Miksi varaava sähkölämmitys kannattaa

60 vastausta artikkeliin “Miksi varaava sähkölämmitys kannattaa”

1. Jos ei halua rak­en­taa älyjär­jestelmää, lie­neekö täy­del­listä sel­l­aista edes olla saatavil­la, pitää vis­si­in nous­ta ylös yöl­lä ja kytkeä boi­leri päälle ja pois hin­nan mukaan mut­ta mis­tä tietää mil­loin hin­ta muut­tuu reaaliaikaisesti?

   Vastaa

   1. Jos ei halua käyt­tää puhe­lin­ta, joutuu lähet­tämään sähkeitä. Näitä älyjär­jestelmiä saa jo nyt hal­val­la ja myöhem­min vielä halvem­mal­la, kun use­ampi siir­tyy pörssisähköön.

      Vastaa

      1. Älyjär­jestelmät ovat haavoit­tuvaisia. En halua taloni läm­mi­tysjär­jestelmän menevän sekaisin tai jonkun hakkerin jumit­ta­van sitä tammikuussa. 

         Ei ole kovin hyvä aja­tus tuo­da lisää ja lisää näitä sin­gle point of fail­ure-kohtia systeemeihin.

2. Saisiko halvimpi­en tun­tien valin­nan “pil­vipalvelu­na” sähkön toimit­ta­jal­ta. Ainakin omas­sa omakoti­talos­sani tun­tuu ole­van toimi­va yhteys, jol­la läm­mi­tys takavu­osi­na käyn­nis­tet­ti­in etänä kun ostin “yösähköä”

   Vastaa

3. Asioista ollaan tekemässä taas kovin mon­imutkaisia. Sähkön “järkevä” tun­ti­ta­son käyt­tö on viisas­ta, mut­ta edel­lyt­tää aikamoisia jär­jestelmiä kaikissa kulu­tuk­sen pis­teis­sä (kuka­han taas tämänkin mak­saa). Yösähkö ideana vas­taa edelleen hyvin kysyn­nän tasaamiseen ja sen hyö­dyn­tämi­nen on teknis­es­ti helpom­paa (monis­sa kodeis­sa valmius). Har­mi vain, että ener­giay­htiöt ovat ovelu­udessaan tämänkin pilan­neet hivut­ta­mal­la yösähkön hin­taan läh­es päivä­tak­san tun­tu­maan, esim. itse mak­san suurelle val­tioy­htiölle täl­lä het­kel­lä päivältä 15,86 c/kWh ja yötä 14,91 c/kWh, kun yön hin­ta pitäisi parem­minkin olla puo­let päivähin­nas­ta (täl­lä olisi jotain ohjausvaikutusta). 

   Sen sijaan että val­tio­val­ta pump­paa rahaa ener­giay­htiöille ja koti­talouk­sille, pitäisi sen esit­tää mekanis­mi, jol­la markki­nati­lanne saadaan kor­jat­tua (ja hin­nat painet­tua alas). Keskeinen tek­i­jä mekanis­mis­sa olisi kulu­tuk­sen kan­nus­t­a­mi­nen halvoille tun­nelle, nythän ei kenenkään kan­na­ta tätä tehdä.

   Vastaa

   1. Yösähkön perus­mak­su korkeampi.

      Vastaa

4. Läm­min­vesi­varaa­jan öäm­pöä ei voi laskea alle 55 asteen, miten menet­telet sen suh­teen. Ei kyl­lä kan­na­ta juuri nos­taa paljoa korkeam­mak­sikaan. Yösähkö, yöl­lä 3 vas­tus­ta pääl­lä ja päiväl­lä vain yksi?

   Vastaa

5. Mitenkäs seu­raa­vat vuorokaudet? spot hin­ta pomp­sahti ja huokei­ta tun­te­ja ei ole.

   Vastaa

   1. Absolu­ut­tiset hin­taerot halvimpi­en ja kalleimpine välil­lä kuitenkin kasvoivat.

      Vastaa

      1. Käytän­nössä ylivoimais­es­ti val­taosa okt-asu­jista voi ain­oas­taan ajas­taa esimerkik­si läm­mön­tuo­ton per­in­teis­es­ti halvim­mille tun­neille, esimerkik­si 01–05 välille, eikä joka päivä päivys­tää ja säätää tai han­kkia hin­taa etukä­teen hais­tel­e­vaa laitet­ta. Esimerkik­si siis viime yönä juuri 01–05 hin­ta rake­toi ja oli paljon kalli­impi kuin edel­lisenä päivänä. Ennustet­tavu­us on heiken­tynyt. Ison varaa­jan kanssa olisi veikat­ta­va usei­ta päiviä eteen­päin miten hin­nat käyt­täy­tyvät, ovatko tule­vien vuorokausien min­im­i­hin­nat korkeampia kuin tiedos­sa ole­vat maksimihinnat.

6. Kan­nat­taisi ehkä kat­soa tämänkin päivän hin­ta. Halvin tun­ti­hin­ta 19.60 senttiä/kwh yölläkin.
   Yhden vuorokau­den hin­ta ei merk­itse mitään.

   Vastaa

   1. Halvim­man ja kalleim­man tun­nin hin­taero on tänään suurem­pi kuin eilen, eli varaaval­la tien­aa tänään vielä enem­män kuin eilen. Vielä enem­män tien­aisi, jos varaa­ja olisi isom­pi ja voisi jät­tää kalli­in päivän sähköt kokon­aan ostamatta.

      Vastaa

      1. Päivän lehdestä luet­ti­in, että autopaik­ka mak­saa hel­posti luokkaa 50 000€. Sil­lä hin­nal­la saa samalle paikalle aikamoi­sen vesi­varaa­jan, siihen vas­tuk­set ja tarvit­ta­van älyn ohjauk­seen. Hin­nas­ta tai tilas­ta kiin­teistöko­htaisen varaa­jan han­k­in­ta ei siten tule jäämään kiin­ni ja nyt sille on kalli­in sähkön myötä motiivikin.

         Toki aivan kuten maaläm­mön osalta voidaan kysyä, mik­si jokaisen taloy­htiön tulisi tehdä tämä itse, kun Helen ja kaukoläm­pöverkko ovat sitä varten jo ole­mas­sa. Sik­si, että Helen keskit­tyi vain polt­ta­maan jät­tivoimalois­saan läh­es pelkästään venäläistä maakaa­sua ja kivi­hi­iltä. Tämä karmea virhe on suh­teessa samaa suu­ru­us­lu­okkaa For­tu­min seikkailu­jen tai Sak­san päätösten kanssa.

         Putin vauhdit­taa muu­tos­ta kestävään ener­giaan usko­mat­toma­l­la vauhdil­la ja Ukrainan kansakun­nan tuhoamisen hinnalla.

      2. Hele­nil­lä ei ole jätevoimalaa. Se on Van­taal­la. Suuria läm­pöakku­ja sen sijaan on.

      3. Se toimii kesäl­lä kun ei pat­tere­i­ta tarvi läm­mit­tää, sil­loin riit­tää että varaa­ja käyn­nistyy n joka kol­mas-neljäs päivä että käyt­tövesi pysyy lämpimänä. Mut­ta mel­lä on sys­teemit vuodelta miek­ka ja kirves ja vaatisi koko sähköpääkeskuk­sen uusimisen jos halu­aa älykkyyt­tä lisätä niin että saisi joltain sig­naalin mil­loin esim talvel­la kan­nat­taa kytkeä pälle tai pois. Nyt se yösähkö menee päälle vai­htel­ev­asti 22–24 ja pois klo 7.

      4. Ison varaa­jan läm­mit­tämi­nen sähköl­lä on ihan utopiaa.Olen Lvi alan yrit­täjä tiedän tämän valitet­tavasti parem­min kun sinä. Jos se olisi oikeasti noin helppoa,niin kaikil­la olisi isot varaa­jat talos­sa. Nyt kan­nat­tais olla kir­joit­ta­mat­ta kaikelle kansalle oikeasi harhaan­jo­htavaa tietoa, jos ei oikeasti tiedä kuin­ka Lvi tekni­ik­ka toimii.

      5. Hei me tien­ataan tällä..

      6. Ei JÄTEvoimala vaan JÄT­TIvoimala. Vuosaaren kaa­su­voimalan teho on läh­es sama kuin Hanasaari ja Salmisaari hiilivoimaloiden yhteen­sä ja ne kaik­ki ovat jät­timäisiä laitok­sia. Van­taan jätevoimalan teho on ain­oas­taan noin puo­let näistä pien­im­mästä eli Salmisaaresta.

         Nyt nämä jät­tivoimalat seiso­vat ja Helen polt­taa öljyä(!), kos­ka se on halvin vaihtoehto.

         Kaikil­la ei tosi­aan ole iso­ja varaa­jia talos­sa vielä, kos­ka nykyi­nen tilanne, jos­sa sähkö yöl­lä on läh­es ilmaista, on niin uusi. Kun puhutaan vedys­tä yli­jäämäsähkön varas­tona, kan­nat­taa muis­taa, että siihen liit­tyvien pros­essien hyö­ty­suhde on niin huono, että jopa vesi­varaa­jan läm­mit­tämi­nen suo­ral­la sähköl­lä on järkevämpää.

7. Ukko joka on ikän­sä vas­tus­tanut ain­oaa järkevää ener­gia­muo­toa eli ydin­voimaa yrit­tää nyt päteä asi­as­sa jos­ta ei mitään älyä! Todel­lisu­ud­es­ta pahasti vier­aan­tunut jos kuvit­telee töis­sä käyvien(eläkkeidenmaksajien) valvo­van yöt halvem­man sähkön takia. Tai näil­lä kus­tan­nuk­sil­la alka­van vielä lämmitysmuotojaan(maalämpöön lisävaihtimia)muokkaamaan.

   Vastaa

   1. Voihan sitä han­kkia automaatin joka seur­taa sähkön hin­taa puolestasi. Mut­ta jos val­it­see mak­saa suuria sähkölasku­ja, kos­ka ei viit­si tehdä asialle mitään, saa senkin tietysti tehdä.

      Vastaa

      1. Ai seu­raa­va varaaja?

      2. Teknolo­gia on ihmeellistä.

      3. Mitä tarkoi­tat suo­raan sähköläm­mi­tyk­seen huijatuilla?
         Muut­tuuko suo­ra sähköläm­mi­tys varaavak­si, jos siir­tyy pörssisähköön ja säätää läm­mi­tys­tä esim. Optiwatilla.
         Mikä on mielestäsi varaa­va sähkölämmitys?

      4. Oikea varaa­va sähköläm­mi­tys on vesikier­toinen ja siinä on iso läm­min­vesi­varaa­ja. Mut­ta läm­pöä voi tal­tioi­da muutenkin läm­mit­tämäl­lä melkein mitä hyvän­sä. Per­in­teis­es­ti on käytet­ty kiveä, mut­ta ker­rostalois­sa se on vähän han­kalaa. Toisaal­ta suo­raa sähköläm­mi­tys­tä käyt­täviä kiv­i­talo­ja on aika harvassa.

8. Omakoti­talos­sani on mah­dol­lisu­us käyt­tää läm­mi­tyk­seen puu­pel­let­tiä, halko­ja, öljyä, kau­raa tai sähköä. Lisäk­si on kak­si tulisi­jaa klapilämmitykseen.
   Ostin juuri pel­let­tiä 820€/tn ja polt­toöljyä 1,69€/litra. Sähkö­sopimuk­ses­sa sähkön hin­ta on n. 19 snt/kwh. Kau­raa saa ostaa läh­es rajat­tomasti naa­pureil­ta hin­taan 270€/tn.
   Hin­ta­järjestys on
   Kau­ra 5,6 snt/kWh
   Pel­let­ti 16 snt/kWh
   Polt­toöljy 16,9 snt/kWh
   Sähkö 19 snt/kWh+siirto
   Hin­tavai­hte­lut ovat pien­im­mät kau­ral­la, sitä polte­taan tule­vana talvena.

   Vastaa

   1. 10 vuot sit hal­li­tuk­set suosit­teli pel­let­tililäm­mi­tys­tä„ type­r­ässä ener­gia todis­tuk­ses­sa OK talois­sa sen ker­roin oli jotain 0,8 kun taas ILP läm­mi­tyk­sessä 2

      Nyt ei sit saa enää pel­let­te­jäkään mis­tään hah

      eli„johtopäätös tee aina päin­vas­toin mitä hal­li­tus­neu­vok­sest sulle pukkaaa, käs­kee ja joh­dat­ta ja kehioit­taa ja neuvoo

      Vastaa

9. Min­ul­la on 1800 litran varaa­ja. Sen yöl­lä (8t) läm­mitet­ty vesi riit­tää päiväl­lä melko pitkälle. Mut­ta kun yöhin­ta ja päivähin­ta ovat sentin päässä toi­sis­taan, läm­pöhäviöt oli­vat suurem­mat kuin säästö. Sik­si lopetin läm­mön varas­toin­nin ja siir­ryin kiin­teään, suo­raan läm­pöön. Saako­han tuo­hon jonkin älykytki­men, joka luk­isi netistä ja kytk­isi vas­tuk­set sil­loin kun kan­nat­taa läm­mit­tää? Käsipeli on han­kala, kun sitä pitäisi ohja­ta joka päivä tuntikohtaisesti.

   Vastaa

   1. Näitä älykytkim­iä, jot­ka ais­ti­vat sähkön hin­nan on jo tar­jol­la ja tulee vbar­masti paljon lisää, jos kysyn­tä kasvaa.

      Vastaa

      1. Voisitko pan­na muu­tamia esimerkke­jä näkyville, niin voisi harki­ta sel­l­aisen lisäämistä omaan jär­jestelmään. En löytänyt sopi­vaa haku­sanaa googleen.

   2. pistä sauna täy­teen sok­eri­ii.. joku 6 ton­nii, se tasaa län­mi­tyk­sien tarpeita

      Vastaa

   3. Google-haku “läm­mi­tys pörssisähkön mukaan” tuot­taa vajaa kym­menkun­ta rel­e­van­tin tun­tu­ista haku­tu­losta eri­lai­sista ratkaisu­ista. Kan­nat­taa varautua siihen etteivät tuot­teet ole vielä kovin ihmeel­lisiä, sähkö on ollut niin hal­paa ettei niiden kehit­tämiseen ole ollut insentiiviä.

      Vastaa

10. Muuten nerokas aja­tus, mut­ta miten on pää­su­lak­keesta tule­van siir­to­hin­nan kanssa. Haja-asu­tusalueel­la jo pelkästään sulakekoon muut­ta­mi­nen 25 A sta 35 A lisää kus­tan­nuk­sia 300 ‑400 euroa vuodessa. Tuos­sa varaa­jasys­tee­mis­sä taitaisi tarvi­ta sulakekoon nos­to 63 A iin. Mikähän sen kus­tan­nus on. Taitaa olla lähempänä 1000 euroa.

    Vastaa

11. Meil­lä suurin sähkönku­lut­ta­ja on läm­min­vesi­varaa­ja. Seurasin sen sähkönku­lu­tus­ta. Varaa­ja ei kulu­ta sähköä juurikaan jos läm­mintä vet­tä ei käytetä. Sen­si­jaan heti suihkus­sa käyn­nin tms. jäl­keen varaa­jan sähkönku­lu­tus on korkea. Meil­lä on pörssisähkö ja lämpimän veden kulu­tus kohden­tuu illan kalleim­mille tun­neille. — Ratkaisu: Hain kau­pas­ta parin euron ajas­ti­men varaa­jan sähkötöpselin ja seinän sähköpis­tok­keen väli­in. Säädin ajas­ti­men siten, että sähkön­syöt­tö on katkeaa varaa­jaan iltapäivästä kun porukat saa­pu­vat koti­in ja sähkön­syöt­tö tulee uud­estaan päälle alkuyöstä. Siis, varaa­ja ei ole pääl­lä suihkus­sakäyn­tien aikana eikä niiden jäl­keen illal­la, vaan kuumen­taa veden takaisin kuumak­si vas­ta yöl­lä ja ylläpitää päiväl­lä. Illal­la läm­mintä vet­tä riit­tää kaikkien yhteen suihkuk­er­taan, käyn itse viimeisenä.

    Vastaa

    1. Näin eilen kaukoläm­mön talvi­hin­nat 12 c/kWh Helsingis­sä. Nelink­er­tainen kiro­tus on aina epäi­lyt­tävä, kun olen oppin­ut että yli 10% koro­tuk­sia ei saa hyväksyä. Tulee aikamoinen lokakuu kun vas­tu­uhenkilöitä kaukoläm­mön hin­taan etsitään Helenistä, jon­ka pitäisi palvel­la helsinkiläisiä kohtu­uhin­taisel­la energialla.

       Vastaa

    2. Tähänkin ratkaisu­un liit­tyy jonkun ver­ran mutua, peri­aat­teessa lämpimän käyt­tövesiverkos­ton läm­pöti­lan pitäisi pysyä yli 55 kos­ka legionellabak­teer­it, mut­ta aina ja kaikkial­la läm­pöti­la las­kee tuon alle kier­rot­tomis­sa osuuk­sis­sa, ja silti sairas­tu­mi­nen on harvinaista.

       Toisaal­ta, jos hal­van sähkön aikana käyt­tövesikier­ron läm­pöti­la nousee yli 65, sen luulisi desin­fioivan verkos­ton tehokkaasti. Sit­ten herää kysymys kuin­ka nopeasti legionellabak­teer­it lisään­tyvät, niitä kun on kuitenkin kaikkial­la. Riit­tääkö esimerkik­si 65 astet­ta vähin­tään 15 min ajan ker­ran vuorokaudessa?

       Tämän­tyyp­piset epä­var­muudet ovat omi­aan hidas­ta­maan help­po­ja ja edullisia kysyn­täjous­to­här­pät­tim­iä. Näi­hin tilanteisi­in kai­vat­taisi­in selkeitä kan­nan­ot­to­ja esimerkik­si THLltä. Ohjeet ovat yleen­sä tavanomaista adjek­ti­ivein höys­tet­tyä kon­di­tion­aalia, joka avaa infor­maa­ti­oti­lan LVI-reiskoille, ja väit­tei­den totu­usar­vo on sit­ten mitä on.

       Vastaa

12. KV
    Jututin muu­at­ta LVI-alan kokenut­ta kave­ria tästä legionel­la-bak­teerista. Hän oli sitä mieltä, että asi­aa liioitel­laan aivan suh­teet­tomasti. Suomes­sa ei tätä ole esi­in­tynyt koskaan ja mis­sä maail­mal­la on esi­in­tynyt, syy on ihan eri­laises­sa infra­struk­tu­uris­sa (veden laatu, läm­pöti­lan hallinta yms).

    Vastaa

13. Varaa­jasys­tee­mi toimii vähän huonos­ti läm­pöpump­pu­jen kanssa, kos­ka ne mitoite­taan läm­mön­tarpeen mukaan kalli­in hin­nan takia. Eli kovil­la pakkasil­la kaik­ki niiden tuot­ta­ma läm­pö menee suo­raan kulu­tuk­seen eikä jää varaa­jaan. On jopa raken­net­tu alim­i­toitet­tu­ja sys­teeme­jä, jol­loin kovim­mil­la keleil­lä siir­ry­tään vas­tuk­sille. Lauhoil­la keleil­lä toki varaa­jas­ta on hyö­tyä pörssisähköä käytettäessä.

    Vastaa

    1. Tuli jouluku­us­sa tes­tat­tua maaläm­pöpumpul­la varaamista ener­giavaraa­jaan. Noin näp­pitun­tu­mal­la varaa­jan läm­pöti­lan nos­t­a­mi­nen varaamis­tarkoituk­ses­sa näyt­tää laske­van huo­mat­tavasti pumpun hyö­ty­suhdet­ta. Eli sähköä kuluu enem­män. Aika iso ero pitäisi olla sähkön hin­nas­sa, jot­ta se kannattaisi.

       Vastaa

14. Itse olen poht­in­ut hajautet­tu­ja sähköratkaisu­ja (puh­taasti amatöörin näkökul­mas­ta)- siis jotain tyyli­in Tes­lan Pow­er­wall, jos­sa toim­inta­pe­ri­aate olisi se että asun­non seinässä ole­vaa akkua ladataan hal­van sähkön aikaan ja tyh­jen­netään kalli­iden tun­tien aikana. Eli koti­talouk­sille pörssisähköä yhdis­tet­tynä täl­laiseen hajautet­tuun piikkien tasaamiseen akku­jen avul­la. Tässä tietysti ongel­mana akku­min­er­aalit jne. Ehkä johdon päässä pihal­la seiso­va sähköau­to voisi olla se akku, jota tässä hyö­dyn­netään? Toki ener­gian varaami­nen läm­pönä veteen väistää akku­jen tuotan­toon liit­tyvät ongel­mat, mut­ta toimii vain läm­mi­tyk­sen, ei muun sähkön käytön suhteen.

    Vastaa

    1. Olet oikeal­la tiellä!

       Sähköau­ton ajoakku­jen lasken­nal­lise­na kulumana on esitet­ty 10c/kWh. Kiin­teässä asen­nuk­ses­sa jäädään luul­tavasti sen alle.

       Ajoakun käyt­tö on kan­natavaa jos tuon ver­ran onnis­tuu säästämään ladat­tuaan hal­paa yösähköä.

       Akul­la hävik­ki on vesi­varaa­jaa pienem­pi. Se on tun­ne­tu­ista varas­toista hyö­ty­suh­teeltaan ylivoimais­es­ti paras. Aurinkosähköjär­jestelmis­sä se voi olla jopa 98%.

       Mitoi­tus on tietenkin ongel­malli­nen, jos sen tekee oman käytön mukaan.
       Aurinko­jär­jestelmän omis­ta­ja pystyy kuitenkin tuut­taa­maan sähköä myös muille akustakin.

       Joten omaan käyt­töön riit­tävän voi huo­let­ta ylim­i­toit­taa sulakekoon rajoissa.

       Se että myytkö aurinkosähköä vaiko ladat­tua yön tuulisähköä jäänee oman tun­non kysymykseksi.

       Päästö­vaiku­tus on kuitenkin ihan sama, jos myyt kovaan hin­taa aamun tai illanku­lu­tus­pi­ikkei­hin vähen­tää myymäsi sähkö sään­tövoiman käyt­töä viimekädessä fos­si­ilis­ten polt­tamista. Näin käy jopa sil­loin kun vesi jää patoataaseen odot­ta­maan kuiv­em­paa jaksoa.

       Vihreääkin vihreäm­mässä toimin­nas­sa on vain se ongel­ma että se on niin kan­nat­tavaa ettei näil­lä sähkön hin­noil­la akku­ja autoi­hin kan­nat­taisi laittaa.

       Päästö­vaiku­tus on hiilid­iok­sidin osalta kym­menker­tainen, polt­to­moot­tori auton kor­vaami­nen voi pois­taa vain yhden autonpäästöt.

       Säätövoimaa ajoitet­taes­sa( öin tuulel­la ja päivin auringol­la ladate) ilta- ja aamukysyn­tään purkaen ) akul­la voi ajoit­taa kym­menker­tais­es­ti läh­es nol­lapäästöistä sat­tuma sääsähköä, ker­tavi­ikkoon tapah­tu­vaan sähköau­ton tyhjästä täy­teen ‑lataussyk­li­in nähden.

       Akun kyky vähen­tää päästöjä perus­tuu siihen miten paljon se pystyy siirtämään puh­das­ta sähköä tuotan­to­huipuista kulu­tushuip­pui­hin tietyssä ajassa.

       Valmis­tus­päöstöistä vielä sen ver­ran että lasken­nal­lis­es­ti kymmenes osal­la akuista saavute­taan sama hiilid­iok­sipäästövähen­nys. Akku­jen kier­rä­tysnopeus kas­vaa joten kaive­tus­ta kokon­ais­ma­te­ri­aal­ista sata­nee suurem­pi ilmastohyöty.

       Ehkä aiheesta vielä suos­tu­taan keskustele­maan, kos­ka se tar­joaa ratkaisun myös tähän sähkön hintarumpaan.

       Vai saako tästä keskustel­la ylipäätään ollenkaan?

       Vastaa

       1. Minä olen havain­nut, että Osmo antaa hyvin tul­la esi­in keskustelijoiden eri­laisia mielip­iteitä. Teil­lä vaan tun­tuu ole­van teo­reet­tis­es­ti todel­la vaikea asia. Minä en paljoa tuos­ta ymmär­rä. Mut­ta onko se niin, että jos sähköau­ton varaus on 100 kWh niin niin kymmenel­lä tuhan­nel­la sähköau­tol­la se olisi 1000 MWh. Eli 10000 sähköau­toa pysty­i­sivät syöt­tämään verkkoon tun­nin ajan 1000 MW tehoa. Ei has­sumpaa, mut­ta ymmärsinkö oikein?

15. Meil­lä on naa­purin kanssa saman­laiset omakoti­talot vesikier­toisel­la lat­tialäm­mi­tyk­sel­lä ja kel­lareis­sa suuret läm­pö­varaa­jat. Sil­lä ei ole nyky­hin­noil­la juurikaan merk­i­tys­tä mihin aikaan pörssisähköl­lä varaa­jaansa läm­mit­tää, ver­rat­tuna siihen ottiko sil­loin raken­nusten valmistues­sa kym­menisen vuot­ta sit­ten kah­den vuo­den määräaikaisen sähkö­sopimuk­sen par­il­lise­na vai parit­tomana vuon­na. Sen mukaan sopimuk­set on uusit­tu ja samas­sa sähköy­htiössä on oltu. Siis sat­tumankaup­paa. Naa­puri otti vuot­ta myöhem­min parit­tomana ja sik­si käytän­nössä mak­san ensi vuo­den hänen tuh­lail­e­vaa sähkönkulutustaan.

    Vastaa

16. Itsel­läni on ollut vuosikym­meniä 3x1000 ltr varaa­ja van­has­sa omakoti­talos­sa. Investoin­ti rahoitet­ti­in aikanaan kun yö- ja päiväsähkön hin­taero oli läh­es 50%. Varaa­jan läm­pö riit­ti vesikeskus­läm­mit­teisen talon lämpimänä pitämiseen läh­es ‑30C pakkasille saak­ka. Nyt varaa­ja on ohitet­tu, kos­ka häviöt suurem­mat kuin yösähkön käytön hintaetu. 

    Sähköperaattorin“Pörssisähköohjausta” odotel­lessa niin maail­ma pelas­tu­isi. Lisäk­si sähkön­myyjän kanssa voisi tehdä sopimuk­sen kuor­man­pu­do­tuk­ses­ta hätäti­lanteessa. Naa­puris­sa on 300 ltr käyt­töve­den­varaa­ja yösähkössä, eikä 4 hen­gen per­heen ole koskaan kuulem­ma tarvin­nut kär­siä kylmästä suihkuvedestä. Pöpöistä ei ole pelkoa, kos­ka käyt­töve­den varaa­ja­han on riit­tävän usein kuuma. Läm­mi­tys­varaa­jasys­teemi­hän on sul­jet­tu, ei sinne pöpöt pääse.

    Hyvä muis­taa että myös lat­tialäm­mitet­tävä rakenne puskuroi läm­pöä, joten sen läm­mi­tyk­sen pain­opis­tet­tä kan­nat­taa kohdis­taa halvem­man sähkön tar­jon­nan mukaan. Edel­lyt­tää vain help­pokäyt­töistä ja kus­tan­nuste­hokas­ta “purkkia” pörssisähkön ohjauk­seen mikäli sähkö­op­er­aat­tor­eil­ta ei palvelua saa.

    Vastaa

17. Sel­l­ainen asia tuli mieleen että velvoite saat­taa pörssisähköhin­nat rak­en­teises­sa muo­dos­sa vapaasti saataville pitäisi var­maankin olla Yleis­ra­di­ol­la, heil­lä on kuitenkin a) kohtu­ullisen hyvä resilisenssi b) valmi­it sopimuk­set globaalien sisäl­lön­jake­li­joiden kanssa c) sel­l­ainen tiedon­jake­li­jan rooli johon kuu­luu 24/7 käytet­tävyys d) koke­mus­ta . Yleis­ra­dion liiken­nevolyymeis­sa miljoona läm­min­vesi­varaa­jaa ei tun­nu missään.

    Vastaa

18. Näyt­täisi siltä, että ainakin Opti­wat­ti, Fissio.fi ja Cle­box seu­raisi­vat pörssisähkön hin­taa ja pysty­i­sivät sen mukaan ohjaa­maan läm­mi­tys­tä. Lisäk­si markki­noil­la on eri­laisia Wifi-kytkim­iä sähkölaitteisiin.

    Vastaa

    1. Lisäk­si GEF (Green Ener­gy Fin­land) Kulu­tu­so­h­jaus on kätevä. Siihen voi liit­tää 1–6 kuor­maa, yleisin tietenkin lämminvesivaraaja.

       Vastaa

19. Merel­lä tuulee navakasti ja ilma on suh­teel­lisen läm­mintä. Samal­la pörssisähkö on yötäpäivää kallista. On tul­lut nyt tilal­la melko use­ana päivänä halvem­mak­si katkaista verkos­ta tule­vat sähköt ja tuot­taa sähkä itse polt­toöljy­gen­er­aat­to­ril­la, vaik­ka on van­ha kone ja suuret päästöt. Onnek­si on van­haa löpöäkin usei­ta kuu­tioi­ta jäljellä.

    Vastaa

20. Vesikier­ron rak­en­t­a­mi­nen suo­ran sähköläm­mi­tyk­sen taloon ei käytän­nössä ole vai­h­toe­hto. Tilauk­ses­sa on pörssisähköä hais­tel­e­vat lat­tialäm­mi­tyk­sen ter­mostaatit. Josko niil­lä saisi muu­ta­man satasen pudotet­tua jouluku­us­sa odot­tavas­ta kah­den ton­nin sähkölaskusta.

    Enkä muutenkaan usko, että vuosia jatkuu tilanne, jos­sa yösähkö on sentin ja päiväsähkö 65 sent­tiä. Teol­lisu­us kek­sii kyl­lä käyt­töä tuolle sentin sähkölle, pow­er-to‑x, veden pump­paami­nen varas­toal­taisi­in, jol­loin sen hin­ta käytön myötä nousee ja erot tasoittuvat.

    Vastaa

21. Onhan sitä hieno­ja jär­jestelmiä etenkin pow­er­pointil­la. Muu­ta­ma pikku ongel­ma tässä kum­minkin on.

    - sähköasen­ta­jaa ei löy­dy mis­tään. Jos löy­tyy, hän saat­taa luva­ta jotain, mut­ta siihen se jää. Paikalle ei ilmestytä, mitään ei tapah­du, edes puhe­limeen ei enää vas­ta­ta. Vain isot ja hin­ta­vat keikat kel­paa­vat, eikä mökin mum­mo saa halu­a­maansa ajastin­ta vaik­ka rukoil­isi polvil­laan. Äly­lait­teesta nyt puhumattakaan.
    — lait­tei­den saatavu­us itsessäänkin on heikko tai olema­ton ja hin­nat törkeän kalli­ita, jos suos­tuu pitkään tai tun­tem­at­tomaan toimitusaikaan.
    — Sähkömarkkina-API:ssa on sama ongel­ma kuin arvopa­peripörssis­sä. Vain isot pelu­rit saa­vat arvopa­peripörssis­sä reaali­aikaisen datan ja pien­si­joit­ta­jat saa­vat tyy­tyä käsipeli­in tai tar­jot­ta­va data laa­haa kaukana perässä, jol­loin taviksel­la ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta kehit­tää itselleen robot­tia joka hoitelisi osto­ja tai myyn­te­jä. Sähkö­markki­na-API vas­taavasti tar­joaa seu­raa­van vuorokau­den dataa vas­ta 14:30 edel­lisenä iltapäivänä. Mikään äly­laite ei edes voi olla niin älykäs, että tuol­la poh­jal­la pysty­isi suun­nit­tele­maan talon läm­mi­tys­tä järkevästi. Ehkä jonkun kahvinkeit­ti­men ajas­tus sujuu, mut­ta ei mikään vakavasti otet­ta­va ratkaisu.

    Saa mielel­lään kor­ja­ta jos olen väärässä. Toiv­ot­tavasti olen. Kovasti olen yrit­tänyt ottaa asioista selvää, mut­ta vaikeaa on, kun ei pääse edes sähkömiehen puheille tääl­lä pk-seudul­la. Miten vaikeaa onkaan niil­lä, jot­ka eivät ole lainkaan suun­tau­tunei­ta teknis­es­ti ja koet­ta­vat pär­jätä nyt kun sähkön hin­ta on paris­sa vuodessa nous­sut noin 1000%.

    Vastaa

    1. Se ajas­tus toimii niin että nouset ylös yöl­lä kun sähkö on halv­in­ta ja kytket boi­lerin vir­ran päälle ja mui­s­tat nous­ta ylös myös sam­mut­ta­maan, tosin se kytkey­tyy itses­tään pois viimeistään klo 7.

       Se että riit­tääkö siitä saata­va läm­pöä jos se on pääl­lä vain muu­ta­man tun­nin eikä 6–9 tun­tia kuten nor­maal­isti, on toinen asia. Jos kyt­kee enem­män vas­tuk­sia päälle että saisi sen mah­dol­lisim­man kuumak­si, ja säätää ter­mostaatin yli 90 asteen niin se kiehuu yli ja sul­la on Tser­nobyl kel­laris­sa. Vaatii ilmeis­es­ti LVI asen­ta­jan käyn­nin mut­ta ymmärtääkö nykyiset mitään 70-luvun tekniikasta?

       Vastaa

    2. Olet väärässä ja saamaton.

       Vastaa

       1. Onnek­si Pert­ti ker­toi miten asi­at ovat. Nyt­pä onkin hyvä ryhtyä lait­ta­maan älykästä sähköjär­jestelmää. Kiitän kaikkien pal­staa seu­raavien puoles­ta tästä arvokkaas­ta palautteestasi.

    3. Juuri kuvaa­mal­lasi taval­la asia vaikut­taisi valitet­tavasti ole­van. Aikaisem­min tääl­lä oli esil­lä entso‑e ‑API, jon­ka tar­joa­man pörssi­hin­ta­datan poh­jal­ta releen ohjaus on triv­i­aalia (kokeil­tu), mut­ta käytän­nön ener­gian­säästösovel­luk­se­na se on tietenkin yhtä tyhjän kanssa, ja data on ylipäätään ole­mas­sa vas­ta edel­lisenä iltapäivänä.

       Jos ratkaisu­jen halu­taan etenevän, kyn­nys­tä ryhtyä tekemään imple­men­taa­tioi­ta pitää madal­taa. Julkise­na palvelu­na pitäisi tar­jo­ta koneluet­tavas­sa muo­dos­sa ainakin:
       1. pörssisähkötiedot heti kun ne ovat olemassa
       2. pörssisähkön hin­taen­nuste muu­ta­ma päivä eteenpäin
       3. jatku­vasti päivit­tyvät paikkakun­tako­htaiset lämpötila+tuuliennusteet
       4. aurinkosäteilyennusteet

       Läm­mi­tyk­sen hallinnan teo­ri­a­puoli on vaa­ti­va, mut­ta imple­men­taa­tio yksinker­taisem­pi. Harvem­pi it-nört­ti osaa tyhjästä for­mu­loi­da läm­mi­tyk­sen opti­moin­tion­gel­man yleisenä epä­lin­eaarise­na opti­moin­tion­gel­mana, mut­ta kun sen joku on ker­taalleen esimerki­no­mais­es­ti tehnyt, ja muut­tanut ohjel­makood­ik­si, mallien hienosäätö ja laa­jen­t­a­mi­nen on helpohkoa. Hyvät työka­lut (esimerkik­si Googlen OR-Tools) ovat veloituk­set­ta jokaisen käytet­tävis­sä. Tämä menisi luon­tev­asti vaikka­pa VTT:n ton­tille, lop­putu­lok­set jakoon avoime­na lähdekoodina.

       Läm­mi­tyk­sen opti­moin­nin käytän­nön toteu­tus moni­toimit­ta­jaym­päristössä on ilmeis­es­ti vielä sen ver­ran huonos­ti ymmär­ret­ty, ettei toimi­alan sisäisiä stan­dar­d­oin­tikon­sor­tioi­ta ole ihan heti odotet­tavis­sa. Tietääk­seni uusillekaan läm­mi­tysjär­jestelmille ei voi­da antaa tavoit­teek­si esimerkik­si varaa­jan tai varaa­van laatan tavoite-ener­giamäärää ajan­hetkel­lä X. Opti­moin­ti­sovel­luk­sia pitää jonkin aikaa vaan tehdä ennen kuin alkaa hah­mot­tua minkälainen arkkite­htu­uri ja APIt siihen sovel­tu­vat parhaiten.

       Lakimuu­tos­ta: “Kaikkien sähkön­myyjien on joka het­ki tar­jot­ta­va reaali­aikainen sähkön hin­tati­eto Inter­netis­sä sovi­tus­sa help­pokäyt­töisessä muo­dos­sa.” ehdot­ti muuten ensim­mäisen ker­ran täl­lä pal­stal­la nim­imerk­ki viherinssi jo vajaa kymme­nen vuot­ta sit­ten. Uskoisin että kysyn­täjous­to olisi nyky­istä paljon laa­jem­min käytössä jos ehdo­tuk­seen olisi tuol­loin osat­tu tarttua.

       Vastaa

       1. Nuo lis­taa­masi tiedot pitäisi ilman muu­ta saa­da ilmaisek­si ja hel­posti kaikkien halukkaiden ulot­tuville. entso‑e ‑API­in var­maankin perus­tuu tun­ti­hin­ta-sovel­luk­sen tol­pat ja sahko.tk ‑sivus­ton käp­pyrät. Mik­si tun­ti­hin­ta­da­ta muuten esitetään käp­pyrä­muo­dos­sa? No, ei nyt men­nä siihen.

          entso‑e:n APIn token tun­tuu ole­van kiv­en alla saa­da. Tokenei­ta käsitel­lään käsi­työnä ja avaimen hak­i­jalle avataan tiket­ti help­pari­in, joka sit­ten palaa asi­aan jos palaa. Itse en ole avain­ta saanut, mut­ta antaa olla, en haaskaa siihen enää aikaani. 

          Kansalaisia vaa­di­taan ennakoimaan, opti­moimaan ja säästämään ener­giaa, vaik­ka siihen tarvit­ta­vat työka­lut puut­tuvat. Yksit­täisen fir­man tuot­teen main­os­t­a­mi­nen poli­itikko­jen tahol­ta haiskah­taa ikävästi, eivätkä kaik­ki mil­lään ehtisi saa­da tähän hätään kyseistä laitet­ta, vaik­ka rahaa olisikin, kos­ka asen­ta­jia ei riit­täisi kuin mur­to-osaan tarpeesta.

          Lisäk­si jos kävisi niin, että kaik­ki todel­lakin saisi­vat kuin taikaiskus­ta älykkään läm­mi­tysjär­jestelmän ja sähkönku­lu­tus tasaan­tu­isi, antaisi se syyn purkaa lop­unkin säätövoiman pois, minkä jäl­keen puskuria ei olisi tätäkään vähää ja hin­nat oli­si­vat uudelleen pilvissä.

          Tek­isi mieli lausua ruma sana tästä kaikesta, mut­ta mitä se aut­taisi. Ilmeis­es­ti pitää ensin sukeltaa poh­jaan asti ennen kuin selviää mis­sä päin pin­ta on. Toiv­ot­tavasti hap­pea riit­tää lop­pu­un asti tässä turhas­sa sukel­luk­ses­sa, jota ei olisi alun alka­enkaan tarvin­nut tehdä.

    4. Tutus­tu Optiwatti.fi
       Taviksen ei kan­na­ta kehitel­lä mitään.

       Vastaa

22. Tun­tisähköstä viikkosähköön

    – Jakelu: sähkölaitok­set, maan­si­ir­tourakoit­si­jat, sähkölait­tei­den tukkumyyjät, energiaurakoitsijat …

    Tämän blo­gin tietoa pitäisi viedä laa­jasti eteen­päin ja sin­ul­la on vaiku­tus­val­taa ener­gia-yhtiöi­hin, isän­nöit­si­jöi­hin ja energian-“säästö”-ratkaisujen myyjiin.

    – Tuos­sa tuli taas vas­taan yksi tapaus, jos­sa han­kit­ti­in lisää läm­pöpump­pu­ja kus­tan­nusten alen­tamisek­si. — Kun aku­utein ongel­ma ei ole ener­gian säästämi­nen vaan tuotan­non ja kulu­tuk­sen eriaikaisuus.

    Joitakin ajatuk­sia, miten sähkön myyjä voisi vaikut­taa siihen, että kiin­teistöt sijoit­taisi­vat mielu­um­min \[pienem­män\] rahan siihen, että raken­netaan läm­pö­varas­to­ja kuin siihen, että laite­taan \[isom­pi\] raha kulu­tuk­sen vähentämiseen.

    Kiin­teistö:

    Varsin pie­nil­lä kus­tan­nuk­sil­la on raken­net­tavis­sa läm­pö­varas­to, sehän on peri­aat­teessa vain iso vesisäil­iö, jos­sa on sähkö­vas­tus. Jos jos­sakin vielä sat­tuu ole­maan maa­han kaivet­tuna öljysäil­iö, siel­lä on valmi­ina paik­ka isollekin vesisäiliölle.

    Sähkölaitos:

    Nykytekni­ik­ka mah­dol­lis­taa sähkölait­tei­den sääte­lyn etänä siten, että sähkölaitos kyt­kee päälle ja pois vesi­varas­ton läm­mi­tys­lait­teen asi­akkaan kanssa sovi­tuis­sa puitteissa.

    Eikö sähköli­it­tymis­sä voitaisi ottaa mallia kän­nykkäli­it­tymistä? Ottaa käyt­töön sähkön­si­ir­tomak­sul­taan \[nolla\]-hintaisen liit­tymän, jota sit­ten sähkölaitos kyt­kee päälle ja pois oman mie­len­sä mukaan.

    Entä sit­ten pää­su­lak­keen koko: Siir­toverkon kap­a­siteet­tia ei tarvitse vahvis­taa vaan se (siir­tomak­su) kor­vataan juuri tuol­la sähkölaitok­sen rajat­toma­l­la oikeudel­la katkaista kulu­tus val­i­tuis­sa kohteissa.

    Entä sit­ten kiin­teistön omis­ta­jan kannal­ta, saam­meko riit­tävästi ener­giaa viikko­ta­sol­la, 6‑päivän tasol­la, 5‑päivän tasol­la, jne?

    Kyl­lä saat­te. Aivan miten halu­at­te, mut­ta hin­ta on sit­ten eri­lainen. Ja juuri tähän nimeno­maan on tarkoi­tuskin pyrk­iä: että sähkön alin hin­ta saadaan nouse­maan ja huip­puku­lu­tuk­sen hin­ta laskemaan.

    Jos asi­akkaan tarve vaatii sähkölaitos voisi tar­jo­ta näitä “kuukausi­mak­sut­to­mia” liit­tymiä esim. lupaa­mal­la toimit­taa 14-päivän jak­sol­la tietyn määrän kilo­wat­ti­tun­te­ja sovit­tuun enim­mäish­in­taan itse määräämänään aikana. Mak­samal­la enem­män kiin­teää mak­sua asi­akas saisi halu­a­mansa ener­gian 7‑päivän jak­sol­la, 4‑päivän jak­sol­la tai miten vaan sovit­taisi­in. Hin­ta vaan olisi erilainen.

    Vastaa

    1. Hajautet­tu­jen läm­pö­varas­to­jen saaristo.

       Esit­tämääni sähkökau­pan malli hyö­dyn­tää jakelu­verkon hukkaka­p­a­siteet­tia. Esimerkik­si yöl­lä, kun kulu­tus on vähäistä, sähköverkos­sa on vapaa­ta siir­toka­p­a­siteet­tia käyt­tämät­tömänä. Tuon kap­a­siteetin käyt­töön otta­mi­nen ei onnis­tu markki­nahin­taista sähköä myymäl­lä, kos­ka sähkön lop­pukäyt­täjät eivät ole osa­puo­lia sähkön markki­nahin­nan määräy­tymisessä; kyse on vain hin­noit­telumallista, jos­sa osta­ja sitoute­taan ennal­ta tun­tem­at­tomaan hintaan.

       Toisek­si. Sähkön kulut­ta­jal­la ei ole tietoa oman alueen­sa muiden kulut­ta­jien ostokäyt­täy­tymis­es­tä. Mut­ta sähkölaitok­sel­la on, ja sekun­nin tarkku­udel­la. Voi syn­tyä tilanne, että kak­si naa­puria, molem­mat toi­sis­taan tietämät­tä ovat valmi­it osta­maan sähköä niin suurel­la tehol­la, että verkon kap­a­siteet­ti ei kestä vaik­ka se hyvin kestäisi, jos nuo naa­pu­ruk­set ostaisi­vat saman sähkön eri aikaan, esimerkik­si eri viikonpäivinä.

       Tarvi­taan siis sähkölaitok­sen hal­lus­sa ole­vaa tietoa aina kulu­tus­pis­teelle asti. Kun sähkölaitos ohjaa tiet­tyjä suu­rite­hoisia kulu­tus­lait­tei­ta, saadaan verkon siir­toka­p­a­siteet­ti hyö­dyn­net­tyä parem­min; sitä ikään kuin tulee lisää ilman kalli­ita investoin­te­ja kupariin.

       Vastaa

23. Syksyl­lä kaik­ki oli toisin. Nyt Jouluku­us­sa sähkön 7 vrk keski­hin­ta on 35,8c/kWh. Toki jos pörssisähköä pitää käyt­tää esim. läm­mi­tyk­seen niin pitää jo kat­soa mil­loin sitä ei ainakaan käytä.
    Ener­giakri­i­sistä syytetään hel­posti pelkästään Ukrainan sotaa. Minus­ta ns. vihreä siir­tymä tuulivoim­i­neen on osoit­tau­tunut katas­tro­faalisek­si näin kulut­ta­jan ase­mas­ta katsottuna.
    Työkaver­it ja naa­pu­rit ovat kauhuis­saan ener­gialasku­jen­sa suu­ru­ud­es­ta. Sanoin vinkkinä että nestekaa­sul­la ener­gia mak­saa n. 17c/kWh eli kaa­supul­lo ja tohotin vaan siihen olo­huoneeseen jos pörssisähkö on liian hintavaa.
    Eräs eläkeläi­nen ker­toi polt­ta­vansa jopa jäteöljyt sekä muovit, onnek­si ei asu naapurissa.

    Vastaa

    1. Täl­lä het­kel­lä sähkön hin­taa Pohjo­is­mais­sa nos­ta­vat ydin­voimaloiden ongel­mat. Ilman tuulivoimaa tilanne olisi vielä paljon pahempi.

       Vastaa

       1. Mut­ta olisiko meil­lä enem­män vakaa­ta peruska­p­a­siteet­tia, jos ei olisi ollut tuulivoimaa viemässä sähkön hin­taa alas kulu­tushuip­pu­jen ulkopuolella?

          Ainakin se on aiheut­tanut Euroopas­sa ylimääräistä siir­tymää hiilestä kohti astet­ta nopeam­min sää­tyvää kaa­su­tur­bi­inivoimaa, ja juuri tämä riip­pu­vu­us kaa­sus­ta on nyt merkit­tävin ongel­ma. Joku olisi var­maan tämänkin riskin osan­nut ennustaa.