Paljonko kiertävät sähkökatkot säästävät sähköä

Mah­dol­lista sähköpu­laa ajatellen suun­nitel­laan kiertäviä, korkein­taan kak­si tun­tia kestäviä sähkökatko­ja. En ole var­ma, onko niiden teho las­ket­tu oikein.

Jos val­takun­nan verkos­sa sähköpu­la kestää vain kak­si tun­tia ja sit­ten sitä taas riit­tää, sähkö­jen katkaisem­i­nen aut­taa. Mut­ta jos sähköpu­laa kestää koko päivän, sähkö­jen katkaisem­i­nen ker­ral­laan viideltä pros­en­til­ta kulut­ta­jia ei alen­na kulu­tus­ta viidel­lä pros­en­til­la, ei lähellekään.

Valais­tuk­sen katkaisemin tehoaa, mut­ta valais­tuk­sen osu­us sähkön kulu­tuk­ses­ta on vähäin. Sitä val­oa, joka menetet­ti­in ei ote­ta takaisin myöhemmin.

Sähköläm­mi­tyk­sen osalta säästöt ovat aivan mar­gin­aal­isia. Jos talosta katkaistaan sähkön kahdek­si tun­niksi, talo jäähtyy aav­is­tuk­sen ver­ran. Kun sähköt palaa­vat, ter­mostaat­ti nos­taa talon läm­pöti­lan ennalleen. Tämä lisää sähkön kulu­tus­ta läh­es yhtä paljon kuin sitä katkon aikana säästyi. Säästöä ker­tyy vain sen ver­ran, kun mar­gin­aalis­es­ti viileäm­mästä talosta karkasi katkon aikana mar­gin­aalis­es­ti vähem­män läm­pöä harakoille.

Sähkö­jen tul­lessa takaisin päälle, jääkaap­pi­en ja pakas­timien kom­pres­sorit hurah­ta­vat päälle, vaat­tei­ta silitetään, pesukonei­ta ja astian­pe­sukonei­ta käytetään ja niin edelleen. Sähkön kulu­tus ei vähene, se siirtyy.

Toisin sanoen, säästö­jen aikaansaamisek­si tarvi­taan paljon laa­jem­mat sähkökatkot.

Olisiko hin­ta sit­tenkin paras konsultti?

20 vastausta artikkeliin “Paljonko kiertävät sähkökatkot säästävät sähköä”

  1. Yli kah­den tun­nin sähkökatkot alka­vat todel­la hai­ta­ta elämää koska. 

    - Hissit eivät toimi. 

    - Veden­tu­lo lakkaa osalle ihmisistä. 

    - Huoltoasemil­ta ei saa polt­toainet­ta (toimi­vat sähköl­lä). Jos tarvit­see tanka­ta, se ei onnistu. 

    - Isot ruoka­mar­ketit ja kaup­pakeskuk­set sulkeutuvat.

    - Jääkaapit alka­vat sulaa. Kaup­po­jen kylmäketju katkeaa.

    - Ensim­mäiset tietoli­iken­teen tuki­ase­mat alka­vat myk­istyä 2 tun­nin jäl­keen. Kestää n. 6 tun­tia että suurin osa tietoli­iken­teestä olisi pimeänä.

  2. “Tekni­ik­ka ja talous” ‑lehden (7.10.2022) mukaan suo­ma­laisel­la teol­lisu­udel­la on sähkön kysyn­täjous­ton suh­teen paljon suurem­mat työka­lut kuin kulut­ta­jil­la. Teol­lisu­us käyt­tää 40 % Suomes­sa käyte­tys­tä sähköstä siinä mis­sä koti- ja maat­aloudet 28 %. Teol­lisu­u­den kyky jous­taa sähkön hin­tapi­ikeis­sä on ylivoimainen koti­talouk­si­in ver­rat­tuna. Mon­elle teol­lisu­us­laitok­selle kysyn­täjous­ton mah­dol­lisu­udet ovat vielä uusi asia. Mielestäni teol­lisu­u­den kysyn­täjous­to­jen mah­dol­lisu­ut­ta kan­nat­taa selvit­tää samaan aikaan, kun asi­aa selvitetään kulut­ta­jien kannalta.

  3. Noin­han se menee, kuten OS ker­too. Esimerk­ki: Pyritään 100 MW alassäätöön, ja katko­taan kulu­tus­ta yhteen­sä 100 MW kahdek­si tun­niksi. Kun sähköt palaute­taan, kulu­tuste­ho pomp­paa het­kek­si 150 MW ylöspäin, mut­ta las­kee siitä koh­ta vähitellen. Jot­ta leikkaus pysy­isi tavoit­teessaan 100 MW, seu­raaval­ta ryh­mältä on leikat­ta­va aluk­si 250 MW, ja sitä seu­raaval­ta 475 MW jne jne. Hom­ma karkaa käsistä. Ener­giaa ehkä säästyy vähän, mut­ta tavoit­teena­han on tehon hallinta niukku­usti­lanteessa. Se on vähin­täänkin haas­tavaa. Onnek­si ensi tal­ve­na tätä on tilaisu­us demon­stroi­da käytän­nössä, joten saadaan tuon dynaamisen yhtälön para­metrit parem­min kohdalleen.

  4. Kovil­la pakkasil­la ennal­ta ilmoitet­tui­hin sähkökatkoi­hin myös ennakoidaan. Raken­nuk­sia kuumen­netaan ja lait­tei­ta käytetään juuri ennen katkoa. Kiertävät katkot eivät siten juurikaan laske edes kulu­tushuip­pua kos­ka katkon ulkop­uoliset alueet ylikäytöl­lään ennen ja jäl­keen oman katkon­sa kom­pen­soi­vat katkos­sa ole­van alueen säästön.

    Ain­oa tehokkaasti vaikut­ta­va tapa on toteut­taa katkot run­saasti sähköä kulut­taval­ta teollisuudelta.

  5. Kun sähköt katkea­vat koval­la pakkasel­la, se kyl­lä kan­nus­taa aika mon­taa koti­talout­ta lait­ta­maan takkaan tulet.

    Jos kiertävät sähkökatkot kan­nus­ta­vat 200 000 koti­talout­ta läm­mit­tämään takalla sinä päivänä kun katkot kiertävät, niin ehkä niitä katko­ja ei tarvi­ta ollenkaan.

  6. Nuo sähkökatkot ovat sel­l­aista lehdis­tön höpöhöpöä. Myy­dään pelol­la. Ei niitä oikeasti tule.

    Vas­taan väit­tävät voivat pala­ta asi­aan kevääl­lä sit­ten, kun tiede­tään, miten kävi.

    1. Minäkin aav­is­te­len, että tässä pelot­telus­sa on kyse lehtien myyn­nin ohel­la ehkäistä ne sähkökatkot saa­mal­la kansalaiset tietoisek­si ongel­mas­ta ja käyt­tämään sähköä niin, että se riit­tää. Toki, jos talves­ta tulee pohjo­las­sa todel­la kylmä ja 1,6 gigawatin OL3 tip­puu verkos­ta jonkin yllät­tävän vian takia, niin ongelmia on luvas­sa Nor­jan vesial­taiden tyh­jetessä. Eipä sitä vielä vuosi sit­ten olisi arvan­nut, että Suomes­sa puhutaan kiertävistä sähkökatkoista kuin jos­sain kehi­tys­maas­sa ja asun­to­jen läm­pötilo­ja las­ke­taan niin, että tääl­lä palel­laan vil­la­sukat jalas­sa kuin Englan­nis­sa. On tämä 2020-luku kyl­lä koron­aviruksi­neen, soti­neen ja ener­giakri­i­sei­neen ollut yhtä tuskaa…

      1. itsekin epäilen että kiertävät katkok­set on vähän kär­jis­tet­tyä mässäi­lyä. onko­han tarkoi­tus tehdä jotain viestiä sijoit­ta­jille tehdäk­seen var­avoimaa. tai tehdä täs­mä säästöjä teol­lisu­udessa. kulut­ta­ja puolel­la sähköläm­mi­tys on se pahin.

        on siinä var­maan pidem­piaikaisem­pi viestikin sijoit­taa var­avoimaan, mitä lie ollakin. akut, vety tai hel­posti kytket­tävä varavoima.

  7. Sauna lie­nee tärkein ele­ment­ti. Se jää usein pois (eikä vain siir­ry), jos sähköä ei tule. Samoin viihde-elek­tron­i­ik­ka (joka vie yllät­tävän paljon sähköä).

  8. Kuin­ka pitk­iä pakkasaa­mu­jen hin­tapi­ik­it ovat aiemp­ina talv­ina olleet?

  9. JOS tulisi kiertäviä sähkökatko­ja, niinä tun­teina sähkön tun­ti­hin­takin olisi kyl­lä melkoises­sa piikissä. Kiertävä sähkökatko ei ole siis joko tai, vaan se koskisi kai lähin­nä sitä tilan­net­ta, että markki­na ei tas­apain­o­tuk­seen enää kykene eli jos mil­lään real­is­tisel­la markki­nahin­nal­la tas­apain­oa ei muuten enää saavutettaisi.

    Mitä sähkön säästöi­hin tulee, niin ne, jot­ka noi­ta mallinta­vat, tietävät kyl­lä sen, että osa kulu­tuk­ses­ta on siirtyvää/palautuvaa ja osa kokon­aan pois­tu­vaa, osa on jopa sähkökatkon joh­dos­ta kas­vavaa ja osa jotain näi­den väliltä. Katu­valais­tus on yksi sel­l­ainen esimerk­ki, jos­sa kulu­tus ei palaudu. Pyyk­in­pe­sukoneet ja astian­pe­sukoneet ovat kai siltä väliltä, eli jos ei saa käyn­nistää aikanaan, niin niihin voi ker­tyä lisääkin täytet­tä ennen myöhen­net­tyä käyn­nistys­tä, jol­loin täyt­töas­teet voivat kas­vaa ja kokon­aisen­er­gianku­lu­tuk­sen määrä saat­taa jopa aav­is­tuk­sen vähetä. Lohkoläm­mit­timien ollessa pois käytöstä puolestaan sähkö kor­vau­tuu kulute­tul­la polt­toaineel­la jne. Näitä on Suomes­sa mietit­ty kyl­lä jo vuosien ajan.

  10. Kiertävien katko­jen tarkoi­tus ymmärtääk­seni ei ole säästää ener­giaa vaan tas­apain­ot­taa kulu­tus­ta ja ehkäistä vau­ri­oi­ta sähkön­si­ir­toverkos­sa, muun­ta­jis­sa ja muis­sa tekni­sis­sä lait­teis­sa jot­ka voivat hajo­ta tilanteis­sa jos­sa jän­nite tai joku muu omi­naisu­us ale­nee. Sil­loin on parem­pi sään­nöstel­lä sähköä katkaise­mal­la se vuorotellen verkon eri osissa.

  11. Osas­sa pien­taloista on jo ilman katko­jakin juuri kovien pakkas­jak­so­jen aikaan hilkul­la putkien jää­tymi­nen riskiko­hdis­sa. Jää­tymi­nen on estet­ty läm­pökaapelil­la tai juok­sut­ta­mal­la vet­tä. Isoa rak­en­teel­lista hait­taa saadaan mon­een koti­talouteen jos kovil­la pakkas­jak­soil­la katkoi­hin ryhdytään.

  12. Läm­mi­tyk­sen ja kylmäkonei­den osalta tämä menee toki (pääosin) juuri näin, mut­ta sit­ten on:
    — Pleikkarien pelaami­nen, jäänee osalta koko päiväk­si väli­in, osa käyn­nistää heti sähkö­jen palattua
    — Tis­ki- ja pyykkikoneet -> Saat­taa siir­tyä seu­raavalle päivälle, joku saat­taa tiska­ta käsin
    — Valais­tus saat­taa jäädä osal­la pois myös katkon jäl­keen, kun on jo sytytet­ty kynttilät
    — Osa on jo läm­mit­tänyt takan -> läm­mi­tyskuor­ma pysyy heil­lä sähkökatkoa edeltävää aikaa pienem­pänä myös katkon jälkeen.
    — Imuroin­ti siir­tyy osal­la seu­raavalle päivälle/viikolle.
    jne jne, eli kokon­aisu­udessaan han­kala ennus­tamisongel­ma, kun kulut­ta­jat muut­ta­vat käytöstään, eikä tästä muu­tok­ses­ta liene dataa olemassa.

  13. Suuret sähkösyöpöt teol­lisu­us­laitok­set (paperite­htaat, met­allisu­la­tot ja vas­taa­vat) pitäisi velvoit­taa siirtämään huolto­seisokkin­sa keski­talveen kesän sijasta.

  14. Havait­sen hie­man homo eco­nom­i­cus ajat­telua tässä kir­joituk­ses­sa. Opponoin hie­man: Kiertävät sähkökatkot vies­tivät tilanteen vakavu­ud­es­ta ihmisille. Tämä luo sosi­aal­ista painet­ta oikeasti vähen­tää kulu­tus­ta. Kuka kehtaa enää sen jäl­keen pitää kylpy­huoneen lat­tialäm­mi­tys­tä pääl­lä, läm­mitel­lä pore­am­mei­ta, käy­dä tiheästi sähkösaunois­sa vaik­ka siihen olisikin varaa kun tietää että samaan aikaan toisaal­la mon­et joutu­vat ole­maan kokon­aan ilman sähköä. Sähkön tuh­lail­ev­as­ta käytöstä tulee täl­löin aidosti hävet­tävä asia, ja se oikeasti tulee vaikut­ta­maan kulu­tuk­seen merkittävästi.

    1. Sosi­aal­ista painet­ta (tai nos­tet­ta) luo vain näkyvä kulu­tus. Naa­puri ei tiedä kuin­ka usein teil­lä saunotaan.

      Ehkä ensi tal­ve­na vas­tu­ullisen kansalaisen tun­nistaa etä­palaveris­sa kar­va­ha­tus­ta ja hengityshuuruista.

  15. Kan­nat­taa huomioi­da, että pelkkä sähkön kulu­tuk­sen siirtämi­nenkin on hyödyl­listä, jos sil­lä kulu­tus siir­tyy sel­l­aiseen ajanko­htaan, jol­loin muu kulu­tus on alhaisem­paa (eli esim yölle). Olen toki silti samaa mieltä siitä, että hin­tao­h­jauk­sen pitäisi tehdä se paremmin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *