Mahdollista sähköpulaa ajatellen suunnitellaan kiertäviä, korkeintaan kaksi tuntia kestäviä sähkökatkoja. En ole varma, onko niiden teho laskettu oikein.
Jos valtakunnan verkossa sähköpula kestää vain kaksi tuntia ja sitten sitä taas riittää, sähköjen katkaiseminen auttaa. Mutta jos sähköpulaa kestää koko päivän, sähköjen katkaiseminen kerrallaan viideltä prosentilta kuluttajia ei alenna kulutusta viidellä prosentilla, ei lähellekään.
Valaistuksen katkaisemin tehoaa, mutta valaistuksen osuus sähkön kulutuksesta on vähäin. Sitä valoa, joka menetettiin ei oteta takaisin myöhemmin.
Sähkölämmityksen osalta säästöt ovat aivan marginaalisia. Jos talosta katkaistaan sähkön kahdeksi tunniksi, talo jäähtyy aavistuksen verran. Kun sähköt palaavat, termostaatti nostaa talon lämpötilan ennalleen. Tämä lisää sähkön kulutusta lähes yhtä paljon kuin sitä katkon aikana säästyi. Säästöä kertyy vain sen verran, kun marginaalisesti viileämmästä talosta karkasi katkon aikana marginaalisesti vähemmän lämpöä harakoille.
Sähköjen tullessa takaisin päälle, jääkaappien ja pakastimien kompressorit hurahtavat päälle, vaatteita silitetään, pesukoneita ja astianpesukoneita käytetään ja niin edelleen. Sähkön kulutus ei vähene, se siirtyy.
Toisin sanoen, säästöjen aikaansaamiseksi tarvitaan paljon laajemmat sähkökatkot.
Olisiko hinta sittenkin paras konsultti?
Yli kahden tunnin sähkökatkot alkavat todella haitata elämää koska.
– Hissit eivät toimi.
– Vedentulo lakkaa osalle ihmisistä.
– Huoltoasemilta ei saa polttoainetta (toimivat sähköllä). Jos tarvitsee tankata, se ei onnistu.
– Isot ruokamarketit ja kauppakeskukset sulkeutuvat.
– Jääkaapit alkavat sulaa. Kauppojen kylmäketju katkeaa.
– Ensimmäiset tietoliikenteen tukiasemat alkavat mykistyä 2 tunnin jälkeen. Kestää n. 6 tuntia että suurin osa tietoliikenteestä olisi pimeänä.
”Tekniikka ja talous” -lehden (7.10.2022) mukaan suomalaisella teollisuudella on sähkön kysyntäjouston suhteen paljon suuremmat työkalut kuin kuluttajilla. Teollisuus käyttää 40 % Suomessa käytetystä sähköstä siinä missä koti- ja maataloudet 28 %. Teollisuuden kyky joustaa sähkön hintapiikeissä on ylivoimainen kotitalouksiin verrattuna. Monelle teollisuuslaitokselle kysyntäjouston mahdollisuudet ovat vielä uusi asia. Mielestäni teollisuuden kysyntäjoustojen mahdollisuutta kannattaa selvittää samaan aikaan, kun asiaa selvitetään kuluttajien kannalta.
Noinhan se menee, kuten OS kertoo. Esimerkki: Pyritään 100 MW alassäätöön, ja katkotaan kulutusta yhteensä 100 MW kahdeksi tunniksi. Kun sähköt palautetaan, kulutusteho pomppaa hetkeksi 150 MW ylöspäin, mutta laskee siitä kohta vähitellen. Jotta leikkaus pysyisi tavoitteessaan 100 MW, seuraavalta ryhmältä on leikattava aluksi 250 MW, ja sitä seuraavalta 475 MW jne jne. Homma karkaa käsistä. Energiaa ehkä säästyy vähän, mutta tavoitteenahan on tehon hallinta niukkuustilanteessa. Se on vähintäänkin haastavaa. Onneksi ensi talvena tätä on tilaisuus demonstroida käytännössä, joten saadaan tuon dynaamisen yhtälön parametrit paremmin kohdalleen.
Kovilla pakkasilla ennalta ilmoitettuihin sähkökatkoihin myös ennakoidaan. Rakennuksia kuumennetaan ja laitteita käytetään juuri ennen katkoa. Kiertävät katkot eivät siten juurikaan laske edes kulutushuippua koska katkon ulkopuoliset alueet ylikäytöllään ennen ja jälkeen oman katkonsa kompensoivat katkossa olevan alueen säästön.
Ainoa tehokkaasti vaikuttava tapa on toteuttaa katkot runsaasti sähköä kuluttavalta teollisuudelta.
Kun sähköt katkeavat kovalla pakkasella, se kyllä kannustaa aika montaa kotitaloutta laittamaan takkaan tulet.
Jos kiertävät sähkökatkot kannustavat 200 000 kotitaloutta lämmittämään takalla sinä päivänä kun katkot kiertävät, niin ehkä niitä katkoja ei tarvita ollenkaan.
Helenin energiatuotanto on tuuleen huutamista ja hiekalla rakennettu.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mikkopaunio/helenin-vihrea-utopia-tulee-todella-kalliiksi-helsinkilaisille/
Kaukolämmön tuotanto sähkövastuksilla pelleilyä!
Nuo sähkökatkot ovat sellaista lehdistön höpöhöpöä. Myydään pelolla. Ei niitä oikeasti tule.
Vastaan väittävät voivat palata asiaan keväällä sitten, kun tiedetään, miten kävi.
Minäkin aavistelen, että tässä pelottelussa on kyse lehtien myynnin ohella ehkäistä ne sähkökatkot saamalla kansalaiset tietoiseksi ongelmasta ja käyttämään sähköä niin, että se riittää. Toki, jos talvesta tulee pohjolassa todella kylmä ja 1,6 gigawatin OL3 tippuu verkosta jonkin yllättävän vian takia, niin ongelmia on luvassa Norjan vesialtaiden tyhjetessä. Eipä sitä vielä vuosi sitten olisi arvannut, että Suomessa puhutaan kiertävistä sähkökatkoista kuin jossain kehitysmaassa ja asuntojen lämpötiloja lasketaan niin, että täällä palellaan villasukat jalassa kuin Englannissa. On tämä 2020-luku kyllä koronaviruksineen, sotineen ja energiakriiseineen ollut yhtä tuskaa…
itsekin epäilen että kiertävät katkokset on vähän kärjistettyä mässäilyä. onkohan tarkoitus tehdä jotain viestiä sijoittajille tehdäkseen varavoimaa. tai tehdä täsmä säästöjä teollisuudessa. kuluttaja puolella sähkölämmitys on se pahin.
on siinä varmaan pidempiaikaisempi viestikin sijoittaa varavoimaan, mitä lie ollakin. akut, vety tai helposti kytkettävä varavoima.
Sauna lienee tärkein elementti. Se jää usein pois (eikä vain siirry), jos sähköä ei tule. Samoin viihde-elektroniikka (joka vie yllättävän paljon sähköä).
Kuinka pitkiä pakkasaamujen hintapiikit ovat aiempina talvina olleet?
Viime joulukuussa ne kestivät lähes kuukauden.
JOS tulisi kiertäviä sähkökatkoja, niinä tunteina sähkön tuntihintakin olisi kyllä melkoisessa piikissä. Kiertävä sähkökatko ei ole siis joko tai, vaan se koskisi kai lähinnä sitä tilannetta, että markkina ei tasapainotukseen enää kykene eli jos millään realistisella markkinahinnalla tasapainoa ei muuten enää saavutettaisi.
Mitä sähkön säästöihin tulee, niin ne, jotka noita mallintavat, tietävät kyllä sen, että osa kulutuksesta on siirtyvää/palautuvaa ja osa kokonaan poistuvaa, osa on jopa sähkökatkon johdosta kasvavaa ja osa jotain näiden väliltä. Katuvalaistus on yksi sellainen esimerkki, jossa kulutus ei palaudu. Pyykinpesukoneet ja astianpesukoneet ovat kai siltä väliltä, eli jos ei saa käynnistää aikanaan, niin niihin voi kertyä lisääkin täytettä ennen myöhennettyä käynnistystä, jolloin täyttöasteet voivat kasvaa ja kokonaisenergiankulutuksen määrä saattaa jopa aavistuksen vähetä. Lohkolämmittimien ollessa pois käytöstä puolestaan sähkö korvautuu kulutetulla polttoaineella jne. Näitä on Suomessa mietitty kyllä jo vuosien ajan.
Kiertävien katkojen tarkoitus ymmärtääkseni ei ole säästää energiaa vaan tasapainottaa kulutusta ja ehkäistä vaurioita sähkönsiirtoverkossa, muuntajissa ja muissa teknisissä laitteissa jotka voivat hajota tilanteissa jossa jännite tai joku muu ominaisuus alenee. Silloin on parempi säännöstellä sähköä katkaisemalla se vuorotellen verkon eri osissa.
Osassa pientaloista on jo ilman katkojakin juuri kovien pakkasjaksojen aikaan hilkulla putkien jäätyminen riskikohdissa. Jäätyminen on estetty lämpökaapelilla tai juoksuttamalla vettä. Isoa rakenteellista haittaa saadaan moneen kotitalouteen jos kovilla pakkasjaksoilla katkoihin ryhdytään.
Lämmityksen ja kylmäkoneiden osalta tämä menee toki (pääosin) juuri näin, mutta sitten on:
– Pleikkarien pelaaminen, jäänee osalta koko päiväksi väliin, osa käynnistää heti sähköjen palattua
– Tiski- ja pyykkikoneet -> Saattaa siirtyä seuraavalle päivälle, joku saattaa tiskata käsin
– Valaistus saattaa jäädä osalla pois myös katkon jälkeen, kun on jo sytytetty kynttilät
– Osa on jo lämmittänyt takan -> lämmityskuorma pysyy heillä sähkökatkoa edeltävää aikaa pienempänä myös katkon jälkeen.
– Imurointi siirtyy osalla seuraavalle päivälle/viikolle.
jne jne, eli kokonaisuudessaan hankala ennustamisongelma, kun kuluttajat muuttavat käytöstään, eikä tästä muutoksesta liene dataa olemassa.
Suuret sähkösyöpöt teollisuuslaitokset (paperitehtaat, metallisulatot ja vastaavat) pitäisi velvoittaa siirtämään huoltoseisokkinsa keskitalveen kesän sijasta.
Havaitsen hieman homo economicus ajattelua tässä kirjoituksessa. Opponoin hieman: Kiertävät sähkökatkot viestivät tilanteen vakavuudesta ihmisille. Tämä luo sosiaalista painetta oikeasti vähentää kulutusta. Kuka kehtaa enää sen jälkeen pitää kylpyhuoneen lattialämmitystä päällä, lämmitellä poreammeita, käydä tiheästi sähkösaunoissa vaikka siihen olisikin varaa kun tietää että samaan aikaan toisaalla monet joutuvat olemaan kokonaan ilman sähköä. Sähkön tuhlailevasta käytöstä tulee tällöin aidosti hävettävä asia, ja se oikeasti tulee vaikuttamaan kulutukseen merkittävästi.
Sosiaalista painetta (tai nostetta) luo vain näkyvä kulutus. Naapuri ei tiedä kuinka usein teillä saunotaan.
Ehkä ensi talvena vastuullisen kansalaisen tunnistaa etäpalaverissa karvahatusta ja hengityshuuruista.
Kannattaa huomioida, että pelkkä sähkön kulutuksen siirtäminenkin on hyödyllistä, jos sillä kulutus siirtyy sellaiseen ajankohtaan, jolloin muu kulutus on alhaisempaa (eli esim yölle). Olen toki silti samaa mieltä siitä, että hintaohjauksen pitäisi tehdä se paremmin.