Ansioturvareformi

Olin teke­mäs­sä esi­tys­tä ansio­tur­van refor­mis­ta vii­si­hen­ki­ses­sä jou­kos­sa, jota voi hyvin­kin kut­sua epä­py­häk­si allians­sik­si. Mei­tä oli Eli­na Lepo­mä­ki (kan­san­edus­ta­ja, kok), Juha­na Var­tiai­nen (VATT, yli­joh­ta­ja), Tuo­mas Pöys­ti (val­tion tar­kas­tus­vi­ras­ton pää­joh­ta­ja), sosi­aa­li­po­li­tii­kan pro­fes­so­ri Heik­ki Hii­la­mo ja minä. Jot­ta en ottai­si kun­ni­aa tois­ten teke­mäs­tä työs­tä on heti sanot­ta­va, että minun osuu­te­ni teks­tiin jäi mui­den kir­jan­kir­joi­tus­kii­rei­den vuok­si vähäiseksi.

Esi­tyk­sen voi lukea täs­tä.

Pää­koh­dat esi­tyk­ses­säm­me olivat:

Työt­tö­myys­va­kuu­tus pakol­li­sek­si ja Kelan hal­lin­noi­mak­si. Työt­tö­myys­va­kuu­tus on kum­mal­li­nen seka­si­kiö. Se rahoi­te­taan 95-pro­sent­ti­ses­ti kai­kil­ta pal­kan­saa­jil­ta ja hei­dän työ­nan­ta­jil­taan kerä­tyil­lä veroil­la. Työt­tö­myys­kas­sat mak­sa­vat ansio­tur­van menois­ta vai­vai­set vii­si pro­sent­tia, mut­ta vakuu­tus kos­kee vain kas­san jäse­niä. Muut siis mak­sa­vat, mut­ta eivät saa vakuu­tus­tur­vaa. Tätä yri­tet­tiin kau­nis­tel­la niin, että työt­tö­myys­kas­sat tilit­tä­vät val­tiol­le vakuut­ta­mat­to­man pal­kan­saa­jan osan (pitä­vät työ­nan­ta­jan osan), mut­ta tämä ei muu­ta asi­aa miten­kään parem­mak­si. Sehän tar­koit­taa, että vakuut­ta­ma­ton jou­tuu mak­sa­maan pal­kas­taan sel­lais­ta veroa val­tiol­le, jota vakuu­tet­tu ei jou­du mak­sa­maan. Esi­mer­kik­si Nor­jas­sa on pakol­li­nen työt­tö­myys­va­kuu­tus. Sai­raus­va­kuu­tuk­sen lii­tet­ty työ­tu­lo­va­kuu­tus on myös pakollinen.

Työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen siir­to Kelal­le toi­si huo­mat­ta­via sääs­tö­jä hallintokuluissa.

Pal­kan­saa­ja­jär­jes­töt eivät täs­tä pidä, kos­ka ne ymmär­ret­tä­väs­ti halua­vat säi­lyt­tää tilan­teen, jos­sa ammat­ti­jär­jes­töi­hin hou­ku­tel­laan työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen avul­la. Tosin ammat­ti­jär­jes­töis­tä riip­pu­ma­ton Loi­maan kas­sa on jo suu­rin työttömyyskassa.

Ansio­tur­van ja perus­tur­van väli­nen kyt­kös pois­te­taan. Kun kaik­ki ovat vakuu­tet­tu­ja, ei mitään perus­päi­vä­ra­haa edes ole. Työ­mark­ki­na­tu­ki kui­ten­kin jää. Tämä kyt­ken­tä on estä­nyt perus­tur­van koro­tuk­set. Sai­raus­va­kuu­tuk­ses­sa­kaan ei täl­lais­ta kyt­kös­tä ole.

Yrit­tä­jä­tu­lot eivät ole rikos. Tähän asti pie­ni­kin omaeh­toi­nen tulon­han­kin­ta yrit­tä­jä­nä, esi­mer­kik­si yksi sano­ma­leh­tiar­tik­ke­li, on voi­nut vie­dä oikeu­den työt­tö­myys­tur­vaan koko­naan. Täs­sä ei ole mitään jär­keä. Työt­tö­män vähäi­siä yrit­tä­jä­tu­lo­ja tulee koh­del­la samal­la taval­la kuin työt­tö­män satu­nai­sia palk­ka­tu­lo­ja, siis 300 euron suo­jao­suus ja yhteensovitus.

Työt­tö­myys­tur­van tasoa nos­te­taan sadan päi­vä osal­ta ja kes­toa lyhen­ne­tään. Suo­mes­sa on poik­keuk­sel­li­sen pit­kä työt­tö­myys­tur­va, kak­si vuot­ta. En tie­dä yhtään maa­ta, jos­sa oli­si pidet­ty näin pit­kää mak­suai­kaa tar­koi­tuk­sen­mu­kai­se­na. (En väi­tä, ettei nii­tä ole.) Ruot­sis­sa mak­se­taan vuo­si. Suo­mes­sa sai­raus­päi­vä­ra­haa voi nos­taa kor­kein­taan vuo­den. Vuo­den pituis­ta mak­suai­kaa esi­täm­me myös Suomeen.

Vas­taa­vas­ti esi­täm­me, että sadal­ta ensim­mäi­sel­tä päi­väl­tä mak­se­taan sel­väs­ti nykyis­tä kor­keam­paa työt­tö­myys­tur­vaa. Kai­ken kaik­ki­aan esi­tys on kus­tan­nus­neut­raa­li. Tämä ei siis ole mikään säästöesitys.

Jul­kis­ta­mis­ti­lai­suu­des­sa Roo­pe Uusi­ta­lo sanoi että talous­teo­rian mukaan työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen kes­ton pitäi­si riip­pua suh­dan­ne­ti­lan­tees­ta. Var­tee­no­tet­ta­va ajatus.

Empii­ri­ses­ti on help­po osoit­taa, että työt­tö­myys­päi­vä­ra­han pit­kä mak­suai­ka piden­tää työt­tö­myys­jak­so­ja. Jos kat­som­me kes­to­ja­kau­maa, lyhyi­tä työt­tö­myys­jak­so­ja on eni­ten. Jakau­ma on vah­vas­ti vino oikeal­le kui­ten­kin niin, että juu­ri ennen 500 päi­vän täyt­ty­mis­tä työl­lis­ty­mis­to­den­nä­köi­syys sel­väs­ti kasvaa.

Jos työt­tö­myys­tur­van kes­toa lyhen­ne­tään, työt­tö­miä tuke­via toi­men­pi­tei­tä tie­tys­ti myös aikais­te­taan. Nykyi­nen käy­tän­tö olla teke­mät­tä mitään ensim­mäi­sen vuo­den aika­na on hyvin epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen, kos­ka työt­tö­myys sit­kis­tyy pitkityttyään.

182 vastausta artikkeliin “Ansioturvareformi”

  1. Hyvä aloi­te ja nerok­kaat perus­te­lut. Impe­riu­min vas­tais­kua odo­tel­len toi­vo­tan onnea aloit­teen toteuttamiselle.

  2. Hie­man täs­tä sivuun, mut­ta: Eril­li­set työ­voi­ma­kou­lu­tuk­set pitäi­si lopet­taa ja työt­tö­mät ohja­ta kai­kil­le avoi­meen kou­lu­tuk­seen. Koke­muk­se­ni mukaan työ­voi­ma­kou­lu­tus­ta jär­jes­tä­vät yri­tyk­set käyt­tä­vät nyky­sys­tee­miä help­po­na ansain­ta­kei­no­na, jos­sa laa­dus­ta ei tar­vit­se välit­tää. Val­tion raho­jen ja työt­tö­män ajan ja ener­gian tuhlausta!

  3. Osmo Soi­nin­vaa­ra on men­nyt mukaan lai­ta­oi­keis­to­lai­sen Eli­na Lepo­mäen ja muu­ta­man muun sur­keas­ti ver­hoil­tuun yri­tyk­seen tuho­ta Suo­mes­ta ay-liik­keen vai­ku­tus­val­ta. Soi­nin­vaa­ra itse­kin myön­tää tämän totea­mal­la, että ay-lii­ke ei pidä muutosesityksestä.

    Osmo voi­si ker­toa meil­le, mitä seu­raa­vak­si. Kun tämä hei­dän tavoit­te­le­man­sa uudis­tus on saa­vu­tet­tu, Lepo­mä­ki alkaa seu­raa­vak­si vaa­tia ansio­si­don­nai­sen tason sel­ke­ää vähen­tä­mis­tä. Kun ay-lii­ke ei enää ole pelis­sä muka­na, por­va­ri­hal­li­tuk­sen oli­si help­po hei­ken­tää työt­tö­myys­tur­vaa sel­väs­ti. Onko Osmo niin, että tämä on sinun­kin tavoitteesi?

    1. Oikeis­to­de­ma­ri. Aika­moi­nen olkiuk­ko. Mis­tä täl­lai­si­sia aja­tuk­sia oikein siki­ää? Esitykse3ssä muu­ten ei miten­kään kiel­let­ty lisä­va­kuu­tus­tur­vaa, jhon­ka ay-liik­keen työt­tö­myys­kas­sat voi­si­vat pan­na pys­tyyn, kun­han eivät pako­ta sii­hen ei-jäse­niä rahoittajiksi. 

  4. Pal­kan­saa­ja­jär­jes­töt eivät täs­tä pidä, kos­ka ne ymmär­ret­tä­väs­ti halua­vat säi­lyt­tää tilan­teen, jos­sa ammat­ti­jär­jes­töi­hin hou­ku­tel­laan työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen avulla. 

    Jos/kun aja­tus ei ay-liik­keel­le kel­paa, niin ilmoi­te­taan sit­ten että saa­vat pitää tunk­kin­sa koko­naan, ja saa­vat mono­po­lin alan­sa ansio­si­don­nai­siin työt­tö­myys­va­kuu­tuk­siin ilman että sen enem­pää jul­ki­nen sek­to­ri kuin työ­nan­ta­jat osal­lis­tu­vat lys­tiin. Sen lisäk­si että jul­ki­sen sek­to­rin kes­tä­vyys­va­je para­nee mer­kit­tä­väs­ti, satun­nai­set koh­tuut­to­mat pal­kan­ko­ro­tus­vaa­ti­muk­set mak­sa­te­taan jäsenistöllä.

  5. Minus­ta hatun­nos­ton arvoi­nen esi­tys! Toi­von, että aina­kin pää­osa ehdo­tuk­sis­ta toteu­te­taan. Pidän ay-lii­ket­tä vält­tä­mät­tö­mä­nä osa­na demo­kraat­tis­ta yhteis­kun­taa, mut­ta täs­sä asias­sa reak­tio on ollut käsit­tä­mä­tön, jos­kaan ei odot­ta­ma­ton. Työt­tö­mien saa­mi­nen tasa-arvoi­sik­si kes­ke­nään pitäi­si olla ammat­tiyh­dis­tys­ten yhtei­se­nä tvoitteena.

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra on lopul­ta ihan rehel­li­ses­ti ase­moi­nut itsen­sä Kokoo­muk­sen oikeis­to­sii­ven kylkeen(Lepomäki). Oli­ko­han täs­sä perim­mäi­nen syy, mik­si Anni Sin­ne­mä­ki tuu­pat­tiin apu­lais­kau­pun­gi­joh­ta­jak­si ohi kon­ka­rin..? Vai­ko Var­tio­saa­ri..? Sipoon metsät..?

  7. Erin­omai­nen esi­tys. Hyvää työ­tä Ode ja muut. 

    Ikä­vä kyl­lä näin hyvil­lä ideoil­la ei ole Suo­mes­sa mitään sau­maa toteu­tua. Joku ne aina torppaa.

  8. Oikeis­to­de­ma­ri:
    Osmo Soi­nin­vaa­ra on men­nyt mukaan lai­ta­oi­keis­to­lai­sen Eli­na Lepo­mäen ja muu­ta­man muun sur­keas­ti ver­hoil­tuun yri­tyk­seen tuho­ta Suo­mes­ta ay-liik­keen vaikutusvalta. 

    Ay-lii­ke on tuhon­nut Suo­men. On aika tuho­ta tuholainen.

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Oikeis­to­de­ma­ri. Aika­moi­nen olkiuk­ko. Mis­tä täl­lai­si­sia aja­tuk­sia oikein siki­ää? Esitykse3ssä muu­ten ei miten­kään kiel­let­ty lisä­va­kuu­tus­tur­vaa, jhon­ka ay-liik­keen työt­tö­myys­kas­sat voi­si­vat pan­na pys­tyyn, kun­han eivät pako­ta sii­hen ei-jäse­niä rahoittajiksi. 

    Työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen koh­dal­la ilmei­ses­ti oli­si ihan oikeas­ti mah­dol­lis­ta alen­taa pakol­lis­ta mak­sua ja kor­vaus­ta, jol­loin voi vapaa­eh­toi­ses­ti ottaa lisävakuutusturvaa.
    Elä­ke­va­kuu­tus­ten koh­dal­la­han tämä ei ole mahdollista 😉

  10. Erit­täin ter­ve­tul­lut esi­tys. Ei ole mitään jär­keä jat­kaa nykyi­sel­lä hai­tal­li­sel­la ja kal­liil­la jär­jes­tel­mäl­lä. Sik­si työ­mark­ki­na­jär­jes­töt on kai­vet­ta­va poteroistaan.

    Ilmei­ses­ti samas­sa yhtey­des­sä pois­tai­sit­te pal­kan­saa­ja­työt­tö­mien lisä­päi­vät. Yrit­tä­jä­työt­tö­mil­lä­hän sel­lai­sia ei olekaan.

    Uusi jär­jes­tel­mä voi­si kui­ten­kin hie­man ottaa huo­mioon sitä, että ikään­ty­neet työl­lis­ty­vät kes­ki­mää­rin mui­ta heikommin. 

    Pit­kään työ­elä­mäs­sä olleet ovat mak­sa­neet yleen­sä pit­kään vakuu­tus­mak­su­ja ja sik­si ikään­ty­neil­lä voi­si olla por­ras­te­tus­ti oikeus hie­man pidem­pään ansio­si­don­nai­seen, vaik­ka­pa mak­si­mis­saan 350 päivään. 

    Samoin las­kusuh­dan­tees­sa val­tio­val­ta voi­si piden­tää kaik­kien päi­vä­ra­ha­oi­keut­ta vaik­ka­pa kym­me­nel­lä prosentilla.

  11. Hyvä poh­ja­pa­pe­ri jat­ko­kes­kus­te­lul­le. Yksin­ker­tai­nen ja hal­lin­non osal­ta kus­tan­nus­te­ho­kas mal­li. Kii­tos sii­tä. Toteu­tuk­sen osal­ta mal­lis­sa on sel­keät muo­dot. Sen taju­aa ensi­lu­ke­mal­ta, mikä on täl­le ajal­le har­vi­nais­ta. Poliit­ti­ses­sa käsit­te­lys­sä koko­nai­suus tosin totu­tus­ti sot­ket­tai­siin etu­pii­rien puo­lus­taes­sa omaa reviiriään.

    Kuten Osmo toteat, on ay-lii­ke ehdo­tet­tua muu­tos­ta vas­taan. Saa­vu­te­tuis­ta eduis­ta ja raha­vir­rois­ta ei ymmär­ret­tä­väs­ti halu­ta luo­pua, vaik­ka uusi­tus­sa jär­jes­tel­mäs­sä oli­si muu­ten vaa­ka­kup­pi posi­tii­vi­sen puo­lel­la. Vas­tus­tus näem­mä tapah­tuu ad homi­nem ‑tason arvos­te­lul­la esi­tyk­sen jat­ko­ke­hit­te­lyn ja paran­nuseh­do­tus­ten sijaan.

  12. Täl­lai­sia esi­tyk­siä on vai­kea saa­da läpi, sil­lä ay-lii­ke tun­tuu vas­tus­ta­van kaik­kea mikä saat­tai­si vähän­kin jos­sain jos­kus jon­kun koh­dal­la hei­ken­tää saa­vu­tet­tu­ja etu­ja. Oikeis­to­de­ma­ri antoi täs­tä ajat­te­lus­ta tyy­li­puh­taan esimerkin.

    On joten­kin aivan absur­di aja­tus, että tuol­lai­nen moni­puo­li­nen ja vii­sas ryh­mä oli­si täy­sin Eli­na Lepo­mäen val­las­sa. En tun­ne Lepo­mä­keä, mut­ta voi olla myös hän­tä koh­taan louk­kaa­vaa lukea hänet noin yksioi­koi­sek­si ihmiseksi.

    Sanoi­sin, että tar­vit­sem­me päin­vas­toin lisää täl­lais­ta. Fik­su­ja ihmi­siä eri taus­tois­ta ja aja­tus­maa­il­mois­ta etsi­mäs­sä uusia tapo­ja saa­da tämän maan asiat kun­toon. Jos he löy­tä­vät yhtei­sen ehdo­tuk­sen niin sitä kan­nat­taa toti­ses­ti kuunnella.

  13. Hyvä koh­de uudis­tuk­sel­le. Ei pidä tyy­tyä havait­tu­jen ongel­mien pai­kal­li­seen kor­jai­luun. Parem­pi pur­kaa koko paket­ti auki, miet­tiä mitä tuol­ta jär­jes­tel­mäl­tä halut­tiin, ja kir­joit­taa nykyi­sen risu­ka­san tilal­le ker­ta­luok­kaa yksin­ker­tai­sem­mat ja rei­lum­mat säännöt.

  14. Roh­kea ja jär­ke­vä esi­tys jat­ko­ke­hit­te­lyn pohjaksi.

    Toteu­tues­saan se pois­tai­si ammat­tiyh­dis­tys­liik­keel­tä insen­tii­vin pitää yllä kor­keah­koa työt­tö­myyt­tä. Käy­tän­nös­sä­hän suu­rin syy liit­tyä liit­toi­hin on juu­ri tämä työttömyysturva.

    Odo­tet­ta­vis­sa on neliraajajarrutus.

  15. Yksi lisäys vie­lä ehdo­tuk­seen oli­si lisä­tä ansio­si­don­nai­seen tur­vaan ylä­ra­ja. Kor­kea­tu­loi­sil­la pitäi­si olla ymmär­rys­tä pis­tää osa tulois­ta sääs­töön, ja sil­loin ansio­si­don­nai­sen tär­keys pienenee.

  16. Aina on muis­tet­ta­va ay-dema­rin vii­saus: Perus­tu­lo pas­si­voi, mut­ta ruh­ti­naal­li­sen pit­kä ja kor­kea ansio­si­don­nai­nen ei.

    En oikein voi ottaa tosis­sa­ni ihmi­siä, jot­ka eivät myön­nä ansio­si­don­nai­sen kan­nus­tin­vai­ku­tuk­sia etuu­den saa­jil­le taik­ka ammat­ti­liit­to­jen todel­lis­ta motii­via nyky­ti­lan säi­lyt­tä­mi­sek­si. Lepo­mäen oikeis­to­lai­suu­den kau­his­te­lu on täs­sä tie­tys­ti hyvä sijaistoiminto.

    Kuu­lun itse toki liit­toon, ja keho­tan kaik­kia uusia nuo­ria työ­ka­ve­rei­ta­ni­kin liit­ty­mään (vähin­tään kas­saan), kos­ka oikeas­ti vain idea­lis­ti tai tyh­mä luo­puu nyky­sys­tee­mis­sä oikeu­des­ta ansio­si­don­nai­seen, jota kui­ten­kin mak­saa. Kum­pia­kin olen tavannut.

    Onko tuo sadal­ta päi­väl­tä vie­lä nykyi­ses­tä­kin koro­tet­tu kor­vaus jokin soke­ri­kuor­ru­te, jol­la tämä muu­tos on tar­koi­tus teh­dä joten­kin hyväk­syt­tä­väk­si? Muut muu­tok­set ovat järkeenkäypiä.

  17. Aina­kin Sak­sas­sa ja Rans­kas­sa työ­nan­ta­ja jou­tuu mak­sa­maan noin 2 vuo­den pal­kan erot­taes­saan pit­kään töis­sä olleen hen­ki­lön. Tämä on sel­väs­ti suu­rem­pi kor­vais kuin ansio­si­don­nai­nen. Suo­mes­sa irti­sa­no­mi­set voi­daan hoi­taa työ­nan­ta­jal­le edul­li­sel­la taval­la ja veron­mak­sa­jat toi­mi­vat maksumiehinä

  18. Erin­omai­nen avaus!

    Kaik­ki kun­nia ay-liik­kel­le. Ilman sitä ei nykyis­tä hyvin­voin­ti­val­tio­ta olisi.

    Mut­ta sosi­aa­li­va­kuut­ta­mi­sen ja kor­po­ra­tii­vi­sen val­lan­käy­tön kyt­kös on syyt pur­kaa. Työ­ter­veys­huol­lon lail­la nykyi­nen jär­jes­tel­mä toteut­taa tulon­siir­to­ja kaik­kein köy­him­mil­tä keskiluokalle.

  19. Ansio­tur­va­re­for­mi vai­kut­taa oikeis­to­lai­sim­mal­ta yksit­täi­sel­tä ideal­ta, joi­ta Suo­men poliit­ti­ses­sa ilmas­tos­sa on lähiai­koi­na tul­lut vas­taan. Ehdo­tuk­seen liit­ty­vät aina­kin seu­raa­vat — tie­toi­ses­ti huo­mioi­dut tai huo­mioi­mat­to­mat — näkökohdat.

    (i) Ehdo­tus esit­tää ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van leik­kaa­mis­ta puo­leen. On pal­jon mah­dol­lis­ta, ettei­vät leik­kauk­set jää tähän. Työ­nan­ta­ja­puo­lel­la on luon­nol­li­ses­ti int­res­si syn­nyt­tää tilan­ne työ­voi­man lii­ka­tar­jon­nas­ta: tilan­tees­ta, jos­sa irti­sa­no­tuk­si jou­tu­neen blue- tai whi­te col­lar ‑työn­te­ki­jän on pak­ko hank­kia mitä tahan­sa työ­tä hen­ken­sä piti­mik­si. Vii­teen­sa­taan päi­vään kiin­ni­tet­ty ansio­si­don­nai­nen yhdes­sä lisä­kou­lu­tusop­tiol­la on anta­nut liik­ku­ma­va­raa vaik­ka uuden amma­tin opis­ke­luun. Nyt liik­ku­ma­va­ra poistuu.

    (ii) Ehdo­tus hei­ken­tää kes­ki- ja suu­ri­tu­lois­ten työt­tö­myys­tur­vaa huo­mat­ta­vas­ti. Soi­nin­vaa­ran spe­ku­loin­nin mukai­ses­ti yksi­tyi­set työt­tö­myys­va­kuu­tuk­set yleis­ty­vät. Tämä nos­ta­nee aiheel­lis­ta vas­ta­rin­taa työt­tö­myys­tur­van net­to­mak­sa­jien puo­les­ta: jos mak­san tur­vaa veroi­na, ja jou­dun sil­ti tur­vau­tu­maan yksi­tyi­seen vakuu­tuk­seen, mik­si mak­san veroja?

    (iii) Loi­maan kas­sas­ta huo­li­mat­ta tämän­kal­tai­sen esi­tyk­sen läpi hei­ken­tä­nee ay-liik­keen val­taa. Samaan aikaan inter­ven­tiol­la lie­nee nega­tii­vi­nen vai­ku­tus koti­ta­louk­sien investointeihin.

    1. Ehdo­tus esit­tää ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van leik­kaa­mis­ta puoleen. 

      Ehdo­tus on ansio­tuer­van osal­ta kus­tan­nus­neut­raa­li, eli sii­nä jae­taan asni­tur­vaa euro­mää­räi­ses­ti yhtä pal­jon kuin aiem­min. Kes­toa esi­te­tään lyhen­net­tä­väk­si samal­la tasol­la kun se on esi­mer­kik­si Ruotsissa.

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Oikeis­to­de­ma­ri. Aika­moi­nen olkiuk­ko. Mis­tä täl­lai­si­sia aja­tuk­sia oikein siki­ää? Esitykse3ssä muu­ten ei miten­kään kiel­let­ty lisä­va­kuu­tus­tur­vaa, jhon­ka ay-liik­keen työt­tö­myys­kas­sat voi­si­vat pan­na pys­tyyn, kun­han eivät pako­ta sii­hen ei-jäse­niä rahoittajiksi. 

    Aja­tus siki­ää sii­tä, min­kä jokai­nen sivis­ty­nyt ja yhteis­kun­nal­lis­ta kes­kus­te­lua vii­me vuo­si­na seu­ran­nut kan­sa­lai­nen näkee omin sil­min: Eli­na Lepo­mäen ja mui­den lai­ta­ko­koo­mus­lais­ten tavoit­tee­na on pois­taa ay-liik­keel­tä kaik­ki mah­dol­li­suu­det puo­lus­taa työn­te­ki­jöi­den ase­maa yhteiskunnassa.

    Kun työt­tö­myys­tur­va­re­for­mil­la on pois­tet­tu ansio­si­don­nai­sen ja ay-liik­keen yhteys ja saa­tu ay-liik­keen jäsen­mää­rä las­kuun, sen jäl­keen voi­daan hei­ken­tää muu­ten­kin työn­te­ki­jöi­den ase­maa. Luu­li­si sinun fik­su­na mie­he­nä osaa­van las­kea 1+1 oikein. Tie­ten­kin tavoit­tee­na on pois­taa myös yleis­si­to­vat työ­eh­to­so­pi­muk­set ja pit­kän pääl­le myös hei­ken­tää työt­tö­myys­tur­van tasoa. Ehkä tämä on sinun­kin tavoitteesi?

    Mitä tulee lisä­va­kuu­tus­tur­vaan, niin kai ymmär­rät, että jos val­tio ja työ­nan­ta­jat eivät ole muka­na yhdes­sä rahoit­ta­mas­sa lisä­tur­vaa, mil­lään jär­jes­töl­lä ei käy­tän­nös­sä ole mah­dol­li­suut­ta tar­jo­ta lisävakuutusta.

    PS: Olkiuk­ko-ter­mi alkaa olla jo aika passé. Kek­si jotain uutta.

  21. Sturmgrup­penfüh­rer: Ay-lii­ke on tuhon­nut Suo­men. On aika tuho­ta tuholainen.

    Näin olen kuul­lut joi­den­kin IKL:ää ihai­le­vien kokoo­muk­sen oike­aa lai­taa edus­ta­vien älyk­kö­jen poh­dis­kel­leen. Samoin Suo­men on kuu­le­ma­ni mukaan tuhon­nut äänioi­keus nai­sil­le, 8 tun­nin työ­päi­vä, perus­kou­lu ja jul­ki­nen ter­vey­den­hoi­to. Sem­mois­ta tuhoa se ay-lii­ke ja tie­tys­ti myös sosi­aa­li­de­mo­kra­tia ovat saa­neet aikaan.

  22. Jut­te­lin joku aika sit­ten sveit­si­läi­sen kol­le­gan kans­sa työt­tö­myys­tur­vas­ta suomessa/ruotsissa vs. sveitsissä.

    Kol­le­ga väit­ti että sveit­sis­sä irti­sa­not­tu saa entis­tä palk­kaan­sa kah­den vuo­den ajan, min­kä jäl­keen kor­vaus ale­nee. Tämä se vas­ta pas­si­voi! Mut­ta onpa­han yksi­lön kan­nal­ta mel­ko tur­val­li­nen systeemi.

  23. Erin­omai­nen kes­kus­te­lun avaus. Näi­tä lisää kiitos.

    Pote­roi­hin kai­vau­tu­nut ay-rin­ta­ma on aloit­ta­nut jo hau­lik­koam­mun­nan ja ensim­mäi­si­nä täh­täi­mis­sä olleet Sit­ra, Lepo­mä­ki ja Soi­nin­vaa­ra. Odo­tan esim. Ant­ti AY Rin­teen kan­taa val­tion­va­rain­mi­nis­te­rin roolissa.

    Pari yksi­tyis­koh­taa oli­sin val­mis vie­mään pitem­mäl­le, vaik­ka työ­ryh­mä lie­nee poliit­tis­ten rea­li­teet­tien vuok­si aset­ta­nut varo­vai­sem­mat tavoit­teet. 250 päi­vää ansio­si­don­nai­sel­la on lii­an pit­kä työl­lis­ty­mi­sen kan­nal­ta. 6 kk on oikeas­ti riit­tä­vä ja moti­voi­va aika työn löy­tä­mi­seen. Toi­se­na asia­na uudis­tuk­sen pitää tuo­da sääs­tö­jä val­tion­ta­lou­teen eikä tyy­tyä kus­tan­nus­neut­raa­liu­teen. Tämä tavoi­te on saa­vu­tet­ta­vis­sa vaik­ka alku­kuu­kausien työt­tö­myys­kor­vauk­sen tasoa nos­tet­tai­siin nykyisestä.

  24. Oikeis­to­de­ma­ri:
    Osmo Soi­nin­vaa­ra on men­nyt mukaan lai­ta­oi­keis­to­lai­sen Eli­na Lepo­mäen ja muu­ta­man muun sur­keas­ti ver­hoil­tuun yri­tyk­seen tuho­ta Suo­mes­ta ay-liik­keen vai­ku­tus­val­ta. Soi­nin­vaa­ra itse­kin myön­tää tämän totea­mal­la, että ay-lii­ke ei pidä muutosesityksestä.

    Höpö­hö­pö. Ay-lii­ke on yli­voi­mai­ses­ti suu­rin syyl­li­nen Suo­men talou­den nykyi­seen kur­juu­teen ja sur­ke­aan työl­li­syys­ti­lan­tee­seen. Se on kaa­pan­nut itsel­leen val­lan, mut­ta on jo vuo­sia ollut kyke­ne­mä­tön teke­mään esim. työ­elä­män vält­tä­mät­tö­miä muu­tok­sia. Val­ta, uudis­tu­mis­ha­lut­to­muus ja tyh­myys ovat erit­täin vaa­ral­li­nen yhdis­tel­mä ja talous­e­lä­mäs­sä suo­ras­taan tuhoisa.

  25. Suo­men työt­tö­myys­tur­va on huo­mom­pi kuin muis­sa Poh­jois­mais­sa, sik­si ehdo­tus on keh­no, kun maas­sa on 600000 työtöntä.

    Ihmet­te­len Hii­la­mon ja Soi­nin­vaa­ran muka­nao­lo uus­li­be­raa­lin oikeis­ton teke­leis­sä. Koko talous­po­liit­ti­nen ajat­te­lu on pepe­ris­sa vää­rä. Tar­jon­nan talous­tie­de ei toimi.

    1. Suo­men työt­tö­myys­tur­va on huo­mom­pi kuin muis­sa Poh­jois­mais­sa, sik­si ehdo­tus on keh­no, kun maas­sa on 600000 työtöntä.

      Tämä esi­tys vei­si työt­tö­myys­tur­vaa aimo aske­leen poh­joi­mai­seen suun­taan: taso nousi­si ja kes­to aset­tui­si poh­jois­mai­sel­le tasolle.
      On aika vai­kea ansio­si­don­nai­ses­ta työt­tö­myys­tur­vas­ta puhut­taes­sa vedo­ta 600 000 työt­tö­mään, kos­ka ansio­si­don­nais­ta heis­tä saa vain murto-osa.

  26. Idea on sinän­sä hyvä, mut­ta teki­sin sen vähän toi­sin päin. Eli työt­tö­myys­va­kuu­tuk­seen hyvin hyvin pie­ni perus­osa, joka on “pakol­li­nen” ja sit­ten jokai­nen saa ottaa lisää vakuu­tuk­sia, jos sel­lai­sia halu­aa. Lisä­va­kuu­tuk­set olsi­vat nor­maa­lia bis­nes­tä, eikä veroeu­ro­ja sot­ket­tai­si niihin.

    Tämän jäl­keen oli­sim­me tilan­tees­sa, jos­sa 1) työ­nan­ta­jat kil­pail­si­vat var­muu­del­la ja 2) työn­te­ki­jöi­tä kiin­nos­tai­si oikeas­ti myös työ­na­na­ta­jan hyvin­voin­ti. Val­tion lei­pä muut­tui­si jäl­leen pit­käk­si ja kapeak­si, mikä pit­käl­lä aika­vä­lil­lä sääs­täi­si val­tion meno­ja, jos val­tio kyke­ni­si muu­na­tu­tu­maan takai­sin var­mak­si työnantajaksi.

  27. Kuu­los­taa muu­ten hyväl­tä, mut­ta nuo “työt­tö­miä tuke­vat toi­men­pi­teet”, joi­ta aikais­tet­tai­siin, arve­lut­ta­vat. Mil­lai­sia nuo toi­men­pi­teet oli­si­vat? Ilmai­sia työ“kokeiluja”, “har­joit­te­lua” tai nöy­ryyt­tä­vyy­den huip­pu “kun­tout­ta­vaa työ­toi­min­taa”, jos­sa kun­tou­tus­tar­peen perus­teek­si riit­tää lii­an pit­kä työttömyys?

  28. Dan Koi­vu­laak­son kriit­ti­set kom­men­tit Libe­ro­lä­het­ti­läi­den (mm. Soi­nin­vaa­ra-Lepo­mä­ki) pape­ris­ta oli­vat minus­ta hyviä ja perus­tel­tu­ja. Työt­tö­mien ran­kai­se­mis­ta­han täs­sä on kysy­mys. Itse vie­tin työt­tö­myys­jak­soa saa­des­sa­ni fudut ns. orga­ni­saa­tio­muu­tos­syis­tä eikä mitään jakoa oli­si ollut saa­da uut­ta työ­tä 3 kuu­kau­des­sa. Sel­lai­sen luu­lot­te­lu on täyt­tä huu­haa­ta. Soi­nin­vaa­ran-Lepo­mäen Libe­ro­pa­pe­ris­sa vih­jail­laan tör­keäs­ti, että työt­tö­mät lint­sai­le­vat sen 500 päi­vää ja kun tuki lop­puu, niin sit­ten vain “men­nään” töi­hin, tuos­ta vain heit­tä­mäl­lä. Irti­sa­no­mi­nen on Suo­mes­sa pal­jon hel­pom­paa kuin euroop­pa­lai­sis­sa sivis­tys­val­tiois­sa. Suo­ma­lai­nen eri­tyis­piir­re on myös voi­ma­kas työt­tö­mien lei­maa­mi­nen. Ehdo­tan, että jos men­nään vähän­kään tämän pape­rin suun­taan, niin sit­ten yhteis­kun­nan ja työ­nan­ta­jien on pak­ko­vel­voit­teel­la taat­ta­va työ­paik­ka työt­tö­mäl­le vii­meis­tään 100 päi­vän jäl­keen. Nykyi­sen talous­e­lii­tin ja polii­tik­ko­törp­pö­jen vai­ku­tus talous­e­lä­mään on ollut sel­lai­nen, että lamat tois­tu­vat yhä tihe­ne­vin välein ja jokai­ses­sa täl­lai­ses­sa vai­hees­sa tulee aina vain lisää työt­tö­miä. Vas­tuu sysä­tään nyt heil­le. Pila­tus pesee kätensä.
    Mut­ta ammat­ti­liit­toi­hin kan­nat­taa kyl­lä kuu­lua. Ne anta­vat myös jäse­nil­leen tär­ke­ää amma­til­lis­ta kou­lu­tus­ta, jota ei mis­tään Loi­maan ale­kas­sas­ta saa. Minä kuu­lun liit­toon pää­asias­sa juu­ri tämän takia.

    1. Työt­tö­mien ran­kai­se­mis­ta­han täs­sä on kysy­mys. Itse vie­tin työt­tö­myys­jak­soa saa­des­sa­ni fudut ns. orga­ni­saa­tio­muu­tos­syis­tä eikä mitään jakoa oli­si ollut saa­da uut­ta työ­tä 3 kuukaudessa.

      Mis­tä nyt tem­pai­sit tuon 3 kuu­kaut­ta? Me esi­täm­me vuo­den mit­taa, siis samaa kuin Ruyot­sis­sa ja samaa kun on sai­raus­päi­vä­ra­han maksamisessa.
      Jan Koi­vu­laa­ko kat­soi asial­li­sek­si myös väit­tää, että esi­täm­me työ­nan­ta­jien mak­suo­suu­den pois­ta­mis­ta. Mitään täl­lais­ta esi­tys­tä ei ole, vaan Koi­vu­laak­son väi­te on sil­ka vale. Minus­ta on sää­lit­tä­vä, että jos ei löy­dä asial­li­sia argu­ment­te­ja, pitää men­nä levit­tä­mään val­heel­lis­ta tie­toa esityksestä.

  29. Jano­mies:
    Osmo Soi­nin­vaa­ra on lopul­ta ihan rehel­li­ses­ti ase­moi­nut itsen­sä Kokoo­muk­sen oikeis­to­sii­ven kylkeen(Lepomäki). Oli­ko­han täs­sä perim­mäi­nen syy, mik­si Anni Sin­ne­mä­ki tuu­pat­tiin apu­lais­kau­pun­gi­joh­ta­jak­si ohi kon­ka­rin..? Vai­ko Var­tio­saa­ri..? Sipoon metsät..? 

    Mitä­pä jos yrit­täi­sit kes­kus­tel­la (asial­li­ses­ti) täs­tä esityksestä.

    Esi­tys on nimit­täin hyvä.

  30. Lois­to­han­ke! Se saa oikeu­tuk­sen­sa oikeas­taan jo Ant­ti Palo­lan pahek­sun­nas­ta ay-liik­keen valit­se­man edus­kun­nan juh­la­ra­has­ton tilo­jen käytöstä.

    Nimi­merk­ki “ansio­si­don­nai­sel­la pit­kään ollut”.

  31. Osmo ylis­ti aikai­sem­min Tanskan .
    Mal­liin kuu­luu ansio­si­don­nai­sen pit­kä kesto.Vielä muu­ta­ma vuo­si sit­ten se oli jopa nel­jä vuot­ta , mut­ta näyt­tää nyt ole­van kak­si vuot­ta eli n 500 päivää ?

    Ja Sak­sas­sa yli 50-vuo­tias saa päi­vä­ra­haa 1,5 vuot­ta ja pääl­le tulee vie­lä irti­sa­nom­si­kor­vaus, joka voi olla jopa kol­men vuo­den palkka

    Ja Ruot­sis­sa­kin ansio­si­don­nais­ta 300 päi­vää eli 60 viik­koa eli 15 kk ja lisäk­si saa 450 päi­vää, jos työt­tö­mäl­lä on huol­let­ta­via lapsia

    Ja näyt­tää­ole­van ettei niin Tans­kas­sa kuin Ruot­sis­sa­kaan val­tio hoi­da työt­tö­myys­kor­vauk­sia vaan kassat

    http://www.samorg.org/akassorna/Sidor/default.aspx#.VMQclP7kdgk

  32. Pie­neh­kö sivuseik­ka ken­ties, mut­ta itse toi­voi­sin myös mah­dol­li­sim­man täy­del­lis­tä läpi­nä­ky­vyyt­tä sii­hen, mitä tääl­lä kuka­kin kenen­kin puo­les­ta mak­saa ja min­kä verran.

    Esim. työ­nan­ta­ja käsit­tääk­se­ni mak­saa osan työn­te­ki­jän elä­ke- ja sv-mak­sus­ta (?), mut­ta palk­ka­kui­tis­sa näkyy ainoas­taan se (pie­nem­pi?) työn­te­ki­jän mak­sa­ma osuus. Sii­nä pitäi­si mie­les­tä­ni näkyä eri­tel­ty­nä koko se sum­ma, joka työ­nan­ta­jal­ta läh­tee palk­ka­na ja sivu­ku­lui­na. Lii­an moni meis­tä ei jak­sa erik­seen omal­la ajal­laan sel­vi­tel­lä kuin­ka kal­liik­si oma työ­paik­ka työ­nan­ta­jal­le tulee, ja mitä niil­lä mak­se­tuil­la rahoil­la oikeas­ti teh­dään. Kui­ten­kin jokai­sen oli­si se hyvä tietää. 

    Ehdo­tus koko­nai­suu­des­saan vai­kut­taa lois­ta­val­ta ja on lisäk­si erin­omai­ses­ti ajoi­tet­tu. Äänes­tän seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa puo­luet­ta, joka ilmoit­taa tavoit­teek­seen tämän saa­mi­sen hal­li­tus­oh­jel­maan (ja jon­ka uskon pys­ty­vän myös toteut­ta­maan aikeen­sa). Jos nämä lyhyeen teks­tin­pät­kään mah­tu­vat asiat saa­tai­siin muu­tet­tua nopeas­ti, minul­la oli­si tule­vai­suu­des­tam­me jo huo­mat­ta­vas­ti myön­tei­sem­pi kuva.

  33. Ansio­tur­vas­sa on uudis­tet­ta­vaa. Sil­ti oli­si kan­nat­ta­nut kysyä myös ansio­tur­van saa­jil­ta, uudis­tuk­sen koh­teel­ta ajatuksia. 

    500 päi­vän jäl­keen kun­ta mak­saa pit­kä­ai­kais­työt­tö­mis­tä­kin Kelal­le, jol­lon siel­lä on suu­ri int­res­si temp­pu­työl­lis­tää ihmi­siä. Se on toki hyvä asia pala­ta työ­elä­mään. Kan­nus­ta­vuu­den ja moti­voin­nin kans­sa sil­lä ei ole tekemistä. 

    Pahim­mil­laan yli 40-vuo­ti­aat oli­vat ulko­na työ­elä­mäs­tä, nykyi­sin ja ilmei­sen pysy­väs­ti kaik­ki yli 50-vuo­ti­aat. Sii­hen ei kik­kai­lu vai­ku­ta. Ei myös­kään sisäi­nen palkanalennus. 

    Yli 50-vuo­tiai­den koh­dal­la oli­si kysyt­tä­vä oikei­ta syi­tä, mik­si eivät enää kel­paa pal­kat­ta­vak­si. Onko koro­tet­tu elä­ke­mak­su sivu­ku­lu­na hyvä idea? 

    Kas­so­jen moni­nai­suus ja eri­lai­set toi­min­ta­ta­vat ja pääl­lek­käi­set jär­jes­tel­mät ovat kyl­lä tuh­laus­ta ole­mat­to­man val­lan vuok­si. Sil­ti se ole se isoin asia, Oba­ma hen­ki­nen ylei­nen ansio­si­don­nai­suus kylläkin.

  34. Oikeis­to­de­ma­ri: Näin olen kuul­lut joi­den­kin IKL:ää ihai­le­vien kokoo­muk­sen oike­aa lai­taa edus­ta­vien älyk­kö­jen poh­dis­kel­leen. Samoin Suo­men on kuu­le­ma­ni mukaan tuhon­nut äänioi­keus nai­sil­le, 8 tun­nin työ­päi­vä, perus­kou­lu ja jul­ki­nen ter­vey­den­hoi­to. Sem­mois­ta tuhoa se ay-lii­ke ja tie­tys­ti myös sosi­aa­li­de­mo­kra­tia ovat saa­neet aikaan.

    Klak, kalik­ka kalahti…

    Sdp:n taker­tu­mi­ses­ta men­nei­siin saa­vu­tuk­siin, uudis­tu­mis- ja muu­tos­ten­te­ko­ky­vyt­tö­myy­des­tä sekä sil­mien sul­ke­mi­ses­ta oli jo aiem­mas­sa OSn blo­gis­sa. Sama kos­kee valu­tet­ta­vas­ti ay-lii­ket­tä. Maa­il­ma muut­tuu, mut­ta sdp ja ay kiel­tä­ty­vät näke­mäs­tä ja ymmär­tä­mäs­tä tätä.

  35. Oikeis­to­de­ma­ri: Aja­tus siki­ää sii­tä, min­kä jokai­nen sivis­ty­nyt ja yhteis­kun­nal­lis­ta kes­kus­te­lua vii­me vuo­si­na seu­ran­nut kan­sa­lai­nen näkee omin sil­min: Eli­na Lepo­mäen ja mui­den lai­ta­ko­koo­mus­lais­ten tavoit­tee­na on pois­taa ay-liik­keel­tä kaik­ki mah­dol­li­suu­det puo­lus­taa työn­te­ki­jöi­den ase­maa yhteiskunnassa.

    Kun työt­tö­myys­tur­va­re­for­mil­la on pois­tet­tu ansio­si­don­nai­sen ja ay-liik­keen yhteys ja saa­tu ay-liik­keen jäsen­mää­rä las­kuun, sen jäl­keen voi­daan hei­ken­tää muu­ten­kin työn­te­ki­jöi­den ase­maa. Luu­li­si sinun fik­su­na mie­he­nä osaa­van las­kea 1+1 oikein. Tie­ten­kin tavoit­tee­na on pois­taa myös yleis­si­to­vat työ­eh­to­so­pi­muk­set ja pit­kän pääl­le myös hei­ken­tää työt­tö­myys­tur­van tasoa. Ehkä tämä on sinun­kin tavoitteesi?

    Mitä tulee lisä­va­kuu­tus­tur­vaan, niin kai ymmär­rät, että jos val­tio ja työ­nan­ta­jat eivät ole muka­na yhdes­sä rahoit­ta­mas­sa lisä­tur­vaa, mil­lään jär­jes­töl­lä ei käy­tän­nös­sä ole mah­dol­li­suut­ta tar­jo­ta lisävakuutusta.

    PS: Olkiuk­ko-ter­mi alkaa olla jo aika passé. Kek­si jotain uutta.

    Eli ay-liik­keel­lä ei ole oikein mtään muu­ta annet­ta­vaa edes jäse­nil­leen, pat­si mui­den rahoit­ta­ma työt­tö­myys­tur­va? Kos­ka ansio­si­don­nai­nen joka tapauk­ses­sa rahoi­te­taan yhtei­sis­tä varois­ta, kuu­luu se kai­kil­le ja sen hal­lin­noin­ti yhteiskunnalle.

    Ay voi tie­ten­kin vapaas­ti jär­jes­tel­lä oma­ra­hoit­tei­sen lisä­tur­van jäse­nil­leen. Itse toki mie­luum­min hoi­dan lisä­tur­van mie­luum­min itse sääs­tä­mäl­lä ja sijoittamalla

  36. Vesa: Höpö­hö­pö. Ay-lii­ke on yli­voi­mai­ses­ti suu­rin syyl­li­nen Suo­men talou­den nykyi­seen kur­juu­teen ja sur­ke­aan työl­li­syys­ti­lan­tee­seen. Se on kaa­pan­nut itsel­leen val­lan, mut­ta on jo vuo­sia ollut kyke­ne­mä­tön teke­mään esim. työ­elä­män vält­tä­mät­tö­miä muu­tok­sia. Val­ta, uudis­tu­mis­ha­lut­to­muus ja tyh­myys ovat erit­täin vaa­ral­li­nen yhdis­tel­mä ja talous­e­lä­mäs­sä suo­ras­taan tuhoisa. 

    Höpö­hö­pö vaan itsel­le­si. Ay-liik­keel­lä on vain se val­ta, joka sil­le anne­taan. Edus­kun­ta Suo­mes­sa nykyi­sin­kin lait sää­tää — ja työ­mark­ki­noil­la on kak­si osapuolta.

    Talous­e­lä­mäs­sä tosi­aan “uudis­tu­mis­ha­lut­to­muus ja tyh­myys ovat erit­täin vaa­ral­li­nen yhdis­tel­mä” — ja sehän näkyy ante­li­aa­na osin­gon­ja­ka­mi­se­na sen sijaan, että inves­toi­tai­siin tulevaisuuteen.

  37. Yli­mie­lis­tä ja epä­re­hel­lis­tä. Jos tar­koi­tus on hei­ken­tää työt­tö­myys­tur­vaa, sano­kaa se suo­raan. Kuka tahan­sa voi kos­ka tahan­sa liit­tyä kas­san jäse­nek­si, eli tasa-arvon kans­sa täl­lä pape­ril­la ei ole mitään teke­mis­tä. Sivu­toi­mis­ten yrit­tä­jien ase­maa on epai­le­mät­tä syy­tä paran­taa, mut­ta muu­ten täs­sä men­nään Kokoo­muk­ses­ta heit­tä­mäl­lä oikeal­ta ohi.

    1. Ker­ro mitää pahaa on pakol­li­ses­sa työt­tö­myys­va­kuu­tuk­ses­sa. Mik­si sai­raus­va­kuu­tus on pakol­li­nen, mut­ta työt­tö­myys­va­kuu­tus ei ole?

  38. Tut­ki­ja Puna­vuo­res­ta : “Vii­teen­sa­taan päi­vään kiin­ni­tet­ty ansio­si­don­nai­nen yhdes­sä lisä­kou­lu­tusop­tiol­la on anta­nut liik­ku­ma­va­raa vaik­ka uuden amma­tin opis­ke­luun. Nyt liik­ku­ma­va­ra poistuu”.

    Juu­ri näin. Käy­tin tätä hyö­dyk­se­ni ja opis­ke­lin uuden amma­tin, kos­ka tut­ki­ja­työ­tä en enää saa­nut. Näin on tie­ten­kin jou­tu­nut teke­mään moni muu­kin. Työt­tö­mik­si jou­tu­neis­ta suu­rim­mal­la osal­la on pala­va halu pääs­tä takai­sin työ­elä­mään. Minä uhra­sin jat­ko­kou­lut­tau­tu­mi­sel­la pari vuot­ta elä­ke­ker­ty­mäs­tä­ni ja sain uusil­la pape­reil­la reip­paas­ti pie­ni­palk­kai­sem­man työn. Kukaan ei voi tul­la aina­kaan väit­tä­mään, että täs­sä vie­rok­sut­tai­siin työ­tä. Minä olen jous­to­ni jous­ta­nut palk­ka-ale­ne­mis­ten ja vajaa­ker­ty­mien takia, sen vuok­si kai­ken­lai­nen vih­jai­lu työt­tö­mis­tä lint­sa­reis­ta ja jou­to­väes­tä on syväs­ti louk­kaa­vaa, samoin kuin tämä oikeis­to­lai­nen pape­ri työt­tö­myys­tur­van rajus­ta ales­ta. Sivis­tys on kadon­nut Suo­mes­ta, yhdes­tä maa­il­man rik­kaim­mis­ta val­tiois­ta. Suo­ma­lai­nen tyly asen­neil­ma­pii­ri on hiuk­sia nostattavaa.

  39. Ehdo­tuk­ses­sa on kak­si fak­taa: päi­vä­ra­ha­kau­den kes­to on pit­kä ja ansio­päi­vä­ra­han tuli­si pakol­li­nen kai­kil­le palkansaajille.

    Esi­te­tyt perus­te­lut ovat monil­ta vir­heel­li­siä, omi­tui­sia ja epä­joh­don­mu­kai­sia. En ala kir­jaa­maan täs­sä nii­tä kaik­kia, kos­ka teks­tis­tä tuli­si aivan lii­an pitkä.

    Tuo kap­pa­le 2.7 on suo­ras­taan type­rä. Sii­nä väi­te­tään, että työt­tö­myys­kas­sat eivät edis­tä jäsen­ten­sä työl­lis­ty­mis­tä, kos­ka ne mak­sa­vat vain osat kuluis­ta. Samoin “työt­tö­myys­kas­san jäse­nel­lä ole ei täy­si­mää­räi­siä kan­nus­ti­mia vält­tää työt­tö­myyt­tä, kun hänen työt­tö­myys­tur­van­sa kus­tan­nuk­sis­ta vain mur­to-osa lan­kea hänel­le itselleen.” 

    Vas­taus “ongel­maan” on siir­tää mak­sa­tus Kelal­le. Perus­te­le, miten Kela (siis pelk­kä etuu­den mak­sa­ja) edis­tää työt­tö­mien työl­lis­ty­mis­tä. Sehän mak­saa jo nyt perus­päi­vä­ra­ha ja työ­mark­ki­na­tuen. Ker­ro myös, miten kas­san­jä­sen­mak­sun pois­tu­mi­nen lisää työn­te­ki­jän kan­nus­tia vält­tää työttömyyttä.

    Pak­ko vie­lä tode­ta tuos­ta kes­tos­ta. Toi­sin kuin väi­tät. Kes­to Ruot­sis­sa ei ole yksin­ker­tai­ses­ti 300 päi­vää, vaan sii­hen tulee 150 lisä­päi­vää, jos­sa työn­ha­ki­jal­la on alle 18 vuo­tiai­ta lapsia.

    Ver­taus on sai­raus­va­kuu­tuk­sen päi­vä­ra­ha­kau­den kes­toon on myös huo­no. Jos sai­raus jat­kuu pidem­pään, hen­ki­lö on työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen. Eli jat­kaa suu­rin­piir­tein saman­ta­soi­sel­la etuudella.

    Annat myös ymmär­tää, ettei yrit­tä­jä voi saa­da sovi­tel­tua työt­tö­myy­se­tuut­ta. Tuo­kaan ei pidä paik­kaan­sa. Alla asi­aa kos­ke­va lakipykälä. 

    Työt­tö­myys­tur­va­lain 4 luvun 1 §.

    1 §
    Oikeus sovi­tel­tuun työttömyysetuuteen

    Sovi­tel­tuun työt­tö­myy­se­tuu­teen on oikeus tämän lain 1–3 luvus­sa sää­de­tyin edel­ly­tyk­sin työnhakijalla:

    1) joka tekee osa-aikais­ta työ­tä, ei kui­ten­kaan, jos osa-aikai­suus perus­tuu työn­te­ki­jän aloit­tees­ta tapah­tu­nee­seen työ­ajan lyhentämiseen;

    2) jon­ka päi­vit­täis­tä työ­ai­kaa on lyhen­net­ty lomau­tuk­sen tai lomau­tuk­seen rin­nas­tet­ta­van syyn joh­dos­ta tai jon­ka työn­te­ko on esty­nyt sel­lai­sen työ­tais­te­lu­toi­men­pi­teen takia, jol­la ei ole riip­pu­vuus­suh­det­ta hänen työ­eh­toi­hin­sa tai työoloihinsa;

    3) joka on vas­taa­not­ta­nut enin­tään kak­si viik­koa kes­tä­vän kokoai­ka­työn; tai

    4) jol­la on tuloa 1 luvun 6 §:n mukai­ses­ta yri­tys­toi­min­nas­ta tai omas­ta työstä.

    1. Annat myös ymmär­tää, ettei yrit­tä­jä voi saa­da sovi­tel­tua työt­tö­myy­se­tuut­ta. Tuo­kaan ei pidä paik­kaan­sa. Alla asi­aa kos­ke­va lakipykälä.

      Työt­tö­myys­tur­va­lain 4 luvun 1 §.

      1 §
      Oikeus sovi­tel­tuun työttömyysetuuteen

      Sovi­tel­tuun työt­tö­myy­se­tuu­teen on oikeus tämän lain 1–3 luvus­sa sää­de­tyin edel­ly­tyk­sin työnhakijalla:

      1) joka tekee osa-aikais­ta työ­tä, ei kui­ten­kaan, jos osa-aikai­suus perus­tuu työn­te­ki­jän aloit­tees­ta tapah­tu­nee­seen työ­ajan lyhentämiseen;

      2) jon­ka päi­vit­täis­tä työ­ai­kaa on lyhen­net­ty lomau­tuk­sen tai lomau­tuk­seen rin­nas­tet­ta­van syyn joh­dos­ta tai jon­ka työn­te­ko on esty­nyt sel­lai­sen työ­tais­te­lu­toi­men­pi­teen takia, jol­la ei ole riip­pu­vuus­suh­det­ta hänen työ­eh­toi­hin­sa tai työoloihinsa;

      3) joka on vas­taa­not­ta­nut enin­tään kak­si viik­koa kes­tä­vän kokoai­ka­työn; tai

      4) jol­la on tuloa 1 luvun 6 §:n mukai­ses­ta yri­tys­toi­min­nas­ta tai omas­ta työstä. 

      Sot­ket kak­si asi­aa. Yrit­tä­jäl­lä voi olla työt­tö­myys­va­kuu­tus yri­tys­toi­min­nas­ta. Mei­dän pape­ris­sam­me ongel­mak­si koe­taan hen­ki­lö, joka on vakuu­tet­tu pal­kan­saa­ja­na ja jou­tuu työt­tö­mäk­si. Täl­lai­sel­ta hen­ki­löl­tä kaik­ki­nai­nen yrit­tä­jyys on kiel­let­ty. Yhdes­tä mak­sul­li­ses­ta leh­ti­kir­joi­tuk­ses­ta menee koko kuu­kau­den työttömyyspäiväraha.

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä esi­tys vei­si työt­tö­myys­tur­vaa aimo aske­leen poh­joi­mai­seen suun­taan: taso nousi­si ja kes­to aset­tui­si poh­jois­mai­sel­le tasolle.
    On aika vai­kea ansio­si­don­nai­ses­ta työt­tö­myys­tur­vas­ta puhut­taes­sa vedo­ta 600 000 työt­tö­mään, kos­ka ansio­si­don­nais­ta heis­tä saa vain murto-osa.

    Tuos­sa aiem­min joku jo ker­toi­kin, mikä on työt­tö­myys­tur­van taso muis­sa Poh­jois­mais­sa. Euroo­pas­sa ovat ylei­siä jopa 2–3 vuo­den palk­kaa vas­taa­vat irti­sa­no­mis­kor­vauk­set. Suo­mes­sa irti­sa­no­mi­nen on help­poa ja hal­paa. Lisäk­sib­työt­tö­myys­tur­va ei vas­taa vii­te­ryh­män standardia.

  41. Yksi kes­kei­nen ongel­ma on se, että työt­tö­mäk­si jou­tu­mi­sen jäl­keen tuli­si olla mah­dol­li­suus välit­tö­mäs­ti opis­kel­la uuteen ammat­tiin, eikä tätä opis­ke­lua / har­joit­te­luai­kaa tuli­si mis­sään nimes­sä huka­ta sii­hen, että joku vir­ka­mies kyt­tää olet­ko ken­ties osa-aika­töis­sä tai opis­ke­let­ko vai perus­tit­ko oman yrityksen.

    Nimit­täin jos ihmi­nen on tuo­na aika­na vaik­ka­pa töis­sä, hän mak­saa täl­löin takai­sin tulo­ve­roa, kulut­taa enem­män ja siten mak­saa myös vero­tu­lo­ja takai­sin yhteiskunnalle.

    Kri­tee­ri­nä ansio­si­don­nai­sen saa­mi­sel­le tie­ten­kin pitäi­si olla tiet­ty työs­sä­oloai­ka, eli sitä voi­tai­siin aja­tel­la erään­lai­se­na ennen­ai­kai­se­na eläk­kee­nä. Mut­ta koen aina­kin itse todel­la hälyyt­tä­vä­nä sen, että työt­tö­mäk­si jou­tu­neet koke­vat sosi­aa­li­ses­sa medias­sa yhteis­kun­nan rajoit­ta­van vah­vas­ti hei­dän pyr­ki­myk­si­ään takai­sin työ­elä­mään — kat­kai­se­mal­la ansio­si­don­nai­sen vaik­ka­pa jon­kun opis­ke­lu­jak­son, sivu­toi­mi­sen tai vähä­palk­kai­sen työn takia — täm­möi­nen kier­re pitäi­si kat­kais­ta heti.

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mis­tä nyt tem­pai­sit tuon 3 kuu­kaut­ta? Me esi­täm­me vuo­den mit­taa, siis samaa kuin Ruyot­sis­sa ja samaa kun on sai­raus­päi­vä­ra­han maksamisessa.

    Ruot­sis­sa ansio­si­don­nais­ta työt­tö­myys­päi­vä­ra­haa saa 300 arki­päi­vää , siis 15 kuukautta.Ainkain Ruot­sin val­tion mukaan

  43. Vesa: Höpö­hö­pö. Ay-lii­ke on yli­voi­mai­ses­ti suu­rin syyl­li­nen Suo­men talou­den nykyi­seen kur­juu­teen ja sur­ke­aan työl­li­syys­ti­lan­tee­seen. Se on kaa­pan­nut itsel­leen val­lan, mut­ta on jo vuo­sia ollut kyke­ne­mä­tön teke­mään esim. työ­elä­män vält­tä­mät­tö­miä muu­tok­sia. Val­ta, uudis­tu­mis­ha­lut­to­muus ja tyh­myys ovat erit­täin vaa­ral­li­nen yhdis­tel­mä ja talous­e­lä­mäs­sä suo­ras­taan tuhoisa.

    Suu­rin syl­li­nen on Nokisn joh­to ja hal­li­tus edel­li­sel­tä vuo­si­kym­me­nel­tä. Koko mobi­le teki defac­to kon­kan. Myös met­sä­teol­li­suu­desss teh­tiin taka­vuo­si­na vaka­via stra­te­gi­sia virhearvioita.

  44. Eikö tämä sama kes­kus­te­lu käy­ty jo vii­si vuot­ta sit­ten sii­nä Soi­nin­vaa­ran SATA-komi­teas­sa? Pal­jon puhet­ta, vähän teko­ja. Sama­ten kuin ase­vel­vol­li­suu­den nyky­muo­don jär­ke­vyy­des­tä ollaan jutel­tu jo 15 vuot­ta sit­ten, mut­ta mitään ei tapah­du. Ei Suo­mes­sa teh­dä pää­tök­siä mistään.

    Eri­tyi­ses­ti dema­rit ovat täy­sin kyke­ne­mät­tö­miä teke­mään mitään muu­ta kuin nos­ta­maan vero­ja, sil­lä he usko­vat kan­na­tuk­sen­sa las­ke­neen vii­me vuo­si­kym­me­nen vero­pää­tös­ten joh­dos­ta ja yrit­tä­vät ostaa ane­kau­poil­la kan­na­tus­taan takai­sin nos­ta­mal­la vero­ja ja pelaa­mal­la mie­li­ku­vil­la. Dema­rit eivät voi teh­dä mitään pää­tös­kiä, jot­ka oli­si­vat “oikeis­to­lai­sia”.

  45. Täs­sä ket­jus­sa näyt­tä­vät mene­vän sekai­sin kak­si asi­aa: työt­tö­myys­tur­van kes­to ja työt­tö­myys­tur­van ulot­ta­mi­nen yhtä­läi­ses­ti kaik­kiin nii­hin, jot­ka sen mak­sa­mi­seen osallistuvat.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mis­tä nyt tem­pai­sit tuon 3 kuu­kaut­ta? Me esi­täm­me vuo­den mit­taa, siis samaa kuin Ruyot­sis­sa ja samaa kun on sai­raus­päi­vä­ra­han maksamisessa… 

    Siir­ty­mi­nen poh­jois­mai­seen, lyhyeen ja kor­ke­aan työt­tö­myys­tur­vaan on paran­nus nykyiseen. 🙂

  47. Kan­na­tan ehdo­tus­ta. Tämä on yksi har­vo­ja jär­jel­li­siä ehdo­tuk­sia jol­la Suo­men tilan­net­ta voi­daan oikeas­ti paran­taa. Hyvä Soi­nin­vaa­ra, hyvä työryhmä!

  48. On pik­kui­sen huvit­ta­vaa kat­soa tätä hyvä­osais­ten rui­ku­tus­ta sii­tä että heil­tä vie­dään hei­dän saa­vu­te­tut etuoi­keu­ten­sa pois, kun tun­tee hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti ihmi­siä, jot­ka elä­vät työ­mark­ki­na­tuen ja toi­meen­tu­lo­tuen varas­sa. Ja yrit­tä­vät teh­dä sitä uran­vaih­toa tai kun­tou­tu­mis­ta tai mitä nyt kuka­kin tekee näi­den tukien varas­sa ja viran­omais­ten pompoteltavana.

    Ay-liik­keel­lä on kun­nia­kas his­to­ria mut­ta nyky­ti­las­sa minul­la ei ole sitä koh­taan suo­pei­ta aja­tuk­sia. Perus­tur­van varas­sa oli­jat on ay-lii­ke unohtanut.

  49. Minus­ta ehdo­tus on sinän­sa aika hyvä. Mitä teke­mis­tä työt­tö­myys­tur­val­la ja ansio­si­don­nai­sel­la enää tar­vit­see olla ammat­ti­lii­ton jäse­nyy­den kans­sa? Ei mitään. Tämä ehdo­tus on askel oike­aan suuntaan.

    Toi­nen vaih­toeh­to soi­nin­vaa­ran ja kump­pa­nien mal­lil­le oli­si saksan/sveitsin mal­li, jos­sa irti­sa­no­va fir­ma mak­saa irti­sa­no­tul­le täyt­tä palk­kaa kah­den vuo­den ajan (jos siis olen oikein ymmär­tä­nyt). Hyvä puo­li sak­san mal­lis­sa on se, että fir­ma var­mas­ti tosis­saan yrit­tää työl­lis­tää kaik­ki ja sat­saa työntekijöihinsä.

  50. Hyvä, että työt­tö­myys­tur­vaa mie­ti­tään, mut­ta sitä en ole ymmär­tä­nyt, mik­si työt­tö­myys­tur­van pitää olla ansioon sidottu.

    Oli iso tai pie­ni palk­ka, niin kau­ra­puu­ro mak­saa saman ver­ran. Parem­pi­tu­loi­sel­la toden­nä­köi­ses­ti enem­män sääs­tö­jä, joten hätä ei niin suuri.

    Mis­tä löy­tyi­si perus­teet koko ansiosidonnaiselle?

    PS. Itse hyvä­tu­loi­nen ja naut­ti­nut aika­naan ansio­si­don­nai­ses­ta, joten sii­tä suun­nas­ta katselen.

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä esi­tys vei­si työt­tö­myys­tur­vaa aimo aske­leen poh­joi­mai­seen suun­taan: taso nousi­si ja kes­to aset­tui­si poh­jois­mai­sel­le tasolle.
    On aika vai­kea ansio­si­don­nai­ses­ta työt­tö­myys­tur­vas­ta puhut­taes­sa vedo­ta 600 000 työt­tö­mään, kos­ka ansio­si­don­nais­ta heis­tä saa vain murto-osa.

    Ansio­si­don­nais­ta sai vuon­na 2013 noin puo­let työt­tö­mis­tä. Vii­me vuo­den vaih­tees­sa noin 40 pro­sent­tia. Tämä muu­tos joh­tuu sii­tä, että monet ovat pudon­neet työ­mark­ki­na­tuel­le 500 päi­vän täytyttyä. 

    Olet­ko siis sitä miel­tä, että ansio­päi­vä­ra­haa saa mur­to-osa työttömistä?

    http://www.kela.fi/documents/10180/1630866/Suomen_tyottomyysturvaetuuksien_kk-tilasto.pdf/5f8838a3-7e9e-4c57-902e-33b0959c56b5

    1. Olet­ko siis sitä miel­tä, että ansio­päi­vä­ra­haa saa mur­to-osa työttömistä?

      Riip­puu työt­tö­män mää­ri­tel­mäs­tä. Se oli vas­taus kave­ril­le, joka väit­ti, että työt­tö­miä on 600 000. Jos mää­ri­tel­mä on tul­lai­nen, ansio­si­don­nais­ta saa vain murto-osa

  52. Jakau­ma on vah­vas­ti vino oikeal­le kui­ten­kin niin, että juu­ri ennen 500 päi­vän täyt­ty­mis­tä työl­lis­ty­mis­to­den­nä­köi­syys sel­väs­ti kasvaa.”

    Tuo­hon vai­kut­taa osin aina­kin se, että kun­ta työl­lis­tää kaik­ki yli 57 vuo­ti­aat, kun­nes päi­vät nol­lau­tu­vat. Tuo ikä­luok­ka on syy­tä put­sa­ta pois jakaumasta.

  53. En sot­ke. Jos yri­tys­toi­min­ta on vähäis­tä tai sivu­toi­mis­ta, on työt­tö­mäl­lä oikeus sovi­tel­tuun päivärahaan.Tuossa TEM:n sovel­ta­mis­oh­je. Sivul­ta 25 alkaen yritystoiminnasta.

    http://finlex.fi/data/normit/41984-TEM2192FinlexOhje_.pdf

    Eli jos työ­voi­ma­toi­mis­to ei pidä toi­min­taa pää­toi­mi­se­na, Kela tai kas­sa mak­saa sovi­tel­tua päi­vä­ra­haa, jos­sa se ottaa yri­tys­toi­min­nas­ta saa­dun tulon huomioon.

    1. Olen saa­nut erit­täin pal­jon pos­tia edus­kun­taan ihmi­sil­tä, joi­den osal­ta yrityso6timinta on kiel­let­ty. Eräs aika­naan ete­vä fort­ra­noh­jel­moi­ja jäi työt­tö­mäk­si ja arve­liu,. ette3ivät fort­ra­noh­jel­moi­jien työ­mark­ki­nat 2010-luvul­la ole mai­nit­ta­vat. Hän oli ete­vä valo­ku­aa­ja ja yrit­ti hank­kia lisä­tu­lo­ja valo­ku­vaa­ja­na. Työ­voik­ma­toi­mis­to ilmoit­ti, että jos las­ku­tus ylit­tää 1000 euroa VUODESSA hän menet­tää koko ansio­si­don­nai­sen lopul­li­ses­ti. On myös tapauk­sia, jos­sa yksi leh­ti­kir­joi­tus on vie­nyt työttömyyskorvauksen.

  54. Rea­lis­ti: Suu­rin syl­li­nen on Nokisn joh­to ja hal­li­tus edel­li­sel­tä vuo­si­kym­me­nel­tä. Koko mobi­le teki defac­to kon­kan. Myös met­sä­teol­li­suu­desss teh­tiin taka­vuo­si­na vaka­via stra­te­gi­sia virhearvioita.

    Vaik­ka Nokia ja Pulp&Paper eli­mi­noi­daan tilas­tois­ta, tuot­ta­vuu­den kas­vu on pysäh­ty­nyt 2007…2008 tasol­le. Työi­käi­sen väes­tön mää­rä on läh­te­nyt pie­ne­ne­mään n. 2010 ja sitä jat­kuu jon­ne­kin 2025:een asti.

    Meil­lä on siis myös ihan koti­ku­toi­nen ongel­ma. On aivan tur­ha syyt­tää Noki­aa etc. ja mitä se sitä­pait­si auttaa.

    Tart­tis teh­dä jotain, vaik­ka se, mitä vta­pio sanoi:

    vta­pio: Mut­ta sosi­aa­li­va­kuut­ta­mi­sen ja kor­po­ra­tii­vi­sen val­lan­käy­tön kyt­kös on syyt pur­kaa. Työ­ter­veys­huol­lon lail­la nykyi­nen jär­jes­tel­mä toteut­taa tulon­siir­to­ja kaik­kein köy­him­mil­tä keskiluokalle.

  55. Tero Tolo­nen: Mut­ta koen aina­kin itse todel­la hälyyt­tä­vä­nä sen, että työt­tö­mäk­si jou­tu­neet koke­vat sosi­aa­li­ses­sa medias­sa yhteis­kun­nan rajoit­ta­van vah­vas­ti hei­dän pyr­ki­myk­si­ään takai­sin työ­elä­mään – kat­kai­se­mal­la ansio­si­don­nai­sen vaik­ka­pa jon­kun opis­ke­lu­jak­son, sivu­toi­mi­sen tai vähä­palk­kai­sen työn takia – täm­möi­nen kier­re pitäi­si kat­kais­ta heti.

    Juu­ri näin. 

    Vir­ka­mieet teke­vät Suo­mes­sa työ­tään lain ja ase­tus­ten pil­kun­tark­koi­na tul­kit­si­joi­na. Kun­nia sii­tä heille.

    Syy­nä jär­jet­tö­mään lop­pu­tu­lok­seen on huo­no lain­sää­dän­tö, jon­ka (täs­sä tapauk­ses­sa) työ­mark­ki­na­jär­jes­töt ovat val­mis­tel­leet, jota Val­tion­va­rain­mi­nis­te­riö täs­men­tä­nyt, ja jon­ka Edus­kun­ta on hyväksynyt.

  56. Rea­lis­ti: Tuos­sa aiem­min joku jo ker­toi­kin, mikä on työt­tö­myys­tur­van taso muis­sa Poh­jois­mais­sa. Euroo­pas­sa ovat ylei­siä jopa 2–3 vuo­den palk­kaa vas­taa­vat irti­sa­no­mis­kor­vauk­set. Suo­mes­sa irti­sa­no­mi­nen on help­poa ja hal­paa. Lisäk­sib­työt­tö­myys­tur­va ei vas­taa vii­te­ryh­män standardia.

    Hal­paa; ehkä, help­poa; ei. Han­ka­lis­ta tapauk­sis­ta ei pää­se eroon kuin rahal­la. Muu­ten täy­tyy toteut­taa moni­mut­kai­set yt-jär­jes­te­lyt ja ‑ehdot. Irti­sa­no­mi­sen vai­keus ja työl­lis­tä­mi­sen kal­leus vähen­tä­vät, var­sin­kin pien-yri­tys­ten, halu­ja ja mah­dol­li­suuk­sia työllistää.

  57. Tää menee vähän sivuun aihees­ta, mut­ta mun ter­vey­den­hoi­ta­ja sis­ko väit­tää, että työ­nan­ta­ja jou­tuu mak­saan osan sai­ra­se­läk­kees­tä. Jos näin pn, niin ei ihme että mei­tä 50 vuo­tiai­ta ken­gi­tään ulos innok­kaas­ti, aina­kin enti­ses­tä työpaikastani.

    T. Työ­tön senior scientist

    1. mark­ku
      Täs­tä juu­ri on kyse. Vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vas­tuu. Älä kos­kaan palk­kaa ketään yli 50-vuo­tias­ta on ylei­se­nä ohjee­na mop­nes­sa yri­tyk­ses­sä, kos­ka työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keet rasit­ta­vat ris­ki­nä yli 50-vuo­tias­ta enem­män kuin nuo­rem­pia. Älä sen vuok­si myös­kään palk­kaa ketään, jol­la on ete­ne­vä sai­raus. Tämä on yksi kol­mi­kan­nan sopi­mis­ta järjettömyyksistä.

  58. Rol­le: Hal­paa; ehkä, help­poa; ei. Han­ka­lis­ta tapauk­sis­ta ei pää­se eroon kuin rahal­la. Muu­ten täy­tyy toteut­taa moni­mut­kai­set yt-jär­jes­te­lyt ja ‑ehdot. Irti­sa­no­mi­sen vai­keus ja työl­lis­tä­mi­sen kal­leus vähen­tä­vät, var­sin­kin pien-yri­tys­ten, halu­ja ja mah­dol­li­suuk­sia työllistää.

    On help­poa. Olen ollut molem­min puo­lin pöy­tää. 6 vii­kon val­miik­si ohjat­tu näy­tel­mä, jos­sa juu­ri ne läh­te­vät, joi­den on halut­tu lähtevän.

  59. Ei täs­sä neli­raa­ja­jar­ru­tuk­sen luva­tus­sa maas­sa mis­tään ay-liik­keen sisään­heit­to­tuot­tees­ta voi­da kyl­lä luo­pua. En usko että täm­möi­nen uudis­tus meni­si läpi vaik­ka työt­tö­myy­se­tuuk­sia korotettaisiin!

    Ehdo­tus­han on hyvä.

  60. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    markku
    Täs­tä juu­ri on kyse. Vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vas­tuu. Älä kos­kaan palk­kaa ketään yli 50-vuo­tias­ta on ylei­se­nä ohjee­na mop­nes­sa yri­tyk­ses­sä, kos­ka työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keet rasit­ta­vat ris­ki­nä yli 50-vuo­tias­ta enem­män kuin nuo­rem­pia. Älä sen vuok­si myös­kään palk­kaa ketään, jol­la on ete­ne­vä sai­raus. Tämä on yksi kol­mi­kan­nan sopi­mis­ta järjettömyyksistä.

    Vuo­den 2005 elä­ke­uu­dis­tuk­ses­sa tuo iski pois­tui pie­nem­mil­tä yri­tyk­sil­tä koko­naan eli niil­tä joi­den väi­te­tään luo­van kaik­ki uudet työpaikat

    Suu­ril­la työ­nan­ta­jil­la on pie­ni ris­ki, jos sat­tuu usea­na perät­täi­se­nä vuo­te­na siir­ty­mään aikai­sem­paa his­to­ri­aa enem­män työn­te­ki­jöi­tä työkyvyttömyyseläkkeelle.

    Sil­loin­kin nousu on mak­su­luo­kan nousu, ei siis vas­tuu jokai­ses­ta työ­ky­vyt­tö­myy­des­tä erikseen

  61. Rai­mo K: Talous­e­lä­mäs­sä tosi­aan “uudis­tu­mis­ha­lut­to­muus ja tyh­myys ovat erit­täin vaa­ral­li­nen yhdis­tel­mä” – ja sehän näkyy ante­li­aa­na osin­gon­ja­ka­mi­se­na sen sijaan, että inves­toi­tai­siin tulevaisuuteen.

    Rahaa tur­sui­le­va kas­sa toi­saal­ta joh­taa kai­ken­lai­seen muu­hun jär­jet­tö­myyk­siin. Voi­pi ostaa vaik­ka­pa Poh­jois-Ame­rik­ka­lai­sen pape­ri­fir­man tai 3G-oikeuk­sia Saksasta.

  62. Rol­le: Hal­paa; ehkä, help­poa; ei. Han­ka­lis­ta tapauk­sis­ta ei pää­se eroon kuin rahal­la. Muu­ten täy­tyy toteut­taa moni­mut­kai­set yt-jär­jes­te­lyt ja ‑ehdot. Irti­sa­no­mi­sen vai­keus ja työl­lis­tä­mi­sen kal­leus vähen­tä­vät, var­sin­kin pien-yri­tys­ten, halu­ja ja mah­dol­li­suuk­sia työllistää.

    Yksit­täi­sis­sä hen­ki­lös­tä joh­tu­vis­ta syis­tä tapah­tu­vas­sa irti­sa­no­mi­ses­sa ei tar­vi­ta moni­mut­kais­ta yt-menettelyä.Riittää, että työ­nan­ta­ja kuun­te­lee irti­sa­not­ta­van näkö­kan­nan, mut­ta se ei vai­ku­ta työ­suh­teen päättymiseen

    Koke­muk­se­ni mukaan sii­hen menee 0,5–1 tuntia.Tilaisuudesta teh­dään pöy­tä­kir­ja ja työ­net­ki­jä hyväk­syy tai rii­taut­taa irtisanomisen/työsuhten purun , mut­ta hen­ki­lö läh­tee oli hän mitä miel­tä tahansa

    Irti­sa­no­mis­suo­ja täs­sä tapauk­ses­sa perus­tuu muut­maan lakiin ja sopimukseen.Yksi on laki sopi­mus­suo­jas­ta. Eli sopi­muk­sen purkaminen/päättäminen vaa­ti perusteen.Ethän voi pis­tää ura­koit­si­jaa­kaan pihal­le , jos jäl­ki ei miel­ly­tä, puut­tei­den pitää olla vaka­via ja pie­nis­tä ja koh­ta­lai­sis­ta­kin vir­heis­tä sopi­mus­ta ei voi purkaa.

    TJa kun perus­te­lee irti­sa­no­mis­ta niin on parem­pi olla oikeas­sa, sil­lä Suo­men lain mukaan naa­pu­ris­ta eikä työn­te­ki­jäs­tä eikä muis­ta­kaan ihmi­sis­tä saa ker­toa perät­tö­miä, ei aina­kaan nega­tii­vi­sia perättömiä.

    Hel­pos­ti unoh­de­taan, että kaik­ki muu­kin lain­sää­dän­tö kos­kee työ­elä­mää, ei se ole muus­ta yhteis­kun­nas­ta eris­tet­ty alue.

    Ja sama tilan­ne on muu­al­la­kin, ain­kin jos nou­da­te­taan mai­den lake­ja. Sopim­su­lain­sää­dän­tö on län­si­mais­sa suu­rin piir­tein saman­lais­ta, perät­tö­miä ei saa ker­toa Tans­kas­sa­kaan työ­net­ki­jäs­tä ja samat ILOn sop­pa­rit ovat voi­mas­sa 200 maas­sa , myös tuo Unfait dismissal-sopimus.

  63. Pir­jo: “Jakau­ma on vah­vas­ti vino oikeal­le kui­ten­kin niin, että juu­ri ennen 500 päi­vän täyt­ty­mis­tä työl­lis­ty­mis­to­den­nä­köi­syys sel­väs­ti kasvaa.”
    Tuo­hon vai­kut­taa osin aina­kin se, että kun­ta työl­lis­tää kaik­ki yli 57 vuo­ti­aat, kun­nes päi­vät nol­lau­tu­vat. Tuo ikä­luok­ka on syy­tä put­sa­ta pois jakaumasta.

    Tuos­ta lin­kis­tä löy­tyy Metal­lin kas­san ansio­si­don­nais­ten työt­tö­myys­jak­so­jen pituus­ja­kau­ma eikä sel­lais­ta piik­kiä kuin Osmo väit­tää, löydy

    http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi/documents/426400/426965/tyottomyysjaksojen_pituusjakaumat_2009_-_2010.pdf/4ea812cd-ca70-4d98-862a-4f28d57abbb1

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Työ­voik­ma­toi­mis­to ilmoit­ti, että jos las­ku­tus ylit­tää 1000 euroa VUODESSA hän menet­tää koko ansio­si­don­nai­sen lopullisesti.

    Olen tör­män­nyt vas­taa­viin tapauk­siin aivan lähi­kuu­kausi­na. Työl­lis­tän täl­lä het­kel­lä pari ihmis­tä ja itse­ni­kin sivu­toi­mi­ses­ti ns. osuus­kun­ta las­ku­tus­pal­ve­lu­jen kautta.

    TE-toi­mis­to siis suo­raan kiel­tää työ­tön­tä ihmis­tä, joka aktii­vi­ses­ti hakee töi­tä, teke­mäs­tä pie­niä eri alan hom­mia alle 300€/kk las­ku­tuk­sel­la minul­le. Ja olem­me kak­si yksi­tyis­hen­ki­löä, kum­mal­la­kaan ei ole yri­tys­tä, mut­ta molem­mat olem­me las­kut­ta­neet välil­lä las­ku­tus­pal­ve­lun kautta. 

    Ja haluai­sin työl­lis­tää kave­rin ihan lail­li­ses­ti muu­ta­mak­si päi­väk­si kuus­sa, mut­ta se ei ole sal­lit­tua, vaik­ka sen pitäi­si olla sal­lit­tua? Ja te toi­mis­ton pää­tök­sis­tä ei voi valit­taa, vaik­ka toi­nen tut­tu viran­omai­nen ker­toi että TE-toi­mis­to on väärässä. 

    Mitä täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa voi lail­li­ses­ti tehdä?

  65. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ker­ro mitää pahaa on pakol­li­ses­sa työt­tö­myys­va­kuu­tuk­ses­sa. Mik­si sai­raus­va­kuu­tus on pakol­li­nen, mut­ta työt­tö­myys­va­kuu­tus ei ole?

    Eihän tuo työt­tö­myys­va­kuu­tus näy­tä ole­van pakol­li­nen Ruot­sis­sa eikä Tanskassakaan,kassan pitää liit­tyä erik­seen kummassakin

  66. Teet­kö pää­tel­mät totuu­des­ta kan­sal­lais­ten yhtey­den­ot­to­jen perus­tel­la? Lail­la ja sen sen sovel­ta­mis­oh­jeil­la ei ole mitään merkitystä?

    Tuo mitä kir­joi­tat, ei ole Suo­men lain­sää­dän­nön mukais­ta. Jos joku teki­si­kin täy­sin lain­vas­tai­sen pää­tök­sen työ- ja elin­kei­no­toi­mis­tos­sa, sii­hen voi hakea muu­tos­ta. En tie­dä, onko ker­to­muk­set edes tot­ta. Et sinä­kään tie­dä. Levi­tät sitä kui­ten­kin totuu­te­na ja esi­tät jopa lain­sää­dän­nön muuttamista. 

    Kan­sa­lai­set kir­joit­ta­vat kai­ken­lais­ta. Uskot­ko todel­la, mitä he kir­joit­ta­vat. Onko tot­ta, mitä kan­sai­li­set kir­joit­ta­vat polii­ti­kois­ta? Aja­vat­ko polii­ti­kot pel­käs­tään omaa etu­aan? Ovat­ko he ahnei­ta oman edun tavoit­te­li­joi­ta? Voin tar­vit­taes­sa lin­kit­tää mon­ta kes­kus­te­lu­pals­taa, jos­sa näin on todettu.

    Tuo kir­joi­tuk­se­si eläk­keis­tä­kään ei pidä paik­kaan­sa. Sait kui­ten­kin levi­tet­tyä totuut­ta, ettei 50 vuot­ta täyt­tä­nei­tä kan­na­ta pal­ka­ta. Tuo kos­kee vain suu­ria työ­nan­ta­jia ja siel­lä­kin vai­ku­tuk­set eivät ole kuvaa­mia­si. Ohes­sa asi­aa kos­ke­va tutkimus.

    http://www.etk.fi/en/gateway/PTARGS_0_2712_459_770_3439_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/en/julkaisut/research_publications/reports/employer_liability_in_disability_pension_costs_7.pdf

    1. ES
      Kyl­lä, kuun­te­len kan­sa­lis­ten yhtey­den­ot­to­ja, kos­ka ne ylään­sä ker­to­vat asiois­ta niiun kuin kan­sa­lai­nen ne kjo­kee., Jos on varaa pal­ka­ta huip­pu­ju­ris­ti, saa ehkä eri­lais­ta koh­te­lua. Kun lain­sää­dän­tö on niin seka­va kuin se on, eliit­ti pär­jää sen kans­sa parem­min kuin rahvas.
      Vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vas­tuu todel­la­kaan ei kos­ke pie­nim­piä työ­nan­ta­jia, joi­ta on luku­mää­räi­ses­ti pal­jon, mut­ta nmiis­sä on pie­nen koon takia vähän työ­paik­ko­ja. Vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vas­tuu kos­kee suu­rin­ta osaa poten­ti­aa­liss­ta työ­pai­kois­ta. Tätä koros­taa vie­lä se, että iän tuo­miin ongel­miin löy­tyy vas­taus jär­ke­väs­tä työn­jaos­ta yri­tyk­sen sisäl­lä, mikä taas on mah­dol­lis­ta vain suu­ris­sa työpaikoissa.
      Ennen vii­mei­nen työ­nan­ta­ja mak­soi tosia­sias­sa työ­ky­vy­tö­myy­se­läk­keen koko­naan. Nyt teh­dään arvon­ta, kos­ka mak­su­tau­luk­ko on por­tait­tai­nen. Odo­tusar­vo on ennal­laan, mut­ta yksi työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke voi olla joko ilmai­nen tai mak­saa ihan mahdottomasti.
      Tähän ongel­maan oli­si help­po­ja rat­kai­su­ja, mut­ta joten­kin kol­mi­kan­ta ei nii­hin kykene.
      Tilas­tois­ta näkee lop­pu­tu­lok­sen: mikä on 50-vuo­ti­aan työt­tö­mäk­si jää­neen työl­lis­ty­mis­to­den­nä­köi­syys Suo­mes­sa ja Ruotsissa.

  67. Rol­le: Hal­paa; ehkä, help­poa; ei. Han­ka­lis­ta tapauk­sis­ta ei pää­se eroon kuin rahal­la. Muu­ten täy­tyy toteut­taa moni­mut­kai­set yt-jär­jes­te­lyt ja ‑ehdot. Irti­sa­no­mi­sen vai­keus ja työl­lis­tä­mi­sen kal­leus vähen­tä­vät, var­sin­kin pien-yri­tys­ten, halu­ja ja mah­dol­li­suuk­sia työllistää. 

    Hal­paa, kyl­lä. Help­poa, kyllä!
    YT-neu­vot­te­lut eivät ole moni­mut­kai­set, hiu­kan aikaa ne toki vaa­ti­vat, mut­ta nii­den avul­la on help­po irti­sa­noa suu­ria­kin jouk­ko­ja.
    Ja yksit­täi­sen hen­ki­lön irti­sa­no­mi­seen riit­tä­vät tuo­tan­nol­li­set ja talou­del­li­set syyt — ja nii­tä on aina, aina voi muut­taa organisaatiota.

  68. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    markku
    Täs­tä juu­ri on kyse. Vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vas­tuu. Älä kos­kaan palk­kaa ketään yli 50-vuo­tias­ta on ylei­se­nä ohjee­na mop­nes­sa yri­tyk­ses­sä, kos­ka työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keet rasit­ta­vat ris­ki­nä yli 50-vuo­tias­ta enem­män kuin nuo­rem­pia. Älä sen vuok­si myös­kään palk­kaa ketään, jol­la on ete­ne­vä sai­raus. Tämä on yksi kol­mi­kan­nan sopi­mis­ta järjettömyyksistä.

    Sai­raus yksi jut­tu, työt­tö­myys toinen. 

    Hen­ki­lös­tä on myös pääs­tä­vä eroon ennen 56–57 vuo­den ikää, kos­ka jos sen jäl­keen irti­sa­noo, niin yri­tys jou­tuu mak­sa­maan työt­tö­myys­tur­van lisä­pä­vien kus­tan­nuk­set (sum­ma riip­puu yri­tyk­sen koos­ta — isot mak­sa­vat 90% työttömyyskorvauksesta).

  69. Käsit­te­lit­te­kö Osmo ollen­kaan sitä vaih­toeh­toa, että ansio­pe­rus­tai­ses­ta työt­tö­myys­tur­vas­ta luo­vut­tai­siin ja kor­vaus oli­si kai­kil­le sama? Perus­tu­lon suun­taan siis.

  70. Ruot­sis­sa on irtisanomisjärjestys.Kun voi­maa vähen­ne­tään, vii­mek­si tul­leet irti­sa­no­taan. Eikö ole aika toden­nä­köis­tä, että iäk­käi­den työl­li­syys nousee ver­rat­tu­na maa­han, jos­sa ei ole vas­taa­vaa lainsäädäntöä.

  71. Kos­ka yhteis­kun­ta on teh­nyt vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vas­tuul­la ikään­ty­nei­den työl­lis­ty­mi­sen kes­ki­mää­räis­tä vai­keam­mak­si, niin eikö oli­si peru­tel­tua, että näil­le ikään­ty­neil­le mak­set­tai­siin ansio­si­don­nais­ta vähän kes­ki­mää­räis­tä pitem­pi aika?

  72. Lii­an vanha,
    Mitä­hän työt­tö­myys­jak­son pituu­del­la tar­koi­te­taan Metal­lin kas­san tilas­tois­sa? Yhä useam­mat käyt­tä­vät 500 päi­vän oikeut­taan useis­sa eris­sä. Välil­lä ovat työt­tö­mä­nä ja välil­lä töis­sä. Toi­set pys­ty­vät kerää­mään oikeu­den uuteen 500 päi­vän jak­soon suh­teel­li­sen nopeas­ti, toi­set eivät olenkaan.

    Jos kat­so­taan Metal­lin tilas­to­ja, pitäi­si jou­kos­ta ottaa pois ikään­ty­neet, jot­ka ovat pääs­seet lisä­päi­vil­le. Vas­ta sit­ten näh­täi­siin, onko Osmon mai­nit­se­maa piik­kiä olemassa.

    Ei kan­na­ta tui­jot­taa yksi­no­maan ansios­si­don­nais­ten päi­vien mää­rää. Toi­nen olen­nai­nen muut­tu­ja on, miten pit­kä työs­sä­oloai­ka tar­vi­taan uuden jak­son ansait­se­mi­seen? Jos sitä aikaa samal­la lyhen­net­täi­siin, se kan­nus­tai­si parem­min otta­maan tila­päi­siä töi­tä tai ryh­ty­mään yrit­tä­jä­hom­miin. Maa­li eli uusi ansio­si­don­nai­sen jak­so oli­si hel­pom­min saavutettavissa.

    Myös uuden jak­son ansio­si­don­nai­sen mää­rän las­ken­ta­sään­nöt ovat tär­kei­tä. Nyt sään­nöis­sä on 80 pro­sen­tin tur­va­lause­ke. Entä­pä, jos se oli­si­kin 85 pro­sent­tia? Sil­loin kel­pai­si parem­min työ, jos­sa ansio­ta­so on aiem­paa alempi.

    Minus­ta pitäi­si men­nä juu­ri sii­hen suun­taan, että lyhen­ne­tään mak­si­mi­päi­vien mää­rää, mut­ta samal­la jous­te­taan hie­man muis­sa ehdois­sa. Se kan­nus­tai­si otta­maan vas­taan lyhyi­tä myös hei­kom­min pal­kat­tu­ja työ­jak­so­ja, kas­vat­tai­si posi­tii­vi­ses­ti pät­kä­työl­lis­ty­mis­ten luku­mää­rää sekä toi­si jous­ta­vuut­ta työ­mark­ki­noil­le. Pit­kät yhtä­jak­soi­set työt­tö­myys­kau­det vähe­ne­vät ja ihmi­set pysy­vät parem­min työkykyisinä.

    Monet työt­tö­mät eivät tun­ne kaik­kia moni­mut­kai­sia pykä­liä eikä kukaan hei­tä neu­vo. Sik­si työ­voi­ma­vi­ran­omais­ten pitäi­si ker­toa työt­tö­mil­le myös kor­vaus­asiois­ta. Näin kan­nus­ta­vuut­ta työ­hön saa­tai­siin parannettua.

  73. Lii­an van­ha: Tuos­ta lin­kis­tä löy­tyy Metal­lin kas­san ansio­si­don­nais­ten työt­tö­myys­jak­so­jen pituus­ja­kau­ma eikä sel­lais­ta piik­kiä kuin Osmo väit­tää, löydy 

    Tilan­ne tus­kin enää sama. Metal­lin v. 2010 tilas­toa kau­nis­taa mm. suur­ten ikä­luok­kien elä­ke­put­keen sii­voa­mi­set. Talous­ti­lan­ne myös ihan toi­nen. Pit­kät työt­tö­myy­sa­jat tosiasia.

  74. Tilas­tois­ta näkee lop­pu­tu­lok­sen: mikä on 50-vuo­ti­aan työt­tö­mäk­si jää­neen työl­lis­ty­mis­to­den­nä­köi­syys Suo­mes­sa ja Ruotsissa.”

    Ruot­sa­li­ses­sa fir­mas­sa 10 vuot­ta pal­vel­leen voin ker­toa että Ruot­sin työ­lain­sää­dän­tö poik­ke­aa oleel­li­se­ti Suo­men vastaavasta.

    Ikään­ty­nei­den kor­kea työl­li­syy­sas­te Ruot­sis­sa joh­tuu muu­ta­mas­ta sei­kas­ta: Irti­sa­no­mi­ses­sa laki suo­jaa ikääntyneitä 

    Toi­nen suo­jaa­va seik­ka on työn­te­ki­jöi­den myö­tä­mää­rää­mi­soi­keus eli hen­ki­lös­töl­lä on käy­tän­nös­sä veto-oikeus joh­don hen­ki­lös­töä kos­ke­viin päätöksiin

    Ruot­sa­lai­nen työt­tö­myys­put­ki on sel­lai­nen, että yri­tys sopii hen­ki­lön kans­sa , että hen­ki­lö pois­tuu rivis­tä, mut­ta hän saa kom­pen­saa­tio­ta esim 70 % pal­kas­taan kun­nes täyt­tää 65-vuot­ta .Tilas­tois­sa hän on työllinen

    Hyvä esi­merk­ki omas­ta enti­ses­tä ruot­sa­lai­ses­ta työ­pai­kas­ta: Uusi ruot­sa­lai­nen , mut­ta maa­il­mal­la pal­vel­lut tj halusi pääs­tä eroon kaik­si­ta yli 50-vuotiaista.

    Suo­mes­sa kaik­ki +50-vuo­ti­aat pis­tet­tiin jonoon ja sanot­tiin suu­ri­na eri­nä irti, kun­nes tj seko­si kuviois­saan ja sai ken­kää itsekin.

    Ruot­sis­sa hen­ki­lös­tö torp­pa­si irti­sa­nom­set ja iäk­käät siir­ret­tiin yksik­köön, jos­ta he läh­ti­vät eläk­kel­le sitä mukaa kun täyt­ti­vät 65-vuotta.Työvelvoitetta heil­lä ei ollut ja niin­pä kol­le­ga­ni osti hevos­ti­lan Öölan­nis­ta ja kävi pari ker­taa ilmoit­tau­tu­mas­sa Tukholmassa.Yhtiö tar­kis­ti, että hen­ki­lö on hengissä.

    Samoin kol­le­ga­ni toi­ses­sa ruot­sa­li­ses­sa fir­mas­sa ilman­tui yhtäk­kiä Suo­meen kun täyt­ti 60-vuotta.Hän ker­ti ole­van­sa yhtiön mak­sa­mal­la eläk­keel­lä eli sai 70 % pal­kas­taan kun­nes täyt­tää 65-vuotta

    Hen­ki­lös­tön myö­tä­mää­rää­mi­soi­keus estää myös joh­don pää­tök­set ikään­ty­nei­den työ­hön­o­ton rajoittamisesta.

    Mut­ta enpä ole näh­nyt, että Vih­reät esit­tä­si­vät saman­lais­ta myös­tä­mää­rää­mi­soi­keut­ta Suomeen ??
    Ainoas­taan ran­gais­tus­ten koventamista

    Sak­sas­sa, Rot­sis­sa ja muu­al­la­kin Euroo­pas­sa hen­ki­lös­töl­lä on laa­jem­pi myö­tä­mää­rää­mi­soi­keus ja usein veto-oikeus työ­nan­ta­jan hen­ki­lös­tä kos­ke­viin päätöksiin

    1. Ruot­sin irti­sa­no­mis­lain­sää­dän­tö voi selit­tää sen, ettei ikään­ty­nei­tä irti­sa­no­ta, mut­ta ei sitä, että hei­tä pal­ka­taan innokkaammin.

  75. Kuin­ka haitallisena/hyödyllisenä pidät sitä, että uudis­tuk­set joh­tai­si­vat samal­la ammat­tiyh­dis­tys­ten jäsen­mää­rien laskuun?

    Itse­kin pidän jär­jes­tel­mää huo­nos­ti raken­net­tu­na tuon osa hyö­tyy kaik­ki mak­saa ‑menet­te­lyn takia. Toi­saal­ta näen sen arvon sii­nä, että näin ammat­tiyh­dis­tys­ten jäsen­mää­rät ovat suu­rem­pia, vaik­ka oikeas­ti kas­saan voi tie­tys­ti kuu­lua pel­käs­tään­kin. Näen siis jär­jes­te­lys­sä mer­kit­tä­vän jär­jes­te­lyn ulkou­o­li­sen edun.

  76. Nyt on nos­tet­tu mete­liä sii­tä­kin, että joku mak­saa ja toi­nen hyö­tyy. Sama tilan­ne kuin vaik­ka­pa lap­si­li­sis­sä; kaik­ki kus­tan­ta­vat verois­saan lap­si­li­sän, vaik­ka vain osal­la on lap­sia. On se niin väärin.

  77. Esi­tys poi­mii rusi­nat maksalaatikosta.
    Jos raken­teel­li­sia yli 50-vuo­tiai­den työl­lis­ty­mis­tä estä­vää jär­jes­tel­mää ei muu­te­ta ensin, nämä akti­voi­vat muu­tok­set teke­vät pahaa jälkeä. 

    Eläk­kei­tä on pudo­tet­tu noin 10% ja ikään­ty­nei­den työt­tö­myys aiheut­taa aika pahan van­hus­ten vähä­va­rai­suu­den. Sii­nä kun tai­tet­tu indek­si osui isom­piin eläk­kei­siin tämä vie pie­net­kin eläkkeet. 

    Ongel­ma ovat 1947 — 1955 syn­ty­neet isot ikä­luo­kat, jot­ka ovat eläk­keel­lä 2020 (vii­meis­tään 2023) siis seu­raa­van Kah­den Edus­kun­nan on rat­kot­ta­va paha tilan­ne. Uusia veron­mak­sa­jia kun ei vain ole, kii­tos nui­van maa­han­muut­to­po­li­tii­kan. Sik­si juu­ri näi­tä ennen 1965 syn­ty­nei­tä kait tar­vi­taan, mut­ta hei­tä ei voi palkata.

  78. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Työ­voik­ma­toi­mis­to ilmoit­ti, että jos las­ku­tus ylit­tää 1000 euroa VUODESSA hän menet­tää koko ansio­si­don­nai­sen lopul­li­ses­ti. On myös tapauk­sia, jos­sa yksi leh­ti­kir­joi­tus on vie­nyt työttömyyskorvauksen.

    Tus­ki­na ne työk­kä­rin tädit ay-liik­keen kir­joil­la ovat.Nuo ovat nii­tä täti-koh­tai­sia sovel­luk­sia, nii­tä voi joka täti kek­siä mie­len­sä mukaan

  79. Kal­le K.:
    Nyt on nos­tet­tu mete­liä sii­tä­kin, että joku mak­saa ja toi­nen hyö­tyy. Sama tilan­ne kuin vaik­ka­pa lap­si­li­sis­sä; kaik­ki kus­tan­ta­vat verois­saan lap­si­li­sän, vaik­ka vain osal­la on lap­sia. On se niin väärin. 

    Lap­si­li­siä saa­vat eivät kui­ten­kaan yleen­sä väi­tä kus­tan­ta­van­sa nii­tä lisiä aivan itsekseen.

    Huo­ma­sit­te­ko päi­vän Hesarin? 

    Työt­tö­myys­tur­van 300 euron suo­jao­sa kan­nus­ti työt­tö­miä töihin”

    http://www.hs.fi/kotimaa/a1422159210065

    Mys­ti­ses­ti työt­tö­miä siir­tyi töi­hin, kun se alkoi rahal­li­ses­ti kan­nat­ta­maan. Vai­kut­tai­si sil­tä että työt­tö­myys­tur­vas­sa on jon­kin­sort­ti­nen kan­nus­tin­louk­ku. Min­kä­lai­sel­le kork­ki­ruu­vil­le vasem­mal­la ollaan val­mii­ta kier­ty­mään, jot­ta tämä­kin toteu­ma saa­daa seli­tet­tyä joh­tu­van jos­tain aivan muus­ta kuin kannustinongelmista?

  80. Muis­tan kun minut aikoi­naan lomau­tet­tiin pari­sen ker­taa. Ensin jou­duin perus­päi­vä­ra­hal­le kun työs­sä­oloeh­to ei täyt­ty­nyt. Tuli­pa muu­ten kii­re etsiä työ­paik­ka! Toi­sel­la ker­taa pää­sin­kin jo ansio­si­don­nai­sel­le. Ensim­mäi­sen 2kk aika­na ei kyl­lä ollut mitään kii­ret­tä mihinkään.

    Joo, ei näis­sä kor­vaus­kä­tän­nöis­sä mitään kan­nus­ti­non­gel­mia ole. Ehei. Mon­ta irti­sa­not­tua kave­ria on toden­nut että nyt aina­kin leväh­de­tään pari kuu­kaut­ta ja sit­ten ale­taan kat­se­le­maan hommia.

    Mis­tä pääs­tään­kin sii­hen, että oli­si­ko mitään jär­keä mak­saa jon­kin nykyi­nen kes­ki­mää­ri­nen ansio­si­don­nai­nen könt­tä­summ­ma­na kou­raan ja sen pitäi­si sit­ten riit­tää, oli­pa työt­tö­mä­nä päi­vän taik­ka kak­si vuot­ta? Tosin tämä kyl­lä tuot­taa suo­raan toi­sen­lai­sia kan­nus­ti­non­gel­mia, kan­natt­tai­si hakeu­tua kkaa­tu­viin fir­moi­hin töi­hin, jot­ta saa pot­kut. Eli byro­kra­ti­aa tuol­lais­ten välttämiseen.

  81. JTS: Ongel­ma ovat 1947 – 1955 syn­ty­neet isot ikä­luo­kat, jot­ka ovat eläk­keel­lä 2020 (vii­meis­tään 2023) siis seu­raa­van Kah­den Edus­kun­nan on rat­kot­ta­va paha tilan­ne. Uusia veron­mak­sa­jia kun ei vain ole, kii­tos nui­van maa­han­muut­to­po­li­tii­kan. Sik­si juu­ri näi­tä ennen 1965 syn­ty­nei­tä kait tar­vi­taan, mut­ta hei­tä ei voi palkata.

    Nyt elä­köi­ty­vät jo 1952 syn­ty­neet. Kun työ­na­na­ta­jien suh­tau­tu­mi­nen ikään­ty­nei­siin on nui­va niin suu­rin osa pois­tuu jo ennen elä­kei­kää työelämästä.

    Ikään­ty­nei­den työl­li­syy­den kohen­tu­mi­nen joh­tuu sii­tä, että jul­ki­sen sek­to­rin hen­ki­lös­tö ikääntyy.Kun työl­li­sis­tä jul­ki­sen sek­to­rin hen­ki­lös­töä on n 25 % niin +50-vuo­tiais­sa jul­ki­sen osuus on jo yli 50 % ja +60-vuo­tiais­sa jopa 60–70 %

    Yri­tyk­sis­tä 95 % voi pal­ka­ta ikään­ty­neen ilman seu­raa­muk­sia työ­ky­vyt­tö­myy­des­tä ja jos iso irti­sa­noo +50-vuo­ti­aan niin vas­tuu työ­ky­vyt­tö­myy­des­tä seu­raa vaik­ka hen­ki­lö jäi­si työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le myö­hem­min­kin eli irti­sa­no­mal­la ikään­ty­nei­tä vas­tuu ei katoa. Ainoas­taan työn­te­ki­jän kuo­le­ma vapaut­taa, mut­ta sii­hen ei voi luottaa

    Ja maa­han­muu­tos­ta ei ole juu­ri­kaan hyö­tyä, Suo­mei saa tän­ne vain kou­lut­ta­ma­ton­ta työ­voi­maa , jos maa­han­muut­to on vapaa­ta, esim roma­nia­lai­sia kerjäläisiä

    Suo­mi ei ole kovin­kaan hou­kut­te­le­va paikka

    Suo­mes­sa on jo n 500000 työn­tar­joa­jaa TEM laa­jan työt­tö­myy­den tilas­ton mukaan.He ovat kou­lu­tet­tu­ja ja osaa­vat kie­len eli kie­li­tai­dot­to­maan kou­lut­ta­mat­to­maan ulko­maa­lai­seen ver­rat­tu­na yli­voi­mai­sia tarjokkaita.

    Jos tar­vi­taan eri­kois­osaa­mis­ta niin oles­ke­lu-ja työ­lu­van saa oitis, yhtään eri­tyis­asian­tun­ti­jan lupaa ei ole perut­tu vii­meis­ten vuo­sien aikaan vaik­ka vas­taa­via tar­jok­kai­ta on kor­tis­to täynnä

    Kysy­mys on aivan muus­ta kuin työn tar­jon­nas­ta tai kannustinkouluista

  82. Kal­le K.:
    Nyt on nos­tet­tu mete­liä sii­tä­kin, että joku mak­saa ja toi­nen hyö­tyy. Sama tilan­ne kuin vaik­ka­pa lap­si­li­sis­sä; kaik­ki kus­tan­ta­vat verois­saan lap­si­li­sän, vaik­ka vain osal­la on lap­sia. On se niin väärin.

    Huo­no rinnastus.

    Lap­si­li­sän saa­dak­seen ei tar­vit­se kuu­lua “van­hem­pain kas­saan”, vaan lisän saa­vat kaik­ki lapselliset.

  83. Lii­an van­ha:
    Ikään­ty­nei­den kor­kea työl­li­syy­sas­te Ruot­sis­sa joh­tuu muu­ta­mas­ta sei­kas­ta: Irti­sa­no­mi­ses­sa laki suo­jaa ikääntyneitä

    Ruot­sa­lai­nen työt­tö­myys­put­ki on sel­lai­nen, että yri­tys sopii hen­ki­lön kans­sa , että hen­ki­lö pois­tuu rivis­tä, mut­ta hän saa kom­pen­saa­tio­ta esim 70 % pal­kas­taan kun­nes täyt­tää 65-vuot­ta .Tilas­tois­sa hän on työllinen 

    Suo­mi-Ruot­si eron näkee hel­pos­ti, kun ottaa sel­lai­sen yri­tyk­sen hen­ki­lö­re­kis­te­ris­tä lis­tan, jos­sa on työn­te­ki­jöi­tä pal­jon Ruot­sis­sa ja Suo­mes­sa. 52–53 ikä­vuo­den koh­dal­la alkaa tule­maan eroa ja 60 v koh­dal­la työs­sä­oloe­ro on jo todel­la merkittävä.

    Suo­mes­sa ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­put­ki voi käy­tän­nös­sä alkaa jo 55 vuo­ti­aa­na ja jat­kua aina 65 ikä­vuo­teen saak­ka. Put­ken mak­sa­ja­na on vain yhteis­kun­ta. Tuos­ta joh­tuen elä­ke­uu­dis­tus ei todel­li­suu­des­sa käy­tän­nös­sä tule jat­ka­maan työuria.

  84. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ruot­sin irti­sa­no­mis­lain­sää­dän­tö voi selit­tää sen, ettei ikään­ty­nei­tä irti­sa­no­ta, mut­ta ei sitä, että hei­tä pal­ka­taan innokkaammin. 

    Mis­tä tie­to, että pal­ka­taan innokkaammin? 

    IT alal­la Suo­mes­sa pal­kaa­mi­nen lop­puu vii­meis­tään 52–53 ikä­vuo­teen, Ruot­sis­sa 53–54 ikä­vuo­teen. 40 vuo­tiai­ta pal­ka­taan vii­sin­ker­tai­nen mää­rä 50 vuo­tiai­siin näh­den. Suh­de sama molem­mis­sa mais­sa. Muis­ta alois­ta ei tietoa.

  85. Lii­an van­ha: Yksit­täi­sis­sä hen­ki­lös­tä joh­tu­vis­ta syis­tä tapah­tu­vas­sa irti­sa­no­mi­ses­sa ei tar­vi­ta moni­mut­kais­ta yt-menettelyä.Riittää, että työ­nan­ta­ja kuun­te­lee irti­sa­not­ta­van näkö­kan­nan, mut­ta se ei vai­ku­ta työ­suh­teen päättymiseen

    Ja jos kyse on hen­ki­lös­tä joh­tu­vas­ta syys­tä, niin sit­ten työ­nan­ta­jal­la on syy­tä olla erit­täin pitä­vät perus­teet irti­sa­no­mi­sel­le. Lisäk­si työ­nan­ta­jan kan­nat­taa varus­tau­tua sii­hen, että ne perus­teet kokeil­laan lei­vät­tö­män pöy­dän ääressä.

    Onnis­tuu lähin­nä aivan ilmi­sel­vis­sä työ­ky­vyt­tö­myys­ta­pauk­sis­sa. Kän­ni­ta­pauk­sis­sa ja var­kauk­sis­sa taas kysee­seen tulee työ­suh­teen pur­ku, ei irtisanominen.

    En ole itse juu­ri­kaan tör­män­nyt hen­ki­lös­tä joh­tu­viin irti­sa­no­mi­siin. Käy­tän­nös­sä ne hoi­de­taan siten, että hen­ki­lön kans­sa neu­vo­tel­laan sopi­va kor­vaus (esim. vuo­den palk­ka), jol­la hän alle­kir­joit­taa sopi­vat pape­rit. Voi olla tai olla ole­mat­ta help­poa, mut­ta hal­paa se ei ole.

    Sit­ten taas irti­sa­no­mi­nen on sitä hal­vem­paa, mitä isom­man poru­kan pis­tää käve­le­mään. Mel­kein samal­la vai­val­la irti­sa­noo plu­too­nan jen­giä tuo­tan­nol­li­sil­la ja talou­del­li­sil­la perus­teil­la kuin yhdenkin.

    Sinän­sä en ymmär­rä, mik­si meil­lä pitää olla tuol­lais­ta klov­ne­ri­aa. Mitä hir­ve­ää tapah­tui­si, jos työ­nan­ta­ja sai­si vapaas­ti selit­tä­mät­tä irti­sa­noa ihmi­siä työ­so­pi­muk­sen mukai­sil­la irti­sa­no­mis­ajoil­la? Ei ongel­ma ole työ­suh­teen lop­pu­mi­nen, vaan uuden työ­suh­teen saa­mi­sen vaikeus.

  86. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ruot­sin irti­sa­no­mis­lain­sää­dän­tö voi selit­tää sen, ettei ikään­ty­nei­tä irti­sa­no­ta, mut­ta ei sitä, että hei­tä pal­ka­taan innokkaammin.

    Jaa, eipä ole näky­nyt mui­ta palk­kaa­jia kuin juki­nen sektori .

    Tuo kova irti­sa­no­mis­suo­ja estää palk­kaa­mi­sen Ruot­sis­sa­kin , jos se oli­si totta

    Tans­ka palk­ka­si myös van­ho­ja jul­ki­sel­le sek­to­ril­le , mut­ta kun oikeis­to­hal­li­tus lopet­ti sen niin iäk­käi­den työl­li­syys romah­ti alle Suomen

    Itse asias­sa sain TEM tilas­ton , jos­sa on työt­tö­myys­jak­so­jen pituu­det ikä­luo­kit­tain ja jak­so­jen pituus kas­vaa tasai­ses­ti alle 20-vuo­tiais­ta aina 60-vuotaisiin.Yli 60 vuo­tiail­la työt­tö­myys­jak­so nousee käy­tän­nös­sä niin, että hän jää eläkkeelle

    Ja kun 95 % yri­tyk­sis­tä voi pal­ka­ta ihmi­sen ilman työ­ky­vyt­tö­myys­ris­kiä niin ne eivät kui­ten­kaan palk­kaa ?? Kui­ten­kin meil­lä väi­te­tään, että uudet työ­pai­kat synt­vät pie­niin yri­tyk­siin, joil­la ei ole riskiä ?

    Ja suu­ril­la­ki­nin yri­tyk­sil­lä mak­sun mää­räy­ty­mi­nen on moni­mut­kais­ta ja ris­ki hyvin teo­reet­ti­nen ja työ­ky­vyt­tö­myys­mak­su­kin las­kee 56-ikä­vuo­den jäl­keen niin,että 60-vuo­ti­aal­la se on sama kuin 36-vuotiaalla.

    Olen pää­ty­mäs­sä sii­hen tulok­seen, että nuo kan­nus­tin­lou­kut ovat kek­sit­ty­jä jut­tu­ja , sen ver­ran vähän todis­tei­ta löy­tyy nii­den tueksi.

    Oikeis­to­lai­set polii­ti­kot vain yrit­tä­vät kään­tää huo­non joh­ta­mi­sen kan­san syyksi

    1. Joten­kin voi­usi aja­tel­la, että yri­ty­stren halut­to­muus pal­ka­ta ikään­ty­nei­tä ihmi­siä osoit­taa, että voi­mas­sa ole­vat sään­nöt jolo­la­kin taval­la teklee sii­tä kan­nat­ta­ma­ton­ta. Luu­lee­ko Lii­an Van­ha, että tuo halut­tao­muus on vain suun­ni­tel­tua vihamielisyyttä?

  87. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ruot­sin irti­sa­no­mis­lain­sää­dän­tö voi selit­tää sen, ettei ikään­ty­nei­tä irti­sa­no­ta, mut­ta ei sitä, että hei­tä pal­ka­taan innokkaammin.

    Joo Ruot­tis­sa on “lagen om ans­täll­ningss­kydd” mikä sisäl­tää pykä­lät sii­tä, että vii­mei­sek­si pal­kat­tu irti­sa­no­taan ensim­mäi­se­nä. Tämä siis lukee lais­sa. Täs­tä syys­tä suu­ry­ri­tyk­ses­sä yli 15 v. töis­sä ollut hen­ki­lö on käy­tän­nös­sä tur­vas­sa irti­sa­no­mi­sel­ta, kos­ka ennen hän­tä pitäi­si ensin irti­sa­noa muu­ta­ma sata (tai tuhat) myö­hem­min pal­kat­tua. Täs­tä syys­tä tääl­lä ei juu­ri ole työt­tö­myyt­tä yli 50-kymppisillä.

    Ruot­sa­lai­seen tapaan sään­nös­tä on poik­keuk­sia, mut­ta ne tule­vat kal­liik­si työnantajalle.

  88. Vesa: Höpö­hö­pö. Ay-lii­ke on yli­voi­mai­ses­ti suu­rin syyl­li­nen Suo­men talou­den nykyi­seen kur­juu­teen ja sur­ke­aan työl­li­syys­ti­lan­tee­seen. Se on kaa­pan­nut itsel­leen val­lan, mut­ta on jo vuo­sia ollut kyke­ne­mä­tön teke­mään esim. työ­elä­män vält­tä­mät­tö­miä muu­tok­sia. Val­ta, uudis­tu­mis­ha­lut­to­muus ja tyh­myys ovat erit­täin vaa­ral­li­nen yhdis­tel­mä ja talous­e­lä­mäs­sä suo­ras­taan tuhoisa.

    Kum­mal­lis­ta itkua ja perus­tee­ton­ta vihan­pur­kaus­ta sinul­ta. Vah­va jär­jes­täy­ty­mi­nen on ollut suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan etu. Sopi­muk­sil­la tätä yhteis­kun­taa on vie­ty eteen­päin ja vie­dään vastakin.

    Suo­men hei­kon talous­ti­lan­teen syyn etsi­mi­nen ay-liik­kees­tä on naii­via ja tar­koi­tus­ha­kuis­ta. Kuu­los­taa jon­kun kat­ke­roi­tu­neen oikeis­to­lai­sen ideo­lo­gi­sel­ta puheel­ta. Ehkä vikaa voi­si etsiä myös työ­nan­ta­ja­puo­les­ta, joka ei 2007-08 ollut val­mis mal­til­li­seen tupoon vaan väki­sin halusi liit­to­kier­rok­sen, joka odo­te­tus­ti kävi hyvin kalliiksi.

  89. Rol­le: Klak, kalik­ka kalahti…

    Sdp:n taker­tu­mi­ses­ta men­nei­siin saa­vu­tuk­siin, uudis­tu­mis- ja muu­tos­ten­te­ko­ky­vyt­tö­myy­des­tä sekä sil­mien sul­ke­mi­ses­ta oli jo aiem­mas­sa OSn blo­gis­sa. Sama kos­kee valu­tet­ta­vas­ti ay-lii­ket­tä. Maa­il­ma muut­tuu, mut­ta sdp ja ay kiel­tä­ty­vät näke­mäs­tä ja ymmär­tä­mäs­tä tätä.

    Todel­la, kalik­ka kalah­ti. Ensim­mäi­ses­sä vies­tis­sä ilmoi­tet­tiin, että on aika tuho­ta ay-lii­ke. Kalik­ka kalah­ti, ja olen aina ja ikui­ses­ti sitä miel­tä, että vah­va ay-lii­ke on yhteis­kun­nan kan­nal­ta parem­pi ja raken­ta­vam­pi vaih­toeh­to kuin heik­ko ay-lii­ke USA:n ja Kii­nan mal­liin. Olen mones­sa asias­sa eri miel­tä kuin SDP:n joh­to ja ay-lii­ke, mut­ta täs­sä jaan molem­pien käsityksen.

    Osmon, Libe­ra-Lepo­mäen ja mui­den on toki demo­kra­tias­sa oikeus esit­tää mitä vain ay-liik­keen hei­ken­tä­mi­sek­si, mut­ta Osmon kan­nat­tai­si ker­toa, onko hän Lepo­mäen kans­sa samoil­la lin­joil­la ay-liik­keen hei­ken­ty­mi­sen siu­nauk­sel­li­suu­des­ta suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan kannalta.

  90. ES:
    Teet­kö pää­tel­mät totuu­des­ta kan­sal­lais­ten yhtey­den­ot­to­jen perus­tel­la? Lail­la ja sen sen sovel­ta­mis­oh­jeil­la ei ole mitään merkitystä? 

    On syy­tä jos­kus kuul­laan kan­sa­lai­sia­kin. Lii­an usein kes­ki­ty­tään ainoas­taan pykä­liin ja rätin­kei­hin jois­sa sano­taan että kel­lään suo­ma­lai­sel­la ei voi olla näl­kä. Tämän blo­gin pitä­jää on myös aika usein syy­tet­ty todel­li­suu­den tul­kit­se­mi­ses­ta ainoas­taan tilas­toi­hin hei­jas­tu­vien var­jo­jen kaut­ta. Hyvä että näin­kin päin joskus.
    I

  91. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ruot­sin irti­sa­no­mis­lain­sää­dän­tö voi selit­tää sen, ettei ikään­ty­nei­tä irti­sa­no­ta, mut­ta ei sitä, että hei­tä pal­ka­taan innokkaammin.

    Kun kat­se­lee EU mai­den ikään­ty­nei­den työl­li­syy­sas­tei­ta niin tuo käsi­tys työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen rahoi­tus­ta­van vai­ku­tuk­ses­ta mata­laan työl­li­syy­sas­tee­seen pelk­kä­nä pro­pa­gan­da­na vahvistuu

    Suo­mi on EU mais­ta kuu­den­te­na eli lähe­lä kär­keä ikään­ty­nei­den työllisyysasteessa

    Oli­si­ko 22 EU-maas­sa niin vah­va ay-lii­ke, että se vää­ris­täi­si lähes koko EU:n työ­mark­ki­nat ? Eipä tai­da olla uskot­ta­va selitys.

    Ruot­si näyt­tää ole­van sel­vä poik­keus EU:kin ja ainoi­ta selit­tä­viä teki­jöi­tä on tuo anka­ra irti­sa­no­mis­suo­ja , val­tion työl­lis­tä­mis­toi­met, työn­te­ki­jöi­den myötämääräämisoikeus

    http://tietotrenditblogi.stat.fi/korkea-el%C3%A4keik%C3%A4-ei-takaa-pitki%C3%A4-ty%C3%B6uria-euroopassa/

  92. vta­pio:
    Erin­omai­nen avaus!

    Kaik­ki kun­nia ay-liik­kel­le. Ilman sitä ei nykyis­tä hyvin­voin­ti­val­tio­ta olisi.

    Komp­paan vta­pio­ta, ay-lii­ket­tä ei kan­na­ta uudis­tuk­ses­sa sivut­taa, sil­lä sitä on kiit­tä­mi­nen nykyi­ses­tä hyväs­tä ansio­si­don­nai­ses­ta turvasta.

    Mut­ta ehdot­to­man kan­na­tet­ta­va aloi­te, tär­kein­tä on saat­taa pät­kä­työ­läi­set, aloit­ta­vat yrit­tä­jät ja täys­päi­väi­set työn­te­ki­jät samal­le viivalle.

  93. Sil­mäi­lin vie­lä ker­ran tuon esi­tyk­sen, mut­ta en löy­tä­nyt vas­taus­ta sii­hen, mitä ovat “työt­tö­miä tuke­vat toi­men­pi­teet”. Löy­sin vain mai­nin­nan sii­tä, että nykyi­set “akti­voin­nit” vai­kut­ta­vat lähin­nä pelot­tee­na. Eli tähän asti nuo työt­tö­miä tuke­vat toi­men­pi­teet ovat toi­mi­neet niin, että nöy­ryy­tyk­sen pelos­sa ihmi­set hake­vat mitä tahan­sa epä­toi­voi­ses­ti töi­tä, ja onnek­kaim­mat onnistuvat.
    Lopuil­ta sit­ten vie­dään ihmi­sar­vo “kun­tout­ta­mal­la” hei­tä esim. niin, että lai­te­taan teke­mään ilmais­ta työtä.

  94. Oikeis­to­de­ma­ri: Todel­la, kalik­ka kalah­ti. Ensim­mäi­ses­sä vies­tis­sä ilmoi­tet­tiin, että on aika tuho­ta ay-lii­ke. Kalik­ka kalah­ti, ja olen aina ja ikui­ses­ti sitä miel­tä, että vah­va ay-lii­ke on yhteis­kun­nan kan­nal­ta parem­pi ja raken­ta­vam­pi vaih­toeh­to kuin heik­ko ay-lii­ke USA:n ja Kii­nan mal­liin. Olen mones­sa asias­sa eri miel­tä kuin SDP:n joh­to ja ay-lii­ke, mut­ta täs­sä jaan molem­pien käsityksen.

    Osmon, Libe­ra-Lepo­mäen ja mui­den on toki demo­kra­tias­sa oikeus esit­tää mitä vain ay-liik­keen hei­ken­tä­mi­sek­si, mut­ta Osmon kan­nat­tai­si ker­toa, onko hän Lepo­mäen kans­sa samoil­la lin­joil­la ay-liik­keen hei­ken­ty­mi­sen siu­nauk­sel­li­suu­des­ta suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan kannalta.

    Rehel­li­sem­pää oli­si sit­ten esit­tää suo­raa ay-lii­ke tukea, puo­lue­tuen tapaan, kuin kai­ken maa­il­man pii­lo­tet­tu­ja tulonsiirtoja.

    Nykyi­set rahan­ja­koau­to­maa­tit ovat omi­aan aja­maan ay-liik­keen toi­mi­maan tehot­to­mas­ti ja aja­maan vää­riä asioi­ta. Eivät edis­tä työn­te­ki­jöi­den asi­aa, vaan yli­pal­kat­tu­jen van­ho­jen työ­läis­ten ase­maa, mui­den ja jopa nii­den kustannuksella.

  95. Oikeis­to­de­ma­ri:

    Osmon, Libe­ra-Lepo­mäen ja mui­den on toki demo­kra­tias­sa oikeus esit­tää mitä vain ay-liik­keen hei­ken­tä­mi­sek­si, mut­ta Osmon kan­nat­tai­si ker­toa, onko hän Lepo­mäen kans­sa samoil­la lin­joil­la ay-liik­keen hei­ken­ty­mi­sen siu­nauk­sel­li­suu­des­ta suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan kannalta.

    Tämä minua­kin kiin­nos­taa, mut­ta Soi­nin­vaa­ra ei oikein vai­ku­ta innos­tu­neel­ta vas­taa­maan. Mie­les­tä­ni on ilmi­sel­vää, että uudis­tuk­seen liit­tyi­si mer­kit­tä­vä­nä ongel­ma­na ay-liik­keen mer­kit­tä­vä heikentyminen.

    1. MInä en usko, että tämä esi­tys hei­ken­täi­si ay-lii­ket­tä. Joka halu­aa vakuu­tuk­sen, mut­ta ei halua liit­tyä ammat­ti­liit­toon, kuka mis­tä­kin syys­tä, voi liit­tyä Loi­maan kas­saan. Teo­rias­sa voi liit­tyä myös lii­ton kas­saan, mut­ta se on teo­ri­aa. Tämän jäl­keen hin­ta liit­ty­mi­ses­tä ammat­ti­liit­toon on saman suu­rui­nen kuin nyt on lisä­hin­ta sii­tä, että liit­tyy kas­san lisäk­si liittoon.

  96. Yli 5‑kymppisten palk­kaa­mi­sen vält­te­lyyn­hän voi olla useam­pia syi­tä, mut­ta aina­kin sekä omien van­hem­pie­ni että appi­van­hem­pie­ni työ­ky­ky suo­ras­taan romah­ti 5‑kymppisenä ver­rat­tu­na sii­hen, mitä se oli 10v aikai­sem­min. Seu­rauk­se­na oli sit­ten pal­jon ja pit­kiä sai­raus­lo­mia, appiu­kos­ta tuli­kin sit­ten työ­ky­vy­tön kym­me­ni­sen vuot­ta ennen eläkeikää.

    Ja minun lähi­pii­ri ei kuitn­kaan ollut kovin­kaan fyy­si­sis­sä töis­sä, voi kuvi­tel­la mikä o tilan­ne kulut­ta­vis­sa hommissa.

  97. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Joten­kin voi­usi aja­tel­la, että yri­ty­stren halut­to­muus pal­ka­ta ikään­ty­nei­tä ihmi­siä osoit­taa, että voi­mas­sa ole­vat sään­nöt jolo­la­kin taval­la teklee sii­tä kan­nat­ta­ma­ton­ta. Luu­lee­ko Lii­an Van­ha, että tuo halut­tao­muus on vain suun­ni­tel­tua vihamielisyyttä? 

    Nykyi­nen lain­sää­dän­tö tekee kan­nat­ta­mat­to­mak­si, mut­ta jos hen­ki­lön talou­del­li­nen tilan­ne on jok­seen­kin kun­nos­sa, niin ei töi­hin talou­del­lis­ten syi­den joh­dos­ta yli 57–59 vuo­ti­aan edes kan­na­ta men­nä. Kun tekee net­to­las­ken­nan jäl­jel­lä ole­van ennus­te­tun elin­ajan osal­le, niin ei lie­ne kenel­le­kään epä­sel­vää. Mer­kit­tä­vin motii­vi olla töis­sä on sosi­aa­li­set. Talou­del­li­sia syi­tä ei ole.

    Edel­li­ses­tä joh­tuen, koko jär­jes­tel­mä tuli­si miet­tiä uusiksi.

  98. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Joten­kin voi­usi aja­tel­la, että yri­ty­stren halut­to­muus pal­ka­ta ikään­ty­nei­tä ihmi­siä osoit­taa, että voi­mas­sa ole­vat sään­nöt jolo­la­kin taval­la teklee sii­tä kan­nat­ta­ma­ton­ta. Luu­lee­ko Lii­an Van­ha, että tuo halut­tao­muus on vain suunniteltua 

    viha­mie­li­syyt­tä?

    On suun­ni­tel­tu kei­no alen­taa palk­ka­kus­tan­nuk­sia. Suo­mes­sa monil­la aloil­la van­hem­pi väki mak­saa enem­män kuin nuo­ret, eikä koke­mus­ta arvosteta.

  99. Sylt­ty:
    Yli 5‑kymppisten palk­kaa­mi­sen vält­te­lyyn­hän voi olla useam­pia syi­tä, mut­ta aina­kin sekä omien van­hem­pie­ni että appi­van­hem­pie­ni työ­ky­ky suo­ras­taan romah­ti 5‑kymppisenä ver­rat­tu­na sii­hen, mitä se oli 10v aikai­sem­min. Seu­rauk­se­na oli sit­ten pal­jon ja pit­kiä sai­raus­lo­mia, appiu­kos­ta tuli­kin sit­ten työ­ky­vy­tön kym­me­ni­sen vuot­ta ennen eläkeikää.

    Ja minun lähi­pii­ri ei kuitn­kaan ollut kovin­kaan fyy­si­sis­sä töis­sä, voi kuvi­tel­la mikä o tilan­ne kulut­ta­vis­sa hommissa.

    Tämä yhdis­tet­ty­nä tuo­hon vii­mei­sen työ­nan­ta­jan ongel­maan on var­maan yksi syy. 

    Toi­nen on, että meil­lä var­sin­kin kuu­kausi­pal­kat ovat perin­tei­ses­ti nous­seet aina eläk­keel­le siir­ty­mi­seen asti, vaik­ka teki­jän ripeys ja jak­sa­mi­nen oli­si­vat jo taan­tu­neet. Ellei senio­ril­la ole joi­tain eri­tyi­siä kyky­jä, tai­to­ja tai ver­kos­to­ja, työ­nan­ta­jan on aivan ratio­naa­lis­ta suo­sia nuo­rem­pia ja hal­vem­pia tekijöitä. 

    Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la palk­ka­ke­hi­tys ei enää ole jat­ku­vas­ti nouse­va, käy­tän­nös­sä mak­si­mi lie­nee 45 vuo­den tie­noil­la. Jul­ki­sel­la puo­lel­la enti­nen meno tai­taa jatkua.

  100. Kor­roo­sio:
    ‘snip’
    Mie­les­tä­ni on ilmi­sel­vää, että uudis­tuk­seen liit­tyi­si mer­kit­tä­vä­nä ongel­ma­na ay-liik­keen mer­kit­tä­vä heikentyminen. 

    No ei se kovin pal­jon voi hei­ken­tyä, ham­paat­to­mak­si on men­nyt. Ja jos/kun jokin liit­to (esim. AKT) näyt­tää ham­pai­taan, muut paheksuvat.

  101. Täs­sä ava­taan tär­ke­ää kes­kus­te­lua, mut­ta yksi­tyis­koh­dis­ta voi­daan olla mon­ta mieltä. 

    Niin kau­an kun Suo­mes­sa mak­se­taan ansio­päi­vä­ra­haa, suo­sit­te­len että hom­man hoi­taa asi­aan pereh­ty­neet työt­tö­myys­kas­sat. Lii­ton yhtey­des­sä ole­val­la kas­sal­la on paras kysei­sen alan työ­eh­to­so­pi­mus­ten tun­te­mus ja tätä tie­toa tar­vi­taan käsit­te­ly­työs­sä yllät­tä­vän paljon.

    Ay-lii­ke on saa­nut pal­jon hyvää aikaan ja tekee edel­leen arvo­kas­ta työ­tä. Liit­to­jen ole­mas­sao­lon oikeu­tus ei kui­ten­kaan voi olla näin riip­pu­vai­nen ansio­si­don­nai­ses­ta työt­tö­myys­tur­vas­ta. Sen täy­tyy löy­tyä jos­tain muualta. 

    Mie­les­tä­ni kaik­kien työs­sä­käy­vien tuli­si kuu­lua kas­saan ja työs­sä­oloeh­toa muut­taa ehkä hie­man Ruot­sin suun­taan. Tämä vähin­tään 18 h/vko työs­sä­oloeh­to /perustepalkka on aikan­sa elä­nyt ja usko­ma­ton­ta näper­tä­mis­tä sekä kas­vat­taa vir­hei­den mah­dol­li­suut­ta huomattavasti.

    Jokai­nen kon­kreet­ti­ses­ti työt­tö­myys­tur­van paris­sa työs­ken­te­le­vä vas­tai­lee päi­vit­täin spe­ku­loin­tiin sii­tä, että mil­lai­sil­la tun­neil­la ja pal­kal­la työ­tä kan­nat­taa ottaa vas­taan. Tämä ker­too jo mis­sä mennään.

    Mie­les­tä­ni työt­tö­mil­le työ­mark­ki­na­tu­ki, perus­päi­vä­ra­ha ja ansio­si­don­nai­nen sekä opis­ke­li­joil­le opin­to­ra­ha, aikuis­kou­lu­tus­tu­ki tai työt­tö­myys­tur­va kulu­kor­vauk­si­neen ja koro­tuso­si­neen lait­ta­vat kan­sa­lai­set eriar­voi­seen asemaan.

    Aihees­ta oli­si pal­jon­kin sanot­ta­vaa, mut­ta toi­vo­taan että jär­ke­vä rat­kai­su löy­tyy ja saa­daan vie­tyä läpi. Yli 50-vuo­tia­den työl­lis­ty­mi­nen on erit­täin suu­ri haas­te, johon pitäi­si löy­tää kei­no­ja. Tähän voi­si Ay-lii­ke läh­teä pereh­ty­mään yhteis­työs­sä lain­sää­tä­jien kanssa.

    1. Johan­na. Vas­tus­ta­ko aja­tus­ta, että työt­tö­myys­va­kuu­tuk­ses­ta tuli­si pakol­li­nen, kuten sai­raus­va­kuu­tus on. Jokai­sen oili­si pak­ko kuu­lua johon­kin kassaan.

  102. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ker­ro mitää pahaa on pakol­li­ses­sa työt­tö­myys­va­kuu­tuk­ses­sa. Mik­si sai­raus­va­kuu­tus on pakol­li­nen, mut­ta työt­tö­myys­va­kuu­tus ei ole? 

    Uskoi­sin, että on ole­mas­sa pal­jon­kin ihmi­siä, jot­ka eivät tar­vit­se työt­tö­myys­va­kuu­tus­ta, vaik­ka sai­raus­va­kuu­tuk­sen tar­vit­se­vat­kin. Yksin- tai pari­suh­tees­sa elä­vä ilman lap­sia ja sel­lai­sel­la alal­la, jol­la on hyvin töi­tä tar­jol­la, työs­ken­te­le­vä tus­kin hir­veän kat­ta­vaa työt­tö­myys­va­kuu­tus­ta tar­vit­see, vaik­ka vas­taa­val­le sai­raus­va­kuu­tuk­sel­le onkin tilaus. 

    Tämän lisäk­si, jos on väliai­kai­ses­sa työ­suh­tees­sa (esim. kesä­töis­sä), ei täl­lai­sel­le ole mitään käyttöä. 

    Mut­ta peri­aat­tees­sa sai­ras­tu­mi­sen suh­teen tulo­tur­van voi­si kyl­lä myös­kin teh­dä vapaa­eh­toi­sek­si. Moni­kin nuo­ri ter­ve asun­to­ve­lal­li­nen saat­tai­si ottaa ennem­min sen ver­ran enenm­män käteen, mitä sai­raus- ja työt­tö­myys­va­kuu­tuk­siin menee. 

    Käsit­tääk­se­ni kum­mas­sa­kaan vakuu­tuk­sis­ta ei ote­ta miten­kään huo­mioon ris­kiä joutua/päästä nos­ta­maan nii­tä raho­ja. Tämä tar­koit­taa sil­loin sitä, että pie­nen ris­kin hen­ki­löt käy­tän­nös­sä sub­ven­toi­vat ison ris­kin hen­ki­löi­tä. Ana­lo­gi­ses­ti tämä tar­koit­tai­si sitä, että auto­va­kuu­tuk­ses­ta pois­tet­tai­siin bonuk­set ja kaik­ki muut­kin aja­jan omi­nai­suuk­sis­ta riip­pu­vat kri­tee­rit. Voi­daan tuo sub­ven­tio tie­ten­kin tosi­aan teh­dä pakol­li­sek­si (ihan niin kuin se nyt mel­kein koko­naan onkin), mut­ta sit­ten ei kan­na­ta kysyä “mitä pahaa on pakol­li­ses­sa työt­tö­myys­va­kuu­tuk­ses­sa” niil­tä, jot­ka sen sub­ven­tion jou­tu­vat maksamaan. 

    Minus­ta vähin­tään yhtä hyvin voi­si kysyä, että mitä pahaa oli­si sii­nä, että koko tou­hus­ta ero­tet­tai­siin val­tion osuus ja vakuu­tus teh­täi­siin vapaaehtoiseksi?

  103. Oikeis­to­de­ma­ri: Kun työt­tö­myys­tur­va­re­for­mil­la on pois­tet­tu ansio­si­don­nai­sen ja ay-liik­keen yhteys ja saa­tu ay-liik­keen jäsen­mää­rä las­kuun, sen jäl­keen voi­daan hei­ken­tää muu­ten­kin työn­te­ki­jöi­den asemaa.

    Mikä ihmeen yhteys ansio­si­don­nai­sel­la ja ay-liik­keel­lä pitäi­si olla yli­pää­tään? AY-liik­keen teh­tä­vien pitäi­si kes­kit­tyä ennen kaik­kea työn­te­ki­jöi­den kol­lek­tii­vi­seen neu­vot­te­luun työ­eh­dois­ta, tar­vit­taes­sa men­nä lak­koon, jos neu­vot­te­lut eivät muu­ten tuo­ta hyvää tulos­ta, ja sit­ten näi­den ehto­jen puo­lus­ta­mi­nen yksit­täi­sen työn­te­ki­jän puo­les­ta, jos joku työ­nan­ta­ja nii­tä koit­taa rikkoa. 

    Jos tämä ei ole työn­te­ki­jöis­tä tar­peek­si hou­kut­te­le­va asia kuu­lua liit­toon, niin ei nii­tä liit­to­ja pidä mil­lään noi­hin asioi­hin kuu­lu­mat­to­mal­la teko­hen­gi­tyk­sel­lä pitää elossa.

    Minus­ta ansio­si­don­nai­ses­sa työt­tö­myys­tur­vas­sa ei ole mitään sel­lais­ta, mik­si se pitäi­si joten­kin liit­tää ammat­ti­liit­toon. Se on joko val­tiol­li­nen tulon­siir­to (jos men­nään sii­hen, mitä Osmo ehdot­ti, eli pakol­li­seen sys­tee­miin), jol­loin sen byro­kra­tia on ehdot­to­mas­ti jär­ke­vin­tä pyö­rit­tää KELAn kaut­ta, tai sit­ten yksi­tyi­nen vapaa­eh­toi­nen vakuu­tus, jol­loin tou­hun voi­nee jät­tää mark­ki­noi­den hoi­det­ta­vak­si ihan niin kuin kaik­ki muut­kin vakuutukset.

  104. Samu­li Saa­rel­ma:
    Minus­ta ansio­si­don­nai­ses­sa työt­tö­myys­tur­vas­sa ei ole mitään sel­lais­ta, mik­si se pitäi­si joten­kin liit­tää ammat­ti­liit­toon. Se on joko val­tiol­li­nen tulon­siir­to (jos men­nään sii­hen, mitä Osmo ehdot­ti, eli pakol­li­seen sys­tee­miin), jol­loin sen byro­kra­tia on ehdot­to­mas­ti jär­ke­vin­tä pyö­rit­tää KELAn kaut­ta, tai sit­ten yksi­tyi­nen vapaa­eh­toi­nen vakuu­tus, jol­loin tou­hun voi­nee jät­tää mark­ki­noi­den hoi­det­ta­vak­si ihan niin kuin kaik­ki muut­kin vakuutukset. 

    Osuit asian kivu­li­aa­seen yti­meen: kun työt­tö­myys­kas­sat kuu­lu­vat ammat­ti­liit­to­jen kyl­keen, ne ovat dema­rei­den (useim­min) val­lan alla. Jos työt­tö­myys­kas­so­jen toi­min­ta siir­re­te­ään Kelal­le, ne siir­ty­vät kepun lää­ni­tyk­sen piiriin.

  105. Samu­li Saa­rel­ma: Jos tämä ei ole työn­te­ki­jöis­tä tar­peek­si hou­kut­te­le­va asia kuu­lua liit­toon, niin ei nii­tä liit­to­ja pidä mil­lään noi­hin asioi­hin kuu­lu­mat­to­mal­la teko­hen­gi­tyk­sel­lä pitää elossa.
    Minus­ta ansio­si­don­nai­ses­sa työt­tö­myys­tur­vas­sa ei ole mitään sel­lais­ta, mik­si se pitäi­si joten­kin liit­tää ammattiliittoon. 

    Ansio­si­don­nai­nen on osa palk­kaa sii­nä kuin elä­ke tai tapa­tur­ma­va­kuu­tus tai mikä tahan­sa palk­ka­pe­rus­tei­nen etuus.

    Ay-lii­ke on tais­tel­lut tuon­kin etuu­den, ei sitä val­tio ole jär­jes­tä­nyt . Ja tuo­ta ansio­si­don­nais­ta var­ten työn­te­ki­jät ovat luo­pu­neet osas­ta pal­kan­ko­ro­tuk­sia ja osa pal­kan­ko­ro­tuk­sis­ta on siir­ret­ty työttömyysetuuteen.

    Ja olen var­ma, että kun val­tio sosia­li­soi vakuu­tuk­sen niin sii­hen sisäl­tyy vuo­ren­var­mas­ti sato­jen mil­joo­nien leik­kaus. Samoin myö­hem­mis­tä leik­kauk­sis­ta on hel­pom­pi päättää.

    Osmon ehdot­ta­ma vapaa­eh­toi­nen vakuu­tus ei toi­mi, tai toi­mii, mut­ta vain hyvätuloisille.

    Vakuu­tus­ma­te­ma­tii­kan mukaan hin­noit­te­lu tapah­tuu ris­kin perus­teel­la ja se mer­kit­see, että niil­lä joil­la on suu­rin toden­nä­köi­syys jou­tua työt­tö­mäk­si, mak­sut ovat korkeimmat.
    Eli pie­ni­tu­loi­sen pät­kä­työ­läi­sen ei kannata/ei kyke­ne hank­ki­maan omaa vakuu­tus­ta. Samoin hei­dän sääs­tä­mis­mah­dol­li­suu­ten­sa ovat huo­not, joten he jää­vät val­tion varaan

    Samoin ikään­ty­nei­den vakuu­tus­mak­su on monin­ker­tai­nen ver­rat­tu­na nuo­ren maksuihin.

    Tes­ta­sin asi­aa englan­ti­lai­sen vakuu­tus­yh­tiön las­ku­ril­la, tulos on yllä

    Osmo täh­tää täl­lä­kin eriar­voi­suu­den kasvattamiseen

    1. Kuka on ehdot­ta­nut vapaa­eh­tois­ta työt­tö­myys­va­kuu­tus­ta. Me esi­tim­me kai­kil­le pakol­lis­ta työt­tö­myys­va­kuu­tus­ta, kos­ka vapaa­eh­toi­nen ei toi­mi. Ihmi­set osaa­vat arvioi­da ris­kin­sä ja pie­nen ris­kin hen­ki­löt eivät mak­sa vakuu­tus­ta. Sik­si esi­tim­me kai­kil­le pakol­lis­ta työt­tö­myys­va­kuu­tus­ta samaan tapaan kuin sai­raus­va­kuu­tus on kai­kil­le pakollinen.

  106. Rai­mo K:Ja jos/kun jokin liit­to (esim. AKT) näyt­tää ham­pai­taan, muut paheksuvat. 

    Suo­mes­sa ei ole perin­tei­ses­ti oikein tykät­ty sii­tä että näy­te­tään voi­maa tur­vau­tu­mal­la laittomuuksiin.

  107. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Joten­kin voi­usi aja­tel­la, että yri­ty­stren halut­to­muus pal­ka­ta ikään­ty­nei­tä ihmi­siä osoit­taa, että voi­mas­sa ole­vat sään­nöt jolo­la­kin taval­la teklee sii­tä kan­nat­ta­ma­ton­ta. Luu­lee­ko Lii­an Van­ha, että tuo halut­tao­muus on vain suun­ni­tel­tua vihamielisyyttä?

    Syyt ikään­ty­nei­den syr­jin­tään ovat raadollisia

    Oman koke­muk­sen mukaan yksi syy on hyvin yksin­ker­tai­nen. Kun pis­tin pie­ni­palk­kai­sen asia­kas­pal­ve­li­jan pai­kan auki niin haki­joi­ta oli 200–300 kun paik­ka oli auki netis­sä ja jos laa­jen­si sen työk­kä­rin sivuil­la niin haki­joi­ta oli 400–600.Nykyään työk­kä­ri pakot­taa työt­tö­miä hake­maan, joten rek­ry­toi­jat huk­ku­vat hakemuksiin

    Ei nii­tä kukaan jak­sa pla­ra­ta läpi, useim­mat kun valeh­te­le­vat ja kir­joit­ta­vat puu­ta heinää.

    Niin­pä raja­sin valin­nak­si ja luet­ta­vak­si 25–35 vuo­ti­aat, se on ainoa toi­mi­va rajaa­mi­nen. Osaa­mi­nen­kin on tur­ha , sil­lä ihmi­set tie­tys­ti pis­tä­vät osaa­mi­sen ja koke­muk­sen sopi­vak­si , joten sil­lä ei saa rajattua

    Näin raja­ten jäl­jel­le jäi sil­loin jotain 70–150. Ne ehti jo käy­dä läpi ja niis­tä löy­tyi 5–10 haas­tat­te­luun sopi­vaa ja yksi tuli valituksi

    Kun on lii­kaa tar­jon­taa niin ääri­päät karsiutuvat

    Toi­nen syy on ikä­ra­ken­teen säi­lyt­tä­mi­nen. Kun tar­vit­see supis­taa tai kas­vu on heik­koa niin fir­mas­sa on rek­ry­kiel­to ja sil­loin kes­ki-ikä nousee ja joh­to pitää sel­lais­ta aina huonona.
    Niin­pä käs­ky käy joh­to­ryh­mäs­tä, pal­kat­kaa nuo­ria, älkää van­ho­ja. Ei sitä käs­kyä kukaan kir­jal­li­ses­ti anna, mut­ta huhu­ver­kos­to levit­tää sen ja HR huo­leh­tii, että ikään­ty­neil­le ei teh­dä sopparia.

    Hyvä esi­merk­ki on enti­nen työ­nan­ta­ja­ni: Vie­lä 90-luvun alus­sa kes­ki-ikä oli lah­den molem­min puo­lin vähän yli 40 vuot­ta. Vuon­na 2005 HR ereh­tyi anta­maan minul­le tilas­ton keski-iästä:Ruotsissa se oli 57-vuot­ta, Suo­mes­sa edel­leen vähän yli 40-vuotta.Ruotissaei voi­nut irti­sa­noa van­ho­ja, Suo­mes­sa kyllä
    Mut­ta ei se tuot­ta­vuu­teen vai­kut­ta­nut, Ruot­sin tun­nus­lu­vut oli­vat paran­tu­neet ja oli­vat 30 % parem­pia vaik­ka 90-luvun alus­sa olim­me tasoissa

    Kol­mas syy on jäl­jel­lä ole­van työ­uran pituus. En ole vie­lä kos­kaan pal­kan­nut täy­sin val­mis­ta, olen jou­tu­nut jopa kou­lut­ta­maan muu­ta­maa tj:tä alan saloihin.

    Myös uuden työn­te­ki­jän kou­lu­tus mak­saa, sen vuok­si +55-vuo­tias­ta ei juu­ri kan­na­ta pal­ka­ta, kos­ka kou­lu­tuk­seen uhrat­tua rahaa ei saa takai­sin. Ja sen ikäi­nen voi myös jää­dä työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le, jol­loin kou­lu­tusin­ves­toin­ti on vie­lä suu­rem­pi hukka.

    Ikä rajaa voi­mak­kaas­ti teh­tä­viä, joi­hin hen­ki­lö sovel­tuu. Mata­la­palk­ka-alat ovat yleen­sä ruu­miil­lis­ta kun­toa vaa­ti­via eikä kukaan palk­kaa muut­to­mie­hek­si 60-vuo­tias­ta insinööriä.

    Tämä on jokai­sel­le taval­li­sel­le kan­sa­lai­sel­le sel­vää, mut­ta ei nor­sun­luu­tor­nis­sa istu­val­le poliitikolle.

    Tuo vii­mei­sin syy näkyy ympä­ri Euroo­pan ikään­ty­nei­den huo­noi­na työl­li­syys­lu­kui­na ja ikään­ty­nei­den pätkätöinä

  108. Tuli­si­ko tämä pakol­li­nen myös yrit­tä­jil­le? Oli­si­ko siel­tä sit­ten myös mah­dol­lis­ta saa­da kor­vaus­ta, jos jou­tuu lopet­ta­maan yrit­tä­jä­toi­min­nan? Kuka mak­sai­si vakuu­tus­mak­sut? Nyt­hän yrit­tä­jät ovat käy­tän­nös­sä kai­ken työt­tö­myys­tur­van ulkopuolella.

  109. Sylt­ty: Suo­mes­sa ei ole perin­tei­ses­ti oikein tykät­ty sii­tä että näy­te­tään voi­maa tur­vau­tu­mal­la laittomuuksiin. 

    Lak­ko ei yleen­sä ole laiton.
    Suo­mes­sa on nykyi­sin vähem­män lak­ko­ja kuin kos­kaan, mut­ta kes­kus­te­lua on enemmän.

    Lait­to­mat lakot syn­ty­vät sii­nä tilan­tees­sa, kun työ­nan­ta­ja ilmoit­taa irti­sa­no­mi­sis­ta ja poruk­ka mars­sii ulos — ja EK haluai­si kiel­tää tämän­kin mie­le­nil­mauk­sen, voi­man­näyt­tö­hän se ei ole. Päinvastoin.

  110. Lii­an van­ha: Ansio­si­don­nai­nen on osa palk­kaa sii­nä kuin elä­ke tai tapa­tur­ma­va­kuu­tus tai mikä tahan­sa palk­ka­pe­rus­tei­nen etuus.

    No, minus­ta sen vakuu­tus­mak­sun voi­si­kin siir­tää pal­kak­si. Työ­nan­ta­jal­le lie­nee aika lail­la yhden­te­ke­vää, menee­kö raha työt­tö­myys­va­kuu­tuk­seen vai työntekijälle. 

    Lii­an van­ha: Ay-lii­ke on tais­tel­lut tuon­kin etuu­den, ei sitä val­tio ole järjestänyt 

    No, ei var­maan val­tio ole tuo­ta jär­kän­nyt, vaik­ka se mak­saa sen mel­kein koko­naan. Aika härs­kiä muu­ten sanoa, että demo­kraat­ti­ses­sa val­tios­sa AY-lii­ke “tais­te­lee” itsel­leen etuuk­sia, jot­ka mak­se­taan isol­ta osin val­tion kas­sas­ta. Val­tion pää­tök­sen­teon ei pitäi­si perus­tua tuol­lai­seen etu­ryh­män kiris­tä­mi­seen, vaan demo­kraat­ti­seen päätöksentekoon. 

    Lii­an van­ha: Ja tuo­ta ansio­si­don­nais­ta var­ten työn­te­ki­jät ovat luo­pu­neet osas­ta pal­kan­ko­ro­tuk­sia ja osa pal­kan­ko­ro­tuk­sis­ta on siir­ret­ty työttömyysetuuteen.

    Ja minä ehdo­tin, että nuo rahat siir­ret­täi­siin takai­sin sin­ne palk­kaan. Idea oli­si, että tou­hu oli­si työ­nan­ta­jal­le kus­tan­nus­neut­raa­li. Työn­te­ki­jäl­le jäi­si valit­ta­vak­si, ottai­si­ko hän rahat palk­ka­na vai ostai­si­ko vakuu­tuk­sen. Mitä pahaa täs­sä olisi? 

    Lii­an van­ha: Osmon ehdot­ta­ma vapaa­eh­toi­nen vakuu­tus ei toi­mi, tai toi­mii, mut­ta vain hyvätuloisille.

    Osmo ei ehdot­ta­nut vapaa­eh­tois­ta vakuu­tus­ta, vaan minä. Osmo ehdot­ti pakol­lis­ta vakuutusta. 

    Lii­an van­ha: Vakuu­tus­ma­te­ma­tii­kan mukaan hin­noit­te­lu tapah­tuu ris­kin perus­teel­la ja se mer­kit­see, että niil­lä joil­la on suu­rin toden­nä­köi­syys jou­tua työt­tö­mäk­si, mak­sut ovat korkeimmat.

    Eikö sen näin kuu­lu­kin men­nä? Tie­ten­kin, jos tou­hus­ta halu­taan vakuu­tuk­sen sijaan tulon­siir­to, niin tie­ten­kin sekin voi­daan teh­dä, mut­ta minus­ta se kan­nat­taa sil­loin jät­tää val­tion pyö­ri­tet­tä­väk­si, ja jät­tää ammat­tiyh­dis­tyk­set ym. täs­tä koko­naan sivuun, kos­ka demo­kra­tian kaut­ta pää­tök­siä teke­vä val­tio on se oikea taho päät­tä­mään tulonsiirroista. 

    Lii­an van­ha: Osmo täh­tää täl­lä­kin eriar­voi­suu­den kasvattamiseen

    Suo­sit­te­len luke­maan, mitä Osmo on oikeas­ti kir­joit­ta­nut, ennen kuin läh­det tuol­lai­sia väit­tei­tä heit­te­le­mään. Minus­ta hänen ehdo­tuk­sen­sa pakol­li­ses­ta vakuu­tuk­ses­ta ennem­min­kin täh­tää eriar­voi­suu­den vähentämiseen.

  111. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kuka on ehdot­ta­nut vapaa­eh­tois­ta työt­tö­myys­va­kuu­tus­ta. Me esi­tim­me kai­kil­le pakol­lis­ta työt­tö­myys­va­kuu­tus­ta, kos­ka vapaa­eh­toi­nen ei toi­mi. Ihmi­set osaa­vat arvioi­da ris­kin­sä ja pie­nen ris­kin hen­ki­löt eivät mak­sa vakuu­tus­ta. Sik­si esi­tim­me kai­kil­le pakol­lis­ta työt­tö­myys­va­kuu­tus­ta samaan tapaan kuin sai­raus­va­kuu­tus on kai­kil­le pakollinen. 

    En ymmär­rä logiik­kaa­si. Haluat pakot­taa ihmi­set, jot­ka eivät kat­so tar­vit­se­van­sa vakuu­tus­ta, osta­maan sen. Mikä tolk­ku täs­sä oikein on? 

    Jos ihmi­set osaa­vat arvioi­da ris­kin­sä, niin onko jokin syy sil­le, mik­si hom­ma ei toi­mi­si. Ymmär­rän, että hom­ma ei vält­tä­mät­tä toi­mi­si, jos ihmi­set eivät osai­si arvioi­da riskiään. 

    Jos haluat luo­da tulon­siir­to­mal­lin, jos­sa pie­nen työt­tö­myys­ris­kin ihmi­sil­tä siir­re­tään rahaa suu­ren työt­tö­myys­ris­kin ihmi­sil­le, niin voi­daan täs­tä tie­ten­kin kes­kus­tel­la, mut­ta puhu­taan asiois­ta sit­ten nii­den oikeil­la nimil­lä. Sen jäl­keen pitäi­si joten­kin perus­tel­la, mikä yhteis­kun­nal­li­nen hyö­ty on sii­tä, että suu­ren työt­tö­myys­ris­kin työ­tä tar­joa­vat työ­nan­ta­jat saa­vat käy­tän­nös­sä kil­pai­lue­tua pie­nen työt­tö­myys­ris­kin työ­nan­ta­jiin, kos­ka hei­dän ei tar­vit­se palk­kauk­ses­sa kom­pen­soi­da miten­kään sitä, että työ­hön liit­tyy suu­ri ris­ki jou­tua työttömäksi. 

    Itse pitäi­sin yhteis­kun­nan koko­nai­suu­den kan­nal­ta nii­tä pie­nen ris­kin työ­nan­ta­jia parem­pi­na, mut­ta sinä var­maan perus­te­let meil­le, mik­si nii­tä suu­ren ris­kin työ­nan­ta­jia pitää subventoida.

  112. Samu­li Saa­rel­ma: No, ei var­maan val­tio ole tuo­ta jär­kän­nyt, vaik­ka se mak­saa sen mel­kein koko­naan. Aika härs­kiä muu­ten sanoa, että demo­kraat­ti­ses­sa val­tios­sa AY-lii­ke “tais­te­lee” itsel­leen etuuk­sia, jot­ka mak­se­taan isol­ta osin val­tion kassasta

    Val­tio ei mak­sa ansio­si­do­nan­nais­ta 95 % vaan n 40 %:sti eli tar­kas­ti ottaen perus­päi­vä­ra­han eli val­tio mak­saa sen kai­kil­le työt­tö­mil­le, jot­ka täyt­tä­vät ehdot.

    Ansio­si­don­nai­sen osuu­den rahoit­ta­vat työ­nan­ta­jat ja näi­den raho­jen hal­lin­noin hoi­taa TVR, joka on käy­tän­nös­sä työ­nan­ta­jien omis­ta­ma vakuu­tus­yh­tiö val­tio ei mak­sa ansio-osuutta

    Ja noi­den vakut­ta­mat­to­mien mak­sut mene­vät val­tiol­le, jok­sa käyt­tää ne perus­päi­vä­ra­han rahoit­ta­mi­seen, joten myös vakuut­ta­mat­to­mat hyö­ty­vät ansio­si­do­nan­nai­sen maksuista.

    Kun val­tio­ta vaa­di­taan vetäy­ty­mään vain armei­jan ja mui­den väki­val­ta­ko­neis­to­jen yllä­pi­toon niin mik­si sen pitäi­si sekaan­tua työt­tö­myys­kor­vauk­seen­kaan ? Yksiyi­set­hän voi­si­vat alkaa kia­pil­la TVR kanssa ?

    1. Pakol­li­nen työ­hön koh­dis­tet­tu mak­su on vero, jos sil­lä ei ole yhteyt­tä etuu­teen. Nyt ei ole, kun sama mak­su peri­tään yhtä­läi­ses­ti vakuu­te­tuis­ta ja vakuut­ta­mat­to­mis­ta. Se, että vakuut­ta­mat­to­mien hen­ki­lö­koh­tai­nen mak­su menee val­ton poh­jat­to­maan kas­saan ei muu­ta asi­aa mik­si­kään, kos­ka mik­si meil­lä on eri­tyis­ve­ro, joka kuu­luu vain nii­den mak­set­ta­vak­si, jot­ka eivät kuu­lu työt­tö­myys­kas­saan. Lisäk­si työ­nan­ta­ja jou­tuu mak­sa­maan tätä mak­sua vakuut­ta­mat­to­mis­ta­kin, ja tämä raha menee vain vakuu­tet­tu­jen hyväk­si, vaik­ka se tie­tys­ti koi­tuu pal­kan­mak­su­va­ran ale­ne­mi­se­na sen vakuut­ta­mat­to­man työn­te­ki­jän mak­set­ta­vak­si. (Työn­te­ki­jät mak­sa­vat tosia­sias­sa kaik­ki palk­ka­ve­rot, myös ne työ­nan­ta­jan muo­dol­li­ses­ti maksamat.)
      Osaa­ko joku sanoa, mitä vikaa sii­nä on, jos työt­tö­myys­va­kuu­tus muu­te­taan samal­la taval­la pakol­li­sek­si kuin sairausvakuutus.
      Tämän asian kans­sa täy­sin eril­li­nen on, haas­ka­taan­ko muu­ta­ma­kym­men­tä mil­joo­naa euroa vuo­des­sa sii­hen, että meil­lä on 30 eril­lis­tä kas­saa, sen sijaan että lai­tet­tai­siin koko hom­ma kelan hallinnoimaksi.

  113. Rai­mo K:Lait­to­mat lakot syn­ty­vät sii­nä tilan­tees­sa, kun työ­nan­ta­ja ilmoit­taa irti­sa­no­mi­sis­ta ja poruk­ka mars­sii ulos – ja EK haluai­si kiel­tää tämän­kin mie­le­nil­mauk­sen, voi­man­näyt­tö­hän se ei ole. Päinvastoin.

    En nyt ymmär­rä logiik­kaa­si. Jos lak­ko on lai­ton, niin se on kyl­lä sil­loin de jure kiel­let­tyä, kos­ka lait­to­muuk­sia ei oikeus­val­tios­sa sai­si tehdä. 

    Onha se nyt ihan hir­veä­tä, kun EK halu­aa kiel­let­tyä asi­aa kielletyksi 😉

  114. Mie­len­kiin­tois­ta että Osmoa syy­te­tään eriar­voi­suu­den lisää­mi­ses­tä kun ehdo­tus täy­sin ilmi­sel­väs­ti vähen­tää eriar­voi­suut­ta, kun pis­tää kaik­ki työt­tö­mät samal­le viivalle.

  115. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kuka on ehdot­ta­nut vapaa­eh­tois­ta työt­tö­myys­va­kuu­tus­ta. Me esi­tim­me kai­kil­le pakol­lis­ta työt­tö­myys­va­kuu­tus­ta, kos­ka vapaa­eh­toi­nen ei toi­mi. Ihmi­set osaa­vat arvioi­da ris­kin­sä ja pie­nen ris­kin hen­ki­löt eivät mak­sa vakuu­tus­ta. Sik­si esi­tim­me kai­kil­le pakol­lis­ta työt­tö­myys­va­kuu­tus­ta samaan tapaan kuin sai­raus­va­kuu­tus on kai­kil­le pakollinen. 

    Jos tämä ei ole sosia­lis­mia, niin se on aina­kin sosiaalidemokratiaa.

    Itse toi­voi­sin, että jär­jes­tel­miäm­me ja tuki­au­to­maat­te­jam­me kehi­tet­täi­siin sel­lai­seen suun­taan, mis­sä kan­sa­lai­set otta­vat enem­män vas­tuu­ta oman elä­män­sä asiois­ta, mukaan­luet­tu­na esim. sosi­aa­li- ja työttömyysturva. 

    Ilmei­ses­ti alku­pe­räi­nen hyvin­voin­ti­val­tion idea on ollut huo­leh­tia hei­kom­mis­ta, eli hen­ki­löis­tä jot­ka vaik­ka­pa vam­mai­suu­den takia eivät kyke­ne pär­jää­mään ilman apua. Vuo­si­kym­men­ten myö­tä iha­na sys­tee­mim­me on täs­sä huo­len­pi­dos­sa levin­nyt kuin pul­la­tai­ki­na ja kai­kil­le ter­veil­le ja työ­ky­kyi­sil­le on auto­maa­tis­ta tar­jol­la ilmai­sek­si asun­to­ja, päi­vä­ra­ho­ja, kou­lu­tus­ta, ter­vey­den­hoi­toa ym. loput­to­miin. Kan­sas­ta iso osa pas­si­voi­tuu (jopa suku­pol­ves­ta toi­seen) ja seu­rauk­set näky­vät jul­ki­sen talou­den sur­keas­sa tilassa.

    Nyt on kor­kea aika pur­kaa yli­me­ne­vää hol­hoa­mis­ta. Oli­si ensi­si­jais­ta estää ihmi­siä vaik­ka­pa ajau­tu­mas­ta elin­tas­osai­rauk­siin tai työt­tö­myy­teen, kuin kes­kit­tyä ongel­mien hoi­ta­mi­seen. Täs­sä kun­kin yksi­lön vas­tuu­ta omis­ta asiois­taan tulee isos­ti lisä­tä ja vaik­ka­pa työt­tö­myys­tur­va­jär­jes­tel­mää muut­taa tätä tuke­vaan suuntaan.

  116. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Osaa­ko joku sanoa, mitä vikaa sii­nä on, jos työt­tö­myys­va­kuu­tus muu­te­taan samal­la taval­la pakol­li­sek­si kuin sairausvakuutus.

    Odot­te­lem­me sinul­ta vas­taus­ta sii­hen, että mitä vikaa sii­nä oli­si, että työt­tö­myys­va­kuu­tus tuli­si oikeas­ti vapaa­eh­toi­sek­si, eli kaik­ki se raha, joka nyt menee työ­nan­ta­jal­ta ja val­tiol­ta suo­raan sin­ne, muu­tet­tai­siin työn­te­ki­jän pal­kak­si, jos­ta hän sai­si mak­saa työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sun, jos kat­soo sel­lais­ta tar­vit­se­van­sa, tai olla mak­sa­mat­ta, jos ei kat­so sitä tarvitsevansa. 

    Vakuu­tus­mak­sun voi­si minun puo­les­ta­ni vähen­tää vero­tuk­ses­sa (ja sit­ten vakuu­tuk­sen nos­ta­mi­nen oli­si verollista). 

    Sai­si­ko siis vih­doin­kin kuul­la perus­te­lut sil­le, mikä tuos­sa pakol­li­ses­sa sys­tee­mis­sä on täl­lais­ta aidos­ti vapaa­eh­tois­ta parem­paa? Hyväk­syn sen, että se on parem­pi kuin tuol­lai­nen nykyi­nen näen­näi­ses­ti vapaa­eh­toi­nen sys­tee­mi, joka on jär­kät­ty sel­lai­sek­si, ettei sys­tee­min ulko­puo­lel­le jää­mi­ses­sä ole talou­del­li­ses­ti juu­ri mitään järkeä. 

    Ymmär­täi­sin pakos­sa ole­van jotain tolk­kua, jos kyse oli­si asias­ta, jon­ka ris­ke­jä taval­li­set ihmi­set eivät osaa arvioi­da, mut­ta sinun itse­si mukaan ihmi­set juu­ri tie­tä­vät työt­tö­myys­ris­kin­sä suuruuden.

    1. En kan­na­ta vapaa­eh­tois­ta työt­tö­myys­va­kuu­tus­ta, kos­ka se ei toi­mi­si ja kos­ka työt­tö­myyt­tä vas­taan on jär­ke­vää voi­da ottaa vakuutus.
      Vapaa­eh­toi­nen työt­tö­myys­va­kuu­tus ei toi­mi, kos­ka ihmi­set osaa­vat arvioi­da ris­kin­sä. Pie­newn ris­kin väki ei ottai­si vakuu­tus­ta, jol­loin vakuu­tuk­ses­ta tuli­si kal­liim­pi, kes­ki­ris­kin väki­kään ei ottai­si vakuu­tus­ta ja lopu­ty­la vakuu­tuk­ses­ta tuli­si tol­kut­to­man kallis.

  117. Samu­li Saa­rel­ma: Jos haluat luo­da tulon­siir­to­mal­lin, jos­sa pie­nen työt­tö­myys­ris­kin ihmi­sil­tä siir­re­tään rahaa suu­ren työt­tö­myys­ris­kin ihmi­sil­le, niin voi­daan täs­tä tie­ten­kin kes­kus­tel­la, mut­ta puhu­taan asiois­ta sit­ten nii­den oikeil­la nimillä. 

    Yhdes­sä koko­nais­val­tai­ses­sa tulon­siir­to­mal­lis­sa­han nykyi­sin jo ele­tään. Ongel­ma­na on, että kun tulon­siir­rot toteu­tu­vat eri­lai­si­na tuki­na, mak­sui­na, veroi­na, sairas‑, työt­tö­myys- tai elä­ke­va­kuu­tuk­si­na, kukaan ei enää pys­ty hah­mot­ta­maan koko­nai­suut­ta. Samal­la jär­jes­tel­mäs­tä puut­tuu kannustavuus.

  118. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Osaa­ko joku sanoa, mitä vikaa sii­nä on, jos työt­tö­myys­va­kuu­tus muu­te­taan samal­la taval­la pakol­li­sek­si kuin sairausvakuutus.

    Sen jäl­keen val­tio sään­te­lee etuut­ta ja toden­nä­köi­ses­ti tuo ryh­män ehdot­ta­ma muu­tos sisäl­tää jo sekin leik­kauk­sen ja jos ei niin täl­lä val­mis­tel­laan por­va­ri­hal­li­tus­ta, joka sit­ten vii­meis­tään leik­kaa etuutta.

    Kun työt­tö­myys­va­kuu­tuk­ses­ta tulee osa val­tion talout­ta niin se nos­taa val­tion­ve­ro­nas­tet­ta ja pakot­taa taas leikkaamaan.

    Kun ryh­män kokoon­pa­no koos­tuu EK suo­si­jois­ta niin mitä­pä muu­ta siel­lä on taustalla

  119. Sylt­ty: En nyt ymmär­rä logiik­kaa­si. Jos lak­ko on lai­ton, niin se on kyl­lä sil­loin de jure kiel­let­tyä, kos­ka lait­to­muuk­sia ei oikeus­val­tios­sa sai­si tehdä. 

    Onha se nyt ihan hir­veä­tä, kun EK halu­aa kiel­let­tyä asi­aa kielletyksi 

    Hir­veä­tä­hän se on, mut­ta min­kä kokoi­nen sak­ko sen sit­ten korvaisi?

    Olet siis sitä miel­tä, että ammat­tio­sas­to­jen tulee ottaa vas­taan jouk­koir­ti­sa­no­mi­set pel­käs­tään aplodein.

  120. Sylt­ty: En nyt ymmär­rä logiik­kaa­si. Jos lak­ko on lai­ton, niin se on kyl­lä sil­loin de jure kiel­let­tyä, kos­ka lait­to­muuk­sia ei oikeus­val­tios­sa sai­si tehdä.
    Onha se nyt ihan hir­veä­tä, kun EK halu­aa kiel­let­tyä asi­aa kielletyksi 

    Ei län­si­mais­sa mie­le­no­soit­ta­mi­nen ole kiel­let­tyä , muis­sa mais­sa täl­lai­set lakot, jois­ta EK her­mos­tuu ja halu­aa lopet­taa luo­ki­tel­laan mie­le­no­soi­tuk­sik­si eikä niis­tä ole seuraamuksia

    Mie­le­no­soi­tus­va­paus kun kuu­luu sananvapauteen.

    Ja tuo­tan­nos­sa on nor­maa­lis­ti­kin tuol­lai­sia kat­ko­ja, joten tuol­lai­siin kat­koi­hin on val­mis­tau­dut­tua­va jo aivan nor­maa­lin lii­ke­toi­min­nan puitteissa.

    Niin­pä tap­pioi­ta ei juu­ri synny.

    EK moti­vaat­to­ri­na on mie­le­no­soi­tus­ten aiheut­ta­ma ima­go­tap­pio ja työn­te­ki­jöi­den täy­del­li­nen alistaminen.

    Muis­sa mais­sa todel­lis­ten lait­to­mein lak­ko­jen estä­mi­nen tapah­tuu myö­tä­mää­rää­mi­soi­keu­del­la .Suo­mes­sa työ­nan­ta­jan val­ta on dik­da­too­ris­ta eikä työn­te­ki­jöil­lä ole kuin puheoikeus.

    Muu­al­la työn­te­ki­jöil­lä on veto-oikeus joh­don hen­ki­lös­tö­pää­tök­siin ja niin­pä lait­to­mien lak­ko­jen tar­ve on vähäisempi.

  121. Samu­li Saa­rel­ma: En ymmär­rä logiik­kaa­si. Haluat pakot­taa ihmi­set, jot­ka eivät kat­so tar­vit­se­van­sa vakuu­tus­ta, osta­maan sen. Mikä tolk­ku täs­sä oikein on? 

    Jos ihmi­set osaa­vat arvioi­da ris­kin­sä, niin onko jokin syy sil­le, mik­si hom­ma ei toi­mi­si. Ymmär­rän, että hom­ma ei vält­tä­mät­tä toi­mi­si, jos ihmi­set eivät osai­si arvioi­da riskiään. 

    Jos haluat luo­da tulon­siir­to­mal­lin, jos­sa pie­nen työt­tö­myys­ris­kin ihmi­sil­tä siir­re­tään rahaa suu­ren työt­tö­myys­ris­kin ihmi­sil­le, niin voi­daan täs­tä tie­ten­kin kes­kus­tel­la, mut­ta puhu­taan asiois­ta sit­ten nii­den oikeil­la nimil­lä. Sen jäl­keen pitäi­si joten­kin perus­tel­la, mikä yhteis­kun­nal­li­nen hyö­ty on sii­tä, että suu­ren työt­tö­myys­ris­kin työ­tä tar­joa­vat työ­nan­ta­jat saa­vat käy­tän­nös­sä kil­pai­lue­tua pie­nen työt­tö­myys­ris­kin työ­nan­ta­jiin, kos­ka hei­dän ei tar­vit­se palk­kauk­ses­sa kom­pen­soi­da miten­kään sitä, että työ­hön liit­tyy suu­ri ris­ki jou­tua työttömäksi. 

    Itse pitäi­sin yhteis­kun­nan koko­nai­suu­den kan­nal­ta nii­tä pie­nen ris­kin työ­nan­ta­jia parem­pi­na, mut­ta sinä var­maan perus­te­let meil­le, mik­si nii­tä suu­ren ris­kin työ­nan­ta­jia pitää subventoida.

    Nyt hom­ma menee vähän toi­sin­päin. Suu­ren työt­tö­myys­ris­kin työn­te­ki­jät (pät­kä­työ­läi­set ym. lii­toil­le kel­paa­mat­to­mat) ovat pako­tet­tu­ja sub­ven­toi­maan liit­to­jen jäse­nien ansiosidonnaista.

    Tämä pak­ko­sub­ven­tio pitää pur­kaa, joko niin että val­tio ottaa koko­nais­vas­tuun ansio­si­don­nai­ses­ta tai niin että kas­so­jen pitää kerä­tä koko ansio­si­don­nai­sen kus­tan­nuk­set jäsen­mak­suis­saan. Jos nyt jäsen­mak­su on n. 100 euroa ja sil­lä kate­taan 5 % kus­tan­nuk­ses­ta, nouse­vat jäsen­mak­sut tasol­le 2000 euroa/a. Tämän jäl­keen ehkä jokai­sel­le voi­si tul­la mah­dol­li­suus myös itse arvioi­da halua­man­sa ansio­si­don­nais­va­kuu­tuk­sen taso, ajas­sa ja mää­räs­sä, mikä tie­ten­kin vai­kut­tai­si vakuutusmaksuun.

    Nykyi­nen pii­lo­tu­ki ay-liik­keen jäse­nil­le on sie­tä­mä­tön ja epä­oi­keu­den­mu­kai­nen sekä kallis.

  122. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Johan­na. Vas­tus­ta­ko aja­tus­ta, että työt­tö­myys­va­kuu­tuk­ses­ta tuli­si pakol­li­nen, kuten sai­raus­va­kuu­tus on. Jokai­sen oili­si pak­ko kuu­lua johon­kin kassaan.

    Minus­ta kaik­kien työs­sä­käy­vien tuli­si kuu­lua kas­saan. Itse kan­na­tan muil­ta osin perus­tu­loa, kos­ka täs­sä tuki­vii­da­kos­sa ei ole mitään jär­keä. Sen lisäk­si voi /pitää kuu­lua kas­saan, jol­loin työt­tö­mä­nä saa aiem­piin työ­tu­loi­hin perus­tu­vaa korvausta.

    Usko­ma­ton mää­rä ihmi­siä hakee kuu­kausit­tain sovi­tel­tua päi­vä­ra­haa, eli heil­lä on osa-aikais­ta tai keik­ka­työ­tä. Perus­tu­lo vähen­täi­si tätä­kin pape­rin­pyö­rit­tä­mis­tä. Oli­si perus­tu­lo ja sii­hen pääl­le osa-aika­työn palk­ka. Hyvin monel­la päi­vä­ra­han­ha­ki­jal­la on työ­tu­loa 0 — 2000 €/kk.

    Ansio­si­don­nai­sen kes­toa tulee lyhen­tää. Mie­les­tä­ni se, että alle 3 vuo­den työ­his­to­rial­la mak­se­taan enää 400 päi­vää oli jär­ke­vä laki­muu­tos. Ei ole mitään ide­aa, että juu­ri kou­lus­ta pääs­syt nuo­ri on työs­sä 26 viik­koa ja sen jäl­keen voi saa­da 2 vuot­ta ansiosidonnaista.

  123. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    En kan­na­ta vapaa­eh­tois­ta työt­tö­myys­va­kuu­tus­ta, kos­ka se ei toi­mi­si ja kos­ka työt­tö­myyt­tä vas­taan on jär­ke­vää voi­da ottaa vakuutus.
    Vapaa­eh­toi­nen työt­tö­myys­va­kuu­tus ei toi­mi, kos­ka ihmi­set osaa­vat arvioi­da ris­kin­sä. Pie­newn ris­kin väki ei ottai­si vakuu­tus­ta, jol­loin vakuu­tuk­ses­ta tuli­si kal­liim­pi, kes­ki­ris­kin väki­kään ei ottai­si vakuu­tus­ta ja lopu­ty­la vakuu­tuk­ses­ta tuli­si tol­kut­to­man kallis.

    Onhan tuo kas­san jäse­nyys vapaa­eh­tois­ta Ruot­sis­sa ja Tanskassa.

    Mut­ta näis­sä mais­sa perus­tur­van taso on kor­keam­pi kuin Suo­mes­sa, joten näis­sä mais­sa ei olla niin riip­pu­vai­sia ansio­si­don­nai­ses­ta turvasta.

  124. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vapaa­eh­toi­nen työt­tö­myys­va­kuu­tus ei toi­mi, kos­ka ihmi­set osaa­vat arvioi­da ris­kin­sä. Pie­newn ris­kin väki ei ottai­si vakuu­tus­ta, jol­loin vakuu­tuk­ses­ta tuli­si kal­liim­pi, kes­ki­ris­kin väki­kään ei ottai­si vakuu­tus­ta ja lopu­ty­la vakuu­tuk­ses­ta tuli­si tol­kut­to­man kallis.

    … kes­ki­ris­kin väki, puhu­mat­ta­kaan suu­ri­ris­ki­sis­tä eivät ottai­si kal­lis­ta vakuu­tus­ta, kos­ka tie­tä­vät, että ylei­nen sosi­aa­li­tur­va mah­dol­li­sen ongel­man vii­me kädes­sä hoitaisi.

    Itse näen, että täl­lai­ses­sa kor­kean sosi­aa­li­tur­van ja työl­li­syy­sas­teen maas­sa työt­tö­myys- ja sai­raus­va­kuu­tus ovat aika taval­la kes­ke­nään ver­ran­nol­li­sia. Et sinä tie­dä kak­si­kymp­pi­se­nä pysyt­kö koh­ta­lai­sen ter­vee­nä, tai olet­ko valin­nut sel­lai­sen työ­tu­le­vai­suu­den, joka eläk­keel­le asti kes­tää. Toki joil­la­kin ihmi­sil­lä on suh­teel­li­sen var­ma työ­ura edes­sä, mut­ta hei­dän koh­dal­laan pie­ni soli­daa­ri­suus tus­kin talout­ta romut­tai­si. Sehän on joka tapuk­ses­sa turvattu.

    Olen kaa­vail­lun pakol­li­sen työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen kan­nal­la, mut­ta tämä­kin kes­kus­te­lu on vah­vis­ta­nut käsi­tys­tä­ni, että sosi­aa­li­ti­li oli­si yksin­ker­tai­sin ja oikeu­den­mu­kai­sin rat­kai­su tähän int­res­sien ja motii­vien täy­del­li­seen sekasotkuun.

  125. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    En kan­na­ta vapaa­eh­tois­ta työt­tö­myys­va­kuu­tus­ta, kos­ka se ei toi­mi­si ja kos­ka työt­tö­myyt­tä vas­taan on jär­ke­vää voi­da ottaa vakuutus.
    Vapaa­eh­toi­nen työt­tö­myys­va­kuu­tus ei toi­mi, kos­ka ihmi­set osaa­vat arvioi­da ris­kin­sä. Pie­newn ris­kin väki ei ottai­si vakuu­tus­ta, jol­loin vakuu­tuk­ses­ta tuli­si kal­liim­pi, kes­ki­ris­kin väki­kään ei ottai­si vakuu­tus­ta ja lopu­ty­la vakuu­tuk­ses­ta tuli­si tol­kut­to­man kallis. 

    Eikö vakuu­tuk­sen hin­noit­te­lun ylei­nen idea juu­ri ole­kin se, että vakuu­tus­mak­su mää­räy­tyy ris­kin suu­ruu­den mukaan ja että nii­den ei vakuu­tus­ta kan­na­ta ottaa jot­ka eivät sitä tarvitse? 

    Pakol­li­ses­sa mak­su­jär­jes­tel­mäs­sä ja nyky­sys­tee­mis­sä työ­tai­ton­sa ja työ­kun­ton­sa, ter­vey­ten­sä, moti­vaa­tion­sa ja muut asiat kun­nos­sa pitä­vä hen­ki­lö on näis­sä jul­ki­sis­sa “vakuu­tuk­sis­sa” rahas­tet­ta­va­na jo ihan tilas­tol­li­sel­la toden­nä­köi­syy­del­lä. Tulon­siir­ros­ta tai veros­ta­han näis­sä on kysy­mys, vakuu­tuk­ses­ta puhu­mi­nen on vain savu­ver­ho, jol­la sys­tee­mil­le yri­te­tään luo­da hyväksyttävyyttä.

  126. Pent­ti Ara­jär­vel­lä oli täs­tä aihees­ta mai­nio kir­joi­tus Hel­sin­gin San­omain ylei­sön­osas­tos­sa. Kan­nat­taa lukea. Sii­nä on hyviä näkö­kul­mia, joi­ta kan­nat­taa poh­tia itse kunkin.

  127. Samal­la muu­ten voi­si kor­ja­ta epä­koh­dan kos­kien työs­sä­oloeh­to­ja ja sovi­tel­tu­ja päivärahoja. 

    Kelal­la on työ­nan­ta­jil­le työ­läs loma­ke TT4 (3 sivua nume­roi­ta per työn­te­ki­jä), jos­sa kysel­lään mm. edel­li­sen vuo­den ajal­ta jokai­sen vii­kon viik­ko­tun­te­ja erik­seen ynnä­muu­ta. Mikään fir­ma, jol­la ei ole hen­ki­lös­tö­osas­toa, ei ehdi ja jak­sa enti­sis­tä työn­te­ki­jöis­tään täy­tel­lä näi­tä lap­pu­ja, ja nii­tä sit­ten huhuil­laan ja arvioi­daan miten mikä­kin tun­ti­mää­rä menee. Koh­tuu­ton byro-rasi­te työ­nan­ta­jal­le ja työn­te­ki­jä saa päi­vä­ra­han­sa myöhässä. 

    Hom­man tuli­si olla mer­kit­tä­väs­ti yksin­ker­tai­sem­paa ja perus­tua taval­li­seen palk­ka­to­dis­tuk­seen a la palkka.fi ja samal­la työt­tö­myys­kas­so­jen toi­min­ta tehos­tuu puolella.

    Lisäk­si olen sitä miel­tä yrit­tä­jä­nä, että ansio­si­don­nai­seen kuu­lu­mi­sen tuli­si edel­leen olla vapaa­eh­tois­ta enkä kai­paa sitä lain­kaan. Ris­ki kuu­luu yrit­tä­mi­seen. En myös­kään halua mak­saa sään­nöl­li­ses­ti työt­tö­mien alo­jen yrit­tä­jien ansiosidonnaisia.

  128. Vesa: Eikö vakuu­tuk­sen hin­noit­te­lun ylei­nen idea juu­ri ole­kin se, että vakuu­tus­mak­su mää­räy­tyy ris­kin suu­ruu­den mukaan ja että nii­den ei vakuu­tus­ta kan­na­ta ottaa jot­ka eivät sitä tarvitse? 

    Kukaan, jol­la oli­si 6kk irti­sa­no­mi­sai­ka ei vakuu­tus­ta ottai­si, kos­ka irti­sa­no­mis­ti­lan­tees­sa ehti­si liit­tyä mukaan. Työs­sä­oloeh­to täyt­tyi­si. Sama­han se on nykyään.

    Ainoas­taan, jos fir­mal­la on kon­kurs­si­ris­ki, pitäi­si olla mukana.

  129. Elä­ke­te­for­min kes­kei­nen tulos ja ilmei­ses­ti tavoi­te pn, että vuo­den 1960 jäl­keen syn­ty­nei­den eläk­kei­den tasoa pudo­te­taan rajusti. 

    SDP ei enää piit­taa asias­ta, kos­ka hei­dän äänes­tä­jän­sä ovat suu­ris­ta ikä­luo­kis­ta ja hei­dän eläk­keen­sä saa­daan täl­lä tur­vat­tua. Kokoo­mus ei peri­aat­tees­sa piit­taa ja Kepul­le maa­ta­lou­den omat sys­tee­mit ja tuet ovat riit­tä­vä diili. 

    Työl­li­syys­po­li­tii­kan ja eläk­kei­den koh­ta­lo­nyh­teys on sen ver­ran tiuk­ka, että ne toki käsi­tel­lään irral­laan toisistaan. 

    Seka­vak­si asian teke­vät har­vat mut­ta ylei­sem­mät suu­re­läk­keet. Nekin on ansait­tu, osin vähän lain­sää­dän­nön varjoissa. 

    Kun­ta­hom­mis­sa voi olla hyvin 68-vuo­ti­aak­si opet­ta­mas­sa ja sosi­aa­li­puo­lel­la ja viras­tos­sa. Sama kos­kee lain val­mis­tel­lei­ta ja päät­tä­nei­tä. Ei siel­lä irti­sa­no­ta yli 50-vuo­tiai­ta tai ketään. 

    Edel­li­nen uudis­tus pudot­ti eläk­kei­tä n 5 — 10%, odo­tus on n 50% aiem­mas­ta tulo­ta­sos­ta. Jat­kos­sa hyvä jos 40%. 

    Poli­tii­kas­sa kan­nat­taa kat­soa mitä ongel­maa ollaan ratkaisemassa.

  130. Rai­mo K: Hir­veä­tä­hän se on, mut­ta min­kä kokoi­nen sak­ko sen sit­ten korvaisi?

    Yleen­sä Suo­mes­sa lait­to­muuk­siin syyl­lis­ty­neil­le on mää­rät­ty toi­saal­ta sak­ko ja sit­ten toi­saal­ta vahin­gon­kor­vauk­set. Jos minä pol­tan talo­si, niin sak­ko­jen lisäk­si jou­dun kyl­lä kor­vaa­maan myös aiheu­ta­ma­ni tuhot, eiks niin? 

    Olet siis sitä miel­tä, että ammat­tio­sas­to­jen tulee ottaa vas­taan jouk­koir­ti­sa­no­mi­set pel­käs­tään aplodein.

    Kyl­lä buu­aus­kin kävi­si, kun­han se teh­täi­siin kah­vi- tai ruokatunnilla.

  131. Krtek:Lisäk­si olen sitä miel­tä yrit­tä­jä­nä, että ansio­si­don­nai­seen kuu­lu­mi­sen tuli­si edel­leen olla vapaa­eh­tois­ta enkä kai­paa sitä lain­kaan. Ris­ki kuu­luu yrit­tä­mi­seen. En myös­kään halua mak­saa sään­nöl­li­ses­ti työt­tö­mien alo­jen yrit­tä­jien ansiosidonnaisia.

    Täs­tä olen muu­ten ihan samaa miel­tä. En kos­kaan otta­nut yritt­jään työt­tö­myys­va­kuu­tus­ta, kos­ka sen oli­si jout­nut mak­sa­maan koko­naan itse. Lii­an kal­lis­ta eikä työt­tö­myys ollut riskinä.

  132. Ja rapor­tis­sa ei mai­nut­tu sitä pahin­ta kan­nus­tin­louk­kua eli Kelan ala-arvois­ta asiakaspalvelua

    Kun työ­tön ottaa pät­kä­työn vas­taan niin rahan­tu­lo kat­ke­aa 1,5–3 kuu­kau­dek­si , jos on kelan asiakkaana

    Kas­sat hoi­ta­vat asiat ripeäm­min ja jous­ta­vas­ti ja jos työ­naant­ja osa hoi­taa homamn­sa niin rahan­tu­lo ei katkea.Kela tul­kit­see myös päi­vä­ra­han saan­tia tiu­kem­min eikä ota huo­mioon ala­koh­tai­sia tar­pei­ta. Ja Kelan asia­kas­pal­ve­li­ja jou­tuu hoi­ta­maan laa­jaa kir­joa etuuk­sia eikä ammt­ti­tai­to rii­tä kaikkeen.

    Ja jos yhtäk­kiä Kelan tuki­taan sato­ja tuhan­sia uusia asiak­kai­ta niin ongel­mat ovat pitkäaikaisia

  133. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vapaa­eh­toi­nen työt­tö­myys­va­kuu­tus ei toi­mi, kos­ka ihmi­set osaa­vat arvioi­da ris­kin­sä. Pie­newn ris­kin väki ei ottai­si vakuu­tus­ta, jol­loin vakuu­tuk­ses­ta tuli­si kal­liim­pi, kes­ki­ris­kin väki­kään ei ottai­si vakuu­tus­ta ja lopu­ty­la vakuu­tuk­ses­ta tuli­si tol­kut­to­man kallis.

    Jos nyt oikein ymmär­sin, niin et halua teh­dä vakuu­tuk­ses­ta vapaa­eh­tois­ta sik­si, että haluat, että ihmis­ten vakuu­tus­mak­sut eivät vas­taa hei­dän ris­kiä koh­da­ta asia X, jota vas­taan he itse­ään vakuut­ta­vat, vaan haluat pakot­taa mata­lan ris­kin ihmi­set sub­ven­toi­maan vakuu­tus­mak­suil­laan kor­kean ris­kin ihmisiä. 

    Pitäi­si­kö vas­taa­vaa sovel­taa muis­sa­kin vakuu­tuk­sis­sa? Pitäi­si­kö vaik­ka­pa lii­ken­ne­va­kuu­tus muut­taa kiin­teä­hin­tai­sek­si niin, että vähän kola­roi­vil­le eivät vakuu­tus­yh­tiöt saa antaa bonuksia? 

    Jos työt­tö­myys­va­kuu­tus toi­mi­si “täy­del­li­ses­ti”, eli vakuu­tus­mak­su oli­si jokai­sen vakuu­tet­ta­van koh­dal­la yhtä suu­ri kuin hänen toden­nä­köi­syy­ten­sä jou­tua työt­tö­mäk­si ker­taa hänen vakuu­tuk­ses­ta saa­man­sa kor­vaus (+ joku kor­vaus vakuu­tus­yh­tiöl­le), niin en ihan ymmär­rä, mik­si tämä oli­si “tol­kut­to­man” kal­lis­ta. Täy­del­li­sel­lä viit­taan täs­sä myös sii­hen, että sekä ihmi­set itse että vakuu­tus­yh­tiö osai­si­vat nuo arvioi­da suh­teel­li­sen hyvin. Jos oikein ymmär­sin, niin sinun mukaa­si tämä ole­tus pitää paikkaansa.

    Jos siis hom­ma toi­mi­si noin, niin eikö sii­nä oli­si kyse ihan saman­lai­ses­ta kuin kai­kis­sa muis­sa­kin vakuu­tuk­sis­sa, eli ihmi­set oli­si­vat val­miit uhraa­maan osan jat­ku­vas­ta tulo­vir­ras­taan var­mis­taak­seen sen, ettei­vät jou­du yhtäk­kiä suu­riin ongel­miin itses­tään riip­pu­mat­to­man syyn vuok­si? Mik­si asia toi­mi­si vaik­ka­pa palo­va­kuu­tuk­ses­sa, mut­tei täs­sä työt­tö­myyt­tä vas­taan vakuuttamisessa? 

    Sinul­ta jäi vas­taa­mat­ta sii­hen, mikä yhteis­kun­nal­li­nen hyö­ty seu­raa sii­tä, että pie­nen työt­tö­myy­den ris­kin työ­tä tar­joa­vat työ­nan­ta­jat pan­naan sub­ven­toi­maan suu­ren työt­tö­myy­den ris­kin työ­tä tar­joa­via työ­nan­ta­jia. Sii­tä­hän täs­sä lop­pu­jen lopuk­si on kyse. Jos sub­ven­tio­ta ei oli­si, voi­si­vat pie­nen työt­tö­myy­den ris­kin työ­nan­ta­jat las­kea palk­ko­ja, kos­ka hei­dän työn­te­ki­jöil­lään oli­si varaa ostaa hal­vem­pi työt­tö­myys­va­kuu­tus ja toi­saal­ta kor­kean ris­kin työ­nan­ta­jien oli­si pak­ko nos­taa palk­ko­ja, kos­ka hei­dän työn­sä ei enää koko­nai­suut­ta kat­soen enää oli­si­kaan niin hou­kut­te­le­va. Mark­ki­noil­la kil­pail­taes­sa sub­ven­tion pois­ta­mi­nen siis suo­si­si työ­nan­ta­jia, jot­ka tar­joa­vat työ­tä, jos­sa on pie­ni työt­tö­myy­den ris­ki. Eikö täl­lai­sia työ­paik­ko­ja juu­ri pitäi­si­kin suosia?

    1. Työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su samoin kuin sai­raus­va­kuu­tus ovat luon­teel­taan soli­daa­ri­sia ja niin tulee ollakin.

  134. Rol­le: Jos nyt jäsen­mak­su on n. 100 euroa ja sil­lä kate­taan 5 % kus­tan­nuk­ses­ta, nouse­vat jäsen­mak­sut tasol­le 2000 euroa/a. Tämän jäl­keen ehkä jokai­sel­le voi­si tul­la mah­dol­li­suus myös itse arvioi­da halua­man­sa ansio­si­don­nais­va­kuu­tuk­sen taso, ajas­sa ja mää­räs­sä, mikä tie­ten­kin vai­kut­tai­si vakuutusmaksuun.

    Juu­ri näin. Ja siis tuon lisäk­si kaik­kien pal­kat nouse­vat sil­lä mää­räl­lä, mikä työ­nan­ta­jil­ta nyt pak­ko-ote­taan tuo­hon vakuutukseen. 

    Tuo rää­tä­löin­ti oli muu­ten hyvä point­ti. Vas­taa­va­han pätee esim. hen­ki­va­kuu­tuk­siin, jois­sa ihmi­set saa­vat päät­tää vakuu­tuk­sen koon ja täs­tä sit­ten seu­raa se, pal­jon­ko vakuu­tus­mak­su on. Yleen­sä ihmi­set jus­tee­raa­vat tämän niin, että esim. puo­li­so saa mak­set­tua asun­to­lai­nan, jol­loin tulon­saa­jan kuo­le­ma ei aja lop­pu­per­het­tä kadulle. 

    Minus­ta työt­tö­myys­va­kuu­tuk­ses­sa sama voi­si toi­mia oikein hyvin. Joku voi olla alal­la, jos­sa työt­tö­mäk­si jou­tu­mi­nen on toden­nä­köis­tä, mut­ta uuden työn löy­ty­mi­nen suht help­poa. Täl­lai­nen hen­ki­lö halu­aa suu­ren pro­sen­tin vakuu­tuk­sen (jot­tei­vät tulot putoa työt­tö­myys­jak­soil­la), mut­tei tar­vit­se sil­le pit­kää kes­toa. Joku toi­nen taas voi kes­tää jon­kin­lai­sen tulon­me­ne­tyk­sen, mut­tei ole miten­kään var­ma, että löy­tää nopeas­ti uut­ta työ­paik­kaa. Täl­lai­nen hen­ki­lö haluai­si sit­ten pit­kä­kes­toi­sen mata­lan pro­sen­tin vakuu­tuk­sen. Ja kaik­kea muu­ta, mitä vakuu­tus­yh­tiöt vain keksivätkin.

  135. Tapio: Et sinä tie­dä kak­si­kymp­pi­se­nä pysyt­kö koh­ta­lai­sen ter­vee­nä, tai olet­ko valin­nut sel­lai­sen työ­tu­le­vai­suu­den, joka eläk­keel­le asti kes­tää. Toki joil­la­kin ihmi­sil­lä on suh­teel­li­sen var­ma työ­ura edes­sä, mut­ta hei­dän koh­dal­laan pie­ni soli­daa­ri­suus tus­kin talout­ta romuttaisi.

    Minus­ta soli­daa­ri­suus liit­tyy sosi­aa­li­tur­vaan, eikä minul­la ole mitään sitä vas­taan, että rik­kaat sub­ven­toi­vat köy­hiä. En vain ymmär­rä, mik­si ansio­tur­va pitää tähän sot­kea. Työt­tö­myys­ris­kin suu­ruu­des­ta riip­pu­mat­to­mien vakuu­tus­mak­su­jen sys­tee­mis­sä (se, mikä Suo­mes­sa nyt on ja jon­ka Osmo halu­aa pakol­li­sek­si kai­kil­le) pahim­mil­laan köy­hät sub­ven­toi­vat rik­kai­ta, kun joku suh­teel­li­sen tur­val­li­ses­sa, mut­ta pie­ni­palk­kai­ses­sa työs­sä ole­va sub­ven­toi työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­suil­laan sel­lais­ta, joka on valin­nut työ­pai­kak­seen kor­kea­palk­kai­sen, mut­ta epä­var­man paikan.

  136. Samu­li Saa­rel­ma: Jos nyt oikein ymmär­sin, niin et halua teh­dä vakuu­tuk­ses­ta vapaa­eh­tois­ta sik­si, että haluat, että ihmis­ten vakuu­tus­mak­sut eivät vas­taa hei­dän ris­kiä koh­da­ta asia X, jota vas­taan he itse­ään vakuut­ta­vat, vaan haluat pakot­taa mata­lan ris­kin ihmi­set sub­ven­toi­maan vakuu­tus­mak­suil­laan kor­kean ris­kin ihmisiä. 

    Täl­lais­ta jär­jes­te­lyä kut­su­taan ter­mil­lä “hyvin­voin­ti­val­tio”.

  137. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su samoin kuin sai­raus­va­kuu­tus ovat luon­teel­taan soli­daa­ri­sia ja niin tulee ollakin. 

    Molem­pien koh­dal­la tämä voi joh­taa sii­hen, että köy­hät sub­ven­toi­vat rik­kai­ta. Sai­raus­va­kuu­tuk­sen koh­dal­la tämä on joten­kin perus­tel­ta­vis­sa, kos­ka työn­te­ki­jän sai­ras­ta­vuu­den lisää­mi­nen ei hyö­dy­tä työ­nan­ta­jaa oikeas­taan kos­kaan, mut­ta työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen koh­dal­la tämä joh­taa siis siis sii­hen, että hyvät työ­nan­ta­jat (sel­lai­set, jot­ka tar­joa­vat pit­kiä ja kes­tä­viä työ­suh­tei­ta) sub­ven­toi­vat huo­no­ja työ­nan­ta­jia (pät­kä­töi­tä tar­joa­vat), kos­ka jou­tu­vat osal­lis­tu­maan näi­hin töi­hin men­nei­den työttömyydestä. 

    Osmo, et tois­tai­sek­si ole tähän epä­koh­taan otta­nut mitään kan­taa. Eikö sitä sinus­ta ole lain­kaan ole­mas­sa, vai eikö sii­tä vain tar­vit­se välittää?

  138. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su samoin kuin sai­raus­va­kuu­tus ovat luon­teel­taan soli­daa­ri­sia ja niin tulee ollakin.

    Täs­tä tie­tys­ti voi olla tois­ta­kin mieltä. 

    Suo­men talou­den suu­rin ongel­ma juu­ri on tämä yli­pur­sua­va soli­daa­ri­suus, jon­ka seu­rauk­se­na kor­kea vero­tus, hir­veä­tä vauh­tia lisä­vel­kaan­tu­va jul­ki­nen sek­to­ri, heik­ke­ne­vät jul­ki­set pal­ve­lut, yri­tys­toi­min­nan heik­ko kv-kil­pai­lu­ky­ky, teol­li­suu­des­ta katoa­vat työ­pai­kat, kor­kea työt­tö­myys ja kan­sa­kun­nan kas­va­va pahoinvointi. 

    Mark­ki­na­ta­lous nujer­si kom­mu­nis­min ja se tulee nujer­ta­maan myös sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­sen yhteis­kun­ta­mal­lin. Impe­riu­mi yrit­tää vas­tais­kua ja saa­vu­tet­tu­jen etu­jen puo­lus­ta­mis­ta ay-liik­keen joh­dol­la, mut­ta tulee häviä­mään ellem­me tee täys­kään­nös­tä esi­mer­kik­si pää­omien, tava­roi­den, pal­ve­lui­den, ihmis­ten vapaan liik­ku­vuu­den suhteen.

  139. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su samoin kuin sai­raus­va­kuu­tus ovat luon­teel­taan soli­daa­ri­sia ja niin tulee ollakin. 

    Toi­saal­ta tois­ten soli­daa­ri­suut­ta voi myös vää­rin­käyt­tää ja lii­an hyvä yhteis­vas­tuu syö yksi­lön oman vas­tuun tar­vet­ta. Näi­den ongel­mien kor­jaa­mi­seen ei kui­ten­kaan pidä kehit­tää mas­sii­vis­ta byro­kra­ti­aa 😉 Ter­veys­ti­lin tapai­nen rat­kai­su myös työt­tö­myys­va­kuu­tuk­seen voi­si olla toimiva.

  140. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su samoin kuin sai­raus­va­kuu­tus ovat luon­teel­taan soli­daa­ri­sia ja niin tulee ollakin.

    Näin minä­kin ne näen, eivät­kä ne ole nyt­kään perin­tei­sen yksi­lö­va­kuu­tus­ma­te­ma­tii­kan mukai­sia. Monel­ta tar­peet­to­mal­ta sekaan­nuk­sel­ta väl­tyt­täi­siin, jos niis­sä kor­vat­taa­isiin sana “x‑vakuutus” sanal­la “x‑turva”.

    Toki jul­ki­nen val­ta sää­te­lee Suo­mes­sa myös yksi­lö­va­kuu­tuk­sia todel­li­sis­ta ris­keis­tä poi­ke­ten. Muis­taak­se­ni suku­puo­lia ei saa ero­tel­la esim. auto- ja lii­ken­ne­va­kuu­tuk­sis­sa, mikä on vas­toin riskitilastoja.

  141. Työt­tö­myys­va­kuu­tus on kum­mal­li­nen seka­si­kiö. Se rahoi­te­taan 95-pro­sent­ti­ses­ti kai­kil­ta pal­kan­saa­jil­ta ja hei­dän työ­nan­ta­jil­taan kerä­tyil­lä veroil­la. Työt­tö­myys­kas­sat mak­sa­vat ansio­tur­van menois­ta vai­vai­set vii­si pro­sent­tia, mut­ta vakuu­tus kos­kee vain kas­san jäse­niä. Muut siis mak­sa­vat, mut­ta eivät saa vakuutusturvaa.”

    Täs­tä on myös väliin­pu­toa­jia. Itse olin mak­sa­nut lii­ton raho­ja jo tois­ta­kym­men­tä vuot­ta, kun työt­tö­myys iski vuon­na 2009. Sil­loin sain tie­tää, että en ole työt­tö­myys­tu­ki­kel­poi­nen. Seu­raa­van ker­ran sel­vit­te­lin asi­aa vuon­na 2012 ja täl­löin minul­le sel­vi­si, että en tule elä­mä­ni aika­na kos­kaan ole­maan oikeu­tet­tu työt­tö­myys­kor­vauk­seen ja ero­sin ammattiliitosta.

  142. Onko jos­sa­kin vakuut­ta­vaa ana­lyy­siä ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van yhteis­kun­nal­li­sis­ta vai­ku­tuk­sis­ta? Äkkiä aja­tel­tu­na kun tuol­lai­nen kan­nus­taa “todel­li­seen” (ex sosi­aa­li­tur­va) mak­su­ky­kyyn näh­den lii­al­li­seen kulu­tuk­seen ja ennen kaik­kea kulu­tuk­sen raken­tee­seen jos­sa kes­te­tään huo­nos­ti tulos­hok­ke­ja. Jos tuo­ta ansio­si­don­nais­ta ei oli­si sel­kä­no­ja­na, kiin­teät kulut jou­dut­tai­siin pitä­mään alem­pa­na. En näe, että tämä aina­kaan itses­tään­sel­väs­ti oli­si huo­no asia.

  143. Pir­jo: Kukaan, jol­la oli­si 6kk irti­sa­no­mi­sai­ka ei vakuu­tus­ta ottai­si, kos­ka irti­sa­no­mis­ti­lan­tees­sa ehti­si liit­tyä mukaan. Työs­sä­oloeh­to täyt­tyi­si. Sama­han se on nykyään.
    Ainoas­taan, jos fir­mal­la on kon­kurs­si­ris­ki, pitäi­si olla mukana.

    Tämä on var­maan se tär­kein pontti.Kun irti­sa­no­mi­sai­ka on 6 kk niin ehtii hakeu­tua uusiin töi­hin ja nyt suu­ril­la fir­moil­la on tapa­na mak­saa irti­sa­no­mis­kor­vaus­ta, joten enää har­va sai­si ansiosidonnaista.

    Mut­ta tämä kos­kee vain hyvä­osai­sia irtisanottuja

    Nyt­kin ehto­jen kiris­tä­mi­nen on joh­ta­nut sii­hen, että vain n 30 % työt­tö­mis­tä saa ansio­si­don­nais­ta ja tämä uudis­tus mer­kit­see, että käy­tän­nös­sä työt­tö­myys­tur­vas­ta voi­daan lei­ka­ta sato­ja miljoonia.

    Se lie­nee se todel­li­nen tavoite.

    Toi­nen tavoi­te on supis­taa työn­te­ki­jöi­den vai­kut­ta­mis­ta työ­elä­män sään­te­lyyn ja työn­te­ki­jöi­den oman osal­lis­tu­mi­sen vähentäminen.

    Yksi perus­te ansio­si­don­nai­sen lyhen­tä­mi­sel­le oli tuon 500 päi­vän pii­kin sulattaminen.Valitettavasti tuo­ta piik­kiä ei ole näky­nyt kas­so­jen tilas­tois­sa, kuten aikais­me­min jo esitin

    Ja ansio­si­don­nai­sen lyhen­tä­mi­nen siir­täi­si sen vain 250 päi­vän koh­dal­le, joten piik­kiä uusi­kaan sys­tee­mi ei pois­tai­si kuten väi­te­tään eikä ole­ma­ton­ta voi muu­ten­kaan poistaa

  144. Jul­ki­sen sek­to­rin kan­na­ta­tis kek­sit­tyä sanee­raa­maan julks­ta sek­to­ria, mut­ta sii­hen ei roh­keus rii­tä, kuten sote-.kunta- , met­ro­po­li­hal­lin­to- uudis­tuk­set osoittavat

  145. Lii­an van­ha:Ja ansio­si­don­nai­sen lyhen­tä­mi­nen siir­täi­si sen vain 250 päi­vän koh­dal­le, joten piik­kiä uusi­kaan sys­tee­mi ei pois­tai­si kuten väi­te­tään eikä ole­ma­ton­ta voi muu­ten­kaan poistaa 

    Luep­pa nyt aja­tuk­sen kans­sa, mitä itse sanoit.

    Sanoit käy­tän­nös­sä (jos jäte­tään tuo pii­kin kiis­to pois):
    “Jos työt­tö­myys­tur­van muu­tos vähen­tää työt­tö­myys­jak­soa 250 päi­vää, niin ei sil­lä ole mitään mer­ki­tys­tä kos­ka sii­nä on kum­min­kin työttömyysjakso”

    Sinun mie­les­tä­si ei siis ole mitään väliä, onko ihmi­nen 250 päi­vää vai 500 päi­vää työt­tö­mä­nä. Minun sil­mää­ni tuos­sa on sem­moi­nen ero, että hen­ki­lö on 250 päi­vää enem­män töis­sä kuin työttömänä.

  146. Pir­jo: Kukaan, jol­la oli­si 6kk irti­sa­no­mi­sai­ka ei vakuu­tus­ta ottai­si, kos­ka irti­sa­no­mis­ti­lan­tees­sa ehti­si liit­tyä mukaan. Työs­sä­oloeh­to täyt­tyi­si. Sama­han se on nykyään.

    No, tie­ten­kään hen­ki­löl­le, joka on saa­nut irti­sa­no­mi­sil­moi­tuk­sen työ­pai­kas­ta, ei myön­net­täi­si vakuu­tus­ta. Vakuu­tuk­sen tar­koi­tus ei ole suo­ja­ta sel­lai­sel­ta työt­tö­myy­del­tä, joka on etu­kä­teen vakuu­tet­ta­van tie­dos­sa. Samas­ta syys­tä, ei ole jär­ke­vää, että mää­rä­ai­kai­ses­sa työs­sä ole­va oli­si oikeu­tet­tu vakuu­tus­ra­hoi­hin, vaik­ka hei­dän koh­dal­laan asia onkin vähän moni­mut­kai­sem­pi sik­si, että jos­kus jat­ku­vaa työ­tä teh­dään ket­jut­ta­mal­la mää­rä­ai­kai­sia sopimuksia.

  147. Lii­an van­ha: Tämä on var­maan se tär­kein pontti.Kun irti­sa­no­mi­sai­ka on 6 kk niin ehtii hakeu­tua uusiin töi­hin ja nyt suu­ril­la fir­moil­la on tapa­na mak­saa irti­sa­no­mis­kor­vaus­ta, joten enää har­va sai­si ansiosidonnaista.

    Eli onko sinus­ta joten­kin huo­no jut­tu, että irti­sa­no­tut eivät jou­du koke­maan tulo­ja rap­paa­vaa työt­tö­myyt­tä, vaan naut­ti­vat joko pit­käs­tä irti­sa­no­mi­sa­jas­ta tai muh­keas­ta irtisanomiskorvauksesta? 

    Tämä on juu­ri se, mitä yllä koi­tin kuva­ta. Nykyi­ses­sä (tai vie­lä enem­män Osmon kan­nat­ta­mas­sa täy­sin pakol­li­ses­sa) sys­tee­mis­sä tuol­lai­set työn­te­ki­jöis­tään jopa irti­sa­no­mi­sen aikaan hyvin huol­ta pitä­vät työ­nan­ta­jat pako­te­taan sub­ven­toi­maan nii­tä työ­nan­ta­jia, jot­ka vähät välit­tä­vät sii­tä, miten hei­dän työn­te­ki­jän­sä tule­vat sel­viä­mään työt­tö­myys­jak­sos­ta, kos­ka edel­li­set jou­tu­vat mak­sa­maan työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su­ja, joil­la mak­se­taan jäl­kim­mäis­ten irti­sa­no­mien työn­te­ki­jöi­den ansio­si­don­nai­set, kun taas hei­dän itsen­sä irti­sa­no­mat eivät nii­tä kos­kaan tarvitse. 

    Se “soli­daa­ri­suus”, jon­ka perään tääl­lä on huu­det­tu, tar­koit­taa siis käy­tän­nös­sä sitä, että hyvien työ­paik­ko­jen pitää olla soli­daa­ri­sia huo­no­ja työ­paik­ko­ja koh­taan. Kuka täl­lais­ta oikein kaipaa? 

    Peri­aat­tees­sa samaa “soli­daa­ri­suut­ta” on myös sai­raus­va­kuut­ta­mi­ses­sa, eli työn­te­ki­jöi­den­sä ter­vey­des­tä huo­leh­ti­vat työ­pai­kat ovat soli­daa­ri­sia nii­tä työ­paik­ko­ja koh­taan, jot­ka viit­taa­vat asial­le kin­taal­la, tosin täs­sä asia ei ole ihan niin sel­vä, kos­ka työn­te­ki­jöi­den sai­ras­te­lu hait­taa joka tapauk­ses­sa työ­nan­ta­jaa, eli työn­te­ki­jöi­den ter­vey­des­tä huo­leh­ti­mi­nen voi olla fik­sua ihan työ­nan­ta­jan itsen­sä­kin kannalta.

  148. Väliin­pu­toa­jia tuot­ta­vis­ta raken­teis­ta pitää pääs­tä eroon. Koke­mus kal­toin­koh­te­lus­ta ja epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­des­ta on erit­täin vai­keas­ti vas­tu­tet­ta­vis­sa ole­va asia. Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti omaa itseä­ni ja arvo­ja­ni vas­taan kamp­pai­le­va­na pidän itseä­ni hen­ki­lö­nä, jol­lai­sia en haluai­si suo­mes­sa ole­van enkä tän­ne syntyvän.

    Oma vir­hee­ni tapah­tui, kun menin hank­ki­maan opis­ke­lu­pai­kan yli­opis­tos­sa aloit­ta­mat­ta opin­to­ja. Van­han yli­opis­to­lain mukai­set opin­to-oikeu­det eivät van­he­ne. Opin­to­paik­kaa ei voi jät­tää, kos­ka ei ole aloit­ta­nut opin­to­ja. Opin­to­ja ei voi aloit­taa ja sit­ten lopet­taa, kos­ka ei ole oikeut­ta aloit­taa opin­to­ja. Työ­voi­ma­toi­mis­to pitää opis­ke­li­ja­na, vaik­ka opin­to-oikeut­ta ei ole. Tie­ten­kään opin­to­tu­keen ei myös­kään ole oikeut­ta ilman opis­ke­luoi­keut­ta. Olen myös hank­ki­nut kor­kea­kou­lu­tut­kin­non tämän opin­to­pai­kan vas­taa­not­ta­mi­sen jäl­keen, mut­ta sil­lä­kään ei ole mer­ki­tys­tä. Täl­läi­sen väliin­pu­toa­mi­sen mah­dol­li­suut­ta en tien­nyt ole­van ennen­kuin se omal­le koh­dal­le­ni sat­tui. En ole elä­mä­ni aika­na oikeu­tet­tu työt­tö­män sosi­aa­li­tur­vaan, jos­ta jou­dun työs­sä­käy­vä­nä päi­vit­täin maksamaan.

    Itsel­lä­ni oli taka­na n. 13 vuo­den työ­ura työt­tö­myy­den koh­da­tes­sa. Vai­mo opis­ke­li opin­to­tuen perus­osal­la ja lap­sia talo oli talo täyn­nä. Ole­tin, että ansio­si­don­nai­sel­la men­nään, kun­nes läh­de­tään uusiin töihin. 

    Voi­maan­nut­ta­vaa? Ehdottomasti.
    Oli­sin var­mas­ti parem­pi ihmi­nen ilman tätä kokemusta.

  149. Sylt­ty: Luep­pa nyt aja­tuk­sen kans­sa, mitä itse sanoit.
    Sanoit käy­tän­nös­sä (jos jäte­tään tuo pii­kin kiis­to pois):
    “Jos työt­tö­myys­tur­van muu­tos vähen­tää työt­tö­myys­jak­soa 250 päi­vää, niin ei sil­lä ole mitään mer­ki­tys­tä kos­ka sii­nä on kum­min­kin työttömyysjakso”
    Sinun mie­les­tä­si ei siis ole mitään väliä, onko ihmi­nen 250 päi­vää vai 500 päi­vää työt­tö­mä­nä. Minun sil­mää­ni tuos­sa on sem­moi­nen ero, että hen­ki­lö on 250 päi­vää enem­män töis­sä kuin työttömänä.

    Kysy­mys oli väi­te­tys­tä ansio­si­don­nai­sen aiheut­ta­mas­ta työll­si­ty­mis­pii­kis­tä juu­ri ennen sen päät­ty­mis­tä eli tilas­tois­ta pitäi­si löy­tyä piik­ki ennen 500 päi­vää, mut­ta se löy­tyi­si 250 päi­vän mak­si­mil­la ennen 250 päivää

    Kysy­mys oli onko työl­lis­ty­mis­piik­kiä ja pois­taa­ko päi­vien mää­rän vähen­tä­mi­nen piikin .

    Kuten aikai­sem­min anta­mas­ta­ni lin­kis­tä näkyy mitään piik­kiä ei ole.

    Älä viit­si pis­tää sano­ja suu­hu­ni, lausu vain omat mielipieet

  150. wil­li­mies:
    Väliin­pu­toa­jia tuot­ta­vis­ta raken­teis­ta pitää pääs­tä eroon. Koke­mus kal­toin­koh­te­lus­ta ja epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­des­ta on erit­täin vai­keas­ti vas­tu­tet­ta­vis­sa ole­va asia. Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti omaa itseä­ni ja arvo­ja­ni vas­taan kamp­pai­le­va­na pidän itseä­ni hen­ki­lö­nä, jol­lai­sia en haluai­si suo­mes­sa ole­van enkä tän­ne syntyvän.

    Oma vir­hee­ni tapah­tui, kun menin hank­ki­maan opis­ke­lu­pai­kan yli­opis­tos­sa aloit­ta­mat­ta opin­to­ja. Van­han yli­opis­to­lain mukai­set opin­to-oikeu­det eivät van­he­ne. Opin­to­paik­kaa ei voi jät­tää, kos­ka ei ole aloit­ta­nut opin­to­ja. Opin­to­ja ei voi aloit­taa ja sit­ten lopet­taa, kos­ka ei ole oikeut­ta aloit­taa opin­to­ja. Työ­voi­ma­toi­mis­to pitää opis­ke­li­ja­na, vaik­ka opin­to-oikeut­ta ei ole. Tie­ten­kään opin­to­tu­keen ei myös­kään ole oikeut­ta ilman opis­ke­luoi­keut­ta. Olen myös hank­ki­nut kor­kea­kou­lu­tut­kin­non tämän opin­to­pai­kan vas­taa­not­ta­mi­sen jäl­keen, mut­ta sil­lä­kään ei ole mer­ki­tys­tä. Täl­läi­sen väliin­pu­toa­mi­sen mah­dol­li­suut­ta en tien­nyt ole­van ennen­kuin se omal­le koh­dal­le­ni sat­tui. En ole elä­mä­ni aika­na oikeu­tet­tu työt­tö­män sosi­aa­li­tur­vaan, jos­ta jou­dun työs­sä­käy­vä­nä päi­vit­täin maksamaan.

    Itsel­lä­ni oli taka­na n. 13 vuo­den työ­ura työt­tö­myy­den koh­da­tes­sa. Vai­mo opis­ke­li opin­to­tuen perus­osal­la ja lap­sia talo oli talo täyn­nä. Ole­tin, että ansio­si­don­nai­sel­la men­nään, kun­nes läh­de­tään uusiin töihin. 

    Voi­maan­nut­ta­vaa? Ehdottomasti.
    Oli­sin var­mas­ti parem­pi ihmi­nen ilman tätä kokemusta.

    Näin tosi­aan on saat­ta­nut käy­dä, mut­ta ymmär­tääk­se­ni vii­meis­ten parin vuo­den aika­na lakia on muu­tet­tu niin, että vas­taa­vaa ongel­maa ei pitäi­si syntyä.

    Nyky­ään tul­ki­taan, että vaik­ka opin­not oli­si­vat kes­ken/o­pin­to-oikeus ole­mas­sa, olet kui­ten­kin oikeu­tet­tu työt­tö­myys­päi­vä­ra­haan, jos olet ollut työs­sä työs­sä­oloeh­don mukai­sen ajan. Käy­tän­nös­sä siis kes­ken ajat sit­ten jää­neet opin­not eivät enää pois­ta oikeut­ta ansiosidonnaiseen.

    Tämä on muu­ten eräs tämän hal­li­tus­kau­den hyvis­tä rat­kai­suis­ta. Muu­ten­kin pitää antaa kii­tos­ta sii­tä, että eri­näi­siä tuki­louk­ku­ja on hie­man pys­tyt­ty vähen­tä­mään. Täy­del­lis­tä maa­il­maa ei var­maan kos­kaan tavoi­te­ta, mut­ta parem­paa koh­ti mennään.

  151. Tuos­sa EVAN rapor­tis­sa työl­li­syy­des­tä oli muu­ta­ma mie­len­kiin­toi­nen jut­tu . Uudel­leen­työll­si­ty­mi­nen akaa vai­keu­tua ja 30 vuo­den iäs­sä kor­kea­kou­lu­te­tuil­la­kin. Kou­lut­ta­mat­to­mil­la ris­ki on yhtä vai­ke­aa koko työ­uran ajan.

    Kou­lu­te­tun ja kou­lut­ta­mat­to­man ris­kit jää­dä työt­tä­mäk­si ovat yhtä­suu­ria +50-ikä­vuo­den jälkeen

    Kun iäk­käi­tä työt­tö­miä on n 250000 niin se on sosi­aa­inen kata­stro­fi, sil­lä nyt put­keen pää­se hyvn har­va , n 15000 oli put­kes­sa eli lisäpäivillä.

    Kun elä­ke­ker­ty­mä leik­kau­tuu molem­mis­ta päis­tä niin elä­ke jää pie­nek­si ja ikään­ty­nyt­tä työ­tön­tä odot­taa köy­hä van­huus kuo­le­maan saakka.

    Esim tut­ta­va­ni on teh­nyt 40 vuot­ta töi­tä , jäi työt­tö­mäk­si 55-vuotiaana.Kuitenkin eläk­kee­seen oikeut­ta­vaa työ­ai­kaa on ker­ty­nyt 27 vuotta .

    http://www.hs.fi/tyoelama/a1422758022945

  152. Lii­an van­ha: Kysy­mys oli­väi­te­tys­tä ansio­si­don­nai­sen aiheut­ta­mas­ta työll­si­ty­mis­pii­kis­tä juu­ri ennen sen päät­ty­mis­tä eli tilas­tois­ta pitäi­si löy­tyä piik­ki ennen 500 päi­vää, mut­ta se löy­tyi­si 250 päi­vän mak­si­mil­la ennen 250 päivää

    Kysy­mys oli onko työl­lis­ty­mis­piik­kiä ja pois­taa­ko päi­vien mää­rän vähen­tä­mi­nen piikin . 

    Mitä *ihmet­tä* sinä nyt oikein horiset? 

    Kuvit­te­let­ko sinä että Osmo ja kump­pa­nit ovat kat­sel­leet jotain käp­py­rää ja toden­neet, “onpas kyl­lä ruman­nä­köi­nen muo­to, kyl­lä­hän tuo pitää tasoit­taa” ja että näi­den refor­mien perim­mäi­nen tar­koi­tus on joi­den­kin tilas­tol­lis­ten piik­kien tasoit­te­lu? Ja että jos sitä piik­kiä ei näy, mitään ei tar­vit­se teh­dä, kos­ka käy­rän muo­to on “ihan kiva”? Vai mitä ihmet­tä yri­tät sanoa?

    Ymmär­rät­kö sinä että tuon ansio­tur­va­reo­for­min yksi tar­koi­tuk­sis­ta on saa­da aikaan nopeam­paa työl­lis­ty­mis­tä, ei mikään piik­kien tasoit­te­lu? Se pii­kin tasoit­ta­mi­nen on ihan omaa keksintöäsi.

    Sitä­pait­si tuos­sa refor­mi­pa­pe­ris­sa­kin eri­tel­lään useam­pia tut­ki­muk­sia, jois­sa on todet­tu kor­kei­den päi­vä­ra­ho­jen piden­tä­vän työt­tö­myys­jak­so­ja ja lisäk­si Suo­mes­sa teh­ty tut­ki­mus, jos­sa eri­tyi­ses­ti koro­tet­tu ansio-osuus aiheut­taa koro­tus­kau­den lopul­le työl­lis­ty­mis­pii­kin. Vää­rin tutkittu?

    Kai­ken kuk­ku­rak­si toi­mit­ta­mas­ta­si lin­kis­tä ei voi miten­kään tode­ta, onko piik­kiä vai ei. Se on ihan vää­rän­lai­nen tilas­to sii­hen hom­maan. Jos esi­mer­kik­si joka 50 päi­vän välein 10% työt­tö­mis­tä työl­lis­tyy ja vii­mei­sel­lä vii­kol­la ennen päi­vä­ra­han lopu­mis­ta mys­ti­ses­ti 100% jäl­jel­lä­ole­vis­ta, niin ei se tuol­lai­ses­sa tilas­tos­sa näy. 

    Lisäk­si et voi teh­dä yhden toi­mia­lan yhden vuo­den kah­den kesä­kuu­kau­den perus­teel­la yhtään min­kään­lais­ta johtopäätöstä.

  153. Lii­an van­ha:
    Tuos­sa EVAN rapor­tis­sa työl­li­syy­des­tä oli muu­ta­ma mie­len­kiin­toi­nen jut­tu . Uudel­leen­työll­si­ty­mi­nen akaa vai­keu­tua ja 30 vuo­den iäs­sä korkeakoulutetuillakin.

    Luu­len­pa sen joh­tu­van aika pit­käl­le per­hees­tä ja omai­suu­den hank­ki­mi­ses­ta kuin sii­tä että työn­te­ki­jät kat­soi­si­vat 3‑kymppiset huo­noik­si vaih­toeh­doik­si. 3‑kympin kiep­pe­hil­lä käy niin, että jos­tain työn­ha­kua­lue kaven­tuu kat­ta­maan nykyi­sen sijain­nin, kun 2‑kymppisenä men­nään työn peräs­sä vaik­ka kuu­hun asti. 

    Tämän selit­tä­nee tie­ten­kin per­heen perus­ta­mi­nen ja asun­non osto. 3‑kymppisenä ei enää noin vain läh­de­tä töi­hin toi­sel­le puo­lel­le Suo­mea. Itse muu­tin muu­tin 2‑kymppisenä useam­paan­kin ker­taan pit­kin Suo­mea töi­den peräs­sä, jopa vain muu­ta­man kk työ­ru­pea­man takia. Enpä kyl­lä läh­ti­si enää kesä­töi­hin toi­sel­le puo­lel­le Suo­mea, enkä myös­kään muut­tai­si mää­rä­ai­kai­sen työ­suh­teen peräs­sä, kuten tein valmistuessani.

    Kun luen itse työ­ha­ke­mus­kai, huo­maan saman ilmiön: 2‑kymppisiltä tulee hake­muk­sia ympä­ri Suo­mea, mut­ta sitä van­hem­mil­ta tulee hake­muk­sia ainoas­taan paikallisilta.

  154. Sylt­ty: Ymmär­rät­kö sinä että tuon ansio­tur­va­reo­for­min yksi tar­koi­tuk­sis­ta on saa­da aikaan nopeam­paa työl­lis­ty­mis­tä, ei mikään piik­kien tasoit­te­lu? Se pii­kin tasoit­ta­mi­nen on ihan omaa keksintöäsi.

    Ei ole minun kek­sin­tö­ni lukee jo tuos­sa yllä ole­vas­sa Osmon koosteessa.Eli tuo pii­kin ois­to on yksi syy esi­tyk­seen lyhentämisestä

    ” Jakau­ma on vah­vas­ti vino oikeal­le kui­ten­kin niin, että juu­ri ennen 500 päi­vän täyt­ty­mis­tä työl­lis­ty­mis­to­den­nä­köi­syys sel­väs­ti kasvaa.”

    Mut­ta esim Metal­li­lii­ton kas­san jak­so­jen pituus­ja­kau­mas­sa em piik­ki ei löydy.Linnki löy­tyy aikai­sem­mis­ta kommenteista

    En voi sil­le mitään, jos hen­ki­löt kir­joit­ta­vat mitä kirjoittavat.

    Lope­ta tuo sano­jen pis­tä­mi­nen suu­hu­ni ja lue ensin mitä Osmo kirjoittaa.Vaikka se oli­si­kin puu­ta heinää

  155. Sylt­ty: Jos esi­mer­kik­si joka 50 päi­vän välein 10% työt­tö­mis­tä työl­lis­tyy ja vii­mei­sel­lä vii­kol­la ennen päi­vä­ra­han lopu­mis­ta mys­ti­ses­ti 100% jäl­jel­lä­ole­vis­ta, niin ei se tuol­lai­ses­sa tilas­tos­sa näy.

    Kuten lin­kis­tä näkyy , työl­lis­ty­mi­nen on las­ke­vaa ja 500 päi­vän jat­kuu työt­tö­myys­jak­so­ja ja samoin työllistymisiä

    Ulkoa­mi­set tut­ki­muk­set eivät ole ver­tai­lu­kel­poi­sia Suo­meen ja nii­tä on lop­pu­tu­lok­sel­taan molem­piin suun­tiin. Aihees­ta on saa­tu jopa nobe­lin pal­ki­mo­kin eikä tämä­kään asi­na­tun­ti­ja totea muu­ta kuin, että on mah­dol­lis­ta, että työl­lis­ty­mi­nen on nopeam­paa, mut­ta ero on vihe­mar­gi­naa­lin sisällä.

    Ja pak­ko­työl­lis­ty­mi­sen edes­sä syn­ty­neet työ­suh­teet ovat huo­no­ja ja yhytaikaisia:Työntekijä jou­tuu valeh­te­le­maan saa­dak­seen työ­pai­kan ja työ­nan­ta­ja pet­tyy saa­des­saan huo­non työ­net­ki­jän ja toi­saal­ta hen­ki­lö läh­tee oitis kun saa hala­lua­man­sa työ­pai­kan ja on kou­luet­ta­va uusi tilalle.

    Hyvä esi­merk­ki on USA: Muo­dol­li­ses­ti työt­tö­myys on las­ke­nut , mut­ta kun kat­soo työllisten/työttömien mää­rää eli työ­voi­maa 2007/2014 niin siel­tä on kadon­nut mil­joo­nia ihmi­siä eli syr­jäy­ty­nei­tä ja elä­vät sossutuilla.

    Eli työt­tö­myys­kor­vauk­sen päät­ty­mi­nen ei ole joh­ta­nut nope­aan työl­lis­ty­mi­seen vaan nope­aan syrjäytymiseen.

    Tans­kas­sa sai 1990–2000 luvul­la ansio­si­do­nan­nais­ta jopa nel­jä vuot­ta. Sil­ti työt­tö­myys oli vain alle 4 %.Nyt kun työt­tö­myys­kor­vauk­sen kes­toa on lyhen­net­ty kah­teen vuo­teen niin työt­tö­myys on nous­sut 7 % tie­noil­le .Ei aivan teo­rian mukaista

  156. Lii­an van­ha: Mut­ta esim Metal­li­lii­ton kas­san jak­so­jen pituus­ja­kau­mas­sa em piik­ki ei löydy.Linnki löy­tyy aikai­sem­mis­ta kommenteista

    Kysei­sel­lä lin­kil­lä ei edel­leen­kään tee mitään, seli­tin jo miksi.

  157. Sylt­ty: Kysei­sel­lä lin­kil­lä ei edel­leen­kään tee mitään, seli­tin jo miksi.

    Vaik­ka otos on 50 päi­vän välein niin sii­nä 499 päi­vän koh­dal­la ole­va piik­ki täy­tyy olla ole­ma­ton kun se ei näy. Yri­tät vain nol­la­ta mie­li­pi­det­tä ole­mat­to­mal­la väitteellä.

    Vuo­des­sa työl­lis­tyy jo yli 70 % työt­tö­mis­tä ja 451- 500 päi­vää 568 eli n 3,5 % kai­kis­ta työttömistä

    Ja har­va osaa/kykenee opti­moi­maan työl­lis­ty­mi­sen niin tar­kas­ti, että työl­lis­ty­mi­nen sat­tui­si juuo 500 päi­vän kohdalle.Jotta tuo 500 päi­vän piik­ki oli­si todel­li­nen niin vii­mei­sen 50 päi­vän palk­ki pitäi­si olla huo­mat­ta­vas­ti koream­pi kuin 400–450 päi­vän palk­ki ta aina­kin saman korkuinen.Mutta kun mitään epä­jat­ku­vuut­ta ei näy niin väi­ten pin­na­reis­ta on tyy­pil­li­nen asen­ne­vam­ma eikä fakta

    Pil­kun­vii­lauk­sel­la hämää­mi­nen on aika epä­toi­voi­nen juttu

  158. MIKSI LAKIIN EI KIRJATA YKSINKERTAISESTI.

    JOS työn­te­ki­jä ei ilmoi­ta työ­nan­ta­jal­leen, mihin työt­tö­myys­kas­saan pal­kat­ta­va hen­ki­lö kuu­luu, työ­nan­ta­ja valit­see “LAIN PAKOTTAMANA” esi­mer­kik­si YTK työt­tö­myys­kas­san. tai alan­sa vakiin­tu­neen työn­te­ki­jöi­den työt­tö­myys kassan.

    pyy­täi­sin kom­ment­tia esit­tä­mää­ni asiaan!.

    EN KOMMENTIA NIMIMERKISTÄ KAPTENI JACK SPARROW:STA!.

  159. Oikeis­to­de­ma­ri: Näin tosi­aan on saat­ta­nut käy­dä, mut­ta ymmär­tääk­se­ni vii­meis­ten parin vuo­den aika­na lakia on muu­tet­tu niin, että vas­taa­vaa ongel­maa ei pitäi­si syntyä.

    Nyky­ään tul­ki­taan, että vaik­ka opin­not oli­si­vat kes­ken/o­pin­to-oikeus ole­mas­sa, olet kui­ten­kin oikeu­tet­tu työt­tö­myys­päi­vä­ra­haan, jos olet ollut työs­sä työs­sä­oloeh­don mukai­sen ajan. Käy­tän­nös­sä siis kes­ken ajat sit­ten jää­neet opin­not eivät enää pois­ta oikeut­ta ansiosidonnaiseen.

    Tämä on muu­ten eräs tämän hal­li­tus­kau­den hyvis­tä rat­kai­suis­ta. Muu­ten­kin pitää antaa kii­tos­ta sii­tä, että eri­näi­siä tuki­louk­ku­ja on hie­man pys­tyt­ty vähen­tä­mään. Täy­del­lis­tä maa­il­maa ei var­maan kos­kaan tavoi­te­ta, mut­ta parem­paa koh­ti mennään.

    Täs­sä on erit­täin taval­li­nen vir­ka­mie­hen tai poli­ti­kon vas­taus. Ensin tode­taan, että asial­le on ehkä teh­ty jotain ja sit­ten kehu­taan itse­ään ja kave­rei­ta mel­kein tekemisestä.

    Edus­kun­nas­sa ei saa sanoa, että tämä on pas­ka­pu­het­ta. Ei edes, että tämä on valet­ta. Muun­nel­lus­ta totuu­des­ta­kin puhu­mi­nen on kysee­na­lais­ta. Pitää ennem­min kiit­tää ja kehua hyvis­tä aiko­muk­sis­ta ja aja­tuk­sis­ta, vaik­ka miten vituttaisi.

    Täs­tä syys­tä en pidä poli­tii­kas­ta. Ei saa sanoa, että pas­ka­pu­he on paskapuhetta.

    Sel­vi­tin nimit­täin asi­aa vii­meek­si vii­me syk­sy­nä kun sain erit­täin kieh­to­van työ­tar­jouk­sen. Oli­sin otta­nut sen vas­taan, jos oli­si oikeus työt­tö­myys­tur­vaan. Ei ole eikä tule. Kir­joi­tin minis­te­ri­öön asias­ta tämän jäl­keen kysyäk­se­ni, että onko mitään mah­dol­li­suut­ta myös mis­sään vai­hees­sa elä­mää pääs­tä työt­tö­myys­tur­van pii­riin. Sain vas­tauk­sen, jos­sa lähin­nä todet­tiin, että ei osa­ta vas­ta­ta, mut­ta siir­re­tään asia eteen­päin. Eteen­päin se siir­tyi koh­ta puo­li vuot­ta sit­ten. Tur­ha var­maan odot­taa vastausta.

  160. Kun annat sor­men liber­taa­rioi­keis­tol­le, se vie koko käden. Nyt 16.10.2015 tie­däm­me, että ansio­si­don­nai­sen kes­toa kyl­lä lyhen­ne­tään, mut­ta taso ei nouse mihin­kään. Jos libe­ra­lai­set jat­ku­vas­ti toi­tot­ta­vat, että hyvin­voin­ti­val­tio on paha, niin eikö­hän tämä aja­tus ole myös sen har­joit­ta­man poli­tii­kan pohjana. 

    Aiem­min sanomaasi:

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä esi­tys vei­si työt­tö­myys­tur­vaa aimo aske­leen poh­joi­mai­seen suun­taan: taso nousi­si ja kes­to aset­tui­si poh­jois­mai­sel­le tasolle.
    On aika vai­kea ansio­si­don­nai­ses­ta työt­tö­myys­tur­vas­ta puhut­taes­sa vedo­ta 600 000 työt­tö­mään, kos­ka ansio­si­don­nais­ta heis­tä saa vain murto-osa”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.