Hoitajien palkat ja inflaatio

Mielel­läni onnit­telisin hoita­ja­jär­jestöjä hyvästä sopimuk­ses­ta. Olen ollut pitkään sitä mieltä, että hoitoalan palkko­ja on nos­tet­ta­va reip­paasti, jot­ta alalle saataisi­in riit­tävästi väkeä. Puoli­toista vuot­ta sit­ten kir­joitin asi­as­ta Verdessä näin: https://verdelehti.fi/2021/02/24/hoitoala-ajautuu-kriisiin/.

Palkko­jen nousu 17 pros­en­til­la on tietysti hienoa, mut­ta tämä ei ole kum­moinenkaan koro­tus viiden vuo­den aikana, jos vuo­tu­inen inflaa­tio on kahdek­san pros­ent­tia. Toi­vokaamme kuitenkin, ettei inflaa­tio jää pysyväk­si riesaksemme.

Hoitoalan sopimuk­sis­sa on erään­laise­na indek­siehtona se, että koro­tuk­set on sovit­tu suurem­mik­si kuin vien­tialo­jen sopimuk­sis­sa. Tämä toimii, jos vien­tialat neu­vot­tel­e­vat itselleen inflaa­tion huomioon otta­vat sopimuk­set, mut­ta ei toi­mi, jos vien­tialat kurovat hin­tata­soa kiin­ni liuku­mil­la. Kun työ­markki­noil­la kateus on eteen­päin aja­va voima, voi hyvinkin olla, että vien­tialoil­la tähdätään liukumiin.

Niihin muuten hoita­jienkin pitäisi tähdätä.

 

12 vastausta artikkeliin “Hoitajien palkat ja inflaatio”

  1. Hoita­jien koro­tuk­set nimeno­maan ruokki­vat inflaa­tio­ta. Samoin kun­ta-alan. Ei inflaa­tio­ta voi ottaa suurten julk­isten alo­jen palkanko­ro­tuk­sil­la kiin­ni, se on itseään ruokki­va kierre.

    Näi­den alo­jen palkkaus kun ei mitenkään hei­jastele tuot­tavu­u­den muu­tok­sia. Hoita­jami­toi­tus / työvoiman lisäys heiken­tää tuotan­toa tuotan­topanos­ta kohti. Sik­si palkko­jen täy­tyy jous­taa alaspäin, ainakin reaalisesti.

    Ain­oa taloudel­lis­es­ti perustelta­va koro­tus olisi paikallis­es­ti tai henkilöko­htais­es­ti sovit­tu. Ei kateud­es­ta ja mui­hin aloi­hin ver­rat­en, vaan samas­ta kakus­ta enem­män parhaille tek­i­jöille kohden­taen (kuten markki­nae­htoi­sis­sa töis­säkin toimitaan).

  2. . Tämä toimii, jos vien­tialat neu­vot­tel­e­vat itselleen inflaa­tion huomioon otta­vat sopimuk­set, mut­ta ei toi­mi, jos vien­tialat kurovat hin­tata­soa kiin­ni liuku­mil­la. Kun työ­markki­noil­la kateus on eteen­päin aja­va voima, voi hyvinkin olla, että vien­tialoil­la tähdätään liukumiin.

    Mitä tässä yhtey­dessä tarkoite­taan liukumilla?

  3. Osmo on koh­ta 20 vuot­ta haukkunut Kokoomus­ta Sari Sairaan­hoita­jalle luva­tus­ta palkanko­ro­tuk­ses­ta ja onkin koko ajan ollut sitä mieltä että liian vähän antoi­vat. Kas kun nyt vas­ta kerroit.

  4. Tämä sopimus on odot­ta­mat­toman onnis­tuneen tun­tu­inen, kun siinä käytän­nössä tehdään alalle palkanko­ro­tus mut­ta paljolti palkka­har­mon­isoin­ti­in vara­tu­il­la varoil­la. Jos olisi tehty sekä har­mon­isoin­ti “korkeim­man mukaan” että hoitoalan kuop­pako­ro­tus olisi palkkakus­tan­nus karan­nut käsistä ja tuot­tanut eri tehtävien palkkauk­sen välille uut­ta epäoikeudenmukaisuutta.

    Palkka­har­mon­isoin­nin käytän­teet ovat kehit­tyneet sel­l­aisik­si, että tarvit­ta­neen lain­muu­tos. Luulisi, että kun­nis­sa palkat ovat jo valmi­ik­si oikeu­den­mukaiset ja tarkoituk­sen­mukaiset, ovathan ne olleet pait­si liit­to­jen niin myös demokraat­tis­ten kun­tapäät­täjien hoivas­sa parhaiden kon­sult­tien avul­la. On jopa irvokas­ta, että kun­tali­itosten lasken­nal­liset hyödyt ovat val­uneet har­mon­isoin­ti­in irti­sanomiskiel­to­jen ohella.

    Jälleen ker­ran nähdään, että ay-liike ei keskustele keskenään vaan työ­nan­ta­jien kaut­ta. Täl­löin syylli­nen aina löytyy. 

    Vien­tialoil­la ei voi olla etuoikeut­ta määritel­lä palkkakat­toa. Toisaal­ta vien­tialo­jen kil­pailukyky on yksi reunae­hto palka­n­mak­su­var­alle. Jos palka­n­mak­su­varaa ei osa­ta määritel­lä tai siinä ei tah­do­ta pysyä, on seu­rauk­se­na palkkain­flaa­tio ja kil­pailukyvyn menetys.

    Kulu­tushyödykkei­den tuon­ti­hin­to­jen alen­e­m­i­nen on tuot­tanut piilevää inflaa­tio­ta kun elin­ta­so on säi­lynyt palkanko­ro­tuk­sit­takin ja talouteen on ajet­tu lisää rahaa pieni­inkin palkanko­ro­tuk­si­in, palvelu­jen kasvu­un ja omaisu­usar­voihin. Nyt kun ulkoinen inflaa­tio oikeasti iskee, tulee run­saan rahan hin­ta esiin.

  5. Anek­doot­ti­na ker­rot­takoon, itse aloitin 2007 opiskele­maan tietotekni­ikan DI:ksi. Samaan aikaan käyn­nistyi sil­loinen hoita­jien lakko., jos­sa hoita­jat uhka­si­vat joukkoir­ti­sanou­tu­misel­la. Tuol­loin ymmärsin, että Suomes­sa palkat eivät muo­dos­tu markki­noil­la, vaan liit­to­jen kiristysvoimal­la. Ymmärsin tuol­loin, että alaa kan­nat­taa vai­h­taa ja lopetin opinnot.

    Yksi­tyisen sek­torin asiantun­ti­joil­la on ris­ki automaa­tios­ta ja globaal­isaa­tios­ta. Työt voidaan menet­tää dig­i­tal­isaa­ti­olle tai ne voidaan ulkois­taa. Jos taas kun­nil­ta lop­puu rahat, nos­te­taan vain vero­ja. Suomes­sa ei sik­si olekaan järkeä alkaa yksi­tyisen sek­torin asiantuntijaksi.

    Wahlroosin sano­jen mukaan tämä maa ei uud­is­tu ilman kun­non ret­telöin­tiä. Toiv­ot­tavasti nuoret muut­ta­vat nyt ja tule­vaisu­udessa sankoin joukoin pois Suomes­ta, jol­loin Suomen rahat loppuvat.

    1. …mikä on se maa johon nuoret muut­ta­vat sit­ten, siis sel­l­ainen mis­sä hoita­jien palkat muo­dos­tu­vat markki­nae­htois­es­ti ja alhaisem­mik­si kuin Suomessa?
      Var­maan sel­l­aisia mai­ta on, mut­ta veikkaan että muut­toli­ike sinne täältä on aika hiljaista.

      1. Ei kyse ole palkkata­sos­ta. Jos tosi­aan hoita­jia ei saataisi alalle ja olisi tarve nos­taa palkkaa, niin sehän olisi vain markkinataloutta.

        Suomes­sa kyse on kuitenkin siitä, että pitkäl­lä tähtäimel­lä palkat alo­jen kesken mudos­tuu pitkälti liit­to­jen kiristysvoimal­la. Tuol­loin samoi­hin aikoi­hin oli vielä voimakkaiden mies­val­tais­ten avainalo­jen lakko­ja, joil­la otet­ti­in isot palkanko­ro­tuk­set näille ryhmille.

        Ymmärtäisin liit­to­jen toimin­nan, jos nois­sa kat­sot­taisi­in yhteiskun­taa laa­jem­min kuin vain sitä, kuka saa kiris­tet­tyä avainalana itselleen iso­ja palkkoja.

    2. Suomen kansan­talouden ongel­ma on liika riipu­vu­us met­sästä ja muus­ta luon­toa kulut­tavas­ta bulkki­te­ol­lisu­ud­es­ta eli sel­l­ais­es­ta huonos­ti tuuot­tavas­ta ja paljon investoin­te­ja vaa­ti­vas­ta jota Wahlroos ja hänen pankkin­sa itse edus­taa. Nokian kän­nykkäbis­nek­sen rom­ah­dus heit­ti insinööri­ammat­tien arvos­tuk­sen poh­ja­mu­ti­in ja kuten mainit­sit kil­pailu ulko­mail­ta on kovaa. IT ja mui­ta osaa­jia on Suomes­sa vail­la töitä mut­ta silti halu­tan tänne ulkomaalaisia.

      Ter­vey­den­huol­lon ongel­mat saadaan kus­tan­nuste­hokkaik­si niin että viedään sairaat van­huk­set Lat­vian ja Roman­ian sairaaloi­hin. Ei ollut kiltisti san­ot­tu mut­ta sitä se glob­al­isaa­tio tarkoittaa.

  6. En yhtään ihmettelisi, jos kun­ta-alan sopimuk­ses­sa maini­tut vien­tialat tek­i­sivät nyt omat sopimuk­set tahal­laan sel­l­aiseen muo­toon, jos­ta koro­tusten kopi­oin­ti toisille aloille suo­raan olisi han­kalaa. Ei tarvitse kuin olla esim. määrit­telemät­tä koro­tuk­sia pros­ent­timuo­toise­na yleisko­ro­tuk­se­na, vaan toteut­taa koro­tus jotenkin muuten, niin sen siir­rosta toisille aloille tulee vaikea ´+ jos koro­tuk­sia toteutetaankin pitkälti sopimustek­stimuu­toksi­na ja mm. euromääräis­inä minim­i­taulukkopalkko­jen koro­tuksi­na, sekä vaik­ka tuot­tavu­u­den kehi­tyk­seen sidot­tuina steppeinä, niin koro­tusten kopi­onti toisille aloille menee heti han­kalam­mak­si — varsinkin jos ei samal­la julka­ista arvioi­ta sopimus­muu­tosten kus­tan­nus­vaiku­tusten kokonaisprosentista.

    Mitä kun­ta-alaan ja hyv­in­voin­tialueisi­in tulee, niin lähivu­osi­na siel­lä on toden­näköis­es­ti aika voimakkai­ta leikkau­s­painei­ta kus­tan­nusten noustes­sa. Palkko­jen lisäk­si nousus­sa ovat myös mm. eläke­vaku­u­tus­menot, ener­gialaskut ja mon­et muut mak­sut. Voi olla ihan aiheel­lista ainakin osa palkko­jen nousus­ta, mut­ta mah­dol­lis­es­ti alal­la ole­van työvoiman kokon­ais­määrän kehi­tys­tren­de­jä joudu­taan tiput­ta­maan. Suomes­sa on täl­lä het­kel­lä koko maan his­to­ri­an korkeimpi­in lukeu­tu­va työl­lisyys­ti­lanne, mikä on aikaansaatu osin julkisen sek­torin huo­mat­taval­la velka­vivul­la, eli velan­otol­la han­ki­t­ul­la työl­lä. Jos julkisen sek­torin talout­ta jatkos­sa tas­apain­ote­taan, ja samal­la julkisen sek­torin han­k­in­nat tip­pu­vat esim. 10 mil­jardil­la eurol­la vuosi­ta­sol­la, työl­lisyysas­teet saat­ta­vat kään­tyä lasku­un. Se saat­taa aut­taa sote-sek­torin työvoima­pu­laa, mut­ta julkisen sek­torin talouden tas­apaino-ongel­maa se voi vielä vaikeut­taakin. Asian kanssa puk­sute­taan eteen­päin nyt ainakin jonkin aikaa. Talouskasvu näyt­tää siir­tyneen Aasi­aan, kun taas koko Euroop­pa lie­nee Venäjän toimien myötä pitkään nyt kan­veesis­sa taloudel­lis­es­ti. Euroopas­sa voi nyt olla edessä vuosien ajan kestävä elin­ta­son pudo­tus. Käteen jäävil­lä tuloil­la saakin nyt inflaa­tion laukkaamisen myötä han­kit­tua vähem­män kuin aiem­min, ja val­ti­ol­lakin on painei­ta ennem­min kerätä lisää vero­ja kuin olen­nais­es­ti lisätä vero­tuk­sen kaut­ta ihmisille käteen jääviä tuloja.

  7. Viit­tauk­sel­la Venäjään tarkoitin sitä, että tuon sodan myötä Venäjä on pait­si tuhon­nut omaa talout­taan pitkäk­si aikaa, myös tul­lut samal­la aikaansaa­neek­si sen, että koko muukin Euroop­pa on saa­mas­sa osak­seen iso­ja taloudel­lisia vahinko­ja pitkäk­si aikaa. Lyhim­mät kau­pal­liset reitit Aasi­aan ovat pois­sa. Ener­gian siir­toon kuluu aiem­paa enem­män ener­giaa, kun öljyä ja kaa­sua kul­jete­taan kauem­paa kuin aiem­min, mikä osaltaan myös kallis­taa ener­giaa. Suomelta on hal­patuon­ti Venäjältä seis, ja samoin vien­ti mm. Pietari­in, joka ennen oli keskeinen markki­na-alue mon­elle suo­ma­laiselle yri­tyk­selle. Puo­lus­tusvoimi­in syy­de­tään nyt euroop­palai­sis­sa mais­sa vuosien ajan aiem­paa enem­män rahaa, mikä on pois muus­ta. Tur­va­paikan­haku­jär­jestelmään on tul­lut val­tavasti hake­muk­sia ja uusien ihmis­ten inte­groin­ti mai­hin, joiden viral­lisia kieliä he eivät ole ennestään osan­neet, on mon­imutkaista ja alen­taa euroop­palais­ten maid­en asukasko­htaisen BKT:n kehi­tys­tä entis­es­tään jne. Toki tur­va­paikan­hak­i­jat on tul­lut vas­taan­ot­taa ja hätää kär­siviä täy­tyy aut­taa. Mut­ta aika vähän on puhut­tu siitä isos­ta kuvas­ta, että use­at Aasian maat, joil­la ei vas­taavaa sotati­lan­net­ta ole nyt rasit­teenaan, etenevät nyt maail­man­taloudessa, ja Euroop­pa vas­taavasti ottaa merkit­tävää taka­pakkia. Asia näkyy mm. val­u­ut­takurssien kehi­tys­tä kat­so­ma­l­la. Euron ja pun­nan kurssit ovat vuon­na 2022 rom­ah­ta­neet mon­een muuhun val­u­ut­taan näh­den. Tulev­ina lähivu­osi­na ei Euroopas­sa ole vält­tämät­tä enää varaa sel­l­aisen hyv­in­voin­ti­val­tion ylläpi­toon, johon olemme jo tot­tuneet. Val­tioiden toim­intaa voidaan rahoit­taa toki velkaa jatku­vasti lisää tekemäl­lä, ja velkaa voidaan rahoit­taa euro­ja koko ajan lisää paina­mal­la, mut­ta sil­lä on inflaa­tio­vaiku­tuk­sen­sa, jon­ka keskel­lä nyt eletään. Toki Suomes­sa inflaa­tio on kuitenkin selvästi esim. Turkin nyky­istä inflaa­tio­ta­soa pienem­pää. Inflaa­tios­ta taas tulee palkanko­ro­tu­s­painei­ta. Niihin on sitä helpom­pi vas­ta­ta, mitä parem­min taloudessa ja tuot­tavu­u­den kehi­tyk­sessä menee. Nyt Suo­mi on pysyvästi aiem­paa enem­män saari, kun itära­jan kau­pankäyn­ti on pitkälti jäis­sä ja myös vien­ti Aasi­aan ja tuon­ti Aasi­as­ta on konkreet­tis­es­ti vaikeu­tunut, kun aiem­pi suorin vien­ti- ja tuon­tire­it­ti on käytän­nössä kiin­ni. Eikä se tilanne tule nopeasti muut­tumaan. Tuokin tilanne tulee mon­imutkaista­maan vien­tialo­jen palkankorotusneuvotteluja.

  8. “Ei kyse ole palkkata­sos­ta. Jos tosi­aan hoita­jia ei saataisi alalle ja olisi tarve nos­taa palkkaa, niin sehän olisi vain markkinataloutta.”

    Näinkö ei sit­ten ole? Juuri äsket­täin ker­rot­ti­in että Yli­torniol­la on auki 30 hoita­javakanssia joi­ta ei saa­da täytet­tyä. Ja ei tai­da olla Suomes­sa mikään poikkeuskun­ta tässä suhteessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *