Kysynnän ja tarjonnan hintajoustoa lisättävä sähkömarkkinoilla

[Tämä kir­joi­tus on julka­istu vieraskolumn­i­na Talouselämä-lehdessä. Tek­sti on kir­joitet­tu maanan­taina 5.9.2022, joten sen jäl­keen tapah­tunut­ta ei ole voitu ottaa huomioon.]

_____

Suomes­sa siir­ryt­ti­in 1990-luvul­la sähkö­markki­naan, jos­sa hin­naksi muo­dos­tuu kalleim­man voimalaitok­sen mar­gin­aa­likus­tan­nus. Kos­ka kap­a­siteet­tia riit­ti, tulok­se­na oli hal­pa sähkö. Oli jopa vaikeuk­sia saa­da voimalaitosten kiin­teitä kus­tan­nuk­sia peit­e­tyk­si. Kallis kivi­hi­ililaude järjestyi useim­miten viimeisek­si voimalaitok­sek­si määrit­tämään hin­ta muiden kannal­ta riit­täväk­si. Kivi­hi­ililauhde itse ei saanut kiin­teitä kus­tan­nuk­si­aan peit­e­tyk­si ja voimalat lakkautet­ti­in yksi toisen­sa jälkeen.

Kukin sähkön­tuot­ta­ja päät­tää, myykö sähköä markki­nahin­nal­la vai pysäyt­tääkö voimalaitok­sen. Tulostaan mak­si­moi­va myy, kun­han saa muut­tuvat kus­tan­nuk­sen­sa peit­e­tyk­si. Sik­si hin­ta teo­ri­an mukaan aset­tuu viimeisen voimalaitok­sen muut­tuvien kus­tan­nusten tasolle.

Korkein mar­gin­aal­i­hin­ta ohjaa kulut­ta­jaakin oikein. Jokainen kulut­ta­ja pitää käyn­nis­sä kallein­ta laitos­ta. Kun alen­taa asun­non läm­pöti­laa, säästöä syn­tyy viimeisen voimalaitok­sen kus­tan­nusten mukaisesti.

Nyt tämä peri­aate on johtanut kohtu­ut­toman tun­tu­isi­in hin­toi­hin. Var­al­la ei ole edullista kap­a­siteet­tia reagoimas­sa kas­vavaan kysyntään.

Sekä kysyn­tä että tar­jon­ta jous­ta­vat perin vähän, joten pienikin epä­tas­apaino johtaa hin­to­jen suuri­in heilah­duk­si­in. Pitäisi lisätä sekä kysyn­tä- että tarjontajoustoa.

Kysyntäjousto

Kysyn­nän jous­tamis­es­ta vas­taa­vat nyt lähin­nä yri­tyk­set, jot­ka ovat pysäyt­täneet tuotan­toaan tai siir­tyneet yötyöhön.

Koti­talouk­sien kysyn­tä reagoi het­kel­lisi­in hin­toi­hin tuskin lainkaan, kos­ka melkein kaikil­la (91 %) on kiin­teähin­tainen sopimus. Voi huo­let­ta saunoa, oli sähkön markki­nahin­ta mikä vain.

Uskon tämän muut­tuvan, sil­lä uut­ta kiin­teähin­taista sopimus­ta ei kan­na­ta solmia. Niihin liit­tyvät vaku­us­vaa­timuk­set nos­ta­vat hin­taa voimakkaasti. Kiin­teän hin­nan valin­nut kulut­ta­ja mak­saa kaikesta sähköstään keskimääräistä pörssi­hin­taa riskil­isäl­lä korotettuna.

Pörssisähkö osta­va pääsee halvem­mal­la, kos­ka ohjaa­mal­la sähkön kulu­tus­taan halpoi­hin tun­tei­hin voi itse pienen­tää sähkön­sä hin­taa paljon keskiar­voa alem­mak­si. Lisäk­si ei tarvitse rahoit­taa sähköy­htiöi­den kalli­ita vakuuksia.

Itse tien­aan noin 50 sent­tiä muu­ta­man sekun­nin uuras­tuk­sel­la ajas­ta­mal­la astian­pe­sukoneen hal­van sähkön tun­tei­hin. Lait­teen vikaantues­sa vuo­ta­vat vedet ohjau­tu­vat meil­lä tur­val­lis­es­ti viemäriin.

Suurim­mat säästöt koitu­vat läm­mi­tyk­sen ja sähköau­ton lataamisen ajoit­tamis­es­ta halpo­jen tun­tien aikaan.

Omakoti­talo­ja on viime vuosi­na raken­net­tu paljon suo­ran sähköläm­mi­tyk­sen varaan. Raken­nus­li­iket­tä on kiin­nos­tanut vain hal­pa investoin­ti. Korkeat sähkölaskut ovat tule­vien asukkaiden murhe.

Parhai­ta kohtei­ta val­tion rahalle ener­giaköy­hyy­den tor­ju­misek­si olisi suo­ran sähköläm­mi­tyk­sen muut­ta­mi­nen varaavak­si. Vaik­ka Venäjä paran­taisi tapansa, tun­neit­tain rajusti vai­htel­e­vat sähkön hin­nat jäävät, kos­ka tuulivoima merk­i­tys kasvaa.

Tuulivoima tekee varaavas­ta sähköläm­mi­tyk­ses­tä erit­täin edullista, kos­ka sähkö on välil­lä läh­es ilmaista. Joka yö ei tuule, joten kan­nat­taa kas­vat­taa varaa­jan kokoa, jot­ta yhden yön hal­pa sähkö riit­täisi mon­ek­si päiväksi.

Tarjontajousto

Viimeiset voimalaitok­set saa­vat peri­aat­teessa peit­e­tyk­si vain mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set. Sel­l­aiseen ei kan­na­ta investoi­da. Ne kan­nat­ta­vat vain, jos näköpi­iris­sä on vaka­va epä­tas­apaino, joka nos­taa hin­nat taivaisiin.

Tämä val­u­vi­ka ajaa sähkö­markki­noi­ta aina lähelle kri­isiä. Sen ver­ran tärkeä asia sähkö on, että kri­i­seistä pitäisi pysyä kaukana.

Jos sähkön kulut­ta­jat muo­dostaisi­vat osu­uskun­nan, sen kan­nat­taisi mak­saa ylimääräis­es­tä kap­a­siteetista, jot­ta kohtu­ut­tomil­ta hin­tapi­ikeiltä vältyttäisiin.

Fin­grid mak­saa hätätilo­ja varten varuil­laan ole­vista voimaloista ja mah­dol­lisu­ud­es­ta sulkea joitain kulu­tusko­htei­ta, mut­ta tämä on tarkoitet­tu tur­vak­si voimalaitoson­net­to­muu­den kaltaista häir­iötä varten, ei pitämään hin­to­ja kurissa.

Venäjäl­lä hin­to­ja vakaute­taan kap­a­siteet­ti­markki­noil­la. Kaikkea ei Venäjäl­läkään tehdä väärin. Ehkä Suomes­sakin pitäisi mak­saa kap­a­siteet­tiko­r­vaus­ta voimaloille, joi­ta tarvi­taan hin­to­jen vakauttamiseen.

Tähänkin liit­tyy ongelmia, mut­ta kap­a­siteet­ti­markki­noiden vai­h­toe­hto kan­nat­taisi selvittää.

14 vastausta artikkeliin “Kysynnän ja tarjonnan hintajoustoa lisättävä sähkömarkkinoilla”

  1. Kyl­lä tehomarkki­na tarvit­taisi­in. Se kan­nus­taisi investoin­tei­hin, joka pitkäl­lä tähtäimel­lä pitää ener­gian hin­tata­soa kuris­sa kom­pen­soiden tehon kus­tan­nus­ta. Samal­la myös huolto­var­muus paranisi oleellisesti.

    Vastaa

  2. Tähän aku­ut­ti­in kri­isi­in olisi help­po keino. Sähköveron nosto.

    Kiin­teitä sopimuk­sia ei voi irti­sanoa joten kysyn­täjous­to on pien­tä. Sähkövero nos­taisi hin­taa myös mata­lan sopimuk­sen kuluttajilla.

    Yleis­es­ti vas­tus­tan sähköveroa, parem­pi olisi hiiliv­ero. Nyt kuitenkin kap­a­siteet­ti pula ja siihen se sopii.

    Vastaa

    1. Outo aja­tus. Ja kyl­lä kai asi­akas voi rikkoa määräaikaisen sopimuk­sen, odotas kun tark­istan.. jep, joudun mak­samaan Hele­nille 50 euroa sopimuk­sen purkamis­es­ta ilman hyväksyt­tävää syytä. Aion kuitenkin kestää sen kuin mies, kun­han taas kohtu­uhin­taista sähköä on tar­jol­la ja vai­h­dan yhtiötä.

      Vastaa

      1. Fidel: “Ja kyl­lä kai asi­akas voi rikkoa määräaikaisen sopimuksen”

        Joo, mut­ta ei se vaiku­ta Rou­visen ehdotukseen.

  3. Osmo: “Viimeiset voimalaitok­set saa­vat peri­aat­teessa peit­e­tyk­si vain mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set. Sel­l­aiseen ei kan­na­ta investoi­da. Ne kan­nat­ta­vat vain, jos näköpi­iris­sä on vaka­va epä­tas­apaino, joka nos­taa hin­nat taivaisiin.”

    Kos­ka kun­nol­lista kil­pailua ei markki­noil­la ole, “viimeiset voimalaitok­set” voivat aset­taa hin­tatar­jouk­sen­sa niin korkealle kuin kehtaa­vat. Ja sehän sopii kaikille muille tuot­ta­jillekin, kos­ka saadaan markki­nahin­taa nos­tet­tua. Ener­gy only hin­noit­telu­pe­ri­aate toimii käytän­nössä niin, että kun tas­apain­o­hin­ta on nous­sut omien mar­gin­aa­likus­tan­nusten yläpuolelle, tuot­ta­ja alkaa saa­da katet­ta investoin­nilleen. Tehokkail­la markki­noil­la täy­del­lisen kil­pailun val­lites­sa kaik­ki opti­maaliseen palet­ti­in sopi­vat voimalaitok­set saa­vat kaik­ki kus­tan­nuk­sen­sa peit­et­tyä ja kulut­ta­jienkin kannal­ta sähkön hin­ta on oikea. Valitet­tavasti olemme nor­maali­aikanakin hirvit­tävän kaukana ideaalis­es­ta markki­nati­lanteesta, ja kri­isi­ti­lanne ajaa koko sys­teemin kaaokseen.

    Voimalaitosten kiin­tei­den kus­tan­nusten sisäl­lyt­tämiseen sähkön hin­taan tarvi­taan todel­lakin uusi, parem­pi jär­jestelmä. Kap­a­siteet­ti­markki­nat on yksi vai­h­toe­hdoista. Opti­maaliseen tuotan­torak­ene­teeseen nykyi­nen jär­jestelmä ei ohjaa lainkaan, siihen tarvi­taan yhteiskun­nan sään­te­lyä. Kap­a­siteet­ti­markki­noiden ja sään­te­lyn yhdis­telmä saat­taisi toimia. 

    Nyt tarvit­taisi­in myös uusia toim­i­joi­ta keräämään yhteen kysyn­täjous­to­tar­jouk­sia ja myymään ne pörssiin.

    Vastaa

  4. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Parhai­ta kohtei­ta val­tion rahalle ener­giaköy­hyy­den tor­ju­misek­si olisi suo­ran sähköläm­mi­tyk­sen muut­ta­mi­nen varaavaksi”

    Olen tuos­ta asi­as­ta ihan eri mieltä. Varaavu­us on hyvä asia, jos on kohteessa valmi­ina. Mut­ta jälkikä­teen sähköläm­mi­tyk­siä ei useinkaan kan­na­ta muut­taa varaaviksi, vaan käyt­tää roposet ennem­min ener­gian­säästöön. Eli esimerkik­si läm­pöpumpun han­k­in­taan tai vaik­ka yläpo­h­jan lisäeristämiseen. Varaavu­us sinän­sä ei vähen­nä kulu­tus­ta yhtään, vaan mah­dol­lis­taa läm­mi­tyk­sen toisen­laisen ajoituk­sen. Varaav­ista sähköläm­mi­tys­taloista moni ei nykyään enää käytä eri­tyisem­min yösähköä, kos­ka sähköy­htiöt vuosien ajan kan­nus­ti­vat luop­umaan yösähkön käytöstä ja varaavien sähköläm­mi­tys­talo­jenkin sopimuk­sis­sa on nykyään usein sama hin­ta päiväl­lä ja yöl­lä käytetylle sähkölle. Eikä olisi mitään taet­ta sille, että val­tion tuel­lakaan varaaviksi sähköläm­mi­tyk­sek­si muute­tuis­sa talois­sa sähkönku­lu­tus­ta ajoitet­taisi­in lop­ul­ta mitenkään toisin.

    Vastaa

    1. tota: “ja varaavien sähköläm­mi­tys­talo­jenkin sopimuk­sis­sa on nykyään usein sama hin­ta päiväl­lä ja yöl­lä käytetylle sähkölle”

      Tää kyl­lä toden­näköis­es­ti muut­tuu, kun tule­vaisu­udessa pörssi­hin­taiset sopimuk­set yleistyvät.

      Vastaa

      1. Jos on varaa­va sähköläm­mi­tys, ei pidä mis­sään tapauk­ses­sa ostaa kiin­teähin­taista sähköä.

      2. Onko sil­lä väliä, jos ei saa yösähköä!

        Investoin­neis­sa on ehdot­tomasti väl­tet­tävä hävikke­jä, eli liikaa varaa­ja kap­a­siteet­tia. Kulu­tus ei laske jos hävikit kasvavat!

        Ehdot­tomasti edullis­in­ta on edulli­nen määräaikainen sopimus, jos sel­l­ainen on. 

        Osmo voisi vähän perustel­la mik­si pörssisähkö on hyvä!
        Sik­sikä että sitä saa puoli-ilmaisek­si kun sitä ei kukaan tarvitse mak­saa itsen­sä kipeäk­si kun tarvitsee?

        Vuorokausi ryt­miä suurem­pi tek­i­jä on vuodenaika!

  5. Lat­ti­akai­vo tiskikoneen alla?
    Minäs vuon­na raken­net­tu kerrostalo-oletettu?
    Eihän tuol­laisia saa ees uusi­in halvem­pi­in asuntoihin…

    Vastaa

  6. Olen kyl­lä Osmon kanssa samaa mieltä, että nor­maali­olois­sa markki­nahin­ta viimeisen käyn­nistyvän voimalan perus­teel­la on järkevin hin­noit­telumenetelmä, ja tarvit­semme lisää hin­ta­jous­toa sekä kulu­tuk­seen että tuotantoon.

    Nyt emme kuitenkaan elä nor­maale­ja aiko­ja, vaan olemme ener­gia­so­das­sa Venäjän kanssa. Ja Euroopan tule­vaisu­u­den takia tämä sota pitää voit­taa. Sik­si lyhyel­lä tähtäimel­lä pitää olla valmis puut­tumaan markkinamekanismiin.

    Esimerkik­si eri sähkön­tuotan­to­muodoille voitaisi­in aset­taa eril­liset hin­taka­tot määräa­jak­si, jot­ta kulut­ta­jil­la on aikaa sopeu­tua tilanteeseen. Tai tuot­ta­jat voitaisi­in velvoit­taa myymään sähkö pörssis­sä omakus­tan­nehin­taan. Osta­jat sit­ten mak­saisi­vat keski­hin­nan + 30% tms. Voit­to jaet­taisi­in tuot­ta­jien kesken, siten että halvim­mal­la tuot­ta­vat saisi­vat suurim­man voiton.

    Itsel­läni on kyl­lä varaa mak­saa tämän suo­ral­la sähköl­lä lämpiävän talon sähkölasku vaik­ka hin­taan 1 €/kWh, mut­ta kaikil­la ei ole. Yhteiskun­ta­rauha voi talvel­la joutua koville, jos moni per­he ajau­tuu talous­vaieuk­si­in samal­la kun ydin‑, vesi- ja tuulivoimaa tuot­ta­vat fir­mat julk­ista­vat ennä­tyk­sel­lisiä voittoja.

    Vastaa

  7. Ehkäpä ei olisi pitänyt siirtää sähkön ostoa ja myyn­tiä markki­noille ennen kuin kysyn­näl­lä ja tar­jon­nal­la on riit­tävä hin­ta­jous­to. Jos sähkön­tuotan­to olisi yhtei­somis­tuk­ses­sa, voitaisi­in jokaiselta per­iä keskimääräisiä tuotan­tokus­tan­nuk­sia vas­taa­va hin­ta. Ja sil­loinkin olisi kan­nuste lisätä hyvää (edullista) ja vähen­tää huonoa (kallista) sähköntuotantoa.

    Vastaa

    1. Aika ajatel­la: “Jos sähkön­tuotan­to olisi yhtei­somis­tuk­ses­sa, voitaisi­in jokaiselta per­iä keskimääräisiä tuotan­tokus­tan­nuk­sia vas­taa­va hinta.”

      Jos tuo on alle mar­gin­aalisen tuotan­non hin­nan, niin se antaa väärät kan­nus­timet kuluttajalle.

      Vastaa

      1. Mitä tarkoi­tat vääräl­lä kan­nus­timel­la? Yksit­täiselle kulut­ta­jalle oman kulu­tuk­sen lisäämi­nen ei pelkästään mak­sa enem­män (luon­nol­lis­es­tikin), vaan mak­saa enem­män jokaista ener­giayk­sikköä kohden – hin­ta kas­vaa progressiivisesti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.