Pelastavatko Etelä-Korean naiset maailman?

Väk­iluku on kään­tymässä lasku­un suures­sa osas­sa maail­maa alhaisen syn­tyvyy­den vuok­si, mut­ta väestöräjähdys jatkuu Afrikas­sa. Tämä luo vaikeasti ratkaista­van väestöl­lisen epä­tas­apain­on maailmaan. 

Väestöräjähdys on ihmiskunnan suurin uhka

50-vuot­ta sit­ten pidin maail­maa uhkaav­ista ongelmista pahimp­ina väestöräjähdys­tä ja ilmas­ton­muu­tos­ta – tässä järjestyk­sessä, kos­ka väestöräjähdys merk­it­si, etteivät uusi­u­tu­vat ener­gialäh­teet riitä kas­vavalle väestölle.

Samas­ta syys­tä pidin väestöräjähdys­tä ensisi­jaise­na syynä luon­non mon­imuo­toisu­u­teen vaaran­tu­miselle. Kun maail­mas­sa on sata mil­jar­dia asukas­ta, ei valkoselkätikalle jää tilaa.

Tuo­hon aikaan maail­man väk­iluku nousi kahdel­la pros­en­til­la vuodessa, mikä merk­it­si kaksinker­tais­tu­mista noin 35 vuodessa ja liki kahdek­sanker­tais­tu­mista vuosisadassa.

Jouduin jos­sain tilaisu­udessa sana­harkkaan asi­as­ta kiilu­vasilmäisen tais­to­lais­nuoren kanssa, jon­ka mukaan neu­vos­totiede ratkaisee ruuan tuotan­non ongel­mat ja jos maa­pal­lo alkaa käy­dä ahtaak­si, neu­vos­totiede aut­taa asut­ta­maan mui­ta pla­neet­to­ja ja aurinkokun­tia. Vas­tasin tähän, että kah­den pros­entin väestönkasvu merk­it­see, että 6000 vuo­den kulut­tua ihmiskun­ta muo­dostaa pal­lon, jon­ka säde laa­je­nee val­onnopeudel­la. Se on sil­loin jo nielais­sut ne muualle lähete­tyt siir­tokun­natkin. Tässä on haastet­ta neuvostotieteellekin.

Ekspo­nen­ti­aalisen kasvun armot­to­muu­den ymmärtämi­nen on vaikea­ta matemaat­tis­es­ti vähem­män orientoituneille.

Sen jäl­keen väk­ilu­vun kasvu on aset­tunut. Kasvu on edelleen yli 200 000 henkeä päivässä – mut­ta syn­tyvyys on enem­män kuin puolit­tunut, ja syn­tyvyys on väestönkasvun moot­tori. Vuon­na 1970 maail­man naiset syn­nyt­tivät keskimäärin run­saat viisi las­ta ja nyt ”enää” 2,5 las­ta. Väk­iluku vaki­in­tuu pitkäl­lä, kun hedelmäl­lisyys on noin 2,1 las­ta naista kohden.

Väestöti­eteil­i­jät käyt­tävät laskelmis­saan net­tou­u­si­u­tu­mis­lukua, jos­sa las­ke­taan pelkkiä sukukyp­sik­si vart­tuvia tyt­töjä. Kun net­tou­u­si­u­tu­mis­luku on yli yhden, väk­iluku kas­vaa pitkäl­lä aikavälil­lä ja kun se on alle yhden, väk­iluku piene­nee pitkäl­lä aikavälil­lä. Se on kuitenkin tilas­toin­nis­sa häivytet­ty epäko­r­rek­ti­na, mitä en oikein ymmär­rä. Nämä kak­si lasken­tat­a­paa anta­vat kovin tulok­sen esimerkik­si Kiinas­sa, jos­sa tehdään selek­ti­ivisiä abort­te­ja niin, että sataa tyt­töä kohden syn­tyy liki 120 poikaa.

Väestönkasvu näyt­tää siis ole­van voitet­tu asia, mut­ta ihmisiä on silti aivan liikaa. Jos meitä olisi kahdek­san mil­jardin sijas­ta pari mil­jar­dia – kuten oli alle sata vuot­ta sit­ten – voisimme elää val­is­tuneena luo­makun­nan kru­u­nuna ylel­listä elämää ja ylläpitää rikas­ta luon­toa ilman huol­ta ilmastonmuutoksesta.

Pent­ti Linko­la halusi aikanaan suo­jel­la puo­let Suomen met­sistä. Se tun­tui mon­es­ta epäre­al­is­tiselta, mut­ta jos meitä olisi puo­let vähem­män, voisimme todel­la suo­jel­la puo­let met­sistä ja silti talous­met­sää olisi henkeä kohden yhtä paljon kuin nyt. Vuon­na 1906 Suomen väk­iluku oli puo­let nykyisestä.

Teol­lisu­us­mais­sa väestö vähenee

Joskus kak­sikym­men­tä vuot­ta sit­ten eteläko­re­alainen min­is­teri tuli kohteliaisu­uskäyn­nille luok­seni. Jostakin siinä piti keskustel­la ja niin­pä sanoin, että hänen ase­mas­saan olisin huolestunut syn­tyvyy­destä. Hän vähän tulis­tui ja sanoi, että he ovat Etelä-Kore­as­sa kyl­lä tehneet osansa maail­man väk­ilu­vun kasvun pysäyt­tämis­es­tä. Sanoin tarkoit­ta­neeni päin­vas­taista. Net­tou­u­si­u­tu­mis­luku oli sil­loin laskenut 0,6:een, joten heil­lä on edessään aika paha ongel­ma huolto­suh­teen kanssa. Jokainen sukupolvi on 40 pros­ent­tia edel­listä pienempi.

Nyt net­tou­u­si­u­tu­mis­luku on laskenut Etelä-Kore­as­sa jo alle 0,4:n, eli jos tämä jatkuu, jokainen sukupolvi on 60 % edel­listä pienem­pi ja tuhat­ta iso­van­hempi­en sukupolveen kuu­lu­vaa kohden on enää noin 150 lastenlasta

Aikanaan per­heet pyrkivät syn­nyt­tämään tur­val­lisen määrän lap­sia niin, että jotkut niistä pysty­i­sivät elät­tämään heitä, kun he ovat van­ho­ja. Nyt teol­lisu­us­mais­sa van­hu­u­den tur­van anta­vat nyt eläk­keet, mut­ta las­ten koulu­tus sen sijaan mak­saa monille per­heille paljon. Helsin­gin Sanomis­sa haas­tatel­tu kore­alainen lapse­ton nainen sanoi, ettei hän halua las­ta kos­ka se on noin 250 000 euron suu­ru­inen meno­erä. Lapset ovat muut­tuneet van­hu­u­den tur­vas­ta kalli­ik­si menoeräksi.

Suo­ma­lainen hyv­in­voin­ti­val­tio on paljon fik­sum­min organ­isoitu. Koulu­tus on ilmaista ja val­tio mak­saa lap­sil­isiä. Se piti jonkin aikaa Suomen syn­tyvyy­den mui­ta EU-mai­ta korkeam­pana, vaan ei pidä enää. Nykykult­tuuris­sa on muitakin syitä, mik­si lapset eivät kuu­lu mon­en nuoren tule­vaisu­u­den suunnitelmiin.

En osaa olla tästä niin surulli­nen kuin Suomes­sa kuu­luisi olla, sil­lä pid­in­hän aikanaan väestönkasvua ihmiskun­nan pahim­pana uhkana. Ehkä joskus edessä on se luo­makun­nan kru­u­nun vauras ja val­is­tunut rooli.

Net­tou­u­si­u­tu­mis­luku on alle yhden jok­seenkin kaikissa teol­lisu­us­mais­sa ja esimerkik­si Kiinas­sa – Etelä-Kore­as­ta nyt puhu­mat­takaan. Teol­lisu­us­maid­en ja myös menen kehit­tyvän maan väk­iluku on kään­tymässä laskuun.

Suomen net­tou­u­si­u­tu­mis­luku oli pitkään noin 0,8: ja 0,9:n välil­lä väk­iluku lask­isi 10 — 20 pros­en­til­la sukupolves­sa. Pidin sitä sil­loin opti­maalise­na jar­ru­tuk­se­na, vaik­ka val­tio­varain­min­is­ter­iön väki olikin eri mieltä.

Nyt Suomen net­tou­u­si­u­tu­mis­luku on laskenut 0,7:n tun­tu­maan, mikä on jar­ru­tuk­se­na jo vähän liian raju, kos­ka se johtaa pahaan huoltosuhdeongelmaan.

Suurimman syntyvyyden maat ratkaisevat

Vaik­ka koko maail­man net­tou­u­si­u­tu­mis­luku on nyt noin 1,2 ja las­kee edelleen, emme voi huokaista helpotuksesta.

Joskus hoet­ti­in, että jos syn­tyvyys pysyy Suomes­sa näin mata­lana, viimeinen suon­alainen syn­tyy joskus vuon­na 3000. Vas­tasin tähän, että jos syn­tyvyys pysyy väestöryh­mit­täin ennal­laan, vuon­na 3000 suo­ma­l­isia on sata mil­jar­dia ja he ovat kaik­ki lesta­di­o­laisia. Tämä on yksi ekspo­nen­ti­aalisen kasvun omi­naisuuk­sia. Lop­ul­ta nopeim­min kas­va­va väestönosa muut­tuu domi­noivak­si ja kokon­aishedelmäl­lisyys nousee.

Väestönkasvu on saatu aisoi­hin kaikkial­la muual­la pait­si Afrikas­sa, jos­sa naiset syn­nyt­tävät edelleen läh­es viisi las­ta. Se on laskenut vuodes­ta 1970, jol­loin se oli 6,5 las­ta, mut­ta alen­e­m­i­nen on ollut aivan liian hidasta.

Syn­tymäni aikaan Afrikas­sa asui run­saat 200 miljoon­aa henkeä ja nyt jo 1,4 mil­jar­dia. YK:n opti­mistisen ennus­teen mukaan Afrikan väk­iluu saavut­taisi neljä mil­jar­dia asukas­ta vuon­na 2100, siis noin 20-ker­tais­tu­isi 150 vuodessa.

Samanaikaises­ti ilmas­ton­muu­tos heiken­tää eli­nolo­ja ja ruuan tuotan­tom­ah­dol­lisuuk­sia Afrikassa.

Tiedän, että on epä­muodikas­ta puhua Afrikan väestöräjähdyk­ses­tä, mut­ta puhun silti. Neljä mil­jar­dia afrikkalaista on täysin mah­do­ton tule­vaisu­u­den kuva – etnisiä afrikkalaisia voi ollakin neljä mil­jar­dia, mut­ta eivät he voi asua Afrikassa.

Vakava väestöepätasapaino odottaa

Paine siir­to­laisu­u­teen kas­vaa val­tavak­si, kun muun maail­man väkimäärä ale­nee ja Afrik­ka pur­suaa ihmisiä.

Euroop­pa meni aivan sekaisin miljoonas­ta rajoilleen ilmestyneestä pako­lais­es­ta vuon­na 2015. Se oli kuitenkin aika pien­tä siihen ver­rat­tuna, mikä näyt­tää ole­van edessä. 

Tämä on jo alka­nut. Tois­sa viikol­la par­ituhat­ta afrikkalaista yrit­ti Marokos­ta Espan­jalle kuu­lu­vaan Melil­laan, ja 23 heistä sai sur­mansa. Vuosit­tain tuhan­sia afrikkalaisia hukkuu Välimereen yrit­täessään huter­il­la veneil­lä Euroop­paan. Mut­ta tämä on vas­ta alkua.

Jos kuvit­telemme, että Afrik­ka pysy­isi elät­tämään pari mil­jar­dia ihmistä ja lop­ut kak­si mil­jar­dia afrikkalaista hakeu­tu­isi tämän vuo­sisadan lop­pu­un men­nessä muualle – lähin­nä Euroop­paan, tarkoit­taisi vuosit­tain paria kolmeakym­men­tä miljoon­aa afrikkalaista siir­to­laista. Har­vaan asu­tun Suomen osu­us tästä olisi joitakin sato­ja tuhan­sia vuosittain.

Täl­lainen tule­vaisu­us ei tun­nu mah­dol­liselta, mut­ta en kek­si ongel­maan mitään toteut­tamiskelpoista ratkaisua.

Eri­tyis­es­ti en pidä hyvänä aja­tus­ta, että myös mei­dän pitää saa­da väk­ilukumme kaksinker­tais­tu­maan 30 vuo­den välein, jot­ta pär­jäämme afrikkalaisille.

Ongel­ma on näköjään oival­let­tu myös Afrikas­sa. Yksi syy koronarokot­tei­den heikkoon menekki­in Afrikas­sa oli huhu, jon­ka mukaan koko roko­tuskam­pan­jan tarkoi­tus on tehdä afrikkalai­sista hedelmättömiä.

 

 

80 vastausta artikkeliin “Pelastavatko Etelä-Korean naiset maailman?”

  1. Jos viides­osa ruot­salai­sista on nyt ulko­maista syn­type­r­ää, heitä lie­nee ennen pitkää val­taen­em­mistö, olet­taen että eivät omak­su perus-ruot­salais­ten lisään­tymistapo­ja. Tätä per­sut kut­suu väestön­vai­h­dok­si. Mitäpä muu­takaan se on.

    1. Yleen­sä maa­han­muut­ta­jataus­taisien lisään­tymi­nen vähe­nee sukupolvien myötä (jos se oli alun­perin korkea).

      1. Mut­ta esim. Helsingis­sä on jo nyt “ilmas­to­hätäti­la” mut­ta kehi­tys­maalais­ten kohdal­la sekä Euroopas­sa että Afrikas­sa on sukupolvia aikaa odotel­la jotain teo­ri­o­den mah­dol­lista toteu­tu­mista, syn­tyvyy­den vähenemiseksi

    2. Tuo riip­puu kuin­ka paljon maa­han­mut­ta­javäestö lisään­tyy toises­sa ja kol­man­nes­sa sukupolves­sa. Yhdys­val­lois­sa ilmiöl­lä on myös toinen puoli eli kun abor­tit on kiel­let­ty niin tren­di han­kkia lisää lap­sia tapah­tuu nopeam­min lati­no ja afroamerikkalais­ten kesku­udessa kuin valkois­t­en kohdal­la joiden syn­tyvyys on laskus­sa kos­ka valkoiset eivät enää avio­du omas­sa ryh­mässä vaan seka-avi­o­li­itot yleistyvät. Tilas­tol­liset tämä lisää ainakin Yhdys­val­lois­sa ns mixed race (sekaro­tu) kansalaisia jot­ka siis eivät ole kokon­aan valkoisia eivätkä mus­tia vaan sekoi­tus aasialaista, valkoista ja mus­tia. Suomes­sa vas­taa­va ilmiö on nähty suomen­ruot­salais­ten kohdal­la etenkin Uuden­maan ja Varsi­nais-Suomen ran­nikkoseudul­la jos­sa kak­sikielis­syys on yleinen ilmiö

    3. Zürichin asukkaista 27% on ulko­maalaisia — ja varsin huo­mat­ta­va osa siitä jäl­jel­lä olev­as­ta 73%:sta on jostain muual­ta kotoisin ja myöhem­min Sveitsin kansalaisu­u­den saanei­ta. Oikei­ta ”kan­tasveit­siläisiä” lie­nee alle kak­si kol­ma­sosaa asukkaista. Käsit­täk­seni n. puo­let asukkaisra on sel­l­aisia, jot­ka ovat itse tai jon­ka van­hem­mista vähin­tään toinen on ulkomailta.

      Tästä huoli­mat­ta mitään pahaa yhteiskun­nan luhis­tu­mista ei ole havaittavissa.

      1. Olen aina ihme­tel­lut maa­han­muut­tokri­it­tis­ten äänien esit­tämää vai­h­toe­htoista mallia joka on mon­es­sa yhtey­dessä ollut maa­han­muut­tokri­it­tis­ten kohdal­la Sveit­si ja Kana­da. Kuitenkin maa­han­muut­tokri­it­tiset uno­hta­vat että Sveit­sis­sä ja Kanadas­sa asuu paljon enem­män maa­han­muut­ta­jia kuin Pohjo­is­mais­sa yhteen­sä. Kuiten maa­han­muut­tokri­it­tiset halu­a­vat Sveitisin ja Kanadan mallin myös Suomeen mut­ta uno­hta­vat volyymit kuin­ka paljon ulko­maalais­ten osu­us Sveitis­sä ja Kanadas­sa suh­teessa Pohjoismaihin.

  2. Kun on puhut­tu “white flighistä”, niin entä jos tulisi kaikkien värien “col­or flight” omien­sa joukkoon. Jos kävisi ilmi, että ihmiset muut­taisi­vat ympäristöi­hin, jois­sa olisi oman etnisyy­den ihmisiä, niin esimerkik­si valkoiset nuoret jää­tyään vähem­mistök­si useis­sa Euroopan mais­sa, muut­taisi­vat kaik­ki vaik­ka Itä-Euroop­paan? Afrikkalaiset taas muut­taisi­vat use­aan tyhjäk­si jääneeseen Euroop­palaiseen maa­han, esim. Välimeren pohjois­puolen mai­hin. Näin mon­en maan väestörakenne muut­tuisi nopeasti.

    Suo­mi tietysti tyh­jenisi kan­ta­suo­ma­lai­sista nuorista paris­sa vuosikymme­nessä, mut­ta tilalle saataisi­in afrikkalaisia.

    1. Euroopan maid­en suurim­mat maa­han­muut­ta­ja yhteisöt ovat enti­sista siir­tomaista lähin­nä, Aasi­as­ta, Lati­nalais­es­ta Amerikas­ta mukaan lukien Karib­ian­maat sekä Afrikas­ta . Joten väestö poh­ja on sekoit­tuneem­pi monis­sa Euroopan mais­sa. On otet­ta­va huomioon sekin ilmiö että aasialaiset eivät sekoitu afrikkalais­ten kanssa esim avi­o­li­it­to­jen kaut­ta tosin kuin euroop­palaiset jot­ka solmi­vat avi­o­li­it­to­ja enem­män molem­pi­en väestöryh­mien välil­lä .Suomen afrikkalaisväestö on pien­im­mästä päästä siis Itä-Euroopan tasoa. Suomeen suun­tau­tu­va maa­han­muut­to on Aasia pain­ot­teista enem­män kuin Afrik­ka painotteista.

  3. Ja vielä huolto­suh­teeseen, Bertrand Rus­sell muuten kir­joit­ti aikanaan, että jos mies ei voi hur­ma­ta naisia tuloil­laan, niin nämä menet­tävät työn­teko­mo­ti­vaa­tion. Nyt naisil­la on omat rahat eikä lapsen­teko­halu­ja. Jos uskomme Bertrand Rus­selia, niin huolto­suhde pahe­nee pait­si kään­tyvien ikäpyra­mi­di­en takia, mut­ta myös laske­van työn­teko­mo­ti­vaa­tion takia.

  4. Väestönkasvu näyt­tää siis ole­van voitet­tu asia, mut­ta ihmisiä on silti aivan liikaa. Jos meitä olisi kahdek­san mil­jardin sijas­ta pari mil­jar­dia – kuten oli alle sata vuot­ta sit­ten – voisimme elää val­is­tuneena luo­makun­nan kru­u­nuna ylel­listä elämää ja ylläpitää rikas­ta luon­toa ilman huol­ta ilmastonmuutoksesta. 

    Itse väit­täisin että jos meitä olisi vain pari mil­jar­dia, sil­lä olisi ostet­tu vain vuosikym­meniä lisää aikaa. Kos­ka jär­jestelmä perus­tuu kil­pailu­un ja talouskasvu­un, jota ei näytetä osa­ta kau­ni­ista puheista huoli­mat­ta oikeasti erot­taa mate­ri­anku­lu­tuk­ses­ta, tarkoit­taa se että pienem­mäl­lä väestömääräl­lä oste­taan vain joitain vuosikym­meniä lisää aikaa kunnes ollaan samas­sa jamas­sa kuin oltaisi­in alku­peräisel­lä väestömäärällä. 

    Olisimme voineet tehdä tuon vision mukaisen elämän­ta­van myös nykyisen kaltaisel­la väestömääräl­lä. Se olisi vain tarkoit­tanut että var­al­lisu­us ja sen hedelmät olisi pitänyt jakaa radikaal­isti tasaisem­min globaal­isti ja myös val­tioiden sisäl­lä. Se olisi myös johtanut syn­tyvyy­den merkit­tävään lasku­un kol­man­sis­sa mais­sa, ja ihmisiä siis olisi nyt merkit­tävästi vähem­män. Län­si­maid­en olisi pitänyt jar­rut­taa kokonaiskulutus/päästötasonsa johonkin 80-luvun tasolle, mikä kyl­lä olisi riit­tänyt oikein hyvään elämään tasaisem­mal­la var­al­lisu­u­den jaol­la. Se että sitä ei tehty, mielestäni osoit­taa hyvin että pienem­mäl­läkään väestömääräl­lä kulu­tus­ta ei olisi osat­tu jar­rut­taa “ajois­sa” vaan vas­ta pakon edessä kuten nyt tulev­ina vuosikym­meninä mei­dän täy­tyy yrit­tää tehdä.

    1. Vai­h­toe­hto vapaille markki­noille on totaliris­mi, sil­lä var­al­lisu­us ei pysy tasais­es­ti jaet­tuna kuin pakol­la. Ainakaan itse en halu­aisi sel­l­aista tule­vaisu­ut­ta. Lisäk­si se olisi varsin köy­hä tule­vaisu­us, jos­sa inno­vaa­tiot ja taloudelli­nen hyv­in­voin­ti oli­si­vat vaa­ti­mat­to­mia. Talouskasvun ei tarvitse perus­tua lop­ut­tomasti lisään­tyvään luon­non­va­ro­jen käyt­töön vaan innovoin­ti­in ja kier­rä­tyk­seen. Sil­loin 2 mrd pär­jäisi mainiosti.

      1. Vai­h­toe­hto vapaille markki­noille on totaliris­mi, sil­lä var­al­lisu­us ei pysy tasais­es­ti jaet­tuna kuin pakolla. 

        Mitä tarkoi­tat vapail­la markki­noil­la, onko Suomes­sa vapaat markki­nat? Nähdäk­seni tyylipuh­taan vapai­ta markki­noi­ta ei ole mis­sään (ja hyvästä syystä):
        https://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaat_markkinat

        En kan­na­ta total­i­taris­mi­akaan. Enkä puhunut tasa­jaos­ta, vaan tasaisem­mas­ta jaos­ta. Pohjo­is­mais­sa­han me ollaan tässä asi­as­sa jo etur­in­ta­mas­sa, tulon- ja var­al­lisu­u­den ollessa hyvin tasais­es­ti jakau­tunut suh­teessa läh­es mihin tahansa mui­hin val­tioi­hin ver­rat­tuna. Ja pohjo­is­maat pitävätkin kärkipaikko­ja läh­es kaikissa onnellisuus/hyvinvointi/luottamus/innovaatio yms. mittareis­sa mitä nyt ikinä kek­sit­täänkään tehdä. En usko että tuo on sattumaa.

        Itseasi­as­sa uskon että jos var­al­lisu­ut­ta (ja sen tuo­maa val­taa) ei ale­ta jonkin mekanis­min seu­rauk­se­na jakaa tasaisem­min, se ennem­minkin ajaa meitä kohti total­i­taris­mia ja fasis­mia. J. M. Korho­nen kir­joit­ti tästä hyvin:
        https://jmkorhonen.fi/2021/01/27/tasaisempi-valta-miksi-eriarvoisuus-lietsoo-kestavyyskriisia/

        Viimeiset vuodet olen tutk­in­ut ja poht­in­ut, mik­si emme kykene aset­ta­maan sivil­isaa­tion selviämisen kannal­ta olen­naisen tärkeitä rajo­ja ympäristön kulu­tuk­selle, vaik­ka tiedämme hyvin niiden tarpeen. Pää­dyn päätelmis­säni aina samaan lop­putu­lok­seen: ympäristöra­jo­jen ylit­tämi­nen on pohjim­mil­taan seu­raus­ta kil­pailus­ta val­las­ta ja statuk­ses­ta, ja rajo­jen aset­tamisen pelko on seu­raus­ta val­lan tai statuk­sen menet­tämisen ja sta­tuskil­pailun vaikeu­tu­misen pelosta. Jos halu­amme aset­taa kestävät rajat, ja pysyä niiden sisäl­lä, tätä kil­pailua pitää voi­da hillitä taval­la tai toisel­la. Vai­h­toe­hto­ja sivil­isaa­tion ole­mas­saolon edel­ly­tys­ten tur­vaamisek­si on nähdäk­seni kak­si: val­lan ja statuk­sen nyky­istä reilumpi ja tasaisem­pi jako, tai suurten val­ta- ja sta­tusero­jen ja tiukko­jen ympäristöra­jo­jen valvon­ta väki­val­lal­la, toisin sanoen fasismi.

        https://jmkorhonen.fi/2021/01/27/tasaisempi-valta-miksi-eriarvoisuus-lietsoo-kestavyyskriisia/

  5. Tyh­mä kysymy, mut­ta mik­si 4 mil­jar­dia Afrikkalaista ei mah­tu­isi maanosaan, jon­ka pin­ta-ala on 30 miljoon­aa neliök­il­saa, kun Inti­aan mah­tuu 1.4 mil­jar­dia ihmistä 3.3 miljoo­nan neliök­il­san alueelle?

    1. Oletko kuul­lut Saha­ran autiomaas­ta? Se estää , jar­rut­taa ja rajaa Afrikan väestön keskit­tämistä kos­ka Sahara alkaa itä-län­sisu­un­nas­ta Marokos­ta Egyp­ti­in asti siis koko maanosan poik­ki. Inti­as­sa on väestön painet­ta vähen­täviä sosi­aal­isia ohjelmia jot­ka toimi­vat parem­min kos­ka Intia on itsenäi­nen val­tio jol­la on parem­mat resurssit kuin Afrikan mail­la. Afrikas­sa on 54 eri val­tioi­ta joil­la on 54 eri­laista poli­it­tista päämäärää väestönkasvun hillit­semisek­si. Myös Int­ian uskon­nolli­nen jako on toisen­lainen kuin Afrikas­sa. Int­ian val­tauskon­nos­sa eli hin­du­laisu­udessa ei ole lisään­tymisen per­in­teistä tra­di­tio­ta kos­ka kyseessä ei ole lähetys­töuskon­to toisin kuin islam ja kristi­nusko jot­ka ovat Afrikan kas­vavia uskon­to­ja. Hin­dunusko on perus­tuu kasti­jakoon joka määrit­tyy sosi­aalisen ase­man mukaan jol­la ei ole kään­nyt­tämisen tra­di­tio­ta kos­ka kasti­jako perus­tuu mihin kasti­in syn­nyt ja siinä kastis­sa yleen­sä eletään ja sosi­aa­li­nen elämä määräy­tyy kastien sisäiseen sosi­aaliseen elämään .Tosin tämä on Inti­as­sa muut­tumas­sa kos­ka kaupungis­tu­mi­nen vähen­tää kasti­laitok­sen merk­i­tys­tä. Afrikas­sa ei ole kasti­laitos­ta vaan heimo­jako jol­la on eri­lainen mon­imutkaisem­pi pain­opiste jos­sa on mukana eri­laiset tek­i­jät kuten ilmas­to ja elinkeinon­har­joit­ta­mi­nen jne. En ole Afrikan tun­ti­ja mut­ta Int­ian kasti­jako oli mon­es­sa yhtey­dessä siir­tomaa-ajan luomus

    2. Minus­ta kyse on siitä, että mah­tu­vatko ne kaik­ki ihmiset tosi­aan Inti­aankaan tätä nykyä eikä siitä, että kyl­lä Afrikas­sa on varaa kasvaa.

      1. Inti­as­sa on paljon parem­pi ja tehokkaampi syn­tyvyy­den sään­nöste­ly poli­ti­ik­ka ja palve­lut kuin Afrikas­sa jos­sa on 54 eri­laista toi­sis­taan poikkeavaa päämäärä. Int­ian väk­iluku on parem­min kon­trol­lis­sa kuin Afrikassa.

      2. Luin hil­jat­tain englan­ninkielis­es­tä intialaisesta
        verkkole­hdestä (nimeä en muista) että Int­ian naa­puri­maid­en Pak­istanin ja Bangladeshin väestön kasvu on täl­lä het­kel­lä suurem­pi per asukas vuosit­tain kuin Int­ian. Int­ian väestö kasvu on alhaisem­pi kuin Pak­istanin ja Bangladeshin väestö kasvu. Int­ian naa­puri­maid­en väestön kasvul­la on suurem­pi vaiku­tus myös Int­ian sisäiseen kehi­tyk­seen kos­ka etenkin Bangladeshiläis­ten maa­han­muut­to on lisään­tynyt Inti­as­sa koko 2000-luvun eniten. Nepalilaisil­la on liikku­misen vapaus Intiassa.

    3. Kumpaankaan näistä ei koh­ta mah­du edes nyky­isiä asukkai­ta, kun ilmas­ton­muu­tos tekee alueista elinkelvottomia.

      1. Rahul: On tot­ta että Int­ian väestönkasvu on vain pros­entin luokkaa, mut­ta pros­ent­ti mil­jardista on 10 miljoon­aa. Väestön­ti­heys on yli 400 / km2, ver­rat­tuna esimerkik­si Kiinan 147, Japanin 330, Pak­istanin 244 ja Niger­ian 218. Korkeampiakin väestön­ti­heyk­siä maail­mas­ta löy­tyy, mut­ta yleen­sä pienem­mistä maista. Bangladeshissa on sen­tään vielä kovem­pi, yli 1000 / km2 kun kokon­aisväestö on yli 100 miljoon­aa. Siitä miten kon­trol­loitua Int­ian poli­ti­ik­ka yleis­es­ti ottaen on, voi var­maan perustel­lusti olla eri mieltäkin kanssasi. Vain tämän vuosikymme­nen lop­pu­un men­nessä intialaisia arvioidaan ole­van 1,5 mil­jar­dia. Sen väestönkasvun olete­taan siis ole­van tässä ajas­sa suun­nilleen saman ver­ran kuin Mek­sikos­sa on ihmisiä.

    4. nokun afrikan luon­to on pakko säi­lyt­tää, tai menee koko maa­pal­lo, sama asia muis­sakin keharimaissa

    5. Ei se ole mikään tyh­mä kysymys. 

      Itse olen aika vah­vasti eri mieltä siitä, että väestönkasvu alueel­la X johtaisi automaat­tis­es­ti siir­to­laisu­u­teen. Aikaa taak­sepäin kat­sot­taes­sa tämä on usein johtanut sotaan. Mon­et maail­man asu­tuk­seltaan tiivi­im­mistä alueista ovat pikem­minkin vetovoimaisia, kuin painet­ta ulospäin pur­suavia. Afrikas­sa on lukuisia aluei­ta, jot­ka voisi­vat olla väestömäärältään Kiinan ran­nikkoa tai Int­ian pohjoisosaa vastaavia.

      Kyse ei ole väestömäärästä vaan alueel­lis­es­ta kan­tokyvys­tä. Alueen kan­tokyky ylit­tyy tyyp­il­lis­es­ti sodan, kon­flik­tin, muun ihmisen luo­man katas­trofin ja tai luon­nonkatas­trofin vaiku­tuk­ses­ta tai niiden yhteis­vaiku­tuk­ses­ta. Esimerkkinä nyt vaik­ka viimeisin suuri väestön liikku­mi­nen Ukrainas­ta ympäröivi­in mai­hin. Vas­taus kysymyk­seen on siis, että kyl­lä mah­tuu, jos yhteiskun­ta mah­dol­lis­taa. Meil­lä on meneil­lään usei­ta toimia, joil­la pyrimme kas­vat­ta­maan edel­lä mainit­tu­jen ongelmien aiheut­ta­maa alueel­lisen kan­tokyvyn ylit­tymistä, jot­ta siir­to­laisu­us ei konkreti­soi­tu­isi. WFP taisi saa­da juuri palkin­non omas­ta tehokku­ud­estaan ja tehokas se todel­lakin on. Tähän löy­tyy vah­vaa poli­it­tista tah­toa, vaik­ka joskus siir­to­laisu­us saat­taisi olla selkeästi se parem­pi vaihtoehto.

      Palataan Suomeen. Saimaan­norp­pa lisään­tyy, kos­ka kalas­tamisen arvo on jäämässä luon­toar­von alle. Eurot merk­it­sevät. Toisen suun­nan esimerk­ki. Kuu­sankoskel­la saati­in aikaan maail­man myrkyl­lisin joen­po­h­ja ja tämän myrkyt­tämi­nen lop­pui vas­ta 1980- luvul­la. Siel­lä on edelleen sadan metrin matkalla enem­män myrkkyjä, mitä koko itämer­essä yhteen­sä. Siinä kun per­heenisä halusi vai­h­taa Ladan Volvoon, niin ei paljon het­kau­ta se, että Itämeren kalakan­ta pilat­ti­in muu­ta­man kymi­joke­laisen elämän­laadun edessä. Meil­lä Suomes­sakin on näitä tilantei­ta, jos­sa jonkun toisen taulu-tv on jonkun toisen elämän­työtä arvokkaampi.

      Kiinas­sa yliopis­ton pro­fes­sori selit­ti min­ulle Kiinan väk­ilu­vus­ta seu­raavaa. Kiinalaisia oli kehit­tyneen riis­invil­jelun seu­rauk­se­na X‑määrä (500 miljoon­aa?). Nuudelin tulem­i­nen mah­dol­listi lisää ruoan­tuotan­toa ja täl­lä saati­in maa­han toiset 500 miljoon­aa. Näin tämä menee ellei yhteiskun­taan muo­dos­tu väestönke­hi­tys­tä jar­rut­tavia tai estäviä tekijöitä. 

      Tämä maa­pal­lo on ihmis­ten maa­pal­lo. Muis­telisin, että korkeasaa­res­sa oli korona-aikaan info­taulu­ja, jos­sa mainit­ti­in, että 4% nisäkkäistä on luon­non­va­raisia. Lop­ut ihmisiä ja tuotan­toeläim­iä. Tuotan­toeläim­iä on toki määräl­lis­es­ti paljon ihmisi­in ver­rat­tuna. Joitakin kym­meniä mil­jarde­ja, mut­ta mas­sas­sa ain­oas­taan 2–3 ker­taa ihmis­määrä. Me kun teuraste­taan niitä niin paljon. Aika mon­ta elukkaa jokaista suo­ma­laista kohden joka iki­nen vuosi. Eläinkun­nas­sa on edelleen jous­ton varaa ja meil­lä on vielä tuhoam­a­ton­ta luon­toa jäljellä.

      Soin­in­vaara on usein nos­tanut Niger­ian esimerkkinä Afrikan väestöräjähdyk­ses­tä. Luulisi muis­ta­van parem­min. Omas­sa nuoru­udessasi Niger­ian hal­lit­si­jat ovat pitäneet YK:n istun­nois­sa pitk­iä puhei­ta siitä, että nälkään tap­pami­nen on lailli­nen sodankäyn­nin keino. Min­un sukupolvel­leni tästä sodas­ta siir­tyi Suomen koulumaail­maan ope­tus, että pitää syödä lau­ta­nen tyhjäk­si, kos­ka Afrikas­sa nähdään nälkää. 

      Tärkeäm­pää kuin ymmärtää, että jäätelö aiheut­taa hukku­miskuolemia olisi ymmärtää mik­si ruoan jät­tämi­nen täh­teek­si pois­taa kansan­murhan. Ensim­mäis­es­tä saa meemin, mut­ta tois­es­ta saa luentosarjan.

      1. Kyl­lä maail­man his­to­ri­as­sa on esimerkke­jä siitä että kun on liian paljon väestöä tiivi­il­lä alueel­la on liian paljon jon­ka väestön kasvu on nopeam­paa kuin naa­puri­maid­en se aiheut­taa siir­to­laisu­ut­ta. Ote­taan muu­ta­ma esimerk­ki. Irlan­ti, Italia, Suo­mi, Espan­ja, Por­tu­gali, Bri­tan­nia, Hol­lan­ti, Puo­la ja Turk­ki. Irlan­ti­lais­ten, ital­ialais­ten, suo­ma­lais­ten, espan­jalais­ten, por­tu­galilais­ten, hol­lan­ti­lais­ten, brit­tiläis­ten, puo­lalais­ten ja turkki­lais­ten siir­to­laisu­us on ollut yksi Euroopan suurimpia lukumääriä joko Euroopan ulkop­uolisen tai Euroopan sisäisen muut­toli­iken­teen kohdal­la. Kiinalais­ten ja intialais­ten muut­toli­ikkenne on Aasian maid­en suurempia

      2. Niger­ian väestön­räjähdys oli erit­täin iso 1960-luvun puo­livälis­sä. Myöhem­min Pohjois-Afrikan maid­en etenkin Egyptin väestön kasvu ohit­ti Niger­ian. Egyp­ti hoiti myös väestön kasvun siir­to­laisu­udel­la Per­sian­lah­den mai­hin. Sau­di-Ara­bi­as­sa asuu yli 2 miljoon­aa egyptiläistä

  6. Kir­joitit aiem­min sen “kir­jeen­vai­h­don Linkolan kanssa”, mis­sä esi­tit, että ihmisille voitaisi­in tar­jo­ta elämän­ta­paa, jos­sa olisi mah­dol­lista vali­ta mata­la kulu­tus­ta­so yhdis­tet­tynä run­saaseen vapaa-aikaan. Tuon oli mielestäsi tarkoi­tus olla ratkaisu luon­non­va­ro­jen liikakäytölle.

    Minus­ta tuo oli hyvä ideana. Moni tek­isi tuon vai­h­tokau­pan . En kuitenkaan osaa kom­men­toi­da, olisiko tuo real­isti­nen tai hyvä suun­nitel­ma. Olisiko se real­isti­nen, jos pitäisi kil­pail­la Aasian kanssa? Entä olisiko se edes hyvä, jos rahaa olisi vähem­män uuden luon­toa säästävän teknolo­gian kehit­tämiseen ja uuden tekni­ikan kehit­täjät oli­si­vat riip­puma­tois­sa kir­ja kädessä=

    1. Aasian maid­en men­estys perus­tuu uuden teknolo­gian hyö­dyn­tämiseen. Hyvä esimerk­ki maanosas­ta joka ei kun­nol­la hyö­dyn­nä teknolo­giaa on Etelä-Amerikka

  7. Itse olen ympäristön kannal­ta eniten huolis­sani siitä ajas­ta kun (Afrikan) väestönkasvu loppuu. 

    Mik­si ihmeessä? No, väestönkasvu lop­puu yleen­sä väestön vaurastues­sa. Ja väestön vauras­tu­mi­nen on ainakin tähän asti tarkoit­tanut kulu­tuk­sen kasvua, autoilua, lihan­syön­tiä, matkailua, tavaraa. Sil­lä tuhovoimal­la ja ‑nopeudel­la ei näytä ole­van ylära­jaa edes siinä määrin kuin väestönkasvulla. 

    Paradok­saal­ista, ehkä, mut­ta perus­tuu faktoihin.

    1. Vauras­tu­mi­nen hidas­taa talouskasvua kos­ka raja kasvulle on saavutet­tu. Lihan­syön­ti ei ole ongel­ma kehi­tys­mais­sa vaan teol­lisu­us­mais­sa. Mon­es­sa Aasian mais­sa etenkin Inti­as­sa kasvis­ruokailu on osa tapakult­tuuria ja vai­h­toe­hto siir­tyä lihan­syön­ti­in on pienem­pi mah­dol­lisu­us kuin län­si­mais­sa. Tavara ei ole enää kulu­tuk­sen keskeisimpiä ilmiöitä vaan palve­lut. Autoilu on Euroopas­sa pienem­pää kuin esimerkik­si Pohjois-Amerikassa.

  8. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Suo­ma­lainen hyv­in­voin­ti­val­tio on paljon fik­sum­min organ­isoitu. Koulu­tus on ilmaista ja val­tio mak­saa lap­sil­isiä. Se piti jonkin aikaa Suomen syn­tyvyy­den mui­ta EU-mai­ta korkeam­pana, vaan ei pidä enää. Nykykult­tuuris­sa on muitakin syitä, mik­si lapset eivät kuu­lu mon­en nuoren tule­vaisu­u­den suunnitelmiin.”

    Voisi pitää nyky­isinkin, jos lap­sil­isäl­lä olisi ostovoimaa. Lap­sil­isän ostovoima on rom­ah­tanut. Sitä on viimeisen 10 vuo­den aikana leikkail­tu, ja sen lisäk­si indek­siko­ro­tuk­sia ei ole tehty, toisin kuin mui­hin sosi­aalietuuk­si­in. Tänäkin vuon­na hal­li­tus päät­ti olla tekemät­tä edes indek­siko­ro­tuk­sia lap­sil­isi­in, vaik­ka inflaa­tio on noin 8 %:n tasol­la. Suomenn nykyi­nen lap­sil­isä ei riitä tyyp­il­lis­es­ti kat­ta­maan edes las­ta koske­via kuukausit­taisia ruo­ka- vaate­meno­ja, saati muu­ta elämistä. Pari vuosikym­men­tä sit­ten lap­sil­isä riit­ti paljon laa­jem­mal­ta osin tasaa­maan las­ten saamis­es­ta aiheutunei­ta lisä­meno­ja per­heel­lisille. Ainakin omas­sa tut­tava­pi­iris­säni yleisin syy sille, mik­si lap­sia ei ole enem­pää, on talous. Asum­i­nen, ruo­ka, kulkem­i­nen, vaat­teet, vaku­u­tuk­set yms. mak­saa paljon, ja jokainen lap­si tarkoit­taa lisäneliöi­den ja muiden lisä­meno­jen tarvet­ta. Suomen sosi­aal­i­tur­va oli parikym­men­tä vuot­ta sit­ten kehitet­ty tuke­maan lap­siper­heitä. Nyt sosi­aal­i­tur­van mak­sut kohdis­tu­vat Kelan tuen­mak­su­ti­las­to­jen perus­teel­la huo­mat­tavasti aiem­paa enem­män yhden aikuisen talouk­si­in. Taustal­la on monia lakimuu­tok­sia, jot­ka vähitellen ovat aja­neet nykyti­lanteeseen, jos­sa syn­tyvyys on laskenut Suomes­sa län­si­maid­en joukos­sa eri­tyisen nopeasti.

    Muitakin syitä toki on. Mut­ta län­si­maid­en joukos­sa huo­mat­ta­van heikok­si tiputet­tu lap­sil­isä on yksi syistä syn­tyvyy­den laskun taustal­la Suomessa.

    .

    1. Pohjo­is­mais­sa lap­sil­isät ovat tarkoitet­tu itse asi­as­sa tasaa­maan lap­siper­hei­den välisiä tulo­ero­ja. Monis­sa kato­lilai­sis­sa mais­sa lap­sil­isät ovat sidot­tu siihen että äid­it jää koti­in ja isät käy töis­sä ja jokaises­ta laps­es­ta mak­se­taan ylimääräi­nen sum­ma per lap­si ja se sidot­tu tuloi­hin. Pohjo­is­mais­sa näin ei ole kos­ka lap­sil­isä on kaikille sama oli pörssiy­htiön toim­i­tusjo­hta­ja tai pätkätylöläi­nen. Voidaan sanoa että monis­sa kato­lilai­sis­sa mais­sa jos­sa on täl­läi­nen jär­jeste­ly johtuu siitä että kirkko ja seu­rakun­nat tar­joa­vat niitä yhteiskun­nan palvelui­ta joi­ta Suomes­sa val­tio ja kun­nat tar­joa­vat. Katolisen kirkon suhde sek­suaaliseen ter­veyskas­vatukd­seen on hyvin kyseenalaista mikäli on vähänkään pere­htynyt siihen kuin­ka kato­lilainen kirkko suh­tau­tuu asiaan.

      1. Ainakin Sip­ilän hal­li­tuk­sen esi­tyk­sessä eduskun­nalle todet­ti­in lap­sil­isien tarkoituk­ses­ta, että lap­sil­isän tarkoi­tus on tasa­ta nimeno­maan lapsel­lis­ten per­hei­den ja muiden koti­talouk­sien tulo­ja: “Lap­sil­isä toimii tulon­tasauk­se­na lap­siper­hei­den ja lapset­tomien koti­talouk­sien välil­lä.” Lap­sista kun aiheutuu monia sel­l­aisia meno­ja, joi­ta lapset­tomil­la koti­talouk­sil­la ei ole, ja vält­tämät­tömät lap­si­in liit­tyvät menot (ruo­ka, edes jonkin­laiset vaat­teet, läm­min tila, läm­min vesi, osu­us sähkönku­lu­tus­ta, tekemistä yms.) ovat aika saman­laisia niin sil­lä toim­i­tusjo­hta­jan kuin pitkäaikaistyöt­tömänkin per­heessä. Yli elämisen kannal­ta vält­tämät­tömänkin voi silti menot olla, ja reilustikin. En ole sel­l­aista aja­tus­ta ennen kuul­lut, että lap­sil­isien tarkoi­tus olisi tasa­ta lap­siper­hei­den keskinäisiä tulo­ero­ja. Jos se olisi keskeinen tarkoi­tus, lap­sil­isä olisi verotet­tavaa tuloa, jol­loin se olisi isom­pi pien­i­t­u­loisil­la ja pienem­pi isotuloisilla.

        Nykyti­lanteessa kouluikäi­sistä lap­sista tulee reilusti enem­män menoa kuin mitä suo­ma­lainen lap­sil­isä kor­vaa. Suo­ma­lainen lap­sil­isä oli aikoinaan lap­siper­he­myön­teisen Suomen ylpey­de­nai­he. Sit­tem­min Suo­mi on leikan­nut lap­sil­isiä, ja moni muu maa paran­tanut, ja suo­ma­lainen lap­sil­isä edus­taa nykyään Euroop­palaista häntäpäätä.

        Lap­siper­heköy­hyys tulee näil­lä näkymin seu­raa­van vuo­den aikana kas­va­maan Suomes­sa reilusti kouluikäisi­in lap­si­in liit­tyvien kus­tan­nusten noustes­sa jopa keskimääräistä inflaa­tio­ta nopeam­min, ja silti lap­sil­isien pysyessä vail­la edes inflaa­tioko­ro­tuk­sia. Jos tilanne jatkuu täl­laise­na, se taan­nee myös syn­tyvyy­den pysymisen Suomes­sa mata­lana lähivu­osi­nakin, kos­ka kouluikäis­ten las­ten ela­tus mak­saa van­hem­mille yhä enem­män ja enemmän.

  9. “Jos kuvit­telemme, että Afrik­ka pysy­isi elät­tämään pari mil­jar­dia ihmistä ja lop­ut kak­si mil­jar­dia afrikkalaista hakeu­tu­isi tämän vuo­sisadan lop­pu­un men­nessä muualle – lähin­nä Euroop­paan, tarkoit­taisi vuosit­tain paria kolmeakym­men­tä miljoon­aa afrikkalaista siir­to­laista. Har­vaan asu­tun Suomen osu­us tästä olisi joitakin sato­ja tuhan­sia vuosittain.”

    Yksi maail­man suurim­mista “eläke­pom­meista” on Afrikas­sa, jos­sa eläkeläis­ten määrä tulee kas­va­maan huikeaa vauh­tia tulev­ina vuosikym­meninä. On mah­dol­lista, että jos eläköi­tyvä väestö vauras­tuu sen ver­ran, että sil­lä on varaa matka­ta mui­hin mai­hin, eläke­pom­mi läh­tee purkau­tu­maan niin, että huonoon eläk­keeseen oikeutetut lähtevätkin maa­han­muut­ta­jik­si parem­pi­en min­imieläkkei­den mai­hin. Jos mas­samuu­tot Afrikas­ta lähti­sivät liikkelle, ne koski­si­vat oletet­tavasti myös van­hempaa väestöä — jota Afrikas­sa on tulev­ina vuosikym­meninä kas­vavia määriä siinä, mis­sä aiem­min Afrikan väestöpyra­mi­di on ollut ikään­tyneis­sä ikälu­okissa aiem­min kovin kapea.

    Tuos­ta kun las­kee, mitä se tarkoit­taisi sosi­aal­i­tur­valle, jos vaikka­pa Euroop­paan saa­puisi vuosit­tain parikin miljoon­aa eläkeikäistä Afrikas­ta vail­la rahas­toitua eläkek­er­tymää, niin menisi euroop­palainen sosi­aal­i­tur­vakin sekaisin. Jos esim. Suomeen tulisi vuosikymme­nen ajan vuosit­tain 100 000 sel­l­aista eläkeläistä, joille pitäisi alkaa jos­sain kohtaa mak­saa täyt­tä taku­ueläket­tä ja eläk­keen­saa­jan asum­is­tukea + muu­ta sosi­aal­i­tur­vaa niin, että menoa ker­ty­isi keskimäärin esim. 1200 €/kk/hlö, olisi yhteen­sä mak­set­tavaa tiedos­sa miljoonas­ta tuli­jas­ta sel­l­aiset mil­jardimäärät, että suo­ma­lainen sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä kaa­tu­isi. Nyky­isin taku­ueläkeläisiä on koko maas­sa yhteen­sä vain toista sataa tuhatta.

    Suo­ma­lai­sis­sa maa­han­muut­toa koske­vis­sa eläke­laskelmis­sa ei ole koskaan selvitet­ty taku­ueläk­keen tarpeen kehi­tys­tä. Kyselin joskus ETK:sta, joka on tehnyt maa­han­muut­toon liit­tyviä eläke­laskelmia, arvio­ta taku­ueläk­keen määrä­tarpei­den kehi­tyk­ses­tä maa­han­muu­ton myötä. ETK:n edus­ta­ja ilmoit­ti, ettei heil­lä ole tiedos­saan sel­l­aista selvi­tys­tä, jos­sa olisi työeläkkei­den lisäk­si myös taku­ueläk­keet mukana. Mon­et varsinkin van­hem­mal­la iäl­lä alhaisen palkkata­son maista muut­tavista ovat kuitenkin taku­ueläk­keen poten­ti­aal­isia saa­jia, kos­ka työeläket­tä ei Suomes­sa tai muual­la Euroopas­sa asues­sa ehdi ker­tyä niin paljoa, että taku­ueläk­keen tulo­ra­jat ylittyisivät.

    1. Alun­perin kun lap­sil­isä laki tuli voimaan 1948 oli lap­sil­isän idea tasa­ta kaikkien lap­siper­hei­den tulo­ero­ja. Sip­ilän hal­li­tus yrit­ti muut­taa lap­sil­isä mallia mainit­se­maasi suun­taan mut­ta päät­tyi itse asi­as­sa leikkaa­maan lap­sil­isiä 0,85 prosentilla.

      1. Olet väärässä vuo­den 1948 osalta. Tark­istin vuot­ta 1948 koske­via tieto­ja, ja jo 1948 lakia säädet­täessä jul­ki lausut­tu tavoite oli se, että sil­lä tulon­tasa­taan ja siis paran­netaan kaikkien lap­siper­hei­den tilan­net­ta suh­teessa mui­hin koti­talouk­si­in, ei lap­siper­hei­den keskinäis­ten tulo­ero­jen kutis­t­a­mi­nen. Sivu­tavoit­teena 1948 oli pyrkimys saa­da lisää lap­sia Suomeen kas­vat­ta­mal­la kan­nustei­ta syn­tyvyy­den kasvu­un. Sota-aikana hie­man ennen lap­sil­isälaista säätämistä oli kuol­lut läh­es 100 000 asukas­ta Suomes­sa, pääasi­asssa nuo­ria miehiä, jon­ka seu­rauk­se­na väestöpyra­mi­di oli varsin vinoutunut, ja esi­in­tyi huol­ta mm. siitä, saadaanko eläkkeitä aikanaan mak­set­tua, kun nuo­ria miehiä oli niin vähän. Lap­sil­isä oli Suomen ensim­mäi­nen ns. uni­ver­saali etu­us. 1948 lap­sil­isälaista ei eduskun­nas­sa lainkaan äänestet­ty, vaan siitä päätet­ti­in eduskun­nas­sa ilman äänestämistä yksimielisesti.

    2. Itse asi­as­sa tarkoitin juuri tuo­ta mitä alun­perin toit esi­in että kyseessä oli tulo­ero­jen tasaus lap­siper­hei­den ja muun väestön välil­lä joil­la ei ollut lap­sia. Mut­ta lap­sil­isien ideana oli tuo uni­ver­saali aja­tus kos­ka Suomes­sa oli paljon orpo­lap­sia joil­la ei ollut isää elos­sa ja leskek­si jääneen äidin taloudelli­nen ase­ma oli vaikea. Etenkin työläis­taus­tais­ten ja pienvil­jeli­jä per­hei­den kesku­udessa oli iso lap­si lukumäärä ja tämä suh­teessa pieni­in tuloi­hin oli sosi­aa­li­nen ongel­ma joka piti tait­taa .Syy mik­si eduskun­nas­sa ei äänestet­ty vaan kyseessä oli yksimieli­nen päätös oli se että sil­loises­sa eduskun­nas­sa oli hal­li­tuk­sen takana hyvin iso enem­mistö joten äänestys­tä ei tarvit­tu . Vuo­den 1945 aikana oli eduskun­tavaalit ja SKDL oli saanut his­to­ri­al­lisen suuren vaalivoiton. Lap­sil­isät oli­vat SKDL:n vaalilu­paus. Myöhem­min kun elin­ta­so nousi niin lap­sil­isät etenkin korkea­t­u­lois­t­en per­hei­den kohdal­la on ollut aina iso keskustelu pitäisikö lap­sil­isien kohdal­la on kat­to. Se mikä tämä on kat­to olisi on ollut poli­it­tis­es­ti aina jaka­va tekijä

  10. Tässä Ode liit­tyy maail­man­lop­un ennus­ta­jien suureen joukkoon.

    Ode on kävelevä todiste siitä, että nuo kaik­ki oli­vat väärässä.

    Muis­tan hyvin vuo­den 1972, jol­loin Rooman Klu­bin viisaat julka­isi­vat kuu­luisan raport­tin­sa ”Kasvun rajat”.

    Sen tulos oli tämä: Kun ker­ran sil­loinen maail­man 4 mil­jardin väk­iluku kas­vaa kon­trol­loimat­tomasti, pian tör­mätään var­muudel­la maa­pal­lon resurssien lop­pumiseen ja suureen nälänhätään.

    Kun tästä kysyt­ti­in sil­loiselta Int­ian päämin­is­ter­iltä Indi­ra Gand­hil­ta, hän vas­tasi näin: ”Mitään nälän­hätää ei tule. Te län­si­maiset ette ymmär­rä ollenkaan Intiaa!”

    Nyt meitä on 8 mil­jar­dia, eikä ole mitään laa­jaa nälänhätää.

    Näiltä maail­man­lop­un ennus­ta­jil­ta näyt­tää usein puut­tuvan suhteellisuudentaju. 

    Tässä esimerkke­jä:
    1) Tuo 8 mil­jar­dia ei oikeas­t­aan ole kovinkaan suuri määrä. Me kaik­ki mah­dumme sei­so­maan yhtä aikaa Saimaan jäälle…
    2) Nuo ennus­ta­jat muo­dosta­vat pop­ulis­tisia uskon­to­ja, joiden mantro­ja sit­ten tuput­ta­vat muille ”tieteel­lisenä totuutena”.
    Tästä esimerkkinä varsinkin län­si­mai­ta riivaa­va CO2-uskon­to, jon­ka mukaan ilmas­to pyörii ihmisen navan ympäri.
    Kerettiläisiä ovat ne, joiden mielestä ilmas­to on niin mon­imutkainen ja jatku­vas­sa muu­tos­ti­las­sa, ettei sen kehi­tys­tä voi luotet­tavasti ennus­taa muu­ta­maa päivää pidemmälle.
    Se on kuitenkin selvää, että ihmistä huo­mat­tavasti voimakkaa­ni­pa vaikut­ta­jia ovat esimerkik­si aurinko, jääkausi-läm­pökausi-syk­lit, vulka­a­ni­nen toim­inta, ym. luon­non ilmiöt, sekä keskeisen tärkeät pil­vet, mikä on edelleen ilmas­toti­eteen ratkaise­ma­ton ”mys­teeri”.

    Tieteessä on tehty paljonkin syn­tiä luule­mal­la, että kor­re­laa­tion on sama kuin riip­pu­vu­us­suhde, kausaal­isu­us. Tämä on pitkään ollut klassi­nen tilas­toti­eteen ”mus­ta aukko”, ratkaise­ma­ton mega-ongelma.

    Tämän ongel­man ratkaisi vas­ta hil­jakkoin UCLA:n pro­fes­sori Judea Pearl tiimin­sä kanssa. Hän kir­joit­ti tästä 2018 kir­jan ”The Book of Why”.

    Kir­jas­saan prof. Pearl sanoo ilmas­tos­ta (s.261): ”Kon­trafak­tu­aalisen ana­lyysin avul­la ilmas­to­tutk­i­jat voisi­vat tehdä aikaisem­paa paljon tarkem­pia ja täs­mäl­lisem­piä ennusteita.”
    Ja (s.296) näin: ”Tieteel­lis­ten stan­dar­d­i­en mukaan ilmas­tom­a­llien tulok­set ovat var­teenotet­tavia, mut­ta niiden käyt­töön liit­tyy tämä merkit­tävä vaara: Vaik­ka ne pystyvät hyvin ennus­ta­maan säätä muu­ta­man päivän eteen­päin, niiden luotet­tavu­ut­ta ei ole mil­loinkaan tes­tat­tu satavuo­tisil­la datasar­joil­la, jos­ta syys­tä niis­sä voi olla sel­l­aisia virheitä, joista emme ole tietoisia.”

    Nykyisen ener­giakri­isin seu­rauk­se­na, epälu­otet­taval­la tieteel­lisel­lä poh­jal­la toimi­vat CO2-usko­vaiset joutu­vat palaa­maan tänne taval­lis­ten kuol­e­vais­ten reaal­i­maail­maan, jos­ta rohkai­se­vana esimerkkinä oli eili­nen EU-päätös kaa­sun taksonomiasta.

    Olisiko­han se kuitenkin nyt paras­ta, että lait­taisimme ensin Suomen rapakun­nos­sa ole­van talouden kun­toon ja laite­taan mega-kallis vihreä siir­tymä jäähylle? 

    Olkoon mot­tomme: Kyl­lä ne insinöörit nämäkin ongel­mat ratkai­se­vat, niin kuin aina ennenkin!

    1. ”Tieteel­lis­ten stan­dar­d­i­en mukaan ilmas­tom­a­llien tulok­set ovat var­teenotet­tavia, mut­ta niiden käyt­töön liit­tyy tämä merkit­tävä vaara: Vaik­ka ne pystyvät hyvin ennus­ta­maan säätä muu­ta­man päivän eteen­päin, niiden luotet­tavu­ut­ta ei ole mil­loinkaan tes­tat­tu satavuo­tisil­la datasar­joil­la, jos­ta syys­tä niis­sä voi olla sel­l­aisia virheitä, joista emme ole tietoisia.”
      Het­ki­nen! Min­un ymmärtääk­seni näitä IPC­Cn ilmas­to­muu­tok­sen mallien para­me­trien hyvyyt­tä ja niiden arvo­ja tes­tataan ja säädel­lään nimeno­maan sovit­ta­mal­la niitä van­hoi­hin, jopa yli 100 vuo­den input- out­put havain­toi­hin. Virheitä ja epätäs­mäl­lisyyk­siä toki on kuten kaikessa mallinnuk­ses­sa, mut­ta kier­ros kier­rokselta ne vähenevät.

    2. Tämän ongel­man ratkaisi vas­ta hil­jakkoin UCLA:n pro­fes­sori Judea Pearl tiimin­sä kanssa.

      Pearlin työkaluil­la on jonkin­laista filosofista mie­lenki­in­toa*, mut­ta niiden käytän­nön merk­i­tys on lähin­nä ekonometris­ten kuse­tusten uskot­tavu­u­den kasvattamisessa.

      *: Jos toista kor­reloituneista muut­tu­jista (v1) voidaan ennus­taa kol­man­nel­la (v3) kun tiede­tään v2, ker­too tämä siitä, että on use­ampia tapo­ja, miten v2 on voin­ut syn­tyä muista muut­tu­jista kuin v1. Men­neisyy­dessä on use­ampia vai­h­toe­hto­ja siihen, miten tiet­ty tule­vaisu­us on voin­ut syn­tyä: tule­vaisu­us on men­neisyy­destä tehty karkeis­tus (2. pääsään­tö ter­mo­dy­nami­ikas­sa). Tämä vih­jaisi v1 ole­van v2 suh­teen men­neisyy­dessä ja siten “syy”.

      Mut­ta olen aika var­ma että tässäkin jää ekon­o­mistille yllin kyllin liikku­mavaraa vali­ta sopi­vat muut­tu­jat ja tilas­tovirheet, jot­ta voidaan todis­taa 3‑vuotiaana saadun päivähoidon aset­ta­van lapsen lop­puelämän niille oikeille ja tuot­taville raiteille.

    3. Kun tästä kysyt­ti­in sil­loiselta Int­ian päämin­is­ter­iltä Indi­ra Gand­hil­ta, hän vas­tasi näin: ”Mitään nälän­hätää ei tule. Te län­si­maiset ette ymmär­rä ollenkaan Intiaa!”

      Nyt meitä on 8 mil­jar­dia, eikä ole mitään laa­jaa nälänhätää.

      Onko Int­ian syn­tyvyys nyt vähen­tynyt vauras­tu­misen vuok­si, vai sik­si että intialaiset eivät pysty han­kki­maan enem­pää lap­sia? Intia ja Kiina ovat olleet Malthusin kuvaamis­sa olo­suhteis­sa suuren osan historiaansa.

      1. Vaik­ka Kiina ja Intia ovat olleet Malthusin kuvaamis­sa olo­suhteis­sa suuren osan his­to­ri­aansa ovat Intia ja Kiina kuitenkin onnis­tuneet kon­trol­loimaan tätä Malthusin väestö­teo­ri­aa siir­to­laisu­udel­la. Kiinalainen ja intialainen dias­po­ra ovat maail­man suurimpia Euroopan ulkop­uolisia dias­po­ra yhteisöjä. Kol­mente­na on turkki­lainen dias­po­ra. Afrikkalainen dias­po­ra Afrikan ulkop­uolel­la on Pohjois-Amerikan ja Brasil­ian orjien jälkeläiset mut­ta siinä ei ole kyse maa­han­muu­tos­ta vaan pakkosiirroista.Afrikkalainen dias­po­ra on Afrikan ulkop­uolelle on vas­ta aluil­laan eikä pääasialli­nen suun­ta ole pääasi­as­sa­ia automaat­tis­es­ti Euroop­pa. Suun­ta on myös Per­sian­lah­den maat jos­sa asuu paljon afrikkalaisia siir­to­työläisiä. Myös Afrikan sisäi­nen maa­han­muut­to on kasvus­sa. Esim Etelä-Afrikas­sa asuu miljoo­nia lait­to­mia zim­bab­we­laisia ja mosam­bik­i­laisia maa­han­muut­ta­jia. Keni­as­sa asuu iso soma­liy­hteisö. Klassi­nen esimerk­ki oli Niger­ian päätös vuon­na 1983 karkoit­taa 2 miljoon­aa ghanalaista maa­han­muut­ta­jaa Nigeriasta

    4. Rooman klu­bin ensim­mäi­nen, alku­peräi­nen raport­ti­han esit­ti ske­naar­i­oi­ta, jois­sa resurssien riit­tävyys alkaa tul­la ongel­mak­si joskus vuosien 2000–2100 välil­lä. Ske­naar­i­ot eivät main­in­neet mitään tarkkaa vuosilukua, mut­ta kuvaa­jaa tutkaile­mal­la huo­maa että per capi­ta indus­tri­al out­put ja per capi­ta food alka­vat niis­sä stan­dard­i­malleis­sa rom­ah­taa jos­sain 2020–2030-luvuilla — sil­loin tun­netut resurssit tuplaa­mal­la “voitet­ti­in” ske­naar­i­ois­sa ehkä vuosikym­men lisäaikaa. 

      Jos halu­aa tark­istaa etten puhu pal­turia, raportin PDF löy­tyy netistä hyvin helposti.

  11. Asialli­nen kir­joi­tus. Väestönkasvu on aihe, jos­ta on vaikea keskustel­la viileästi. Meitä ihmisiä on liikaa, mut­ta ongel­maa on vaikea ratkaista inhimil­lisel­lä taval­la. Niin­pä ongel­mas­ta yleen­sä vaietaan.

    Vaik­ka on täysin tot­ta, että väestönkasvun hur­jim­mat käyrät muual­la kuin Afrikas­sa on saatu vih­doin tait­tumaan, on ihmisiä silti jo nyt val­ta­van paljon liikaa. Pait­si, että me koko ajan syömme liikaa tilaa muul­ta elonke­hältä ja heiken­nämme siis bio­di­ver­si­teet­tiä, uhkaa­vat meitä itseämme eri­laiset resurssip­u­lat koko ajan. Lisäk­si ihmis­ten väliset jän­nit­teet ja ongel­mat lisään­tyvät ahtaudessa, mis­tä seu­raa kaiken­laista ei-toivottua. 

    Ihmis­määrän vähen­e­m­i­nen helpot­taisi monia ihmiskun­nan suurista ongelmista. Aika hoitaa ne epäilemät­tä jol­lain taval­la jos­sain vai­heessa, mut­ta selviäisimme huo­mat­tavasti vähem­mäl­lä kär­simyk­sel­lä, jos hoitaisimme ne itse. 

    En toki tiedä itsekään miten väestön vähen­e­m­i­nen tehtäisi­in humaanil­la taval­la. Ensim­mäi­nen askel voisi kuitenkin olla, että ongel­mas­ta puhut­taisi­in avoimesti?

    1. Nim­imerk­ki Olli S on ehdot­tanut soti­aal­lista ratkaisua Afrikan siir­to­laisu­udelle Euroop­paan päin. Onko tämä ratkaisu siis humaani tapa ratkaista asioi­ta? Se ei ole ainakaan ensim­mäi­nen askel avoim­paan keskustelu­un kos­ka ehdo­tus on kansan­murha tai joukko­murhan ehdottamminen .

      1. Jotkut todel­lakin ehdot­ta­vat ihmiskun­nan väestöon­gel­man ratkaisuk­si ihmis­ten tap­pamista (tois­t­en, ei hei­dän itsen­sä), mikä lie­nee yksi syistä mik­si väestöon­gel­mas­ta ei kovin paljon halu­ta puhua. 

        Tap­pami­nen ei tietenkään ole humaani tapa. Mei­dän pitää pystyä parem­paan. Älkööt ehdo­tuk­set tap­pamis­es­ta kuitenkaan johtako siihen, että itse ongel­mas­ta vaietaan.

    2. Itsekin ihmette­len mik­si tässäkin blo­gis­sa keskustelus­sa on nim­imerk­ki Olli S:n toimes­ta nos­tet­tu soti­laalli­nen vai­h­toe­hto Afrikan väestön kasvun pysäyt­tämisek­si? Onko itä­naa­purin pitkä väki­val­tainen vankileirien aikakausi jotenkin unohtunut?

  12. Afrik­ka on suuri man­ner, jonne mah­tuu 4 mrd ihmistä. Näin suuren väestön toimeen­tu­lo edel­lyt­tää kuitenkin mod­ernisaa­tio­ta ja teol­lis­tu­mista (vrt. Kiina ja Intia). Tarvi­taan tehokas­ta maat­alout­ta, kastelu­jär­jestelmiä, yhdyskun­tatekni­ikkaa kas­vavi­in jät­tikaupunkei­hin jne. Paljon ongelmia mut­ta myös paljon mahdollisuuksia.

    1. Kyl­lä. Muta myös maail­man epädemokraat­tisim­mat ja kor­rup­toituneim­mat hallinnot. Muu­ta­ma poikkeusta luku­un otta­mat­ta. Miten nämä luo­vat tarpeel­lisen fyy­sisen ja sosi­aalisen infrastruktuurin?

      1. Jos Suomen pitäisi vali­ta että kaup­pa ja yhteistyö tehdään pelkästään demokraat­tis­ten maid­en kanssa jos­sa kor­rup­tio on pien­tä olisi ain­oa val­tio jon­ka kanssa voisimme tuon kri­teerin perus­teel­la tehdää kau­pal­lista yhteistyötä olisi se val­tio Ruot­si. Suh­teemme Venäjään ennen Ukrainan sotaa oli erit­täin tiivi­it ja itse asi­as­sa kär­sim­mme Venäjä pakot­teista eniten pohjo­is­maista taloudellisesti

    2. Afrikan kehi­tys­tä jar­rut­taa myös Afrikan maid­en eri­tahti­nen kehi­tys. Toiv­ot­tavasti Afrikan man­tereen yhteinen vapaakaup­pa-alue toteu­tuu suun­nitelmien mukaises­ti. Afrikan kehi­tyk­sen kannal­ta on vält­tämätön­tä että maanosa yhtenäistyy

    3. Olen samaa mieltä. Afrikas­sa on val­tavasti ihan A+ luokan vil­jelysmaa­ta ja resursse­ja — sikäläisen maat­alouden tuot­tavu­ut­ta rajoit­taa lähin­nä USA/EU akselin maat­aloustuet ja suo­jat­ul­lit + huono omaisuudensuoja.

      Jos omaisu­u­den­suo­ja saadaan kor­jat­tua, niin Afrik­ka muut­tuu vil­ja-aitak­si kun sikäläiset parhait­en osaa­vat maat­alousyrit­täjät vähitellen ostel­e­vat huonom­min men­estyviltä maat ja alka­vat investoi­da mod­ernei­hin tuotan­tomenetelmi­in. Se kehi­tys taas vapaut­taa sato­ja miljoo­nia ihmisiä töi­hin teol­lisu­u­teen ja post­te­ol­liseen palveluyhteiskuntaan.

      NL:ssä muu­tos­ta tehti­in väk­isin kom­mu­nistien toimes­ta, Kiinas­sa se tapah­tui enem­män markki­na­t­alouden ehdoil­la kun kom­mu­nisti­nen puolue jär­jesteli omis­tu­soikeudet riit­tävän luotet­taviksi ja vapaut­ti yksi­ty­is­ten yri­tys­ten päätök­sen­tekoa, mikä kan­nusti investoin­tei­hin joka johti sato­jen miljoonien ihmis­ten joukko­muut­toon kaupunkeihin.

      Afrik­ka ei ole yhteen adjek­ti­i­vil­i­tan­ian kuvail­tavak­si sopi­va man­ner — se kovin het­ero­geeni­nen man­ner. Mut­ta vähitellen hallinto kehit­tyy osas­sa alueista ja ennem­min tai myöhem­min väestö siir­tyy mata­latuot­tois­es­ta maat­aloud­es­ta mui­hin ammat­tei­hin ja maat­alouden tuotan­tomenetelmät modernisoituvat.

      Tapah­tuuko se 20v vai 100v vai 150v aika­jän­teel­lä, vas­taus riip­punee siitä kuin­ka pieni­in tarkasteluyk­sikköi­hin tutkit­ta­va alue jaetaan.

    4. Afrikkalaiset tarvit­se­vat pien­tä tuu­naus­ta ennen kuin heistä tulee taitavia teknolo­gian käyt­täjiä. Teknolo­gia ei pelas­ta nyky­istä eikä seu­raavaakaan sukupolvea.

      1. Olli S:lle vas­ta kom­ment­ti­na että Afrikas­sa nimeno­maan käytetään paljon enem­män uusim­paa teknolo­giaa mon­es­sa arjen asi­as­sa kuin esimerkik­si Euroopas­sa ja Pohjois-Amerikas­sa. Koko Afrikan suurimpi­en kaupunkien mak­suli­ikenne tehdään jo äly­puhe­lim­ien mobi­ili­pank­ki sovel­luk­sil­la. Jos mobi­ili­pank­ki mak­su­ja esimerkik­si ver­taa Sak­san ja Suomen kohdal­la niin Suo­mi johtaa on Sak­saa ainakin 5–10 . Afrikan kohdal­la ei ole muu­ta kuin mobi­ili­pank­ki kos­ka siir­tomaaval­lan aikana ei ollut pankke­ja. Matka­puhe­lim­ien määrä esimerkik­si on kymme­nen kas­vanut eniten Afrikas­sa viimeis­ten 20 vuo­den aikana. Tuo Olli S:ne väite että teknolo­gia ei pelas­ta nyky­istä eikä seu­raavaakaan sukupolvea Afrikas­sa ei ole kyl­lä Afrikan ongel­ma. Se on nimit­täin Euroopan ja Pohjois-Amerikan väestön ongel­ma kos­ka ikään­tyvä väestö joiden elinikä nousee koko ajan on Euroopas­sa ja Pohjois-Amerikas­sa ei ole nykyisen eikä toden­näköis­es­ti tule­van tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen piiris­sä. Afrikan väestö on nuorta.

  13. Onko Intia ruuan net­toviejä vai ‑tuo­ja:

    Kiina­han on on net­to­tuo­ja ja ostaa Afrikas­ta maa­ta oman väestön­sä ruokkimiseksi.

    1. Intia on omavarainen koti­markki­noil­la ruuan tuotan­nos­sa mut­ta sen elin­tarvikkei­den vien­ti on pääasi­as­sa Lähi-itä pain­ot­teista Sau­di-Ara­bia ja Ara­biemi­irikun­nat ovat Int­ian suurim­mat vien­ti maat

  14. Täl­lainen tule­vaisu­us ei tun­nu mah­dol­liselta, mut­ta en kek­si ongel­maan mitään toteut­tamiskelpoista ratkaisua.

    Tuos­sa pyörit­telin kart­ta­pal­loa. Itä­naa­puris­samme on paljon tilaa (yli puo­let afrikan pin­ta-alas­ta ja n. 10% Afrikan väestöstä). Ongel­mak­si jää, miten se saadaan halut­tavak­si ja halu­avak­si maa­han­muu­ton kohteek­si. Afrikan talouskasvun kiihdyt­tämi­nen (täysin itsekkäistä syistä) pitäisi olla län­si­mais­sa myös paljon korkeam­mal­la pri­or­i­teetil­la kuin mitä se täl­lä het­kel­lä on — enkä tarkoi­ta kehiys­a­pub­ud­jetin kas­vat­tamista, vaan esimerkik­si Afrikalle suo­tu­isien kaup­pa­sopimusten tekemistä (esim imma­te­ri­aalioikeudet) ja soti­laal­lisen yms tuen antamista niille afrikkalaisille hallinnoille jot­ka ovat menos­sa demokraat­tiseen ja kehit­tyneeseen suun­taan. Myös mui­ta keino­ja pain­os­taa kehi­tys­maid­en hallinto­ja demokraat­tiseen ja kehit­tyneeseen suun­taan pitäisi miettiä.

    1. Venäjän taloudel­lisen kehi­tyk­sen haas­teena on ollut se että kuin­ka Venäjä voisi kehit­tää Kaukoidän ran­nikkoaseu­tua Tyy­nen­meren ran­nikol­la. Jos Venäjä sai tuon alueen kukois­tuk­seen olisi se johtavampia Aasian mai­ta Kiinan jälkeen.

    2. Luon­non mon­imuo­toisu­u­den kannal­ta toivon, että muut­toli­ike ei suun­taudu itä­naa­puri­in, joka on yksi har­voista laa­jamit­tais­es­ti maa­pal­lol­la rak­en­ta­mat­ta jääneistä alueista. EU:n alueelta on met­sät tuhot­tu jo men­neinä vuo­sisatoina ja vuosikym­meninä pohjo­is­mai­ta luku­unot­ta­mat­ta, mikä on aiheut­tanut huo­mat­tavaa luon­toka­toaal­toa myös mm. eläinkun­taan, joka jatkuu yhä. Kaikkia väljästi asutet­tu­ja aluei­ta ei pidä edes tavoitel­la muut­toaal­to­jen kohteiksi.

    3. Afrikan talouskasvun kiihdyt­tämi­nen (täysin itsekkäistä syistä) pitäisi olla län­si­mais­sa myös paljon korkeam­mal­la pri­or­i­teetil­la kuin mitä se täl­lä het­kel­lä on

      Jos tarkoi­tat maa­han­muu­ton estämistä, kiitos kun tun­nu­s­tat afrikkalais­ten maa­han­muu­ton ongel­mak­si. Ei tun­nu ole­van kovin help­poa mon­elle muulle.

      On kuitenkin paljon helpom­paa, varmem­paa ja tehokkaam­paa estää maa­han­muut­toa suo­raan aseel­lis­es­ti, vaik­ka Välimerel­lä, kuin yrit­tää esim. näyt­tää muille maille niin hienoa mallia hiilipäästö­jen vähen­tämisessä, että hekin otta­vat mallia, ilmas­ton­muu­tos peru­un­tuu, ja afrikkalaiset eivät jostain ilmas­tos­ta riip­pumat­tomas­ta syys­tä lähde liikkeelle.

      Kun estämme maa­han­muu­ton aseel­lis­es­ti, voimme säästyneil­lä rahoil­la aut­taa afrikkalaisia muuten vaan, mikä olisikin mielestäni huo­mat­tavasti jalompaa.

      1. Miten estät maa­han­muu­ton Afrikas­ta aseel­lis­es­ti? Lähet­tämäl­lä soti­laal­lisia yksiköitä Afrikkaan tap­pa­maan ihmisiä jot­ka pyrkivät Euroop­paan? Mitä luulet että mikä olisi muun maail­man reak­tio tähän? Kiinan ja Venäjän ? Mik­si Suomes­sa ja Euroopas­sa alkoi Venäjän sota­toimia jyrkästi vas­tus­ta­va rin­ta­ma johon kuu­lui asea­pu Ukrainalle heti kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan? Kuitenkin monu maa Euroopan ulkop­uolel­la eivät ole tuomin­neet Venäjän hyökkäys­tä jota me tääl­lä Euroopas­sa ihmettelemme ja kririsoimme. Jos Euroopan maat hyökkäävät tai lähet­tävät soti­lai­ta Afrikkaan tap­pa­maan ihmisiä jot­ka pyrkivät Euroop­paan niin luuletko että Euroopan maat saa­vat paljon tukea tässä? Toden­näköis­es­ti muut maat Euroopan ulkop­uolel­la pistävät taloudel­lisia pakot­tei­ta ja alka­vat luo­da omia talous­li­it­to­ja Euroopan maid­en kus­tan­nuk­sel­la. Siinä Euroopan maat kär­sivät kun osaa­va työvoima on saatavil­la Euroopan ulkop­uolel­la joka kil­pailee suo­raan euroop­palais­ten kanssa.

  15. “Täl­lainen tule­vaisu­us ei tun­nu mah­dol­liselta, mut­ta en kek­si ongel­maan mitään toteut­tamiskelpoista ratkaisua.”

    Pitää tehdä selväk­si kaikille kan­soille, että Suo­mi ja Euroop­pa eivät tule päästämään alueelleen suur­ta määrää siir­to­laisia. Kaikkien ratkaisu­jen tulee perus­tua tähän lähtöko­htaan. Afrikan maid­en on itse ratkaista­va väestönkasvus­ta mah­dol­lis­es­ti aiheutu­vat haasteet.

    Suomes­sa olisi huole­hdit­ta­va siitä, että suomea äidinkie­lenään puhu­vien osu­us maan väestöstä pysyy korkeana; tren­di on ollut huolestet­tu­va viimeiset 40 vuot­ta, ja jo nyt moni koulumme kamp­pailee tilanteen kanssa ja joutuu tur­vau­tu­maan kohden­net­tuun lisära­hoituk­seen. Ruot­sis­sa tilanne lie­nee eden­nyt jo pidem­mälle. En pidä myöskään toiv­ot­ta­vana, että pitkäl­lä aikavälil­lä maan väestö “vai­h­tuu” jonkin uskon­nol­lisen lahkon, kuten lesta­di­o­lais­ten, edus­ta­ji­in. On löy­det­tävä ja käytet­tävä keino­ja säädel­lä (valta)väestön syn­tyvyyt­tä. Pdän hyvänä, jos Suomen väk­iluku hitaasti vähe­nee, kun­han on mah­dol­lista tarvit­taes­sa myös kään­tää suuntaa.

    1. Val­ti­ol­la on paljon keino­ja laskea syn­tyvyyt­tä, mut­ta raja­tum­min keino­ja lisätä sitä. Viimek­si mainit­tuun joukkoon liit­tyvät mm. lap­siper­hei­den taloudel­liset tuet. Niitä paran­ta­mal­la saa tutk­i­tusti syn­tyvyyt­tä nos­tet­tua ainakin väli­aikaises­ti, mut­ta ei määrät­tömästi. Jos esim. lap­sil­isät kaksinker­tais­tet­taisi­in, syn­tyvyys saat­taisi nous­ta pros­ent­tiyk­sikön kym­menyk­sen tai muu­ta­mankin kym­menyk­sen ver­ran. Mut­ta val­ti­ol­la ei ole tiedos­sa yksit­täisiä toimia, joil­la hedelmäl­lisyys­lu­vut nousi­si­vat 2,1:n yli nykyti­lanteessa, jos­sa syn­tyvyys on laskenut jo niin alas kuin mis­sä nyt liiku­taan. Sil­loin pitäisi kaiketi ratkoa jo mm. hedelmäl­lisyysikäis­ten nais­ten ja miesten asuin­paikan sijain­tia koske­via eriy­tymiske­hi­tyk­siä yms., jot­ka ovat hyvin vaikei­ta ongelmia ratkottaviksi.

    2. Voisiko nim­imerk­ki Aiks ajatel­la antaa konkreet­tis­es­ti esimerkin kuin­ka hänen toivo­mansa suun­ta toteutetaan konkreet­tis­es­ti siten että Suomen väk­iluku hitaasti vähe­nee mut­ta mah­dol­lista tarvit­taes­sa kään­tyy myös ylös? En tiedä yhtäkään väestöpoli­ti­ikan esimerk­ki tapaus­ta kuin­ka täl­läi­nen oper­aa­tio on tehty ja mis­sä maas­sa on tehty ja onko se tehty nopeal­la aikavälil­lä vai pidem­mäl­lä aikavälil­lä? Jos se on tehty nopeal­la aikavälil­lä niin kyseessä on todel­la radikaa­li­nen toimen­pide joka ei ole ollut kovinkaan help­po tapa toteut­taa tai se on hyvin nopeasti kään­tynyt itseään vas­taan. Hyvä esimerk­ki on kään­teisessä esimerkkinä Kiinan yksi lap­si poli­ti­ik­ka joka otet­ti­in käyt­töön hyvin nopeasti ja sitä valvot­ti­in hyvin tiukasti ja kuitenkin lop­putu­los oli väestön ikään­tymi­nen ja nyt suun­ta onkin toinen eli Kiinas­sa kan­nuste­taan isom­paan per­he kokoon. En tiedä muu­ta esimerkkiä. Ehdot­taako nim­imerk­ki Aikaa ajatel­la Suomeen Kiinan yhden lapsen politiikkaa?

    3. Lesta­di­o­lais­ten maail­man­val­loi­tus ei etene, se on jo todet­tu. Tarpeek­si moni lesta­di­o­laisen per­heen lap­si luop­uu van­hem­miten lap­su­u­denkodin elämän­mallista eikä itse han­ki suurper­het­tä. Ellei näin olisi, niin lesta­di­o­laiset oli­si­vat jo nyt iso osa väestöä.

      1. Lesta­di­o­lais­ten kohdal­la pitäisi itse asi­as­sa erot­taa van­hoil­lislesta­di­o­laiset ja lesta­di­o­laiset toi­sis­taan. Juuri van­hoil­lislesta­di­o­lais­ten kohdal­la on kasvua. En tiedä tarkoit­tiko Osmo Soin­in­vaara lesta­di­o­laisil­la tässä kohtaa kaikkia lesta­di­o­laisia vai van­hoil­lislesta­di­o­laisia? Näi­den kah­den yhteisön välil­lä on iso­ja eroja.

    4. moni koulumme kamp­pailee tilanteen kanssa ja joutuu tur­vau­tu­maan kohden­net­tuun lisärahoitukseen.

      Koulukus­tan­nuk­set taita­vat kuitenkin olla pieniä raho­ja siihen näh­den, että koti­maa lahjoite­taan vieraille?

      1. Tuokin väite että Suo­mi lahjoite­taan ulko­maalaisille ei ole toteu­tu­mas­sa sel­l­aisel­la vauhdil­la luin tääl­lä annetaan ymmärtää. Vaik­ka Ruot­sis­sa on tilanne jos­sa ulko­maalais­ten osu­us on jos­sain kun­nis­sa ylit­tänyt val­taväestön osu­u­den niin se on pitkän aikavälin ulko­maalais­poli­ti­ikan lop­putu­los. Bri­tan­ni­as­sa valitet­ti­in 2000-luvul­la että maas­sa on liikaa itäeu­roop­palaisia siir­to­työläisiä nyt tilanne on muut­tunut siihen että itäeu­roop­palaiset ovat läht­e­neet Bri­tan­ni­as­sa on työvoima­pu­la ja maa­han­muut­to on lisään­tynyt Euroopan ulkop­uolelta muun muas­sa Hongkongista ja enti­sistä Bri­tann­ian siir­tomaista. Brex­it ei siis toteut­tanut sitä päämäärää mihin oli alun­perin tarkoi­tus eli maa­han­muu­ton vähen­tämi­nen kos­ka maa­han­muu­ton pain­opiste muut­ti kurssia

  16. Kiinan väestölasken­nan viral­lisi­in lukui­hin on nykyään syytä suh­tau­tua varauk­sel­la. Kiina havah­tui yhden lapsen poli­ti­ikan aiheut­ta­maan huolto­suhdeon­gel­maan ja luopui siitä viral­lis­es­ti 2015. Sen jäl­keen Kiinan hallinto on väli­vai­hei­den jäl­keen pää­tynyt suosit­tele­maan han­kki­maan niin paljon lap­sia kuin mah­dol­lista. Syn­tyvyys vaan ei nouse, vaan jopa las­kee edelleen. Ongel­ma on samankaltainen kuin Etelä-Kore­as­sa, eli lapsen han­kkimis­es­ta on tul­lut taloudel­lis­es­ti ja sosi­aalis­es­ti niin raskas­ta, että lap­sia ei halu­ta. Las­ten­saan­ti-ikäis­ten kun pitäisi han­kkia aivan mah­dot­toman kallis asun­to (per­in­teis­es­ti asetet­tu edel­ly­tys per­heen perus­tamiselle), hoitaa lapset ja hoitaa myös omat van­hem­mat, kun sosi­aal­i­tur­vaa ei ole. 

    Kiinan johto on nyt aset­tanut tavoit­teek­si syn­tyvyy­den nos­tamisen jollekin tasolle, ja kom­mu­nis­tises­sa jär­jestelmässähän tavoit­teisi­in aina päästään, paper­il­la. Väestöluku­jen perus­teel­la jae­taan alue­hallinnoille erinäköisiä resursse­ja, joten myös sitä kaut­ta syn­tyy kan­nus­timia vale­hdel­la. Koko maan väk­ilu­vus­ta ver­rat­tuna Inti­aan on myös tehty pro­pa­gan­das­sa jonkun­lainen arvo­val­takysymys. Kiinan nykyi­nen hallinto tykkää main­os­taa Kiinaa maail­man suurim­pana kansakun­tana. Joidenkin ulkop­uolis­ten arvioiden mukaan Intia on jo men­nyt ohi. Viral­li­sis­sa luvuis­sa Kiina on n. 60 miljoon­aa edellä.

    1. Kiinan yhden lapsen poli­ti­ik­ka epäon­nis­tui kos­ka poi­ka las­ten määrä kasvoi yli tyt­tö lap­sien. Abort­te­ja tehti­in yleen­sä tyt­tö­jen kohdalle. Mon­es­sa Aasian mais­sa esimerkik­si Inti­as­sa on kiel­let­ty lais­sa lääkäreiltä ker­toa kohdus­sa ole­van tule­van vau­van sukupuoli tuleville vanhemmille.

      1. miten niin epäon­nis­tui? nimeno­maan­han tyt­tö­jen vähäisem­pi määrä las­kee syn­tyvyyt­tä, ellei sukupuoli­tutk­i­jatt väitä toisin

  17. Pal­s­ta vaikut­taa jälleen kovin miehis­eltä. Olen kuusikymp­pinen aka­teem­i­nen nainen, kak­si tytärtäni syn­tyivät yli 30 vuot­ta sit­ten keskelle uraäitei­hin, koti­hoidon­tu­keen ja laa­jen­tu­vaan päivähoitoon liit­tyvää ”tais­telua”. Oli lot­tovoit­to saa­da päivähoitopaik­ka, siitä tuli subj. oikeus vas­ta nuorim­maisen ollessa 3‑vuotias. Nyt nöyrä toiveeni on, että siu­nattaisi­in­pa meitä edes yhdel­lä lapsen­lapsel­la. Sama tilanne näyt­tää ole­van useis­sa samanikäi­sis­sä tut­tavaper­heis­sä. Ainakaan päivähoitoon ja mui­hin palvelui­hin ei näytä liit­tyvän enää ongelmia enkä oikein usko työelämän painei­denkaan selit­tävän asi­aa; syyt lapset­tomak­si jäämiseen näyt­tävät ole­van syvemmällä.

    1. Toiv­otaan paras­ta. Jos pahin tapah­tuu ja mitään ei tapah­du, on tärkeää tietää, ettei sinus­sa ja tyt­täris­säsi ole toden­näköis­es­ti mitään varsi­naista vikaa. Tämä aika on vaan todel­la erikoinen.

      Ihmisen osa on ollut sopeu­tua ympäristöön enem­män aivoituk­sil­laan kuin per­imäl­lään. Meil­lä ei ole turkkia eikä raatelukyn­siä, mut­ta voimme tehdä työkalu­ja, voimme antaa luon­non­va­lin­nan kohdis­tua itsemme sijas­ta esimerkik­si ideoihin, markki­noi­hin tai teknolo­giaan. Tässä on se huono puoli, että mei­dän täy­tyy arjes­ta selvitäk­semme tehdä aina vain enem­män epälu­on­nol­liselta tai vaival­liselta tun­tu­via asioi­ta. Ehkä meille on jo moti­vaa­tiok­si kehit­tynyt jonkin sortin yleinen uskon­nolli­nen vais­to, joka lait­taa tekemään yhteisön arvostamia asioi­ta muiden luon­nol­lis­ten vais­to­jen kuten lisään­tymisen ja laiskot­telun kus­tan­nuk­sel­la. Tämä ei vain toi­mi enää!

      Ehkä voit muis­tut­taa heitä, että kun­ni­an­hi­moinen voi olla myös elämän luomisen suh­teen. “Haec orna­men­ta mea.” Las­ten kanssa voi myös ottaa ren­nos­ti, ne voivat kyl­lä kas­vaa kieroon itses­tään mut­ta kas­vatuk­sel­la ja elin­ta­sol­la ei ole suur­ta väliä vaa­ti­mat­toman min­imin jäl­keen. Reilun kol­menkymme­nen vuo­den päässä heil­lä on ohjel­mas­sa joko kas­va­van las­ten­las­ten joukon ris­tiäisiä tai pienenevän ystävien ja työkaverei­den joukon hau­ta­jaisia. Joko elämää tai pelkää kuole­maa. Jos tätä ei tajua, eläke­mak­su­jen mak­sami­nen on pelkkää vas­tu­ullisen ihmisen larppaamista.

      Lohdu­tuk­sek­si vielä sanon, että ne omat geen­it joka tapauk­ses­sa jatka­vat elämää jos­sain muual­la päin Suomea, vaikkakaan ei suo­raan polveu­tu­mal­la. Geen­it ovat erit­täin sym­pa­at­tisia otuk­sia, joi­ta suvulli­nen lisään­tymi­nen valikoi toim­i­maan hyvin yhteistyössä tois­t­en­sa kanssa. Ihmisyk­silöi­hin ver­rat­tuna häviävän pieni osa geeneistä onnis­tuu ole­maan toisi­in geenei­hin näh­den itsekkäitä.

  18. Niin­hän ne vaelta­ja­heinäsirkatkin lähtevät liik­keelle, kun pop­u­laa­tion kasvu aiheut­taa tarpeek­si painet­ta. Jälk­i­hän on tun­netusti ikävää.

  19. No jos joku kansa halu­aa tehdä itse­murhan, kuten suo­ma­laiset, niin oma vika ja syy..ettei siis “lisään­ny” tai edes pysy väk­ilu­vul­taan entisenä..kyllä otta­jia täl­läkin Suomen ton­til­la on

    1. Kiinan yhden lapsen poli­ti­ik­ka epäon­nis­tui kos­ka nimeno­maan Kiinas­sa syn­tyi liian paljon poikia ja vähän tyt­töjä joten seu­raa­van sukupol­ven per­heen perus­t­a­mi­nen on haas­teel­lista kos­ka Kiinas­sa ei ole sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmää joten van­hem­mat ja iso­van­hem­mat ovat työssä käyvän aikuisen pojan vas­tu­ul­la elämän­sä lop­pu­un asti. Kun siten tämä ain­oa poi­ka van­he­nee kuka huole­htii hänestä kun vaimoa ei löy­dy kos­ka tyt­töjä on yksinker­tais­es­ti liian vähän?Tämä oli vinou­tu­ma johon Kiinan kom­mu­nisti­nen puolue oli pakko ratkaista jotenkin. Syn­tyvyys oli alhaal­la mut­ta se hait­tasi väestön tasaista kasvua. Ei ongel­ma ole väestön tasainen kasvu vaan liika kasvu.

  20. Tänään näyt­tää sotatöi­hin riit­tävän mil­jarde­ja, mut­ta väestönkasvulle Afrikas­sa ei löy­dy ratkaisua ?
    Jospa hoidet­taisi­in lisään­tymis­ter­veys kun­toon. Val­is­tus, ilmainen ehkäisy, vapaa abort­ti ja mah­dol­lisu­us ster­iloin­ti­in saataville kaikkial­la. Kehi­tys­a­pu kon­domeina. Tämä ei tietenkään riitä.

    Tehdään aja­tusleik­ki; Jokaiselle syn­ny­tysikäiselle naiselle ale­taan mak­saa yksi euro päivässä, niin kauan kuin hän pitäy­tyy han­kki­maan vain yhden lapsen. Jos sitoutuu lapset­to­muu­teen niin kak­si euroa päivässä. Koko eli­na­jak­si. Täal­lä jär­jeste­lyl­lä ei tarvit­sisi miet­tiä usei­ta jälkeläisiä vanhuuden
    tur­vak­si. Mah­dol­lis­es­ti jonkin­laista ker­tako­r­vaus­ta ster­iloin­nista voisi ajatel­la, joskin siihen voi liit­tyä ongelmia. Sotavarustelu­un ver­rat­tuna kulut täl­lais­es­ta jär­jestelystä oli­si­vat vaatimattomat.
    Lisäk­si toivoisin vielä, että lehmät osaisi­vat lentää.

    Esa Parkat­ti

  21. Sanop­pa min­ulle, miten ne miljoonat tuli­jat tor­ju­taan. Rypäle­pom­meil­la? Kuka niitä käyt­tää? Per­su­jen äänestäjät? En oikein usko tähän kuvitelmaan.

    1. Siir­to­laisu­ut­ta Afrikas­ta Euroop­paan ehkäisee meri välis­sä. Tuhan­sia hukkuu vuosit­tain kun yrit­tävät päästä yli eli kaik­ki eivät uskalla.

      1. Näkemäni arviot sanovat, että Välimeren ylit­täjistä hukkuu 1–2%. Jos vai­h­toe­hdot ovat nälkäkuole­man odot­ta­mi­nen tai 1/100 kuole­man­riskin otta­mi­nen, kum­man sinä valitsisit?

  22. Tätä vas­ten täy­tyy kyl­lä sanoa, että Venäjä on kyl­lä strate­gis­es­ti onneton val­tio. Jos tosi­aan olisi niin, että Afrikan yli­jäämäväestö tulee Euroop­paan, niin eihän Venäjä olisi tar­jv­in­ut Itä-Euroopan liit­tämisek­si muu­ta kuin sen., että se olisi tar­jon­nut vain toimi­vam­man yhteisön kuin EU. Venäjä olisi voin­ut poimia toimi­vat ideat län­si­maista ja tor­jua vaik­ka autoritääris­es­tikin ei-toimi­vat. Venäjä olisi men­nyt luon­non­va­roi­neen heit­tämäl­lä Euroopan ohi ja olisi voin­ut houkutel­la lah­jakkaat nuoret Euroopas­ta pois.

    Olisi kan­nat­tanut pyssy­jen sijaan rak­en­taa toimi­vaa yhteiskun­taa toimi­val­la oikeusval­ti­ol­la, jos­sa on omaisuudensuoja,

  23. Min­un on edelleen, vaik­ka halu­aisinkin, olla opti­misti (mon­en vihreän tapaan, kos­kee myös medi­aa), uudessa demografises­sa ske­naar­ios­sa, jos­sa sen myön­teisim­mänkin kaa­van mukaan väestö kuitenkin nousee 10 mil­jardi­in ja alkaa sit­ten laskea “joskus” — puolen vuo­sisadan päästä. Jos alkaa. 

    Kun kat­somme maail­mamme nyt, kehit­tyvien maid­en suurkaupunkien slum­me­ja, kaatopaikkavuo­ria, kas­vavaa yliku­lu­tus­ta, liik­keel­lä jo nyt ole­via väestövir­to­ja + tietenkin ilmas­to­muu­tos­ta ja laji­jaka­toa, niin kat­somme 8 mil­jardi­in ihmiseen räjähtäneen väestö­mas­san seu­rauk­sia. Näyt­tääkö siltä miltä pitäisi? 

    2000 miljoon­aa ihmistä siihen vielä päälle ja kaik­ki okei? 

    Muis­taak­seni Rooman klu­bi piti 4 mil­jardin rajaa määränä, jon­ka yli ei pitäisi koskaan men­nä. Kun kat­soo maail­man tilaa, ei olisi pitänytkään. 

    Ei voi olla tulemat­ta johtopäätök­seen että tälle väestö­de­nial­is­mille on ole­mas­sa poli­it­tiset ja maail­manku­val­liset syyn­sä. Val­in­ta että juuri tätä ongel­maa ei ole. Moti­ive­ja siihen löy­tyy, kun vähän etsii. Itse asi­as­sa medi­an pitäisi se tutkimustyö tehdä parem­min. Mut­ta uusi väestöe­vanke­li­u­mi on häikäissyt. 

    Väestömäärä on edelleen ihmiskun­nan suurin ongel­ma ja väestönkasvu on pla­nee­tan vaar­al­lisin ilmiö myös sik­si, että mitä tapah­tuu näi­den val­tavien väestö­jen seu­rauksi­na vuosi­na 202o-2090 on se plan­e­taari­nen tule­vaisu­us, jota pitää pohtia ja jos­ta pitää uskaltaa päät­tää, ei se mikä on lasken­nalli­nen (se uusi opti­misti­nen) väestöalen­e­ma vuon­na 2100. 

    Älkää menkö nuoret tähän häly­tys ohi- hypetyk­seen, kokon­aisen aikakau­den, oman tule­vaisuutenne poli­it­tiseen ylihyppäämiseen. 

    Olen edelleen enem­män huolis­sani tule­vaisu­ud­estanne väestömäärän kuin ilmas­ton suh­teen. Jälkim­mäiselle on syt­tynyt koko maail­ma, väestön suh­teen denial­is­mi kukois­taa. Jos 8 mil­jar­dia ei ole liikaa, mikä sitten?

  24. Nim­imerk­ki Aika ajatel­la tun­tuu näkevän tämän niin, että Afrikan mail­ta pitää vaa­tia, että ne hoita­vat oman osansa. Vähän niin kuin Euroop­pa olisi asi­akas, joka vaatii kun­non palvelua palvelun­tar­joa­jal­ta. Mut­ta asi­akkaan pitää olla valmis myös mak­samaan siitä palvelus­ta, muuten ei syn­ny kaup­po­ja. Afrikan moral­isoin­ti väestönkasvus­ta on minus­ta kyseenalaista sik­sikin, että jokainen suo­ma­lainen kun­takin tavoit­telee väestönkasvua. Jos kun­nan väestö vähe­nee, se on kuol­e­va kun­ta, eikä mikään suo­ma­lainen kun­ta tavoit­tele kuolemista. Min­un nähdäk­seni tätä samaa logi­ikkaa sovelta­vat kaik­ki isom­matkin yksiköt, esimerkik­si val­tiot. Väestö nimit­täin muo­dostaa ne kuu­luisat markki­nat, joiden kasvu on tarpeen talouskasvun aikaansaamisek­si ja kuten tiedämme, ilman talouskasvua olemme mas­si­ivi­sis­sa vaikeuk­sis­sa. Jos väestöon­gel­ma halu­taan ratkaista, tämä ongel­ma pitäisi ratkaista myös.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *