HUS pakotetaan epätarkoituksenmukaisiin säästöihin

Olen menos­sa huomen­na HUS-yhtymän hal­li­tuk­seen. Tärkein asia on bud­jet­ti, johon pitäisi löytää säästöjä yli 90 miljoo­nan euron verran.

Täl­lä ker­taa bud­jetista vain keskustel­laan. Kolme asi­aa on kuitenkin jo tuo­tu päätettäväksi:

  • HUS nos­taa asi­akas­mak­sut mak­simi­in, mikä tuot­taisi neljä miljoonaa
  • Liki puolit­taisi tutkimus­määrära­hat, mis­tä säästy­isi seit­semän miljoonaa.
  • Pyrk­isi nos­ta­maan tuot­tavu­ut­ta yhdel­lä pros­en­til­la vuodessa.

Rahat menevät sote-uudistukseen

Sote-uud­is­tuk­sen piti säästää kolme mil­jar­dia. Sanon sil­loin kylmiltään, että kolme mil­jar­dia on taloudel­lise­na vaiku­tuk­se­na oikean suu­ru­inen, mut­ta etumerk­ki on väärä.

Tässä sitä nyt ollaan. Uud­is­tus tuot­taa suuria meno­ja, joi­ta VM ei halua mak­saa. Sik­si kaikkial­la on pulaa rahasta.

Eri­tyis­es­ti sitä on HUS:ssa, kos­ka ensin­näkin Uusi­maa ei ylipään­sä ole mikään val­tio­varain­min­is­terin suosik­ki ja toisek­si VM antaa rahat Uudel­la­maal­la neljälle hyv­in­voin­tialueelle ja Helsingille, joiden pitäisi antaa HUS:lle, mitä HUS:lle kuu­luu. Oma rahan­tarve on näille kuitenkin etusi­jal­la. Tässä asetel­mas­sa HUS saa väk­isin liian vähän.

Nuo kak­si ehdo­tus­ta, asi­akas­mak­su­jen nos­to ja tutkimus­määrära­ho­jen raju leikkaus ovat molem­mat sel­l­aisia, että jos hyv­in­voin­ti­val­tio­ta hal­lit­taisi­in kokon­aisuute­na, niitä ei tehtäisi.

Erikois­sairaan­hoidon asi­akas­mak­su­ista on enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Ne rahoit­ta­vat erikois­sairaan­hoi­dos­ta aivan mität­tömän osu­u­den. Työter­veyshuol­los­sa ei per­itä mitään asi­akas­mak­su­ja,  mik­si julkisel­la puolel­la per­itään? Hauit­ta siitä, että joku jät­tää tulemat­ta saa­maan tarpeel­lista hoitoa sairaalas­sa, kos­ka ei pysty mak­samaan mak­su­ja, on paljon suurem­pi. Yleen­sä köy­hät ovat sairaampia kuin rikkaat, joten tämä menee sosi­aalis­es­tikin vähän väärin päin – sen lisäk­si, etteivät hyväo­saiset mak­sa mitään työterveyshuollossa.

Tutkimus­määrära­ho­jen leikkaus on todel­la lyhyt­näköistä. Yliopis­tol­lis­ten sairaaloiden pitäisi saa­da tutkimus­määrära­hat suo­raan kor­vamerkit­ty­inä val­ti­ol­ta, kos­ka nyky­mallis­sa niistä säästetään aina ensin – varsinkin kun tutkimuk­sen tuot­ta­ma hyö­ty on julk­ishyödyke. Jokaisen yliopis­tol­lisen sairaalan kan­nat­taa toivoa, että muut eivät säästä tutkimusrahoistaan.

Outo mittari tuottavuudelle

Tuot­tavu­u­den osalta yhden­pros­entin tavoite on järkevä, mut­ta mit­tari on katas­tro­faa­li­nen: hoito­jak­so­jen keskihinta.

Jos tuo on oikeasti mit­tari, jota käytetään, tuot­tavu­u­den nos­tamiseen on help­po tie: ale­taan hoita­maan flun­ss­apoti­lai­ta. Yhden hoito­jak­son hin­ta on mitätön ja näitä hoita­mal­la saadaan keski­hin­ta paine­tuk­si alas.

Minus­ta pitäisi ede­tä toiseen suun­taan: yliopis­tol­lisen sairaalan pitäisi keskit­tyä han­kalimpi­in tapauk­si­in, siis kalleimpi­in, mut­ta niin ei voi­da tehdä, jos tavoite on pitää hoito­jak­so­jen keski­hin­ta alhaalla.

Tämä tuo mieleen saman­laisen hupaisan mit­tar­i­on­gel­man kauan sit­ten, kun toimin perus­palve­lu­min­is­ter­inä. Val­tio­varain­min­is­ter­iö julisti, että sairaaloiden tuot­tavu­us olisi laskenut merkit­tävästi. En uskonut ja selvi­tytin, mihin VM:n laskel­mat perus­tu­i­v­at. VM mit­tasi tuot­tavu­ut­ta sairaalayön hin­nal­la. Niin­pä tuo tuot­tavu­ut­ta todel­lisu­udessa nos­tanut lyhytkirur­gia näkyi tuot­tavu­u­den lasku­na, sil­lä poti­las kotiu­tui melkein heti oper­aa­tion jäl­keen, kun ennen jääti­in viru­maan pitkäk­si aikaa sänkyyn. Sairaalaöitä tuli vähem­män ja niin­pä kus­tan­nuk­set sairaalayötä kohden nousivat.

Säästäminen edellyttäisi oikeutta priorisoida

VM aikoo nujer­taa ter­vey­den­huol­lon kulu­jen nousun sil­lä, että antaa tarkoituk­seen vähem­män ja vähem­män rahaa. Se voi nos­taa kus­tan­nuk­sia. (Lue lisää: Ter­vey­den­huol­lon infark­ti.)

Ter­vey­den­huol­loista säästämi­nen tuot­taa aina ter­veyshyö­ty­jen mene­tyk­siä. Ne pysy­i­sivät kuitenkin kohtu­udessa, jos sairaaloil­la olisi oikeus ratio­naaliseen pri­or­isoin­ti­in. Kun asi­as­ta on tehty ter­veyspoli­ti­ikan sijas­ta juridi­ikkaa, pri­or­isoin­tia ei voi tehdä ratio­naalis­es­ti. Sik­si se osu­us sum­mit­tain sinne ja tänne ja tuot­taa huo­mat­tavasti suurem­pia ter­veyshyö­ty­jen menetyksiä.

Opti­maa­li­nen pri­or­isoin­ti on matem­ati­ikkaa ja toden­näköisyyk­siä. Lynkatuk­si tulemisen uhal­lakin sanon, että erikois­sairaan­hoi­dos­sa voitaisi­in vähän tin­kiä äärim­mäis­es­tä var­muud­es­ta. Nyt tutk­i­taan suurin kus­tan­nuksin hyvin epä­to­den­näköisiä asioi­ta. Jos tutk­i­taan tuhan­nel­la eurol­la var­muu­den vuok­si jotain, jon­ka toden­näköisyys on yksi promille , löy­dök­sen hin­naksi tulee miljoona euroa.

 

36 vastausta artikkeliin “HUS pakotetaan epätarkoituksenmukaisiin säästöihin”

  1. Kiin­nitin huomio­ta ansiokkaan tek­stin lauseeseen ”…sen lisäk­si, etteivät hyväo­saiset mak­sa mitään työterveyshuollossa.”

    Oikeast­i­han näin ei ole, vaan (työssäkäyvät) hyväo­saiset mak­sa­vat työterveyshuollostaan(kin) kes­ki- ja pien­i­t­u­loisia enem­män. Raha vain kiertää työ­nan­ta­jan ja työn­tek­i­jän mak­samana, palkkari­ip­pu­vaise­na kustannuksena.

    Min­ulle sopisi ratkaisu, jos­sa työ­nan­ta­ja ilmoit­taisi luop­u­vansa työter­veyshuol­losta ja mak­saisi min­ulle säästön­sä ver­ran enem­män palkkaa. Kas­va­neel­la palkkat­u­lol­la han­kkisin vakuutuksen/palvelun, jol­la pääsen yksi­tyiselle lääkäri­ase­malle hoitoon kun sitä tarvitsen. 

    Työter­veyshuol­lon poti­laat ovat usein help­po­hoitoisia ”flun­ssa­s­aikun” hak­i­joi­ta. Julk­ista ter­vey­den­huoltoa kuor­mit­ta­vat he, jot­ka eivät ter­vey­den­ti­lansa takia kykene työhön. Sekä eläkeläiset, joille van­hu­us tuo eri­laisia, hoitoa vaa­tivia vaivoja.

    Kun jokin taho vaatii julkises­sa keskustelus­sa ”lisää rahaa, jot­ta voidaan lisätä resursse­ja ja lait­taa palvelu kun­toon”, tulee usein mieleen selvittää:
    (i) mitä palvelus­sa oikeasti tehdään ja tapahtuu,
    (ii) tekevätkö oikeat ihmiset oikei­ta asioi­ta ja
    (iii) mihin pul­lonkaulaan tarkalleen tarvi­taan lisäresursse­ja, ja mitä.

    Toiv­ot­tavasti VM:n kuri HYVO-aluei­den tule­vaisu­u­den toden­näköisi­in bud­jet­tiyl­i­tyk­si­in pysyy niin tiukkana, että edel­lä mainit­tu­ja kysymyk­siä päästään pohtimaan.

    1. Työter­vey­den­huol­lon asi­akkaat eivät mak­sa palvelu­jen käytöstä. Se on eri asia kuin mak­saa palvelu­jen ole­mas­saolosta vero­tuk­sen kautta.

      1. Työter­veyshuol­lon asi­akas on asi­aa koske­van lainkin mukaan työ­nan­ta­ja. Ja kyl­lä mehiläiset palveluista asi­akkaalle ihan oikean kat­teel­lisen laskun lähet­tävät ja asi­akas mak­saa sen euroil­la. Kela sit­ten jälkikä­teen mak­saa 0%, 50% tai 60% laskutet­tavas­ta asi­as­ta. Näin mak­sa­jana en pysty ymmärtämään, että palvelua väitetään maksuttomaksi.

      2. Vaik­ka olet täysin oike­as­sa siinä, että palvelun ole­mas­saolon mak­sami­nen vero­tuk­sen kaut­ta on eri asia kuin siitä mak­sami­nen suo­raan käytön mukaan, min­ulle jää hie­man hämärän peit­toon se mik­si tämän erot­telun tekem­i­nen on tässä kohdas­sa keskeistä? Se on ehkä muille keskustelijoille selvää, mut­ta itsel­leni ei, joten arvostaisin jos asian ulot­tuvuuk­sien kartoittelua.

        Kar­toit­telu olisi mielestäni tärkeätä siitä syys­tä, että riip­puen näkökul­mista, saat­taa edel­lä esitet­ty kah­ti­a­jaot­telu olla mielekästä jakaa kah­den kat­e­go­ri­an sijaan vähin­tään neljään kategoriaan:

        1) Palvelu mak­se­taan itse tapah­tu­mako­htais­ten kus­tan­nusten mukaan.
        2) Palvelu mak­se­taan itse vapaae­htois­es­ti ote­tun vaku­u­tuk­sen kaut­ta ker­tyvistä varoista.
        3) Palvelu mak­se­taan val­tion pakot­ta­man vaku­u­tuk­sen kaut­ta ker­tyvistä varoista.
        4) Palvelu mak­se­taan veroina kerä­tys­tä yhteispotista.

        Valitet­tavasti tämäkään avaus ei mah­dol­lista työter­vey­huol­lon mak­supoli­ti­ikan tarkastelua selkeästi, sil­lä Suomen työter­veyshuol­lon rahoi­tus on jakau­tunut taval­la, joka vas­taa nähdäk­seni koh­tien 2, 3 ja 4 yhdis­telmää. Kohtaa 4 edus­taa nähdäk­seni palkkaan liite­tyt sairas­vaku­u­tus­mak­sut, sekä val­tion mak­sama 50–60% palau­tus työn­tek­i­jälle työter­veyshuol­lon kuluista. Kohtaa 3 edus­taa se, että työn­tek­i­jäl­lä on velvol­lisu­us jär­jestää kaikille työn­tek­i­jöilleen yhtäläi­nen työter­veyshuolto, joten kus­tan­nuk­set jakau­tu­vat työn­tek­i­jän näkökul­mas­ta väk­isin tasan kaikkien työn­tek­i­jöi­den kesken. Ja kohtaa 2 edus­taa se, että työ­nan­ta­jan osu­udek­si jäävä kus­tan­nus työter­veyshuol­lon jär­jestämis­es­tä (se 40–50%) on suo­ra työn­tek­i­jäko­htainen sivuku­lu, joka vapail­la työ­markki­noil­la siir­ty­isi täysimit­tais­es­ti jokaisen työn­tek­i­jän palkkaan, mikäli työ­nan­ta­jalle annet­taisi­in lain puit­teis­sa mah­dol­lisu­us tar­jo­ta täl­laista optio­ta työntekijälle.

        Kos­ka yhtäläisen työter­veyshuol­lon jär­jestämis­es­tä syn­tyvä pakolli­nen sivuku­lu on keskimääräis­es­ti yhtä suuri riip­pumat­ta ihmisen työte­htävästä, verot­taa tämä tasaveron tavoin käyt­täy­tyvä kus­tan­nus huo­mat­tavasti isom­man osan pieni­palkkaisen ihmisen palka­s­ta kuin isopalkkaisen ihmisen palka­s­ta. Toki yri­tyk­set var­maan kyl­lä osaa­vat tätä jonkin ver­ran jo keplotel­lakin perus­ta­mal­la tytäry­htiöitä joi­hin palkataan esim. call cen­ter työn­tek­i­jät, ja heil­lä on sit­ten kovin eri­lainen työter­veystar­jon­ta kuin “emoy­htiöl­lä” — tai sit­ten vain käytetään työn­väl­i­tys­fir­mo­ja tai free­lancere­i­ta, joiden kanssa asia voidaan täysin unohtaa.

        Mut­ta joka tapauk­ses­sa minus­ta näyt­tää kovasti siltä, että kuvaus “työter­veyshuolto ei mak­sa käyt­täjälleen mitään” on harhaan­jo­hta­va ilmaisu, jopa siinä tilanteessa että tässä kon­tek­stis­sa pidet­täisi­in paikkaansapitävänä lauset­ta “verovaroin jär­jestet­ty palvelu ei mak­sa käyt­täjilleen mitään”.

        .. mut­ta edelleen, en ole ihan var­ma mikä tämän rel­e­vanssi on, vaik­ka sil­lä epäilemät­tä sel­l­aisia onkin 😉

      3. Asi­akas­mak­sul­la tarkoite­taan mak­sua, jon­ka joutuu mak­samaan, jos käyt­tää palvelua ja ei joudu, jos ei käytä. Jos san­ot, että työter­veyshuol­lon asi­akkaat mak­sa­vat palvelu­jen käytöstä, kos­ka rahoit­ta­vat ne sivuku­luina (jot­ka osin ovat vero­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoisia) on se sama kun jos käyt­täjä­mak­sut pois­tet­taisi­in julkises­ta ter­vey­den­huol­losta ja suo­ma­laiset rahoit­taisi­vat ter­vey­den­hoit­o­men­sa pelkästään veroina.

      4. Sanois­in että työter­veyshuol­lon ja täysin asi­akas­mak­sut­tomasti jär­jeste­tyn julkisen ter­vey­den­huol­lon välil­lä olisi edelleen selkeä ero sik­si, että työn­tek­i­jäl­lä on suo­ra mah­dol­lisu­us vali­ta itse työnantajansa.

        Eri työ­nan­ta­jat tar­joa­vat eri­laisia työter­veyspaket­te­ja, ja jos työn­tek­i­jä val­it­see sel­l­aisen työ­nan­ta­jan, joka tar­joaa hal­paa ja kapea­ta työter­veyspaket­tia, saa työn­tek­i­jä hyvin toimi­vas­sa työ­markki­nas­sa samas­ta työstä vasti­neek­si suurem­paa raha­palkkaa. Näi­den palkko­jen ero­tus on mielestäni las­ket­tavis­sa selkeäk­si mak­suk­si työter­veyshuol­losta, ja vas­taavaa mekanis­mia ei verovaroin jär­jeste­tyssä julkises­sa ter­vey­den­huol­los­sa ole.

        Se määrä työter­veyspalvelui­ta mitä työ­nan­ta­ja on lain mukaan pakotet­tu tar­joa­maan on ymmärtääk­seni lop­ul­ta hyvin pieni, ja täl­löin se paljonko työn­tek­i­jä mak­saa työter­veyshuol­losta pienem­män palkan muo­dos­sa voi vai­hdel­la merkit­tävästikin. Esimerkik­si eri­ty­is­lääkärikäy­tien, mie­len­ter­veyspalvelu­iden ja ham­mashoidon tar­joami­nen työter­veyshuol­lon piiris­sä on nyky-ymmär­ryk­seni mukaan täysin harkin­nan­varaista. En osaa heit­tää arvio­ta siitä kuin­ka suur­ta osaa yri­tys­ten ter­vey­den­huoltomenoista nämä “ylimääräiset” palve­lut edus­ta­vat niis­sä yri­tyk­sis­sä, jois­sa on ns. “laa­jin mah­dolli­nen työter­veyshuolto”, mut­ta olisin yllät­tynyt jos ne oli­si­vat alle 50%.

        Peri­aat­teessa ihmisel­lä toki on mah­dol­lisu­us myös muut­taa toiseen val­tioon, jos­sa on eri­lainen vero­pros­ent­ti, ja eri­lainen julki­nen ter­vey­den­huolto, mut­ta sanois­in että tässä kohdas­sa ei enää oikein voi puhua hirveän vapaasti ja hyvin toimi­vas­ta markkinatalousmekanismista.

      5. Matthew Antho­ny: “Vaik­ka olet täysin oike­as­sa siinä, että palvelun ole­mas­saolon mak­sami­nen vero­tuk­sen kaut­ta on eri asia kuin siitä mak­sami­nen suo­raan käytön mukaan, min­ulle jää hie­man hämärän peit­toon se mik­si tämän erot­telun tekem­i­nen on tässä kohdas­sa keskeistä?”

        Point­ti on, että asi­akas­mak­su­ja voi perustel­la sil­lä, että ne voivat vähen­tää vähem­män tarpeel­lisia käyn­te­jä (joskin mah­dol­lis­es­ti myös tarpeel­lisia). Näyt­tää kuitenkin mah­dol­lis­es­ti epäjo­hdon­mukaiselta perustel­la sil­lä mak­su­ja HUS:n tapauk­ses­sa, kun niitä ei työter­veyshuol­los­sakaan ole (jollei kan­na­ta niitä myös sinne).

      6. Lisäk­si erikois­sairaan­hoitoon tul­laan lähet­tel­lä eikä het­ken mieli­jo­hteesta. Tämä perustelisi mak­su­ja lähin­nä vain päivystyksessä.

  2. Hyv­in­val­tiokäsite on kaa­tu­mas­sa joka maas­sa. ensin hitaasti ja sen jäl­keen nopeasti. Kuin­ka ekono­mi­at jot­ka yhä enem­män perus­tu­vat palvelui­hin voivat pysyä pystyssä kun ene­gia­pu­la tästä kasvaa? 

    https://www.youtube.com/watch?v=lGrZRFDHZOk

  3. Erikoinen fak­ta: tiukan talouskurin kan­nat­ta­ja Raimo Sailas piti 90-luvun lamas­sa juuri yliopis­to- ja keskus­sairaaloiden tutkimus­määrära­hat ja lisäk­si patisti käyt­tämään niitä juuri tutkimuk­seen. Vähän vaikea ymmärtää, että miten lääkäre­itä ja erikois­lääkäre­itä saadaan koulutet­tua, jos tutkimuk­seen ei ole rahoi­tus­ta. Oma tutkimustyö kun on osa koulu­tus­ta ja työtä. Tarkoi­tus on, että pysytään edes muun maail­man tasol­la uuden tiedon käytössä ja tuotossa.

    Säästämi­nen tun­tuu toki hyvältä, tiuk­ka talouskuri ja ilmeis­es­ti vero­tuk­sen keven­tämi­nen ratkaisee nämäkin haitat.

    1. “Erikoinen fak­ta: tiukan talouskurin kan­nat­ta­ja Raimo Sailas piti 90-luvun lamas­sa juuri yliopis­to- ja keskus­sairaaloiden tutkimus­määrära­hat ja lisäk­si patisti käyt­tämään niitä juuri tutkimuk­seen. Vähän vaikea ymmärtää, että miten lääkäre­itä ja erikois­lääkäre­itä saadaan koulutet­tua, jos tutkimuk­seen ei ole rahoitusta.”

      Aika yleinen näke­mys yliopis­tom­aail­mas­sa on se, että lääketi­eteel­lisi­in tutkimuk­si­in on hyvin hel­posti saatavis­sa rahaa tutkimuk­seen ver­rat­tuna mon­een muuhun alaan. Suomes­sa on asi­aan liit­tyen niin val­tion eri­ty­is­ra­hoi­tus­ta kuin lukuisia lääketi­eteen tutkimusten rahoit­tamiseen erikois­tunei­ta säätiöitäkin. Tutkimus­ra­hoituk­sen kohdal­la on tärkeää, että se käytetään nimeno­maan juuri tutkimuk­seen. Herkästi tutkimuk­seen kor­vamerkatutkin rahat kun val­u­vat vähitellen perus­toimin­nan pyöri­tyk­seen. Lääkärei­den ja erikois­lääkärei­den koulu­tus puolestaan on koulu­tu­s­tat eli sitä kos­kee yliopis­to­jen koulu­tuk­seen annet­tu rahoi­tus. Tutkimus­ra­hoituk­sel­la ei pitäisi perusk­oulu­tus­ta tehdä. Mon­es­ta muus­ta alas­ta poiketen yliopis­toille suun­natun rahoituk­sen lisäk­si Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iö kor­vaa myös julkiselle palvelu­jär­jestelmälle lääkäri‑, hammaslääkäri‑, erikois­lääkäri- ja erikoisham­maslääkärik­oulu­tuk­ses­ta koitu­via kustannuksia.

  4. Äärim­mäi­nen var­muus on tie suuri­in kus­tan­nuk­si­in. USAs­sa voi poti­las haas­taa väärästä diag­noosista oikeu­teen ja kun kans­saih­mettelijät tekee päätök­sen niin usein saa miljoo­nan. Sik­si oikeu­denkäyn­tien pelos­sa kaikki­in diag­noo­sei­hin pitää löy­tyä testi jol­la todis­te­taan että
    kos­ka tämä testi posi­ti­ivi­nen niin
    on tuo vai­va jolloin
    voi määrätä tätä lääkettä

    kuten hel­posti arvaa tämä johtaa raju­un ylitestaukseen.

  5. Hyvä ja tarpeelli­nen kan­nan­ot­to. Onko niin että ainakin lyhy­taikaises­ti tuo 90 m euroa pitäisi rahoit­taa HUSin omis­ta­jien kaut­ta. Mak­sajia lie­nee noin 500 000 aikuista, eli 180€ ”HUS mak­su tai ‑vaku­u­tus” per kuntalainen ?

    Pidem­mässä juok­sus­sa mitä ilmeisim­min eri­tyis­sairaaloille pitäisi antaa enem­män päätän­tä­val­taa pri­or­isoin­nin osalta. Kuu­lostaa tärkeältä ja samal­la poli­it­tisia into­hi­mo­ja herät­tävältä asial­ta. Riit­tääkö poli­it­tista rohkeut­ta? Sote-uud­is­tuk­sen perus­teel­la ei: puhutaan että säästetään mut­ta todel­lisu­udessa lisätään kulu­ja, joille ei sit­ten löy­dykään maksajia.

    1. Mak­sajia lie­nee noin 500 000 aikuista, eli 180€ ”HUS mak­su tai ‑vaku­u­tus” per kuntalainen ? 

      Mak­sajia olisi kyl­lä läh­es miljoona aikuista, mut­ta juuri tämän ratkaisun pois­sulkemisek­si hyv­in­voin­tialueil­ta on evät­ty verotusoikeus.

      1. Aivan. Eivätkö kun­nat mak­sa HUSin kulut, eli eikö tätä ylimääräistä kulua vii mak­saa kun­nal­lisveroista? Jos osu­us on 90€/asukas se ei liene kova kun­nal­lisveron korotus?

      2. Kun­nat eivät mak­sa HUS:n kulu­ja tam­miku­us­ta alka­en, kos­ka Sote-uud­is­tus. HUS saa rahat hyv­in­voin­tialuei­den kaut­ta val­ti­ol­ta, eikä hyv­in­voin­tialueil­la ole vero­tu­soikeut­ta. Helsin­ki on oma hyv­in­voin­tialueen­sa, mut­ta myös Helsin­gin soten pitää tul­la toimeen sil­lä rahal­la, jon­ka val­tio tähän tarkoituk­seen antaa.

      3. Eikö HUS ole väärän kokoinen ja laa­juinen yksikkö uudessa jär­jestelmässä? Jos Helsin­ki on hyv­in­voin­tialue, niin Helsin­ki hoitakoon itsen­sä. Samoin muut. Ymmärsin, että sote-uud­is­tuk­sen yksi tarkoi­tus oli päästä eroon ylikun­nal­li­sista hallinto­him­meleistä ja kor­va­ta ne demokraat­tis­es­ti ohja­tu­il­la hyvinvointialueilla.

      4. “Mitenkähän sydän­si­ir­rot onnis­tu­isi­vat Ker­a­­va-Van­­taan hyvinvointialueella?”

        Var­maan samoin kuin ne onnis­tu­vat Rovaniemel­lä. Ei kai nytkään ole kaikkea erikois­sairaan­hoitoa joka paikas­sa. Jos nuo laite­taan Helsin­gin velvol­lisu­udek­si, niin se lie­nee sopimusasia.

  6. En tiedä, oletko Osmo tästä kir­joit­tanut, mut­ta sote-uud­is­tus on nyt ilmeis­es­ti tehty ja kiveen hakat­tu. Jos seu­raa­va hal­li­tus halu­aa sitä kor­ja­ta, mitä pitäisi tehdä? Onko jotain mata­lal­la riip­pu­via hedelmiä, niin kuin liian pie­nien aluei­den yhdis­te­ly saman tien isom­mik­si kokonaisuuksiksi?

  7. Sato­ja miljoo­nia kun olisi laitet­tu hoit­su­jen ja lääkärei­den lisäämiseen, niin ongel­mat olisi ainakin vähen­tyneet. Nyt menee mil­jarde­ja johonkin uud­is­tuk­seen jos­ta kukaan ei näytä hyö­tyvän ainakaan ter­vey­del­lis­es­ti. Muu­ta­ma höpöhöpö-johta­ja palkat­ti­in lisää sotke­maan ja poli­itikot sai­vat taas uuden pallin jol­la istua ja neu­vot­tel­e­vat sit­ten itsen­sä kanssa samas­ta asi­as­ta eri paikois­sa samaan aikaan. Hoit­sut läh­tee Nor­jaan ja lääkärei­den koulu­tuk­ses­ta leikataan. Suomea johtaa pölkkypäät jot­ka tekevät uud­is­tuk­sia kun eivät muu­ta kek­si näyt­tääk­seen akti­ivisil­ta ja tärkeiltä. Lop­ul­ta tulee apot­tia ja uniperia kaikesta. Eikä mikään moka näytä ole­van tarpeek­si suuri, että mikään muut­tuisi. Lop­ul­ta kansa heit­tää taas molo­tovin jonkun hakkaraisen muo­dos­sa eduskun­taan. Edus­tuk­sel­lisen demokra­t­ian itse­murha menos­sa. Pistää vihaksi.

  8. Kiitos lisätiedos­ta Osmo. Eli tältä osin ollaan ”pakkopaidas­sa”. En ollut ymmärtänyt että kun­nil­ta on otet­tu *kaik­ki* päätän­tä­val­ta ja että rahoituk­sen suh­teen Helsin­ki ei saa päät­tää oman alueena puit­teis­sa mitään. Ts jos val­tio päät­tää pienen­tää Helsin­gin (tai minkä tahansa) sotealueen bud­jet­tia, helsinkiläiset (tai minkä tahansa muun sotealueen asukkaat) eivät voi tehdä mitään vaik­ka halu­aisi­vat.… ymmär­rän nyt huole­si paljon paremmin.

  9. Pri­or­isoin­tia? Ainakin 85+ ikäisille (tai rapakun­toisille +75 v) tehtävät tekoniv­elleikkauk­set ovat täysin älyt­tömiä. Vaan kuka päät­täjistä uskaltaisi puut­tua tähän ja vas­taavi­in ikuisen elämän harhoi­hin? Vas­taan itse: ei kukaan.

    1. Van­hus­ten oma­toimisu­ut­ta lisäävät toimet ovat aina kannattavia.

  10. Het­ki­nen. Onko tämä se sama HUS, joka on niin epä­su­osit­tu, että siel­lä on huu­ta­va pula sekä lääkäreistä että hoita­jista? Ja nyt pitää säästää 90 miljoon­aa euroa vuodessa? Sil­lä var­maan pääsee henkilökun­nan suo­sioon, ja uusia lääkäre­itä ja hoita­jia alkaa suo­ras­taan vir­ra­ta taloon.

  11. Jos VM halu­aa kulu­ja leika­ta, niin sen pitäisi myös ker­toa, miten se on kulut laskenut. VM voisi myös ava­ta omia kulu­jaan, eikös VM voisi tehostaa toimintaansa.

    Aloit­taa vaikka­pa ver­taa­mal­la sairaan­hoita­jien palkko­jen kehi­tys­tä VM:n finanssineu­vok­si­in. Onko VM tehostanut omaa toim­intaansa ja miten aikoo tule­vaisu­udessa tehostaa. Kai se kulukuri kos­kee ihan kaikkia?

  12. Soin­in­vaara:

    “Erikois­sairaan­hoidon asi­akas­mak­su­ista on enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Ne rahoit­ta­vat erikois­sairaan­hoi­dos­ta aivan mität­tömän osu­u­den. Työter­veyshuol­los­sa ei per­itä mitään asi­akas­mak­su­ja, mik­si julkisel­la puolel­la peritään?”

    Yksi näköko­h­ta tuo­hon on se, että jos joku Suomen kansalainen hoi­dat­taa itseään muual­la EU:ssa, asi­akas­mak­sut määräy­tyvät Suomes­sa perit­ty­jen julkisen ter­vey­den­huol­lon mak­su­jen mukaan. Eli jos ne ovat nol­la­mak­su­ja, sit­ten on suo­ma­laisille tie auki yksi­tyiseen hoitoon muual­la EU:ssa, ja menopi­ik­ki on mil­tei rajat­ta auki. Työter­veyshuol­los­sa todel­lakin per­itään asi­akas­mak­su­ja. Ne vain per­itään työ­nan­ta­jal­ta, kos­ka vero­su­un­nit­telu yms. eli kos­ka työ­nan­ta­ja saa tar­jo­ta lak­isääteistä kat­tavam­man ter­vey­den­huol­lon työn­tek­i­jöilleen täysin verovähen­nysoikeuksin ja ohit­taen nor­maalin henkilöverotuksen.

  13. Minkä ver­ran erikois­sairaan­hoi­dos­sa mahde­taan käyt­tää rahaa näi­hin kalli­isi­in tutkimuk­si­in, jois­sa posi­ti­ivi­nen löy­dös on hyvin epä­to­den­näköi­nen? Pelkän heiton sijaan olisi kiva saa­da tun­nus­luku­ja, joiden avul­la voisi hah­mot­taa näis­sä piilevän säästöpo­ten­ti­aalin. Itse tosin olen hyö­tynyt siitä, että epä­to­den­näköisiäkin asioi­ta tutk­i­taan, kun min­ul­ta erikois­sairaan­hoidon päivystyk­sen tutkimuk­sis­sa löy­tyi 0,1 %:n toden­näköisyy­del­lä esi­in­tyvä kom­p­likaa­tio, joka ilman pikaista leikkaus­ta olisi johtanut kuole­maani. Mut­ta oliko tämä 37-vuo­ti­aan ihmisen pelas­tamisen veron­mak­sajille kan­nat­tavaa, jos sen hin­ta­lap­pua ruve­taan tuol­la tavoin laske­maan — en tiedä.

    1. Kaiken­laisia seu­lon­to­ja tehdään Suomes­sa suh­teel­lisen paljon. Yksi esimerk­ki, jon­ka seu­lon­to­jen vaikut­tavu­us­tutkimusten ihan tuor­ein­ta kärkeä en kuitenkaan tunne, on mam­mo­grafia, johon liit­tyviä kan­sain­välisiä sil­loisia tutkimus­tu­lok­sia vuon­na 2013 tiivis­tet­ti­in Duodec­imis­sa mm. näin:

      “Tulosten perus­teel­la mam­mo­grafioiden voi olet­taa pienen­tävän 39–74-vuotiaiden nais­ten rin­ta­syöpäkuolleisu­ut­ta 15 pros­ent­tia ja lisäävän tarpeet­to­mia hoito­ja ja diag­noose­ja noin 30 pros­ent­tia. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa sitä, että 2 000 mam­mo­grafi­aan kut­su­tus­ta nais­es­ta yksi säästyy mam­mo­grafi­an ansios­ta rin­ta­syöpäkuole­mal­ta seu­raavien kymme­nen vuo­den aikana, mut­ta samal­la kymme­nen ter­vet­tä naista joutuu syöpähoitoi­hin turhaan.”

      https://terveysportti.mobi/tyoterveyskirjasto/uutismaailma.duodecimapi.uutisarkisto?p_arkisto=1&p_palsta=10&p_artikkeli=uux16680

    2. Muu­ta­ma huomio: vaik­ka kom­p­likaa­tion toden­näköisyys olisi kaikkien poti­laiden kesken 0,1%, niin sinä hakeuduit päivystyk­seen (ilmeis­es­ti kom­p­likaa­tioon viit­taa­van oireen vuok­si), jol­loin kyseisen kom­p­likaa­tio toden­näköisyys on jo huo­mat­tavasti suurem­pi kuin 0,1%, ehkä kym­men- tai jopa satak­er­tais­es­ti todennäköisempää. 

      Lisäk­si on 37-vuo­ti­aal­ta harv­inaisen sairau­den löytämi­nen lie­nee kansan­taloudel­lis­es­tikin ja ennenkaikkea inhimil­lis­es­ti perustel­tua, mut­ta 85-vuo­ti­aal­ta saman­lainen etsin­tä ei vält­tämät­tä ole perustel­tua. 85‑v ihmi­nen voi muuten olla niin sairas, ettei hän hyödy harv­inaisen ongel­man hoi­dos­ta, hän voi olla niin vaikeasti demen­toitunut ettei ymmär­rä koko asi­aa jne.

  14. Kuinkako­han suuren säästöpo­ten­ti­aalin HUS:ssa muo­dostaa kaikki­in organ­isaa­tioi­hin kas­va­vat rön­syt, jot­ka kuitenkin aiheut­ta­vat kus­tan­nuk­sia? Esimerkkinä googlen mukaan HUS:lla on oma taidetoimikun­ta (ehkä perustel­tua ettei sairaalat muis­tu­ta vankilo­i­ta) ja museotoimikun­ta ja Töölön sairaalan museo sekä Kel­lokosken sairaala­museo. Jos säästöjä etsitään, niin voita­neen perustel­lusti kysyä onko museoiden pyörit­tämi­nen kaikkine oheis­toim­intoi­neen Helsin­gin ja Uuden­maan sairaan­hoitopi­irin ydin­toim­intaa. Ehkä voisimme luop­ua sinän­sä arvokkaas­ta museotoimin­nas­ta, jos sil­lä saisimme tule­vaisu­udessa edes muu­ta­man parem­min koulute­tun lääkärin hoita­maan sairauksiamme.

    https://www.google.com/search?q=HUS+museo&rlz=1C1GCEA_enFI1023FI1023&oq=HUS+museo&aqs=chrome..69i57.3087j0j4&sourceid=chrome&ie=UTF‑8

  15. Tykkäisin pri­or­isoi­da vähem­måk­si esim:
    Huippu-urheilua
    Viihdettä
    Koulu­tuk­ses­takin turhia pois. Liika koulu­tus mak­saa rahaa ja vähen­tää työssäkäyntiä

  16. Loh­jan syn­ny­tys­ten ja Por­voon päivystyk­sen sulkem­i­nen on myös katas­tro­faa­li­nen keino säästää. Pelkästään Por­voon sisäl­lä mat­ka jo nykyiseenkin päivystyk­seen voi olla 30 km, ja kun tuo­hon lisäisi vielä matkan Pei­jak­seen tai Helsinki­in, matkalla ehtii jo kuol­la. Puhu­mat­takaan Lap­in­jär­vestä tai Myrskylästä. Eikä tääl­läkään ole kaikil­la autoa.

    Por­voos­sa asues­sa on muutenkin jo tun­tunut syn­ny­tysosas­ton sulkemisen — mikä on palaut­tanut jo katoa­van kansan­per­in­teen eli matkasyn­ny­tyk­set — siltä, että te siel­lä Isol­la Kirkol­la ihan tosis­sanne yritätte sam­mut­taa val­o­ja täältä. Ehkä sit­ten kaikkien on tarkoi­tus asua Helsingis­sä, niin että nyt tajuan, mik­si on se Lisää Kaupunkia Helsinkiin.

    Ajat­te­len muu­ta­man vuo­den takaista tilan­net­ta, kun sil­loin 4‑vuotiaan tyt­täreni sor­mi jäi putkip­i­h­tien väli­in ja siitä leikkau­tui iho irti. En kyl­lä suo­raan san­ot­tuna tiedä enkä ymmär­rä, miten me olisimme selvin­neet, jos tääl­lä ei olisi ollut päivystys­tä (olemme auto­ton per­he, ja asumme 2 km päässä päivystyksestä).

    Mut­ta ei sil­lä kai ole väliä. Kai reuna-alueet sit­ten sietää tyh­jen­tää Helsin­gin kaupunkimet­si­in raken­net­tavi­in kolhooseihin.

  17. Täl­lais­ten kir­joi­tusten tulo oli ennustet­tu aika hyvin jo vuon­na 2016 tässä kirjoituksessa:
    “Maakun­tien toimin­nan rahoit­ta­mi­nen val­tion rahal­la saisi aikaan karsean manku­mis-organ­isaa­tion, kun maakun­tien ei kan­nat­taisi käyt­tää rahaa säästeliäästi vaan yrit­tää mankua sitä valtiolta.”
    https://www.soininvaara.fi/2016/01/18/soten-rahoitus-ei-ole-rakettitiedetta/

    Nyt sote-rahoi­tus tulee val­ti­ol­ta. Kaikkien aluei­den on edullisem­paa esit­tää epäre­al­is­tisia säästöjä, ja koit­taa näitä julk­isu­u­teen tuo­ma­l­la pain­os­taa val­tio­ta aiko­mat­ta edes toteut­taa kaikkia esi­tyk­siä, ja koit­taa mankua rahoi­tus­ta lisää kuin koit­taa aidosti löytää ongel­mako­htia pros­es­seista, jois­sa palaa turhaan rahaa. Jälkim­mäisiä on joka organ­isaa­tios­sa. Soten rahoi­tus­malli mah­dol­lis­taa sen, että aina voi mankua lisää. Perustei­ta löy­tyy joka alueelta: jos­sain on tutkimus­ta toisia enem­män, toises­sa epäter­veem­pi väestö kuin malli huomioi, kol­man­nes­sa kielistä tule­via huomioimat­to­mia lisäkus­tan­nuk­sia, neljän­nessä lääkärei­den saami­nen on han­kalaa ilman korkeam­man palkan mak­samista, viiden­nessä on pitkät etäisyy­det jne.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.