Vuosi: 2015

Aasian haaste demokratialle

Tep­po Turk­ki esit­teli tiis­taina Sitrassa raport­ti­aan ”Aasia haas­taa val­tio- ja demokra­tia käsi­tys­tämme uud­is­tu­maan”. Hän kuvaa siinä hyvin dra­maat­tis­es­ti, kuin­ka heikko arvos­tus Aasi­as­sa on van­hoil­la teol­lisu­us­mail­la, joiden hallinto Aasi­as­ta käsin näyt­tää täysin hal­vaan­tuneelta. Tepon raport­ti kan­nat­taa ehdot­tomasti lukea. Sen voi lada­ta tästä.

En ryhdy raport­tia selosta­maan, kos­ka parhaan käsi­tyk­sen siitä saa, kun lukee itse. Olin kom­men­toimas­sa Tepon esi­tys­tä Sitrassa ja kir­joi­tan tähän, mitä sanoin. Jat­ka lukemista “Aasian haaste demokratialle”

Öljynkuluttajamaille kartelli

(Kir­joi­tus on julka­istu Näkökul­ma-artikke­li­na Suomen Kuvalehdessä)

Öljyn hin­nan rom­ah­t­a­mi­nen yllät­ti ainakin min­ut. Näyt­tää se yllät­täneen öljy-yhtiötkin, jot­ka tuskail­e­vat kan­nat­ta­mat­tomik­si käynei­den investoin­tien­sa kanssa. Ylläte­tyk­si tuli myös Venäjä, joka ei ole tehnyt mitään vähen­tääk­seen riip­pu­vu­ut­taan öljytuloista.

Liuskeöljy on tehnyt öljyn hin­nan­laskun mah­dol­lisek­si, mut­ta se ei tai­da olla ain­oa syy. Ehkäpä Sau­di-Ara­bi­an kaltaiset maat eivät näe pahana, että liuskeöljyltä, öljy­hiekalta ja ark­tiselta öljyltä vede­tään mat­to alta. Into kehit­tää sähköau­to­ja on myös kokenut kolauk­sen samoin kuin muutkin toimet vähen­tää öljyri­ip­pu­vu­ut­ta. Jat­ka lukemista “Öljynku­lut­ta­ja­maille kartelli”

Keskiolut Alkoon?

Nyt kun olemme kaik­ki riit­tävästi ilotelleet Keskus­tan haluil­la siirtää keski­o­lut Alkoon, on aika kat­soa ehdo­tus­ta vakavasti. Asia ei nimit­täin ole ensim­mäistä ker­taa esil­lä. Alko­holi on Suomes­sa paha ongel­ma – noin kymme­nen ker­taa pahempi kuin lait­tomat huumeet, ja iso osa alko­holin liikakäytöstä on olut­ta. Ennen ajatelti­in, että väkevät juo­mat on se paha asia, mut­ta miedot ovat salakavalia, kos­ka käyt­tökyn­nys on alem­pi. Puo­let Suomes­sa juo­dus­ta puh­taas­ta alko­holista juo­daan olu­en muo­dos­sa. Jat­ka lukemista “Keski­o­lut Alkoon?”

Sosiaaliset terveyserot

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Lääkärilehdessä.)

Sosi­aaliset ter­vey­serot ovat Suomes­sa suuret ver­rat­tuna mui­hin vau­raisi­in mai­hin, ja ne ovat kasvus­sa. Ne ovat itse asi­as­sa vielä tilas­tois­sa näkyviäkin suurem­mat, kos­ka tulot ja koulu­tus mit­taa­vat sosi­aal­ista huono-osaisu­ut­ta huonos­ti eivätkä sik­si saa ilmiötä kun­nol­la kiin­ni. Asuinaluei­den väliset erot eli­na­jan odot­teessa ovat suuris­sa kaupungeis­sa noi­ta tulo- ja koulu­tus­jaot­teluil­la mitat­tu­ja suurem­mat. Näin on muual­lakin. Oslos­sa ero itä- ja län­sipuolen aluei­den välil­lä eli­na­jas­sa on kymme­nen vuot­ta.   Jat­ka lukemista “Sosi­aaliset terveyserot”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.2.2015

Kata­janokan pysäköintiluola

Esi­tys hyväksyt­ti­in yksimielis­es­ti, mut­ta siihen lisät­ti­in äänestyk­sen jäl­keen ehdot­ta­mani valmistelukehotus:

Kslk kehot­taa viras­toa selvit­tämään pysäköin­tiä Kata­janokalla maan­pääl­lä, jol­loin tulee selvit­tää mah­dol­lisuuk­sia vara­ta city­l­o­gis­ti­ikan peri­aat­tei­den mukaan tilaa tilapäiseen pysähtymiseen, talvel­la vuoropy­säköin­ti­in tai viikot­taiseen siivous­päivään sekä mah­dol­lisu­ut­ta Luot­sikadun muut­tamiseen pihakaduk­si yhden kort­telin osalta.

Tämä keho­tus meni läpi äänin 6–3, puoles­ta vihr, sdp, vas ja Rauta­va, vas­taan lop­ut kokoomuk­ses­ta ja perus­suo­ma­laiset. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 10.2.2015”

Keskustan “hallitusohjelma” (5/5) Talous

Koko Suomeen 200 000 työ­paikkaa lisää, talous kah­den pros­entin kasvu-uralle yrit­täjyyt­tä vahvis­ta­mal­la, velak­si elämi­nen loppuu

Tavoite: Vuon­na 2019 talous kas­vaa kah­den pros­entin vauhdil­la, työ­paikko­jen määrä lisään­tyy kohti 200.000 työ­paikan tavoitet­ta yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la. Val­tion­talouden todel­li­nen ali­jäämä paine­taan alle kah­den mil­jardin euron ja kun­tat­alouden ali­jäämä noin miljardiin.

Tämä sinän­sä rehelli­nen laskel­ma pal­jas­taa tilanteen hirvit­tävyy­den. Kova nousukausi, epäre­al­is­tisen hyvä työl­lisyy­den parane­m­i­nen, kah­den mil­jardin val­tion talouden säästöt ja sen jäl­keen val­tio ja kun­nat enää kolme mil­jar­dia ali­jäämäiset. Olemme sitoutuneet siihen, että keskimääräisessä suh­dan­neti­lanteessa julki­nen talous on korkein­taan 0,5 % ali­jäämäi­nen, mut­ta tämä menee kolminker­tais­es­ti yli. Suo­mi selviää kreikkalaistyylisel­lä tilas­tokikalla laske­mal­la eläke­jär­jestelmän muodol­lisen yli­jäämän mukaan julkiseen talouteen, mitä ei sal­li­ta muille. Pitäisi tietysti laskea myös eläke­jär­jestelmän vas­tu­u­ve­lan kasvu, jos eläk­keet sotke­taan tähän. Jat­ka lukemista “Keskus­tan “hal­li­tu­so­hjel­ma” (5/5) Talous”

Miten metropolikaava edistäisi asuntotuotantoa?

On aika ilmeistä, että ehdo­tus metropoli­hallinnok­si kaatuu, kos­ka aika lop­puu kesken. Sen säätämisek­si eduskun­nan pitäisi piden­tää istun­tokaut­ta nyt sovi­tus­ta 13.3. ‑takara­jas­ta, eikä käytet­tävis­sä ole remon­tin takia edes istuntosalia.

Itse sisäl­löstä. Olen kan­nat­tanut vah­vasti vah­vaa metropoli­hallintoa, jon­ka olen­naise­na osana on, että kun­nal­lisvero­jen keräämi­nen annet­taisi­in sille. Vas­ta kun rahat ovat yhteiset, syn­tyy yhteistä taho­ta ja osaop­ti­moin­ti lop­puu. Olen myös kan­nat­tanut, että maankäytöstä päät­tämi­nen ja joukkoli­ikenne annet­taisi­in metropoli­hallinnolle kokon­aisu­udessaan. Jat­ka lukemista “Miten metropo­likaa­va edis­täisi asuntotuotantoa?”

Keskustan “hallitusohjelma” (4/5) Biotalous ja kestävä kehitys

Suo­mi bio­talouden, kier­to­talouden ja kestävän kehi­tyk­sen edelläkävijäksi

(Jotenkin pitäisi saa­da muut maat hidas­ta­maan, että pää­sisi niiden edelle)

Hiiletön Helsin­ki 2025 –han­ke käyntiin

Olen vähän esteelli­nen kom­men­toimaan tätä asi­aa, mut­ta mik­si vain Helsin­ki? Mik­sei hiiletön Espoo, Turku, Naan­tali, Pori tai vaik­ka For­tum? Helsin­ki saa nyt kovin ris­tiri­itaista palautet­ta, kun toisaal­ta vaa­di­taan pysymään pois­sa puumarkki­noil­ta, jot­tei­vat sel­l­ute­htaat vaaran­nu ja puun ener­gian­polton tuki muute­taan sel­l­aisek­si, että se sovel­tuu vain pienimit­takaavaiseen polt­toon. Kun kyse on hal­li­tu­so­hjel­mas­ta, on kai siis tarkoi­tus, että hal­li­tus jotenkin vaikut­taisi Helsin­gin ener­gia­ratkaisui­hin. Mitähän keino­ja on tarkoi­tus käyt­tää? Jat­ka lukemista “Keskus­tan “hal­li­tu­so­hjel­ma” (4/5) Bio­talous ja kestävä kehitys”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.2.2015

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Katajanokan pysäköin­tilu­o­la

Pöy­dältä.

Halu­aisin palaut­taa tämän sen selvit­tämisek­si, mitä toimia pysäköin­nin osalta luolan valmis­tut­tua tehdään maan pääl­lä. Jos yksin saisin päät­tää, tek­isin Luot­sikadus­ta pihakadun ainakin sen lop­pupäästä, mut­ta kun en saa, niin vähän lievem­pänä vai­h­toe­htona voisi olla asukaspysäköin­tipaikko­jen vähen­tämi­nen liikkeitä palvel­e­van lyhy­taikaisen pysäköin­nin hyväk­si. Siis muu­ta­ma ruu­tu, jois­sa asukaspysäköin­ti­tun­nus ei olisi voimas­sa, jol­loin niitä voisi käyt­tää lyhy­taikaiseen pysäköin­ti­in tai kuor­man purkamiseen ja las­taamiseen. Täl­laista esitetään myöhem­min täl­lä listal­la City­l­o­gis­ti­ikan toimen­pideo­hjel­mas­sa. Edelleen talvikuukausik­si voisi siir­tyä vuoropy­säköin­ti­in tai ainakin määrätä jokaiselle kadun­pätkälle yksi siivous­päivä Tukhol­man tapaan, kos­ka lumi­työt ovat nyt aika han­kalia. Teknis­es­ti täl­laisen esi­tyk­sen ei kai tarvitse olla palau­tus, kos­ka nämä toimet eivät vaa­di ase­makaa­van muut­tamista, pait­si ehkä se pihakatu. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 10.2.2015”

Keskustan “hallitusohjelma” (3/5) Hallinto

Suomi julkisen sektorin johtamisen, byrokratian purkamisen, digitalisaation ja kokeilujen mallimaaksi

Taas malli­maa! Tarkoite­taanko täl­lä, että Suomen käytän­nöistä ote­taan oppia vai että niistä ote­taan opiksi?

Lupakäytän­töjä helpote­taan ja norme­ja pure­taan (eri­tyis­es­ti yrit­täjyy­den ja investoin­tien lupaby­rokra­tia, kol­mas sek­tori, maat­alous, asum­i­nen ja maankäyttö)

Normien purkami­nen yleisel­lä tasol­la oikein hyvä tavoite, mut­ta sit­ten tule­vat vas­taan yksi­tyisko­h­dat. Jokaisel­la normil­la on ainakin joskus ollut jokin peruste. Lupaby­rokra­ti­aa kan­nat­taa yksinker­tais­taa niin, että vira­nomaisil­ta haetaan han­kkeeseen yksi lupa ja vira­nomais­toim­inta organ­isoidaan niin, että eri näköko­h­dat pun­ni­taan siel­lä vira­nomais­päässä, eikä niin, ettei ter­veel­lisyy­destä ja tur­val­lisu­ud­es­ta tarvitse enää välit­tää.  Asumisen ja maankäytön nor­mit? Tarkoite­taanko täl­lä väestön­suo­jia ja autopaikko­ja tai ken­ties esteet­tömyyt­tä? Toiv­ot­tavasti ei energiamääräyksiä.

Jos sil­lä tarkoite­taan raja­ton­ta hajaraken­nu­soikeut­ta, pitäisi säätää laki, etteivät taa­jamien asukkaat joudu tämän mak­sum­iehek­si, vaan haja-asu­jat mak­sa­vat aiheutu­vat kulut itse. Ei voi olla niin, että min­ul­la on oikeus rak­en­taa pysyvä asun­toni ulkolu­odolle ja kun­nan on jär­jestet­tävä koulukul­je­tuk­set helikopter­il­la, tuo­ta­va sähkö ja viemäri ja van­hu­u­den päiv­inäni kolme kotikäyn­tiä päivässä. Jat­ka lukemista “Keskus­tan “hal­li­tu­so­hjel­ma” (3/5) Hallinto”