Skuutit ovat loistava liikenneväline kaupunkien keskusta-alueilla. Ne tarvitsevat kuitenkin tilaa. Keskustojen katutila on jäsenneltävä uudestaan.
Kaupunkifillareiden piti mullistaa liikkuminen kaupungin keskusta-alueilla, siis ratikkakaupungissa, mutta skuutit tekivätkin sen. Paljon on kiinnitetty huomiota skuuttien haittapuoliin, mutta kokonaisuutena ne ovat loistokeksintö.
Kun katsotte hujan hajan jätettyjä skuutteja, kuvitelkaa jokaisen paikalle viisi autoa, niin ymmärrätte, kuinka tilaa säästävä liikennemuoto ne ovat.
Miksi viisi? Koska skuutit ovat yhteiskäytössä. Yhdellä skuutilla tehdään ainakin viisi matkaa päivässä, autolla vain yksi.
Sähköfillari olisi skuuttia turvallisempi
Optimaalinen menopeli skuutti ei ole. Ne ovat vaarallisia käyttäjilleen, koska pienipyöräisinä ne kaatuvat helposti rotvalinreunaan tai mihin tahansa törmätessään. Nyt on tullut samalla periaatteella toimivia sähköfillareita, jotka ovat paljon turvallisempia.
Voi olla, että kaupunkifillarit hävisivät skuuteille koska ne eivät kellu vaan niillä on kiinteät jättöpaikat. Skuutilla pääsee oven eteen ja kaupunkipyörällä muutaman sadan metrin päähän.
Skuuttien suosiota lisää se, että HSL näyttää tariffipolitiikallaan aikovan luopua keskustan sisäisiä yhteyksiä palvelevasta joukkoliikenteestä.
Vaikka skuutit käyttävät tilaa häviävän murto-osan siitä, mitä autot, ne ovat kuitenkin tiellä.
Kaupunkitila – ja tarkoitan kaupungilla nyt aluetta, jossa liikkuu ratikoita – pitää jäsentää uudestaan. Skuuteille ja fillareille on otettava tilaa jostain.
Lisää pyöräilykatuja
Osa kaduista kannattaisi muuttaa ainakin sulan kelin ajaksi pyöräkaduiksi – siis kaduiksi, joilla saa kyllä ajaa autolla, mutta auton on sovitettava nopeutensa fillarin ja skuutin nopeuteen. Saksassa tämä on sanottu selvemmin: auto ei saa ohittaa fillaria, koska ohittamisessa on aina riski
Kun katutilasta on niukkuutta, jostakin on luovuttava. Se jokin voisi olla autojen säilytys, koska se on niukan tilan haaskaavaa käyttöä.
Lähiöissä, joissa katutila ei ole lainkaan niin niukkaa kuin ratikkakaupungeissa, autoja ei säilytetä kaduilla, vaan tonteilla. Kun ratikkakaupunki on rakennettu pääosin ennen autoistumista, tonteille ei ole varattu tilaa pysäköinnille.
Tilanne on vähän nurinkurinen. Lähiöissä maksetaan kymmeniä tuhansia euroja autopaikoista, jos lähiö on tiiviisti rakennettu. Osassa lähiöistä on tingitty asuinrakennusten rakennusoikeudesta, jotta autoille olisi tilaa ”halvalla” maan päällä. Tuo ”halpa” ei ole halpaa lainkaan, koska näin menetetty rakennusoikeus on kallista.
Asukaspysäköinti pysäköintihalleihin
Uusilla asuinalueille pysäköinti on pääasiassa maan alla ja autopaikan hinta on jotain 20 000 euron ja 50 000 euron välillä. Rikkaiden alueilla ratikkakaupungissa autoja saa pysäköidä käytännössä jokseenkin ilmaiseksi kaduilla. Nuo taloyhtiöiden hallipaikat maksavat pelkkänä pääomamenona helposti 200 €/kk, mutta autoilija ei tätä havaitse, koska kustannus on piilotettu asumisen kustannuksiksi.
Kantakaupungissa on liikaa asukaspysäköintipaikkoja, mikä tarkoittaa, ettei muita pysäköintipaikkoja oikein ole. Sen seurauksena asiointipysäköinti ei onnistu eivätkä esimerkiksi kotihoidon työntekijät löydä parkkipaikkaa. Tämä kaikki heikentää kaupungin toimivuutta.
Asukaspysäköinti on laitettava maan alle pysäköintihalleihin. Se ei oikein onnistu, koska luolapysäköinti on kallista – ei sen kalliimpaa kuin pysäköinti omalla tontilla mutta kalliimpaa kuin nykyinen puoli-ilmainen asukaspysäköinti.
Yksinkertaisinta olisi vain nostaa asukaspysäköintitunnuksen hinta niin korkeaksi, että luolapaikat alkavat kiinnostaa, mutta eräänlaisena secondbest-ratkaisuna voisi olla, että asukaspysäköintitunnuksen hinnalla subventoidaan luolapaikkoja ainakin siirtymävaiheen ajan. Nythän jokainen autoilija toivoo, että muut vuokraisivat itselleen hallipaikan, jotta heille itselleen olisi helpompaa löytää ilmainen paikka kadun varressa.
Jos asukaspysäköinnin subventiosta luovuttaisiin, autopaikkoja myös tarvittaisiin vähemmän. Joillekin auto on välttämättömyys, mutta jot6kut käyttävät autoa todella vähän. Jos pysäköinnistä joutuisi maksamaan todellisen kustannuksen verran, moni vuokraisi auton, kun sitä tarvitsee. Onhan autopaikan hinta tiiviissä kaupungissa korkeampi kuin auton hinta.
Skuuteilla ajajat kuriin
Skuuteilla ajetaan valitettavan yleisesti jalkakäytävillä ja osa pysäköi niitä aivan vastuuttomasti. Toisinkin voisi olla. Olen nähnyt sen omin silmin Roomassa. Jos vähemmän sääntöorientoituneet italialaiset pystyvät siihen, pystyvät suomalaisetkin. Poliisi voisi alkaa valvoa skuuttien ja myös fillareiden luvatonta ajoa jalkakäytävillä. Samalla tietysti tarvittaisiin niitä pyöräilykatuja kantakaupunkiin.
Olet oikeilla jäljillä! Kantakaupungin autohallipaikat eivät kuitenkaan riitä ongelman ratkaisemiseen, vaikka parkkiluolat olisivatkin tupaten täynnä öisin. Ongelma on toki pienennettävissä näin.
Ainoa kestävä ratkaisu on rakennuttaa autohallit jokaisen uudisrakennuksen alle JA nostaa asukaspysäköintimaksua riittävästi.
Ajan myötä kaupungin asukkaat allokoituisivat niin, että autoilevat asuvat hallipaikan omaavissa taloissa ja autottomat kantakaupungin vanhemmassa talokannassa.
Tämä on tosin jo menetetty mahdollisuus mitä esimerkiksi Jätkäsaareen tulee.
Kyllä kyllä mutta kuusikymppiselle ne eivät ole ratkaisu. En myöskään autoile töihin mutta haluan pitää autoa mennäkseni mökille ja vaikka Nuuksioon. Tällaiset jutut valitettavasti saavat kaltaiseni hyvätuloisen veronmaksajan haikailemaan Krunikasta takaisin Tapiolaan. Mutta ehkä asuntomme sitten ostaa airbnb-yrittäjä tai kimppakämpän pitäjä, saadaan lisää sähkölautailijoita kaduille.
JH
” laiset jutut valitettavasti saavat kaltaiseni hyvätuloisen veronmaksajan haikailemaan Krunikasta takaisin Tapiolaan.”
Jos kerran tarvitset autopaikkaa ja lähistöltä ei löydy, niin eikö olisi järkevintä muuttaa sinne Tapiolaan? Mikä tässä on se ongelma?
Muuten ole sirä mieltä, että akuutit ovat täyttä p*aa.
Skuutti on vaarallinen koska painopiste on niin ylhäällä seisoma-asennon takia ja eturengas tosiaan liian pieni katukiville ja töyssyille, toisaalta seisoma-asento mahdollistaa hyvän näkökentän kuskille, sekä myös havaittavuuden. Lähivuosina tullee paljon erilaisia sähköllä toimivia kulkuneuvoja, esimerkiksi istualtaan ajettavia ”chopper” cruisereita on jo nyt tullut liikenteeseen, tosin ei vielä kaupalliseen vuokratoimintaan, parhaissa näissä on jo kunnon pyörät, tosin hinnat ovat jo astetta korkeampia kuin skuuteilla. Myös vuokrattavat sähköavusteiset sekä sähkökäyttöiset pyörät yleistyvät. Alkaa olla kiire miettiä miten kaikki mahdumme katuverkkoon, etenkin jalankulkijoille tilanne alkaa olemaan paikoin vaarallinen, kun kaikenlaista härveliä vilistelee ympäriinsä, usein liikennesäännöistä piittaamatta.
Ps. Testasin muutaman kerran vuokraskuuttia, hengenvaarallinen laite nopeuteen nähden aivan liian pienen eturenkaan takia, kun on tottunut pyörällä ajamaan esimerkiksi viistetyn katukiven ylitse hiljentämättä, ei sama olekkaan kovin turvallista skuutilla, tuppaa skuutti kuskeineen heittämään katukivestä voltin (ei kuljetuspalvelu).
Luulenpa, että yksi perusongelma skuuttien suhteen on, että niillä ajavat identifioivat itsensä jalankulkijoiksi. Eivät välttämättä tietoisesti, mutta reittivalinnat tulevat jalankulun mukaan. Kun pyörätiet ovat katkonaisia ja puuttuvat monin paikoin, eikä autotiellä uskalla ajaa, ajavat ihmiset sitten skuuteilla jalkakäytäviä.
Ajan itse skuuteilla silloin tällöin, silloin kun ne ovat nopein tapa päästä jonnekin ja on kiire. Näin kävi yhtenä päivänä mennessäni Kauppatorilta lähtevälle saaristoveneelle Rautatieasemalta. Kun siinä Rautatietorilla pohdin pikaisesti reittivalintaa, ensimmäinen ajatus ei ollut ajaa takaisinpäin Postitalon ohi Mannerheimintien länsilaidalle ja sitä Etelä-Esplanadille. Sen sijaan lähdin Mikonkatua vievää pyörätietä, joka päättyi ei-mihinkään jo Ateneuminkujan kohdalla. Kiire oli, mutta selvisin lopulta Etelä-Esplanadille — en kyllä ihmettele, miten joku tuossa saattaa kävelykadun kautta päätyä ajamaan jalkakäytävää.
Pointtini edellisessä on, että kun skuutilla lähtee liikkeelle, ei välttämättä ole etukäteen mietittyä pyörätiereittiä mielessä vaan suurin piirtein suora tie lähtöpisteestä perille. Juuri tällaiseen pyörätieverkostomme on erittäin huono ja lähes täysin opastamaton (jos opasteita on, niihin ei yleensä voi luottaa vandaalien käänneltyä suuntaviitat satunnaisiin suuntiin).
Italiassa vaikutti muuan jalkapallovalmentaja, joka antoi pelaajilleen ohjeen: Potkikaa kaikkea mikä liikkuu, jos se on pallo, aina parempi.
Osmo Soininvaara jäljittelee tätä valmentajaa. Potkikaa aina autoja, olivatpa ne liikkeessä tai paikallaan.
Mikä potkulaudassa on hyvää? Sekö ettei sen käyttöön otettuaan tarvitse ottaa askeltakaan. Kohtapuolin Suomi on täynnä ihmisiä jotka eivät osaa lukea eivätkä kävellä.
Minua huolestuttaa aika lailla ja aika tosissaan poliitikkojen ja asiantuntijoiden (ja vähän myös Soininvaaran) ylemmyydentunto: He tietävät kansalaisia paremmin miten kansalaisen tulisi elää, syödä ja kulkea. He tietävät kansalaista paremmin mitä kansalaisen haluaa. He tietävät minua paremmin tykkäänkö sillistä vai oluesta, lihasta vai autosta, matkustamisesta vai kotona löhöämisestä, lukemisesta vai realitysarjoista… jne.
Mistä ja millä oikeudella he väittävät tietävänsä tuon?
Keskustelin äsken skuuteista kaverin kanssa, joka asetteli niitä autosta seinää vasten. Oli tilaisuus kysyä miksi järjestelmään ei ole rakennettu kunnon ohjeita, jotka käyttäjän on ruksattava ennen kuin laite toimii. Hän ei ottanut siihen kantaa, vaan sanoi, että niitä on nyt aivan liikaa Helsingissä eli 15.000 kappaletta. Kukaan ei kontrolloi eikä valvo laitetoimittajien mellastusta hänen mukaansa. Hän sanoi myös hyvin mielenkiintoisen asian: Miksi meillä ei peritä veroa laitteen käytöstä kuten muissa maissa kuulemma tehdään. Niin MIKSI? Esim. 10 senttiä ajokerta, ehdotti kaveri. Täällä siis saa vaarantaa jalankulkijoiden turvallisuutta aivan vapaasti, ilman vastuuta. Vero olisi fiksu asia, sillä katettaisi niitä kuluja, jotka syntyvät kun loukkaantuneiden vammoja joudutaan hoitamaan muiden veronmaksajien piikkiin. Onhan muillakin moottorilaitteilla oltava pakolliset vakuutukset. Soininvaaran maalailut tuntuvat todella oudoilta. Olisiko hänenkin parempi ottaa realiteetit käyttöön ja ryhtyä ajamaan veroratkaisun toteuttamista.
Tuohon Soininvaaran esittämään kohtaan että Poliisi voisi alkaa valvoa skuuttien ja fillareiden luvatonta ajoa jalkakäytävillä niin lainsäädäntö ei taida sallia tälläisen valvonnan koska tieliikennnelaki määrittelee skuutit polkupyöräksi koska niiden huippunopeus on 20 km tunnissa eli alle tieliikennnelain joka ei määrittä skuutit mopojen kategoriaan
Kyllä pyöräily on kielletty jalkakäytävillä lukuunottamatta alle 12-vuotiaita.
Ajan pyörällä yli 10 000 kilometriä vuosittain hyötyajoa. En kuntoile vaan käyn töissä pyörällä ympäri vuoden. Vuosikymmenten kokemukseni ja runsaan kilometrimääräni vuoksi olen oppinut, että kevyt liikenne on kaaos eikä kuulu kaupungin keskustoihin.
Kaaokseen ei ole luvassa parannusta, koska kevyen liikenteen käyttäjistä suuri osa ei osaa sääntöjä. Vielä suurempi osa ei välitä säännöistä tai edes terveestä järjestä. Lisäksi erityisesti pyöräilykulttuuriin kuuluu uhmakkuus, jonka otteessa omista oikeuksista pidetään aggressiivisesti ja huonotapaisesti kiinni, mutta velvollisuuksista ei piitata.
Kevyen liikenteen käyttäjän suurin häiriö ja uhka on toinen kevyen liikenteen käyttäjä eikä autoilija, joista ylivoimaisesti suurin osa on pikemminkin ylikohteliaita kuin piittaamattomia. Viimeksi mainittuakin joukossa toki on.
Keskustojen pitäisi olla skuutittomia ja pyörättömiä. Niiden sijaan keskustoihin pitäisi luoda tiheä ja vilkas julkisten verkko ja kävelyreitit ilman liikennevaloja. Verkon ulkolaidoille pitäisi rakentaa pyörille ja kevyille sähkökulkimille lukittavat ja valvotut säilytystilat, jotta kalliin sähköpyöränsä uskaltaisi jättää säilytykseen.
Samaan aikaan pitäisi rakentaa leveitä kevyen liikenteen väyliä, mutta niiden tulisi kiertää keskustat. Niille pitäisi rakentaa runsaasti yli- ja alikulkuja, jotta liikennevaloihin ei tarvitsisi pysähtyä. Tällaisilla järjestelyillä sähköpyörällä yli 30 kilometrin työmatkat sujuisivat tuosta noin vain. Sähkökulkimien mahdollisuudet erityisesti päästöjen ja ruuhkien pienentäjinä liittyvät nimenomaan kaupunkien ulkolaidoille pääsemiseen eikä kaupunkien sisäiseen liikenteeseen.
En ymmärrä, miten kukaan vastuullinen aikuinen voi kannattaa skuutteja tai pyöriä kaupungin keskustoihin, koska käytäntö on osoittanut, että kevyt liikenne on villi länsi, joka on ajokilometrejä kohti mitattuna äärimmäisen vaarallista.
Samaan aikaan kun autoilua rajoitetaan ja ohjataan turvallisuuteen vedoten jatkuvasti enemmän ja enemmän, kevyen liikenteen käyttäjillä ei näytä olevan oikeutta turvallisuuteen. Meidän täytyy vain sietää muiden kevyen liikenteen käyttäjien aiheuttama onnettomuusriski ja stressata loputtomiin, koska poliitikot tai viranomaiset eivät ota asiakseen laittaa kevyttä liikennettä kuriin.
linnoittaudu taloosi, niin ei tartte liikkuu minnekkään. Vai alikulkutunneleita? joh toki, joissa saattaa olla löyhä nuorisoporukka väijymässä rautaputkien kanssa. Skuutit on ihan kätevä idea siis varsinkin kaupunkien keskustassa kuten myös muuten taajamaalueilla. Etupyörii vois vähän suurentaa näissä ja ehdoton max nopeus 20 tai jopa vähän alle. Tosin talvella lumessa noi ei taida toimiii juurikaan
Eikö sinusta ole kohtuullista, että kevyen liikenteen aktiivikäyttäjille tarjotaan sama turvallisuus kuin autoilijoillekin?
Paljon ajavana harmittaa, että kukaan ei aja meidän oikeuksiamme ja turvallisuuttamme. Meno muuttuu hullummaksi vuosi vuodelta, mutta se ei ihmisiä kiinnosta.
Pyöräily on jo valmiiksi kilometriä kohti mitattuna äärimmäisen vaarallista. Miksi siitä täytyy tehdä vielä vaarallisempaa sallimalla kevyeen liikenteeseen kaaos?
Itte ajoin 9 vuot sit talvella 7 km suuntaansa keskimäärin 25 asteen pakkasess kinuskimankilla lol…työllistymiskursseille haha… jooh, siis kuus viikkoo…
ei muuta kuin ryysyä ja pilkkihaalarii ja 2 paksut hanskat käteen ja kommandopipo ja kypärä sihen, juuh onnistu..kinuskimanki lähti käymäänkin kummassakin päässä polkemalla, mitä nyky skootterit sähköstartillaan hädint tuskin tekee edes -5 celsiukses
”kevyt liikenne on villi länsi, joka on ajokilometrejä kohti mitattuna äärimmäisen vaarallista. ”
Juu. Eniten huvittaa se, että sähköpyörällä ei tule otettua edes kypärää, kun joku kuitenkin pöllii sen. Ja tulee mentyä sikinsokin tässä kaaoksessa. Ja vielä kovempia nopeuksia, mitä moottoripyörällä.
Ja moottoripyörällä kaupunkiin lähtiessä on varustetta niskassa. Eikä käytetä viheralueita, pysäköintialueita, pyöräteitä ja jalkakäytäviä ym. liikkumiseen. Ja moottoripyörän kanssa sinut myös huomioidaan ja voit liikkua liikennesääntöjen mukaan. Pyörällä kaikki olettaan, että teet mitä sattuu.
Sellaista se on. Veikkaan, että keskustassa juuri tuollainen sähköpyörä on vaarallisin väline, jos jätetään ne kännit pois tilastoista. Ainakin itse uskon, että itselleni pyöräilty kilometri on se vaarallisin kilometri.
Vertailu moottoripyöräilyyn on hyvä. Alla on ajo-ominaisuuksiltaan kelpo vehje. Lisäksi niskassa on vaivalloiset ja epämukavat mutta turvallisuutta lisäävät ajovarusteet. Kaiken päälle vielä liikennekin on ennustettavaa.
Pyöräilijänä pitäisi kuitenkin uskaltaa liikenneympäristöön, jossa itse on hyvin suojaton ja jossa erityisesti sähköistymisen myötä nopeudet ovat nousseet aivan liian suuriksi. Yhteisesti ymmärrettyjä sääntöjä ei ole, liikennevaloja ei noudateta, tilannenopeuksia ei ole, eikä ajolinjoja noudateta, vaan kevytkulkijat poukkoilevat sinne, minne sattuvat mahtumaan.
Samaan aikaan kun autojen nopeuksia lasketaan kaupunkialueilla mm. turvallisuuteen vedoten, kevytliikkujista on tehty suojattomia muita kevytliikkujia kohtaan. Jostain syystä meillä ei ole oikeutta turvallisuuteen.
viimekädessä..jokainen vastaa omasta turvallisuudestaan. Suojatiellekkään ei kannata mennä sivuilleen vilkuilematta ja viel ehkä jotkut luurit päässä tai katse äly kännykässä
Suojatielle astuvan kannattaa vilkuilla vaivihkaa sivuilleen, jotta näkee lähestyvän auton, mutta tätä ei pidä osoittaa autoilijalle, koska silloin tämä ei noudata lakia vaan käyttää isomman oikeutta.
plus, olen myös vähäpätöinen vähän ajava autoilija, vaiks kuinka olis ”etuajooikeus” tai ja liiikennevalot virheitä, niin silti itsesuojeluvaiston myötä katson myös, et onko sielt kettään tuloooos, siis vaiks punasii päin
Onpas kumma neuvo, ettei suojatielleastuvan kannattaisi selkeästi katsella sivuilleen vaan korkeintaan vaivihkaa luimistella kulmiensa alta!
Itse kyllä otan vakaan ”kävelen sun autos yli, jos et anna tietä” -katseen lähestyviin autoihin – ja toisaalta taas annan tietä kaikille, jotka selvästi näyttävät olevan lähtemässä ylittämään ajorataa – ja ilmaisevat sen katsekontaktilla. Jotain kenkien kärkiin tuijottelevaa papparaista tms. ei sen sijaan kannata huomioida (tiedä mitä se siinä ajatuksissaan ihmettelee) vaan kaikessa rauhassa lipua baijerilaisella matkavaunulla poikki suojatien…
Tällä on tähän asti pärjätty ilman vaaratilanteita.
Vuosikymmeniä sitten opiskelijana asuin Hollannissa, ”harvaanasutulla” seudulla (siis heidän mittapuullaan). Polkupyörä oli yleisin liikkumisvälineeni. Läheisessä pikkukaupungissa polkupyörillä ei ollut asiaa ydinkeskustaan vaan muutaman sadan metrin päässä keskustan ulkopuolella oli pyöräparkkeja. Ei luonnollisesti autojakaan päästetty keskustaan muuta kuin huoltoautot. Eipä tuo pikku matka haitannut kun ei suurperheen ruokakasseja tarvinnut kanniskella.
Muutenkin pyörätiet olivat jo silloin ihan eri tasolla kuin meillä. Oli omat liikennemerkit, liikennevalot ja opasteet. Ei tarvinnut arpoa kuinka ajetaan, kun oli kolmioita pyörätiellä silloin kun oli väistämisvelvollisuus.
Tuntuu vähän karulta, jos skuutilla (tai pyörällä) ajaminen jalkakäytävällä oikeasti valvotusti kiellettäisiin paikoissa, joissa ainoa vaihtoehto on ajorata. Itse en uskaltaisi pyörällä ajoradalle enkä olekaan sitten lapsuuden pyöräillyt. Toki sitten jalkakäytävällä ajavien pitää tajuta pitää turvallisuudesta huolta ja esim ajaa selvästi hitaammin, kuin esim pyörätiellä ajaisivat.
Ei horjuvalla ja huojuvalla pyörällä(tai skuutilla) voi jalkakäytävällä ajaa kantakaupungissa aikuinen fiksusti. Itse olen tiukoissa tilanteissa vaan kiltisti taluttanut pyörääni jalkakäytävällä esim. yhden korttelin verran ja saanut kanssakulkijoilta hyväksyviä silmäyksiä…
se oli typerä idea kieltää mopoilla pyöräteillä ajaminen, pääpiirteisssän. Kuka ny jumankavita…uskaltaa jollaoin pienipyöräisellä skootterilla talvisin autojen sekaan. Sillä lemppaa helposti kaiken maailman railoissa ja liukkaalla muutenkin. Kaatuminen ja takaa tuleva auto ajaa yli
nih, eli kätevä, edullinen ja vähäkulutuksinen mopo käytännössä tapettiin, niiden määrät on rommanneet tuon ”uudistuksen” jälkeen
Sähköpolkupyörä on niin paljon kalliimpi ja niiden huoltamine tulee kalliiiksi ettei niitä kukaan halua vuokrata. Tavallinen kaupunkipyörä vielä menee mutta skuutit ovat nopeampia, mutta myös turvattomampia.
No mutkun jos ei olis autoja ja autopaikkoja, niin eipä silloin rakennuksillakaan ja kämpillä olis paljoo arvoa mitäh? Kuka ostais kämpän jostain, jos sinne ei saa minnekään autoa? Sithän sen tonttimaan ja rakennuksen ja kämpän hinta vassta rommaiskkin
Minä ainakin ostaisin. Tähän asti en ole vielä ikinä omistanut autoa. Tuskinpa olen ainoa sellainen.
Aiheesta on tutkimusta jonka mukaan sähköpotkulautaan ei siirrytä auton ratista vaan…
The findings show that shared e-scooters in the city of Zurich primarily replace more sustainable modes of transport—walking, public transport, and cycling. This means that they emit more carbon than the means of transport they replace.
Empiirinen havaintonikin(Espoo Matinkylä) on samansuuntainen, näillä ajelee lähinä alaikäiset ajokortittomat lyhyitä matkoja kotoa kouluun/pysäkille/ostariin/kaverille ja nyt kesällä tietysti rannoille. Se vähäinenkin omavoimainen liikunta jää pois eli ensin maksetaan tästä potkulautayhtiölle ja sitten talvemmalla kuntosaliyritäjälle tai siis useimmiten vanhemmat maksaa. Ja sitten vanhemmat valittaa bensan kalleutta…
Lisäksi näköhavaintojen perusteella skuutteja käyttävät lähinnä nuorehkot ja hoikat ihmiset (joskus kaksikin kerrallaan). Kun laiskanpulskea keski-ikä iskee, auton ratti houkuttaa. Seuraava sukupolvi lienee vielä tuki- ja liikuntaelinsairaampi kuin aiempi.
”Kun katsotte hujan hajan jätettyjä skuutteja, kuvitelkaa jokaisen paikalle viisi autoa, niin ymmärrätte, kuinka tilaa säästävä liikennemuoto ne ovat.
Miksi viisi? Koska skuutit ovat yhteiskäytössä. Yhdellä skuutilla tehdään ainakin viisi matkaa päivässä, autolla vain yksi.”
Oho. Itse kapinallisena teen kyllä joskus kaksikin matkaa autolla, enkä toisaalta ole useinkaan nähnyt nelihenkistä perhettä skuutin kyydissä. – Onko maailmassa yhtään ongelmaa josta Ode ei syyttäisi autoa?
Auton käyttötarkoitus on ihan eri kuin skuutin. Skuuteilla tehdään paljon vapaa-ajan ajelua ja käyttäjät ovat ajokortittomia usein. Autolla roudataan ruuat kotiin, viedään lapsi kamoineen treeneihin, harvoin näet skuuteilla ajelevilla olevan reppua pienempää kannettavaa mukana. Hupia kyllä mutta ei ne autoja korvaa. Nuoriso ei enää kävele vaan kruisailee skuuteilla
Omien havaintojenikin mukaan skuutit eivät ole tulleet autojen ja pyörien vaan kävelyn ja ehkä ratikan käytön tilalle.
Skuutit on ihan kivoja mutta jälleen kaiken hauskan pilaa lait joita yllätys yllätys ei taaskaan muut maat samoista laista huolimatta juurikaan valvo jos ollenkaan. Viittaan tällä surullisen kuuluisaan 45 km/h mopon nopeuteen joka Etelä-Euroopassa kulkee 60 km/h+ eikä kukaan poliisi pysäytä sitä ikinä (kokemusta muutaman tuhannen km edestä) ja jonka rajoitukset tekee tästä Suomessa ei mielekkään liikkumisvälineen koska 45 km/h tiellä on nyt vaan liian vähän.
Nyt itsellä Xiaomi Mi 365 Pro jossa pari ongelmaa.
Ensimmänen on se, että omalla elopainolla 100kg se hyytyy keskijyrkissä ylämäissä 10 km/h vauhtiin ja jyrkemmissä pitää potkia itse.
Toinen on se, että renkaat on pienet aiheuttaen sen kaatumisvaaran ja muutenkin niiden pitopinta on kohtuullisen pieni.
Kolmas on sitten se jousituksen puute joka käy rasittavaksi pidemmällä ajolla.
Mieli tekisi ostaa tuollainen ns. kunnon skuutti joka maksaa sen 3k-6k€ ja jossa on tehoa niin paljon, että se vetää jyrkintäkin mäkeä ylös 100 kg painavaa henkilöä sen 25 km/h. Samassa paketissa tulee kunnon jousitus ja ne isommat renkaat sekä kantama joka on oikeasti 60-100km (jos ajaa sitä 25 km/h) mutta yllätys yllätys, tämä on Suomessa täysin laiton peli vaikka ajaisi tilalla, joka rajoittaa maksininopeuden siihen 25 km/h (oikeastihan tuo kulkee 70 km/h+) koska tehoa on liikaa, koska voi ajaa lujempaakin, koska sitä ja koska tätä. Lait ja niiden valvonta pilaa siis tämänkin käyttökelpoisuuden.
PS.
Olen tosin kuullut, että jos ei perseile niin ei kukaan puutu Suomessakaan tälläiseen laittomaan tehoskuuttailuun. Onnettomuustapauksissa toki sitten mielenkiintosiat nähdä vakuutusyhtiön yms tulkinnat.
Ja ne mopot saisi kulkea sen 60 km/h ja ne voitais siirtää pyöräkaistoilta teille mutta ehkä pidetään keskustelu skuuteissa.
Skuutit ovat kivoja, muttei ratkaise liikenneongelmia koska ne ovat näillä leveysasteilla käytössä vain osan vuotta. Lisäksi jää nähtäväksi millaiseksi skuuttifirmojen bisnesmalli nyt muodostuu, nykyisellään tuntuu että firmoja on liikaa ja ne tuntuvat investoineen dotcom-tyyliiseen ’get large or get lost’ kupla-laajenemiseen. Ainakin täällä Oulussa skuutteja tuntuu olevan aivan liikaa käyttäjämäärään nähden.
Eivät ne tosiaan myöskään niinkään tunnu korvaavan autoja, vaan enempi polkupyörän, skootterin ja bussin.
Moottoripyörien pysäköintikeskuskustelua seuratessa huomaa, että kyse ei ole missään tapauksessa tilasta, järkevyydestä eikä käytännöllisyydestä vaan siitä, että yksityisen sakottamisoikeus on niin kova bisnes, että tätä kannattaa boostata keinolla millä hyvänsä.
Hyvänä esimerkkinä on oikeudesta tullut vaatimus pysäköintikiekon käyttöön ja siihen, että sen on oltava luettavissa moottoripyörän tuulilasin läpi. Helvetin hieno vaatimus ajoneuvoille, joissa ei ole tuulilaseja.
Voisiko skuuttiin tehdä vaatimuksen, että se on pysäköitävä kuten moottoripyörä? Max yksi ruutuun jne. ja kaikki järjen käyttö kielletty? Lappu jätettävä skuutin päälle ja jos jostain kumman syystä saa sakon, niin valittaminen maksaa sitten 100 euroa?
Eikö tämä ongelma olisi tällä ratkaistu?
Toivottavasti alle tuhannessa vuodessa katutila osataan jakaa kulkunopeuden mukaan, ei liikennevälineen nimen. Esteetikko vois tietty jakaa katutilan myös kulkuvälineen värin mukaan.
Vuokraskuutit on erikoinen yhdistelmä alustatalouden riistoa, pikavippitoimintaa ja varakkuuden trendikästä esittelyä.
Ovat siis (yleensä, pois laskien jotkut 4€:n überit) hieman halvempia kuin taxi, mutta enemmän käytettynä kalliimpia kuin vaikka vuokra-auto.
Saa nähä tuleeko robotakseista samanlainen trendi… jonka jälkeen sitä parkkipaikkaa ei todellakaan ole tai vaihtoehtoisesti tukkivat ajoradat.
Pääsyy siihen että ydinkeskusta kuihtuu ja hiljenee, on Helsingin negatiivinen asenne henkilöautoilua kohtaan.
Tämä asenne näkyy siinä, että sujuvaa henkilöautoliikennettä rajoitetaan, estetään ja hankaloitetaan monin eri tavoin. Katuosuuksia suljetaan henkilöautoilta, katuja kavennetaan ja erityisesti pysäköinnin hintaa korotetaan jatkuvasti. Vapaita pysäköintipaikkoja on enää vain muutamassa paikassa.
Puhumattakaan järjettömistä, toteutuessaan liikennettä todella ruuhkauttavista suunnitelmista tehdä muutamista sisääntuloväylistä ”kaupunkibulevardeja”. Aivan käsittämättömiä olisivat myös erilaiset ruuhkamaksut.
Sujuva liikenne on Helsingillekin elinehto. Henkilöautoliikennettä tulee suosia, kuten mm. Espoossa tehdään. Ei se ole pois kävelijöiltä.
Vierailin juuri Turussa. Siellä pysäköinti oli järjestetty hyvin. Keskustassakin löytyi neljän tunnin vapaita pysäköintipaikkoja ja muun muassa Aurajoen rannassa, missä on nähtävyytenä historiallisia laivoja, museoita ja Turun linna, löytyi vapaata pysäköintitilaa yllin kyllin!
Tieyhteydet Turun keskustaan tultaessa Turun moottoritietä kaupunkiin, oli järjestetty sujuviksi.
Helsinki hoi: Lisää muutaman tunnin ilmaisia pysäköintipaikkoja, pysäköintimaksuihin reipas alennus, kadut aina myös henkilöautoille (kuten osa nyt suljettua Hämeentietä), lisää ajokaistoja autoille ja ”keinotekoiset” hidasteet ja esteet pois. Keskustatunneli on rakennettava. Eikä mitään lisämaksuja autoilijoille kaupunkibulevardeista puhumattakaan!
Näillä toimenpiteillä Helsingin keskustaan tulisi mielellään ja käyttäisi keskustan monipuolisia palveluja paljon nykyistä enemmän. Yritystoiminta alkaisi kukoistaa.
Jos ajoväyliä levennetään, tarkoittaa se jalkakäytävien kaventamista. Kyllä autoilijoiden tila on pois jalankulkijoilta. Jos Helsingin keskustan kauppiaat pantaisiin valitsemaan, haluavatko he asiakkaikseen autoilijoita vai jalankulkijoita/joukkoliikenteellä liikkuvia, he valitsevat jälkimmäiset. Kun autot häädettiin Aleksilta, Aleksin kauppojen myynti kasvoi merkittävästi.
Auto nyt vain on sellainen tilasyöppö, ettei so sovi ihmisten kaupunkiin. Kaikki eurooppalaiset menestyvät suuret kaupungit ovat rajoittaneet autoliikennettä keskustoissaan.
”Sujuva liikenne on Helsingillekin elinehto. Henkilöautoliikennettä tulee suosia, kuten mm. Espoossa tehdään. Ei se ole pois kävelijöiltä.”
Vertailu Espooseen ontuu: Espoo koostuu useasta suomalaisen pikkukaupungin kokoisesta aluekeskuksesta joiden ympärillä on tilaa joka suuntaan kun taas Helsingin keskusta on sumppu.
Ja viime aikoina myös Espoo on ryhtynyt suosimaan joukkoliikennettä (länsimetro, raidejokeri), samoin kävely,- ja pyöräilybaanoja on alkanut mukav asti ilmestymään.
Mitä jos tarkastaisit tutkimuksista, kuinka suuri osa liiketoiminnan liikevaihdosta ydinkeskustassa tulee henkilöautoilijoilta?
On tutkittu, lukua en muista enkä jaksa edes etsiä, mutta alle neljännes joka tapauksessa.
Esa Sairio: ”Pääsyy siihen että ydinkeskusta kuihtuu ja hiljenee…”
Kuihtuuko keskusta muka? Ei se minusta siltä näytä.