Väkiluku on kääntymässä laskuun suuressa osassa maailmaa alhaisen syntyvyyden vuoksi, mutta väestöräjähdys jatkuu Afrikassa. Tämä luo vaikeasti ratkaistavan väestöllisen epätasapainon maailmaan.
Väestöräjähdys on ihmiskunnan suurin uhka
50-vuotta sitten pidin maailmaa uhkaavista ongelmista pahimpina väestöräjähdystä ja ilmastonmuutosta – tässä järjestyksessä, koska väestöräjähdys merkitsi, etteivät uusiutuvat energialähteet riitä kasvavalle väestölle.
Samasta syystä pidin väestöräjähdystä ensisijaisena syynä luonnon monimuotoisuuteen vaarantumiselle. Kun maailmassa on sata miljardia asukasta, ei valkoselkätikalle jää tilaa.
Tuohon aikaan maailman väkiluku nousi kahdella prosentilla vuodessa, mikä merkitsi kaksinkertaistumista noin 35 vuodessa ja liki kahdeksankertaistumista vuosisadassa.
Jouduin jossain tilaisuudessa sanaharkkaan asiasta kiiluvasilmäisen taistolaisnuoren kanssa, jonka mukaan neuvostotiede ratkaisee ruuan tuotannon ongelmat ja jos maapallo alkaa käydä ahtaaksi, neuvostotiede auttaa asuttamaan muita planeettoja ja aurinkokuntia. Vastasin tähän, että kahden prosentin väestönkasvu merkitsee, että 6000 vuoden kuluttua ihmiskunta muodostaa pallon, jonka säde laajenee valonnopeudella. Se on silloin jo nielaissut ne muualle lähetetyt siirtokunnatkin. Tässä on haastetta neuvostotieteellekin.
Eksponentiaalisen kasvun armottomuuden ymmärtäminen on vaikeata matemaattisesti vähemmän orientoituneille.
Sen jälkeen väkiluvun kasvu on asettunut. Kasvu on edelleen yli 200 000 henkeä päivässä – mutta syntyvyys on enemmän kuin puolittunut, ja syntyvyys on väestönkasvun moottori. Vuonna 1970 maailman naiset synnyttivät keskimäärin runsaat viisi lasta ja nyt ”enää” 2,5 lasta. Väkiluku vakiintuu pitkällä, kun hedelmällisyys on noin 2,1 lasta naista kohden.
Väestötieteilijät käyttävät laskelmissaan nettouusiutumislukua, jossa lasketaan pelkkiä sukukypsiksi varttuvia tyttöjä. Kun nettouusiutumisluku on yli yhden, väkiluku kasvaa pitkällä aikavälillä ja kun se on alle yhden, väkiluku pienenee pitkällä aikavälillä. Se on kuitenkin tilastoinnissa häivytetty epäkorrektina, mitä en oikein ymmärrä. Nämä kaksi laskentatapaa antavat kovin tuloksen esimerkiksi Kiinassa, jossa tehdään selektiivisiä abortteja niin, että sataa tyttöä kohden syntyy liki 120 poikaa.
Väestönkasvu näyttää siis olevan voitettu asia, mutta ihmisiä on silti aivan liikaa. Jos meitä olisi kahdeksan miljardin sijasta pari miljardia – kuten oli alle sata vuotta sitten – voisimme elää valistuneena luomakunnan kruununa ylellistä elämää ja ylläpitää rikasta luontoa ilman huolta ilmastonmuutoksesta.
Pentti Linkola halusi aikanaan suojella puolet Suomen metsistä. Se tuntui monesta epärealistiselta, mutta jos meitä olisi puolet vähemmän, voisimme todella suojella puolet metsistä ja silti talousmetsää olisi henkeä kohden yhtä paljon kuin nyt. Vuonna 1906 Suomen väkiluku oli puolet nykyisestä.
Teollisuusmaissa väestö vähenee
Joskus kaksikymmentä vuotta sitten eteläkorealainen ministeri tuli kohteliaisuuskäynnille luokseni. Jostakin siinä piti keskustella ja niinpä sanoin, että hänen asemassaan olisin huolestunut syntyvyydestä. Hän vähän tulistui ja sanoi, että he ovat Etelä-Koreassa kyllä tehneet osansa maailman väkiluvun kasvun pysäyttämisestä. Sanoin tarkoittaneeni päinvastaista. Nettouusiutumisluku oli silloin laskenut 0,6:een, joten heillä on edessään aika paha ongelma huoltosuhteen kanssa. Jokainen sukupolvi on 40 prosenttia edellistä pienempi.
Nyt nettouusiutumisluku on laskenut Etelä-Koreassa jo alle 0,4:n, eli jos tämä jatkuu, jokainen sukupolvi on 60 % edellistä pienempi ja tuhatta isovanhempien sukupolveen kuuluvaa kohden on enää noin 150 lastenlasta
Aikanaan perheet pyrkivät synnyttämään turvallisen määrän lapsia niin, että jotkut niistä pystyisivät elättämään heitä, kun he ovat vanhoja. Nyt teollisuusmaissa vanhuuden turvan antavat nyt eläkkeet, mutta lasten koulutus sen sijaan maksaa monille perheille paljon. Helsingin Sanomissa haastateltu korealainen lapseton nainen sanoi, ettei hän halua lasta koska se on noin 250 000 euron suuruinen menoerä. Lapset ovat muuttuneet vanhuuden turvasta kalliiksi menoeräksi.
Suomalainen hyvinvointivaltio on paljon fiksummin organisoitu. Koulutus on ilmaista ja valtio maksaa lapsilisiä. Se piti jonkin aikaa Suomen syntyvyyden muita EU-maita korkeampana, vaan ei pidä enää. Nykykulttuurissa on muitakin syitä, miksi lapset eivät kuulu monen nuoren tulevaisuuden suunnitelmiin.
En osaa olla tästä niin surullinen kuin Suomessa kuuluisi olla, sillä pidinhän aikanaan väestönkasvua ihmiskunnan pahimpana uhkana. Ehkä joskus edessä on se luomakunnan kruunun vauras ja valistunut rooli.
Nettouusiutumisluku on alle yhden jokseenkin kaikissa teollisuusmaissa ja esimerkiksi Kiinassa – Etelä-Koreasta nyt puhumattakaan. Teollisuusmaiden ja myös menen kehittyvän maan väkiluku on kääntymässä laskuun.
Suomen nettouusiutumisluku oli pitkään noin 0,8: ja 0,9:n välillä väkiluku laskisi 10 — 20 prosentilla sukupolvessa. Pidin sitä silloin optimaalisena jarrutuksena, vaikka valtiovarainministeriön väki olikin eri mieltä.
Nyt Suomen nettouusiutumisluku on laskenut 0,7:n tuntumaan, mikä on jarrutuksena jo vähän liian raju, koska se johtaa pahaan huoltosuhdeongelmaan.
Suurimman syntyvyyden maat ratkaisevat
Vaikka koko maailman nettouusiutumisluku on nyt noin 1,2 ja laskee edelleen, emme voi huokaista helpotuksesta.
Joskus hoettiin, että jos syntyvyys pysyy Suomessa näin matalana, viimeinen suonalainen syntyy joskus vuonna 3000. Vastasin tähän, että jos syntyvyys pysyy väestöryhmittäin ennallaan, vuonna 3000 suomalisia on sata miljardia ja he ovat kaikki lestadiolaisia. Tämä on yksi eksponentiaalisen kasvun ominaisuuksia. Lopulta nopeimmin kasvava väestönosa muuttuu dominoivaksi ja kokonaishedelmällisyys nousee.
Väestönkasvu on saatu aisoihin kaikkialla muualla paitsi Afrikassa, jossa naiset synnyttävät edelleen lähes viisi lasta. Se on laskenut vuodesta 1970, jolloin se oli 6,5 lasta, mutta aleneminen on ollut aivan liian hidasta.
Syntymäni aikaan Afrikassa asui runsaat 200 miljoonaa henkeä ja nyt jo 1,4 miljardia. YK:n optimistisen ennusteen mukaan Afrikan väkiluu saavuttaisi neljä miljardia asukasta vuonna 2100, siis noin 20-kertaistuisi 150 vuodessa.
Samanaikaisesti ilmastonmuutos heikentää elinoloja ja ruuan tuotantomahdollisuuksia Afrikassa.
Tiedän, että on epämuodikasta puhua Afrikan väestöräjähdyksestä, mutta puhun silti. Neljä miljardia afrikkalaista on täysin mahdoton tulevaisuuden kuva – etnisiä afrikkalaisia voi ollakin neljä miljardia, mutta eivät he voi asua Afrikassa.
Vakava väestöepätasapaino odottaa
Paine siirtolaisuuteen kasvaa valtavaksi, kun muun maailman väkimäärä alenee ja Afrikka pursuaa ihmisiä.
Eurooppa meni aivan sekaisin miljoonasta rajoilleen ilmestyneestä pakolaisesta vuonna 2015. Se oli kuitenkin aika pientä siihen verrattuna, mikä näyttää olevan edessä.
Tämä on jo alkanut. Toissa viikolla parituhatta afrikkalaista yritti Marokosta Espanjalle kuuluvaan Melillaan, ja 23 heistä sai surmansa. Vuosittain tuhansia afrikkalaisia hukkuu Välimereen yrittäessään huterilla veneillä Eurooppaan. Mutta tämä on vasta alkua.
Jos kuvittelemme, että Afrikka pysyisi elättämään pari miljardia ihmistä ja loput kaksi miljardia afrikkalaista hakeutuisi tämän vuosisadan loppuun mennessä muualle – lähinnä Eurooppaan, tarkoittaisi vuosittain paria kolmeakymmentä miljoonaa afrikkalaista siirtolaista. Harvaan asutun Suomen osuus tästä olisi joitakin satoja tuhansia vuosittain.
Tällainen tulevaisuus ei tunnu mahdolliselta, mutta en keksi ongelmaan mitään toteuttamiskelpoista ratkaisua.
Erityisesti en pidä hyvänä ajatusta, että myös meidän pitää saada väkilukumme kaksinkertaistumaan 30 vuoden välein, jotta pärjäämme afrikkalaisille.
Ongelma on näköjään oivallettu myös Afrikassa. Yksi syy koronarokotteiden heikkoon menekkiin Afrikassa oli huhu, jonka mukaan koko rokotuskampanjan tarkoitus on tehdä afrikkalaisista hedelmättömiä.
Jos viidesosa ruotsalaisista on nyt ulkomaista syntyperää, heitä lienee ennen pitkää valtaenemmistö, olettaen että eivät omaksu perus-ruotsalaisten lisääntymistapoja. Tätä persut kutsuu väestönvaihdoksi. Mitäpä muutakaan se on.
Yleensä maahanmuuttajataustaisien lisääntyminen vähenee sukupolvien myötä (jos se oli alunperin korkea).
Mutta esim. Helsingissä on jo nyt “ilmastohätätila” mutta kehitysmaalaisten kohdalla sekä Euroopassa että Afrikassa on sukupolvia aikaa odotella jotain teorioden mahdollista toteutumista, syntyvyyden vähenemiseksi
Tuo riippuu kuinka paljon maahanmuttajaväestö lisääntyy toisessa ja kolmannessa sukupolvessa. Yhdysvalloissa ilmiöllä on myös toinen puoli eli kun abortit on kielletty niin trendi hankkia lisää lapsia tapahtuu nopeammin latino ja afroamerikkalaisten keskuudessa kuin valkoisten kohdalla joiden syntyvyys on laskussa koska valkoiset eivät enää aviodu omassa ryhmässä vaan seka-avioliitot yleistyvät. Tilastolliset tämä lisää ainakin Yhdysvalloissa ns mixed race (sekarotu) kansalaisia jotka siis eivät ole kokonaan valkoisia eivätkä mustia vaan sekoitus aasialaista, valkoista ja mustia. Suomessa vastaava ilmiö on nähty suomenruotsalaisten kohdalla etenkin Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rannikkoseudulla jossa kaksikielissyys on yleinen ilmiö
Zürichin asukkaista 27% on ulkomaalaisia — ja varsin huomattava osa siitä jäljellä olevasta 73%:sta on jostain muualta kotoisin ja myöhemmin Sveitsin kansalaisuuden saaneita. Oikeita ”kantasveitsiläisiä” lienee alle kaksi kolmasosaa asukkaista. Käsittäkseni n. puolet asukkaisra on sellaisia, jotka ovat itse tai jonka vanhemmista vähintään toinen on ulkomailta.
Tästä huolimatta mitään pahaa yhteiskunnan luhistumista ei ole havaittavissa.
Olen aina ihmetellut maahanmuuttokriittisten äänien esittämää vaihtoehtoista mallia joka on monessa yhteydessä ollut maahanmuuttokriittisten kohdalla Sveitsi ja Kanada. Kuitenkin maahanmuuttokriittiset unohtavat että Sveitsissä ja Kanadassa asuu paljon enemmän maahanmuuttajia kuin Pohjoismaissa yhteensä. Kuiten maahanmuuttokriittiset haluavat Sveitisin ja Kanadan mallin myös Suomeen mutta unohtavat volyymit kuinka paljon ulkomaalaisten osuus Sveitissä ja Kanadassa suhteessa Pohjoismaihin.
Kun on puhuttu “white flighistä”, niin entä jos tulisi kaikkien värien “color flight” omiensa joukkoon. Jos kävisi ilmi, että ihmiset muuttaisivat ympäristöihin, joissa olisi oman etnisyyden ihmisiä, niin esimerkiksi valkoiset nuoret jäätyään vähemmistöksi useissa Euroopan maissa, muuttaisivat kaikki vaikka Itä-Eurooppaan? Afrikkalaiset taas muuttaisivat useaan tyhjäksi jääneeseen Eurooppalaiseen maahan, esim. Välimeren pohjoispuolen maihin. Näin monen maan väestörakenne muuttuisi nopeasti.
Suomi tietysti tyhjenisi kantasuomalaisista nuorista parissa vuosikymmenessä, mutta tilalle saataisiin afrikkalaisia.
Euroopan maiden suurimmat maahanmuuttaja yhteisöt ovat entisista siirtomaista lähinnä, Aasiasta, Latinalaisesta Amerikasta mukaan lukien Karibianmaat sekä Afrikasta . Joten väestö pohja on sekoittuneempi monissa Euroopan maissa. On otettava huomioon sekin ilmiö että aasialaiset eivät sekoitu afrikkalaisten kanssa esim avioliittojen kautta tosin kuin eurooppalaiset jotka solmivat avioliittoja enemmän molempien väestöryhmien välillä .Suomen afrikkalaisväestö on pienimmästä päästä siis Itä-Euroopan tasoa. Suomeen suuntautuva maahanmuutto on Aasia painotteista enemmän kuin Afrikka painotteista.
Ja vielä huoltosuhteeseen, Bertrand Russell muuten kirjoitti aikanaan, että jos mies ei voi hurmata naisia tuloillaan, niin nämä menettävät työntekomotivaation. Nyt naisilla on omat rahat eikä lapsentekohaluja. Jos uskomme Bertrand Russelia, niin huoltosuhde pahenee paitsi kääntyvien ikäpyramidien takia, mutta myös laskevan työntekomotivaation takia.
Itse väittäisin että jos meitä olisi vain pari miljardia, sillä olisi ostettu vain vuosikymmeniä lisää aikaa. Koska järjestelmä perustuu kilpailuun ja talouskasvuun, jota ei näytetä osata kauniista puheista huolimatta oikeasti erottaa materiankulutuksesta, tarkoittaa se että pienemmällä väestömäärällä ostetaan vain joitain vuosikymmeniä lisää aikaa kunnes ollaan samassa jamassa kuin oltaisiin alkuperäisellä väestömäärällä.
Olisimme voineet tehdä tuon vision mukaisen elämäntavan myös nykyisen kaltaisella väestömäärällä. Se olisi vain tarkoittanut että varallisuus ja sen hedelmät olisi pitänyt jakaa radikaalisti tasaisemmin globaalisti ja myös valtioiden sisällä. Se olisi myös johtanut syntyvyyden merkittävään laskuun kolmansissa maissa, ja ihmisiä siis olisi nyt merkittävästi vähemmän. Länsimaiden olisi pitänyt jarruttaa kokonaiskulutus/päästötasonsa johonkin 80-luvun tasolle, mikä kyllä olisi riittänyt oikein hyvään elämään tasaisemmalla varallisuuden jaolla. Se että sitä ei tehty, mielestäni osoittaa hyvin että pienemmälläkään väestömäärällä kulutusta ei olisi osattu jarruttaa “ajoissa” vaan vasta pakon edessä kuten nyt tulevina vuosikymmeninä meidän täytyy yrittää tehdä.
Vaihtoehto vapaille markkinoille on totalirismi, sillä varallisuus ei pysy tasaisesti jaettuna kuin pakolla. Ainakaan itse en haluaisi sellaista tulevaisuutta. Lisäksi se olisi varsin köyhä tulevaisuus, jossa innovaatiot ja taloudellinen hyvinvointi olisivat vaatimattomia. Talouskasvun ei tarvitse perustua loputtomasti lisääntyvään luonnonvarojen käyttöön vaan innovointiin ja kierrätykseen. Silloin 2 mrd pärjäisi mainiosti.
Mitä tarkoitat vapailla markkinoilla, onko Suomessa vapaat markkinat? Nähdäkseni tyylipuhtaan vapaita markkinoita ei ole missään (ja hyvästä syystä):
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaat_markkinat
En kannata totalitarismiakaan. Enkä puhunut tasajaosta, vaan tasaisemmasta jaosta. Pohjoismaissahan me ollaan tässä asiassa jo eturintamassa, tulon- ja varallisuuden ollessa hyvin tasaisesti jakautunut suhteessa lähes mihin tahansa muihin valtioihin verrattuna. Ja pohjoismaat pitävätkin kärkipaikkoja lähes kaikissa onnellisuus/hyvinvointi/luottamus/innovaatio yms. mittareissa mitä nyt ikinä keksittäänkään tehdä. En usko että tuo on sattumaa.
Itseasiassa uskon että jos varallisuutta (ja sen tuomaa valtaa) ei aleta jonkin mekanismin seurauksena jakaa tasaisemmin, se ennemminkin ajaa meitä kohti totalitarismia ja fasismia. J. M. Korhonen kirjoitti tästä hyvin:
https://jmkorhonen.fi/2021/01/27/tasaisempi-valta-miksi-eriarvoisuus-lietsoo-kestavyyskriisia/
Tyhmä kysymy, mutta miksi 4 miljardia Afrikkalaista ei mahtuisi maanosaan, jonka pinta-ala on 30 miljoonaa neliökilsaa, kun Intiaan mahtuu 1.4 miljardia ihmistä 3.3 miljoonan neliökilsan alueelle?
Oletko kuullut Saharan autiomaasta? Se estää , jarruttaa ja rajaa Afrikan väestön keskittämistä koska Sahara alkaa itä-länsisuunnasta Marokosta Egyptiin asti siis koko maanosan poikki. Intiassa on väestön painetta vähentäviä sosiaalisia ohjelmia jotka toimivat paremmin koska Intia on itsenäinen valtio jolla on paremmat resurssit kuin Afrikan mailla. Afrikassa on 54 eri valtioita joilla on 54 erilaista poliittista päämäärää väestönkasvun hillitsemiseksi. Myös Intian uskonnollinen jako on toisenlainen kuin Afrikassa. Intian valtauskonnossa eli hindulaisuudessa ei ole lisääntymisen perinteistä traditiota koska kyseessä ei ole lähetystöuskonto toisin kuin islam ja kristinusko jotka ovat Afrikan kasvavia uskontoja. Hindunusko on perustuu kastijakoon joka määrittyy sosiaalisen aseman mukaan jolla ei ole käännyttämisen traditiota koska kastijako perustuu mihin kastiin synnyt ja siinä kastissa yleensä eletään ja sosiaalinen elämä määräytyy kastien sisäiseen sosiaaliseen elämään .Tosin tämä on Intiassa muuttumassa koska kaupungistuminen vähentää kastilaitoksen merkitystä. Afrikassa ei ole kastilaitosta vaan heimojako jolla on erilainen monimutkaisempi painopiste jossa on mukana erilaiset tekijät kuten ilmasto ja elinkeinonharjoittaminen jne. En ole Afrikan tuntija mutta Intian kastijako oli monessa yhteydessä siirtomaa-ajan luomus
Minusta kyse on siitä, että mahtuvatko ne kaikki ihmiset tosiaan Intiaankaan tätä nykyä eikä siitä, että kyllä Afrikassa on varaa kasvaa.
Intiassa on paljon parempi ja tehokkaampi syntyvyyden säännöstely politiikka ja palvelut kuin Afrikassa jossa on 54 erilaista toisistaan poikkeavaa päämäärä. Intian väkiluku on paremmin kontrollissa kuin Afrikassa.
Luin hiljattain englanninkielisestä intialaisesta
verkkolehdestä (nimeä en muista) että Intian naapurimaiden Pakistanin ja Bangladeshin väestön kasvu on tällä hetkellä suurempi per asukas vuosittain kuin Intian. Intian väestö kasvu on alhaisempi kuin Pakistanin ja Bangladeshin väestö kasvu. Intian naapurimaiden väestön kasvulla on suurempi vaikutus myös Intian sisäiseen kehitykseen koska etenkin Bangladeshiläisten maahanmuutto on lisääntynyt Intiassa koko 2000-luvun eniten. Nepalilaisilla on liikkumisen vapaus Intiassa.
Kumpaankaan näistä ei kohta mahdu edes nykyisiä asukkaita, kun ilmastonmuutos tekee alueista elinkelvottomia.
Rahul: On totta että Intian väestönkasvu on vain prosentin luokkaa, mutta prosentti miljardista on 10 miljoonaa. Väestöntiheys on yli 400 / km2, verrattuna esimerkiksi Kiinan 147, Japanin 330, Pakistanin 244 ja Nigerian 218. Korkeampiakin väestöntiheyksiä maailmasta löytyy, mutta yleensä pienemmistä maista. Bangladeshissa on sentään vielä kovempi, yli 1000 / km2 kun kokonaisväestö on yli 100 miljoonaa. Siitä miten kontrolloitua Intian politiikka yleisesti ottaen on, voi varmaan perustellusti olla eri mieltäkin kanssasi. Vain tämän vuosikymmenen loppuun mennessä intialaisia arvioidaan olevan 1,5 miljardia. Sen väestönkasvun oletetaan siis olevan tässä ajassa suunnilleen saman verran kuin Meksikossa on ihmisiä.
nokun afrikan luonto on pakko säilyttää, tai menee koko maapallo, sama asia muissakin keharimaissa
Ei se ole mikään tyhmä kysymys.
Itse olen aika vahvasti eri mieltä siitä, että väestönkasvu alueella X johtaisi automaattisesti siirtolaisuuteen. Aikaa taaksepäin katsottaessa tämä on usein johtanut sotaan. Monet maailman asutukseltaan tiiviimmistä alueista ovat pikemminkin vetovoimaisia, kuin painetta ulospäin pursuavia. Afrikassa on lukuisia alueita, jotka voisivat olla väestömäärältään Kiinan rannikkoa tai Intian pohjoisosaa vastaavia.
Kyse ei ole väestömäärästä vaan alueellisesta kantokyvystä. Alueen kantokyky ylittyy tyypillisesti sodan, konfliktin, muun ihmisen luoman katastrofin ja tai luonnonkatastrofin vaikutuksesta tai niiden yhteisvaikutuksesta. Esimerkkinä nyt vaikka viimeisin suuri väestön liikkuminen Ukrainasta ympäröiviin maihin. Vastaus kysymykseen on siis, että kyllä mahtuu, jos yhteiskunta mahdollistaa. Meillä on meneillään useita toimia, joilla pyrimme kasvattamaan edellä mainittujen ongelmien aiheuttamaa alueellisen kantokyvyn ylittymistä, jotta siirtolaisuus ei konkretisoituisi. WFP taisi saada juuri palkinnon omasta tehokkuudestaan ja tehokas se todellakin on. Tähän löytyy vahvaa poliittista tahtoa, vaikka joskus siirtolaisuus saattaisi olla selkeästi se parempi vaihtoehto.
Palataan Suomeen. Saimaannorppa lisääntyy, koska kalastamisen arvo on jäämässä luontoarvon alle. Eurot merkitsevät. Toisen suunnan esimerkki. Kuusankoskella saatiin aikaan maailman myrkyllisin joenpohja ja tämän myrkyttäminen loppui vasta 1980- luvulla. Siellä on edelleen sadan metrin matkalla enemmän myrkkyjä, mitä koko itämeressä yhteensä. Siinä kun perheenisä halusi vaihtaa Ladan Volvoon, niin ei paljon hetkauta se, että Itämeren kalakanta pilattiin muutaman kymijokelaisen elämänlaadun edessä. Meillä Suomessakin on näitä tilanteita, jossa jonkun toisen taulu-tv on jonkun toisen elämäntyötä arvokkaampi.
Kiinassa yliopiston professori selitti minulle Kiinan väkiluvusta seuraavaa. Kiinalaisia oli kehittyneen riisinviljelun seurauksena X‑määrä (500 miljoonaa?). Nuudelin tuleminen mahdollisti lisää ruoantuotantoa ja tällä saatiin maahan toiset 500 miljoonaa. Näin tämä menee ellei yhteiskuntaan muodostu väestönkehitystä jarruttavia tai estäviä tekijöitä.
Tämä maapallo on ihmisten maapallo. Muistelisin, että korkeasaaressa oli korona-aikaan infotauluja, jossa mainittiin, että 4% nisäkkäistä on luonnonvaraisia. Loput ihmisiä ja tuotantoeläimiä. Tuotantoeläimiä on toki määrällisesti paljon ihmisiin verrattuna. Joitakin kymmeniä miljardeja, mutta massassa ainoastaan 2–3 kertaa ihmismäärä. Me kun teurastetaan niitä niin paljon. Aika monta elukkaa jokaista suomalaista kohden joka ikinen vuosi. Eläinkunnassa on edelleen jouston varaa ja meillä on vielä tuhoamatonta luontoa jäljellä.
Soininvaara on usein nostanut Nigerian esimerkkinä Afrikan väestöräjähdyksestä. Luulisi muistavan paremmin. Omassa nuoruudessasi Nigerian hallitsijat ovat pitäneet YK:n istunnoissa pitkiä puheita siitä, että nälkään tappaminen on laillinen sodankäynnin keino. Minun sukupolvelleni tästä sodasta siirtyi Suomen koulumaailmaan opetus, että pitää syödä lautanen tyhjäksi, koska Afrikassa nähdään nälkää.
Tärkeämpää kuin ymmärtää, että jäätelö aiheuttaa hukkumiskuolemia olisi ymmärtää miksi ruoan jättäminen tähteeksi poistaa kansanmurhan. Ensimmäisestä saa meemin, mutta toisesta saa luentosarjan.
Kyllä maailman historiassa on esimerkkejä siitä että kun on liian paljon väestöä tiiviillä alueella on liian paljon jonka väestön kasvu on nopeampaa kuin naapurimaiden se aiheuttaa siirtolaisuutta. Otetaan muutama esimerkki. Irlanti, Italia, Suomi, Espanja, Portugali, Britannia, Hollanti, Puola ja Turkki. Irlantilaisten, italialaisten, suomalaisten, espanjalaisten, portugalilaisten, hollantilaisten, brittiläisten, puolalaisten ja turkkilaisten siirtolaisuus on ollut yksi Euroopan suurimpia lukumääriä joko Euroopan ulkopuolisen tai Euroopan sisäisen muuttoliikenteen kohdalla. Kiinalaisten ja intialaisten muuttoliikkenne on Aasian maiden suurempia
Nigerian väestönräjähdys oli erittäin iso 1960-luvun puolivälissä. Myöhemmin Pohjois-Afrikan maiden etenkin Egyptin väestön kasvu ohitti Nigerian. Egypti hoiti myös väestön kasvun siirtolaisuudella Persianlahden maihin. Saudi-Arabiassa asuu yli 2 miljoonaa egyptiläistä
Kirjoitit aiemmin sen “kirjeenvaihdon Linkolan kanssa”, missä esitit, että ihmisille voitaisiin tarjota elämäntapaa, jossa olisi mahdollista valita matala kulutustaso yhdistettynä runsaaseen vapaa-aikaan. Tuon oli mielestäsi tarkoitus olla ratkaisu luonnonvarojen liikakäytölle.
Minusta tuo oli hyvä ideana. Moni tekisi tuon vaihtokaupan . En kuitenkaan osaa kommentoida, olisiko tuo realistinen tai hyvä suunnitelma. Olisiko se realistinen, jos pitäisi kilpailla Aasian kanssa? Entä olisiko se edes hyvä, jos rahaa olisi vähemmän uuden luontoa säästävän teknologian kehittämiseen ja uuden tekniikan kehittäjät olisivat riippumatoissa kirja kädessä=
Aasian maiden menestys perustuu uuden teknologian hyödyntämiseen. Hyvä esimerkki maanosasta joka ei kunnolla hyödynnä teknologiaa on Etelä-Amerikka
Itse olen ympäristön kannalta eniten huolissani siitä ajasta kun (Afrikan) väestönkasvu loppuu.
Miksi ihmeessä? No, väestönkasvu loppuu yleensä väestön vaurastuessa. Ja väestön vaurastuminen on ainakin tähän asti tarkoittanut kulutuksen kasvua, autoilua, lihansyöntiä, matkailua, tavaraa. Sillä tuhovoimalla ja ‑nopeudella ei näytä olevan ylärajaa edes siinä määrin kuin väestönkasvulla.
Paradoksaalista, ehkä, mutta perustuu faktoihin.
Vaurastuminen hidastaa talouskasvua koska raja kasvulle on saavutettu. Lihansyönti ei ole ongelma kehitysmaissa vaan teollisuusmaissa. Monessa Aasian maissa etenkin Intiassa kasvisruokailu on osa tapakulttuuria ja vaihtoehto siirtyä lihansyöntiin on pienempi mahdollisuus kuin länsimaissa. Tavara ei ole enää kulutuksen keskeisimpiä ilmiöitä vaan palvelut. Autoilu on Euroopassa pienempää kuin esimerkiksi Pohjois-Amerikassa.
Soininvaara kirjoitti:
“Suomalainen hyvinvointivaltio on paljon fiksummin organisoitu. Koulutus on ilmaista ja valtio maksaa lapsilisiä. Se piti jonkin aikaa Suomen syntyvyyden muita EU-maita korkeampana, vaan ei pidä enää. Nykykulttuurissa on muitakin syitä, miksi lapset eivät kuulu monen nuoren tulevaisuuden suunnitelmiin.”
Voisi pitää nykyisinkin, jos lapsilisällä olisi ostovoimaa. Lapsilisän ostovoima on romahtanut. Sitä on viimeisen 10 vuoden aikana leikkailtu, ja sen lisäksi indeksikorotuksia ei ole tehty, toisin kuin muihin sosiaalietuuksiin. Tänäkin vuonna hallitus päätti olla tekemättä edes indeksikorotuksia lapsilisiin, vaikka inflaatio on noin 8 %:n tasolla. Suomenn nykyinen lapsilisä ei riitä tyypillisesti kattamaan edes lasta koskevia kuukausittaisia ruoka- vaatemenoja, saati muuta elämistä. Pari vuosikymmentä sitten lapsilisä riitti paljon laajemmalta osin tasaamaan lasten saamisesta aiheutuneita lisämenoja perheellisille. Ainakin omassa tuttavapiirissäni yleisin syy sille, miksi lapsia ei ole enempää, on talous. Asuminen, ruoka, kulkeminen, vaatteet, vakuutukset yms. maksaa paljon, ja jokainen lapsi tarkoittaa lisäneliöiden ja muiden lisämenojen tarvetta. Suomen sosiaaliturva oli parikymmentä vuotta sitten kehitetty tukemaan lapsiperheitä. Nyt sosiaaliturvan maksut kohdistuvat Kelan tuenmaksutilastojen perusteella huomattavasti aiempaa enemmän yhden aikuisen talouksiin. Taustalla on monia lakimuutoksia, jotka vähitellen ovat ajaneet nykytilanteeseen, jossa syntyvyys on laskenut Suomessa länsimaiden joukossa erityisen nopeasti.
Muitakin syitä toki on. Mutta länsimaiden joukossa huomattavan heikoksi tiputettu lapsilisä on yksi syistä syntyvyyden laskun taustalla Suomessa.
.
Pohjoismaissa lapsilisät ovat tarkoitettu itse asiassa tasaamaan lapsiperheiden välisiä tuloeroja. Monissa katolilaisissa maissa lapsilisät ovat sidottu siihen että äidit jää kotiin ja isät käy töissä ja jokaisesta lapsesta maksetaan ylimääräinen summa per lapsi ja se sidottu tuloihin. Pohjoismaissa näin ei ole koska lapsilisä on kaikille sama oli pörssiyhtiön toimitusjohtaja tai pätkätylöläinen. Voidaan sanoa että monissa katolilaisissa maissa jossa on tälläinen järjestely johtuu siitä että kirkko ja seurakunnat tarjoavat niitä yhteiskunnan palveluita joita Suomessa valtio ja kunnat tarjoavat. Katolisen kirkon suhde seksuaaliseen terveyskasvatukdseen on hyvin kyseenalaista mikäli on vähänkään perehtynyt siihen kuinka katolilainen kirkko suhtautuu asiaan.
Ainakin Sipilän hallituksen esityksessä eduskunnalle todettiin lapsilisien tarkoituksesta, että lapsilisän tarkoitus on tasata nimenomaan lapsellisten perheiden ja muiden kotitalouksien tuloja: “Lapsilisä toimii tulontasauksena lapsiperheiden ja lapsettomien kotitalouksien välillä.” Lapsista kun aiheutuu monia sellaisia menoja, joita lapsettomilla kotitalouksilla ei ole, ja välttämättömät lapsiin liittyvät menot (ruoka, edes jonkinlaiset vaatteet, lämmin tila, lämmin vesi, osuus sähkönkulutusta, tekemistä yms.) ovat aika samanlaisia niin sillä toimitusjohtajan kuin pitkäaikaistyöttömänkin perheessä. Yli elämisen kannalta välttämättömänkin voi silti menot olla, ja reilustikin. En ole sellaista ajatusta ennen kuullut, että lapsilisien tarkoitus olisi tasata lapsiperheiden keskinäisiä tuloeroja. Jos se olisi keskeinen tarkoitus, lapsilisä olisi verotettavaa tuloa, jolloin se olisi isompi pienituloisilla ja pienempi isotuloisilla.
Nykytilanteessa kouluikäisistä lapsista tulee reilusti enemmän menoa kuin mitä suomalainen lapsilisä korvaa. Suomalainen lapsilisä oli aikoinaan lapsiperhemyönteisen Suomen ylpeydenaihe. Sittemmin Suomi on leikannut lapsilisiä, ja moni muu maa parantanut, ja suomalainen lapsilisä edustaa nykyään Eurooppalaista häntäpäätä.
Lapsiperheköyhyys tulee näillä näkymin seuraavan vuoden aikana kasvamaan Suomessa reilusti kouluikäisiin lapsiin liittyvien kustannusten noustessa jopa keskimääräistä inflaatiota nopeammin, ja silti lapsilisien pysyessä vailla edes inflaatiokorotuksia. Jos tilanne jatkuu tällaisena, se taannee myös syntyvyyden pysymisen Suomessa matalana lähivuosinakin, koska kouluikäisten lasten elatus maksaa vanhemmille yhä enemmän ja enemmän.
“Jos kuvittelemme, että Afrikka pysyisi elättämään pari miljardia ihmistä ja loput kaksi miljardia afrikkalaista hakeutuisi tämän vuosisadan loppuun mennessä muualle – lähinnä Eurooppaan, tarkoittaisi vuosittain paria kolmeakymmentä miljoonaa afrikkalaista siirtolaista. Harvaan asutun Suomen osuus tästä olisi joitakin satoja tuhansia vuosittain.”
Yksi maailman suurimmista “eläkepommeista” on Afrikassa, jossa eläkeläisten määrä tulee kasvamaan huikeaa vauhtia tulevina vuosikymmeninä. On mahdollista, että jos eläköityvä väestö vaurastuu sen verran, että sillä on varaa matkata muihin maihin, eläkepommi lähtee purkautumaan niin, että huonoon eläkkeeseen oikeutetut lähtevätkin maahanmuuttajiksi parempien minimieläkkeiden maihin. Jos massamuutot Afrikasta lähtisivät liikkelle, ne koskisivat oletettavasti myös vanhempaa väestöä — jota Afrikassa on tulevina vuosikymmeninä kasvavia määriä siinä, missä aiemmin Afrikan väestöpyramidi on ollut ikääntyneissä ikäluokissa aiemmin kovin kapea.
Tuosta kun laskee, mitä se tarkoittaisi sosiaaliturvalle, jos vaikkapa Eurooppaan saapuisi vuosittain parikin miljoonaa eläkeikäistä Afrikasta vailla rahastoitua eläkekertymää, niin menisi eurooppalainen sosiaaliturvakin sekaisin. Jos esim. Suomeen tulisi vuosikymmenen ajan vuosittain 100 000 sellaista eläkeläistä, joille pitäisi alkaa jossain kohtaa maksaa täyttä takuueläkettä ja eläkkeensaajan asumistukea + muuta sosiaaliturvaa niin, että menoa kertyisi keskimäärin esim. 1200 €/kk/hlö, olisi yhteensä maksettavaa tiedossa miljoonasta tulijasta sellaiset miljardimäärät, että suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä kaatuisi. Nykyisin takuueläkeläisiä on koko maassa yhteensä vain toista sataa tuhatta.
Suomalaisissa maahanmuuttoa koskevissa eläkelaskelmissa ei ole koskaan selvitetty takuueläkkeen tarpeen kehitystä. Kyselin joskus ETK:sta, joka on tehnyt maahanmuuttoon liittyviä eläkelaskelmia, arviota takuueläkkeen määrätarpeiden kehityksestä maahanmuuton myötä. ETK:n edustaja ilmoitti, ettei heillä ole tiedossaan sellaista selvitystä, jossa olisi työeläkkeiden lisäksi myös takuueläkkeet mukana. Monet varsinkin vanhemmalla iällä alhaisen palkkatason maista muuttavista ovat kuitenkin takuueläkkeen potentiaalisia saajia, koska työeläkettä ei Suomessa tai muualla Euroopassa asuessa ehdi kertyä niin paljoa, että takuueläkkeen tulorajat ylittyisivät.
Alunperin kun lapsilisä laki tuli voimaan 1948 oli lapsilisän idea tasata kaikkien lapsiperheiden tuloeroja. Sipilän hallitus yritti muuttaa lapsilisä mallia mainitsemaasi suuntaan mutta päättyi itse asiassa leikkaamaan lapsilisiä 0,85 prosentilla.
Olet väärässä vuoden 1948 osalta. Tarkistin vuotta 1948 koskevia tietoja, ja jo 1948 lakia säädettäessä julki lausuttu tavoite oli se, että sillä tulontasataan ja siis parannetaan kaikkien lapsiperheiden tilannetta suhteessa muihin kotitalouksiin, ei lapsiperheiden keskinäisten tuloerojen kutistaminen. Sivutavoitteena 1948 oli pyrkimys saada lisää lapsia Suomeen kasvattamalla kannusteita syntyvyyden kasvuun. Sota-aikana hieman ennen lapsilisälaista säätämistä oli kuollut lähes 100 000 asukasta Suomessa, pääasiasssa nuoria miehiä, jonka seurauksena väestöpyramidi oli varsin vinoutunut, ja esiintyi huolta mm. siitä, saadaanko eläkkeitä aikanaan maksettua, kun nuoria miehiä oli niin vähän. Lapsilisä oli Suomen ensimmäinen ns. universaali etuus. 1948 lapsilisälaista ei eduskunnassa lainkaan äänestetty, vaan siitä päätettiin eduskunnassa ilman äänestämistä yksimielisesti.
Itse asiassa tarkoitin juuri tuota mitä alunperin toit esiin että kyseessä oli tuloerojen tasaus lapsiperheiden ja muun väestön välillä joilla ei ollut lapsia. Mutta lapsilisien ideana oli tuo universaali ajatus koska Suomessa oli paljon orpolapsia joilla ei ollut isää elossa ja leskeksi jääneen äidin taloudellinen asema oli vaikea. Etenkin työläistaustaisten ja pienviljelijä perheiden keskuudessa oli iso lapsi lukumäärä ja tämä suhteessa pieniin tuloihin oli sosiaalinen ongelma joka piti taittaa .Syy miksi eduskunnassa ei äänestetty vaan kyseessä oli yksimielinen päätös oli se että silloisessa eduskunnassa oli hallituksen takana hyvin iso enemmistö joten äänestystä ei tarvittu . Vuoden 1945 aikana oli eduskuntavaalit ja SKDL oli saanut historiallisen suuren vaalivoiton. Lapsilisät olivat SKDL:n vaalilupaus. Myöhemmin kun elintaso nousi niin lapsilisät etenkin korkeatuloisten perheiden kohdalla on ollut aina iso keskustelu pitäisikö lapsilisien kohdalla on katto. Se mikä tämä on katto olisi on ollut poliittisesti aina jakava tekijä
Tässä Ode liittyy maailmanlopun ennustajien suureen joukkoon.
Ode on kävelevä todiste siitä, että nuo kaikki olivat väärässä.
Muistan hyvin vuoden 1972, jolloin Rooman Klubin viisaat julkaisivat kuuluisan raporttinsa ”Kasvun rajat”.
Sen tulos oli tämä: Kun kerran silloinen maailman 4 miljardin väkiluku kasvaa kontrolloimattomasti, pian törmätään varmuudella maapallon resurssien loppumiseen ja suureen nälänhätään.
Kun tästä kysyttiin silloiselta Intian pääministeriltä Indira Gandhilta, hän vastasi näin: ”Mitään nälänhätää ei tule. Te länsimaiset ette ymmärrä ollenkaan Intiaa!”
Nyt meitä on 8 miljardia, eikä ole mitään laajaa nälänhätää.
Näiltä maailmanlopun ennustajilta näyttää usein puuttuvan suhteellisuudentaju.
Tässä esimerkkejä:
1) Tuo 8 miljardia ei oikeastaan ole kovinkaan suuri määrä. Me kaikki mahdumme seisomaan yhtä aikaa Saimaan jäälle…
2) Nuo ennustajat muodostavat populistisia uskontoja, joiden mantroja sitten tuputtavat muille ”tieteellisenä totuutena”.
Tästä esimerkkinä varsinkin länsimaita riivaava CO2-uskonto, jonka mukaan ilmasto pyörii ihmisen navan ympäri.
Kerettiläisiä ovat ne, joiden mielestä ilmasto on niin monimutkainen ja jatkuvassa muutostilassa, ettei sen kehitystä voi luotettavasti ennustaa muutamaa päivää pidemmälle.
Se on kuitenkin selvää, että ihmistä huomattavasti voimakkaanipa vaikuttajia ovat esimerkiksi aurinko, jääkausi-lämpökausi-syklit, vulkaaninen toiminta, ym. luonnon ilmiöt, sekä keskeisen tärkeät pilvet, mikä on edelleen ilmastotieteen ratkaisematon ”mysteeri”.
Tieteessä on tehty paljonkin syntiä luulemalla, että korrelaation on sama kuin riippuvuussuhde, kausaalisuus. Tämä on pitkään ollut klassinen tilastotieteen ”musta aukko”, ratkaisematon mega-ongelma.
Tämän ongelman ratkaisi vasta hiljakkoin UCLA:n professori Judea Pearl tiiminsä kanssa. Hän kirjoitti tästä 2018 kirjan ”The Book of Why”.
Kirjassaan prof. Pearl sanoo ilmastosta (s.261): ”Kontrafaktuaalisen analyysin avulla ilmastotutkijat voisivat tehdä aikaisempaa paljon tarkempia ja täsmällisempiä ennusteita.”
Ja (s.296) näin: ”Tieteellisten standardien mukaan ilmastomallien tulokset ovat varteenotettavia, mutta niiden käyttöön liittyy tämä merkittävä vaara: Vaikka ne pystyvät hyvin ennustamaan säätä muutaman päivän eteenpäin, niiden luotettavuutta ei ole milloinkaan testattu satavuotisilla datasarjoilla, josta syystä niissä voi olla sellaisia virheitä, joista emme ole tietoisia.”
Nykyisen energiakriisin seurauksena, epäluotettavalla tieteellisellä pohjalla toimivat CO2-uskovaiset joutuvat palaamaan tänne tavallisten kuolevaisten reaalimaailmaan, josta rohkaisevana esimerkkinä oli eilinen EU-päätös kaasun taksonomiasta.
Olisikohan se kuitenkin nyt parasta, että laittaisimme ensin Suomen rapakunnossa olevan talouden kuntoon ja laitetaan mega-kallis vihreä siirtymä jäähylle?
Olkoon mottomme: Kyllä ne insinöörit nämäkin ongelmat ratkaisevat, niin kuin aina ennenkin!
”Tieteellisten standardien mukaan ilmastomallien tulokset ovat varteenotettavia, mutta niiden käyttöön liittyy tämä merkittävä vaara: Vaikka ne pystyvät hyvin ennustamaan säätä muutaman päivän eteenpäin, niiden luotettavuutta ei ole milloinkaan testattu satavuotisilla datasarjoilla, josta syystä niissä voi olla sellaisia virheitä, joista emme ole tietoisia.”
Hetkinen! Minun ymmärtääkseni näitä IPCCn ilmastomuutoksen mallien parametrien hyvyyttä ja niiden arvoja testataan ja säädellään nimenomaan sovittamalla niitä vanhoihin, jopa yli 100 vuoden input- output havaintoihin. Virheitä ja epätäsmällisyyksiä toki on kuten kaikessa mallinnuksessa, mutta kierros kierrokselta ne vähenevät.
Pearlin työkaluilla on jonkinlaista filosofista mielenkiintoa*, mutta niiden käytännön merkitys on lähinnä ekonometristen kusetusten uskottavuuden kasvattamisessa.
*: Jos toista korreloituneista muuttujista (v1) voidaan ennustaa kolmannella (v3) kun tiedetään v2, kertoo tämä siitä, että on useampia tapoja, miten v2 on voinut syntyä muista muuttujista kuin v1. Menneisyydessä on useampia vaihtoehtoja siihen, miten tietty tulevaisuus on voinut syntyä: tulevaisuus on menneisyydestä tehty karkeistus (2. pääsääntö termodynamiikassa). Tämä vihjaisi v1 olevan v2 suhteen menneisyydessä ja siten “syy”.
Mutta olen aika varma että tässäkin jää ekonomistille yllin kyllin liikkumavaraa valita sopivat muuttujat ja tilastovirheet, jotta voidaan todistaa 3‑vuotiaana saadun päivähoidon asettavan lapsen loppuelämän niille oikeille ja tuottaville raiteille.
Onko Intian syntyvyys nyt vähentynyt vaurastumisen vuoksi, vai siksi että intialaiset eivät pysty hankkimaan enempää lapsia? Intia ja Kiina ovat olleet Malthusin kuvaamissa olosuhteissa suuren osan historiaansa.
Vaikka Kiina ja Intia ovat olleet Malthusin kuvaamissa olosuhteissa suuren osan historiaansa ovat Intia ja Kiina kuitenkin onnistuneet kontrolloimaan tätä Malthusin väestöteoriaa siirtolaisuudella. Kiinalainen ja intialainen diaspora ovat maailman suurimpia Euroopan ulkopuolisia diaspora yhteisöjä. Kolmentena on turkkilainen diaspora. Afrikkalainen diaspora Afrikan ulkopuolella on Pohjois-Amerikan ja Brasilian orjien jälkeläiset mutta siinä ei ole kyse maahanmuutosta vaan pakkosiirroista.Afrikkalainen diaspora on Afrikan ulkopuolelle on vasta aluillaan eikä pääasiallinen suunta ole pääasiassaia automaattisesti Eurooppa. Suunta on myös Persianlahden maat jossa asuu paljon afrikkalaisia siirtotyöläisiä. Myös Afrikan sisäinen maahanmuutto on kasvussa. Esim Etelä-Afrikassa asuu miljoonia laittomia zimbabwelaisia ja mosambikilaisia maahanmuuttajia. Keniassa asuu iso somaliyhteisö. Klassinen esimerkki oli Nigerian päätös vuonna 1983 karkoittaa 2 miljoonaa ghanalaista maahanmuuttajaa Nigeriasta
Rooman klubin ensimmäinen, alkuperäinen raporttihan esitti skenaarioita, joissa resurssien riittävyys alkaa tulla ongelmaksi joskus vuosien 2000–2100 välillä. Skenaariot eivät maininneet mitään tarkkaa vuosilukua, mutta kuvaajaa tutkailemalla huomaa että per capita industrial output ja per capita food alkavat niissä standardimalleissa romahtaa jossain 2020–2030-luvuilla — silloin tunnetut resurssit tuplaamalla “voitettiin” skenaarioissa ehkä vuosikymmen lisäaikaa.
Jos haluaa tarkistaa etten puhu palturia, raportin PDF löytyy netistä hyvin helposti.
Asiallinen kirjoitus. Väestönkasvu on aihe, josta on vaikea keskustella viileästi. Meitä ihmisiä on liikaa, mutta ongelmaa on vaikea ratkaista inhimillisellä tavalla. Niinpä ongelmasta yleensä vaietaan.
Vaikka on täysin totta, että väestönkasvun hurjimmat käyrät muualla kuin Afrikassa on saatu vihdoin taittumaan, on ihmisiä silti jo nyt valtavan paljon liikaa. Paitsi, että me koko ajan syömme liikaa tilaa muulta elonkehältä ja heikennämme siis biodiversiteettiä, uhkaavat meitä itseämme erilaiset resurssipulat koko ajan. Lisäksi ihmisten väliset jännitteet ja ongelmat lisääntyvät ahtaudessa, mistä seuraa kaikenlaista ei-toivottua.
Ihmismäärän väheneminen helpottaisi monia ihmiskunnan suurista ongelmista. Aika hoitaa ne epäilemättä jollain tavalla jossain vaiheessa, mutta selviäisimme huomattavasti vähemmällä kärsimyksellä, jos hoitaisimme ne itse.
En toki tiedä itsekään miten väestön väheneminen tehtäisiin humaanilla tavalla. Ensimmäinen askel voisi kuitenkin olla, että ongelmasta puhuttaisiin avoimesti?
Nimimerkki Olli S on ehdottanut sotiaallista ratkaisua Afrikan siirtolaisuudelle Eurooppaan päin. Onko tämä ratkaisu siis humaani tapa ratkaista asioita? Se ei ole ainakaan ensimmäinen askel avoimpaan keskusteluun koska ehdotus on kansanmurha tai joukkomurhan ehdottamminen .
Jotkut todellakin ehdottavat ihmiskunnan väestöongelman ratkaisuksi ihmisten tappamista (toisten, ei heidän itsensä), mikä lienee yksi syistä miksi väestöongelmasta ei kovin paljon haluta puhua.
Tappaminen ei tietenkään ole humaani tapa. Meidän pitää pystyä parempaan. Älkööt ehdotukset tappamisesta kuitenkaan johtako siihen, että itse ongelmasta vaietaan.
Itsekin ihmettelen miksi tässäkin blogissa keskustelussa on nimimerkki Olli S:n toimesta nostettu sotilaallinen vaihtoehto Afrikan väestön kasvun pysäyttämiseksi? Onko itänaapurin pitkä väkivaltainen vankileirien aikakausi jotenkin unohtunut?
Afrikka on suuri manner, jonne mahtuu 4 mrd ihmistä. Näin suuren väestön toimeentulo edellyttää kuitenkin modernisaatiota ja teollistumista (vrt. Kiina ja Intia). Tarvitaan tehokasta maataloutta, kastelujärjestelmiä, yhdyskuntatekniikkaa kasvaviin jättikaupunkeihin jne. Paljon ongelmia mutta myös paljon mahdollisuuksia.
Kyllä. Muta myös maailman epädemokraattisimmat ja korruptoituneimmat hallinnot. Muutama poikkeusta lukuun ottamatta. Miten nämä luovat tarpeellisen fyysisen ja sosiaalisen infrastruktuurin?
Jos Suomen pitäisi valita että kauppa ja yhteistyö tehdään pelkästään demokraattisten maiden kanssa jossa korruptio on pientä olisi ainoa valtio jonka kanssa voisimme tuon kriteerin perusteella tehdää kaupallista yhteistyötä olisi se valtio Ruotsi. Suhteemme Venäjään ennen Ukrainan sotaa oli erittäin tiiviit ja itse asiassa kärsimmme Venäjä pakotteista eniten pohjoismaista taloudellisesti
Afrikan kehitystä jarruttaa myös Afrikan maiden eritahtinen kehitys. Toivottavasti Afrikan mantereen yhteinen vapaakauppa-alue toteutuu suunnitelmien mukaisesti. Afrikan kehityksen kannalta on välttämätöntä että maanosa yhtenäistyy
Olen samaa mieltä. Afrikassa on valtavasti ihan A+ luokan viljelysmaata ja resursseja — sikäläisen maatalouden tuottavuutta rajoittaa lähinnä USA/EU akselin maataloustuet ja suojatullit + huono omaisuudensuoja.
Jos omaisuudensuoja saadaan korjattua, niin Afrikka muuttuu vilja-aitaksi kun sikäläiset parhaiten osaavat maatalousyrittäjät vähitellen ostelevat huonommin menestyviltä maat ja alkavat investoida moderneihin tuotantomenetelmiin. Se kehitys taas vapauttaa satoja miljoonia ihmisiä töihin teollisuuteen ja postteolliseen palveluyhteiskuntaan.
NL:ssä muutosta tehtiin väkisin kommunistien toimesta, Kiinassa se tapahtui enemmän markkinatalouden ehdoilla kun kommunistinen puolue järjesteli omistusoikeudet riittävän luotettaviksi ja vapautti yksityisten yritysten päätöksentekoa, mikä kannusti investointeihin joka johti satojen miljoonien ihmisten joukkomuuttoon kaupunkeihin.
Afrikka ei ole yhteen adjektiivilitanian kuvailtavaksi sopiva manner — se kovin heterogeeninen manner. Mutta vähitellen hallinto kehittyy osassa alueista ja ennemmin tai myöhemmin väestö siirtyy matalatuottoisesta maataloudesta muihin ammatteihin ja maatalouden tuotantomenetelmät modernisoituvat.
Tapahtuuko se 20v vai 100v vai 150v aikajänteellä, vastaus riippunee siitä kuinka pieniin tarkasteluyksikköihin tutkittava alue jaetaan.
Afrikkalaiset tarvitsevat pientä tuunausta ennen kuin heistä tulee taitavia teknologian käyttäjiä. Teknologia ei pelasta nykyistä eikä seuraavaakaan sukupolvea.
Olli S:lle vasta kommenttina että Afrikassa nimenomaan käytetään paljon enemmän uusimpaa teknologiaa monessa arjen asiassa kuin esimerkiksi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Koko Afrikan suurimpien kaupunkien maksuliikenne tehdään jo älypuhelimien mobiilipankki sovelluksilla. Jos mobiilipankki maksuja esimerkiksi vertaa Saksan ja Suomen kohdalla niin Suomi johtaa on Saksaa ainakin 5–10 . Afrikan kohdalla ei ole muuta kuin mobiilipankki koska siirtomaavallan aikana ei ollut pankkeja. Matkapuhelimien määrä esimerkiksi on kymmenen kasvanut eniten Afrikassa viimeisten 20 vuoden aikana. Tuo Olli S:ne väite että teknologia ei pelasta nykyistä eikä seuraavaakaan sukupolvea Afrikassa ei ole kyllä Afrikan ongelma. Se on nimittäin Euroopan ja Pohjois-Amerikan väestön ongelma koska ikääntyvä väestö joiden elinikä nousee koko ajan on Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ei ole nykyisen eikä todennäköisesti tulevan teknologisen kehityksen piirissä. Afrikan väestö on nuorta.
Onko Intia ruuan nettoviejä vai ‑tuoja:
Kiinahan on on nettotuoja ja ostaa Afrikasta maata oman väestönsä ruokkimiseksi.
Intia on omavarainen kotimarkkinoilla ruuan tuotannossa mutta sen elintarvikkeiden vienti on pääasiassa Lähi-itä painotteista Saudi-Arabia ja Arabiemiirikunnat ovat Intian suurimmat vienti maat
Tuossa pyörittelin karttapalloa. Itänaapurissamme on paljon tilaa (yli puolet afrikan pinta-alasta ja n. 10% Afrikan väestöstä). Ongelmaksi jää, miten se saadaan haluttavaksi ja haluavaksi maahanmuuton kohteeksi. Afrikan talouskasvun kiihdyttäminen (täysin itsekkäistä syistä) pitäisi olla länsimaissa myös paljon korkeammalla prioriteetilla kuin mitä se tällä hetkellä on — enkä tarkoita kehiysapubudjetin kasvattamista, vaan esimerkiksi Afrikalle suotuisien kauppasopimusten tekemistä (esim immateriaalioikeudet) ja sotilaallisen yms tuen antamista niille afrikkalaisille hallinnoille jotka ovat menossa demokraattiseen ja kehittyneeseen suuntaan. Myös muita keinoja painostaa kehitysmaiden hallintoja demokraattiseen ja kehittyneeseen suuntaan pitäisi miettiä.
Venäjän taloudellisen kehityksen haasteena on ollut se että kuinka Venäjä voisi kehittää Kaukoidän rannikkoaseutua Tyynenmeren rannikolla. Jos Venäjä sai tuon alueen kukoistukseen olisi se johtavampia Aasian maita Kiinan jälkeen.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta toivon, että muuttoliike ei suuntaudu itänaapuriin, joka on yksi harvoista laajamittaisesti maapallolla rakentamatta jääneistä alueista. EU:n alueelta on metsät tuhottu jo menneinä vuosisatoina ja vuosikymmeninä pohjoismaita lukuunottamatta, mikä on aiheuttanut huomattavaa luontokatoaaltoa myös mm. eläinkuntaan, joka jatkuu yhä. Kaikkia väljästi asutettuja alueita ei pidä edes tavoitella muuttoaaltojen kohteiksi.
Jos tarkoitat maahanmuuton estämistä, kiitos kun tunnustat afrikkalaisten maahanmuuton ongelmaksi. Ei tunnu olevan kovin helppoa monelle muulle.
On kuitenkin paljon helpompaa, varmempaa ja tehokkaampaa estää maahanmuuttoa suoraan aseellisesti, vaikka Välimerellä, kuin yrittää esim. näyttää muille maille niin hienoa mallia hiilipäästöjen vähentämisessä, että hekin ottavat mallia, ilmastonmuutos peruuntuu, ja afrikkalaiset eivät jostain ilmastosta riippumattomasta syystä lähde liikkeelle.
Kun estämme maahanmuuton aseellisesti, voimme säästyneillä rahoilla auttaa afrikkalaisia muuten vaan, mikä olisikin mielestäni huomattavasti jalompaa.
Miten estät maahanmuuton Afrikasta aseellisesti? Lähettämällä sotilaallisia yksiköitä Afrikkaan tappamaan ihmisiä jotka pyrkivät Eurooppaan? Mitä luulet että mikä olisi muun maailman reaktio tähän? Kiinan ja Venäjän ? Miksi Suomessa ja Euroopassa alkoi Venäjän sotatoimia jyrkästi vastustava rintama johon kuului aseapu Ukrainalle heti kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan? Kuitenkin monu maa Euroopan ulkopuolella eivät ole tuominneet Venäjän hyökkäystä jota me täällä Euroopassa ihmettelemme ja kririsoimme. Jos Euroopan maat hyökkäävät tai lähettävät sotilaita Afrikkaan tappamaan ihmisiä jotka pyrkivät Eurooppaan niin luuletko että Euroopan maat saavat paljon tukea tässä? Todennäköisesti muut maat Euroopan ulkopuolella pistävät taloudellisia pakotteita ja alkavat luoda omia talousliittoja Euroopan maiden kustannuksella. Siinä Euroopan maat kärsivät kun osaava työvoima on saatavilla Euroopan ulkopuolella joka kilpailee suoraan eurooppalaisten kanssa.
“Tällainen tulevaisuus ei tunnu mahdolliselta, mutta en keksi ongelmaan mitään toteuttamiskelpoista ratkaisua.”
Pitää tehdä selväksi kaikille kansoille, että Suomi ja Eurooppa eivät tule päästämään alueelleen suurta määrää siirtolaisia. Kaikkien ratkaisujen tulee perustua tähän lähtökohtaan. Afrikan maiden on itse ratkaistava väestönkasvusta mahdollisesti aiheutuvat haasteet.
Suomessa olisi huolehdittava siitä, että suomea äidinkielenään puhuvien osuus maan väestöstä pysyy korkeana; trendi on ollut huolestettuva viimeiset 40 vuotta, ja jo nyt moni koulumme kamppailee tilanteen kanssa ja joutuu turvautumaan kohdennettuun lisärahoitukseen. Ruotsissa tilanne lienee edennyt jo pidemmälle. En pidä myöskään toivottavana, että pitkällä aikavälillä maan väestö “vaihtuu” jonkin uskonnollisen lahkon, kuten lestadiolaisten, edustajiin. On löydettävä ja käytettävä keinoja säädellä (valta)väestön syntyvyyttä. Pdän hyvänä, jos Suomen väkiluku hitaasti vähenee, kunhan on mahdollista tarvittaessa myös kääntää suuntaa.
Valtiolla on paljon keinoja laskea syntyvyyttä, mutta rajatummin keinoja lisätä sitä. Viimeksi mainittuun joukkoon liittyvät mm. lapsiperheiden taloudelliset tuet. Niitä parantamalla saa tutkitusti syntyvyyttä nostettua ainakin väliaikaisesti, mutta ei määrättömästi. Jos esim. lapsilisät kaksinkertaistettaisiin, syntyvyys saattaisi nousta prosenttiyksikön kymmenyksen tai muutamankin kymmenyksen verran. Mutta valtiolla ei ole tiedossa yksittäisiä toimia, joilla hedelmällisyysluvut nousisivat 2,1:n yli nykytilanteessa, jossa syntyvyys on laskenut jo niin alas kuin missä nyt liikutaan. Silloin pitäisi kaiketi ratkoa jo mm. hedelmällisyysikäisten naisten ja miesten asuinpaikan sijaintia koskevia eriytymiskehityksiä yms., jotka ovat hyvin vaikeita ongelmia ratkottaviksi.
Voisiko nimimerkki Aiks ajatella antaa konkreettisesti esimerkin kuinka hänen toivomansa suunta toteutetaan konkreettisesti siten että Suomen väkiluku hitaasti vähenee mutta mahdollista tarvittaessa kääntyy myös ylös? En tiedä yhtäkään väestöpolitiikan esimerkki tapausta kuinka tälläinen operaatio on tehty ja missä maassa on tehty ja onko se tehty nopealla aikavälillä vai pidemmällä aikavälillä? Jos se on tehty nopealla aikavälillä niin kyseessä on todella radikaalinen toimenpide joka ei ole ollut kovinkaan helppo tapa toteuttaa tai se on hyvin nopeasti kääntynyt itseään vastaan. Hyvä esimerkki on käänteisessä esimerkkinä Kiinan yksi lapsi politiikka joka otettiin käyttöön hyvin nopeasti ja sitä valvottiin hyvin tiukasti ja kuitenkin lopputulos oli väestön ikääntyminen ja nyt suunta onkin toinen eli Kiinassa kannustetaan isompaan perhe kokoon. En tiedä muuta esimerkkiä. Ehdottaako nimimerkki Aikaa ajatella Suomeen Kiinan yhden lapsen politiikkaa?
Lestadiolaisten maailmanvalloitus ei etene, se on jo todettu. Tarpeeksi moni lestadiolaisen perheen lapsi luopuu vanhemmiten lapsuudenkodin elämänmallista eikä itse hanki suurperhettä. Ellei näin olisi, niin lestadiolaiset olisivat jo nyt iso osa väestöä.
Lestadiolaisten kohdalla pitäisi itse asiassa erottaa vanhoillislestadiolaiset ja lestadiolaiset toisistaan. Juuri vanhoillislestadiolaisten kohdalla on kasvua. En tiedä tarkoittiko Osmo Soininvaara lestadiolaisilla tässä kohtaa kaikkia lestadiolaisia vai vanhoillislestadiolaisia? Näiden kahden yhteisön välillä on isoja eroja.
Koulukustannukset taitavat kuitenkin olla pieniä rahoja siihen nähden, että kotimaa lahjoitetaan vieraille?
Tuokin väite että Suomi lahjoitetaan ulkomaalaisille ei ole toteutumassa sellaisella vauhdilla luin täällä annetaan ymmärtää. Vaikka Ruotsissa on tilanne jossa ulkomaalaisten osuus on jossain kunnissa ylittänyt valtaväestön osuuden niin se on pitkän aikavälin ulkomaalaispolitiikan lopputulos. Britanniassa valitettiin 2000-luvulla että maassa on liikaa itäeurooppalaisia siirtotyöläisiä nyt tilanne on muuttunut siihen että itäeurooppalaiset ovat lähteneet Britanniassa on työvoimapula ja maahanmuutto on lisääntynyt Euroopan ulkopuolelta muun muassa Hongkongista ja entisistä Britannian siirtomaista. Brexit ei siis toteuttanut sitä päämäärää mihin oli alunperin tarkoitus eli maahanmuuton vähentäminen koska maahanmuuton painopiste muutti kurssia
Kiinan väestölaskennan virallisiin lukuihin on nykyään syytä suhtautua varauksella. Kiina havahtui yhden lapsen politiikan aiheuttamaan huoltosuhdeongelmaan ja luopui siitä virallisesti 2015. Sen jälkeen Kiinan hallinto on välivaiheiden jälkeen päätynyt suosittelemaan hankkimaan niin paljon lapsia kuin mahdollista. Syntyvyys vaan ei nouse, vaan jopa laskee edelleen. Ongelma on samankaltainen kuin Etelä-Koreassa, eli lapsen hankkimisesta on tullut taloudellisesti ja sosiaalisesti niin raskasta, että lapsia ei haluta. Lastensaanti-ikäisten kun pitäisi hankkia aivan mahdottoman kallis asunto (perinteisesti asetettu edellytys perheen perustamiselle), hoitaa lapset ja hoitaa myös omat vanhemmat, kun sosiaaliturvaa ei ole.
Kiinan johto on nyt asettanut tavoitteeksi syntyvyyden nostamisen jollekin tasolle, ja kommunistisessa järjestelmässähän tavoitteisiin aina päästään, paperilla. Väestölukujen perusteella jaetaan aluehallinnoille erinäköisiä resursseja, joten myös sitä kautta syntyy kannustimia valehdella. Koko maan väkiluvusta verrattuna Intiaan on myös tehty propagandassa jonkunlainen arvovaltakysymys. Kiinan nykyinen hallinto tykkää mainostaa Kiinaa maailman suurimpana kansakuntana. Joidenkin ulkopuolisten arvioiden mukaan Intia on jo mennyt ohi. Virallisissa luvuissa Kiina on n. 60 miljoonaa edellä.
Kiinan yhden lapsen politiikka epäonnistui koska poika lasten määrä kasvoi yli tyttö lapsien. Abortteja tehtiin yleensä tyttöjen kohdalle. Monessa Aasian maissa esimerkiksi Intiassa on kielletty laissa lääkäreiltä kertoa kohdussa olevan tulevan vauvan sukupuoli tuleville vanhemmille.
miten niin epäonnistui? nimenomaanhan tyttöjen vähäisempi määrä laskee syntyvyyttä, ellei sukupuolitutkijatt väitä toisin
Palsta vaikuttaa jälleen kovin miehiseltä. Olen kuusikymppinen akateeminen nainen, kaksi tytärtäni syntyivät yli 30 vuotta sitten keskelle uraäiteihin, kotihoidontukeen ja laajentuvaan päivähoitoon liittyvää ”taistelua”. Oli lottovoitto saada päivähoitopaikka, siitä tuli subj. oikeus vasta nuorimmaisen ollessa 3‑vuotias. Nyt nöyrä toiveeni on, että siunattaisiinpa meitä edes yhdellä lapsenlapsella. Sama tilanne näyttää olevan useissa samanikäisissä tuttavaperheissä. Ainakaan päivähoitoon ja muihin palveluihin ei näytä liittyvän enää ongelmia enkä oikein usko työelämän paineidenkaan selittävän asiaa; syyt lapsettomaksi jäämiseen näyttävät olevan syvemmällä.
Toivotaan parasta. Jos pahin tapahtuu ja mitään ei tapahdu, on tärkeää tietää, ettei sinussa ja tyttärissäsi ole todennäköisesti mitään varsinaista vikaa. Tämä aika on vaan todella erikoinen.
Ihmisen osa on ollut sopeutua ympäristöön enemmän aivoituksillaan kuin perimällään. Meillä ei ole turkkia eikä raatelukynsiä, mutta voimme tehdä työkaluja, voimme antaa luonnonvalinnan kohdistua itsemme sijasta esimerkiksi ideoihin, markkinoihin tai teknologiaan. Tässä on se huono puoli, että meidän täytyy arjesta selvitäksemme tehdä aina vain enemmän epäluonnolliselta tai vaivalliselta tuntuvia asioita. Ehkä meille on jo motivaatioksi kehittynyt jonkin sortin yleinen uskonnollinen vaisto, joka laittaa tekemään yhteisön arvostamia asioita muiden luonnollisten vaistojen kuten lisääntymisen ja laiskottelun kustannuksella. Tämä ei vain toimi enää!
Ehkä voit muistuttaa heitä, että kunnianhimoinen voi olla myös elämän luomisen suhteen. “Haec ornamenta mea.” Lasten kanssa voi myös ottaa rennosti, ne voivat kyllä kasvaa kieroon itsestään mutta kasvatuksella ja elintasolla ei ole suurta väliä vaatimattoman minimin jälkeen. Reilun kolmenkymmenen vuoden päässä heillä on ohjelmassa joko kasvavan lastenlasten joukon ristiäisiä tai pienenevän ystävien ja työkavereiden joukon hautajaisia. Joko elämää tai pelkää kuolemaa. Jos tätä ei tajua, eläkemaksujen maksaminen on pelkkää vastuullisen ihmisen larppaamista.
Lohdutukseksi vielä sanon, että ne omat geenit joka tapauksessa jatkavat elämää jossain muualla päin Suomea, vaikkakaan ei suoraan polveutumalla. Geenit ovat erittäin sympaattisia otuksia, joita suvullinen lisääntyminen valikoi toimimaan hyvin yhteistyössä toistensa kanssa. Ihmisyksilöihin verrattuna häviävän pieni osa geeneistä onnistuu olemaan toisiin geeneihin nähden itsekkäitä.
Niinhän ne vaeltajaheinäsirkatkin lähtevät liikkeelle, kun populaation kasvu aiheuttaa tarpeeksi painetta. Jälkihän on tunnetusti ikävää.
No jos joku kansa haluaa tehdä itsemurhan, kuten suomalaiset, niin oma vika ja syy..ettei siis “lisäänny” tai edes pysy väkiluvultaan entisenä..kyllä ottajia tälläkin Suomen tontilla on
Kiinan yhden lapsen politiikka epäonnistui koska nimenomaan Kiinassa syntyi liian paljon poikia ja vähän tyttöjä joten seuraavan sukupolven perheen perustaminen on haasteellista koska Kiinassa ei ole sosiaaliturvajärjestelmää joten vanhemmat ja isovanhemmat ovat työssä käyvän aikuisen pojan vastuulla elämänsä loppuun asti. Kun siten tämä ainoa poika vanhenee kuka huolehtii hänestä kun vaimoa ei löydy koska tyttöjä on yksinkertaisesti liian vähän?Tämä oli vinoutuma johon Kiinan kommunistinen puolue oli pakko ratkaista jotenkin. Syntyvyys oli alhaalla mutta se haittasi väestön tasaista kasvua. Ei ongelma ole väestön tasainen kasvu vaan liika kasvu.
Tänään näyttää sotatöihin riittävän miljardeja, mutta väestönkasvulle Afrikassa ei löydy ratkaisua ?
Jospa hoidettaisiin lisääntymisterveys kuntoon. Valistus, ilmainen ehkäisy, vapaa abortti ja mahdollisuus sterilointiin saataville kaikkialla. Kehitysapu kondomeina. Tämä ei tietenkään riitä.
Tehdään ajatusleikki; Jokaiselle synnytysikäiselle naiselle aletaan maksaa yksi euro päivässä, niin kauan kuin hän pitäytyy hankkimaan vain yhden lapsen. Jos sitoutuu lapsettomuuteen niin kaksi euroa päivässä. Koko elinajaksi. Täallä järjestelyllä ei tarvitsisi miettiä useita jälkeläisiä vanhuuden
turvaksi. Mahdollisesti jonkinlaista kertakorvausta steriloinnista voisi ajatella, joskin siihen voi liittyä ongelmia. Sotavarusteluun verrattuna kulut tällaisesta järjestelystä olisivat vaatimattomat.
Lisäksi toivoisin vielä, että lehmät osaisivat lentää.
Esa Parkatti
Sanoppa minulle, miten ne miljoonat tulijat torjutaan. Rypälepommeilla? Kuka niitä käyttää? Persujen äänestäjät? En oikein usko tähän kuvitelmaan.
Siirtolaisuutta Afrikasta Eurooppaan ehkäisee meri välissä. Tuhansia hukkuu vuosittain kun yrittävät päästä yli eli kaikki eivät uskalla.
Näkemäni arviot sanovat, että Välimeren ylittäjistä hukkuu 1–2%. Jos vaihtoehdot ovat nälkäkuoleman odottaminen tai 1/100 kuolemanriskin ottaminen, kumman sinä valitsisit?
Tätä vasten täytyy kyllä sanoa, että Venäjä on kyllä strategisesti onneton valtio. Jos tosiaan olisi niin, että Afrikan ylijäämäväestö tulee Eurooppaan, niin eihän Venäjä olisi tarjvinut Itä-Euroopan liittämiseksi muuta kuin sen., että se olisi tarjonnut vain toimivamman yhteisön kuin EU. Venäjä olisi voinut poimia toimivat ideat länsimaista ja torjua vaikka autoritäärisestikin ei-toimivat. Venäjä olisi mennyt luonnonvaroineen heittämällä Euroopan ohi ja olisi voinut houkutella lahjakkaat nuoret Euroopasta pois.
Olisi kannattanut pyssyjen sijaan rakentaa toimivaa yhteiskuntaa toimivalla oikeusvaltiolla, jossa on omaisuudensuoja,
Minun on edelleen, vaikka haluaisinkin, olla optimisti (monen vihreän tapaan, koskee myös mediaa), uudessa demografisessa skenaariossa, jossa sen myönteisimmänkin kaavan mukaan väestö kuitenkin nousee 10 miljardiin ja alkaa sitten laskea “joskus” — puolen vuosisadan päästä. Jos alkaa.
Kun katsomme maailmamme nyt, kehittyvien maiden suurkaupunkien slummeja, kaatopaikkavuoria, kasvavaa ylikulutusta, liikkeellä jo nyt olevia väestövirtoja + tietenkin ilmastomuutosta ja lajijakatoa, niin katsomme 8 miljardiin ihmiseen räjähtäneen väestömassan seurauksia. Näyttääkö siltä miltä pitäisi?
2000 miljoonaa ihmistä siihen vielä päälle ja kaikki okei?
Muistaakseni Rooman klubi piti 4 miljardin rajaa määränä, jonka yli ei pitäisi koskaan mennä. Kun katsoo maailman tilaa, ei olisi pitänytkään.
Ei voi olla tulematta johtopäätökseen että tälle väestödenialismille on olemassa poliittiset ja maailmankuvalliset syynsä. Valinta että juuri tätä ongelmaa ei ole. Motiiveja siihen löytyy, kun vähän etsii. Itse asiassa median pitäisi se tutkimustyö tehdä paremmin. Mutta uusi väestöevankeliumi on häikäissyt.
Väestömäärä on edelleen ihmiskunnan suurin ongelma ja väestönkasvu on planeetan vaarallisin ilmiö myös siksi, että mitä tapahtuu näiden valtavien väestöjen seurauksina vuosina 202o-2090 on se planetaarinen tulevaisuus, jota pitää pohtia ja josta pitää uskaltaa päättää, ei se mikä on laskennallinen (se uusi optimistinen) väestöalenema vuonna 2100.
Älkää menkö nuoret tähän hälytys ohi- hypetykseen, kokonaisen aikakauden, oman tulevaisuutenne poliittiseen ylihyppäämiseen.
Olen edelleen enemmän huolissani tulevaisuudestanne väestömäärän kuin ilmaston suhteen. Jälkimmäiselle on syttynyt koko maailma, väestön suhteen denialismi kukoistaa. Jos 8 miljardia ei ole liikaa, mikä sitten?
Nimimerkki Aika ajatella tuntuu näkevän tämän niin, että Afrikan mailta pitää vaatia, että ne hoitavat oman osansa. Vähän niin kuin Eurooppa olisi asiakas, joka vaatii kunnon palvelua palveluntarjoajalta. Mutta asiakkaan pitää olla valmis myös maksamaan siitä palvelusta, muuten ei synny kauppoja. Afrikan moralisointi väestönkasvusta on minusta kyseenalaista siksikin, että jokainen suomalainen kuntakin tavoittelee väestönkasvua. Jos kunnan väestö vähenee, se on kuoleva kunta, eikä mikään suomalainen kunta tavoittele kuolemista. Minun nähdäkseni tätä samaa logiikkaa soveltavat kaikki isommatkin yksiköt, esimerkiksi valtiot. Väestö nimittäin muodostaa ne kuuluisat markkinat, joiden kasvu on tarpeen talouskasvun aikaansaamiseksi ja kuten tiedämme, ilman talouskasvua olemme massiivisissa vaikeuksissa. Jos väestöongelma halutaan ratkaista, tämä ongelma pitäisi ratkaista myös.