Terveydenhuollon infarkti

Vaara­ton perää­na­jo vilkkaal­la liiken­neväyläl­lä saat­taa johtaa väylän tukkeu­tu­miseen useik­si tun­neik­si,  kos­ka ruuhkau­tu­mi­nen las­kee sen väl­i­tyskykyä ja ruuh­ka kumuloituu.

Saman­lainen infark­ti vaivaa ter­vey­den­huoltoamme. Ylikuor­mit­tumi­nen on laskenut kap­a­siteet­tia, mikä lisää ylikuormitusta.

Kun nor­maalit kana­vat eivät vedä, hakeudu­taan sairaalapäivystyk­seen. Asia vain pahe­nee, kun päivystyk­sistä ei poti­lai­ta voi­da siirtää eteen­päin. Lop­putu­los on kallis ja epäinhimillinen.

Raha­pu­la johtaa osaop­ti­moin­ti­in. Olen voin­ut seu­ra­ta HUS:n hal­li­tuk­ses­sa, miten Uuden­maan eril­lis­ratkaisun ongel­man tule­vat näkyvi­in. Kukaan tai mikään ei ohjaa kokon­aisu­ut­ta. Päivystys­ten ruuhkau­tu­mi­nen on vain yksi osoi­tus tästä.

Ehkä sakko­mak­su­ja päivystyk­si­in juut­tuneista poti­laista pitäisi korottaa.

Aivan liian huonokun­toisia van­huk­sia on koti­hoi­dos­sa. Tämäkin lisää kus­tan­nuk­sia. Van­huk­sen, jon­ka kun­to ei ole riit­tävän huono hänen hoita­misek­seen ympärivuo­tises­sa laitoshoi­dos­sa, hoito laitok­sis­sa olisi usein halvem­paa kuin koti­hoi­dos­sa. Onhan hoita­jan yksinker­taisem­paa piipah­taa van­huk­sen huoneeseen anta­maan tälle lääket­tä kuin koti­hoita­jan matkus­taa tämän luokse lääket­tä anta­maan. Koti­hoidon kus­tan­nuk­sia on sekin, että moni olon­sa tur­vat­tomak­si tun­te­va van­hus hakeu­tuu öisin sairaalapäivystykseen.

Liian korkeaan kyn­nyk­seen hoivakoti­in pääsyssä on kak­si syytä, asumisku­lut ja jäykkä hoita­jami­toi­tus. Hyväkun­toisen van­huk­sen hoito laitok­ses­sa ei tulisi kalli­ik­si, mut­ta asum­i­nen tulisi. Van­huk­sel­la on nytkin asun­to, mut­ta asumisku­lu­jen muut­ta­mi­nen hoit­o­mak­suk­si ei Suomes­sa toimi.

Vaik­ka poti­laan hoito ei tuot­taisi paljon työtä, kalli­ik­si se silti tulee. Jos ote­taan kymme­nen kohta­laisen help­po­hoitoista van­hus­ta laitok­seen, heille pitää palkata seit­semän hoita­jaa. Työläämpi koti­hoito tulee halvemmaksi.

On toki tar­jol­la kol­men eri tason palvelu­a­sum­ista. Tämä aiheut­taa van­huk­sen viimeis­inä elin­vu­osi­na pahim­mil­laan neljä muut­toa kun­non heiken­tyessä. Muut­to on muis­ti­sairaalle vaikea, he joutu­vat erilleen toi­sis­taan, jos hei­dät luokitel­laan eri kat­e­go­ri­oi­hin. Jos he pää­si­sivät samaan paikkaan, parem­pikun­toinen aut­taisi heikom­pikun­toisen hoidossa.

Asun­to­var­al­lisu­us tulisi mon­en muun maan tapaan ottaa huomioon laitoshuol­lon mak­su­is­sa ja pitäisi siir­tyä Hol­lan­nis­sa sovel­let­tuun hoidet­ta­van kun­non mukaiseen hoitajamitoitukseen.

= = =

VM:n halu­aa tait­taa ter­vey­den­huol­lon meno­jen kasvun bud­jet­tikuril­la. Sik­si ei myöskään hyväksytä hyv­in­voin­tialueille verotusoikeutta.

Pahim­mil­laan tämä johtaa jär­jestelmän infark­ti­in. Halvem­paa tavoitel­laan, mut­ta saadaankin kalli­impi. Hoide­taan väärässä paikas­sa ja liian myöhään.

Jos olisi vero­tu­soikeus, hyv­in­voin­tialueil­la joudut­taisi­in pohti­maan alueen asukkaiden raho­ja ja ter­vey­den­huol­lon palve­lu­ta­soa vas­takkain. Nyt niiden rahoi­tus perus­tuu erään­laiseen manku­mis­malli­in. Eduskun­ta on selvästi lausunut, että jos rahat eivät riitä kun­nol­liseen hoitoon, rahaa on annet­ta­va lisää. Tämä tar­joaa melkoisia taktikointimahdollisuuksia.

VM:n aja­tus halvem­mas­ta ter­vey­den­huol­losta ei ole jär­jetön. Ter­veyshyö­tyjä menetetään niin kuin menetetään liian korkei­den nopeusra­joi­tus­ta vuok­si tai kos­ka tupakkaa saa yhä myy­dä. Mik­si ter­vey­den arvo olisi ter­vey­den­huol­lon sisäl­lä ääretön, kun se selvästikään ei ole sitä sen ulkopuolella?

Ter­veyshyö­ty­jen mene­tys ei olisi suuri, jos sen voisi toteut­taa ratio­naalis­es­ti pri­or­isoimal­la. Kuitenkin juri­di­s­ista syistä kus­tan­nuste­hot­tomat hoidotkin koetaan sub­jek­ti­ivisik­si oikeuksiksi.

Kun pri­or­isoi­da ei saa, jono­tus ohjaa säästöt sat­tuman­varais­es­ti sinne tänne, jol­loin ter­veyshyö­ty­jen mene­tys on paljon suurempi.

= = = =
Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Lääkärilehdessä

 

 

 

 

 

16 vastausta artikkeliin “Terveydenhuollon infarkti”

  1. “Kun pri­or­isoi­da ei saa, jono­tus ohjaa säästöt sat­tuman­varais­es­ti sinne tänne, jol­loin ter­veyshyö­ty­jen mene­tys on paljon suurempi.”
    onko tuo pri­or­isoin­tia vain toisel­la taval­la, siten että ei muka pri­or­isoitaisi. tai sitä ei tehdä suo­ril­la päätöksillä.

  2. ” Aivan liian huonokun­toisia van­huk­sia on kotihoidossa.”

    Kotona voidaan käy­dä vaik­ka 7 ker­taa päivässä ja se on edelleen ympärivuorokautista halvem­paa. Nyt, kun hoita­jami­to­tus­ta nos­tet­ti­in, niin tämä ympärivuorokautiseen pääsy tuli entistä han­kalam­mak­si. Veikkaan, että päivit­täis­ten käyn­tien määrä vaan kasvaa…

    1. Se on lasken­nal­lis­es­ti halvem­paa, kos­ka hoita­jami­toi­tus on tehty sänkyyn hoidet­ta­van mukaan eikä se jous­ta poti­laan kun­non mukaan ja kos­ka ympärivuorokautises­sa veron­mak­sa­jat mak­sa­vat myös asun­non toisin kuin koti­hoi­dos­sa. Molem­mat ovat ihmis­ten tekemiä sääntöjä.

  3. Mikä tahansa liian tehokkaak­si opti­moitu jär­jestelmä on herkkä ulkoisille shokeille. Tehokku­us ja vian­si­etokyky ovat tois­t­en­sa vihol­lisia. Jos hoita­ja- ja lääkärimäärät sekä pros­es­sit on tarkkaan opti­moitu tietylle “taval­liselle” toim­intata­solle, koko hom­ma menee sekaisin kun tapah­tuukin jotain odot­tam­a­ton­ta. Liika markki­nae­htoisu­us lyhyt­näköisyy­dessään tietysti ajaa hom­maa tähän suuntaan.

    Ain­oa keino vält­tää nämä ongel­mat on pitää jär­jestelmässä (tässä tapauk­ses­sa ter­vey­den­huol­los­sa) sen ver­ran ylimääräisiä resursse­ja ja pros­es­sit sen ver­ran väljinä, että nor­maali­aikana hom­ma toimii ren­nos­ti ja hel­posti, jot­ta sit­ten odot­ta­mat­toman sattues­sa ylimääräi­nen kap­a­siteet­ti voidaan ottaa käyt­töön ja pros­es­sit jous­ta­vat tarvittaessa.

    1. “Ain­oa keino vält­tää nämä ongel­mat on pitää jär­jestelmässä (tässä tapauk­ses­sa ter­vey­den­huol­los­sa) sen ver­ran ylimääräisiä resursse­ja ja pros­es­sit sen ver­ran väljinä, että nor­maali­aikana hom­ma toimii ren­nos­ti ja hel­posti, jot­ta sit­ten odot­ta­mat­toman sattues­sa ylimääräi­nen kap­a­siteet­ti voidaan ottaa käyt­töön ja pros­es­sit jous­ta­vat tarvittaessa.”

      On tuo­hon muitakin tapo­ja. Huo­mat­ta­va osa lääkäri- ja hoitokäyn­neistä on joko täysin tai läh­es täysin turhia. Verkkopalve­lut ovat hoitoa­siois­sa ihan lapsen kengis­sä. Ainakin itse olisin voin­ut hoitaa lukuisia hoitokäyn­te­jä joko nopeam­min paikan pääl­lä tai sit­ten etänä ihan kir­jal­lisel­la viestil­lä, johon olisin kir­jan­nut asi­at ylös omin sanoin valmi­ik­si. Nyt pakote­taan siihen, että pitää men­nä lääkärin tai hoita­jan luo, ja selit­tää omin sanoin asi­at, mikä joskus onnis­tuu kat­tavasti ja hyvin, joskus ei. Vas­taan­oton pää­tyt­tyä lääkäri tai hoita­ja kir­joit­telee ylös jotain muistin­varais­es­ti. Tek­steis­sä voi sit­ten jälkikä­teen joskus lukea väärin­tulk­in­to­ja tai väärin muis­tet­tu­ja kuvauk­sia siitä, mitä poti­las on selit­tänyt. Jos asia on sel­l­ainen, joka ei vaa­di edes näkemistä, niin ihan hyvin voisi vaik­ka jonkun reseptin uusimisas­ian voi­da hoitaa ilman, että täy­tyy tul­la paikan päällekään. Sel­l­aisia päätök­siä voisi tehdä yksi henkilö yli 100 päivässä, jos asi­at tuli­si­vat etäpyyn­töinä. Nyt voi pitää pyytää vartin ajat itses­tään selvi­in reseptin uusimisi­inkin, mikä on älytön­tä ter­vey­den­huol­lon resurssien tuh­laus­ta. Taustal­la on lääkäri-TES, jon­ka mukaan lääkäri saa TESin mukaisen lisä­palkkion kus­takin reseptin uusimis­es­ta vain, jos on esimerkik­si kon­tak­toin­ut poti­las­ta. Muun muas­sa reseptin uusimistöitä ei ole tähän men­nessä kan­nat­tanut organ­isoi­da tehokkaam­min, kos­ka resepte­jä tehokkaasti etäti­eto­jen poh­jal­ta kir­joit­ta­van tulota­so voisi TESistä johtuen jäädä olen­nais­es­ti huonom­mak­si kuin paljon hitaam­paan tahti­in töitä tekeväl­lä, joka kon­tak­toi joka poti­laan, on kon­tak­toin­ti­in joka tapauk­ses­sa aina tarvet­ta tai ei.

      1. Kyl­lä ainakin Helsingis­sä terveyskeskuslääkäri(ni) uusii resep­ti­ni, kun otan häneen yhteyt­tä Maisan kautta.

  4. “Asun­to­var­al­lisu­us tulisi mon­en muun maan tapaan ottaa huomioon laitoshuol­lon mak­su­is­sa ja pitäisi siir­tyä Hol­lan­nis­sa sovel­let­tuun hoidet­ta­van kun­non mukaiseen hoitajamitoitukseen.”

    Ylipäätään asun­to­var­al­lisu­us pitäisi huomioi­da esim. asum­istuen tarpeen määri­tyk­sessä. Yleisessä asum­istues­sa mikään var­al­lisu­us ei vaiku­ta asum­istuen saamis­mah­dol­lisu­u­teen. Eläk­keen­saa­jan asum­istues­sa huomioidaan var­al­lisu­us joil­tain osin, huomioiden mm. kiin­teistöt, mut­ta ei asun­to-osakkei­ta. Sen takia van­hus­ten ei kan­na­ta myy­dä asun­to-osakkeitaan hoitoon pää­tyessään, vaan asumisen kulut voidaan laskut­taa yhteiskunnal­ta ja asun­to-osak­keen voi jät­tää vaik­ka vuosien ajak­si tyhjilleen. Se on teho­ton­ta yhteiskun­nan varo­jen käyttöä.

  5. Jos var­al­lisu­us ote­taan huomioon hoit­o­mak­su­ja määrät­täessä, niin eikö se vain joudu­ta “ennakkoper­in­tö­jen” antamista? Tuskin­pa van­hus­ta voidaan määrätä omaisu­u­den hukkaamiskiel­toon, vaan hänel­lä säi­lyy ikään­tymis­es­tä huoli­mat­ta oikeus lahjoit­taa pois omaisu­ut­taan. Kovin demen­toitunut ei tietenkään ole enää oikeustoimikelpoinen, mut­ta varhaises­sa vai­heessa ole­va Alzheimer ei liene este.

  6. Soin­in­vaara:
    “Asun­to­var­al­lisu­us tulisi mon­en muun maan tapaan ottaa huomioon laitoshuol­lon mak­su­is­sa ja pitäisi siir­tyä Hol­lan­nis­sa sovel­let­tuun hoidet­ta­van kun­non mukaiseen hoitajamitoitukseen.”

    Keski­t­u­loisen palka­nsaa­jan veroaste on Suomes­sa melko korkea. Se hyväksytään suurelta osin sen vuok­si, että mak­set­tu­jen vero­jen vasti­neek­si saa eri­laisia hyv­in­voin­ti­val­tion palvelui­ta mak­sut­ta tai erit­täin kohtu­uhin­taisi­na. Suomes­sa myös mak­se­taan pakol­lisia ja tulosi­don­naisia sosi­aali­vaku­u­tus­mak­su­ja, joil­la kate­taan ter­vey­teen liit­tyviä riske­jä. Jos mak­sut­tomat tai kohtu­uhin­taiset hyv­in­voin­ti­val­tion palve­lut rajataan vain pien­i­t­u­loisille, saat­ta­vat mon­et ryhtyä kyseenalais­ta­maan korkean veroas­t­een ja tulosi­don­nais­ten sosi­aali­vaku­u­tus­mak­su­jen oikeu­tus­ta. Mon­en suo­ma­laisen aja­tus­maail­maan ei myöskään sovi, että maati­la tai per­heen käytössä ole­va asun­to menisi myyn­ti­in van­hainkodin per­im­ien mak­su­jen takia. 

    Asun­to­var­al­lisu­ut­ta omaa­va henkilö on työu­ransa aikana yleen­sä mak­sanut korkeaa pro­gres­si­ivista tuloveroa ja eri­laisia pros­ent­tipo­h­jaisia tulosi­don­naisia sosi­aali­vaku­u­tus­mak­su­ja. Jos hoit­o­mak­su­is­sa huomioitaisi­in asun­to­var­al­lisu­us, olisi palkkat­u­loista asun­ton­sa mak­sa­neelle tulok­se­na “moninker­tainen progressio”.

    1. Nykykäytän­tö johtaa siihen, että van­huk­sen asun­to jää tyhjäk­si sinä aikana, kun hän on laitoshoi­dos­sa. Onko tämä järkevää? Jos sen vuo­raa ulos, vuokrat­u­losta 85 % menee hoit­o­mak­su­un ja sik­si sitä ei vuokra­ta, mut­ta jos sen jät­tää tyhjäk­si, tahal­laan saa­mat­ta jätet­tyä tuloa ei las­ke­ta tulok­si. Opiske­li­joil­la nos­tam­a­ton asun­tolana las­ke­taan tulok­si toimeen­tu­lo­tukea laskettaessa.

      1. 85% brut­to- vai nettovuokratulosta?

      2. Net­tovuokrat­u­losta ainakin niin, että yhtiö­vastik­keen saa vähen­tää, mut­ta varaus tule­vi­in remont­tei­hin voi olla liian mon­imutkainen asia järjestelmälle.

  7. Koke­muk­sen poh­jal­ta: hyväkun­toisia ja help­po­hoitoisia van­huk­sia ei ole edes kohtu­ullises­sa koti­hoi­dos­sa. Hoita­jamitou­tus oli pakko­ratkaisu, kos­ka muuten laitok­sis­sa tilanne oli lähin­nä kau­ni­isti san­ot­tuna hirveä. Hoivayri­tys saa rahaa sen mukaan mon­tako poti­las­ta heil­lä on, hoitoyri­tys menet­tää rahaa sen mukaan mon­tako henkeä siel­lä on hoitamassa.

    Lisäk­si ikäih­mis­ten kun­to tapaa heiken­tyä, jol­loin “vähähoitoinen” onkin äkkiä ihan erilainen.

    Koti­hoit­o­ma­llin kehit­täneet STM:n hoitofilosofit pää­sevät itsekin koke­maan ideansa tuo­mat riemut. Kaikkea hyvää heille, olkoon vaip­panne vain puolitetut.

  8. Kävin itse sairaalas­sa poti­laana vähän aikaa sit­ten. Poti­laina oli paljon van­huk­sia kuten on ymmär­ret­tävää, mut­ta toinen selvästi erot­tu­va poti­las­ryh­mä oli nuoret naiset. Mik­si nuoret naiset sairas­ta­vat niin paljon?

    1. “Mik­si nuoret naiset sairas­ta­vat niin paljon?”
      heitän vain villin veikkauksen.

      olisiko syy raskaudessa ja raskau­teen liit­tyvis­sä asiois­sa. miehet ei tule raskaak­si mut­ta naiset tulee. raskau­den aikana ja joskus ennen raskaut­ta voi liit­tyä paljon ter­veysriske­jä ja ongelmia.

      jos näin niin sanois­in että hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta tarvit­see ter­veitä lap­sia ja hei­dän (ter­veitä) äitejä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.