Kategoria: _

Jatkan Suo­mi-Areenan keskustelu­jen kommentointia

Voisiko Suo­mi olla vahvem­pi rokot­tei­den ja lääkkei­den tutkimusmaa?

Ranta­la­va 13.7. klo 15

Hyviä uutisia on, että Suomes­sa on erit­täin hyvät rek­ister­it, jol­loin väestö­ta­son tutkimuk­sia on help­po tehdä. Se antaa hyvät edel­ly­tyk­set havai­ta esimerkik­si lääkkei­den hait­tavaiku­tuk­sia tai oikaista maail­mal­la nous­sei­ta virheel­lisiä kohu-uutisia väite­ty­istä haittavaikutuksista.

Hyviä uutisia on myös, että suo­ma­laiset ovat hyvin tutkimus­myön­teistä kansaa, mikä näkyy siinä, että suuri osa kansas­ta sal­lii tai sal­lisi ter­veysti­eto­jen­sa käytön tutkimuk­seen. Jat­ka lukemista “Suo­mi-Areena lääketutkimus”

Täl­lä ker­taa olin Suo­mi-Areenas­sa lähin­nä kuun­teli­jana. Se on yllät­tävän vaikeaa, kun on tot­tunut ole­maan lähin­nä keskusteli­jana. Ajat­telin muu­ta­man postauk­sen voimin sanoa, mitä olisin sanonut, jos olisin ollut keskustelemassa.

Aloi­tan kuitenkin keskustelus­ta, jos­sa olin mukana, joskaan en kaikissa sen osioissa.

Terveydenhuollon hyvät ja huonot uutiset

Lääkärili­iton ja Pih­la­jalin­nan jär­jestämä keskustelu MTV3-laval­la, kuuli­joina täysi tori.

Lääkärei­den työ­panos surkeasti allokoitu

Suomen ter­vey­den­huolto on kehnos­sa kun­nos­sa, jos hyväl­lä kun­nol­la tarkoite­taan voimavaro­jen tarkoituk­sen­mukaista käyt­töä. Jat­ka lukemista “Ter­vey­den­huol­lon hyvät ja huonot uutiset”

Väk­iluku on kään­tymässä lasku­un suures­sa osas­sa maail­maa alhaisen syn­tyvyy­den vuok­si, mut­ta väestöräjähdys jatkuu Afrikas­sa. Tämä luo vaikeasti ratkaista­van väestöl­lisen epä­tas­apain­on maailmaan. 

Väestöräjähdys on ihmiskunnan suurin uhka

50-vuot­ta sit­ten pidin maail­maa uhkaav­ista ongelmista pahimp­ina väestöräjähdys­tä ja ilmas­ton­muu­tos­ta – tässä järjestyk­sessä, kos­ka väestöräjähdys merk­it­si, etteivät uusi­u­tu­vat ener­gialäh­teet riitä kas­vavalle väestölle.

Samas­ta syys­tä pidin väestöräjähdys­tä ensisi­jaise­na syynä luon­non mon­imuo­toisu­u­teen vaaran­tu­miselle. Kun maail­mas­sa on sata mil­jar­dia asukas­ta, ei valkoselkätikalle jää tilaa.

Tuo­hon aikaan maail­man väk­iluku nousi kahdel­la pros­en­til­la vuodessa, mikä merk­it­si kaksinker­tais­tu­mista noin 35 vuodessa ja liki kahdek­sanker­tais­tu­mista vuo­sisadas­sa. Jat­ka lukemista “Pelas­ta­vatko Etelä-Kore­an naiset maailman?”

Skuu­tit ovat lois­ta­va liiken­nevä­line kaupunkien keskus­ta-alueil­la. Ne tarvit­se­vat kuitenkin tilaa. Keskus­to­jen katu­ti­la on jäsen­neltävä uudestaan. 

Kaupunki­fil­larei­den piti mullis­taa liikku­mi­nen kaupun­gin keskus­ta-alueil­la, siis ratikkakaupungis­sa, mut­ta skuu­tit tekivätkin sen. Paljon on kiin­nitet­ty huomio­ta sku­ut­tien hait­ta­puoli­in, mut­ta kokon­aisuute­na ne ovat loistokeksintö.

Kun kat­sotte hujan hajan jätet­tyjä sku­ut­te­ja, kuvitelkaa jokaisen paikalle viisi autoa, niin ymmär­rätte, kuin­ka tilaa säästävä liiken­nemuo­to ne ovat.

Mik­si viisi? Kos­ka skuu­tit ovat yhteiskäytössä. Yhdel­lä skuu­til­la tehdään ainakin viisi matkaa päivässä, autol­la vain yksi. Jat­ka lukemista “Skuu­tit: katu­ti­la on jaet­ta­va uudestaan”

Lib­er­aali markki­na­t­alous on nos­tanut voimal­la mai­ta vau­rauteen. Aluk­si kaik­ki meni myös sosi­aalis­es­ti hyvin. Suomes­sa tulo­erot supis­tu­i­v­at voimakkaasti. Melkein kaik­ki oli­vat voittajia.

Suun­ta kään­tyi 1980-luvun lop­ul­la kohti eri­ar­voisu­ut­ta. Kasvun hedelmät alkoi­vat kasautua osaa­jille ja omistajille.

Kehi­tys on ollut samalaista kaikissa teol­lisu­us­mais­sa. Per­in­tei­sis­sä hyv­in­voin­ti­val­tiois­sa menee kuitenkin parem­min kuin muual­la. Yhdys­val­lois­sa läh­es puo­let väestöstä on jäänyt osat­tomik­si reaalian­sioiden kasvus­ta jo liki 50 vuo­den ajan samal­la kun osaa­jat ovat voineet hin­noitel­la itsen­sä melkein miten vain.

Jat­ka lukemista “Kap­i­tal­is­min korjaus”

Demar­it oli­vat tehneet ryh­mäaloit­teen peruster­vey­den­huol­lon kiireet­tömän hoidon jono­jen purkamis­es­ta. He halu­si­vat palaut­taa asian ja käyn­nistää selvi­tyk­sen asi­as­ta. Keskustelu meni ajoit­tain ide­ol­o­gisek­si keskusteluk­si ter­veysasemien ulkois­tamis­es­ta. Käytin itse seu­raa­van puheenvuoron:

Kaik­ki tääl­lä eivät sitä var­maan muista, mut­ta olen ollut joskus perus­palve­lu­min­is­teri ekon­o­mistin koulutuksella.

Tuol­loin tulin erit­täin vaku­ut­tuneek­si, ettei yksi­tyi­nen ter­vey­den­hoito toi­mi. On nimit­täin niin, että sitä saa mis­tä mak­saa, eikä mis­sään ole opit­tu mak­samaan ter­vey­den­huol­los­sa oikeista asioista. Sik­si saadaan vääriä asioi­ta ja sik­si yksi­tyis­es­tä ter­vey­den­huol­loista tulee yleen­sä erit­täin kallis.

Sit­tem­min mielip­i­teeni on loiven­tunut, kos­ka yksi­ty­isil­lä on toisaal­ta ylivoimais­es­ti parem­mat johtamisjär­jestelmät. Se ainakin osit­tain kom­pen­soi väärät kan­nus­timet. Jat­ka lukemista “Puheeni val­tu­us­tossa demarien terveydenhuoltoaoitteesta”

Taloudel­la on edessään sopeu­tu­mi­nen ilmas­ton aset­tami­in rajoituk­si­in. Vaik­ka se tuot­taa hyviä ansain­tamah­dol­lisuuk­sia monille yri­tyk­sille, koko kansan­taloudelle se on kuitenkin rasitus. Muu­tos tulee hyvin kalli­ik­si, mut­ta sopeu­tu­mi­nen ilmas­ton­muu­tok­sen tuskallisi­in seu­rauk­si­in tulisi vielä paljon kalliimmaksi.

Mon­en korvi­in sielun viholli­nen kuiskii, että meille  tulisi halvem­mak­si, jos muut maat tor­juisi­vat ilmas­ton­muu­tok­sen. Mei­dän osu­utemme siitä on niin pieni, että voimme hyvin elää kuin pellossa.

Jat­ka lukemista “Kus­tan­nuste­hokku­ut­ta ilmastopolitiikkaan”