ut siihen tavoit­teeseen mihin Abe pyr­ki eli talouskasvu­un joka oli jäänyt paikalleen Japanis­sa 1990-luvun alus­ta alka­en. Abe otti käyt­töön Japanis­sa arvon­lisäveron ‚jota ei Japanis­sa ollut aiem­min, ja samal­la alen­si työn­vero­tus­ta joka on ollut Japanis­sa per­in­teis­es­ti hyvin korkea. Tämäkin ver­ou­ud­is­tus ei tuot­tanut tavoitet­ta. Keskus­pankin pääjo­hta­jan erot­ta­mi­nen ei yleistä markki­na­t­alous mais­sa. Juuri tämän takia Abea kri­ti­soiti­in huonos­ta talous­poli­ti­ikas­ta. Japani yksinker­tais­es­ti kär­si liian alhais­es­ta koros­ta ja liian alhais­es­ta deflaa­tios­ta. Deflaa­tion pois­t­a­mi­nen inflaa­ti­ol­la ei mitenkään eri­tyisen onnis­tunut talous­poli­ti­it­ti­nen päämäärä. Japanis­sa olti­in yksinker­tais­es­ti totut­tu deflaa­tioon. Japanin ongel­ma oli alhainen talouskasvu koko 1990-ja 2000-luvun alun.

        3. Eemil, ei julki­nen val­ta suurim­mal­ta osin päätä, keskit­tyvätkö työ­paikat vai eivät. Työ­paikat syn­tyvät markki­noil­la kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan. Jos niitä keskit­tyy esim Helsinki­in, niin sil­loin oletet­tavasti Helsin­ki on työ­nan­ta­jalle hyvä sijain­ti taval­la tai toisella.

        4. Rahul Somani, ainakin rahapoli­ti­ikan osalta Abe nimeno­maan vei Japa­nia oikeaan suun­taan (vaikkei tarpeek­si pitkälle). Se kas­vat­ti inflaa­tio­ta ja pienen­si työt­tömyyt­tä, mikä aut­toi jo paljon.

           Japanis­sa on myös ollut ALV jo ennen Abea vuodes­ta 1989 läh­tien. Aben aikana sitä kyl­lä korotet­ti­in 5%->8% vuon­na 2014 ja 8%->10% vuon­na 2019, mut­ta mis­tään täysin uud­es­ta veros­ta ei ollut kyse.

        5. Itse asi­as­sa tuo mainit­se­masi 2014 koro­tus vei Japanin talouden taan­tu­maan. Sil­loin kyl­lä Abenomo­cis otti taka pakkia. Japanin työ­markki­nat ovat olleet poikkeuk­sel­lisen eri­laises­sa ase­mas­sa kuin muis­sa teol­lisu­us­mais­sa. Japanin työl­lisyys aste on ollut aina korkeampi kuin esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa ja Euroopassa.

        6. Kom­ment­ti­na noi­hin työ­paikko­jen keskit­tymiseen niin Helsin­ki ja Pääkaupunkiseu­tu ei kil­paile muiden Suomen kaupunkien kanssa vaan esimerkik­si Tallinna on onnis­tunut houkut­tele­maan paljon yri­tyk­siä muun muas­sa Suomes­ta. Virossa on selkeämpi vero­tus ja kevyem­pi byrokratia .

        7. Rahul Somani, mitään hirveän ihmeel­listä ei Japanille tapah­tunut 2014. Kasvu oli alhaisem­paa kuin edel­lisenä tai seu­raa­vana vuon­na, mut­ta 2011 se oli vielä alempi.

           Vaikea uskoa, että 3%-yks. koro­tuk­sel­la olisi niin suuri vaikutus.

        8. Kyl­lä 3% ko koro­tuk­sel­la on iso vaiku­tus kos­ka Japanin talous oli pitkään ollut defla­torises­sa kier­teessä. Abe tavoit­teli talouskasvua kulu­tuk­sen kaut­ta mut­ta japani­laiset eivät ole kulut­ta­jia vaan säästäjiä. Abe alen­si työn­vero­tus myös sam­mal­la mut­ta kun japani­laiset ovat kuten sak­salaiset jos heille annetaan lisää rahaa niin he säästävät sen.

        9. Rahul Somani, ei deflaati­ikierre ainakaan mitenkään itses­tään­selvästi tarkoi­ta, että 3%:n koro­tuk­sel­la olisi suurem­pi vaiku­tus kuin muuten. Myöskään Japanin BKT-kuvaa­jaa kat­soes­sa ei näy mitään kovin ihmeel­listä 2014. Myöskään suurem­pi säästämis­in­to ei tarkoi­ta, että vaiku­tus olisi suurempi.

        10. Kyl­lä Japanin ja Sak­san kansan­taloudet ovat eri­laisia kuin esimerkik­si Yhdys­val­tain tai Bri­tann­ian jois­sa taas kulu­tus on pääasialli­nen kansan­talouden toimin­nan ylläpitäjä. Japanis­sa oli pitkä deflaa­tio jota Abe yrit­ti saa­da hallintaan muun muas­sa nos­ta­mal­la arvon­lisäveroa joka johti taan­tu­maan joka oli Japanin kohdal­la pitkön deflaa­tioon ongel­ma kos­ka oli jatkunut koko 1990-luvun ja 2000-luvun alun. Mitä pitem­pää taan­tu­ma kestää kehit­tyneessä teol­lisu­us­val­tios­sa sitä suurem­mal­la syyl­lä kansalais­ten ostovoima kär­sii. Van­han kansan­talouden his­to­ri­alli­nen ris­ki on se että deflaa­tio tapetaan korkeal­la inflaa­ti­ol­la. 4 % inflaa­tio korkea jos on ollut vuosikymme­nen aikana mata­lat hinnat.

        11. Rahul Somani, mut­ta riip­pumat­ta noista seikoista pienehköl­lä veronko­ro­tuk­sel­la ei luulisi ole­van kuin pienehkö vaiku­tus (ja inflaa­tion nos­to on joka tapauk­ses­sa ainakin auttanut).

        12. Kyl­lä olet oike­as­sa siinä että pienehkö veronko­ro­tuk­sel­la on vähäiset merk­i­tyk­set makro­taloustiede kohdal­la mut­ta Mikro­talous huomioon niin Japanin kokoises­sa kansan­taloudessa (maail­man 4. suurin) on ollut 30 vuo­den ajan defla­toori­nen taloudelli­nen tilanne ja nyt 2,1% inflaa­tio joka iskee suo­rana ruuan ja ener­gian hin­toi­hin ja siihen vielä sekin huomio ettei Japanis­sa palkat ole nousseet teol­lisu­us­maid­en ver­tailus­sa 30 vuo­teen juuri tuon deflaa­tion takia kos­ka hin­nat lask­i­vat alas ja Japani­laiset itse ovat erit­täin säästäviä eikä kulut­ta­jia siinä mis­sä amerikkalaiset tai englantilaiset.

    12. Eemil jos nuo asum­istuet, toimeen­tu­lotuet ja opin­totuet jae­taan kun­tien mak­set­tavak­si niin Helsin­gin osu­us olisi pienem­pi kuin muun Suomen. Samoin jos maat­alous­tu­ki mak­se­taan maakun­nit­tain niin ylivoimais­es­ti enem­män maat­alous­tukea mak­se­taan Tam­pereen pohjois­puolelle. Jos Euroopan unionis­sa oli yhteinen sosi­aalipoli­ti­ik­ka niin eniten sosi­aal­i­tur­vaa mak­set­taisi­in Itä-Euroopan maille.

        Vastaa

    13. Eemil, maat­alous­tu­ki ei ole sidot­tu tuloi­hin vaan hehtarinkokoon . Helsin­gin kaupun­gin sama tuki on CAP tuki mut­ta ei val­takun­nalli­nen 141 tuki

        Vastaa

23. Vyöhyk­keet voisi tehdä ekol­o­gista yhdyskun­taraken­net­ta sekä taloudel­lista joukkoli­iken­net­tä kan­nus­taviksi. Eli A‑vyöhyke on vaik­ka 500m säteel­lä kiskoli­iken­teestä sekä runk­obus­sil­in­joista, B‑vyöhyke kilo­metrin säteel­lä, ja C loput. 

    Ilman vyöhykkeitä vas­taa­van saisi aikaan vaik­ka 1€/nousu (eikä mat­ka) hinnoittelulla. 

    Lisäk­si ruuhka­mak­sut kehiin.

    Ken on omakoti­talo­ma­tolle muut­tanut, mak­sakoon päätöksistään!

    Vastaa

    1. Niin­pä. Halu­aisin päästä tutki­maan HSL:n luku­ja eri lin­jo­jen kan­nat­tavuuk­sista, mut­ta olen melko var­ma että Helsingis­säkin kokon­ais­tu­los olisi se että omako­ti­a­su­jat sub­ven­toi­vat itse itselleen bus­sil­in­jo­ja (sekä nyt kehäratik­ka) tehot­tomille alueille kun taas tehokkaam­mat runk­olin­jat (metro jne.) toimi­si­vat markkinaehtoisestikkin/omarahotteisesti kun tehokkaasti asu­vat pieni­palkkaiset työmyyrät täyt­tävät liiken­nevä­li­neet. Valitet­tavasti markki­na­t­alouden perussään­tö vain on se että tiheä on tehokas­ta, toimii sekä ihmisil­lä että muu­ra­haisil­la. Ja sit­ten vielä kaupun­git perivät kiin­teistövero­ja asuin­neliöi­den + ton­tin eikä pelkästään ton­tin neliöi­den perus­teel­la niin taas huo­mataan että tehokkaasti asu­vat on myös tehokkaasti val­jastet­tu yhteiskun­nan mak­sum­iehik­si. Mut­ta miten se yhteiskun­ta toimisi, jollei pienet ihmiset pitäisi kaikkea pyörimässä samal­la kun suu­rit­u­loiset suhaa­vat ympäri­in­sä autoil­la ja lentokoneil­la omas­sa eri­no­maisu­udessaan, samal­la tietenkin pahek­suen laisko­ja ja saa­mat­to­mia työläisiä? Suomes­sa­han oikeuslaitoskin on jo pitkälti suu­rit­u­lois­t­en huvia, riitat­a­pauk­sis­sa pien­i­t­u­loisel­la ei ole mitään kykyä käy­dä oikeut­ta, eli taas nähdään että suu­rit­u­loiset ohjaa­vat verot itselleen hyödyl­lisi­in kohteisi­in — tämä on kuitenkin ok kos­ka toim­inta tapah­tuu demokra­t­ian peri­aat­tei­den mukaisesti.

       Vastaa

       1. Toimi­vat kulu­tus­markki­nat ovat toim­i­neet aina parem­min kun väestö poh­ja on tiheä. Vien­tiä har­joit­ta­vat yri­tyk­set ovat eri ase­mas­sa kos­ka niiden asi­akaskun­ta on koko maail­ma. Pienikin yri­tys voi har­joit­taa maail­man­laa­juista liike­toim­intaa jos se on yksinker­tais­es­ti erikois­tunut tiet­tyyn alaan. Vähit­täiskaup­pa on suo­raan kulut­ta­jille on hyvin maa sidonnaista .

       2. Kulut­ta­ja voi tehdä valin­nan ostaako hän kiinalaisia tuot­tei­ta vai ei osta mutta
          onko kulut­ta­ja valmis yksinker­tais­es­ti mak­samaan enem­män niistä tuot­teista jot­ka eivät ole valmis­tet­tu Kiinas­sa. Kiina ei ole enään rihka­man tuot­ta­ja vaan tämänkin tuotan­to on siir­tynyt muun muas­sa Viet­nami­in ja Kam­bodžaan sekä Afrikan mai­hin. Esimerkik­si Etiopi­as­sa valmis­te­taan kiinalais­ten jalkine yri­tys­ten tuot­tei­ta kos­ka palkkata­so Kiinas­sa on nykyään mon­ta ker­taa suurem­pi kuin Afrikas­sa. Kulut­ta­jan val­in­ta on hin­ta laatu suh­teen välis­sä. Eemil otti kan­taa maat­alouden päästöi­hin jot­ka ovat itse asi­as­sa pelkästään ravinne päästöjä ja niistä kyl­lä suurin osa tulee maatiloilta.

    2. “Ken on omakoti­talo­ma­tolle muut­tanut, mak­sakoon päätöksistään!”

       Ker­rostaloa­su­jil­ta lypsetään suurim­mat kat­teet, kun he eivät jak­sa eivätkä kehtaa tai edes tiedä vaa­tia ja tin­kiä. Tämä pätee niin vesi­huol­los­sa, julkises­sa liiken­teessä kuin kaukoläm­mössäkin ja var­maan kaikessa muussakin.

       Omakoti­talos­sa esim nuo liit­tymien kulut ovat kym­menker­taiset mut­ta lasku ei. Ei ole oikein esim “kohtu­ullis­taa” jonkun van­han mum­mon miljoo­nan euron kiin­teistölle kuu­lu­van remon­tin kulu­ja vain sik­si ettei mum­mo jou­tu­isi otta­maan lainaa tai myymään miljoonaomaisuuttaan.

       Vastaa

24. Keskustelu joka on, tosin ei aivan näil­lä sanoil­la, käy­ty tässäkin blo­gis­sa vuosien var­rel­la kym­meniä kertoja:

    - Se on maaseu­tu jon­ka kus­tan­nuk­sel­la te kaupunki­laiset kuulkaa elätte siel­lä kaupungissa
    — Sepä kamalaa. Eiköhän lopete­ta esimerkik­si kun­tien vero­tu­lo­jen tasaus kokon­aan niin moi­ses­ta päästään
    — EI EI EI

    Nyt se käyti­in tuos­sa yllä taas kerran.

    Vastaa

    1. Kepu­lainen (itsen­sä pet­tämisen) logi­ik­ka menee tässä ymmärtääk­seni jotenkin niin, että maaseu­tu kyl­lä elät­tää kaupun­git, mut­ta kos­ka markki­nat hin­noit­tel­e­vat maaseudul­la tapah­tu­van alku- ja teol­lisu­us­tuotan­non arvon väärin suh­teessa kaupunkien paper­in­pyörit­te­lyyn ja koodauk­seen, niin on vain oikein, että val­tio siirtää eri tavoin rahaa kaupungeista maaseudulle.

       Tbh itse en ole koskaan ymmärtänyt tarvet­ta täl­laisille akro­ba­ti­olle, vaan jos maaseudul­la asu­isin, nos­taisin nau­raen tuki­aiset pankki­tililtä ja toteaisin kaupunki­lais­ten val­i­tuk­seen vaan että tyh­mä paljon ja viisas vähem­mäl­lä. Ja äänestäisin kepua, maaseudun loisi­van elämän­tyylin takuupuoluetta.

       Vastaa

       1. Pikem­minkin voisi tode­ta että jos maaseudulle perustet­taisi­in niitä Keskustapuolueen (käytän ter­miä kos­ka se puhekielessä vaki­in­tunut) ehd­tot­tamia eri­ty­istalousalue­ta sekä myös Suomen iso­jen kaupunkien kupeisi­in perustet­taisi­in myös eri­ty­istalousaluei­ta niin markki­naver­tailun vuok­si voi toki tehdä markki­na tutkimus­ta kuin­ka paljon yri­tyk­set, oli kyseessä koti­maiset tai ulko­maiset , sijoit­ta­vat maaseudulle sijait­se­vi­in eri­ty­istalousalueisi­in ja iso­jen kaupunkien vier­essä sijait­se­vi­in eri­ty­istalousalueisi­in ja tätä kaut­ta antaa konkreet­tis­es­ti esimerkin että toden­näköis­es­ti sijoituk­set tehdään iso­jen kaupunkien viereen mon­es­takin syys­tä muun muas­sa työvoiman saatavu­u­den ja markki­noiden läheisyy­teen sekä toimi­va logis­ti­ikan takia jot­ka sijait­se­vat pääasi­as­sa iso­jen kaupunkien vier­essä. Kaivos­te­ol­lisu­us ja luon­non­va­ro­ja hyö­dyn­tävät teol­lisu­us on ihan eri jut­tu. Luon­nol­lis­es­ti ne sijoit­tuvat maaseudulle kos­ka raa­ka-aineet ovat maaseudulla.

       2. Isos­sa kuvas­sa tulon­si­ir­rot kaupungeista syr­ji­in ovat tulon­si­ir­to­ja työssäkäyviltä muille ryh­mille, eri­tyis­es­ti ikään­tyville jot­ka hal­lit­se­vat demografioi­ta muut­to­tap­pioalueil­la. Työ­paikat ja tulot keskit­tyvät vah­vasti kaupunkei­hin, ja kos­ka hyv­in­voin­ti­val­tio toimii tulon­si­ir­toina työssäkäyviltä muille niin täl­läi­nen alueelli­nen efek­ti on siis tulon­si­ir­to­jen suhteen.

          Syr­jäseuduis­sa työssäkäyvil­lä ei siis ole yhtään sen helpom­paa kuin muual­lakaan. Itseasi­as­sa ikäväm­pää mak­set­tu­jen vero­jen ja saatu­jen palvelu­iden näkökul­mas­ta: Saman­moi­set verot mak­se­taan mekin tääl­lä syr­jem­mässä kuin isois­sa kaupungeis­sakin työssäkäyvät, tai itseasi­as­sa usein vero­pros­en­tit ovat korkeam­mat, vaik­ka julkiset palve­lut ovat merkit­tävästi huonom­mat kuin vaikka­pa Helsingis­sä). Sil­lä kär­jis­te­tysti sanoen ne muut­to­tap­pioaluei­den van­hus­ten ja muiden vaivais­ten kulut mak­saa kuitenkin ensisi­jais­es­ti sen kyseisen kun­nan työssäkäyvät.

          Omas­sa kun­nas­sani on siis korkeampi vero­pros­ent­ti kuin Helsingis­sä, mut­ta tääl­lä ei ole Ood­ia eikä ratikkaa, ei itseasi­as­sa edes verot­ta­jan toimis­toa tai vak­i­tu­ista poli­isi­akaan ja Kela palvelee vain yht­enä päivänä viikos­sa etukä­teen tehdyl­lä ajan­va­rauk­sel­la. Toki Helsinkiläi­nen sanoisi var­maan että Helsin­ki on vaan tehnyt parem­paa poli­ti­ikkaa ja sik­si sielä on vain ansai­tusti kaikkea hienoa, mut­ta kyl­lä itse väitän että pääasialli­nen syy löy­tyy siitä että Helsingis­sä on n. 16% yli 65-vuo­ti­ai­ta, ja tääl­lä luke­ma on läh­es tuplat.

          Eli jos jak­saa olla katk­era siitä että kaupun­git “elät­tävät” syr­jäseu­tu­ja, on tosipuheessa isos­sa kuvas­sa katk­era siitä että meil­lä on hyv­in­voin­ti­val­tio ja laa­jat julkiset palve­lut, jot­ka rahoite­taan työssäkäyvien tuloil­la. Toki yksit­täisiä kun­tia on jot­ka ovat sotke­neet talouten­sa ties mihin suh­muroin­tei­hin, mut­ta isos­sa kuvas­sa näke­myk­seni mukaan kuitenkin noin.

       3. En ollut hylän­nyt tätä viestiä, vaan se oli joutunut roska­pos­tin joukkoon syytä, jota en tiedä.

       4. ” loisi­van elämäntyylin”

          Kom­ment­ti sopii hyvin kaupunki­laisille : asum­istuet (2 mrd ), toimeen­tu­lotuet, opin­totuen, joukkoli­iken­teen tuet …

          Suurim­mat maat­aloustuet saa­jat ovat kokoomus­laisia. Oletko koskaan näh­nyt kokoomuk­sen aloitet­ta näi­den tukien pois­tos­ta ? Puolue kuitenkin vas­tus­taa alalle ehdotet­tua tukikat­toa. Se tek­isi suuren loven miljonääriv­il­jeli­jöi­den ennestäänkin ohueen lompakkoon.
          Suuri­in maat­alous­tukien saa­ji­in kuu­luu myös Helsin­gin kaupunki.

       5. Her­ra Soin­in­vaara ei näem­mä hyväksynyt kom­ment­tiani, mis­sä sanoin että kos­ka hyv­in­voin­ti­val­tio perus­tuu tulon­si­ir­toi­hin työikäisiltä muille ikäryh­mille, kun­tien väliset tulon­si­ir­rot ovat suun­nitel­tu omi­naisu­us tilanteessa mis­sä toi­sis­sa kun­nis­sa on paljon työikäisiä, ja toi­sis­sa kun­nis­sa paljon esim. van­huk­sia. Ja että näil­lä van­huskun­nil­la on usein kun­nan vero­pros­ent­ti on korkeampi kuin esim. Helsingis­sä, ja palve­lut paljon heikom­mat esim. verot­ta­jan, kelan, postin, poli­isin osalta. Eli en itse osaa kyl­lä kade­htia näitä aluei­ta, eri­toten olla näi­den aluei­den työssäkäyvä nettomaksaja.

          En tiedä mitä ajatel­la että kom­ment­tiani ei hyväksyt­ty, kun samaan aikaan täl­läiset kom­men­tit menevät lävitse:

          Ja äänestäisin kepua, maaseudun loisi­van elämän­tyylin takuupuoluetta. 

          Onko niin että blo­gin kom­ment­tio­sios­sa on sal­lit­tua haukkua maaseudul­la eläviä täl­lä taval­la loisik­si, mut­ta ei ole sal­lit­tua puo­lus­tau­tua täl­läisiltä syytöksiltä?

       6. Kyseinen kom­ment­ti oli min­ulle tun­tem­at­tomas­ta syys­tä joutunut roska­pos­ti­in ja on nyt sieltä pelastettu.

       7. En ollut hylän­nyt tätä viestiä, vaan se oli joutunut roska­pos­tin joukkoon syytä, jota en tiedä. 

          Ok, pohdinkin että olisiko käynyt vahinko. Anteek­si että olin kärkevä toises­sa viestis­säni mis­sä mietin että oliko kom­ment­ti­ni tahal­lis­es­ti hylätty.

25. Rahul Somani:“Toimivat kulu­tus­markki­nat ovat toim­i­neet aina parem­min kun väestö poh­ja on tiheä. ”

    Luulisi vihrei­den kan­ta­van huol­ta ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Län­si­mainen kulu­tuskult­tuuri on per­im­mäi­nen syy ilmas­tomme tuhou­tu­miseen. Mitä tiheäm­min asumme, sitä enem­män kulu­tamme turhaan. Mitä globaalimpaa kulu­tuk­semme on sitä enem­män ilmas­to kärsii.

    Idea­park­it main­os­ta­vat itseään alueen suurim­pana viihdekeskuk­se­na. Helsin­gin kaup­pakeskuk­sis­sa näkee ihmisiä , jot­ka etsivät kulu­tusko­htei­ta ja viet­tävät vapaa-aikaansa ostok­sia tehden. Erit­täin toksi­nen elämän­tyyli ja henkises­ti täynnnä tyhjää.

    Vastaa

    1. Kaupunki­lainen kulu­tus on pain­ote­tusti palvelu­jen kulut­tamista, kun taas palveluista kaukana ole­vien kulu­tus on lähin­nä tavaroiden kuluttamista.

       Vastaa

    2. Eemil, nyky­i­sis­sä pääkaupunkiseudun kaup­pakeskuk­sis­sa on paljon palvelui­ta joiden kulu­tus ei perus­tu mate­ri­aaliseen kulu­tuk­seen vaan eri­laisi­in palvelui­hin ja viih­teeseen. Oli tämä viihde esimerkik­si pride alakult­tuuri­in perus­tu­va vai­h­toe­htokult­tuuria joi­ta maaseudul­la ei ole kos­ka esimerkik­si pride on maaseudul­la edelleen tabu aihe . Pääkaupunkiseudul­la ei yhtään Idea­parkia vaan kaik­ki Idea­park­it ovat maakun­nis­sa. Pääkaupunkiseudul­la on 6 suur­ta kaup­pakeskus­ta jot­ka ovat Itäkeskus, Sel­lo, Jum­bo, Kamp­pi , Tripla sekä Redi jot­ka ovat etupuo­lil­la eikä keskitet­tynä yhteen paikkaan. Tripla palvelee pääasi­as­sa junali­iken­net­tä Pasi­las­sa koko Suomea kos­ka kaik­ki junat pysähtyvät Pasi­las­sa ja Helsin­gin päärautatiease­mal­la ei ole sel­l­aisia palvelui­ta tilan­pu­ut­teen takia mitä on Triplas­sa. Lentoase­man palvelui­ta en laske edes mukaan. Näis­säkin kaup­pakeskuk­sis­sa on enem­män rav­in­to­la tar­jon­taa kuin tavaran­tar­jon­taa jota tilataan pääasi­as­sa verkos­ta jota har­raste­taan myös maaseudul­la. Kyseessä ei ole toksi­nen tai henkises­ti tyhjä elämän­tyyli vaan sosi­aa­li­nen elämän­tyyli johon kuu­luu sosi­aa­li­nen kanssakäymi­nen. Ymmär­rän hyvin että rav­in­tolois­sa käyn­ti on outoa maaseudul­la asuville kos­ka ei siitä ole kauan kun maaseudul­la ei ollut yhtään rav­in­to­laa jois­sa oli a‑oikeudet . Näin oli esimerkik­si 1980-luvul­la ja 1990-luvul­la tilanne on paran­tunut mut­ta matkailun kannal­ta tilanne voisi olla parem­pi enkä tarkoi­ta tässä kohtaa kebab ja piz­za tar­jon­taa pelkästään. Niitä Suomes­sa on yllin kyllin.

       Vastaa

       1. “sosi­aa­li­nen elämän­tyyli johon kuu­luu sosi­aa­li­nen kanssakäyminen. ”

          Heh, johan vitsin mur­jaisit. Kun hesalaista ter­ve­htii vaikka­pa hissis­sä, niin hän ottaa taka-askeleen. Kaduil­la ei kat­so­ta ympärilleen mui­ta ihmisiä eikä ympäristöä. Naa­ma kiin­ni kän­nykässä. Kyl­lä priedeä on maaseudullakin.

          Kaupunki­laiset ovat muka maalaisia suvait­se­vampia. Mitäpäs tuumaisit , jos ker­rrostalon­aa­purin huoneis­tossa ramp­paisi yötä myöten porukkaa ja juh­lin­ta olisi pääl­lä? Päiväl­lä huoneis­tossa olisi hil­jaista kuin huopatossute­htaal­la. Talon sähkön kulu­tus olisi tapis­sa ja yhteinen vesi­lasku olisi suuri kuin vesivuo­to­ta­pauk­ses­sa. Vesi­vahinko­ja use­am­min kuin laki sallii.

          O.S:“kun taas palveluista kaukana ole­vien kulu­tus on lähin­nä tavaroiden kuluttamista.”

          Onhan totu­u­den nimis­sä todet­ta­va , että maakun­nis­sa myös tehdään tavaroi­ta, teol­lisu­u­den tuot­tei­ta , tuote­taan raa­ka-ainei­ta ja jaloste­taan niitä. Kaupungeis­sa keski­tytään palvelu­iden tuot­tamiseen, joi­hin kuu­luu myös hallinto. O.S. kehaisee usein, että tämä on arvon­nousul­taan suurem­paa, kuin maakun­tie työ.

          Sik­sikö kaikkien pitäisi nyt muut­taa kaupunkei­hin ja ruve­ta tekemään sitä arvon­nousul­taan suurem­paa työtä? Vaikka­pa esim. paito­jen pesua ja silit­tämistä toinen toisilleen.

          Edelli­nen kap­pale näyt­tää tosi tyh­mältä, mut­ta se on johdet­tu O.S:n arvon­nousuide­olo­gias­ta. Maaseu­tu ja kaupun­ki tarvit­se­vat toisi­aan . Vas­takkain aset­telu on kuin las­ten leik­ki hiekkalaatikolla. 

          Eiköhän Vihreä Liit­tokin ole samaa mieltä ?

       2. Maalaisia sapet­taa sik­si että hei­dän on aina olta­va ajokun­nos­sa kun min­nekään ei pääse ilman autoa. Sik­si ei maal­la ole juuri rav­in­toloi­ta kun ei ole asi­akkai­ta. Pelkästään kesävierai­ta varten ei rav­in­to­laa kan­na­ta perustaa. 

          Ne nuorem­mat maalaiset joil­la on rahaa, kom­pen­soi­vat sen puut­teen matkus­ta­mal­la jon­nekin kaupunki­in hotel­li­in tai ulko­maille tai laivaris­teilylle että voivat rällätä.

    3. Eemil myös maat­alouden päästöt kulut­ta­vat enem­män kuin kaupun­gin päästöt Suomes­sa. Kulu­tus on pain­ot­tunut kaupungeis­sa palvelui­hin ja itse asi­as­sa yhä enem­män kierrätykseen .

       Vastaa

    4. Eemil, mik­si sosi­aa­li­nen liikku­vu­us isois­sa kaupungeis­sa on paljon suurem­pi eri väestöryh­mien kesken kuin maaseudul­la? Väitätkö Eemil että maaseudul­la olisi Suomes­sa sosi­aalisem­pi liikku­vu­us? Taloy­htiön piha on yksi­tyi­nen alue jonne ei ulkop­uolisil­la ei ole asi­aa elleivät ole talona­sukkai­ta tai vierai­ta. Taloy­htiöille on omat pelisään­nöt ja taloy­htiö laki määritelee myös taloy­htiön toim­intaa. Tässä ei ole kyse suvait­se­vaisu­ud­es­ta tai suvait­se­mat­to­muud­es­ta vaan lain­säädän­nöstä ja yleis­es­tä julkises­ta rauhas­ta. Maaseudul­la on kiis­to­ja mis­sä ton­tin raja kul­kee vaik­ka hehtaare­i­ta on kuin­ka paljon silti niitä ratko­taan jopa väki­val­tais­es­ti. Vesi­vahin­goil­la ei ole mitään tekemistä asuuko omakoti­talos­sa vai ker­rostalos­sa vaan ne ovat raken­nusvirheitä tai kyseessä on van­henuneet rakenteet.

       Vastaa

    5. Sopii kysyä mis­sä ovat nuo teol­lisu­us­tuot­tei­den markknat? Kaupungeis­sa ja ulko­mail­la vien­nis­sä. Suurin osa Suomen met­sä­te­ol­lisu­u­den tuot­teista menee vientiin. 

       Myös teol­lisu­udessa on oma hallinto joka on mon­es­sa yhtey­dessä raskaampi. Hyvä esimerk­ki tästä on paperi­te­ol­lisu­us; kuin­ka kauan kesti lakko UPM:n tehtail­la? Ennä­tyk­sel­liset 112 päivää ja lop­putu­los oli se mihin työn­tan­ja puoli pyr­ki eli liike­toim­intako­htaiset työehtosopimukset.Ay-liike suos­tui kun kos­ka vai­h­toe­hto olisi ollut tehtaiden sulkem­i­nen! Onko Eemille se parem­pi vai­h­toe­hto? Lisää työt­tömiä? Lisää sel­l­aisia joil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta työl­listyä uusimpi­in teol­lisu­u­den aloi­hin kos­ka dig­i­taal­isaa­tio on luonut alalle uusia toim­inta­malle­ja joka vaatii uudelleenk­oulu­tus­ta ja kokon­aan uuden teknolo­giaan pere­htymisen ja se ennen kaikkea mak­saa paljon kun maail­man markki­noil­la on päte­viä ammat­ti­laisia saatavil­la heti , muun muas­sa Aasian maista jois­sa matemaat­tiset taito­ja arvoste­taan joi­ta tarvi­taan etenkin koodauk­si­in ja mui­hin atk-osaamiseen. 

       Toisin kuin teol­lisu­udessa palvelu-alo­jen työ­paikat ovat kaupungeis­sa yksiköis­sä jot­ka ovat vuorovaiku­tuk­sis­sa ympäri maail­maa kos­ka ala on kan­sain­välisem­pää ja uusia yri­tyk­siä syn­tyy kaupungeis­sa jos­sa sosi­aa­li­nen vuorovaiku­tus on paljon vilkkaampi kuin maaseudul­la jos­sa lähi taloon on 10 km suuntaan. 

       Isot palveluyk­siköt kuten pankit, vaku­u­tusy­htiöt, tieto­talouden kehit­tämisy­htöt ja lukuisat ali­hankki­jat ovat mod­ernin talouden tek­i­jöitä eikä niitä ole maaseudul­la vaan kaupungeissa. 

       Minne maaseudun väli­in syn­tyy uusia kan­sain­välisiä työ­paikko­ja jot­ka kas­va­vat luo­vat uut­ta ja toimi­vat tiivis­sä ympäristössä muun muas­sa yliopis­to­jen kanssa? Ne jot­ka tuot­ta­vat pieniä palvelui­ta kuten pesu­la­palvelui­ta ja rav­in­to­la­palvleui­ta ovat pienyrit­täjät yleen­sä maa­han­muut­ta­jia ja ne palvel­e­vat lähiym­päristöä. Niitäkin on maaseudulla. 

       Eemil arvon­nousu ei ole ide­alogi­nen kysymys vaan liike­taloudelli­nen reaaliteetti. 

       Men­esty­isikö nyky­maail­mas­sa van­hanaikainen man­u­aal­lis­es­ti toimi­va teolli­nen tuotan­to­laitos jos­sa kaik­ki työt tehdään man­u­aal­lis­es­ti alus­ta lop­pu­un asti jon­ka kus­tan­nuk­set (palkat ovat ylisu­uret, sähkön kulu­tus on korkea kos­ka tuotan­to on van­hanaikaista ja toim­i­tusten aikataulut ja tilausten vas­taan­ot­to tehdään man­u­aalis­es­ti) ovat 1o ker­taa korkeam­mat kuin mod­erni dig­i­taa­li­nen teolli­nen tuotan­to­laitos jos­sa on automa­ti­soitu tuotan­to ja valvon­ta sekä tilausjärjestelmät. 

       Jos man­u­aalli­nen jär­jestelmä toimisi Eemilin logi­ikan mukaan parem­min niin brit­tiläi­nen ja amerikkalainen auto­te­ol­lisu­us olisi Eemilin logi­ikalla maail­man­jo­htavin auto­te­ol­lisu­us täl­lä het­kel­lä ja japani­lainen ja sak­salainen aute­ol­lisu­us olisi läh­es tulkoon konkursissa. 

       Tilanne on aivan päin­vas­tainen kos­ka arvon­nousu lähti siitä että japani­lainen ja län­sisak­salainen auto­te­ol­lisu­us investoi uusim­paan koneisi­in ja teknolo­giaan ja pystyi luo­maan uusia tuot­tei­ta jot­ka kulut­ti­vat vähem­män kuin brit­tiläi­nen auto­te­ol­lisu­us kos­ka siel­lä ay-liike lakkoili aute­ol­lisu­u­den konkur­si­in kos­ka ay-liik­keel­lä oli vain yksi vaa­timus alal­lle joka oli konkur­sis­sa eli se oli lisää palkkaa, vähem­män työ­tun­te­ja, lyhympi eläkeikä ja korkeampi eläkek­er­tymä jne. Tämä ei luonut uusia työ­paikko­ja vaan hävit­ti ennä­tys­määrin työ­paikko­ja mitä on nähty koskaan teol­lisen val­lanku­mouk­sen his­to­ri­an 1900-luvun lopus­sa yhden teol­lises­sa his­to­ri­as­sa joka itse asi­as­sa syn­nyt­ti teol­lisen val­lanku­mouk­sen. Oliko arvon­nousu tässä kohtaa negati­inen vai posi­iti­ivi­nen kun man­u­aal­liset työt katosi ja tilalle tuli automaa­tio? Jos Nokian johto olisi ymmärtänyt että äly­puhe­lin­markki­nat ovat seu­raa­vat isot kulut­ta­ja markki­nat niin Nokian matka­puhe­li­men tuotan­toke­hit­te­lyä ei olisi myy­ty pilk­ka hin­taan Microsoft­ille vaan se olisi jäänyt Suomeen. Täm virhe tehti­in kos­ka Nokian johto ei ymmärtänyt äly­puhe­lin­markki­noiden merk­i­tys­tä. Vaan tyy­tyi van­hoi­hin malleihin.

       Vastaa

    6. Eemil jos pride ei ole muka tabu enään maaseudul­la niin mik­si sek­suaalivähemm­stö­jen edus­ta­jat asu­vat pääasi­as­sa isois­sa kaupugeis­sa myös alun­perin maasseudul­ta kotoisin ole­vat sateenkaar­in­uoret ? Etelä-Poh­jan­maal­la jär­jestet­ti­in ensim­mäi­nen pride vas­ta tänä vuon­na ja mikä oli tämän tilaisu­u­den lop­putu­los ? Kotitekoinen pom­mi räjähti kesken Pride keskuste­lu­ti­laisu­u­den Lapual­la. En ole koskaan kuUl­lut vas­tavaa iso­jen kaupunkien pride tilaisuuk­sis­sa olisi räjähtänyt pom­mi sen takia kos­ka se olisi nor­maalia vaan moti­ivi on yleen­sä poli­it­ti­nen . Kaupungeis­sa ei kat­so­ta pitkään ihmis­ten ulko­muo­toa, ihon­väriä tai uskon­toa. Ei sel­l­aiseen päivit­te­lyyn ole aikaa ajatel­la mik­si nämä ihmiset ovat tääl­lä vaan aja­tus että täl­läisiä ihmisiä yksinker­tais­es­ti asuu isois­sa kaupungeis­sa on aina asunut ja näin pitääkin olla. Ei siinä pom­me­ja tarvi­ta. Toki kaupungeis­sa liikkuu ihmisiä paljon jotkut ovat vain käymässä mut­ta en ole koskaan kuul­lut että siitä tehdään isoa numeroa vastapuolelta jos alakult­tuuril­la on omat juh­lat ker­ran vuodessa.

       Vastaa

    7. Maalaiset, varsinkin työikäiset, elävät myös län­si­maista elämän­tyyliä, osta­vat kanssa paljon ulko­mail­la valmis­tet­tua kulu­tus­tavaraa, til­a­mal­la netistä, ja matkus­ta­vat loma­lle ulko­maille sil­loin kun eivät mene jon­nekin “Tuurin Kyläkauppaan”.

       Vastaa

       1. Isois­sa Kaupungeis­sa kier­rät­tämi­nen on nykyään paljon yleisem­pää kos­ka kier­rä­tyskeskuk­set ovat avan­neet pieniä sivumyymälöitä myös lähiöi­hin. Maaseudul­la kiertämi­nen on paljon vähem­mäisem­pää kos­ka kier­rä­tyspis­teitä on vähem­män ja asi­akkai­ta on vähem­män. Tiedän hyvin mon­ta kaupunki­laista jot­ka kiertävät vaat­tei­ta eivät osta uusia vaat­tei­ta ollenkaan. Miss ä maaseudul­la voi edes ostaa uusia vaat­tei­ta kun kaik­ki vaateli­ik­keet on isois­sa kaupungeis­sa tai verkossa.

       2. Tuo Nur­mi­järvi ilmiö oli kyl­lä hiipumas­sa kun Öster­sun­dom liitet­ti­in Helsinki­in. Olet oike­as­sa siinä että Malmin lentoase­ma on ain­oa tapa keskusta­lais­ten saa­pua nopeasti pääkaupunkiseudulle. Koko pääkaupunkiseudul­la ei ole yhtään keskus­tan äänestäjien kan­na­tusaluet­ta . Juuri tämän takia Keskustapuolue on pien­puolue pääkaupunkiseudul­la ja muis­sa isois­sa kaupungeis­sa. Näil­lä gallup luvuil­la Keskustapuolueesta tulee koko Suomes­sa pien­puolue kuten on tapah­tunut Ruot­sis­sa. Tätä kan­na­tus­su­un­taus­ta ei muut puolueet ole aiheut­ta­neet vaan Keskustapuolue tekee sen itse .

26. R.S:“Eemil arvon­nousu ei ole ide­alogi­nen kysymys vaan liike­taloudelli­nen reaaliteetti. ”

    Näin pitäisi olla , mut­ta se on muut­tunut ide­ol­o­gisek­si. Luul­laan, että arvon­nousu on markki­na­t­aloudelli­nen laki, jolle ei mah­da mitään , eikä tarvit­sekaan. On seu­ran­nut ilmiö, jota voidaan kut­sua uuskolo­nial­is­mik­si. Ts. riis­tok­si alku­peräiskansaa kohtaan. Tässä yhtey­dessä alku­peräiskansaa edus­ta alku­tuotan­non ja jatko­jalostuk­sen piiris­sä toimi­vat työntekijät.
    Hei­dän työ­tuo­tok­sen­sa oste­taan pilkkahin­taan, sik­si, että kil­pailu­tuk­seen ei ole mahdollisuutta.

    Tehkääpä urbaaanikot mieliku­vi­tus­mat­ka kuvit­teel­liseen “mikämikä-maa­han”, jos­sa ei ole lainkaan peruselinkeino­ja. Puut­tuu maat­alous, koneen­raken­nus, met­sä­talous, perusk­oul­u­laitos ym.

    Mitä sit­ten myytte, viette ulko­maille, hallinnoitte, teette automa­ti­saa­tio­ta jne ? 

    Tässä on luet­te­lo siitä , mitä taloudel­lista, sosi­aal­ista ym. yhteiskun­nal­lista toim­intaa on ole­mas­sa : ___________________________________________

    Ts. ei mitään, kuolleen miehen sydänkäyrä. Edel­lisel­lä tarkoi­ta sitä, että maakun­nat tarvit­se­vat kaupunke­ja ja kaupun­git maakun­tia. Tuo­tok­sen hin­noit­telun pitää kuitenkin ehdot­tomasti olla oikeudenmukaisempi. 

    Tähän on aina pyrk­in­ut Suomen Keskus­ta (kesk) . Vihreän Liiton (vili) poli­ti­ikan teko ei tässäkään mielessä vaku­u­ta. Se on kah­ti­a­jaon innokas puolestapuhu­ja kokoomuk­sen tavoin. Tietyl­lä ilman­su­un­nal­la tästä ollaan kiinnostuneita.

    R.S:“Vesivahingoilla ei ole mitään tekemistä asuuko omakoti­talos­sa vai ker­rostalos­sa vaan ne ovat raken­nusvirheitä tai kyseessä on van­henuneet rakenteet.”

    Väitätkö, ettei kaupungeis­sa puu­tu­ta huume­te­htailu­un. Tosin vihreäl­lä liitol­la (vili) on erit­täin lib­er­aali suhde huumeisiin.

    Vastaa

    1. Voi tehdä ihan oikean matkan Mona­coon, Lux­em­burgi­in, Hongkongi­in, Sin­ga­poreen ja vaik­ka minne.

       Vastaa

       1. Hyvä että Osmo Soin­in­vaara täy­den­si Öster­sun­domin liit­tämisen taus­to­ja. Van­hasen I hal­li­tuk­sen kokon­pano oli Keskustapuolue, Sosi­aalidemokraatit ja Rkp. Vihreät ja Kokoomus oli­vat oppo­si­tiop­uoluei­ta. Hannes Man­ni­nen oli siis alue- ja kun­t­a­min­is­teri tuol­loin. Yleen­sä Keskustapuolue vas­tus­taa pakkoli­itok­sia mut­ta tässä Öster­sun­domin kohdal­la tilanne olikin toinen kun RKP:lle tehti­in palvelus jot­ta hal­li­tus pysyy koossa. 

          Kyl­lä tuo Sipoon pitämi­nen ruotsinkielisenä on ollut RKP:lle pitkän kielipoli­ti­ikan kannal­ta aina pääasialli­nen pyrkimys. En nyt sano onko se väärin vai oikein mut­ta Sipoon kehi­tyk­sen kannal­ta aivan pääkaupunkiseudun vier­essä var­maan aika lail­la +- 0. Tietääkö Osmo Soin­in­vaara tarkem­pia taus­to­ja mik­si RKP suos­tui Öster­sun­domin liit­tämis­es­tä Helsinkiin?Sipoo on enem­mistö suomenkieli­nen kun­ta vaik­ka RKP on Sipoos­sa valtapuolue.

       2. Mul­la on ollut se käsi­tys että Helsin­ki halusi aluk­si puo­let Sipoos­ta kos­ka Sipoos­ta oli tulos­sa uusi “Nur­mi­järvi”, eli kehyskun­ta joka haalii suurkaupun­gin asukkai­ta tar­joa­mal­la edullisia tont­te­ja omakoti­rak­en­tamiselle, tukeutuen kokon­aan henkilöau­toli­iken­teeseen, ja aiheut­taen että parhaat veron­mak­sa­jat muut­ta­vat pois suurkaupungista.

          Van­hanen sai ilmeis­es­ti kuun­nel­la kyl­lästymiseen asti tuo­ta nar­i­naa Nur­mi­järvi-ilmiöstä. Varsinkin kun kävi huhu­ja että hän oli saanut oman talon­sa rak­en­tamiseen raken­nus­ma­te­ri­aalia eri firmoilta. 

          Toinen syy mik­si hän suos­tui rajan­si­ir­toon oli koplaus Malmin lento­kent­tään. Jos Helsin­ki saa Öster­sun­domin, ei sen tarvitse rak­en­taa Malmille ken­tän paikalle asun­to­ja. Keskus­ta­han on aina halunut säi­lyt­tää Malmin lento­kent­tänä vaik­ka se ei ole keskus­tan äänestäjien kan­na­tusalueel­la ja sil­lä ei ole ollut muu­ta käyt­töä kuin pienkonekent­tänä ilmailuhar­ras­ta­jille, mut­ta keskusta­laisile oma­l­la koneel­la lentämi­nen sym­bol­isoi jotain “liikku­misen vapaut­ta” kun ei tarvi ahtau­tua demarei­den kanssa junaan tai kokoomus­lais­ten kanssa fin­skin koneeseen, matkoil­laan maakun­nista pääkaupunkiin.

          RKP ei mis­sään vai­heessa olisi halun­nut siirtää rajaa mut­ta sai tor­jut­tua että puo­let Sipoos­ta viedään. 

          Nythän tiede­tään että Öster­sun­domin yleikaa­va jon­ka Helsin­ki oli huolel­lis­es­ti laat­in­ut, natu­ra aluei­ta väl­tellen, hylät­ti­in korkeim­mas­sa hallinto-oikeudessa. Malmin lento­ken­tälle sen­si­jaan on tulos­sa asun­to­ja, siitä on kiit­tämi­nen Fina­vian miljoonat­ap­pi­ot arvopa­perispeku­la­tiois­sa joka ajoi sulke­maan Malmin lisäk­si muu­tamia muitakin lento­kent­tiä. Helsin­ki voisi tietenkin luovut­taa paikan uudelle pienkoneken­tälle Öster­sun­domis­sa jos sinne ei mitään muu­ta saa rakentaa.

       3. Val­tio ei mitenkään pain­os­tanut Helsinkiä säi­lyt­tää Malmin kent­tää vaan lakkaut­ti sen ihan itse ja sanoi. että jos halu­at­te voitte oper­oi­da sitä oma­l­la kustannuksellanne.
          Ilask­ivi aikanaan havit­teli suur­ta alueli­itos­ta Sipoos­ta, mut­ta sen jäl­keen Helsin­ki ei ole ollut asi­as­sa aloit­teelli­nen. Aloite tuli Suomen Keskustalta.

    2. Eemil oletko miet­tinyt tuo ter­miä uuskolon­al­is­mia alku­peräiskan­soi­hin näh­den että Suomes­sa on myös har­joitet­tu uuskolon­al­is­mia Lapis­sa muun muas­sa val­jas­ta­mal­la Lapin isot joet sähkön­tuotan­toon eli riist­mäl­lä alku­peräiskansan eli saame­lais­ten mai­ta kau­pal­liseen tarkoituk­seen ilman saame­laisil­ta kysymät­tä mitään eikä mak­samal­la saame­laisille mitään taloudel­lisia kor­vauk­sia. Huo­mat­taisin Eemille että Keskustapuolue on eduskun­nas­sa pitkään vas­tus­tanut ILO 160 sopimuk­sen rat­i­fioin­tia joka tun­nus­taa saame­lais­ten oikeudet omi­in mai­hin Lapis­sa. Mik­si Keskustapuolue vas­tus­taa ILO 160 sopimuk­sen ratifiointia?

       Vastaa

    3. Eemil myös huume ongel­ma on lisään­tynyt maakun­nis­sa. Huumeet eivät ole pelkästään kaupunki­lais­ten kesku­udessa lev­iävä ongel­ma . Kyl­lä his­to­ria on toden­nut että jos joku kulu­tus tuote on ollut pitkään laiton­ta ja sen salakul­je­tus lisään­tyy koko ajan eikä ongel­ma pois­tu kiel­loil­la niin se on parem­pi lail­lis­taa. Näin tapah­tui tupakalle, alko­ho­lille ja tulee ja on tul­lut myös huumeille. Suosit­te­len Eemilile ja muillekin tämän blo­gin kom­men­taat­tor­eille ja blo­gi isän­nälle käymään Suomen­lin­nas­sa Tul­li museossa (ilmainen sisään­pääsy) jos­sa on näyt­te­ly tupakan salakul­je­tuk­ses­ta Kus­taa Vaasan ajoista 2000-luvulle Itämeren alueel­la. Kyl­lä lop­putu­los on ollut se että lail­lis­t­a­mi­nen vero­tuk­sen ja ikära­jan taakse on paljon parem­pi vai­h­toe­hto kuin pimeät markkinat.

       Vastaa

    4. Eemil nykyisessä jälki­te­ol­lises­sa yhteiskun­nas­sa ei yksinker­tais­es­ti ole man­u­aaliselle teol­lisu­udelle tule­vaisu­ut­ta. Maat­alous, koneen­raken­nus, met­sä­talous ovat kaik­ki automa­ti­soitu­ja ja koneel­is­tunei­ta elinkeino­ja. Kyl­lä siihen tarvi­taan dig­i­taa­li­nen yhteiskun­ta joka on syn­tynyt pääasi­as­sa kaupungeis­sa yliopis­to­jen yhtey­teen. Täl­laisia esimerkke­jä on muun muas­sa Japani, Etelä-Korea, Sin­ga­pore, Israel, Lux­em­burg, Liecht­en­stein, Sveit­si, Hol­lan­ti ja Irlan­ti. Use­at Län­si ‑Euroopan maat ovat jälki­te­ol­lis­tunei­ta . Itä-Euroopan maat ovat vielä per­in­teisen teol­lisu­u­den mai­ta. Nekin ovat riip­pu­vaisia teknolo­gias­ta ja dig­i­taal­isaa­tios­ta . Ukraina on esimerkik­si saanut dig­i­taal­ista sodankäyn­nin teknistä koulu­tus­ta län­si­maista ja hyvä esimerk­ki tästä ovat se että Ukraina hyö­dyn­tää Bayk­ter drone­ja . Herää kysymys mik­si Venäjä ei ole kehit­tänyt huip­pute­knolo­giaa asevoimien käyt­töön vaik­ka Putin on eniten siirtänyt resursse­ja asevoimille viimeis­ten 20 vuo­den aikana

       Vastaa

    5. Eemil mitä tarkoit­tat että Tuo­tok­sen hin­noit­telun pitää ehdot­tomasti olla oikeu­den­mukaisem­pi? En hah­mo­ta mitä tarkoi­tat? Kun san­ot että Keskustapuolue on aina pyrk­in­ut tähän niin tarkoit­taako se että Keskustapuolueen alue­poli­ti­ik­ka on jotenkin mene­tys­ta­ri­na? Yleen­sä Keskustapuolueen alue­poli­ti­ik­ka on ollut että val­tion tuet ylös ja verot alas jon­ka lop­putu­los on ollut se että rahat lop­pu­vat kyseiseltä pro­jek­teil­ta ja sit­ten alkaa bud­jet­tiri­ihessä iltalyp­syt tai seu­raa­va hal­li­tus joka on sinipuna lopet­taa kokon­aan kyseisen epäon­nis­tuneen talous­poli­ti­it­tisen kalli­in ja tehot­toman kokeilun. Sanois­in että vihrei­den ja kokoomuk­sen talous­poli­ti­ik­ka on kestäväm­pää kun työn­vero­tus on pienem­pää ja tuet pienet niin markki­nat sit­ten tuomit­se­vat tai palk­it­se­vat men­estyneet inno­vaa­tiot joka kan­nus­taa uusien syn­tymistä ilman keinotekoisia yri­tys­tukia. Huo­mat­taisin Eemille että myös Keskustapuolue on ollut läh­es jokaisen puolueen kanssa hal­li­tuk­ses­sa jos­sa on edis­tet­ty myös sitä Keskustapuolueen inhoa­maa keskit­tämistä. Tämä johtuu siitä että SDP, vihreät ja kokoomus eivät suos­tu keinotekoisi­in alue­poli­ti­it­tisi­in kokeilui­hin. Kuitenkin SDP:n ja nkokoomuk­sen kan­na­tus on nous­sut hal­li­tus­vas­tu­us­sa toisin kuin Keskustapuolueen kohdal­la joka on aina kärsinyt tap­pi­on hal­li­tus­vas­tu­un jäl­keen seu­raavis­sa vaaleis­sa. Mik­si näin? Kyl­lä se johtuu siitä äänestäjät ovat kaupungeis­sa jot­ka eivät halua osal­lis­tua keinotekoiseen alue­poli­ti­it­tisi­in kokeiluihin. 

       PS. kir­joi­tan puoluei­den nimet lyhen­net­ty­inä kuten ne yleen­sä tun­netaan puhekielessä.

       Vastaa

    6. Eemil mitä tarkoit­tat että Tietyl­lä ilman­su­un­nal­la tästä ollaan kiin­nos­tunei­ta? Olet use­asti korostanut että kyseinen kah­tia jako hyödyt­tää Venäjän hybri­di- ja pro­pa­gan­da vaiku­tus­ta mut­ta et koskaan ker­tonut konkreet­tis­es­ti kuin­ka Venäjä voisi hybridi­vaikut­taa Suomen alue­poli­ti­ikan kehi­tyk­sen suun­taan? Suomes­sa ei ole tarpeek­si isoa keskitet­tyä venäläisvähem­nistöä kuten on Bal­tian­mais­sa. Jos tarkoi­tat että Venäjä alka­isi liet­soa maakun­nis­sa kap­inaa niin se on kyl­lä Venäjältä epäon­nis­tunut tapa vaikut­taa. Luuletko että maakun­nis­sa alka­isi kap­inat Venäjän tuke­man pro­pa­gan­da ja hybridi­vaikuk­sen myötä­vaiku­tuk­sel­la? Sil­loin yksinker­tais­es­ti syyl­listyy maan­petok­seen ja salali­it­toon ulko­val­lan etu­jen edis­tämisek­si joka on epäisän­maal­lista toim­intaan . Viimek­si täl­läi­nen tapaus oli 100 vuot­ta sit­ten Savukoskel­la läskikap­inan aikana.Sekin epäon­nis­tui kun tukea ei tul­lut kun agi­taat­torit oli­vat ulko­val­lan asialla.

       Vastaa

       1. Var­maan tarkoit­taa sitä että Putinil­la vahin­go­ni­lo kas­vaa jos län­si­mais­sa talous menee kuralle ja yhteiskun­nas­sa alkaa syn­tyä kah­ti­a­jakoa ja kapinoin­tia kas­vavaa inflaa­tio­ta ja elin­ta­son heikken­e­mistä vas­taan, mikä on seu­raus­ta sille ettei Venäjältä enää saa hal­paa öljyä ja kaasua.Ei siihen mitään hybridi­vaikut­tamista tarvita.

          Ei se kapinoin­ti , jos sitä har­rraste­taan lain sal­limis­sa puit­teis­sa ole mikään maan­petos mut­ta öyköt­tävää on esim sel­l­ainen ilmiö että nyt kun matkus­tus­ra­joituk­set Suomes­ta Venäjälle pois­tu­vat, alka­vat ihmiset itära­jal­la taas ham­stra­ta ben­saa tankkaa­mal­la Venäjäl­lä. Tätä mieltä olen Kar­jalan evakon lapsena.

       2. “kyseinen kah­tia jako hyödyt­tää Venäjän hybri­di- ja pro­pa­gan­da vaiku­tus­ta mut­ta et koskaan ker­tonut konkreet­tis­es­ti kuin­ka Venäjä voisi hybridivaikuttaa ”

          Venäjä halu­aa suo­ma­lais­ten riitelevän keskenään ja halu­aa vaikut­tamisel­laan lisätä kansamme kah­tia jakau­tu­mista. Erim­ieli­nen kansa voi esim. olla venäjä­pakot­tei­ta vas­taan, kos­ka tun­tee oman hyv­in­vointin­sa ja taloudel­lisen ase­mansa heiken­tyneen. Rikkaat kyl­lä pär­jäävät , kos­ka pakot­tei­den aiheut­ta­ma inflaa­tio rokot­taa enem­män köy­hiä kuin rikkaita.

          Alueel­lis­es­ti köy­hät ja rikkaat jakolin­ja kul­kee maalais­ten ja kaupunki­lais­ten välil­lä. Venäjä on kiin­nos­tunut kaiken­lais­es­ta kah­ti­a­jaos­ta, taloudel­li­sista, kult­turil­li­sista, etni­sistä, vähem­mistöistä , ilmas­tokapinoista . Ylipäätään kaikesta , mikä nähdään kansalais­ten vapauksi­na ja demokra­t­ian ilmen­e­mis­muo­toina. Venäjäl­lä nämä ovat yhteiskun­nan heikkouksia.

       3. “Ei se kapinoin­ti , jos sitä har­rraste­taan lain sal­limis­sa puit­teis­sa ole mikään maan­petos mut­ta öyköt­tävää on esim sel­l­ainen ilmiö että nyt kun matkus­tus­ra­joituk­set Suomes­ta Venäjälle pois­tu­vat, alka­vat ihmiset itära­jal­la taas ham­stra­ta ben­saa tankkaa­mal­la Venäjäl­lä. Tätä mieltä olen Kar­jalan evakon lapsena.”

          Pieni joukko itära­jan yli autoaan tankkkavia on päässyt uutisi­in, mut­ta isos­sa kuvas­sa he ovat pieni asia ver­rat­tuna esim. siihen, että venäläistä öljyä on yhä niin ABC:n, Nes­teen kuin muidenkin ketju­jen ben­sas­sa ja dieselis­sä, vaik­ka muista maista tule­van öljyn osu­ut­takin onkin jonkin ver­ran lisät­ty. Itämeren lai­vat kulke­vat yhä läh­es yksi­no­maan venäläisel­lä öljyl­lä, kos­ka ne säästävät sitä kaut­ta polt­toaine­menois­saan mui­hin vai­h­toe­htoi­hin ver­rat­tuna. Samoin mon­et suo­ma­laiset ener­giantuotan­to­laitok­set osta­vat yhä venäläistä öljyä ja venäläistä kivihiiltä.

          Varmin tapa vähen­tää venäläisen öljyn kulu­tus­ta on täl­lä het­kel­lä se, että vähen­tää sekä omaa ener­gianku­lu­tus­taan että myös välil­lis­es­ti muiden.

    7. Perustele uuskolo­nial­is­miväit­teitäsi paremmin:
       Eikö (maaseudun) perus­te­ol­lisu­u­den työn­tek­i­jöille mak­se­ta palkkaa tarpeek­si ? Saako maalaisvirkamies vähem­män palkkaa kuin vas­taavaa työtä tekevä kaupunkilaisvirkamies? 

       Ei ihmiset parem­man palkan takia muu­ta maal­ta kaupunki­in van ihan muista syistä. Ihmiset eivät nykyään enää halua asua hajautetusti,tai ei ainakaan kovin hajautetusti.

       Vastaa

       1. Jos Eemil tarkoit­taa uuskolo­nial­is­mia kaivan­nais­te­ol­lisu­u­den ja luon­non­va­ro­jen hyö­dyn­tämisen alku­peräiskan­so­jen alueel­la niin se uuskolon­al­is­mia mut­ta jos Eemil pitää sitä ongel­mana että kehi­tys­maid­en kansalaiset vauras­tu­vat vapaal­lakau­pal­la ja nykya­jan teknolo­gian avul­la se on Eemiltä kyl­lä uusim­pe­ri­al­isti­nen asenne kehi­tys­mai­ta kohden. kolikol­la on kak­si puolta.

       2. “Perustele uuskolo­nial­is­miväit­teitäsi paremmin:”

          Tarkoi­tan ilmiötä, jos­sa peruselinkeino­jen työstä mak­se­taan liian vähän. Tuote tai palvelu oste­taan liian hal­val­la , kos­ka sitä ei voi viedä. Toisek­seen koulu­tus­ta­son nous­tua työn­tek­i­jöille mak­se­taan liian suur­ta palkkaa suh­teessa suorit­ta­van työn por­taan työntekijöille. 

          Nyt on jo nähtävis­sä siir­tymä toiseen suun­taan. Suorit­ta­van työn tek­i­jöille on alet­tu mak­saa parem­pia palkko­ja ver­rat­tuna hallinto- ym. muun asiantun­ti­japor­taan työläisille.

          Syynä on käden­taitokäyt­töis­ten työn­tek­i­jöi­den liian vähäi­nen määrä. Suun­ta on oikea . Kun tuotan­to on riit­tävän suur­ta, niin vas­ta sen jäl­keen voidaan pitkälle koulute­tun ns. liitän­näistyövoiman määrää lisätä . 

          Tuotan­topy­ra­midin perus­ta on olta­va riit­tävän laa­ja jak­saak­seen kan­taa hallinnon, ohjauk­sen ja kon­sul­taa­tion palkkakustannukset.

       3. Eemil:
          On ole­mas­sa amamt­te­ja jois­sa ei tarvi­ta koulu­tus­ta, ja sksi palkat ovat huonot. 

          En ole havain­nut että maaseudul­la mak­set­taisi­in huonom­paa palkaa kuin kaupunkial­sisile, ain­oa poikkeus ovat ns mar­jan­poim­inta­hom­mat maat­aloudessa joi­hin palkataan sesonki­työn­tek­i­jöitä ulko­mail­ta. Niitä työtä ei kan­na­ta teeet­tää suo­ma­laisil­la ainakaan nykyisessä taloudel­lises­sa tilanteessa, mut­ta ei sitä tiedä mil­laisek­si tilanteeet muuttuvat.

          Sen myön­nän että jos halu­aa oikein vauras­tua maaseudul­la, se vaatii yrit­tämistä , ja pitä olla oikeat verkos­tot päät­täjin ja ihmis­suhtei­ta laidas­ta laitaan. 

          Kaupungis­sa kohta­laiseen vauras­tu­miseen riit­tää oikean­lainen koulu­tus, ja että saa koulu­tus­ta vas­taavaa työtä, ja puoli­son joka kanssa on koulutet­tu ja työl­lis­te­ty. Maaseudul­la on vähän van­hanaikaisem­mat kuviot, kos­ka hyvin palkatut työt ja usramah­dol­lisu­udet ovat mies­val­taisil­la aloil­la, niin nais­puoliset puolisot jää usein koti­in las­ten kanssa ja mies raataa vuorokau­den ympäri.

          Muuten­han AY-liike on pitänyt huolen siitä että palkat ovat hyvät perus­te­ol­lisu­udessa. On tosin vähän nurinkurista että Suomes­sa mak­se­taan kemi­al­lises­sa met­sä­te­ol­lisu­udessa parem­min kuin met­al­lialal­la, muual­la Euroopas­sa on toisin päin. Mut­ta eihän Suomes­sa oikein valmis­te­ta edes kestoku­lu­tus­tavaraa kuten Sak­sas­sa tai Ruot­sis­sa. Vain bulkkia ja se on häpeä.

       4. Mar­jan­poim­inta ei ole ain­oa maat­alouden elinkeino joka palkkaa vain ulko­maalaisia sesonki­työn­tek­i­jöitä vaan myös kasvi­huone vil­je­ly ja avo­maan vill­je­ly on ulko­maalais­ten sesonki­työn­tek­i­jöi­den varas­sa pyörivää toim­intaa. Osit­tain myös maakun­ta­matkailu . Näitä töitä ei kyl­lä suo­ma­laiset enää suos­tu tekemään ei vaik­ka taloudelli­nen tilanne olisi kuin­ka surkea. Bri­tan­ni­as­sa oli brex­itin jäl­keen todel­la vaikeaa saa­da maatiloi­hin omas­ta väestöstä nuo­ria kesäk­si töi­hin vaik­ka maat­alousyrit­täjät tekivät jopa iso­ja kam­pan­ioi­ta somes­sa jos­sa näytet­ti­in mil­laiset asuin mah­dol­lisu­udet ovat tar­jol­la. Silti hak­i­joi­ta oli vähän ja ne jot­ka tuli­vat läh­tivät pois kesken kau­den kos­ka sää olo­suh­teet oli­vat vai­htele­via (kuten nyt on ollut tämä heinäku­un alku) ja työn fyysi­nen suori­tus ei houkut­tele kos­ka työ on edelleen fyy­sistä koko päivän työtä. Koneel­lis­tunut työ ei ole vielä saavut­tanut kasvi­huone vil­je­lyn tai avo­maan vill­je­lyn työn tekemisen suhdetta

    8. Eemil en oikein vieläkään hah­mo­ta mitä tarkoi­tat uuskolon­al­is­mil­la. Otit esille peruselinkeino­jen ja asiantun­ti­japor­taan väliset palk­ka erot. Miten tämä voisi olla uuskolon­al­is­mia? Yleen­sä korkeastik­oulute­tut ammatit mak­sa­vat parem­min kuin mata­la­palkkaiset työt kos­ka työn lop­pu työn arvo on kymme­nen tai jopa sata ker­taa isom­pi riip­puen markki­nati­lanteessa ja työn laadus­ta. Jos esimerkik­si IT palvelu­iden huolto­työt vaa­ti­vat jatku­vaa korkeastik­oulutet­tu­ja osaajia
       se nos­taa hin­taa kos­ka osaamisen koulu­tus on kallista ja jatku­va uudelleenke­hit­tämi­nen on vaa­ti­vam­paa ja kallista kos­ka kil­pailu on kovem­paa mut­ta suorit­ta­van työn por­taan työn­tek­i­jöi­den koulu­tus on mata­lampi kos­ka työn lop­pu tulos on halvem­paa. Esimerkik­si rak­en­tamises­sa työvoimaa voi saa­da ulko­mail­ta hel­posti eikä siinä ole esteitä mut­ta mate­ri­aalit ovat ne jot­ka mak­sa­vat joten työn­hin­nan kalleus näkyy korkeam­min vain mate­ri­aali kus­tan­nuksi­na joten lop­putu­los on se mikä näkyy laskus­sa . IT palvelu­iden huoltotöis­sä on muitakin tek­i­jöitä muun muas­sa ohjelmis­toin­ti joka vaatii hyvää matemaat­tisia taito­ja joka vaatii korkeastik­oulute­tus­ta. Sanoit että syynä on käden­taitokäyt­töis­ten työn­tek­i­jöi­den liian vähäi­nen määrä mut­ta ongel­ma on myös siinä että nykyiset man­u­aalis­es­ti työt ovat dig­i­taal­isoitu­ja ja automa­ti­soitu­ja joi­hin tarvi­taan myös hyvin paljon niitä osaa­jia jot­ka pystyvät tekemään kyseis­es­tä työtä johon tarvi­taan paljon AKT osaamista kos­ka ovat työ vaatii matemaat­tis­es­ti koulutet­tu­ja ammat­ti­laisia. Tuo mainit­se­masi liitän­näistyövoima mon­es­sa yhtey­dessä on koko tuotan­non ketjun tärkein lenk­ki kos­ka tuotan­to on mon­es­sa yhtey­dessä automa­ti­soitunut ja dig­i­taal­isoitunut että van­hempi työvoima ei koulutet­tu kyseiseen työte­htävi­in samal­la taval­la kuin 30 vuot­ta sit­ten. Juuri tämän takia arvon­nousu esimerkik­si näkyy konkreet­tis­es­ti teol­lisu­udessa joka investoi uusim­paan teknolo­giaan ja palkkaa korkeastik­oulutet­tu­ja osaavaa työvoimaa.
       Käden­taitokäyt­töis­ten palkat ovat nousus­sa kos­ka työvoimas­ta on yksinker­tais­es­ti pulaa. Kun Aasian maista valmis­tuu esimerkik­si 5 miljoon­aa insinööriä enem­män kuin Euroopan ja Pohjois-Amerikas­ta valmis­tuu noin 1 miljoon­aa vuodessa niin luon­nol­lis­es­ti 5 miljoon­aa aasialaista täyt­tävät paikat heti altayk­sikön. Palkko­jen nos­t­a­mi­nen on myös ratkaisu mut­ta osaavaa työvoimaa ei ole valitet­tavasti saatavil­la kuten oli vielä 1980-luvul­la kos­ka teknolo­gia ja tekni­ik­ka koko ajan dig­i­tal­isoituu ja automa­ti­soituu ja siihen tarvi­taan työvoimaa joka on koulutet­tu muun muas­sa AKT tehtävi­in. ATK on osa keskeinen osa myös teol­lista tuotan­toa. Tämä ilmiö ei ole uuskolon­al­is­mia vaan sitä kut­su­taan tek­nol­o­gisek­si val­lanku­mouk­sek­si. Toki jos halu­aa olla lud­di­it­ti ja vas­tus­taa uut­ta teknolo­gia niin kukaan ei estä mut­ta sit­ten ei pidä valit­taa mik­si per­in­teisiä vai­h­toe­hto­ja ei ole saatavil­la. Hyvä esimerk­ki nykya­jan lud­di­it­ti toimin­nas­ta on ns Wap­pin­gin työ­tais­telun Lon­toos­sa 1981–1987. Suosit­te­len todel­lakin otta­maan selvää kuin­ka uusi teknolo­gian tulo ei men­nyt läpi maas­sa joka oli teol­lisen val­lanku­mouk­sen syn­nyin maa.

       Vastaa

    9. Eemil , eivät rikkaat ole tur­vas­sa inflaa­ti­ol­ta päin vas­toin. Jos keskus­pank­ki ei nos­ta korko­ja tässä taloudel­lises­sa tilanteessa niin inflaa­tio voi vielä nous­ta siitä kär­sii kaik­ki. Turkin finanssipoli­ti­ik­ka on klassi­nen esimerk­ki siitä kun keskus­pank­ki on poli­it­tisen ohjailun piiris­sä . Koulutet­tu hyvin toimeen tule­va keskilu­ok­ka ja varakkaat turkki­laiset muut­ta­vat pois maas­ta mut­ta tilalle tulee rikkai­ta venäläisiä jot­ka siirtävät var­al­lisu­ut­ta Turkki­in. Samoin tilanne oli Japanis­sa kun keskus­pank­ki oli pitkäaikaisen päämin­is­teri Shin­zo Aben aikana poli­it­tisen ohjailun piiris­sä ja edelleen sama meno jatkuu myös Japanis­sa ja Turkissa. Japanin ongel­ma oli pitkä deflaa­tio ja Turkin ongel­ma on korkea inflaa­tio. Molem­mis­sa mais­sa yksinker­tainen syy oli keskus­pankin poli­it­ti­nen ohjaus. Abenomo­cis ja Erdoga­nomics ei lop­pu­jen lopuk­si toimin­ut kos­ka maan keskus­pank­ki ovat val­ta­puolueen ohjailussa.

       Vastaa

       1. Rahul Somani, abe­nomic­sin osalta olet väärässä. Ennen Abea Japanis­sa liian alhainen inflaa­tio oli vielä pahempi ongel­ma. Sit­ten Abe antoi Shi­rakawalle kenkää ja lait­toi tilalle Kuro­dan, ja tilanne parani; inflaa­tio nousi joskaan ei ihan tavoit­teeseen asti.

    10. Eemil kysymys kuu­luu pitäköö suo­ma­lais­ten sit­ten men­nä sin­isilmäis­es­ti Venäjän hydridi­vaituk­sen ansaan?
        Eemil oletko lukenut Keskustapuolueen nykyisen kun­nia­puheen­jo­hta­jan ja entisen puheen­jo­hta­jan ja 3 ker­taisen pres­i­dent­ti­vaaliehdokkaan ja pitkäaikaisen kansane­dus­ta­ja ja min­is­ter­inä toim­i­neen Paa­vo Väyry­sen blo­gia Venäjästä ja Ukrainasta? 

        Eemil suosit­te­len luke­maan Keskustapuolueen kun­nia­puheen­jo­hta­jn Paa­vo Väyry­sen blo­gia ja miet­timään mik­si Keskustapuolue ei reagoi asi­aan mitenkään vaik­ka kuka tahansa joka on lukenut Paa­vo Väyry­sen blo­gia ymmärtää että kenen asial­la ja kenen agen­da Paa­vo Väyry­nen ajaa blo­gis­saan. Paa­vo Väyry­nen on Keskustapuolueen puolue­hal­li­tuk­sen jäsen eli päät­tävis­sä elimis­sä. Kyl­lä se Eemil Venäjän trol­li­vaikut­ta­mi­nen on suo­ma­lais­ten omaa sin­isilmäistä toim­intaa jota rahoite­taan Krem­listä. Olen ihme­tel­lyt saako Keskustapuolueen puolue­hal­li­tuk­sen jäsen Paa­vo Väyry­nen esimerkik­si rahoi­tus­ta Krem­listä? Ei olisi ensim­mäistä ker­taa kun Kor­si­mon, Kekkosen ja Kar­jalaisen puolue saa rahoi­tus­ta Krem­listä mut­ta se oli eri­laista aikaa ja muut puolueet kuten sosi­aalidemokraatit sai rahoi­tus­ta Yhdys­val­tain keskustiedustelu­palve­ly CIA:lta. Mut­ta edelleen Paa­vo Väyry­nen tois­telee blo­gis­san Krem­lin uutis-ajanko­htais­lähetyk­sien iltauutis­ten kat­saus­ta. Bri­tann­ian Kon­ser­vati­ivi­nen puolue pääsi eroon Boris John­son­ista mut­ta mik­si Keskustapuolueen johto on näin ham­paa­ton Paa­vo Väyry­sen edessä? Suosit­te­len todel­la kaikkia käymään vilkaise­maamssa Paa­vo Väyry­sen blo­gia. Sit­ten Eemil ymmär­rät todel­la miten Venäjän trol­li­vaikut­ta­mi­nen todel­lisu­udessa näkyy ja kuu­luu Suomes­sa jopa erään ison merkit­tävän val­ta­puolueen kun­nia­puheen­jo­hta­jan toimin­nas­saan. Ja kaikken tämän keskel­lä Keskustapuolueen johto on hampaaton .

        Vastaa

        1. Mä luulen että joku on kaa­pan­nut Paa­vo Väyry­sen sometilit ja kir­joit­taa vale­blo­ge­ja hänen nimissään.
           Oikea Väyry­nen jo muu­ta­ma vuosi sit­ten yhdesä haas­tat­telus­sa vas­tasi kysymyk­sen Nato-jäsenyy­destä, että: “Kan­natan Naton jäsenyyt­tä jos Venäjäl­l­lä saa val­lan Stal­in­in kaltainen hirmuhallitsija.”
           Oikea Väyry­nen saat­taa olla sairas eikä pysty estämään vale-Väyry­sen kirjoittelua.

27. Saresoja:“Jos niitä keskit­tyy esim Helsinki­in, niin sil­loin oletet­tavasti Helsin­ki on työ­nan­ta­jalle hyvä sijain­ti taval­la tai toisella.”

    Suomel­la on harv­inaisen huono onni joutues­saan pitämään Helsinkiä pääkaupunk­i­naan. Sen sijain­ti on onneton seu­raus Ruotsin ja Venäjän­val­lan ajal­ta. Kaupunki­han perustet­ti­in paikalleen palvele­maan Ensin Ruotsin ja sit­ten Venäjän etuja.

    Nyt siihen ei ole enää mitään tarvet­ta, päin­vas­toin. Suomen kan­nat­taisi vähitellen siirtää avain­toimin­not Tam­pereelle. Yksistään jo Venäjän uhka riit­tää syyk­si tähän. Lisäk­si suo­ma­laisille tulee sikakalli­ik­si kaupun­gin syr­jäi­nen sijainti.

    Val­tio­val­lan tulisi hajasi­joit­taa kaik­ki toim­inton­sa järke­viksi osakokon­aisuuk­sik­si maakun­ti­in. Samat­en liike-elämän tulisi laskea , mis­sä hallinnon ja ulko­maankau­pan ohjauskeskuk­set tule­vat halvimmaksi.

    Vastaa

    1. Mil­lä taval­la Helsin­gin sijain­ti on syr­jäi­nen.? Sehän on keskel­lä väkir­ilkkain­ta etelä-Suomea.

       Ain­oa jon­ka kelpu­u­tan päääkaupungik­si Helsin­gin lisäk­si olisi Turku. Molem­mil­la hyvä sijain­ti ran­nikol­la, hyvä sata­ma ja kan­sain­välisyys, Turku ehkä parem­pi kos­ka on län­nem­pänä ja pitkä his­to­ria. Venäläisethan halu­si­vat siirtää pääkaupun­gin Turus­ta Helsinki­in kos­ka halut­ti­in vierot­taa suo­ma­laiset ruot­salais­mielisyy­destä. Kun se ei onnis­tunut heti niin auteti­in vähän sytyt­tämäl­lä tulipalo.

       Mut­ta muuten Helsin­ki on ihan OK. Tam­pere on hyvä kakkoskaupun­ki ja teollisuusskeskus.

       Vastaa

       1. Luulen että Eemil tarkoit­taa maakun­tien keskuskaupunke­ja kun hän korostaa sitä että maakun­nis­sa olisi muka vetoimaa. Eemil ei yksinker­tais­es­ti hah­mo­ta mik­si Sisä-Suomen maakun­tien keskuskaupun­git eivät ole vetovoimaisia kaupunke­ja elinkei­noelämälle. Syitä on monia joista tärkeim­mät ovat osaa­van työvoiman saatavu­us, yliopis­to­jen ja korkeak­oulu­jen sijain­nin puute sekä vähäi­nen vapaa-ajan viet­to ja har­ras­tus mah­dol­lisu­udet. Ulko­maalaiset työn­tek­i­jät eivät yksinker­tais­es­ti har­ras­ta­ja Suomen maakun­tien paikallis­ten asukkaiden har­ras­tuk­sia joi­hin kuu­luu esimerkik­si met­sästys ja kalas­tus. Keskieu­roop­palais­ten ja puhu­mat­takaan aasialais­ten har­ras­tuk­set eivät ole luon­to har­ras­tuk­sia. Urbaan­it har­ras­tuk­set ja vapaa-ajan viet­to on sitä mitä aasialaiset ja keskieu­roop­palaiset halu­a­vat. Kos­ka urbaanis­sa ympäristö on sosi­aa­li­nen ympäristö. Eemille tämä sosi­aal­isu­us tarkot­taa että pis­tetään asun­non ovi kiin­ni ja ollaan kotona tai osal­lis­tu­taan paikallisen maakun­nan sal­ibandy tai pesis ottelu­un tai käy­dään kesäteat­teris­sa jos­sa näytelmä on melko aina sama joka kesä. Nämä eivät ole urbaane­ja har­ras­tuk­sia . Todel­li­nen urbaani ihmi­nen halu­aa olla ihmis­ten kanssa ja niitä tavataan rav­in­tolois­sa, taidenäyt­te­lyis­sä, oopperoissa
          baareis­sa, kahvilois­sa, eloku­vis­sa ja teat­teris­sa jne jne.

    2. Eemil miten perustelet että Helsin­ki olisi oma sijain­nil­taan syr­jäi­nen? Helsin­ki on sata­makaupun­ki kuten kaik­ki Itämeren pääkupun­git ja satamien kaut­ta kul­kee pääasi­as­sa koko Suomen ulko­maankaup­pa . Helsin­ki on keskel­lä Suomen­lahtea sijain­nil­la joka on merenku­lun ja ilmailun ja rautatieli­iken­teen kannal­ta otolli­nen. Lännestä pääsee Ruot­si­in ja idästä Venäjälle mut­ta myös muualle Aasiaan.
       Helsin­gin vetovoima ei yksinker­tais­es­ti kil­paile maakun­tien kaupunkien kanssa kos­ka ne ovat sisä­maanssa. Poikkeuk­sia on toki kuten sanoit on Tam­pere. Tam­pereen seudun liike-elämä ja kaupun­gin päät­täjät ovat onnis­tuneet nos­ta­maan Tam­pereen seudun vetovoimaa parem­min kuin mon­en muun maan 2 kaupun­gin päät­täjät Euroopas­sa. Tam­pere ei kil­paile pääkaupunkiseudun kanssa vaan on yhteistyössä. Tam­pere ja Helsin­ki ovat paljon enem­män vuorovaiku­tuk­ses­sa tois­t­en­sa kanssa. Samoin on Turku.

       Eemil jos liike elämä tek­isi lasken­nan mis­sä on halvem­paa pistää hallinnon ja ulko­maankau­pan ohjauskeskuk­set niin ensim­mäi­nen sijain­ti ole Suomen maakun­tien kaupun­git vaan ykkösko­hde on toden­näköis­es­ti Tallinna eli aivan Helsin­gin eteläpuolel­la noin 2 tun­nin laut­ta matkan päässä vajaan 30 min­uutin lentomatkan päässä Suomen­lah­den eteläpuolel­la. Siis Virossa. 

       Syy mik­si Viro pienenä maana on näin houkut­tel­e­va jopa suo­ma­laisille yri­tyk­sille on yksinker­tais­es­ti kak­si syy 1. Viron yri­tysvero­ma­lli on hyvin selkä 2. Viron kehit­tämä eEesti sähköi­nen dig­i­taa­li­nen lupa­palvelu jär­jestelmä on erit­täin yksinker­tais­es­ti suun­nitel­tu alus­ta joka on nopeut­taa tässä kohtaa byrokri­a­ti­aa huo­mat­tavasti nopem­min kuin Suomen avit ja elyt joista kukaan ei saa selvää mikä on mikä. 

       Nuo avit ja elyt ne ovat kyl­lä itse asi­as­sa Keskustapuolueen luo­mia maakun­ta­hallinnon väli­por­taan hal­lun­to­him­meleitä joka toi­vat tarpeet­toman III:n tason hallinto byrokra­t­ian kun­tien ja val­tion välille. 

       Maakun­ta­hallinto tai muu väli­por­taan hallinto ei ole Pääkaupunkiseudun, Turun seudun, Oulun seudun ja Tam­pereen seudun päät­täjien kek­simä hallinto­him­meli vaan se Keskustapuolueen luo­ma III:n tason hal­lun­to­him­meli joka lisää byroka­ti­aa . Tämän III:n tason hallinto­him­melin luo­jat oli­vat Van­hasen II hal­li­tuk­sen keskusta­laiset hallinto- ja kun­t­a­min­is­ter­it ja elinkeino­min­is­teri jot­ka tämän toteut­ti­vat. Lop­putu­los oli siis byrokaat­ti­nen kallis III tason teho­ton ja jäykkä hallinto­him­meli joka on suo­raan Val­tion­neu­vos­ton polit­tises­sa ohjauk­ses­sa vaik­ka muodol­lis­es­ti ne ovat itsenäisiä. SOTE uud­is­tus on toinen byrokaat­ti­nen III:n tason teho­ton ja jäykkä hallinto­him­meli jon­ka Keskustapuolue onnnis­tui luo­maan Suomeen. Juuri näi­den avien ja ely­jen takia elinkei­noelämä keskit­tää toim­intaa pääkaupunkiseudulle, Tam­pereen, Oulun ja Turun seudulle kun maakun­tien kaupun­git ovat joko liian pieniä jon­ka seu­rauk­se­na pysyävää työvoimaa ei saa­da kos­ka yksiköt ovat liian pieniä. 

       Ulko­maalaiset työn­tek­i­jät eivät ole yksinker­tais­es­ti näe mitään intoa muut­taa Suomen maakun­tien keskuk­si­in kos­ka pelkän työn lisäk­si vapaa-ajan mah­dol­lisu­udet ovat min­i­maal­liset. Tallinna ottaa parhaat ulko­maalaiset työn­tek­i­jät suo­raan kos­ka byrokra­tia on Virossa paljon nopeam­paa ja yksinker­taisem­paa ja myös Tallinnan hin­tata­so, palve­lu­ta­so ja vapaa-ajan mah­dol­lisu­udet ovat monipuolisem­mat kuin Sisä-Suomen maakun­tien keskuskaupunkien omat palve­lut ja vapaa-ajan tarjonta. 

       Helsin­ki ja Tallinna ovat kokon­aisu­us ja oleelli­nen kysymys on se että mil­loin Tallinna vie voiton kos­ka Viro tekee kaikken­sa jot­ta Tallinnas­ta tulee vetomainen kaupun­ki elinkei­noelämälle ja kulttuurille

       Vastaa

       1. R.S:” Helsin­ki olisi oma sijain­nil­taan syrjäinen”

          Uudel­la­maal­la asuu n. miljoona ihmistä, muual­la Suomes­sa 4 miljoon­aa. Helsin­ki ei voi laa­jen­tua, kos­ka se rajoit­tuu mereen ja mui­hin kun­ti­in. S (vrt. Sipoon ryöstö)

          R.S:“Viron yri­tysvero­ma­lli on hyvin selkä 2. Viron kehit­tämä eEesti sähköi­nen dig­i­taa­li­nen lupa­palvelu jär­jestelmä on erit­täin yksinker­tais­es­ti suun­nitel­tu alus­ta joka on nopeut­taa tässä kohtaa byrokri­a­ti­aa huo­mat­tavasti nopem­min kuin Suomen avit ja elyt joista kukaan ei saa selvää mikä on mikä. ”

          Mikä estää tekemästä saman Suomes­sa ? Täl­löin ei tarvitse pakkau­tua ahtaaseen ja kalli­iseen Helsinkiin.
          Esteenä on tieten­ki vihreän liiton (vili) vas­ta­hanka ja ripus­tau­tu­mi­nen van­hoi­hin rak­en­teisi­in. Vilin äänestäjät asu­vat pääosin Uudel­la­maal­la, joten tätä taus­taa vas­ten van­hat rak­en­teet on pakko säilyttää. 

          Hajautet­tu yhteiskun­tarakenne on myrkkyä vilille. Venäjälle on myöskin herkkua Helsin­gin sijain­ti. Se on kuin pei­liku­va paina­jais­es­ta nimeltään Kio­van pommitus.

       2. Eemilille vähän fak­tan­ta­rk­istus­ta: Wikipedi­an mukaan “Uusi­maa on ylivoimais­es­ti Suomen run­sasväk­isin ja tiheim­min asut­tu maakun­ta: 31. maalisku­u­ta 2022 sen väk­iluku oli 1 717 594 henkeä. Noin 30 % suo­ma­lai­sista asuu Uudel­la­maal­la. Maakun­nan väestöti­heys on kym­menisen ker­taa korkeampi kuin Suomen keskiarvo. ”

          Voit olla mitä mieltä tahansa Helsingistä mut­ta ilman Uut­ta­maa­ta Suo­mi ei olisi muu­ta kuin kehitysmaa.

    3. Eemilin aina nos­ta­ma Venäjän uhka ei ole riit­tävä syyk­si sanoa että Helsin­gin sijain­ti olisi muka huono kun ottaa huomioon että Tallinna ja Viro ovat myös Venäjän naa­pure­i­ta. Tallinnan vetovoima on myös huo­mat­ta­va tek­i­jä Suomen elinkei­noelämälle ja etenkin Helsingille kos­ka Tallinna on Suomen­lah­den toisel­la puolelle Helsinkiä vastapäätä. Viron puo­lus­tus on todel­lisu­udessa muiden NATO maid­en vas­tu­ul­la jo vuodes­ta 2004. Suomen puo­lus­tus (Suo­mi on jo Naton tarkkail­i­javal­tio) on Nato maid­en parhaimpia.Venäjä voi aina iskeä ohjuksin myös Suomen maakun­tien keskuskaupunkei­hin kuten olemme Ukrainan kohdal­la huo­man­neet kun isku­ja on Venäjän laivos­ton toimes­ta tehty Mustal­tamereltä Kio­vaan ja Lvivi­in asti jot­ka sijait­se­vat kaukana sisä­maas­sa. Venäjän vier­essä ole­va Tallinna on nous­sut kär­keeen Suomen­lah­den ja Itämeren sata­makaupunk­i­na Balt­ian maid­en ver­tailus­sa vaik­ka Viro on asukaslu­vul­taan vain 1 miljoo­nan maan kansakun­ta . Myös venäläiset yri­tyk­set ovat siirtänäänet toim­intaa Viroon jo 2014 jäl­keen kun Krim val­lat­ti­in vaik­ka Viro on Naton jäsen­val­tio. Venäjän vier­essä olem­i­nen ei ole ollut Tallinnalle esti kehit­tyä merkit­täväk­si sata­makaupungik­si ja elinkei­noelämän keskuk­sek­si koko Balt­ian maid­en vertailussa

       Vastaa

       1. R.S:“Venäjän vier­essä olem­i­nen ei ole ollut Tallinnalle esti kehittyä ”

          Mikä olisikaan ollut kehi­tys­vauhti ilman venäläis­ten kor­rup­tio­ta ? Venäläiset tun­netaan . Ensin annetaan län­si­mais­ten investoin­tien kehit­tyä kevytko­r­rup­tion val­lites­sa. Kun yri­tys on hyvässä hapes­sa, niin se kaa­p­ataan putinin lähipi­ir­ille. Yri­tyk­sen johdolle tekaistaan syyt­teet, julis­te­taan vier­aan val­tion agen­teik­si ja pan­naan kalterei­den sisään.

    4. Eemil yksinker­tais­es­ti tuo hajautet­tu yhteiskun­tarakenne tulee erit­täin kalli­ik­si 5 miljoo­nan asukkaan valtiossa . 

       Koko Uuden­maan asukasluku on 1 miljoon­aa mut­ta se ain­oa maakun­ta jon­ka väk­iluku on Suomen maakun­nista yli miljoo­nan. Muiden maakun­tien asukasluku on alle miljoona. Ain­oa maakun­ta jot­ka voi saavut­taa miljoo­nan rajan on Pirkan­maa . Pirkan­maa tarvit­see kuitenkin ainakin toiset 500 000 lisää asukkai­ta jot­ta se saavut­taa Uuden­maan asukaslu­vun. Muut maakun­nat eivät näin ollen ole yksinker­tais­es­ti vetovoimaisia tai kil­pail­e­vat keskenään. Poikkeuk­se­na Ahve­nan­maa jon­ka talous on erit­täin riip­pu­vainen Ruotsin taloudesta. 

       Uusi­maa kil­pailee kan­sain­välisessä kil­pailus­sa muiden Euroopan maid­en aluei­den kanssa. Viron yri­tysvero malli on vuodelta 2000 siis ennen kuin Viro liityi Euroopan union­in. Viro sai Euroopan union­il­ta poikkeuk­sen kos­ka se kaikille sama oli yri­tys mis­tä päin tahansa. Suomes­sa oli aikoinaan avoir fis­cal vero­jär­jestelmä mut­ta se suosi koti­maisia yri­tyk­siä pääasi­as­sa mut­ta senkin Van­hasen I hal­li­tus pur­ki toden­näköis­es­ti sosialidemokraat­tien vaa­timuk­ses­ta sen takia että että SDP hyväksyi kom­pro­miss­inä Keskustapuolueelle että var­al­lisu­usveron lakkautet­ti­in. Eemil ota huomioon että kokoomuk­sen, Vihrei­den ja sosi­aalidemokraat­tien kan­na­tus tulee pääasi­as­sa Uudelta­maal­ta ja Keskustapuolueen kan­na­tus on suur­in­ta ain­os­taan pien­im­mistä maakun­nista. siel­läkin perus­suo­ma­laiset haas­taa Keskustapuoluetta .

       Vastaa

    5. Eemill nykyään mitkä tahansa soti­laal­lis­es­ti hyvin varustel­tu isot asevoimat tai jopa pienet soti­laal­liset yksiköt voivat iskeä pitkänkin matkan päästä iso­ja kaupunke­ja ohjuksilla . 

       Erit­täin hyvä esimerk­ki on eteläisessä Jemenis­sä toimi­va houthi kap­inal­liset jot­ka ovat onnis­tuneet iskemään ohjuk­sil­la Jemenin eteläo­sista Sau­di-Ara­bi­an pääkaupunkia Ria­dia ja Ara­biemi­raat­tien pääkaupunkia Abu Dhabia jot­ka sijait­se­vat tuhan­sien kilo­me­trien päässä Jemenin eteläo­sista pohjoiseen. Tämä kak­si kaupunkia ovat suurkaupunke­ja ja näi­den val­tioiden talouden ja poli­ti­it­tisen elämänkeskuk­sia. Sau­di-Ara­bi­al­la ja Ara­biemi­raateil­la on käytössä AWACAS jär­jestelmä mut­ta sekään ei ole onnis­tunut tor­ju­maan houthien isku­ja eikä houtheil­la ole kovinkaan paljoa uusim­paa soti­laal­lista voimaa. Kuitenkin houthit ovat onnis­tuneet iskemään ohjuk­sil­la näinkin pitkälle vaik­ka Sau­di-Ara­bi­al­la ja Ara­biemi­raateil­la on paljon suurem­mat ja uusim­mat asevoimat. Toinen hyvä esimerk­ki oli Per­sian­lah­den sodan aikana 1991 kun Irak iski scud ohjuk­sil­la Israelin suuri­in kaupunkei­hin Tel Avivi­in ja Haifaan vaik­ka Israelin ilma­tor­jun­ta on yksi maail­man tehokkain ja etäisyys Irak­ista israeli­in ei ole lyhyt mat­ka. Syy mik­si esimerkik­si Iran kehit­tää ohjuk­sia on se että se voi näyt­tää muille Per­sian­lah­den maille että sil­lä on voimaa iskeä takaisin. Iranin ilmavoimat ovat lentävä museo eikä ne ole kovinkaan hyvässä kun­nos­sa. Iskemäl­lä Per­sian­lah­den yli esimerkik­si Dubai­hin tai Riadi­in on helpom­paa. Ohjuk­set ovat köy­hän armei­jan ilmavoimat. Venäjä toden­näköis­es­ti iskee Kalin­ingradista jos se iskee Itämeren maid­en pääkaupunkei­hin. Kalin­ingrad on Venäjälle paljon strate­gisem­pi paik­ka kuin esimerkik­si Pietarin seu­tu sotilaallisesti.

       Vastaa

    6. Eemil, Öster­sun­domin liit­tämi­nen Helsinki­in Sipool­ta tehti­in Van­hasen I hal­li­tuk­sen toimes­ta ja tuol­loin kun­t­a­min­is­ter­inä oli keskusta­lainen Hannes Man­ni­nen. Keskustapuolue on ollut siis edis­tämässä kun Öster­sun­dom liitet­ti­in Helsinki­in. Sopii kysyä mik­si Keskustapuolue vas­tus­taa pakkoli­itok­sia ja kuitenkin samal­la toteut­taa niitä?

       Vastaa

       1. R.S:” on ollut siis edis­tämässä kun Öster­sun­dom liitet­ti­in Helsinkiin.

          On se Keskus­ta iltalyp­sy­puolue. Vaik­ka kaik­ki Helsin­gin edus­ta­jat vililäiset mukaan­lukien vas­tus­ti­vat Sipoon kaap­paus­ta, niin Keskus­ta toteut­ti han­kkeen kaikesta huoli­mat­ta. Nyt Helsin­ki ei tiedä mitä tek­isi turhal­la alueella.

          Mitä olisi etelän media kir­joit­tanut, jos Keskus­ta olisi evän­nyt han­kkeen ? Keskus­ta on yhteistyökyvytön änkyräpuolue , joka lapi­oi tuet maakun­ti­in. Teki puolue niin tai näin, niin aina väärin. 

          R.S:“Ohjukset ovat köy­hän armei­jan ilmavoimat.”

          Venäjä ei ole köy­hä, mut­ta hyökkää silti ohjuk­sil­la. Syynä ovat surkeat ilmavoimat ja ohjaa­jien huono lento­taito. Mitä pidem­mältä matkalta rosvo­val­tio ampuu ohjuk­si­aan sitä parem­min Suomelta onnis­tuu niiden tor­jun­ta. Pääkaupun­gin sijaites­sa Tam­pereel­la tor­jun­nalle on aikaa enemmän.

          Toisek­seen voin ker­toa Venäjän hyökätessä Suomeen rautaa tulee men­emään rajan toisellekin puolelle. Tule­vaisu­u­den sodankäyn­ti vaatii syvälle rajo­jen sisälle menevää tor­jun­taa. Jos Suomes­sa vaikut­ta­vat tahot yrit­tävät tätä estää esim. vetoa­mal­la kan­sain­välisi­in sopimuk­si­in, niin voin senkin ker­toa, että ei tule onnistumaan. 

          Puolue muis­tut­taa kouluk­iusat­tua nuor­ta, jota kiusa­taan eri­laisen taus­tan tai vaate­tuk­sen vuok­si. Onko­han Somani tai muut pan­elis­tit koskaan kir­joit­ta­neet mitään neu­traalia puhu­mat­takaan myön­teistä Keskustasta ?

       2. Keskus­ta ei ain­oas­taan sallinut Öster­sun­domin liit­tämistä Helsinki­in, vaan oli siinä aloit­teelli­nen. Tiedän tämän, kos­ka Hannes Man­ni­nen pyysi min­ua toim­i­maan viestin viejänä kaupunki­in päin.
          Sanoin että meille se kyl­lä käy. Helsin­ki saa hyvää raken­nus­maa­ta ja oppo­si­tio vahvis­tuu RKP:llä. Tähän Hannes: RKP on hyväksynyt tämän, kos­ka halu­aa säi­lyt­tää Sipoon ruotsinkielisenä.

       3. Eemil: “Puolue muis­tut­taa kouluk­iusat­tua nuor­ta, jota kiusa­taan eri­laisen taus­tan tai vaate­tuk­sen vuok­si. Onko­han Somani tai muut pan­elis­tit koskaan kir­joit­ta­neet mitään neu­traalia puhu­mat­takaan myön­teistä Keskustasta ?”

          Tämä on erään pitkään vaikut­ta­neen vihreän poli­tikon blo­gi. Val­taosa keskustelun mielip­iteistä lähen­telee bloginpitäjän.

          Maaseudun Tule­vaisu­u­den tai vas­taavis­sa keskusta­lais­blo­ges­sa lyödään vihre­itä ja demare­i­ta kuin vieras­ta sikaaa.

          Kaik­ki johtuu siitä että maamme on ide­ol­o­gis­es­ti jakau­tunut kolmeen blokki­in: keskustapop­ulis­tei­hin, viher­vasem­mis­toon ja per­in­teisi­in porvareihin.

    7. En oikein ymmärtänyt Eemilin komem­nt­tia johon Eemil viit­tasi ku hän kom­men­toi Tal­in­nan kehi­tys Venäjän vier­essä . Viron sijain­ti Venäjän, Suomen ja Ruotsin välis­sä Suomen­lah­den eteläpuolel­la on sijain­ti merkit­tävä Venäjän ja Ruotsin välisessä kau­pas­sa. Neu­vos­toli­iton hajot­tua Viron talous oli parem­mas­sa tilas­sa kuin muiden Bal­tian­maid­en talous. Tosin Tallinnas­sa oli paljon rikol­lisu­ut­ta ja muu­ta hämärää toim­intaa 1990-luvul­la. Viro sai paljon tukea Euroopan union­ista ja Suomes­ta rikol­lisu­u­den tor­jun­taa mus­tan­pörssin kau­pan kitemiseen joten Viro otti käytöön tasaveron ja loi mainit­se­mani eEesti palvelun hyvin nopeal­la ajal­la. Suomes­sa tähän Viron kehi­tys­tä ei otet­tu vakasti joten Keskustapuolueen johdol­la Van­hasen I ja II hal­li­tuk­set loi­vat erit­täin jäykän ja byrokaat­tisen 3 tason raskaan väli­por­taan hallinnon johon kuu­luu Avit ja elyt. Samal­la kun Viro loi keveyn sähköisen palvelun vähem­mäl­lä kus­tan­nuk­sel­la niin Keskustapuolue lakkaut­ti läänit ja loi mon­imutkaisen him­meli­hallinnon. Tallinnan ase­ma vahvis­tui eEesti palvelun kaut­ta siten että sinne voi nopeasti perus­taa yri­tyk­siä ilman mitään 3 tason raskas­ta väli­por­taan him­meli­hallintoa jon­ka Keskustapuolue on luonut Suomeen. Tämä raskas 3 tason väli­por­taan him­meli­hallinto on edis­tänyt keskit­tämistä kos­ka suurten kaupunkien nopeus ja akti­ivi­nen elinkei­nop­o­li­ti­ik­ka sekä työvoiman saatavu­us on parem­min saatavil­la kuin pien­ten maakun­takeskusten joiden palve­lu­ta­so muun muas­sa vapaa-ajan palve­lut ja har­ras­tus­mah­dol­lisu­udet ovat vähäiset. Pääkaupunkiseudulle tai Tam­pereen seudulle kesit­tämi­nen ei ole tämänkin kehi­ty­sen lop­putu­los vaan kasvu näkyy myös Uudel­la­mal­la ja Pirkan­maal­la jot­ka ovat kaik­ista nopeam­min kas­vavia maakun­tia Suomessa.

       Vastaa

    8. Eemil, vaik­ka Suomen pääkaupun­ki olisi Tam­pereel­la ei sekään ole ohjus-isku­jen ulot­tovu­udel­la. Venäjä voi iskeä Tam­pereelle ja esim Kalin­ingradista suo­raan . Näin­hän Venäjä on tehnyt Kaspi­an­mereltä kun on iskenyt Syyriaan.Jos olet tietoinen että Venäjän soti­aal­liset kul­je­tuket on pääasi­as­sa rautatei­den varas­sa joka on aiheut­tanut Venäjälle logis­tisia ongelmia myös Ukrainas­sa vaik­ka raidelevys on sama kos­ka ukrainalaiset sabotoi­vat rautateitä. Helsin­gin ilma­tor­ju­na on erit­täin hyvin jär­jestet­ty­ja ympäri pääkaupunkiseu­tua on maan­laisia usei­ta bunkkere­i­ta joi­hin mah­tuu 900 000 ihmistä .Niis­sä tehdään joka vuosi kuntotarkistus.

       Vastaa

    9. Arvioin Keskustapuolueen polit­tisia lin­jo­ja myös niis­sä tilanteis­sa kun Keskustapuolue on ollut hal­li­tus­vas­tu­us­sa ja jopa päämin­is­teri puolue. Keskustapuolue on ollut hal­li­tuk­ses­sa koko 2000-luvun pait­si yhden kau­den kun se oli oppo­si­tios­sa (2011–2015). Oppo­si­tios­ta ei voi kir­joit­taa neu­traalis­es­ti kos­ka oppo­si­tios­sa ollaan aina eri lin­joil­la kun ollaan hal­li­tuk­ses­sa. Tämä kos­kee kaikkea puoluei­ta. Toki on niitä jot­ka yrit­tävät pela­ta kahdel­la raiteil­la ja sitä on Keskustapuolue onnis­tunut usei­den hal­li­tuskausien aikana tehdä 2000-luvul­la. Tark­iste­len asioi­ta vain tapauskohtaisesti .

       Vastaa

    10. Eemil näköjään uskoo tuo­hon etelän­medi­an val­ta-ase­maan Suomes­sa vaik­ka pelkästään kyseessä on yksi lehti. Ajan puut­teek­si en sano mikä se on. Näitäkin päätök­siä on Keskustapuolue tehnyt kun se on ollut päämin­is­teri puolue. Nyt Keskustapuolue on vaalit vähin­nyt apupuolue. Tämä on ensim­mäistä ker­taa kun Keskustapuolue joutunut punav­ihreät hal­li­tuk­seen kun vai­h­tote­htona oli oppo­si­tio. Kokoomus olisi voin­ut muod­staa hal­li­tuk­sen SDP:n ja Perus­suo­ma­lais­ten kansa mut­ta se oli mah­don­ta kun puheen­jo­hta­jana oli Rinne. Nyt kun Marin on nos­tanut SDP:n kan­na­tus­ta ja onnis­tunut vaki­in­nut­ta­maan kan­natuk­sen niin sinipuna on parem­pi vai­h­toe­hto seu­raavak­si hal­li­tuk­sek­si. Perus­suo­ma­laiset vielä mukaan niin saadaan se halat­tua kuivaksi.

        Vastaa

28. Onhan HSL hin­nat jo nyt aika korkeat. Tuos­sa Helsingis­sä lomail­lessa keskus­tas­ta Vallilaan on ratik­ka 2.80e per nup­pi, Uber usein­miten 7e. Palvelun taso täysin eri (koli­se­va ratik­ka täyn­nä epämääräistä porukkaa + pitkät siir­tymät vs. rauhalli­nen ja tur­valli­nen auto ovelta ovelle)

    Vastaa

    1. Helsin­gin joukkoli­iken­teen kaluste on kyl­lä paljon mod­ern­impi kuin muiden Euroopan maid­en joukkoli­iken­teen kaluste. Kun hin­ta-taso on halvem­pi mut­ta kaluste on van­hempaa on hin­nat myös halvem­mat. Investoin­ti uuteen kalus­toon vaatii korkeam­mat hin­nat ellei tyy­dy 1970-luvun kalustoon.

       Vastaa

    2. Matkan pitu­u­den kas­vaes­sa hin­ta muut­tuu. Tulin viime yönä keskus­tas­ta tak­sil­la koti­in Espooseen (reilu 20 km) , kos­ka oli aikainen herä­tys ja työpäivä tiedos­sa. Tak­si­mat­ka mak­soi 64 euroa, bus­sil­la olisi mak­sanut 4,10 mut­ta laisku­us ajoi taksin kyytiin.

       Sen takia kan­natan HSL:ää ja sen nyky­istä tar­iff­isys­teemiä vaik­ka joidenkin mielestä se on surkea ja epäoikeu­den­mukainen. Kaikil­la ei ole varaa mon­ta kymp­piä mak­savi­in taksikyyteihin.

       Vastaa

29. Ongel­ma kalli­in joukkoli­iken­nelipun lisäk­si on Helsin­gin julk­isten toimivu­us suh­teessa matkaan käytet­tyyn aikaan ja sen suh­teeseen varsin korkeaan mak­su­un joukkoliikennekyydistä.
    Esimerkki:
    Kun teen matkan kodis­tani X (Helsin­gin kan­takaupungis­sa, noin 1,5 km rautatiease­mal­ta) työ­paikalleni Y (itäisessä Helsingis­sä) menee matkaan julk­isil­la (kahdel­la eri väli­neel­lä) yhteen suun­taan noin 50 min­u­ut­tia. Autol­la 20 minuuttia. 

    Mat­ka-aiko­jen ero­tus on päivässä siis tun­ti, viikos­sa 5 tun­tia, kuukaudessa 20 tun­tia ja vuodessa lomat pois­lukien (10 kk) 200 tun­tia eli yli kahdek­san! vuorokautta.
    Ker­ro­taanko vielä tuo laskel­ma vaikka­pa 10 työvuodella:) ? 

    Luon­nolli­nen seu­raus: teen työ­matkani autolla. 

    Usein tör­mään metroasemil­la HSL:n itseke­hu­un että meil­lä on Euroopan paras joukkoli­ikenne sen käyt­täjien mielestä. Mielestäni suori­tus, hie­man tietenkin riip­puen siitä, mikä on kenenkin matkare­it­ti, ei ole kuitenkaan min­un kannal­tani lainkaan hyvä. Sik­si auto. Se on ehkä kallis mut­ta ei hidas. Joukkoli­ikenne ei ehkä varsi­nais­es­ti kallis, mut­ta aikavaras se on. 

    Kaupunkisu­un­nit­teluhan on tähän “autoe­tu­un” jo vas­taa­mas­sakin melkein kaikil­la ulos- ja sisää­na­joväylil­lä: ruuhkia lisää, kaisto­ja vähemmän…

    Vastaa

    1. Se on ehkä kallis mut­ta ei hidas. Joukkoli­ikenne ei ehkä varsi­nais­es­ti kallis, mut­ta aikavaras se on.

       Jos täl­lä taval­la ajatel­laan, niin sit­ten pitää johdon­mukaisu­u­den nimis­sä laskea auton hankkimis‑, ylläpi­to- ja arvonalen­e­miskus­tan­nusten kat­tamiseen vaa­dit­ta­vat työ­tun­nit ja ver­ra­ta niitä joukkoli­iken­teen kausilipun ostamiseen vaa­dit­tavi­in työ­tun­tei­hin. Ja sim­sal­abim, joukkoli­ikenne ei yhtäkkiä enää olekaan näistä kahdes­ta se aikavaras. Jos työa­jalleen las­kee vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sen, auto ei ole vain hidas vaan aivan tolkut­toman hidas, juuri sik­si että se on niin kallis.

       Vastaa

30. Silfverberg:“Maaseudun Tule­vaisu­u­den tai vas­taavis­sa keskusta­lais­blo­ges­sa lyödään vihre­itä ja demare­i­ta kuin vieras­ta sikaaa.”

    Epäilen tuo­ta, tosin en vieraile kyseisil­lä blo­geil­la. Vas­takkainaset­telu johtuu paljolti siitä, että punac­i­tyvihreät sanel­e­vat maaseudulle, miten pitäisi elää ja har­joit­taa ammat­ti­aan. Mielestäni keskusta­laisil­ta puut­tuu moinen ulot­tuvu­us. Kyseinen sanelu tulee esi­in sil­loin, kun puo­lus­taudu­taan näitä yltiövi­her­lin­jauk­sia vas­taan. Perus­suo­ma­laiset ovat kyl­läkin eri linjoilla.

    Lisäk­si ylim­i­toite­tut suo­jelu­vaa­teet heiken­tävät maaseu­tu­am­mat­tien tuloke­hi­tys­tä. Sovel­let­tuna cityam­mat­tei­hin vas­taa­van­laiset vaa­timuk­set voisi­vat olla esim. tämänkaltaisia:

    Tietokonet­ta työk­seen käyt­täville tulisi säätää verkonkäyt­töra­joi­tus 10 min /päivä. Perus­teena on haku­jen aiheut­ta­ma ympäristökuor­ma. Rix­in mukaan jokainen Google-haku vie yhden kilo­joulen eli noin 0,0003 kilo­wat­ti­tun­tia ener­giaa ja tuot­taa 0,2 gram­man CO2-päästöt. Muu­ta­ma vuosi sit­ten selvisi, että suo­ma­laiset tekevät noin 30 miljoon­aa Google-hakua päivässä.

    Miten sit­ten rajoi­tusten alla voi hoitaa työte­htäviään ja saa­da palka­n­mak­su­un oikeut­ta­vat työ­tun­nit ? Niin­pä, menkää kir­jas­toon hake­maan tietoa ja hoitakaa yhtey­den­pito kir­jekyyhky­il­lä. Samaa vaa­di­taan vil­jeli­jöiltä, kun rajoite­taan lan­noit­tamista , kasvin­suo­jelu­ainei­den käyt­töä tai vil­je­lyä elop­eräisil­lä pelloilla.

    Niin, ja kir­jas­toon kävellen tai polkupyöräl­lä, ei skuutilla.

    Vastaa

    1. Eemil, kyl­lä sinäkin käytöt tietokonet­ta ja Googlea etkä pak­su­ja kovakan­tisia 10 vuot­ta van­hen­tunei­ta tietosanakir­jo­ja . Esimerkik­si miten muuten kom­men­toit tätä blo­gia? Lähetätkö Osmo Soin­in­vaar­alle paperisen kir­jeen Soin­in­vaara kir­joit­taa tähän blogi­in? Eemil tuo ver­tailu tietokonei­den ja luon­non­suo­jelun kohdal­la on sama kun ver­tail­isi Japanin ja Yhdys­val­tain ase­lake­ja. Koko yhteiskun­ta on tietokonei­den läpäisemäisemä ellei sit­ten ase­tu asumaan Pohjois-Kore­aan. En ymmär­rä mitä haet takaa ver­taile­mal­la luon­non­suo­jelua ja tietokonei­den käyt­töä? Tulee mieleen Paa­vo Lip­posen luk­i­jan mielipi­dekir­joi­tus Helsin­gin Sanomis­sa Kul­taran­ta keskustelu­iden sisäl­löstä ja Suomen NATO jäsenyyspros­es­sista. En ole vieläkään hah­mot­tanut mitä Lip­po­nen ajaa takaa enkä hah­mo­ta mitä Eemil ajaa takaa ver­taile­mal­la luon­non­suo­jelua ja tietokonei­den käyttöä?

       Vastaa

    2. Eemil, itse pääkaupunkiseudul­la asu­vana tilaan Hel­metistä paljon tietokir­jo­ja kos­ka kuitenkin inter­netin tiedot ovat rajal­liset. Jos Eemil on tietoinen niin pääkaupunkiseudun Hel­met kir­jas­toista tehdään yli 16 miljoon­aa lainaa vuodessa ja yksin Pasi­lan kir­javaras­ton kokoel­ma on Suomen suurimpia Kansal­liskir­jas­ton jälkeen.

       Vastaa

    3. Met­sä­te­ol­lisu­u­den jät­ti­hankkeet mikä lisää Suomen met­sien hakku­u­ta yli vuosit­taisen kasvun, on se mikä cityvihre­itä ärsyt­tää, ei niin paljon maat­alous, ja siitä käy­dään jatku­vasti keskustelua eri blo­geis­sa ja leimakirves heiluu. Se että ylipään­sä haaskataan mil­jarde­ja sel­l­aisen suh­dan­neherkän ja mata­lan jalostusas­teen teol­lisu­u­den, kuten sel­l­ute­htaiden, rak­en­tamiseen, ei vaiku­ta fik­sul­ta teol­lisu­upoli­ti­ikalta. Tosin demar­it ja kokoomus­laisetkin ovat myös syyl­lisiä tähän. 

       Tietokonei­den ja muun elek­tron­i­ikan turha käyt­tö on asia johon jokainen voi vaikut­taa ja pitäisi nos­taa laa­jem­min esille. Voi olla lataa­mat­ta puhe­limeen­sa äppe­jä jot­ka syr­jäyt­tävät tähän asti ihan hyvin toiminei­ta mak­suko­rt­te­ja, ja olla tilaa­mat­ta krääsää kaukoidän net­tikaupoil­ta. Niin kauan kun jät­timäisiä palvelinkeskuk­sia on pakko olla, ne kan­nat­taa sijoit­taa mah­dol­lisim­man lähelle käyt­täjiä ja kaukoläm­pöverkkoa että saadaan hukkaen­er­gia min­i­moiduk­si. Jon­ain päivänä nykyisenkaltainen elek­tron­i­ikkate­knolo­gia on yhtä van­hanaikaista kuin lennätin nyky­isin ja mikä on tilal­la on toiv­ot­tavasti vähem­män ener­giaa kuluttavaa.

       Vastaa

       1. Palvelinkeskuk­sia ei tarvi­ta enään niin paljon kos­ka sateli­it­tiy­htey­del­lä muo­dostet­tu inter­net yhteys yleistyy koko ajan. Venäjä tuhosi ehti ensim­mäisenä päivänä Ukrainan palvelukeskuk­sia mut­ta sit­ten Elon Musk tuli apu­un ja laukaisi Star­linkin Ukrainan yläpuolellen ja nyt Star­linkin lähet­tämä yhteys pelaa parem­min kuin per­in­teinen inter­net yhteys.

       2. Paperi­te­ol­lisu­us käyt­tää jo nyt kier­rä­tys­pa­pe­ria esim Sak­sas­sa sel­l­u­te­ol­lisu­udessa. UPM:n hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja Wahlroos on toden­nut että on ajan kysymys kos­ka kier­rä­tys­pa­peri ohit­taa puun käytön sel­l­u­te­ol­lisu­udessa. Paperi­ton toimis­to on jo todel­lisu­ut­ta. Tosin ennus­teet kos­ka se toteu­tuu on ollut joiden tutk­i­joiden arviois­sa jo 1960-luvun lop­ul­ta asti. Hyvä esimerk­ki oli Alvin Tof­flerin ennuste kir­jas­saan Hätkähdyt­tävä tule­vaisu­us (1972). Tof­fller on myös kehit­tänyt ter­min Infor­ma­tion over­load ( Infor­maa­tioähky) ja toinen aikalaisen­sa Mar­shall McLuhan ter­min medi­um is the mes­sage ( ”väline on viesti”). Kaik­ki nämä esimerk­it ovat 1960-luvul­la ja 1970-luvuil­la tehtyjä ennustei­ta tulev­as­ta tietoy­hteiskun­nas­ta. McLuhan ja Tof­fler eivät ennus­ta­neet Inter­netin tai tarkem­min World Wide Webin tuloa mut­ta oli­vat kir­joit­ti­vat että jotain sel­l­aista on tule­vaisu­udessa mah­dol­lista. Tosin pes­simis­te­jä on aina kuten Neil Postman.

       3. “mikä lisää Suomen met­sien hakku­u­ta yli vuosit­taisen kasvun, on se mikä cityvihre­itä ärsyttää,”

          Ja mikä tässä on surullis­in­ta, niin hakku­ut ovat alle vuosit­taisen kasvun ja reip­paasti. Etelän media,etupäässä Hesarin punav­ihreä ympäristö­toim­i­tus propagoi ja yle säestää tuo­ta maail­man­lop­un sanomaa. Herkem­mät ihmiset ja nuoret ahdis­tu­vat tästä jatku­vas­ta saarnasta.

          Lähtöko­h­ta on siten, että met­sä­te­ol­lisu­us vääris­telee, mut­ta ympäristölob­by on rehelli­nen. Ja jos lob­by jää kiin­ni vale­htelus­taan, niin se ei hait­taa, kos­ka ollaan hyväl­lä asialla.

       4. No Eemil, kyl­lä met­sän­hakkuista kir­joit­ta­vat kri­it­tis­es­ti muutkin kuin Hesarin punav­ihreät toimit­ta­jat. Hyväksy­isitkö muuten vihrey­den jonkin muun värin kanssa, vaik­ka Sinisen? Kumpi on pahempi, punainen vai vihreä? Takaisin aiheeseen, Hesarin mielipi­de­pal­stal­ta löy­tyy 14.7 päivät­ty kir­joi­tus otsikol­la “Tosi­asi­at lähtöko­hdak­si met­säkeskustelu­un”, jon­ka toise­na allekir­joit­ta­jana on Suomen Ympäristökeskuk­sen pääjo­hta­ja. Voihan hän olla punav­ihreä, mis­täs minä tiedän, mut­ta ainakaan ei ole Hesarin toimittaja.

    4. Eemil, olet use­am­man ker­taa tässä blo­gis­sa arvostel­lut koko met­sä­te­ol­lisu­ut­ta ahneud­es­ta muun muas­sa saha­te­ol­lisu­ut­ta kun se on ostanut puu­ta Venäjältä itse asi­as­sa saatavu­u­den takia ei niin hin­nan takia mut­ta kuitenkin nyt tämä sama met­sä­te­ol­lisu­us siis onkin rehelli­nen toim­i­ja joka tekee kaiken oikein ja väärässä on siis sinus­ta vain ympäristölob­by? Oletko Eemil tietoinen että met­sä­te­ol­lisu­us on merkit­tävä ympäristölob­by joka ajaa myös eri­laisia toim­intat­apo­ja alalle kos­ka ala on hyvin kan­sain­välistynyt ja kil­pailu tiukkaa ja vain laadul­la pär­jää ja kestäväl­lä kehi­tyk­sel­lä kos­ka met­sä­te­ol­lisu­us on eri ala kun se oli vielä 1980-luvulla.Suurimmat suo­ma­laisy­htiöt jot­ka toimi­vat met­sä­te­ol­lisu­udessa ovat investoi­neet ulko­maille pääasi­as­sa eteläiselle pal­lon­puoliskolle jos­sa puunkasvu on nopeam­paa ympärivuo­den. Oletko Eemil iso­jen met­säy­htiöi­den puolel­la vai met­sän­o­mis­ta­jien? Ilman met­säy­htiöitä ei ole met­sä­te­ol­lisu­ut­ta kos­ka se voi aina investoi­da muualle kuin Suomeen,

       Vastaa

31. Jaakko K:” Suomen Ympäristökeskuk­sen pääjo­hta­ja. Voihan hän olla punav­ihreä, mis­täs minä tiedän, mut­ta ainakaan ei ole Hesarin toimittaja.”

    Pääjo­hta­ja tuskin käskyt­tää työn­tek­i­jöitä , joi­ta on 700. SYKE on ympäristömin­is­ter­iön alainen , ja sitä johtaa vihrei­den Ohisa­lo. Mikä on SYKE:n useim­min kuul­tu analyysi ?
    Se on tämä:” Maat­alous on täl­lä het­kel­lä suurin Suomen ran­nikkovesien kuormittaja.”

    Todel­lakaan ei koskaan main­in­taa laivali­iken­teen laskemistä jätevesistä, kaupunkien jätevesi­asemien yli­juok­su­tuk­sista, lumikaatopaikan merivaiku­tuk­sista, Helsin­gin jätevesiputken suul­ta mita­tu­ista arvoista, Venäjän, Puolan, Viron ja muiden rantaval­tioiden saasteista. 

    Van­hoista syn­neistä maini­taan taas ja ain­oas­taan Suomen maat­alous. Helsin­gin avokaatopaikat esim. Pitäjän­mäel­lä suol­si­vat kaiken suo­raan mereen ja tekevät sitä muuten edelleen. Nyt aluet­ta on maise­moitu suo­datinkankaal­la , jota näkyy pin­nas­sa samoin auton­renkai­ta , beto­nia ja terästä. Sade­vesi huuhtelee maa-ainek­sen kaut­ta veteen mm. raskasmetalleja. 

    R.S:” Ilman met­säy­htiöitä ei ole met­sä­te­ol­lisu­ut­ta kos­ka se voi aina investoi­da muualle kuin Suomeen,”

    Ja mis­tähän Suomen met­sä­te­ol­lisu­us on luonut vau­raut­en­sa , kenen selkänahasta ?

    Vastaa

    1. Eemil kyl­lä Suomen ympäristökeskus on kah­den min­is­ter­iön alaisu­udessa eli Ympäristömin­is­ter­iön (vesi­vara-asiois­sa) ja muus­ta toim­i­nas­saa vas­taa Maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­iö. Täl­lä het­kel­lä Maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­iö on keskusta­lainen Antti Kurvinen.Joten kaik­ki Maria Ohisa­lon ja Vihrei­den vas­tu­ulle ei voi pistää vaik­ka Keskustapuolue kuin­ka yrit­tää sanoa että aloite oli Vihrei­den. Mon­ta ker­taa aloite oli Keskustapuolueen sil­loin kun se oli hal­li­tuk­ses­sa Vihrei­den kanssa. Olen ehdo­tot­masti sitä mieltä että kah­den min­is­ter­iön viras­to ei ole toimi­va jär­jestelmä. Tässä kohtaa ratio­nal­isoin­ti olisi paikkalla

       Vastaa

    2. Eemil en oikein hah­mo­ta mitä tarkoi­tat Suomen met­sä­te­ol­lisu­u­den vau­rau­den luomisen kohdal­la kenen selkä­na­has­ta. Mitä tarkoi­tat? Suomen met­sä­te­ol­lisu­u­den his­to­ria on osa teol­lisu­u­den val­lanku­mouk­sen his­to­ri­aa ja ensim­mäiset Suomen met­sä­te­ol­lisu­us omis­ta­jat oli­vat nor­jalaiset Gutzeiz­it ja Salvesen­it. Suomen met­sä­te­ol­lisu­u­den suurim­mat markki­nat ovat olleet aina ulko­maan­vi­en­ti eli Euroopas­sa per­in­teis­es­ti Englan­nin ja Hol­lan­nin markki­nat. Myöhem­min Suomen itsenäisyy­den alus­sa luoti­in met­sä­te­ol­lisu­u­den aloit­teesta ja val­tion­si­u­nauk­sel­la neljä kartel­li yhdis­tys­tä eli Finnpap (sel­lu), Finnboard (kar­ton­ki) ja ulko­maankau­pas­ta vas­taa­va Finn­cell (sel­lu) Con­ver­ta (kar­ton­ti). Eli noin 74 vuo­den aikana koko Suomen met­sä­te­ol­lisu­us oli pelkästään yksi iso kartel­li. Tämä kartel­li purkau­tui 1992 kun Suo­mi liit­tyi Euroopan talousalueeseen joka ei sal­li kartel­lia ja tästä alkoi fuu­siot ruot­salais­ten kanssa. Mikä on Eemille vai­h­toe­hto? Met­sä­te­ol­lisu­us uusi­u­tuu ja luo korkealaa­tu­isia kulu­tus­tuot­tei­ta kuten Ruotsin met­sä­te­ol­lisu­us on tehnyt 1990-luvul­ta asti vai se että investoidaan ulko­maille jot­ta kil­pailukyky säi­lytetään joten kuten. Sak­san kier­rä­tys­pa­peri tehtaat pyörivät ja tuot­ta­vat tulosta mihin koko Suomen met­sä­te­ol­lisu­us ei ole onnis­tunut tekemään kos­ka ay-liike on jar­rut­tanut työ­sopimuk­sien päivit­tämistä 2010-luvulle.

       Vastaa

       1. R.S:“Mitä tarkoi­tat? ”

          Met­sän­o­mis­ta­jien selkä­na­has­ta. Puun hin­ta on pidet­ty alhaisen kartel­lien ja hal­van venäläisen puun­tuon­nin avulla.

          R.S:“Pitäjänmäellä ei ole Eemil enää kat­topaik­ka” On se siel­lä edelleen. Tarkoi­tan juuri niitä van­ho­ja syn­te­jä. Itämeren rantakaupun­git suol­si­vatjät­teen­sä puhdis­ta­mat­tomana mereen vuo­sisato­ja. Tal­in huip­pu suo­taa edelleen myrkkyjä mereen val­umavesien kaut­ta. Siel­lä ei ole minkään val­takun­nan val­uma-altai­ta. Tiedän tämän, sil­lä kun­toilen alueel­la taajaan.

          Jaakko K:“Jos maat­alous on suurin kuor­mit­ta­ja niin sit­ten on suurin”

          Mut­ta kun se ei ole. Lisäk­si koskaan ei maini­ta Itämeren mui­ta rantaval­tioi­ta, aina vain Suomen maat­alous. Yksin Venäjän päästöt ovat suurem­pia , kuin Suomen Itämereen rajoit­tuvan maat­alouden päästöt.

    3. Eemil, laivali­iken­teen kohdal­la läh­es kaik­ki Helsingistä Tallinnaan ja Tukhol­maan suun­tau­tu­va laivali­ikenne on Viron lipun alla ja rek­isteröi­ty Tallinnaan. Joten nämä päästöt ovat myös Viron ongel­ma ja Suomen mut­ta ei ole mis­sään nimessä Helsin­gin ongel­ma. Helsin­gin jät­teistä puhdis­te­taan kaik­ki Helsin­gin seudun ympäristö­palvelu­jen jät­teen­puhdis­ta­moissa .Osmo Soin­in­vaara tietää enem­män Helsin­gin seudun ympäristö­palvelu­jen jät­teen­puhdis­tamis­es­ta koko pääkaupunkiseudul­la. Soin­in­vaara voi täy­den­tää ja ker­toa tarkem­min Helsin­gin seudun ympäristö­palvelu­jen nykyis­es­tä tilanteesta. Pitäjän­mäel­lä ei ole Eemil enää kat­topaik­ka. Jos tarkoi­tat Tal­in­huip­pua joka on Espoon ja Helsin­gin rajal­la niin se lopetet­ti­in jo 1979 ja viimeiset avokaatopaikat sul­jet­ti­in Pasi­las­sa vuon­na 1963 ja Vuosaa­res­sa 1988. Itse olen syn­tynyt 1988 joten siitäkin on 34 vuot­ta kun Vuosaaren kaatopaik­ka sul­jet­ti­in. Eemil, olet 34 vuot­ta aikaasi jäl­jesssä kom­men­toidessasi Helsin­gin kaatopaikkoja.

       Vastaa

       1. Eemil, SYKE:n keskit­tymi­nen Suomen maat­alouden ongelmi­in voi johtua vaikka­pa siitä, että se on tosi­aan Suomen Ympäristökeskus, ei Venäjän. Venäläis­ten piit­taa­mat­to­muus ympäristöa­siois­sa ei ole mikään val­takir­ja muille toimia samoin.

    4. Jos maat­alous on suurin kuor­mit­ta­ja niin sit­ten on suurin, eikä se muu­tu sil­lä että janku­tat siitä ettei ole ain­oa. Mut­ta ei jankut­ta­mi­nen ole tässä maas­sa kiel­let­tyä, ain­oas­taan vähän turhaa. Eli janku­ta vapaasti jos siltä tuntuu.

       Vastaa

       1. Eemil ver­tasi laivali­iken­teen ja Helsin­gin kaupun­gin päästöjä keskenään mut­ta niiden ver­tailu on sama jos Japanin ja Yhdys­val­tain ase­lake­ja ver­rat­taisi­in keskenään. Helsin­gin kaupungilla ei ole mitään vaiku­tus­ta laivali­iken­teen päästöi­hin kos­ka oper­aat­torit ovat kaik­ki yksi­ty­isiä ja osa ulko­ma­laisia. Helsin­gin jäteve­den­puhdis­tus on erit­täin hyvin hoidet­tu muuten­han juo­mavesi Helsingis­sä ei olisi niin puh­das­ta kuin se on. Helsin­gin juo­mave­den laatu on saanut paljon kan­sain­välisiä arvostusta.Maatalous on omas­sa luokas­sa ja sen päästöt ovat edelleen korkeat.

    5. Eemil, Pitäjän­mäen kaatopaik­ka ei käytössä joten sen otta­mi­nen keskustelu­un on minus­ta sama kuin ver­taa Japanin ja Yhdys­val­tain rikos­ti­las­to­ja. Pääkaupunkiseudul­la ei ole enää käytössä ole­via jät­teille ole­via nkaatopaikko­ja vaan Sortti-asemia.

       Vastaa

    6. Eemil syy mik­si puun hin­ta on pidet­ty alhaise­na on myös se että markki­noille tul­lut uusia tek­i­jöitä kuten esimerkik­si Venäjä , use­at Aasian ja Etelä-Amerikan val­tiot jos­sa puunkasvu aika on nopea.
       Nuo kartel­lit oli­vat Suomes­sa voimas­sa 74 vuot­ta joten kyl­lä siinä oli mukana MTK ja met­sä­te­ol­lisu­us yhdessä luo­mas­sa niitä estääk­seen ulko­maisen kil­pailun. Kartellin idea on kil­pailun estämi­nen kiin­teil­lä hin­noil­la jot­ka kartel­li sopii sisäis­es­ti. Kyl­lä idea oli suo­jel­la myös met­sän­no­mis­ta­jia . Ongel­ma oli siinä että kil­pailu asetel­ma muut­tui Suomen kohdal­la 1990-luvun alus­sa kun Neu­vos­toli­it­to hajosi ja samal­la lop­pui clear­ing- kaup­pa joten sul­jet­tu ja suo­jat­tu markki­nat lop­pui­v­at kuin seinään . Venäjän liit­tymi­nen WTO:n 2012 oli itse asi­as­sa met­sä­te­ol­lisu­u­den pitkään lob­baa­maa lin­ja kos­ka met­sä­te­ol­lisu­u­den pitkä his­to­ria suomes­sa on ollut myös pääsy Venäjän markki­noille osta­maan puu­ta. Itse asi­as­sa met­sä­te­ol­lisu­us nimeno­maan syn­tyi Suomeen juuri Venäjän markki­noi­ta hyö­dyn­tämäl­lä muuten kil­pailukyky olisi ajat sit­ten menetet­ty ruot­salaisille ja nor­jalaisille. Kartel­li aut­toi johonkin asti ongelmia tulee sil­loin kun siitä pitää luop­ua nopeasti ilman siir­tymäkaut­ta ellei kartel­li sit­ten itse ymmär­rä lopet­taa itse hyvään aikaan. Met­sä­te­ol­lisu­us oli oman aikansa mikrosiru teollisuutta.

       Vastaa

    7. Ethän sinä Eemil ver­taa koskaan niis­sä kom­menteis­sasi Suomen päästöjä muiden Itämeren rantaval­tioiden päästöi­hin toisin kuin minä. Sinä Eemil ver­taat kyl­lä mielessäsi koko Helsin­gin päästöjä suh­teessa koko Suomen päästöi­hin ja juli­s­tat että Helsin­gin päästöt ovat suurem­mat kuin koko Suomen päästöt mitä las­ke­taan Itämereen vaik­ka todel­lisu­udessa muiden Itämeren rantaval­tioiden päästöt ovat suurem­mat kuin Suomen päästöt ja näi­den muiden Itämeren rantaval­tioiden suurem­pi­en kaupunkien päästöt ovat huo­mat­tavasti korkeampi kuin Helsin­gin päästöt. Tässä tarkoi­tan pääasi­as­sa Puolan ja Venäjän , Bal­tian­maid­en ja Itäisen Sak­san pohjoisen­ran­nikon teol­lisu­u­den ja koti­talouk­sien päästöjä.

       Vastaa

       1. R.S:“Tässä tarkoi­tan pääasi­as­sa Puolan ja Venäjän , Bal­tian­maid­en ja Itäisen Sak­san pohjoisen­ran­nikon teol­lisu­u­den ja koti­talouk­sien päästöjä”

          Tuli­han se sieltä viimeinkin , kun oikein päk­istää. SYKE:n Knu­ut­ti­la julis­taa YLE:n uutis­lähetyk­sis­sä jatku­vasti maat­alouden ole­van suurin päästölähde. Hän ei ole koskaan main­in­nut muiden maid­en osu­ut­ta. Näin TV:n kat­so­jille on muo­dos­tunut käsi­tys Suomen maat­aloud­es­ta suurim­pana päästölähteenä.

          Helsin­gin osu­ut­ta korostan sen vuok­si, että mei­dän maat­aloutemme suurim­mat syyl­listäjät ja yksipuoliset viesti­jät asu­vat ja toimi­vat Helsingis­sä. Oma takapi­ha pitää siis­tiä ennenkuin alkaa moit­tia muita.

       2. Eemil. Maat­alouden päästöt ov at val­taosa Suomen ravin­nepäästöistä, mut­ta tietenkään pienen Suomen ravin­nepäästöt ovat pieni osa koko Itämereen kohdis­tu­vista päästöistä.

       3. Eipä puo­lalais­ten päästöt mei­dän Saaris­tomer­ta pilaa, kun ovat niin kaukana.

    8. Eemil vaik­ka ottaisimme huomioon muiden Itämeren rantaval­tioiden päästöt ver­tailu­un voimme vain vaikut­taa poli­it­tis­es­ti Suomen omi­in päästöi­hin. En tiedä mihin Eemil aina pyrit mut­ta olen use­asti sin­ulle Eemil myös sanonut että Itämeren rantaval­tioiden päästöt ovat suurim­mat kuin Suomen päästöt Itämereen mut­ta sinä Eemil et yleen­sä ver­taa koko Suomen päästöjä muiden Itämeren rantaval­tioiden päästöi­hin vaan olet use­asti ottanut vain keskustelus­sa Helsin­gin päästöt muiden Itämeren rantaval­tioiden päästöi­hin ja olet sanonut että Helsin­gin päästöt ovat muka korkeam­mat kuin muiden Itämeren rantaval­tioiden päästöt suh­teessa Suomen maat­alouden päästöi­hin. Viimeinen Eemil myön­tää ettei näin ole. Onko Eemil tietosi ja taitosi siis muut­tunut? En tiedä ken­estä Suomen ympäristökeskuk­sen Knu­ut­ti­laa tarkoi­tat kub sen nimistä pääjo­hta­jaa Suomen ympäristökeskusel­la ei ole eikä ole ollut. Suomen ympäristökeskuk­sen pääjo­hta­ja on Leif Schul­man. Oli Suomen ympäristökeskuk­sen pääjo­hta­ja kuka tahansa ei hän voi vaikut­taa henkilöko­htais­es­ti Bal­tian­maid­en, Puolan ja Pohjois-Sak­san päästöi­hin kos­ka Suomen ympäristökeskus ei ole Euroopan ympäristökeskus. Joten Suomen ympäristökeskuk­sen pääjo­hta­ja puhuu vain Suomen päästöistä ja uskon että maat­alouden päästöt ovat Suomes­sa suurim­mat yht­e­nesä mitä tulee teol­lisu­u­den ja koti­talouk­sien päästöi­hin Suomes­sa. Eemil keskustelu on Suomen maat­alouden päästöistä Suomen ran­nikolle. Keskustelus­sa voidaan ottaa koko Itämeri mut­ta sil­loin on määriteltävä erik­seen rantaval­tioiden päästöt maa kohtais­es­ti johon las­ke­taan talousalueet. Yhtä hyvin Helsin­gin seudun ympäristö­palve­lut ei ole vas­tu­us­sa Itämeren muiden rantaval­tioiden sata­makaupunkien päästöistä vaan pelkästään Espoon, Helsin­gin, Kau­ni­ais­ten ja Van­taan päästöistä ja muu­ta­man naa­purikun­nan päästöistä kun­tay­htymän tekemien sopimuk­sen mukaises­ti. Näin olleen Suomen ympäristökeskuk­sen pääjo­hta­ja eikä Helsin­gin seudun ympäristö­palvelu­jen toim­i­tusjo­hta­ja voi tehdäpoli­ti­ikkaa muiden val­tioiden tai kaupunkien päästöil­lä Suomen ulkop­uolel­la vaan ain­os­taan Suomen päästöt ovat pelkästään hei­dän ongelmansa.

       Vastaa

32. Palat­taisi­inko met­sä­te­ol­lisu­ud­es­ta HSL:n tariffeihin..

    Kul­jen 1,5 km kaup­pa­matkan jatkos­sa ratikan sijas­ta ihan peri­aat­teesta autol­lani, jos HSL: aset­taa tasa­tar­if­fin. Jo nykyi­nen lip­puhin­ta 2,8 euroa maitop­urkin haku­matkas­ta ylit­tää kohdal­lani autoilun muut­tuvat kustannukset.

    Halu­an toimia ekol­o­gis­es­ti mut­ta lisään autoilua aiheut­taak­seni poli­it­tista painet­ta päät­täjille nos­taa tyhjien junavaunu­jen käyt­töastet­ta. Näen tuon joukkoli­iken­teen lähistöl­läni juuri rul­la­por­taiden kaltaisek­si hyödyk­keek­si, jon­ka yli­hin­noit­telu aiheut­taa hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta kaikille osapuolille.

    Jos­sain Espoon sivuku­jil­la ajel­e­vat bus­sil­in­jat pitääkin lopet­taa jos niiden lip­putu­lot eivät kata edes puol­ta menoista. Mah­dol­lis­es­ti niiden lin­jo­jen ylläpitämi­nen myös kuor­mit­taa ympäristöä enem­män kuin sen vähäisen asukas­määrän liikku­mi­nen omil­la kulku­peleil­lään, eikä sekää ei ole oikean­laista poli­ti­ikkaa, että kan­nuste­taan asumaan hajal­laan sub­ven­toimal­la kaukana asumista.

    PS. mul­la jää vuosit­tain 250 euroa ilmaisia HSL:n työ­suhdelip­pu­ja käyt­tämät­tä, eli en kir­joi­ta tääl­lä katk­er­ana mah­dol­li­sista matkaku­lu­jeni noususta

    Vastaa

    1. Rul­la­por­taat on hyvä ver­tailuko­h­ta. Niis­sä kun kävi­jäkun­ta kar­si­u­tu­isi jos sisäänkäyn­nis­sä olisi mak­su. Mitä pidem­pi mat­ka, sitä enem­män matkaa­jia kuitenkin tulisi. Mitä sub­ven­tioi­hin tulee, sitä vaatii HSL-alueel­la sekä raideli­ikenne että bus­sili­ikenne. Omil­laan ei kul­je mitään. Val­tion tuetkin ovat viime vuosi­na olleet kohta­laisen isoja.

       Vastaa

    2. Jos saat 250 työ­matkasal­doa vuodessa niin se kan­nat­taa lada­ta matkako­r­tille arvok­si ja tehdä sil­lä sat­un­naisia matko­ja. Halvem­mak­si se tulee kuin autol­la ajami­nen. Lisäk­si jos käy sel­l­aises­sa kau­pas­sa jos­sa ei ole ilmaista pysäköin­tä niin voitat jo sil­lä vaik­ka jou­tu­isit mak­samaan raitiovaunumatkastasi. 

       Espoos­sa ja muual­la pk-seudun laita­mil­la asuu huo­matt­ta­van paljon 2. asteen oppi­laitosten opiske­li­joi­ta jot­ka kulke­vat päivit­täin aika pitk­iäkin matko­ja julk­isil­la ja ovat vielä sen ikäisiä että eivät saa ajaa autoa, tai van­hem­mil­la ei ole varaa kus­tan­taa jotain mopoau­toa. Bus­sit eivät siis kul­je tyhjinä. Aamuisin kun mei­dän poi­ka lähti koulu­un ja minä töi­hin niin bus­sit oli jo melkein täyn­nä kun tuli mei­dän pysäkille. Eli näpit irti mei­dän bussilinjoiltamme!

       Vastaa

33. R.S:“muutenhan juo­mavesi Helsingis­sä ei olisi niin puh­das­ta kuin se on.”

    “Päi­jän­netun­neli johtaa raakavet­tä Päi­jän­teestä Helsin­gin seudulle. Se tur­vaa yli miljoo­nan asukkaan riit­tävän ja puh­taan raakave­den saan­nin. Tämä maail­man pisin yht­enäi­nen kallio­tun­neli kul­kee 30–100 metrin syvyy­del­lä maan pin­nas­ta. Tun­nelin pitu­us on 120 kilometriä.”

    Maat­alouden päästöt ovat ruuanku­lut­ta­jien päästöjä, eivät tuot­ta­jien. Kaupun­git puhdis­ta­vat jätevedet osit­tain n. 70 pros­ent­tis­es­ti. Lop­pu 30 pros­ent­tia = jätevesi, johde­taan avomerelle. Puhdis­tus­li­et­teestä kom­pos­toidaan puis­to­jen ja maan­tei­den luiskien kasvualus­tak­si. Sateet huuh­to­vat tämän typen ja fos­forin Itämereen, jot­ka lue­taan maat­alouden valumiksi.

    Tästä ei Knu­ut­ti­la puhu koskaan mitään, eikä jätevesipuhdis­ta­moiden ylivuodoista. Epäre­hellistä viestin­tää, jol­la on poli­it­ti­nen tarkoitusperä.

    Vastaa

    1. Eemil, olet oike­as­sa tuos­ta Päi­jän­teen tun­nelista mut­ta uno­h­dat sen että jätevesi puhdis­te­taan Helsin­gin ympäristökeskuk­sen toimes­ta joiden toimip­is­teet kaik­ki sijait­se­vat pääkaupunkiseudulla

       Vastaa

    2. Väitätkö Eemil että kaik­ki maat­alouden päästöt ovat kaupunki­lais­ten ruuanku­lut­ta­jien päästöjä? Kaupunki­laiset eivät omista suur­in­ta osaa Suomen maap­in­ta-alas­ta. Kyl­lä suurim­mat päästöt tule­vat maatiloil­ta suo­raan tai epä­suo­raan. Se on eri asia jos ruokahävik­ki on liian korkea. Siinä on monia teknisiä yksi­tyisko­htia joiden ohjeet tule­vat suo­raan val­tion­vi­ras­toista kuin­ka ruokahävikin kier­rä­tyk­ses­tä pitää hoitaa pilkulleen ja se on niin mon­imutkainen ja pilkun tark­ka ohje joka annetaan suo­raan kun­tien vas­tu­ulle eikä mitään saa muut­taa joten tämä ongel­ma ratkaistaan toisel­la taval­la eli hävikkiruo­ka heitään suo­rana bioroski­in vaik­ka se voidaan jakaa hävikkinä pois.Tätä ongel­maa ei kaupunki­laiset ole keksi­neet. Muis­tan hyvin että yhdessä Ylen radio keskustelus­sa mon­ta vuot­ta sit­ten pro­fes­sori Mat­ti Viren tote­si että hygien­ia stan­dard­it on Suomes­sa tiukem­mat kuin Kan­sain­välisel­lä avaru­uskeskuk­ses­sa. Eemil uno­h­dat myös että Helsin­gin Viik­in­mäen jäteve­den­puhdis­ta­mossa (joka on Suomen ja Pohjo­is­maid­en suurin) käsitel­lään myös Helsingin,Keski-ja Itä-Van­taan, Ker­a­van, Tuusu­lan, Jär­ven­pään ja Sipoon jätevedet. Samoin Suomeno­jan jäteve­den­puhdis­ta­mossa Espoos­sa puhdis­te­taan Espoon, Kau­ni­ais­ten, Län­si-Van­taan, Kirkkon­um­men ja Siun­tion vedet .Mikä on pros­ent­tiluku kuin­ka paljon Helsin­gin ympäristökeskus puhdis­taa jätevedet en löytänyt mut­ta Osmo Soin­in­vaara var­masti tietää oikean luvun. Uskon että se on suurem­pi kuin Eemilin väit­tämä 70% .

       Vastaa

       1. Mut­ta var­mas­tikkin päästöistä on viime kädessä vas­tu­us­sa lop­puku­lut­ta­ja eikä tuot­ta­ja? Jos syyl­lis­tetään vain tuot­ta­jia niin päästään taas sel­l­aiseen ratkiriemukkaaseen ajat­telun ja logi­ikan kol­mois­volt­ti­in jos­sa Kiinan päästöistä ovat vas­tu­us­sa vain Kiina ja kiinalaiset, hei­dän tuot­teitaan ahnaasti kulut­tavil­la euroop­palaisil­la ja pohjois-amerikkalaisil­la taas ei ole mitään vas­tu­u­ta. Kumpikin vai­h­toe­hto on kir­jan­pidol­lis­es­ti pätevä, mut­ta voin van­noa ettei ilmas­toa pelaste­ta logi­ikalla jos­sa päästöt ovat yksin maanti­eteel­lisen tuotan­topaikan vas­tu­ul­la niin kauan kuin maail­mankaup­paa käy­dään valtavasti.

          Samoin muuten hei mei­dän pitäisi syyt­tää Venäjää ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, se kun pump­paa niin paljon fos­si­ilista ener­giaa maan alta mei­dän muiden turmiok­si. Mik­sei tässä syyl­lis­tetä tuot­ta­jaa lop­pukäyt­täjän sijas­ta? No, kos­ka todel­liset päästöt sat­tuvat tapah­tu­maan maanti­eteel­lis­es­ti kulu­tu­s­paikas­sa tuotan­topaikan sijaan, toisin kuin mon­es­sa muus­sa tuotan­nos­sa. Jälleen ker­ran erään­laista kir­jan­pidol­lista kikkailua.

       2. Ei niitä päästöjä kyl­lä siel­lä kulut­ta­japäässä voi­da vähen­tää muuten, kuin ole­mal­la ostamatta.

          Voi mikä kepu-meteli siitä syn­ty­isi, jos Suomen maat­alouden päästöjä yritet­täisi­in vähen­tää osta­mal­la ulko­maista ruokaa.

    3. Mä myön­nän kaupunki­laise­na ruoanku­lut­ta­jana että olen osasyylli­nen maat­alouden päästöi­hin ja siihen että käytetään lan­not­tei­ta ym. En halua kokea 1800-luvun kaltaisia nälän­hätiä. Ruuanku­lut­ta­jia toki asuu sekä kaupungeis­sa että maal­la. Mut­ta met­sä­te­ol­lisu­u­den tuot­teisi­in meneviä raa­ka-ainei­ta minä ja per­heemme emme kulu­ta nup­pia kohden niin paljon kuin Suomes­sa kaade­taan metsää.

       Suomen kan­nat­taisi ehkä pienen­tää väestömäärän­sä jollekin 1800-luvun tasolle eli 1–2 miljoon­aan niin emme kulut­taisi ja saas­tut­taisi niin paljon. Yli­jäämäväestö joi­ta maa ei elätä pitää ajaa kuten 1800-luvul­la Amerikkaan, nyt ehkä Aasi­aan ??? Insinööri­työtä ja hallinto­työtä voi Suo­mi kil­pailut­taa ja ostaa vaik­ka Kiinasta ?

       Vastaa

    4. Sä Emil esität oman mutu­ilusi tote­na ja ver­tais­arvioidun tutkimuk­sen poli­it­tise­na agen­dana. Vaik­ka jätevet­tä käytän­nössä jokaiselta jäteve­den­puhdis­ta­mol­ta välil­lä tulee yli esim rankkasatei­dem aikaan, on tämän sisältämä ravin­nemäärä mur­to-osa pel­loil­ta tule­van ravin­nekuor­man rinnalla.

       Miten selität mik­si esim Tuusu­las­sa sijait­se­va Rusutjärvi on niin rehevöi­tynyt, vaik­ka sinne ei laske yhtään jätevedenpuhdistamoa?

       Knu­ut­ti­la on muuten se Syön tutk­i­ja joka pal­jasti Venäjäl­lä sijain­neen val­ta­van päästöläh­teen ja jäi siitä venäläis­es­ten kiin­niot­ta­mak­si. Taisi olla YM Kepul­la silloin.

       Vastaa

34. HSL:n toim­intaan pitäisi saa­da 100% solidaarisuusvero. 

    On täysin käsit­tämätön­tä, että pääkaupunkiseudun liikenne jatkuu yhteiskun­nan varoil­la samal­la kun lop­pusuo­mi kär­sii tuplaan­tuneista kuluista.

    Vastaa

    1. Pääkaupunkiseudun kun­nat mak­sa­vat HSL:n sub­ven­tion itse. Korona-aikana siihen on saatu jonkin ver­ran myös val­tion tukea, mut­ta se on ohimenevää. HJelsin­ki käyt­tää yhden pros­ent­tiyk­sikön verois­taan HSL:n tukeen. Mikään ei estä mui­ta kun­tia muual­la maas­sa tekemästä samoin.

       Vastaa

35. O.S:“Maatalouden päästöt ov at val­taosa Suomen ravin­nepäästöistä, mut­ta tietenkään pienen Suomen ravin­nepäästöt ovat pieni osa koko Itämereen kohdis­tu­vista päästöistä.”

    Harv­inaisen vähän puhutaan näistä yhdyskun­ta­jät­tei­den juok­su­tuk­sista puhdis­ta­mat­tomaina mereen. Alla kuvat­tu tapah­tu­ma tulee tois­tu­maan lähivu­osi­na entistä use­am­min talvien lauh­tu­misen seu­rauk­se­na. Kun näitä ohi­juok­su­tuk­sia tapa­j­tuu Viikissä, Suomen parhaas­sa jäteve­den puhdis­tus­laitok­ses­sa, niin mikä on todel­lisu­us muiden kaupunkien van­hois­sa laitok­sis­sa ? SYKE:n Knu­ut­ti­lakin muis­taa joka rapor­tis­saan maini­ta , miten hyvin muka kaupunkien jätevedet on puhdistettu.

    “Viik­in­mäen ja Espoon Suomeno­jan jäteve­den­puhdis­ta­mo­ja oper­oi­va HSY Helsin­gin seudun ympäristö­palve­lut ‑kun­tay­htymä rapor­toi helmiku­un jälkipuoliskol­la useista rankkasatei­den aiheut­tamista puhdis­ta­mat­toman tai osit­tain puhdis­te­tun jäteve­den ylivuodoista ja ohi­juok­su­tuk­sista. Puhdis­ta­mat­tomana juok­sute­tun 65 000 jätevesikuu­tiometrin aiheut­ta­ma ylimääräi­nen fos­forikuor­ma Helsin­gin ja Espoon ran­nikkovesi­in oli arvi­ol­ta noin 300 kiloa. Määrä tarkoit­taa noin yhden pros­entin lisäys­tä laitosten nor­maali­in vuosikuor­maan Suomenlahteen.”

    Saaris­tomeren ja Etelä-Suomen ran­nikkovedet hohta­vat ravin­nekar­tois­sa punaise­na, Poh­jan­lahdel­la ran­nikkovedet näi­hin ver­rat­tuna puh­taina. Varsi­nais-Suomen ja Etelä-Suomen maat­alous on vähäisem­pää kuin muual­la Suomes­sa. Syynä siihen on tiheä kaupungis­tu­mi­nen, maat­alousalueet ovat tämän puris­tuk­ses­sa vähentyneet.

    Miten tutk­i­jat erot­ta­vat asu­tuk­ses­ta tule­van hajakuor­mi­tuk­sen ja ruuan­tuotan­non aiheut­ta­mat typ­pi — ja fos­fori­val­umat ? Ne ovat ain­oas­taan teo­reet­tisia laskelmia, joi­hin liit­tyy suuria virhelähteitä. Miten muka nämä päästöt eivät ole vähen­tyneet maat­aloudessa ? Koko EU-ajan lan­noi­tus­ta on vähen­net­ty radikaalil­la tavalla. 

    https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000008772410.html

    Vastaa

    1. Eemil ota huomioon että SYKE ei vas­taa muiden Itämeren rantaval­tioiden päästöistä. Eemil tuo väite että Varsi­nais-Suomesss ja Etelä-Suomes­sa olisi maat­alous alueet joutuneet kokon­aan tiheän kaupungis­tu­misen ei pidä kyl­lä ihan paikkansa. Eteläi­nen Suo­mi kokon­aisu­udessaan on maat­alousaluet­ta. Ain­os­taan pääkaupunkiseudun ja Turun ran­nikko alueet katkai­se­vat maat­alousaluei­den ketjun. Molem­mil­la puo­lil­la on vielä maat­alousaluei­ta käytössä ja vielä enem­män on kun men­nään sisä­maa­han. Kes­ki-Uusi­maa on kokon­aan sisä­maa­ta joka on Uuden­maan maat­alous­val­taisin alue. Pelkästään Varsi­nais-Suomen sisä­maan kun­nat ovat maat­alouskun­tia . Itse asi­as­sa Suomen 2 suurin maakun­ta asukaslu­vul­taan on Pirkan­maa joka on kokon­aan sisä­maa­ta ja maat­alous­maa­ta on Tam­pereen ympäril­lä . Asukaslu­vul­taan tihein maakun­ta on Ahve­nan­maa ja se on myös samal­la maat­alous­val­taisin maakunta.

       Vastaa

    2. Jaa se suurin syypää ei ole sit­tenkään Venäjä, vaan kaupunkien syn­nilli­nen elämän­ta­pa? Ja SYKE:n tutkimuk­set pelkkiä teo­reet­tisia laskelmia ja johtopäätök­set siis pro­pa­gan­daa. Kyl­lä se nyt kuitenkin taitaa olla niin, että ne ovat tosi­aan tutkimuk­sia, kun taas sin­un tek­stisi ovat pelkkä mielipi­dekir­joi­tus. Jokaisel­la on oikeus omaan mielip­i­teeseen­sä, mut­ta tutkimus pitää kyetä osoit­ta­maan muul­la tavoin vääräk­si kuin sanom­al­la, ettei pidä sen tulok­sista, joten niiden täy­tyy olla virheellisiä.

       Vastaa

       1. Jaakko K on aivan oike­as­sa siitä että tutkimuk­seen nojaa­va data pitää aina kyetä osoit­ta­maa todek­si tai vääräk­si. Miten se tapah­tuu? Tuot­ta­mal­la vai­hote­htoisen dataan perus­tu­van ana­lyysin. Suomess­sa julka­isteen paljon avoin­ta dataa joi­ta kuka tahansa voi hyö­dyn­tää. Niitä julkaisee val­tion­vi­ras­tot ja riip­pumat­tomat tutkimus­laitok­set . Toki muiden Itämeren suurten kaupunkien päästöt ovat oleelli­nen tek­i­jä Itämeren päästöis­sä mut­ta kuitenkin SYKE vas­taa vain Suomen päästöistä kos­ka se on Suomen ympäristökeskus. Olen huo­mat­tanut Eemille tässä keskustelus­sa että Suomen ympäristökeskuk­sen vas­tuu min­is­ter­iöt ovat Ympäristömin­is­ter­iö joka vas­taa vain itse asi­as­sa vesi­varoista ja muus­ta toimin­nas­ta vas­taa Maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­iö joka on täl­lä het­kel­lä keskusta­laisen Antti Kurvisen alaisuudessa.Jos Eemil kri­ti­soi SYKE:ä niin oikea osoite on siis Maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­iö ja sen keskusta­lainen vas­tuu min­is­teri Antti Kurvinen.

       2. Jaakko K:“SYKE:n tutkimuk­set pelkkiä teo­reet­tisia laskelmia ja johtopäätök­set siis propagandaa”

          Juuri noin. Esim. Aran­da mit­taa vesien ravin­nepi­toisuuk­sia, mut­ta tutk­i­jat tekevät niistä johtopäätök­siä. Kun tutk­i­jat ovat poli­it­tis­es­ti tiet­tyyn suun­taan kallel­laan ja ympristö­fanaatikko­ja, niin johtopäätök­set pain­ot­tuvat tiet­tyyn suuntaan.

          Miten tutk­i­jat erot­tel­e­vat asu­tuk­sen ja maat­alouden aiheut­ta­man ravin­nekuor­man ? Se tehdään laske­mal­la jätevesi­laitosten puhdis­tus­pros­essien tun­nus­lu­vuista. Siinä ei ole lainkaan asum­isym­päristön “luon­taista” ravin­neval­umaa kuin arviona. Hulevesien , puis­to­jen , liiken­neväylien , lumenkaatopaikko­jen (mereen ja kiin­teälle maalle) aiheut­ta­ma ravin­nekuor­ma on ain­oas­taan arvioituna.

          Nämä las­ke­taan osit­tain maat­alouden piikki­in kuten ruokahävikkikin kokon­aan. Mut­ta . kuten aikaisem­min ansiokkaasti todet­ti­in, niin nämä ovat kulut­ta­jan aiheut­tamia päästöjä.

          SYKEN Knu­ut­ti­la antoi tämän aamun (ma) Itämeri-kat­sauk­ses­sa poikkeuk­sel­lisen hyvän ana­lyysin lev­äkuk­in­to­jen tilanteesta ja niihin johtaneista syistä. Siitä pulssit Knu­ut­ti­lalle. Olisiko SYKE:n ja muiden vas­taavien laitosten palkata yhteiskun­ta­suhtei­den (ei johta­ja) työtek­i­jä, joka viestii tutkimus­tu­lok­sista mak­savalle yleisölle.

          Mei­dän maa­jussien usko on ollut vuosia veit­sen­teräl­lä lan­noi­tus­ra­joituk­si­in ja mui­hin ympäristösäädök­si­in. Viesti kun on ollut , ettei niil­lä ole mitään vaiku­tus­ta tai suuren yleisön mielipi­de :“mitään ei ole tehty”.

          Jos vaiku­tus­ta ei ole ollut, niin vede­tään lan­noituk­set tap­pi­in ja skipataan ympäristölait jor­pakkoon. Ympäristöko­r­vausten pois­tu­mi­nen pyritään sit­ten kor­vaa­maan kas­va­neel­la sadolla.

    3. Eivät maat­alousalueet etelässä ole vähen­tyneet. Varsi­nais-Suo­mi, Häme ja Uusi­maa ovat yhä edelleen Suomen vil­ja-ait­to­ja. Niiden val­umavedet pää­tyvät Suomen­lahdelle ja Saaris­tomerelle. Van­taan­jo­ki alkaa Hämeen Hausjärveltä. 

       Esposoeen valmis­tuu uusi man­alainen jäteve­den­puhdis­ta­mo Blom­in­mäelle ja sen jäl­keen ovat van­han Suomeno­jan puhdis­ta­mon ongel­mat hoidettu.

       Vastaa

       1. Itse asun Blom­in­mäen lähel­lä noin 4 kilo­metrin päässä ja aivan Saunalah­den lähel­lä jos­sa asun on HSY:n runk­olin­ja joka kul­kee maanal­la. Eemilin on turha väitel­lä min­un ja R.Silfverbergin sekä muiden pääkaupunkiseudul­la asu­vien asukkaiden kanssa kun keskustel­laan pääkaupunkiseudun infra­s­ta. Koko pääkaupunkiseu­tu on hyvin eri­lainen kokon­aisu­us se ei ole mono­li­it­ti. Siinä on eri­laisia ker­roksia. Eri asuinalueet ovat eri­laisia. Lakeuk­sil­la on vain tasamaa­ta ja ymmär­rän hyvin Eemilin mono­li­it­tisen ajat­telun kun asi­aa kat­se­lee Lakeuksilta .

       2. Ei auta uusi puhdis­ta­mo van­han viemäriverkos­ton ja ennen puhdis­ta­moa ole­vien jätevesipump­paamoiden yli­juok­su­tuk­si­in tul­vati­lanteis­sa. Näitä nämä päästöt ovat kait enim­mäk­seen olleet. Eli viemäriverkos­to ei jak­sa vetää kaikkia vesiä puhdis­ta­molle rankkasade­ti­lanteessa kun sinne viemäri­in ja siis pumpat­tavak­si pääsee yhtäkkiä paljon myös ylimääräistä vet­tä, ns. hulevesiä asfal­toiduil­ta kaduil­ta ja päällyste­ty­iltä alueilta(esim. parkkipaikat). Tämä on ongel­ma nimeno­maan sekaviemäröin­tialueil­la jos­sa siis varsi­naiset jätevedet ja hulevedet johde­taan samaan put­keen. Erillisviemäröintialueilla(uusilla asuinalueil­la) tilanne on tässä suh­teessa parem­pi kos­ka hulevedet johde­taan sil­loin eril­lisessä verkos­tossa suo­raan läheisi­in ojiin/jokiin ja lop­ul­ta siis Itämereen ja varsi­naiset jätevedet omis­sa lin­jois­saan puhdis­ta­molle. Tosin nämäkin putket voivat huonokun­toisi­na laskea sisälleen myös hulevesiä ja seu­rauk­se­na yli­juok­su­tus pump­paamol­la läheiseen ojaan/jokeen. Eikä ne hulevede­tkään ihan viat­to­mia ole Itämeren kun­non kannal­ta, nehän sisältävät mm. nas­to­jen jauhamaa katupö­lyä, jar­rulevy­jen kulu­tus­pin­taa, tiesuo­laa etc.

    4. Eemil, argu­ment­tisi menee jo siihen suun­taan että se muis­tut­taa että kaiken takana olisi jonkin­lainen salaliitto. 

       Kukaan ei ole väit­tänyt että ruokahävik­ki olisi pelkästään maat­alouden tuot­ta­ma ongel­ma vaan kuten aiem­min olen sanonut että ruokahävikistä vas­taa myös vira­nomaiset ja siinä on vira­nomais­ten kohdalla
       päällekkäisyyt­tä ja myös on viestin­nässä ja ohjeis­tuk­ses­sa myös puut­tei­ta kos­ka yleen­sä on usei­ta vira­nomaisia jot­ka ohjeis­ta­vat esim kun­tia ruokahävikin kohdal­la kuin­ka on toimit­ta­va. Saman­laista päällekkäisyyt­tä oli COVID ohjeis­tuk­sis­sa 2020–2021. Syy tähän on nimeno­maan se että on use­ampi vira­nomainen joiden vas­tuu min­is­ter­iö on eri . 

       Toisek­si Eemil tiedä SYKE:n tutk­i­joiden poli­it­tisia mielip­iteitä joten sitä on turha tuo­da esi­in jol­lain salali­it­to­te­o­ri­oi­ta lähel­lä olevil­la väit­teil­lä kos­ka sin­ul­la ei ole mitään todelu tietoa miten ja kuin­ka SYKE:n tutk­i­jat äänestävät ja mitä puoluei­ta he kan­nat­ta­vat ja ovatko he jonkun puolueen jäseniä. 

       Tutkimuk­sen kohde on mon­es­sa yhtey­dessä rajat­tu kos­ka datan saami­nen halu­taan myös raja­ta yhteen tutkimus kohteeseen ker­ral­laan jot­ta siitä tulisi selkeäm­pää. Esimerkik­si sotahis­to­ri­an tutkimus on hyvä esimerk­ki siitä että kyseessä on tiet­tyyn aiheeseen liit­tyvä tutkimus jos­sa datan luomi­nen ja analysoin­ti on erit­täin rajat­tua hyvä esimerk­ki on kuin­ka paljon on tietyssä sodas­sa rin­ta­mal­la kaatunei­den soti­laiden lukumäärä. Siinä ei ote­ta esimerkik­si ollenkaan huomioon sivi­iliväestön kuolemia kos­ka tutkimus on rajattu. 

       Jos Eemil uskot että kaik­ki tutkimus on teo­reet­tisia laskelmia niin sil­loin Eemil sin­un pitäisi uskoa että myös mete­ologi­nen ennus­t­a­mi­nen olisi myös poli­it­tis­es­ti suun­tau­tu­vaa teo­reet­tista ana­lyysiä eikä perus­tu esimerkik­si laskelmi­in tai havain­toi­hin tai muu­tok­si­in tai vai­htelui­hin . Tai sitä että jom­pikumpi vale­htelee Ukrainas­sa kaatunei­den lukumäärää vaik­ka Ukrainas­sa olisi paikan pääl­lä esimerkik­si kan­sain­välisen sotarikos­tuomis­tu­imen tutkijat.

       Eemil sin­ul­la on tapana myös siteer­a­ta tutkimuk­sia varsinkin jos ne eivät ole suomek­si julka­istu­ja siten että poim­it lau­sei­den keskeltä copy paste menetelmäl­lä sen lauseen joka sopii parhait­en sin­un näke­myk­si­in ja mielip­iteisi­in mut­ta todel­lisu­udessa olit saksin­ut oleel­lisen pois. Tästä oikein hyvä esimerk­ki oli viime vuoti­nen kannabis keskustelu tässä blo­gis­sa jos­sa olit saksin­ut Kanadan kannabis poli­ti­ikan tutkimuk­sen dataa copy paste menetelmäl­lä jot­ta saisit vahvis­tuk­sen mielip­i­teelle vaik­ka kyseinen tutkimus oli kokon­ais­arvio. Huo­masin itse heti että olit poimin­ut lau­sei­den keskeltä kos­ka oleel­lisen pois kos­ka ne oli­vat englan­niksi joka ei ole sin­un toinen kiele­si toisin kuin oma­l­la kohdal­la toinen kotikie­leni on englan­ti. Hyvä Keskustelu Eemil varsinkin aiheesta jos­sa on poh­jana tutkit­tu tieto on aina hyvä perus­tua ole­mas­sa ole­vaan dataan. Tun­teet ja muut tek­i­jät esimerkik­si ide­alo­gia pitäisi jät­tää kokon­aan pois keskustelus­ta kos­ka se ei joh­da mihinkään varsinkin kun data on mon­es­sa yhtey­dessä tehty usei­den tutkimusten perus­teel­la usei­den tutk­i­joiden tiimissä.

       Vastaa

       1. R.S:” todel­lisu­udessa olit saksin­ut oleel­lisen pois.”

          Päin­vas­toin, jätän sivu­un epäoleel­lisen, jot­ta asian kannal­ta keskeinen fak­ta nousee esi­in. Somanin esi­tystapa rön­sy­ilee varsi­naisen asian ympäril­lä kuin rikkaruo­ho viljapellolla. 

          Kannabiskeskustelus­sa väitän ole­vani ter­veysti­eteessä ylem­män korkeak­oulu­tutkin­non ja täysimit­taisen työu­ran alal­la suorit­ta­neena keskimääräistä infor­moidumpi kyseis­es­tä ilmiöstä. Tietoni perus­tu­vat tutkimustuloksiin.

          Kannabis­tutkimuk­sia vaivaa läpi maail­man äärim­mäisen heikko tieteelli­nen taso. Suurin osa on täyt­tä kuraa. Niitä ei hyväksyt­täisi suo­ma­laisen yliopis­to­jär­jestelmän graduvaiheessakaan. 

          Yleisem­mäl­lä tasol­la vapaa markki­na­t­alous on tieteel­lisen tason sur­ma. Rahoit­ta­jan etu pain­ot­tuu tutkimus­tu­lok­sis­sa, valitet­tavasti. Tutkimuk­sen taso muka para­nee, kun tutk­i­jat kil­pail­e­vat rahoituk­sista. Val­ti­olli­nen tutkimussys­tee­mi on yhtä huono , kun ajat­telee vaikka­pa Venäjää, Kiinaa ja DDR:ia aikanaan.

          Suomes­sa ilmiö näkyy , onnek­si lievem­pänä. Mut­ta , meil­lä rahoi­tus keskit­tyy etelään ja suuri­in kaupunkei­hin. Se valitet­tavasti näkyy tulosten pain­o­tuk­sis­sa ‚tutkimusko­htei­den valin­nois­sa ja medianäkyvyydessä.

    5. Eemil ennen kuin arvostelet muiden mielip­iteitä kuten arvostelit min­ua ja min­un tapaa esit­tää asioi­ta ryön­sy­ileväst rikkaruo­hok­si tässä blo­gis­sa niin sinä Eemil et ole jäävi itsekään kun vil­jelet täl­läistä epäoleel­lista täysin tietämätön­tä tek­stiä muun muas­sa siitä että riip­pumat­tomat tutkimus­laitok­sen kuten Suomen ympäristökeskuk­sen tutk­i­ja­vat ovat muka sin­un mielestäsi poli­it­tis­es­ti tiet­tyyn suun­taan kallel­laan ja ympristö­fanaatikko­ja vaik­ka et pysty anta­maan yhtään esimerkkiä tästä että joku tiet­ty tutk­i­ja tai tutk­i­jay­hteitö olisi SYKE:ssä jonkun puolueen jäseniä tai ovat oman maail­mankat­so­muk­sen mukaan tietyn ide­alo­gian kannattajia. 

       Tuskin edes pystyt sanomaan suo­raan ketä tutk­i­jaa tarkoi­tat ja onko hän todel­la jonkun puolueen jäsen. Vetoat aina tutkimus­tu­lok­si­in mut­ta koro­stat kuitenkin sivu lauseessa että esim kannabis­tutkimuk­sis­sa on koko maail­mas­sa äärim­mäisen heikko tieteelli­nen taso joka sin­un mielestäsi suurin suurin osa on siis täyt­tä kuraa. 

       Ja samal­la kuitenkin koro­stat että sel­l­ainen tutkimus­ta ei hyväsyt­täisi suo­ma­laisen yliopis­to­jär­jestelmän gradu­vai­heessakaan Yhdessä sivu­lauseessa haukut suo­ma­laiset ympäristö­tutk­i­jat vihreik­si ympäristö fanaatikoik­si ja toises­sa sivu­lauseessa arvostelet Suomen ulkop­uolel­la teh­dyn tutkimuk­set ump­isurkeik­si ja kol­men­nes­sa sivu­lauseessa san­ot että ulko­mail­la tehty tutkimus ei menisi läpi Suomes­sa edes gradu työnä.

       Oletko Eemil sitä mieltä että Suomes­sa on kaik­ki tietoa ja osaami­nen muual­la maa­pal­loa siis ei ole? Ei ole niis­säkään yliopis­tois­sa siis jois­sa on siis eniten Nobelisin saanei­ta tutk­i­joi­ta. Ne ovat kaik­ki Suomen ulkopuolella.Suomessa on vain yksi luon­non­ti­eteen nobelisti eli A.V. Vir­ta­nen. En hah­mo­ta Eemil minkälaiseen lop­putu­lok­seen pyrit? Onko sin­ul­la Eemil sit­ten vai­h­toe­htoa nykyiselle tutkimuk­sen tilalle?

       Arvostelet kahdes­ta syys­tä markki­nave­toista tutkimus­ta eli siitä että sen rahoi­tus tulee vapail­ta markki­noil­ta joka on sinus­ta suurem­pi sur­ma ja myös sitä arvostelet että tutkimuk­sen tulos ei sinus­ta muka para­nee kun tutk­i­jat kil­pail­e­vat keskenään rahoituk­ses­ta . Tor­jut myös val­ti­ol­lisen keskusjo­hto­toisen tutkimussysteemin. 

       Arvostelet että Suomes­sa tutkimuk­sen pain­opiste muun muas­sa rahoituk­sen kaut­ta pain­ot­tuu liikaa etelään ja suuri­in kaupunkei­hin joka sit­ten näkyy, en tiedä mik­si ei pitäisi näkyä, tulosten pain­o­tuk­sis­sa vaik­ka siihen pyritään molem­mis­sa järjestelmissä. 

       Kaik­ki alan tutk­i­jat pyrkivät sinne mis­sä on tutk­i­jay­hteisö. Edelleen hajautet­tu tutkimus ei toi­mi 90% kos­ka vuorovaiku­tus on oleelli­nen tek­i­jä tieteel­li­sis­sä tutkimuk­sis­sa. Sitä ei voi tehdä pelkästään inter­netin etäy­htey­den kaut­ta. Toki tiedon jako tapah­tuu verkos­sa mut­ta itse tutkimus fyyis­es­ti paikan­pääl­lä ja se on keskitet­tyä. Se keskitet­ty kaikkia alla maail­mas­sa. Etenkin Yhdys­val­lois­sa ja Euroopas­sa, Israelis­sa ja Japanis­sa. Ei tarvitse kat­soa mis­sä Yhdys­val­tain, Euroopan, Israelin ja Japanin parhaim­mat yliopis­tot sijaitsevat.

       Ero on siinä että markki­na­t­alous keskit­tyy laatu­un ja val­ti­olli­nen keskusjo­htoinen suun­nitel­mat­alous keskit­tyy määri­in ja markki­na­t­aloudel­lis­es­ti luo­dut tuot­teet men­estyvät kos­ka kulut­ta­jal­la on aina valin­nan varaa markki­na­t­aloudessa mut­ta suun­nitel­mat­aloudessa ei ole kos­ka vai­h­toe­hto­ja on vain yksi. 

       Kum­man Eemil siis val­it­set? Markki­na­t­alouden vai suunnitelmatalouden? 

       Kol­mat­ta tietä ei ole vielä kehitet­ty tai jos on niin se on markki­na­t­alouden yhteistyö val­tol­lisen rahoituk­sen kanssa. Tästä hyvä esimerk­ki oli Covid rokot­tei­den kehi­tys. Siinäkin kil­paili kak­si vai­h­toe­htoa keskusjo­htois­es­ti val­tion ohjailus­sa kehitet­ty Venäjän ter­veysmin­is­ter­iön alaisen Gama­leya insti­tuutin kehit­tämä rokote ja kau­pal­lis­es­ti kehite­tyt yksi­ty­is­ten yhtiöi­den eli Pfiz­er, BioN­Techin, Janssen-Cilag Inter­na­tion­alin, Novavax­in, Mod­er­nan ja AstraZenecan kehite­tyt rokot­teet. Siis usei­ta rokot­tei­ta saati­in kau­pal­lis­es­ti ja suun­nitel­mat­aloudel­lis­es­ti vain yksi

       Vastaa

    6. Eemil, mei­dän ei kan­na­ta pala­ta siihen Kannabiskeskustelu­un enään. En kiista että olet ter­veysti­eteessä suorit­tanut ylem­män korkeak­oulu­tutkin­non ja olet työsken­nel­lyt alla. Siihen min­ul­la ei ole mitään lisät­tävä mut­ta kyl­lä nimeno­maan otit oleel­lisen tiedon pois Kanadan kannabis­poli­tikan arvioista. Huo­masin sen heti. Se oli englan­ninkieli­nen ja siinä oli otet­tu huomioon tilanne ennen jati­lanne jäl­keen kun kannabis oli lail­lis­tet­tu Kanadassa.Yhdellä vuodel­lakin on väliä. Onko sin­ul­la siis itsel­läsi parem­mat tutkimustiedot kannabis­tutkimuk­ses­sa kos­ka san­ot että maail­mal­la on äärim­mäisen heikko tieteelli­nen taso kannabis­tutkimuk­ses­sa? Tehdäänkö sin­un mielestäsi Suomes­sa parem­paa kannabis­tutkimus­ta ihan sen takia kos­ka muun maail­man tutkimuk­set eivät läpäise Suomes­sa yliopis­to­jär­jestelmässä edes gradu­vai­het­ta? Voin kyl­lä tode­ta että Suomes­sa gradun työssä nykyään kil­pailee kah­den eri pro­fes­sorin julkaise­mat samaa aihet­ta koske­vat teok­set kos­ka molem­mat pro­fes­sorit halu­a­vat että juuri että hei­dän julkaise­mat samat teok­sien sisältö tulee esi­in yhdessä gradus­sa samaan aikaan kos­ka se muka nos­taa näi­den pro­fes­sorien omaa arvo­val­taa suun­taan tai toiseen kyseissessä tiedekun­nas­sa ja mik­sei koko yliopis­tossa. Ongel­ma on myös sisään raken­net­tu kah­den aka­teemisen tutk­i­jan väli­nen kil­pailu asetel­ma jon­ka epä­suo­rat uhrit ovat gradu-opiske­li­jat. Mitä van­hempi yliopis­to sitä suure­mal­la näkyvyy­del­lä tämä tulee esille.

       Vastaa

       1. R.S:” tilanne ennen jati­lanne jäl­keen kun kannabis oli lail­lis­tet­tu Kanadassa.Yhdellä vuodel­lakin on väliä.”

          Tuos­sa juuri piilee alaan tutus­tu­mat­tomien harha. Yksi vuosi ei ter­veysti­eteis­sä ole yhtään mitään. Viiden vuo­den ajan­jak­so alkaa vas­ta antaa viit­teitä muu­tok­sista ja sitä pidem­mät jak­sot anta­vat varmuutta. 

          Ajat­telin, että tuo­ta ei edes tarvitse kom­men­toi­da, sil­lä siinä kul­mi­noituu kyseisen tutkimuk­sen epäam­mat­ti­maisu­us. Ko. “tutkimuk­ses­sa” oli vielä otan­ta muo­dostet­tu päin … sanonko mitä. Jos kannabis dekrim­i­nal­isoituu Suomes­sa, niin medi­an toimit­ta­jat ryn­täävät seu­raa­vana aamu­na myyn­tipaikoille. Jos ja kun ei ole muo­dos­tunut jono­ja, niin toimit­ta­jien johtopäätös on , ettei dekrim­i­nal­isoin­ti lisän­nyt kannabik­sen käyttöä. 

          Anna voimaa !

    7. Eemil, en tiedä mihin pyrit ja mikä on tarkoituk­sesi ja mikä on point­tisi koko keskustelussa?Olen yrit­tänyt hah­mot­taa sitä jo suo­raan sanoa vuo­den ajan. Eemil heität vain väit­teitä joi­ta et ole näyt­tänyt todek­si ja haukut muiden tutk­i­joiden tutkimuk­sia ja haukut heitä vihreik­si fanaatikoik­si jne. Vih­jailet hei­dän jäsenyy­destä jos­sain puolueessa (yleen­sä se sin­ulle Vihreät) vaik­ka sin­ul­la ei ole mitään todis­tei­ta että kyseiset tutk­i­jat ovat edes jonkun puolueen jäseniä. 

       San­ot että jos­sain tutkimuk­ses­sa johon viit­taat on epäam­mat­ti­maisu­ut­ta? Miten siinä voi epäam­mat­ti­maisu­ut­ta? Se tutkimus on tehty Kanadas­sa ennen ja jäl­keen kannabik­sen lail­lis­tamista. Siinä ver­rat­ti­in muiden huumei­den käyt­töä suh­teessa kannabik­seen ennen ja jäl­keen lail­lis­tamista. Se oli ver­taus tutkimus. 

       Yhtä hyvin Alko voisi tehdä tutkimuk­sen miten väke­vien alko­holi­juomien kulu­tus on lisään­tynyt Alkos­sa sen jäl­keen kun viine­jä on lail­lis­es­ti saatavil­la esim ruokakaupois­sa. Mitään 100% tarkkaa tutkimus ei saa­da mut­ta sitä ei ole koskaan saatu kulut­ta­ja ja ter­veystutkimuk­sis­sa. Sama kos­ki alko­holin­poli­ti­ikkaa yleen­säkin. Lail­lis­tamisen jäl­keen nähdään yleen­sä tulokset.Hitaasti ja pidem­mäl­lä aikavälil­lä mut­ta var­masti kos­ka tilas­toin­tia tehdään samalla.Kieltolain kumoamis­es­ta asti 5.4. 1932 on tehty Alkon 90 vuo­den his­toias­sa tilas­to­ja suo­ma­lais­ten kulu­tuk­ses­ta kiel­to­lain jäl­keen tähän päivään asti. Siinä on mukana keski­oluet vapaut­ta­mi­nen ja Viron itsenäisyys 1991 ja Suomen liit­tymi­nen Euroopan talousalueeseen jne. 

       Hyvä esimerk­ki oli alko­holi­tutkimuk­ses­ta 1970- ja 1980-luvuil­la kun Alkos­sa tehti­in alko­holi­tutkimus­ta joos­sa tehti­i­in kokei­ta rotil­la jos­ta sit­ten pyritt­ti­in kehit­tämään lääkke , joka hillit­seet alko­holin­hi­moa. Koko tutkimus on nyt ajat­tu alas kos­ka alko­holi­tutkimus on siiret­ty Ter­vey­den ja hyv­in­voin­nin­laitok­seen ja alko­holi­tutkimus­ta aje­taan alas kos­ka tutkimus on liian kallista. Kuitenkin suo­ma­lais­ten alko­holinkäyt­tö on lisään­tynyt joten pitäisikö siis Eemil tehdä tästä jotain johtopäätök­siä? Kiel­to­la­ki uudel­lenkäyt­töön siihen asti kun saadaan lääke joka hillit­see alkoholinhimoa? 

       Oletko sitä mieltä Eemil että ensin on tehtävä 100% tark­ka tutkimus jon­ka jäl­keen olisi tehtävä siitä jonkin­lainen poli­itt­ti­nen johtopäätös jon­ka jäl­keen tehdään päätös lail­lis­te­taanko kyseinen tuote vai ei? Voin sanoa että sel­l­aista 100% tutkimus­ta ei ole koskaan saatu valmi­ik­si kos­ka sel­l­aista tutkimus­ta on mah­do­ton­ta saa­da valmiiksi. 

       Saman­laista alko­holi­tutkimus­ta tuskin voi tehdä Sau­di-Ara­bi­as­sa kos­ka koko maas­sa ei voi ostaa alko­ho­lia se on raip­pa­rangais­tuk­sen uhal­la kiellettyä.

       Vastaa

    8. Eemil, olen huo­man­nut use­asti että ylidrama­ti­soit myös jotain out­o­ja väit­teitä siitä että Suomes­sa media muka yliko­rostaa ja ylidrama­ti­soi asioi­ta heti jos jotain radikaalia tehdään julkises­ti kyseisel­lä H‑hetkellä. Siitä pitäisi sit­ten muka sinus­ta tehdä jotain johtopäätöstä heti kät­telyssä? Niinkö? Mitä johtopäätök­siä? Suosit­te­len kyl­lä tutus­tu­maan 1920-ja 1930-luvun sanomale­htikir­joituk­si­in kiel­to­lain aikana ja sen jälkeis­es­tä tapah­tu­mista. Voit löytää jopa kuvan kuin­ka pitkä jono oli kun ensim­mäi­nen Alko avat­ti­in Helsinki­in 5.3.1932. Oliko se muka medi­an omaa ylidrama­ti­soin­tia ja ylikorostusta? 

       En tiedä onko täl­läisiä otsikoi­ta tehty vas­taavis­sa tilanteis­sa ja jos on niin se on iltapäiväle­htien otsikoin­tia siis keltaisen lehdis­tön. Onko niitä pakko lukea? Ei tietenkään ole! Iltapäiväle­hdet suurentel­e­vat kaiken­laista ajanko­htaista ja ihmiset kuten sinä Eemil luet niitä ja kauhis­telet ja moral­isoit täl­lä taval­la sitä rap­pi­o­ta luulet usko­vasi mitä muka on tapah­tu­mas­sa pääkaupunkiseudul­la ja muis­sa isois­sa urbaaneis­sa kaupungeissa. 

       Vaik­ka todel­lisu­us on ihan eri myös pääkaupunkiseudul­la vaikkka iltapäiväle­hdis­tö yrit­tää sanoa muu­ta. Eemil itse asun pääkaupunkiseudul­la enkä näe sitä ongel­maa mitä iltapäiväle­hdet kir­joit­ta­vat. En ole koskaan lukenut iltapäiväle­htiä kos­ka niiden sisältö on kuvaot­sikoin­tia eikä mitään muuta. 

       Eemil joskus minus­ta tun­tuu että sin­ul­la olisi ura mah­dol­lisuukia Rus­sia Today kana­van kom­ment­tat­to­ri­na ‚tun­teet ja drama­ti­soin­ti kuu­luu kat­sos nimeno­maan venäläiseen luon­teeseen ja tapaan keskustel­la aiheista kuin aiheista jon­ka poh­jal­la ei ole vain fak­to­ja vaan myös tun­tei­den korostamista ja ylidrama­ti­soin­tia. Eemil sinus­sa tulee hyvin esi­in se ylidrama­ti­soin­ti ja tun­tei­den yliko­ros­tus joka on Lakeuskien anta­man kult­tuuriperin­nön vaiku­tus omas­sa tyylis­säsi tuo­da asioi­ta esi­in yliko­rostaen ja ylidrama­ti­soiden asioi­ta joka on hiukan huvit­tavaa pääkaupunkiseudul­la asu­valle joka on näh­nyt monia eri­laisia todel­lisuuk­sia eri puolel­la pääkaupunkiseu­tua liikkuvana.Voin tode­ta että ne ovat hyvin eri­laisia todel­lisuuk­sia jopa pääkaupunkiseudun sisäl­lä toisin kuin mitä Lakeuskien kirkonkylien kylän­raitit ovat .

       Vastaa

36. En ole itse asi­as­sa lukenut koskaan MV-lehteä, mut­ta tuo Eemilin keskuste­lu­ta­pa on jok­seenkin sel­l­ainen kaikkine nimit­te­lyi­neen sun muineen johon kuvit­telisin tör­määväni jos sitä joskus luk­isin. MV-lehdessä tuo tyyli lähen­telisi minus­ta jo maalit­tamista, ehkä tääl­lä taas kovin moni ei ota niin vakavasti tuo­ta tutk­i­joiden syyt­te­lyä. Käytän­nössähän Eemil syyt­tää tuos­sa tutkimus­tu­losten vääris­telystä, mikä voisi peri­aat­teessa olla vas­taavasti kun­ni­an­loukkaussyyt­teen alainen asia, mikäli Eemil ei pysty­isi todis­ta­maan väitettään.

    Vastaa

    1. Syy mik­si kukaan ei ota Eemil­iä vakavasti johtuu siitä että kyseessä on Eemil ja Eemilin argu­men­tit ovat olleet jo hyvin pitkään tässä nimeno­maises­sa blo­gis­sa tun­net­tu­ja ylitse muiden kom­men­taat­to­rien mieliku­vi­tuk­sen kos­ka Eemilin argu­men­tit ovat jos­sain hänen oman todel­lisu­u­den ja Maalais­li­iton aja­man poli­ti­ikan välis­sä. Onko Eemilin kansa syytä jatkaa keskustelua? Omas­ta mielestäni on kos­ka yleis­sivistyk­seen kuu­luu että tieto ja fak­ta on kaiken keskip­is­teessä joka on muiden keskustelijoil­la onnek­si hal­lus­sa vaik­ka Eemililä on hyvin vilkas ajatuk­sen juok­su jos­sa fak­ta ja fik­tio val­u­vat keskenään alas kuten sade

       Vastaa

37. Tasa­tar­if­fi tekee taas tuloaan?

    https://www.helsinginuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/7803197
    https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/7799818

    Oma työ­matkani julkisel­la liiken­teel­lä: A‑vyöhykkeeltä junal­la Rauta­tien­to­rille, jos­ta metrol­la län­nen suun­taan A‑vyöhykkeelle.

    Takana on aikuisikäni ensim­mäi­nen kesä ilman HSL-lip­pua Rauta­tien­torin metron remon­tin vuok­si. Pyörä ja tarpeen vaaties­sa auto ‑yhdis­telmä toi­mi hyvin. Tulen otta­maan talvel­la HSL-lipun, kos­ka en viit­si ajaa pyöräl­lä loskas­sa enkä halua autoil­la työ­matko­ja pääasial­lis­es­ti. Jatkos­sa HSL-lipun hin­ta vaikut­taa kuitenkin satavar­masti siihen, mille ajalle talvikaudel­la sen otan. Omas­sa kuplas­sani näp­pitun­tu­ma on, että A‑vyöhykeläisiä vas­taa­van kaltaisin vai­h­toe­hdoin riittää. 

    Toivon ja toiv­ot­tavasti päät­täjät aset­ta­vat mah­dol­lisen hin­tau­ud­is­tuk­sen tavoit­teen selkeästi ja tämän jäl­keen mah­dolli­nen selvi­tystyö tehdään aidosti ja täysin objektiivisesti.

    Vastaa