Sosiaaliset terveyserot

(Kir­joi­tus on jul­kais­tu kolum­ni­na Lääkärilehdessä.)

Sosi­aa­li­set ter­vey­se­rot ovat Suo­mes­sa suu­ret ver­rat­tu­na mui­hin vau­rai­siin mai­hin, ja ne ovat kas­vus­sa. Ne ovat itse asias­sa vie­lä tilas­tois­sa näky­viä­kin suu­rem­mat, kos­ka tulot ja kou­lu­tus mit­taa­vat sosi­aa­lis­ta huo­no-osai­suut­ta huo­nos­ti eivät­kä sik­si saa ilmiö­tä kun­nol­la kiin­ni. Asui­na­luei­den väli­set erot elin­ajan odot­tees­sa ovat suu­ris­sa kau­pun­geis­sa noi­ta tulo- ja kou­lu­tus­jaot­te­luil­la mitat­tu­ja suu­rem­mat. Näin on muu­al­la­kin. Oslos­sa ero itä- ja län­si­puo­len aluei­den välil­lä eli­na­jas­sa on kym­me­nen vuotta. 

Onko ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mäm­me siis syr­ji­vä, kos­ka köy­hät elä­vät sai­raam­pi­na ja kuo­le­vat nuorempina?

Vaik­ka sai­ras­ta­mi­sen ja ennen­ai­kai­sen kuo­le­man vit­saus arvot­tai­siin yksi­löi­den kes­ken, sai­sim­me tulok­sek­si, että köy­hät sai­ras­ta­vat enem­män ja kuo­le­vat nuo­rem­pi­na. Sai­raus tekee ihmi­ses­tä köy­hän, kos­ka se estää tulo­jen hank­ki­mi­sen. Köy­hyys myös ohjaa sai­rai­ta asu­maan kau­pun­gi­no­siin, jois­sa asun­not ovat hal­po­ja. Var­sin­kin aikai­sem­min hal­vat asun­not oli­vat myös alueil­la, joil­la elä­mi­nen oli epä­ter­veel­lis­tä lähin­nä lii­ken­teen aiheut­ta­mien ilman­saas­tei­den ja melun joh­dos­ta. Vaik­ka ilma on nyt puh­dis­tu­nut, ero sai­ras­ta­vuus­ti­las­tois­sa pit­kään näkyy pitkään.

Olem­me olleet vakuut­tu­nei­ta, että pit­kit­ty­nyt työt­tö­myys on vaa­rak­si ter­vey­del­le, kos­ka työt­tö­mis­tä pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät ovat sai­raam­pia ja ter­veim­mät ovat töis­sä. Pet­ri Böc­ke­man ja Pek­ka Ilma­kun­nas tut­ki­vat asi­aa Pal­kan­saa­jien tut­ki­mus­lai­tok­ses­sa pit­kit­täi­sai­neis­tol­la ja havait­si­vat, että pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien ter­veys ei ollut hei­ken­ty­nyt työt­tö­myy­den aika­na, vaan he oli­vat sai­rai­ta jo työt­tö­mik­si jou­tues­saan. Sai­raus pit­kit­ti työt­tö­myyt­tä eikä päin­vas­toin. Ongel­ma on ole­mas­sa, mut­ta se osa­työ­ky­kyis­ten kel­paa­mat­to­muus töi­hin Suomessa.

Onko yhteis­kun­nan vika, että ammat­ti­kou­lu­lai­set polt­ta­vat enem­män tupak­kaa ja köy­hät syö­vät itsen­sä liha­vik­si ja lenk­kei­le­vät vähem­män? Pel­käs­tään erot tupa­koin­nis­sa ennus­ta­vat liki kol­men vuo­den eroa elin­ajan odot­tees­sa lukioon ja ammat­ti­kou­luun mene­vien välil­lä. Yhtei­sön vika se on, kos­ka kyse on osit­tain lau­ma­käyt­täy­ty­mi­ses­tä, mut­ta minä en tie­dä tehok­kai­ta tapo­ja puut­tua asi­aan val­tion käy­tet­tä­vis­sä ole­vin keinoin.

Kun nyt tupa­kas­ta tuli puhe, mik­si mel­kein kaik­ki mie­len­ter­veys­kun­tou­tu­jat polt­ta­vat? Paha tapa vai puu­tet­ta lää­ki­tyk­ses­sä? Aiko­ja sit­ten havait­tiin, että ADHD-nuo­ril­la on kohon­nut ris­ki pää­tyä amfe­ta­mii­nin ongel­ma­käyt­tä­jik­si. Nyt amfe­ta­mii­ni­joh­dan­nais­ta anne­taan ADHD-lääkkeenä.

Kaik­ki vika ei ole ter­vey­den­huol­lon syr­ji­vyy­des­sä, mut­ta ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mä saa vain osit­tai­sen vapau­tuk­sen vas­tuus­ta. Kah­des­ta yhtä ter­vees­tä rikas saa Suo­mes­sa enem­män ter­veys­pal­ve­lu­ja kuin köy­hä. Ero on OECD-mai­den suu­rim­pia, Yhdys­val­tain luok­kaa. Jos sil­lä ei oli­si vai­ku­tus­ta ter­vey­se­roi­hin, voi­sim­me saman tien tode­ta, ettei­vät ter­veys­pal­ve­lut vai­ku­ta terveydentilaan.

Hyvä mit­ta­ri ter­vey­den­huol­lon tuot­ta­mil­le eroil­le on nii­den elin­vuo­sien mene­tys, jot­ka oli­si voi­tu vält­tää ter­vey­den­huol­lon kei­noin. Myös tämä ero on suu­ri ja kasvaa.

Jos onnis­tuu sai­rau­ten­sa kans­sa pää­se­mään eri­kois­sai­raan­hoi­don asiak­kaak­si, ei hoi­don laa­dus­sa ole enää mai­nit­ta­vaa eroa rik­kaan ja köy­hän välil­lä. Rikas vaan pää­see aikai­sem­min ja todennäköisemmin.

Sosi­aa­li­set erot kes­kit­ty­vät perus­ter­vey­den­huol­lon tar­joa­miin pal­ve­lui­hin. Jakau­tu­mi­nen hyvä­osais­ten työ­ter­veys­huol­toon ja ”hyö­dyt­tö­mien” kan­sa­lais­ten ter­veys­kes­kus­hoi­toon on täs­sä kes­keis­tä. Vikaa on sekä pal­ve­lu­jen saa­ta­vuu­des­sa että alt­tiu­des­sa hakeu­tua hoitoon.

On käyn­nis­tet­tä­vä mää­rä­ai­kai­set ter­veys­tar­kas­tuk­set kut­su­poh­jal­la kai­kil­le ter­veys­kes­kus­ten asiak­kail­le, joil­la sitä ei ole työ­ter­veys­huol­lon puo­les­ta. Täs­tä voi­si sää­tää vaik­ka lain.

56 vastausta artikkeliin “Sosiaaliset terveyserot”

  1. Oikeas­sa olet, ongel­ma on mut­ta puut­tu­mi­nen on vai­ke­aa. Jos et mene ter­veys­a­se­mal­le, et juu­ri hoi­ta­jaa näe. Eroa on myös mies­ten ja nais­ten hakeu­tu­vuu­des­sa hoi­toon. En tie­dä pitäi­si­kö asian antaa olla, vai kek­siä jotain valis­tus­ta radi­kaa­lim­pia toi­men­pi­tei­tä. Itse aina­kin vie­ras­tan luen­to­ja jär­jes­tel­män syr­ji­vyy­des­tä, kun kyse on kui­ten­kin pää­osin oman tah­don omaa­vien kan­sa­lais­ten valinnoista.

  2. Hyvin vah­vas­ti samaa miel­tä. Ihmi­sen elä­mää ja sen kus­tan­nuk­sia pitäi­si kat­soa koko­nai­suu­te­na — täl­lä het­kel­lä unoh­duk­sis­sa ovat ihmi­set ikä­luo­kas­sa 20–65 vuotta.

    Kär­jis­täen voi­si sanoa, että auto­ja ja eläi­miä­kin hoi­de­taan parem­min kuin kes­ki-ikäi­siä ihmisiä.

    Hoi­to­vai­he on kui­ten­kin jo aavis­tuk­sen myö­häi­nen het­ki vai­kut­taa nime­no­maan sosi­aa­li­seen terveyteen.

    Mitä­pä jos 10–20% alko­ho­li­ve­ron 1,4 mil­jar­din tuo­tos­ta koh­den­net­tai­siin ennal­taeh­käi­syyn vaik­ka siten, että halu­tes­saan työt­tö­mäk­si jou­tu­nut voi liit­tyä johon­kin lii­kun­taa har­ras­ta­vaan yhtei­söön, jos­sa samal­la luo­tai­siin sosi­aa­li­sia kon­tak­te­ja, ter­veyt­tä ja yleis­tä hyvin­voin­tia, ehkä luo­tai­siin uusia ideoi­ta ja työ­paik­ko­ja­kin samalla.

  3. Kyl­lä­hän se tun­tuu ole­van aika mah­do­ton­ta saa­da ter­veys­kes­kuk­ses­sa ennal­taeh­käi­se­vää, ter­veyt­tä yllä­pi­tä­vää pal­ve­lua. Työt­tö­mä­nä olles­sa­ni (ja mm AMK-opis­ke­li­ja­na, jos­sa ainoa ter­vey­den­hoi­to­pal­ve­lu oli terveyskeskus)olisin jos­kus halun­nut men­nä ihan vain ter­veys­tar­kas­tuk­seen. Mut­ta en edes uskal­ta­nut ottaa sitä puheek­si. Ter­veys­kes­kuk­sis­sa val­lit­see sel­lai­nen fii­lis, että ainoa vali­di syy asioi­da siel­lä on todel­la sai­raa­na oleminen.

    Minua myös vihas­tut­taa se, että nais­ten edel­ly­te­tään ravaa­van jat­ku­vas­ti gyne­ko­lo­gin tar­kas­tuk­sis­sa, joi­ta ei edes jul­ki­sel­la puo­lel­la saa, ellei jo ole sai­ras. Tämä tie­tää nai­sil­le yksi­tyis­lää­kä­ri­käyn­te­jä vuo­sit­tain, omas­ta pus­sis­ta mak­set­tu­na. No, taval­li­sel­le työs­sä­käy­väl­le ei ole paha kus­tan­nus, mut­ta peri­aat­tees­sa epä­ta­sa-arvois­ta. Entäs ne köy­hät? Opis­ke­li­ja­na tai työt­tö­mä­nä ei tul­lut mie­leen­kään lait­taa nel­jän­nes­tä kuu­kausi­tu­lois­ta yksi­tyis­lää­kä­ri­käyn­tiin, ihan vain tar­kas­ta­mi­sen ilosta. 

    Nyky­ään olen sii­nä onnel­li­ses­sa ase­mas­sa, että työ­nan­ta­ja­ni jär­jes­tä­mä työ­ter­veys­pal­ve­lu kat­taa myös nämä gyne­ko­lo­gi­set tar­kas­tus­käyn­nit 🙂 Tasan ei käy onnenlahjat.

  4. Tero Tolo­nen: että halu­tes­saan työt­tö­mäk­si jou­tu­nut voi liit­tyä johon­kin lii­kun­taa har­ras­ta­vaan yhtei­söön, jos­sa samal­la luo­tai­siin sosi­aa­li­sia kon­tak­te­ja, ter­veyt­tä ja yleis­tä hyvin­voin­tia, ehkä luo­tai­siin uusia ideoi­ta ja työ­paik­ko­ja­kin samalla.

    Jokai­nen työ­tön tai työt­tö­mäk­si jou­tu­vat on ter­ve­tul­lut Hel­sin­gin Pol­ku­pyö­räi­li­jöi­den vii­koit­tai­sil­le pyö­rä­ret­kil­le ja kun­non koho­tes­sa myös liki joka päi­vä jär­jes­tet­tä­vil­le kuntolenkeille.

    Pyö­räi­ly on hal­pa har­ra­tus. Pyö­räil­les­sä kun­to nousee, veren­so­ke­riar­vot para­ne­vat, meta­bo­li­nen oireyh­ty­mä hel­pot­taa ja mah­dol­li­nen masen­nus­kin vähenee. 

    Ter­ve­tu­loa! Lisä­tie­to­ja osoit­tees­ta https://www.hepo.fi/retket-ja-lenkit/pyoraretket/

    HePol­la ei toki ole mitään sitä vas­taan, jos jokin val­tiol­li­nen ins­tans­si antai­si meil­le ennal­taeh­käi­se­vään ter­vey­den­huol­to­duu­niim­me vaik­ka­pa 200000 euroa vuo­des­sa. Jos sen sai­sim­me, tuot­tai­sim­me sääs­töi­nä monin­ker­tai­ses­ti takaisin.

  5. Osmo: “On käyn­nis­tet­tä­vä mää­rä­ai­kai­set ter­veys­tar­kas­tuk­set kut­su­poh­jal­la kai­kil­le ter­veys­kes­kus­ten asiak­kail­le, joil­la sitä ei ole työ­ter­veys­huol­lon puo­les­ta. Täs­tä voi­si sää­tää vaik­ka lain.”

    Niin voi­si. Mut­ta lakiin pitäi­si myös sisäl­tyä lisä­re­surs­soin­ti — raha seu­raa poti­las­ta myös jul­ki­sel­le puolelle.

    On sel­vää, että ter­veys­kes­kus­ten pää­on­gel­maan eli viik­ko­jen odo­tusai­koi­hin ei ole muu­ta lää­kett­tä kuin lisär­re­surs­sit — sote-hal­lin­to­him­me­li ei tähän vai­ku­ta muu­ta kuin nega­tii­vi­ses­ti eli lisään­ty­vä hal­lin­to syö resursseja.

  6. … voi­sim­me saman tien tode­ta, ettei­vät ter­veys­pal­ve­lut vai­ku­ta terveydentilaan. 

    Tämä onkin aika lähel­lä totuut­ta. Ter­vey­teen vai­kut­ta­vat pal­jon enem­män muut teki­jät kuin pal­ve­lut (ter­vey­den­hoi­to), eten­kin jos akuu­tit tapauk­set ote­taan pois laskuista.

    Tero Tolo­nen:
    Mitä­pä jos 10–20% alko­ho­li­ve­ron 1,4 mil­jar­din tuo­tos­ta koh­den­net­tai­siin ennal­taeh­käi­syyn vaik­ka siten, että halu­tes­saan työt­tö­mäk­si jou­tu­nut voi liit­tyä johon­kin lii­kun­taa har­ras­ta­vaan yhtei­söön, jos­sa samal­la luo­tai­siin sosi­aa­li­sia kon­tak­te­ja, ter­veyt­tä ja yleis­tä hyvin­voin­tia, ehkä luo­tai­siin uusia ideoi­ta ja työ­paik­ko­ja­kin samalla.

    Tset­see­nit ovat kek­si­neet todel­la yhtei­söl­li­sen ja itse­tun­toa nos­tat­ta­van lii­kun­ta­muo­don, joka voi­si tuo­da jyt­ket­tä ja eloa autioi­tu­vil­le tans­si­la­voil­le. Peit­to­aa rapu­kes­tit ja pönöt­tä­vän kuo­ro­lau­lun kuus-nolla.

    Jos sii­hen vie­lä liit­täi­si jon­kin­lais­ta Schützen­ve­rein- tai Kait­se­liit-tyyp­pis­tä toi­min­taa, niin saa­tai­siin myös aimo paran­nus puo­lus­tuk­sel­li­seen pelotteeseen.

  7. Ei ne ter­veys­tar­kas­tuk­set­kaan auta, ellei saa­vu paikalle…

  8. Tämä tai­taa olla nii­tä ikui­sia muna vai kana ‑ongel­mia. Köy­hyys aihaut­taa sai­raut­ta ja sai­raus köy­hyyt­tä, mut­ta kum­pi on ensin?

    Iki­nä tätä ongel­maa ei saa­da rat­kais­tua, mut­ta tie­tys­ti yhteis­kun­nan pitää yrit­tää vähen­tää ter­veys- ja köy­hyy­se­roa, aina­kin jol­le­kin hyväk­syt­tä­väl­le tasol­le. Vaan mikä sel­lai­nen taso voi­si olla?

    Voi tie­tys­ti miet­tiä myös tätä: mik­si yli­pää­tään kukaan aloit­taa tupa­koin­nin? Ei var­mas­ti­kaan hei­ken­tääk­seen terveyttään?

  9. Väit­täi­sin että jus­tan­nus­te­hok­kain tapa vähen­tää hoi­to­kus­tan­nuk­sia ja inhi­mil­lis­tä kär­si­mys­tä oli­si vähen­tää sai­ras­tu­mis­ta eikä tehos­taa hoi­toa. Pitäi­si hoi­taa ter­veyt­tä eikä vas­ta sai­raut­ta. Ter­vey­den­hoi­ta­mi­nen on var­sin pit­käl­ti yksi­lön oman tie­don, toi­min­nan, rahoi­tuk­sen ja moti­vaa­tion varassa. 

    Var­sin­kaan jul­ki­sen ter­vey­den­huol­lon puo­lel­ta on tur­ha kysel­lä aikaa vaik­ka ham­mas­tar­kas­tuk­seen tai ham­mas­ki­ven pois­toon. Sit­ten kun lee­got mei­naa tip­pua suus­ta niin kal­lis­ta juu­ri­hoi­toa tai ham­paan­pois­toa var­ten saa kii­rea­jan samal­le vii­kol­le. Jär­je­tön­tä kun koko vii­den käyn­nin juu­ri­hoi­to oli­si voi­tu vält­tää paik­kaa­mal­la kysei­nen ham­mas sil­loin kun rei­kä oli alka­va ja oiree­ton. Tulee mie­leen van­ha tari­na met­su­ris­ta jol­la ei ollut aikaa teroit­taa sahaan­sa kun tyl­säl­lä sahal­la sahaa­mi­nen oli niin hidas­ta että kaik­ki aika meni siihen…

  10. Mitä voi­sin itse teh­dä sosi­aa­lis­ten ter­vey­se­ro­jen kaven­ta­mi­sek­si? Jos ter­vey­den­ti­la­ni para­nee, suu­re­ne­vat ter­vey­se­rot huo­nom­pi­kun­toi­siin mut­ta kaven­tu­vat parem­pi­kun­toi­siin. Ja päinvastoin.

  11. Ter­veys­kes­kus­ten mitoi­tus­pe­rus­tee­na on alle 18- ja yli 63-vuot­ta täyt­tä­nyt väestö.

    Terk­ka­rit eivät varaa resurs­sia työt­tö­mil­le eikä ilman työ­ter­veys­huol­toa ole­vil­le hen­ki­löil­le eli meil­lä on n 1,4 mil­joo­na hen­ki­löä ilman terveydenhuoltoa.

    Jos työ­tön halu­aa terk­ka­riin niin hän­tä hoi­de­taan , jos resurs­se­ja sat­tuu lemaan , mut­ta suu­ri yt romaut­taa monen terk­ka­rin palvelutason.

    Terk­ka­rei­den hne­ki­lö­tö on eri­kois­tu­nut lap­siin, nuo­riin ja van­huk­siin, joten työi­käi­sen väes­tön ongel­miin ei löy­dy riit­tä­vää ammattitaitoa.

    Niin­pä esim Hel­sin­gin kau­pun­ki­kaan ei käy­tä työ­ter­veys­huol­toon terk­ka­rei­ta vaan työ­ter­vey­teen eri­koiss­tu­nut­ta vastaanottoa

    Mut­ta työt­tö­mät ja ilman työ­ter­veys­huol­toa ole­vat saa­vat tyy­tyä armopaloihin.

    Työ­ter­veys­huol­to on romut­tu­nut, sil­lä niis­sä­kin pal­ve­lui­ta on supis­tet­tu ja vain ylem­mät toi­mi­hen­ki­löt saa­vat raja­ton­ta palvelua

  12. Mat­ti Kin­nu­nen, HePon pj: HePol­la ei toki ole mitään sitä vas­taan, jos jokin val­tiol­li­nen ins­tans­si antai­si meil­le ennal­taeh­käi­se­vään ter­vey­den­huol­to­duu­niim­me vaik­ka­pa 200000 euroa vuo­des­sa. Jos sen sai­sim­me, tuot­tai­sim­me sääs­töi­nä monin­ker­tai­ses­ti takaisin.

    Tätä foo­ru­mia lukee aika moni. Oli­si hyvin mie­len­kiin­tois­ta näh­dä jokin las­kel­ma aiheesta.

    Toki sum­man ei tar­vit­se olla 200 000 euroa, se voi olla ihan yhtä hyvin 2 000 tai 2 000 000 euroa, jos sil­lä pää­see parem­paan lopputulokseen.

    Liik­ku­mat­to­muus on yksi suu­ris­ta kan­san­ter­vey­del­li­sis­tä ongel­mis­ta ja sidok­sis­sa toi­seen suu­reen (yli­pai­no). Käy­tän­nös­sä on osoit­tau­tu­nut, että ihmi­siä on kovin vai­kea moti­voi­da liik­ku­maan. Täs­tä syys­tä hyvät ideat ovat kan­san­ter­vey­del­li­ses­ti­kin arvok­kai­ta, joten älä pidä nii­tä itselläsi!

  13. Yhtei­sön vika se on, kos­ka kyse on osit­tain lau­ma­käyt­täy­ty­mi­ses­tä, mut­ta minä en tie­dä tehok­kai­ta tapo­ja puut­tua asi­aan val­tion käy­tet­tä­vis­sä ole­vin keinoin.”

    Ammat­ti­kou­lu­jen ja lukioi­den yhdis­tä­mi­nen hel­pot­tai­si sosi­aa­lis­ta jakau­tu­mis­ta amis­luuse­rei­hin ja lukio­lais­me­nes­ty­jiin. Ei ole sosi­aa­li­ses­ti paras idea läh­teä puo­lit­ta­maan 15-vuo­tiai­ta täl­lä taval­la, vaik­ka kuin­ka pitäi­si sitä peda­go­gi­ses­ti perusteltuna.

    Teh­täi­siin­kö tämä sit­ten kai­kil­le pakol­li­sel­la lukiol­la, jon­ka jäl­keen hae­taan “yo-poh­jai­ses­ti” ammat­ti­kou­luun vai sovel­le­taan­ko Ruot­sin mal­lia on toi­nen jut­tu. Oleel­lis­ta on, että nuo­ret kas­vai­si­vat yhdes­sä aikuisiksi.

  14. O.S:“Yhteisön vika se on, kos­ka kyse on osit­tain lau­ma­käyt­täy­ty­mi­ses­tä, mut­ta minä en tie­dä tehok­kai­ta tapo­ja puut­tua asi­aan val­tion käy­tet­tä­vis­sä ole­vin keinoin.”

    On häm­mäs­tyt­tä­vää, että O.S. ei tie­dä WHO:n ter­vey­den edis­tä­mi­sen kei­no­va­li­koi­maa. Nos­ta kei­nois­ta täs­sä esil­le yhden kes­kei­sen, koulutus.

    Pidem­mäl­le kou­lu­te­tut ovat sen vuok­si ter­veem­piä, että he tie­tä­vät enem­män ter­vey­teen vai­kut­ta­vis­ta teki­jöis­tä ja ovat asen­noi­tu­neet myös toteut­ta­maan nii­tä. Kan­sa­lais­ten eri­ty­mi­nen alkaa jo kou­lus­ta. Lukio­lai­set saa­vat huo­mat­ta­vas­ti enem­män ter­veys­kas­va­tus­ta kuin ammat­ti­kou­luun tai työ­elä­mään siirtyvät.

    Lukio­lai­set asen­noi­tu­vat myös parem­min ter­veys­sa­no­maan omak­suen käy­tän­tei­tä elä­mään­sä. Myös hei­dän kou­lu­te­tum­pi koti­taus­tan­sa tukee ter­veyt­tä edis­tä­viä valin­to­ja. Asia ei ole näin pel­kis­tet­ty sil­lä sosio­lo­gi­sel­la ulot­tu­vuu­del­la on oma vah­va vaikutuksensa.

    Lis­taan WHO:n ter­vey­den edis­tä­mi­sen periaatteet:

    1.Terveysosaamisen kehit­tä­mi­nen
    2.Yhteiskunnallinen päätöksenteko
    3.Terveyttä tuke­vat ympäristöt
    4.Terveydenhuolto
    5.Yhteisöllisyys

    Kuten huo­ma­taa kysees­sä on erit­täin laa­ja ja hie­no vali­koi­ma ja yksit­täi­sil­lä toi­men­pi­teil­lä ei saa­da suu­ria aikaan. Kun tasai­ses­ti kehi­te­tään kaik­kia osa-aluei­ta , niin suun­ta on parempaan.

  15. Mis­tä­hän nii­tä lisä­re­surs­se­ja oikein revi­tään? Kaik­ki lää­kä­rit ja sai­raan­hoi­ta­jat on jo töissä.

  16. Vihe­rins­si: Liik­ku­mat­to­muus on yksi suu­ris­ta kan­san­ter­vey­del­li­sis­tä ongel­mis­ta ja sidok­sis­sa toi­seen suu­reen (yli­pai­no). Käy­tän­nös­sä on osoit­tau­tu­nut, että ihmi­siä on kovin vai­kea moti­voi­da liik­ku­maan. Täs­tä syys­tä hyvät ideat ovat kan­san­ter­vey­del­li­ses­ti­kin arvok­kai­ta, joten älä pidä nii­tä itselläsi!

    Sak­sa­lai­sen tut­ki­muk­sen mukaan http://www.adfc.de/gesundheit/gesund-bleiben/studie-radfahrer-und-das-gesundheitssystem/jeder-radfahrer-erspart-dem-gesundheitssystem-1200-euro aktii­vi­nen pyö­räi­ly vähen­tää ter­vey­den­hoi­to­ku­lu­ja per pyö­räi­li­jä vuo­des­sa 1200 euroa. 

    Mitä HePo sit­ten teki­si lisä­ra­hal­la? Aina­kin pys­tyi­sim­me lob­baa­maan pon­nek­kaam­min parem­paa pyö­räi­lyin­fraa, mikä lisää suo­raan pyö­räi­lyä. Jär­jes­täi­sim­me enem­män ret­kiä, jot­ka innos­ta­vat ihmi­siä aloit­ta­maan pyö­räi­lyn. Jär­jes­täi­sim­me enem­män katua­jo­kou­lu­tuk­sia, jot­ta pyö­räi­ly ei pelot­tai­si. Jär­jes­täi­sim­me enem­män pyö­räi­ly­ope­tus­ta heil­le, jot­ka eivät vie­lä osaa. 

    Teki­sim­me kam­pan­jan, jos­sa julk­kik­set pyö­räi­li­si­vät (pol­kee täh­tien kans­sa) tavis­ten kanssa. 

    Jär­jes­täi­sim­me enem­män pyö­räi­le­viä työ­mat­ka­bus­se­ja lähiöis­tä. Ne näyt­tä­vät ole­vat kel­po kei­no innos­taa pyöräilemään. 

    200keurolla voi­sim­me var­mas­ti saa­da muu­ta­man tuhat aktii­vis­ta, ympä­ri­vuo­ti­ses­ti pyö­räi­le­vää ihmis­tä Hel­sin­kiin lisää. Vähin­tään. Se jo mak­sai­si itsen­sä takaisin. 

    Hel­sin­gin kau­pun­ki muu­ten tut­ki asi­aa ja tote­si, että euro pyö­räi­lyn edis­tä­mi­seen tuo 8 euroa takai­sin ter­veys­hyö­tyi­nä, hal­vam­pa­na infra­na etc. Kum­man huo­nos­ti näin kan­nat­ta­vaa inves­toin­tia kui­ten­kaan kau­pun­ki rahoit­taa — nyt ovat olleet pyö­rä­tiet jää­ra­toi­na mon­ta viik­koa ja pyö­räi­ly vähentynyt.

  17. Sylt­ty:
    Mis­tä­hän nii­tä lisä­re­surs­se­ja oikein revi­tään? Kaik­ki lää­kä­rit ja sai­raan­hoi­ta­jat on jo töissä. 

    Tämä on hyvä kysy­mys. Entä vastaus?

    Kaik­ki sai­raan­hoi­ta­jat saat­ta­vat olla töis­sä, mut­ta eivät sai­raan­hoi­ta­jan töis­sä eivät­kä Suomessa.

    Lää­kä­rien suh­teen tilan­ne on ongel­mal­li­sem­pi, mut­ta jota­kin lie­nee tehtävissä.
    Jos esi­mer­kik­si ter­veys­kes­kuk­sen työ­suh­de oli­si hou­kut­te­le­vam­pi, yli­kan­sal­lis­ten fir­mo­jen yli­hin­tai­sia pal­ve­luk­sia ei tar­vit­si­si käyt­tää ja siel­tä vapau­tui­si työ­voi­maa. Mut­ta ter­veys­kes­kuk­sis­sa pitäi­si olla riit­tä­väs­ti vakans­se­ja ja lää­kä­rei­den pitäi­si halu­ta sin­ne töi­hin. Nyt molem­mat ehdot jää­vät täyttymättä.

  18. Sylt­ty:
    Mis­tä­hän nii­tä lisä­re­surs­se­ja oikein revi­tään? Kaik­ki lää­kä­rit ja sai­raan­hoi­ta­jat on jo töissä.

    Pitää kou­lut­taa lisää, vaik­ka aina­kin lää­kä­ri­liit­to sitä kovas­ti vastustaakin.

  19. Vihe­rins­si:

    Käy­tän­nös­sä on osoit­tau­tu­nut, että ihmi­siä on kovin vai­kea moti­voi­da liik­ku­maan. Täs­tä syys­tä hyvät ideat ovat kan­san­ter­vey­del­li­ses­ti­kin arvok­kai­ta, joten älä pidä nii­tä itselläsi!

    Pyö­räi­ly­olo­suh­tei­den parantaminen.
    Ihmi­siä ei tar­vis moti­voi­da liik­ku­maan, kun liik­ku­mi­nen tuli­si puo­li­va­hin­gos­sa työ‑, kou­lu- ja asioin­ti­mat­koil­la. Olis kaik­kien etu, jos pyö­räi­ly oli­si help­poa ja yksinkertaista.

    Kui­ten­kin nykyi­nen lii­ken­ne­jär­jes­tel­mäm­me suo­ras­taan huu­taa, että “tääl­lä kuu­luu liik­kua autol­la”. Autoil­le on sileät leveät asfal­tit ja kaik­ki kään­ty­mi­set ja kais­tat mer­kit­ty­nä ja mie­tit­ty­nä val­miik­si. Autot mene­vät kes­kel­lä ja muut kie­mur­rel­koot jotain kint­tu­pol­ku­ja jos­sain reu­noil­la. Pyö­räl­lä jou­dut jat­ku­vas­ti tul­kit­se­maan sään­tö­jä, “mites täs­tä nyt kuu­luu ajaa”, poh­ti­maan mis­sä seu­raa­va pyö­rä­väy­lä on ja että miten kään­nyt oikean reu­nan pyö­rä­tiel­tä vasem­mal­le… jne. Puhu­mat­ta­kaan tal­vi­kun­nos­sa­pi­dos­ta… Täl­lä het­kel­lä ajo­ra­dat ovat lähes kesä­kun­nos­sa, kun taas pyö­rä­tiet sel­lai­sia ettei nii­hin edes kovin moni pyö­räl­lä uskalla.
    Näis­tä läh­tö­koh­dis­ta saam­me mitä tilaam­me, eli autos­sa istu­via ihmisiä.

    Jes­tas kuin­ka pal­jon pyö­räi­li­sin enem­män, jos sais0in pyö­räil­lä ajo­ra­doil­la ilman että pitäi­si jat­ku­vas­ti pelä­tä jou­tu­van­sa jos­sain koh­taa bus­sin kyl­jen ja reu­na­ki­ven väliin kiilatuksi.

  20. Jul­ki­set tee ter­veys­ra­hat pai­not­tu­vat köy­hiin. On hyvä, että rik­kaat rahoit­ta­vat uusia hoi­to­ja. Sik­si nii­tä kehi­te­tään ja lopul­ta ne tule­vat kaik­kien ulottuville.

  21. Sylt­ty:
    Mis­tä­hän nii­tä lisä­re­surs­se­ja oikein revi­tään? Kaik­ki lää­kä­rit ja sai­raan­hoi­ta­jat on jo töissä.

    Nos­te­taan lää­kä­rien palk­ko­ja, ja sovi­taan, että lää­kä­rei­den ei tar­vit­se teh­dä enem­pää töi­tä kuin viit­si­vät. Takuu­var­ma resep­ti. Mis­sään tapauk­ses­sa lää­kä­rien tar­jon­nan lisää­mi­nen ei auta mihin­kään ongelmaan.

  22. Vii­na, tupak­ka & kal­ja kor­til­le ja ote­taan käyt­töön seu­raa­vat säännöt:

    1. Alle 20 000e vuo­des­sa ansait­se­vat eivät sai­si ostaa mitään.
    2. Yli 50 000e vuo­des­sa ansait­se­vien verot puolitettaisiin

    Jo läh­ti­si ter­vey­se­rot supistumaan 😉

  23. Mat­ti Kin­nu­nen, HePon pj:
    Mitä HePo sit­ten teki­si lisä­ra­hal­la? Aina­kin pys­tyi­sim­me lob­baa­maan pon­nek­kaam­min parem­paa pyö­räi­lyin­fraa, mikä lisää suo­raan pyöräilyä. 

    Lobaa­mi­nen ei “suo­raan” lisää pyö­räi­lyä, lii­ken­nein­fran paran­ta­mi­nen lisää pyö­räi­lyä. Jokai­nen lob­baa­mi­seen käyet­ty kiloeu­ro on pois pyö­rä­tei­den kunnossapidosta.

  24. Kun nyt tupa­kas­ta tuli puhe, mik­si mel­kein kaik­ki mie­len­ter­veys­kun­tou­tu­jat polt­ta­vat? Paha tapa vai puu­tet­ta lääkityksessä?

    Aihees­ta on hie­man tut­ki­mus­ta, joi­ta­kin viit­tei­tä sii­tä että esi­mer­kik­si skit­so­fre­ni­aan tupa­koin­ti aut­taa jon­kin ver­ran. Toi­saal­ta voi­daan selit­tää myös että tupak­ka jol­lain taval­la lisää ris­kiä mie­len­ter­vey­den ongel­miin, tuo­rees­sa tut­ki­muk­ses­sa tupa­koin­nin lopet­ta­mi­nen aut­toi masen­nuk­seen, joka tosin saat­taa selit­tyä sil­lä­kin että yli­pään­sä jos­sain onnis­tu­mi­nen aut­taa masen­nuk­seen. Tämä­kin on nii­tä asioi­ta jois­sa syy­seu­rausuh­teet on kovin kimurantteja.

    Niko­tii­nil­la sinän­sä on sekä kiel­tei­siä että myön­tei­siä vai­ku­tuk­sia. Se nos­taa veren­pai­net­ta ja aiheuttaa(nee) riip­pu­vut­ta (täs­tä on jotain sora­ää­niä joi­den mukaan riip­pu­vuut­ta aiheut­taa tupa­kas­sa muut aine­sos­ta). Toi­saal­ta niko­tii­ni kog­ni­tii­vi­ses­ti joko rau­hoit­taa tai piris­tää käyt­tö­ta­vas­ta riip­puen, sekä ilmei­ses­ti las­kee BMI:a. Hyö­puo­lel­la on esi­mer­kik­si myös pie­nem­pi ris­ki sai­ras­tua alz­hei­me­riin tau­tiin, tosin täs­tä näyt­tö on kai hei­kom­paa. Niko­tii­nia sinän­sä ei pide­tä kar­si­no­gee­ni­se­na, tosin sii­tä on jotain alus­ta­via viitteitä.

    Tupa­kan koh­dal­la nämä hyö­dyt ja hai­tat toki ovat tri­vi­aa­le­ja sen ter­veys­hait­toi­hin ver­ra­tu­na, mut­ta nuus­kan koh­dal­la tämä ei ole lain­kaan sel­vää, kos­ka sen ter­veys­hai­tat ovat suh­teel­li­sen pie­niä. Säh­kö­tu­pa­kan tai nikoo­ti­ni­lääk­kei­den koh­dal­la toki vie­lä enemmän.

  25. Beto­ni­por­sas: Lobaa­mi­nen ei “suo­raan” lisää pyö­räi­lyä, lii­ken­nein­fran paran­ta­mi­nen lisää pyö­räi­lyä. Jokai­nen lob­baa­mi­seen käyet­ty kiloeu­ro on pois pyö­rä­tei­den kunnossapidosta.

    Jaa, no onnek­si HePon sit­ten tekee täl­lä het­kel­lä vii­kot­tain kym­me­niä tun­te­ja pal­ka­ton­ta työ­tä pyö­rä­tie­suun­ni­tel­mien kom­men­toi­mi­sek­si, suun­nit­te­li­joi­den opas­ta­mi­sek­si, raken­nus­vi­ras­ton hen­ki­lös­tön tutus­tut­ta­mi­sek­si pyö­rä­tei­den yllä­pi­don ongel­miiin jne. 

    Mei­naat­ko, että jos meil­lä oli­si varaa pal­ka­ta pari hen­ki­löä teke­mään tätä — ja pal­jon muu­ta — niin tlan­ne joten­kin huo­no­ni­si. AIka outoa on, jon niin väität. 

    Jos kui­ten­kin mal­tat kat­soa sivul­le https://www.hepo.fi/pyora-ja-liikenne/kannanotot/ , niin huo­maat, että me teem­me ihan mer­kit­tä­vän mää­rän huip­pu­asian­tun­te­vaa kom­men­toin­ti­työ­tä. Plus pal­ka­ton­ta suunnittelutyötä. 

    Mitä parem­pi infra, sitä enem­män pyö­räi­li­jöi­tä ja sitä pie­nem­mät ter­vey­den­hoi­tu­ku­lut. Me teem­me tämän eteen töi­tä väsy­mät­tä. Jos haluat aut­taa, lii­ty HePoon https://www.hepo.fi/yhdistys/jasenyys/ ja tule mukaan vaikuttamaabn.

  26. Kan­sa­kou­luai­ka­na köy­häs­sä per­hees­sä oli enem­män kuin kol­me las­ta, äiti koto­na, isä kun­nal­la apu­mie­he­nä. Kun­ta jakoi vaa­tea­pun­sa­kin kou­lun kautta.
    Väi­tän, että köy­hyy­den ja huo­no-osai­suu­den välil­lä on yhtä­suu­ruus­merk­ki, kos­ka köy­hyyt­tä on niin help­po mita­ta. Siis köy­hyys ei ole huo­no-osai­suut­ta. Ihai­len suu­res­ti ihmi­siä, jot­ka vaih­ta­vat työ­teon, tuon hel­sin­ki­läi­sen päät­tö­män sän­täi­lyn, riit­tä­vään mut­ta niuk­kaan toimeentuloon.
    Point­ti on tot­ta kai ilmei­set syyt, mie­len­ter­veys, alko­ho­lis­mi jne. Oma huo­mio­ni kiin­nit­tyy yhä enem­män kär­ryl­tä pudon­nei­siin. Nii­hin, jol­la ei ole tai­toa sel­viy­tyä oikeas­taan mis­tään: ruu­an val­mis­tus, veroil­moi­tus, ase­ta kort­ti konee­seen siten, että kuva­puo­li tul­lee ylös­päin … Omas­ta lap­suu­des­ta muis­tan, että tämä ope­tus oli osa kas­va­mis­ta koto­na ja kou­lus­sa. En tie­dä kuka on laistanut?
    Ter­vey­den ikä­kausi­tar­kas­tuk­set ilman nope­aa diag­nos­tiik­kaa ovat tur­hia, siis seu­lot­ta­vat sai­rau­det, verikoe,tulokset, lää­ki­tys (lääk­keet) samal­la ker­taa (ver­taa jae­taan esit­tei­tä tupa­koin­nin vaaroista).

  27. O.S:“On käyn­nis­tet­tä­vä mää­rä­ai­kai­set ter­veys­tar­kas­tuk­set kut­su­poh­jal­la kai­kil­le ter­veys­kes­kus­ten asiak­kail­le, joil­la sitä ei ole työ­ter­veys­huol­lon puo­les­ta. Täs­tä voi­si sää­tää vaik­ka lain.”

    Tämä oli man­naa lää­kä­reil­le, lain­sää­tä­jä lupaa työl­lis­tää. Suo­mes­sa on ikiai­kai­nen , luja usko noi­tiin, väls­kä­rei­hin ja nyt­tem­min lää­kä­rei­hin. Pit­kään puhut­tiin­kin sai­raan­hoi­to­jär­jes­tel­mäs­tä, ter­vey­den­hoi­to­jär­jes­tel­mä nimi­tys on pal­jon myö­häi­sem­pää perua.

    Vie­lä­kin erheel­li­ses­ti ymmär­re­tään ter­vey­den­hoi­to ter­veys­kes­kuk­sis­sa ja sai­raa­lois­sa annet­ta­vak­si pal­ve­luk­si. Käsi­te on pal­jon laa­jem­pi, ja sen alaan kuu­lu­vat kaik­ki ter­veyt­tä edis­tä­vät , yllä­pi­tä­vät ja sai­rauk­sia ennal­taeh­käi­se­vät toimet.

    Lää­kä­rit­kään eivät aikai­sem­min , osin ei nyky­ään­kään, kiin­nit­tä­neet pal­joa huo­mio­ta ennal­taeh­käi­syyn. Osin työ­orien­toi­tu­nut kan­sa­kaan ei ehti­nyt hoi­taa ter­veyt­tään ennal­taeh­käi­se­väs­ti eikä osan­nut mois­ta ylel­li­syyt­tä vaatiakaan.

    Ihmi­sen luon­tai­nen lais­kuus­kin ruok­kii sai­raan­hoi­don brän­diä; halu­taan pil­le­ri veren­pai­neen hoi­toon, jot­ta elä­män­ta­po­ja ei tar­vit­si­si muuttaa.

    Onko­han se gee­ni­pe­ri­mää ? Kivi­kau­del­la jäi­vät hen­kiin sukua jat­ka­maan ne yksi­löt, jot­ka saa­lis­tuk­sen välis­sä syr­jöit­te­li­vät luo­lan peräl­lä. Nälän uha­tes­sa oli sit­ten voi­mia sän­nä­tä sape­li­ham­mas­tii­ke­rin saa­lis­tuk­seen hyvis­sä voimin 🙂

  28. Minul­le kävi muu­ta­ma vuo­si niin, että kävin lää­kä­ris­sä syys­tä X, jon­ka vuok­si lää­kä­ri halusi ottaa veri­ko­keen. Vaik­ka X ei miten­kään liit­ty­nyt veren­so­ke­riin, lää­kä­ri tes­taut­ti senkin. 

    Veren­so­ke­rin oli esi­dia­beet­ti­nen. Lää­kä­ri tök­käi­si minua mahaan ja sanoi, että tuos­ta pitäi­si hie­man saa­da pois. 

    Peläs­tyin dia­be­tes-tule­vai­suut­ta. Sehän on var­sin ikä­vä, jopa tap­pa­va, mut­ta onnek­si pää­osin omin väl­tet­tä­vis­sä ole­ve (siis kak­kos­tyyp­pi) sairaus. 

    Otin sel­vää asiois­ta ja hie­man muu­tin eli tapo­ja­ni. Laih­du­tin noin 20kg, söin ter­veel­li­semm­min ja lii­kuin enem­män. Helppoa!

    Vuo­den pääs­tä vere­so­ke­ri­ni oli pudon­nut noin yli 20% eli nor­maa­lik­si ja on sen jäl­keen pysy­nyt normaalina. 

    Väit­täi­sin siis, että aikai­nen puut­tu­mi­nen (vaik­ka sit­ten mahaan tök­kää­mi­se­nä) on erit­täin arvo­kas­ta ja var­mas­ti sääs­täi­si laa­jem­min käy­tet­ty­nä usko­mat­to­man pal­jon yhteis­kun­nan varoja. 

    Väit­täi­sin myös, että yhteis­kun­nan raken­tei­den ja kan­nus­tei­den muut­ta­mi­nen lii­kun­taa suo­si­vik­si vähen­täi­si yhteis­kun­nan kulu­ja ja kes­tä­vyys­va­jet­ta rat­kai­se­vas­ti. Mitä jos päi­vit­täi­ses­tä 10km käve­lys­tä sai­si 5 euron veron­vä­hen­nyk­sen? Mitä jos pyö­rä­tiet pan­tai­siin vih­doin kun­toon? Jne.

  29. eemil:
    ‘snip’
    Vie­lä­kin erheel­li­ses­ti ymmär­re­tään ter­vey­den­hoi­to ter­veys­kes­kuk­sis­sa ja sai­raa­lois­sa annet­ta­vak­si pal­ve­luk­si. Käsi­te on pal­jon laa­jem­pi, ja sen alaan kuu­lu­vat kaik­ki ter­veyt­tä edis­tä­vät , yllä­pi­tä­vät ja sai­rauk­sia ennal­taeh­käi­se­vät toimet.
    ‘snip’

    Ja Kii­na täs­sä­kin esikuvana?

  30. Vähem­män lää­kä­rei­tä, enem­män ter­veys­lii­kun­taa ja yhtei­söl­li­syyt­tä — ALV vero­vä­hen­nyk­siä pro­ses­soi­mat­to­mil­le kas­vik­sil­le ja hedelmille.

    Pol­ku­pyö­rä mak­saa 500 euroa, lenk­ka­rit sata­sen ja vuo­si kun­to­sa­lil­la muu­ta­mas­ta sata­ses­ta ton­niin. Fit­bit ‑käve­ly­mit­ta­rin saa 95 eurol­la, lii­kun­ta­seu­ran jäsen­mak­su on 100–300e / vuosi.

    Ham­paan paik­kaus mak­saa yksi­tyi­sel­lä luok­kaa 100e per paik­ka, säh­kö­ham­mas­har­ja mak­saa 39e, opas­tus käyt­töön ei pal­jon mitään. Suu­hy­gie­nis­til­lä ei tar­vit­se käy­dä mon­taa ker­taa vuo­des­sa, kun tie­tää kalus­ton kun­nos­ta paljon.

    Mikä näis­tä oli­si mie­les­tän­ne jär­ke­vin inves­toin­ti? Lai­na­ta rahaa Kreik­kaan vai inve­soi­da oman kan­sa­kun­nan terveyteen?

  31. Koko asial­la ei ole mitään teke­mis­tä ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­män kans­sa. Sen sijaan täs­sä alkaa näkyä kou­lu­lii­kun­nan puut­teet ja lii­at kou­lu­kyy­dit. Lap­set eivät hyö­ty­lii­ku tarpeeksi.

    Per­heet, joil­la on parem­pi sosio­eko­no­mi­nen ase­ma, kan­nus­ta­vat lap­sia lii­kun­ta­har­ras­tuk­siin. Vähä­va­rai­set eivät näin tee. Tilan­ne kär­jis­tyy, kun lii­kun­taa ei edes koe­ta väy­läk­si parem­paan, kuten USA:n, kehi­tys­mai­den tai vaik­ka­pa Mal­mön slum­meis­sa. Sosi­aa­li­tur­van pur­ka­mi­nen aut­tai­si var­mas­ti, mut­ta minus­ta ongel­maan pitäi­si löy­tää parem­pia­kin keinoja.

  32. the­ta:
    “Yhtei­sön vika se on, kos­ka kyse on osit­tain lau­ma­käyt­täy­ty­mi­ses­tä, mut­ta minä en tie­dä tehok­kai­ta tapo­ja puut­tua asi­aan val­tion käy­tet­tä­vis­sä ole­vin keinoin.”

    Ammat­ti­kou­lu­jen ja lukioi­den yhdis­tä­mi­nen hel­pot­tai­si sosi­aa­lis­ta jakau­tu­mis­ta amis­luuse­rei­hin ja lukio­lais­me­nes­ty­jiin. Ei ole sosi­aa­li­ses­ti paras idea läh­teä puo­lit­ta­maan 15-vuo­tiai­ta täl­lä taval­la, vaik­ka kuin­ka pitäi­si sitä peda­go­gi­ses­ti perusteltuna.

    Teh­täi­siin­kö tämä sit­ten kai­kil­le pakol­li­sel­la lukiol­la, jon­ka jäl­keen hae­taan “yo-poh­jai­ses­ti” ammat­ti­kou­luun vai sovel­le­taan­ko Ruot­sin mal­lia on toi­nen jut­tu. Oleel­lis­ta on, että nuo­ret kas­vai­si­vat yhdes­sä aikuisiksi.

    Ei. Et ehkä huo­maa, että ehdo­tat oppi­vel­vol­li­suu­den piden­tä­mis­tä 3 vuo­del­la, ja monil­la on vai­ke­aa jak­saa edes nykyis­tä 9 vuot­ta koulussa.

    Ja ei, ei kan­na­ta yhdis­tää eri kou­lu­ja. Tähän minul­la on ihan oma­koh­tai­nen­kin perus­te. Ylä­as­te oli elä­mä­ni sur­kein­ta aikaa. Lukion myö­tä pää­sin eroon ammat­ti­kou­luun ja pudok­kaik­si pää­ty­neis­tä nuti­päis­tä ja elä­män laa­tu para­ni valtavasti.

  33. AnnaJ: Jes­tas kuin­ka pal­jon pyö­räi­li­sin enem­män, jos sais0in pyö­räil­lä ajo­ra­doil­la ilman että pitäi­si jat­ku­vas­ti pelä­tä jou­tu­van­sa jos­sain koh­taa bus­sin kyl­jen ja reu­na­ki­ven väliin kiilatuksi.

    Mut­ta jos sii­nä ajo­ra­dal­la ei oli­si bus­se­ja ja mui­ta auto­ja, se ei oli­si­kaan lumes­ta ja jääs­tä puh­taa­na kuten nyt. Lumen sataes­sa bus­sit ja muu ras­kas lii­ken­ne puhal­ta­vat lun­ta pois tiel­tä, ja auto­jen nas­tat syö­vät jään pois. Sik­si ajo­ra­ta on puh­das, kun taas pyö­rä­tiel­lä on jalan­kul­ki­joi­den jääk­si tamp­paa­maa lun­ta. Se, että ajo­ra­dal­la on kivem­pi ajaa, ei täl­tä osin tule kun­nos­sa­pi­don näin mer­kit­tä­väs­tä eros­ta, vaan sii­tä että siel­lä on nii­tä busseja.

    Mitä tulee huo­noi­hin mer­kin­töi­hin, niin ne ovat tosi­aan taval­li­sia Suo­mes­sa, sekä ajo­ra­dan että pyö­rä­tei­den osal­ta. Tämä on puo­li­ve­nä­läi­nen maa.

  34. AnnaJ: Pyö­räi­ly­olo­suh­tei­den parantaminen.
    Ihmi­siä ei tar­vis moti­voi­da liik­ku­maan, kun liik­ku­mi­nen tuli­si puo­li­va­hin­gos­sa työ‑, kou­lu- ja asioin­ti­mat­koil­la. Olis kaik­kien etu, jos pyö­räi­ly oli­si help­poa ja yksinkertaista.

    Pyö­räi­lyn lisään­ty­mi­nen on ilman muu­ta hyvä jut­tu. Arki­pyö­räi­lyl­le on pal­jon estei­tä. Ihan hatus­ta täs­sä arvaus jon­kin­lai­ses­sa tär­keys- tai yleisyysjärjestyksessä:

    - lais­kuus

    - huo­no kunto 

    - hikoi­lu

    - tai­vaal­ta eri muo­dois­sa tule­va vesi

    - ylä­mäet

    - vas­ta­tuu­li

    - pak­ka­nen

    - väy­lien sur­kea kun­nos­sa­pi­to tal­vel­la ja tal­ven jälkeen

    - seka­vat liikennejärjestelyt

    - vaa­ral­li­nen liikenne

    - hin­ta

    Jätin lis­tal­ta “lii­an pit­kät mat­kat” ja “lii­an pal­jon tava­raa” pois, kun ne ovat niin tilan­ne­koh­tai­sia. Vali­tet­ta­van iso osa lis­tas­ta on sel­lais­ta, johon on vai­kea vai­kut­taa ulko­puo­lel­ta. Moti­vaa­tio syn­tyy ihmi­sen sisäl­lä, säät ovat mitä ovat, ja jos menee pidem­pää mat­kaa reip­paam­min, hikoilee.

    Lis­tan lop­pu­pään­kin asiat ovat pyö­räi­li­jöil­le tär­kei­tä. Kevyen lii­ken­teen väy­lien tal­vi­kun­nos­sa­pi­dos­ta ei voi kovin pal­jon kiroi­le­mat­ta puhua. (Eikä se nyt kyl­lä ole edes pel­käs­tään pyö­räi­li­jöi­den ongel­ma, osa väy­läs­tös­tä on täl­lä het­kel­lä täy­sin käyt­tö­kel­vo­ton­ta nas­tat­to­mil­la ken­gil­lä­kin.) Osa lii­ken­ne­jär­jes­te­lyis­tä on todel­la kur­jia, ja tie­tys­ti vie­lä ikä­väm­pää on se, että uusia huo­no­ja jär­jes­te­ly­jä tehdään.

    Vali­tet­ta­vas­ti ver­kos­toon, yllä­pi­toon ja jär­jes­te­lyi­hin liit­ty­vät asiat ovat isom­mis­sa asiois­sa ison rahan kysy­myk­siä. Hyväl­lä ver­kos­to­suun­nit­te­lul­la voi­daan vai­kut­taa myös olo­suh­deon­gel­miin (tuu­li­suus, mäki­syys), mut­ta sil­loin rahaa tar­vi­taan vie­lä enem­män. On jouk­ko pik­ku­asioi­ta, jot­ka pitäi­si saa­da kun­toon, mut­ta nii­den mer­ki­tys koko­nais­pyö­räi­lyyn lie­nee aika pieni.

    Täs­tä syys­tä olin kovin kiin­nos­tu­nut sii­tä, että Mat­ti Kin­nusel­la oli sel­väs­ti pal­jon­kin aja­tuk­sia sii­tä, miten noi­hin moti­vaa­tio­te­ki­jöi­hin voi­tai­siin puut­tua pie­nel­lä­kin rahal­la. Kult­tuu­ri­muu­tos on täs­sä kui­ten­kin avainsana.

  35. Muu­ten hyvä teks­ti, mut­ta “hyö­dyt­tö­mis­tä” tai “hyö­dyt­tö­mien” ter­veys­kes­kuk­ses­ta ei kan­nat­tai­si puhua edes lai­naus­mer­keis­sä, sil­lä mm. free­lance­rit jou­tu­vat käyt­tä­mään ter­veys­kes­kus­ta, kos­ka kukaan ei tar­joa heil­le työ­ter­veys­huol­toa. Pak­ko­free­lanciut­ta suo­si­vat monet fir­mat, myös eräät mil­jo­nää­ri­kan­san­edus­ta­jien fir­mat, jot­ka eivät osal­le hen­ki­lös­töään suos­tu muun­lai­sia työ­so­pi­muk­sia tar­joa­maan. Ja tus­kin yksi­ny­rit­tä­jil­lä­kään kovin usein on varaa muun­lai­seen työ­ter­veys­huol­toon kuin ter­veys­kes­kus. Huo­maa, että hyvä­osai­sen on vai­kea kuvi­tel­la kuin­ka moni töis­sä­käy­vä­kin jou­tuu tur­vau­tu­maan ter­veys­kes­kuk­seen. Sinän­sä olen saa­nut ter­veys­kes­kuk­ses­ta hyvää pal­ve­lua, mut­ta ongel­ma on nime­no­maan sii­nä, että sin­ne ei voi men­nä vain tar­kas­tut­ta­maan itse­ään, vaan vas­ta kun on jotain vai­vaa. Moni sai­raus oli­si hyvä huo­ma­ta ajois­sa, joten ter­veys­tar­kas­tuk­set myös ter­veys­kes­kus­ten varas­sa ole­vil­le oli­si todel­la tervetullut.

  36. TimoT: Pitää kou­lut­taa lisää, vaik­ka aina­kin lää­kä­ri­liit­to sitä kovas­ti vastustaakin. 

    Todel­li­suu­des­sa meil­lä ei ole varaa edes nykyi­sen kal­tai­seen ter­vey­den­huol­to­ver­kos­toon eikä näin kat­ta­vaan sosi­aa­li­tur­vaan. Täl­lä het­kel­lä pit­käl­ti yli 70% yhteis­kun­nan menois­ta on sosi­aa­li- ja ter­veys­me­no­ja. Kol­mas mer­kit­se­vä menoe­rä on muu­ten kou­lu­tus. Mil­lään muul­la ei ole käy­tän­nös­sä merkitystä.

    Pys­tym­me raken­ta­maan koko pää­tie­ver­kon mota­reik­si, palk­kaa­maan pal­jon lisää raja­var­tioi­ta yhä epä­va­kaam­mal­le itä­ra­jall­lem­me ja tuplaa­maan käris­tuo­ma­rien mää­rän ilman min­kään­lais­ta mer­kit­tä­vää vai­ku­tus­ta talou­teen. Sen sijaan emme kyke­ne yllä­pi­tä­mään mykyi­sen­kal­tais­ta sosiaalihumppaa.

    On kyet­tä­vä siir­ty­mään reak­tii­vi­ses­ta proak­tii­vi­seen ter­vey­den­huol­toon. Ilmei­ses­ti mer­kit­tä­vin teki­jä on nuor­ten lii­kun­nan puu­te, lap­set kas­va­vat huo­no­kun­toi­sik­si ja muut­tu­vat nopeas­ti sai­raik­si eri­tyi­ses­ti alem­mis­sa tulo­luo­kis­sa. Lää­kä­rin saa­vu­tet­ta­vuus ei ole tasa-arvoa. Lii­kun­nan vähyys on epätasa-arvoa.

    Kat­se­lin omien las­te­ni kou­lun­käyn­tiä välil­lä kau­hul­la. Kou­lu­lii­kun­taa on lii­an vähän. Onnek­si molem­mil­la oli urhei­lu­har­ras­tuk­sia sii­nä sivus­sa. Oli­si saa­nut olla enem­män­kin. Lukios­sa mukaan tul­lut ter­veys­kas­va­tus oppiai­nee­na on täy­sin nau­ret­ta­vaa, eikä anna min­kään­lai­sia eväi­tä elä­mään, oman kro­pan ymmär­tä­mi­seen. Jos rahal­la halu­taan paran­taa kan­san­ter­veyt­tä, on rahoi­tus­ta siir­ret­tä­vä sosi­aa­li- ja ter­veys­me­nois­ta ope­tuk­seen ja liikuntapaikkoihin.

  37. Vihe­rins­si:
    Liik­ku­mat­to­muus on yksi suu­ris­ta kan­san­ter­vey­del­li­sis­tä ongel­mis­ta ja sidok­sis­sa toi­seen suu­reen (yli­pai­no). Käy­tän­nös­sä on osoit­tau­tu­nut, että ihmi­siä on kovin vai­kea moti­voi­da liik­ku­maan. Täs­tä syys­tä hyvät ideat ovat kan­san­ter­vey­del­li­ses­ti­kin arvok­kai­ta, joten älä pidä nii­tä itselläsi!

    Pol­ku­pyö­räi­lyn tuke­mi­nen ter­vey­den­huol­lon kulu­jen vuok­si on toden­nä­köi­ses­ti tur­haa, aina­kin se on näper­te­lyä. Toki into­hi­mo voi olla tähänkin. 

    Käy­tän­nös­sä se kulu­ja aiheut­ta­va kan­san­osa ei pää­se pyö­rän pääl­le eikä mene vaik­ka pääsisi.

    Pääl­lik­kö­la­jit tuet­ta­vak­si ovat uin­ti ja kuntosali.

  38. ft- m: Pol­ku­pyö­räi­lyn tuke­mi­nen ter­vey­den­huol­lon kulu­jen vuok­si on toden­nä­köi­ses­ti turhaa… 

    Pyö­räi­lyn tuke­mi­nen on tur­haa, mut­ta pyö­räi­lyn tur­hien estei­den pois­ta­mi­nen on jär­ke­vää. Esi­mer­kik­si rahaa kan­nat­taa ennem­min lait­taa kan­ta­tie­ver­kon pien­ta­rei­siin kuin ter­vey­den­huol­toon — noin niin­kuin yksin­ker­tais­taen. Tie­ver­kon paran­ta­mi­nen mah­do­lis­taa samal­la kou­lu­kyy­tien vähen­tä­mi­sen, mil­lä taas on suo­raan vai­ku­tus­ta terveyteen.

  39. Vaik­ka pidän­kin suo­ma­lais­ta alko­ho­li­po­li­tiik­kaa idioot­tien puu­has­te­lu­na, olen vähän surul­li­nen kat­soes­sa­ni näi­den kah­den peräk­käi­sen jutun kom­men­toin­tia. Sosi­aa­li­siin ter­vey­se­roi­hin on alle 40 kom­ment­tia ja kes­kio­lut­höl­möi­lyi­hin yli 80!

  40. Suo­men ter­vey­den­huol­to on yksi län­si­mai­den epä­ta­sa-arvoi­sem­mis­ta, toi­sin kuin luul­laan. Työ­elä­mäs­sä (=Palk­ka­työs­sä ole­vil­la) ole­vil­la se on hyvä, mut­ta muil­la huo­no. Täs­tä on tul­lut OECD:ltä kri­tiik­kiä, samoin kuin Suo­men perus­tur­van alhai­ses­ta tasosta.

    Tär­kei­tä eli­ni­kää lyhen­tä­viä teki­jöi­tä ovat tupa­koin­ti, alko­ho­li, liik­ku­mat­to­muus. Duu­na­reis­ta polt­taa 30–40%, kun taas lää­kä­reis­tä vain 5%.

  41. Luet­tua­ni tuos­ta Aasian mal­lis­ta, jos­sa yri­tys­tuet tipu­te­taan pois muil­ta kuin kaik­kein par­haim­min menes­ty­vil­tä fir­moil­ta, tuli mie­leen aja­tus, voi­si­ko­han tuol­lais­ta mal­lia sovel­taa myös maam­me sosi­aa­li- ja terveyspuolella? 

    Jos joku halu­aa itse tuho­ta ter­vey­ten­sä alko­ho­lil­la, huu­meil­la, tupa­kal­la ja/tai yli­pai­nol­la, niin sii­tä vaan, mut­ta kan­ta­koon kus­tan­nuk­set sii­tä seu­rauk­si­neen myös sil­loin ihan itse. Täl­lä mal­lil­la ongel­ma hoi­tui­si nopeam­min itses­tään ja yhteis­kun­nan sääs­töt oli­si­vat huomattavat.

  42. Mat­ti Kin­nu­nen:
    Minul­le kävi muu­ta­ma vuo­si niin, että kävin lää­kä­ris­sä syys­tä X, jon­ka vuok­si lää­kä­ri halusi ottaa veri­ko­keen. Vaik­ka X ei miten­kään liit­ty­nyt veren­so­ke­riin, lää­kä­ri tes­taut­ti senkin. 

    Veren­so­ke­rin oli esi­dia­beet­ti­nen. Lää­kä­ri tök­käi­si minua mahaan ja sanoi, että tuos­ta pitäi­si hie­man saa­da pois. 

    Peläs­tyin dia­be­tes-tule­vai­suut­ta. Sehän on var­sin ikä­vä, jopa tap­pa­va, mut­ta onnek­si pää­osin omin väl­tet­tä­vis­sä ole­ve (siis kak­kos­tyyp­pi) sairaus. 

    Otin sel­vää asiois­ta ja hie­man muu­tin eli tapo­ja­ni. Laih­du­tin noin 20kg, söin ter­veel­li­semm­min ja lii­kuin enem­män. Helppoa!

    Vuo­den pääs­tä vere­so­ke­ri­ni oli pudon­nut noin yli 20% eli nor­maa­lik­si ja on sen jäl­keen pysy­nyt normaalina. 

    Väit­täi­sin siis, että aikai­nen puut­tu­mi­nen (vaik­ka sit­ten mahaan tök­kää­mi­se­nä) on erit­täin arvo­kas­ta ja var­mas­ti sääs­täi­si laa­jem­min käy­tet­ty­nä usko­mat­to­man pal­jon yhteis­kun­nan varoja. 

    Väit­täi­sin myös, että yhteis­kun­nan raken­tei­den ja kan­nus­tei­den muut­ta­mi­nen lii­kun­taa suo­si­vik­si vähen­täi­si yhteis­kun­nan kulu­ja ja kes­tä­vyys­va­jet­ta rat­kai­se­vas­ti. Mitä jos päi­vit­täi­ses­tä 10km käve­lys­tä sai­si 5 euron veron­vä­hen­nyk­sen? Mitä jos pyö­rä­tiet pan­tai­siin vih­doin kun­toon? Jne.

    Aika rai­la­kas­ta yleis­tys­tä. Entäs ne fil­la­ris­tit joil­la on (vuo­sien pyö­räi­lys­tä huo­li­mat­ta) dia­be­tes, demen­tia, kor­kea veren­pai­ne tai joku muu kan­san­tau­ti? Joil­la pyö­räi­ly ei ole paran­ta­nut dia­be­tes­tä mut­ta ei ole myös­kään estä­nyt sitä tule­mas­ta? Sit­ten ovat vie­lä erik­seen ne “ter­veet”, jot­ka ovat jou­tu­neet lopet­ta­maan pyö­räi­lyn, kun lonk­ka tai olka­pää on men­nyt muus­sik­si kaa­tues­sa. Nämä eivät ole mitään satuo­len­to­ja, vaan lyhyt otan­ta tuttavapiiristäni.

    Tämä pyö­räi­lyn lob­baa­mi­nen menee välil­lä aika pahas­ti öve­rik­si. Onnek­si on ole­mas­sa mui­ta­kin lii­kun­nan muo­to­ja, monet huo­mat­ta­vas­ti pal­jon turvallisempia.

  43. Jalan­kul­ki­ja: Aika rai­la­kas­ta yleis­tys­tä. Entäs ne fil­la­ris­tit joil­la on (vuo­sien pyö­räi­lys­tä huo­li­mat­ta) dia­be­tes, demen­tia, kor­kea veren­pai­ne tai joku muu kan­san­tau­ti? Joil­la pyö­räi­ly ei ole paran­ta­nut dia­be­tes­tä mut­ta ei ole myös­kään estä­nyt sitä tulemasta? 

    Popu­laa­tion tasol­la pyö­räi­ly — kuten mikä tahan­sa sään­nöl­li­nen lii­kun­ta — vähen­tää sai­ras­tu­vuut­ta. Toki joku aina sai­ras­tuu — aivan kuten joku ei saa syö­pää vaik­ka tupa­koi 2 askia päivässä.

    Päi­vit­täi­sen lii­kun­nan nos­ta­mi­nen tun­tiin aut­taa tut­ki­tus­ti pysy­mään ter­vee­nä. Jos pyö­räi­ly tun­tuu lii­an vaa­ral­li­sel­ta — mitä se ei todel­la­kaan ole — niin aina voi kävel­lä, juos­ta, sou­taa, uida tai vaik­ka­pa pela­ta säh­lyä. Kaik­ki nämä ovat hyväs­tä, kuten myös kun­to­sa­lil­la rehkiminenkin.

    Kau­pun­ki- ja yhdys­kun­ta­ra­ken­ne on syy­tä raken­taa pyö­räi­lyä ja käve­lyä suo­si­vak­si. Se on pait­si hal­vem­paa kuin muun­lai­nen raken­ne, myös kan­san­ter­vey­del­le edullisempaa.

  44. Jalan­kul­ki­ja: …Tämä pyö­räi­lyn lob­baa­mi­nen menee välil­lä aika pahas­ti öve­rik­si. Onnek­si on ole­mas­sa mui­ta­kin lii­kun­nan muo­to­ja, monet huo­mat­ta­vas­ti pal­jon turvallisempia.

    Sil­ti koko­nai­suu­des­saan pyö­räi­ly on jär­ke­vää hyö­ty­lii­kun­taa ja kil­pai­lu­kyi­nen vaih­toeh­to työ­mat­kan olles­sa 5 — 20 km yhteen suun­taan. Jot­kut aja­vat pal­jon pidem­pi­kin mat­ko­ja muu­ta­man ker­ran viikossa.

    Iso osa kola­reis­ta tapah­tuu huo­nos­ti suun­ni­tel­lun lii­ken­neym­pä­ris­tön vuok­si ja nämä tur­hat onnet­to­muu­det on syy­tä kar­sia pois. Monet uusis­ta­kin kevyen­lii­ken­teen run­ko­väy­lis­tä on suun­ni­tel­tu sika­mai­sen huo­nos­ti ja vaa­ral­li­ses­ti! Onko yksi päte­vä lii­ken­ne­suun­nit­te­li­ja ELY:yn lii­kaa vaadittu?

    Hel­sin­gis­sä tilan­ne on vii­me­vuo­si­na paran­tu­nut. Suu­rim­mat ongel­mat ovat täl­lä­het­kel­lä maan­tie­ver­kon puo­lel­la. Esi­mer­kik­si oli­si kiva näh­dä jos­kus se nero­pat­ti, joka on suun­ni­tel­lut Kehä I:n uudet kevyen­lii­ken­teen väy­lät Lep­pä­vaa­ran ete­lä- ja poh­jois­puo­lel­la. Kyse ei ole hin­nas­ta, vaan huo­nos­ta suunnittelusta.

  45. Mat­ti Kin­nu­nen, HePon pj: Popu­laa­tion tasol­la pyö­räi­ly – kuten mikä tahan­sa sään­nöl­li­nen lii­kun­ta – vähen­tää sai­ras­tu­vuut­ta. Toki joku aina sai­ras­tuu – aivan kuten joku ei saa syö­pää vaik­ka tupa­koi 2 askia päivässä.

    Päi­vit­täi­sen lii­kun­nan nos­ta­mi­nen tun­tiin aut­taa tut­ki­tus­ti pysy­mään terveenä.

    Kau­pun­ki- ja yhdys­kun­ta­ra­ken­ne on syy­tä raken­taa pyö­räi­lyä ja käve­lyä suo­si­vak­si. Se on pait­si hal­vem­paa kuin muun­lai­nen raken­ne, myös kan­san­ter­vey­del­le edullisempaa.

    Eipä tai­da olla ihan näin yksioi­kois­ta. Lii­ken­ne­vi­ras­ton ja kump­pa­nei­den jul­kai­se­ma EU-rahoit­tei­nen arvio käve­lyn ja pyö­räi­lyn ter­veys­vai­ku­tuk­sis­ta arvioi, että sai­ras­tu­vuut­ta kos­ke­vaa näyt­töä on kui­ten­kin vähem­män kuin kuol­lei­suut­ta kos­ke­vaa näyt­töä sekä käve­lyn että pyö­räi­lyn osal­ta, min­kä vuok­si sai­ras­tu­vuut­ta kos­ke­via vai­ku­tuk­sia ei tähän talou­del­li­seen arvioin­tiin ole sisäl­ly­tet­ty, kos­ka se lisäi­si arvioin­nin epä­var­muut­ta. Rapor­tin asian­tun­ti­jat suo­sit­te­li­vat sik­si, että pyö­räi­lyn ja käve­lyn HEAT-mene­tel­mis­sä kes­ki­ty­tään tois­tai­sek­si vain kokonaiskuolleisuuteen.

    Fil­la­ris­tit mie­lel­lään koros­ta­vat pyö­räi­lyn yli­ver­tai­sia ter­veys­vai­ku­tuk­sia. Näyt­tö suo­ris­ta ter­veys­vai­ku­tuk­sis­ta tai­taa kui­ten­kin olla vähäis­tä eikä pel­käs­tään yksisuuntaista.

  46. Jalan­kul­ki­ja: …Näyt­tö suo­ris­ta ter­veys­vai­ku­tuk­sis­ta tai­taa kui­ten­kin olla vähäis­tä eikä pel­käs­tään yksisuuntaista. 

    Näyt­tö ei ole vähäis­tä (läs­ki kuo­lee aikai­sem­min kuin nor­maa­li­pai­noi­nen), mut­ta sen arvioin­ti voi olla vai­ke­aa. Tut­ki­jat­han vain myön­tä­vät, ettei heil­lä ole kei­noa mal­lin­taa kes­keis­tä osa-aluet­ta, joten tut­ki­muk­sen tulok­set ovat hyödyttömiä.

  47. Jalan­kul­ki­ja: Fil­la­ris­tit mie­lel­lään koros­ta­vat pyö­räi­lyn yli­ver­tai­sia ter­veys­vai­ku­tuk­sia. Näyt­tö suo­ris­ta ter­veys­vai­ku­tuk­sis­ta tai­taa kui­ten­kin olla vähäis­tä eikä pel­käs­tään yksisuuntaista.

    Näin ei kui­ten­kaan ole vaik­ka miten sil­tä tuntuisi. 

    OECD:n Cycling and Healt­hy ‑tut­ki­muk­sen yhteen­ve­dos­sa sanotaan

    Cycling sig­ni­ficant­ly impro­ves health

    The most impor­tant point to retain is that cycling, as a form of mode­ra­te exerci­se, can great­ly reduce cli­nical health risks lin­ked to car­dio­vascu­lar disea­se, obeci­ty, Type‑2 dia­be­tes, cer­tain forms of cancer, osteo­po­ro­sis and depres­sion. .… This health impro­ving effect is robust across dif­fe­rent stu­dies and geo­rap­hical contexts …”

    ks http://www.keepeek.com/Digital-Asset-Management/oecd/transport/cycling-health-and-safety/cycling-safety-key-messages-and-recommendations_9789282105955-1-en#page5

    Mitä ilmei­sim­me siis pyö­räi­ly on ter­vey­del­le eduk­si. Tämä on tut­kit­tua fak­taa eikä mitään pro­pa­gan­daa. Lue enem­män, luul­ket vähemmän.

  48. Kal­le: “Näyt­tö ei ole vähäis­tä (läs­ki kuo­lee aikai­sem­min kuin normaalipainoinen)”

    Mihin­kä­hän tut­kit­tuun tie­toon tämä väi­te perus­tuu? Sai­raim­mat tun­te­ma­ni hen­ki­löt ovat olleet hoik­kia koko ikänsä.

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä yli­pai­non vai­ku­tus eli­niän odot­tee­seen on moneen ker­taan tut­kit­tu asia. 

    Niin­pä on — ja vii­mek­si on havait­tu, että lai­hat van­huk­set kuo­le­vat aikaisemmin.

  50. Mat­ti Kin­nu­nen, HePon pj: Näin ei kui­ten­kaan ole vaik­ka miten sil­tä tuntuisi. 

    OECD:n Cycling and Healt­hy ‑tut­ki­muk­sen yhteen­ve­dos­sa sanotaan

    Cycling sig­ni­ficant­ly impro­ves health

    The most impor­tant point to retain is that cycling, as a form of mode­ra­te exerci­se, can great­ly reduce cli­nical health risks lin­ked to car­dio­vascu­lar disea­se, obeci­ty, Type‑2 dia­be­tes, cer­tain forms of cancer, osteo­po­ro­sis and depres­sion. …. This health impro­ving effect is robust across dif­fe­rent stu­dies and geo­rap­hical contexts …”

    ks http://www.keepeek.com/Digital-Asset-Management/oecd/transport/cycling-health-and-safety/cycling-safety-key-messages-and-recommendations_9789282105955-1-en#page5

    Mitä ilmei­sim­me siis pyö­räi­ly on ter­vey­del­le eduk­si. Tämä on tut­kit­tua fak­taa eikä mitään pro­pa­gan­daa. Lue enem­män, luul­ket vähemmän.

    Jos pyö­räi­lee pako­kaa­su­jen ja pien­hiuk­kas­ten kes­kel­lä, tulee myös nega­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia. Hel­sin­gis­sä type­nok­si­di­pi­toi­suu­det ylit­tä­vät aika-ajoin EU:n normit.

    Pitäi­si sanoa pikem­min niin, että kaik­ki kes­tä­vyys­lii­kun­ta edis­tää ter­veyt­tä. Ja vie­lä mie­luim­min se tuli­si suo­rit­taa met­säs­sä, ei vil­kas­lii­ken­tei­sil­lä kaduil­la, joil­la on myös onnettomuusvaara.

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä yli­pai­non vai­ku­tus eli­niän odot­tee­seen on moneen ker­taan tut­kit­tu asia. 

    Täs­sä­kin on sama jut­tu kuin sii­nä vii­nan vetä­mi­ses­sä, ali­pai­noi­nen (BMI –20) tai nor­maa­li­pai­noi­nen (20–30 BMI) kuo­lee nuo­rem­pa­na kuin yli­pai­noi­nen (BMI 25–30). Lii­ka­li­ha­vuus (BMI 30–) on toki vaarallisinta.

  52. Count­ry­boy: Pitäi­si sanoa pikem­min niin, että kaik­ki kes­tä­vyys­lii­kun­ta edis­tää ter­veyt­tä. Ja vie­lä mie­luim­min se tuli­si suo­rit­taa met­säs­sä, ei vil­kas­lii­ken­tei­sil­lä kaduil­la, joil­la on myös onnettomuusvaara.

    Lai­naa­ma­ni OECD:n tut­ki­mus on kans­sa­si samaa miel­tä. Samoin minä. 

    Vilk­kai­den katu­jen var­sil­la on lisäk­si ikä­vä pyö­räil­lä. Hel­sin­gis­sä vaik­ka­pa Kulos­aa­ren sil­lal­la, jos­kin sii­nä voi vali­ta puh­taah­kon ilman tuu­len suun­nan mukaan. Sil­ti kivem­paa on pyö­räil­lä Vii­kin pel­to­jen ja arbo­re­tu­min läpi ja meren ran­taa. Samal­la tavoin Kes­kus­puis­ton läpi pol­ke­mal­la vält­tää pal­jon saas­tei­ta (ja vas­ta­tuul­ta). Samoin rato­jen var­sil­la on suht hyvä ilma. 

    Sinän­sä tie­ten­kin has­sua, että pyöräilijä/juoksija jou­tuu kier­tä­mään moot­to­ri­veh­kei­den pai­naes­sa suoraan…

    Ks. OECD:n tut­ki­mus, sivu 5, link­ki yllä.

  53. Jalan­kul­ki­ja: Mihin­kä­hän tut­kit­tuun tie­toon tämä väi­te perus­tuu? Sai­raim­mat tun­te­ma­ni hen­ki­löt ovat olleet hoik­kia koko ikänsä.

    Popu­laa­tio­ta­son ter­vey­s­asioi­ta ei oikein voi omas­ta koke­muk­ses­taan joh­taa. Tämän nyt luu­li­si ole­van jokai­sel­le edes lukios­ta val­mis­tu­neel­la itsestäänselvyys.

  54. Mat­ti Kin­nu­nen: “The most impor­tant point to retain is that cycling, as a form of mode­ra­te exerci­se, can great­ly reduce cli­nical health risks..”

    Kan­nat­taa sitä pait­si kat­soa, mitä täs­sä oikeas­ti sano­taan: “can … reduce” = siis “saat­taa vähen­tää” (mikä on eri asia kuin että vähen­tää) ja “mode­ra­te exercice” — siis koh­tuu­del­la har­joi­tet­tu­na. Ei siis vält­tä­mät­tä kos­ke rai­vok­kaas­ti kaa­haa­via sukkahousuraketteja.

  55. Pek­ka Pes­si: Täs­sä­kin on sama jut­tu kuin sii­nä vii­nan vetä­mi­ses­sä, ali­pai­noi­nen (BMI –20) tai nor­maa­li­pai­noi­nen (20–30 BMI) kuo­lee nuo­rem­pa­na kuin yli­pai­noi­nen (BMI 25–30). Lii­ka­li­ha­vuus (BMI 30–) on toki vaarallisinta.

    Lisäk­si kor­re­laa­tio ja kausa­li­teet­ti ovat täs­sä vai­keas­ti tutkittavissa.

    Jos kat­so­taan popu­laa­tio­ta BMI < 20, sii­nä on mer­kit­tä­vä mää­rä ihmi­siä, joi­den mata­la BMI joh­tuu sai­rau­des­ta. Taus­tal­la voi olla niin ano­rek­sia, syö­pä kuin vaik­ka kroo­ni­nen suo­lis­to­sai­raus. Kai­kil­la näil­lä on muu­ten­kin var­sin ikä­vä vai­ku­tus elinikään.

    Täs­sä suh­tees­sa ver­taa­mi­nen vii­nan vetä­mi­seen on hyvä. Tun­ne­tus­ti täys­rait­tiit ovat hie­man vähem­män ter­vei­tä kuin koh­tuu­käyt­tä­jät. Täys­rait­tiis­sa kui­ten­kin ryh­mä­nä on ihmi­siä, joi­den ter­veys ei kes­tä alko­ho­lia. Lisäk­si ryh­mäs­sä voi olla ihmi­siä, joil­la on esi­mer­kik­si ahdis­tu­nut suh­tau­tu­mi­nen elä­mäs­tä naut­ti­mi­seen, mikä jo sinän­sä tun­ne­tus­ti lyhen­tää elinikää.

    Näis­tä syis­tä on suh­teel­li­sen help­po tode­ta yli­pai­non ja run­saan alko­ho­lin­ku­lu­tuk­sen ole­van epä­ter­veel­lis­tä, mut­ta mata­lan pai­noin­dek­sin ja vähäi­sen alko­ho­lin­käy­tön ter­veys­vai­ku­tuk­sia on vai­kea tut­kia. Toki ongel­mal­li­sia teki­jöi­tä pyri­tään eli­mi­noi­maan tut­ki­muk­ses­sa, mut­ta se ei ole kovin help­poa. Kos­ka erot muu­ten ovat suh­teel­li­sen pie­niä, kom­pen­saa­tio­me­ne­tel­mät saat­ta­vat vai­kut­taa huo­mat­ta­vas­ti lopputulokseen.

    BMI on tie­tys­ti vie­lä sii­tä kie­ro, että se ei ker­ro kehon koos­tu­muk­ses­ta. Lisäk­si se on ongel­mal­li­nen lyhyi­den ja pit­kien yksi­löi­den koh­dal­la. Nyky­ään jon­kin ver­ran suo­si­tel­laan vyö­tä­rö­nym­pä­ryk­sen ja pituu­den suh­teen käyt­tä­mis­tä, se oli­si ilmei­ses­ti parem­pi mittari.

    Yksi­lön koh­dal­ta kiin­nos­ta­va kysy­mys on se, voi­ko omaa ter­veyt­tään paran­taa pudot­ta­mal­la pai­noa tai vähen­tä­mäl­lä alko­ho­lin­käyt­töä. Tähän tut­ki­mus­tie­to osaa sanoa sen ver­ran, että sel­vä yli­pai­no ja run­sas alko­ho­lin­ku­lu­tus kan­nat­taa lait­taa kuriin. Sen pidem­mäl­le on vai­kea päästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.