Kapitalismin korjaus

20 vastausta artikkeliin “Kapitalismin korjaus”

1. Hyviä huomioi­ta Osmol­ta. En kuitenkaan lask­isi Pohjo­is­maid­en oikeistopop­ulis­te­jä samaan porukkaan Puolan, Unkarin ja Turkin poli­it­tis­ten puoluei­den kanssa jos­ka Puolan, Unkarin ja Turk­ki eivät ole olleet demokraat­tisia monipuolue­val­tioi­ta pait­si Turkin kohdal­la 1950-luvul­ta asti (Turkin tasaval­ta perustet­ti­in 1924) ja siel­läkin demokra­t­ian kehi­tys katke­si kak­si ker­taa soti­las­val­lankaap­pauk­seen ensim­mäistä ker­taa vuon­na 1961 ja toisen ker­ran 1980. Puolan ja Unkarin tie demokra­ti­aan 1980-luvun lop­il­la oli neu­votel­tu kiin­tiöjär­jestelmä jos­sa kom­mu­nis­tit sai­vat pitää tietyn paikan maid­en par­la­menteis­sä kunnes vuon­na 1991 oli Puo­las­sa ja Unkaris­sa ensim­mäiset vapaa vaalit ilman kiin­tiöitä kom­mu­nis­teille. Itse asi­as­sa taloudel­lis­es­ti 1990-luvul­la Unkari oli paljon parem­mas­sa taloudel­lises­sa tilas­sa kuin Puo­la joka oli Ukrainan kanssa ver­ratavis­sa ole­va kansan­talous. Puo­la avasi talouden ja investoinit sak­salaisille fir­moille ja Ukraina taas loi oli­garkki­talouden Venäjän mallin mukaan. 

   Pohjo­is­maid­en oikeistopop­ulis­teille kansankoti ajat­telu joka leimaan­tuu 1950-luvulle on ollut per­in­teisen pop­ulis­tisen nos­tal­gian siemen ja Suomes­sa se on maaseudun autiu­tu­mi­nen 1970-luvul­la. Maa­han­muut­to nousi myöhem­min teemak­si ja Perssuo­ma­laiset hiukan kopi­oi­vat Tan­skan kansan­puoluet­ta tässäkin kohtaa. Ruot­sidemokraatit ovat eri ryh­mä kos­ka sen juuret ovat Ruotsin uus­nat­si­jär­jestöis­sä joi­ta ei kiel­let­ty Ruot­sis­sa toisin kuin uus­nat­si­jär­jestöt ovat kiel­let­ty Nor­jas­sa, Tan­skas­sa ja Suomessa. 

   Brex­it ovat erit­täin hyvä esimerk­ki siitä itse asi­as­sa kuin Bri­tan­ni­as­sa molem­pi­en val­ta­puoluei­den puheen­jo­hta­jat ovat vuosien var­relta edus­ta­neet yksi­tyisk­oulu­jen kas­vat­te­ja muu­tamia poikkeuk­sia mukaan lukien. Eeva Lennon­in uusi tietokir­ja Kuu­luuko Englan­ti Euroop­paan (Karis­to 2021) avaa mie­lenki­ino­toisel­la taval­la Bri­tann­ian tietä Euroopan inte­graa­tios­sa 1950-luvul­ta 2020-luvulle. Kak­sipuolue­jär­jestelmä tuot­taa Brex­itin kaltaisia ratkaisua helpom­min kuin monipuoluejärjestelmä

   Vastaa

2. Oden kir­joi­tus ”Kap­i­tal­is­min korjaus”on Suomen nykyti­lanteeseen näh­den osuva.

   Kat­son tätä globaalin kil­pailun näkökul­mas­ta, joka mielestäni on se ain­ut oikea. Ode tuos­sa koet­taakin sen pin­taa raa­paista. Pohd­in­ta pelkästään Suomen sam­makkop­er­spek­ti­ivistä tai mail­man­paran­tamisen / vihreän siir­tymän suun­nas­ta vie var­muudel­la kasekseen.

   Nyt olemme keskel­lä rajua talouskri­isiä ja nopeatahtista markki­nao­suuk­sien uusjakoa.

   Nyky­isin tämä tais­telu nähdään usein demokraat­tis­ten / markkinaliberalismin,
   kuten USA:n ja EU:n sekä dik­tatu­urien varsinkin Kiinan välisenä.

   Näyt­tää siltä, että sekavasti johdet­tu EU ja varsinkin surullisel­la taval­la vuosikym­meniksi paikalleen jämähtänyt Suo­mi ovat häviäjien joukossa. 

   USA:n tilan­net­ta on täl­lä het­kel­lä vaikea arvail­la, mut­ta sen talouden dynaamisu­us ja uuden tekni­ikan kehit­tämiskyky anta­vat aihet­ta optimismiin.

   Näen kuitenkin niin, että verokeitaista käsin toimi­vat suuret globaaliy­htiöt vievät lop­ul­ta voiton.

   Nuo yhtiöt toimi­vat varsin vapaasti kansal­lis­ten rajo­jen yli, niil­lä on val­ta­vat kas­savarat, käytössään viimeisin tekni­ik­ka ja automa­ti­soitu toimin­nanoh­jaus, sekä pätevin / ket­terä johto. Ne hake­vat 24/7 paras­ta tuot­toa varoilleen kaap­paa­mal­la paikalleen jämähtäneitä / kil­pailukyvyt­tömiä markkinoita. 

   Täl­lä taval­la ne voit­ta­vat men­nen-tullen poli­itikko­jen / byrokraat­tis­es­ti / hitaasti johta­mat maat ja niiden markkinat.

   Onko Suomel­la sit­ten enää ollenkaan toivoa tässä bru­taalis­sa taistelussa?

   Kyl­lä on!

   Suo­ma­lais­ten pitää kuitenkin ensin nyt tun­nus­taa, että sosial­isti­nen, murhaavasti verot­ta­va talouskokeilumme on epäon­nis­tunut, samoin kuin kaikkial­la muuallakin.

   On siis tehtävä Suomen ”kap­i­tal­is­min kor­jaus” markki­na­t­alouden ehto­jen mukaan näin:

   Maan etua vas­taan toimi­val­ta ay-liik­keeltä on otet­ta­va sen kaap­paa­ma talous­val­ta pois ja antaa se takaisin maamme hal­li­tuk­selle ja eduskun­nalle, lopetet­ta­va holti­ton velan­ot­to ja trim­mat­ta­va julk­ishallinto kan­tokykyämme vastaavaksi.

   Nyt on pakko ajaa itsekään tehokkaasti Suomen etua, niin kuin muutkin aja­vat härskin juonikkaasti omaansa.

   On heit­et­tävä kehi­in Suomen ylivoi­matek­i­jät, joi­ta ovat seuraavat:
   1) Uni­ik­ki kykymme vas­tu­u­taot­tavaan ja tulok­sekkaaseen tiimityöhön
   2) Uuden tekni­ikan kehit­tämi­nen ja käyttöönotto
   3) Eri­no­mainen koulu­tusjär­jestelmämme, joka pitää nyt nopeasti päivit­tää takaisin maail­man huipulle
   4) Luon­ti­nen rehellisyytemme ja ei-kor­rup­toitunut hallintomme

   Ja vielä: On annet­ta­va 300 000 pk-yrit­täjällemme mah­dol­lisu­us vauras­tua, ottaa lisää riskiä, investoi­da uuteen tekni­ikkaan ja työl­listää merkit­tävä osa n. 400 000 työttömästämme. 

   Tässä suosit­te­len Sak­sas­sa hyväk­si koet­tua 1 — 2 vuo­tista työhar­joit­telua yri­tyk­sis­sä. Siinä ihmi­nen oppii käytän­nössä uuden ammatin ja saa osal­lis­tua stim­u­loivaan työyhteisöön.

   Sep­po Korp­poo, 30+ vuot­ta 24/7 pk-vien­tiyrit­täjänä, joka on huolis­saan isän­maansa hyv­in­voin­nista ja turvallisuudesta.

   Vastaa

   1. Yhdyn Sep­po Korp­poon näke­myk­si­in siitä mitkä ovat Suomen vahvu­udet noiden 4 kohdan listassa. 

      Ihmette­len kuitenkin mik­si Sep­po Korp­poon mielestä Suomes­sa olisi jonkin­lainen epäon­nis­tunut sosial­isti­nen kokeilu käyn­nis­sä kun Sep­po Korp­poo kuiten tun­nistaa vahvu­udet jot­ka tule­vat sille kohdis­sa 2 (Uuden tekni­ikan kehit­tämi­nen ja käyt­töönot­to) ja 4 (ei ‑kor­rup­toitunut hallinto) joi­ta myös Sep­po Korp­poo kehuu. Eihän epäon­nis­tuneessa val­tios­sa ole val­tion­hallinto mitenkään vähem­män kor­rup­toitunut kuin toimi­vas­sa valtionhallinnossa? 

      Yri­tys­ten vero­tus­ta ja muutenkin työn­vero­tus­ta on las­ket­ta­va eikä kiristettävä . 

      Yri­tys­ten on myös kan­net­ta­va vas­tu­ut niiden omista taloudel­li­sista tap­pi­oista. Ulkop­uol­ta aiheutetut tap­pi­ot ovat toinen asia. Luot­ta­mus yri­tyk­si­in säi­lyy ja pysyy asial­lis­es­ti kun ne hoita­vat henkilöpoli­ti­ikan mallikaasti . Syyt­tämäl­lä val­tio­val­taa ja kaiken maail­man Koivis­ton ajan talous­poli­it­tisia sem­i­naare­ja ei auta enää kos­ka ne eivät tehneet mitään iso­ja dra­maat­tisia päätök­siä vaan kyseessä oli tavalli­nen talous­poli­it­ti­nen seminaari. 

      Ay-liikeel­lä on oikeuslakkoi­hin ei poli­it­tisia lakko­ja pitäisi vält­tää aina kun on kyseessä on kokonaisuudesta.

      Vastaa

   2. Korp­poon epäon­nis­tu­mis­es­ta ei voi päätel­lä yhteiskun­nan epäonnistuneen.

      Vastaa

      1. Fidelille kom­ment­ti että myös ay-liike on jar­rut­tanut sosi­aal­i­tur­van­jär­jestelämän uud­is­tamista. Viimek­si Satakomite­as­sa jos­ta Osmo Soin­in­vaara kir­joit­taa uudessa kirjassaan

      2. Fidelille muis­tu­tus siitä että Vasem­mis­toli­it­to ja SDP vas­tus­ti­vat akti­ivi­mallia kun oli­vat oppo­si­tios­sa 2015–2019 ja yksi keskeinen vaalilu­paus oli lakkaut­taa akti­ivi­malli mut­ta eikös vain akti­ivi­mallia jatket­ti­in bud­jet­ti riihessä 2020. Muis­tan oikein hyvin kuin­ka Paa­vo Arhin­mä­ki ja Li Ander­s­son myön­sivät että päätös ei ollut Vasem­mis­toli­itolle help­po. Tosin akti­ivi­mallin lopet­tamista vaati SDP mut­ta sitä laa­jen­net­ti­in työmin­is­teri Tuu­la Haataisen toimes­ta. Samaan ajanko­htaan SDP poisti eläkeputken sen jäl­keen kun ay-liike ja työ­nan­ta­jat eivät päässeet yksimielisyy­teen eläkeputken pois­tos­ta. Siis täl­läisiä uud­is­tuk­sia SDP ja Vasem­mis­toli­it­to tekevät kos­ka Keskustapuolue taustal­la pain­os­taa uhkaa­mal­la lähteä hallituksesta.

3. “Tunne eri­ar­voisu­u­den kasvus­ta saat­taa johtua itse­tun­non ja tule­vaisu­u­den näkymien heikken­e­mis­es­tä. Moni ylpeä ammat­timies on menet­tänyt arvoste­tun asemansa.

   Poli­it­tis­es­ti räjähdysh­erkkää on korkea­palkkaisten asiantun­ti­jatöi­den keskit­tymi­nen muu­ta­man yliopis­tokaupun­gin alueelle. Syr­jäseuduil­la katkeroitunei­den on help­po löytää toisensa.”

   Itse arvioisin että Sosi­aa­li­nen Media on tuonut tulo­erot selkeäm­min näkyvi­in, jol­loin men­estyvät pystyvät helpom­min esit­telemään men­estys­tään, ja sit­ten heikom­min men­estyvät näkevät hel­posti oman kuop­pansa suh­teessa mui­hin. Samal­la SoMe on mah­dol­lis­tanut parem­man verkot­tumisen ja keskustelun nimeno­maan alem­pi­en sosioekon­o­mis­ten ryh­mien ihmisiltä. Aikasem­min medi­at oli­vat taval­laan paljon suorem­min eli­itin ohjauk­ses­sa kun TV, Radio ja Sanomale­hdet oli­vat täl­laisia hyvin keskitet­tyjä medioi­ta, jois­sa keskustelu ei todel­lakaan vas­tan­nut mitään demokra­t­ian ihantei­ta — toisin kuin nykyi­nen SoMe. Nykyisel­lä eli­it­il­lä ei ole saman­laista kon­trol­lia siihen miten alem­pi­en sosioekon­o­mis­ten ryh­mien ihmiset saa­vat tietoa ja vuorovaikut­ta­vat keskenään.

   Vastaa

   1. Tulo­erot ovat eri asia kuin var­al­lisu­userot. Jos omi­s­tat kiin­teän maao­maisu­u­den kasvukeskuk­ses­sa olet parem­mas­sa ase­mas­sa kuin jos omi­s­tat usei­den yhtiöi­den osakkei­ta pörssis­sä kos­ka pörssi voi rom­ah­taa vaik­ka huomen­na. Maa­nar­vo on pysynyt korkeal­la kasvukeskuk­ses­sa .Ongel­ma voi olla myös haja-sijoi­tusalueel­la kun vapaa-ajana­sun­to­jen ton­tit nou­se­vat niin kovasti että paikail­lis­ten asukkail­la ei ole enää varaa ostaa kiin­teistöjä edes haja-sijoi­tusalueel­la. Tämä tren­di näkyy jo Etelä-Englan­nis­sa jopa köy­hem­mil­lä maakun­nis­sa kuten Cronwallissa.

      Vastaa

      1. Suomes­sa on ihan eri markki­nat vapaa-ajan asun­noille. Saimaan ran­nan sähköis­tet­ty hir­si­huvi­la mak­saa sato­ja tuhan­sia, kilo­metrin päässä ole­va kuiv­an maan pien­ta­lo tien var­res­sa 10.000–40.000 euroa. Tar­jon­taa viimek­si­maini­tu­ista on moninker­tais­es­ti kysyn­tään näh­den. Samoin seu­tukaupunkien keskus­tois­sa on erit­täin edullisia asuntoja.

   2. Olen päin­vas­taista mieltä mah­dol­lisuuk­sista ohja­ta ja kon­trol­loi­da keskustelua. Somen keskustelua domi­noi IS, IL, HS ja YLE kir­joituksi­neen. Lukuisat keskuste­lut peesaa­vat niiden sisältöjä. Enin­tään kolminu­meroinen määrä medi­an ammat­ti­laisia ohjaa hyvin vah­vasti sitä, mis­tä muu Suo­mi puhuu. En tiedä, vas­taako some demokra­t­ian ihantei­ta keskusteluineen. Somes­sa jokainen ääni nimeno­maan ei ole yhden­ver­tainen — pait­si ehkä korkein­taan anonyymeis­sä kom­menteis­sa. Mut­ta kasvol­lises­sa somes­sa ei demokraat­tista yhden­ver­taisu­ut­ta eri ään­ten suh­teen ole.

      Vastaa

      1. Verkkole­hti Uudel­la Suomel­la on myös merkit­tävä rooli julkises­sa keskustelussa

      2. Miten tilanne on sin­un mielestäsi muut­tunut ver­rat­tuna aikaan ennen inter­net­tiä ja SoMea sitten?

4. Ja.. sen laulu­ja laulat kenen “leipää” syöt. Poli­ti­ikas­sa pär­jää aina ne hyvin jot­ka lupaa­vat näi­hin vaikeisi­in ongelmi­in help­po­ja ratkaisuja.

   Vastaa

   1. Mitään help­po­ja ratkaisu ei Osmo Soin­in­vaara esitä. Ran­skan eläkeikän alen­tamisel­la ei Soin­in­vaara innos­tu vaik­ka idea taustal­la olisi perustelua kos­ka eläkei­den jatku­vu­us on myös osa kansan­talouden katku­vu­ut­ta. Työl­listämiselle on ratkaisu­ja jos niitä halu­taan käyt­tää. Muut Pohjo­is­maat ovat otta­neet monia uud­is­tuk­sia käyt­töön joten mik­si Suomes­sa ei voisi tehdä samoin?

      Vastaa

      1. “Muut Pohjo­is­maat ovat otta­neet monia uud­is­tuk­sia käyt­töön joten mik­si Suomes­sa ei voisi tehdä samoin?”
         Kos­ka työ­nan­ta­japuoli halu­aa vain noukkia rusi­nat eri maid­en käytännöistä.

5. Jos osaisin kir­joit­taa parem­min, niin kuvail­isin tätä samaa asi­aa eri ikäryh­män näkökul­mas­ta. Tässä kir­joituk­ses­sa eläkeikäi­nen kir­joit­taa viisikymp­pi­sistä. Itse yrit­täisin kir­joit­taa siten, että nelikymp­pinen kuvaa nuo­ria ja nuo­ria aikuisia.

   Katkeroi­tu­mi­nen on hyvä sana, mitä Osmokin tuos­sa aiem­min käyt­tää. Sen juurisyy on kuitenkin yhteiskun­nan vah­vas­sa epäoikeu­den­mukaisu­udessa eikä siinä, että jonkun duu­ni on parem­pi kuin jonkun toisen. Tässä on kysymys ihmis­ar­vos­ta. Raken­namme koko ajan enem­män ja enem­män syr­jiviä rak­en­tei­ta, joi­hin tör­määvät pääasi­as­sa mei­dän lapset ja nuoret sekä maahanmuuttajat. 

   Hyvä esimerk­ki mei­dän nyky yhteiskun­nas­ta on se, että 10–18 vuo­ti­aat oli­vat sys­temaat­tis­es­ti pois sul­jet­tuina ter­vey­den­huol­lon palveluista korona-ajan. Hei­dän kohdal­la puoles­ta asioin­ti ei onnis­tunut eikä onnis­tu vieläkään. Vaik­ka lähempänä täysi-ikäisyyt­tä ole­vat voisi­vatkin hoitaa omia asioitaan, niin poli­isil­ta ei saanut aikaa passin tai henkilöko­rtin han­kkimiseen, jot­ta olisi saanut pankista vah­van tun­nistau­tu­misen väli­neet ter­vey­den­huol­lon palvelu­iden käyt­tämiseen. Ja kun koron­aan viitataan, niin koko testirum­baan, mikä yhteiskun­taa leimasi, sai osal­lis­tua ain­oas­taan ne, joil­la oli yksi­ty­isauto tai oli­vat koti­sairaan­hoidon palveluk­ses­sa. Julk­isil­la ei saanut men­nä testi­paikkaan ja paikat oli vain “dri­ve in”. Aja siinä sit­ten paikalle ilman sitä autoa. 

   Toinen hyvä esimerk­ki tulee koul­u­laitok­ses­ta. 2002 syn­tynyt mak­saa kaiken ja 2003 syn­tyneelle kaik­ki on ilmaista. Koulu uhkasi poli­isil­la, kun 2002 yrit­ti ottaa vuot­ta nuorem­mille tar­jol­la ollei­ta maske­ja. Laatikko kun on kallis ja koulun kesken jäämi­nen pelkän kymme­nen euron mask­ipaketin vuok­si ei var­maan olisi mak­sanut mitään? Oppi­lai­ta laitet­ti­in koti­in puut­tuneen maskin vuoksi. 

   “Tunne eri­ar­voisu­u­den kasvus­ta saat­taa johtua itse­tun­non ja tule­vaisu­u­den näkymien heikkenemisestä.”

   Tässä ei ole kyse pelkästä tun­teesta. Eri­ar­voisu­u­den kasvua ruok­i­taan ja myös lain­säädän­töä muokataan sel­l­aisek­si, että kansalais­ten vaikut­tamisen keino­ja omis­sa asiois­sa viedään pois. Meil­lä on aina ollut huonoa lain­säädän­töä, mut­ta halu käyt­tää sitä kansaa vas­taan on syn­tynyt vas­ta viime vuosikymmenillä

   Vastaa

6. “Suomes­sa tulo­erot eivät ole Gini-ker­toimel­la las­ket­tuna nousseet pari­in kymme­neen vuo­teen, vaik­ka moni kokee niiden kas­va­neen. Tulo­ero­jen tasaisu­us on meil­lä yhä enem­män kiin­ni tulo­jen uudelleen jaos­ta vero­tuk­sen ja tulon­si­ir­to­jen avul­la. Erot tuotan­non­tek­i­jä­tu­lois­sa ovat kasvavat.”

   Gini-ker­toimen lasken­ta on perus­tunut niin puut­teel­liseen dataaan, että siitä on men­neen ajan osalta vaikea päätel­lä paljoakaan. Tulorek­isterin myötä data on paran­tunut olen­nais­es­ti. Ongelmia datas­sa silti yhä paljon, kun lasken­ta tehdään vero­hallinnon verotet­tavien ansio- ja pääo­mat­u­lo­jen tiedoil­la + sosi­aalietu­ustiedoil­la. Esimerkik­si lis­taa­mat­tomien yhtiöi­den osinko­tu­loista on verotet­tavaa tuloa vain 25 %, jol­loin tuloista sel­l­ai­sista tuloista huomioidaan Suomes­sa Gini-ker­roin­ta las­ket­taes­sa vain neljännes. Verot­tomat etu­udet, joiden määrä on kas­vanut jatku­vasti, puut­tuvat Suomen Gini- laskel­mas­ta kokon­aan. On silti olen­nainen tulo­ero, jos toisel­la on täy­det ter­veyspalve­lut vapaa-ajan vaku­u­tuksi­neen työ­nan­ta­jan lasku­un + kult­tuuri- ja liikun­taseteleitä mak­sim­imäärä + mak­si­maa­li­nen lounase­tu + työ­suhde­pyörää + työ­nan­ta­jan mak­samat silmäl­a­sit + sitä sun tätä, jos­ta mitään Gini-ker­roin­lasken­ta ei huomioi.

   Gini-lasken­ta ei huomioi sitä, että reaal­i­maail­mas­sa tehdään vero­su­un­nit­telua. Esimerkik­si itse olen siir­tynyt korkosi­joit­tamises­sa tekemään sijoituk­set hold­ing-yhtiön kaut­ta, kos­ka korkosi­joi­tusten henkilöko­htainen verovähen­nysoikeus on Suomes­sa henkilöko­htaisen vero­tuk­sen puolel­la niin epä­selvä ja vaikea rapor­toin­nin kannal­ta hold­ing-yhtiön kaut­ta tehty­i­hin sijoituk­si­in ver­rat­tuna. Sivu­vaiku­tuk­se­na pääsee pienem­mäl­lä vero­tuk­sel­lakin. Niin on tehnyt tilas­to­jen mukaan moni muukin. Moni sijoit­taa nykyään myös esim. osakesäästötileille, sijoi­tus­ra­has­toi­hin, sijoi­tuskuori­in jne. Nos­ta­mat­ta jätet­tyä omaisu­u­den arvonkasvua ei Gini-ker­roin tunne, vaik­ka tilas­to­jen mukaan ihmis­ten var­al­lisu­u­den nousus­ta jatku­vasti isom­pi osa on siir­tynyt palkkat­u­loista var­al­lisu­u­den arvon­nousun puolelle. Myös esimerkik­si perin­nöt, ennakkoperin­nöt, lah­jat ja myyn­tivoitot puut­tuvat Ginin laskentapohjasta.

   Ginin lasken­tapo­h­ja on yhä niin vajaa, että sen poh­jal­ta on vaikea päätel­lä tulo­ero­jen todel­lista määrää, eikä kokon­aiske­hi­tyk­sen suun­takaan näy vält­tämät­tä luotettavasti.

   Vastaa

7. Liityn keskustelu­un myöhäish­erän­neenä, mut­ta ajat­telin tuo­da uude näkökul­man, jos kiinnostaa. 

   Arman Alizad tutus­tuu eri ammat­tei­hin tv-sar­jas­saan Arman Poh­jan­täh­den alla. Hän keskusteli Levy­sep­pähit­saa­ja-jak­sos­sa pitkän lin­jan ammat­ti­laisen kanssa. 

   Levy­sep­pähit­saa­ja oli aloit­tanut työt suo­raan ammat­tik­oulus­ta valmis­tut­tuaan 1970-luvul­la ja läh­estyi eläkeikää. Arman Alizad kysyi myös palka­s­ta. Levy­sep­pähit­saa­ja tote­si, ettei pal­ka­lla voi kehua.

   Jäin vähän ihmettelemään. Mitenkähän levy­sep­pähit­saa­jan palk­ka on kehit­tynyt suh­teessa vaikka­pa opet­ta­jan, sairaan­hoita­jan tai Helsin­gin pormes­tarin palkkaan vuodes­ta 1970?

   Kuitenkin levy­sep­pähit­saa­ja kil­pailee töistä kiinalaisen, puo­lalaisen ja sak­salaisen levy­sep­pähit­saa­jan kanssa. 

   Ennen van­haan Suomen talout­ta kuvat­ti­in kah­den sek­torin kaut­ta. Toinen kil­pailee maail­man kanssa töistä, toinen on sul­jet­tu kan­sain­väliseltä kil­pailul­ta, esimerkik­si läh­es koko julki­nen sektori. 

   Kun meil­lä vielä oli oma val­u­ut­ta, niin palkka­suhtei­ta voiti­in muut­taa deval­vaa­ti­ol­la. Jos devalvoiti­in 10%, kaik­ki palkat aleni­vat 10 % suh­teessa esimerkik­si Sak­san palkkoi­hin. Kun on sama val­u­ut­ta, vas­taavaa kor­jaus neu­votellen on erit­täin vaikeaa, kuten on nähty. 

   Deval­vaa­tio kor­jasi myös sisäisiä palkka­suhtei­ta, kun vien­ti­te­ol­lisu­u­den palkat nousi­vat nopeam­min kuin julkisen sek­torin. Nyt myös koti­maan sisäis­ten palkka­suhtei­den muut­ta­mi­nen on erit­täin vaikeaa, kuten viimeisim­mäl­lä kun­ta-alan kier­roksel­la on koettu.

   Vastaa

8. Viime vuo­den heinäku­us­sa päät­tyneen EU:n sisäisen vapaakau­pan voisi palauttaa.

   Mon­et fir­mat ovat perus­ta­neet pöytälaatikkofir­man brit­tei­hin ja myyvät sieltä EU-alueelle, kun EU:n sisäi­nen kaup­pa ei enää onnis­tu. On erikoista tila­ta Sak­sas­ta, kun toim­i­tuk­sen pitää tul­la briteistä, jot­ta saadaan suomen byrokra­tia kierrettyä.

   Vastaa

   1. Nuo pöytälaatikkofir­mat on perustet­tu Pohjois-Irlan­ti­in pääasi­as­sa kos­ka siel­lä ei tarvitse samaa byrokra­ti­aa mitä tarvi­taan muual­la Bri­tan­ni­aa. Bri­tann­ian ja Euroopan union­in väli­nen Pohjois-Irlan­nin pro­tokol­la sal­lii tämän.

      Vastaa