Sähkömarkkinat ovat rikki

103 vastausta artikkeliin “Sähkömarkkinat ovat rikki”

1. Sähkön hin­nat vai­htel­e­vat nyt rajusti ja tule­vaisu­udessa vielä enem­män sik­si, että tuulee ja sit­ten ei tuulekaan. 

   Mil­loin tuulivoiman rak­en­ta­jat velvoite­taan rak­en­ta­maan vas­taa­va määrä säätövoimaa tuulet­tomien jak­so­jen var­alle? Sähkön riit­tävyys on varmis­tet­ta­va ja tuulivoimay­htiöil­lä on siihen oma velvol­lisuuten­sa. Riit­tämätön säätövoiman määrä yhdis­tet­tynä päästökaup­paan voimis­taa sähkön hin­nan nousua ja voi tuo­da yhteiskun­taamme kehi­tys­maista tutut sähkökatkot arkipäiväisiksi.

   Sähkön hin­noit­telu kalleim­man voimalan mukaan on suur­ta type­r­yyt­tä. Tosin Vihrei­den julk­i­lausut­tuna tavoit­teena­han on ollut nos­taa sähkön hin­ta mah­dol­lisim­man korkealle kulu­tuk­sen leikkaamisek­si. Onnit­te­lut, olette päästökau­pal­la ja sähkö­markki­nan hin­tamekanis­mil­la päässeet tavoitteeseenne.

   Keskeinen tek­i­jä euroop­palaisen ener­giakri­isin taustal­la on euroop­palaisen vihreän liik­keen vuosikym­meniä jatkunut ydin­voimavas­taisu­us (joka ajoi Sak­san ja muu­takin Euroop­paa Putinin ener­giaor­jak­si). Se on myös vain pahen­tanut hiilid­iok­sidipäästöjä ja ilmastonmuutosta.

   Suomes­sa ja Euroopas­sa on höl­len­net­tävä uusien raken­net­tavien ydin­voimaloiden tur­val­lisu­us­vaa­timuk­sia. Suomes­sa Lovi­isan kak­si ydin­voimalaa ja Olk­ilu­odon aiem­mat laitok­set ovat toim­i­neet erit­täin korkeil­la käyt­töasteil­la ja erit­täin tur­val­lis­es­ti. Voimme rak­en­taa saman­laisia lisää paljon alhaisem­mil­la kus­tan­nuk­sil­la kuin Olk­ilu­odon kolmonen. 

   Ja vielä ker­ran tulee ava­ta Pohjois-Suomen jo kuopatut vesivoima­hankkeet. Kaik­ki kivet on kään­net­tävä edullisen, tur­val­lisen ja päästöt­tömän lisävesivoiman rakentamiseksi. 

   Helen seisot­taa Salmisaaren ja Hanasaaren voimaloiden sähkön­tuotan­toa vaik­ka niiden kap­a­siteet­ti vas­taa yhtä ydin­voimalaa. Eikö ne kan­nat­taisi käyn­nistää ja ajaa syn­tyvä läm­pö niihin kallioon louhit­tui­hin jät­timäisi­in vesiakkuihin?

   Paljon voidaan tehdä ilmas­toys­taväl­lisiä ener­gia­ratkaisu­ja. Valitet­tavasti päätösten tekem­i­nen on poli­itikoista ja ide­olo­gioista kiinni.

   Vastaa

   1. Helen on käyn­nistämässä ellei jo käyn­nistänyt hiilivoimaa pelkän sähkön tuotan­toon. Niin suuria läm­pöakku­ja ei ole, että ison voimalan läm­mön­tuotan­to pysyt­täisi­in varastomaan.

      Vastaa

      1. Osmo, näil­lä raukoil­la rajoil­la joil­la asumme niin Nor­ja on jaet­tu viiteen osaan sähkön halpu­u­den mukaan. Ruot­si neljään. Me Suo­mi yhteen. Kahdessa näistä vesivoimal­la tuotet­tu sähkö pohjoises­sa on halvin. Meil­lä yhden ”tar­if­fin” jär­jestelmässä kallein.

      2. Ode on täysin oike­as­sa siinä, että “Sähkö­markki­nat ovat rikki”

         Valitet­tavasti jär­jen / asi­aa ıhan oikeasti ymmärtävien (= insinöörien) ääni ei näis­sä asiois­sa meinaa kuu­lua juuri ollenkaan. 

         Tässä virk­istävä tuu­lah­dus siitä suun­nas­ta / Pro­fes­sori Jan Blomgren

         https://youtu.be/0Oh_w5KrEVc

         Insinööri Sep­po Korppoo

      3. Sep­po Korppoo,

         Linkkaa­mas­sasi videossa puhutaan myös lupa-asioista. Asia nivoutuu aiem­min esit­tämääni väit­teeseen siitä, kuin­ka ‘oikeusval­tio’ tehokkaasti estää kaiken­laisen uuden rak­en­tamisen ja kehit­tämisen kun kaikil­la on mah­dol­lisu­us valit­taa ja eri por­taisi­in. Tämä on vain lisää esimerkke­jä kuin­ka eri ase­mas­sa ole­vat ihmiset käyt­tävät ‘oikeusval­tio­ta’ henkilöko­htaisen edun tavoit­telu­un. Paikalli­nen maan­omis­ta­ja tai kiin­teistön omis­ta­ja saat­taa vas­tus­taa uut­ta sähkölin­jaa tai ydin­voimalaitos­ta täysin itsekkäistä syistä. Tässä ei ole edes mitään väärää, kos­ka yhteiskun­tamme jopa ihailee itsekästä rahan ahne­htimista, ja yhteisen hyvän tavoit­telulle lähin­nä nau­re­taan — sehän nyt on ihan hölmöä tavoitel­la yhteistä hyvää sen sijaan että vain itsekkäästi kar­tut­taisi omaa omaisu­ut­taan ja pankkitiliään.

         Tämä poli­ti­ik­ka sekä ide­olo­gia erot­tuu hyvin nyt sähkö­markki­noil­la. Sanomat­takin selvää on ollut luo­da markki­nat jot­ka heit­televät sinne tänne — joku pääsee täl­löin tekemään suuria voit­to­ja. Näin tehdään täysin lyhyt­näköis­es­ti sen sijas­ta että raken­net­taisi­in sähköverkkoa kollek­ti­ivisel­la läh­estymis­taval­la, eli sähköverkkoa joka pystyy tar­joa­maan vakaasti edullista ener­giaa kansalle. Samaa pikavoit­to­jen ide­olo­giaa näkee mm. asun­to­jen kanssa, asum­i­nen on alis­tet­tu markki­noille ja pikavoit­to­jen luomista varten sen sijaan että luo­taisi­in vakaa ja edulli­nen markki­na tar­joa­maan kansalle edullista asum­ista. Näin käy kun annetaan koko käsi markki­namiehille ja ekonomisteille.

   2. “Mil­loin tuulivoiman rak­en­ta­jat velvoite­taan rak­en­ta­maan vas­taa­va määrä säätövoimaa tuulet­tomien jak­so­jen var­alle? Sähkön riit­tävyys on varmis­tet­ta­va ja tuulivoimay­htiöil­lä on siihen oma velvollisuutensa.”

      Mik­si ihmeessä tuo olisi mil­lään taval­la tuulivoiman rak­en­ta­jien velvol­lisu­us? Hehän tar­joa­vat jo nyt halv­in­ta sähköä mitä on, vieläkö hei­dän pitäisi varmis­taa että muukin sähkö on yhtä hal­paa kuin hei­dän pää­tuot­teen­sa? Ei kukaan vaa­di man­sikanvil­jeli­jöitäkään jär­jestämään “säätö­man­sikoi­ta” talvek­si kun kesän huip­putuotan­to las­kee nol­laan; kulut­ta­ja sopeu­tuu man­sikka­markki­nan vai­htelu­un joko sopeut­ta­mal­la kulu­tus­taan, säilömäl­lä tai vai­h­ta­mal­la toisi­in hedelmi­in. Joku mak­saa itsen­sä kipeäk­si koti­mai­sista kasvi­huone­man­sikoista. Man­sikkav­il­jeli­jän panos rajoit­tuu siihen hei­dän ydin­toimi­alaansa, niinkuin markki­na­t­aloudessa kuuluukin.

      Jos ei tykkää tuulivoiman hin­tavai­htelus­ta, voi ihan rauhas­sa tehdä sopimuk­sen tuulivoimat­tomas­ta sähköstä. Siitä vaan pitää sit­ten mak­saa aina sen korkeam­man hin­nan mukaan.

      Vastaa

      1. Tuulivoimallista tai tuulivoima­ton­ta sähköä ei ole. Ne on vain markki­noin­ti ilmaisu­ja. Tuulivoiman ongel­ma on että se on tehnyt järke­vi­in sähkön­tuotan­to­tapoi­hin vaikeak­si. joka sit­ten osaltaa johtaa sähköpu­laan. Sähkön­hin­nan pitäisi olla riip­pu­vainen ennustet­tavu­ud­es­ta eli toimit­ta­jan kanssa tehdään sopimus siitä paljon tuot­taa ja sit­ten oma ongel­ma miten tuuli­vatkaimen omis­ta­ja toimit­taa puut­tuvan osu­u­den kun pläkä on päällä. 

         Kun ker­ran sat­tumasähkö aiheut­taa iso­ja ongelmia niin tot­takai se kuu­luisi ko. tuot­ta­jan kompensoitavaksi.

      2. En tarkoi­ta tuulivoimat­toma­l­la sähköl­lä pörssisähköstä luo­tua markki­noin­ti­tuotet­ta, vaan ihan oikeaa tuotan­tosopimus­ta fos­si­il­isil­la tuote­tus­ta sähköstä. Viime kädessä voit vaik­ka ostaa oman diesel­gen­er­aat­torin ja olla täysin var­ma siitä, että sin­un sähkölasku­usi ei tuulisu­u­den vai­htelu vaiku­ta. Saat vaan mak­saa sähköstäsi kokon­aisuute­na selvästi enem­män kuin jos hyö­dyn­nät myös markki­noiden halvim­man tuotan­non, eli tuulivoiman.

         Samal­la taval­la jos man­sikoiden hin­nan­vai­htelu kesän ja tal­ven välil­lä ärsyt­tää kovasti, voit tehdä toim­i­tus­sopimuk­sen kesät tal­vet keino­val­ol­la kas­vate­tu­ista kasvi­huone­man­sikoista. Hin­ta on sama sekä kesäl­lä että talvel­la. Kos­ka onhan se nyt ihan väärin, että man­sikan hin­ta vai­htelee vuo­de­na­jan mukaan val­tavasti: miten man­sikanvil­jeli­jät kehtaa­vatkin vil­jel­lä tuot­teitaan auringonva­l­os­sa ulkona!!!

   3. vk: “Sähkön hin­noit­telu kalleim­man voimalan mukaan on suur­ta typeryyttä.”

      Eikä ole. Juuri niin se pitää hin­noitel­la. Se pitää huolen siitä, että kysyn­tä ja tar­jon­ta kohtaavat.

      Vastaa

2. Suurim­mas­sa pulas­sa tässä tilanteessa ovat sähköl­lä omakoti­taloaan läm­mit­tävät koti­taloudet. Keskimäärin kyseessä lie­nee selvästi kes­imääräistä varakkaam­mat ihmiset, joten suo­ran tuen kohdis­t­a­mi­nen heille ei vaiku­ta kovin järkevältä politiikalta—ja aidosti huono-osaisille toimeen­tu­lo­tu­ki kom­pen­soi sähkölaskun jo muutenkin täysin. Kos­ka kyseessä pitäisi kaiken jär­jen mukaan olla väli­aikainen piik­ki sähkön hin­nas­sa (tai siis ensi kesänkin futu­u­rit korkeal­la, mut­ta ei _niin_ korkeal­la), ensisi­jaisen ratkaisun pitäisi olla koti­talouk­si­in kohdis­tu­van väli­aikaisen iskun pehmen­tämi­nen ja jakami­nen pidem­mälle aikavälille, ei rahan kip­paami­nen koti­talouk­sille. Mielestäni paras keino olisi val­tion takaa­man lainara­hoituk­sen myön­tämi­nen koti­talouk­sille, joiden talous uhkaa men­nä kuralle tal­ven hin­tapi­ikissä. Eli käytän­nössä annet­taisi­in sähköt osamaksulla.

   Lainara­hoi­tus ei olisi val­ti­olle kallis, se säi­lyt­täisi markki­nakan­nus­ti­men sähkönku­lu­tuk­sen vähen­tämiseen (kos­ka se lasku tulisi kuitenkin mak­set­tavak­si) ja mah­dol­lis­taisi ensi talvek­si merkit­tävästi suurem­man tuk­isum­man myön­tämisen kuin mikään vero­tu­ki. Lisäk­si se kohdis­tu­isi automaat­tis­es­ti täs­mälleen oikein, etenkin jos lainaa saisi nos­taa vain sähkölaskun perus­teel­la. Lainana annet­tu tuki mah­dol­lis­taisi myös mon­en­lais­ten muidenkin kan­nus­timien rak­en­tamisen samaan yhtey­teen: ehkä lainaa voisi saa­da anteek­si jol­lain suh­teel­la jos investoi ener­giate­hokku­u­den parantamiseen.

   Vastaa

   1. Tosi tyh­mä yleistys. Omakoti­talo­jen arvo on usein hyvin pieni ja osta­jia ei oikein ole. Mon­et mökkien mum­mot ja vaar­it ja työt­tömät ovat jumis­sa sen tönön­sä kanssa. Pääosa mökeistä ei ole kaupungeis­sa vaan syr­jässä pöhinästä

      Vastaa

   2. Mikä on lop­ul­ta rik­ki. HS esit­teli espoolaisen kah­den ikäih­misen pariskun­nan, joiden asun­nos­sa Espoos­sa ja mökil­lä kuluu vuodessa 40 000 kWh sähköä. Niille, jot­ka eivät tätä luke­maa hah­mo­ta, voi ker­toa, että se on aivan järkyt­tävän paljon. On aikakin sähkön mak­saa sen ver­ran, että täl­lai­sista jär­jet­tömistä kulu­tus­määristä päästään eroon. Kuten on läh­es jokaises­sa läh­teessä todet­tu, tähän asti sähkö on Suomes­sa ollut aivan liian hal­paa, jot­ta sen säästämiseen olisi hin­nan puoles­ta ollut yhtään mitään moti­vaa­tio­ta, vaan esimerkik­si tässä tapauk­ses­sa suurikokoiset koti ja mök­ki lämpiävät luul­tavasti suo­ral­la sähköläm­mi­tyk­sel­lä. Nyt sitä moti­vaa­tio­ta alkaa ole­maan ja hyvä niin.

      Vielä kun oival­let­taisi­in tai san­ot­taisi­in ääneen se fak­ta, että sähköau­ton lataami­nen tai lataa­mat­ta jät­tämi­nen on sähköläm­mi­tyk­sen jäl­keen ylivoimais­es­ti tehokkain tapa sään­nöstel­lä sänkön käyt­töä. Nor­maali sähkök­i­uaskin on auton sähkönku­lu­tuk­sen rin­nal­la pikkutek­i­jä. Mis­tä päästäänkin siihen, että tästä huoli­mat­ta sähköl­lä toimi­van auton hyö­ty­suhde on noin 3 ker­taa parem­pi kuin polt­to­moot­to­ri­au­tol­la. Eli myös ben­sa on liian hal­paa suit­si­maan kysyn­tää ja nyt sen hin­ta on jo valitet­tavasti laskusuunnassa.

      Vastaa

   3. On oikeas­t­aan poli­it­ti­nen kysymys, ketä tulisi tukea ja miten. 

      Helsingis­sä paljon sähköä kulut­ta­vat koti­taloudet ovat toden­näköis­es­ti varakkaampia kuin vähän sähköä kuluttavat.

      Koko maan mit­takaavas­sa tilanne on kuitenkin päin­vas­tainen. Jopa mon­es­sa top 10-kaupungis­sa edullisin asum­is­muo­to on taa­ja­mas­sa sijait­se­va sähkö- tai öljyläm­mit­teinen rt tai okt. Maaseudus­ta puhumattakaan.

      Kehä 3:n ulkop­uolel­la onkin run­saasti pieni- ja keski­t­u­loisia koti­talouk­sia, jot­ka ajau­tu­vat vuo­den lop­ul­la ongelmi­in sähkön hin­nan joh­dos­ta. Näille koti­talouk­sille tar­jol­la on vain huono­ja vai­h­toe­hto­ja: rahat eivät riitä sähkölasku­un, eivätkä oikein mas­si­iviseen energiaremonttiinkaan.

      Vastaa

      1. Toivoisin että pää­sisin edes Helenin asi­akas­sivuille tiedustele­maan, mis­tä tavat­toman korkea sähkölasku­ni (400€ per 3/kk) koos­t­uu. Asi­akas­palvelun sivut ovat olleet kiin­ni “tilapäis­es­ti” jo päiviä. Tämä on surkeaa palvelua. Olen sen­tään mak­sa­va asiakas.

3. Se että Helen nykäisee sähköstäni mojo­vat voitot ja käyt­tää sen hyväk­seni sirkushu­vei­hin ei poista taloudel­lista ahdinkoani. Vähen­tääkö Helsin­ki vero­ja, alen­taako HSL lipun hin­taa vai miten kaupun­ki aut­taa riis­tet­tyä sähkönkuluttajaa?

   Vastaa

4. “…ajas­ta­mal­la pesukoneet käymään öisin…”

   En pidä kovin realistisena.

   Ainakin mei­dän ker­rostalos­sa tulisi val­i­tuk­sia aika äkkiä. Meil­lä asun­non ain­oa WC jos­sa pesukone sijait­see on myös maku­uhuoneen vier­essä ja ne väliovet on kyl­lä niin hep­poisia äänieristyk­seltään vakiona, että heräisin siihen kel­lo 1 ja 5 välil­lä tapah­tu­vaan pesu­ta­pah­tu­maan tai viimeistään link­ouk­seen vaik­ka pesukone on kohtuu uusi ja sitämyö­den hil­jaisem­pi kuin van­ha oli.

   Astian­pe­sukoneen kohdal­la tätä on tul­lut tehtyä kos­ka se taas sijait­see toises­sa päässä asuntoa.

   Vastaa

   1. Ja sit­ten kun se astian­pe­sukone päästää vedet ulos kel­lo 2 aamuyöl­lä ja kukaan ei huo­maa mitään mon­een tun­ti­in, niin vaku­u­tusy­htiö ei kor­vaa pilalle men­neitä lat­tioi­ta ym., kos­ka kone oli ollut valvo­mat­ta päällä.

      Vastaa

   2. Ajas­ta pyykkikone aloit­ta­maan pesu viideltä, jol­loin se äänekäs link­ous seit­semän jäl­keen hil­jaisu­u­den pää­tyt­tyä. Mut­ta ener­giaa syövä veden läm­mi­tys ja suurin osa pesuo­hjel­mas­ta kuitenkin hal­van sähkön aikaan.

      Vastaa

   3. Olemme vuosikau­sia pesseet sekä pyyk­it että asti­at yöl­lä. Hil­jaisil­la nykykoneil­la ei mitään ongel­maa. Käy­hän se jääkaap­pikin yöllä.

      Vastaa

5. Ja.. sil­loin kun Suomes­sa kesähel­teil­lä ollut todel­la kuuma,
   taik­ka talvel­la väh. ‑25 astet­ta pakkas­ta, niin paljon julk­isu­udessa rummutettu
   tuulivoima ei tuo­ta juuri mitään sähköä val­takun­nan verkkoon.
   Kat­selin viime talvel­la päivit­täin tiivi­isti Fin­gridin sivu­ja ja Venäjältä tuli silloin
   päivit­täin Suomeen jopa 1300–1500 MW edestä sähköä, samoin tuli
   Ruot­sista piuhat tuliku­umi­na, ja paukku­pakkasil­la huip­puku­lu­tuk­sen aikaan jopa
   Virostakin tuoti­in sähköä Suomeen. Tulee tod. haas­teelli­nen talvi kun
   var­muudel­la Venäjän sähkön tuon­ti on ainakin sil­loin pois­sa, ja mil­laiset mah­taa olla
   lop­ul­ta Nor­jan vesivarat..

   https://yle.fi/uutiset/3–12588917

   Vastaa

6. “Peri­aat­teessa viimeisen voimalaitok­sen mar­gin­aal­i­hin­ta on oikea hin­ta. Jokainen kulut­ta­ja pitää käyn­nis­sä kallein­ta voimalaitos­ta. Sehän sul­jet­taisi­in, jos kulu­tus olisi vähäisempää.” 

   Onko kallein voimalaitos kivi­hi­ilivoimala, jon­ka sähkön hin­ta on nous­sut päästökau­pan seurauksena.
   Kan­nat­tako sähköy­htiön tuot­taa hal­paa sähköä ydin­voimal­la ja vesivoimal­la säätövoimaa, ja samal­la pitää käyn­nis­sä kallein voimala. Kaikkien voimaloiden sähkön­hin­ta määräy­tyy kalleim­man voimalan mukaan.

   Kulut­ta­jan säästö­toimet eivät auta, jos voimay­htiö pystyy pitämään kalli­in kivi­hi­ilivoimalan tuotannossa.

   Sähkö markki­nat ovat rikki.
   Tästä olemme samaa mieltä.

   Vastaa

   1. Sähkön hin­nan nousu johtuu ihan puh­taasti fos­si­ilis­ten polt­toainei­den taivaisi­in ampuneesta hin­tata­sos­ta. Hiilen hin­ta on nous­sut eurois­sa n. kym­menker­taisek­si 2v takaiseen ver­rat­tuna ja maakaa­sun hin­nan nousu on käsit­tääk­seni vielä suurempi.

      Hiililauh­teen tuotan­tokus­tan­nuk­set ovat täl­lä het­kel­lä käsit­tääk­seni 40% hyö­ty­suh­teel­la pyöril­välle voimalalle karkeasti:
      8snt/kWh päästöoikeuksiin
      ~13snt/kWh polttoaineeseen

      Tuo­hon päälle tulee sit­ten kaikkea muu­ta juok­se­vaa kus­tan­nus­ta + nyky­isin var­maan kaiken­laista vakavaraisu­us­vaa­timus­ta, jot­ta joku suos­tuu hiililaivan lähet­tämään liik­keelle jne. Ehkä 25snt/kWh.

      Pulaa ei ole sähköstä mis­sään. Pulaa on sen sijaan halvoista fos­si­il­i­sista polt­toaineista joil­la tuote­taan Euroopas­sa iso osa sähköstä.

      Vastaa

7. Kir­joi­tat …”Ongel­mana on, että sähkön kysyn­tä ylit­tää sen tarjonnan.”

   Miten tämä on mah­dol­lista? Ei viime vuon­na kysyn­tä ollut ongel­ma, ei tähän aikaan eikä huip­puku­lu­tuk­sen aikaankaan. Mik­si se on nyt, kun maas­sa on nyt enem­män tuotan­toka­p­a­siteet­tia kuin vuosi sit­ten (tuulivoimaa yli +1500 MW, Olk­ilu­o­to 3 koh­ta +1600 MW). Venäjän tuon­ti on pois, mut­ta tähän aikaan vuodes­ta sil­lä ei ole merk­i­tys­tä. Talvel­la OL3 kom­pen­soi senkin sit­ten. Pohjois-Ruotsin vesial­taat ovat täy­dem­piä kuin keskimäärin tähän aikaan vuodes­ta. Ei pitäisi olla kysyn­nän kat­tavas­ta tuotan­toka­p­a­siteetista pulaa, jos sitä vain käytettäisiin.

   Muu­takin keskusteltavaa on, mut­ta lähde­tään tästä liikkeelle.

   Vastaa

   1. Ei tuulivoima pöhötä +1500 MW tasais­es­ti. Sitä tuulee, tuulee jonkin ver­ran tai ei tuule, riip­puen ihan muista seikoista kuin tuulivoiman teo­reet­tis­es­ta mak­sim­i­tuotan­tokyvys­tä. Min­i­mi on yhä nol­la, eli tuulivoiman tuotan­to on liuku­va luku asen­netus­ta kap­a­siteetista nol­laan, tosin mainit­takoon että tuulivoima pääsään­töis­es­ti ei kai läh­es koskaan tuo­ta voimaa asen­netun kap­a­siteetin ver­ran, aina jos­sain tuulee vähem­män. Ja noi­ta joudu­taan kai myös sam­mut­tele­maan jos tuulet yltyvät liian koviksi.

      Vastaa

8. Voisiko sähköveron per­iä pros­ent­ti­na pörssisähkön hin­nas­ta. Täl­löin tulisi inten­si­ivi vähän kat­soa mihin aikaan kiin­teähin­taista ener­giaa käyt­tää, nythän niil­lä jot­ka ovat hala­van sop­parin sopi­vala het­kel­lä otta­neet ei ole mitään hyö­tyä siitä että ajoit­taisi­vat kulu­tus­ta hala­van sähkön aikaan. 

   Voisi myös olla negati­ivi­nen vero­pros­ent­ti kun hin­ta menee esim alle sentin/kWh, jol­loin kan­nat­taisi kehit­tää vähän huonom­pi­hyö­tysy­hteisi­akin varastoimistapoja.

   Tämän etu­na olisi myös että voisi ottaa käyt­töön heti heti, eikä vas­ta sit­ten kun ne ali­hin­noitel­lut sähkö­sopimuk­set erääntyvät. 

   Itse ajat­telin siir­tyä pörssisähköön kun van­ha sopimus päät­tyi, kun peri­aat­teessa pysty­isin jonkin ver­ran kulu­tus­ta säätämään (saunomi­nen, pesukoneet, ei sähköläm­mi­tys­tä), mut­ta vai­h­doin äkkiä kiin­teähin­taiseen kun löysin sel­l­aisen jos­sa hin­ta on kohtu­ulli­nen, kun hin­take­hi­tys muut­tui ennustamattomaksi.

   Samal­la huo­maa että kun omas­sa kukkarossa ei tun­nu, niin saun­o­mista, tiskikonet­ta ym on tul­lut käytet­tyä tark­ista­mat­ta pörssi­hin­taa, vaik­ka pörssisähköl­lä tuli hyvinkin akti­ivis­es­ti väl­tet­tyä kalleimpia tun­te­ja (ja saunot­tua paljon kun sähkö oli melkein ilmaista)

   Korkeam­mal­la sähköverol­la voitaisi­in sit­ten kat­taa täs­mäl­lisem­piä tuk­i­toimia. Ja joku perusvähen­nys pitäisi olla varmaankin..

   Vastaa

9. Rehelliset ekon­o­mistit pää­sevät samaan roskalainalu­okkaan ilmas­to­tutk­i­joiden kanssa, kun kaik­ki varoituk­set ja ohjeet esimerkik­si alvin laskemis­es­ta sivu­ute­taan. Jos jokin on rik­ki vielä pahem­min, niin media, jos­sa pääsee jokainen lindt­man­ni heku­moimaan miten pois­taa kansalaisil­ta raskaat verot, vaik­ka todel­lisu­udessa nos­taa vain kysyn­tää ja siten hin­taa. Lopuk­si ihme­tel­lään kun verokirstu keveni, mut­ta sähkön hin­ta ei. Twit­ter on siitä hieno, että pääsee seu­raa­maan eri asiantun­ti­joiden huu­toa tuuleen ja lop­ul­ta henkistä rom­ah­dus­ta kun huo­maa­vat, että asioiden tun­temisel­la ei ole poli­ti­ikas­sa ja medi­as­sa mitään väliä.

   Vastaa

10. Mis­tä tulee tämä sitkeästi vil­jel­ty väite “muu­ta­mas­ta kalli­ista tun­nista”? Sähköpörssis­sä on 0–5 hal­paa tun­tia yöl­lä, muu on törkeän hintaista.

    Toimi­va ja nopea ratkaisu olisi purkaa val­tion toimes­ta kaik­ki kiin­teähin­taiset sähkö­sopimuk­set. Myös yri­tyk­siltä. Sil­loin alka­isi sähkön säästämi­nen kiin­nos­taa jokaista, eikä vain meitä huono­tu­urisia, joiden kiin­teähin­tainen lop­pui tänä vuon­na. Jotain juri­disia ongelmia var­maan tuos­sa on, mut­ta kak­si vuot­ta sit­ten saati­in Uudelle­maalle asein var­tioitu raja flun­ssan takia, joten lait eivät ole este eivätkä edes hidaste nykyhallitukselle.

    Terv. Suo­ra sähköläm­mit­täjä. Ei paljua. Ei uima-allas­ta. Ei sähköau­toa. Lyhyet suihkut. Ei mah­dol­lisu­ut­ta takkaan. Ilmaläm­pöpump­pu on. Tule­van jouluku­un sähkölasku nyky­hin­noil­la 1 900€.

    PS. Sak­saan ver­tailu ontuu, siel­lä sähköä ei tarvi­ta kuin kän­nykän lataamiseen, talot lämpiävät kaa­sul­la tai hiilellä.

    Vastaa

    1. Pehmeä keino olisi mak­saa esim. 500 euron kan­nustin pörssisähkössä oleville ja siihen siir­tyville koti­talouk­sille. Lisäk­si pörssisähkön osta­jille 10 sentin kan­nustin per säästet­ty kWh, viime vuo­teen ver­rat­tuna. Toteu­tus ei ole kiireelli­nen, näitä kor­vauk­sia voi hakea sähkölasku­jen avul­la sit­ten, kun avus­tuk­si­in on tekni­nen valmius.

       Täl­lä olisi todel­lisia vaiku­tuk­sia sähkön hin­taan. Hal­li­tuk­sen rahan­jako­toimet ja kulu­tuk­ses­ta palk­it­sem­i­nen taas aiheut­ta­vat enem­män hait­taa kuin hyötyä.

       Muis­takaa pitää märkätilois­sa tasainen, muu­ta asun­toa hie­man korkeampi läm­pö. Läm­pöti­lan heilahte­lut kuulem­ma voivat vau­ri­oit­taa vesieristys­tä epä­ta­saisen läm­pölaa­jen­e­misen ja elämisen kaut­ta. En tiedä pitääkö paikkaansa, mut­ta ei var­maan kan­na­ta ottaa riskiä joidenkin satas­ten takia.

       Vastaa

    2. “Terv. Suo­ra sähköläm­mit­täjä… Ilmaläm­pöpump­pu on. Tule­van jouluku­un sähkölasku nyky­hin­noil­la 1 900€.”

       Tähän on ain­oas­taan kak­si mah­dol­lista seli­tys­tä: ylet­tömän suuri tai äärim­mäisen huonos­ti eris­tet­ty talo. Ensim­mäi­nen ratkeaa lait­ta­mal­la muu­ta­ma ovi kiin­ni ja ko huoneista läm­mi­tys pois päältä, jälkim­mäi­nen useil­la pie­nil­lä ja muu­ta­mal­la suure­mal­la tiiviyt­tä kor­jaaval­la toimenpiteellä.

       Hyvin eris­te­tyssä kohtuukokoises­sa talos­sa sähkölasku ilmaläm­pöpumpul­la on koko vuon­na luokkaa 2000€ (ellei ole kyseessä poikkeustapaus eli suurper­he). Kan­nat­taa myös harki­ta tulipesän han­kkimista ilmaläm­pöpumpun kaverik­si. Omakoti­talos­sa se mah­dol­lisu­us on aina.

       Vastaa

       1. “Hyvin eris­te­tyssä kohtuukokoises­sa talos­sa sähkölasku ilmaläm­pöpumpul­la on koko vuon­na luokkaa 2000€”

          Pörssisähkön hin­ta eloku­us­sa 2022 28 vrk keski­hin­ta 37.41 snt/kWh
          tule­van jouluku­un sähkölasku 2000–3000 kWh eli n. 760€ — 1140€ + Carunan siirtohinta.
          Kulu­tus riip­puu lämpötilasta.
          Esit­tämäsi 2000€ riit­tää 2 kuukaut­ta talvella.
          Ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen ei ehdi aut­taa tule­vana talvena.

       2. “tule­van jouluku­un sähkölasku 2000–3000 kWh”

          Kun tästä sähkömäärästä tehdään ilmaläm­pöpumpul­la läm­pöä, saadaan läm­pöä 5000 — 10 000 kWh, ulkoläm­pöti­las­ta riip­puen. Näin val­ta­va läm­mön kulu­tus tarkoit­taa todel­la suur­ta tai eri­tyisen huonos­ti eris­tet­tyä taloa. Täl­lainen sähkön ker­skaku­lut­ta­mi­nen joutaakin loppua.

       3. “Kun tästä sähkömäärästä tehdään ilmaläm­pöpumpul­la läm­pöä, saadaan läm­pöä 5000 — 10 000 kWh, ulkoläm­pöti­las­ta riip­puen. Näin val­ta­va läm­mön kulu­tus tarkoit­taa todel­la suur­ta tai eri­tyisen huonos­ti eris­tet­tyä taloa.”

          Koti- isä yrit­tää nähtävästi syyt­tää ker­skaku­lu­tuk­ses­ta kun en ole keksinyt luo­da ener­giaa tyhjästä.
          Ker­ran läm­mök­si muute­tus­ta sähköstä ei saa­da lisää sähköä.

          Talos­sani on jo ilmaläm­pöpump­pu, Opti­wat­ti ja suo­ra sähköläm­mi­tys. Vuosi­ta­sol­la sähkönku­lu­tus on pudon­nut 35%, tosin hin­takin on nous­sut reilusti. Investoin tänä vuon­na vielä varaavaan takkaan. .
          PIhal­la ei ole kuin lin­tu­jen juot­toal­las ilman lämmitystä.

          Yksi mah­dolli­nen seli­tys on, että koti-isä ei osaa laskea.

    3. Jalo­nen: “Toimi­va ja nopea ratkaisu olisi purkaa val­tion toimes­ta kaik­ki kiin­teähin­taiset sähkösopimukset.”

       Kaikkiko? Eikös eikös pörssisähkö vaa­di etäluet­tavaa mit­ta­ri­na? Entäs ne, joil­la sel­l­aista ei ole?

       Vastaa

11. “Kun kysyn­tä ja tar­jo­ta ovat epä­tas­apain­os­sa, ei oikein kan­na­ta sub­ven­toi­da kysyntää.”

    Mon­es­sa euroopan maas­sa on päädyt­ty spon­soroimaan kaa­sun ja sähkön kysyn­tää vaik­ka ekon­o­mistit ovat tuomin­neet sen -> lie­nee korkeampia syitä, jot­ka puolta­vat kysyn­nän sub­ven­toin­tia tässä. Sähköy­htiöi­den vakuusmaksu/likviditeettikriisin hoit­a­mi­nen lie­nee täl­läi­nen hyvä syy sähkön kysyn­nän spon­soroin­nin osalta. Jär­jet­tömäm­mältä tun­tuu se, että val­tio spon­soroi asum­istuen muo­dos­sa asum­ista eniten juuri Helsingis­sä, jos­sa asun­noista on jo muutenkin eniten niukkuutta.

    Vastaa

12. Aivan ensim­mäisek­si pitäisi oikeusteitse hillitä sähköy­htiöi­den toim­intaa ennen kuin ala muut­tuu täysin vil­lik­si län­nek­si. Oikeus diskrim­i­noi­da asi­akkai­ta asuin­paikan mukaan (maakun­tay­htiöt), kaukoläm­mön saal­is­tushin­noit­telu ja mak­sat­ta­mi­nen kun­ta­laisil­la (Helen), halut­to­muus tar­jo­ta lak­isääteistä toim­i­tusvelvol­lisu­u­den alaista sähköä ain­ut­takaan asi­akas­palvelukanavaa pitkin (Helen) nyt tule­vat ensim­mäisenä mieleen.

    Wind­fal­lien verot­tamis­es­takin saadaan alue­poli­ti­ikkaa kun maakun­tay­htiöt ensin jaka­vat voit­ton­sa hin­noit­te­luteknisil­lä jipoil­la kun­ta­laisille jon­ka jäl­keen onkin aika verot­taa kaupunkiy­htiöi­den “ylisu­uria voit­to­ja”. Moti­ivi tur­va­ta Helenin varat val­ut­ta­mal­la ne pikaises­ti kun­ta­laisille on ymmär­ret­tävä, mut­ta jär­jestelmä on vaaras­sa rom­ah­taa jos lain­säädän­nön nou­dat­tamis­es­ta tehdään vapaaehtoista.

    Hal­li­tuk­sen suun­nas­ta on turha odot­taa muu­ta kuin samaa van­haa reak­ti­ivista pop­ulis­mia. Vasem­mis­to siirtää taas vero­ja val­tion maksettavaksi.

    Mitä pörssisähkön käytön lisäämiseen tulee, Helen otti juuri ison askeleen taak­sepäin kun määräaikaisten sopimusten lisäk­si myös tois­taisek­si voimas­sa ole­vista sopimuk­sista on tul­lut arvokas­ta pääo­maa joista ei kan­na­ta luop­ua kun sel­l­aisen on ker­ran onnis­tunut saa­maan. Poli­it­tiset reali­teetit pitävät huol­ta siitä että näitä sopimustyyppe­jä tar­jo­taan yhtiön kannal­ta huonoon hintaan.

    Helen tekee har­ti­avoimin töitä jot­ta markki­nae­htois­es­ti myytävän sähkön houkut­tele­vu­us saataisi­in mah­dol­lisim­man heikok­si: “Sys­teemi­hin­tatuot­teen (ENOAFUTBLMJUN) päätöskurssien keskiar­vo ja alue-ero­tuot­teen (SYHELAFUTBLMJUN) päätöskurssien keskiar­vo las­ke­taan yhteen..”. Oikeasti? Yksi sopimustyyp­pi, ja etukä­teen ilmoitet­tu pörssisähkön lasku­tus­ra­ja. Help­poa, ymmär­ret­tävää ja juuri sopi­van riskip­i­toista että mie­lenki­in­to kulu­tuk­sen opti­moin­ti­in säilyy.

    Vastaa

13. Osoit­taako tapaus Helen todel­la kuin­ka rik­ki markki­na­t­alous sähkö­markki­noil­la oikeasti onkaan. Hal­paa sähköä on myy­ty markki­noille tiskin alta ja nyt tämä on tul­lut ilmi ja julk­isu­u­teen. Kuinka­han moni suo­ma­lai­sista kulut­ta­jista edes tiesi täl­laisen halvem­man lain mukaisen toim­i­tusvelvol­lisu­us­tuot­teen ole­mas­saolosta? Mik­si Helenin “julki­nen omis­ta­ja” ei ole omis­ta­jao­h­jan­nut yhtiötä suun­taan, jos­sa markki­na­t­alous toimisi paremmin?

    Sähköy­htiö tar­joaa halv­in­ta sopimus­taan vain puhe­lim­itse niille, jot­ka osaa­vat kysyä – tästä on kyse
    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009034741.html

    Vastaa

14. Kalli­iseen sähkön hin­taan ovat pääsyyl­lisiä Putin ja ”Vihreä siirtymä.”

    Putinille emme voi juurikaan mitään, mut­ta Vihreälle siir­tymälle paljonkin.

    Vihreän siir­tymä on Suomen kannal­ta todel­la vaikea rasti, sil­lä ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen on Suomelle pääosin edullista, kun ker­ran met­sät ja muu vihreä kas­va­vat vauhdil­la, läm­mi­tysku­lut laske­vat, tien­hoito halpe­nee, lisäsateet anta­vat lisää vesivoimaa, jne.

    Kaiken kukku­rak­si Suomen päästöt ovat tun­netusti vain tuhan­nesosa maail­man päästöistä, joten mei­dän ilmas­to­toimil­lamme ei ole mitään käytän­nön vaikutusta!

    Ja vielä, suurin osa maail­man suurista saas­tut­ta­jista (Kiina, Venäjä ja USA on vielä kysymys­merk­ki), eivät osal­lis­tu CO2-jump­paan ollenkaan. Päin­vas­toin, ne rajusti lisäävät fos­si­ilis­ten polttoa.

    Tosi­a­sioiden paineessa myös Sak­sa ja mon­et muutkin maat ovat lip­sumas­sa päästö­tavoit­teis­taan, sil­lä kalli­it ener­giahin­nat / sähkökatkok­set aiheut­ta­vat laa­jo­jakin lev­ot­to­muuk­sia ja vakavia talousongelmia.

    Herääkin kysymys siitä, että onko koko Vihreän siir­tymän poli­ti­ik­ka jo todel­lisu­udessa romahtanut?

    CO2-merk­i­tys pääasial­lise­na ilmas­ton läm­pen­e­misen aiheut­ta­jana on nyt laa­jem­minkin real­i­ty-check kohteena. 

    Kyseessä on epäi­lyt ilmastopoli­ti­ikan perus­tana ole­vien IPCC:n ilmas­tom­a­llien luotet­tavu­ud­es­ta ja tarkkuudesta.

    Tästä esimerkkinä johta­va ilmas­tom­a­llinnus-organ­isaa­tio Cli­MA (https://clima.caltech.edu), joka julka­isi 2021 raportin mallien kehi­tyk­sen ja luotet­tavu­u­den nykyti­las­ta. Siinä johtopäätös oli tämä:

    ”Mut­ta on edelleen mys­teeri, kuin­ka hien­o­varaiset kier­toradan vai­hte­lut, joi­ta täy­den­tävät ja mod­u­loi­vat palaut­teet, joi­hin liit­tyy pil­viä, val­tamerten tur­bu­lenssia ja hiilen kier­tokulkua, kulke­vat epä­lin­eaarisen ilmas­to­jär­jestelmän läpi tuot­taen jäätikkö-inter­glasi­aal­isia ilmas­ton heilahtelu­ja, joi­ta Maa on kokenut.”

    Kysymys kuu­luukin nyt näin: Onko Suo­mi viimeinen maa, joka uudelleenarvioi Vihreän siir­tymän­sä perustei­den oikeellisuuden?

    Vastaa

    1. Joo kyl­lä olisi asi­at hirveän paljon parem­min jos meil­lä olisi tuulivoiman sijaan paljon venäläisel­lä kaa­sul­la, öljyl­lä ja kivi­hi­ilel­lä toimivia voimalaitok­sia ja kaiken­laiseen ener­giate­hokku­u­teen alka­en raken­nusten läm­möner­istyk­ses­tä ei olisi panostettu.

       Kuin­ka pihal­la ihmi­nen voi olla? Vai onko Sep­po puh­das putin­isti joka halu­aisi että Suo­mi olisi tukev­asti äiti-venäjän syleilyssä? Siel­lähän ei ole pulaa ener­gias­ta, kaik­ki muu toki on päin helvettiä…

       Vastaa

       1. Hyvä arkkite­hti,

          Olisiko sin­ul­la jokin itse asi­aan liit­tyvä kom­ment­ti noi­hin esit­tämi­i­ni faktoihin?

          Sep­po Korp­poo, asekätk­i­jä­su­vun edus­ta­ja, joka on huolis­saan isän­maansa tule­vaisu­ud­es­ta ja tur­val­lisu­ud­es­ta, kol­men fir­man toim­i­tusjo­hta­ja 24/7, viemässä suo­ma­laista tekni­ikkaa armot­tomille globaal­i­markki­noille, ja varsinkin nuorten työl­listäjä, akti­ivi­nen mm. tekoä­ly-han­kkeis­sa (kts. http://www.innocode.eu)

    2. Olen kyl­lä aikalail­la eri mieltä.

       Sähkön hin­nan määrit­tää täl­lä het­kel­lä fos­si­ilis­ten ja etenkin maakaa­sun korkea hin­tata­so. Ei mikään vihreä siir­tymä. Jos “vihreää siir­tymää” ei olisi tehty, meil­lä olisi nyky­istä enem­män foos­si­il­isia voimaloi­ta Euroopas­sa, pula polt­toaineista olisi vielä nyky­istäkin kovem­pi ja hin­nat oli­si­vat vielä korkeammat.

       Nykyi­nen sähkön hin­taon­gel­ma muo­dos­tuu mon­es­ta asi­as­ta (lista ei tärkeysjärjestyksessä):
       — Poikkeuk­sel­lisen kui­va kesä -> joet ja ja patoal­taat tyhjänä + run of riv­er tuo­tot alhaalla
       — Varautu­mi­nen talveen kun kaa­sus­ta pulaa -> vesivoimalat koit­ta­vat säästää ja tuot­ta­vat vielä entistäkin vähemmän
       — Poikkeuk­sel­lisen kuuma ja kui­va kesä -> joet kuumana ja tyhjänä, Ran­skan ydin­voimaloi­ta seisokissa + mata­lam­mal­la teholla
       — Ydin­voimaloiden poikkeuk­sel­liset huoltokatkot
       — Ydin­voiman alasajo euroopas­sa (Sak­sa)

       Päästöoikeudet ovat toki täl­lä het­kel­lä hiil­isähkön kus­tan­nuk­sista n. 30% ja kaa­sun tapauk­ses­sa ehkä 5–10%. Jos sähkön pörssi­hin­ta putoaisi 550e/MWh -> 500e/MWh, niin tuskim­pa sinä juuri muut­taisit mielipi­det­täsi sähkön hin­nas­ta. Tuo on se ero mikä “vihreäl­lä siir­tymäl­lä” juuri nyt aikaansaadaan. Tuulivoimalat ja aurinkopa­neel­ithan alen­ta­vat sähkön hin­taa vs. kaik­ki poten­ti­aa­li­nen “ei vihreä” fossiilivoima.

       Euroopas­sa ei ole sähköpu­laa. Minään yksit­täisenä het­kenä ei ole vaikeuk­sia tuot­taa halut­tua tehoa. Ongel­mak­si muo­dos­tuu se, että kaa­sun polt­ta­mi­nen on niin törkeän kallista, että sähköä ei halu­ta sil­lä hin­nal­la kulut­taa, mikä on tuotan­tokus­tan­nus. Pulaa on halvoista polt­toaineista, ei sähköstä.

       Vastaa

       1. Lis­tas­ta puut­tuu se tärkein vihreän siir­tymän kaveri eli kysyn­täjous­to. Sitä ei syn­ny sopimuk­sil­la, joil­la sähkö mak­saa kesäl­lä ja talvel­la täs­mälleen saman ver­ran. Tässä saa­vat poli­itikotkin kat­soa peili­in, eri­tyis­es­ti EU-tasol­la (suo­ma­laisil­ta poli­itikoil­ta ei voi tämän tyyp­pistä kauas­näköisyyt­tä mitenkään olet­taa). Vihreän siir­tymän rin­nal­la olisi pitänyt ajaa sisään kysyn­täjous­tot mut­ta mitään ei ole asian eteen tehty, täl­läkään het­kel­lä. Sen tarvit­semien palvelu­iden kehit­tämisessä tulee men­emään vielä pitkään ja samal­la raken­netaan val­taval­la vauhdil­la tuulivoimaa. Yhtälö ei toi­mi ja lop­putu­los nähdään nyt sähkömarkkinassa.

       2. Ilman viher­hul­lu­tuk­sia fos­si­ilista ener­giaa olisi ollut paljon enem­män tar­jol­la Venäjän ulkop­uolelta ja jopa EUn rajo­jen sisäl­lä. Venäjän rahoit­tamien “ympäristöjär­jestö­jen” ja anti-frack­ing ‑liik­keen ansios­ta Euroopas­sa ei Nor­jaa luku­unot­ta­mat­ta ole pitkään aikaan otet­tu käyt­töön uusia maakaa­sukent­tiä saati sit­ten, että olisi lähdet­ty hyö­dyn­tämään liuskekaa­sua. Tämä on ollut Venäjän tahol­ta pitkään jatkunut­ta strate­gista vaikut­tamista EU:n oman tuotan­non alasa­jamisek­si ja Nord­stream 1&2 ‑putk­il­in­jo­jen nos­tamisek­si EU:n kurkul­la ole­vak­si tikariksi.

          Ehkä tämän suh­teen jär­ki on palaa­mas­sa — valitet­ta­van myöhään tosin — ja mm. Sak­sas­sa ollaan ilmeisen vakavasti puuhaile­mas­sa Sak­san ja Hol­lanin rajal­la sijait­se­van suuren mer­e­nalaisen kaa­suken­tän käyt­töönot­tamisek­si. Samoin Euvos­toli­iton pölyt taak­seen jät­täneessä UK:ssa ollaan kään­tämässä meren­po­h­jan hyö­dyn­tämät­tömien kaa­su­varo­jen käyt­tökiel­toa suo­ranaisek­si hop­utuk­sek­si ottaa ko. resurssit käyt­töön. Samal­la ilmeis­es­ti liuskekaa­sun­tuotan­non ehdo­ton ei on kään­tymässä enem­min tueksi.

          Tietysti viher­ji­hadis­mi ei vielä hel­litä otet­ta euroop­palai­sista ener­gia markki­noista — pahin­pana esimerkkinä on Sak­san taanoinen puh­taan pop­ulisti­nen päivän gallu­pei­hin perus­tu­va päätös ajaa ydin­voima alas (ennen aikaises­ti). Nyt kri­isin keskel­läkään aikataulus­ta ei juuri halu­ta jous­taa (viimeiset reak­torit jäi­sivät vain tehore­serviksi) vaan ennem­min aje­taan ilomielin täyt­tä­vauh­tia päin seinää. Vielä viimekeväänä olisi ollut help­po pyörtää edel­lisen vuo­den­vai­h­teen reak­to­rien sulut ja jatkaa ydin­voiman käyt­töä ainakin niin kauan kuin rus­sakoiden “erikoisop­er­aa­tio” jatkuu. Mut­ta kun ei vaan voi, kos­ka aate.

15. Miten Osmo suh­tau­tu­isit siihen, että EU emit­toisi vuosien 2028–2033 päästöoikeuk­sia markki­noille jo nyt ennen aikaisesti?

    Tuol­la taval­la saataisi­in las­ket­tua nyky­is­ten päästöoikeuk­sien hin­tavaiku­tus­ta ainakin hie­man ja pitkän aika välin päästöt eivät lisään­ty­isi? Hiililauh­teen hin­nas­ta päästöoikeudet ovat käsit­tääk­seni täl­lä het­kel­lä ainakin 30% ja kaa­sus­sakin jonkin ver­ran — joskin kaa­sun hin­ta on niin korkeal­la, että vaiku­tus sil­lä puolel­la on yksit­täisiä prosentteja.

    Vastaa

    1. Päästökau­pan helpot­ta­mi­nen vaikut­taisi hin­taan yllät­tävän vähän. Näin jopa kaup­paka­mari on toden­nut. Se kuitenkin jar­rut­taisi päästöt­tömän tuotan­non lisäämistä ja sitoisi siten euroopan pidem­mäk­si ajak­si riip­pu­vaisek­si fos­si­iliener­gias­ta, mikä pelaisi vain Putinin hyväksi.
       Sitä pait­si, uskooko joku demare­i­ta? Jos nyt “lainat­taisi­in” päästöoikeuk­sia tule­vaisu­udelta, uskooko joku todel­la, että demar­it hyväksy­i­sivät vass­d­taa­van vähen­nyk­sen sit­ten tulevaisuudessa.

       Vastaa

16. Omakoti­taloa­su­ja voi hel­posti tasa­ta pahimpia hin­tapi­ikke­jä diesel-gen­er­aat­torin avul­la. 2 eur/litra polt­toöljyn hin­nal­la gen­er­aat­to­ril­la tuote­tun sähkön hin­naksi tulee n. 60c/kwh. Gen­er­aat­torin lisäk­si ei tarvi­ta kuin vai­h­tokytkin sähköpääkeskuk­seen. Gen­er­aat­tori on kätevä myös kaavail­tu­jen sähkökatkosten var­alle. Omavaraisu­us kunniaan!

    Vastaa

    1. 60 snt/kWh vas­taa kyl­lä 600€/MWh eli aika kallista on. Edelleen kalli­im­paa, kuin useim­mat saatavil­la ole­vat sopimukset.

       Mut­ta 11kg teräskaa­supul­lo 25€ täyt­töhin­nal­la tuot­taa läm­mön hin­naksi 18 snt/kWh. Mökeille tarkoitet­tu kaa­supoltin vaan piikki­tun­tien ajak­si, toimii myös sähkökatko­jen aikana. Ongel­mana tietenkin sisäilma.

       Takka­han on täl­lä het­kel­lä aivan ylivoimainen. Riip­puen puiden hin­nas­ta, tulee läm­mön kus­tan­nuk­sek­si alle 10 snt/kWh.

       Vastaa

       1. Ver­tailuk­si vielä Helenin kaukoläm­pö, vesivir­ta­mak­suineen noin 120 €/MWh (eli 12 snt/kWh) ensi vuodelle ilmoite­tu­il­la hinnoilla.

          Joka tapauk­ses­sa, jos sopi­va voimala tai kat­ti­la vaan löy­tyy, nyt kan­nat­taa polt­taa kaik­ki met­sistä irtoa­va puu (kauko)lämmöksi sen sijaan, että siitä keit­et­täisi­in sel­l­ua. Näin­hän UPM teki jo viime tal­ve­na pitkän lakon aikana ja tekikin tem­pul­la ennä­tys­tu­lok­sen. Suo­ma­lainen puu on edelleen hyvin edullista. Har­mi, että Helenin hiilivoimalois­sa voi puu­ta olla mukana vain alle kymme­nen pros­ent­tia, mut­ta on sen­tään Salmisaaren pel­let­tikat­ti­la ja Vuosaaren hak­keen­polt­to­laitos valmis­tunee parahik­si täk­si talveksi.

17. Olisi mie­lenki­in­toista lukea mitä muis­sa Euroopan mais­sa mak­se­taan nyt ener­gias­ta. Mikä on arvioitu keskiver­tokoti­talouden ener­gialasku tule­vana tal­ve­na eri Euroopan mais­sa? Ettei vaan kävisi taas ker­ran niin, että me mak­samme lop­ul­ta kalleim­man hin­nan ener­gias­ta, jot­ta muiden ener­gialasku voidaan pitää edullisena.

    Paljon on puhut­tu, että suo­ma­lais­ten tilanne ei ole mitään mui­hin mai­hin ver­rat­tuna, mut­ta en ole näh­nyt mitään luku­ja asiasta.

    Vastaa

18. toimeen­tu­lo­tu­ki asi­akkail­la kor­vataan sähkölaskut erik­seen siten että, joko 45€/kk tai 150 kWh/kk jos yli 45€. riip­puen tilanteesta tämä ei vält­tämät­tä kan­nus­ta sähkön­säästöön. hirveästi en halu­aisi omia asioi­ta levitel­lä, mut­ta kun saa joil­takin kuukausil­ta toimeen­tu­lo­tukea niin en ole pörssisähköön siir­tynyt, siis pysynyt yleisessä sopimuk­ses­sa. muuten olen harkin­nut pörssi­hin­toi­hin siir­tymistä, voi olla että tapahtuu.

    toimeen­tu­lotuen pitäisi sisältää sähkö kiin­teästi euroina peru­sosas­sa, jol­loin kan­nus­taisi säästöön, sähköläm­mi­tys erik­seen. pörssisähkö pitäisi olla edes osit­tain pakolli­nen kaikille, vaik­ka esim 50% hinnasta.

    ydin­voimas­sa on ongel­ma että sitä ei saa­da nopeasti päälle ja pois, eli tar­jon­ta on kiin­teätä. mut­ta hin­ta määräy­tyy myös kulu­tuk­sen mukaan. joten ydin­voima kor­jaa huonos­ti hintapiikkejä.

    en enää nyky­isin vas­tus­ta ydin­voimaa, mut­ta täys­ratkaisu se ei siltikään ole. ydin­voimal­la voidaan lähin­nä kor­va­ta fos­si­il­isia. (fos­i­il­i­sista puheen ollen, ben­san hin­nan pitäisi olla min­imis­sään 2.3€/litra).

    voisiko joku puhua hake voimaloista, nekin taitaa päästä hirveästi hiilid­iok­si­di päästöjä mut­ta saako ne nopeasti päälle ja pois? voisi kel­va­ta lyhyen tähtäi­men ratkaisuk­si. lop­ulli­nen ratkaisu olisi kuitenkin sähkön varas­toin­ti, ja jos sähkö on jopa 0€/MWh, niin jopa huonol­lakin hyötysuhteella.

    “Ongel­mana tässä on sähkön vien­ti. Kun sub­ven­toimme omaa tuotan­toamme, hyö­ty voikin val­ua johto­ja pitkin Bal­ti­aan ja Saksaan.”
    kos­ka olen pahasti venäjä-vas­tainen ja olen ollut enem­män tai vähem­män viimeiset 20-vuot­ta, niin sol­i­daarisu­u­den nimis­sä tuo balt­ian ja sak­san aut­ta­mi­nen ei tun­nu niin väärältä.

    “Itse toivoisin markki­noille hin­tata­son suh­teen tur­val­lista pörssisähkö­sopimus­ta, joka toimisi kuin pörssisähkö, mut­ta hyvit­täisi ja laskut­taisi kuukau­den keski­hin­nan nousus­ta ja laskusta.”
    suosit­te­len viikkoa kuukau­den sijaan kos­ka viikos­sa on tarkasti 7 päivää. (en ala karkaus sekun­neista puhumaan).

    Vastaa

19. Täl­lä het­kel­lä tilanne sähköpörssis­sä on sel­l­ainen, että halpo­ja het­k­iä ei ole ollenkaan. Tuulivoimas­ta riip­puen yöl­lä voidaan päästä muu­ta­man sentin hin­taan per kWh, mut­ta ei paljon lohdu­ta kun päiväl­lä vede­tään sit­ten 50 s/kWh hin­nois­sa aamu klo 7 läh­tien yöhön asti.

    Mä kyl­lä alan kaipaa­maan jotaku­ta sähköpörssistä ymmärtävää selit­tämään, että mik­si hin­nat on näis­sä luke­mis­sa vaik­ka Suomes­sa ollaan tässä syysku­unkin vai­h­teessa oltu sähkön osalta liki omavaraisia. Onko mah­dol­lista, että pörssis­sä nyt vedätetään ylimääräistä välistä? Ja jos näin tapah­tuu, niin kuka sen tekee? Pääseekö näitä eri myyjien sähköpörssi­in tekemiä tar­jouk­sia tutki­maan jostain?

    Toisaal­ta hie­man ihme­tyt­tää tämä neu­vo kulu­tuk­sen siirtämis­es­tä pois kalleil­ta tun­neil­ta ja väite että tämä alen­taa hin­to­ja. Kun hin­nat on pörssis­sä edel­lisen iltana määrät­ty, niin se että päätän olla sauno­mat­ta kalli­ina het­kenä ei sitä pörssi­hin­taa sille päivälle enää laske. Kuka määrit­tää seu­raa­van päivän kulu­tusen­nus­teen pörssiä varten ja ote­taanko siinä huomioon, että osa kulu­tuk­ses­ta jääkin toteu­tu­mat­ta, jos hin­ta nousee liian korkeak­si? Ja jos kulut­ta­jat nyt alka­vatkin oikeasti säästää sähköä siten, että kulu­tus las­kee, niin kuin­ka nopeasti tämä näkyy kulu­tusen­nus­teessa, joka ilmeis­es­ti on aika olen­naises­sa osas­sa hin­to­jen muodostumisessa?

    Esimerkkinä: Kulut­ta­jat päät­tävät men­nä sähkölakkoon 6.12.2022 klo 19–20 ja ilmoit­ta­vat siitä etukä­teen. 50% suo­ma­lai­sista läh­tee tähän mukaan, ilmoit­tau­tuu kan­nat­ta­jik­si han­kkeen verkko­sivuil­la ja vetää talon­sa 100% vir­rat­tomak­si tuona tunti­na. Kulu­tus las­kee merkit­tävästi, mut­ta las­keeko pörssi­hin­ta, joka sovi­taan edel­lisenä päivänä etukäteen?

    Vastaa

    1. Jos kovin moni siirtää saun­o­mis­taan, seu­raaval­la ker­ral­la se osa­taan ottaa huu­tokau­pas­sa huomioon ja huip­puhetken hin­ta laskee.

       Vastaa

    2. Sähkön tar­jon­ta muut­tui ratkai­sev­asti juurikin syysku­un vai­h­teessa kun OL3 käyn­nistyi, ja samal­la alkoi tuul­la. Nyt kun Suo­mi on jopa sähkön net­toviejä use­am­man tun­nin vuorokaudessa, hin­nat ovat laske­neet vas­taavasti. Huomen­na la pörssisähkö mak­saa keskimäärin enää 13,4 c/kWh + verot. Lovi­isan ydin­voimaloista toinen on edelleen huol­los­sa. OL3 vajaa puo­lite­ho enem­män kuin kom­pen­soi vajauk­sen. Fos­si­il­isi­akin polte­taan näköjään enem­män kuin viime viikolla.

       Sel­l­ainenkin ihme on nyt nähty että Sak­san sähkön pörssi­hin­ta putoaa keskel­lä päivää (nyt viikon­lop­puna) tun­niksi suu­ru­us­lu­okkaan 5c/kWh. Pohjoises­sa Kes­ki-Euroopas­sa tämä on sekä aurinkovoiman ansio­ta että puut­teel­lis­ten pohjois-etelä ‑suun­tais­ten siir­toy­hteyk­sien syytä. Ran­s­ka ostaisi mielel­lään kaiken tar­jol­la ole­van edullisen sähkön kos­ka ydinvoimalaongelmat.

       Eri­tyisen edullista sähkön voi olet­taa Suomes­sa ole­van lokaku­un toisel­la viikol­la jos tuulee eikä talvi tule etu­a­jas­sa. Sil­loin kaik­ki ydin­voimalat ovat jälleen käytössä, ja OL3 täy­del­lä tehol­la (ellei ole taas vikaan­tunut). Lokaku­un toisen viikon jäl­keen alka­vat OL3 testit ja sääkin vähitellen kylmenee.

       Vastaa

20. Osmo, kun olet ana­lyyt­ti­nen henkilö , niin: Mik­si jok­seenkin toimi­va yö/päiväsähkö halut­ti­in ajaa alas, jos toiv­otaan aika­jous­to­ja. Juhana kavonius.

    Vastaa

    1. Yö- ja päiväsähkön tilalle on tul­lut paljon parem­pi ja parem­min osu­va pörssisähkö, sil­lä aina sähkö ei ole hal­paa öisinkään eikä aina kallista päivisinkään. Varaa­van sähköläm­mi­tyk­sen saa nyt halutes­saan todel­la halvaksi.

       Vastaa

21. Luon­tevin tapa tukea helsinkiläisiä Helenin tulok­ses­ta on, että yhtiö mak­saa osinko­ja kaupungille ja kaupun­ki käyt­tää rahat kun­ta­lais­ten hyväksi

    Eli miten? Yli­hin­taa asi­akkail­ta ensin ja sit­ten vaik­ka kaupunki­laisille joku kiva per­for­mas­si. Joku teat­te­ri­o­h­jaa­ja voisi vaik­ka laskut­taa 100.000 kaupungilta ja oh jätä pyl­listysper­for­manssin kaupun­gin johdon kat­sel­lessa. Kun­ta­lais­ten hyvä kid tietysti

    Vastaa

    1. Jos Helenin sähkö on yli­hin­taista, kan­nat­taa sin­un ostaa sitä joltain toiselta yhtiöltä.
       Helen sub­ven­toi tulok­sel­laan nyt voimakkaasti kaukoläm­pöä, kos­ka se menee kaik­ki helsinkiläisille. Helenin sähköasi­akkaista enem­mistö asuu muual­la kuin Helsingis­sä. Heitä Helen ei oikein voi subventoida. 

       Vastaa

       1. Kaukoläm­mön sub­ven­toin­nin ja lämpimän veden lotraamisel­la kan­nus­tamisen sijaan sopisi raha palaut­taa kun­nan kas­saan ja rahas­toi­da esim. seu­raavak­si 20 vuodek­si nuorten mie­len­ter­veyspalvelu­iden parantamiseen.

          Tai voisit vaik­ka Osmo surf­fa­ta tesla.com/fi_fi/megapack ja tila­ta muu­ta­mal­la milt­sil­lä akkuja.

          Tuo sen­täs aut­taisi oikeasti, eikä pelkästään tuh­laa kallis­ar­voista ener­giaa, kuten läm­mön subventointi.

22. Määräaikaisen pää­tyt­tyä halvin, mitä löy­tyi oli 24 snt. Tästä tuli nousuil­moi­tus 49,97 lokaku­un alusta.

    Liiken­teessä tämä muut­taa taas käyte­tyn polt­toaineen. Diesel on halvem­paa kuin sähkö ja auto pitää vai­h­taa nyt heti ennenkuin markki­nat tajuaa, että sähkö on kallein käyttövoima.

    Vastaa

    1. Viime yönä pörssisähkö mak­soi 4 snt. Jos sin­ul­la on sähköau­to, osta ihmeessä pörssisähköä ja lataa akut, kun sähkö on liki ilmaista.

       Vastaa

       1. Osmo, Helen(!) ilmoit­ti juuri nos­ta­vansa lataus­pis­tei­den­sä sähkön hin­taa 25 sen­tistä 32 sent­ti­in kWh (15 snt -> 23 snt Hk 1 ja 2 alueil­la). Jostain syys­tä sähkö mak­saa saman ver­ran sekä yöl­lä että päivällä.

          Tässä olisi tuhan­nen taalan paik­ka näyt­tää esimerkkiä ja kan­nus­taa ihmisiä lataa­maan öisin laske­mal­la hin­taa esimerkik­si 10 sent­ti­in klo 00–06 välille, jol­loin kulu­tus on pien­im­mil­lään. Nykyi­nen hin­noit­telu ohjaa lataa­maan pahim­paan kuor­mi­tus­pi­ikki­in ihmis­ten tul­lessa joko töi­hin tai kotiin.

       2. “Viime yönä pörssisähkö mak­soi 4 snt. Jos sin­ul­la on sähköau­to, osta ihmeessä pörssisähköä ja lataa akut, kun sähkö on liki ilmaista.”

          Sähköau­to läh­tee ensi keskivi­ikkona. 42 tkm ajet­tu ID4 meni kau­pak­si läh­es samal­la sum­mal­la, mil­lä sen ostin. Sopi­va peli Hesalaiselle, joka voi men­nä töi­hin mil­loin halu­aa ja joka saa koko maail­man pyörimään oman itsen­sä ympäril­lä. Todel­li­nen uni­ikin lumi­hi­u­taleen kulku­peli, jol­la maail­ma pelastuu. 

          Tääl­lä meil­läpäin ei ole sitä samaa valin­nan­mah­dol­lisu­ut­ta, mitä siel­lä. Usko tai älä, mut­ta jotkut meistä joutu­vat elämään omien sopimusten varas­sa eikä voi varas­taa yhteiskunnal­ta sil­loin, kun se itselle sopii. Hes­ois­sa saa var­masti ostet­tua läh­es ilmaista pörssisähköä tai jostain töpselistä imas­tua akut täy­teeen aina tarvit­taes­sa. Meil­lä oike­as­sa Suomes­sa joutuu tekemään ana­lyysin omas­ta kulu­tus­profi­ilista, tekemään sopimuk­set oman kulu­tuk­sen perus­teel­la ja laa­tia investoin­tisu­un­nitel­mat ihan oman elämän mukaan. Ja kaiken lisäk­si meil­lä oike­as­sa Suomes­sa joutuu kan­ta­maan vas­tu­un omista päätök­sistä. Siinä ei pienen vihreän miehen hai­hat­te­lut auta. Ei vaik­ka, vihreä mies miten haukkuu järjettömäksi. 

          Ja kyl­lä se voi tul­la Helsingis­sä yllä­tyk­senä, että meil­lä on tääl­lä oike­as­sa Suomes­sa ihan todel­lisia sovit­tu­ja meno­ja. Helsingis­sä sovi­tut aikataulut kun tup­paa jous­ta­maan mis­tä tahansa syys­tä. Viime viikol­la olin team­sis­sa, jos­sa helsinkiläi­nen asiantun­ti­ja oli myöhässä, kun hänen piti käy­dä ruokki­mas­sa työa­jal­la kissaa. Täl­läisessä Hesalaises­sa maail­mas­sa olisi help­po tode­ta, että ei tänään. Mikä tahansa syy on riit­tävä lais­taa velvol­lisuuk­sista Hes­ois­sa, mut­ta oike­as­sa elämässä se ei toi­mi. Oike­as­sa suomes­sa jos toteaa, että min­ul­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta tehdä tänään töitä, kos­ka työn tekemisen kulut ovat tänään korkeat, niin niitä hom­mia ei sit­ten tarvitse tehdä. Tarken­nuk­se­na siis, että tääl­lä oike­as­sa suomes­sa työn tekemät­tömyys johtaisi myös siihen, että myös palkan mak­sami­nen keskeytyisi. 

          Muis­tan, kun blo­gin pitäjä oli tulos­sa lutille luen­noimaan ja juna oli myöhässä. Min­ut hälytet­ti­in juna-ase­malle diesel autol­la hake­maan min­is­ter­iä, kun vr pet­ti ja tak­sei­hin ei voin­ut luot­taa. Vihreis­sä on totut­tu, että aina joku paikkaa ja “late and may­by” on slo­gan, joka ei petä eikä jätä. Tämä kult­tuuri on todel­la läpitunke­vaa kaikkial­la hes­ois­sa. Helsinkiläisen viras­ton tupakka­paikalla ei näy top­paa, jos­ta olisi mak­set­tu verot suomeen ja baari­in hesalaiset kan­taa aina omat juo­mat. JA kun hesalaiselle tar­joaa, niin hän ottaa kallein­ta kun joku muu mak­saa eikä koskaa tar­joa takaisin. Köy­hyys ei hait­taa, kun joku muu kuit­taa laskut. Joku muu ajaa sun puoles­ta. Joku muu tekee sun ruoat. Joku muu läm­mit­tää sun talon. Hesalaiset elävät siinä kuplas­sa, jos­sa mietitään miten bokashin mädä­tys­liemen ph saadaan opti­moitua oma­l­la hamp­pukasville eikä nähdä sitä, että sen yhden kotona syö­dyn ome­nan kuorel­la ei ole paskankaan väliä siinä kokon­aisku­vas­sa, jol­la hesan vihreätkin ruokitaan.

          Kun oma määräaikainen päät­tyi nyt kesäl­lä, niin paras­ta mitä sai oli 24 snt/kWh hin­ta, joka ei ollut määräaikainen vaan tätä toim­i­tus­var­muus-paskaa. Jo ennenkuin toim­i­tus alkoi tuli nos­to ener­gian hin­nas­sa 49.97 snt/kWh. Tääl­lä ei voi kohon­nu­ta hin­taa kom­pen­soi­da sil­lä, että varas­taa työ­nan­ta­jal­la, mak­sat­taa muil­la veron­mak­sajil­la tai jät­tää omat velvot­teet väli­in ener­gian hin­nan vuok­si. Hes­ois­sa se onnis­tuu. Kat­so vaik­ka tei­dän pääkaupunkiseudun satamia, miten piuhat ei enää menekään venei­den vaan auto­jen suun­taan. Sama näkyy viras­to­jen parkkipaikoil­la. Varas­t­a­mi­nen on hes­ois­sa niin syväl­lä. Tääl­lä jos menisin ja poraisin val­tion auto­jen tankki­in rei­jät ja veisin ben­sat, niin sitä ei hyväksyt­täisi. Hes­ois­sa auto kytketään mihin vaan, mis­tä ei itse tarvitse mak­saa. Ja tämä on niin vah­va nor­mi, että koko sähköau­tokeskustelu pyörii sen ympäril­lä, että sähköau­toil­i­jan ei tarvitse mak­saa ener­gias­ta, vaan sitä saa töpselistä. 

          Saisinko Helenistä yök­si pörssisähkön? Voisin ottaa sitä pörssisähköä vaik­ka niille ajoille, kun olen kotona ja kiin­teän hin­nan sille ajalle, kun en ole kotona pörssi­hin­taa vah­taa­mas­sa. Tätähän sinä tarkoi­tat? Että min­un pitäisi ostaa itsel­leni vielä kalli­im­paa pörssisähköä, jot­ta voin opti­moi­da omas­ta elämästäni yhtä osa-aluet­ta eli akun lataamista. 

          “Ja tämä: Laskepa nyt uud­estaan. Sähköau­to 20 kWh/100 km eli 10 €. Paljonko autosi kulut­taa dieseliä sadal­la kilo­metril­lä? Lisäk­si jokainen jär­jis­sään ole­va lataa sähköau­ton pörssisähköl­lä yöaikaan.”

          ID4 kulut­taa keskiar­vona noin 30 kWh/km. Keskiar­vo on sen ver­ran tark­ka, että ostet­tu määrä ylit­tää tuon pikkaisen ja auton ilmoit­ta­ma alit­taa tuon pikkaisen. Talvel­la 9 kW akkuläm­mitin ei riitä siihen, että akku olisi riit­tävän läm­min hyö­dyn­tämään pikalataus­ta, vaik­ka se on pääl­lä koko auton käyn­nis­sä oloa­jan. Talvel­la on siis aina tuo 9kW/h rul­laa­mas­sa muun kulu­tuk­sen päälle ja se ei vielä läm­mitä autoa, vaan pelkkää akkua.. Kesäl­lä ja nätisti ajele­mal­la pääsee lähelle kah­takym­men­tä, mut­ta vai­h­toe­htois­es­ti sil­loin, kun sähkö on eri­tyisen kallista on kulu­tuskin neljässäkymp­is­sä. Sähköaut­o­foo­ru­mil­la on pien­im­mät keskiku­lu­tuk­set jopa alit­ta­neet tuon 20 kWh luke­man ja pienin pihistämäl­lä saatu luke­ma, jon­ka tiedän saavute­tun on ollut 16,2. Tosin pihistys­luku­ja hakies­sa on muis­tet­ta­va, että pihistysajos­sa polt­tis­ten keskimääräi­nen kulu­tus on ollut jo pitkään 2,5 litran ala­puolel­la. Har­va kuitenkaan ajaa polt­to­moot­to­ril­la viimeiseen asti pihis­tellen, joten sähkärin pien­im­mät kulu­tuk­set eivät ole ver­ran­nol­lisia polt­tik­sen pien­impi­in kulu­tuk­si­in. Sähköl­lä pih­taamista on pakko tehdä, sil­lä jos id4 ajaa kuten taval­lista autoa, niin sil­lä ei pääse kuin 350 kilometriä. 

          Tämä 20–40 kulu­tus on siten sähkön hin­nal­la vai­htelu­välil­lä 10- 20 euroa / 100km keskiar­von ollessa 15 euroa / 100km. Tämä pelkkä ener­gian hin­ta ilman siir­tomak­su­ja. Halv­in­ta olisi nyt kaa­su, mut­ta sitä ei täältä saa. Sik­si hin­ta­järjestys on tätä talvea vas­ten oma­l­la sähköli­it­tymäl­lä ladat­taes­sa: 1. diesel, 2. ben­sa, 3. sähkö. 

          Puolisol­la on Vol­vo v60 ben­sal­la. Tässä on keskiku­lu­tus pidem­män ajan seu­ran­nas­sa ollut kuu­den litran molem­min puolin. Kesäl­lä hie­man alle ja talvel­la hie­man yli. Itse jos ajan sähköau­tos­ta tutul­la “aja kun veisit sairas­ta paskalle”- tyylil­lä, niin volvon kulu­tus on noin 5,5 litraa satasel­la. Seiskankin sen saa viemään ja jos olisi kaupungis­sa, niin sit­ten­hän var­maan menisi vielä enem­män. Vaik­ka autossa on start/stop automati­ikkaa, niin sähköau­tolle se ei pär­jää ruuhkas­sa. Kan­tatiel­lä jopa iso ben­sa-auto kulut­taa eurois­sa vähem­män, mitä sähköau­to, kun ote­taan huomioon se todel­li­nen hin­ta, mil­lä ener­giaa joutuu ostamaan.

          Ja nyt siis tulee toisek­si autok­si diesel. Iso Vol­vo kulut­ti d2 moot­to­ril­la jo kymme­nen vuot­ta lähelle neljää kaa­su­jalas­ta ja kelistä riip­puen. Se on nyky­hin­noil­la 8 euroa. Jos ajaa kuten sähköau­toa, niin ecu­runin tulok­sista voi vetää suun­tavi­ivo­ja tähän päivään. Volvoil­la on ajet­tu noin 2,5 litral­la ja volkkareil­la noin 2,2 litralla.

       3. On se jän­nää, että joku pitää varas­tamise­na sitä, että lataa sähköau­ton­sa hal­val­la hin­nan aikana. Kir­joit­ta­jan käsi­tys työa­joista Helsingis­sä ehkä vaatisi vähän tark­istamista. Liuku­vaa työaikaa sovel­letaan, jot­ta tiet eivät ruuhkau­tu­isi, mut­ta työpäivien pitu­ud­es­ta ei tääl­läkään tingitä.

    2. Diesel on halvem­paa kuin sähkö ja auto pitää vai­h­taa nyt heti ennenkuin markki­nat tajuaa, että sähkö on kallein käyttövoima.

       Laskepa nyt uud­estaan. Sähköau­to 20 kWh/100 km eli 10 €. Paljonko autosi kulut­taa dieseliä sadal­la kilo­metril­lä? Lisäk­si jokainen jär­jis­sään ole­va lataa sähköau­ton pörssisähköl­lä yöaikaan.

       Vastaa

       1. Tarkoi­tatko Osmo, että sähköau­tol­la esimerkissäsi 100 kilo­metrin mat­ka mak­saa 10 e?

          Ei kai se noin kallista voi olla?

          Itse ajoin tänään 60 km ben­sa-autol­lani, kehä ykkösel­lä ja kehä kol­mosel­la, kulu­tus oli 4,8 litraa per 100 km. Eli sadan kilo­metrin ajo olisi mak­sanut alle 10 e (pumpuil­la ben­sa tänään 2,06, noin).

       2. Sähkökin on kallista, jos halu­aa lada­ta sitä huip­puhin­noil­la. Viime yönä sitä sai ladatuk­si neljän sentin hin­nal­la. Sähköau­toil­i­jan kan­nat­taa ostaa pörssisähköä, kos­ka voi ajoit­taa latauksensa.

23. Sekä Soin­in­vaara että Juha Teir­ilä blo­gis­saan totea­vat että kysyn­täjous­to on läh­es olematonta.

    Tarkastel­laan­pa tätä fak­taa vähän pidem­mäl­lä aikavälil­lä kuin pelkkää ensi talvea ajatellen. Mitä tapah­tuu jos uusi­u­tu­vien mut­ta epä­vakaiden tuotan­to­tapo­jen (aurinko, tuuli) määrä lisään­tyy huo­mat­tavasti? Jos kysyn­tä ei jous­ta tuotan­non mukana, mut­ta itse tuotan­to heilahtelee voimakkaastikkin niin eihän tässä syn­ny mitään muu­ta kuin epä­vakaa sähkö­markki­na ja korkeat hin­tapi­ik­it, kuten meil­lä on nyt käsis­sämme tänä tal­ve­na. Ongel­ma ei katoa edes säätövoimal­la, muuten kuin että tätä vakaa­ta säätövoimaa on mas­si­ivi­nen määrä, joku vähin­tään 80% (puh­taasti hatus­ta vedet­ty veikkaus) luokkaa kysyn­tähui­pus­ta. Tietysti vai­h­toe­hto on aina lait­taa kiertäviä sähkökatko­ja jos ei tuule tai aurinko paista syys­tä tai tois­es­ta, tai sit­ten kaik­ki han­kki­vat koti­in­sa isot akut jot­ka jak­sa­vat pyörit­tää asun­non perus/huippukuormaa (riip­puen siitä mil­laista elin­mukavu­ut­ta tavoitel­laan) vähin­tään muu­tamia tunteja.

    Mitä tulee itse kir­joituk­seen, niin siinä vai­heessa kun kiertävi­in sähkökatkok­si­in on pakko ryhtyä niin tulisi myös pakot­taa val­ti­ol­liseen hätäti­laan vedoten purkaa määräaikaiset sähkö­sopimuk­set ja näin pakot­taa kyseiset taloudet mukaan säästötalkoisiin.

    Vastaa

    1. Kysymys sähkö­markki­nan toimivu­ud­es­ta (Euroopas­sa) kun vai­htel­e­van sähkön määrä lisään­tyy on mie­lenki­in­toinen. Onnek­si on lab­o­ra­to­rio: Alanko­maat. Käp­pyröistä käy ilmi että kaa­sul­la voi säätää mitä tahansa, esimerkik­si aurinkovoimaa joka vai­htelee 0–10GW aamun ja illan välil­lä. Alanko­mais­sa taitaa olla eniten aurinkovoimaa per capi­ta Euroopas­sa, 825Wp/nuppi. Se näkyy sähkön hin­nan vai­htelus­sa (vielä) yllät­tävän vähän, kos­ka käytän­nössä kaik­ki sähkö viedään naa­puri­mai­hin hyvään hin­taan. Vain viikon­lop­puisin hin­ta putoaa negati­ivisek­si, ja sekin luul­tavasti Nor­jaan menevän NorNed ‑kaapelin ongelmien vuoksi.

       Kaa­sun help­po säädet­tävyys sisältää valitet­tavasti ansan: sitä tulee käytet­tyä myös perusvoimana (ja läm­mi­tyk­seen), ja luo­daan kaa­suri­ip­pu­vu­us jota dik­taat­torit ja markki­nat hyö­dyn­tävät täysimääräis­es­ti. Näin myös Alanko­mais­sa. Nyt osa­taan varoa itäkaa­suri­ip­pu­vu­ut­ta, mut­ta on mah­dol­lista että alka­en nyt luo­daan markki­noiden mukana ajau­tu­mal­la län­sikaa­suri­ip­pu­vu­us ja uusi sys­teem­i­nen ris­ki ja pedataan 2030 ‑luvulle uut­ta kaa­sukri­isiä. Tätä pitäisi lähteä kiireen vilkkaa tor­ju­maan yhteiseu­roop­palaisel­la SMR-strategialla.

       Vastaa

       1. Niin tässä kyseisessä tapauk­ses­sa kaa­su ei ole ‘pätevä’ val­in­ta säätövoimak­si, kuten nykytil­amme osoit­taa. Ja miten Hol­lan­ti sit­ten noin yleen­sä on pär­jän­nyt talvisin? Ymmärtääk­seni myös kes­ki-euroopas­sa on jo ollut aiem­min ongelmia kun Sak­sa (huom. suurem­pi tek­i­jä kuin Hol­lan­ti) on dumpan­nut naa­puri­mai­hin hal­paa sähköä uusi­u­tu­vien huip­putun­teina ja sit­ten ostanut mata­lan tuotan­non tun­teina hiil­isähköä Puo­las­ta. Kali­for­ni­as­sa myös sähkö­markki­nat ovat olleet äärim­mäisen epä­vakai­ta uusi­u­tu­vien tuotan­non epä­ta­saisu­u­den vuoksi.

          Nämä epä­vakaat markki­nat ovat läh­es täysin ihan oman poli­ti­ikan tulosta, voisi puhua jopa suun­nitel­lus­ta lopputuloksesta.

    2. Määräaikainen sopimus on myös kallis nyt, jopa 40 snt/kWh. Kyl­lä se hin­ta kan­nus­taa säästämään.

       Vastaa

24. Eikö Hele­nil­lä ole toim­i­tusvelvol­lisu­us Helsinki­in, mut­tei esim Joutsaan?

    Käsit­tääk­seni toim­i­tusvelvol­lisu­usalueelle on pakko myy­dä, muualle ei ja hin­nas­tossa yhtiö ilmoit­taa, mikä on hin­ta velvol­lisu­usalueelle. Näin ilmeis­es­ti Seinäjoel­la, mik­sei Helsingissä?

    Vastaa

    1. Helsin­ki ilmoit­taa nyt toim­i­tusvelvol­lisu­ushin­nakseen pörssisähkön.

       Vastaa

       1. Eli onko päätök­sen­tek­i­jä Helsin­ki vai Helen?

       2. Tätä tuskin on tarkoitet­tu kun sähkö­markki­nala­ki on säädet­ty. Siinä sanotaan:
          “Vähit­täis­myyjäl­lä, jol­la on toim­i­tusvelvol­lisu­us, on olta­va julkiset sähkön myyn­tiehdot ja ‑hin­nat sekä niiden määräy­tymis­pe­rus­teet toim­i­tusvelvol­lisu­u­den piiris­sä oleville loppukäyttäjille.”

          Kat­so­taanko­han todel­la, että Hele­nil­lä on ole­mas­sa julki­nen sähkön myyn­ti­hin­ta, jos hin­ta ei tosi­asi­as­sa ole Helenin määrit­tämä vaan määräy­tyy spot-markkinoilla

       3. Kuka mak­saa jäsenalennukset?

          Oomi tar­joaa tun­tu­vaa alen­nus­ta sähkön hin­taan jäse­nille. Alen­nus kos­kee myös Spot hin­taa ja marginaalia.
          Carunan alueel­la voin ostaa Oomil­ta pörssisähkö Spot hin­nal­la, mut­ta en voi liit­tyä jäsenek­si, kos­ka asun Espoossa.

          Oomin omis­ta­ji­na ovat pitkäaikaiset ja paikalliset ener­gia-alan yhtiöt: Van­taan Ener­gia, Lahti Ener­gia, Pori Ener­gia, Oulun Seudun Sähkö sekä Oulun Sähkön­myyn­ti ja sen osakkaat: Oulun Ener­gia, Tornion Ener­gia, Haukiputaan sähköo­su­uskun­ta, Raa­hen Ener­gia, Rantakairan Sähkö ja Tenergia.

          “Tiesithän, että Oulun Seudun Sähkön jäse­nasi­akkaana saat vähin­tään 20 % jäse­nalen­nuk­sen Oomil­ta osta­mas­tasi sähköstä?

          Korotet­tu jäse­nalen­nus jatkuu vuo­den 2022 loppuun!
          Jäse­nalen­nus 1.1.–31.8.2022 on 40%
          Jäse­nalen­nus 1.9.–31.12.2022 on 30 %
          Henkilöasi­akas, jol­la on sähkönkäyt­tö­paik­ka Oulun Seudun Sähkön verkkoalueel­la, voi liit­tyä sähköo­su­uskun­nan jäsenek­si ja saa­da vähin­tään 20 % alen­nus­ta osta­mas­taan sähkö- ja läm­pöen­er­gias­ta. Jäsenek­si liityt­täessä mak­se­taan ker­talu­on­teinen 20 euron jäsen­mak­su, joka per­itään uusil­ta jäse­niltä sähkölaskun yhteydessä.”

    2. “Eikö Hele­nil­lä ole toim­i­tusvelvol­lisu­us Helsinki­in, mut­tei esim Joutsaan?”

       Taitaapi olla, mut­ta samal­la taitaapi olla niin, että Hele­nil­lä ei ole Helsinkiä kat­tavaa tuotan­toa. Huono myy­dä, jos ei ole mitään mitä myy

       Vastaa

       1. Helen tuot­taa kyl­lä huo­mat­tavasti sähköä ydin‑, vesi- tai tuulivoimaloil­la. Lisäk­si vielä tämän tal­ven on käytössä kak­si kivi­hi­ilivoimalaa ja peri­aat­teessa myös iso maakaa­su­voimala, johon on tosin vaikeuk­sia han­kkia maakaasua.

25. Helen voisi halutes­saan ojen­taa aut­ta­van käden sähköasi­akkailleen ja sen toteut­ta­mi­nen olisi aika yksinker­taista. Asi­akas saisi vuodessa ostaa sähköä vaikka­pa 5000kWh hin­taan 10snt/kWh. Jos kulu­tus ylit­tää tuon 5000kWh/vuosi, niin sähköasi­akas ostaa ylit­tävän määrän sähköpörssistä. Osmo tietää Helenin hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jana parem­min, mut­ta uskoak­seni tuo 5000kWh/vuosi riit­täisi 80%:lle Helenin koti­talousasi­akkaista. Tämän toteut­tamises­sa ei tarvi­ta hal­li­tuk­sen alv-alet­ta tai ylimääräisen tuk­iluukun perus­tamista Kelaan.
    Sit­ten tuos­ta Helenin ansain­ta­logi­ikas­ta. En näe järkevänä, että Helen kynii asi­akkaansa puh­taak­si ryöstöhin­noit­telul­laan. Helenin tämän ja ensi vuo­den tulos tulee ole­maan huip­pu­lu­okkaa ja viivan alle jää joku mehevä luku. Tuos­ta tulok­ses­ta mak­se­taan ensik­si yhteisövero 20%, tämän jäl­keen Helen mak­saa Helsin­gin kaupungille osinkoa, jos­ta menee pääo­mavero 32%.
    Seinäjoen kaupun­ki on valin­nut toisen­laisen läh­estymis­ta­van, kuten tääl­lä on jo aikaisem­min mainit­tu. Jae­taan kaupun­gin omis­ta­man ener­giay­htiön tulos ulos halvem­mil­la mut­ta tuotan­tokus­tan­nuk­set ylit­tävil­lä hin­noil­la Seinäjoen Ener­gian alueen asi­akkaille. Kun yhtiön tulos on nol­lan tun­tu­mas­sa, niin se ei joudu mak­samaan yhteisö- ja pääomaveroa.
    Tämä luon­nol­lis­es­ti pitää Seinäjoen alueen kulu­tuskysyn­tää yllä, kos­ka ihmis­ten ei tarvitse tin­kiä muus­ta kulu­tuk­ses­ta mak­saak­seen huimasti kohon­nei­ta sähkölaskuaan. Mielestäni Helen eli Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­to toimii lyhyt­näköis­es­ti sähköhin­noit­telul­laan. Kuten yllä mainitsin, niin se kohon­nut sähkölasku mak­se­taan ihmis­ten net­to­tu­loista ja sit­ten säästetään jostain muus­ta. Tämä on myrkkyä Helsin­gin alueen palvelusektorille.
    Tietysti kaupung­in­val­tu­us­to tykkää, kun Helen mak­saa mes­sevät osin­got. Osinko­ra­hoil­la voi sit­ten val­tu­us­to päät­tää rak­en­taa keskus­tatun­nelin, raiti­otiesil­lan Suomen­lin­naan, muu­ta­ma lisäk­er­ros Ood­i­in tai joku muu vas­taa­va pretige-turhake

    Vastaa

    1. Kaupun­ki ei mak­sa osin­gostaan pääomaveroa.
       Aja­tus, että ensim­mäiset 5000 kWh tuli­si­vat kaikille hal­pana ja sen yli menevä osa pörssisähkönä tuk­isi lähin­nä niitä, joil­la ei ole mitään oneglaa sähkölaskun­sa kanssa kun taas pulas­sa ole­vat sähköläm­mit­täjät oli­si­vat vaikeuksissa.

       Vastaa

26. Nyt jos ostaa ebaystä USB-läm­mit­in­po­h­jal­liset tohvelei­hin, ne ehtivät tule­maan ennen kylmimpiä kele­jä. Pahim­mat hajut poh­jal­li­sista kan­nat­taa käryyt­tää irti ulkona ennen varsi­naista käyt­töä. Euroopan vähit­täiskau­pas­sa myytäviä 10–20 ker­taa kalli­impia läm­mit­in­vaat­tei­ta ei kan­na­ta ostaa.

    Jotkin läm­mitin­li­iv­it tai ‑ele­men­tit vaa­ti­vat 2 ampeerin USB-vir­taläh­teen, täl­laisia halpo­ja löy­tyy esim. rautakau­pas­ta joi­hinkin yleisimpi­in työkalumerkkien akkui­hin. Työkalu­akut ovat paljon nopeampia lada­ta täy­teen kuin esim. äly­puhe­limelle tarkoite­tut virtapankit.

    Läm­pöpeitot ovat toinen hyvä keino selvitä ylläpi­toläm­mite­tyssä asun­nos­sa. Nämä kan­nat­taa ostaa kivi­jal­ka­li­ik­keestä taku­un ja sak­salaisen kemikaal­i­tur­val­lisu­us­merkin kanssa.

    Rekki­tanko, kun­topy­örä, käve­ly­mat­to tai kah­vaku­u­la ovat lisäk­si ter­veel­lisiä. Etenkin käve­ly­mat­to on ylivoimainen laite jalko­jen läm­mi­tyk­seen ennen nukkumaanmenoa.

    Vastaa

27. Usein esitet­ty kysymys kuu­luu, että kei­den tasku­un yliko­rkeista sähkön hin­noista saadut voitot val­u­vat. Asianomaiset itse tietävät, mut­ta julk­i­sista lähteistä tarkkaa tietoa ei saa. Sähkön­tuotan­tosopimuk­set kuu­lunevat yri­tys­salaisu­u­den piiriin.

    Kallein säätövoima, kaa­su­lauhde mak­sa­nee polt­toaine­hin­tana enin­tään 300 €/MWh (ICE TTF) ja päästöoikeus 100 €/t. Täl­löin kaa­su­lauh­teen omakus­tan­nush­in­ta markki­nahin­noin ja 50 % hyö­ty­suh­teel­la olisi 640 €/MWh. Vaik­ka Pohjo­is­mais­sa ei kaa­su­lauhdet­ta tuote­ta, man­nereu­roopan hin­tata­so monas­ti kulkeu­tuu meillekin, ja myös tilanteessa, mis­sä Suo­mi on eristynyt eril­liseen hin­ta-alueeseen Suomes­sakin päädytään jopa yli tuon hin­tata­son. Joku siis var­muudel­la vedät­tää meil­läkin. Ja se on sähkö­markki­noi­hin suun­nitel­tu omi­naisu­us, ei virhetoiminto.

    Jos suo­ma­lainen tuot­ta­ja myy tuotan­ton­sa pörssi­in, voit­to on päivä­saikaan huikea. Seinäjoen voimalaitok­sen kan­nat­taa siis myy­dä pörssi­in ja voit­to­jen­sa turvin myy­dä seinäjok­isille hal­paa sähköä. Olen kyl­lä ollut siinä uskos­sa, että näin ei saa tehdä lail­lis­es­ti. Sen sijaan voimalaitos myynee sähkön­sä suo­raan vähit­täis­myyn­tiy­htiölleen, joka pystyy siis myymään hal­val­la seinäjok­i­laisille. Tämä on tosin vain arvailu­ani, kos­ka sopimuk­set eivät ole julk­isia. Helsingillä ei ole riit­tävästi hal­paa sähkön­tuotan­toa, jot­ta se voisi kat­taa sil­lä helsinkiläis­ten sähkönku­lu­tuk­sen, joten keskustelu helsinkiläis­ten oikeud­es­ta hal­paan omaan sähköön on turhaa.

    Tuulivoiman voitoista ei niin ikään ole var­maa tietoa. Vielä vuo­teen 2020 asti sähkön hin­ta oli perin alhaal­la, ja uudet tuulivoimalat tekivät lop­puasi­akkaansa kanssa kah­den­välisiä PPA sopimuk­sia. Eli siis myivät tuotan­ton­sa etukä­teen sovit­tuun, nykykäsi­tyk­sen mukaan hal­paan hin­taan. Tämän päivän tilanteessa aiem­min ostosopimuk­sen tehneet osta­jat säästävät nyt paljon rahaa. Riskiä kai­h­tam­a­ton tuulivoiman rak­en­ta­ja ei nyt tyy­ty­isi PPA sopimuk­si­in, vaan myisi pörssi­in ja uskoisi, että tämä hin­tata­so jatkuu pitkälle tule­vaisu­u­teen. Ei löy­dy tietoa siitä, miten tuulivoima­sopimuk­set jakau­tu­vat PPA/ pörssi koko tuulivoimakan­nas­sa. On siis perin han­kala sanoa, kuka voit­taa. Var­maa on vain se, että kulut­ta­ja häviää.

    Vastaa

28. > Nor­jan malli, jos­sa koti­taloudet saavat
    > jonkin määrän sähköä alen­netul­la hinnalla

    Toisin sanoen ostoko­rt­ti malli. Tämä dig­i­taa­li­nen sähköko­rt­ti voisi olla henkilöko­htainen mak­su­vä­line, jol­la henkilö voi ostaa perush­in­taista sähköä tietyn määrä ja siitä yli menevän sähkön hin­ta nousee pro­gres­si­ivis­es­ti. Jos pro­gres­si­ivi­nen hin­ta ylit­tää markki­nahin­nan, ei sitä tietenkään ole pakko käyt­tää. Eihän elin­tarvikkei­den ostoko­rt­ti­akaan kukaan pako­ta käyttämään.

    Sys­tee­mi toimii parhait­en sil­loin, kun jokainen voi vapaasti ostaa ja myy­dä omaa sähkön-osto-oikeut­taan. Verova­paasti. Niin­hän pula-ajan leipäko­rt­te­jakin ostet­ti­in ja myyti­in vapaasti paikalli­sis­sa pörs­seis­sä: tietyis­sä kadunkul­mis­sa. Jär­jestelmästä on mah­do­ton­ta päästä eroon, jos kak­si­hin­taisen sähkön molem­mil­la hin­noit­telumalleil­la ei ole mitään yhtymäko­htaa, jos­sa hin­nat aset­tuvat samalle tasolle. Clearing.

    Kun ostoko­rt­ti­jär­jestelmä on saatu toim­i­maan, ale­taan saman tien säätelemään para­me­tre­ja niin, että lop­ul­ta kenenkään ei ole järkevää tur­vau­tua ostoko­rt­tei­hin, kos­ka markki­noil­ta saa edullisemmin.

    Kun eri­laisia reaal­i­tuot­tei­ta «kor­tite­taan», syn­tyy rahan rin­nalle usei­ta eri­laisia val­u­ut­to­ja, joil­la kul­lakin on YHTEYS REAALIMAAILMAN TUOTTEISIIN ja niiden hin­toi­hin. … Tämä onkin jo kokon­aan oma lukun­sa. … Mak­su­ti­lanteessa äly­puhe­lin löytää edullisim­man kom­bi­naa­tion näi­den eri «val­u­ut­to­jen» kesken eikä kulut­ta­ja vält­tämät­tä edes tiedä mitä hän tuli osta­neek­si ja myyneek­si saadak­seen kau­pan tiskiltä litran maitoa. (Vaik­ka siinä sekun­nis­sa kävi torin kul­mal­la vai­h­ta­mas­sa eri ostoko­rt­te­ja toisi­in­sa ja nämä lop­ul­ta sit­ten rahaan kau­pan tiskillä.)

    Luke­mat­to­mia ker­to­ja his­to­ri­as­sa, aina sen jäl­keen, kun raha on (jälleen ker­ran) rom­ah­tanut, on yritet­ty uut­ta alkua uudel­la rahal­la, joka on sidot­tu johonkin reaaliseen omaisu­u­teen. Luo­ma­l­la val­ti­olli­nen ostoko­rt­ti­jär­jestelmä, meil­lä Suo­ma­laisil­la olisi etu­lyön­ti­ase­ma euron rom­ah­duk­sen jälkeisessä tilanteessa.

    Vastaa

29. Sähkön hin­nan­muo­dos­tuk­ses­sa on kyse paljon muus­takin kuin markki­noista. Taloudessa ja poli­ti­ikas­sa taas on tehokku­u­den lisäk­si kyse myös arvovalinnoista.

    Koti­talouk­sien riip­pu­vu­us sähköstä ei ole syn­tynyt pelkästään kulut­ta­jien val­in­to­jen tulok­se­na, vaan se on suurim­mal­ta osin luo­tu val­tion ja kun­tien tekemil­lä poli­it­tisil­la päätök­sil­lä. Val­tio on mak­sanut tukia öljyläm­mi­tyk­ses­tä luop­umisek­si ja vah­vasti suositel­lut, ettei öljyläm­mi­tys­tä raken­neta uusi­in taloi­hin. Ellei kaukoläm­pöä ole saatavil­la, ovat käytännnössä ain­oina vai­h­toe­htoina olleet sähköstä riip­pu­vaiset läm­mi­tys­muodot. Kaukoläm­pö taas on usein hin­noitel­tu läm­pöpumpuil­la toteutet­tua läm­mi­tys­tä kalli­im­mak­si. Tähän ovat syynä vihreään ener­giapoli­ti­ikkaan kuu­lu­va päästökaup­pa ja se tosi­a­sia, että kaukoläm­pöä tuot­taa usein kevyesti säädel­ty ja monop­o­liase­mas­sa ole­va yri­tys, jon­ka ain­oa tavoite on tuot­taa voit­toa pääomanomistajalle.

    Poli­it­ti­nen arvo­val­in­ta on se, että val­tio ja kun­nat ensin ohjaa­vat kansalaisia sähköstä riip­pu­vaisi­in läm­mi­tys­muo­toi­hin, ja sähkön hin­nan nous­tua kym­menker­taisek­si keskit­tyvät lähin­nä ker­tomaan, mik­si asialle ei voi tai ei saa tehdä mitään. Toinen arvo­val­in­ta on se, että sähkön hin­nan sal­li­taan nous­ta kohtu­ut­toma­lle tasolle, ja sen tulok­se­na osa suo­ma­lai­sista kaikel­la toden­näköisyy­del­lä menet­tää kotin­sa tule­vana tal­ve­na. Kol­mas arvo­val­in­ta on se, että tämänkaltaises­sa kri­isi­ti­lanteessa ilmas­to­toimien väl­itön­tä toteu­tus­ta pide­tään tärkeämp­inä kuin ener­gian hin­nan kohtu­ullisu­ut­ta, ja ratkaisun seu­rauk­se­na tietois­es­ti hyväksytään huo­mat­ta­va ener­giaköy­hyy­den lisään­tymi­nen. Jos markki­nal­ib­er­aalia läh­estymistapaa olisi viime sotien aikana sovel­let­tu vält­tämät­tömyyshyödykkeisi­in, emme toden­näköis­es­ti kävisi tätä keskustelua suomeksi.

    Hal­li­tuk­sen jaka­mat tuet helpot­ta­vat suurim­paan hätään joutunei­den tilan­net­ta lyhyel­lä aikavälil­lä. Niiden avul­la ei tosin raken­neta yhdenkään kilo­watin ver­ran uut­ta kap­a­siteet­tia. Sähkön han­k­in­taan mak­se­tut tuet suurelta osin ohjau­tu­vat ole­mas­sa ole­vien sähkön­tuot­ta­jien voit­toi­hin. Tämä taas ei ole pidem­mäl­lä aikavälil­lä kestävä ratkaisu. Mon­et tuet eivät myöskään auta keski­t­u­loisia, jot­ka kym­menker­taisik­si kohon­nei­den sähkön hin­to­jen myötä joutu­vat kohtu­ut­tomaan asemaan.

    Sähkön hin­nan korot­tamisel­la kym­menker­taisek­si voi olla arvaa­mat­to­mia seu­rauk­sia yhteiskun­nas­sa. Jos pörssi­hin­tainen sähköläm­mi­tys mak­saa talvel­la 1000–1500 euroa/kk tai enem­män, on sil­lä hin­nal­la kan­nat­tavaa jo vuokra­ta asun­to jostakin lämpimästä maas­ta ja jät­tää Suomes­sa ole­va asun­to talvek­si perus­läm­mön varaan. Mon­es­sa maail­man maas­sa 1500 eurol­la kuus­sa ja vähem­mäl­läkin saa läm­mite­tyn asun­non vuokralle ja vielä kau­pan päälle ruokaa kau­pas­ta tai rav­in­to­las­ta. Nyky­isil­lä sähkön hin­noil­la ei itse kulun­sa mak­sa­van vält­tämät­tä kan­na­ta asua ja työsken­nel­lä Suomes­sa talvisin, jos työ­nan­ta­ja sal­lii etä­työn osan vuot­ta ulko­mail­ta, osan vuodes­ta voi saa­da palkaton­ta vapaa­ta, tai muut kuin palkkat­u­lot riit­tävät elämiseen. Entistä korkeam­malle nousee myös palk­ka, jol­la voi paran­taa elin­ta­soaan toimeen­tu­lo­tu­keen nähden.

    Vastaa

    1. Täl­laises­sa kri­isi­ti­lanteessa on mielestäni edesvas­tu­u­ton­ta, että Helsin­gin Ener­gia on jo muu­ta­man kuukau­den päästä sulke­mas­sa yhden hiilivoimalan ja pian sen jäl­keen toisen. Kun sähköstä on niin suuri pula, että se voi johtaa suureen yhteiskun­nal­liseen kri­isi­in, on älytön­tä pitää kiin­ni nyky­i­sistä etu­a­jas­sa toteutet­tavista aikatauluista luop­ua fos­si­ilis­es­ta ener­gias­ta, vaik­ka ei ole vielä ole­mas­sa riit­tävästi kor­vaavaa ener­giantuotan­toa ja sille myös riit­täviä var­a­vai­h­toe­hto­ja, kun puhutaan esimerkik­si tuulen kaltai­sista epälu­otet­tavista energianlähteistä.

       Vastaa

       1. Helenin sähkön­tuotan­to kyl­lä lisään­tyy eikä vähene, kos­ka Olk­ilu­o­to 3:sta 10 % on Helenin ja investoimme tuulivoimaan sato­ja miljoo­nia euroja.

       2. Jos vai­h­toe­htoina ovat sähkökatkot helsinkiläisille tai Hanasaaren hiilivoimalan käytön jatkami­nen niin kum­man Helen val­it­see? Päätök­sessä on ajatelta­va pitem­mälle kuin ensi kevääseen. Ja huomioita­va se, ettei Vuosaaren suureen kaa­su­voimalaan ole tulos­sa kaa­sua poltettavaksi. 

          Helenin olisi syytä tul­la julk­isu­u­teen jo nyt ja ker­toa että mikäli sähköstä on pulaa ja hin­ta korkeal­la niin Hanasaaren toim­intaa jatke­taan, ja että Helen pyrkii kaikin tavoin edesaut­ta­maan sähkön riit­tävän tuotan­non tur­vaamista. Täl­lä ulostu­lol­la olisi sähkö­markki­noi­ta rauhoit­ta­va ja hin­to­ja alen­ta­va vaiku­tus. Helenin asi­akkaat ovat Helenin kaut­ta vuosikym­meniä run­saasti rahoit­ta­neet kaupun­gin mui­ta tarpei­ta ja nyt han­kalana aikana on Helenin syytä pitää hyvää huol­ta asiakkaistaan.

30. Tehdään mui­hinkin ener­gialähteisi­in saman­lainen sys­teemi­him­meli kuin sähköön, niin koko hom­man älyt­tömyys konkreti­soituu. — Naa­puri tankkaa ben­sa-ase­mal­la euron ben­saa per litra kos­ka hänel­lä sat­tuu onnekkaasti ole­maan van­ha määräaikainen sopimus ja itse vier­essä ostaa samaa ben­saa sadal­la eurol­la litra kos­ka oman sopimuk­sen hin­ta pomp­sahti. Joutuu lait­ta­maan auton seison­taan ja käymään tal­ven pyöräl­lä kau­pas­sa jot­ta lapset selviävät hengis­sä, naa­puri päris­telee kaikkia mah­dol­lisia lait­teitasnn minkä nyt huvi­a­jeluil­taan kerkeää.

    Vastaa

31. Kyl­lähän tässä kerätään men­nei­den vuosien type­r­yyk­sistä aiheutu­via onnet­to­mia kus­tan­nuk­sia. Olisi pitänyt ihan alun­perin kan­nus­taa yksi­ty­isiä kulut­ta­jia tekemään omia osu­uskun­tia ja varmis­ta­maan omavaraisu­ut­ta. Mut­ta tätähän nimeno­maan vas­tustet­ti­in pait­si teol­lisu­u­den myös min­is­ter­iön toimes­ta. Hur­raa mikä min­is­ter­iö ! Edes aurinkosähköä ei saanut liit­tää verkkon. Hupaisaa. Nytkin jos halu­aisi kyläverkon ja oman tuotan­non ja yli­jäämän voisi myy­dä, niin het­ki­nen , sehän ei onnis­tu kun on tämä kuvitel­ma men­neestä maail­mas­ta jos­sa pitää aina olla isoil­la toim­i­joil­la monop­o­li. Haloo, siis monop­o­li ? 2022 Suomes­sa ja Euroopas­sa. What ? Täl­lainen kyläverkko ei ostaisi sähköä ollenkaan. Korkein­taan myisi sitä jos olisi yli­jäämää. Ei vaikut­taisi kaa­sun hin­ta Sak­sas­sa ei Putinin pojan menin­git. Mut­ta se min­is­ter­iö ja ne nykyiset toim­i­jat ja se näköala­ton päät­täjien legioona.

    Vastaa

32. Ei tässä tun­nu kauheasti ole­van tehtävis­sä. Kulu­tus­ta on saata­va pienem­mäk­si mikä tietenkin on pikaises­ti todel­la vaikeaa, mut­ta jatkon kannal­ta tärkeätä. Ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ei selvitä vain vähän siirtämäl­lä kulu­tus­ta eri vuorokau­den aikaan tai kikkaile­mal­la rahoituk­sen kanssa.

    Sinän­sä tun­tuu nau­ret­taval­ta, että aurinkoise­na sopi­van lämpimänä päivänä voi olla sähkön hin­ta korkeal­la. Tänä kesänä ongel­ma on ollut liian vähäi­nen asen­net­tu aurinkoen­er­gia eikä kaa­suputkien ongelmat. 

    Tärkeätä olisi, että nyt tehtävät suuret voitot pää­ty­isi vihreän siir­tymän sijoituk­si­in. Se ei kuitenkaan riitä vaan elämän­ta­pa muu­tok­sia tarvi­taan. Esimerkik­si on älytön­tä puhua, että kaikil­la ei ehkä ole varaa läm­mit­tää kote­jaan kun talvel­la teol­lisu­us syö paljon ener­giaa. Vuo­de­naiko­jen mukaan elämi­nen pitäisi olla ihan taval­lista ja tehtaan työn­tek­i­jöille voisi antaa ylimääräiset pari kuukaut­ta lomaa jot­ta ener­gia voidaan käyt­tää muualla.

    Koti­talouk­sis­sa on aika vähän tehtävis­sä, kos­ka läm­mi­tys­lait­teet ovat aika hölmö­ja. Inter­net yhteys on, mut­ta turha toivoa edes päivityksiä. 

    Yhden asian keksin ja siitä voisi tietoa levit­tää. Jär­jestelmis­sä yleen­sä on ter­mi­nen desin­fioin­ti joka läm­mit­tää käyt­töve­den kuumaksi.

    Toinen melko yksinker­tainen tapa olisi kytkeä vesikier­toises­sa jär­jestelmässä ole­van ulkoisen läm­pömit­tarin tilalle laite joka antaa val­heel­lisia läm­pöti­la-arvo­ja pörssisähkön hin­nan, todel­lisen läm­pöti­lan ja ennustei­den mukaan. Kyseessä on niin yksinker­tainen laite, että niitä voisi pikavauh­tia valmis­taa (uskoisin että arduino tai vas­taa­va, oikea ohjel­ma, muu­ta­ma pas­si­ivi­nen osa ja piuhat kiin­ni). Esimerkik­si kun sähkö on hal­paa laite väit­täisi kymme­nen astet­ta todel­lista kylmem­mäk­si jol­loin jär­jestelmässä ole­va puskuri­varaa­ja kuumenisi liikaa, mut­ta pat­tereis­sa ter­mostaatit taas estäi­sivät läm­mön nousun huoneistossa.

    Vastaa

    1. Ainakin isäni maaläm­pöpump­pu­un pystyy lait­ta­maan lisä­vas­tuk­sen ja kom­pres­sorin käytön eston huip­putun­neille. Lisäk­si käyt­töve­den valmis­tuk­sen ja läm­mi­tyspi­irien ase­tuk­si­in voi lait­taa aikaohjelmoinnin.

       Jo ohjaus sisä- eikä ulkoläm­pöti­lan mukaan olisi nyt eduk­si, kos­ka se loiven­taisi kulu­tus­ta pakkashuipuissa.

       Märkätilo­jen piiris­sä kan­nat­taa var­maan pitää aika vakaa läm­pö ettei vesieristys kärsi.

       Vastaa

33. Miten sähkönkäyt­töään jous­tavasti säätelevä voi säästää pörssisähköl­lä? Mis­sä on hal­pa yösähkö? Nyt kun kat­son ensiyön spot-hin­taa halvimpi­en tun­tien aikaan kel­lo 00–05, on alhaisin het­kelli­nen hin­ta 17,33 cent/kwh ja keskiar­vo noin 25 cent/kwh. Vaik­ka sähkölait­teet tek­i­sivät läh­es kaiken vain yöl­lä ja ylläpi­don päiväl­lä, en saavut­taisi säästöä halvim­paan tois­taisek­si voimas­sa ole­vaan sopimus­tar­jouk­seen nähden.

    Vastaa

    1. Ensi yön alin spot-hin­ta on het­kel­lis­es­ti 25,43 sent­tiä kilo­wat­ti­tun­nil­ta. Käytän­nössä koko yön merkit­tävästi korkeampi.

       Vastaa

    2. Kat­so spot pörssisähkön hin­nat sahko.tk viimeisen 2 kuukau­den ajal­ta. Löy­tyykö halpo­ja tunteja?
       Han­ki opti­wat­ti tai vas­taa­va automaattisäätö.
       Älä tee päätök­siä seu­raa­van yön perusteella.

       Vastaa

34. Tämä ei ole omaa tek­stiäni, mut­ta olen täysin samaa mieltä.

    “Sähkön hin­nan nousul­la saadaan Suomen kansan­talous hyvään malli­in: Sähkön hin­nal­la 1 eur/kWh, keräi­sivät sähkön tuot­ta­jat liike­vai­h­don, joka ylit­tää Suomen val­tion vuosit­taisen budjetin!

    Mitä ihmettä!! Oliko siinä koronarokot­teessa jotain, joka lait­toi päät sekaisin poliitikoilta??

    Jo pelkkä aja­tus siitä, että sähköä myy­dään kah­den vuo­den sopimuk­sil­la veron­mak­sajille siir­toi­neen ja veroi­neen 50 snt/kWh on jär­jetön­tä — kan­nat­taa pidät­tää hen­gi­tys­tä vähän aikaa ja miet­tiä. mitä se oikeasti tarkoit­taa! Sel­l­ainen yksikköhin­ta on keinotekoinen ja poli­itikko­jen älytön sössäämi­nen. jol­la kerätään Suomen val­tion bud­jetin arvos­ta puo­let — pelkästään sähkön hinnassa!!

    Ja sähkö­fir­man omis­ta­ja nau­ra­vat par­taansa! Minäkin vai­h­dan nyt osakkei­ta Fortumiin.”

    Vastaa

35. For­tum omis­taa osan Uniperi­stä, mut­ta mik­si anneteen kuva, että For­tum vas­taisi Uniperin sitoumuk­sista? Ovathan nuo eri yhtiöitä. Mis­tä tuol­lainen vas­tuu on tul­lut, onko joku sel­l­ais­es­ta sopin­ut. Voisiko joku selittää.

    Vastaa

36. Ener­gian ja eri­tyis­es­ti sähkön säästämi­nen itse­tarkoituk­se­na ja sen val­jas­t­a­mi­nen ide­olo­giak­si on haitallista ja siitä pitäisi han­kki­u­tua eroon. Ulkoishait­to­jen mak­sat­ta­mi­nen aiheut­ta­jal­la tuot­taa riit­tävän tas­apain­on ja on sitä­pait­si kestävä ajat­te­lu­ta­pa kos­ka se vas­taa yleistä moraal­i­ta­jua, ainakin niis­sä mais­sa jois­sa aineelli­nen hyv­in­voin­ti on sel­l­aisel­la tasol­la että moraal­i­ta­jul­la on ylipäätään merk­i­tys­tä. Tämänkin tason saavut­tamiseen tarvi­taan aikalail­la energiaa.

    Vuon­na 2008 tolkun ihmisetkin saat­toi­vat ajatel­la: “Lyhyesti: voisin harki­ta, jos ydin­voimaa käytet­täisi­in fos­si­ilisen polt­toaineen kor­vaamiseen ja vain siihen, mut­ta tois­taisek­si sitä käytetään ylläpitämään ener­gian hal­paa hin­taa ja viemään yhteiskun­taa yhä pidem­mälle energiariippuvuuteen.”

    Johtopäätös havain­to­jen perus­teel­la oli sinän­sä loogi­nen (Suomes­sa) jos halu­aa nähdä met­sä­te­ol­lisu­u­den ker­talu­on­teisen raken­nemuu­tok­sen (paperi­sta sel­l­uk­si) osana jotain suurem­paa kuvio­ta jos­sa aineel­lisen hyv­in­voin­nin ja ener­gianku­lu­tuk­sen kytken­tä heikke­nee ja hei­jas­tuu myös sähkönkulutukseen.

    Toisin kävi, met­sä­te­ol­lisu­u­den sähkönku­lu­tuk­sen pienen­e­m­i­nen (2007–2022) on koh­ta syö­ty, eri­tyis­es­ti kepun aja­ma par­a­dig­ma jos­sa polte­taan asioi­ta läm­mön tuot­tamisek­si on onnek­si ajanut kar­ille, ja nyt (samat) tolkun ihmiset puuhaa­vat jät­tiläis­mäisiä läm­pöpump­pu­ja jot­ka pyörivät ydin­sähköl­lä. Tätä lisää. Vahinko vaan että parin vuosikymme­nen harharetkien jäl­keen ajaudut­ti­in Suomes­sa lop­ul­ta tilanteeseen jos­sa Fin­gridin var­avoimalat käyn­nis­tet­ti­in (tänään) ensim­mäi­nen ker­ran jo näin alkusyksys­tä läm­pöti­lan ollessa reilusti plus­san puolel­la koko maas­sa. Virheistä opi­taan. Jatkos­sa Suomen ener­giapoli­ti­ikan kul­makivi voisi olla jotain muu­ta kuin riit­tämätön perusvoima.

    Euroopan sähkökri­isi ei ole ollenkaan niin paha kuin miltä näyt­tää, ja kuten tääl­läkin on todet­tu, oikeas­t­aan vain hin­takri­isi yhdis­tet­tynä toiv­ot­tavasti ker­talu­on­teisi­in vesi- ja ydin­voiman tuotan­to-ongelmi­in. Kaa­supu­la on todel­li­nen, kat­ta­mat­ta on joidenkin lähtei­den mukaan vielä luokkaa 500 TWh/a venäläistä kaa­sua, käytet­täväk­si lähin­nä läm­mi­tyk­seen. Ver­tailun vuok­si: 2005 Sak­sas­sa tuotet­ti­in ydin­sähköä 150TWh/a, viimeiset laitok­set oli tarkoi­tus ajaa alas nyt 2022 lopus­sa. 150 TWh/a sähköä Sak­san olois­sa real­is­tisel­la COPil­la olisi tuot­tanut hyvinkin 500 TWh läm­pöä. Fukushi­man onnet­to­muu­den vanavedessä ydin­voiman vaa­likysymyk­sek­si nos­tanut punav­ihreä blok­ki voi nyt hiilivoimaloi­ta käyn­nis­tel­lessä kysel­lä itseltään miten meni noin niinkuin omas­ta mielestä.

    Vaik­ka euroop­palainen ener­giapoli­ti­ik­ka on mon­es­sa suh­teessa epäon­nis­tunut, onnek­si tekni­ikan kehi­tys paikkaa. Elämme his­to­ri­al­lisia aiko­ja: tämä on ensim­mäi­nen euroop­palainen ener­giakri­isi jos­ta palau­tu­mises­sa auringol­la on merkit­tävä rooli. Euroopas­sa tulee tänä vuon­na ole­maan varovasti arvioiden 48TWh/a lisää aurinkosähkön­tuotan­toa (14% 39 GWp:stä) viime vuo­teen ver­rat­tuna, eikä tuotan­to ole vielä edes ehtinyt kun­nol­la reagoi­da ennen­näkemät­tömään hin­tain­sen­ti­ivi­in. Tätä taus­taa vas­ten muuten Ruotsin kieltäy­tymi­nen suo­ras­ta siir­toy­htey­destä Sak­saan tun­tuu has­sul­ta: kaapelin valmistues­sa olisi luul­tavasti mah­dol­lisu­us ostaa puoli-ilmaista aurinkosähköä Sak­sas­ta päiväl­lä ja myy­dä vas­taa­va määrä illal­la kalli­il­la takaisin.

    Sähkö­markki­nat eivät tule palaa­maan entiselleen. Sähkön hin­tavai­htelui­hin kan­nat­taa sopeu­tua, eikä ottaa suun­nit­te­lu­tavoit­teek­si niiden sta­biloimista, kos­ka se edullisim­mil­laan tarkoit­taisi luul­tavasti tarpeet­toman paljon ukrainalaista ja muu­ta län­sikaa­sua ulkoishait­toi­neen. Pikem­minkin euroop­palais­ten sähkö­markki­noiden suun­nit­te­lu­tavoit­teina pitäisi olla markki­noil­letu­lon kyn­nyk­sen madal­t­a­mi­nen ja kysyn­täjous­ton lisäämi­nen. Ainakaan jälkim­mäisen ei pitäisi tuot­taa vaikeuk­sia kun­han päästöoikeuk­sia vaan saadaan pois­tet­tua markki­noil­ta riit­tävän ripeästi.

    Vastaa

37. Helen taitaa myy­dä likaisen hiili- ja kaa­susähkön­sä markki­noille ja ostaa sieltä vähähi­ilisem­pää sähköä. Kaupit­telee tääl­lä Tam­pereen tor­eil­la muka­mas puh­das­ta sähköä. 

    Pörssisähkön vuorokausi­hin­ta näyt­tää nyt ole­van läh­es 30 snt/kWh eikä näytä yöl­läkään juuri laske­van. Tuulivoiman tuotan­to on täl­lä het­kel­lä (11.9) vain 188MW, mut­ta onnek­si ydin­voiman on 3430 MW. Ilmeis­es­ti OL3 toimii. Viroon vir­taa 613 MW, mikä nos­taa Suomen hintaa.

    Vastaa

38. Nim­imerk­ki Stadist esit­ti vai­h­toe­hdon nykyiselle energiapolitiikalle:

    ..sen sijas­ta että raken­net­taisi­in sähköverkkoa kollek­ti­ivisel­la läh­estymis­taval­la, eli sähköverkkoa joka pystyy tar­joa­maan vakaasti edullista ener­giaa kansalle. 

    Tarken­netaan hie­man: sähköverkko ei tar­joa edullista ener­giaa kansalle vaan mah­dol­lis­taa sen. Kan­nat­ta­nee puhua jakelu­verkos­ta (luon­nolli­nen monop­o­li) ja sähkön­tuotan­nos­ta (kaikkea muu­ta kuin luon­nolli­nen monop­o­li) erikseen.

    Jos olete­taan että sähköjär­jestelmä = jakeluverkko+tuottajat pystytään reg­u­loimaan sel­l­aisek­si että ver­tikaal­isia sopimuk­sia ei voi käyt­tää jär­jeste­ly­i­hin joiden tosi­asialli­nen tarkoi­tus on kil­pailun rajoit­ta­mi­nen, tarkoit­taa tämä että markki­noille tulon kyn­nys on muun reg­u­laa­tion onnistues­sa vain tekni­nen: toimin­nan käyn­nistämi­nen edel­lyt­tää jonk­in­moi­sen investoin­nin jon­ka suu­ru­us riip­puu saatavil­la olev­as­ta tekni­ikas­ta. Mitä pienem­pi investoin­ti, sitä enem­män voi olet­taa tuot­ta­jia markki­noille tule­van, ja kil­pailu pitää hin­nan kulut­ta­jille kohtuullisena.

    Sähkö­markki­noille tulon kyn­nys­tä on Suomen lain­säädän­nössä madal­let­tu esimerkil­lis­es­ti: jakelu­verkon halti­jal­la on velvol­lisu­us paikallisen ener­giay­hteisön tase­selvi­tyk­seen. Tämä tarkoit­taa että markki­noille tulon kyn­nys on madal­let­tu lain­säädän­nössä niin alas kuin se teknis­es­ti on mah­dol­lista: pien­im­mil­lään investoin­ti on aurinkopa­neel­it + invert­teri, ja rahanteko voi alkaa.

    Mutta..tämä tuo jakelu­verkkoon epä­tas­apain­oa sekä a) teknisessä mielessä inert­ian puut­teena (jota käsitelti­in Sep­po Korp­poon linkkaa­mas­sa videossa) että b) rak­en­teel­lis­es­ti heiken­tämäl­lä perusvoimaan tehty­jen investoin­tien kannattavuutta.

    Juuri nyt pitäisi tehdä kauaskan­toisia ratkaisu­ja puut­teel­lisen infor­maa­tion perus­teel­la: jos suosi­taan pien­tuotan­toa, saadaan peri­aat­teessa hajautet­tu ja resilient­ti sähköjär­jestelmä, pait­si jos pien­tuotan­to on pelkkää aurinkoa ja tuul­ta, jol­loin sähköjär­jestelmä ei ole enää vakaa hin­noista puhu­mat­takaan. Lisään­tyvä pien­tuotan­to johtaa mah­dol­lis­es­ti investoin­tien sikasyke­li­hin, mut­ta taas toisaal­ta oleel­lis­es­ti yksi­ty­is­ten kansalais­ten mak­sama aurinkovoiman ylika­p­a­siteet­ti luo ehkä uusia inno­vaa­tioi­ta ilmaisen sähkön hyö­dyn­tämisessä ilman isom­pia hait­to­ja kansan­taloudelle.. Tavoite “pystyy tar­joa­maan vakaasti edullista ener­giaa kansalle” on selvästikin haastava.

    Pien­tuotan­nol­la ja suur­tuotan­nol­la on molem­mil­la puolen­sa, ei ole mitenkään selvää onko toinen toista parem­pi. Teknis­es­ti helpoin (ja suosi­tu­in) ratkaisu Euroopas­sa on kaa­su (suur­tuotan­toa) pien­tuotan­non säätövoimana, mut­ta tämän vai­h­toe­hdon riskit real­isoi­tu­i­v­at täysimääräis­es­ti puolisen vuot­ta sit­ten Euroopassa.

    Kaikesta nyt tapah­tuneesta huoli­mat­ta väit­täisin että Euroopan (mukaan­lukien Suomen) on jatkos­sakin tur­val­lista rak­en­taa ener­giapoli­ti­ikkaansa (ja käytän­nössä sähkö­markki­noi­ta) kaa­sun varaan siltä osin kuin säätöon­gel­ma ei ole uusi­u­tuvil­la ja ydin­voimal­la ratkaistavis­sa. Kaa­sun käytön volyymien tulee pienen­tyä ratkai­sev­asti nykyis­es­tä, mut­ta tähän tren­di on johta­mas­sa muutenkin. Suuria toim­i­tuskanavia on jatkos­sa toiv­ot­tavasti kolme euroop­palaista: Nor­ja, Hol­lan­ti, Ukraina ja lisäk­si Euroopan ulkop­uo­li­nen tuon­ti (LNG). Venäjä tulee takaisin putk­i­toimit­ta­jak­si viimeistään sit­ten kun EUssa ale­taan huolestua siitä mitä tarkoit­taa köy­htyvä ja epä­vakaa Kiinan siir­tomaa itäisenä naapurina.

    Vastaa

39. Min­ul­la oli joskus 10v sit­ten tässä yösähkö. Jostain tuli illal­la sig­naali joka käyn­nisti läm­mi­tyk­sen yön tun­neik­si. Voisiko tuo­hon tekni­ikkaan perustuen saa­da sähköy­htiöltä palvelun että he pitävät läm­mi­tys­tä talos­sani pääl­lä vain kun sähkön hin­ta alit­taa sovi­tun rajan esim 7c/kWh. Jos talo sit­ten kyl­menisi niin voin aina lait­taa päiväsähkön päälle sähkö­taulus­tani. Täl­läisel­lä lisähyös­teel­lä varuste­tun pörssisähkön ottaisin mielel­läni nyt kun määräaikainen koh­ta umpeutuu.

    Vastaa

40. Mitenkä on, onko Helenin voit­to­jen jakami­nen täl­lä periaatteella…
    ”Luon­tevin tapa tukea helsinkiläisiä Helenin tulok­ses­ta on, että yhtiö mak­saa osinko­ja kaupungille ja kaupun­ki käyt­tää rahat kun­ta­lais­ten hyväksi.”…?
    Kun…
    ”Hele­nil­lä on yli 600 000 pien­sähköasi­akas­ta, joista enem­mistö on ei-helsinkiläisiä.”

    Eli, Helen kerää vero­ja Helsin­gin ulkop­uolisil­ta asiakkailta. 

    Tun­tuu varsin arve­lut­tavalle ellei peräti lain­vas­taiselle kohdel­la asi­akkai­ta ja puo­lus­tel­la hin­nan koro­tuk­sia täl­laisin tavoit­tein. Oikeu­den­mukaiselle tun­tuu sel­l­ainen hin­noit­telu, joka on läpinäkyvästi tas­a­puo­li­nen kaikille asi­akkaille ilman mitään piilevää voiton palau­tuk­sen mekanis­mia. Ris­tiri­itaisu­us vaatii selityksiä.

    Vastaa

    1. Jos ei asu Helsingis­sä ja ostaa sähkön­sä Hele­niltä niin on tietoinen tilanteesta. Tois­taisek­si voimass­sa ole­van sopimuk­sen voi sanoa irti ja vai­h­taa yhtiötä. Muutkin kaupunkien omis­ta­mat ener­giay­htiöt toimi­vat samal­la taval­la. Espoo taitaa olla suurin kaupun­ki ilman omaa ener­giay­htiötä, eli on pakko ostaa muualta.

       Vastaa

    2. Vesa Sor­ri: “Eli, Helen kerää vero­ja Helsin­gin ulkop­uolisil­ta asiakkailta.”

       Ei siinä ole kyse veroista. Sähkö myy­dään markki­nahin­taan ja muil­takin yhtiöltä voi halutes­saan ostaa.

       Vastaa

41. Ver­taisin sähkö­markki­noiden tilan­net­ta sairaan­hoitopi­iri­in, jos­sa noin kak­sisa­taa lääkäriä työsken­telee keskikuukausi­pal­ka­lla 8.000€/kk. Kos­ka sairaan­hoitopi­ir­il­lä on kuitenkin pula lääkäreistä, palkataan ylimääräi­nen keikkalääkäri osas­tolle hin­taan 15.000€/kk. Pitääkö nyt tuo mar­gin­aal­i­hin­ta 15.000€/kk mak­saa myös noille kahdelle­sadalle muulle lääkärille? Jos ener­gia­markki­noiden mukaan elet­täisi­in, näin tehtäisi­in. Mut­ta nur­in­han siinä sit­ten menee koko sairaan­hoitopi­irin talous. Tätä teet­tää lääkärip­u­la ter­veysmarkki­noil­la. Sähkö­markki­noil­la on vas­taavasti kap­a­siteet­tip­u­la; sähkön hin­nat ovat korkei­ta ja tulon­si­ir­rot valtavia.

    Vastaa

42. Nythän meil­lä var­maan on jo tiedos­sa, kuin­ka paljon kaukoläm­pö halpe­nee, kun Hanasaari on suljettu?

    Vai eikö päästö­jen hin­ta vaiku­takaan kaukoläm­mön hintaan?

    Vastaa