Mielelläni onnittelisin hoitajajärjestöjä hyvästä sopimuksesta. Olen ollut pitkään sitä mieltä, että hoitoalan palkkoja on nostettava reippaasti, jotta alalle saataisiin riittävästi väkeä. Puolitoista vuotta sitten kirjoitin asiasta Verdessä näin: https://verdelehti.fi/2021/02/24/hoitoala-ajautuu-kriisiin/.
Palkkojen nousu 17 prosentilla on tietysti hienoa, mutta tämä ei ole kummoinenkaan korotus viiden vuoden aikana, jos vuotuinen inflaatio on kahdeksan prosenttia. Toivokaamme kuitenkin, ettei inflaatio jää pysyväksi riesaksemme.
Hoitoalan sopimuksissa on eräänlaisena indeksiehtona se, että korotukset on sovittu suuremmiksi kuin vientialojen sopimuksissa. Tämä toimii, jos vientialat neuvottelevat itselleen inflaation huomioon ottavat sopimukset, mutta ei toimi, jos vientialat kurovat hintatasoa kiinni liukumilla. Kun työmarkkinoilla kateus on eteenpäin ajava voima, voi hyvinkin olla, että vientialoilla tähdätään liukumiin.
Niihin muuten hoitajienkin pitäisi tähdätä.
Hoitajien korotukset nimenomaan ruokkivat inflaatiota. Samoin kunta-alan. Ei inflaatiota voi ottaa suurten julkisten alojen palkankorotuksilla kiinni, se on itseään ruokkiva kierre.
Näiden alojen palkkaus kun ei mitenkään heijastele tuottavuuden muutoksia. Hoitajamitoitus / työvoiman lisäys heikentää tuotantoa tuotantopanosta kohti. Siksi palkkojen täytyy joustaa alaspäin, ainakin reaalisesti.
Ainoa taloudellisesti perusteltava korotus olisi paikallisesti tai henkilökohtaisesti sovittu. Ei kateudesta ja muihin aloihin verraten, vaan samasta kakusta enemmän parhaille tekijöille kohdentaen (kuten markkinaehtoisissa töissäkin toimitaan).
Mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan liukumilla?
Liukuma on palkankorotus, joka ei perustu TES-sopimukseen.
Osmo on kohta 20 vuotta haukkunut Kokoomusta Sari Sairaanhoitajalle luvatusta palkankorotuksesta ja onkin koko ajan ollut sitä mieltä että liian vähän antoivat. Kas kun nyt vasta kerroit.
Tämä sopimus on odottamattoman onnistuneen tuntuinen, kun siinä käytännössä tehdään alalle palkankorotus mutta paljolti palkkaharmonisointiin varatuilla varoilla. Jos olisi tehty sekä harmonisointi ”korkeimman mukaan” että hoitoalan kuoppakorotus olisi palkkakustannus karannut käsistä ja tuottanut eri tehtävien palkkauksen välille uutta epäoikeudenmukaisuutta.
Palkkaharmonisoinnin käytänteet ovat kehittyneet sellaisiksi, että tarvittaneen lainmuutos. Luulisi, että kunnissa palkat ovat jo valmiiksi oikeudenmukaiset ja tarkoituksenmukaiset, ovathan ne olleet paitsi liittojen niin myös demokraattisten kuntapäättäjien hoivassa parhaiden konsulttien avulla. On jopa irvokasta, että kuntaliitosten laskennalliset hyödyt ovat valuneet harmonisointiin irtisanomiskieltojen ohella.
Jälleen kerran nähdään, että ay-liike ei keskustele keskenään vaan työnantajien kautta. Tällöin syyllinen aina löytyy.
Vientialoilla ei voi olla etuoikeutta määritellä palkkakattoa. Toisaalta vientialojen kilpailukyky on yksi reunaehto palkanmaksuvaralle. Jos palkanmaksuvaraa ei osata määritellä tai siinä ei tahdota pysyä, on seurauksena palkkainflaatio ja kilpailukyvyn menetys.
Kulutushyödykkeiden tuontihintojen aleneminen on tuottanut piilevää inflaatiota kun elintaso on säilynyt palkankorotuksittakin ja talouteen on ajettu lisää rahaa pieniinkin palkankorotuksiin, palvelujen kasvuun ja omaisuusarvoihin. Nyt kun ulkoinen inflaatio oikeasti iskee, tulee runsaan rahan hinta esiin.
Anekdoottina kerrottakoon, itse aloitin 2007 opiskelemaan tietotekniikan DI:ksi. Samaan aikaan käynnistyi silloinen hoitajien lakko., jossa hoitajat uhkasivat joukkoirtisanoutumisella. Tuolloin ymmärsin, että Suomessa palkat eivät muodostu markkinoilla, vaan liittojen kiristysvoimalla. Ymmärsin tuolloin, että alaa kannattaa vaihtaa ja lopetin opinnot.
Yksityisen sektorin asiantuntijoilla on riski automaatiosta ja globaalisaatiosta. Työt voidaan menettää digitalisaatiolle tai ne voidaan ulkoistaa. Jos taas kunnilta loppuu rahat, nostetaan vain veroja. Suomessa ei siksi olekaan järkeä alkaa yksityisen sektorin asiantuntijaksi.
Wahlroosin sanojen mukaan tämä maa ei uudistu ilman kunnon rettelöintiä. Toivottavasti nuoret muuttavat nyt ja tulevaisuudessa sankoin joukoin pois Suomesta, jolloin Suomen rahat loppuvat.
…mikä on se maa johon nuoret muuttavat sitten, siis sellainen missä hoitajien palkat muodostuvat markkinaehtoisesti ja alhaisemmiksi kuin Suomessa?
Varmaan sellaisia maita on, mutta veikkaan että muuttoliike sinne täältä on aika hiljaista.
Ei kyse ole palkkatasosta. Jos tosiaan hoitajia ei saataisi alalle ja olisi tarve nostaa palkkaa, niin sehän olisi vain markkinataloutta.
Suomessa kyse on kuitenkin siitä, että pitkällä tähtäimellä palkat alojen kesken mudostuu pitkälti liittojen kiristysvoimalla. Tuolloin samoihin aikoihin oli vielä voimakkaiden miesvaltaisten avainalojen lakkoja, joilla otettiin isot palkankorotukset näille ryhmille.
Ymmärtäisin liittojen toiminnan, jos noissa katsottaisiin yhteiskuntaa laajemmin kuin vain sitä, kuka saa kiristettyä avainalana itselleen isoja palkkoja.
Suomen kansantalouden ongelma on liika riipuvuus metsästä ja muusta luontoa kuluttavasta bulkkiteollisuudesta eli sellaisesta huonosti tuuottavasta ja paljon investointeja vaativasta jota Wahlroos ja hänen pankkinsa itse edustaa. Nokian kännykkäbisneksen romahdus heitti insinööriammattien arvostuksen pohjamutiin ja kuten mainitsit kilpailu ulkomailta on kovaa. IT ja muita osaajia on Suomessa vailla töitä mutta silti halutan tänne ulkomaalaisia.
Terveydenhuollon ongelmat saadaan kustannustehokkaiksi niin että viedään sairaat vanhukset Latvian ja Romanian sairaaloihin. Ei ollut kiltisti sanottu mutta sitä se globalisaatio tarkoittaa.
En yhtään ihmettelisi, jos kunta-alan sopimuksessa mainitut vientialat tekisivät nyt omat sopimukset tahallaan sellaiseen muotoon, josta korotusten kopiointi toisille aloille suoraan olisi hankalaa. Ei tarvitse kuin olla esim. määrittelemättä korotuksia prosenttimuotoisena yleiskorotuksena, vaan toteuttaa korotus jotenkin muuten, niin sen siirrosta toisille aloille tulee vaikea ´+ jos korotuksia toteutetaankin pitkälti sopimustekstimuutoksina ja mm. euromääräisinä minimitaulukkopalkkojen korotuksina, sekä vaikka tuottavuuden kehitykseen sidottuina steppeinä, niin korotusten kopionti toisille aloille menee heti hankalammaksi – varsinkin jos ei samalla julkaista arvioita sopimusmuutosten kustannusvaikutusten kokonaisprosentista.
Mitä kunta-alaan ja hyvinvointialueisiin tulee, niin lähivuosina siellä on todennäköisesti aika voimakkaita leikkauspaineita kustannusten noustessa. Palkkojen lisäksi nousussa ovat myös mm. eläkevakuutusmenot, energialaskut ja monet muut maksut. Voi olla ihan aiheellista ainakin osa palkkojen noususta, mutta mahdollisesti alalla olevan työvoiman kokonaismäärän kehitystrendejä joudutaan tiputtamaan. Suomessa on tällä hetkellä koko maan historian korkeimpiin lukeutuva työllisyystilanne, mikä on aikaansaatu osin julkisen sektorin huomattavalla velkavivulla, eli velanotolla hankitulla työllä. Jos julkisen sektorin taloutta jatkossa tasapainotetaan, ja samalla julkisen sektorin hankinnat tippuvat esim. 10 miljardilla eurolla vuositasolla, työllisyysasteet saattavat kääntyä laskuun. Se saattaa auttaa sote-sektorin työvoimapulaa, mutta julkisen sektorin talouden tasapaino-ongelmaa se voi vielä vaikeuttaakin. Asian kanssa puksutetaan eteenpäin nyt ainakin jonkin aikaa. Talouskasvu näyttää siirtyneen Aasiaan, kun taas koko Eurooppa lienee Venäjän toimien myötä pitkään nyt kanveesissa taloudellisesti. Euroopassa voi nyt olla edessä vuosien ajan kestävä elintason pudotus. Käteen jäävillä tuloilla saakin nyt inflaation laukkaamisen myötä hankittua vähemmän kuin aiemmin, ja valtiollakin on paineita ennemmin kerätä lisää veroja kuin olennaisesti lisätä verotuksen kautta ihmisille käteen jääviä tuloja.
Viittauksella Venäjään tarkoitin sitä, että tuon sodan myötä Venäjä on paitsi tuhonnut omaa talouttaan pitkäksi aikaa, myös tullut samalla aikaansaaneeksi sen, että koko muukin Eurooppa on saamassa osakseen isoja taloudellisia vahinkoja pitkäksi aikaa. Lyhimmät kaupalliset reitit Aasiaan ovat poissa. Energian siirtoon kuluu aiempaa enemmän energiaa, kun öljyä ja kaasua kuljetetaan kauempaa kuin aiemmin, mikä osaltaan myös kallistaa energiaa. Suomelta on halpatuonti Venäjältä seis, ja samoin vienti mm. Pietariin, joka ennen oli keskeinen markkina-alue monelle suomalaiselle yritykselle. Puolustusvoimiin syydetään nyt eurooppalaisissa maissa vuosien ajan aiempaa enemmän rahaa, mikä on pois muusta. Turvapaikanhakujärjestelmään on tullut valtavasti hakemuksia ja uusien ihmisten integrointi maihin, joiden virallisia kieliä he eivät ole ennestään osanneet, on monimutkaista ja alentaa eurooppalaisten maiden asukaskohtaisen BKT:n kehitystä entisestään jne. Toki turvapaikanhakijat on tullut vastaanottaa ja hätää kärsiviä täytyy auttaa. Mutta aika vähän on puhuttu siitä isosta kuvasta, että useat Aasian maat, joilla ei vastaavaa sotatilannetta ole nyt rasitteenaan, etenevät nyt maailmantaloudessa, ja Eurooppa vastaavasti ottaa merkittävää takapakkia. Asia näkyy mm. valuuttakurssien kehitystä katsomalla. Euron ja punnan kurssit ovat vuonna 2022 romahtaneet moneen muuhun valuuttaan nähden. Tulevina lähivuosina ei Euroopassa ole välttämättä enää varaa sellaisen hyvinvointivaltion ylläpitoon, johon olemme jo tottuneet. Valtioiden toimintaa voidaan rahoittaa toki velkaa jatkuvasti lisää tekemällä, ja velkaa voidaan rahoittaa euroja koko ajan lisää painamalla, mutta sillä on inflaatiovaikutuksensa, jonka keskellä nyt eletään. Toki Suomessa inflaatio on kuitenkin selvästi esim. Turkin nykyistä inflaatiotasoa pienempää. Inflaatiosta taas tulee palkankorotuspaineita. Niihin on sitä helpompi vastata, mitä paremmin taloudessa ja tuottavuuden kehityksessä menee. Nyt Suomi on pysyvästi aiempaa enemmän saari, kun itärajan kaupankäynti on pitkälti jäissä ja myös vienti Aasiaan ja tuonti Aasiasta on konkreettisesti vaikeutunut, kun aiempi suorin vienti- ja tuontireitti on käytännössä kiinni. Eikä se tilanne tule nopeasti muuttumaan. Tuokin tilanne tulee monimutkaistamaan vientialojen palkankorotusneuvotteluja.
”Ei kyse ole palkkatasosta. Jos tosiaan hoitajia ei saataisi alalle ja olisi tarve nostaa palkkaa, niin sehän olisi vain markkinataloutta.”
Näinkö ei sitten ole? Juuri äskettäin kerrottiin että Ylitorniolla on auki 30 hoitajavakanssia joita ei saada täytettyä. Ja ei taida olla Suomessa mikään poikkeuskunta tässä suhteessa.