Olin tekemässä esitystä ansioturvan reformista viisihenkisessä joukossa, jota voi hyvinkin kutsua epäpyhäksi allianssiksi. Meitä oli Elina Lepomäki (kansanedustaja, kok), Juhana Vartiainen (VATT, ylijohtaja), Tuomas Pöysti (valtion tarkastusviraston pääjohtaja), sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo ja minä. Jotta en ottaisi kunniaa toisten tekemästä työstä on heti sanottava, että minun osuuteni tekstiin jäi muiden kirjankirjoituskiireiden vuoksi vähäiseksi.
Esityksen voi lukea tästä.
Pääkohdat esityksessämme olivat:
Työttömyysvakuutus pakolliseksi ja Kelan hallinnoimaksi. Työttömyysvakuutus on kummallinen sekasikiö. Se rahoitetaan 95-prosenttisesti kaikilta palkansaajilta ja heidän työnantajiltaan kerätyillä veroilla. Työttömyyskassat maksavat ansioturvan menoista vaivaiset viisi prosenttia, mutta vakuutus koskee vain kassan jäseniä. Muut siis maksavat, mutta eivät saa vakuutusturvaa. Tätä yritettiin kaunistella niin, että työttömyyskassat tilittävät valtiolle vakuuttamattoman palkansaajan osan (pitävät työnantajan osan), mutta tämä ei muuta asiaa mitenkään paremmaksi. Sehän tarkoittaa, että vakuuttamaton joutuu maksamaan palkastaan sellaista veroa valtiolle, jota vakuutettu ei joudu maksamaan. Esimerkiksi Norjassa on pakollinen työttömyysvakuutus. Sairausvakuutuksen liitetty työtulovakuutus on myös pakollinen.
Työttömyysvakuutuksen siirto Kelalle toisi huomattavia säästöjä hallintokuluissa.
Palkansaajajärjestöt eivät tästä pidä, koska ne ymmärrettävästi haluavat säilyttää tilanteen, jossa ammattijärjestöihin houkutellaan työttömyysvakuutuksen avulla. Tosin ammattijärjestöistä riippumaton Loimaan kassa on jo suurin työttömyyskassa.
Ansioturvan ja perusturvan välinen kytkös poistetaan. Kun kaikki ovat vakuutettuja, ei mitään peruspäivärahaa edes ole. Työmarkkinatuki kuitenkin jää. Tämä kytkentä on estänyt perusturvan korotukset. Sairausvakuutuksessakaan ei tällaista kytköstä ole.
Yrittäjätulot eivät ole rikos. Tähän asti pienikin omaehtoinen tulonhankinta yrittäjänä, esimerkiksi yksi sanomalehtiartikkeli, on voinut viedä oikeuden työttömyysturvaan kokonaan. Tässä ei ole mitään järkeä. Työttömän vähäisiä yrittäjätuloja tulee kohdella samalla tavalla kuin työttömän satunaisia palkkatuloja, siis 300 euron suojaosuus ja yhteensovitus.
Työttömyysturvan tasoa nostetaan sadan päivä osalta ja kestoa lyhennetään. Suomessa on poikkeuksellisen pitkä työttömyysturva, kaksi vuotta. En tiedä yhtään maata, jossa olisi pidetty näin pitkää maksuaikaa tarkoituksenmukaisena. (En väitä, ettei niitä ole.) Ruotsissa maksetaan vuosi. Suomessa sairauspäivärahaa voi nostaa korkeintaan vuoden. Vuoden pituista maksuaikaa esitämme myös Suomeen.
Vastaavasti esitämme, että sadalta ensimmäiseltä päivältä maksetaan selvästi nykyistä korkeampaa työttömyysturvaa. Kaiken kaikkiaan esitys on kustannusneutraali. Tämä ei siis ole mikään säästöesitys.
Julkistamistilaisuudessa Roope Uusitalo sanoi että talousteorian mukaan työttömyysvakuutuksen keston pitäisi riippua suhdannetilanteesta. Varteenotettava ajatus.
Empiirisesti on helppo osoittaa, että työttömyyspäivärahan pitkä maksuaika pidentää työttömyysjaksoja. Jos katsomme kestojakaumaa, lyhyitä työttömyysjaksoja on eniten. Jakauma on vahvasti vino oikealle kuitenkin niin, että juuri ennen 500 päivän täyttymistä työllistymistodennäköisyys selvästi kasvaa.
Jos työttömyysturvan kestoa lyhennetään, työttömiä tukevia toimenpiteitä tietysti myös aikaistetaan. Nykyinen käytäntö olla tekemättä mitään ensimmäisen vuoden aikana on hyvin epätarkoituksenmukainen, koska työttömyys sitkistyy pitkityttyään.
Hyvä aloite ja nerokkaat perustelut. Imperiumin vastaiskua odotellen toivotan onnea aloitteen toteuttamiselle.
Hieman tästä sivuun, mutta: Erilliset työvoimakoulutukset pitäisi lopettaa ja työttömät ohjata kaikille avoimeen koulutukseen. Kokemukseni mukaan työvoimakoulutusta järjestävät yritykset käyttävät nykysysteemiä helppona ansaintakeinona, jossa laadusta ei tarvitse välittää. Valtion rahojen ja työttömän ajan ja energian tuhlausta!
Osmo Soininvaara on mennyt mukaan laitaoikeistolaisen Elina Lepomäen ja muutaman muun surkeasti verhoiltuun yritykseen tuhota Suomesta ay-liikkeen vaikutusvalta. Soininvaara itsekin myöntää tämän toteamalla, että ay-liike ei pidä muutosesityksestä.
Osmo voisi kertoa meille, mitä seuraavaksi. Kun tämä heidän tavoittelemansa uudistus on saavutettu, Lepomäki alkaa seuraavaksi vaatia ansiosidonnaisen tason selkeää vähentämistä. Kun ay-liike ei enää ole pelissä mukana, porvarihallituksen olisi helppo heikentää työttömyysturvaa selvästi. Onko Osmo niin, että tämä on sinunkin tavoitteesi?
Oikeistodemari. Aikamoinen olkiukko. Mistä tällaisisia ajatuksia oikein sikiää? Esitykse3ssä muuten ei mitenkään kielletty lisävakuutusturvaa, jhonka ay-liikkeen työttömyyskassat voisivat panna pystyyn, kunhan eivät pakota siihen ei-jäseniä rahoittajiksi.
Jos/kun ajatus ei ay-liikkeelle kelpaa, niin ilmoitetaan sitten että saavat pitää tunkkinsa kokonaan, ja saavat monopolin alansa ansiosidonnaisiin työttömyysvakuutuksiin ilman että sen enempää julkinen sektori kuin työnantajat osallistuvat lystiin. Sen lisäksi että julkisen sektorin kestävyysvaje paranee merkittävästi, satunnaiset kohtuuttomat palkankorotusvaatimukset maksatetaan jäsenistöllä.
Minusta hatunnoston arvoinen esitys! Toivon, että ainakin pääosa ehdotuksista toteutetaan. Pidän ay-liikettä välttämättömänä osana demokraattista yhteiskuntaa, mutta tässä asiassa reaktio on ollut käsittämätön, joskaan ei odottamaton. Työttömien saaminen tasa-arvoisiksi keskenään pitäisi olla ammattiyhdistysten yhteisenä tvoitteena.
Osmo Soininvaara on lopulta ihan rehellisesti asemoinut itsensä Kokoomuksen oikeistosiiven kylkeen(Lepomäki). Olikohan tässä perimmäinen syy, miksi Anni Sinnemäki tuupattiin apulaiskaupungijohtajaksi ohi konkarin..? Vaiko Vartiosaari..? Sipoon metsät..?
Erinomainen esitys. Hyvää työtä Ode ja muut.
Ikävä kyllä näin hyvillä ideoilla ei ole Suomessa mitään saumaa toteutua. Joku ne aina torppaa.
Ay-liike on tuhonnut Suomen. On aika tuhota tuholainen.
Työttömyysvakuutuksen kohdalla ilmeisesti olisi ihan oikeasti mahdollista alentaa pakollista maksua ja korvausta, jolloin voi vapaaehtoisesti ottaa lisävakuutusturvaa.
Eläkevakuutusten kohdallahan tämä ei ole mahdollista 😉
Erittäin tervetullut esitys. Ei ole mitään järkeä jatkaa nykyisellä haitallisella ja kalliilla järjestelmällä. Siksi työmarkkinajärjestöt on kaivettava poteroistaan.
Ilmeisesti samassa yhteydessä poistaisitte palkansaajatyöttömien lisäpäivät. Yrittäjätyöttömillähän sellaisia ei olekaan.
Uusi järjestelmä voisi kuitenkin hieman ottaa huomioon sitä, että ikääntyneet työllistyvät keskimäärin muita heikommin.
Pitkään työelämässä olleet ovat maksaneet yleensä pitkään vakuutusmaksuja ja siksi ikääntyneillä voisi olla porrastetusti oikeus hieman pidempään ansiosidonnaiseen, vaikkapa maksimissaan 350 päivään.
Samoin laskusuhdanteessa valtiovalta voisi pidentää kaikkien päivärahaoikeutta vaikkapa kymmenellä prosentilla.
Hyvä pohjapaperi jatkokeskustelulle. Yksinkertainen ja hallinnon osalta kustannustehokas malli. Kiitos siitä. Toteutuksen osalta mallissa on selkeät muodot. Sen tajuaa ensilukemalta, mikä on tälle ajalle harvinaista. Poliittisessa käsittelyssä kokonaisuus tosin totutusti sotkettaisiin etupiirien puolustaessa omaa reviiriään.
Kuten Osmo toteat, on ay-liike ehdotettua muutosta vastaan. Saavutetuista eduista ja rahavirroista ei ymmärrettävästi haluta luopua, vaikka uusitussa järjestelmässä olisi muuten vaakakuppi positiivisen puolella. Vastustus näemmä tapahtuu ad hominem -tason arvostelulla esityksen jatkokehittelyn ja parannusehdotusten sijaan.
Tällaisia esityksiä on vaikea saada läpi, sillä ay-liike tuntuu vastustavan kaikkea mikä saattaisi vähänkin jossain joskus jonkun kohdalla heikentää saavutettuja etuja. Oikeistodemari antoi tästä ajattelusta tyylipuhtaan esimerkin.
On jotenkin aivan absurdi ajatus, että tuollainen monipuolinen ja viisas ryhmä olisi täysin Elina Lepomäen vallassa. En tunne Lepomäkeä, mutta voi olla myös häntä kohtaan loukkaavaa lukea hänet noin yksioikoiseksi ihmiseksi.
Sanoisin, että tarvitsemme päinvastoin lisää tällaista. Fiksuja ihmisiä eri taustoista ja ajatusmaailmoista etsimässä uusia tapoja saada tämän maan asiat kuntoon. Jos he löytävät yhteisen ehdotuksen niin sitä kannattaa totisesti kuunnella.
Hyvä kohde uudistukselle. Ei pidä tyytyä havaittujen ongelmien paikalliseen korjailuun. Parempi purkaa koko paketti auki, miettiä mitä tuolta järjestelmältä haluttiin, ja kirjoittaa nykyisen risukasan tilalle kertaluokkaa yksinkertaisemmat ja reilummat säännöt.
Rohkea ja järkevä esitys jatkokehittelyn pohjaksi.
Toteutuessaan se poistaisi ammattiyhdistysliikkeeltä insentiivin pitää yllä korkeahkoa työttömyyttä. Käytännössähän suurin syy liittyä liittoihin on juuri tämä työttömyysturva.
Odotettavissa on neliraajajarrutus.
Yksi lisäys vielä ehdotukseen olisi lisätä ansiosidonnaiseen turvaan yläraja. Korkeatuloisilla pitäisi olla ymmärrystä pistää osa tuloista säästöön, ja silloin ansiosidonnaisen tärkeys pienenee.
Aina on muistettava ay-demarin viisaus: Perustulo passivoi, mutta ruhtinaallisen pitkä ja korkea ansiosidonnainen ei.
En oikein voi ottaa tosissani ihmisiä, jotka eivät myönnä ansiosidonnaisen kannustinvaikutuksia etuuden saajille taikka ammattiliittojen todellista motiivia nykytilan säilyttämiseksi. Lepomäen oikeistolaisuuden kauhistelu on tässä tietysti hyvä sijaistoiminto.
Kuulun itse toki liittoon, ja kehotan kaikkia uusia nuoria työkavereitanikin liittymään (vähintään kassaan), koska oikeasti vain idealisti tai tyhmä luopuu nykysysteemissä oikeudesta ansiosidonnaiseen, jota kuitenkin maksaa. Kumpiakin olen tavannut.
Onko tuo sadalta päivältä vielä nykyisestäkin korotettu korvaus jokin sokerikuorrute, jolla tämä muutos on tarkoitus tehdä jotenkin hyväksyttäväksi? Muut muutokset ovat järkeenkäypiä.
Ainakin Saksassa ja Ranskassa työnantaja joutuu maksamaan noin 2 vuoden palkan erottaessaan pitkään töissä olleen henkilön. Tämä on selvästi suurempi korvais kuin ansiosidonnainen. Suomessa irtisanomiset voidaan hoitaa työnantajalle edullisella tavalla ja veronmaksajat toimivat maksumiehinä
Erinomainen avaus!
Kaikki kunnia ay-liikkelle. Ilman sitä ei nykyistä hyvinvointivaltiota olisi.
Mutta sosiaalivakuuttamisen ja korporatiivisen vallankäytön kytkös on syyt purkaa. Työterveyshuollon lailla nykyinen järjestelmä toteuttaa tulonsiirtoja kaikkein köyhimmiltä keskiluokalle.
Ansioturvareformi vaikuttaa oikeistolaisimmalta yksittäiseltä idealta, joita Suomen poliittisessa ilmastossa on lähiaikoina tullut vastaan. Ehdotukseen liittyvät ainakin seuraavat – tietoisesti huomioidut tai huomioimattomat – näkökohdat.
(i) Ehdotus esittää ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamista puoleen. On paljon mahdollista, etteivät leikkaukset jää tähän. Työnantajapuolella on luonnollisesti intressi synnyttää tilanne työvoiman liikatarjonnasta: tilanteesta, jossa irtisanotuksi joutuneen blue- tai white collar -työntekijän on pakko hankkia mitä tahansa työtä henkensä pitimiksi. Viiteensataan päivään kiinnitetty ansiosidonnainen yhdessä lisäkoulutusoptiolla on antanut liikkumavaraa vaikka uuden ammatin opiskeluun. Nyt liikkumavara poistuu.
(ii) Ehdotus heikentää keski- ja suurituloisten työttömyysturvaa huomattavasti. Soininvaaran spekuloinnin mukaisesti yksityiset työttömyysvakuutukset yleistyvät. Tämä nostanee aiheellista vastarintaa työttömyysturvan nettomaksajien puolesta: jos maksan turvaa veroina, ja joudun silti turvautumaan yksityiseen vakuutukseen, miksi maksan veroja?
(iii) Loimaan kassasta huolimatta tämänkaltaisen esityksen läpi heikentänee ay-liikkeen valtaa. Samaan aikaan interventiolla lienee negatiivinen vaikutus kotitalouksien investointeihin.
Ehdotus on ansiotuervan osalta kustannusneutraali, eli siinä jaetaan asniturvaa euromääräisesti yhtä paljon kuin aiemmin. Kestoa esitetään lyhennettäväksi samalla tasolla kun se on esimerkiksi Ruotsissa.
Ajatus sikiää siitä, minkä jokainen sivistynyt ja yhteiskunnallista keskustelua viime vuosina seurannut kansalainen näkee omin silmin: Elina Lepomäen ja muiden laitakokoomuslaisten tavoitteena on poistaa ay-liikkeeltä kaikki mahdollisuudet puolustaa työntekijöiden asemaa yhteiskunnassa.
Kun työttömyysturvareformilla on poistettu ansiosidonnaisen ja ay-liikkeen yhteys ja saatu ay-liikkeen jäsenmäärä laskuun, sen jälkeen voidaan heikentää muutenkin työntekijöiden asemaa. Luulisi sinun fiksuna miehenä osaavan laskea 1+1 oikein. Tietenkin tavoitteena on poistaa myös yleissitovat työehtosopimukset ja pitkän päälle myös heikentää työttömyysturvan tasoa. Ehkä tämä on sinunkin tavoitteesi?
Mitä tulee lisävakuutusturvaan, niin kai ymmärrät, että jos valtio ja työnantajat eivät ole mukana yhdessä rahoittamassa lisäturvaa, millään järjestöllä ei käytännössä ole mahdollisuutta tarjota lisävakuutusta.
PS: Olkiukko-termi alkaa olla jo aika passé. Keksi jotain uutta.
Näin olen kuullut joidenkin IKL:ää ihailevien kokoomuksen oikeaa laitaa edustavien älykköjen pohdiskelleen. Samoin Suomen on kuulemani mukaan tuhonnut äänioikeus naisille, 8 tunnin työpäivä, peruskoulu ja julkinen terveydenhoito. Semmoista tuhoa se ay-liike ja tietysti myös sosiaalidemokratia ovat saaneet aikaan.
Juttelin joku aika sitten sveitsiläisen kollegan kanssa työttömyysturvasta suomessa/ruotsissa vs. sveitsissä.
Kollega väitti että sveitsissä irtisanottu saa entistä palkkaansa kahden vuoden ajan, minkä jälkeen korvaus alenee. Tämä se vasta passivoi! Mutta onpahan yksilön kannalta melko turvallinen systeemi.
Erinomainen keskustelun avaus. Näitä lisää kiitos.
Poteroihin kaivautunut ay-rintama on aloittanut jo haulikkoammunnan ja ensimmäisinä tähtäimissä olleet Sitra, Lepomäki ja Soininvaara. Odotan esim. Antti AY Rinteen kantaa valtionvarainministerin roolissa.
Pari yksityiskohtaa olisin valmis viemään pitemmälle, vaikka työryhmä lienee poliittisten realiteettien vuoksi asettanut varovaisemmat tavoitteet. 250 päivää ansiosidonnaisella on liian pitkä työllistymisen kannalta. 6 kk on oikeasti riittävä ja motivoiva aika työn löytämiseen. Toisena asiana uudistuksen pitää tuoda säästöjä valtiontalouteen eikä tyytyä kustannusneutraaliuteen. Tämä tavoite on saavutettavissa vaikka alkukuukausien työttömyyskorvauksen tasoa nostettaisiin nykyisestä.
Höpöhöpö. Ay-liike on ylivoimaisesti suurin syyllinen Suomen talouden nykyiseen kurjuuteen ja surkeaan työllisyystilanteeseen. Se on kaapannut itselleen vallan, mutta on jo vuosia ollut kykenemätön tekemään esim. työelämän välttämättömiä muutoksia. Valta, uudistumishaluttomuus ja tyhmyys ovat erittäin vaarallinen yhdistelmä ja talouselämässä suorastaan tuhoisa.
Suomen työttömyysturva on huomompi kuin muissa Pohjoismaissa, siksi ehdotus on kehno, kun maassa on 600000 työtöntä.
Ihmettelen Hiilamon ja Soininvaaran mukanaolo uusliberaalin oikeiston tekeleissä. Koko talouspoliittinen ajattelu on peperissa väärä. Tarjonnan taloustiede ei toimi.
Tämä esitys veisi työttömyysturvaa aimo askeleen pohjoimaiseen suuntaan: taso nousisi ja kesto asettuisi pohjoismaiselle tasolle.
On aika vaikea ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta puhuttaessa vedota 600 000 työttömään, koska ansiosidonnaista heistä saa vain murto-osa.
Idea on sinänsä hyvä, mutta tekisin sen vähän toisin päin. Eli työttömyysvakuutukseen hyvin hyvin pieni perusosa, joka on ”pakollinen” ja sitten jokainen saa ottaa lisää vakuutuksia, jos sellaisia haluaa. Lisävakuutukset olsivat normaalia bisnestä, eikä veroeuroja sotkettaisi niihin.
Tämän jälkeen olisimme tilanteessa, jossa 1) työnantajat kilpailsivat varmuudella ja 2) työntekijöitä kiinnostaisi oikeasti myös työnanatajan hyvinvointi. Valtion leipä muuttuisi jälleen pitkäksi ja kapeaksi, mikä pitkällä aikavälillä säästäisi valtion menoja, jos valtio kykenisi muunatutumaan takaisin varmaksi työnantajaksi.
Kuulostaa muuten hyvältä, mutta nuo ”työttömiä tukevat toimenpiteet”, joita aikaistettaisiin, arveluttavat. Millaisia nuo toimenpiteet olisivat? Ilmaisia työ”kokeiluja”, ”harjoittelua” tai nöyryyttävyyden huippu ”kuntouttavaa työtoimintaa”, jossa kuntoutustarpeen perusteeksi riittää liian pitkä työttömyys?
Dan Koivulaakson kriittiset kommentit Liberolähettiläiden (mm. Soininvaara-Lepomäki) paperista olivat minusta hyviä ja perusteltuja. Työttömien rankaisemistahan tässä on kysymys. Itse vietin työttömyysjaksoa saadessani fudut ns. organisaatiomuutossyistä eikä mitään jakoa olisi ollut saada uutta työtä 3 kuukaudessa. Sellaisen luulottelu on täyttä huuhaata. Soininvaaran-Lepomäen Liberopaperissa vihjaillaan törkeästi, että työttömät lintsailevat sen 500 päivää ja kun tuki loppuu, niin sitten vain ”mennään” töihin, tuosta vain heittämällä. Irtisanominen on Suomessa paljon helpompaa kuin eurooppalaisissa sivistysvaltioissa. Suomalainen erityispiirre on myös voimakas työttömien leimaaminen. Ehdotan, että jos mennään vähänkään tämän paperin suuntaan, niin sitten yhteiskunnan ja työnantajien on pakkovelvoitteella taattava työpaikka työttömälle viimeistään 100 päivän jälkeen. Nykyisen talouseliitin ja poliitikkotörppöjen vaikutus talouselämään on ollut sellainen, että lamat toistuvat yhä tihenevin välein ja jokaisessa tällaisessa vaiheessa tulee aina vain lisää työttömiä. Vastuu sysätään nyt heille. Pilatus pesee kätensä.
Mutta ammattiliittoihin kannattaa kyllä kuulua. Ne antavat myös jäsenilleen tärkeää ammatillista koulutusta, jota ei mistään Loimaan alekassasta saa. Minä kuulun liittoon pääasiassa juuri tämän takia.
Mistä nyt tempaisit tuon 3 kuukautta? Me esitämme vuoden mittaa, siis samaa kuin Ruyotsissa ja samaa kun on sairauspäivärahan maksamisessa.
Jan Koivulaako katsoi asialliseksi myös väittää, että esitämme työnantajien maksuosuuden poistamista. Mitään tällaista esitystä ei ole, vaan Koivulaakson väite on silka vale. Minusta on säälittävä, että jos ei löydä asiallisia argumentteja, pitää mennä levittämään valheellista tietoa esityksestä.
Mitäpä jos yrittäisit keskustella (asiallisesti) tästä esityksestä.
Esitys on nimittäin hyvä.
Loistohanke! Se saa oikeutuksensa oikeastaan jo Antti Palolan paheksunnasta ay-liikkeen valitseman eduskunnan juhlarahaston tilojen käytöstä.
Nimimerkki ”ansiosidonnaisella pitkään ollut”.
Osmo ylisti aikaisemmin Tanskan .
Malliin kuuluu ansiosidonnaisen pitkä kesto.Vielä muutama vuosi sitten se oli jopa neljä vuotta , mutta näyttää nyt olevan kaksi vuotta eli n 500 päivää ?
Ja Saksassa yli 50-vuotias saa päivärahaa 1,5 vuotta ja päälle tulee vielä irtisanomsikorvaus, joka voi olla jopa kolmen vuoden palkka
Ja Ruotsissakin ansiosidonnaista 300 päivää eli 60 viikkoa eli 15 kk ja lisäksi saa 450 päivää, jos työttömällä on huollettavia lapsia
Ja näyttääolevan ettei niin Tanskassa kuin Ruotsissakaan valtio hoida työttömyyskorvauksia vaan kassat
http://www.samorg.org/akassorna/Sidor/default.aspx#.VMQclP7kdgk
Pienehkö sivuseikka kenties, mutta itse toivoisin myös mahdollisimman täydellistä läpinäkyvyyttä siihen, mitä täällä kukakin kenenkin puolesta maksaa ja minkä verran.
Esim. työnantaja käsittääkseni maksaa osan työntekijän eläke- ja sv-maksusta (?), mutta palkkakuitissa näkyy ainoastaan se (pienempi?) työntekijän maksama osuus. Siinä pitäisi mielestäni näkyä eriteltynä koko se summa, joka työnantajalta lähtee palkkana ja sivukuluina. Liian moni meistä ei jaksa erikseen omalla ajallaan selvitellä kuinka kalliiksi oma työpaikka työnantajalle tulee, ja mitä niillä maksetuilla rahoilla oikeasti tehdään. Kuitenkin jokaisen olisi se hyvä tietää.
Ehdotus kokonaisuudessaan vaikuttaa loistavalta ja on lisäksi erinomaisesti ajoitettu. Äänestän seuraavissa vaaleissa puoluetta, joka ilmoittaa tavoitteekseen tämän saamisen hallitusohjelmaan (ja jonka uskon pystyvän myös toteuttamaan aikeensa). Jos nämä lyhyeen tekstinpätkään mahtuvat asiat saataisiin muutettua nopeasti, minulla olisi tulevaisuudestamme jo huomattavasti myönteisempi kuva.
Ansioturvassa on uudistettavaa. Silti olisi kannattanut kysyä myös ansioturvan saajilta, uudistuksen kohteelta ajatuksia.
500 päivän jälkeen kunta maksaa pitkäaikaistyöttömistäkin Kelalle, jollon siellä on suuri intressi tempputyöllistää ihmisiä. Se on toki hyvä asia palata työelämään. Kannustavuuden ja motivoinnin kanssa sillä ei ole tekemistä.
Pahimmillaan yli 40-vuotiaat olivat ulkona työelämästä, nykyisin ja ilmeisen pysyvästi kaikki yli 50-vuotiaat. Siihen ei kikkailu vaikuta. Ei myöskään sisäinen palkanalennus.
Yli 50-vuotiaiden kohdalla olisi kysyttävä oikeita syitä, miksi eivät enää kelpaa palkattavaksi. Onko korotettu eläkemaksu sivukuluna hyvä idea?
Kassojen moninaisuus ja erilaiset toimintatavat ja päällekkäiset järjestelmät ovat kyllä tuhlausta olemattoman vallan vuoksi. Silti se ole se isoin asia, Obama henkinen yleinen ansiosidonnaisuus kylläkin.
Klak, kalikka kalahti…
Sdp:n takertumisesta menneisiin saavutuksiin, uudistumis- ja muutostentekokyvyttömyydestä sekä silmien sulkemisesta oli jo aiemmassa OSn blogissa. Sama koskee valutettavasti ay-liikettä. Maailma muuttuu, mutta sdp ja ay kieltätyvät näkemästä ja ymmärtämästä tätä.
Eli ay-liikkeellä ei ole oikein mtään muuta annettavaa edes jäsenilleen, patsi muiden rahoittama työttömyysturva? Koska ansiosidonnainen joka tapauksessa rahoitetaan yhteisistä varoista, kuuluu se kaikille ja sen hallinnointi yhteiskunnalle.
Ay voi tietenkin vapaasti järjestellä omarahoitteisen lisäturvan jäsenilleen. Itse toki mieluummin hoidan lisäturvan mieluummin itse säästämällä ja sijoittamalla
Höpöhöpö vaan itsellesi. Ay-liikkeellä on vain se valta, joka sille annetaan. Eduskunta Suomessa nykyisinkin lait säätää – ja työmarkkinoilla on kaksi osapuolta.
Talouselämässä tosiaan ”uudistumishaluttomuus ja tyhmyys ovat erittäin vaarallinen yhdistelmä” – ja sehän näkyy anteliaana osingonjakamisena sen sijaan, että investoitaisiin tulevaisuuteen.
Ylimielistä ja epärehellistä. Jos tarkoitus on heikentää työttömyysturvaa, sanokaa se suoraan. Kuka tahansa voi koska tahansa liittyä kassan jäseneksi, eli tasa-arvon kanssa tällä paperilla ei ole mitään tekemistä. Sivutoimisten yrittäjien asemaa on epailemättä syytä parantaa, mutta muuten tässä mennään Kokoomuksesta heittämällä oikealta ohi.
Kerro mitää pahaa on pakollisessa työttömyysvakuutuksessa. Miksi sairausvakuutus on pakollinen, mutta työttömyysvakuutus ei ole?
Tutkija Punavuoresta : ”Viiteensataan päivään kiinnitetty ansiosidonnainen yhdessä lisäkoulutusoptiolla on antanut liikkumavaraa vaikka uuden ammatin opiskeluun. Nyt liikkumavara poistuu”.
Juuri näin. Käytin tätä hyödykseni ja opiskelin uuden ammatin, koska tutkijatyötä en enää saanut. Näin on tietenkin joutunut tekemään moni muukin. Työttömiksi joutuneista suurimmalla osalla on palava halu päästä takaisin työelämään. Minä uhrasin jatkokouluttautumisella pari vuotta eläkekertymästäni ja sain uusilla papereilla reippaasti pienipalkkaisemman työn. Kukaan ei voi tulla ainakaan väittämään, että tässä vieroksuttaisiin työtä. Minä olen joustoni joustanut palkka-alenemisten ja vajaakertymien takia, sen vuoksi kaikenlainen vihjailu työttömistä lintsareista ja joutoväestä on syvästi loukkaavaa, samoin kuin tämä oikeistolainen paperi työttömyysturvan rajusta alesta. Sivistys on kadonnut Suomesta, yhdestä maailman rikkaimmista valtioista. Suomalainen tyly asenneilmapiiri on hiuksia nostattavaa.
Ehdotuksessa on kaksi faktaa: päivärahakauden kesto on pitkä ja ansiopäivärahan tulisi pakollinen kaikille palkansaajille.
Esitetyt perustelut ovat monilta virheellisiä, omituisia ja epäjohdonmukaisia. En ala kirjaamaan tässä niitä kaikkia, koska tekstistä tulisi aivan liian pitkä.
Tuo kappale 2.7 on suorastaan typerä. Siinä väitetään, että työttömyyskassat eivät edistä jäsentensä työllistymistä, koska ne maksavat vain osat kuluista. Samoin ”työttömyyskassan jäsenellä ole ei täysimääräisiä kannustimia välttää työttömyyttä, kun hänen työttömyysturvansa kustannuksista vain murto-osa lankea hänelle itselleen.”
Vastaus ”ongelmaan” on siirtää maksatus Kelalle. Perustele, miten Kela (siis pelkkä etuuden maksaja) edistää työttömien työllistymistä. Sehän maksaa jo nyt peruspäiväraha ja työmarkkinatuen. Kerro myös, miten kassanjäsenmaksun poistuminen lisää työntekijän kannustia välttää työttömyyttä.
Pakko vielä todeta tuosta kestosta. Toisin kuin väität. Kesto Ruotsissa ei ole yksinkertaisesti 300 päivää, vaan siihen tulee 150 lisäpäivää, jossa työnhakijalla on alle 18 vuotiaita lapsia.
Vertaus on sairausvakuutuksen päivärahakauden kestoon on myös huono. Jos sairaus jatkuu pidempään, henkilö on työkyvyttömyyseläkkeen. Eli jatkaa suurinpiirtein samantasoisella etuudella.
Annat myös ymmärtää, ettei yrittäjä voi saada soviteltua työttömyysetuutta. Tuokaan ei pidä paikkaansa. Alla asiaa koskeva lakipykälä.
Työttömyysturvalain 4 luvun 1 §.
1 §
Oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen
Soviteltuun työttömyysetuuteen on oikeus tämän lain 1–3 luvussa säädetyin edellytyksin työnhakijalla:
1) joka tekee osa-aikaista työtä, ei kuitenkaan, jos osa-aikaisuus perustuu työntekijän aloitteesta tapahtuneeseen työajan lyhentämiseen;
2) jonka päivittäistä työaikaa on lyhennetty lomautuksen tai lomautukseen rinnastettavan syyn johdosta tai jonka työnteko on estynyt sellaisen työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa;
3) joka on vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön; tai
4) jolla on tuloa 1 luvun 6 §:n mukaisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä.
Annat myös ymmärtää, ettei yrittäjä voi saada soviteltua työttömyysetuutta. Tuokaan ei pidä paikkaansa. Alla asiaa koskeva lakipykälä.
Sotket kaksi asiaa. Yrittäjällä voi olla työttömyysvakuutus yritystoiminnasta. Meidän paperissamme ongelmaksi koetaan henkilö, joka on vakuutettu palkansaajana ja joutuu työttömäksi. Tällaiselta henkilöltä kaikkinainen yrittäjyys on kielletty. Yhdestä maksullisesta lehtikirjoituksesta menee koko kuukauden työttömyyspäiväraha.
Tuossa aiemmin joku jo kertoikin, mikä on työttömyysturvan taso muissa Pohjoismaissa. Euroopassa ovat yleisiä jopa 2-3 vuoden palkkaa vastaavat irtisanomiskorvaukset. Suomessa irtisanominen on helppoa ja halpaa. Lisäksibtyöttömyysturva ei vastaa viiteryhmän standardia.
Yksi keskeinen ongelma on se, että työttömäksi joutumisen jälkeen tulisi olla mahdollisuus välittömästi opiskella uuteen ammattiin, eikä tätä opiskelua / harjoitteluaikaa tulisi missään nimessä hukata siihen, että joku virkamies kyttää oletko kenties osa-aikatöissä tai opiskeletko vai perustitko oman yrityksen.
Nimittäin jos ihminen on tuona aikana vaikkapa töissä, hän maksaa tällöin takaisin tuloveroa, kuluttaa enemmän ja siten maksaa myös verotuloja takaisin yhteiskunnalle.
Kriteerinä ansiosidonnaisen saamiselle tietenkin pitäisi olla tietty työssäoloaika, eli sitä voitaisiin ajatella eräänlaisena ennenaikaisena eläkkeenä. Mutta koen ainakin itse todella hälyyttävänä sen, että työttömäksi joutuneet kokevat sosiaalisessa mediassa yhteiskunnan rajoittavan vahvasti heidän pyrkimyksiään takaisin työelämään – katkaisemalla ansiosidonnaisen vaikkapa jonkun opiskelujakson, sivutoimisen tai vähäpalkkaisen työn takia – tämmöinen kierre pitäisi katkaista heti.
Ruotsissa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saa 300 arkipäivää , siis 15 kuukautta.Ainkain Ruotsin valtion mukaan
Suurin syllinen on Nokisn johto ja hallitus edelliseltä vuosikymmeneltä. Koko mobile teki defacto konkan. Myös metsäteollisuudesss tehtiin takavuosina vakavia strategisia virhearvioita.
Eikö tämä sama keskustelu käyty jo viisi vuotta sitten siinä Soininvaaran SATA-komiteassa? Paljon puhetta, vähän tekoja. Samaten kuin asevelvollisuuden nykymuodon järkevyydestä ollaan juteltu jo 15 vuotta sitten, mutta mitään ei tapahdu. Ei Suomessa tehdä päätöksiä mistään.
Erityisesti demarit ovat täysin kykenemättömiä tekemään mitään muuta kuin nostamaan veroja, sillä he uskovat kannatuksensa laskeneen viime vuosikymmenen veropäätösten johdosta ja yrittävät ostaa anekaupoilla kannatustaan takaisin nostamalla veroja ja pelaamalla mielikuvilla. Demarit eivät voi tehdä mitään päätöskiä, jotka olisivat ”oikeistolaisia”.
Tässä ketjussa näyttävät menevän sekaisin kaksi asiaa: työttömyysturvan kesto ja työttömyysturvan ulottaminen yhtäläisesti kaikkiin niihin, jotka sen maksamiseen osallistuvat.
Siirtyminen pohjoismaiseen, lyhyeen ja korkeaan työttömyysturvaan on parannus nykyiseen. 🙂
Kannatan ehdotusta. Tämä on yksi harvoja järjellisiä ehdotuksia jolla Suomen tilannetta voidaan oikeasti parantaa. Hyvä Soininvaara, hyvä työryhmä!
On pikkuisen huvittavaa katsoa tätä hyväosaisten ruikutusta siitä että heiltä viedään heidän saavutetut etuoikeutensa pois, kun tuntee henkilökohtaisesti ihmisiä, jotka elävät työmarkkinatuen ja toimeentulotuen varassa. Ja yrittävät tehdä sitä uranvaihtoa tai kuntoutumista tai mitä nyt kukakin tekee näiden tukien varassa ja viranomaisten pompoteltavana.
Ay-liikkeellä on kunniakas historia mutta nykytilassa minulla ei ole sitä kohtaan suopeita ajatuksia. Perusturvan varassa olijat on ay-liike unohtanut.
Minusta ehdotus on sinänsa aika hyvä. Mitä tekemistä työttömyysturvalla ja ansiosidonnaisella enää tarvitsee olla ammattiliiton jäsenyyden kanssa? Ei mitään. Tämä ehdotus on askel oikeaan suuntaan.
Toinen vaihtoehto soininvaaran ja kumppanien mallille olisi saksan/sveitsin malli, jossa irtisanova firma maksaa irtisanotulle täyttä palkkaa kahden vuoden ajan (jos siis olen oikein ymmärtänyt). Hyvä puoli saksan mallissa on se, että firma varmasti tosissaan yrittää työllistää kaikki ja satsaa työntekijöihinsä.
Hyvä, että työttömyysturvaa mietitään, mutta sitä en ole ymmärtänyt, miksi työttömyysturvan pitää olla ansioon sidottu.
Oli iso tai pieni palkka, niin kaurapuuro maksaa saman verran. Parempituloisella todennäköisesti enemmän säästöjä, joten hätä ei niin suuri.
Mistä löytyisi perusteet koko ansiosidonnaiselle?
PS. Itse hyvätuloinen ja nauttinut aikanaan ansiosidonnaisesta, joten siitä suunnasta katselen.
Ansiosidonnaista sai vuonna 2013 noin puolet työttömistä. Viime vuoden vaihteessa noin 40 prosenttia. Tämä muutos johtuu siitä, että monet ovat pudonneet työmarkkinatuelle 500 päivän täytyttyä.
Oletko siis sitä mieltä, että ansiopäivärahaa saa murto-osa työttömistä?
http://www.kela.fi/documents/10180/1630866/Suomen_tyottomyysturvaetuuksien_kk-tilasto.pdf/5f8838a3-7e9e-4c57-902e-33b0959c56b5
Riippuu työttömän määritelmästä. Se oli vastaus kaverille, joka väitti, että työttömiä on 600 000. Jos määritelmä on tullainen, ansiosidonnaista saa vain murto-osa
”Jakauma on vahvasti vino oikealle kuitenkin niin, että juuri ennen 500 päivän täyttymistä työllistymistodennäköisyys selvästi kasvaa.”
Tuohon vaikuttaa osin ainakin se, että kunta työllistää kaikki yli 57 vuotiaat, kunnes päivät nollautuvat. Tuo ikäluokka on syytä putsata pois jakaumasta.
En sotke. Jos yritystoiminta on vähäistä tai sivutoimista, on työttömällä oikeus soviteltuun päivärahaan.Tuossa TEM:n soveltamisohje. Sivulta 25 alkaen yritystoiminnasta.
http://finlex.fi/data/normit/41984-TEM2192FinlexOhje_.pdf
Eli jos työvoimatoimisto ei pidä toimintaa päätoimisena, Kela tai kassa maksaa soviteltua päivärahaa, jossa se ottaa yritystoiminnasta saadun tulon huomioon.
Olen saanut erittäin paljon postia eduskuntaan ihmisiltä, joiden osalta yrityso6timinta on kielletty. Eräs aikanaan etevä fortranohjelmoija jäi työttömäksi ja arveliu,. ette3ivät fortranohjelmoijien työmarkkinat 2010-luvulla ole mainittavat. Hän oli etevä valokuaaja ja yritti hankkia lisätuloja valokuvaajana. Työvoikmatoimisto ilmoitti, että jos laskutus ylittää 1000 euroa VUODESSA hän menettää koko ansiosidonnaisen lopullisesti. On myös tapauksia, jossa yksi lehtikirjoitus on vienyt työttömyyskorvauksen.
Vaikka Nokia ja Pulp&Paper eliminoidaan tilastoista, tuottavuuden kasvu on pysähtynyt 2007…2008 tasolle. Työikäisen väestön määrä on lähtenyt pienenemään n. 2010 ja sitä jatkuu jonnekin 2025:een asti.
Meillä on siis myös ihan kotikutoinen ongelma. On aivan turha syyttää Nokiaa etc. ja mitä se sitäpaitsi auttaa.
Tarttis tehdä jotain, vaikka se, mitä vtapio sanoi:
Juuri näin.
Virkamieet tekevät Suomessa työtään lain ja asetusten pilkuntarkkoina tulkitsijoina. Kunnia siitä heille.
Syynä järjettömään lopputulokseen on huono lainsäädäntö, jonka (tässä tapauksessa) työmarkkinajärjestöt ovat valmistelleet, jota Valtionvarainministeriö täsmentänyt, ja jonka Eduskunta on hyväksynyt.
Halpaa; ehkä, helppoa; ei. Hankalista tapauksista ei pääse eroon kuin rahalla. Muuten täytyy toteuttaa monimutkaiset yt-järjestelyt ja -ehdot. Irtisanomisen vaikeus ja työllistämisen kalleus vähentävät, varsinkin pien-yritysten, haluja ja mahdollisuuksia työllistää.
Tää menee vähän sivuun aiheesta, mutta mun terveydenhoitaja sisko väittää, että työnantaja joutuu maksaan osan sairaseläkkeestä. Jos näin pn, niin ei ihme että meitä 50 vuotiaita kengitään ulos innokkaasti, ainakin entisestä työpaikastani.
T. Työtön senior scientist
markku
Tästä juuri on kyse. Viimeisen työnantajan vastuu. Älä koskaan palkkaa ketään yli 50-vuotiasta on yleisenä ohjeena mopnessa yrityksessä, koska työkyvyttömyyseläkkeet rasittavat riskinä yli 50-vuotiasta enemmän kuin nuorempia. Älä sen vuoksi myöskään palkkaa ketään, jolla on etenevä sairaus. Tämä on yksi kolmikannan sopimista järjettömyyksistä.
Ei tässä neliraajajarrutuksen luvatussa maassa mistään ay-liikkeen sisäänheittotuotteesta voida kyllä luopua. En usko että tämmöinen uudistus menisi läpi vaikka työttömyysetuuksia korotettaisiin!
Ehdotushan on hyvä.
Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa tuo iski poistui pienemmiltä yrityksiltä kokonaan eli niiltä joiden väitetään luovan kaikki uudet työpaikat
Suurilla työnantajilla on pieni riski, jos sattuu useana perättäisenä vuotena siirtymään aikaisempaa historiaa enemmän työntekijöitä työkyvyttömyyseläkkeelle.
Silloinkin nousu on maksuluokan nousu, ei siis vastuu jokaisesta työkyvyttömyydestä erikseen
Rahaa tursuileva kassa toisaalta johtaa kaikenlaiseen muuhun järjettömyyksiin. Voipi ostaa vaikkapa Pohjois-Amerikkalaisen paperifirman tai 3G-oikeuksia Saksasta.
Yksittäisissä henkilöstä johtuvista syistä tapahtuvassa irtisanomisessa ei tarvita monimutkaista yt-menettelyä.Riittää, että työnantaja kuuntelee irtisanottavan näkökannan, mutta se ei vaikuta työsuhteen päättymiseen
Kokemukseni mukaan siihen menee 0,5-1 tuntia.Tilaisuudesta tehdään pöytäkirja ja työnetkijä hyväksyy tai riitauttaa irtisanomisen/työsuhten purun , mutta henkilö lähtee oli hän mitä mieltä tahansa
Irtisanomissuoja tässä tapauksessa perustuu muutmaan lakiin ja sopimukseen.Yksi on laki sopimussuojasta. Eli sopimuksen purkaminen/päättäminen vaati perusteen.Ethän voi pistää urakoitsijaakaan pihalle , jos jälki ei miellytä, puutteiden pitää olla vakavia ja pienistä ja kohtalaisistakin virheistä sopimusta ei voi purkaa.
TJa kun perustelee irtisanomista niin on parempi olla oikeassa, sillä Suomen lain mukaan naapurista eikä työntekijästä eikä muistakaan ihmisistä saa kertoa perättömiä, ei ainakaan negatiivisia perättömiä.
Helposti unohdetaan, että kaikki muukin lainsäädäntö koskee työelämää, ei se ole muusta yhteiskunnasta eristetty alue.
Ja sama tilanne on muuallakin, ainkin jos noudatetaan maiden lakeja. Sopimsulainsäädäntö on länsimaissa suurin piirtein samanlaista, perättömiä ei saa kertoa Tanskassakaan työnetkijästä ja samat ILOn sopparit ovat voimassa 200 maassa , myös tuo Unfait dismissal-sopimus.
Tuosta linkistä löytyy Metallin kassan ansiosidonnaisten työttömyysjaksojen pituusjakauma eikä sellaista piikkiä kuin Osmo väittää, löydy
http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi/documents/426400/426965/tyottomyysjaksojen_pituusjakaumat_2009_-_2010.pdf/4ea812cd-ca70-4d98-862a-4f28d57abbb1
Olen törmännyt vastaaviin tapauksiin aivan lähikuukausina. Työllistän tällä hetkellä pari ihmistä ja itsenikin sivutoimisesti ns. osuuskunta laskutuspalvelujen kautta.
TE-toimisto siis suoraan kieltää työtöntä ihmistä, joka aktiivisesti hakee töitä, tekemästä pieniä eri alan hommia alle 300€/kk laskutuksella minulle. Ja olemme kaksi yksityishenkilöä, kummallakaan ei ole yritystä, mutta molemmat olemme laskuttaneet välillä laskutuspalvelun kautta.
Ja haluaisin työllistää kaverin ihan laillisesti muutamaksi päiväksi kuussa, mutta se ei ole sallittua, vaikka sen pitäisi olla sallittua? Ja te toimiston päätöksistä ei voi valittaa, vaikka toinen tuttu viranomainen kertoi että TE-toimisto on väärässä.
Mitä tällaisessa tilanteessa voi laillisesti tehdä?
Eihän tuo työttömyysvakuutus näytä olevan pakollinen Ruotsissa eikä Tanskassakaan,kassan pitää liittyä erikseen kummassakin
Teetkö päätelmät totuudesta kansallaisten yhteydenottojen perustella? Lailla ja sen sen soveltamisohjeilla ei ole mitään merkitystä?
Tuo mitä kirjoitat, ei ole Suomen lainsäädännön mukaista. Jos joku tekisikin täysin lainvastaisen päätöksen työ- ja elinkeinotoimistossa, siihen voi hakea muutosta. En tiedä, onko kertomukset edes totta. Et sinäkään tiedä. Levität sitä kuitenkin totuutena ja esität jopa lainsäädännön muuttamista.
Kansalaiset kirjoittavat kaikenlaista. Uskotko todella, mitä he kirjoittavat. Onko totta, mitä kansailiset kirjoittavat poliitikoista? Ajavatko poliitikot pelkästään omaa etuaan? Ovatko he ahneita oman edun tavoittelijoita? Voin tarvittaessa linkittää monta keskustelupalstaa, jossa näin on todettu.
Tuo kirjoituksesi eläkkeistäkään ei pidä paikkaansa. Sait kuitenkin levitettyä totuutta, ettei 50 vuotta täyttäneitä kannata palkata. Tuo koskee vain suuria työnantajia ja sielläkin vaikutukset eivät ole kuvaamiasi. Ohessa asiaa koskeva tutkimus.
http://www.etk.fi/en/gateway/PTARGS_0_2712_459_770_3439_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/en/julkaisut/research_publications/reports/employer_liability_in_disability_pension_costs_7.pdf
ES
Kyllä, kuuntelen kansalisten yhteydenottoja, koska ne yläänsä kertovat asioista niiun kuin kansalainen ne kjokee., Jos on varaa palkata huippujuristi, saa ehkä erilaista kohtelua. Kun lainsäädäntö on niin sekava kuin se on, eliitti pärjää sen kanssa paremmin kuin rahvas.
Viimeisen työnantajan vastuu todellakaan ei koske pienimpiä työnantajia, joita on lukumääräisesti paljon, mutta nmiissä on pienen koon takia vähän työpaikkoja. Viimeisen työnantajan vastuu koskee suurinta osaa potentiaalissta työpaikoista. Tätä korostaa vielä se, että iän tuomiin ongelmiin löytyy vastaus järkevästä työnjaosta yrityksen sisällä, mikä taas on mahdollista vain suurissa työpaikoissa.
Ennen viimeinen työnantaja maksoi tosiasiassa työkyvytömyyseläkkeen kokonaan. Nyt tehdään arvonta, koska maksutaulukko on portaittainen. Odotusarvo on ennallaan, mutta yksi työkyvyttömyyseläke voi olla joko ilmainen tai maksaa ihan mahdottomasti.
Tähän ongelmaan olisi helppoja ratkaisuja, mutta jotenkin kolmikanta ei niihin kykene.
Tilastoista näkee lopputuloksen: mikä on 50-vuotiaan työttömäksi jääneen työllistymistodennäköisyys Suomessa ja Ruotsissa.
Halpaa, kyllä. Helppoa, kyllä!
YT-neuvottelut eivät ole monimutkaiset, hiukan aikaa ne toki vaativat, mutta niiden avulla on helppo irtisanoa suuriakin joukkoja.
Ja yksittäisen henkilön irtisanomiseen riittävät tuotannolliset ja taloudelliset syyt – ja niitä on aina, aina voi muuttaa organisaatiota.
Sairaus yksi juttu, työttömyys toinen.
Henkilöstä on myös päästävä eroon ennen 56-57 vuoden ikää, koska jos sen jälkeen irtisanoo, niin yritys joutuu maksamaan työttömyysturvan lisäpävien kustannukset (summa riippuu yrityksen koosta – isot maksavat 90% työttömyyskorvauksesta).
Käsittelittekö Osmo ollenkaan sitä vaihtoehtoa, että ansioperustaisesta työttömyysturvasta luovuttaisiin ja korvaus olisi kaikille sama? Perustulon suuntaan siis.
Ruotsissa on irtisanomisjärjestys.Kun voimaa vähennetään, viimeksi tulleet irtisanotaan. Eikö ole aika todennäköistä, että iäkkäiden työllisyys nousee verrattuna maahan, jossa ei ole vastaavaa lainsäädäntöä.
Koska yhteiskunta on tehnyt viimeisen työnantajan vastuulla ikääntyneiden työllistymisen keskimääräistä vaikeammaksi, niin eikö olisi peruteltua, että näille ikääntyneille maksettaisiin ansiosidonnaista vähän keskimääräistä pitempi aika?
Liian vanha,
Mitähän työttömyysjakson pituudella tarkoitetaan Metallin kassan tilastoissa? Yhä useammat käyttävät 500 päivän oikeuttaan useissa erissä. Välillä ovat työttömänä ja välillä töissä. Toiset pystyvät keräämään oikeuden uuteen 500 päivän jaksoon suhteellisen nopeasti, toiset eivät olenkaan.
Jos katsotaan Metallin tilastoja, pitäisi joukosta ottaa pois ikääntyneet, jotka ovat päässeet lisäpäiville. Vasta sitten nähtäisiin, onko Osmon mainitsemaa piikkiä olemassa.
Ei kannata tuijottaa yksinomaan ansiossidonnaisten päivien määrää. Toinen olennainen muuttuja on, miten pitkä työssäoloaika tarvitaan uuden jakson ansaitsemiseen? Jos sitä aikaa samalla lyhennettäisiin, se kannustaisi paremmin ottamaan tilapäisiä töitä tai ryhtymään yrittäjähommiin. Maali eli uusi ansiosidonnaisen jakso olisi helpommin saavutettavissa.
Myös uuden jakson ansiosidonnaisen määrän laskentasäännöt ovat tärkeitä. Nyt säännöissä on 80 prosentin turvalauseke. Entäpä, jos se olisikin 85 prosenttia? Silloin kelpaisi paremmin työ, jossa ansiotaso on aiempaa alempi.
Minusta pitäisi mennä juuri siihen suuntaan, että lyhennetään maksimipäivien määrää, mutta samalla joustetaan hieman muissa ehdoissa. Se kannustaisi ottamaan vastaan lyhyitä myös heikommin palkattuja työjaksoja, kasvattaisi positiivisesti pätkätyöllistymisten lukumäärää sekä toisi joustavuutta työmarkkinoille. Pitkät yhtäjaksoiset työttömyyskaudet vähenevät ja ihmiset pysyvät paremmin työkykyisinä.
Monet työttömät eivät tunne kaikkia monimutkaisia pykäliä eikä kukaan heitä neuvo. Siksi työvoimaviranomaisten pitäisi kertoa työttömille myös korvausasioista. Näin kannustavuutta työhön saataisiin parannettua.
Tilanne tuskin enää sama. Metallin v. 2010 tilastoa kaunistaa mm. suurten ikäluokkien eläkeputkeen siivoamiset. Taloustilanne myös ihan toinen. Pitkät työttömyysajat tosiasia.
Sosiaalitili. Problem solved.
”Tilastoista näkee lopputuloksen: mikä on 50-vuotiaan työttömäksi jääneen työllistymistodennäköisyys Suomessa ja Ruotsissa.”
Ruotsalisessa firmassa 10 vuotta palvelleen voin kertoa että Ruotsin työlainsäädäntö poikkeaa oleelliseti Suomen vastaavasta.
Ikääntyneiden korkea työllisyysaste Ruotsissa johtuu muutamasta seikasta: Irtisanomisessa laki suojaa ikääntyneitä
Toinen suojaava seikka on työntekijöiden myötämääräämisoikeus eli henkilöstöllä on käytännössä veto-oikeus johdon henkilöstöä koskeviin päätöksiin
Ruotsalainen työttömyysputki on sellainen, että yritys sopii henkilön kanssa , että henkilö poistuu rivistä, mutta hän saa kompensaatiota esim 70 % palkastaan kunnes täyttää 65-vuotta .Tilastoissa hän on työllinen
Hyvä esimerkki omasta entisestä ruotsalaisesta työpaikasta: Uusi ruotsalainen , mutta maailmalla palvellut tj halusi päästä eroon kaiksita yli 50-vuotiaista.
Suomessa kaikki +50-vuotiaat pistettiin jonoon ja sanottiin suurina erinä irti, kunnes tj sekosi kuvioissaan ja sai kenkää itsekin.
Ruotsissa henkilöstö torppasi irtisanomset ja iäkkäät siirrettiin yksikköön, josta he lähtivät eläkkelle sitä mukaa kun täyttivät 65-vuotta.Työvelvoitetta heillä ei ollut ja niinpä kollegani osti hevostilan Öölannista ja kävi pari kertaa ilmoittautumassa Tukholmassa.Yhtiö tarkisti, että henkilö on hengissä.
Samoin kollegani toisessa ruotsalisessa firmassa ilmantui yhtäkkiä Suomeen kun täytti 60-vuotta.Hän kerti olevansa yhtiön maksamalla eläkkeellä eli sai 70 % palkastaan kunnes täyttää 65-vuotta
Henkilöstön myötämääräämisoikeus estää myös johdon päätökset ikääntyneiden työhönoton rajoittamisesta.
Mutta enpä ole nähnyt, että Vihreät esittäsivät samanlaista myöstämääräämisoikeutta Suomeen ??
Ainoastaan rangaistusten koventamista
Saksassa, Rotsissa ja muuallakin Euroopassa henkilöstöllä on laajempi myötämääräämisoikeus ja usein veto-oikeus työnantajan henkilöstä koskeviin päätöksiin
Ruotsin irtisanomislainsäädäntö voi selittää sen, ettei ikääntyneitä irtisanota, mutta ei sitä, että heitä palkataan innokkaammin.
Kuinka haitallisena/hyödyllisenä pidät sitä, että uudistukset johtaisivat samalla ammattiyhdistysten jäsenmäärien laskuun?
Itsekin pidän järjestelmää huonosti rakennettuna tuon osa hyötyy kaikki maksaa -menettelyn takia. Toisaalta näen sen arvon siinä, että näin ammattiyhdistysten jäsenmäärät ovat suurempia, vaikka oikeasti kassaan voi tietysti kuulua pelkästäänkin. Näen siis järjestelyssä merkittävän järjestelyn ulkouolisen edun.
Nyt on nostettu meteliä siitäkin, että joku maksaa ja toinen hyötyy. Sama tilanne kuin vaikkapa lapsilisissä; kaikki kustantavat veroissaan lapsilisän, vaikka vain osalla on lapsia. On se niin väärin.
Esitys poimii rusinat maksalaatikosta.
Jos rakenteellisia yli 50-vuotiaiden työllistymistä estävää järjestelmää ei muuteta ensin, nämä aktivoivat muutokset tekevät pahaa jälkeä.
Eläkkeitä on pudotettu noin 10% ja ikääntyneiden työttömyys aiheuttaa aika pahan vanhusten vähävaraisuuden. Siinä kun taitettu indeksi osui isompiin eläkkeisiin tämä vie pienetkin eläkkeet.
Ongelma ovat 1947 – 1955 syntyneet isot ikäluokat, jotka ovat eläkkeellä 2020 (viimeistään 2023) siis seuraavan Kahden Eduskunnan on ratkottava paha tilanne. Uusia veronmaksajia kun ei vain ole, kiitos nuivan maahanmuuttopolitiikan. Siksi juuri näitä ennen 1965 syntyneitä kait tarvitaan, mutta heitä ei voi palkata.
Tuskina ne työkkärin tädit ay-liikkeen kirjoilla ovat.Nuo ovat niitä täti-kohtaisia sovelluksia, niitä voi joka täti keksiä mielensä mukaan
Lapsilisiä saavat eivät kuitenkaan yleensä väitä kustantavansa niitä lisiä aivan itsekseen.
Huomasitteko päivän Hesarin?
”Työttömyysturvan 300 euron suojaosa kannusti työttömiä töihin”
http://www.hs.fi/kotimaa/a1422159210065
Mystisesti työttömiä siirtyi töihin, kun se alkoi rahallisesti kannattamaan. Vaikuttaisi siltä että työttömyysturvassa on jonkinsorttinen kannustinloukku. Minkälaiselle korkkiruuville vasemmalla ollaan valmiita kiertymään, jotta tämäkin toteuma saadaa selitettyä johtuvan jostain aivan muusta kuin kannustinongelmista?
Muistan kun minut aikoinaan lomautettiin parisen kertaa. Ensin jouduin peruspäivärahalle kun työssäoloehto ei täyttynyt. Tulipa muuten kiire etsiä työpaikka! Toisella kertaa pääsinkin jo ansiosidonnaiselle. Ensimmäisen 2kk aikana ei kyllä ollut mitään kiirettä mihinkään.
Joo, ei näissä korvauskätännöissä mitään kannustinongelmia ole. Ehei. Monta irtisanottua kaveria on todennut että nyt ainakin levähdetään pari kuukautta ja sitten aletaan katselemaan hommia.
Mistä päästäänkin siihen, että olisiko mitään järkeä maksaa jonkin nykyinen keskimäärinen ansiosidonnainen könttäsummmana kouraan ja sen pitäisi sitten riittää, olipa työttömänä päivän taikka kaksi vuotta? Tosin tämä kyllä tuottaa suoraan toisenlaisia kannustinongelmia, kannatttaisi hakeutua kkaatuviin firmoihin töihin, jotta saa potkut. Eli byrokratiaa tuollaisten välttämiseen.
Nyt eläköityvät jo 1952 syntyneet. Kun työnanatajien suhtautuminen ikääntyneisiin on nuiva niin suurin osa poistuu jo ennen eläkeikää työelämästä.
Ikääntyneiden työllisyyden kohentuminen johtuu siitä, että julkisen sektorin henkilöstö ikääntyy.Kun työllisistä julkisen sektorin henkilöstöä on n 25 % niin +50-vuotiaissa julkisen osuus on jo yli 50 % ja +60-vuotiaissa jopa 60-70 %
Yrityksistä 95 % voi palkata ikääntyneen ilman seuraamuksia työkyvyttömyydestä ja jos iso irtisanoo +50-vuotiaan niin vastuu työkyvyttömyydestä seuraa vaikka henkilö jäisi työkyvyttömyyseläkkeelle myöhemminkin eli irtisanomalla ikääntyneitä vastuu ei katoa. Ainoastaan työntekijän kuolema vapauttaa, mutta siihen ei voi luottaa
Ja maahanmuutosta ei ole juurikaan hyötyä, Suomei saa tänne vain kouluttamatonta työvoimaa , jos maahanmuutto on vapaata, esim romanialaisia kerjäläisiä
Suomi ei ole kovinkaan houkutteleva paikka
Suomessa on jo n 500000 työntarjoajaa TEM laajan työttömyyden tilaston mukaan.He ovat koulutettuja ja osaavat kielen eli kielitaidottomaan kouluttamattomaan ulkomaalaiseen verrattuna ylivoimaisia tarjokkaita.
Jos tarvitaan erikoisosaamista niin oleskelu-ja työluvan saa oitis, yhtään erityisasiantuntijan lupaa ei ole peruttu viimeisten vuosien aikaan vaikka vastaavia tarjokkaita on kortisto täynnä
Kysymys on aivan muusta kuin työn tarjonnasta tai kannustinkouluista
Meillä on pilvin pimein tällaisia työntarjoajai, mutta he eivät kelpaa millään ehdoilla.Kun markkinoilla on ylitarjontaa niin pienikin puute syrjäyttää , ei hinnalla ole niin merkitystä
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kannattaako-toita-edes-hakea-moni-on-menettanyt-jo-uskonsa/4719432
Huono rinnastus.
Lapsilisän saadakseen ei tarvitse kuulua ”vanhempain kassaan”, vaan lisän saavat kaikki lapselliset.
Suomi-Ruotsi eron näkee helposti, kun ottaa sellaisen yrityksen henkilörekisteristä listan, jossa on työntekijöitä paljon Ruotsissa ja Suomessa. 52-53 ikävuoden kohdalla alkaa tulemaan eroa ja 60 v kohdalla työssäoloero on jo todella merkittävä.
Suomessa ansiosidonnainen työttömyysputki voi käytännössä alkaa jo 55 vuotiaana ja jatkua aina 65 ikävuoteen saakka. Putken maksajana on vain yhteiskunta. Tuosta johtuen eläkeuudistus ei todellisuudessa käytännössä tule jatkamaan työuria.
Mistä tieto, että palkataan innokkaammin?
IT alalla Suomessa palkaaminen loppuu viimeistään 52-53 ikävuoteen, Ruotsissa 53-54 ikävuoteen. 40 vuotiaita palkataan viisinkertainen määrä 50 vuotiaisiin nähden. Suhde sama molemmissa maissa. Muista aloista ei tietoa.
Ja jos kyse on henkilöstä johtuvasta syystä, niin sitten työnantajalla on syytä olla erittäin pitävät perusteet irtisanomiselle. Lisäksi työnantajan kannattaa varustautua siihen, että ne perusteet kokeillaan leivättömän pöydän ääressä.
Onnistuu lähinnä aivan ilmiselvissä työkyvyttömyystapauksissa. Kännitapauksissa ja varkauksissa taas kyseeseen tulee työsuhteen purku, ei irtisanominen.
En ole itse juurikaan törmännyt henkilöstä johtuviin irtisanomisiin. Käytännössä ne hoidetaan siten, että henkilön kanssa neuvotellaan sopiva korvaus (esim. vuoden palkka), jolla hän allekirjoittaa sopivat paperit. Voi olla tai olla olematta helppoa, mutta halpaa se ei ole.
Sitten taas irtisanominen on sitä halvempaa, mitä isomman porukan pistää kävelemään. Melkein samalla vaivalla irtisanoo plutoonan jengiä tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla kuin yhdenkin.
Sinänsä en ymmärrä, miksi meillä pitää olla tuollaista klovneriaa. Mitä hirveää tapahtuisi, jos työnantaja saisi vapaasti selittämättä irtisanoa ihmisiä työsopimuksen mukaisilla irtisanomisajoilla? Ei ongelma ole työsuhteen loppuminen, vaan uuden työsuhteen saamisen vaikeus.
Jaa, eipä ole näkynyt muita palkkaajia kuin jukinen sektori .
Tuo kova irtisanomissuoja estää palkkaamisen Ruotsissakin , jos se olisi totta
Tanska palkkasi myös vanhoja julkiselle sektorille , mutta kun oikeistohallitus lopetti sen niin iäkkäiden työllisyys romahti alle Suomen
Itse asiassa sain TEM tilaston , jossa on työttömyysjaksojen pituudet ikäluokittain ja jaksojen pituus kasvaa tasaisesti alle 20-vuotiaista aina 60-vuotaisiin.Yli 60 vuotiailla työttömyysjakso nousee käytännössä niin, että hän jää eläkkeelle
Ja kun 95 % yrityksistä voi palkata ihmisen ilman työkyvyttömyysriskiä niin ne eivät kuitenkaan palkkaa ?? Kuitenkin meillä väitetään, että uudet työpaikat syntvät pieniin yrityksiin, joilla ei ole riskiä ?
Ja suurillakinin yrityksillä maksun määräytyminen on monimutkaista ja riski hyvin teoreettinen ja työkyvyttömyysmaksukin laskee 56-ikävuoden jälkeen niin,että 60-vuotiaalla se on sama kuin 36-vuotiaalla.
Olen päätymässä siihen tulokseen, että nuo kannustinloukut ovat keksittyjä juttuja , sen verran vähän todisteita löytyy niiden tueksi.
Oikeistolaiset poliitikot vain yrittävät kääntää huonon johtamisen kansan syyksi
Jotenkin voiusi ajatella, että yritystren haluttomuus palkata ikääntyneitä ihmisiä osoittaa, että voimassa olevat säännöt jololakin tavalla teklee siitä kannattamatonta. Luuleeko Liian Vanha, että tuo haluttaomuus on vain suunniteltua vihamielisyyttä?
Joo Ruottissa on ”lagen om anställningsskydd” mikä sisältää pykälät siitä, että viimeiseksi palkattu irtisanotaan ensimmäisenä. Tämä siis lukee laissa. Tästä syystä suuryrityksessä yli 15 v. töissä ollut henkilö on käytännössä turvassa irtisanomiselta, koska ennen häntä pitäisi ensin irtisanoa muutama sata (tai tuhat) myöhemmin palkattua. Tästä syystä täällä ei juuri ole työttömyyttä yli 50-kymppisillä.
Ruotsalaiseen tapaan säännöstä on poikkeuksia, mutta ne tulevat kalliiksi työnantajalle.
Kummallista itkua ja perusteetonta vihanpurkausta sinulta. Vahva järjestäytyminen on ollut suomalaisen yhteiskunnan etu. Sopimuksilla tätä yhteiskuntaa on viety eteenpäin ja viedään vastakin.
Suomen heikon taloustilanteen syyn etsiminen ay-liikkeestä on naiivia ja tarkoitushakuista. Kuulostaa jonkun katkeroituneen oikeistolaisen ideologiselta puheelta. Ehkä vikaa voisi etsiä myös työnantajapuolesta, joka ei 2007-08 ollut valmis maltilliseen tupoon vaan väkisin halusi liittokierroksen, joka odotetusti kävi hyvin kalliiksi.
Todella, kalikka kalahti. Ensimmäisessä viestissä ilmoitettiin, että on aika tuhota ay-liike. Kalikka kalahti, ja olen aina ja ikuisesti sitä mieltä, että vahva ay-liike on yhteiskunnan kannalta parempi ja rakentavampi vaihtoehto kuin heikko ay-liike USA:n ja Kiinan malliin. Olen monessa asiassa eri mieltä kuin SDP:n johto ja ay-liike, mutta tässä jaan molempien käsityksen.
Osmon, Libera-Lepomäen ja muiden on toki demokratiassa oikeus esittää mitä vain ay-liikkeen heikentämiseksi, mutta Osmon kannattaisi kertoa, onko hän Lepomäen kanssa samoilla linjoilla ay-liikkeen heikentymisen siunauksellisuudesta suomalaisen yhteiskunnan kannalta.
On syytä joskus kuullaan kansalaisiakin. Liian usein keskitytään ainoastaan pykäliin ja rätinkeihin joissa sanotaan että kellään suomalaisella ei voi olla nälkä. Tämän blogin pitäjää on myös aika usein syytetty todellisuuden tulkitsemisesta ainoastaan tilastoihin heijastuvien varjojen kautta. Hyvä että näinkin päin joskus.
I
Kun katselee EU maiden ikääntyneiden työllisyysasteita niin tuo käsitys työkyvyttömyyseläkkeen rahoitustavan vaikutuksesta matalaan työllisyysasteeseen pelkkänä propagandana vahvistuu
Suomi on EU maista kuudentena eli lähelä kärkeä ikääntyneiden työllisyysasteessa
Olisiko 22 EU-maassa niin vahva ay-liike, että se vääristäisi lähes koko EU:n työmarkkinat ? Eipä taida olla uskottava selitys.
Ruotsi näyttää olevan selvä poikkeus EU:kin ja ainoita selittäviä tekijöitä on tuo ankara irtisanomissuoja , valtion työllistämistoimet, työntekijöiden myötämääräämisoikeus
http://tietotrenditblogi.stat.fi/korkea-el%C3%A4keik%C3%A4-ei-takaa-pitki%C3%A4-ty%C3%B6uria-euroopassa/
Komppaan vtapiota, ay-liikettä ei kannata uudistuksessa sivuttaa, sillä sitä on kiittäminen nykyisestä hyvästä ansiosidonnaisesta turvasta.
Mutta ehdottoman kannatettava aloite, tärkeintä on saattaa pätkätyöläiset, aloittavat yrittäjät ja täyspäiväiset työntekijät samalle viivalle.
Silmäilin vielä kerran tuon esityksen, mutta en löytänyt vastausta siihen, mitä ovat ”työttömiä tukevat toimenpiteet”. Löysin vain maininnan siitä, että nykyiset ”aktivoinnit” vaikuttavat lähinnä pelotteena. Eli tähän asti nuo työttömiä tukevat toimenpiteet ovat toimineet niin, että nöyryytyksen pelossa ihmiset hakevat mitä tahansa epätoivoisesti töitä, ja onnekkaimmat onnistuvat.
Lopuilta sitten viedään ihmisarvo ”kuntouttamalla” heitä esim. niin, että laitetaan tekemään ilmaista työtä.
Rehellisempää olisi sitten esittää suoraa ay-liike tukea, puoluetuen tapaan, kuin kaiken maailman piilotettuja tulonsiirtoja.
Nykyiset rahanjakoautomaatit ovat omiaan ajamaan ay-liikkeen toimimaan tehottomasti ja ajamaan vääriä asioita. Eivät edistä työntekijöiden asiaa, vaan ylipalkattujen vanhojen työläisten asemaa, muiden ja jopa niiden kustannuksella.
Tämä minuakin kiinnostaa, mutta Soininvaara ei oikein vaikuta innostuneelta vastaamaan. Mielestäni on ilmiselvää, että uudistukseen liittyisi merkittävänä ongelmana ay-liikkeen merkittävä heikentyminen.
MInä en usko, että tämä esitys heikentäisi ay-liikettä. Joka haluaa vakuutuksen, mutta ei halua liittyä ammattiliittoon, kuka mistäkin syystä, voi liittyä Loimaan kassaan. Teoriassa voi liittyä myös liiton kassaan, mutta se on teoriaa. Tämän jälkeen hinta liittymisestä ammattiliittoon on saman suuruinen kuin nyt on lisähinta siitä, että liittyy kassan lisäksi liittoon.
Yli 5-kymppisten palkkaamisen välttelyynhän voi olla useampia syitä, mutta ainakin sekä omien vanhempieni että appivanhempieni työkyky suorastaan romahti 5-kymppisenä verrattuna siihen, mitä se oli 10v aikaisemmin. Seurauksena oli sitten paljon ja pitkiä sairauslomia, appiukosta tulikin sitten työkyvytön kymmenisen vuotta ennen eläkeikää.
Ja minun lähipiiri ei kuitnkaan ollut kovinkaan fyysisissä töissä, voi kuvitella mikä o tilanne kuluttavissa hommissa.
Nykyinen lainsäädäntö tekee kannattamattomaksi, mutta jos henkilön taloudellinen tilanne on jokseenkin kunnossa, niin ei töihin taloudellisten syiden johdosta yli 57-59 vuotiaan edes kannata mennä. Kun tekee nettolaskennan jäljellä olevan ennustetun elinajan osalle, niin ei liene kenellekään epäselvää. Merkittävin motiivi olla töissä on sosiaaliset. Taloudellisia syitä ei ole.
Edellisestä johtuen, koko järjestelmä tulisi miettiä uusiksi.
Tämä yhdistettynä tuohon viimeisen työnantajan ongelmaan on varmaan yksi syy.
Toinen on, että meillä varsinkin kuukausipalkat ovat perinteisesti nousseet aina eläkkeelle siirtymiseen asti, vaikka tekijän ripeys ja jaksaminen olisivat jo taantuneet. Ellei seniorilla ole joitain erityisiä kykyjä, taitoja tai verkostoja, työnantajan on aivan rationaalista suosia nuorempia ja halvempia tekijöitä.
Yksityisellä puolella palkkakehitys ei enää ole jatkuvasti nouseva, käytännössä maksimi lienee 45 vuoden tienoilla. Julkisella puolella entinen meno taitaa jatkua.
No ei se kovin paljon voi heikentyä, hampaattomaksi on mennyt. Ja jos/kun jokin liitto (esim. AKT) näyttää hampaitaan, muut paheksuvat.
Tässä avataan tärkeää keskustelua, mutta yksityiskohdista voidaan olla monta mieltä.
Niin kauan kun Suomessa maksetaan ansiopäivärahaa, suosittelen että homman hoitaa asiaan perehtyneet työttömyyskassat. Liiton yhteydessä olevalla kassalla on paras kyseisen alan työehtosopimusten tuntemus ja tätä tietoa tarvitaan käsittelytyössä yllättävän paljon.
Ay-liike on saanut paljon hyvää aikaan ja tekee edelleen arvokasta työtä. Liittojen olemassaolon oikeutus ei kuitenkaan voi olla näin riippuvainen ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Sen täytyy löytyä jostain muualta.
Mielestäni kaikkien työssäkäyvien tulisi kuulua kassaan ja työssäoloehtoa muuttaa ehkä hieman Ruotsin suuntaan. Tämä vähintään 18 h/vko työssäoloehto /perustepalkka on aikansa elänyt ja uskomatonta näpertämistä sekä kasvattaa virheiden mahdollisuutta huomattavasti.
Jokainen konkreettisesti työttömyysturvan parissa työskentelevä vastailee päivittäin spekulointiin siitä, että millaisilla tunneilla ja palkalla työtä kannattaa ottaa vastaan. Tämä kertoo jo missä mennään.
Mielestäni työttömille työmarkkinatuki, peruspäiväraha ja ansiosidonnainen sekä opiskelijoille opintoraha, aikuiskoulutustuki tai työttömyysturva kulukorvauksineen ja korotusosineen laittavat kansalaiset eriarvoiseen asemaan.
Aiheesta olisi paljonkin sanottavaa, mutta toivotaan että järkevä ratkaisu löytyy ja saadaan vietyä läpi. Yli 50-vuotiaden työllistyminen on erittäin suuri haaste, johon pitäisi löytää keinoja. Tähän voisi Ay-liike lähteä perehtymään yhteistyössä lainsäätäjien kanssa.
Johanna. Vastustako ajatusta, että työttömyysvakuutuksesta tulisi pakollinen, kuten sairausvakuutus on. Jokaisen oilisi pakko kuulua johonkin kassaan.
Uskoisin, että on olemassa paljonkin ihmisiä, jotka eivät tarvitse työttömyysvakuutusta, vaikka sairausvakuutuksen tarvitsevatkin. Yksin- tai parisuhteessa elävä ilman lapsia ja sellaisella alalla, jolla on hyvin töitä tarjolla, työskentelevä tuskin hirveän kattavaa työttömyysvakuutusta tarvitsee, vaikka vastaavalle sairausvakuutukselle onkin tilaus.
Tämän lisäksi, jos on väliaikaisessa työsuhteessa (esim. kesätöissä), ei tällaiselle ole mitään käyttöä.
Mutta periaatteessa sairastumisen suhteen tuloturvan voisi kyllä myöskin tehdä vapaaehtoiseksi. Monikin nuori terve asuntovelallinen saattaisi ottaa ennemmin sen verran enenmmän käteen, mitä sairaus- ja työttömyysvakuutuksiin menee.
Käsittääkseni kummassakaan vakuutuksista ei oteta mitenkään huomioon riskiä joutua/päästä nostamaan niitä rahoja. Tämä tarkoittaa silloin sitä, että pienen riskin henkilöt käytännössä subventoivat ison riskin henkilöitä. Analogisesti tämä tarkoittaisi sitä, että autovakuutuksesta poistettaisiin bonukset ja kaikki muutkin ajajan ominaisuuksista riippuvat kriteerit. Voidaan tuo subventio tietenkin tosiaan tehdä pakolliseksi (ihan niin kuin se nyt melkein kokonaan onkin), mutta sitten ei kannata kysyä ”mitä pahaa on pakollisessa työttömyysvakuutuksessa” niiltä, jotka sen subvention joutuvat maksamaan.
Minusta vähintään yhtä hyvin voisi kysyä, että mitä pahaa olisi siinä, että koko touhusta erotettaisiin valtion osuus ja vakuutus tehtäisiin vapaaehtoiseksi?
Mikä ihmeen yhteys ansiosidonnaisella ja ay-liikkeellä pitäisi olla ylipäätään? AY-liikkeen tehtävien pitäisi keskittyä ennen kaikkea työntekijöiden kollektiiviseen neuvotteluun työehdoista, tarvittaessa mennä lakkoon, jos neuvottelut eivät muuten tuota hyvää tulosta, ja sitten näiden ehtojen puolustaminen yksittäisen työntekijän puolesta, jos joku työnantaja niitä koittaa rikkoa.
Jos tämä ei ole työntekijöistä tarpeeksi houkutteleva asia kuulua liittoon, niin ei niitä liittoja pidä millään noihin asioihin kuulumattomalla tekohengityksellä pitää elossa.
Minusta ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa ei ole mitään sellaista, miksi se pitäisi jotenkin liittää ammattiliittoon. Se on joko valtiollinen tulonsiirto (jos mennään siihen, mitä Osmo ehdotti, eli pakolliseen systeemiin), jolloin sen byrokratia on ehdottomasti järkevintä pyörittää KELAn kautta, tai sitten yksityinen vapaaehtoinen vakuutus, jolloin touhun voinee jättää markkinoiden hoidettavaksi ihan niin kuin kaikki muutkin vakuutukset.
Osuit asian kivuliaaseen ytimeen: kun työttömyyskassat kuuluvat ammattiliittojen kylkeen, ne ovat demareiden (useimmin) vallan alla. Jos työttömyyskassojen toiminta siirreteään Kelalle, ne siirtyvät kepun läänityksen piiriin.
Ansiosidonnainen on osa palkkaa siinä kuin eläke tai tapaturmavakuutus tai mikä tahansa palkkaperusteinen etuus.
Ay-liike on taistellut tuonkin etuuden, ei sitä valtio ole järjestänyt . Ja tuota ansiosidonnaista varten työntekijät ovat luopuneet osasta palkankorotuksia ja osa palkankorotuksista on siirretty työttömyysetuuteen.
Ja olen varma, että kun valtio sosialisoi vakuutuksen niin siihen sisältyy vuorenvarmasti satojen miljoonien leikkaus. Samoin myöhemmistä leikkauksista on helpompi päättää.
Osmon ehdottama vapaaehtoinen vakuutus ei toimi, tai toimii, mutta vain hyvätuloisille.
Vakuutusmatematiikan mukaan hinnoittelu tapahtuu riskin perusteella ja se merkitsee, että niillä joilla on suurin todennäköisyys joutua työttömäksi, maksut ovat korkeimmat.
Eli pienituloisen pätkätyöläisen ei kannata/ei kykene hankkimaan omaa vakuutusta. Samoin heidän säästämismahdollisuutensa ovat huonot, joten he jäävät valtion varaan
Samoin ikääntyneiden vakuutusmaksu on moninkertainen verrattuna nuoren maksuihin.
Testasin asiaa englantilaisen vakuutusyhtiön laskurilla, tulos on yllä
Osmo tähtää tälläkin eriarvoisuuden kasvattamiseen
Kuka on ehdottanut vapaaehtoista työttömyysvakuutusta. Me esitimme kaikille pakollista työttömyysvakuutusta, koska vapaaehtoinen ei toimi. Ihmiset osaavat arvioida riskinsä ja pienen riskin henkilöt eivät maksa vakuutusta. Siksi esitimme kaikille pakollista työttömyysvakuutusta samaan tapaan kuin sairausvakuutus on kaikille pakollinen.
Suomessa ei ole perinteisesti oikein tykätty siitä että näytetään voimaa turvautumalla laittomuuksiin.
Syyt ikääntyneiden syrjintään ovat raadollisia
Oman kokemuksen mukaan yksi syy on hyvin yksinkertainen. Kun pistin pienipalkkaisen asiakaspalvelijan paikan auki niin hakijoita oli 200-300 kun paikka oli auki netissä ja jos laajensi sen työkkärin sivuilla niin hakijoita oli 400-600.Nykyään työkkäri pakottaa työttömiä hakemaan, joten rekrytoijat hukkuvat hakemuksiin
Ei niitä kukaan jaksa plarata läpi, useimmat kun valehtelevat ja kirjoittavat puuta heinää.
Niinpä rajasin valinnaksi ja luettavaksi 25-35 vuotiaat, se on ainoa toimiva rajaaminen. Osaaminenkin on turha , sillä ihmiset tietysti pistävät osaamisen ja kokemuksen sopivaksi , joten sillä ei saa rajattua
Näin rajaten jäljelle jäi silloin jotain 70-150. Ne ehti jo käydä läpi ja niistä löytyi 5-10 haastatteluun sopivaa ja yksi tuli valituksi
Kun on liikaa tarjontaa niin ääripäät karsiutuvat
Toinen syy on ikärakenteen säilyttäminen. Kun tarvitsee supistaa tai kasvu on heikkoa niin firmassa on rekrykielto ja silloin keski-ikä nousee ja johto pitää sellaista aina huonona.
Niinpä käsky käy johtoryhmästä, palkatkaa nuoria, älkää vanhoja. Ei sitä käskyä kukaan kirjallisesti anna, mutta huhuverkosto levittää sen ja HR huolehtii, että ikääntyneille ei tehdä sopparia.
Hyvä esimerkki on entinen työnantajani: Vielä 90-luvun alussa keski-ikä oli lahden molemmin puolin vähän yli 40 vuotta. Vuonna 2005 HR erehtyi antamaan minulle tilaston keski-iästä:Ruotsissa se oli 57-vuotta, Suomessa edelleen vähän yli 40-vuotta.Ruotissaei voinut irtisanoa vanhoja, Suomessa kyllä
Mutta ei se tuottavuuteen vaikuttanut, Ruotsin tunnusluvut olivat parantuneet ja olivat 30 % parempia vaikka 90-luvun alussa olimme tasoissa
Kolmas syy on jäljellä olevan työuran pituus. En ole vielä koskaan palkannut täysin valmista, olen joutunut jopa kouluttamaan muutamaa tj:tä alan saloihin.
Myös uuden työntekijän koulutus maksaa, sen vuoksi +55-vuotiasta ei juuri kannata palkata, koska koulutukseen uhrattua rahaa ei saa takaisin. Ja sen ikäinen voi myös jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle, jolloin koulutusinvestointi on vielä suurempi hukka.
Ikä rajaa voimakkaasti tehtäviä, joihin henkilö soveltuu. Matalapalkka-alat ovat yleensä ruumiillista kuntoa vaativia eikä kukaan palkkaa muuttomieheksi 60-vuotiasta insinööriä.
Tämä on jokaiselle tavalliselle kansalaiselle selvää, mutta ei norsunluutornissa istuvalle poliitikolle.
Tuo viimeisin syy näkyy ympäri Euroopan ikääntyneiden huonoina työllisyyslukuina ja ikääntyneiden pätkätöinä
Tulisiko tämä pakollinen myös yrittäjille? Olisiko sieltä sitten myös mahdollista saada korvausta, jos joutuu lopettamaan yrittäjätoiminnan? Kuka maksaisi vakuutusmaksut? Nythän yrittäjät ovat käytännössä kaiken työttömyysturvan ulkopuolella.
Lakko ei yleensä ole laiton.
Suomessa on nykyisin vähemmän lakkoja kuin koskaan, mutta keskustelua on enemmän.
Laittomat lakot syntyvät siinä tilanteessa, kun työnantaja ilmoittaa irtisanomisista ja porukka marssii ulos – ja EK haluaisi kieltää tämänkin mielenilmauksen, voimannäyttöhän se ei ole. Päinvastoin.
No, minusta sen vakuutusmaksun voisikin siirtää palkaksi. Työnantajalle lienee aika lailla yhdentekevää, meneekö raha työttömyysvakuutukseen vai työntekijälle.
No, ei varmaan valtio ole tuota järkännyt, vaikka se maksaa sen melkein kokonaan. Aika härskiä muuten sanoa, että demokraattisessa valtiossa AY-liike ”taistelee” itselleen etuuksia, jotka maksetaan isolta osin valtion kassasta. Valtion päätöksenteon ei pitäisi perustua tuollaiseen eturyhmän kiristämiseen, vaan demokraattiseen päätöksentekoon.
Ja minä ehdotin, että nuo rahat siirrettäisiin takaisin sinne palkkaan. Idea olisi, että touhu olisi työnantajalle kustannusneutraali. Työntekijälle jäisi valittavaksi, ottaisiko hän rahat palkkana vai ostaisiko vakuutuksen. Mitä pahaa tässä olisi?
Osmo ei ehdottanut vapaaehtoista vakuutusta, vaan minä. Osmo ehdotti pakollista vakuutusta.
Eikö sen näin kuulukin mennä? Tietenkin, jos touhusta halutaan vakuutuksen sijaan tulonsiirto, niin tietenkin sekin voidaan tehdä, mutta minusta se kannattaa silloin jättää valtion pyöritettäväksi, ja jättää ammattiyhdistykset ym. tästä kokonaan sivuun, koska demokratian kautta päätöksiä tekevä valtio on se oikea taho päättämään tulonsiirroista.
Suosittelen lukemaan, mitä Osmo on oikeasti kirjoittanut, ennen kuin lähdet tuollaisia väitteitä heittelemään. Minusta hänen ehdotuksensa pakollisesta vakuutuksesta ennemminkin tähtää eriarvoisuuden vähentämiseen.
En ymmärrä logiikkaasi. Haluat pakottaa ihmiset, jotka eivät katso tarvitsevansa vakuutusta, ostamaan sen. Mikä tolkku tässä oikein on?
Jos ihmiset osaavat arvioida riskinsä, niin onko jokin syy sille, miksi homma ei toimisi. Ymmärrän, että homma ei välttämättä toimisi, jos ihmiset eivät osaisi arvioida riskiään.
Jos haluat luoda tulonsiirtomallin, jossa pienen työttömyysriskin ihmisiltä siirretään rahaa suuren työttömyysriskin ihmisille, niin voidaan tästä tietenkin keskustella, mutta puhutaan asioista sitten niiden oikeilla nimillä. Sen jälkeen pitäisi jotenkin perustella, mikä yhteiskunnallinen hyöty on siitä, että suuren työttömyysriskin työtä tarjoavat työnantajat saavat käytännössä kilpailuetua pienen työttömyysriskin työnantajiin, koska heidän ei tarvitse palkkauksessa kompensoida mitenkään sitä, että työhön liittyy suuri riski joutua työttömäksi.
Itse pitäisin yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta niitä pienen riskin työnantajia parempina, mutta sinä varmaan perustelet meille, miksi niitä suuren riskin työnantajia pitää subventoida.
Valtio ei maksa ansiosidonannaista 95 % vaan n 40 %:sti eli tarkasti ottaen peruspäivärahan eli valtio maksaa sen kaikille työttömille, jotka täyttävät ehdot.
Ansiosidonnaisen osuuden rahoittavat työnantajat ja näiden rahojen hallinnoin hoitaa TVR, joka on käytännössä työnantajien omistama vakuutusyhtiö valtio ei maksa ansio-osuutta
Ja noiden vakuttamattomien maksut menevät valtiolle, joksa käyttää ne peruspäivärahan rahoittamiseen, joten myös vakuuttamattomat hyötyvät ansiosidonannaisen maksuista.
Kun valtiota vaaditaan vetäytymään vain armeijan ja muiden väkivaltakoneistojen ylläpitoon niin miksi sen pitäisi sekaantua työttömyyskorvaukseenkaan ? Yksiyisethän voisivat alkaa kiapilla TVR kanssa ?
Pakollinen työhön kohdistettu maksu on vero, jos sillä ei ole yhteyttä etuuteen. Nyt ei ole, kun sama maksu peritään yhtäläisesti vakuutetuista ja vakuuttamattomista. Se, että vakuuttamattomien henkilökohtainen maksu menee valton pohjattomaan kassaan ei muuta asiaa miksikään, koska miksi meillä on erityisvero, joka kuuluu vain niiden maksettavaksi, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan. Lisäksi työnantaja joutuu maksamaan tätä maksua vakuuttamattomistakin, ja tämä raha menee vain vakuutettujen hyväksi, vaikka se tietysti koituu palkanmaksuvaran alenemisena sen vakuuttamattoman työntekijän maksettavaksi. (Työntekijät maksavat tosiasiassa kaikki palkkaverot, myös ne työnantajan muodollisesti maksamat.)
Osaako joku sanoa, mitä vikaa siinä on, jos työttömyysvakuutus muutetaan samalla tavalla pakolliseksi kuin sairausvakuutus.
Tämän asian kanssa täysin erillinen on, haaskataanko muutamakymmentä miljoonaa euroa vuodessa siihen, että meillä on 30 erillistä kassaa, sen sijaan että laitettaisiin koko homma kelan hallinnoimaksi.
En nyt ymmärrä logiikkaasi. Jos lakko on laiton, niin se on kyllä silloin de jure kiellettyä, koska laittomuuksia ei oikeusvaltiossa saisi tehdä.
Onha se nyt ihan hirveätä, kun EK haluaa kiellettyä asiaa kielletyksi 😉
Mielenkiintoista että Osmoa syytetään eriarvoisuuden lisäämisestä kun ehdotus täysin ilmiselvästi vähentää eriarvoisuutta, kun pistää kaikki työttömät samalle viivalle.
Jos tämä ei ole sosialismia, niin se on ainakin sosiaalidemokratiaa.
Itse toivoisin, että järjestelmiämme ja tukiautomaattejamme kehitettäisiin sellaiseen suuntaan, missä kansalaiset ottavat enemmän vastuuta oman elämänsä asioista, mukaanluettuna esim. sosiaali- ja työttömyysturva.
Ilmeisesti alkuperäinen hyvinvointivaltion idea on ollut huolehtia heikommista, eli henkilöistä jotka vaikkapa vammaisuuden takia eivät kykene pärjäämään ilman apua. Vuosikymmenten myötä ihana systeemimme on tässä huolenpidossa levinnyt kuin pullataikina ja kaikille terveille ja työkykyisille on automaatista tarjolla ilmaiseksi asuntoja, päivärahoja, koulutusta, terveydenhoitoa ym. loputtomiin. Kansasta iso osa passivoituu (jopa sukupolvesta toiseen) ja seuraukset näkyvät julkisen talouden surkeassa tilassa.
Nyt on korkea aika purkaa ylimenevää holhoamista. Olisi ensisijaista estää ihmisiä vaikkapa ajautumasta elintasosairauksiin tai työttömyyteen, kuin keskittyä ongelmien hoitamiseen. Tässä kunkin yksilön vastuuta omista asioistaan tulee isosti lisätä ja vaikkapa työttömyysturvajärjestelmää muuttaa tätä tukevaan suuntaan.
Odottelemme sinulta vastausta siihen, että mitä vikaa siinä olisi, että työttömyysvakuutus tulisi oikeasti vapaaehtoiseksi, eli kaikki se raha, joka nyt menee työnantajalta ja valtiolta suoraan sinne, muutettaisiin työntekijän palkaksi, josta hän saisi maksaa työttömyysvakuutusmaksun, jos katsoo sellaista tarvitsevansa, tai olla maksamatta, jos ei katso sitä tarvitsevansa.
Vakuutusmaksun voisi minun puolestani vähentää verotuksessa (ja sitten vakuutuksen nostaminen olisi verollista).
Saisiko siis vihdoinkin kuulla perustelut sille, mikä tuossa pakollisessa systeemissä on tällaista aidosti vapaaehtoista parempaa? Hyväksyn sen, että se on parempi kuin tuollainen nykyinen näennäisesti vapaaehtoinen systeemi, joka on järkätty sellaiseksi, ettei systeemin ulkopuolelle jäämisessä ole taloudellisesti juuri mitään järkeä.
Ymmärtäisin pakossa olevan jotain tolkkua, jos kyse olisi asiasta, jonka riskejä tavalliset ihmiset eivät osaa arvioida, mutta sinun itsesi mukaan ihmiset juuri tietävät työttömyysriskinsä suuruuden.
En kannata vapaaehtoista työttömyysvakuutusta, koska se ei toimisi ja koska työttömyyttä vastaan on järkevää voida ottaa vakuutus.
Vapaaehtoinen työttömyysvakuutus ei toimi, koska ihmiset osaavat arvioida riskinsä. Pienewn riskin väki ei ottaisi vakuutusta, jolloin vakuutuksesta tulisi kalliimpi, keskiriskin väkikään ei ottaisi vakuutusta ja loputyla vakuutuksesta tulisi tolkuttoman kallis.
Yhdessä kokonaisvaltaisessa tulonsiirtomallissahan nykyisin jo eletään. Ongelmana on, että kun tulonsiirrot toteutuvat erilaisina tukina, maksuina, veroina, sairas-, työttömyys- tai eläkevakuutuksina, kukaan ei enää pysty hahmottamaan kokonaisuutta. Samalla järjestelmästä puuttuu kannustavuus.
Sen jälkeen valtio sääntelee etuutta ja todennäköisesti tuo ryhmän ehdottama muutos sisältää jo sekin leikkauksen ja jos ei niin tällä valmistellaan porvarihallitusta, joka sitten viimeistään leikkaa etuutta.
Kun työttömyysvakuutuksesta tulee osa valtion taloutta niin se nostaa valtionveronastetta ja pakottaa taas leikkaamaan.
Kun ryhmän kokoonpano koostuu EK suosijoista niin mitäpä muuta siellä on taustalla
JKyllä työttömyyskorvauksen tasosta nytkin päätetään lailla.
Hirveätähän se on, mutta minkä kokoinen sakko sen sitten korvaisi?
Olet siis sitä mieltä, että ammattiosastojen tulee ottaa vastaan joukkoirtisanomiset pelkästään aplodein.
Ei länsimaissa mielenosoittaminen ole kiellettyä , muissa maissa tällaiset lakot, joista EK hermostuu ja haluaa lopettaa luokitellaan mielenosoituksiksi eikä niistä ole seuraamuksia
Mielenosoitusvapaus kun kuuluu sananvapauteen.
Ja tuotannossa on normaalistikin tuollaisia katkoja, joten tuollaisiin katkoihin on valmistauduttuava jo aivan normaalin liiketoiminnan puitteissa.
Niinpä tappioita ei juuri synny.
EK motivaattorina on mielenosoitusten aiheuttama imagotappio ja työntekijöiden täydellinen alistaminen.
Muissa maissa todellisten laittomein lakkojen estäminen tapahtuu myötämääräämisoikeudella .Suomessa työnantajan valta on dikdatoorista eikä työntekijöillä ole kuin puheoikeus.
Muualla työntekijöillä on veto-oikeus johdon henkilöstöpäätöksiin ja niinpä laittomien lakkojen tarve on vähäisempi.
Nyt homma menee vähän toisinpäin. Suuren työttömyysriskin työntekijät (pätkätyöläiset ym. liitoille kelpaamattomat) ovat pakotettuja subventoimaan liittojen jäsenien ansiosidonnaista.
Tämä pakkosubventio pitää purkaa, joko niin että valtio ottaa kokonaisvastuun ansiosidonnaisesta tai niin että kassojen pitää kerätä koko ansiosidonnaisen kustannukset jäsenmaksuissaan. Jos nyt jäsenmaksu on n. 100 euroa ja sillä katetaan 5 % kustannuksesta, nousevat jäsenmaksut tasolle 2000 euroa/a. Tämän jälkeen ehkä jokaiselle voisi tulla mahdollisuus myös itse arvioida haluamansa ansiosidonnaisvakuutuksen taso, ajassa ja määrässä, mikä tietenkin vaikuttaisi vakuutusmaksuun.
Nykyinen piilotuki ay-liikkeen jäsenille on sietämätön ja epäoikeudenmukainen sekä kallis.
Minusta kaikkien työssäkäyvien tulisi kuulua kassaan. Itse kannatan muilta osin perustuloa, koska tässä tukiviidakossa ei ole mitään järkeä. Sen lisäksi voi /pitää kuulua kassaan, jolloin työttömänä saa aiempiin työtuloihin perustuvaa korvausta.
Uskomaton määrä ihmisiä hakee kuukausittain soviteltua päivärahaa, eli heillä on osa-aikaista tai keikkatyötä. Perustulo vähentäisi tätäkin paperinpyörittämistä. Olisi perustulo ja siihen päälle osa-aikatyön palkka. Hyvin monella päivärahanhakijalla on työtuloa 0 – 2000 €/kk.
Ansiosidonnaisen kestoa tulee lyhentää. Mielestäni se, että alle 3 vuoden työhistorialla maksetaan enää 400 päivää oli järkevä lakimuutos. Ei ole mitään ideaa, että juuri koulusta päässyt nuori on työssä 26 viikkoa ja sen jälkeen voi saada 2 vuotta ansiosidonnaista.
Onhan tuo kassan jäsenyys vapaaehtoista Ruotsissa ja Tanskassa.
Mutta näissä maissa perusturvan taso on korkeampi kuin Suomessa, joten näissä maissa ei olla niin riippuvaisia ansiosidonnaisesta turvasta.
… keskiriskin väki, puhumattakaan suuririskisistä eivät ottaisi kallista vakuutusta, koska tietävät, että yleinen sosiaaliturva mahdollisen ongelman viime kädessä hoitaisi.
Itse näen, että tällaisessa korkean sosiaaliturvan ja työllisyysasteen maassa työttömyys- ja sairausvakuutus ovat aika tavalla keskenään verrannollisia. Et sinä tiedä kaksikymppisenä pysytkö kohtalaisen terveenä, tai oletko valinnut sellaisen työtulevaisuuden, joka eläkkeelle asti kestää. Toki joillakin ihmisillä on suhteellisen varma työura edessä, mutta heidän kohdallaan pieni solidaarisuus tuskin taloutta romuttaisi. Sehän on joka tapuksessa turvattu.
Olen kaavaillun pakollisen työttömyysvakuutuksen kannalla, mutta tämäkin keskustelu on vahvistanut käsitystäni, että sosiaalitili olisi yksinkertaisin ja oikeudenmukaisin ratkaisu tähän intressien ja motiivien täydelliseen sekasotkuun.
Eikö vakuutuksen hinnoittelun yleinen idea juuri olekin se, että vakuutusmaksu määräytyy riskin suuruuden mukaan ja että niiden ei vakuutusta kannata ottaa jotka eivät sitä tarvitse?
Pakollisessa maksujärjestelmässä ja nykysysteemissä työtaitonsa ja työkuntonsa, terveytensä, motivaationsa ja muut asiat kunnossa pitävä henkilö on näissä julkisissa ”vakuutuksissa” rahastettavana jo ihan tilastollisella todennäköisyydellä. Tulonsiirrosta tai verostahan näissä on kysymys, vakuutuksesta puhuminen on vain savuverho, jolla systeemille yritetään luoda hyväksyttävyyttä.
Pentti Arajärvellä oli tästä aiheesta mainio kirjoitus Helsingin Sanomain yleisönosastossa. Kannattaa lukea. Siinä on hyviä näkökulmia, joita kannattaa pohtia itse kunkin.
Samalla muuten voisi korjata epäkohdan koskien työssäoloehtoja ja soviteltuja päivärahoja.
Kelalla on työnantajille työläs lomake TT4 (3 sivua numeroita per työntekijä), jossa kysellään mm. edellisen vuoden ajalta jokaisen viikon viikkotunteja erikseen ynnämuuta. Mikään firma, jolla ei ole henkilöstöosastoa, ei ehdi ja jaksa entisistä työntekijöistään täytellä näitä lappuja, ja niitä sitten huhuillaan ja arvioidaan miten mikäkin tuntimäärä menee. Kohtuuton byro-rasite työnantajalle ja työntekijä saa päivärahansa myöhässä.
Homman tulisi olla merkittävästi yksinkertaisempaa ja perustua tavalliseen palkkatodistukseen a la palkka.fi ja samalla työttömyyskassojen toiminta tehostuu puolella.
Lisäksi olen sitä mieltä yrittäjänä, että ansiosidonnaiseen kuulumisen tulisi edelleen olla vapaaehtoista enkä kaipaa sitä lainkaan. Riski kuuluu yrittämiseen. En myöskään halua maksaa säännöllisesti työttömien alojen yrittäjien ansiosidonnaisia.
Kukaan, jolla olisi 6kk irtisanomisaika ei vakuutusta ottaisi, koska irtisanomistilanteessa ehtisi liittyä mukaan. Työssäoloehto täyttyisi. Samahan se on nykyään.
Ainoastaan, jos firmalla on konkurssiriski, pitäisi olla mukana.
Eläketeformin keskeinen tulos ja ilmeisesti tavoite pn, että vuoden 1960 jälkeen syntyneiden eläkkeiden tasoa pudotetaan rajusti.
SDP ei enää piittaa asiasta, koska heidän äänestäjänsä ovat suurista ikäluokista ja heidän eläkkeensä saadaan tällä turvattua. Kokoomus ei periaatteessa piittaa ja Kepulle maatalouden omat systeemit ja tuet ovat riittävä diili.
Työllisyyspolitiikan ja eläkkeiden kohtalonyhteys on sen verran tiukka, että ne toki käsitellään irrallaan toisistaan.
Sekavaksi asian tekevät harvat mutta yleisemmät suureläkkeet. Nekin on ansaittu, osin vähän lainsäädännön varjoissa.
Kuntahommissa voi olla hyvin 68-vuotiaaksi opettamassa ja sosiaalipuolella ja virastossa. Sama koskee lain valmistelleita ja päättäneitä. Ei siellä irtisanota yli 50-vuotiaita tai ketään.
Edellinen uudistus pudotti eläkkeitä n 5 – 10%, odotus on n 50% aiemmasta tulotasosta. Jatkossa hyvä jos 40%.
Politiikassa kannattaa katsoa mitä ongelmaa ollaan ratkaisemassa.
Yleensä Suomessa laittomuuksiin syyllistyneille on määrätty toisaalta sakko ja sitten toisaalta vahingonkorvaukset. Jos minä poltan talosi, niin sakkojen lisäksi joudun kyllä korvaamaan myös aiheutamani tuhot, eiks niin?
Kyllä buuauskin kävisi, kunhan se tehtäisiin kahvi- tai ruokatunnilla.
Tästä olen muuten ihan samaa mieltä. En koskaan ottanut yrittjään työttömyysvakuutusta, koska sen olisi joutnut maksamaan kokonaan itse. Liian kallista eikä työttömyys ollut riskinä.
Ja raportissa ei mainuttu sitä pahinta kannustinloukkua eli Kelan ala-arvoista asiakaspalvelua
Kun työtön ottaa pätkätyön vastaan niin rahantulo katkeaa 1,5-3 kuukaudeksi , jos on kelan asiakkaana
Kassat hoitavat asiat ripeämmin ja joustavasti ja jos työnaantja osa hoitaa homamnsa niin rahantulo ei katkea.Kela tulkitsee myös päivärahan saantia tiukemmin eikä ota huomioon alakohtaisia tarpeita. Ja Kelan asiakaspalvelija joutuu hoitamaan laajaa kirjoa etuuksia eikä ammttitaito riitä kaikkeen.
Ja jos yhtäkkiä Kelan tukitaan satoja tuhansia uusia asiakkaita niin ongelmat ovat pitkäaikaisia
Jos nyt oikein ymmärsin, niin et halua tehdä vakuutuksesta vapaaehtoista siksi, että haluat, että ihmisten vakuutusmaksut eivät vastaa heidän riskiä kohdata asia X, jota vastaan he itseään vakuuttavat, vaan haluat pakottaa matalan riskin ihmiset subventoimaan vakuutusmaksuillaan korkean riskin ihmisiä.
Pitäisikö vastaavaa soveltaa muissakin vakuutuksissa? Pitäisikö vaikkapa liikennevakuutus muuttaa kiinteähintaiseksi niin, että vähän kolaroiville eivät vakuutusyhtiöt saa antaa bonuksia?
Jos työttömyysvakuutus toimisi ”täydellisesti”, eli vakuutusmaksu olisi jokaisen vakuutettavan kohdalla yhtä suuri kuin hänen todennäköisyytensä joutua työttömäksi kertaa hänen vakuutuksesta saamansa korvaus (+ joku korvaus vakuutusyhtiölle), niin en ihan ymmärrä, miksi tämä olisi ”tolkuttoman” kallista. Täydellisellä viittaan tässä myös siihen, että sekä ihmiset itse että vakuutusyhtiö osaisivat nuo arvioida suhteellisen hyvin. Jos oikein ymmärsin, niin sinun mukaasi tämä oletus pitää paikkaansa.
Jos siis homma toimisi noin, niin eikö siinä olisi kyse ihan samanlaisesta kuin kaikissa muissakin vakuutuksissa, eli ihmiset olisivat valmiit uhraamaan osan jatkuvasta tulovirrastaan varmistaakseen sen, etteivät joudu yhtäkkiä suuriin ongelmiin itsestään riippumattoman syyn vuoksi? Miksi asia toimisi vaikkapa palovakuutuksessa, muttei tässä työttömyyttä vastaan vakuuttamisessa?
Sinulta jäi vastaamatta siihen, mikä yhteiskunnallinen hyöty seuraa siitä, että pienen työttömyyden riskin työtä tarjoavat työnantajat pannaan subventoimaan suuren työttömyyden riskin työtä tarjoavia työnantajia. Siitähän tässä loppujen lopuksi on kyse. Jos subventiota ei olisi, voisivat pienen työttömyyden riskin työnantajat laskea palkkoja, koska heidän työntekijöillään olisi varaa ostaa halvempi työttömyysvakuutus ja toisaalta korkean riskin työnantajien olisi pakko nostaa palkkoja, koska heidän työnsä ei enää kokonaisuutta katsoen enää olisikaan niin houkutteleva. Markkinoilla kilpailtaessa subvention poistaminen siis suosisi työnantajia, jotka tarjoavat työtä, jossa on pieni työttömyyden riski. Eikö tällaisia työpaikkoja juuri pitäisikin suosia?
Työttömyysvakuutusmaksu samoin kuin sairausvakuutus ovat luonteeltaan solidaarisia ja niin tulee ollakin.
Juuri näin. Ja siis tuon lisäksi kaikkien palkat nousevat sillä määrällä, mikä työnantajilta nyt pakko-otetaan tuohon vakuutukseen.
Tuo räätälöinti oli muuten hyvä pointti. Vastaavahan pätee esim. henkivakuutuksiin, joissa ihmiset saavat päättää vakuutuksen koon ja tästä sitten seuraa se, paljonko vakuutusmaksu on. Yleensä ihmiset justeeraavat tämän niin, että esim. puoliso saa maksettua asuntolainan, jolloin tulonsaajan kuolema ei aja loppuperhettä kadulle.
Minusta työttömyysvakuutuksessa sama voisi toimia oikein hyvin. Joku voi olla alalla, jossa työttömäksi joutuminen on todennäköistä, mutta uuden työn löytyminen suht helppoa. Tällainen henkilö haluaa suuren prosentin vakuutuksen (jotteivät tulot putoa työttömyysjaksoilla), muttei tarvitse sille pitkää kestoa. Joku toinen taas voi kestää jonkinlaisen tulonmenetyksen, muttei ole mitenkään varma, että löytää nopeasti uutta työpaikkaa. Tällainen henkilö haluaisi sitten pitkäkestoisen matalan prosentin vakuutuksen. Ja kaikkea muuta, mitä vakuutusyhtiöt vain keksivätkin.
Minusta solidaarisuus liittyy sosiaaliturvaan, eikä minulla ole mitään sitä vastaan, että rikkaat subventoivat köyhiä. En vain ymmärrä, miksi ansioturva pitää tähän sotkea. Työttömyysriskin suuruudesta riippumattomien vakuutusmaksujen systeemissä (se, mikä Suomessa nyt on ja jonka Osmo haluaa pakolliseksi kaikille) pahimmillaan köyhät subventoivat rikkaita, kun joku suhteellisen turvallisessa, mutta pienipalkkaisessa työssä oleva subventoi työttömyysvakuutusmaksuillaan sellaista, joka on valinnut työpaikakseen korkeapalkkaisen, mutta epävarman paikan.
Tällaista järjestelyä kutsutaan termillä ”hyvinvointivaltio”.
Molempien kohdalla tämä voi johtaa siihen, että köyhät subventoivat rikkaita. Sairausvakuutuksen kohdalla tämä on jotenkin perusteltavissa, koska työntekijän sairastavuuden lisääminen ei hyödytä työnantajaa oikeastaan koskaan, mutta työttömyysvakuutuksen kohdalla tämä johtaa siis siis siihen, että hyvät työnantajat (sellaiset, jotka tarjoavat pitkiä ja kestäviä työsuhteita) subventoivat huonoja työnantajia (pätkätöitä tarjoavat), koska joutuvat osallistumaan näihin töihin menneiden työttömyydestä.
Osmo, et toistaiseksi ole tähän epäkohtaan ottanut mitään kantaa. Eikö sitä sinusta ole lainkaan olemassa, vai eikö siitä vain tarvitse välittää?
Tästä tietysti voi olla toistakin mieltä.
Suomen talouden suurin ongelma juuri on tämä ylipursuava solidaarisuus, jonka seurauksena korkea verotus, hirveätä vauhtia lisävelkaantuva julkinen sektori, heikkenevät julkiset palvelut, yritystoiminnan heikko kv-kilpailukyky, teollisuudesta katoavat työpaikat, korkea työttömyys ja kansakunnan kasvava pahoinvointi.
Markkinatalous nujersi kommunismin ja se tulee nujertamaan myös sosiaalidemokraattisen yhteiskuntamallin. Imperiumi yrittää vastaiskua ja saavutettujen etujen puolustamista ay-liikkeen johdolla, mutta tulee häviämään ellemme tee täyskäännöstä esimerkiksi pääomien, tavaroiden, palveluiden, ihmisten vapaan liikkuvuuden suhteen.
Toisaalta toisten solidaarisuutta voi myös väärinkäyttää ja liian hyvä yhteisvastuu syö yksilön oman vastuun tarvetta. Näiden ongelmien korjaamiseen ei kuitenkaan pidä kehittää massiivista byrokratiaa 😉 Terveystilin tapainen ratkaisu myös työttömyysvakuutukseen voisi olla toimiva.
Näin minäkin ne näen, eivätkä ne ole nytkään perinteisen yksilövakuutusmatematiikan mukaisia. Monelta tarpeettomalta sekaannukselta vältyttäisiin, jos niissä korvattaaisiin sana ”x-vakuutus” sanalla ”x-turva”.
Toki julkinen valta säätelee Suomessa myös yksilövakuutuksia todellisista riskeistä poiketen. Muistaakseni sukupuolia ei saa erotella esim. auto- ja liikennevakuutuksissa, mikä on vastoin riskitilastoja.
”Työttömyysvakuutus on kummallinen sekasikiö. Se rahoitetaan 95-prosenttisesti kaikilta palkansaajilta ja heidän työnantajiltaan kerätyillä veroilla. Työttömyyskassat maksavat ansioturvan menoista vaivaiset viisi prosenttia, mutta vakuutus koskee vain kassan jäseniä. Muut siis maksavat, mutta eivät saa vakuutusturvaa.”
Tästä on myös väliinputoajia. Itse olin maksanut liiton rahoja jo toistakymmentä vuotta, kun työttömyys iski vuonna 2009. Silloin sain tietää, että en ole työttömyystukikelpoinen. Seuraavan kerran selvittelin asiaa vuonna 2012 ja tällöin minulle selvisi, että en tule elämäni aikana koskaan olemaan oikeutettu työttömyyskorvaukseen ja erosin ammattiliitosta.
Onko jossakin vakuuttavaa analyysiä ansiosidonnaisen työttömyysturvan yhteiskunnallisista vaikutuksista? Äkkiä ajateltuna kun tuollainen kannustaa ”todelliseen” (ex sosiaaliturva) maksukykyyn nähden liialliseen kulutukseen ja ennen kaikkea kulutuksen rakenteeseen jossa kestetään huonosti tuloshokkeja. Jos tuota ansiosidonnaista ei olisi selkänojana, kiinteät kulut jouduttaisiin pitämään alempana. En näe, että tämä ainakaan itsestäänselvästi olisi huono asia.
Tämä on varmaan se tärkein pontti.Kun irtisanomisaika on 6 kk niin ehtii hakeutua uusiin töihin ja nyt suurilla firmoilla on tapana maksaa irtisanomiskorvausta, joten enää harva saisi ansiosidonnaista.
Mutta tämä koskee vain hyväosaisia irtisanottuja
Nytkin ehtojen kiristäminen on johtanut siihen, että vain n 30 % työttömistä saa ansiosidonnaista ja tämä uudistus merkitsee, että käytännössä työttömyysturvasta voidaan leikata satoja miljoonia.
Se lienee se todellinen tavoite.
Toinen tavoite on supistaa työntekijöiden vaikuttamista työelämän sääntelyyn ja työntekijöiden oman osallistumisen vähentäminen.
Yksi peruste ansiosidonnaisen lyhentämiselle oli tuon 500 päivän piikin sulattaminen.Valitettavasti tuota piikkiä ei ole näkynyt kassojen tilastoissa, kuten aikaismemin jo esitin
Ja ansiosidonnaisen lyhentäminen siirtäisi sen vain 250 päivän kohdalle, joten piikkiä uusikaan systeemi ei poistaisi kuten väitetään eikä olematonta voi muutenkaan poistaa
Julkisen sektorin kannatatis keksittyä saneeraamaan julksta sektoria, mutta siihen ei rohkeus riitä, kuten sote-.kunta- , metropolihallinto- uudistukset osoittavat
Lueppa nyt ajatuksen kanssa, mitä itse sanoit.
Sanoit käytännössä (jos jätetään tuo piikin kiisto pois):
”Jos työttömyysturvan muutos vähentää työttömyysjaksoa 250 päivää, niin ei sillä ole mitään merkitystä koska siinä on kumminkin työttömyysjakso”
Sinun mielestäsi ei siis ole mitään väliä, onko ihminen 250 päivää vai 500 päivää työttömänä. Minun silmääni tuossa on semmoinen ero, että henkilö on 250 päivää enemmän töissä kuin työttömänä.
No, tietenkään henkilölle, joka on saanut irtisanomisilmoituksen työpaikasta, ei myönnettäisi vakuutusta. Vakuutuksen tarkoitus ei ole suojata sellaiselta työttömyydeltä, joka on etukäteen vakuutettavan tiedossa. Samasta syystä, ei ole järkevää, että määräaikaisessa työssä oleva olisi oikeutettu vakuutusrahoihin, vaikka heidän kohdallaan asia onkin vähän monimutkaisempi siksi, että joskus jatkuvaa työtä tehdään ketjuttamalla määräaikaisia sopimuksia.
Eli onko sinusta jotenkin huono juttu, että irtisanotut eivät joudu kokemaan tuloja rappaavaa työttömyyttä, vaan nauttivat joko pitkästä irtisanomisajasta tai muhkeasta irtisanomiskorvauksesta?
Tämä on juuri se, mitä yllä koitin kuvata. Nykyisessä (tai vielä enemmän Osmon kannattamassa täysin pakollisessa) systeemissä tuollaiset työntekijöistään jopa irtisanomisen aikaan hyvin huolta pitävät työnantajat pakotetaan subventoimaan niitä työnantajia, jotka vähät välittävät siitä, miten heidän työntekijänsä tulevat selviämään työttömyysjaksosta, koska edelliset joutuvat maksamaan työttömyysvakuutusmaksuja, joilla maksetaan jälkimmäisten irtisanomien työntekijöiden ansiosidonnaiset, kun taas heidän itsensä irtisanomat eivät niitä koskaan tarvitse.
Se ”solidaarisuus”, jonka perään täällä on huudettu, tarkoittaa siis käytännössä sitä, että hyvien työpaikkojen pitää olla solidaarisia huonoja työpaikkoja kohtaan. Kuka tällaista oikein kaipaa?
Periaatteessa samaa ”solidaarisuutta” on myös sairausvakuuttamisessa, eli työntekijöidensä terveydestä huolehtivat työpaikat ovat solidaarisia niitä työpaikkoja kohtaan, jotka viittaavat asialle kintaalla, tosin tässä asia ei ole ihan niin selvä, koska työntekijöiden sairastelu haittaa joka tapauksessa työnantajaa, eli työntekijöiden terveydestä huolehtiminen voi olla fiksua ihan työnantajan itsensäkin kannalta.
Väliinputoajia tuottavista rakenteista pitää päästä eroon. Kokemus kaltoinkohtelusta ja epäoikeudenmukaisuudesta on erittäin vaikeasti vastutettavissa oleva asia. Henkilökohtaisesti omaa itseäni ja arvojani vastaan kamppailevana pidän itseäni henkilönä, jollaisia en haluaisi suomessa olevan enkä tänne syntyvän.
Oma virheeni tapahtui, kun menin hankkimaan opiskelupaikan yliopistossa aloittamatta opintoja. Vanhan yliopistolain mukaiset opinto-oikeudet eivät vanhene. Opintopaikkaa ei voi jättää, koska ei ole aloittanut opintoja. Opintoja ei voi aloittaa ja sitten lopettaa, koska ei ole oikeutta aloittaa opintoja. Työvoimatoimisto pitää opiskelijana, vaikka opinto-oikeutta ei ole. Tietenkään opintotukeen ei myöskään ole oikeutta ilman opiskeluoikeutta. Olen myös hankkinut korkeakoulututkinnon tämän opintopaikan vastaanottamisen jälkeen, mutta silläkään ei ole merkitystä. Tälläisen väliinputoamisen mahdollisuutta en tiennyt olevan ennenkuin se omalle kohdalleni sattui. En ole elämäni aikana oikeutettu työttömän sosiaaliturvaan, josta joudun työssäkäyvänä päivittäin maksamaan.
Itselläni oli takana n. 13 vuoden työura työttömyyden kohdatessa. Vaimo opiskeli opintotuen perusosalla ja lapsia talo oli talo täynnä. Oletin, että ansiosidonnaisella mennään, kunnes lähdetään uusiin töihin.
Voimaannuttavaa? Ehdottomasti.
Olisin varmasti parempi ihminen ilman tätä kokemusta.
Kysymys oli väitetystä ansiosidonnaisen aiheuttamasta työllsitymispiikistä juuri ennen sen päättymistä eli tilastoista pitäisi löytyä piikki ennen 500 päivää, mutta se löytyisi 250 päivän maksimilla ennen 250 päivää
Kysymys oli onko työllistymispiikkiä ja poistaako päivien määrän vähentäminen piikin .
Kuten aikaisemmin antamastani linkistä näkyy mitään piikkiä ei ole.
Älä viitsi pistää sanoja suuhuni, lausu vain omat mielipieet
Näin tosiaan on saattanut käydä, mutta ymmärtääkseni viimeisten parin vuoden aikana lakia on muutettu niin, että vastaavaa ongelmaa ei pitäisi syntyä.
Nykyään tulkitaan, että vaikka opinnot olisivat kesken/opinto-oikeus olemassa, olet kuitenkin oikeutettu työttömyyspäivärahaan, jos olet ollut työssä työssäoloehdon mukaisen ajan. Käytännössä siis kesken ajat sitten jääneet opinnot eivät enää poista oikeutta ansiosidonnaiseen.
Tämä on muuten eräs tämän hallituskauden hyvistä ratkaisuista. Muutenkin pitää antaa kiitosta siitä, että erinäisiä tukiloukkuja on hieman pystytty vähentämään. Täydellistä maailmaa ei varmaan koskaan tavoiteta, mutta parempaa kohti mennään.
Tuossa EVAN raportissa työllisyydestä oli muutama mielenkiintoinen juttu . Uudelleentyöllsityminen akaa vaikeutua ja 30 vuoden iässä korkeakoulutetuillakin. Kouluttamattomilla riski on yhtä vaikeaa koko työuran ajan.
Koulutetun ja kouluttamattoman riskit jäädä työttämäksi ovat yhtäsuuria +50-ikävuoden jälkeen
Kun iäkkäitä työttömiä on n 250000 niin se on sosiaainen katastrofi, sillä nyt putkeen pääse hyvn harva , n 15000 oli putkessa eli lisäpäivillä.
Kun eläkekertymä leikkautuu molemmista päistä niin eläke jää pieneksi ja ikääntynyttä työtöntä odottaa köyhä vanhuus kuolemaan saakka.
Esim tuttavani on tehnyt 40 vuotta töitä , jäi työttömäksi 55-vuotiaana.Kuitenkin eläkkeeseen oikeuttavaa työaikaa on kertynyt 27 vuotta .
http://www.hs.fi/tyoelama/a1422758022945
Mitä *ihmettä* sinä nyt oikein horiset?
Kuvitteletko sinä että Osmo ja kumppanit ovat katselleet jotain käppyrää ja todenneet, ”onpas kyllä rumannäköinen muoto, kyllähän tuo pitää tasoittaa” ja että näiden reformien perimmäinen tarkoitus on joidenkin tilastollisten piikkien tasoittelu? Ja että jos sitä piikkiä ei näy, mitään ei tarvitse tehdä, koska käyrän muoto on ”ihan kiva”? Vai mitä ihmettä yrität sanoa?
Ymmärrätkö sinä että tuon ansioturvareoformin yksi tarkoituksista on saada aikaan nopeampaa työllistymistä, ei mikään piikkien tasoittelu? Se piikin tasoittaminen on ihan omaa keksintöäsi.
Sitäpaitsi tuossa reformipaperissakin eritellään useampia tutkimuksia, joissa on todettu korkeiden päivärahojen pidentävän työttömyysjaksoja ja lisäksi Suomessa tehty tutkimus, jossa erityisesti korotettu ansio-osuus aiheuttaa korotuskauden lopulle työllistymispiikin. Väärin tutkittu?
Kaiken kukkuraksi toimittamastasi linkistä ei voi mitenkään todeta, onko piikkiä vai ei. Se on ihan vääränlainen tilasto siihen hommaan. Jos esimerkiksi joka 50 päivän välein 10% työttömistä työllistyy ja viimeisellä viikolla ennen päivärahan lopumista mystisesti 100% jäljelläolevista, niin ei se tuollaisessa tilastossa näy.
Lisäksi et voi tehdä yhden toimialan yhden vuoden kahden kesäkuukauden perusteella yhtään minkäänlaista johtopäätöstä.
Luulenpa sen johtuvan aika pitkälle perheestä ja omaisuuden hankkimisesta kuin siitä että työntekijät katsoisivat 3-kymppiset huonoiksi vaihtoehdoiksi. 3-kympin kieppehillä käy niin, että jostain työnhakualue kaventuu kattamaan nykyisen sijainnin, kun 2-kymppisenä mennään työn perässä vaikka kuuhun asti.
Tämän selittänee tietenkin perheen perustaminen ja asunnon osto. 3-kymppisenä ei enää noin vain lähdetä töihin toiselle puolelle Suomea. Itse muutin muutin 2-kymppisenä useampaankin kertaan pitkin Suomea töiden perässä, jopa vain muutaman kk työrupeaman takia. Enpä kyllä lähtisi enää kesätöihin toiselle puolelle Suomea, enkä myöskään muuttaisi määräaikaisen työsuhteen perässä, kuten tein valmistuessani.
Kun luen itse työhakemuskai, huomaan saman ilmiön: 2-kymppisiltä tulee hakemuksia ympäri Suomea, mutta sitä vanhemmilta tulee hakemuksia ainoastaan paikallisilta.
Ei ole minun keksintöni lukee jo tuossa yllä olevassa Osmon koosteessa.Eli tuo piikin oisto on yksi syy esitykseen lyhentämisestä
” Jakauma on vahvasti vino oikealle kuitenkin niin, että juuri ennen 500 päivän täyttymistä työllistymistodennäköisyys selvästi kasvaa.”
Mutta esim Metalliliiton kassan jaksojen pituusjakaumassa em piikki ei löydy.Linnki löytyy aikaisemmista kommenteista
En voi sille mitään, jos henkilöt kirjoittavat mitä kirjoittavat.
Lopeta tuo sanojen pistäminen suuhuni ja lue ensin mitä Osmo kirjoittaa.Vaikka se olisikin puuta heinää
Kuten linkistä näkyy , työllistyminen on laskevaa ja 500 päivän jatkuu työttömyysjaksoja ja samoin työllistymisiä
Ulkoamiset tutkimukset eivät ole vertailukelpoisia Suomeen ja niitä on lopputulokseltaan molempiin suuntiin. Aiheesta on saatu jopa nobelin palkimokin eikä tämäkään asinatuntija totea muuta kuin, että on mahdollista, että työllistyminen on nopeampaa, mutta ero on vihemarginaalin sisällä.
Ja pakkotyöllistymisen edessä syntyneet työsuhteet ovat huonoja ja yhytaikaisia:Työntekijä joutuu valehtelemaan saadakseen työpaikan ja työnantaja pettyy saadessaan huonon työnetkijän ja toisaalta henkilö lähtee oitis kun saa halaluamansa työpaikan ja on kouluettava uusi tilalle.
Hyvä esimerkki on USA: Muodollisesti työttömyys on laskenut , mutta kun katsoo työllisten/työttömien määrää eli työvoimaa 2007/2014 niin sieltä on kadonnut miljoonia ihmisiä eli syrjäytyneitä ja elävät sossutuilla.
Eli työttömyyskorvauksen päättyminen ei ole johtanut nopeaan työllistymiseen vaan nopeaan syrjäytymiseen.
Tanskassa sai 1990-2000 luvulla ansiosidonannaista jopa neljä vuotta. Silti työttömyys oli vain alle 4 %.Nyt kun työttömyyskorvauksen kestoa on lyhennetty kahteen vuoteen niin työttömyys on noussut 7 % tienoille .Ei aivan teorian mukaista
Kyseisellä linkillä ei edelleenkään tee mitään, selitin jo miksi.
Vaikka otos on 50 päivän välein niin siinä 499 päivän kohdalla oleva piikki täytyy olla olematon kun se ei näy. Yrität vain nollata mielipidettä olemattomalla väitteellä.
Vuodessa työllistyy jo yli 70 % työttömistä ja 451- 500 päivää 568 eli n 3,5 % kaikista työttömistä
Ja harva osaa/kykenee optimoimaan työllistymisen niin tarkasti, että työllistyminen sattuisi juuo 500 päivän kohdalle.Jotta tuo 500 päivän piikki olisi todellinen niin viimeisen 50 päivän palkki pitäisi olla huomattavasti koreampi kuin 400-450 päivän palkki ta ainakin saman korkuinen.Mutta kun mitään epäjatkuvuutta ei näy niin väiten pinnareista on tyypillinen asennevamma eikä fakta
Pilkunviilauksella hämääminen on aika epätoivoinen juttu
MIKSI LAKIIN EI KIRJATA YKSINKERTAISESTI.
JOS työntekijä ei ilmoita työnantajalleen, mihin työttömyyskassaan palkattava henkilö kuuluu, työnantaja valitsee ”LAIN PAKOTTAMANA” esimerkiksi YTK työttömyyskassan. tai alansa vakiintuneen työntekijöiden työttömyys kassan.
pyytäisin kommenttia esittämääni asiaan!.
EN KOMMENTIA NIMIMERKISTÄ KAPTENI JACK SPARROW:STA!.
Tässä on erittäin tavallinen virkamiehen tai politikon vastaus. Ensin todetaan, että asialle on ehkä tehty jotain ja sitten kehutaan itseään ja kavereita melkein tekemisestä.
Eduskunnassa ei saa sanoa, että tämä on paskapuhetta. Ei edes, että tämä on valetta. Muunnellusta totuudestakin puhuminen on kyseenalaista. Pitää ennemmin kiittää ja kehua hyvistä aikomuksista ja ajatuksista, vaikka miten vituttaisi.
Tästä syystä en pidä politiikasta. Ei saa sanoa, että paskapuhe on paskapuhetta.
Selvitin nimittäin asiaa viimeeksi viime syksynä kun sain erittäin kiehtovan työtarjouksen. Olisin ottanut sen vastaan, jos olisi oikeus työttömyysturvaan. Ei ole eikä tule. Kirjoitin ministeriöön asiasta tämän jälkeen kysyäkseni, että onko mitään mahdollisuutta myös missään vaiheessa elämää päästä työttömyysturvan piiriin. Sain vastauksen, jossa lähinnä todettiin, että ei osata vastata, mutta siirretään asia eteenpäin. Eteenpäin se siirtyi kohta puoli vuotta sitten. Turha varmaan odottaa vastausta.
Kun annat sormen libertaarioikeistolle, se vie koko käden. Nyt 16.10.2015 tiedämme, että ansiosidonnaisen kestoa kyllä lyhennetään, mutta taso ei nouse mihinkään. Jos liberalaiset jatkuvasti toitottavat, että hyvinvointivaltio on paha, niin eiköhän tämä ajatus ole myös sen harjoittaman politiikan pohjana.
Aiemmin sanomaasi:
”Osmo Soininvaara: Tämä esitys veisi työttömyysturvaa aimo askeleen pohjoimaiseen suuntaan: taso nousisi ja kesto asettuisi pohjoismaiselle tasolle.
On aika vaikea ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta puhuttaessa vedota 600 000 työttömään, koska ansiosidonnaista heistä saa vain murto-osa”