Vuosi: 2015

Keskustan “hallitusohjelma” (2/5) Suomi luovuuden, osaamisen ja uusien oppimisympäristöjen kärkimaaksi

(Suo­mi kärki­maak­si siinä tai tässä on niin kulunut fraasi, että pitäisi antaa sakot sen käytöstä, ellei todel­la tarkoi­ta, että olisi mitään edel­ly­tyk­siä maail­man parhaaksi.)

Peru­sopetuk­sen koulupäivän ja oppimistapo­jen uud­is­tus: liiku­taan tun­ti päivässä, ote­taan käyt­töön mobi­ilit oppimisym­päristöt ja peli­no­mainen oppiminen 

Liikku­mi­nen tun­ti päivässä, mut­ta vain kohtu­ullis­es­ti hengästyen taitaa olla nykyti­etämyk­sen mukaan pait­si ter­veel­listä, myös edis­tävän oppimista, kun­han se sijoit­tuu koulupäivän sisäl­lä oikein eikä ole jump­pa­maikan luku­järjestyk­sen määräämä.

Mobi­ilit oppimisym­päristöt voivat tarkoit­taa mitä tahansa, mut­ta olisi hyvä, jos koh­ta jokaisel­la oppi­laal­la ole­via äly­puhe­lim­ia ja tablet­te­ja opit­taisi­in käyt­tämään hyödyl­lis­es­ti. Jonkin ohjel­moin­tikie­len perustei­den opet­telu olisi myös hyvä, jot­ta ymmärtäisi, miten tietokone toimii ja osaisi käyt­tää vaik­ka exceliä järkevästi olemat­ta sidot­tu sen valmi­isi­in komentoihin.

Peli­no­mainen oppimi­nen. Se voi olla kym­meniä ker­to­ja tehokkaam­paa, mut­ta ei sovel­lu tietenkään kaik­keen opiskelu­un. Kielet ja matik­ka nyt esimerkik­si. Jat­ka lukemista “Keskus­tan “hal­li­tu­so­hjel­ma” (2/5) Suo­mi luovu­u­den, osaamisen ja uusien oppimisym­päristö­jen kärkimaaksi”

Keskustan “hallitusohjelma” (1/5) Kodeissa voidaan hyvin

Tarkoituk­seni on analysoi­da puoluei­den vaalio­hjelmia ja yrit­tää ava­ta, mitä niis­sä san­o­taan ja jätetään sanomat­ta. Lyhen­nys ”triv” tarkoit­taa lauset­ta, jos­ta ei voi olla eri mieltä. Sel­l­ainen ohjel­mako­h­ta on ohjel­mas­sa täysin turha ja niitä puoluei­den ohjel­mat ovat täyn­nä. Aloi­tan keskus­tas­ta, joka julka­isi jokin aika sit­ten ehdo­tuk­sen­sa ”strate­gisek­si hallitusohjelmaksi”. 

Keskustal­la on strate­giseen hal­li­tu­so­hjel­maan viisi tavoitet­ta ja niihin järkevän­tun­tu­inen määrä keino­ja. Tek­sti on kovin main­os­toimistono­maista, minkä vuok­si on vähän vaikea tietää, mitä sil­lä tarkoite­taan. Ensim­mäi­nen tavoitekokon­aisu­us kuu­luu näin.

Kodeissa voidaan hyvin, hyvinvointierot kapenevat

 Omaishoito­la­ki uud­is­te­taan ja tuen mak­sa­t­us siir­retään Kelalle

”Uud­is­te­taan” ei ker­ro lainkaan, miten uud­is­te­taan. Mak­sa­t­us Kelalle on moniselit­teinen. Kenen rahaa Kela jakaa, omaansa vai kun­nan. Onhan koti­hoidon tuenkin mak­sa­t­us Kelal­la, mut­ta raha on kun­nan rahaa. Aiem­min Keskus­ta on sanonut, että Kela myös vas­taa omaishoidon menoista. Se on pait­si erit­täin iso tulon­si­ir­to kaupungeista maalle (kaupungeis­sa työl­lisyysaste on korkeampi, jol­loin omaishoita­jia on suh­teessa vähem­män ja maatiloil­la tehdään työtä kotona.). Jos omaishoidon tuki on val­tion rahaa, mut­ta laitoshoidon mak­saa kun­ta, voivat omaiset (yleen­sä naisia) joutua rajun pain­os­tuk­sen kohteek­si: jos te ette ala omaishoita­jik­si, joudumme lakkaut­ta­maan kyläk­oulun. Monikanavara­hoituk­ses­ta halu­taan eroon, mut­ta tähän tulisi taas yksi täl­lainen kah­den rahoit­ta­jan väli­nen osaop­ti­moin­tion­gel­ma. Mut­ta keskus­ta ei sano ohjel­mas­sa suo­raan, mitä ehdo­tus tarkoit­taa. Jat­ka lukemista “Keskus­tan “hal­li­tu­so­hjel­ma” (1/5) Kodeis­sa voidaan hyvin”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 27.2.2015

Sepus­tus tulee vähän myöhässä, kos­ka almanakas­ta ovat min­uu­tit lop­puneet. Enää 77 aamua ja kiire katoaa. (?)

Pohjolan kaaval­u­on­nos

Hyväksyt­ti­in jatko­työn poh­jak­si. Esitin ohjeis­tus­ta, että tulisi kehit­tää enem­män yleiskaaval­u­on­nok­sen suun­taan (bule­vardit), mut­ta esi­tys kaa­tui 7–2 sen jäl­keen, kun yleiskaavapääl­likkö oli sanonut, että kaa­va on sopu­soin­nus­sa yleiskaaval­u­on­nok­sen kanssa. Ihan se kat­ulin­ja ei ole kun­nos­sa, mut­ta ei pahasti vinksallaankaan.

Myl­ly­puron Yläkiven­tien kaava

Meni läpi. Vähän ihmette­limme, mik­si metroase­man viereen tehdään ykkösen tont­tite­hokku­udel­la. Seli­tys oli taas ker­ran pysäköin­nis­sä. Alueen hin­tata­so ei kestä maanalaista pysäköin­tiä ja maan­pääl­lisen kanssa ei saa tätä tiivi­im­pää. Itseasi­as­sa maan­päälli­nen pysäköin­ti rajoit­taa tehokku­u­den 0,8:aan. Nyt päästi­in yli tekemäl­lä opiske­li­ja-asun­to­ja. Tämä pysäköinti­nor­mi on aivan liian jous­tam­a­ton, kun metroase­man viereenkään ei saa tehdä kun­nol­lista tehokku­ut­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 27.2.2015”

Pirkka pienpanimo-olut?

Eduskun­nas­sa on käsit­telyssä pien­pan­i­moiden naut­ti­man vero­helpo­tuk­sen rajo­jen nos­t­a­mi­nen. Täl­lainen vero­helpo­tus tarkoit­taa aina kil­pailun vääristymää, joten sitä on voita­va jotenkin perustella.

Perustelu on min­un mielestäni vain ja ain­oas­taan se, että pien­pan­i­moiden tar­jon­ta monipuolis­taa olutkult­tuuria.  Jat­ka lukemista “Pirk­ka pienpanimo-olut?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 27.1.2015

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Pohjolan talon ase­makaa­van laatimisperiaatteet

Ongel­ma tässä on lähin­nä se, että yleiskaavamme perus­tuu vah­vasti kaupunkibule­vardei­hin, mut­ta tässä nou­date­taan vielä aivan muu­ta peri­aatet­ta. Kyse on oikeas­t­aan siitä, saako kaupungis­sa asua. Liikenne tuot­taa vielä nyky­isin epäter­veel­listä hen­gi­tysil­maa, mut­ta kaavo­ja tehdään vuosikymmeniksi.

Tämän voisi antaa ehkä men­nä, jos jatko­su­un­nit­telua ohjeis­te­taan yleiskaavae­hdo­tuk­sen hen­gen mukaisesti.

Myl­ly­puroon Yläkiven­tielle opiskelija-asuntoja 

Tiivistyskaa­va aivan metroase­man vier­essä kaupun­gin vuokrat­alo­jen alueel­la nos­taa tont­tite­hokku­u­den 0,8:sta 1,0:aan. Kuka näitä maan­haaskauskaavo­ja on aikanaan tehnyt! Onko väljä kaavoitus tuot­tanut viihty­isyyt­tä? Uut­ta ker­rosalaa noin 15 000k‑m2. Opiske­li­joi­ta siis noin 400, jos tästä tulee opiske­li­ja-asun­to­la. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 27.1.2015”

Liikenteen hinnoittelu

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomis­sa sun­nun­taina 25.1.2015)

Liiken­teen hin­noit­telus­ta saa herkästi aikaan liha­van riidan, kos­ka eri­tyis­es­ti autoilu nos­taa aina tunteita.

Liiken­nepoli­ti­ikas­sa on kyse sekä oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta että järkevyy­destä. Melkein kaikille ihmisille oikeu­den­mukaisu­us tarkoit­taa samaa asi­aa: hänen kus­tan­nuk­si­aan joko liiken­teen käyt­täjänä tai veron­mak­sa­jana tulee vähentää.

Oikeu­den­mukaisu­us on tärkeätä, mut­ta jos liiken­teen hin­noit­telus­sa pitää vali­ta oikeu­den­mukaisu­u­den ja järkevyy­den välil­lä, kan­nat­taa vali­ta järkevyys ja huole­htia oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta toista kaut­ta. On esimerkik­si paljon muitakin tapo­ja säätää tulon­jakoa kaupunki­lais­ten ja maal­la asu­vien välil­lä. Jat­ka lukemista “Liiken­teen hinnoittelu”

Ansioturvareformi

Olin tekemässä esi­tys­tä ansio­tur­van reformista viisi­henkisessä joukos­sa, jota voi hyvinkin kut­sua epäpy­häk­si allianssik­si. Meitä oli Eli­na Lep­omä­ki (kansane­dus­ta­ja, kok), Juhana Var­ti­ainen (VATT, yli­jo­hta­ja), Tuo­mas Pöysti (val­tion tarkas­tusvi­ras­ton pääjo­hta­ja), sosi­aalipoli­ti­ikan pro­fes­sori Heik­ki Hiil­amo ja minä. Jot­ta en ottaisi kun­ni­aa tois­t­en tekemästä työstä on heti san­ot­ta­va, että min­un osuuteni tek­sti­in jäi muiden kir­jankir­joi­tuski­irei­den vuok­si vähäiseksi.

Esi­tyk­sen voi lukea tästä.

Pääko­h­dat esi­tyk­sessämme olivat:

Työt­tömyys­vaku­u­tus pakol­lisek­si ja Kelan hallinnoimak­si. Työt­tömyys­vaku­u­tus on kum­malli­nen sekasik­iö. Se rahoite­taan 95-pros­ent­tis­es­ti kaik­il­ta palka­nsaa­jil­ta ja hei­dän työ­nan­ta­jil­taan kerä­ty­il­lä veroil­la. Työt­tömyyskas­sat mak­sa­vat ansio­tur­van menoista vaivaiset viisi pros­ent­tia, mut­ta vaku­u­tus kos­kee vain kas­san jäseniä. Muut siis mak­sa­vat, mut­ta eivät saa vaku­u­tus­tur­vaa. Tätä yritet­ti­in kau­nis­tel­la niin, että työt­tömyyskas­sat tilit­tävät val­ti­olle vaku­ut­ta­mat­toman palka­nsaa­jan osan (pitävät työ­nan­ta­jan osan), mut­ta tämä ei muu­ta asi­aa mitenkään parem­mak­si. Sehän tarkoit­taa, että vaku­ut­tam­a­ton joutuu mak­samaan palka­s­taan sel­l­aista veroa val­ti­olle, jota vaku­utet­tu ei joudu mak­samaan. Esimerkik­si Nor­jas­sa on pakolli­nen työt­tömyys­vaku­u­tus. Sairaus­vaku­u­tuk­sen liitet­ty työ­tulo­vaku­u­tus on myös pakollinen.

Työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen siir­to Kelalle toisi huo­mat­tavia säästöjä hallintoku­luis­sa. Jat­ka lukemista “Ansio­tur­vare­for­mi”

EKP:n päätöksiä odoteltaessa

 

On pakko tun­nus­taa, että rahapoli­ti­ik­ka on min­ul­la eikä tun­tem­aton kansan­talousti­eteen alue. Sik­si olen ollut aika varovainen sanomaan asi­as­ta mitään. Aikaa myöten kuitenkin uskoni on hor­junut niihin, jot­ka han­skaa­vat omas­ta mielestään tämänkin alueen. Tämä havain­to on rohkaissut sanomaan tästäkin asi­as­ta jotain.

Olen jo ajat sit­ten sanonut, että EKP:n pitäisi lisätä val­tioiden finanssipoli­it­tista liikku­ma-alaa osta­mal­la jäsen­val­tioiden laina­pa­pere­i­ta pääo­ma-avaimen suh­teessa ja mitätöidä ne. Mitätöin­ti ei tietenkään ole tarpeel­lista, jos se jotain hiertää, kun­han niistä mak­se­taan kaik­ista sama korkoa. Korko kun palaa omis­ta­jille pääo­ma-avaimen suh­teessa. Ekon­o­misti ei näe tässä eroa, mut­ta juristi var­maankin näkee. Jat­ka lukemista “EKP:n päätök­siä odoteltaessa”

Mihin SOK tähtää?

Kun uutiset ker­toi­vat SOK:n aloit­ta­mas­ta hin­ta­so­das­ta, poikani sanoi, että ulko­mail­la tätä kut­sut­taisi­in markkinataloudeksi.

Mihin SOK tähtää näyt­täväl­lä oper­aa­ti­ol­laan? Min­ul­la ei ole asi­as­ta  aav­is­tus­takaan, mikä tekee speku­loin­nista taval­lis­takin antoisampaa.

Yksi mah­dolli­nen vas­taus on näyt­tävyy­teen. Siinä ainakin on onnis­tut­tu. Yksit­täis­ten hyödykkei­den hin­nanalen­nuk­set ovat olleet suuria, mikä palvelee juuri näyt­tävyyt­tä. Joku var­maankin joskus las­kee, paljonko Pris­moissa myytävät tuot­teet ovat hal­ven­tuneet keskimäärin. Parin pros­entin alen­nus kaikki­in hin­toi­hin ei olisi näyt­tänyt miltään.   Jat­ka lukemista “Mihin SOK tähtää?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.1.2015

Joulu­tauko on taas päät­tynyt. (Esi­tys­lis­taan tästä)

Hert­toniemen Puusepänkadun kort­telei­den asemakaava

Viras­to esit­tää alueen eteläosan tont­tien muut­tamista teol­lisu­us­ton­teista asuin­ton­teik­si, jol­loin uut­ta asuinker­rosalaa tulisi 46 000 k‑m2. Asukkai­ta tulisi siis yli tuhat. Lau­takun­nas­sa oli jouluku­us­sa kuitenkin halu­ja laa­jen­taa asuinalueek­si muutet­tavaa aluet­ta niin, että se koskisi koko kaa­va-alaa. Nyt on kyse enää siitä, miten tämä teknis­es­ti tehtäisi­in. Viras­to esit­ti, että nyt asun­noik­si kaavoitet­tu alue hyväksyt­täisi­in, ja palau­tus koskisi vain noi­ta mui­ta tont­te­ja. Ris­to Rauta­va halusi palaut­taa koko kaa­van, kos­ka kaavae­si­tys on eri­tyis­es­ti pysäköin­nin osalta kohtu­ut­toman kallis, kos­ka pysäköin­ti on maan alla poh­javesir­a­jan ala­puolel­la. Olen kovasti samaa mieltä siitä, ettei pysäköin­ti saisi mak­saa ihan miten paljon tahansa, vaik­ka kyse onkin yksi­tyis­es­tä kovan rahan alueesta. Asun­to­jen myyn­ti­hin­taan kaa­van kalleus ei vaiku­ta, mut­ta rahan haaskaus­ta kallis pysäköin­ti silti on. Ymmärtääk­seni halvem­pi kaa­va tuot­taisi kaupungille selvää rahaa arvon­nousun leikkauk­sen kaut­ta, mut­ta nämä taas kuu­lu­vat kiin­teistölau­takun­nan toimi­alaan. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 20.1.2015”