Miksi en kannata tasa-tariffia HSL:n lippuihin

Korona-aikaan pahasti siipeen­sä saanut HSL suun­nit­telee tar­if­fi­rak­en­teen uud­is­tus­ta. Virka­henkilöi­den suosik­ki on koko alueen tasa­tar­if­fi. Sitä ovat kyse­lyis­sä kan­nat­ta­neet jopa enem­mistö helsinkiläi­sistä. Lisäk­si mallinnuk­sen HSL:n mallinnuk­sen mukaan se se vähen­täisi eniten liiken­teen hiilid­iok­sidipäästöjä, kos­ka pitkä­matkalaisethan niitä päästöjä eniten aiheuttavat.

Kuu­lostaa selvältä?

Tasa­tar­if­fi aset­tuisi ABC-vyöhyk­keen tasolle

Minä en tätä kan­na­ta. Jos kah­den pysäkin ratikka­mat­ka Helsingistä Kirkkon­um­melle mak­saa yhtä paljon kuin mat­ka Helsingistä Jär­ven­päähän, se ei tarkoi­ta, että mat­ka Jär­ven­päähän olisi yhtä hal­pa kuin ratikka­mat­ka nyt vaan että lyhyt ratikka­mat­ka olisi kohtu­ut­toman kallis.

HSL on teet­tänyt kyse­lyn tar­if­feista olet­taen, että tasa­tar­if­fin hin­nat nousi­si­vat vain 10 % AB-tar­iffin­hin­noista niin, että ker­tal­ip­pu oli 3,10 ja 30 päivän lip­pu 68,50. Niin siinä ei tule käymän siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että C ja D ‑vyöhykkeil­lä osit­tain tai kokon­aan sijait­se­vien kun­tien pitäisi lisätä joukkoli­iken­teen tukemista rutkasti samal­la kun Helsin­gin tuk­isum­mat pienenevät merkit­tävästi. Noil­la kun­nil­la ei ole rahaa tähän halus­ta puhu­mat­takaan. Uskot­tavam­paa onkin, että tasa­tar­if­fi tulisi vas­taa­maan nyky­istä ABC-tar­if­fia, ellei sit­ten HSL:n sopimus­ta muute­ta niin, että Helsin­gin pitäisi sub­ven­toi­da muiden kutien asukkaiden matko­ja.  Sitä tuskin tapahtuu.

Kol­menkymme­nen päivän lip­pu mak­saa ABC-vyöhyk­keel­lä nyt noin 100 euroa ja ker­tal­ip­pu 4,10 €

Helsin­gin keskus­tan toimivu­us on kiin­ni lyhyi­den joukkoli­iken­nematko­jen halpu­ud­es­ta. Ratikoi­ta käytetään vähän samal­la taval­la kuin liuku­por­tai­ta. Kaik­ki ymmärtävät, ettei olisi järkeä lait­taa neljän euron makaa liuku­por­taisi­in. Ei ole myöskään keskus­tan sisäisi­in matkoi­hin. Keskus­tan sisäi­sis­sä matkois­sa sähköpotku­lau­dat syr­jäyt­tävät ratikat, kos­ka ne vievät kohteeseen nopeam­min, lähem­mäs ja halvemmalla.

Ratikkalipun hin­ta ylit­tää kus­tan­nuk­set räikeästi

Jos ratikkalipun hin­ta nousee todel­la jon­nekin neljään euroon, sitä voi ehkä jopa valit­taa kil­pailu­vi­ras­toon: määräävä markki­na-ase­ma ja räikeästi kus­tan­nuk­set ylit­tävä hin­noit­telu. Yhden nousun kus­tan­nus lie­nee jotain euron paikkeil­la. Vaik­ka henkilök­ilo­me­tre­jä ajatellen keskus­tan liikenne on kallista, nousua kohden se on hal­paa, kos­ka matkat ovat lyhy­itä, ja nousu­is­ta­han ker­tal­iput mak­se­taan eikä kilo­me­treistä. Ei se edes kol­men euron ker­tal­ip­pu kah­den pysäkin matkas­ta ole perusteltavissa.

Jos tasa-tar­if­fi­in men­nään, pitäisi ainakin harki­ta kun­tako­htaisia hin­to­ja – siis niin, että liput ovat helsinkiläisille halvem­pia kuin muille, kos­ka helsinkiläis­ten matkoista koitu­vat kus­tan­nuk­set ovat lyhempi­en matko­jen vuok­si halvem­pia. Se on tietysti toteutet­tavis­sa vain matkako­r­tilla tai kän­nykkäsovel­luk­sel­la mak­set­taes­sa. Kun­tako­htaisia hin­to­ja puoltaa se, että HSL-kun­tien suh­tau­tu­mi­nen joukkoli­iken­teen on kävin erilaista.

Tasa­tar­if­fi hajot­taa yhdyskuntarakennetta

En ole edes var­ma väit­teestä, että tasa­tar­if­fi vähen­tää päästöjä, ei ainakaan pitkäl­lä aikaväil­lä. Tiedämme, että tasa-tar­if­fi hajot­taa yhdyskun­taraken­net­ta ja piden­tää matko­ja, kos­ka asun­non ja työ­paikan etäisyyt­tä ei tarvitse enää opti­moi­da. Onhan se taval­laan sub­ven­tio pitkille matkoille. Tämä pitäisi ottaa huomioon laskelmissa.

Toinen ongel­ma HSL:n taloudessa kos­kee niin san­ot­tu­ja Infra-kus­tan­nuk­sia, mut­ta siitä toiste.

 

91 vastausta artikkeliin “Miksi en kannata tasa-tariffia HSL:n lippuihin”

  1. “Ei se edes kol­men euron ker­tal­ip­pu kah­den pysäkin matkas­ta ole perusteltavissa.”

    En ymmär­rä mik­si tämä kos­kee vain kan­takaupunkia. Matkas­ta Kon­tu­las­ta Itik­seen joutuu mak­samaan ihan nykyisel­lään täy­den hin­nan. Edestakaisin hin­taa tulee 5,60 ja jos puoliso tulee mukaan niin sit­ten jo 11,20. Ja lap­sia ei olekaan edes varaa enää ottaa mukaan. Aika nopeal­la laskukaaval­la oman auton käyt­tö tulee mieleen, vaik­ka siinä ei ole jär­jen hiven­tä mon­es­sakaan mielessä.

    Koro­nan ja etätöi­den jäl­keen kuukausilip­pu ei ole enää järkevä, mut­ta lyhy­il­lä matkoil­la HSL tätä nykyä hin­noit­telee itsen­sä pihalle. Enkä siis ymmär­rä mik­si hal­vat hin­nat lyhy­il­lä matkoil­la on vain kan­takaupungis­sa asu­vien oikeus. Varsinkaan kun ymmär­ryk­seni mukaan metron kiin­teät kus­tan­nuk­set matkaa kohden ovat eri­tyisen halvat.

    1. Lapset pääset HSL:ssä ilmaisek­si jos ovat alle 7‑vuotiaita ja muutenkin 7–17-vuotiaiden las­ten­lipun saa 50 % alen­nuk­sel­la. Kon­tu­la-Itäkeskus (vyöhyke AB) on meno­su­un­taan 2,80 ja mat­ka aikaa on siis 80 min­u­ut­tia eli kyl­lä tuo on nopeal­la asion­nil­la parem­pi vai­h­toe­hto kuin auto. Tiedän monia jot­ka menevät C vyöhy­keeltä A vyöhyk­keelle Helsin­gin Keskus­tan rav­in­to­la tar­jon­non takia . 

      Ideaa ratkaisu olisi tehdä D vyöhy­keestä C ja inte­groimal­la C vyöhy­kee B vyöhyy­keek­si ja luo­da eril­liset tarvit­ta­vat A,B,C, vyöhykke liput mikäli matkus­taa vain vyöhyk­keen sisäl­lä mut­ta säi­lyt­tää ABC kokon­aisu­udessa jos matk­su­taa näi­den kol­men vyöhyk­keen väliä. Näin kan­takaupungis­sa matkus­t­a­mi­nen olisi edullisem­paa kun vyöhyke olisi vain A.

    2. Tämä esimerkkisi pätee muuten jokaisen itä-helsinkiläisen arjes­sa. Itäkeskus on harv­inaisen keskeinen paik­ka itä-helsinkiläisille. Se on myös suuril­ta osin matkan var­rel­la keskustaan.

      Jos halu­taan, että kaupunki­laiset oikeasti siir­tyvät joukkoli­iken­net­tä käyt­tämään, niin joukkoli­iken­teen on olta­va halvem­pi kuin auto näis­sä laskelmis­sa per matka.

      Ihmiset ratko­vat pääasi­as­sa arken­sa ongelmia eikä globaale­ja suun­tavi­ivo­ja työkaluil­la mitä heil­lä on.

      Kus­tan­nuste­hokkain ja oikeute­tu­in ratkaisu löy­tyy lip­pu­jen hinnoista.

      1. joukkoli­ikenne ei tule ole­maan kos­ka halvem­paa kuin yksi­ty­isautoilu pääkaupunkiseudul­la kos­ka asukasluku on liian pieni. Kes­ki-Euroopan ja Aasian miljoon­akaupun­git ovat eri asia. Helsin­gin ja Espoon maanti­eteelli­nen sijain­ti suo­raan avomeren­ran­nal­la on poikkeuk­sel­lista Euroopan meren­ran­takaupunkien luokas­sa vain Kööpen­ham­i­na (joka sijait­see saarel­la) on toinen poikkeus. Muut isot kaupun­git ovat osit­tain sisä­maas­sa tai sit­ten ovat vuonois­sa tai lah­tien ympäröim­i­na jon­ka ympäril­lä on meri mut­ta ei avomer­ta. Espoon pul­lon kaula on se että on men­tävä joko Helsin­gin kan­takaupun­gin kaut­ta Pasi­laan ja Itäiseen Helsinki­in tai sit­ten on men­tävä Kehä III:sen kaut­ta Pasi­laan ja Itäiseen Helsinki­in kos­ka maanti­etun­nelia tai maantiesil­taa ei ole raken­net­tu kan­takaupun­gin läpi Laa­jalah­den kaut­ta Itäkeskuk­seen. Eli on joko men­tävä kan­takaupun­gin läpi (jos­sa on paljon yksisu­un­taisia teitä) tai on kier­ret­tävä Kehä III:sen kautta .

      2. Rahul Somani: “joukkoli­ikenne ei tule ole­maan kos­ka halvem­paa kuin yksi­ty­isautoilu pääkaupunkiseudul­la kos­ka asukasluku on liian pieni.”

        Mun koke­mus on kyl­lä ollut, että joukkoli­ikenne on jo valmi­ik­si halvem­paa tai on ainakin ollut. Ainakin aiem­min Helsin­gin sisäi­nen kausi mak­soi noin 600 € / vuosi. Yritäp­pä vain autoil­la siten, että kus­tan­nus on alle 600 € / vuosi huomioiden ben­san, auton han­k­in­takus­tan­nuk­set, pakol­liset vaku­u­tuk­set, ajoneu­voveron, sekä huol­lon. Eipä tai­da kyl­lä onnis­tua (pait­si ehkä jos han­kit käyte­tyn rämän ja hoi­dat kaik­ki huol­lot itse).

        Vaikkei tämä pätisikään, niin ruuhka­mak­sut voisi­vat kyl­lä silti muut­taa tilan­net­ta niin, että autoilu on kalliimpaa.

    3. juuri noin. Ei se muse­o­ratikkalin­jas­to ole mitenkään lyhyt. Muual­lakin kaupungis­sa on lyhy­itä asioin­ti­matko­ja, vaik­ka lip­ul­la pää­sisi pitkälle. Sak­san kaupungeis­sa on käytössä neljän-kahdek­san pysäkin välin lyhytlip­pu­ja. Sel­l­ainen ratkaisu toimisi parem­min kuin yhden kulku­vä­li­neen erikois­spon­ssi, mitä ratikkalip­pu on.

    4. Markku: “En ymmär­rä mik­si tämä kos­kee vain kan­takaupunkia. Matkas­ta Kon­tu­las­ta Itik­seen joutuu mak­samaan ihan nykyisel­lään täy­den hinnan.”

      Hin­ta on sama kuin se kan­takaupun­gin mat­ka. Oletet­tavasti, jos kan­takaupun­gin hin­to­ja las­ket­taisi­in, niin sit­ten jotkut täl­laisetkin matkat halpenisivat.

      1. Ver­tailin sähköbusse­ja ja polt­to­moot­tori bus­sei­hin. Ja totesin että HSL:n liiken­teessä on myös sähköbusse­ja nykyään paljon enem­män liikenteessä

    5. Olisi myös kiiren vilkkaa saa­va­ta hin­noit­telu sil­lä lail­la kumu­lati­ivisek­si, että esim. kuukausit­tain mak­se­tut ker­tal­iput tai päiväliput keräävät “kuukausilipun” sal­doa. Eli jos matkus­taisi tipot­tain riit­tävästi, tulee kuukausilipun mak­sukat­to vas­taan. Nyky­hin­noit­telu ohjaa siihen, ettei peri­aat­teessa kan­na­ta matkus­taa kuin tosi vähän tai tosi paljon — tämä ei taas mitenkään vas­taa hybrid­i­työhön tai auton “hin­noit­telun” mukavu­u­teen. Eli hin­nat ovat yksia asia, mut­ta myös hin­noit­telu­rakenne, joka on jämähtänyt jon­nekin pahviko­rt­tien aikaan. (Jätän toiseen postauk­seen sen, mik­si kausil­isät tms poistettiin…)

    6. Samoin yhden pysäkin juna­mat­ka Oulunkylästä Käpylään parem­paan ruokakaup­paan: 5.60€. “Uud­is­tuk­sen” eli taka­pakin jäl­keen 8.20€? Alkaa tul­la ruoalle hin­taa! En mak­sa nykyisel­läkään. Joko menen lap­si rat­tais­sa ilmaisek­si, tai sit­ten on käveltävä tai pyöräiltävä auraa­mat­ton­ta tai peil­i­jäistä “baanaa” (vit­si koko nimi).

      Pois kausiliput ja tilalle hal­vat 1€ ker­tal­iput! Alkaa riit­tää suurkäyt­täjien sub­ven­toin­ti sat­un­naiskäyt­täjien selkä­na­has­ta. Sat­un­naiskäyt­täjien sakot­tamisel­la ei todel­lakaan saa­da ihmisiä autos­ta joukkoliikenteeseen.

      1. Käpylä-Oulunkylä junal­la on AB vyöhyke ja hin­ta on 2,80€. Ota huomioon että AB, BC lip­pu on voimas­sa 80 min­u­ut­tia. Siinä ajas­sa kyl­lä ehtii takaisin Oulunkylästä Käpylään . Heti kun on astunut kulkuneu­von sisään voit matkus­taa matkan lop­pu­un asti vaik­ka lipun matkus­tu­sai­ka on vanhentunut

      2. Rahul Somani: Tiukkaa tekee ja turhaa stres­siä ja kiirettä.

      3. En nyt tiedä kuin­ka tiuk­ka ja turhaas­tres­siä ja kiiret­tä kestää matkus­taa junal­la yhden pysäkin väli AB lip­ul­la jon­ka voimas­sa oloai­ka on 80 minuuttia?

  2. Hyviä huomioi­ta.

    Raiti­oli­iken­teen monop­o­li keskus­ta-alueel­la on vähän hor­ju­va. Tar­jol­la on nimit­täin run­saasti kom­ple­ment­ti­hyödykkeitä: Alepa- ja omat fil­lar­it, sähköpotku­lau­dat, tak­sit ja käve­ly. Vyöhyk­er­a­jat ylit­tävien, pitkien matko­jen osalta auto on usein ain­oa real­isti­nen kil­pail­i­ja. Väitän, että tästä syys­tä kausi- ja ker­tal­ip­pu­jen kysyn­nän hin­ta­jous­to on A‑vyöhykkeen alueel­la (itseis­ar­voltaan) merkit­tävästi suurem­pi kuin HSL-alueen reunamilla.

    Oman koke­muk­seni perus­teel­la lyhyt tak­si­mat­ka keskus­tas­sa alus­tat­alouden appin kaut­ta tilat­tuna mak­saa pääsään­töis­es­ti alle kympin. Satasen kuukausilip­pu ohjaisi hel­posti ker­tal­ip­pu­jen käyt­täjäk­si: jos ker­tal­ip­pu mak­saa 4,20€, kan­nat­taa melkein tseka­ta taksin hin­ta. Etenkin jos ei matkus­ta yksin.

    Lipunos­to­halukku­u­teen tuskin vaikut­taisi se, että samal­la piletil­lä pää­sisi kan­takaupungista aina Siun­tioon asti. Etenkin kun siel­lä Siun­tios­sa ei ole tul­lut koskaan käytyä.

  3. Markun kom­men­tis­sa lyhy­istä metro­matkoista on perää. Johtopäätös hin­nas­ton osalta on nykyisen vyöhyke­jär­jestelmän tyyp­pinen hin­noit­telu (kun ei toki halu­ta kehit­tää tarkem­paa, yksi­ty­isyyt­tä loukkaavaa ihmis­ten jäljityssysteemiä)

  4. Lyhyi­den matko­jen kohtu­ullisen hin­noit­telun tiel­lä on kak­si estettä. 

    Ensim­mäi­nen on se, että tiheään asu­tul­la A‑vyöhykkeellä ja aivan eri­tyis­es­ti ratik­ka-alueel­la on paljon asukkai­ta ja matkus­ta­jia, jot­ka mak­samal­laan yli­hin­nal­la (suh­teutet­tuna keskimääräiseen matkan pitu­u­teen) sub­ven­toi­vat kauem­pana sijait­se­vien aluei­den pitkät matkat. Eron havain­no­lis­taa vaikka­pa ver­taa­mal­la keskiver­toratikkapysäkkiä, jol­ta nousee usei­ta matkus­ta­jia, lähiön omako­ti­val­taisia aluei­ta kiertelevään bus­sil­in­jaan, johon on yksit­täisiä nousi­joi­ta sieltä täältä. Ilman tätä sub­ven­tio­ta pitkien joukkoli­iken­nematko­jen hin­ta nousi nykyis­es­tä merkit­tävästi eikä se pär­jäisi yksi­ty­isautoilun imulle vaik­ka ben­sa on “silmit­tömän kallista”.

    Toinen este on nykyi­nen lip­pu­jär­jestelmä, jos­sa ei ole minkään­laista älyä. Kun lip­pu­jär­jestelmän täy­tyy olla mah­dol­lisim­man yksinker­tainen, vaatisi esimerkik­si liiken­nevä­liko­htainen lip­pu älykkääm­män jär­jestelmän. Uusi lip­pu­jär­jestelmä olisi val­ta­va investointi.

    Tämän seu­rauk­se­na eläkeläiset jäävät koti­in, akti­iviset pyöräilevät ja kävelevät (sinän­sä hyvä) ja nuoret aja­vat sähköpotku­lau­doil­la sen sijaan, että käyt­täi­sivät arjes­saan joukkoli­iken­net­tä. Lop­ut aja­vat autol­laan jopa sen sat­un­naisen teat­ter­i­matkan, jon­ka ennen tekivät ratikalla.

    Kun eri­tyis­es­ti suurten investoin­tien raiteil­la kulke­va joukkoli­ikenne on tarkoitet­tu nimen­sä mukaises­ti joukko­jen liikut­tamiseen, sen poten­ti­aal­ista alati merkit­tävämpi osa jää nykyisessä mallis­sa hyö­dyn­tämät­tä. Nyt kun rahat lop­pu­vat ja matkus­ta­jien määrä on koro­nan jäl­keen laskenut, muute­taan nyky­istä jär­jestelmää vielä hul­lumpaan suun­taan eli lypsetään niiltä A‑alueen uskol­lisil­ta ratikan käyt­täjiltä vielä entistä enem­män. Se on lyhyt­näköi­nen päätös, jos­ta ei hyvää seuraa.

    1. Olen itse reagoin­ut muo­dosta­mal­la oman A‑alueen lip­pu­vyöhyk­keeni: ratikas­sa en mak­sa enää lainkaan lip­pua. Tarkas­tus­mak­sun sain tal­ven aikana ker­ran, eli yhteen­sä mak­soin 80€.

      1. 130€ saat matkus­taa 60 vrk ab eli se on 80€:sta 50€ eli voit ostaa 50€ eurol­la 14 vrk AB. Kan­nat­ta ostaa AB kuin mak­saa tarkistusmaksun.

  5. HSL:n voisi tar­jo­ta ker­tal­ipun lisäk­si esim. 4–5 pysäkin lyhytlippua.

    Myyn­ti vain app­sil­la ja gps-paikan­nus nousupysäkki­in. Muu­tamis­sa Euroopan kaupungeis­sa on tuol­laisia ja kyl­lä niille kait käyt­tön­sä on. Mah­dol­lis­ta­vat sen kan­takaupun­gin sporahyppelyn. 

    Samoin pitäisi luo­da joku 2–2.5x ker­tal­ipun osto = mak­simikus­tan­nus päivän ajoista tyy­li­nen hin­takat­to oys­ter­cardin tyyli­in. Aamul­la bussin, junan tai ratikan käyt­töä hark­it­se­va ei aina tiedä lop­pupäivän suun­nitelmi­aan. Jos toisen ker­tal­ipun jäl­keen ajot ovat ilmaisia, niin se kan­nus­taa kyl­lä julkisen käyttöön.

    Zürichissä 24h lip­pu mak­saa saman ver­ran kuin 2x kertalippu.

    1. Tuol­lainen app­si nos­taa kanssa hin­taa, kos­ka joutuu mak­samaan datali­it­tymästä. Lait­taa etenkin euroopan ulkop­uolelta tule­vat tur­is­tit siir­tyvät taksinkäyt­täjik­si, kos­ka puhe­liny­htiöt ne todel­lakin osaa riistää. 

      Nykyisenkin lipun osto on vaival­loista juuri tuon “ei me mitään lipun­myyn­tip­is­teitä pystytetä; siir­retään kus­tan­nuk­set asi­akkaalle; tot­takai jokaisen tur­istin tulee mielel­lään mak­saa 100€ parista megas­ta dataa lipunos­toon” asen­teen takia. 10-lipun paperisia sar­jalip­pu­ja ei enää ole, ei eikä offline toimi­vaa korviket­ta app­si­in ole tehty, eikä matko­ja voi mak­saa suo­raan pankkiko­r­tilla / ApplePay:llä kuten maail­mal­la alkaa olla yleistä. 

      Itse en mak­sa törky­hin­to­ja jatku­vas­ta datali­it­tymästä n:ssä eri lait­teessa, kos­ka wlan on yleen­sä lähel­lä, vaan lai­tan pre­paidista datat päälle vain sil­loin kun oikeasti tarvit­sen. Jos se tarvit­see tehdä lip­pua varten, tulee hin­taa lisää 1€. Käytän­nössä en kul­je bus­sil­la vaan junal­la, jol­loin voin ostaa paper­ilipun. Olisi niin help­po vain vilaut­ta luuria (Apple­Pay) etäluku­lait­teeseen. Vielä kun mak­saisi ker­tal­iput sen oikeu­den­mukaisen 1€. (Koron­aa edeltävien tilas­to­jen mukaan nousun hin­ta on 2€, jos­ta kausilipun käyt­täjille sub­ven­toidaan keskimäärin 1€ sat­un­naiskäyt­täjien selkä­na­has­ta ja veroista.)

  6. Suur-Tukhol­mas­sa on tasa­tar­if­fi kuukausilipuille, mut­ta ei ker­tal­ipuille. Mut­ta siel­lä ilmeis­es­ti sub­ven­toin­ti­aste on korkeampi. 

    Muuten olen samaa mieltä että toimi­vaa vyöhyke­jär­jestelmää ei kan­na­ta romut­taa vaik­ka joku kokee asu­vansa värässä paikassa.

    1. Vyöhyke­jär­jestelmä voisi uud­is­taa lakkaut­ta­mal­la D:n jos­ta voisi tehdä C ja C voisi liit­tää B:hen ja A pitää omana edel­lleen ja ottaa taas käyt­töön ratikkalip­pu A vyöhykkeelle.

  7. “Tiedämme, että tasa-tar­if­fi hajot­taa yhdyskun­taraken­net­ta ja piden­tää matko­ja, kos­ka asun­non ja työ­paikan etäisyyt­tä ei tarvitse enää optimoida.”

    Olen itse hie­man skepti­nen tätä argu­ment­tia kohtaan, sil­lä todel­lisu­udessa ihmis­ten päivit­täisessä liikku­mises­sa tärkein tek­i­jä on ns. aik­abud­jet­ti, Mar­che­t­tin vakio. Tämä siis tarkoit­taa sitä, että ihmi­nen käyt­tää luon­nos­taan vuorokaud­es­ta keskimäärin noin tun­nin matkoi­hin oli kyseessä mikä kulku­muo­to tai kuin­ka pitkä työ­mat­ka kilo­me­treis­sa tahansa. Eli ihmi­nen siis opti­moi asun­non ja työ­paikan etäosyy­den työ­mat­ka-ajan mukaan.

    Ongel­mak­si tässä muo­dos­tuu se, että nyky­isil­lä HSL:n CD-alueil­la suuri osa on opti­moin­ut työ­mat­ka-aikansa automatkan perus­teel­la, jol­loin mat­ka julkisel­la liiken­teel­lä töi­hin ei todel­lisu­udessa ole mah­dolli­nen. Poikkeuk­sen tekee raskas­raideli­iken­teen asemien ja motaribus­sipysäkkien ympäril­lä asu­vat, joil­la julkisen liiken­teen mat­ka töi­hin voi olla aito vai­h­toe­hto. Parhaim­mil­laan opti­mistis­es­ti ajatel­tuna tasa­tar­if­fi saat­taisi tiivistää CD-vyöhykkei­den asemien ympäristöjä, mut­ta autoilu­vyöhyk­keen yhdyskun­tarak­en­teeseen täl­lä tuskin on vaikutusta.

  8. Höseli on puuhastel­lut nyt 12 vuot­ta. Hyvin vaikeaa on kek­siä, mitä sel­l­aista se on toim­inta-aikanaan tehnyt, mis­tä olisi helsinkiläisille hyö­tyä. Kiusaa ja hait­taa on sit­ten sitäkin enem­män. Ratikkalipun pois­t­a­mi­nen on var­maan suurin yksit­täi­nen päähän­potku Höseliltä stadilaisille.

    1. Daniel Fed­er­leylle sel­l­ainen huo­mau­tus että HSL:n hal­li­tus koos­t­uu 20 helsinkiläis­es­tä, 8 espoolais­es­ta ja 7 van­taalais­es­ta luot­ta­mushenkilöstä joten kuin­ka HSL voi toimia 20 helsinkiläisen voimin muka jotenkin helsinkiläis­ten etu­jen vas­tais­es­ti? Tuo ratikkalip­pu ei koskenut kaik­ki helsinkiläisiä vaan vain ratikkakaupungis­sa asu­via eli sen ulkop­uolelle jäi kokon­ainen Itä-Län­si-ja Pohjois-Helsin­ki. Siel­läkin asuu ihmisiä jot­ka eivät käytä raitio­vaunua vaan lähi­ju­naa ja busse­ja tai metroa.

      1. Sen minäkin halu­aisin tietää, mik­si se hal­li­tus on niin pos­ket­toman saam­a­ton. Siel­lä kumileimasimes­sa on puo­let stadi­laisia, eivätkä ne nähtävästi mil­lään lail­la kat­so Helsin­gin etu­ja. Mik­si eivät?

    2. HSL:n päätök­sen teko ei ole toden­näköis­es­ti henkilö per ääni vaan kaupun­ki per edus­ta­ja ja päätök­siä tehdään toden­näköis­es­ti kon­sen­sus peri­aat­teel­la siten että HSL:n suurim­mat jäsenet Helsin­ki, Espoo ja Van­taa tekevät mon­es­sakin mielessä enem­mistö päätök­set kon­sen­suk­ses­sa siten että nämä kolme kaupunkia tekevät lehmän kaup­po­ja kuin­ka joukkoli­ikenne jär­jestetään. HSL toimii hiukan samal­la taval­la kuin Euroopan union­in ministerineuvosto

      1. HSL:n hal­li­tuk­ses­sa päätök­sen tehdään henkilö/ääni peri­aat­teel­la. Yhtymäkok­ouk­ses­sa on omat sääntönsä.

  9. Tukhol­mas­sa on käytössä tasa­tar­if­fi vielä HSL-aluet­ta isom­mal­la alueel­la ja siel­lä se toimii hyvin. 

    Tuo HSL:n kyselyssä ilmoitet­tu hin­ta oli hyvin kohtu­ulli­nen joten en ihmettele yhtään mik­si ihmiset äänes­tivät sen puolesta.

  10. HSL:llä on jo määritet­tynä ihan toimi­vanoloiset zonet, ain­oa mitä tarvit­taisi­in olisi jous­tavu­us niiden valin­nas­sa. Jos lip­pua ostaes­sa voisi vaan klikkail­la minkä zonen/zonejen alueel­la halu­aa matkustel­la, esim. vaik­ka vain A tai C, ja hin­noit­telu yhden, kah­den tai kol­men zonen sisäl­lä olisi aina vakio, olisi se ainakin omas­ta mielestäni selkein, järkevin ja oikeu­den­mukaisin vai­h­toe­hto. Näin hom­ma toimii mm. Kööpenhaminassa.

  11. Tam­pereel­la muu­ta­ma vuosi sit­ten vai­hdet­ti­in vyöhyke­jär­jestelmään. Enti­nen Tampere/Seutu sys­tee­mi oli mah­do­ton. Lähiliikenne/Seutu loi täysin vääristyneen mak­su­jär­jestelmän. Kaiken lisäk­si koko lähi­ju­nali­ikenne oli jär­jestelmän ulkop­uolel­la. Aiem­mal­la tar­if­fi­mallil­la oli mah­do­ton­ta saa­da työ­matkavähen­nyk­siä omavas­tu­un jäl­keen. Nykyi­nen vyöhykkeisi­in perus­tu­va liityn­tä­malli on paljon parem­pi. Mik­si Helsin­ki haraa tässä vas­taan? Tur­is­mi ainakaan ei voi olla syy. Tur­isti ostaa aina sen päivä­passin, joka on tietysti sub­ven­toitu kohtu­us­in­tais­esksi. Raha jää ihan muul­la taval­la kaupunki­in. Vas­ta kat­soin youtubesta matkailu vlo­gin, mis­sä skot­ti­tur­isti kävi päivä­matkan helsingis­sä Viking linel­la Tallinnas­ta ja ihmetteli, miten Suomen­lin­nan laut­ta voi kuu­lua päivälippuun.

    Helsingis­sä sen­tään alkaa olla kohtu­ullisen toimi­va poikit­tais­li­ikenne. Pitäisikö tuo­ta vyöhyke­mallia uud­is­taa niin, että ostat vyöhykylipun vaik­ka 2–3 vyöhyket­tä, mut­ta voisit hoitaa pen­delöin­nin osta­mal­la sat­un­nais­es­ti uuden vyöhyke­lipun. Esim. ensin bus­sis­sa val­it­set itsesi vyöhyke­lip­ul­la vaik­ka Kirkkoniemestä Espoon keskuk­seen. Siel­lä vai­h­don aikana halvem­mal­la vyöhyke­lip­ul­la lähijunalla/metrolla hki keskus­taan. Tässä mallis­sa lähtövyöhyke hyö­ty­isi enem­män lip­putu­lo­jen jaos­sa mitä kohdease­ma. Help­po toteut­taa teknisesti.

    1. Helsin­gin poikit­tais­li­ikenne on edelleen surkea. Esimerkik­si Oulunkylä-Kumpu­la (noin 3.7km) on nopeampi kävel­lä kun ottaa har­vavälisen suo­ran bussin 20min odotuk­set mukaan. Jos bus­sipysäkille täy­tyy men­nä aikataulua kat­soen (eli vuoroväli on yli 10min), on joukkoli­ikenne toimimaton.

      Tämän, korkei­den lipun hin­to­jen, ja ter­veyshyö­dyn takia kävelen.

    2. Minä olin, ehkä nai­ivisti, olet­tanut, että työ­matkavähen­nyk­sen omavas­tuu on laitet­tu tarkoituk­sel­la suun­nilleen suurten kaupunkien sisäisen kausilipun hin­taisek­si. Kyse­hän on puh­taasti teknis­es­tä kysymyk­ses­tä: käytän­nössä kaikille tulee vähin­tään tuon kaupun­gin sisäisen lipun ver­ran kus­tan­nuk­sia, joten on yksinker­tais­in­ta lait­taa tuo vähen­nyk­sen alara­jak­si, jol­loin sitä ei tarvitse hakea. Suuris­sa kaupungeis­sa julki­nen liikenne on vero­tus­mielessä läh­es aina käyt­tökelpoinen vai­h­toe­hto, joten ratkaisu vie työ­matkavähen­nyk­sen noin puolelta työvoimasta. 

      Samal­la niitä, jot­ka tekevät työ­matkansa jalan tai kävellen, suosi­taan, kun he saa­vat saman ver­ran vähen­nys­tä kuin julkisen liiken­teen käyt­täjät, vaik­ka kulut ovat matalammat.

      Lop­putu­lok­se­na on yksinker­taisem­pi vero­tus, vaikkakin työ­matkavähen­nyk­sen omavas­tuu on lievästi regres­si­ivi­nen ele­ment­ti. Käytän­nössä sen vaiku­tus on kuitenkin pien­i­t­u­loisim­mil­la aivan mitätön, kos­ka vero­pros­ent­ti on niin mata­la. Työ­tulovähen­nys, joka on paljon suurem­pi ja pro­gres­si­ivi­nen, kom­pen­soi työ­matkavähen­nyk­sen omavas­tu­un pien­i­t­u­loisille erit­täin hyvin.

  12. Kan­natan blo­gistin ajatuk­sia. Min­ul­la on noin 4 km työ­mat­ka kan­takaupungista Salmisaa­reen. Käve­len sen osit­tain ja käytän liiken­nevä­lineitä tilanteen mukaan, vähän kuin ”liuku­por­tai­ta”. Olen myös hyvä HSL:n lyp­sylehmä, tililtäni menee joka kk AB-lipun mak­su 53 e. Mut­ta jos hin­ta nousee sataan euroin kk:ssa, lisään etäpäiviä, käytän taloudessamme ole­vaa sähköau­toa ja min­i­moin julk­isten käyt­tämisen. Tätäkö haetaan.

    1. sähköau­toa on parem­ki kuin ben­si­ini­au­to. Itse asi­as­sa moni HSL:n bus­sit ovat kallimpia ylläpitää kos­ka polt­toaineen hin­ta on korkea ja bus­sit hajoa­vat nopeam­min. sähköbusse­ja on HSL liiken­teessä mut­ta vähem­män kuin ben­si­inil­lä kulke­via busse­ja. Jos lähistöl­lä on metro, lähi­ju­na tai raito­vaunu on sähköau­to ei ole huonom­pi vaihtoehto.

      1. Rahul Somani, pienenä nipo­tuk­se­na halu­an sanoa, että polt­to­moot­toribus­sit var­maan yleen­sä toimi­vat dieselil­lä eivätkä bensalla.

  13. Metron kiin­teät kus­tan­nuk­set ovat hal­vat? no ei kun MUUTTUVAT kus­tan­nuk­set täh?

    1. HSL:n bus­sit ovat kallimpia ylläpitää kuin metroa, ratikkaa ja lähi­ju­nia. HSL on uus­in­ut busse­ja mut­ta ne hajoa­vat usein kos­ka liiken­nöit­si­jälle kuu­luu kor­jauk­set ja kun­nos­tuk­set. HSL on myös myynyt ratikoi­ta esim Berli­ini­in joten kier­rä­tys muiden kaupunkien välil­lä toimii . Bussien kier­rä­tys on haas­teel­lisem­paa kos­ka sil­lat ovat eri kokoisia eri kaupungeissa.

  14. Ain­oas­taan 0‑hintainen tasa­tar­if­fi olisi Ok. Mut­ta jos/kun se ei ole mah­dolli­nen, niin nykyi­nen matkan pitu­u­den karkeasti huomioi­va vyöhyke­malli on kohtu­ulli­nen ratkaisu kaikille. Sit­ten voisi vielä erik­seen miet­tiä omaa edullista hin­taa ihan lyhy­ille parin-kol­men pysäk­in­välin matkoille koko hsl alueel­la joka olisi siis reilu varsinkin vyöhyk­er­a­jan ylit­täville lyhytmatkoille

  15. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Tiedämme, että tasa-tar­if­fi hajot­taa yhdyskun­taraken­net­ta ja piden­tää matko­ja, kos­ka asun­non ja työ­paikan etäisyyt­tä ei tarvitse enää optimoida.”

    Ei ole noin, kos­ka vaik­ka olisi tasa­tar­if­fi, mat­ka-aikaero pysyy silti tek­i­jänä, joka ajaa opti­moimaan asun­non ja työ­paikan etäisyyt­tä. Vai­va ja aika ovat usei­den selvi­tys­ten mukaan mon­elle ensisi­jaisem­mat val­in­toi­hin vaikut­ta­vat asi­at kuin joukkoli­iken­nematkan tark­ka hin­ta sil­loin, kun hin­ta edus­taa mar­gin­aal­ista kus­tan­nus­ta suh­teessa tuloi­hin. Mat­ka-ajan opti­moin­tia tehdään tasahin­tais­tenkin vai­h­toe­hto­jen joukossa.

    Itse kan­natan mah­dol­lisim­man yksinker­taisia ja vai­vat­to­mia hin­noit­telumalle­ja. Ei joukkoli­iken­teen käyt­täjän pidä joutoa ainakaan lyhy­il­lä matkoil­la ensin selvit­tämään, mil­lä tar­if­fi­alueel­la on tms. Selkein hin­noit­telumalli nykyaikana olisi aikape­rus­tainen. Samaan tapaan kuin on pysäköin­nis­säkin. Mitä pidem­pään on joukkoli­iken­nevä­li­neessä, sitä pidem­mältä ajal­ta sovel­lus laskut­taisi. Toinen yksinker­tainen hin­noit­telumalli on kuukausi­mak­su. Kol­mas yksinker­tainen on jonkin­lainen selkeä nousu­pe­rusteinen tar­if­fi ker­ta­matkoille. Matkalip­pu­jen osu­us joukkoli­iken­nemenoista on vähem­mistö. Täl­lä het­kel­lä HSL pyörii pääasi­as­sa kun­tien ja val­tion rahoituksella.

  16. Irlan­nis­sa on malli jos­sa leiman­nut mak­saa lipun koko­hin­nan esim. 4.10 €/kerta, mut­ta jos leimaat myös ulos, niin tuos­ta 4.10 € hyvitetään osa. 

    Voitaisi­in otta käyt­töön esim. ratikoissa?

  17. En ollut edes ajatel­lut, että ABCD-alueel­la voisi olla kausilipuil­la tasahin­ta ennen kuin sain kyse­lyn aiheesta sähkö­posti­i­ni ja tämä vai­h­toe­hto oli esil­lä. Vas­tasin kylmiltäni, etten kan­na­ta sitä ja kun kysyt­ti­in perustelu­ja, vas­tasin, että toivon, että HSL-alue laa­je­nee, mut­ta jos on tasahin­ta, uusille kun­nille tulee tavat­toman kalli­ik­si liit­tyä alueeseen ja käytän­nössä HSL-alue, johon melko hil­jat­tain on tul­lut lisää ainakin Tuusu­la, kivet­ty­isi sel­l­aisek­si kuin on eikä laa­jenisi koskaan eikä lainkaan ennen kuin sään­nöt taas muute­taan. Täl­lä kan­nal­la olen edelleen. Jatkos­sa toivon, että HSL:n ABCD-alue laa­jenisi kat­ta­maan myös VR:n vyöhyk­keet EFGH, vyöhyke ja paikkakun­ta ker­ral­laan lisää. Min­ulle henkilöko­htais­es­ti merk­it­see, että sama lip­pu sit­ten kel­paisi sekä VR:lle että Helsin­gin paikallis­li­iken­teeseen. Nythän hin­noit­telu on sil­lä tavoin vinoutunut, että ne, joiden määrän­pää on lähel­lä rautatiease­maa, ovat eri ase­mas­sa kuin ne, jot­ka tarvit­se­vat jatkoy­htey­den. Olen sen ikäi­nen, että muu­ta­man vuo­den kulut­tua oletet­tavasti saan eläkeläisalen­nuk­sen sekä HSL:ltä että VR:ltä, viimeistään sil­loin “etu”, joka tulee ABCD-alueen tasahin­noit­telus­ta, muut­tuu haitak­si, kos­ka Joke­laan asti ulot­tuvaan HSL-lip­pu­un pitää ostaa VR:n ABCDE­FGH-vyöhykkeitä niin mon­ta kuin koko juna­matkaansa tarvit­see ellei sit­ten matkus­ta eri lip­ul­la Joke­laan (tai Ker­avalle / Kirkkon­um­melle) ja vai­h­da eri junaan matkus­taak­seen toisel­la lip­ul­la eteen­päin. Seu­tulipun laa­jen­e­m­i­nen saat­taisi tuo­da paikallista liiken­net­tä lipun piiri­in myös alueen reunoil­la, tästä min­ul­la on koke­mus­ta muu­ta­man vuo­den takaa, kun matkustin per­he­juh­laan Tuusu­laan ja Helsin­ki — Ker­a­va ‑junalip­pu kel­pasi myös Hyrylän bussiin.

  18. Henkilök­ilo­metrikin on huono mit­tari asi­akkaan aiheut­tamien kus­tan­nusten arvioin­ti­in. Ainakin jos lin­jan kokon­aiskus­tan­nuk­set jae­taan matkus­ta­jien kesken hei­dän matkus­tamien­sa kilo­me­trien suh­teessa. Täl­lainen mit­tari rankaisee keskus­tas­sa asu­via ja hyödyt­tää CD-aluei­den käyt­täjiä, mikä johtaa joukkoli­iken­teen kil­pailukyvyn heikken­e­miseen juuri niil­lä alueil­la, joil­la se olisi kil­pailukyky­istä. Kus­tan­nusten jaos­sa tulisi huomioi­da matkustet­tu­jen kilo­me­trien lisäk­si se, kuin­ka mon­en muun kanssa matkus­ta­ja kus­tan­nuk­set jakaa.

    Esimerkik­si C‑alueelta A‑alueelle liiken­nöivän bussin kyy­dis­sä on alku­matkas­ta vain pieni määrä matkus­ta­jia ja lop­pumatkas­ta keskus­ta-alueil­ta matkus­ta­jia tulee kyyti­in suuria määriä. Alku­matkas­ta kilo­metriä kohden ker­tyy kuitenkin sama määrä kus­tan­nuk­sia kuin lop­pumatkas­ta (bussin ajokus­tan­nuk­set läh­es samat riip­pumat­ta kyy­dis­sä ole­vien määrästä), vaik­ka kus­tan­nuk­sia jakavia matkus­ta­jia on vain pieni määrä.

  19. Nykyisen vyöhyke­mallin ongel­ma on, että esim. Vuosaari — Espoon keskus vaatii metro + juna yhdis­telmäl­lä ABC lipun, mut­ta metro + jok­eri + juna yhdis­telmäl­lä BC lip­pu riit­tää. Lip­pu­jen hin­noit­telu pitäisi perus­tua pikem­minkin ruudukkoon, jol­loin matkan pitu­us tulisi parem­min huomioitua.

    1. Nuo ruudukko­ma­lli jos­sa matkan pitu­us on parem­min otet­tu huomioon on malline Lon­toos­sa ja se on pääkaupunkiseudulle kalli­impi kuin vyöhyke­malli. Jos Hyvinkää, Vihti, Nur­mi­järvi, ja Por­voo olisi mukana HSL:ssä niin sil­loin ruudukko­ma­lli malli toimisi.

  20. En nyt ole täysin vaku­ut­tunut että tasa­tar­if­fi sub­ven­toisi epäop­ti­maal­ista asum­i­s­paikan val­in­taa. Julk­isil­la joutuu usein pidem­mil­lä matkoil­la vai­h­ta­maan ja matkat kestävät. Siinä vai­heessa kun koko työ­mat­ka lähen­telee julk­isil­la tun­tia tai enem­mänkin niin sekä henkilöau­to että polkupyörä alka­vat houkut­tele­maan vai­h­toe­htoina. Joskus pitkäl­läkin matkalla polkupyörä saat­taa olla nopeampi vai­h­toe­hto kuin julki­nen jos julkisen pitkä mat­ka-aika syn­tyy suo­ran lin­jan puut­teesta ja huonoista vai­h­doista. Julki­nen liikenne myös YHÄ usein toimii huonos­ti jos jostain syys­tä pitää liikkua töi­hin per­in­teis­ten ruuhkahuip­pu­jen ulkop­uolel­la, jol­loin yhteyk­siä on vähem­män ja huonommin.

    Taustal­la­han on myös toinen ongel­ma — julkisen liiken­teen matkus­ta­jat ovat kadon­neet. Tai näin ainakin uuti­soiti­in jos­sain muu­ta­ma päivä sit­ten. Ihmiset ilmeis­es­ti innos­tu­i­v­at ilmeis­es­ti autoile­maan, pyöräilemään, tai tekemään etätöitä, jol­loin julkisen liiken­teen matkus­ta­jamäärä putosi. Tätä olen itsekkin sanonut aikaisem­min, sit­ten kun ihmiset yhä suurem­mis­sa määrin innos­tu­vat pyöräilemään niin julki­nen liikenne näivet­tyy. Tavoit­teet ovat kyl­lä hyvät, mut­ta mielestäni Helsingis­sä ei (jälleen ker­ran) osa­ta kat­soa kehi­tys­tä tarpeek­si pitkäl­lä kiikar­il­la. Koh­ta meil­lä on tääl­lä laa­ja ja teho­ton yhteiskun­tarakenne mis­sä on vaikea liikkua autol­la sekä heikosti toimi­va julki­nen liikenne. Helsin­ki yhä rakentaa/kaavoittaa erit­täin mata­lan tihey­den asuinaluei­ta, eli matalia rivare­i­ta, pari- ja omakoti­talo­ja, näille kun on kysyn­tää. Eli tänne ei syn­ny mitään keskieu­roop­palaisen ihanteen toimi­vaa kaupunkia, vaan pikem­minkin joku per­verssi yhdis­telmä Amerikkalaista hajaan­tunut­ta yhteiskun­taraken­net­ta ja heikosti toimi­vaa Neu­vos­to-Kiinalaista köy­häi­lyä. No, onpa­han ainakin on sit­ten vihreää.

  21. Joukkoli­ikenne tulee kalli­ik­si val­ti­olle ja on suo­ra tuki kaupunkien asukkaille. Kun las­ke­taan mukaan asum­is- sun muut toimeen­tu­lotuet, niin mil­jar­di­en rajat paukku­vat kuin salu­u­nan ovet. Eniten kuitenkin pide­tään ään­tä maat­alouden saa­mas­ta kah­den mil­jardin tues­ta ruuan tuotantoon.

    “Val­tion vuo­den 2021 talousarvios­sa on varat­tu yhteen­sä 13,25 milj. euron määrära­ha suurten kaupunkiseu­tu­jen joukkoli­iken­netukea varten. Val­tion­avus­tus­ta voidaan myön­tää Helsin­gin seudun liikenne ‑kun­tay­htymälle sekä Tam­pereen, Turun ja Oulun kaupungeille.”

    “Ener­gia- ja ilmas­tostrate­gian tavoit­tei­den edis­tämisek­si val­tio avus­taa suurten kaupunkiseu­tu­jen joukkoli­iken­teen kehit­tämistä dig­i­tal­isaa­tion ja liiken­teen palveluis­tu­misen edis­tämisek­si 3,5 milj. eurol­la (lisämäärära­ha vuosille 2018–2021). ”

    Val­tion vero­tu­lo­jen näkökul­mas­ta joukkoli­iken­teen tuet ovat syvältä. Jos tuet pois­tet­taisi­in, niin kansalais­ten olisi harkit­ta­va oman auton han­kkimista. Varsinkin niiden , jot­ka asu­vat pidem­pi­en työ ja asioin­ti­matko­jen takana . 

    Asum­is- ja joukkoli­iken­teen tuet ylläpitävät epäter­vet­tä yhdyskun­taraken­net­ta, jos­sa mah­dol­lis­tuu asum­i­nen kaupunkien ruuhkakeskit­tymässä . Tässä mallis­sa kaik­ki on kallista, mut­ta on siedet­tävää tukien ansios­ta. Samal­la nämä tuet hyödyt­tävät liike-elämää, rak­en­tamista ja kaikkea yhteiskun­nan toimintaa.

    Sairas­ta keskit­tymiske­hi­tys­tä ei saisi minkään jär­jen mukaan tukea, mut­ta tulos­sa ole­va hal­li­tuskoali­tio kokoomuk­sen johdol­la tulee kiihdyt­tämään tätä . Loi­he Soin­in­vaara lausumaan tämän kehi­tyk­sen ole­van markki­noiden laki.

    Eipä taidä olla tot­ta, kos­ka sitä pitää tukea val­tion subventioin.

      1. Osmo, olisit kysyt Eemiltä mitä hän tarkoit­taa maaseudun joukkoli­iken­teel­lä. Jos maaseudun joukkoli­ikenne on Val­tion rautati­et niin sen omis­taa Suomen val­tio 100% .Pait­si jos Eemil ei laske Finnairin koti­maan liiken­net­tä osak­si joukkoliikennettä.

      2. Otin vara­jäsenet myös mukaan . Tuos­sa 20:ssä on HSL:n tarkas­tus­lau­takun­nan jäsenet joista 6 on helsinkiläistä. Tark­istin uudelleen luvut. HSL:n hal­li­tuk­ses­sa on 14 helsinkiläistä luot­ta­mushenkilöä .Joten kyl­lä HSL:n hal­li­tuk­ses­sa on helsinkiläisil­lä iso edus­tus­to kun vara­jäsenet ote­taan mukaan.

      3. Ei nyt men­nä sivu­raiteille. Ässä väit­tää kaupungis­tu­misen ole­van markki­noiden vääjäämätön seu­raus. Mik­si sitä pitää tukea ja vielä mon­enkir­javin subventioin ?

        Ote Helsin­gin asum­isväljyy­destä :“Alet­ti­in arvostaa enem­män sijain­tia ja vähem­män neliötä. Tämä tuot­ti suuria vaikeuk­sia esimerkik­si päivähoidolle – oli oletet­tu, että merkit­tävä osa lap­siper­heistä muut­taisi kehyskun­ti­in, kuten oli muut­tanut aiem­min, mut­ta eivät muut­ta­neetkaan enää. Kan­takaupungista puut­tui yhtäkkiä 1000 päivähoitopaikkaa.”

        “Asum­isväljyy­den kas­vaes­sa asun­to­tuotan­toa nopeam­min asukasluku siis las­kee. Tästä ei voi mitenkään päätel­lä, että asun­toalaa tarvi­taan nyt vähem­män, kos­ka asukasluku on laskenut, vaan pikem­min, että helsinkiläiset tarvit­se­vat asun­tok­er­rosalaa rutkasti lisää.”

        Juuri tuos­sa johtopäätök­sessä Ässä on väärässä. Keskit­tämis­poli­ti­ikan aivopestyt eivät tajua markki­navoimien vievän juuri kehyskun­tien asukas­määrän luon­nol­liseen kasvu­un. Ihmiset halu­a­vat asua väljästi, ei kaupunkien betonibunkkereissa.

        Sehän näkyy Ässänkin ana­ly­y­sis­sä, että nykyiset keskuskaupunkien asu­jat halu­a­vat väl­jem­pää asum­ista. Kehyskun­nis­sa ja maaseudul­la riit­tää tilaa, eikä tarvi­ta mil­jarde­ja elämisen tukemiseen. Ruuhkaises­sa kaupungis­sa kaik­ki on kallista ja jokapäiväi­nen asioimi­nen kitkaista.

      4. Niin hyvä huomio Osmo Soin­in­vaar­al­ta tuo­hon Eemilin
        out­oon näke­myk­si­in val­tion tulosi­ir­roista jon­ka kohdal­la Eemil väit­tää että maaseudus­ta kerätään tulon­si­ir­roil­la kaupunkei­hin var­al­lisu­ut­ta. Eikös tilanne ole nimeno­maan päinvastoin?

    1. Eemil, pääkaupunkiseudun joukkuli­ikenne on ympäristöltä kannal­ta paljon ekol­o­gisem­paa kuin yksi­tysautoilu pääkaupunkiseudul­la. Eemil tuo sin­un mallisi jos­sa yhdyskun­tarakenne on hajautet­tu on joukkoli­iken­teelle paljon kallimpaa kuin siel­lä mis­sä yhdyskun­tarakenne on keskitet­ty kos­ka liiken­nöit­siät ovat kaik­ki yksi­ty­isiä eikä yksikään yksi­tyi­nen liiken­nöit­si­jä ala ajaa lin­jo­ja jot­ka ovat tap­pi­ol­lisia. Pääkaupunkiseudul­la on myös lakkautet­tu paljon lin­jo­ja ja niitä on yhdistelty .

    2. Eemi, tuos­sa keskit­tämisessä on myös Keskustapuolue ollut mukana muis­tel­laan vain Van­hasen II hal­li­tus­ta (kes, kok, vihr, rkp) ja Sip­ilän hal­li­tus­ta (kesk, kok ja ps). Vihreät oli mukana Keskustapuolueen kanssa Van­hasen II hal­li­tuk­ses­sa joten Osmo voi tämän vahvis­taa. Molem­pi­en hal­li­tusten toimikau­den jäl­keen Keskustapuolue koki rökäle­tap­pi­on seu­raaviss­sa vaaleis­sa itse Vihreät koki vaalivoiton

    3. Eemil: Ben­sa ja diesel on ollut suh­teet­toman hal­paa viimeiset kolme vuosikym­men­tö ja se on mah­dol­lis­tanut haja-asut­tamisen, jos­ta tulee nyt yhteiskun­nalle ja kulu­ta­jille kallis lasku kun Venäjän toimin­nan takia hal­paa öljyä ei enää tul­la saamaan.

      1. Eemilille vain sel­l­ainen his­to­ri­alli­nen esimerk­ki että viimek­si kun raa­ka-öljyn hin­ta nousi näinkin voimakkaasti oli vuo­den 1974 OPEC maid­en öljy­boikot­ti. Toisen maail­man­so­dan jälkeinen inflaa­tio piik­ki on ollut aina ener­gia hin­nan äkilli­nen nousu etenkin raa­ka-öljyn. Kun näinkin iso öljyn tuot­ta­ja val­tio sivu­ute­taan markki­noil­ta nousee hin­ta piik­ki ylös. Per­in­teis­es­ti kyl­lä Sau­di-Ara­bia on kuitenkin ryhtynyt lisäämään raa­ka-öljyn tuotan­to kap­a­siteet­tia. Sau­di-Ara­bia ei ole kuitenkaan ryhtynyt niihin toimen­piteisi­in joi­hin se ryhtyi 1980-luvul­la . Sau­di-Ara­bi­al­la on omat syyt olla lisäämät­tä raa­ka-öljyn tuotantoa

      2. Alku­peräi­nen kysymys oli se, mik­si kaupungis­tu­mis (lue ruuhkau­tu­mis) kehi­tys­tä pitää tukea yhteiskun­nan verovaroil­la . Soin­in­vaara väit­tää markki­noiden hoita­van asian.

        Kaupunkien kohdal­la on ehdot­tomasti tarkastelta­va kokon­ais­päästöjä , jos­sa ovat liiken­teen lisäk­si asum­i­nen, rak­en­t­a­mi­nen ja kaik­ki elämiseen kuu­lu­vat toimin­not. Maaseudul­la raken­netaan pääosin puus­ta , mikä on hiiltä sito­va raken­nustapa. Kaupungeis­sa raken­netaan beton­ista, mikä syö uusi­u­tu­mat­to­mia luon­non­va­ro­ja kuten kalkkkivi. Kalkkikiveä tuo­daan Puo­las­ta , Ruot­sista, Viros­ta ja Venäjältä. Yksistään näi­den rah­taami­nen on ilmastokuorma.

        Valmis­tus­pros­es­si on erit­täin ener­giain­ten­si­ivistä 1400 asteen läm­pötilavaa­timuksi­neen. Pros­es­sis­sa käytetään tuhkaa ja kivi­hi­ilen polton kuon­aa, joten alan jatku­mi­nen vaatii kivi­hi­ilen polton säi­lyt­tämistä. Ja sitähän säi­lytetään, ja samal­la pide­tään putinin sotakas­sa lyönnissä.

        Näistä asioista julki­nen val­ta­me­dia on hip­i­hil­jaa ymmär­ret­tävistä syistä. Mum­mon­mökkien kiukaat ja takat ovat pahin ilman­laadun heikentäjä.

      3. Eemil, oletko todel­la siinä käsi­tyk­sessä, että Suomes­sa val­tio kerää rahaa haja-asu­tusaluei­ta ja sub­ven­toi sil­lä kaupungeis­sa asu­via? Tilas­tot puhu­vat toista.

      4. Soin­in­vaara: Asum­is­tu­ki on yksi esimerk­ki miten asum­isa kaupungeis­sa tue­taan. Näin mit­tavaa asum­is­tukea ei ollut yli 15 vuot­ta sit­ten. His­tori­joit­si­jat tule­vat arvioimaan oliko se oikea vai väärä ratkaisu. 

        Eemil :
        Tosi täy­tyy muis­taa että useim­mat kaupungeis­sa asu­vat elävät kokon­aan ilman tukia, omis­tusasun­nois­sa ja käyvät töis­sä koko ikän­sä. Kaupungis­sa asum­i­nen on kallis mut­ta halut­tu asum­is­muo­to. Se ei johdu pelkästään sik­si että töitä ei muual­ta saa vaan siitä että sosi­aaliset suh­teet toimi­vat parem­min kaupungeis­sa ja har­ras­tus­mah­dol­lisuuk­sia on enem­män. Maal­la ikävöi­tyy ja on vaara joutua riitoi­hin tai kiusatuk­si kun porukkaa on vähän ja tiuk­ka nokkimisjärjestys ja kyräi­ly­meliala val­lit­see. Maal­la asum­ien ei yksinker­tais­es­ti sovi enää muille kuin siel­lä koko ikän­sä eläneille ja meininki­in tot­tuneille, tai sel­l­aisille rikkaille kaupunki­laisille joil­la on varaa pitää kah­ta asuin­paikkaa ja joiden ei tarvitse välit­tää naapureista.

        Eemil: Vaik­ka puus­ta rak­en­t­a­mi­nen olisi ihanne niin se ei ole mah­dol­lista toteut­taa 100% ses­ti palo­vaaran ja kos­teusvahinko­vaaran vuok­si. Pien­talois­sakin käytetään beto­nia sokkeleis­sa ja hormeis­sa ym ja kyl­lä niitä täysin tiilestä tai kivestä raken­netut ok-talot ovat mon­elle se “ain­oa oikea”.

    4. Eemil, kyl­lä asuinalueen sijain­nil­la on merk­i­tys­tä ja keskus­ta-alueet huokut­tel­e­vat ihmisiä jot­ka halu­a­vat kau­pal­lisia palvelui­ta ja kult­tuu­ri­tar­jon­taa. Kaupunkien keskuskoista ei ole paljon
      muut­toa kehi­tyskun­ti­in vaan lähiöi­hin. Kirkkon­um­mi ja Sipoo huokut­tel­e­vat kuin
      Sisä-Suomen maaseudun kun­nat. Ote­taan esimerkik­si Por­voo Jär­ven­pää ‚Tuusu­la jaHyvinkää jot­ka ovat vetovoimaisia kaupunke­ja pääkaupunkiseudun ulkop­uolel­la mutta
      lyhyen matkan päässä Helsingistä.Keskittämispolitiikkaa ei ole pelkästään markki­navoimia vaan myös poli­it­tisen päätök­sen­teon hallinnas­sa. Siihen on osal­lis­tunut myös Keskustapuolue.

    5. Eemil eivät kaik­ki kaupungeis­sa asu betoniker­rostalois­sa. Suosit­te­len tutus­tu­maan pääkaupunkiseudun asuinalueisi­in jot­ka ovat Helsin­gin keskus­tan tai muiden
      iso­jen keskus­to­jen ulkop­uolel­la. Tyyp­il­lisin asun­to on rivitalo
      ja pieno­makoti­ta­lo jois­sa on pieni puu­tarha ja luon­toa lähel­lä. Pääkaupunkiseudul­la on paljon enem­män luon­toa kuin mis­sään muual­la Euroopan suuris­sa kaupungeis­sa esimerkik­si Ams­ter­damis­sa. Pääkaupunkiseu­tu on hyvin monipuo­li­nen asuinalue kokonaisuudessaan.

    6. Eemil kyl­lä maaseudul­la raken­netaan beton­ista uusia talo­ja nykyään enem­män kuin aiem­min tehti­in puus­ta. Myös isois­sa kaupungeis­sa tehdään asun­to­jen puusta.Kerron kuvaa­van esimerkin
      jon­ka kuulin eräässä webi­naaris­sa europar­la­men­taarikko Eero Heinälu­o­ma­l­ta puu­rak­en­tamis­es­ta Helsingis­sä. Europar­la­men­taarikko Heinälu­o­ma oli vienyt ulko­maalaisia meppe­jä kat­so­maan Super­cel­llin pääkont­to­ria Helsin­gin Jätkäsaa­res­sa joka on siis tehty kokon­aan puus­ta. Ain­oa kom­ment­ti jon­ka nämä ulko­maalaiset mepit oli kysynyt Heinälu­o­ma­l­ta kuin­ka paljon met­sää on kyseisen pääkont­tori­in materiaaliin
      oli kaadet­tu, kun eivät ymmärtäneet että Suomes­sa kas­vate­taan uut­ta met­sää kaade­tun met­sän tilalle. Näin ei ole tehty Kes­ki-Euroopas­sa. Puu rak­en­t­a­mi­nen on lisään­tynyt pääkaupunkiseudul­la mut­ta ongel­ma oli pitkään puun saatavu­us ennen Ukrainan sotaa senkin tuon­ti Suomeen oli Venäjältä han­kalaa kos­ka Venäjä oli määrän­nyt ylimääräisen puu­tul­lit vas­toin WTO:n sään­töjä johon Venäjä oli sitoutunut. Sopii kysyä mik­si saha­te­ol­lisu­us ‚ei niinkään raken­nus­te­ol­lisu­us ‚oli muu­ta­ma vuosikym­men takaperin riip­pu­vainen venäläis­es­tä tuontipuusta?

      1. Somani:“Myös isois­sa kaupungeis­sa tehdään asun­to­jen puusta.Kerron kuvaa­van esimerkin”

        Siis ker­rot yhden esimerkin ja yhden talon. Somanin tulisi tarkastel­la yksi­tyisko­h­tien sijas­ta kokon­aisuuk­sia. Laa­ja tarkastelu osoit­taa , että maaseudul­la raken­netaan puus­ta ja kaupungeis­sa ilmastopahik­ses­ta beton­ista. Näin asia on isos­sa kuvassa. 

        Somani:“Ainoa kom­ment­ti jon­ka nämä ulko­maalaiset mepit oli kysynyt Heinälu­o­ma­l­ta kuin­ka paljon met­sää on kyseisen pääkont­tori­in materiaaliin
        oli kaadet­tu, kun eivät ymmärtäneet että Suomes­sa kas­vate­taan uut­ta met­sää kaade­tun met­sän tilalle. ”

        Tuos­sa olen kom­men­toi­jan kanssa samaamieltä. Euroopan komis­sion met­sälin­jauk­set ovat vaarana Suomen met­sä­taloudelle. Lin­jauk­set lähtevät ain­oas­taan suo­jelun näkökul­mas­ta. Met­sien talouskäyt­tö on heille ympäristörikos, tosin löy­tyy joukos­ta suo­ma­laisi­akin meppejä.

        Somani:“Sopii kysyä mik­si saha­te­ol­lisu­us ‚ei niinkään raken­nus­te­ol­lisu­us ‚oli muu­ta­ma vuosikym­men takaperin riip­pu­vainen venäläis­es­tä tuontipuusta?”

        Syyk­si ei nyt tässä saa Keskus­taa, ei sit­ten niin mil­lään ilveel­lä. Syynä on ahneus. Markki­noiden kasvun laki vaatii entis­es­tään suurem­pia kat­tei­ta. Niitähän saadaan hal­ven­ta­mal­la raa­ka-ainei­den han­k­in­taa. Suomes­sa suo­jelumääräyk­sien lisään­tyessä puun raa­ka-aine­hin­ta nousee. Venäjä on vapaa kaik­ista rajoit­teista , mikä pitää hin­nan alhaisena.

        Vihrei­den ja gri­ipi­issien vaaties­sa lisää suo­jelua ja mon­imuo­toisu­ut­ta markki­nat vas­taa­vat han­kki­mal­la puu­ta sieltä, mis­sä se on vähem­män reg­u­loitua. Herää kysymys , mikä on lop­putule­ma luon­non, ympäristön ja ilmas­ton kannalta ?

    7. Eemil, en oikein hah­mo­ta mitä tarkoi­tat että Venäjä on vapaa kaik­ista rajoit­teista? Venäjän puu­tul­lit tuli­vat voimaan ennen Krim­in niemi­maan val­taus­ta. Venäjä liit­tyi vuon­na 2010 WTO:hon jon­ka sään­tö­jen vas­tais­es­ti Venäjä aset­ti itse puu­tul­lit . Ei kyseessä ole saha­te­ol­lisu­u­den ahneus vaan markki­na­t­alouden laki eli kysyn­nän ja tar­jon­nan mukainen vai­htelu. Ei tässä ole kyseessä suo­jel­tun­metsän hyö­ty käyt­tö vaan talousmetsän. 

      Venäjän ongel­ma on siinä että sil­lä ei ole eril­listä lain­säädän­tö mikä erot­taa talous­met­sän ja suo­jel­tun­metsän vaan Venäjän met­sät omis­taa kaik­ki Venäjän fed­er­aa­tio eli val­tio ja vuokraa met­siä sopimuk­sen mukaises­ti yksi­ty­isille 50 vuo­den ajak­si. Yksi­tyisel­lä vuokraa­jal­la Venäjäl­lä ei ole mitään velvol­lisu­ut­ta hoitaa met­siä kos­ka met­sät on val­tion ja lain­säädän­tö ei tähän velvoita. Tämän nurinkuri­nen jär­jeste­ly Venäjäl­lä johtuu 75 vuo­den neu­vos­tokollek­tivis­min epäon­nis­tuneesta kollek­ti­ivis­es­ta talous­poli­ti­ikas­ta jota ei kuitenkaan kor­jat­tu lop­pu­un asti Jeltsinin ja Putinin kaudella. 

      Kun Venäjä liit­tyi 2010 WTO:hon met­sä­te­ol­lisu­us oli yki sek­tori Venäjäl­lä halusi WTO:hon kos­ka se saisi asi­akkai­ta ulko­mail­ta. Venäjän val­tio aset­ti puu­tul­lit yksinker­tais­es­ti sen takia kos­ka se halusi kon­trol­loi­da muka ” lait­to­mia hakkui­ta “val­tion­metsis­sä joi­ta yksi­tyi­nen elinkeinon­har­joit­ta­ja jolle val­tio oli vuokran­nut met­sät oli halun­nut luon­nol­lis­es­ti hyö­dyn­tää. Venäjäl­lä oli myös val­tion ideana kehit­tää met­sä­te­ol­lisu­ut­ta mut­ta tämä epäon­nis­tui kos­ka Venäjäl­lä ei onnis­tut­tu säätämään maan­omis­tus­lakia kos­ka se olisi tarkoit­tanut omaisu­u­den suo­jaa ja näin ollen oli­garkkien omaisu­us olisi suo­jat­tu ilman riskiä että Putin uhkailee vanki­lal­la jos oli­gark­it alka­vat kri­ti­soi­da presidenttiä.

      Mikä on Eemilin vai­h­toe­hto malli met­sä­te­ol­lisu­udelle jos nykyi­nen malli ei kel­paa? Kollek­ti­ivi­soin­ti neu­vos­tom­a­llin mukaan onko tämä Eemilin vai­h­toe­hto? Vai onko Eemilin vai­h­toe­hto yksi­tyisen met­sän­o­mis­ta­jan ja saha­te­ol­lisu­u­den väli­nen kau­palli­nen sopimus malli jos­sa yksi­tyisen met­sän­o­mis­ta­ja sitoutuu myös istut­ta­maan uut­ta met­sää ja met­säy­htiö sitoutuu osta­maan tietyn kiin­tiön vuodessa yksi­tyiseltä metsänomistajalta?

    8. Eemil: en ota nyt kan­taa Euroopan komis­sion metäpoli­ti­ikkaan vaan totesin tuol­la Jätkäsaaren kom­men­til­la että myös Helsingis­sä on raken­net­tu uusia ker­rostalo­ja keskelle kaupunkia puus­ta. Puu­rak­en­tamisen haas­teena oli Venäjän tul­lit. Eemil syyt­tää met­sä­te­ol­lisu­ut­ta ahneud­es­ta mut­ta uno­htaa että met­sän omis­ta­jat ovat pääasi­as­sa yksi­ty­isiä maan­omis­ta­jia ja myös Keskustapuolueeen äänestäjiä jot­ka ovat pysyneet vaikut­ta­maan niihin hal­li­tuk­si­in jois­sa Keskustapuolue on ollut mukana met­säpoli­ti­ikas­ta. Ihmette­len mik­si nykyisessä hal­li­tuk­ses­sa Keskustapuolue ei aja met­sän­o­mis­ta­jien etu­ja muun muas­sa tak­sono­mi­an kohdal­la? En ihmettele mik­si kokoomuk­sen ja RKP:n kaupunki­laiset mepit ovat otta­neet met­sät siip­i­en suo­jelu­un kun se ei ole ”maalais­li­it­to­laisil­ta” keskusta­laisil­ta tah­do onnis­tua. Mik­si Arvo Kor­si­mon puolue on hylän­nyt met­sän­o­mis­ta­jat? 1970-luvul­la Arvo Kor­si­mon puolue oli mukana talon­po­jan tap­polin­jal­la Viro­laisen val­takaudel­la yhdessä sosi­aalidemokraat­tien ja kansandemokraat­tien kanssa! Lainat­en tullineu­vos Veikko Ven­namoa , uno­hde­tun kansan puolustajaa!

  22. O.S:“Suomessa val­tio kerää rahaa haja-asu­tusaluei­ta ja sub­ven­toi sil­lä kaupungeis­sa asu­via? Tilas­tot puhu­vat toista.”

    Soin­in­vaara kiertää alku­peräisen kysymyk­sen koke­neen poli­ti­ikan kehäke­tun tavoin. Siis, mik­si kaupunkien joukkoli­iken­net­tä tue­taan verovaroin ? Sehän piti hoitua markki­navoimin . Soin­in­vaara voisi vih­doin myön­tää tapah­tuneen kehityskulun. 

    Maakun­nista imuroidaan rahat keskuskaupunkei­hin. Rahat pitää ymmärtää laa­jana ihmisen toimeli­aisu­u­den siir­tona, ei siis salkullise­na seteleitä pikkukun­nas­ta isom­paan kaupunkiin. 

    Mut­ta alku­peräiseen kysymyk­seen, mik­si tätä kehi­tys­tä pitää vielä tukea poli­ti­ikan keinoin. Onko O.S. todel­lakin sitä mieltä, että maakun­tien hyv­in­voin­ti on pois Helsingiltä ? Eikö elin­voimainen muu Suo­mi helpota Helsin­gin ilmi­selviä ongelmia ?

    Hesan tukem­i­nen verovaroin esim. kalleu­songel­maan on kuin laas­tari val­ti­mov­eren­vuo­toon. Elin­voimaiset maakun­nat tuke­vat Hesankin hyv­in­voin­tia vaikka­pa juuri asumisen ahtau­den torjunnassa. 

    R.S:“kaikki kaupungeis­sa asu betonikerrostaloissa.

    Näitä talo­ja O.S. kuitenkin halusi lisää, ja mitä mieltä olet betoni­rak­en­tamisen ekol­o­gisu­ud­es­ta ? Vihreät ohit­ta­vat ekol­o­giset seikat omis­sa han­kkeis­saan. Muiden tekemisi­in kyl­lä löy­tyy kri­ti­ikkiä ja veronkiristyksiä.

    Olen sitä mieltä, että kaupunkien haitalliset tuet pitää pois­taa. Niitä ovat asum­is- ja toimeen­tu­lotuet sekä joukkoli­iken­teen tuet. Ne kiihdyt­tävät ruuhkau­tu­mista ja ympäristölle haitallista rakentamista .

    1. Eemil voitko maini­ta mitkä ovat nämä Elin­voimaiset maakun­nat joi­ta nos­tat esiin?
      Voitko ker­toa oman näke­myk­sesi siihen mitä mieltä olet siitä että kuitenkin Keskustapuolueen puheen­jo­hta­ja ehdot­ti puoluekok­ouk­ses­sa Lappeen­ran­nas­sa että Suomeen pitäisi perus­taa eri­ty­istalousalei­ta? Jos­sa siis työ­nan­ta­jien sosi­aal­i­tur­va­mak­sut ja yhteisöveron olisi alhaisem­paa ‚sekä työvoiman saatavu­ushark­in­ta ei olisi voimas­sa! Jos Suomes­sa on lähtöko­htais­es­ti Eemilin oman näke­myk­sen elin­voimaisia maakun­tia jot­ka pystyvät siisti muka kil­paile­maan Uuden­maan, Varsi­nais-Suomen ja Pirkan­maan kanssa sopii kysyä Eemiltä mik­si nämä muut “niin san­otut elin­voimaiset maakun­nat”, pois lukien Ahve­nan­maa, eivät ole taloudel­lis­es­ti houkut­tele­via maakun­tia vaan niistä pitää tehdä eri­ty­istalousaluei­ta Keskustapuolueen vaa­timuk­ses­ta ? Eikös tämä Keskustapuolueen vaa­timus eri­ty­istalousalueista ker­ro jotain ihan muu­ta maakun­tien kehi­tyk­ses­tä Suomes­sa? Mik­si markki­na­t­alous yhteiskun­nas­sa tarvi­taan val­tio­val­lan sub­jen­toitu­ja eri­ty­istalousaluei­ta? Suo­mi ei ole Kiinan kaltainen val­tiokap­i­tal­isti­nen talous vaan yksi­tyiseen omis­tuk­seen nojaa­va kansan­talous. Mihin sit­ten tarvi­taan eri­ty­istalousaluei­ta joi­ta Keskustapuolue esittää?

      1. Somani:” Mik­si markki­na­t­alous yhteiskun­nas­sa tarvi­taan val­tio­val­lan sub­jen­toitu­ja erityistalousalueita? ”

        Sik­si, että reuna-alueil­ta vir­taa raha kaupunkei­hin. Se pitää sisäl­lään perusk­oulutet­tua työvoimaa, raa­ka-ainei­ta, jopa yri­tyk­siä houkutel­laan suurem­pi­in kaupunkei­hin jne. On vielä pan­elis­teil­ta jäänyt vas­taa­mat­ta, mik­si suurem­pi­en kaupunkien asum­ista , joukkoli­iken­net­tä kult­tuuri­laitok­sia tue­taan yhteisel­lä rahalla ?

        Tämä raha on yhteistä tuli se sit­ten kaupun­gin , val­tion tai EU:n kas­sas­ta. Somani voisi pikkuhil­jaa opetel­la Keskus­tan nimen , nimi vai­h­tui 1988. Se ei ole keskustapuolue, Ruot­sis­sa sel­l­ainen on. Sitäkö Somani tarkoittaa ?

        Somani puhuu aluei­den ja kaupunkien välis­es­tä kil­pailus­ta. Suomen kaltaisen pienen maan pitäisi puhal­taa yhteen hiileen eikä kil­pail­la keskenään. Kaupun­git tarvit­se­vat maakun­tia ja taas tois­in­päin. Tämä pitäisi vain tun­nus­taa eikä luo­da jakolinjoja. 

        Itä­naa­puris­sa Suomen jakolin­jat kiin­nos­ta­vat ja niitä pide­tään yllä hybridi­vaikut­tamisen keinoin. 

        R.Silfverberg:” monipuolista kulttuurielämää”

        Käsite on äärim­mäisen suh­teelli­nen, maaseudul­la on myös monipuolista kult­tuurielämää. Har­ras­ta­jateat­terin omatekemä näytelmä on yhtä suuri kult­tuurielämys kuin jout­sen­lampibaletin ensi­tanssi­jan esitys.

    2. Eemil tulon­si­ir­to on nimeno­maan päin­vas­taista isoista kaupungeista imuroidaan tulon­si­ir­roil­la pikkukaupunkei­hin ja maakun­ti­in jot­ka eivät ole elin­voimaisia kil­paile­maan Uuden­maan Varsi­nais-Suomen ja Pirkan­maan kanssa.

    3. Eemil: Mitä tarkoi­tat keskuskaupungilla? Minä ymmär­rän niil­lä sel­l­aisia maakun­nis­sa ole­via isom­pia ja keskikokoisi­akin kaupunke­ja jot­ka eivät ole Helsin­ki joka on koko Suomen pääkaupun­ki. Sel­l­aisia jois­sa on korkeam­paa koulu­tus­ta ja työ­paikko­ja korkeam­min koulute­tu­ille, monipuolista kult­tuurielämää jne. Mik­si sel­l­ais­ten kaupunkien olo­suhtei­den tukem­i­nen olisi väärää? Osa hoituu itses­tään mut­ta myön­nän että yliopis­tot ja keskus­sairaalat jne ylläpi­de­tään koko maas­ta kerä­ty­il­lä rahoil­la, ja taitaa nois­sa kaupungeis­sa olla myös kun­tien tuke­maa joukkoli­iken­net­tä, sekä toimii val­tion ylläpitämä rautatieli­ikenne ja lentoase­ma ja Kela tukee mum­mo­jen taksikyytejä.
      Mik­si ei “aidoil­ta” maalaisil­ta saisi kerätä rahaa kos­ka hekin käyt­tävät keskuskaupunkien palveluja.? 

      Helsin­ki taas on sekä Suomen pääkaupun­ki mut­ta myös Uuden­maan maakun­nan keskuskaupun­ki. Uusi­maa on väkirikkain maakun­ta joten Helsingillä on myös vas­tuu koko Uuden­maan hyv­in­voin­nista. Tosin Sote-uud­is­tus pilkkoo vas­tu­u­ta keinotekoisille alueille. 

      Betoniker­rosta­lo on tarkoite­tu kestää yli 100 vuot­ta. Puu­ta­lo kestää riip­puen siihen miten paljon on sat­sat­tu laatu­un 40–60 vuot­ta ja viimeistään sen jäl­keen se on raken­net­ta­va sisältä uusik­si tai purettava.

      1. Sote-uud­is­tus on keinotekoinen kos­ka val­tio mak­saa kulut ja menot vaik­ka hyv­in­voin­tialueil­la on näen­näi­nen itse­hallinto. Saman­lainen itse­hallinto kuin Kiinan kansan­tasaval­lan autonomisil­la alueilla

      2. Jäl­jelle jää Turku, Tam­pere ja Oulu keskuskaupungeista jot­ka ovat vetovoimaisia Helsin­gin jäl­keen. Keskustapuolueen kan­na­tus on näis­sä kahdessa kaupungis­sa hyvin mata­la, Oulu tosin poikkeuksena.

    4. Eemil, asum­is- ja toimeen­tu­lotuet mak­se­taan suo­raan Kelas­ta eikä se ole paikkakun­ta sidonnnainen. Jos asum­is- ja toimeen­tu­lotuet annet­taisi­in kun­tien hoidet­tavak­si tilanne ei muut­tuisi mitenkään vaan päin­vas­toin hyödyt­täisi kaupunkia entisestään. 

      Sama tilanne olisi jos maat­alous­tu­ki annet­taisi­in maakun­ta­hallinnon hoidet­tavak­si niin sil­loin Suomen sisäl­lä olisi kil­pailu tilanne Etelä-Suo­mi vas­taan Pohjois-Suo­mi ja tuo raja kulk­isi toden­näköis­es­ti Jyväskylän tai itse asi­as­sa jo Tam­pereen kohdal­la. Etelä-Poh­jan­maa olisi poikkeuk­sel­lis­es­ti net­to saa­jana tämän rajan toisel­la puolel­la. Tuo joukkoli­iken­teen tuki mak­se­taan osit­tain kun­tay­htymien omas­ta kas­sas­ta ja osit­tain val­tion kas­sas­ta ja myös Euroopan union­in raken­ner­a­has­tos­ta saadaan rahoi­tus­ta joten ei joukkoli­iken­teen tuki tule yhdestä paikas­ta eikä se tule todel­lakaan tulon­si­iroina pääkaupunkiseudulle, Tam­pereen ja Turun seudulle muual­ta maakun­nista vaan Itse asi­as­sa kaupunki­laiset mak­sa­vat itse veroina val­tion kas­saan kaut­ta takaisin. 

      Jos Suo­mi olisi liit­to­val­tio jos­sa olisi taloudel­lis­es­ti itsenäisiä osaval­tioi­ta tai maakun­tia mitä ter­miä halu­taan käyt­tää olisi tilanne eri asia. Sil­loinkin eniten hyö­ty­isi Uusi­maa, Varsi­nais-Suo­mi, Pirkan­maa ja Ahvenanmaa

    5. Liiken­teen peru­songel­ma on siinä, että liiken­net­tä ylipään­sä sub­ven­toidaan aivan liikaa. Työ­matkavähen­nyk­set, verot­tomat kilo­metriko­r­vauk­set, mak­su­ton infra, pysäköin­tipaikko­jen rak­en­tamis­pakko yms. tekee liikku­mis­es­ta ja eri­tyis­es­ti henkilöau­tol­la liikku­mis­es­ta aivan liian hal­paa teo­reet­tiseen markki­nahin­taan ver­rat­tuna, mikä johtaa liiken­teen määrän kasvuun. 

      Kaupungeis­sa joukkoli­iken­net­tä joudu­taan sub­ven­toimaan verora­hoil­la ei sik­si, että joukkoli­iken­net­tä halut­taisi­in eri­tyis­es­ti tukea, vaan sik­si, että ilman autoli­iken­teeseen ver­rat­tavaa sub­ven­tio­ta joukkoli­ikenne ei pär­jäisi kil­pailus­sa raskaasti sub­ven­toidulle autoli­iken­teelle ja liiken­neru­uhkat kaupungeis­sa oli­si­vat aivan sietämättömät.

      Paras­ta olisi tietysti luop­ua kaikesta liiken­teen sub­ven­toin­nista ja hin­noitel­la kaupungeis­sa kaupunki­ti­lan käyt­tö markki­nae­htois­es­ti. Sil­loin joukkoli­iken­nekin toimisi oikein hyvin ilman sub­ven­tioi­ta. Toki se olisi aika epäreilua kaikille niille jot­ka ovat rak­en­ta­neet elämän­sä kehyskun­nis­sa sen varaan että yhteiskun­ta tukee hei­dän liikku­mis­taan, mut­ta elämä on.

    6. Eemil, Keskustapuolueen ehdo­tuk­ses­sa on kak­si heikkoa kohtaa mitä tulee eri­ty­istalousalueisi­in. Läh­es kaik­ki eri­ty­istalousalueet ovat pääasi­as­sa niis­sä mais­sa joi­hin niitä on perustet­tu ovat sijoitet­tu ovat joko ran­nikkoalueil­la tai iso­jen kaupunkien vier­essä. Esimerkik­si Kiinas­sa ja Per­sian­lah­den mais­sa ne ovat pääasi­as­sa sata­makaupunke­ja , tai kaupunke­ja jois­sa on iso kan­sain­vä­li­nen lentoase­ma tai rajan yli­tys kaupunke­ja. Suomes­sa on on vain 4 maakun­taa jois­sa täl­läi­nen jär­jeste­ly toimisi ne ovat Uusi­maa, Varsi­nais-Suo­mi Pirkan­maa ja Ahve­nan­maa. Eri­ty­istalousaluei­den idea ei ole ollut koti­maid­en markki­nat vaan vien­ti ja ulko­maiset sijoituk­set . Reuna-alueilta
      ei vir­ra pääo­maa kaupunkei­hin vaan kaupunkei­hin vir­taa pääo­maa ulko­mail­ta jon­ka lähtöko­htana on vien­ti. Ei sisä­markki­nat varsinkin Suomes­sa jon­ka sisä­markki­nat ovat liian pienet . Jopa Viron yri­tysvero malli ja sähköi­nen eEesti palvelu on suun­nat­tu ulko­maid­en markki­noille jol­la pyritään huokut­tele­man ulko­maalaisia sijoituk­sia Viroon. Sama kos­kee Irlan­nin yri­tysvero malli.

      Nyt kun tavar­ali­ikenne Venäjälle on kiin­ni Itä-Suomen taloudelli­nen ase­ma on heiken­tynyt eikä siitä voi syytä muu­ta kuin Krem­lin päät­täjiä. Täl­läkin het­kel­lä Liet­tuan ja Venäjän välil­lä on kiista mitä tehdä Kalin­ingradille joka sijait­see Puolan ja Liet­tuan välis­sä jos­ta ei pääse Venäjälle kuin mer­itse tai lentäen kiertämäl­lä Itämeri.

    7. Eemille vas­taus mik­si käytän nimeä Keskustapuolue kos­ka se on helpom­pi kir­joit­taa. Sana Keskus­ta tarkot­taa suomenkielel­lä muu­takin kuin puoluet­ta. Puoluei­den lyhyem­mät nimet ovat myös helpom­pi kirjoittaa. 

      Mik­si Eemil käyt­tää nimeä Vihreät vaik­ka viralli­nen nimi on Vihreä liitto? 

      Kokoomuk­sen viralli­nen nimi on Kansalli­nen Kokoomus. Demarien viralli­nen nimi
      Suomen sosi­aalidemokraat­ti­nen puolue .En näe mik­si ei saisi käyt­tää lyhen­teitä jot­ka ovat yleis­es­ti käytössä! Demar­it ovat SDP, Kepu on Keskustapuolue, Per­sut on perus­suo­ma­laiset, kokoomus on Kansalli­nen Kokoomus, Vihreät on Vihreä liit­to, Kris­til­liset on Kris­til­lis­demokraatit jne. 

      Viral­li­sis­sa yhteyk­sis­sä on suo­tavaa käyt­tää koko nim­iä mut­ta tämä Osmo Soin­in­vaaran blo­gi ei tietääk­seni sel­l­ainen foo­ru­mi jos­sa muodol­lisu­udet ovat ensisi­jais­es­ti tärkeim­mät! Osmo Soin­in­vaara voi itse blo­gi isän­tänä määritel­lä mikä on hänen mielestä oikea ter­mi mut­ta en ole tör­män­nyt siihen että Osmo Soin­in­vaara olisi kieltänyt esimerkik­si ter­min Vihreät vain sen takia kos­ka se ei ole puoleen viralli­nen nimi.

    8. Eemille voin näin teat­teri har­ras­ta­jana sanoa että kesäteat­ter­it ovat erit­täin hyvä insti­tuu­tio siel­lä mis­sä ei ole laitosteat­te­ria tai pieniä erikoisteattreita. 

      R.Silfverberg toden­näköis­es­ti tarkot­taa monipuolisel­la kult­tuuri tar­jon­nal­la jot­ka eivät ei ole pelkästään per­in­teinen teat­teri tai ooppera. 

      Isois­sa kaupungeis­sa on aina ollut luovia pieniä erikoisteat­tere­i­ta ja mui­ta kult­tuuri laitok­sia jot­ka ovat kokeel­lisia jot­ka eivät ole “laitok­sia”. Tähän sisäl­tyy muun muas­sa tanssin, kuvataiteen ja teat­terin uudet kokeel­liset ilmaisut. 

      His­to­ri­al­liset näytelmät mitä esimerkik­si Kansal­listeat­teri ja kaupung­inteat­ter­it ympäri Suomea esit­tävät ei voi esit­tää kesäteat­tereis­sa mon­es­takin syys­tä joista ensi sijainen este on logisti­nen eli rekvisi­itan puute ja tekni­nen suoritus.

      Ikävä kyl­lä sanoa mut­ta mon­en maakun­nan kesäteat­terin ohjel­ma on van­ho­jen koti­mais­ten tai ulko­mais­ten esi­tys­ten toisintoa. 

      En moiti näytelmien sisältöä mut­ta ongel­ma on siinä että maakun­tien yleisö on yleen­sä kon­ser­vati­ivista toisin kuin isois­sa kaupungeis­sa jos­sa se on monipuolista (joukos­sa on myös kon­ser­vati­ive­jä, lib­er­aale­ja ja radikaale­ja) sekä maan­han­muut­ta­jia jot­ka pystyvät seu­raa­maan laitosteat­terei­den esi­tyk­siä helpom­min kuin har­ras­ta­jateat­terei­den kos­ka . Tämä johtuu kir­jakielestä jota maa­han­muut­ta­jat jot­ka ymmärtävät suomea pystyvät seu­raa­maan jotenkin. Itsel­läni on koke­mus­ta tästä kun kävin kat­so­mas­sa viime vuon­na Baskervillen koiraa Are­na teat­teris­sa Hakaniemessä.

      Isois­sa kaupungeis­sa on tilaa tehdä monipuolista ohjel­maa mitä ei maaseudul­la aina ole kos­ka yleisö on kon­ser­vati­ivista tai resurssit ovat rajalliset.

      Ehkä tässä on esimerk­ki mitä tarkoit­taa monipuo­li­nen kult­tuu­ri­tar­jon­ta se ei ole pelkästään klas­sikko­jen uus­in­taa tai uudelleen tulkintaa. 

      Läh­es kaikissa isois­sa kaupungeis­sa ympäri maail­maa jos­sa on laa­jaa kult­tuuria on myös monipuolista kult­tuu­ri­tar­jon­taa. Suomes­sa ikävä kyl­lä myös isois­sa kaupungeis­sa myös Helsingis­sä tämä tar­jon­ta on ollut sup­peam­paa kuin muis­sa Pohjo­is­mais­sa etenkin mitä on Kööpen­ham­i­nas­sa joka on per­in­teis­es­ti luo­van teat­terin kaupun­ki. Berli­in­istä, Lon­toos­ta ja Pari­i­sista nyt puhumattakaan.

    9. Eemilile huomio että EU:n eri raken­ner­a­has­tostoista tule­vat ovat erit­täin tarkkaan kor­vamerkit­tyjä ja näi­den ollen niiden käyt­tämi­nen on suun­nat­tu pääasi­as­sa isoi­hin infra­struk­tu­uri han­kkeisi­in. Nämä varat ovat kunkin jäsen­val­tion mak­savia varo­ja ja luon­nol­lis­es­ti jäsen­val­tiot kyt­täävät mus­ta­sukkaises­ti mihin varo­ja saa käyt­tää ja ei saa käyt­tää. Sama kos­kee val­tion varo­ja joi­ta luon­nol­liset maakun­nat luon­nol­lis­es­ti kyt­täävät mihin varo­ja käytetään kos­ka kansane­dus­ta­jat eduskun­nas­sa on valit­tu eduskun­taan vaalipi­irien mukaises­ti jot­ka uudelleen­val­in­ta on joka 4 vuo­den sykli.

    10. Eemil, tuskin Itä­naa­puria kiin­nos­taa mitkä ovat Suomen
      sisäiset jakolin­jat suhteessa
      Suomen sisäiseen kehitykseen! 

      Se mitä Venäjää todel­la kiin­nos­taa on Suomen kan­sain­vä­li­nen ase­ma ja mil­lainen rooli Suomel­la on jatkos­sa muun muas­sa Euroopan unionissa
      kiin­nos­ta­vat Venäjää kos­ka se yrit­tää saa­da Euroopan union­in jäsen­mai­ta riitelemään keskenään muun muas­sa pakkoteista ja kuin­ka pitkälle niitä aio­taan jatkaa. Tässä kohtaa Venäjä pyrkii hybridi­vaikut­tamisen keinoin vaikut­ta­maan myös Suomeen. Venäjä on onnis­tunut vaikut­ta­maan erit­täin hyvin Unkaris­sa ja osit­tain Ital­ias­sa . Onnek­si Suo­mi Ruot­si, Nor­ja, Tan­sk, Puo­la sekä Bal­tian­maat ovat otta­neet akti­ivisen roolin . Venäjää ei todel­lakaan kiin­nos­ta se miten ja mihin suun­taan Suo­mi kehit­tyy taloudel­lis­es­ti . Tosin Itä-Suomen elinkeino­rak­en­teel­la täl­lä on merk­i­tys­tä mut­ta kovinkaan paljon jos kat­soo Venäjän kehi­tys­tä kokonaisuudessaan.
      Suomes­sa asu­vien venäläis­ten ase­ma kiin­nos­taa Venäjää ihan muista syistä kuin alue­poli­ti­ik­ka joka on Suomen sisäi­nen asia. 

      Tämänkin sodan aikana Venäjä on men­nyt koko ajan lähem­mäs Kiinaa joka ei ole Venäjän kohdal­la ihan posi­ti­ivista kos­ka Kiina on asukaslu­vul­taan paljon suurem­pi val­tio kuin Venäjä ja myös kult­tuuril­taan eri­lainen. Venäläisille on myös psykol­o­gis­es­ti vaikeam­paa hyväksyä että Kiina on vahvem­pi kuin Venäjä taloudellisesti.

    11. Eemil: “Siis, mik­si kaupunkien joukkoli­iken­net­tä tue­taan verovaroin ?”

      Huom! Esim pääkaupunkiseudun joukkoli­iken­net­tähän sub­ven­toi­vat eniten juuri pääkaupunkiseudun kun­nat itse (eikä niinkään val­tio tai syr­jäseudut). Jos tämä houkut­taa pääkaupunkiseudulle enem­män ihmisiä kuin sen vaa­ti­ma kun­nal­lisvero karkoit­taa (kuten tun­nut eräässä toises­sa kom­men­tis­sasi väit­tävän), niin sil­loin­han se tun­tuu ihmis­ten mielestä ole­van hyvää rahankäyttöä.

      Mik­si sit­ten joukkoli­iken­net­tä pitää tukea? No, lähin­nä sik­si, että autoli­iken­net­täkin tue­taan ja, jos joukkoli­ikenne jätetään vähem­mälle tuelle, vääristäisi se kysyn­tää ja loisi autoru­uhkia. Tässähän on siis kyse siitä, että tiet ja kadut raken­netaan verovaroin, mut­ta niiden käytöstä ei per­itä mak­sua, vaik­ka siinä vie arvokas­ta tilaa, jota joku muukin voisi käyt­tää. Jos pääkaupunkiseudul­la perit­täisi­in autoil­i­joil­ta kun­non ruuhka­mak­su­ja niin, ettei ruuhkia pää­sisi syn­tymään, niin sit­ten myös joukkoli­iken­teestä voisi per­iä lip­pu­jen hin­nas­sa koko kus­tan­nuk­sen (tai ainakin selvästi suurem­man osan).

      Väi­tit myös toises­sa kom­men­tis­sa, että kaupungis­sa asum­i­nen on kallista. Tässä on kyse vain siitä, että tila kaupungis­sa on halut­tua mut­ta rajal­lista ja sik­si kallista. Se ei tarkoi­ta kus­tan­nus­ta koko yhteiskun­nalle. Päin­vas­toin, korkeat hin­nat kaupungis­sa tarkoit­ta­vat, että juuri sinne kan­nat­taa rak­en­taa lisää asun­to­ja jos mah­dol­lista, kun niistä ollaan valmi­ita maksamaan.

    12. Eemil jos nuo asum­istuet, toimeen­tu­lotuet ja opin­totuet jae­taan kun­tien mak­set­tavak­si niin Helsin­gin osu­us olisi pienem­pi kuin muun Suomen. Samoin jos maat­alous­tu­ki mak­se­taan maakun­nit­tain niin ylivoimais­es­ti enem­män maat­alous­tukea mak­se­taan Tam­pereen pohjois­puolelle. Jos Euroopan unionis­sa oli yhteinen sosi­aalipoli­ti­ik­ka niin eniten sosi­aal­i­tur­vaa mak­set­taisi­in Itä-Euroopan maille.

    13. Eemil, maat­alous­tu­ki ei ole sidot­tu tuloi­hin vaan hehtarinkokoon . Helsin­gin kaupun­gin sama tuki on CAP tuki mut­ta ei val­takun­nalli­nen 141 tuki

  23. Vyöhyk­keet voisi tehdä ekol­o­gista yhdyskun­taraken­net­ta sekä taloudel­lista joukkoli­iken­net­tä kan­nus­taviksi. Eli A‑vyöhyke on vaik­ka 500m säteel­lä kiskoli­iken­teestä sekä runk­obus­sil­in­joista, B‑vyöhyke kilo­metrin säteel­lä, ja C loput. 

    Ilman vyöhykkeitä vas­taa­van saisi aikaan vaik­ka 1€/nousu (eikä mat­ka) hinnoittelulla. 

    Lisäk­si ruuhka­mak­sut kehiin.

    Ken on omakoti­talo­ma­tolle muut­tanut, mak­sakoon päätöksistään!

    1. Niin­pä. Halu­aisin päästä tutki­maan HSL:n luku­ja eri lin­jo­jen kan­nat­tavuuk­sista, mut­ta olen melko var­ma että Helsingis­säkin kokon­ais­tu­los olisi se että omako­ti­a­su­jat sub­ven­toi­vat itse itselleen bus­sil­in­jo­ja (sekä nyt kehäratik­ka) tehot­tomille alueille kun taas tehokkaam­mat runk­olin­jat (metro jne.) toimi­si­vat markkinaehtoisestikkin/omarahotteisesti kun tehokkaasti asu­vat pieni­palkkaiset työmyyrät täyt­tävät liiken­nevä­li­neet. Valitet­tavasti markki­na­t­alouden perussään­tö vain on se että tiheä on tehokas­ta, toimii sekä ihmisil­lä että muu­ra­haisil­la. Ja sit­ten vielä kaupun­git perivät kiin­teistövero­ja asuin­neliöi­den + ton­tin eikä pelkästään ton­tin neliöi­den perus­teel­la niin taas huo­mataan että tehokkaasti asu­vat on myös tehokkaasti val­jastet­tu yhteiskun­nan mak­sum­iehik­si. Mut­ta miten se yhteiskun­ta toimisi, jollei pienet ihmiset pitäisi kaikkea pyörimässä samal­la kun suu­rit­u­loiset suhaa­vat ympäri­in­sä autoil­la ja lentokoneil­la omas­sa eri­no­maisu­udessaan, samal­la tietenkin pahek­suen laisko­ja ja saa­mat­to­mia työläisiä? Suomes­sa­han oikeuslaitoskin on jo pitkälti suu­rit­u­lois­t­en huvia, riitat­a­pauk­sis­sa pien­i­t­u­loisel­la ei ole mitään kykyä käy­dä oikeut­ta, eli taas nähdään että suu­rit­u­loiset ohjaa­vat verot itselleen hyödyl­lisi­in kohteisi­in — tämä on kuitenkin ok kos­ka toim­inta tapah­tuu demokra­t­ian peri­aat­tei­den mukaisesti.

      1. Toimi­vat kulu­tus­markki­nat ovat toim­i­neet aina parem­min kun väestö poh­ja on tiheä. Vien­tiä har­joit­ta­vat yri­tyk­set ovat eri ase­mas­sa kos­ka niiden asi­akaskun­ta on koko maail­ma. Pienikin yri­tys voi har­joit­taa maail­man­laa­juista liike­toim­intaa jos se on yksinker­tais­es­ti erikois­tunut tiet­tyyn alaan. Vähit­täiskaup­pa on suo­raan kulut­ta­jille on hyvin maa sidonnaista .

  24. Keskustelu joka on, tosin ei aivan näil­lä sanoil­la, käy­ty tässäkin blo­gis­sa vuosien var­rel­la kym­meniä kertoja:

    - Se on maaseu­tu jon­ka kus­tan­nuk­sel­la te kaupunki­laiset kuulkaa elätte siel­lä kaupungissa
    — Sepä kamalaa. Eiköhän lopete­ta esimerkik­si kun­tien vero­tu­lo­jen tasaus kokon­aan niin moi­ses­ta päästään
    — EI EI EI

    Nyt se käyti­in tuos­sa yllä taas kerran.

    1. Kepu­lainen (itsen­sä pet­tämisen) logi­ik­ka menee tässä ymmärtääk­seni jotenkin niin, että maaseu­tu kyl­lä elät­tää kaupun­git, mut­ta kos­ka markki­nat hin­noit­tel­e­vat maaseudul­la tapah­tu­van alku- ja teol­lisu­us­tuotan­non arvon väärin suh­teessa kaupunkien paper­in­pyörit­te­lyyn ja koodauk­seen, niin on vain oikein, että val­tio siirtää eri tavoin rahaa kaupungeista maaseudulle.

      Tbh itse en ole koskaan ymmärtänyt tarvet­ta täl­laisille akro­ba­ti­olle, vaan jos maaseudul­la asu­isin, nos­taisin nau­raen tuki­aiset pankki­tililtä ja toteaisin kaupunki­lais­ten val­i­tuk­seen vaan että tyh­mä paljon ja viisas vähem­mäl­lä. Ja äänestäisin kepua, maaseudun loisi­van elämän­tyylin takuupuoluetta.

      1. Pikem­minkin voisi tode­ta että jos maaseudulle perustet­taisi­in niitä Keskustapuolueen (käytän ter­miä kos­ka se puhekielessä vaki­in­tunut) ehd­tot­tamia eri­ty­istalousalue­ta sekä myös Suomen iso­jen kaupunkien kupeisi­in perustet­taisi­in myös eri­ty­istalousaluei­ta niin markki­naver­tailun vuok­si voi toki tehdä markki­na tutkimus­ta kuin­ka paljon yri­tyk­set, oli kyseessä koti­maiset tai ulko­maiset , sijoit­ta­vat maaseudulle sijait­se­vi­in eri­ty­istalousalueisi­in ja iso­jen kaupunkien vier­essä sijait­se­vi­in eri­ty­istalousalueisi­in ja tätä kaut­ta antaa konkreet­tis­es­ti esimerkin että toden­näköis­es­ti sijoituk­set tehdään iso­jen kaupunkien viereen mon­es­takin syys­tä muun muas­sa työvoiman saatavu­u­den ja markki­noiden läheisyy­teen sekä toimi­va logis­ti­ikan takia jot­ka sijait­se­vat pääasi­as­sa iso­jen kaupunkien vier­essä. Kaivos­te­ol­lisu­us ja luon­non­va­ro­ja hyö­dyn­tävät teol­lisu­us on ihan eri jut­tu. Luon­nol­lis­es­ti ne sijoit­tuvat maaseudulle kos­ka raa­ka-aineet ovat maaseudulla.

      2. ” loisi­van elämäntyylin”

        Kom­ment­ti sopii hyvin kaupunki­laisille : asum­istuet (2 mrd ), toimeen­tu­lotuet, opin­totuen, joukkoli­iken­teen tuet …

        Suurim­mat maat­aloustuet saa­jat ovat kokoomus­laisia. Oletko koskaan näh­nyt kokoomuk­sen aloitet­ta näi­den tukien pois­tos­ta ? Puolue kuitenkin vas­tus­taa alalle ehdotet­tua tukikat­toa. Se tek­isi suuren loven miljonääriv­il­jeli­jöi­den ennestäänkin ohueen lompakkoon.
        Suuri­in maat­alous­tukien saa­ji­in kuu­luu myös Helsin­gin kaupunki.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.