Demokratia, kansanvalta ja liberaali demokratia

Esa Pel­to­nen kir­joit­ti Hesaris­sa  demokra­ti­as­ta ja kansan­val­las­ta ja ihmetteli, mik­si sanaan demokra­tia liitetään usein jokin määre, taval­lisim­min lib­er­aali demokratia.

Minäkin kapinoin aikanaan sitä vas­taan, että sanal­la demokra­tia alet­ti­in tarkoit­taa muu­ta kuin sanal­la kansan­val­ta. Puhut­ti­in demokraat­ti­sista oikeuk­sista, joi­hin kuu­luu muun muas­sa sanan­va­paus. Kukaan ei puhunut tässä mielessä kansan­val­tai­sista oikeuk­sista, kos­ka kansan­val­lal­la tarkoite­taan vain sitä, että vaaleil­la val­i­tut elimet päät­tävät, mut­ta demokraat­tisil­la oikeuk­sil­la jotain aivan muuta.

Olen mon­es­sa muus­sakin asi­as­sa joutunut myön­tymään, että sano­jen merk­i­tys muut­tuu ajan myötä. Esimerkik­si ”kan­takaupungilla” tarkoite­taan sitä osaa Helsingistä, joka kuu­lui Helsinki­in ennen vuo­den 1946 alueli­itos­ta, mut­ta nyt jopa laut­tasaare­laiset yrit­tävät esit­tää, että hei­dän saaren­sa pitää lukea kan­takaupunki­in, vaik­ka ei var­masti kuu­lunut Helsinki­in ennen vuot­ta 1946.

Niin­pä nyky­isin demokra­tial­la tarkoite­taan laa­jem­paa asi­aa kuin pelkkää kansan­val­taa. Siihen liit­tyvät myös demokraat­tiset oikeudet, kuten sananvapaus.

Minä halu­an kuitenkin erot­taa demokra­ti­as­ta alala­jik­si lib­er­aalin demokra­t­ian, sil­lä voihan kansa päät­tää kansan­val­tais­es­ti, että lehdis­tön vapaud­es­ta luovu­taan tai kaik­ki määrätään pukeu­tu­maan uni­for­muun. Turk­ki ja Unkari ovat eden­neet kovin epädemokraat­tiseen suun­taan ilmeis­es­ti kansan enem­mistö tah­dos­ta ja taisi­vat nat­sitkin nous­ta vaaleil­la val­taan, tai ainakin melkein.

Uskon edelleen, että parhait­en tule­vat men­estymään lib­er­aalit demokra­ti­at ero­tuk­se­na autoritääri­sistä demokratioista.

Liberaali demokratia tuo menestystä

Varoi­tan, seu­raavas­sa tulee ”luokkakan­taista” tekstiä.

Mik­si lib­er­aalit demokra­ti­at tule­vat (toivoak­seni) men­estymään parem­min kuin autoritääriset hallinnot, vaik­ka kansa olisi autoritäärisen hallinnon itse halun­nut ja kansan­val­tais­es­ti valinnut?

Kysymys on pitkälti siitä, miten yhteiskun­ta kohtelee koulutet­tua keskilu­okkaa, etten sanoisi koulutet­tua eli­it­tiä tai älymystöä.

Älymys­tö vie yhteiskun­taa eteen­päin. Kehi­tys hidas­tuu, jos yhteiskun­ta suh­tau­tuu nuiv­asti älymys­töön­sä. Autoritääri­nen Venäjä on viime vuosi­na häätänyt maas­ta paljon osaa­jia, ja se tulee näkymään pitkään maan kehityksessä.

Hyvän ver­tauk­sen tar­joa­vat kasvit, joi­ta on hyön­teis­pö­lyt­täisiä ja tuulipö­lyt­teisiä. Tuulipö­lyt­teinen on autoritäärisen yhteiskun­nan ihanne. Ratio­naa­li­nen mut­ta todel­la tyl­sän oloinen.  Hyön­teis­pö­lyt­teiset tuot­ta­vat kukkalois­ton voidak­seen houkutel­la hyön­teisiä aut­ta­maan suvunjatkamisessa.

Älymys­tö on kuin nuo hyön­teiset. Hei­dän houkut­telemisek­seen tarvi­taan kaikkea jän­nää, mut­ta ilman heitä ei tul­la toimeen.

The Econ­o­mist ‑lehti julka­isi muu­ta­ma vuosi sit­ten mie­lenki­in­toisen tutkimuk­sen. Lehdessä oli tarkastel­tu 1800-luvun kaupunke­ja ja niiden kehi­tys­tä tähän päivään. Kaupun­git, jois­sa oli oop­pera, ovat men­estyneet 200 vuodessa paljon parem­min kuin kaupun­git, jois­sa ei ollut oop­per­aa. En usko, että oop­pera oli paras selit­tävä tek­i­jä, mut­ta sen  ole­mas­saolon mit­taami­nen oli helpom­paa kuin yleisen kulttuurimyönteisyyden.

36 vastausta artikkeliin “Demokratia, kansanvalta ja liberaali demokratia”

  1. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Puhut­ti­in demokraat­ti­sista oikeuk­sista, joi­hin kuu­luu muun muas­sa sanan­va­paus. Kukaan ei puhunut tässä mielessä kansan­val­tai­sista oikeuk­sista, kos­ka kansan­val­lal­la tarkoite­taan vain sitä, että vaaleil­la val­i­tut elimet päät­tävät, mut­ta demokraat­tisil­la oikeuk­sil­la jotain aivan muuta.”

    Sanoil­la on tosi­aan eri­laisia merk­i­tyk­siä. Demokra­tia alun­perin tarkoit­ti kansan­val­taa eli sitä, että kansa konkreet­tis­es­ti päät­ti asioista. Niin san­ot­tu edus­tuk­selli­nen (miehien demokra­tia, jos­sa kansa saa päät­tää vain siitä, ketkä val­i­taan toimie­limi­in päät­tämään asioista tai nimit­tämään virkamiehiä, on aika eri­lainen toim­inta­malli kuin vaik­ka anti­ikin Kreikan demokra­tia, jos­sa oli kir­jaimel­lis­es­ti kansankok­ouk­sia.) Sveit­sis­sä demokra­tia tarkoit­taa yhä sitä, että monista asioista on suo­ria kansanäänestyk­siä. Suomes­sa taas har­voin kansa saa suo­raan äänestää mis­tään. Täs­men­tävät sanat voivat olla tarpeen ja hyödyksi.

    1. Sveit­sis­sä on myös kun­ta ja kan­toni tasol­la kansanäänestyk­siä. Helsin­gin kaupun­ki voisi olla edel­läkävi­jä ja jär­jestää kansanäänestyk­sen Malmin lentoase­man ase­mas­ta. On otet­ta­va huomioon että Sveit­sis­sä talout­ta koske­vis­sa kansanäänestyk­sis­sä on las­ket­tu kuin­ka paljon kyseinen han­ke mak­saa. En tiedä onko Helsin­gin kaupun­ki laskenut kuin­ka paljon Malmin lentoase­man ylläpi­to mak­saisi vuodessa per helsinkiläi­nen veronmaksaja?

      1. Jokainen nousu malmin ken­tältä mak­soi 600 euroa, kun kus­tan­nuk­sik­si ote­taan huomioon maapo­h­jan vai­h­toe­htoiskus­tan­nus asuinalueena — siis paljonko alueelta saisi maan­vuokrat­u­lo­ja kun se kaavoite­taan asunnoiksi

      2. Jot­ta Malmin lento­kent­tä olisi ollut edes jotenkin kan­nat­ta­va, olisi sen kiitora­to­ja pitänyt piden­tää n 2 km pitu­isik­si eli purkaa talo­ja pois sen pohjois­päästä ja lait­taa kehäykkö­nen maan alle, että sieltä olisi voin­ut lentää suihkukoneil­la ja keskikokoisil­la reit­ti­matkus­ta­jakoneil­la, eikä vain pikkukoneil­la jol­loin siitä ei ole mitään hyö­tyä muille kuin harrastajille. 

        Helsin­gin olisi pitänyt rehellisyy­den nimis­sä tar­jo­ta ilmailuhar­ras­ta­jille uuden ken­tän paik­ka esim Öster­sun­domista, sen ei olisi tarvin­nut olla kovin iso edes eikä olisi häirin­nyt lin­tu­ja ja jäniksiä kun ei Malmin kent­täkään häir­itse. Esim Oulun kaupun­ki lunas­ti uuden pienkoneken­tän paikan Kem­peleeltä jonne pienkoneet siir­tyivät, kun van­ha Oritkarin kent­tä keskus­tan lähel­lä lakkautet­ti­in 1980-luvul­la ja paikalle raken­net­ti­in teollisuusalue.

        Mon­et riidat ja turhat oikeuskäsit­te­lyt olisi Helsin­ki voin­ut vält­tää jos olisi toimin­ut akti­ivisem­min ja kuun­nel­lut lentäji­iä, kos­ka Malmin maa-alueen hyö­ty, kun Fina­vian vuokra­sopimus lakkasi yli 15 vuot­ta ennen aiko­jaan, on kuitenkin moninker­tainen mah­dol­liseen kor­vaa­van ken­tän maa-alueen arvoon.

  2. Teolli­nen val­lanku­mous lähti Län­si-Euroopas­ta, jos­sa oli tarpeek­si yrit­teliästä keskilu­okkaa. Venäjäl­lä maaor­ju­us jatkui vielä sata vuot­ta. Ei aatelisil­la ollut moti­ivia mod­ernisoi­da maataan ja riskeer­a­ta ase­maansa. Sitä pait­si he oli­vat jo rikkai­ta ja tarvit­si vain riistää köy­hiä entisestään.
    Sama asetel­ma näyt­täisi jatku­van Venäjäl­lä: oli­gark­it ovat super­rikkai­ta eikä taviksil­la ole mah­dol­lisuuk­sia nous­ta keskilu­okkaan. Mik­si siis edes yrit­tää kehit­tää maataan?
    Joku asioista parem­min per­il­lä ole­va voi var­maan tarken­taa, mut­ta venäläi­nen tut­tuni väit­ti mak­sa­neen­sa opin­to­lainan korko­ja yli 20%. Tämä var­masti hidas­taa luokkanousua.

    1. Englan­nis­sa aatelis­to oli mukana teol­lisen val­lanku­mouk­sen kehi­tyk­sessä. Juuri tuo maaor­ju­us erot­ti Englan­nin ja Venäjän toi­sis­taan. Brit­tein­saar­il­la vain Irlan­nis­sa oli maaor­ju­us pitkälle 1800-luvun puo­liväli­in jon­ka seu­rauk­se­na Irlan­ti ei teol­lis­tunut poikkeuk­se­na Pohjois-Irlanti.

  3. Ei meil­lä ole varaa viedä yhteiskun­taa eteen­päin, jos se tarkoit­taa hyv­in­voin­nin ja kulu­tuk­sen kasvua. Sen sijaan tarvit­semme pakkokeino­ja, jot­ta ihmi­nen ei pää­sisi toteut­ta­maan biolo­giaansa, johon kuu­luu tavoitel­la aina vain lisää ja enemmän. 

    Ympäristö­tuhoa ei voi estää vapaae­htoisu­udel­la. Siihen aut­taa ain­oas­taan ankara valvon­ta ja kovat rangaistukset.

    Minus­ta on esimerkik­si älytön­tä, että maanvil­jeli­jä ei saa kaataa son­takuor­maansa vesistöön, mut­ta sen sijaan Hesari saa joka päivä main­os­taa kulut­tamista. Hesarin main­on­ta on ympäristörikol­lisu­ut­ta. Se kan­nus­taa ihmisiä osta­maan ja kulut­ta­maan. Täl­laisia ilmiöitä ei saa kitket­tyä kuin rangaistuksilla.

    Sivistys­tä voi tukea, mut­ta täy­tyy pitää huoli, ettei se muu­tu kulu­tuk­sek­si ja ettei yksilö oma­l­la pon­nis­telul­laan pysty nos­ta­maan elin­ta­soaan, kos­ka elin­ta­son nos­toon meil­lä ei ole varaa.

    Lib­er­aaleille aat­teille näyt­tää ole­van omi­naista tieteen sumeilema­ton halveksin­ta. Ne olet­ta­vat aina ratkaisut tule­vaisu­u­teen sen sijaan että kuun­telisi­vat tutk­i­joiden varoituk­sia, joiden mukaan ratkaisu­ja on tehtävä nyt.

    1. Minä en luo­ta siihen, että se pakkokeinoil­la hal­lit­se­va autoritääri­nen johto tek­isi sitäkään vähää ympäristö­tuhon estämisek­si kuin mitä demokraat­tis­es­ti valit­tu johto tekee. Lop­ullisek­si tavoit­teek­si dik­tatu­uris­sa tai oligarkiassa/teokratiassa jää aina val­lan säi­lyt­tämi­nen väkivalloin.

      Demokra­tia on hidas mut­ta vapaiden vaalien ja sanan­va­pau­den kaut­ta tule­van negati­ivisen takaisinkytken­nän ansios­ta stabi­ilimpi järjestelmä.

  4. Kir­joituk­ses­sasi on hyvää pohd­in­taa. Oop­per­an suh­teen voidaan pohtia kum­min päin oop­per­an ja vauras­tu­misen yhteys kul­kee. Onko oop­pera prox­ymit­tari kult­tuurimyön­teisyy­delle, joka vetää lah­jakas­ta väkeä kaupunki­in luo­den siten vau­raut­ta ja vapaa­ta kau­pankäyn­tiä. Vai onko kaupunki/maa sallinut vapaan kau­pankäyn­nin, joka on luonut ihmisille taloudel­lisen mah­dol­lisu­u­den olla eri­laisia ja niin paljon arvon­lisää, että oop­per­an ylläpitämi­nen on mahdolllista. 

    Nui­va suh­tau­tu­mi­nen koulutet­tuun eli­it­ti­in voi olla myös tarkoi­tushakuista oman ase­man epäreilua pönkit­tämistä. Täl­laista hah­moa Vasili Gross­man kuvasi hyvin politrukin hah­mossa Elämässä ja kohtalos­sa; jos ei pär­jää älyn­lahjo­jen avul­la voi sen­tään pila­ta älykkäämpi­en ihmis­ten uran poli­it­tisel­la (mieli)vallan käytöl­lä. Tämä lie­nee yksi merkit­tävä tek­i­jä, mik­si autoritääriset jär­jestelmät tup­paa­vat jäämään kehi­tyk­ses­tä jäl­keen: ne yleen­sä paina­vat älykkäim­mät ihmiset pois tehtävistä jois­sa he loisi­vat uut­ta vaurautta.

    Se nat­sien val­taan­nousu. Olen aina ihme­tel­lyt mik­si etenkin poli­it­tisen ken­tän vasen lai­ta aina muis­taa sen, että nat­sit sai­vat ääniä (aluk­si) demokraat­tis­es­ti jär­jeste­tyis­sä vaaleis­sa, mut­ta sys­temaat­tis­es­ti uno­hde­taan Gesetz zur Behe­bung der Not von Volk und Reich eli ns val­ta­la­ki jol­la nat­sit varsi­nais­es­ti betonoi­vat val­tansa. Karkeasti ottaen lain aikaansaamisek­si poli­it­tiset vas­tus­ta­jat heit­et­ti­in vanki­laan, ja manip­u­loiti­in val­tiopäivien työsken­te­lyjärjestys­tä. Kaik­ki tuo ei mielestäni vas­taa “demokraat­tisia vaale­ja” ei edes melkein! Olen myös ihme­tel­lyt sitä kun huoli nat­sien val­taan­nousus­ta on niin suuri, niin mis­tä kumpuaa tarve on yrit­tää säätää lake­ja, jot­ka kuu­losta­vat samaan suun­taan vieviltä. Esim aikoinaan rauhan­la­ki ‑viritelmä.

    1. Älykkyy­destä puheenollen, sehän pal­jas­tui shokik­si, että nat­sien johto­hah­mot pal­jaas­tu­i­v­at äo-testeis­sä hyvinkin älykkäik­si vas­toin odotuk­sia. Eli se, että total­i­taris­mi olisi nimeno­maan tyh­mille, ei kyl­lä pidä paikkaansa.

      1. Älykkyys ei ole sama asia kuin viisaus. Jos viisauden merkkinä pide­tään esimerkik­si sitä, että ymmärtää lähteä vain sel­l­aisi­in soti­in jot­ka pystyy voit­ta­maan, nat­sit pär­jäävät aika heikosti.

    2. Oop­pera oli nyt vain yksi esimerk­ki, eikä ole tiedos­sa oliko Helsin­ki edes mukana ver­tailus­sa. Se nyt on kuitenkin käsite joka tun­netaan koko maail­mas­sa, esim jääkiekkoa­reenoi­ta ei niin hyvin tunneta.
      Suomes­sa uno­hde­taan että tääl­lä on Helsin­gin lisäk­si toinenkin oop­pera, nimit­täin Savonlinnassa.

      1. Suuren osan his­to­ri­as­taan oop­pera ei ole ollut eri­tyisen kallis tai elit­isti­nen taide­muo­to. Se oli oman aikansa Net­flix, jon­ka pyörit­tämiseen ei tarvit­tu rikkai­ta mese­naat­te­ja ja/tai val­tion­a­pua, vaan joka kat­toi kulun­sa pää­sylip­putu­loil­la. Eikä sinne oop­per­aan edes men­ty ensisi­jais­es­ti kuun­tele­maan sitä oop­per­aa, vaan hölisemään uusim­mat kuu­lu­miset, syömään, tupakoimaan, pelaa­maan kort­tia yms. Sosi­aalise­na tilanteena oop­pera muis­tut­ti enem­män jotain rocky­hty­een klu­bikeikkaa kuin nyky­isiä oop­per­at­alo­ja, jot­ka alkoi­vat vaki­in­nut­taa kon­sep­ti­aan vas­ta jos­sain 1800-luvun puo­livälin tienoilla.

        Sinän­sä on kyl­lä tot­ta, että oop­per­an pelkän ole­mas­saolon käyt­tämi­nen prox­y­muut­tu­jana koulute­tun keskilu­okan intressien läpipää­syl­lä yhteiskun­nas­sa on vähän epälu­otet­tavaa, kos­ka oop­per­an yhteiskun­nalli­nen ase­ma vai­htelee aikakaud­es­ta ja maas­ta riip­puen, ja voi saman maan sisäl­läkin vai­hdel­la. Wienis­sä oli aikoinaan erik­seen Hofop­er, hov­ioop­pera, ja Volk­sop­er, kansanoop­pera (ja on itse asi­as­sa vieläkin, mut­ta hin­taero ei ole enää yhtä dra­maat­ti­nen kuin ennen).

      2. ” Oop­pera oli nyt vain yksi esimerk­ki, eikä ole tiedos­sa oliko Helsin­ki edes mukana ver­tailus­sa. Se nyt on kuitenkin käsite joka tun­netaan koko maail­mas­sa, esim jääkiekkoa­reenoi­ta ei niin hyvin tunneta.
        Suomes­sa uno­hde­taan että tääl­lä on Helsin­gin lisäk­si toinenkin oop­pera, nimit­täin Savonlinnassa.”

        Oop­pera oli vain yksi esimerk­ki, mut­ta mielestäni sama kysymys on adek­vaat­ti kaikkien muidenkin esimerkkien kohdal­la. Mielestäni taloudelli­nen vapaus/riippumattomuus on keskeinen tek­i­jä yhteiskun­nan kehit­tymiselle, kos­ka se mah­dol­lis­taa eri ideoiden esit­tämisen ja niiden keskinäisen kil­pailun (ja mah­dol­lis­taa myös kult­tuurin rahoit­tamisen tuote­tun arvon­lisän avul­la). Lisäk­si taloudelli­nen vapaus helpot­taa osaltaan ryh­män painet­ta vas­taan aset­tumisen. Vrt esim Christo­pher R Brown­ing: Ordi­nary men

      3. Soin­in­vaara kirjoitti:

        “Helsingis­sä ei ollut oop­per­aa vuon­na 1800.”

        Ei ollut eril­listä oop­per­at­aloa, mut­ta vieraile­via oop­per­ae­si­tyk­siä ja eri­laisia amatööriesi­tyk­siä oli Helsingis­sä pitkin 1800-lukua. Turus­sa oop­per­aa tiede­tään esite­tyn jo 1700-luvul­la. Helsin­gin ensim­mäisen oop­per­ae­si­tyk­sen ajanko­htaa ei kaiketi tiede­tä. Alku­un oop­per­at oli­vat Helsingis­säkin kaiketi vierailue­si­tyk­siä. Ensim­mäi­nen paikallisin voimin tehty oop­pera, joka on jäänyt his­to­ri­ankir­joi­hin ylös Helsingistä, on ollut kaiketi Sevil­lan Par­turi, jota esitet­ti­in ruot­sik­si 1840-luvul­la. Topeliuk­sen libret­toon sävel­let­ty Kaar­le Kuninkaan met­sästys vuodelta 1852 aloit­ti oop­per­an isom­man nousun Suomes­sa. Sitä esitet­ti­in Engelin teat­ter­i­talos­sa Helsingis­sä 1952, ja esi­tys vieraili myös Kuninkaal­lises­sa oop­eras­sa Ruot­sis­sa. Tuo­ta oop­per­aa esiteti­in 1800-luvul­la vain ruot­sik­si. Suomen­nos­ta alet­ti­in esit­tää vas­ta 1900-luvun puolel­la. Nya teatern sai tuon oop­per­an men­estyk­sen siivit­tämänä rahoit­ta­jat pian tuon oop­per­an kan­tae­si­tyk­sen jäl­keen ja uusi teat­ter­i­ta­lo valmis­tui 1860. Berg­bom perusti Suo­ma­laisen oop­per­an Helsinki­in vuon­na 1873, jon­ka jäl­keen oop­per­a­toim­inta on ollut ammat­ti­maisem­paa ja esi­tyk­siä on ollut myös suomek­si. Suo­ma­lainen oop­pera ehti esit­tää noin 450 esi­tys­tä ennen kuin talous­vaikeuk­sien takia se han­ke kaa­tui 1879, ja pysyvämpi rahoi­tus suomenkieliseen oop­per­aan Helsingis­sä löy­tyi vas­ta 1900-luvulla.

    3. Se nat­sien val­taan­nousu. Olen aina ihme­tel­lyt mik­si etenkin poli­it­tisen ken­tän vasen lai­ta aina muis­taa sen, että nat­sit sai­vat ääniä (aluk­si) demokraat­tis­es­ti jär­jeste­tyis­sä vaaleis­sa, mut­ta sys­temaat­tis­es­ti uno­hde­taan Gesetz zur Behe­bung der Not von Volk und Reich eli ns val­ta­la­ki jol­la nat­sit varsi­nais­es­ti betonoi­vat val­tansa. Karkeasti ottaen lain aikaansaamisek­si poli­it­tiset vas­tus­ta­jat heit­et­ti­in vanki­laan, ja manip­u­loiti­in val­tiopäivien työsken­te­lyjärjestys­tä. Kaik­ki tuo ei mielestäni vas­taa “demokraat­tisia vaale­ja” ei edes melkein! 

      Val­ta­la­ki on yksi asia. Toinen, nimeno­maan vaalien suh­teen olen­naisem­pi on, että nat­sipuolue hävisi ne vaalit, joiden jäl­keen se nousi val­taan: se menet­ti peräti 34 kansane­dus­ta­jaa. Hitler kuitenkin pääsi nouse­maan val­takun­nankans­lerik­si, kos­ka muut puolueet eivät saa­neet keskenään sovi­tuk­si hal­li­tuk­seen menos­ta. Oikeistop­uolueet pelkä­sivät vasem­mis­toa ja vasem­mistop­uolueet pelkä­sivät oikeis­toa enem­män kuin kumpikaan pelkäsi natseja.

      Olen myös ihme­tel­lyt sitä kun huoli nat­sien val­taan­nousus­ta on niin suuri, niin mis­tä kumpuaa tarve on yrit­tää säätää lake­ja, jot­ka kuu­losta­vat samaan suun­taan vieviltä. Esim aikoinaan rauhan­la­ki ‑viritelmä.

      Jos rauhan­lakialoite, jos­ta tulee nyt alka­vana tal­ve­na kuluneek­si tasan 50 vuot­ta ja joka ei edes eden­nyt eduskun­nan äänestyk­seen saak­ka, on paras esimerk­ki “laista, joka kuu­lostaa samaan suun­taan vievältä”, niin kyl­lä meil­lä on asi­at hyvin.

      1. ”Jos rauhan­lakialoite, jos­ta tulee nyt alka­vana tal­ve­na kuluneek­si tasan 50 vuot­ta ja joka ei edes eden­nyt eduskun­nan äänestyk­seen saak­ka, on paras esimerk­ki “laista, joka kuu­lostaa samaan suun­taan vievältä”, niin kyl­lä meil­lä on asi­at hyvin.”

        Suo­raan sanoen ajat­telin, että olisi parem­pi käyt­tää esimerkkiä, joka olisi niin van­ha ettei se herät­täisi juurikaan tun­tei­ta, jot­ta itse asi­aa eli poli­it­tis­ten vas­tus­ta­jien hiljen­tämistä pakkokeino­jen avul­la olisi helpom­paa keskustel­la ilman päivän­poli­ti­ikan liit­tyvää kil­pahu­u­toa. No… taisin olet­taa liikoja.

      2. ” Val­ta­la­ki on yksi asia. Toinen, nimeno­maan vaalien suh­teen olen­naisem­pi on, että nat­sipuolue hävisi ne vaalit, joiden jäl­keen se nousi val­taan: se menet­ti peräti 34 kansane­dus­ta­jaa. Hitler kuitenkin pääsi nouse­maan val­takun­nankans­lerik­si, kos­ka muut puolueet eivät saa­neet keskenään sovi­tuk­si hal­li­tuk­seen menos­ta. Oikeistop­uolueet pelkä­sivät vasem­mis­toa ja vasem­mistop­uolueet pelkä­sivät oikeis­toa enem­män kuin kumpikaan pelkäsi natseja.”

        Olet aivan oike­as­sa kom­men­tis­sasi, mut­ta poli­it­tis­ten vas­tus­ta­jien heit­tämi­nen tyr­mään tekaistu­jen syi­den var­jol­la ja val­tiopäiväsään­nösten perus­tus­lain vas­tainen(!) manip­u­loin­ti on täysin eri asia kuin vaalit tai vaal­i­t­u­los, ja sen jälkeinen poli­it­ti­nen suh­muroin­ti. Eikä väit­teeni keskeinen asia — poli­it­tis­ten vas­tus­ta­jien vaien­t­a­mi­nen — ole mitenkään nat­sei­hin liit­tyvä ilmiö vaan se on ollut käsi­tyk­seni mukaan jokaisen dik­tatu­urin syn­nyssä keskeinen tapah­tu­ma. Niin­pä voidaan pohtia onko väärien ihmis­ten äänestämi­nen vai väärien mielip­itei­den vaien­t­a­mi­nen suurem­pi ongel­ma. Vrt esim Putinia Venäjä jo kauan ennen Ukrainan sodan aloittamista.

    4. Rauhan­la­ki aloite ei koskaan men­nyt läpi eduskunnassa.

  5. Kiinan tilan­net­ta tässä seu­rates­sa tuli mieleenkin pyytää Soin­in­vaar­al­ta päiv­i­tys tästä aiheesta, kun hän tässä blo­gis­sa joskus kir­joit­ti autoritääris­ten jär­jestelmien tehokku­ud­es­ta taloudessa ja mm. pan­demi­an hoita­mises­sa. Kiina on nyt ajanut molem­mis­sa lajeis­sa raskaasti kar­ille. Asun­not ovat olleet taval­lisille kiinalaisille yksi hyvin har­voista, ellei ain­oa mah­dolli­nen sijoi­tusko­hde. Tämä on kansan vaurastues­sa johtanut jät­tilu­okan kiin­teistöku­plaan, kun yksi­tyi­nen var­al­lisu­us on laitet­tu sijoi­tusasun­toi­hin, hyvin mon­es­sa tapauk­ses­sa ennen kuin kyseistä asun­toa on raken­net­tu tai kun se on vas­ta betoni­nen ker­rostalon runko. Jär­jestelmässä on kor­rup­tio­ta paljon ja mon­een suun­taan. Raken­nus­fir­mat eivät ole käyt­täneet keräämiään mak­su­ja sään­tö­jen mukaan — yllä­tys — ja erinäiset paikallis­ta­son pankit ja kaupunkisu­un­nit­telun virkamiehet ovat olleet mukana kuplan rak­en­tamises­sa. Nyt kupla on puhkea­mas­sa, ja se on aiheut­tanut lev­ot­to­muuk­sia pitkin Kiinaa. Ihmiset ovat osoit­ta­neet mieltään pankke­ja vas­taan ja uhan­neet laka­ta lyhen­tämästä asun­to­lain­o­ja kollek­ti­ivis­es­ti. Kansan järky­tys on suuri sik­sikin, että kiin­teistö­jen arvo on tähän asti nous­sut ‘aina’, eli Kiinan nykyisen talouden kehit­tymisen ajan 80-luvul­ta alka­en. Kiin­teistöi­hin on luotet­tu sokeasti, ja tämä rom­ah­dus on ensim­mäi­nen lajiaan.

    Samaan aikaan hallinto nou­dat­taa nol­lako­ronal­in­jaa, minkä takia suuria kaupunkialuei­ta on enem­män ja vähem­män jatku­vasti karan­teenis­sa. Ja karan­teenis­sa kär­sitään jopa nälkää, kun ruokakaup­paan ei pääse ja jakelu asun­toi­hin on sekin kiel­let­ty. Talouselämä sakkaa vas­taavasti. Viimek­si näkemäni luku oli 300 miljoon­aa ihmistä karan­teenis­sa kotiarestis­sa. Ymmär­ret­tävästi tämä on myös aiheut­tanut lev­ot­to­muuk­sia. Ihmiset mur­tau­tu­vat karan­teeneis­taan ulos ja kohtaa­vat joukol­la karan­tee­nia valvovia poli­isi­joukko­ja. Kiinas­sa roko­tuk­set käsit­tääk­seni saati­in lop­ul­ta tehtyä kat­tavasti pakkokeino­ja käyt­täen, mut­ta sikäläis­ten rokot­tei­den teho on ilmeis­es­ti sen ver­ran huono, että hallinto kat­soo karan­teen­it edelleen tarpeel­lisik­si. Ja var­masti karan­teene­ja käytetään myös pakkokeinona hallinnon ja vira­nomais­ten ase­man pönkit­tämiseen, esimerkik­si juurikin noiden kiin­teistöku­plas­ta johtu­vien lev­ot­to­muuk­sien tukahduttamiseen.

    Ensi kuus­sa on kom­mu­nis­tisen puolueen kok­ous, jos­sa rakas johta­ja Xi pitäisi valit­ta­man jatkokaudelle. Ilmeis­es­ti val­i­taankin, mut­ta kulis­seis­sa on ollut meneil­lään jonkun­laista puhdis­tus­ta kok­ouk­sen edel­lä. Xi ei pysy val­lankah­vas­sa ihan kivut­tomasti näis­sä oloissa.

    Venäjän ja Putinin tilanteesta kaik­ki lienevät kuulleet riit­tämi­in viime kuukausi­na. Että ei mene hyvin kel­lään dik­taat­to­ril­la. Ja tämän todis­tu­saineis­ton perus­teel­la en suosit­telisi vai­h­ta­maan autoritääriseen sys­teemin minkään näen­näisen tehokku­u­den takia.

    1. Kiinan nykyi­nen johdol­la on nyt ensim­mäistä ker­taa sisäpoli­it­ti­nen kri­isi kos­ka roko­tuk­set eivät ole onnis­tuneet ja tämä johtuu siitä että Kiinas­sa van­hempi väestön osa luot­taa per­in­teiseen kiinalaiseen lääketi­eteeseen enem­män kuin län­si­maiseen. Toinen iso val­tio Aasi­as­sa joka onnis­tui tuot­ta­man ja kehit­tämään ja rokot­ta­maan väestön on Intia. Kiinas­ta on siir­tynyt tuotan­toa Inti­aan viimek­si Apple ilmoit­ti että se siirtää tuotan­toa Kiinas­ta Intiaan.

  6. Oop­pera voi ker­toa myös kaupun­gin koos­ta ja/tai rikkaud­es­ta, joten en ole ihan var­ma, kuin­ka hyvä mit­tari se on kult­tuurimyön­teisyy­delle. Tuo mit­tari voi lähin­nä ker­toa siitä, että ennestään men­estyneet kaupun­git men­estyvät myös jatkos­sa, jollei tulosta kon­trol­loi­da koon ja vau­rau­den mukaan.

  7. Pahoin pelkään ettemme tun­nista lib­er­aalin demokratian/demokratiamme muut­tumista autoritäärisek­si, kos­ka vas­taavia hah­mo­ja (pat­tern) ei joko his­to­ri­as­sa ole, tai niitä ei osa­ta yhdis­tää nyky­isi­in tapahtumiin.

    Esimerkik­si: jos lib­er­aali­in demokra­ti­aan liit­tyvät toim­inta­mallit johta­vat hyvään tuot­tavu­u­teen, mik­si Suomen talouden ongel­ma on nimeno­maan huono tuot­tavu­us? Onko ole­tus väärä, vai onko Suo­mi sit­tenkin jotain muu­ta kuin lib­er­aali demokra­tia? Jos, niin mis­sä mielessä muu­ta? Hyvien tyyp­pi­en dik­tatu­uri? Enem­mistön dik­tatu­uri? Oklokratia?

    Tai: jos hoi pol­loi huu­taa pää punaise­na kollek­ti­ivista maa­han­tu­lo­ran­gais­tus­ta kaikille venäläisille siitä että nämä ovat sat­tuneet syn­tymään väärälle puolelle rajaa, pitäisikö poli­itikon muis­tut­taa kansalaisia län­si­maisen oikeusval­tion ja lib­er­aalin demokra­t­ian peri­aat­teista vai men­nä täysil­lä mukaan kun ker­rankin pääsee vaikut­ta­maan suo­raan vaa­likar­jan liskoaivoihin?

    Lib­er­aali­in ajat­telu­un sisäl­tyy paradok­si, jota oop­per­aes­imerk­ki sivuaa: oop­pera on mitä kuri­nalaisin, mer­i­tokraat­tisin, ja hier­ark­isin insti­tuu­tio jos­sa anaalisen pedan­tisti taiteeseen­sa suun­tau­tuneet vir­tuoosit suorit­ta­vat spa­tiotem­po­raalis­es­ti moit­teet­toman per­for­manssin vaki­in­tunei­den kon­ven­tioiden mukaises­ti. Mik­si tämä hyvin jär­jestet­ty (tiheästi pakat­tu) infor­maa­tio vetää puoleen­sa nimeno­maan lib­er­aale­ja, usein samo­ja ihmisiä jot­ka ovat saat­ta­neet investoi­da vuosikym­meniä elämästään sisäis­es­ti eheän (ts yksiselit­teisen) tieteel­lisen maail­manseli­tyk­sen sisäistämisek­si ja edelleenke­hit­tämisek­si? Nopeal­la vilka­isul­la ulkop­uo­li­nen tarkkail­i­ja voisi ajatel­la että nimeno­maan lib­er­aali tun­tee viehtymys­tä tiukkoi­hin ajatusrakennelmiin.

    Mikä ajaa lib­er­aale­ja jär­jestämään oman pään­sä sisältöä ja autoritääre­jä jär­jestämään muiden päi­den sisältöä?

    1. Spout­tu
      ” Esimerkik­si: jos lib­er­aali­in demokra­ti­aan liit­tyvät toim­inta­mallit johta­vat hyvään tuot­tavu­u­teen, mik­si Suomen talouden ongel­ma on nimeno­maan huono tuottavuus?

      Huono tuot­tavu­us ver­rat­tuna mihin? Mui­hin lib­er­aalei­hin demokra­tioi­hinko? Suomen Tuot­tavu­us on ihan vAr­masti kun­nos­sa, jos kat­so­taan mui­ta kuin demokratioita.

      ” huu­taa pää punaise­na kollek­ti­ivista maa­han­tu­lo­ran­gais­tus­ta kaikille venäläisille siitä että nämä ovat sat­tuneet syn­tymään väärälle puolelle rajaa, pitäisikö poli­itikon muis­tut­taa kansalaisia län­si­maisen oikeusval­tion ja lib­er­aalin demokra­t­ian periaatteista”

      Miten tähän ajat­telumalli­in sovel­tu­vat Schen­gen alue ja viisum­it tai Venäjää kurit­ta­vat sank­tiot? Tai se, että sim­sal­abim, yhtäkkiä löy­tyikin hyvät peruste­lut rajan sulkemišelle turismilla.

      On ihan huvit­tavaa seu­ra­ta tätä puhet­ta ”kollek­ti­ivi­sista ran­gais­tuk­sista”, kun ote­taan huomioon kuin­ka eri tavoil­la eri maid­en kansalais­ten maa­han­tu­loa säädel­lään. Esimerkik­si Bruneista pääsee tänne ilman viisum­ia , mut­ta botswanalaiset tarvit­se­vat sel­l­aisen. Mikä ihmisoikeusrikkomus!

      1. Viisu­mi vapaus on kah­den val­tion yhteinen sopimus . Kyseessä ei ole mitenkään ihmisoikeusrikko­mus vaan se että val­tioiden vakaut­ta arvioidaan tapausko­htais­es­ti. Ukrainalaiset eivät ole tarvin­neet viisum­ia Euroopan union­in alueelle vuodes­ta 2014 vaik­ka Ukraina oli taloudel­lis­es­ti heikom­mas­sa ase­maa kuin Venäjä. Viisu­mi vapaus arvioidaan myös sisäisen ja ulkoisen tur­val­lisu­us­riskin kohdal­la. Turk­ki on mon­ta kym­men­tä vuot­ta vaat­in­ut viisu­mi vapaut­ta Euroopan union­il­ta mut­ta ei se ole saanut sitä. Turkil­la on kak­si ongel­ma jot­ka tämän estävät yksi on kur­di kysymys ja toinen on Pohjois-Kyproksen kiistä. Venäjän kansalaiset eivät tarvitse viisum­ia Turkki­in ja eivätkä Euroopan unionn kansalaiset Turkki­in mut­ta turkki­laiset tarvit­se­vat viisum­in Euroopan union­in jäsen­mai­hin. Tässä kohtaa asia on vielä mie­lenki­in­toisem­pi että Yhdys­val­tain kansalaiset tarvit­se­vat viisum­in Turkki­in. Kohtel­e­vatko Yhdys­val­lat ja Turk­ki jotenkin toisi­aan epäoikeu­den­mukaises­ti vaik­ka ovat NATO:n jäsenmaita?

      2. Suomen tuot­tavu­uske­hi­tyk­ses­tä suh­teessa ver­rokki­mai­hin (siis Euroopan lib­er­aalei­hin demokra­tioi­hin) löy­tyy hyvä raport­ti: Tuot­tavu­us, raken­nemuu­tos ja talouskasvu. Finanssikri­isin jäl­keen on tapah­tunut merkit­tävä muu­tos huonompaan.

        Mitä viisumei­hin ja vapaan liikku­misen alueisi­in tulee, ne ovat val­ti­ol­lisia sopimuk­sia joil­la jae­taan rajavalvon­taan liit­tyviä vas­tui­ta sopimu­sos­a­puolten kesken. Jos sel­l­aisia sopimuk­sia ei kyetä solmi­maan val­tioiden välis­es­tä epälu­ot­ta­muk­ses­ta johtuen, niin sit­ten ei kyetä, ja käytetään mui­ta jär­jeste­lyjä eli käytän­nössä viisumei­ta, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat maa­han­tu­lon sal­limises­sa yksilöl­lisen harkinnan.

        Per­in­teis­es­ti on oltu sitä mieltä että sel­l­aiset etniset kri­teer­it kuten nyt vaik­ka kansal­lisu­us ei ole hyväksyt­tävä peruste. Tämä on hyvin lin­jas­sa lib­er­aaleis­sa demokra­tiois­sa omak­sut­tu­jen usko­musjär­jestelmien kanssa. Ryh­mäi­den­ti­teet­ti­in perus­tu­va diskrim­i­noin­ti (trib­al­is­mi) kuu­luu samalle akselille kuin verikos­to, por­varien elim­i­noin­ti luokkana, isovenäläi­nen impe­ri­al­is­mi ja muinaisju­u­ta­laisu­u­den pimeim­mät luvut. Se on arkki­tyyp­pi jos­ta on parem­pi pysyä kaukana. Eri­tyisen kata­lan ajatuk­sel­lisen ansan trib­al­is­mista on se että se on luon­nol­lista, ja kohtu­ullis­es­ti annos­tel­tuna hyödyl­listä, mut­ta onnek­si osaamme tun­nistaa nat­u­ral­is­tisen virhep­äätelmän.

        Tur­is­tivi­isumei­den myön­tämiseen liit­tyvä lakitekni­nen kikkailu sinän­sä osoit­taa hal­li­tuk­selta samaa oikeusval­tion halvek­sun­taa johon jo olemme tur­tuneet (toiv­ot­tavasti emme tot­tuneet) koron­aepi­demi­an alku­vai­heista läh­tien. Sel­l­ainen ajat­telumalli jos­sa lakipykälät jous­ta­vat tarvit­taes­sa reak­ti­ivis­es­ta poli­it­tis­es­ta tah­toti­las­ta riip­puen ei ainakaan edis­tä tas­apain­oiseen val­lan kolmi­jakoon perus­tu­van lib­er­aalin demokra­t­ian toimintaa.

    2. “Lib­er­aali­in ajat­telu­un sisäl­tyy paradok­si, jota oop­per­aes­imerk­ki sivuaa: oop­pera on mitä kuri­nalaisin, mer­i­tokraat­tisin, ja hier­ark­isin insti­tuu­tio jos­sa anaalisen pedan­tisti taiteeseen­sa suun­tau­tuneet vir­tuoosit suorit­ta­vat spa­tiotem­po­raalis­es­ti moit­teet­toman per­for­manssin vaki­in­tunei­den kon­ven­tioiden mukaisesti.”

      Tuo nyt on täysin mekanisti­nen näke­mys oop­peras­ta. Oop­pera on yksi teat­terin laji, ja se toimii samoil­la peri­aat­teil­la kuin mikä tahansa teat­ter­iesi­tys. Toki oop­per­an laulami­nen ammat­ti­laisil­ta odote­tul­la tasol­la on vaa­ti­vaa, mut­ta se on viime kädessä vain yksi tek­i­jä. Jos esi­in­tyjä ei ole täysil­lä läs­nä eikä seiso esit­tämän­sä hah­mon ja sen san­omis­ten takana, eikä saa yhteyt­tä yleisöön, niin esi­tys ei toi­mi, oli se sit­ten oop­per­aa, kesäteat­teriko­me­di­aa tai standup­pia. Ja vaik­ka laula­ja olisi teknis­es­ti täydellinen.

      Nykyään oop­per­atuotan­nois­sa useinkin pyritään mod­ernisoimaan ohjaus­ta ja esim. sijoit­ta­maan klas­sikkotek­sti nykyaikaan. Kon­ven­tioi­ta riko­taan kyl­lä, vai­htel­e­val­la menestyksellä.

      Näk­isin, että elit­is­tistä oop­peras­ta tekee se, että sitä esitetään melkein aina alkukielel­lä, joka on har­voin suo­mi, ja musi­ik­ki saat­taa olla tyyliltään ja rak­en­teeltaan kaukana tämän het­ken pop­u­laarimusi­ik­ista. Tämän takia oop­per­aan kan­nat­taa pere­htyä jonkun ver­ran, jot­ta jut­tuun pääsee mukaan ja esi­tyk­ses­tä saa kat­so­jana jotain irti. Valmi­ik­si pere­htyneet ovat siinä mielessä ‘eli­it­tiä’. Lisäk­si pitäisi olla keskit­tymiskykyä kuun­nel­la neljää min­u­ut­tia pidem­piä musi­ikkikap­palei­ta. Sama kos­kee mon­ta muu­takin kult­tuurin ja musi­ikin lajia. Esimerkik­si hevimet­al­li­porukat saat­ta­vat olla ällistyt­tävän elit­is­tisiä ja kuppikuntaisia.

    3. Viisu­mi on vain tekni­nen asi­akir­ja jol­la pyritään kon­trol­loimaan maa­han pääsyä. Sen myön­tämi­nen tapah­tuu Suomen eri diplo­maatis­sa edus­tois­sa ja lop­ullisen päätök­sen tekee ulko­min­is­ter­iön virkamiehet. Viisu­mi vapaus on myös poli­it­ti­nen kysymys. Hyvä esimerk­ki on siis Venäjän ja Ukrainan ase­ma. Ukrainal­la on viisum­i­va­paa sopimus Euroopan union­in kanssa joka tuli voimaan vuon­na 2014 Euroopan union­in ja Ukrainan assosi­aa­tio sopimuksessa.

      Tuo tur­is­tivi­isu­mi oli vain sym­bol­is­es­ti hyvä esimerk­ki siitä että kun samal­la Venäjä käy sotaa sen kansalaiset matkus­ta­vat Euroopas­sa . Kyl­lä Tur­is­tivi­isumei­ta voi rajoit­taa ilman että rikkoo oikeusval­tio peri­aat­teet kos­ka olo­suh­teet muut­tuvat. Tässä venäläis­ten matkail­i­joiden kohdal­la ongel­ma oli toisen Schen­gen maan myön­tämät viisum­it joil­la pyritään Suomeen vaik­ka yleinen käytän­tö on se että päämäärä pitäisi olla aina kohde maa. Eri asia on pysyvät oleskelu­lu­vat niitä ei voi ihan hel­posti peru­ut­taa. Raja- lais­sa on jo nyt tur­val­lisu­u­teen liit­tyviä toimen­piteitä jot­ka oli­si­vat olleet mah­dol­lista ottaa käyt­töön sen jäl­keen kun Venäjä ilmoit­ti että maas­sa alkaa liik­keellepano. Nämä pykälät tuli voimaan sen jäl­keen kun Valko-Venäjä aloit­ti Puolan rajal­la viime vuon­na hybri­di vaikut­tamisen. Myös korona pan­demi­an aikana tar­tun­tatau­ti­laki­in tehti­in muu­tok­sia jot­ka sal­li­vat tiukem­mat rajoituk­set vira­nomaisille. Molem­mis­sa lain kohdis­sa myö oppo­si­tio tuki­vat esi­tys­tä. Joten kyl­lä lain­säädän­töä on tässä kohtaa päivitet­ty. Oikeusval­tion kohdal­la eri vira­nomais­ten toimen­piteet voidaan toki haas­taa oikeudessa joka on aina sal­lit­tua oli tilanne mikä tahansa. Tur­is­tivi­isum­ista ei itse asi­as­sa voi valit­taa. Jos Suomen kansalainen ei saa Tur­is­tivi­isum­ia esimerkik­si Yhdys­val­toi­hin hän ei voi valit­taa asi­as­ta oikeu­teen mut­ta jos Suomen kansalainen on saanut jo viisum­in mut­ta hän­tä ei päästetä maa­han ilman mitään syytä hän voi valit­taa asi­as­ta oikeu­teen. Eri viisu­mi tyyp­it poikkea­vat aina.

  8. ” Kaupun­git, jois­sa oli oop­pera, ovat men­estyneet 200 vuodessa paljon parem­min kuin kaupun­git, jois­sa ei ollut oop­per­aa. En usko, että oop­pera oli paras selit­tävä tek­i­jä, mut­ta sen ole­mas­saolon mit­taami­nen oli helpom­paa kuin yleisen kulttuurimyönteisyyden.”

    Ehkä men­estyvil­lä kaupungeil­la oli varaa pitää oopperaa?

    1. Ei se men­nyt noin. Kaupunkien lähtöko­htaerot vakioiti­in ja erot syn­tyivät “oop­peras­ta”, joka tässä var­maankin edusti kult­tuurimyön­teisyyt­tä. Ne kaupun­git eivät lähtöko­htais­es­ti olleet mui­ta vau­raampia, niistä tuli sellaisia.

      1. Sin­ga­pore ja Shang­hai ovat kak­si men­estyk­sel­listä kaupunkia jos­sa toises­sa ei ole oop­per­aa ja toises­sa on . Voiko näi­den kah­den välil­lä tehdä johtopäätöksiä?

      2. Kieltämät­tä Malmin sijain­ti ja kus­tan­nuk­set oli­si­vat olleet isot jos se olisi säi­lytet­ty ilmailun käytössä. Tosin tuo­takaan seikkaan ei otet­tu huomioon Pelas­takaa Mal­mi tukiy­hdis­tyk­sen argu­menteis­sä. Jos Helsin­gin kaupun­ki oli jär­jestestänyt Malmista kansanäänestyk­sen ja laskenut tarkat kus­tan­nuk­set kuin­ka paljon Mal­mi mak­saisi helsinkiläisille veron­mak­sajille per vuosi olisi toden­näköis­es­ti Pelas­takaa Mal­mi tukiy­hdis­tys teet­tänyt jonkin toisen arvioin mut­ta heikko koh­ta olisi edelleen että senkin mak­saisi lop­pu­jen lopuk­si helsinkiläi­nen veron­mak­sa­ja. Malmin tuk­i­jat eivät olleet helsinkiläisiä onnek­si mut­ta heil­lä oli paljon ilmati­laa keskustelus­sa. Onnek­si kansanäänestys­tä ei jär­jestet­ty kos­ka olisi muis­tut­tanut Brex­it kaltaista tun­tei­den ja nos­tal­gian kaltaista euforiaa

      3. Pitäisin kyl­lä aika out­ona jos toises­sa niistä ei ole oop­per­aa enkä edes tiedä kumpi se olisi. Veikkaan että se on Sin­ga­pore jos­sa sitä ei ole, kos­ka kiinalaiset ovat van­haa oop­per­akansaa joskin hei­dän oop­per­ansa poikkea­vat länsimaisista.

  9. Oop­per­atutkimus saat­toi olla tämä;
    The phan­tom of the opera: Cul­tur­al ameni­ties, human cap­i­tal, and region­al eco­nom­ic growth
    https://docs.iza.org/dp5065.pdf

    “We find that prox­im­i­ty to a baroque opera house is a strong pre­dic­tor of a region’s
    equi­lib­ri­um share of high-human-cap­i­tal employees”

  10. Olisiko­han tässä oikea paik­ka muis­tut­taa siitä, että Adolf Hitler ker­too kir­jas­saan Mein Kampf eri­tyis­es­ti pitäneen­sä oop­peras­ta ja säästäneen­sä Wienis­sä ollessaan rak­sadu­u­nar­in pien­estä palka­s­taan päästäk­seen har­vak­seltaan naut­ti­maan oop­per­ae­si­tyk­sistä, jot­ka hän kuvasi suurik­si elämyk­sik­si, joiden avul­la hän ylipäätään säi­lyi hengis­sä rak­sadu­u­nar­in synkässä arjes­sa. Hitler­hän oli taustal­taan koulutet­tua keskilu­okkaa, joka ei tun­netusti kestä alem­pi­en luokkien kovaa ja bru­taalia elämää. Hitler itse tosin ei tuos­sa vai­heessa ollut sen parem­min koulutet­tu kuin keskiluokkaakaan.

    Wikipedia taas ker­too, että 1743 Mosko­vaan raken­net­ti­in uusi oop­per­at­a­lo, kos­ka enti­nen oli liian pieni lib­er­aalien taidet­ta rakas­tanei­den mosko­valais­ten tungek­sia kat­so­maan tsaarittaren kru­u­na­jaisia varten valmis­tunut­ta oop­per­aa. Jonkun ver­ran myöhem­min kuningas Kus­taa III:n aikana raken­net­ti­in myös Ruotsin ensim­mäi­nen oop­per­at­a­lo. Tästä voisimme päätel­lä tietysti nyt päätel­lä, että Mosko­va ja Pietari ovat taloudel­lis­es­ti kehit­tyneem­piä ja poli­it­tis­es­ti vapaampia kuin Tukhol­ma, mut­ta tässä tapah­tuu tietenkin se virhe ver­rat­tuna Ekon­o­mistin viit­taa­maan tutkimuk­seen, että kum­matkin maini­tut lib­er­aalin vapau­den ja taide­nautin­to­jen näyt­tämöt valmis­tu­i­v­at jo ennen 1800-lukua, jon­ka Ekon­o­mistin viit­taa­mat tutk­i­jat kat­soi­vat ain­oak­si validik­si vuo­sisadak­si saa­da tutkimuk­ses­taan halu­a­mansa tulos.

    Samas­ta syys­tä emme voi vetää oop­per­an koti­maas­ta Ital­ias­ta sitä johtopäätöstä, että se olisi taloudel­lis­es­ti kehit­tynein alue maail­mas­sa ja kaik­ki suurim­mat keksin­nöt olisi tehty siel­lä. Ital­ialai­sista oop­per­at­aloista kun ilmeis­es­ti suurin osa on raken­net­tu ennen 1800-lukua, ensim­mäiset jopa 1600-luvul­la, jol­loin mitään korkeam­mas­ta taiteesta naut­tivia ITC-alan diplo­mi-insinööre­jä tai auto- ja kul­je­tusalan teknikko­ja, anteek­si AMK-insinööre­jä, ei ollut olemassakaan!

    Lupaan, että käyn Helsin­gin, entisen Keis­ar­il­lisen, yliopis­ton vapaut­ta ja taloudel­lista lib­er­al­is­mia huoku­vas­sa pää­sisäänkäyn­nin aulas­sa polvil­lani rukoile­mas­sa anteek­siantoa siitä, että olen täl­laises­sa vakavas­sa keskilu­okan itse­tun­toa käsit­televässä asi­as­sa käyt­tänyt lähteinäni suo­ras­taan keskilu­okkaisen mata­laa tasoa ole­via Wikipedi­aa ja Hilterin Mein Kamp­fia. Helsin­gin Yliopis­ton kui­v­at ja tyl­sät luen­not nyt eivät yksinker­tais­es­ti min­ua jak­sa kiin­nos­taa. Mielu­um­min kat­son vaik­ka Figaron häi­den tai Dynas­t­ian uusintoja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.