Nopeus tappaa liikenteessä

71 vastausta artikkeliin “Nopeus tappaa liikenteessä”

1. Kan­nat­taa men­nä kir­jas­toon luke­maan Moot­tori lehti. Siinä on aina edel­lisen vuo­den kuolemat kuukau­den ajal­ta. Nyt syyskuu 2021 osalta otsikko ”Yli puo­let ajokunnottomia”
   Ehdot­toman nopeusra­joituk­sen nou­dat­tamisen kan­nat­ta­jat ovat siinä ole­tuk­ses­sa, että nopeusra­joi­tus on ko. kohdas­sa mak­si­mi tur­valli­nen ajonopeus. Näin ei tilanne ole vaan Suomes­sa on suh­teel­lisen tiukat nor­mit siitä kuin­ka tiheästi nopeusra­joituk­set voivat maantiel­lä vai­h­tua on lop­putu­lok­se­na se, että monin paikoin nopeusra­joi­tus on ko. kohdas­sa sen tur­val­liseen ajonopeu­teen näh­den liian alhainen. Edel­lä ole­va ”väärä nopeusra­joi­tus” on kuitenkin enin­tään 20 km/h ”väärä” eli ei voi olla seli­tys jär­jet­tömään kaahaukseen.
   On myös nopeusra­joituk­sia joiden peruste ei ole liiken­netur­val­lisu­us vaan tien vier­essä ole­vien asuinaluei­den viihty­isyys. Näin esim. Helsin­gin sisääntuloväylillä.

   Vastaa

   1. Nopeudel­la on kiistämät­tä merkit­tävä rooli kuolin­ti­lanteis­sa liiken­teessä. Se on tot­ta, että nopeu­den lisäk­si kuoli­non­net­to­muuk­sis­sa varsin usein on osal­lise­na ainakin joku ajokun­no­ton. Lisäk­si itse­murhatutk­i­joiden mukaan kohta­laisen merkit­tävä osu­us kovien liiken­nenopeuk­sien kuole­maan johtavista tör­mäyk­sistä on jonkun osa­puolen toimes­ta tahal­lisia. Jos muis­sakin ajoneu­vois­sa kuin rekois­sa olisi nopeu­den­ra­joitin jonkin suurim­mak­si sal­li­tuk­si nopeudek­si päätet­tävän nopeu­den jäl­keen, sel­l­aiset yri­tyk­set saat­taisi­vat vähentyä.

      Toinen olen­nainen asia, jol­la on merk­i­tys­tä, on ajoneu­von valmis­tu­misvu­osi. 2020-luvun ajoneu­vot ovat olleet tilas­to­jen mukaan selvästi vähem­män kuolonko­larei­den kanssa tekemi­sis­sä kuin 2000-luvun autot vas­taavas­sa vai­heessa käyt­töönot­ton­sa jäl­keen, saati 1980-luvun autot. Lisäk­si ajoneu­vokan­ta ikään­tyy. Keskeinen kuolin­ta­pausten vähen­tymistä 1970-luvun jäl­keen selit­tänyt tek­i­jä on ollut ajoneu­vo­jen itsen­sä tur­val­lisu­u­som­i­naisu­udet, jot­ka ovat vaikut­ta­neet pait­si ajoneu­vos­sa sisäl­lä ole­vien, myös esimerkik­si jalankulk­i­joiden kuolin­määri­in, kun kore­ja on muo­toil­tu muidenkin kannal­ta tur­val­lisem­mik­si törmäystilanteissa.

      Tuo kehi­tys, jos­sa kuolinko­larei­den määrä on voin­ut tip­pua kuudes­osaan 1970-luvun tasos­ta , on tapah­tunut myös Suomen maaseudul­la, jos­sa nopeusra­joituk­set ovat saat­ta­neet aikavälil­lä jopa kas­vaa. Tosin pudo­tus kuolinko­lareis­sa on voin­ut olla isom­pikin kuin vain kuudes­osaan. Ajoneu­vokan­nan kehi­tys tur­val­lisem­mak­si selit­tää asi­as­ta ison osan, mukaan­lukien tur­vavyöt, ja tei­den asfal­toin­ti sekä katu­valais­tuk­sen tulo myös ison siivun. Samoin mm. kän­nykät ovat vähen­täneet paljon kuolinko­lare­i­ta men­neisi­in vuosikym­meni­in näh­den. Ne ovat vähen­täneet reilusti kuolinko­lare­i­ta tuodessaan ensi­hoidon paikalle aiem­paa selvästi nopeam­min. 1990-luvun alus­sa liiken­teessä kuoli vielä 700 henkeä, vuosit­tain, nyky­isin vähän yli 200.

      Vastaa

      1. Maaseudul­la tapah­tu­vat kuolonko­lar­it kan­nat­taa suh­teut­taa maaseudul­la asu­vien määrään.

      2. Soin­in­vaara kirjoitti:

         “Maaseudul­la tapah­tu­vat kuolonko­lar­it kan­nat­taa suh­teut­taa maaseudul­la asu­vien määrään.”

         Toki. Mut­ta tuo on tilanne asukas­määrään suh­teu­tuk­senkin jäl­keen. Maaseudul­la kuolinko­lar­it ovat rom­ah­ta­neet reilusti 1970-luvun tilanteesta per asukasluku, vaik­ka nopeusra­joituk­set eivät ole ainakaan laske­neet. Selit­täv­inä tek­i­jöinä on ajoneu­vo­jen tur­val­lisu­u­den reilu kasvu (tur­vavyöt, parem­mat val­ot, parem­mat renkaat, parem­mat jar­rut, parem­pi tör­mäyskestävyys jne.), tei­den asfal­toin­ti, avun saami­nen nopeam­min paikalle kän­nyköil­lä ja mon­et muut asi­at. Vuosit­tais­es­ta kuolinko­larimäärästä ainakin noin 50 johtunee Suomen van­has­ta ajoneu­vokan­nas­ta. Kuolinko­lar­it keskit­tyvät van­hempaan ajoneu­vokan­taan. Uusim­mil­la autoil­la on ollut varsin vähän kuolinko­lare­i­ta suh­teessa ajokilometreihin.

         Onnet­to­muusti­etoin­sti­tuutin vuot­ta 2020 koske­neen raportin mukaan kuole­maan johtaneis­sa moot­to­ri­a­joneu­vo-onnet­to­muuk­sis­sa aiheut­ta­jana olleista moot­to­ri­a­joneu­von kul­jet­ta­jista läh­es kol­mannes ajoi päi­htyneenä. Uusim­mis­sa ajoneu­vois­sa päi­htyneet kul­jet­ta­jatkin pysyvät parem­min hengis­sä kuin tur­val­lisu­udeltaan heikom­mis­sa van­hois­sa autois­sa, mut­ta ulkop­uolisille voi silti aiheutua vahinkoa.

2. Liiken­nekult­tuuris­sakin on tapah­tunut muu­tok­sia. Kyl­lä jo vapaiden nopeuk­sien aikaan ohitet­ta­va aut­toi ohit­ta­jaa aja­mal­la mah­dol­lisim­man oikeal­la ja joskus jopa pienta­reel­la ja vähen­tämäl­lä nopeut­ta ohi­tuk­sen aikana. Eihän ohi­tuk­seen mitään henkilöko­htaista liity, ohite­tuk­si tulem­i­nen ei ole pois itseltä. Enää ei juurikaan aute­ta ohit­ta­jaa, ja pienta­reelle väistämi­nen on läh­es kiel­let­tyä, mis­tä toki pyöräil­i­jät kiit­tää. Moot­toriteil­lä on tapana ajaa hitaasti vasem­mal­la kaistal­la taakse ker­tyvästä jonos­ta välit­tämät­tä. Se oli vapaan nopeu­den aikaan kiellettyä.

   Ei kai ole epäilystäkään siitä, etteikö suuret nopeudet ja pahat onnet­to­muudet kor­reloisi. Mut­ta myös liiken­nevir­ras­sa val­lit­se­vat nopeuserot kor­reloi­vat onnet­to­muus­frekvenssin kanssa. Nopeuserot koos­t­u­vat sekä mui­ta suurem­mista että pienem­mistä nopeuk­sista. Adap­ti­iviset vakionopeussää­timet on helpohko ratkaisu tähän ongel­maan. Moinen laite­han pitää huolen riit­tävästä ajoneu­vo­jen välis­es­tä etäisyy­destä. Liian pienet välit kor­reloi­vat kovin selvästi onnet­to­muus­frekvenssin kanssa.

   Vastaa

3. Nämä liiken­nekuolemat on hyvä kuitenkin suh­teut­taa. Vuon­na 2020 liiken­teessä kuoli 223 ihmistä. Samana vuon­na kuollei­ta oli kaiken kaikki­aan 55 498. Tap­atur­mi­in kuoli 2213, itse­murhi­in 717 (joista osa lie­nee liiken­teessä tehtyjä rekkaa päin ajamisia). Alko­holiperäiset tau­dit ja alko­holimyrky­tys vei 1716 ihmistä.

   Tot­takai 223 liiken­teessä kuol­lut­ta on ikävä asia, mut­ta se on hyvin pieni osu­us kuolleista.

   Samaa logi­ikkaa nou­dat­taen voitaisi­in sanoa, että kaikille ihmisille pitää lait­taa jalka­pan­ta, joka estää nousemisen yli 2 m korkeu­teen. Sieltä kun voi pudo­ta ja kuolla.

   Vastaa

   1. Liiken­teessä tehdyt itse­murhat tilas­toidaan liikennekuolemiksi.

      Vastaa

   2. Petrille:Ihan logi­ikkasi ei täs­mää, nois­sa muis­sa luett­tele­mas­sasi kuolin­syis­sä henkilö kuolee itse oman (riski)toimintansa tulok­se­na, liiken­teessä sen­si­jaan usein kuole­ma tulee myös täysin sivullisille ilman omaa riskikäyttäytymistä.

      Vastaa

   3. Nois­sa suo­ma­lai­sis­sa tilas­tolu­vuis­sa on vielä sel­l­ainen kum­mallisu­us, että muual­la EUssa osa­taan vähen­tää suosi­tusten mukaises­ti liiken­nekuolemista sairasko­htauk­set (2014: 21%) ja itse­murhat (2014: 17%) — mut­ta meil­lä Suomes­sa tämä ei tilas­toin­nista vas­taa­van virkamiehen mukaan ole vain mitenkään mah­dol­lista. No, onhan se tietysti näp­pärää, että saadaan lisää kansal­lisen itseru­oskin­nan aihei­ta ja voidaan syyt­täävästi sormel­la osoit­taa espoolaista DI-per­heenisää, jon­ka sak­salainen pre­mi­u­mau­to ehkä het­kel­lis­es­ti kiihtyy ohi­tuk­sen aikana yli nopeusrajoituksen.

      Samaan aikaan voidaan kaikessa rauhas­sa paapoa paatunei­ta rat­ti­juop­po­ja, joiden ajoneu­voa ei 101. ker­rankaan jäl­keen voi­da takavarikoi­da — saati sit­ten, että moi­ses­ta jou­tu­isi muu­ta­mak­si vuodek­si kalterei­den taakse päi­hde­hoitoon mui­ta tiel­läli­ikku­jia vaaran­ta­mas­ta. No, onhan rat­ti­juop­umuk­si­inkin kehitet­ty lois­ta­va ehdo­tus — nol­lapromiller­a­ja, joka taa­tusti ratkaisi sar­jarat­ti­juop­po­jen aiheut­ta­mat onnettomuudet…

      Vastaa

   4. Tot­takai 223 liiken­teessä kuol­lut­ta on ikävä asia, mut­ta se on hyvin pieni osu­us kuolleista. 

      Näinkin kyl­lä. Toisaal­ta, ilman mitään toimen­piteitä 50 vuo­teen luku olisi jotain aivan muu­ta, kos­ka autoli­ikenne on kas­vanut. Toimen­piteik­si voi laskea sekä liiken­nesään­tö­jen muu­tok­set että auto­jen tur­val­lisu­us­vaa­timusten parane­misen. Nykyiset liiken­nekuolemat ova suun­nilleen samal­la tasol­la kuin liiken­nekuolemat 1930-luvun lop­ul­la ja sota-aikana. Täl­löin Suomen väk­ilukukin oli noin 1,5 miljoon­aa pienem­pi kuin nyt.

      Vastaa

4. “Tässä yhtey­dessä joku sanoo, ettei kuole­maan johtaneis­sa onnet­to­muuk­sis­sa pääsyy onnet­to­muu­teen useinkaan ole nopeus. Ei olekaan, nopeus on pääsyy onnet­to­muu­den vakavi­in seu­rauk­si­in. Pääsyy onnet­to­muu­teen on yleen­sä jonkin osa­puolen virhe.”

   Tämä on hyvä kitey­tys, kos­ka yllät­tävän moni käyt­tää perus­teena omaan jatku­vaan ylinopeu­den ajoon juuri tuo­ta, ettei “maltill­i­nen” ylinopeus lisää onnet­to­muus­riskiä juurikaan.

   “Jos toinen ajaa nopeusra­joi­tusten mukaan, hän­tä ei pidäkään ohit­taa. Jos ajaa alle, ohit­tamisen ei pitäisi olla vaikeata.”

   Tämä on käytän­nön liiken­teessä valitet­ta­van ide­al­isti­nen näke­mys. Ongel­mak­si muo­dos­tu­vat ne, jot­ka aja­vat ilman selkeää syytä huo­mat­ta­van vai­htel­e­val­la nopeudel­la. Aivan jatku­vasti liiken­teessä näkee autoil­i­joi­ta, joiden nopeus vai­htelee esim. 80 alueel­la jos­sain 65–80 välil­lä. Ja usein tähän liit­tyy se, että täl­lainen autoil­i­ja “herää” omaan nopeu­teen­sa kun joku läh­tee ohitse. On varsin ikävä tilanne, jos lähdet ohit­ta­maan 65 nopeut­ta ajavaa, ja ennen kuin pääset ohi onkin tämä nos­tanut nopeuten­sa vaik­ka 78:aan, ja omas­sa autossa rajoitin lopet­taa kiihdy­tyk­sen 80:een.

   Itse lähtisin nopeusra­joit­timien kanssa ensin. siitä, että rajoite­taan kaikkien Suomes­sa myytävien auto­jen mak­siminopeudek­si esim. 125km/h. Tämä on teknis­es­ti val­ta­van paljon helpom­paa ja halvem­paa kuin reaali­aikainen seuranta.

   Toinen vaikeampi haaste on se, että myös elävien poli­isien suorit­ta­ma liiken­nevalvon­ta pitäisi saa­da uudelleen elvytet­tyä, mikä vaatisi rahaa. Asen­neon­gel­maiset kul­jet­ta­jat tekevät liiken­teessä paljon muu­takin vaar­al­lista ja älytön­tä kuin pelkästään kaa­haa­vat, ja näi­den muiden ongelmien rajoit­ta­mi­nen teknisel­lä valvon­nal­la on vielä kaukainen haave.

   Vastaa

   1. “Tämä on käytän­nön liiken­teessä valitet­ta­van ide­al­isti­nen näkemys.”

      Niin on. Oman koke­muk­seni mukaan läh­es kaik­ki menevät ohi, jos ajan kahdek­san kympin maantiel­lä tasaista kahdek­saakymp­piä. Taakse jäävät juurikin nuo, joiden nopeus tun­tuu ajele­hti­van tahattomasti.

      Vastaa

5. Eikö riit­täisi, että sal­lit­taisi­in max. 20 km/h yli­tys. Eli 80 alueel­la saisi mak­simis­saan ajaa 100. Tämä rajoit­taisi älyt­tömim­mät nopeudet, mut­ta mah­dol­lis­taisi tur­val­lisem­mat ohitukset.

   Ei 70 km/h aja­van rekan ohit­ta­mi­nen 80 km/h vauhdil­la ole helppoa.

   Vastaa

   1. Eikö riit­täisi, että sal­lit­taisi­in max. 20 km/h yli­tys. Eli 80 alueel­la saisi mak­simis­saan ajaa 100.

      Ja pihakadul­la siis 40 km/h? Läh­es kaik­ki kom­men­toi­jat ajat­tel­e­vat vain maantieli­iken­net­tä, vaik­ka tälle kaa­haamisen estolle on suurin tarve kaupungeissa.

      Vastaa

      1. ODe:
         “tälle kaa­haamisen estolle on suurin tarve kaupungeissa.”

         Se on tot­ta. Eikö se nyt kuitenkin olisi aika help­po hoitaa kun­toon kameroil­la ja töyssy­il­lä? Ne ovat keino­ja, jot­ka ovat saman tien otet­tavis­sa käyt­töön, ei tarvi­ta minkään­laisia lakimuunnoksia. 

         Ehdo­tuk­sesi ei ole menos­sa lpi nähtävis­sä olevas­sa lähi­t­ule­vaisu­udessa, mut­ta veikkaan­pa että heti kun automaat­ti­au­tot tule­vat, niin *sit­ten* se menee heit­täen läpi. Sitä odotel­lessa kan­nat­taisi tur­vau­tua käytet­tävis­sä ole­vi­in keinoihin.

      2. Aja­tus lait­taa jokaiselle kadun­pätkälle kam­era ei ole real­isti­nen. Helsingis­sä on kameroi­ta, mut­ta poli­isi ei niitä pura, kos­ka työvoimapula. 

         Ode

      3. Taa­jamis­sa ja kaupunki­olo­suhteis­sa nopeut­ta ensisi­jais­es­ti rajoit­taa katu­ge­ome­tria. Jos katu on tehty siten, että siel­lä voi luon­tais­es­ti ajaa enin­tään 30 km/h, niin ei sinne tarvit­taisi edes nopeusra­joi­tus­merkke­jä. Helsingis­sä on paljon katu­ja, joil­la on 30 tai 40 km/h rajoi­tus, mut­ta joiden geome­tria kuitenkin sanoo, että 50–60 km/h on sopi­va nopeus. Lop­putu­lok­se­na autot aja­vat ylinopeut­ta merkeistä välit­tämät­tä ainakin päiväsakko­ra­jaan asti. Jos katu on lev­eä, tila­va ja kaikki­nainen tarkkailun tarve on pois­tet­tu liiken­neval­oil­la, sivutei­den kolmiomerkeil­lä, ja laa­joil­la kään­tymiskaar­il­la risteyk­sis­sä, niin nopeudet kasvavat.

      4. “Taa­jamis­sa ja kaupunki­olo­suhteis­sa nopeut­ta ensisi­jais­es­ti rajoit­taa katu­ge­ome­tria. Jos katu on tehty siten, että siel­lä voi luon­tais­es­ti ajaa enin­tään 30 km/h, niin ei sinne tarvit­taisi edes nopeusra­joi­tus­merkke­jä. Helsingis­sä on paljon katu­ja, joil­la on 30 tai 40 km/h rajoi­tus, mut­ta joiden geome­tria kuitenkin sanoo, että 50–60 km/h on sopi­va nopeus. Lop­putu­lok­se­na autot aja­vat ylinopeut­ta merkeistä välit­tämät­tä ainakin päiväsakko­ra­jaan asti. Jos katu on lev­eä, tila­va ja kaikki­nainen tarkkailun tarve on pois­tet­tu liiken­neval­oil­la, sivutei­den kolmiomerkeil­lä, ja laa­joil­la kään­tymiskaar­il­la risteyk­sis­sä, niin nopeudet kasvavat.”

         Juuri näin. Olisi­han se kum­mallista, jos ajet­taisi­in niin kovaa, mitä laki sallii. 

         Esimerkkinä Lappeen­ran­ta. Keskus­tas­sa on 40 km/h nopeusra­joi­tusalue, jon­ka sisäl­lä on muu­tamia 20 km/h aluei­ta. Kaupun­gin suun­nit­teli­ja kuvit­telee, että 20 km/h nopeusra­joi­tusalueen päät­tyessä nopeus palaisi 40 km/h, kos­ka 20 km/h on tämän alueen sisäl­lä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kah­denkympin alueel­lä käyneen nopeusra­joi­tus on nopeusra­joi­tusalue päät­tyy kyltin jäl­keen taa­ja­manopeus 50 km/h. Keskus­tas­sa on muutenkin nopeusra­joituk­setkin usein mitä sat­tuu, kos­ka eri autoil­i­joil­la on omas­ta reitistään riip­puen eri nopeusra­joituk­set. Samoin his­to­ri­al­lisen lin­noituk­sen alueel­la on tois­es­ta suun­nas­ta tul­taes­sa 50 km/h ja tois­es­ta suun­nas­ta tul­taes­sa mata­lampi rajoi­tus. Nopeusra­joi­tus alueel­la riip­puu tulo­su­un­nas­ta. Pal­lon kaupungi­nosaan menee kolme tietä. Lapinkadun kaut­ta tul­lessa nopeus koko alueel­la on 50 km/h ja mui­ta katu­ja tul­lessa 40 km/h. Taas nopeus alueel­la riip­puu reitistä. Län­sialueel­la on var­maan laa­jin 40 km/h alue, mitä kaupungista löy­tyy. Yhden alueelle tule­van pääväylän 40 km/h aluenopeusra­joi­tuskylt­ti on ollut lumenkaatopaikalla jo vuo­den tai pari. Noin puo­let ajaa 50 nopeusra­joi­tus­ta ja toinen puoli 40 nopeusrajoitusta.

         Eikä siinä vielä kaik­ki. 6‑tien remont­ti valmis­tui vuon­na 2010. Tämän remon­tin yhtey­dessä katosi yhdeltä väylältä taa­ja­mamerk­ki ja keskus­taan pääsee myös tulemat­ta taa­jamerkin ohi ja näkemät­tä nopeusra­joi­tuskyt­tiä. Vielä het­ki sit­ten pääsi Lappeen­ran­nan sata­maan 80 km/h nopeusra­joituk­sel­la, jos näitä kylt­te­jä olisi uskomi­nen. Nyt on tul­lut patri­an kohdalle 20 km/h alue kyltit. Ennen näitä tässä 20 km/h kohdal­la sai ajor­e­itin oikein val­it­se­mal­la ajaa 80 km/h.

         Veikkaan, että tämä on vas­taa­van­laista jokaises­sa kaupungis­sa. Keskus­ta-alueel­la ei rajoituk­sil­la ole oikeas­t­aan mitään merk­i­tys­tä, kos­ka ympäristö määrit­tää ajonopeudet. Sik­si kyltit voivat olla mitä tahansa ja ajonopeudet ovat samoin mitä tahansa. En tiedä, että keskus­tas­sa olisi koskaan ketään sakotet­tu ylinopeudesta.

6. Jos puhutaan pelkästään nopeusra­joituk­sil­la sääde­tys­tä ylin­mästä nopeud­es­ta, niin kaiketi val­taosa onnet­to­muuk­sista johtuu huo­mat­tavista ylinopeuk­sista rajoituk­si­in näh­den. Tämän seu­rauk­se­na sit­ten jonkin alueen 50 km rajoi­tus muute­taan 40 kilo­metri­in perustelu­na tapah­tunut onnet­to­muuske­hi­tys ko. rajoi­tusalueel­la; kun nuoret ovat aja­neet aamuyöl­lä pienis­sä kaljois­sa 160 km/h jotain puu­ta päin. Pelkkä rajoituk­sen lasku ei riitä täl­laisia onnet­to­muuk­sia ehkäisemään, miten olisi jokin tekni­nen rajoitin nuorten käyt­tämään autoon, eli ilman rajoit­in­ta ei saisi ajaa ensim­mäiseen viiteen vuoteen?

   Vastaa

7. Tämä ei ole ennen sanottu.
   Jos puhutaan pelkästään nopeusra­joituk­sil­la sääde­tys­tä ylin­mästä nopeud­es­ta, niin kaiketi val­taosa onnet­to­muuk­sista johtuu huo­mat­tavista ylinopeuk­sista rajoituk­si­in näh­den. Tämän seu­rauk­se­na sit­ten jonkin alueen 50 km rajoi­tus muute­taan 40 kilo­metri­in perustelu­na tapah­tunut onnet­to­muuske­hi­tys ko. rajoi­tusalueel­la; kun nuoret ovat aja­neet aamuyöl­lä pienis­sä kaljois­sa 160 km/h jotain puu­ta päin. Pelkkä rajoituk­sen lasku ei riitä täl­laisia onnet­to­muuk­sia ehkäisemään, miten olisi jokin tekni­nen rajoitin nuorten käyt­tämään autoon, eli ilman rajoit­in­ta ei saisi ajaa ensim­mäiseen viiteen vuoteen?

   Vastaa

   1. “Pelkkä rajoituk­sen lasku ei riitä täl­laisia onnet­to­muuk­sia ehkäisemään, miten olisi jokin tekni­nen rajoitin nuorten käyt­tämään autoon, eli ilman rajoit­in­ta ei saisi ajaa ensim­mäiseen viiteen vuoteen?”

      Tästä onkin niin hem­metin hyviä koke­muk­sia moot­toripyörien puolelta. Kun pitää saa­da a2 pyörä alle, niin vai­h­toe­hdok­si on jäänyt käytän­nössä kaik­ki se pas­ka eikä saa ajaa nor­maaleil­la hyvil­lä pyöril­lä. Esim. pap­pa­mallin bemar­it on 18–20 vuo­ti­ail­ta kiel­let­tyjä (esim. kaik­ki boxerit), mut­ta täy­siverisen, 20 vuot­ta van­han kil­pa­pyörän saa ottaa alle lail­lis­es­ti (dakar rallin thrump­per­it 2000 luvun tait­teessa menee a2 luokkaan). 

      Enkä todel­lakaan ymmär­rä, mik­si nuoret eivät saa ajaa tavall­sil­la, hyvil­lä pyöril­lä vaan niiden on ajet­ta­va kak­si vuot­ta usko­mat­tomil­la paskoil­la. Lain­säätäjän aja­tus on var­maan se, että jos noil­la ajaa kak­si vuot­ta ja jää henki­in, niin sit­ten voi ottaa jo ren­nom­min. Autois­sa ehdot­taisin, että tämä rajoi­tus 18–20 vuo­ti­aille toteutet­taisi­in pois­ta­mal­la aikuis­ten autoista abs- jar­rut, lui­s­ton­estot, automaat­ti­jar­rut ja kevyen liiken­teen tutkat, tur­va­palk­it ja air­bägit sekä laitet­taisi­in jokaiseen kul­maan renkaak­si vara­pyöränä myytävät max. 80 km/h renkaat. Olisi ainakin rajoi­tus tehty yhtä hyväl­lä logi­ikalla, mitä a2 rajoitukset.

      Vastaa

8. *Ehkäpä juuri liikku­van poli­isin lakkaut­tamisen ja peltikameroiden lisäämisen myötä liiken­netur­val­lisu­uskeskustelu on men­nyt aivan liikaa nopeuskeskusteluk­si. Näk­isin, että nopeut­ta sata ker­taa merk­it­seväm­pää on se, onko kus­ki tilanteen tasal­la. Jos on mais­tis­sa tai aineis­sa, tai muuten vain höperö tai taita­mot, voi tilanne kään­tyä kohtalokkaak­si ihan nopeud­es­ta riippumatta.

   *Teil­lä näkyy hyvin polar­isaario siel­läkin: osa porukas­ta halu­aa ede­tä reip­paasti ja päämääräti­etois­es­ti, toinen puoli on kameroista kankeina ja ajaa 80km/h ‑alueel­la seitsemääkymppiä.

   *Helsin­gin kaupun­ki on päät­tänyt vähen­tää suo­jatieon­net­to­muuk­sia pois­ta­mal­la suo­jati­et, aika luo­vaa toim­intaa virkamieheltä.

   Vastaa

9. 1970-luvun yleiset nopeusra­joituk­set eivät suinkaan tulleet ensisi­jais­es­ti ener­giakri­isin myötä vaik­ka kri­isi ehkä myötä­vaikut­tikin. Kak­si kan­sain­välis­es­ti ansioitunut­ta pro­fes­so­ria tahoil­laan, Sauli Häkki­nen ja Ris­to Näätä­nen, oli­vat taus­tavaikut­ta­ji­na muun muas­sa siten, että pres­i­dent­ti Urho Kekko­nenkin saati­in yleis­ten nopeusra­joi­tusten taakse. Ris­to Näätäsen pam­flet­ti “Maantiekuole­ma” kokosi suurelle yleisölle alan tiedon. 

   Eduskun­nas­sa oli kuitenkin autolob­barei­den ylläpitämä käsi­tys, että suuri yleisö ei tah­do nopeusra­joituk­sia. Tässä suh­teessa saat­toi olla ratkai­se­vaa, että nuori tutk­i­ja, myöhem­min pro­fes­sori, Heik­ki Sum­mala jär­jesti yleis­ten poli­isin liiken­ner­at­sioiden, jois­sa jokainen auto pysäytet­ti­in, yhtey­dessä yksinker­taisen ja samal­la kat­ta­van kyse­lyn nopeusra­joi­tusten tarpeel­lisu­ud­es­ta. Selvä enem­mistö kul­jet­ta­jista kaipasi nopeusra­joituk­sia ilmeis­es­ti osit­tain sik­si, että ohit­ta­jien väis­telem­i­nen sen ajan val­tateil­lä rasit­ti tasaista ja tur­val­lista matkantekoa.

   Tässä oli suuri ope­tus kansane­dus­ta­jille: ottakaa selvää, mitä ihmiset oikeasti ajat­tel­e­vat ja tarvit­se­vat sen sijaan, että otat­te liukuhi­h­nal­la vas­taan palkkansa eteen puhu­via lobbareita.

   Muis­tan vuon­na 1973 heinäku­us­sa lif­tan­neeni Hämeen­lin­nas­ta pohjoiseen armei­jan viikon­lop­pu­lo­ma­lle Opel Com­modor­een, jon­ka mit­tari näyt­ti soltulle Parolan suo­ral­la 160 km/t täysin lail­lis­es­ti. Samana vuon­na astui yleinen nopeusra­joi­tuskokeilu voimaan ja seu­raa­vana vuon­na öljykri­isin motivoima määräaikainen 80 km/t rajoitus.

   Omas­sa 17 vuot­ta van­has­sa autossani on mak­siminopeu­den säädin, mut­ta sen käyt­tö kullekin tieo­su­udelle on vähän han­kalaa kun liiken­net­täkin tulisi tarkkailla.

   Vastaa

10. “Jos siis joku tör­mäsi pysäköi­tyyn autoon nopeudel­la 120 km/h, keskimääräisek­si onnet­to­muu­den nopeudek­si tilas­toiti­in 60 km/h.”

    Eikö se kah­den ajoneu­von välisessä kolaris­sa mene edelleen näin? Luvut yhteen ja jae­taan kahdel­la. Kehä kolmel­la 50 kulke­van trak­torin perään satas­ta, jol­loin tör­mäysnopeus on 50 ja jaet­tuna osa­puo­lille 25 / molem­mille. Nokakkain molem­mat satas­ta ja jää sata­nen / auto. Vaik­ka ero­tus 200, niin puo­let ener­gias­ta on toiselle ja toinen puoli toiselle. 

    Se 50 seinään tap­poi vuon­na 1972. Nyt 50 seinään ja kus­ki etsii amfe­tami­ini­pus­sia jalkati­las­ta ja juok­see karku­un ennenkuin poli­isi näkee.

    Vastaa

    1. “Jos siis joku tör­mäsi pysäköi­tyyn autoon nopeudel­la 120 km/h, keskimääräisek­si onnet­to­muu­den nopeudek­si tilas­toiti­in 60 km/h.”

       Sama asia vähän tarkem­min sanottuna:

       Jos siis joku tör­mäsi pysäköi­tyyn autoon, ja auto­jen rutis­tu­mis­es­ta ja jar­ru­tusjäljistä oli las­ket­tu että ajonopeus oli ollut 120 km/h, niin johonkin tilas­toon kir­jat­ti­in ajonopeus 60 km/h.

       Eli ei se tilas­to kyl­lä ihan totu­u­den­mukainen ollut. 

       —————–

       Nopeu­den­muu­tos on aika olen­nainen asia tör­mäyk­sis­sä, joten sitä voidaan ehkä kut­sua tör­mäysnopeudek­si. Tör­mäysnopeus tosi­aankin on 60 km/h, kun nopeudel­la 120 km/h tör­mätään pysäköi­tyyn autoon, olet­taen että auto­jen mas­sat ovat samat, kos­ka heti törmyk­sen jäl­keen autot liikku­vat nopeudel­la 60 km/h.

       Vastaa

11. Liiken­nekuolemat ovat tietenkin jäävuoren huip­pu. Onnet­to­muuk­sia sat­tuu kanssa sel­l­aisia paljon jois­sa peltiä menee ryt­tyyn tai loukkaannutaan.
    Per­im­mäisenä syynä on ihmis­ten välin­pitämätön käytös liiken­teessä. Ei vält­tämät­tä aje­ta lian kovaa koko ajan vaan kiihdytetään ja jar­rute­taan epä­sopivis­sa paikois­sa. Liitytän sivu­tieltä päätielle ilman että kat­so­taan tuleeko joku. Aje­taan punaisia päin, aje­taan rautati­eta­soristeyk­seen kat­so­mat­ta tuleeko juna. Tul­laan polkupyöräl­lä jalankulk­i­joiden suo­jatielle vaik­ka pyörä pitäisi talut­taa. Tul­laan juosten suo­jatielle. Ei käytetä asian­mukaisia ajo­val­o­ja valais­tuk­sen suh­teen. Ei käytetä suun­tavilkkua. Pysäköidään mihin sat­tuu. Auto­jen kun­to huono, jar­rut ei toi­mi, kuor­ma-autossa tai perä­vaunus­sa ylikuor­maa tai väärin las­tat­tu niin että kuor­ma lev­iää tielle. 

    Eräs mainit­si ajokun­not­to­muu­den. Miten sen määrit­telee tai tark­istaa muun kuin alko­holin osalta? Ajokun­no­ton voi olla sairau­den, lääkkei­den tai heikon näön takia mut­ta siitä ei jää kiin­ni ellei kolaroi. Vas­ta 70-vuo­ti­aana tark­iste­taan ter­veys uudelleen. Ter­veet ja nuortet halu­a­vat ajokun­not­tomat pois liiken­teestä kokon­aan mut­ta osal­la on pakko käyt­tä autoa, ja ajaa sik­si hitaam­min kuin muut.

    Vastaa

    1. Tul­laan polkupyöräl­lä jalankulk­i­joiden suo­jatielle vaik­ka pyörä pitäisi taluttaa.

       Tämä ei pidä paikansa. Suo­jati­etä pitkin saa ajaa, mut­ta sil­loin on autoi­hin näh­den väistövelvolli­nen, ellei autoil­i­ja tule kolmion takaa. Jos auto­ja on paljon, kan­nat­taa talut­taa, kos­ka sillin autoil­i­jat väistävät.

       Vastaa

12. “Jos toinen ajaa nopeusra­joi­tusten mukaan, hän­tä ei pidäkään ohit­taa. Jos ajaa alle, ohit­tamisen ei pitäisi olla vaikeata.”
    Aina voi kokeil­la, miten help­poa se on. Nor­maali suo­ma­lainen, kak­sikaistainen ja mutkainen maantie, 100 km/h rajoi­tus, edessä rek­ka jon­ka peräpeilis­sä on kylt­ti “pitkä” ja joka pah­taa sen 80–90 km/h mikä on sal­lit­tua. Ohi­ta siinä sit­ten helposti.

    Vastaa

13. yksi pieni kommentti.

    kun on korves­sa asunut niin monel­la usein hiekkateil­lä on nopeusra­jo­tus 80km/h. joskus nää pikku­ti­et ovat asfal­toitu mut­ta kapei­ta ja huonos­sa kun­nos­sa. ainakin näille hiekkateil­lä ja kapeille teille voisi ottaa 70km/h yleisnopeusrajotuksen.

    Vastaa

14. Osmo kir­joit­ti “Päteekö tämä myös asun­to­jen luk­it­semiseen? Ver­taus ei ole aivan absurdi,”

    Kyl­lä ver­taus on absur­di. Jokainen voi itse päät­tää luk­it­seeko asun­ton­sa vai ei. Auto­jen nopeus asetet­taisi­in yhteiskun­nan tahol­ta, pakol­lis­es­ti. Parem­pi ver­taus olisi se, että jokaisen asun­toon asen­net­taisi­in val­tion kon­trol­loima keskus­luk­i­tus. Kuin­ka moni tuon hyväksy­isi? Ja asen­nusku­lut tietysti jäi­sivät asukkaan maksettaviksi.

    Vastaa

15. O.S:” asen­nevam­maiselta autoil­i­jal­ta ote­taan kort­ti pois. ”

    Näin pitäisikin toimia, mut­ta kun maan­teil­lä ei enää ole valvon­taa. Liikku­van poli­isin lakkaut­tamisen jäl­keen meno on maan­teil­lä , kuin vil­lis­sä län­nessä. Ylinopeudet, sulku­vi­ivo­jen yli­tyk­set, risteysalueen ohi­tuk­set, kän­nykän lukem­i­nen ja huumeis­sa ajami­nen ovat arkipäivää.

    Kaupunkien kehäteil­lä saa oivan kuvan valvon­na vaiku­tuk­ses­ta. Koko let­ka ajaa ylinopeut­ta, mut­ta silti vasem­mal­ta lap­paa porukkaa ohi kuin Mon­zas­sa. Äkkiä jar­ru­val­ot syt­tyvät joka kaaras­sa kuin joulu­val­ot ja vauhdit putoa­vat rajoituk­sen mukaiseksi. 

    Tur­va-auto tuli radalle.,oikealla kaistal­la menee poliisiauto.

    Vastaa

16. Vihrei­den ja eri­tyis­es­ti Osmon autovi­ha on kyl­lä loputonta.

    Ensin­näkin niil­lä autoil­la aje­taan muis­sakin mais­sa, kuin Suomes­sa ja tähän Osmon ratkaisu on var­maan joku jäätävä GPS himmeli. 

    Lisäk­si autot on muut­tuneet huo­mat­tavasti tur­val­lisem­mak­si kuin mitä ne oli­vat niinkin lähel­lä kuin 20v sit­ten puhu­mat­takaan näistä ver­tailus­ta johonkin 80-luku­un. Mielestäni nopeuk­sia voisi nos­taa hel­pos­tio 10–20 km/h kaikkial­la pait­si kaupunkialueel­la jos­sa se 50 km/h toimii pääosin ihan hyvin. Se 30–40 km/h on joitain eri­ty­isaluei­ta (kuten koulut tai aivan ydinkeskus­ta) luku­unot­ta­mat­ta mielestäni turhan pieni. Suomen tiet eivät kyl­lä ole tehty millekään 150 km/h+ nopeuk­sille eli niiden perään en tässä haikaile mut­ta sel­l­ainen 10–20 km/h lisää tek­isi kyl­lä joillekin tieo­suuk­sille hyvää.

    Meil­lä on noin muu­toin liiken­nekult­tuuris­sa kyl­lä paljon kehitet­tävää mut­ta vielä alem­mat nopeusra­joituk­set tai jotkut elek­tro­n­iset nopeu­den rajoit­timet eivät ole se ratkaisu. Has­sua muuten, että se liiken­nekult­tuuri on esim. Sak­sas­sa noin val­ovuo­den edel­lä Suomea vaik­ka siel­lä on ne kauheat rajoit­ta­mat­tomat nopeudet moot­toriteil­lä. Itse niitä use­am­man ker­ran aja­neena oma vauhti tun­tuu aset­tuvan yleen­sä 130–150 km/h väli­in riip­puen liiken­teen yleis­es­tä nopeud­es­ta vaik­ka lujem­paakin saisi ajaa.

    Vastaa

    1. Luk­i­joil­ta on ilmeis­es­ti jäänyt huo­maa­mat­ta, että tuo esit­tämäni nopeu­den rajoitin vaikut­taisi liiken­teeseen eniten kaupunkialueil­la. Jalankulk­i­jan kannal­ta autot eivät ole tulleet lainkaan turvallisemmiksi.

       Vastaa

       1. Jos halu­at moot­toripyörän ajoko­rtin, niin tutk­in­to ote­taan tässä kaupungis­sa vas­taan vilkkaan kaup­pakeskuk­sen parkkipaikalla. Ajo alueel­la kul­kee tutkin­non aikana niin auto­ja kuin jalankulk­i­joi­ta. Tänä kesänä näin mm. että 16 vuo­tias väisti las­ten­vaunu­ja kokeen aikana ja tutk­in­toa vas­taan­ot­tanut pohti vain sitä, että saako lain mukaan uuden yri­tyk­sen vai ei. Ja vaik­ka pysäköin­tialueil­la on usein 10 tai 20 km/h nopeusra­joituk­set, niin täl­lä parkkipaikalla saa ja pitää kaahata.

          Tutk­in­toa vas­taan­ot­ta­va vira­nomainen määrää paikan. Ei tälle minkään mah­da. Paikalli­nen poli­isi sanoo nuo­rille, että toim­inta on ehdot­tomasti laiton­ta ja kukaan ei saa tehdä taa­ja­mas­sa väistöhar­joituk­sia ylinopeut­ta ja että kiin­ni jäädessään tästä tulee tuomio ja kort­ti siir­tyy vuodella. 

          Kum­ma jut­tu, että poli­isi ei ole vieläkään koskaan sat­tunut paikalle, vaik­ka tutk­in­to­ja ote­taan vas­taan samas­sa paikas­sa kym­meniä viikos­sa. Vira­nomainen käs­kee aja­maan päät­tömästi ja hen­gen­vaar­al­lis­es­ti ja samal­la osoit­ta­maan täy­del­listä piit­taa­mat­to­muut­ta omas­ta ja muiden tur­val­lisu­ud­es­ta. Tästä on sit­ten hyvä lähteä liiken­teeseen ja oppia aja­maan lail­lis­es­ti, kun kortin saami­nen vaatii päätön­tä ja laiton­ta ajamista.

          Seu­raavak­si var­maan päätetään, että hirvikoe pitää ampua täy­dessä kaup­pakeskuk­ses­sa ja vas­ta tämän jäl­keen saa aloit­taa käyt­tämään aset­ta vastuullisesti.

       2. Tärkeä auto­jen tur­val­lisu­ustäh­tien määrään vaikut­ta­va tek­i­jä on niiden aiheut­ta­mat vam­mat jalankulk­i­joille. Nykyään tör­mäys auton kanssa ei ole läh­es yhtä tuhoisaa kuin tör­mäys pari vuosikym­men­tä sit­ten. Fysi­ikan lait eivät ole muut­tuneet mut­ta auto­jen keu­lat ovat.

       3. “Jalankulk­i­jan kannal­ta autot eivät ole tulleet lainkaan turvallisemmiksi.”

          Tietenkin ovat. Nykyään on jopa kaiken­laista automati­ikkaakin, mut­ta onhan se ihan selvä että auto­jen jar­rutkin ovat jotain ihan muu­ta, kuin keskimääräisen auton jar­rut 20v sitten. 

          Kun minä sain ajoko­rtin, niin van­hem­mis­sa autois­sa jar­rulle piti tode­lakin hypätä ja jos tah­toi mak­sim­i­jar­ru­tuk­sen, sitä piti sur­vaista aivan täysil­lä, eikä riit­tänytkään. Ei ollut ABS:siä, jar­rute­hos­timia tai hätäjarrutustoimintoa,joka sur­voo automaat­tis­es­ti jar­run poh­jaan nopeas­ta polka­is­us­ta. Pelkästään lait­ta­mal­la kaikki­in autoi­hin peru­u­tuskam­era, saataisi­in peru­u­tu­son­net­to­muudet läh­es­tulkoon loppumaan.

          Jos­sain vai­heessa Volvol­la­han oli jopa airbag jalankulk­i­joi­ta varten. Mitähän sille nykyään kuuluu?

          Toki myön­nän, että tekni­ikas­sa suurim­mat harp­pauk­set on otet­tu kul­jet­ta­jan ja matkus­ta­jien suojaamisessa.

    2. Autoil­i­joiden olisi syytä muis­taa etenkin kaupungeis­sa, että liiken­teessä on myös paljon sel­l­aisia kulk­i­joi­ta, joil­la ei ole ympäril­lään peltikuor­ta. Siel­lä on jalankulk­i­joi­ta ja pyöräil­i­jöitä, joille ehdot­ta­masi pieni nopeu­den nos­to merk­it­see eroa elämän ja kuole­man välil­lä. Tätähän on tutkit­tu. Jos auto tör­mää jalankulk­i­jaan 50 km/h, jalankulk­i­ja kuolee suurel­la toden­näköisyy­del­lä. Jos auto tör­mää jalankulk­i­jaan 30 km/h, jalankulk­i­ja jää läh­es var­masti eloon. Lisäk­si pienem­mäl­lä nopeudel­la autoil­i­jal­la on enem­män aikaa kor­ja­ta sekä omat että tois­t­en virheet.

       Jos minä saisin päät­tää, ajoko­rtin saami­nen edel­lyt­täisi sovel­tuvu­uskoet­ta, jol­la kar­si­taan hak­i­joista pois ne, joil­la on asen­neon­gelmia tai joiden kyvyt eivät yksinker­tais­es­ti riitä tur­val­liseen ajamiseen. Min­un nähdäk­seni jokainen, joka väit­tää, että nykyiset nopeusra­joituk­set ovat liian alhaisia, kos­ka autot ovat nykyään tur­val­lisem­pia kuin ennen, on jos­sain määrin asen­neon­gel­mainen. Liiken­teessä on muitakin kuin autoil­i­joi­ta. Nyky­istä kaupunkili­iken­net­tä ei tarvitse kovin pitkään seu­ra­ta, kun huo­maa, että osa kuskeista rikkoo sään­töjä aivan tahal­laan. Kukaan ei aja vahin­gos­sa päin punaista, kos­ka laki edel­lyt­tää pysähtymistä jo keltaisel­la, jos sen voi tur­val­lis­es­ti tehdä. Päin punaista ajami­nen on aina joko täysin tahal­lista tai törkeää huolimattomuutta.

       Vastaa

       1. Ajoko­keen suorit­ta­mi­nen, jot­ta saa henkilöau­ton ajoko­rtin, on nyky­isin paljon vaikeam­paa kuin joskus ennen van­haan. Suori­tus hylätään jos ei ota huomioon kevyt­tä liiken­net­tä kuten esim jos ei kään­tyessä tark­ista kuollei­ta kul­mia tuleeko polkupyörä kovaa vauh­tia takaa suo­jatielle leikat­en auton ajolinjan.

          Myös nopeusra­joi­tusten nou­datamista kat­so­taan tarkkaan, nykyään­hän esikaupunkio­suhteis­sa nopeusra­joituk­set on merkit­ty vain ns aluer­a­joi­tus­merkein ja se aiheut­taa ettei kul­jet­ta­ja aina edes tiedä mikä rajoi­tus on kul­lakin kadun­pätkäl­lä voimas­sa jos alue jota rajoi­tus kos­kee on laa­ja. Kokenut kul­jet­ta­ja ajaa yleen­sä samaa vauh­tia kuin muut autoil­i­jat jos ei tietoa kul­loinkin voimas­sa olev­as­ta rajoituk­ses­ta muuten ole saatavil­la. Nyrkkisään­tö on että ns hidasetöyssyt ja koulu­jen läheisyys tarkoit­taa 30 km/h.

17. Olen ympärivuoti­nen hyö­typyöräil­i­jä. Kilo­me­tre­jä tulee vuodessa yli 10 000. Tästä näkökul­mas­ta liiken­teessä vaa­dit­ta­va tur­val­lisu­us tun­tuu suh­teet­toma­l­ta. Jos liiken­teen tur­val­lisu­us­vaa­timus­ta sovel­let­taisi­in loogis­es­ti kaik­keen tai kaik­keen liikku­miseen, moni har­ras­tus loppuisi.

    Polkupyöräi­lykin on kilo­metriä kohti todel­la vaar­al­lista, eikä se johdu yksi­no­maan autoista. Itsekin olen use­am­man ker­ran talvel­la kaatunut pahasti, vaik­ka alla on nastarenkaat. Auto ei ole ollut mil­lään taval­la osallinen. 

    Kan­natan pyöräi­lyn ja jalanku­lun edis­tämistä, mut­ta kun poli­ti­ikkaa tehdään vaa­ti­mal­la jostain toimin­nas­ta ehdot­toman tur­val­lista ja hait­taa­mal­la samal­la suuria ihmisjoukko­ja, se ei tun­nu reilulta. 

    Kohtu­ulli­nen määrä kuolemia kuu­luu niin liiken­teeseen, har­ras­tuk­si­in kuin mökkeilyyn ja luon­non­vesis­sä uimiseenkin, eikä kaikesta tarvitse tehdä elämälle vieras­ta pehmustet­tua huonetta.

    Yhteiskun­ta, jos­sa usute­taan eri ryh­mät toisi­aan vas­taan ja jael­laan oikeuk­sia ryh­mään kuu­lu­misen perus­teel­la, on ikävä yhteiskun­ta elää. Autoil­i­joiden liikku­mista on pyöräil­i­jän näkökul­mas­ta vaikeutet­tu turhan paljon. 

    Samal­la kevyen liiken­teen väylien tur­val­lisu­us on huonon­tunut huonon­tu­mis­taan, kun sähköpyöriä, sähköpotku­lau­to­ja ja nopei­ta pyöriä käyt­täviä oman elämän­sä trikooa­su­isia suorit­ta­jia ei saa­da kuri­in. Välil­lä voisi lopet­taa autoil­i­joiden kurit­tamisen ja keskit­tyä kevyen­li­iken­teen valvontaan. 

    Mik­si meil­lä hyötyli­ikku­jil­la ei ole oikeut­ta tur­val­lisu­u­teen, vaan meitä saa­vat pelotel­la suuril­la nopeuk­sil­la kulke­vat sähköpyöräil­i­jät ja potkulautailijat? 

    Vas­tu­ut­to­mia autoil­i­joi­ta vas­taan sen­tään voi suo­jau­tua varovaisu­udel­la ja oma­l­la jär­jel­lä, mut­ta kevytkulk­i­joi­ta vas­taan ei. He ovat täysin holtit­to­mia. Siirtäkää välil­lä katse teiltä kevy­ille teille.

    Vastaa

    1. Olen tehnyt saman­laisia havain­to­ja pyöräi­lessä että suurim­mat vaarati­lanteet aiheut­ta­vat muut pyöräil­i­jät ja jalankulk­i­jat. Varsinkin lap­sia ja tei­ni-ikäisiä kan­natt­taa varoa.

       Vastaa

       1. Lap­sia ja tei­ni-ikäisiä PITÄÄ VAROA, kos­ka he eivät ole vielä aikuisia.

18. Ener­giaa on hyvä säästää, mut­ta säästämisen pitää perus­tua autoli­iken­teenkin osalta vapaaehtoisuuteen.
    On hyvä, että val­ti­ol­ta on tulos­sa lokaku­us­sa suosi­tuk­set ener­gian säästöstä, niin sähkön kuin polt­toainei­denkin osalta. Vapaae­htois­es­ti kukin saa ajaa Suomen vähäisil­lä moot­toriteil­lä alle 120 km/h, kun­han ei hait­taa muu­ta liikennettä.
    On hyvin tärkeää että nopeusra­joi­tusten taso on Suomes­sakin sel­l­ainen, että mat­ka-ajat tieli­iken­teessä ovat mah­dol­lisim­man lyhy­itä ja tur­val­lisu­us­ta­so silti hyväksyt­täväl­lä tasol­la. On huo­mat­ta­va että tiehen näh­den järke­viä – siis ei liian kire­itä – nopeusra­joituk­sia nou­date­taan parem­min. Mat­ka-aiko­jen piden­tämi­nen olisi yhteiskun­nalle todel­la kallista. Autoli­iton laskelmien mukaan, jos nopeuk­sien las­ket­taisi­in kymmenel­lä pros­en­til­la 60 km/h — 120 km/h teil­lä, matkoi­hin kuluisi vuodessa yhteen­sä 46 miljoon­aa tun­tia enem­män eli yli 25 000 henkilö­työvuot­ta, joka aiheut­taisi yli mil­jardin euron vuosit­taiset kus­tan­nuk­set mat­ka-aiko­jen pidentyessä.

    Suomes­sa on vain 900 km moot­toriteitä eikä 120 km/h saa ajaa kuin 2/3:lla moot­toritei­den kokon­aispitu­ud­es­ta. 120 rajoi­tus­ta ei todel­lakaan ole tarpeen alen­taa, kos­ka 120 mah­dol­lis­taa kohtu­ullisen nopean liikku­misen Etelä-Suomen suurimpi­en kaupunkien välil­lä. Mielestäni moot­toriteille kuu­luisi 130 rajoi­tus, mikä on Euroopas­sa yleisin. Suomen ohi­tuskaistateille kuu­luisi 110 ja useille 80 osuuk­sille 100. Talvi­ra­joituk­sia tarvi­ta. Niitä ei ole muis­sakaan mais­sa, edes Pohjoismaissa.

    Kum­mallista on, että mik­si junille halu­taan tehdä superkalli­ita oiko­ra­to­ja muu­ta­man min­uutin ajan­säästön takia?

    Vastaa

    1. Autoli­iton laskelmien mukaan, jos nopeuk­sien las­ket­taisi­in kymmenel­lä pros­en­til­la 60 km/h – 120 km/h teil­lä, matkoi­hin kuluisi vuodessa yhteen­sä 46 miljoon­aa tun­tia enem­män eli yli 25 000 henkilö­työvuot­ta, joka aiheut­taisi yli mil­jardin euron vuosit­taiset kus­tan­nuk­set mat­ka-aiko­jen pidentyessä.

       Tämä on tyyp­illi­nen autoli­iken­teen “totu­us”. Laskel­ma pitää sinän­sä kai paikkansa, mut­ta hämää tyystin. Ener­gian­säästösy­istä kukaan ei esitä nope­dus­ra­joi­tus­tan alen­tamista 60–80 km/h alueil­la, kos­ka se ei säästä mitään, mut­ta jos noi­ta teitä ei otet­taisi huomioon, aikakus­tan­nus olisi mur­to-osa Autoli­iton laskemasta.

       Vastaa

       1. Pitk­iä matko­ja (yli 300 km) aja­vat aika har­vat sään­nöl­lis­es­ti. Taval­lis­es­ti moot­toriteil­lä aje­taan 10–50 km pitk­iä työ­matko­ja. Useim­mat joil­la on tarve men­nä pitk­iä matko­ja tekee matkan lentokoneel­la tai junal­la jos on mah­dol­lista. Autol­la ajami­nen pitk­iä matko­ja on niin epä­mukavaa kaiken kaikki­aan ettei se houkut­tele mui­ta kuin ns autoharrastajia.

          Tiedän että on ammat­tiryh­miä joil­la on tarve ajaa usein pik­iä matko­ja mut­ta he ovat olleet tietoisia ammat­ti­aan tai työ­paikkansa valites­saan että näin tulee olemaan. 

          Nyky­isiä tieko­htaisia nopeusra­joituk­sia ei kan­na­ta muut­taa oikeas­t­aan mihinkään suun­taan nykyis­es­tä, mut­ta autoil­i­joiden käyt­täy­tymistä kan­nat­taisi tarkkail­la enem­män. Aje­taan liian lähel­lä edel­lä ajavaa, kiihdytetään ja jar­rutel­laan täysin päät­tömästi, ei käytetä asian­mukaisia ajo­val­o­ja, ei suun­tavilkkua, aje­taan vuo­de­naikaan näh­den vääril­lä renkail­la, kiilataan risteyk­sis­sä jonon ahtaim­paan aukkoon jne

          Talvinopeusra­joituk­set ovat ole­mas­sa kelin ja valais­tu­solo­suhtei­den vuok­si. Tärkeim­mil­lä moot­toriteil­lä on elek­tro­n­iset nopeusra­joi­tus­taulut jot­ka sal­li­vat 120 km/h myös talvel­la jos keli ja valais­tus mahdollistaa.

       2. Oikeaa tietoa voi lukea oheis­es­ta lain­auk­ses­ta Moot­tori-lehden nettisivuilta:

          “Autoli­itossa on tehty laskelmia, joiden mukaan istu­mi­sai­ka autossa kas­vaa merkit­tävästi, mikäli nopeusra­joituk­sia lasketaan.

          – Jos 120 km/h tiet pudote­taan 100 km/h:iin ja 100 km/h tiet 80 km/h:iin, niin suo­ma­laiset istu­isi­vat autois­saan noin 38 miljoon­aa tun­tia eli noin 4 750 000 työpäivää enem­män liiken­teessä, Autoli­iton viestin­täpääl­likkö Juk­ka Tolva­nen kertoo.

          Ja jos noiden lisä­tun­tien arvo las­ke­taan, on tulos varsin vaikut­ta­va: keskimääräis­inä kuukau­sian­sioina las­ket­tuna kus­tan­nus olisi noin 908 miljoon­aa euroa, Tolva­nen laskee.

          Laskelmien ole­tuk­se­na on, että nyt ajet­taisi­in juuri tuo­ta rajoi­tusnopeut­ta ja jatkos­sa ajet­taisi­in uut­ta rajoitusnopeutta.

          Poh­jana näille Autoli­itossa tehdy­ille laskelmille ovat tuor­eim­mat tiedot eli Liiken­nesuorite vuodelta 2021 ja kuukau­sian­sioiden osalta Tilas­tokeskuk­sen 2020 tilasto.”

       3. Tuo autoli­iton laskel­ma ei silti pidä paikkaansa. Tähän asti nopeuk­sien nousem­i­nen ei ole vähen­tänyt liiken­teessä käytet­tyä aikaa vaan piden­tänyt matko­ja. Mik­si tämän laki yhtäkkiä katkeaisi. Lisäk­si laskel­mas­sa olete­taan, että aina voisi kaikil­la tien­pätkil­lä ajaa maksiminopeutta.

    2. “Ener­giaa on hyvä säästää, mut­ta säästämisen pitää perus­tua autoli­iken­teenkin osalta vapaaehtoisuuteen.”

       heh, ihan kuin autoil­i­jat oli­si­vat joskus muut­ta­neet tapo­jaan hyödyl­liseen suun­taan vapaaehtoisesti.

       Vastaa

    3. “Mielestäni moot­toriteille kuu­luisi 130 rajoi­tus, mikä on Euroopas­sa yleisin”
       Aikalail­la lonkalta heit­et­ty väite. Nor­jas­sa rajoi­tus on 100 km/h kesät, tal­vet, Ruot­sis­sa on moot­toriteil­lä rajoituksi­na käytössä sekä 110 että 120, Virossa ja Latvi­as­sa 110 (talvel­la 90), Liet­tuas­sa 130 (talvel­la 110), Englan­nis­sa 112, Hol­lan­nis­sa, Bel­gias­sa, Espan­jas­sa, Por­tu­galis­sa, Irlan­nis­sa 120. Suomen moot­toritei­den rajoituk­set eivät siis ole mitenkään poikkeus län­tisessä Euroopas­sa. Ran­skas­sa ja Ital­ias­sa moot­toritei­den yleinen nopeusra­joi­tus on 130 km/h, mut­ta samal­la kan­nat­taa muis­taa, että ne ovat myös mak­sullisia, Ital­ias­sa noin 6 €/100 km, Ran­skas­sa 9 €, mut­ta kalli­impiakin väle­jä on. Näin esimerkik­si moot­tori­tiemak­su Helsingistä Hämeen­lin­naan olisi noin 10 — 15 euroa. Toki tuo nopeu­den koro­tus (120 -> 130) säästäisi sit­ten kokon­aiset kolme min­u­ut­tia. Tun­ti­hin­nan noille arvokkaille min­u­uteille itsekukin laskea.

       Vastaa

       1. Kir­joit­ta­mani tieto rajoituk­sista Euroopas­sa Ei ole heit­et­ty lonkalta.

          Kat­soin juuri tilas­ton (syyskuu 2022) netistä. Jos las­ke­taan mukaan 25 val­tio­ta Euroopas­ta, niin hie­man yli puo­lessa eli 13:ta val­tios­sa suurin sal­lit­tu nopeus moot­toriteil­lä on vähin­tään 130 km/h ja hie­man alle puo­lessa eli 12:ta rajoi­tus on enin­tään 120 km/h. Seu­raavas­sa luet­te­lo maista:

          Sak­sas­sa 2/3:lla moot­toriteistä ei ole mitään nopeusrajoitusta
          Puo­la 140 km/h
          Tan­s­ka 130
          Ran­s­ka 130
          Italia 130
          Kroa­t­ia 130
          Lux­em­burg 130
          Itä­val­ta 130
          Slo­va­kia 130
          Slove­nia 130
          Tsekin tasaval­ta 130
          Unkari 130
          Liet­tua 130

19. Rekkar­al­li keskus­tas­sa ja Jätkäsaa­res­sa lisään­tyy — Tallink ilmoit­ti että tulee lisää rahtika­p­a­siteet­tia kun uusi lai­va aloit­taa ja sik­si Vuosaares­ta ei tarvitse enää liiken­nöidä. Onnea Helsinki

    Vastaa

20. Autoli­iton laskel­mat pitävät paikkansa. Ihan samal­la tavoin perustel­laan myös nopeampia junay­hteyk­siä. Vas­taavia laskelmia käytetään yleis­es­ti muis­sakin maissa.

    Tun­tuu että Soin­in­vaaran kiel­teinen suh­tau­tu­mi­nen yksi­ty­isautoilu­un aiheut­taa häneltä kan­nan­ot­to­ja, jois­sa on sekä virheel­listä tietoa että aat­teel­lisia kan­to­ja (autol­la aja­va ihmi­nen on pahis, polkupyöräl­lä aja­va hyvis).

    Suomes­sa on 2,7 miljoon­aa henkilöau­toa ja mah­dol­lisim­man nopea ja silti tur­valli­nen liikku­mi­nen on yhteiskun­tamme toimivu­udelle elin­tärkeä asia. 

    Pelkästään koulu­matem­ati­ikan mukaan mat­ka-aika on suo­raan ver­ran­nolli­nen nopeu­teen eli se, että mat­ka-aika korkeam­min rajoite­tul­la tiel­lä olisi pidem­pi kuin alem­min rajoite­tul­la tiel­lä ei todel­lakaan pidä paikkaansa. Kap­paleen nopeus voidaan laskea, kun tiede­tään sen kulke­ma mat­ka ja matkaan käytet­ty aika.

    Nopeus on mat­ka jaet­tuna ajalla.
    nopeus = v
    mat­ka = s
    aika = t

    Tästä voidaan johtaa laskukaa­vat matkalle ja ajalle.
    t = s / v

    Vastaa

    1. Uno­h­dat kuitenkin sen, että kukaan ei voi ajaa matkas­ta 100 % suur­in­ta sal­lit­tua nopeut­ta. Se ei ole edes luval­lista, kos­ka nopeus pitää sovit­taa tilanteeseen ja auto pitää pystyä pysäyt­tämään sil­lä tieosal­la, joka kul­jet­ta­jal­la on näkyvissä.

       Vastaa

       1. Joku ajaa aina hie­man ylinopeut­ta, joku hie­man alle sal­li­tun ja osa siitä väliltä.

          Jos olete­taan, mikä lie­nee lähin­nä totu­ut­ta, että ihmiset ajaisi­vat kek­simäärin 5% alle nopeusra­joituk­sen, niin sil­loin Autoli­iton edel­lä esit­tämäni laskel­man kus­tan­nuk­set yhteiskun­nalle oli­si­vat edelleen luokkaa 860 miljoon­aa euroa vuodessa, mikä on suun­nilleen yhtä suuri sum­ma, kuin rajoi­tusten mukaan las­ket­tu 908 miljoon­aa euroa vuosittain.

          Talvi­ra­joi­tussys­tee­mi Suomes­sa on aivan turha. Se on erit­täin kallis, kun las­ke­taan mat­ka-aiko­jen piden­tymi­nen (huo­maa edel­lä esite­tyt laskel­mat), tur­val­lisu­us­vaiku­tus on varsin kyseenalainen eikä edes muis­sa Pohjo­is­mais­sa käytetä vastaavaa.

       2. Esa: Kaik­ki eivät aja moot­toriteitä pitkin joka päivä. Niille jot­ka eivät aja eivät menetä aikaa. Kaik­ki eivät käy töis­sä tai kaik­ki eivät kul­je autol­la työ­matko­ja. Ain­oas­taan pitk­iä matko­ja sään­nöl­lis­es­ti aja­vat menet­täi­sivät jotain jos olisi tiukem­mat nopeusra­joituk­set. Muille se on yhdentekevää. 

          Talvinopeusra­joituk­set ovat perustel­tu­ja huono­jen kelien ja näkyvyy­den takia. Niis­sä voitaisi­in tosin jous­taa jos keli ja näkyvyys ovat lähel­lä kesäolo­suhtei­ta mitä se etelä-Suomes­sa usein on. 

          Nopeusra­joi­tusten nos­toa eivät puol­la nykyi­nen Ukrainan sodas­ta johtu­va öljyn ja sähkön saanin vaikeu­tu­mi­nen. Toden­näköis­es­ti joudu­taan esim moot­toritei­den ja taa­jamien ulkop­uolis­ten maan­tei­den valais­tus sam­mut­ta­maan ensi talvel­la kuten tehti­in 1974, mikä tekee ajamis­es­ta haas­tavam­paa pimeäl­lä. Jos tähän lisätään että n 10% autoista ajaa takaval­ot pimeänä oli valais­tus mikä tahansa, niin aikamoisia kolar­isum­ia on odotet­tavis­sa. Kai olet huo­man­nut miten pimeän auton takapää tulee kuin seinä vas­taan kun ajat 130 km/h?

          Jos autol­la ajami­nen tun­tuu liian hitaal­ta kan­nat­taa men­nä junal­la tai lentokoneel­la. Päära­to­jen kauko­ju­nien nopeudet ovat 140–200 km/h Suomessa.

       3. Talvinopeusra­joituk­set ovat perustel­tu­ja huono­jen kelien ja näkyvyy­den takia. Niis­sä voitaisi­in tosin jous­taa jos keli ja näkyvyys ovat lähel­lä kesäolo­suhtei­ta mitä se etelä-Suomes­sa usein on.

          Vai­hde­taanko natarenkaat pois alta, kun keli ei niitä vaa­di. Pelkät nas­tat puolta­vat alem­paa nopeusrajoitusta.

       4. OS: “Vai­hde­taanko natarenkaat pois alta, kun keli ei niitä vaa­di. Pelkät nas­tat puolta­vat alem­paa nopeusrajoitusta.”

          Nastarenkaiden rak­en­teelli­nen nopeuslu­ok­ka on 160–190 km/h merk­istä ja mallista riip­puen. Tosin mon­en auton käyt­töo­hjekir­jas­sa ker­ro­taan että nas­toil­la saisi ajaa enin­tään 120 km/h. Se on tot­ta että suurem­pi vauhti kulut­taa tietä ja melu lisään­tyy ettei se mukavaa ole, mut­ta täysin mah­dol­lista se on ajaa 120 km/h nastoilla. 

          Tarkoitin kom­men­til­lani sitä että moot­tori­tien nopeusra­joi­tus voisi vai­hdel­la kelin mukaan 80–120 km/h edel­lyt­täen että liiken­nemerk­it ohjataan elek­tro­n­is­es­ti. Näin on ainakin Helsin­ki-Por­voo-Kot­ka moottoritiellä.

       5. Asfaltin raapimet lisäävät asfaltin kulu­tus­ta merkit­tävästi enem­män, kun nopeut­ta nos­te­taan. Lisäk­si nastarenkaiden kit­ka kuiv­aa asfalt­tia vas­taan on heikom­pi kuin kesärenkaiden.

       6. OS: Tiedän ihan hyvin mil­laisia hait­to­ja on ajaa nastarenkail­la kes’kele­jä vas­taavis­sa olo­suhteis­sa. Sik­si nastarenkaiden käytölle pitäisi olla tiukem­pi sal­lit­tu aika etelä-Suomes­sa kuin muual­la, ja siitä pitäisi valvoa. Se että jotkut lait­ta­vat alle nastarenkaat jo lokaku­un alus­sa “kos­ka yöl­lä on pakkas­ta” tai ajaa niil­lä vielä toukoku­us­sa kos­ka “pitää käy­dä Lapis­sa”, ei ole mikään seli­tys. Kun­non sakot vain sel­l­aisille jot­ka eivät halua nou­dat­taa sal­lit­tu­ja käyttöaikoja!

21. Pelkkään kuollei­den lukumäärään tui­jot­ta­mi­nen ei ker­ro mitään. Kun kuolonko­larei­den tapaus­selostuk­sista poimii pois ratis­sa sat­tuneet sairasko­htauk­set, “87-vuo­tias ei havain­nut rekkaa suo­ral­la tiel­lä puolip­il­visenä päivänä”-tapaukset, selvät itse­murhat ja kän­nis­sä tai huumeis­sa tört­töi­lyt niin “todel­li­nen” taval­lista tiel­läli­ikku­jaa kohtaa­va ris­ki vähin­tään puolittuu.

    Jos Helsingillä ei ole poli­isiresursse­ja sakot­taa kam­er­aku­vien perus­teel­la ylinopeuk­sista kaupunkialueen riskipaikois­sa, niin hom­mataan lisää poli­ise­ja tai muute­taan lakia ja laite­taan ohjelmis­toro­bot­ti töi­hin. Paljon helpom­paa kuin alkaa säätää koko maan autokan­nan tekni­ikkaa, varsinkin kun se autokan­ta uusi­u­tuu luon­nol­lis­es­ti vain hie­man nopeam­min kuin rakennuskanta.

    Vastaa

    1. Helsingilleä ei ole omia poli­ise­ja. Poli­isi on val­tion organisaatio.

       Vastaa

22. Minus­ta on aihet­ta kiit­tää Osmo Soini­vaaraa tästä palstasta. 

    Kiitos­ta tulee siitä, että hän on julkaissut ilmeis­es­ti kaik­ki mielip­i­teet nopeusra­joituk­sista, vaik­ka useim­mat mielip­i­teet tuke­vat nyky­isiä tai hie­man korkeampiakin nopeusra­joituk­sia eri­tyis­es­ti val­tateille — kuten min­unkin mielip­i­teeni ja ovat siten vas­takkaisia Soin­in­vaaran useille omille mielipiteille.

    Suo­ma­laises­sa medi­as­sa on hyvin tärkeää ilmaisun ja mielip­i­teen vapaus, kuten koko yhteiskun­nas­samme yksilönvapauskin.

    Vastaa

23. Minus­ta on aihet­ta kiit­tää Osmo Soin­in­vaaraa tästä pal­stas­ta. Kiitos­ta tulee siitä, että hän on julkaissut ilmeis­es­ti kaik­ki mielip­i­teet nopeusra­joituk­sista, vaik­ka useim­mat mielip­i­teet tuke­vat nyky­isiä tai hie­man korkeampiakin nopeusra­joituk­sia eri­tyis­es­ti val­tateille — kuten min­unkin mielip­i­teeni ja ovat siten vas­takkaisia Soin­in­vaaran useille omille mielipiteille. 

    Suo­ma­laises­sa medi­as­sa on hyvin tärkeää ilmaisun ja mielip­i­teen vapaus, kuten koko yhteiskun­nas­samme yksilönvapauskin.

    Vastaa

24. Muu­ga-Vuosaari-Muu­ga Route
    The sur­round­ing cir­cum­stances in Europe and the still high­ly fluc­tu­at­ing mar­ket sit­u­a­tion as well as the extreme­ly high costs have led to the fact that the traf­fic on the Muu­ga-Vuosaari-Muu­ga route will be sus­pend­ed from Sep­tem­ber 18 to Decem­ber 31, 2022. Regal Star, which oper­at­ed on the route, will tem­porar­i­ly move over to Pald­is­ki-Kapell­skär-Pald­is­ki and pair up with Sailor until the turn of the year. 

    The new ves­sel MyS­tar will start oper­at­ing on the Tallinn-Helsin­ki-Tallinn route dur­ing autumn and with this the freight capac­i­ty on the line will have a sig­nif­i­cant increase and we will eval­u­ate the sit­u­a­tion very care­ful­ly and take into account the total capac­i­ty and mar­ket demand.
    TALLINK SILJA CARGO

    Vastaa

25. On merkil­listä ja myös usko­ma­ton­ta että Suomes­sa olisi teil­lä talvisin huonom­mat kelit kuin Ruot­sis­sa. Myöskin pimeys talvi­saikaan on suun­nilleen sama Ruot­sis­sa ja Suomes­sa. Huonot talvike­lit ja huono näkyvyys eivät voi olla peruste talvi­ra­joituk­sille, kun ver­rataan Ruot­si­in, jos­sa ei ole talvi­ra­joi­tussys­teemiä. Ruot­sis­sa käytetään pääteil­lä 80:n lisäk­si rajoituk­sia 110, 100 ja 90 läpi vuo­den ja moot­toriteil­lä 110 tai 120 läpi vuoden.
    Kuten aiem­min kir­joitin, aiheut­taa talvi­ra­joi­tussys­tee­mi sato­jen miljoonien euro­jen yhteiskun­tat­aloudel­liset kulut Suomes­sa vuosit­tain. Tur­val­lisu­u­den lisään­tymi­nen talvi­ra­joituk­sil­la on mar­gin­aal­ista. Vähin­täänkin talvi­ra­joi­tusten voimas­saoloaikaa Suomes­sa pitäisi muut­taa ajalle joulu-helmikuu ja kri­teere­itä sel­l­aisek­si että vain paljon liiken­nöidy­il­lä osuuk­sil­la olisi alen­net­tu talvi­ra­joi­tus eli ainakin 10.000 autoa/vrk. Ainakin Etelä-Suomes­ta voitaisi­in luop­ua kaik­ista talvi­ra­joituk­sista. Pitää luot­taa enem­män autoli­joi­hin. Fik­si autoil­i­ja kyl­lä alen­taa ajonopeut­ta liukkaal­la tai lumisateel­la. Ei siihen tarvi­ta yhteiskun­nan holhousta!

    Vastaa

    1. Ruot­si sijait­see val­taos­altaan (väestöl­lä mitat­tuna) Suomen eteläpuolel­la ja myös fön-tuul­ten alueella.

       Vastaa

    2. Nor­jas­sa moot­tori- ja moot­to­rili­iken­neteil­lä on aina rajoituk­se­na 100 km/h. Samoin Hol­lan­nis­sa klo 06 — 19, kesät tal­vet, siel­lä perus­teena pienem­mät päästöt. En tiedä Euroopas­sa yhtään maa­ta, jos­sa nopeusra­joi­tus taval­lisel­la val­tatiel­lä (ei kaistaväliä) olisi yli 100 km/h. Tiel­lä, jos­sa ohit­tamisti­lanteis­sa siir­ry­tään vas­taan­tule­vien kaistalle, ovat nopeudet 110 tai 120 km/h vaar­al­lisia, kos­ka vas­taan­tule­van nopeut­ta olisi hyvin vaikea arvioi­da. Rekko­jen ohit­tami­sista tulisi todel­la vaarallisia.

       Vastaa

       1. Nor­jas­sa on tur­val­lisim­mil­la moot­tori­tieo­suuk­sil­la käytössä myös rajoi­tus 110 km/h. Läh­teenä ADAC, Wikipedia ja Google Maps.

          Minus­ta nopeudet 110–120 km/h tekevät ohit­tamis­es­ta satasen teil­lä tur­val­lisen, kos­ka ohi­tuk­seen käytet­ty aika on lyhyt. Olete­taan että edel­läa­ja­va ajaa 95 km/h ja jos hänen auton­sa ohite­taan nopeudel­la 100 km/h, on nopeusero vain 5 km/h eli käve­ly­vauh­tia. Ohi­tu­sai­ka on melkoinen ver­rat­tuna siihen että ohi­tus tapah­tu­isi vaikka­pa het­kel­lis­es­ti 20 km/h nopeuserolla.
          Olen ehdo­tat­nutkin että ohi­tuk­sis­sa sal­lit­taisi­in 15–20 km/ ylinopeus tur­val­lisu­u­den lisäämiseksi.

26. “Nopeusra­joi­tusten nos­toa eivät puol­la nykyi­nen Ukrainan sodas­ta johtu­va öljyn ja sähkön saanin vaikeutuminen.…
    …Jos autol­la ajami­nen tun­tuu liian hitaal­ta kan­nat­taa men­nä junal­la tai lentokoneel­la. Päära­to­jen kauko­ju­nien nopeudet ovat 140–200 km/h Suomessa.”

    Vas­taan Silfverbergille:
    Sähkön saan­nil­la ei ole mitään tekemistä auto­jen nopeusra­joituk­sen kanssa. Venäjän jär­jetön ja tuomit­ta­va sota Ukrainas­sa ei ole eikä saa olla syy rankaista suo­ma­laisia autoil­i­joi­ta pakot­ta­mal­la hei­dät köröt­te­lyyn eli pidem­pi­in mat­ka-aikoi­hin, joista on sekä mon­en­laista hait­taa että sato­jen miljoonien yhteiskun­tat­aloudel­liset kus­tan­nuk­set. Sitä pait­si Suo­mi on jo jär­jestänyt öljy­huolton­sa riip­pumat­tomak­si Venäjän öljystä.

    Jos nopeusra­joi­tus on tieolo­suhteisi­in näh­den liian hil­jainen, on ajami­nen puudut­tavaa ja aiheut­taa hel­posti vauhdin pitämisen ylikireää rajoi­tus­ta korkeam­mal­la tasol­la. Suomen moot­toriteil­lä tykkäisin ajaa 130–140 km/h ja muil­la val­ta- ja kan­tateil­la tuol­laista 110–120 km/h. Täl­löin ainakin itse nautin ajamis­es­ta eniten ja pysyn virkeänä ja uskon, että suurin osa Suomen 2,7 miljoonas­ta henkilöau­toil­i­jas­ta on samaa mieltä.

    Ei juna ole läh­eskään aina vai­h­toe­hto henkilöau­tolle lentämis­es­tä puhumattakaan.

    Suomes­sa ainakin Lah­den oiko­radal­la junat aja­vat max. 220 km/h.

    Vastaa

    1. Voihan sitä ajaa vaik­ka 110 km/h taval­lisel­la tiel­lä ja 130 moot­tori­tiel­lä, sil­loin saa vain rike­mak­sun jos jää kiin­ni. Niin­hän mon­et tekevätkin. 

       Se on ihan autos­ta kiin­ni miten mukaval­ta ajami­nen tun­tuu kun ajaa ylinopeut­ta. Jois­sakin autois­sa melu nousee sietämät­tömäk­si ja ratista joutuu pitämään kiin­ni rysty­set valkoise­na. Kaikil­la ei ole premium-autoja. 

       Se että jotkut ovat valin­neet sel­l­aisen ammatin että joutuu aja­maan sään­nöl­lis­es­ti pitk­iä matko­ja on ollut oma val­in­ta. Useim­mil­la ei ole sel­l­aista elämän­ti­lan­net­ta. Suurin osa ajoista tapah­tuu vapaa-ajal­la eikä mat­ka-ajalle voi sil­loin laskea tuntihintaa.

       Tei­den valais­tus­ta joudu­taan vähen­täämään jos sähköpu­la konkretisoituu. 

       Saamme nähdä miten Ruot­si tulee toim­i­maan vas­taavas­sa tilanteessa, alen­netaanko siel­lä nopeusra­joituk­sia tal­ven ajak­si tämän ener­giakri­isin takia?

       Vastaa

27. Hs 4.10.2022

    Poli­isi kom­men­toi ajamista.

    ” Täl­laiset videot ovat kuitenkin poikkeus. Yleen­sä sosi­aaliseen medi­aan ladataan vain ne videot, jos­sa ei käy kuinkaan – ja se Kale­jaiyen (poli­isi) mukaan myös ongelma. ”

    Eli kovaa ajami­nen, jos­sa ei käy kuinkaan on poikkeus. Itse olen ajanut täysil­lä usei­ta vuosia. Kun lapset oli pieniä oli tauko, mut­ta taas men­nään täysil­lä. Vähin­tään pari ker­taa viikos­sa. Siitä olen saanut kohtu­ullisen hyvän kun­non, vat­sanseudun kapen­e­misen, hyvät veren­paine ja koles­tero­liar­vot ja lisäk­si luon­tokin säästyy, kun edelli­nen har­ras­tus oli vah­vasti luon­toa kuor­mit­ta­va uinti. 

    Pitäisiköhän loto­ta?

    Vastaa

28. “Asfaltin raapimet lisäävät asfaltin kulu­tus­ta merkit­tävästi enem­män, kun nopeut­ta nos­te­taan. Lisäk­si nastarenkaiden kit­ka kuiv­aa asfalt­tia vas­taan on heikom­pi kuin kesärenkaiden.”

    Kun men­nään mui­hin ajoneu­volu­okki­in, niin kum­mallisu­udet alka­vat. Moot­toripyörässä ei pitäisi olla mitään rajoi­tus­ta nas­toille, vaan tämän pitäisi olla täysin vapaa­ta. Ihan jo sil­lä perus­teel­la, että jos on yhtään isom­pi nas­ta, niin sil­lä ei aje­ta ellei ole riit­tävästi pin­taa johon nas­ta pureutuu. Ei niil­lä raas­ki ajel­la asfaltil­la ja vaik­ka raask­isikin, niin ajoneu­von alhainen mas­sa ei pin­taa juuri kulu­ta ja vaik­ka kulut­taisikin, niin pin­nan kulut­ta­mi­nen auton ajourien keskeltä on mekityksetöntä.

    Lakia pitäisi muut­taa siten, että moot­toripyörässä saisi käyt­tää nastaren­gas­ta laillisesti

    Vastaa